Onnellisia loppuja. tarinaa maailman tytöistä. Kummityö tuo toivoa maailman lapsille tule mukaan auttamaan!

Transkriptio

1 Onnellisia loppuja tarinaa maailman tytöistä Kummityö tuo toivoa maailman lapsille tule mukaan auttamaan!

2 4_ Pienistä luvuista kasvaa suuria tekoja. 32_ Näin ryhdyt Plan-kummiksi. 34_ Planin tapa toimia. Löydä oma tapasi vaikuttaa. ILMO sivulle 2, tulee heti maanataina Geeta, 21 työllistää nyt koko perheensä. 10 Mariama, 13 sai vahingossa kuulla menevänsä naimisiin Salma, 11 käärii savukkeita, mutta haluaisi palata koulunpenkille. Nikin, 9 isä oppi olemaan lyömättä perhettään. 18 haluaa tarjota lapsilleen paremman elämän. 14Olandina, 13 sai kuulolaitteen 27Siphilisiwe, ja hämmästytti opettajansa. Plan Suomi Säätiö, Kumpulantie 3, Helsinki, p. (09) , info@plan.fi Tuottaja Bonnier Publications Oy ja Viestintäyhtiö Heimo Oy Tekstit Niina Mälkiä (tyttöjen tarinat) ja Teija Laakso 2 Kuvat Plan Ulkoasu Mokoma Suunnittelu Oy Painatus Printall, Tallinna 3

3 Pienistä luvuista suuriksi teoiksi 75 vuotta toiminut Plan viettää juhlavuotta, jonka teema on tyttöjen laadukkaan koulutuksen edistäminen. 119,3 miljoonaa ihmistä on Planin toiminnan vaikutuspiirissä kehitysmaissa ihmistä 1283 sai viime vuonna koulutusta Planin tuella. terveyskeskusta, 1723 koulurakennusta ja 5804 vesipistettä rakennettiin tai peruskorjattiin Planin tuella viime vuonna. 49 miljoonaa tyttöä maailman köyhimmissä maissa on mukana Planin kansainvälisen Koska olen tyttö -kampanjan hankkeissa. Kaikkiaan vuoteen 2016 asti ulottuvan kampanjan avulla parannetaan 400 miljoonan tytön mahdollisuuksia hyvään elämään. 75 miljoonaa tyttöä ei tälläkään hetkellä pääse kouluun. Yksi kolmesta tytöstä ei saa lainkaan toisen asteen koulutusta. eri maan kummilapset ovat saaneet uuden mahdollisuuden Planin kummityön ansiosta. 27 eurolla kuussa, itseluottamusta, terveydenhoitoa, opetusta tai lukutaitoa. 70 % köyhyydessä elävistä ihmisistä on tyttöjä ja naisia. 70 % työssä käyvistä lapsista on tyttöjä. Jokainen kouluvuosi toisen asteen koulutusta lisää tyttöjen tuloja prosenttia. Aikuisena tytöt käyttävät 90 % tuloistaan perheensä hyväksi. Ja lähettävät lapsensakin kouluun, sekä tytöt että pojat. Siksi nimenomaan kehitysmaiden tytöt ovat avain köyhyyden kierteen katkaisemiseen. Myös pojat ja miehet voivat paremmin, kun tyttöjen ja naisten asema paranee suomalaista on jo Plan-kummina vietetään maailman ensimmäistä, Planin aloitteesta YK:n teemapäiväksi hyväksyttyä kansainvälistä tyttöjen päivää. mitä sillä saa? Ison kasan 4 5

4 [ Geeta, 21 ] Nyt työllistän koko perheeni Nepalissa yli tyttöä tekee palvelijan työtä ilman palkkaa. Laki kieltää orjakaupan, mutta vanhan tavan kitkemiseen tarvitaan muutakin kuin oikeusistuimen apua. Geeta oli 12, kun hän päätyi orjatyöhön. nsi silmäyksellä katukahvila näyttää vaatimattomalta. Matala karkea kivitaso palvelee sekä myyntitiskinä että tulisijana. Ohuista laudoista kootulla hyllyllä seisoo rivi erilaisia lasi- ja muovipurkkeja. Niistä löytyvät teelehdet, sokeri ja mausteet. Kivitason takana hymyilee Geeta, 21-vuotias kahviloitsija. Värikkäässä, nilkkoihin ulottuvassa mekossaan, koruineen ja hymykuoppineen hän on harmaan miljöön iloinen väripilkku. Tämä on minun uusi elämäni, hän sanoo ja annostelee metallikuppeihin höyryävää, maidolla ryyditettyä teetä. Geetan vanha elämä alkoi vähän 12-vuotissyntymäpäivän jälkeen, kun hänen isänsä myi hänet kodinhoitajaksi paikalliselle opettajalle. Tapa on Nepalissa yleinen, vaikka se kiellettiin lailla yli kymmenen vuotta sitten. Kodinhoitajiksi myydyt tytöt, joista nuorimmat ovat vasta viisivuotiaita, ovat käytännössä orjia, sillä yleensä heille ei makseta minkäänlaista palkkaa. Geeta sai pienen korvauksen: noin seitsemän euroa ei kuukaudessa vaan vuodessa. Monet joutuvat kauaksi kotoaan perheeseen, jossa ei aina puhuta edes samaa kieltä kuin kotikylässä. 6 7

5 Geeta määrää nyt itse elämästään omassa kahvilassaan. Ehkä isä toivoi, että Geetan ostanut mies, opettaja kun oli, antaisi lapselle mahdollisuuden opiskella. Siinä isä kuitenkin erehtyi. Geeta teki töitä aamuruskosta iltamyöhään joka päivä seitsemän vuoden ajan. Jopa hyvin toimeentulevissa kodeissa kotityöt tehdään vaatimattomilla välineillä. Ruoka valmistetaan ja pesuvedet keitetään avotulella. Pyykit pestään käsin. Lattiaharjan virkaa voi toimittaa pieni risukimppu. Minua haukuttiin ja uhkailtiin. Opettaja oli arvostettu mies. Pelkäsin, että perheelleni tapahtuu jotain pahaa, jos karkaan. Kamalari-orjat.Tyttöjen myymistä kotityöhön kutsutaan Nepalissa kamalari-järjestelmäksi. Nimi ei asiaa kaunistele, sillä kamalari tarkoittaa sananmukaisesti orjaa. Kamalari-orjat kuuluvat tharu-kansaan, joka eli pitkään omavaraista, luonnonläheistä elämää Himalajan laaksoalueilla. Noilla rehevillä kosteikkoalueilla pystyivät elämään vain tharut, sillä heillä oli hämmästyttävä vastustuskyky malariaa vastaan. Kun alueita alettiin 1950-luvulla myrkyttää DDT:llä, malariaa levittävät hyttyset vähenivät ja valtaväestö ajoi tharut pois viljavilta metsämailta. Kansa köyhtyi, velkaantui ja joutui kamalarijärjestelmän uhriksi. Kastijärjestelmän alimmat, maattomat tharut ovat joutuneet kärsimään myös orjuuden kieltämisen seurauksista. Orjuuden lakkauttaminen on saanut valtaväestön työntämään tharut lähes kokonaan yhteiskunnan ulkopuolelle. Noin neljämiljoonaista tharu-kansaa ovat kohdanneet entistäkin suurempi työttömyys, terveysongelmat ja ihmissalakuljetus. Naisia ja lapsia myydään muun muassa seksiorjiksi Intiaan. Jos tharulle tarjoutuu työtä, hänelle maksetaan yleensä minimipalkka. Orjasta työnantajaksi. Vaikka järjestelmä on laiton, Nepalissa on yhä kotityöhön myytyä kamalari-tyttöä. Plan tekee työtä heidän ja heidän perheidensä auttamiseksi. Geetakin pääsi lopulta, 19-vuotiaana, irti orjuudesta Planin avulla. Vapauduttuaan hän osallistui Planin hankkeeseen ja muun muassa yrittäjyyteen valmentaville kursseille. Geeta perusti oman kahvilan, ja pienen lainan turvin hän vuokrasi liiketilan. 21-vuotiaana Geetasta on tullut perheensä tärkein jäsen. Minä työllistän nyt koko perheeni, ja hyvänä päivänä voin palkata tänne myös ystäviäni, Geeta kertoo. Nuorimmat orjuudesta päässeet tytöt ovat aloittaneet koulussa. Vanhemmille tytöille on annettu tukea ammatin hankkimiseksi. Muutamassa vuodessa Nepalissa on vapautettu tuhansia tyttöjä, mutta työtä on vielä paljon. Haluatko auttaa nepalilaisia tyttöjä ryhtymällä kummiksi? Katso kummiohjeet sivulta 32. Uusia laittomia kamalari-sopimuksia tehdään Nepalissa tänäänkin. Orjuuden kitkemisessä laki ei yksin riitä. Tarvitaan konkreettista apua, kuten Geetan tapauksessa. Lisäksi on tärkeää vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja vahvistaa tharu-kansan omanarvontuntoa. Se onnistuu tarjoamalla vaihtoehtoja, joiden avulla perheet voivat turvata toimeentulonsa ilman tyttöjen myymistä. Yksi varteenotettava vaihtoehto on yrittäjyys. Tunnen monia, jotka ovat saaneet Planilta tukea oman yrityksen perustamiseen, Geeta kertoo. Tunnelma koko kotikylässäni on erilainen. Ihmisiä ei käytetä enää hyväksi. Asiat ovat muuttumassa. Hymyilevän Geetan kahvilaa katsoessa se on helppo uskoa. 8 9

6 Mariama jäi pois koulusta toisten kiusaamisen takia, kun aviosuunnitelma paljastui. [ Mariama, 13 ] "Tahdon tuomariksi, en vaimoksi!" Mariama on menossa naimisiin. Hän sai tietää asiasta vahingossa. no, minä pyydän. Älä pakota minua. 13-vuotias Mariama on ison ongelman edessä. Hänet on myyty morsiameksi, ja häntä pelottaa. Minä en ole vielä valmis olemaan miehen kanssa, Mariama yrittää vedota enoonsa. Hänellä ei ole ruokahalua. Yöt menevät valvoessa. Mariama tietää hyvin, mikä häntä odottaa, sillä nuorten tyttöjen avioliitot eivät ole Nigerissä harvinaisia. 75 prosenttia nigeriläisistä tytöistä päätyy naimisiin alle 18-vuotiaina. Nuorimmat morsiamet ovat vasta noin 10-vuotiaita. Jos hyvin käy, aviomies on lempeä ja ymmärtäväinen eikä taivu sosiaa- lisen painostuksen edessä. Hän antaa tytölle aikaa kasvaa ja kehittyä, ehkä opiskellakin, ennen kuin alkaa vaatia seksiä. Sitä Mariamakin toivoo. Se tuntuu olevan hänen ainoa toivonsa. Eno ei anna periksi, eikä äiti, joka on saanut Mariamasta noin 150 euron korvauksen. Minä haluaisin jatkaa koulunkäyntiä ja opiskella tuomariksi, Mariama sanoo pää painuksissa Planin työntekijälle. Suunnitelma paljastuu. Vielä vähän aikaa sitten Mariama ei tiennyt tulevasta avioliitostaan. Hänelle oli tarkoitus kertoa vasta hääpäivänä. Mariaman äidin, Ramatoun, aikeet paljastuivat, kun naapurit alkoivat juoruta

7 Huhu levisi pian myös kouluun. Mariama on aina ollut hyvä oppilas, luokkansa parhaita. Avioliittohuhu pilasi kaiken. Opettajan käytös muuttui: hän alkoi syyttää Mariamaa laiminlyönneistä. Opettajan mukaan Mariama oli jo salaa naimisissa ja tytön ajatukset karkailivat oppitunneilla yhtenään avioelämään. Toisia lapsia opettajan vitsailu nauratti. Mariaman mieli oli entistä surkeampi. Kiusattu Mariama jätti menemättä kouluun, ja äiti sai entistä paremman syyn naittaa tyttärensä pikaisesti pois perheestä. Äiti puolustautuu. Mariama on joutilaana kotona! Se saa minut pelkäämään, että jonain päivänä hän tulee raskaaksi. Se olisi perheelle valtava häpeä, Ramatou sanoo ja antaa ymmärtää, että varsinainen syy tytön avioliiton järjestämiseksi oli se, että Mariama lopetti koulun. Toisena hetkenä äiti on valmis myöntämään, että tyttären naittaminen helpottaa hänen omaa taloudellista asemaansa. Ruokittavana on yksi suu vähemmän. Miehen maksamia rahoja en käyttänyt omaksi hyväkseni, Ramatou puolustaa tyttärensä myymistä. Olen ostanut rahoilla tavaroita, jotka tekevät Mariaman uudesta kodista hänelle mieleisemmän. Ramatou kuitenkin myöntää, että koulun käyminen olisi parempi vaihtoehto kuin avioliitto. Koulutetut ihmiset katsovat meitä alaspäin. Antaisin rahat takaisin miehelle ja lähettäisin Mariaman kouluun, jos minulla olisi rahaa. Häät perutaan. On kulunut viikko siitä, kun Mariama ja Ramatou ovat kertoneet elämästään Planin työntekijöille. Mariaman jääminen pois koulusta poiki äidin huolen lisäksi jotain hyvääkin: kun tieto päätyi viranomaisille, paikallinen tuomari keskeytti avioliittoprosessin. Planin avulla Mariaman ja Ramatoun arki järjestyy nyt uudelleen. Mariama on palaamassa yläkouluun. Plan on järjestänyt koulussa tapaamisia, joissa on keskusteltu kiusaamisesta. Jopa äidin tekemiä myötäjäisostoksia on voitu palauttaa, ja näin osa rahoista on saatu takaisin. Viranomaisten avulla Ramatou on koonnut loputkin summasta, jolla hän myi Mariaman. Nyt hän voi pa- Haluatko ainutkertaisen vuorovaikutussuhteen toiseen kulttuuriin? Katso kummiohjeet sivulta 32. lauttaa rahat ostajalle ja perua naimakaupan. Mariama istuu kotinsa pihassa auttamassa perheen naisia päivän askareissa. Totisille kasvoille on noussut hymy. Laki on tuomarin urasta haaveilen tytön puolella: hän saa käydä koulua ainakin kolme vuotta. Vasta sitten päättyy virallisesti Nigerian oppivelvollisuus. Plan Niger tekee merkittävää työtä Mariaman kotiseudulla, Nigerian Dossossa. Se on saanut ihmiset ymmärtämään, että naimisiinmeno vuotiaan kanssa ei ole oikein, ja jokainen lapsiavioliitto on menetys koko yhteisölle

8 [ Olandina, 18 ] Lapsille parempi elämä Olandina ei osaa lukea eikä laskea, mutta hän tietää mitä hän voi tehdä lastensa hyväksi. Nuoressa Itä-Timorin valtiossa kuljetaan kohti valoisampaa tulevaisuutta pienin askelin. Yhdet niistä ovat Olandinan. 14 tätimorilaisessa vuoristokylässä on kerhopäivä. Lasten riemu kiirii pelloille ja ympäröiviin vehreisiin trooppisiin metsiin. Kylään on saapunut Planin työntekijä, kiertävä opettaja, joka ohjaa lasten leikkiryhmää. Leikin lomassa lapset oppivat kirjaimia ja numeroita. Välillä lauletaan tai tanssitaan. Toisinaan ryhmän opetusta seuraa 18-vuotias Olandina. Hän on tuonut tyttärensä, 2-vuotiaan Antonian ja 1-vuotiaan Evan, saamaan opetusta ja leikkimään. Olandinan pienet tyttäret eivät vielä kirjaimista paljon piittaa, mutta Olandinalle oppi on mieluista. Hän ei ole käynyt koulua eikä osaa lukea, kirjoittaa eikä laskea. Puolet yli 15-vuotiaista itätimorilaisista on lukutaidottomia. Toivon, että voisin joskus opiskella, Olandina sanoo ja toppuuttelee sitten unelmaansa: Mutta se on vain haave. Olandina odottaa kolmatta lastaan. Perheen tulot ovat pienet. Olandina hoitaa lapsia ja huolehtii perheen pienistä viljelyksistä sillä aikaa, kun hänen miehensä Agusto käy siivoamassa kaupungissa. Pienet tulot näkyvät perheen ruokavaliossa. Se on yksipuolista ja ravintoarvoltaan köyhää. Pihalla röhkivä porsas ja Olandinan kasvattamat kasvikset menevät aikanaan myyntiin. Oman perheen pataan päätyy pääasiassa tärkkelyspitoista 15

9 kassavaa, vaikka Olandina tietää että muutakin pitäisi syödä. Haaveeni olisi ostaa muutama kana, mutta niihin meillä ei ole varaa, Olandina sanoo. Kana maksaa noin neljä euroa. Planin työntekijät ovat käyneet kylässä tapaamassa odottavia ja pienten lasten äitejä. Planin jakama tieto on arvokasta; äidit ovat oppineet, että lautasilla pitäisi olla kassavan lisäksi muita kasviksia, viljaa ja lihaa tai muita proteiinin lähteitä, jotta he itse ja heidän pienet lapsensa pysyisivät terveinä. Kun odotin Antoniaa, en osannut huolehtia terveydestäni, Olandina kertoo. Antonia syntyi vain kilon painoisena. Hän ei vieläkään juoksentele niin kuin muut kaksivuotiaat. Antonia ei ole ainoa apaattisena toisten lasten touhuja seuraava pienokainen. Puolet Itä-Timorin alle viisivuotiaista on aliravittuja. Plan Suomi tukee Itä-Timorissa hanketta Vahva alku jokaiselle timorilaislapselle. Sen leikkiryhmissä ja lelulainaamoissa vanhemmat ja esikouluopettajat ovat saaneet koulutusta lasten oikeuksista, terveydestä, ravitsemuksesta ja kehityksestä. Voi kun pääsisi sairaalaan synnyttämään. Pian alkaa sadekausi. Se tietää tulvia. Olandinan kodissa on maalattia, joka muuttuu sadekaudella mutavelliksi. Vesi saattaa nousta niin korkealle, että Antonia ja ensiaskeliaan tapaileva Eva kahlaavat kotonaankin likaisessa vedessä. Riski sairastua vakavaan ripuliin on silloin suuri. Tulvat voivat myös estää pääsyn sairaalaan. Siksi Olandina toivoo, että sadekausi ehtii loppua ennen kuin hänen vauvansa syntyy. Hän haluaa synnyttää sairaalassa, vaikka useimmat muut kylän äideistä synnyttävät yhä perinteiseen tapaan kotonaan. Kyläpäällikön vaimo, jo iäkäs Elisa, on iloinen Olandinan valinnasta. Lääkärit osaavat auttaa, jos jokin menee vikaan. Minun aikanani ei ollut puhettakaan synnytyssairaaloista, hän sanoo. Itä-Timor itsenäistyi vasta kymmenen vuotta sitten. Ensin Portugalin siirtomaana ja sittemmin Filippiinien miehittämänä maa pysyi pitkään sortotoimien julmana näyttämönä. Viimeisten 40 vuoden aikana väkivaltaisuuksissa on tapettu arvioiden mukaan jopa neljännes maan väestöstä. Itä-Timor ponnistelee taatakseen terveydenhuoltoa ja koulutusta kaikille. Tavoite on kova, sillä useampi kuin joka kolmas itätimorilainen elää köyhyysrajan alapuolella. Lain mukaan terveydenhuolto ja peruskoulu ovat ilmaisia, mutta varsinkin syrjäseuduilla on vaikea päästä lääkäriin. Eikä koulutie ole sen helpompi: Olandinan kotikylän ja lähimmän koulun välillä tie voi olla sadekaudella poikki viikkoja. Hyvälläkin säällä kouluun on tunnin kävelymatka. Itä-Timor on katolinen maa, jossa lapsilukua ei rajoiteta eikä ehkäisyä aina tunneta edes käsitteenä. Lisäksi naisia kuolee synnytyksissä yhä paljon. Äitiyden ja varhaislapsuuden aikaiselle terveydenhuollolle on siis valtava kysyntä. Toistaiseksi palvelut ovat pitkälti Planin ja kansainvälisten järjestöjen varassa. Planin leikkiryhmässä Olandina ja hänen vielä pienet tyttärensä saavat vähä vähältä lisää tietoa ja taitoja, joiden avulla he voivat rakentaa valoisampaa tulevaisuutta. Olandinan haave on tarjota lapsilleen hyvä koulutus, vaikka ammattikoulu onkin kallis ja tarvikkeisiin menee paljon rahaa. Toivon, että tyttäreni saavat paremman elämän kuin minä, Olandina sanoo. Mitäpä äiti muuta voisi toivoa. Paranna pysyvästi lapsen ja hänen yhteisönsä elämää. Ryhdy kummiksi, ohjeet sivulla 32. Pienen Antonian ruokavalioon kuuluu pääasiassa kassavaa. Perheen kasvattamat kasvikset päätyvät myyntiin

10 [ Salma, 11 ] "Haluaisin palata kouluun" Salma käärii savukkeita. Työ vaarantaa hänen terveytensä ja tulevaisuutensa. Jos Salma saisi itse valita, hän palaisi kouluun. ienet sormet ripottelevat kuivaa tupakkaa ebenpuun lehdelle. Sormet käärivät lehden nopeasti tiukaksi rullaksi ja taittavat toisen pään rullan sisälle. Toisen ne sulkevat ohuella langalla ja tarttuvat sitten veitseen. Heti, kun käärön pää on tasoitettu, pienissä sormissa on uusi ruskea lehti ja ne alkavat rullata seuraavaa bidi-tupakkaa. Salma käärii kaksi tai kolme bidiä minuutissa. Se tarkoittaa 150 savuketta tunnissa. Kymmenen tunnin ajan. Ilman taukoja. Joka päivä. Halusin jatkaa koulua, mutta me olemme köyhiä. Meillä on vaikeuksia maksaa vuokraa, Salma kertoo. Kadirin kaupungissa Intiassa asuva Salma sai käydä koulua neljä ensimmäistä luokkaa. Kun kaksi vanhempaa siskoa oli naitettu ja perheen säästöt huvenneet häihin ja myötäjäisiin, nuorimmaisen oli aloitettava työnteko. Salman 15-vuotias veli saa jatkaa opintojaan; Yousufista tulee pian puuseppä

11 Diagnosoitu tulevaisuus. Salman ranteessa näkyy tuore paloarpi. Se syntyi kuumalla raudalla, kun vanhemmat yrittivät hoitaa ihossa pesivää sienitulehdusta. Tulehdus vaatisi hoitoa, mutta yhtään työpäivää ei ole varaa jättää väliin. Myös Salmaa vaivaava keltatauti vaatisi lääkärikäyntejä, sillä tauti heikentää Salman yleiskuntoa. Pieni tyttö jaksaa vain vaivoin kymmentuntisen työpäivänsä. Vuosien myötä Salma on vaarassa sairastua muuhunkin kuin huonosta hygieniasta johtuviin sienitulehduksiin ja keltatautiin. Bidi-työläisillä on tuberkuloosia ja astmaa. Lisäksi he kärsivät huonon työasennon aiheuttamista kivuista ja lonkka- ja nivelsairauksista. Eikä tupakkaa aina tarvitse edes hengittää; nikotiini imeytyy elimistöön suoraan sormien ihon läpi. Niinpä yksi vitsaus on varma: bidiä käärivistä sormista katoaa vähitellen tunto. Oman polttomerkkinsä terveyteen lyö lähes mahdoton työtahti. Se saa jopa pienet tytöt unohtamaan ruoka- ja juomatauot. Lapset ovat tupakkabisneksessä haluttua työvoimaa: nopeasormisia ja näppäriä. Joka päivä 1,7 miljoonaa intialaislasta käärii aamusta iltaan bidejä, savukkeita. Nuorimmat heistä ovat kuusivuotiaita. Laillista lapsityötä? Intian lakien mukaan bidien kääriminen ei ole lasten työtä. Siitä huolimatta noin 1,7 miljoonaa lasta istuu joka päivä aamuvarhaisesta auringonlaskuun käärimässä halpaa, vahvaa tupakkaa. Köyhien perheiden tytöille tupakkatyö on usein ainoa mahdollisuus kerätä rahaa myötäjäisiinsä. Ja avioliitto voi olla ainoa mahdollisuus päästä pois tupakkatyöstä. Usein nuori vaimo ja äiti jatkaa kuitenkin työtään vauva sylissään. Bidi-bisnes ei ole nappikauppaa. Intia on paitsi merkittävä tupakan tuottajamaa myös yksi maailman suurimpia tupakan kuluttajia, ja lähes puolet Intiassa myytävistä savukkeista on käsin käärittyjä bidejä. Pienet sormet ovat tupakkabisneksessä haluttua työvoimaa, nopeita ja näppäriä. Tupakkayhtiöt eivät kuitenkaan tee sopimuksia suoraan lasten kanssa. Mutta hätä tässä tapauksessa tupakankäärijöiden köyhyys keksii keinot: äidit allekirjoittavat savukkeiden toimitussopimukset, ja lapset, yleensä tytöt, tekevät työn. Tieto lisää toivoa. Kadirilainen Shanu tietää, millaisissa oloissa bidejä käärivät Intian Andhra Pradeshin osavaltiossa Plan keskittyy lapsityön kitkemiseen ja lapsityöläisten olojen parantamiseen. Ohjelma vaikuttaa suoraan tytön elämään. tytöt ja naiset elävät. Onhan hän kotoisin samoilta alueilta kuin valtaosa tupakkatytöistä. Hän tuntee työn riskit. Shanu on yksi Planin vapaaehtoistyöntekijöistä, jotka kiertävät slummeissa keskustelemassa tyttöjen tulevaisuudesta. He kertovat tupakkatyön haitoista ja kannustavat perheitä etsimään sille vaihtoehtoja. He rohkaisevat vanhempia kouluttamaan lapsensa, koska ajan mittaan se kohentaa koko perheen taloutta. Jonain päivänä he tapaavat myös Salman isän ja äidin. Salman sormet käärivät jälleen yhden bidin, sitten seuraavan. Päivän tavoite on savuketta. Välittäjä maksaa niistä 95 rupiaa, vähän alle puolitoista euroa. Tupakkarullan sijaan Salman sormissa pitäisi olla kynä. Hänen pitäisi saada istua kunnon tuolissa luokkahuoneessa. Hänen täytyisi päästä lääkäriin. Planin toiminnan avulla Salmalla on siihen mahdollisuus. Muutat lapsen elämän vain 27 eurolla kuussa. Ryhdy kummiksi! 20 21

12 [ Nik, 9 ] Nykyään kaikki on paremmin Kaksi vuotta sitten Nik pelkäsi isän kotiin tuloa. urinko korventaa paalujen päälle rakennettuja taloja Siem Reapin provinssissa Kambodžassa. Seutu on tasaista, kuivaa ja paahteista. Kun päivä on kuumimmillaan, perheet kokoontuvat talojensa alle lounaalle. Nik kertoo koulupäivästään. Isä on tullut lounaalle rakennustyömaalta, jossa hän käy töissä. Kun naapurista alkaa kuulua musiikkia, vuoden ikäinen Ravy-sisko alkaa tanssia ja muu perhe taputtaa. Perheen arki oli vielä kaksi vuotta sitten hyvin toisenlaista. Silloin isä vielä hakkasi Nikin äitiä

13 Kun tulin myöhään kotiin ja halusin asioiden menevän mieleni mukaan, vaimoni yleensä vastusti minua. Ruumiillinen väkivalta oli jatkoa sanalliselle riidalle. Löin häntä, jotta asiat menivät, kuten halusin, perheen isä Uk sanoo. Mieheni oli usein humalassa tullessaan kotiin, perheen äiti Phal sanoo. Kerran Uk löi Phalia päähän niin lujaa, että nainen kaatui tajuttomana maahan. Kun Phal tokeni, Uk oli häipynyt. Phal ymmärsi tilanteen hälyttäväksi, sillä hän oli pahoinvoiva, häntä pyörrytti eikä hän kuullut mitään. Hän ajoi vaivoin polkupyörällään lähimmälle lääkäriasemalle. Phal sai särkylääkkeitä ja palasi kotitöiden pariin jo samana päivänä. Kambodžan maaseudulla on vaikea saada kunnon diagnoosia. Naiset huolehtivatkin usein hiljaisuudessa ruumiillisista ja henkisistä vammoistaan. Nikin yksivuotias pikkusisko Ravy jo odottaa isäänsä kotiin. Hän ei ole koskaan nähnyt isäänsä väkivaltaisena. Väkivallasta on tullut kambodžalaisille luonteva ongelmien ratkaisukeino. Kierre on katkaistava vaikuttamalla asenteisiin ja kulttuuriin. Sisällissota opetti julmaksi. Köyhyys synnyttää turhautumista, joka voi johtaa väkivaltaan ja päihteiden käyttöön. Väkivalta taas voi syventää köyhyyttä entisestään. Kambodžassa väkivallan käyttöä ei juuri hävetä, sillä sen juuret ovat historiassa ja kulttuurissa. Haluatko muuttaa maailmaa pala kerrallaan? Ryhdy kummiksi, ohjeet sivulla

14 1970-luvulla alkaneen sisällissodan aikana punakhmerit hajottivat perheitä ja koululaitoksen. He kielsivät rahankäytön, yksityisomaisuuden ja uskonnon harjoittamisen. He tappoivat lähes koko Kambodžan sivistyneistön. Pol Potin hallinnonaikana kuoli arviolta 1,5 miljoonaa kambodžalaista. Julmuudet synnyttivät vainoharhaisen ilmapiirin. Väkivalta vakiintui ongelmien luontevaksi ratkaisukeinoksi. Kahdeksan kymmenestä ymmärtää. Plan on perustanut Siem Reapin kyliin ryhmiä, joihin houkutellaan perheväkivaltaan syyllistyneitä miehiä. Ryhmissä puhutaan väkivallan vaikutuksista, laeista, sukupuolirooleista ja ihmisoikeuksista etenkin naisten ja lasten oikeuksista. Tällaiseen ryhmään osallistui myös Uk. Tajusin käytökseni seuraukset: lapset eivät puhuneet minulle. Ennen ryhmään liittymistä en pitänyt sitä ongelmana, koska ajattelin, että lastenkasvatus kuuluu äidille, Uk kertoo. Ryhmien tulokset ovat vaikuttavia: kahdeksan kymmenestä ryhmään osallistuneesta miehestä on lopettanut väkivaltaisen käytöksen kotona. Yhteistyö viranomaisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa on tärkeää. Näin hyvät toimintatavat jatkuvat senkin jälkeen, kun Planin työ on saatu päätökseen. Poliisipäällikkö Dek Chorum kuuluu Siem Reapin perhesuojeluverkostoon. Kylien edustajat raportoivat verkostolle perheistä, joissa väkivalta on toistuvaa. 26 Pahantekijät kutsutaan poliisilaitokselle. Kun miehet muutaman päivän päästä vapautetaan, he joutuvat allekirjoittamaan paperin, jossa selitetään perheväkivallan lailliset seuraukset, Dek Chorum kertoo. Valitettavasti köyhyys estää lakeja toteutumasta. Hakatut naiset voivat tulla anelemaan, että heidän miehensä vapautetaan. Perheen tulot riippuvat usein isän työssäkäynnistä. Väkivallan kierteen katkaisemiseksi täytyy vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja kulttuuriin. Se tarkoittaa muun muassa naisten sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamista, tyttöjen kouluttamista. Silloin heillä on mahdollisuus puolustaa oikeuksiaan. Kotinsa alla isän seurassa lounastava Nik muistaa parin vuoden takaiset ajat. Oli vaikea nukkua, koska pelkäsin isän kotiintuloa. Maissipeltomme takana on iso puu, jonka taakse juoksin, jos huomasin isän ärtyvän. Palasin vasta, kun kotoa ei kuulunut enää melua, Nik sanoo. Nykyään kaikki on paremmin. Jos isä tulee kotiin humalassa, hän menee vain suoraan nukkumaan. Kun Uk palaa kotiin työpaikaltaan rakennustyömaalta, pikkuinen Ravy hyppää isän kaulaan. Yksivuotias ei ole koskaan nähnyt isäänsä väkivaltaisena. Kun sain tietoa väkivallan seurauksista, ymmärsin, mitä elämästäni puuttui. Rakastan lapsiani, ja on hienoa olla heidän kanssaan. Isänä oleminen merkitsee minulle nyt valtavasti, Uk sanoo. [ Siphilisiwe, 13 ] Sairaanhoitajana voisin auttaa vähäosaisia Zimbabwen länsiosissa elää nuori neiti, joka tahtoo aikuisena sairaanhoitajaksi. Opinnoissaan hänellä on apuna Planin lahjoittama apuväline. 27

15 uokassa hersyy iloinen nauru. Kikatus täyttää huoneen ja valloittaa kuulijat. Se kertoo onnistumisesta. Ilon lähde on 13-vuotias zimbabwelainen koulutyttö, Siphilisiwe. Siphilisiwe on ylittänyt opettajien, vanhempien, sukulaisten ja luokkakavereiden kaikki odotukset. Ehkä myös omansa. Hän on juuri saanut seitsemännen luokan kokeista loistavat arvosanat. Aikaisemmin olin huono koulussa, koska en kuullut kaikkea, mitä opettaja sanoi. Tunsin itseni todella syrjityksi. Tytön arvosanat lähtivät hurjaan nousuun, kun hän sai käyttöönsä Planin lahjoittaman kuulolaitteen. Siphilisiwe on yksi lapsesta, jotka saivat Zimbabwen Kwekwessä lahjoituksena pyörätuolin, kuulokojeen tai muun tärkeän apuvälineen. Kuulovammainen Siphilisiwe on nyt koulunsa parhaita oppilaita. Hän on hämmästyttävä, maantiedon opettaja sanoo. Hän on alkanut osallistua aktiivisesti tuntiopetukseen. Olen aivan varma, että hän läpäisee yläkoulun. Siphilisiwelle on kouluvuosien varrella naurettu. Hänet on jätetty leikkien ulkopuolelle. Häntä on nimitelty ja haukuttu. Silti voi sanoa, että Siphilisiwellä on ollut onni istua koulunpenkissä. Hän on saanut yrittää, ja hän on saanut epäonnistua. Hän on saanut mahdollisuuden, jota kaikilla kehitysmaiden vammaisilla lapsilla ei ole. Häpeä piilottaa vammaisen lapsen. Lapsensa vammaisuutta häpeilevä vanhempi ei aina halua päästää lastaan kouluun. Se voi johtua siitä, että hän ei usko lapsen pärjäävän, mutta etenkin kouluttamattomien vanhempien kohdalla syy on vielä karumpi. He eivät usein ymmärrä vammaisuuden syitä ja pitävät sitä jonkinlaisena rangaistuksena. Vammaisia lapsia piilotellaan takahuoneissa ja karjasuojissa tai lähetetään kaduille kerjäämään. Kehitysmaissa asuu noin 80 prosenttia kaikista maailman vammaisista. Osuus on valtavan suuri, ja vielä suuremmalta se tuntuu, kun muistaa, että peräti joka kymmenes ihminen maailmassa on vammainen. Moni pysyvä vamma olisi helposti estettävissä. Tarttuvien tautien, kuten polion, malarian ja aivokalvontulehduksen, torjunta kehitysmaissa vähentäisi vammautumisia. Raskauden aikana ja synnytyksessä syntyneitä vammoja voitaisiin vähentää neuvolapalvelujen avulla. Liikenneturvallisuuden parantaminen on avainasemassa. Samoin sotatantereiden puhdistaminen maamiinoista ja muista vaaroista. Köyhyyskin altistaa vammautumiselle. Nälkä tuo mukanaan muun muassa näköongelmia ja luustovaurioita. Vammaisuus taas lisää köyhyyttä. Kierteen voi katkaista: vammaisten asemaa parantamalla voi vähentää köyhyyttä. Monissa Afrikan maissa vammaisten lasten asemaa on jo parannettu lakimuutoksilla ja esimerkiksi opettajien koulutuk- sella. Silti esimerkiksi Togossa vasta kaksi prosenttia vammaisista lapsista saa peruspalveluja, pääsee kouluun ja lääkäriin. Zimbabwelaisen Siphilisiwen asema parani kertaheitolla yksinkertaisella tavalla: hän sai kuulolaitteen. Nyt hänellä on mahdollisuus toteuttaa unelmansa ja opiskella sairaanhoitajaksi. Ja mikä tärkeintä: hänellä on mahdollisuus päästä yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Se on myös Siphilisiwen äidin unelma. Olen niin onnellinen, kun näen Siphilisiwen tekemässä koulutehtäviä. Hän kyselee paljon, ja minä autan siinä missä voin, hän kertoo. Siphilisiwen elämä muuttui, kun hän sai kuulolaitteen. Nyt hän oppii uutta hämmästyttävää tahtia. Vamma ei enää estä Siphilisiweä opiskelemasta, ja hänellä on äidin tärkeä tuki, mutta ilmassa on silti epävarmuutta. Siphilisiwen isä on vakavasti sairas eikä pysty enää osallistumaan perheen elättämiseen. Toisaalta isän sairaus vain vahvistaa Siphilisiwen tavoitteita. Kun katson isäni taistelua, olen entistä varmempi siitä, että haluan sairaanhoitajaksi. Haluan auttaa vähä-osaisia ja helpottaa kuolemansairaiden elämää. Vaikuta teoilla. Ryhdy kummiksi, ohjeet sivulla

16 Kummina saat ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua toisen kulttuurin arkeen. Näet konkreettisesti, miten tukesi vaikuttaa lasten elämään. Kummina saat enemmän kuin annat Voit seurata, kuinka tuellasi saadaan aikaan pysyviä muutoksia lasten ja heidän kylänsä elämässä. Voit myös halutessasi vierailla kummilapsesi kotiseudulla. Pääset mukaan rakentamaan oikeudenmukaisempaa maailmaa. Sellaista, jossa lapsi saa elää turvallisesti lapsen elämää. Se jos mikä tuo hyvää mieltä. Kun lähdet kummiksi, Plan pitää sinut raportein ja uutiskirjein ajan tasalla, miten sen kehitystyö kummilapsesi alueella etenee. Tule mukaan luomaan onnellisia tarinoita! 30 31

17 Näin ryhdyt kummiksi 1Mene nettisivuille -> Ryhdy kummiksi. Kummius on paras tapa tukea maailman lapsia Voit ryhtyä kummiksi joko yksin tai yhdessä, esimerkiksi työ- tai kaveriporukan kanssa. Myös yritys voi olla kummi. Planin kummityö on pitkäjänteistä, mutta sinä voit itse päättää, kuinka pitkään kummiutesi jatkuu. Parhaimmassa tapauksessa kummisuhteesi kestää siihen asti, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi. Kummimaksusi ei kuitenkaan mene yksittäiselle lapselle tai perheelle. Pysyviä tuloksia saavutetaan tutkitusti parhaiten kehittämällä lapsen elinympäristöä kokonaisuudessaan. 2 Valitse, ryhdytkö lapsen kummiksi vai teemakummiksi. Lapsen kummina saat oman nimetyn kummilapsen, jonka kanssa voit olla henkilö-kohtaisesti kirjeenvaihdossa. Jos yhteydenpito oman kummilapsen kanssa ei ole sinulle tärkeää, ryhdy teemakummiksi. Silloin tukesi ohjataan sellaisille vähemmistökansojen lapsille, joihin henkilökohtainen yhteydenpito ei ole mahdollista. 3 Valitse tulevan kummilapsesi sukupuoli, maanosa tai maa, tai anna Planin päättää. Silloin saat kummilapseksesi pisimpään vuoroaan odottaneen lapsen. 4Päätä, minkä summan voit lahjoittaa. Kuukausittainen kummituki on vähintään 27 euroa, teemakummin tukimaksu vähintään 20 euroa kuukaudessa. 5 Täytä yhteys- ja laskutustiedot. Voit myös soittaa numeroon ja ilmoittautua kummiksi (1,51 e/min + pvm). Siinä se! 32 33

18 Me Planissa uskomme, että 1Jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään. Tätä edistääkseen Plan Suomi tekee kehitystyötä 15 eri maassa. Suomalaisten kummien rahoilla tehtiin vuonna 2011 kehitystyötä 50 eri maassa. 2 On tärkeää auttaa kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia lapsia, esimerkiksi kehitysmaiden katulapsia tai vähemmistökansoihin kuuluvia. Plan tekee työtään köyhistä köyhimmillä alueilla, joilla muut järjestöt eivät toimi. Lasten elämänlaatua parannetaan pysyvästi. 3 Ihmisoikeudet ovat kaiken perusta. Jotta lasten oikeudet voivat toteutua, on ensin huolehdittava siitä, että lapsi tai hänen elämäänsä osallistuvat ihmiset osaavat ja uskaltavat vaatia oikeuksiaan ja että heillä on valmiutta kantaa niistä vastuuta. Siksi Plan vaikuttaa lapsen koko elinympäristöön. 4 Työtä pitää tehdä paikallisia kulttuureita kunnioittaen. Tavalla, joka yhdistää ihmisiä yli kulttuurirajojen ja antaa lisäarvoa kaikille osapuolille. Myös sinulle. 5 Rahat tulee käyttää kehitysmaissa. Yli puolet Planin rahoituksesta tulee kummirahoituksesta. Tavoite on, että vähintään 80 % Planin kummirahoista käytetään lasten elämänlaatua kohentaviin hankkeisiin. Loput tukimaksuista käytetään kummitoiminnan pyörittämiseen, kuten kummitiedotukseen, hallinnointiin sekä uusien kummien hankkimiseen. Plan Suomi Säätiö Kumpulantie 3, 6. krs Helsinki Puhelin: (09) info@plan.fi ILMOITTAUDU tukijaksi SOITA KERTA- LAHJOITUS (puhelun hinta 19,95 /puh + pvm) Because I am a LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TYTTÖ numeroon ja lahjoita 10. Girl Keräyslupa: 2020/2011/

19 Girls Can tekee hyväntekeväisyydestä hauskaa ja sosiaalista. Osoitteessa kuka tahansa voi aloittaa oman Girls Can -purkkinsa ja laittaa sen kiertämään Facebookin kautta ystäville ja ystävien ystäville. Purkkeihin kertyvällä rahalla parannetaan tyttöjen asemaa kehitysmaissa. Lue lisää ja aloita oma purkkisi osoitteessa girlscan.fi Keräyslupa 2020/2011/1143 (Suomi)/ 794 K12 (Ahvenanmaa)