Valmisteilla olevia metsäteollisuuden EU-asioita

Transkriptio

1 Valmisteilla olevia metsäteollisuuden EU-asioita Marraskuu

2 2

3 Sisältö HORISONTAALISET ASIAT EU-politiikan yleiskatsaus...5 ENERGIA JA ILMASTO EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeiselle ajalle...6 Resurssitehokkuus...7 Energiaverodirektiivi...8 Kansainvälinen ilmastopolitiikka...9 Puun hiilineutraalisuus...9 Päästökauppa ( ): Hiilivuotosektorien määrittely kaudeksi Päästöoikeuksien sivuunlaitto Backloading...11 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille ja biokaasuille...12 Biopolttoaineet Epäsuorat maankäytön muutokset (ILUC)...13 ILMA EU:n ilmanlaatupolitiikan uudelleentarkastelu Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi Rikin ja typen päästökauppa (SO 2, NO x päästökauppa) KIERRÄTYS JA JÄTTEET Keräyspaperin end-of-waste kriteerit...17 Jäteluettelon uudistaminen LIIKENNE, KULJETUKSET JA LOGISTIIKKA Rikkidirektiivi - meriliikenteen rikkipäästörajoitukset Merenkulun muu kansainvälinen ympäristösääntely...20 Raskaiden ajoneuvojen mitat ja massat LUONTO Luonnon monimuotoisuuden suojelu ) EU:n biodiversiteettistrategia ) Vihreä infrastruktuuri ) Vieraslajeja koskeva lainsäädäntö ) Ekosysteemipalvelut ja No Net Loss (NNL) -aloite

4 METSÄT JA LUONNONVARAT EU:n puutavara-asetus...25 REFIT EU-komission pyrkimys keventää EU-lainsäädäntöä...26 Raaka-ainealoitteet EU:n uusi metsästrategia...28 Euroopan metsiä koskeva oikeudellisesti sitova sopimus...29 Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka v TUOTTEET Elintarvikepakkauksia koskeva lainsäädäntö...31 Julkisten hankintojen viherryttäminen...32 Tiedonanto kestävän kehityksen mukaisista rakennuksista (Communication on sustainable buildings)...33 Puupöly...34 Kestävän kulutuksen ja tuotannon strategia...35 TUTKIMUS, KEHITYS JA INNOVAATIOT EU:n tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmat: Seitsemäs puiteohjelma ja Horisontti Metsäsektorin teknologiayhteisö (FTP)...37 YMPÄRISTÖ EU:n vesipolitiikan suuntaviivat...38 Ympäristönsuojelun 7. toimintaohjelma...39 BAT - paras käyttökelpoinen tekniikka referenssiasiakirjat (BREF): ) Massa- ja paperiteollisuus ) Suuret polttolaitokset (LCP)...41 KANSALLISESSA TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA OLEVIA ASIOITA Teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano ympäristönsuojelulain uudistus...42 Direktiivi tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsolidoiduista tilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista (ns. country-by-country reporting)

5 HORISONTAALISET ASIAT Eu-politiikan yleiskatsaus Vuosi 2014 on EU-edunvalvonnan kannalta poikkeuksellinen. Europarlamenttivaalit käydään toukokuun lopussa ja uuden parlamentin työ alkaa käytännössä syksyn alussa. Uuden komission toimikausi puolestaan käynnistyy marraskuun alussa. Parlamenttivaalien ja uuden komission valinnan takia Brysselissä keskitytään alkuvuodesta 2014 saattamaan loppuun neuvottelut komission jo ehdottamista aloitteista. Komissio ei todennäköisesti anna uusia merkittäviä aloitteita ennen loppuvuotta 2014 muutoin kuin poikkeustapauksissa. Keskustelu EU:n tulevaisuudesta tiivistyy ennen vaaleja. Keskusteluja värittää paitsi talouskriisi, myös esimerkiksi muutokset jäsenmaiden EU-politiikassa, lisääntynyt EUkriittisyys ja aikaisempaa kankeampi Saksan ja Ranskan välinen yhteistyö. Lisäksi jäsenmaat ovat jakaantuneet eri leireihin : mm. Pohjois- ja Etelä-Euroopan maat, euromaat, nettomaksajat ja nettosaajat ja tiivistetyn yhteistyön maat. EU:n on aika nostaa teollisuuden kilpailukyky ympäristökysymysten rinnalle. EU:n parlamentin, komission ja jäsenmaiden tulee hitsautua yhteen kilpailukykytavoitteen saavuttamiseksi. Kasvuhaluinen politiikka voi edistää uudistuvan ja ympäristömyönteisen teollisen tuotannon sijoittumista Eurooppaan. EU-puheenjohtajuudet 2/2013 Liettua 1/2014 Kreikka 2/2014 Italia Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, timo.jaatinen@forestindustries.fi, puh

6 ENERGIA JA ILMASTO EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeiselle ajalle Metsäteollisuuden mielestä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tulee parantaa teollisuuden toimintaedellytyksiä erityisesti EU:n ulkopuoliseen teollisuuteen verrattuna, eikä heikentää kilpailukykyä millään päätöksellä. EU:n tulee ilmastopolitiikassa keskittää voimavaransa ensisijaisesti maailmanlaajuisen ja kilpailukykyvaikutuksiltaan tasapuolisen ilmastosopimuksen luomiseen. Ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on oltava EU:n ainoa sitova tavoite. Rajallisesti käytettävissä olevan puun saatavuus ensisijaisesti jalostukseen on turvattava. EU:n politiikan ja lainsäädännön on jatkossakin pohjauduttava puun hiilineutraalisuuteen, jotta uusiutuva puu säilyttää etulyöntiaseman suhteessa ilmastonmuutosta aiheuttaviin fossiilisiin polttoaineisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin. EU:lla on selkeät tavoitteet vuoteen 2020 ulottuvalle energia- ja ilmastopolitiikalle. Kasvihuonekaasupäästöjä leikataan 20 prosenttia, uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia. Lisäksi vuoteen 2050 mennessä EU:ssa on tarkoitus leikata kasvihuonekaasupäästöjä prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Keskustelu EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta vuoden 2020 jälkeen on käynnistynyt. EU:n komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan maaliskuussa 2013 ja toteutti aiheesta julkisen konsultaation. Vuodenvaihteessa komissio julkaisee mahdollisesti valkoisen kirjan 2020 jälkeistä aikaa koskevasta politiikasta. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh ,

7 resurssitehokkuus Metsäteollisuuden tavoitteena on välttää luonnonvarojen käyttöä estävää ohjausta ja resurssien käyttöön kohdistuvia maksuja sekä edistää uusiutuvien luonnonvarojen asemaa kulutuksessa ja tuotannossa. Jäsenmaiden ja toimialojen omaehtoiset ratkaisut edistävät resurssitehokkuutta tehokkaammin kuin EU-tason velvoitteet. Mittareita ja indikaattoreita kehitettäessä Suomen erityisolosuhteet ja talouden vientivetoinen rakenne on otettava huomioon. Suomessa runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja niitä jalostava metsäteollisuus on tunnistettava vahvuutena. Komissio julkaisi vuonna 2011 vuoteen 2050 ulottuvan resurssitehokkuutta koskeva tiekartan. Materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat komission visiossa avaimia ympäristövaikutusten vähentämiseen. Komission lähtökohtana on nykyisen lainsäädännön kehittäminen ja toimeenpano. Vuonna 2012 parlamentti kehotti tiekarttaa koskevassa julkilausumassaan komissiota muun muassa edistämään uusiutuvien, biopohjaisten, kierrätettävien ja ilmastoystävällisien raaka-aineiden ja materiaalien käyttöä. Parlamentti korosti erityisesti, että uusiutuvien ja vähäpäästöisten materiaalien, kuten puun, käyttö rakentamisessa on resurssitehokasta. Komission, parlamentin, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien jäsenistä koostuva korkean tason työryhmä julkisti loppuvuonna 2012 manifestin resurssitehokkuuden edistämisestä. Manifestin mukaan resurssitehokkuus kehittyy innovaatioiden ja investointien avulla. Siinä korostetaan ennustettavien politiikkalinjausten ja lainsäädännön tärkeyttä kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Lisäksi resurssitehokkuutta tulisi mitata ja edistymisestä jatkossa raportoida. Työryhmä julkaisi kesäkuussa 2013 yleisluontoiset lyhyen aikavälin suositukset resurssitehokkuuspolitiikalle. Suosituksiin sisältyivät muun muassa mitattavissa olevien tavoitteiden asettaminen ja raportointi, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen, siirtyminen kohti kierrätystaloutta, resurssitehokkaiden tuotteiden edistäminen sekä julkisten hankintojen kehittäminen. Komission jatkotoimien aikataulu ei vielä ole tiedossa. Maija Heikkinen, ympäristöasiantuntija, puh , Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh ,

8 energiaverodirektiivi Metsäteollisuuden tavoitteena on, että dieselöljyn ja moottoribensiinin verotasoja ei tule yhtenäistää. Päästökauppasektorilla kulutetut lämmityspolttoaineet tulisi vapauttaa hiilidioksidiverosta. Lisäksi energiaintensiiviselle teollisuudelle tulisi edelleen olla mahdollisuus veroalennuksiin. Komissio antoi ehdotuksensa energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan direktiivin muutosehdotukseen. Ehdotuksen mukaan liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotus perustuisi polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön. Direktiivin soveltamisalaa ei laajennettaisi nykyisestä. Huomattavaa ehdotuksessa on, että kestävyyskriteerit täyttävistä biopolttoaineista ei kannettaisi hiilidioksidiveroa. Myös päästökauppasektorilla kulutetut lämmityspolttoaineet vapautettaisiin hiilidioksidiverosta. Lisäksi komissio ehdottaa dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäisverotasojen yhtenäistämistä. Muutosesityksellä kavennettaisiin jonkin verran verovapauksien ja veronalennuksien käyttömahdollisuuksia, kuitenkin alennukset energiaintensiiviselle teollisuudelle ovat edelleen mahdollisia. Turve olisi edelleen direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Verodirektiivien käsittely edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Neuvostolla on tässä päärooli. Jäsenmaista koostuva verotyöryhmä käsittelee komission ehdotusta ja tekee esityksen joka on kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä. Verotukseen liittyvissä asioissa parlamentti voi antaa vain ei-sitovan mielipiteen, jonka se tässä asiassa antoi huhtikuussa Jäsenmaiden keskuudessa komission ehdotus ei ole saanut laajaa kannatusta, vain muutama jäsenmaa on puoltanut esitystä. Direktiivin käsittelystä odotetaan pitkää, sillä avoimia kysymyksiä on paljon. Jouni Punnonen, energiajohtaja, puh ,

9 kansainvälinen ilmastopolitiikka Metsäteollisuuden tavoitteena on kustannustehokas ja alan kilpailukyvyn turvaava ilmastopolitiikka. Tarvitaan globaalisti kattava ja kaikkia päästöiltään merkittäviä maita tasapuolisesti sitova kansainvälinen ilmastosopimus, jotta vältytään kilpailun vääristymiltä ja hiilivuodolta. EU:n ei pidä yksipuolisesti tiukentaa ilmastotavoitteitaan. Ilmastopolitiikan ei tule jatkossakaan määritellä, kuinka metsiä käytetään. Hallituksen on turvattava teollisuuden kilpailukyky osallistumalla aktiivisesti EU:n ilmastopolitiikkaan. Dohan ilmastoneuvotteluissa 2012 saavutettiin sille asetettu minimitavoite eli Kioton pöytäkirjalle määriteltiin toinen velvoitekausi. Kioton pöytäkirjaan tehtiin muutos, joka mahdollistaa sopimuksen jatkumisen toisen velvoitekauden verran vuodesta 2013 vuoteen Sopimuksen merkitys jää pieneksi, sillä mukana ovat EU:n lisäksi vain muutama muu maa, kattaen korkeintaan noin 15 % globaaleista päästöistä. Kioton pöytäkirjan jatkokauden sopimisen myötä voimavarat kohdistetaan jatkossa uuden, globaalisti kattavan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Dohassa sovittiin työohjelmasta uuden sopimuksen valmisteluille. Tavoitteena on, että neuvottelutekstin elementit ovat sovittuna vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta sopimusluonnoksesta päästään neuvottelemaan 2015 ja se astuisi voimaan vuodesta Neuvottelut yksityiskohdista jatkuvat seuraavassa ilmastokokouksessa (COP 19), joka pidetään Varsovassa loppuvuonna Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, ahti.fagerblom@forestindustries.fi puh , puun hiilineutraalisuus Metsäteollisuuden tavoitteena on, että puun hiilineutraalisuutta koskevat prosessit ja keskustelu eivät rajoita hakkuumahdollisuuksia Suomessa, vaan vahvistavat puun hiilineutraalin aseman myös jatkossa. Metsien käytön ilmastovaikutus tulee arvioida jatkossakin metsänielulaskennan kautta, mikä säilyttää puun hiilineutraalisuuden kestävän metsätalouden maissa. Mikäli komissio esittää biomassoille kestävyyskriteerit, tulee niiden pohjautua metsätalouden nykyisiin kestävyysvaatimuksiin eikä rajata talousmetsien käyttöä. Lisäksi tavoitteena on, että EU edistää uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvää käyttöä osana biotaloutta sekä panostaa metsien kasvuun nielutavoitteiden saavuttamiseksi ja puun hiilineutraalin aseman turvaamiseksi. Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) on määritellyt biomassat hiilineutraaleiksi ja tätä päätöstä sovelletaan edelleen. Puun hiilineutraalisuutta on kuitenkin kyseenalaistettu biomassojen kestävyyttä koskevassa keskustelussa, jota käydään biomassojen kestävyyskriteerejä, metsätaloutta, biodiversiteettiä ja metsiensuojelua koskevien kysymysten yhteydessä. 9

10 Puun hiilineutraalisuudella ei ole omaa yksittäistä poliittista päätöksentekoprosessia. Aihetta kuitenkin sivutaan usealla ilmastopolitiikan lohkolla: maankäyttö ja metsänielut, liikennebiopolttoaineiden epäsuorat maankäytön vaikutukset, biomassojen kestävyyskriteerit sekä päästökauppajärjestelmän biomassoja koskeva ohjeistus. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh , Päästökauppa ( ): Hiilivuotosektorien määrittely kaudeksi Metsäteollisuuden tavoitteena on, että metsäteollisuuden toimialat (paperi, sellu, sahaus ja levyteollisuus) ovat jatkossakin hiilivuototoimialoja. Vuoden alusta alkaneella kolmannella päästökauppakaudella päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa on huutokauppa. Kaukolämmölle ja teollisuudelle, joka ei täytä hiilivuotokriteereitä, ilmaisia päästöoikeuksia jaetaan vähenevästi siten, että vuonna 2013 ilmaisjako on 80 % vertailuarvosta ja vuonna %. Vuonna 2027 näille sektoreille ei enää jaeta ilmaisia päästöoikeuksia, vaan ne ovat kokonaisuudessaan huutokaupan piirissä. Globaalin ilmastosopimuksen puuttuessa EU on määritellyt tietyt toimialat hiilivuotosektoreiksi, joille jaetaan edelleen täysimääräisesti ilmaisia päästöoikeuksia ilmaisjakosääntöjen mukaisesti. Tällä hetkellä 164 toimialaa täyttää hiilivuotokriteerin. Päästökauppadirektiivin mukaisesti hiilivuotosektorit on määriteltävä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi vuonna Sektori on hiilivuototoimiala, mikäli se täyttää direktiivin kriteerit, joissa tarkastellaan toimialan päästökaupasta aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia sekä kauppaintensiteettiä kolmansiin maihin. Komissio toteutti hiilivuotoa koskevan sidosryhmäkonsultaation toukokuussa ja julkisen internet-konsultaation elokuussa Ennakkoarvioiden mukaan EU saattaa julkaista ehdotuksensa listaksi samassa yhteydessä, kun se julkaisee laajemman esityskokonaisuuden EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta. Jouni Punnonen, energiajohtaja, jouni.punnonen@forestindustries.fi, puh ,

11 Päästöoikeuksien sivuunlaitto Backloading Metsäteollisuus vastustaa komission puuttumista päästöoikeusmarkkinoihin kesken kauden. Kaikki muutokset päästökauppajärjestelmään tulee kohdentaa mahdolliseen seuraavaan päästökauppakauteen. Päästöoikeuksien alhainen hintataso puhuttaa. Pääsyynä alhaiseen hintatasoon on EU:n talouden taantuma. Komission mukaan markkinoilla on liian suuri epätasapaino päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välillä. Komission tavoitteena on korjata epätasapainoa lykkäämällä osa huutokaupattavista päästöoikeuksista kauden loppupuolelle. Komissio antoi ehdotuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta sekä toimitti huutokauppa-asetuksen muuttamista koskevan ehdotusluonnoksen ilmastonmuutoskomiteaan. Direktiivin muutosehdotus sisälsi yhden lauseen, jolla komissiolle annettaisiin valta muuttaa huutokauppojen ajoitusta. Neuvoston puolella direktiivin muutosehdotus on saanut laajaa kannatusta, mm. Suomi kannattaa päästöoikeuksien sivuunlaittoa. Puola ja muutamat muut itäisen Euroopan maat vastustavat komission ehdotusta. Isoista jäsenmaista vain Saksan kanta on ollut avoin, mutta sekin on kallistunut kannattamaan backloadingia. Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2013 direktiivimuutoksen, jolla päästöoikeuksien huutokauppoja voidaan lykätä eli ns. backloadingin toteuttamisen. Asiaa käsitellään parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jouni Punnonen, energiajohtaja, puh ,

12 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille ja biokaasuille Metsäteollisuuden tavoitteena on, että mahdollisesti esitettävät kiinteitä ja kaasumaisia biomassoja koskevat kestävyyskriteerit eivät aseta uusia vaatimuksia nykyiselle kestävälle metsätaloudelle eivätkä määritä alueita, joilta korjattu puu ei ole kestävää. Kestävyyskriteereihin ei myöskään tule sisällyttää voimalaitoksia koskevia hyötysuhdevaatimuksia. Uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä on määritelty kestävyyskriteerit nestemäisille biopolttoaineille. Kriteereissä määritellään, minkälaiset biopolttoaineet ja bionesteet täyttävät kestävyysvaatimukset ja minkä tyyppisiltä alueilta niiden valmistukseen käytettävät biomassat saavat olla peräisin. Olemassa olevia nestemäisille biopolttoaineille kohdistettuja kestävyyskriteerejä sovelletaan sekä EU:n sisällä että kolmansissa maissa tuotettuihin ja EU:ssa käytettyihin biopolttoaineiden raaka-aineisiin. Ainoastaan direktiiviin kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet saa laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen. Komissio on pitänyt mahdollisena, että uusiutuvan energian tavoitteet voivat johtaa lisääntyvään energiabiomassojen tuontiin maista, joissa kestävyydestä ei ole huolehdittu. Tämän vuoksi komissio on jo usean vuoden ajan valmistellut sitovia kriteerejä myös kiinteille biomassoille ja biokaasuille. Heinäkuussa 2013 komission energiapääosasto lähetti kestävyyskriteerejä koskevan direktiiviehdotuksen komission muiden pääosastojen kommentoitavaksi. Ehdotusluonnos sai osakseen voimakasta kritiikkiä muilta pääosastoilta ja on siksi edelleen komission sisäisessä käsittelyssä. Myös useat jäsenmaat kritisoivat luonnosta. Näyttää siltä, että nykyinen komissio on luopumassa kestävyyskriteerejä koskevan direktiiviehdotuksen jatkovalmistelusta. Sen sijaan se julkaissee kestävyyskriteerejä koskevan raportin/tiedonannon vuoden 2014 alussa. Tällöin lopullinen päätös oikeudellisesti sitovien kriteerien laatimisesta jäisi tulevalle komissiolle. Kestävyyskriteerien laajentaminen kiinteille biomassoille tarkoittaisi käytännössä kriteeristön laajentamista koskemaan kaikkea puun käyttöä. Suomi on suhtautunut kriittisesti metsiä koskevaan lisäsääntelyyn ja on yhdessä useiden muiden jäsenmaiden kanssa korostanut olemassa olevien kestävän metsätalouden vaatimusten hyväksymistä osoitettaessa biomassan hankinnan kestävyys. Nämä vaatimukset on tarkoitus sisällyttää metsästrategian alla mahdollisesti laadittaviin kestävän metsätalouden kriteereihin. Jos metsätalouden kestävyyskriteerit laaditaan, niiden tulisi jatkossa toimia biomassan kestävyyskriteerien metsiä koskevana osana. 12

13 Lue lisää: Karoliina Niemi, metsäasiantuntija, puh , Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh , Biopolttoaineet Epäsuorat maankäytön muutokset (ILUC) Metsäteollisuus pitää tärkeänä suosia liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa niitä biopolttoaineita, joiden käytöllä on vähäisimmät epäsuorista maankäytön muutoksista johtuvat vaikutukset. Lignoselluloosapohjaisten raaka-aineiden suosiminen liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa kannustaa kehittyneiden ja ympäristöystävällisten biopolttoaineiden käyttöön. Tämä lisää eri toimijoiden mahdollisuuksia laventaa ja optimoida raaka-aineiden käyttöä kehittyneiden biopolttoaineiden valmistuksessa. Euroopan komissio antoi vuonna 2012 direktiiviehdotuksen (COM(2012) 595 final), jolla muutettaisiin bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annettua direktiiviä (98/70/ EY) sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettua direktiiviä (2009/28/EY). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on rajoittaa biopolttoaineiden käytön lisääntymisestä seuraavien epäsuorien maankäytön muutosten (indirect land use change, ILUC) aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä ohjata suosimaan sellaisia liikenteen biopolttoaineita, joiden käyttö aiheuttaa vähäisimmät kasvihuonekaasupäästöt. Ehdotuksessa tähän pyritään mm. rajoittamalla maankäytön muutosta mahdollisesti aiheuttavien eli ruoantuotannon kanssa kilpailevien biopolttoaineiden käyttöä ja nostamalla uusien biopolttonestelaitosten kasvihuonekaasupäästöjen säästöä koskevia vaatimuksia nopeutetulla aikataululla. Lisäksi ehdotuksessa kannustetaan kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöön suosimalla niitä uusiutuvan energian direktiivin (RESdirektiivi) tavoitteiden laskennassa. Osalle puuperäisistä raaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille komissio ehdottaa nelin- tai kaksinkertaisia kertoimia niiden energiasisältöön verrattuna. ILUC-ehdotuksen jatkovalmistelussa tulee varmistaa metsäsektorin kannalta kolme merkittävää seikkaa: 1. Kehittyneiden ja ympäristöystävällisten biopolttoaineiden käyttöä edistetään suosimalla puupohjaisia raaka-aineita liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Näin lisätään osaltaan toimijoiden mahdollisuuksia laventaa ja optimoida puupohjaisten raaka-aineiden käyttöä ottaen huomioon tuotteiden tuoma arvonlisä. 13

14 2. Puun hiilineutraalisuus varmistetaan EU:n aiemmin tekemien päätösten mukaisesti. Metsien käyttöön liittyvät hiilidioksidipäästöt lasketaan ja raportoidaan EU:ssa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan päätöksen mukaisesti. Erillisten ILUC-kertoimien asettaminen puulle heikentäisi puun asemaa energianlähteenä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. 3. Metsien kestävän käytön periaatteet pidetään erillään biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamasta epäsuorasta maankäytön muutoksesta. Kestävä metsätalous perustuu samoihin periaatteisiin puun loppukäytöstä riippumatta, ja siksi erillisten metsäbiomassaa koskevien kestävyyskriteerien laatiminen osana ILUC -direktiiviä ei ole tarkoituksenmukaista. Parlamentti käsitteli ehdotusta syyskuun 2013 täysistunnossa. Täysistunto kumosi raportointivastuussa olleen ympäristövaliokunnan (ENVI) ehdottamat metsäperäisen biomassan kestävyyskriteerejä ja ILUC-kertoimia koskevat tiukat vaatimukset. Muita kiistanalaisia asioita olivat mm. perinteisten biopolttoaineiden käytön rajoittaminen, kehittyneiden biopolttoaineiden erillistavoite sekä eri raaka-aineiden monikertalaskenta. Parlamentin pääraportoija ei saanut mandaattia aloittaa toista kuulemista nopeutetulla aikataululla. Direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu valmistelussa olevan neuvoston kannan pohjalta. Direktiivin lopullinen hyväksyntä saattaa siirtyä tulevan parlamentin päätettäväksi. Komission esitys edellyttäisi muutoksia lakiin biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007) sekä heinäkuussa voimaan tulleeseen biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyslakiin (393/2013). Komission ehdotus liittyy myös keskusteluun kiinteitä ja kaasumaisia biomassoja koskevista kestävyyskriteereistä. Lue lisää: Jouni Valtanen, toimialapäällikkö, uudet liiketoiminnat puh , Karoliina Niemi, metsäasiantuntija, puh ,

15 ILMA EU:n ilmanlaatupolitiikan uudelleentarkastelu Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että ilmanlaatupolitiikan uudistuksessa korostetaan kustannustehokkuutta sekä vältetään päällekkäisiä ohjauskeinoja osana paremman sääntelyn politiikkaa. Pieniä polttolaitoksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon kansallisesti jo olemassa olevaa lainsäädäntöä. Komissio aikoo vuoden 2013 lopussa esittää eurooppalaisen ilmanlaatupolitiikan tarkistamista, johon sisältyvät uudet, vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Ilmanlaatupolitiikan tarkastelu kattaa mm: komission tiedonannon ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian (v. 2005) tarkistamisesta kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin tarkistamisen ehdotuksen Göteborgin pöytäkirjan ratifioimiseksi pieniä, alle 50 MW:n polttolaitoksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen Komission konsultaatio ilmanlaatupolitiikan uudelleentarkastelusta oli auki maaliskuun alkuun 2013 asti. Metsäteollisuus ry korosti vastauksessaan valmistelussa olevien tai jo päätettyjen hankkeiden vaatimuksia (BREF, teollisuuspäästödirektiivi) ja ettei näiden lisäksi tule asettaa lisävelvoitteita teollisuudelle. Konsultaation tulokset löytyvät oheisen linkin kautta: Lue lisää: Fredrik Blomfelt, ympäristöpäällikkö, puh ,

16 Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi Päästökattodirektiivin (NEC) tulevassa uudistuksessa on korostettava kustannustehokkuutta sekä vältettävä päällekkäisten ohjauskeinojen käyttöä. Päästöjen toteutumisen seurannassa tarkastelujaksojen tulee olla riittävän pitkät, jotta vuotuiset vaihtelut tasoittuisivat. Komissio on ilmoittanut, että osana ilmanlaatupolitiikan uudistamista tullaan ehdottamaan uutta päästökattodirektiiviä (NEC) vuoden 2013 lopussa. Direktiivissä tullaan antamaan sitovat maakohtaiset päästökiintiöt rikkidioksidille (SO 2 ), typen oksideille (NO X), haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC), ammoniakille (NH 3 ) ja pienhiukkasille (PM 2,5 ) vuosille 2020, 2025 ja Lue lisää: Fredrik Blomfelt, ympäristöpäällikkö, fredrik.blomfelt@forestindustries.fi puh , Rikin ja typen päästökauppa (SO 2, NO x päästökauppa) Metsäteollisuus on vastustanut rikki- ja typpipäästöjen päästökauppaa päällekkäisenä ohjauskeinona. Metsäteollisuuden näkemyksen mukaan SO 2, NO x -päästökaupalla ei päästäisi parempiin tuloksiin kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä, ja lisäksi siitä syntyisi lisäkustannuksia teollisuudelle. Komissio on teettämiinsä selvityksiin perustuen ilmoittanut, että se toistaiseksi luopuu hankkeesta selvityksessä tunnistettujen haittojen ja sidosryhmien vastustuksen johdosta. Tilanteen kehittymistä seurataan. Lue lisää: Fredrik Blomfelt, ympäristöpäällikkö, fredrik.blomfelt@forestindustries.fi puh ,

17 KIERRÄTYS JA JÄTTEET Keräyspaperin end-of-waste kriteerit Keräyspaperin ja kuitupakkausten (ml. nestepakkauskartonki) end-of-waste kriteerit (EoW) on laadittava siten, että ne tukevat kierrätyskuidun käyttöä paperin ja kartongin raaka-aineena esimerkiksi parantamalla uusiomateriaalin laatua ja helpottamalla kierrätyskuidun käyttöä. Paperiteollisuuden kierrättäjä-status on turvattava lainsäädännössä. Jätepuitedirektiivi (2008/98/EY) hyväksyttiin virallisesti marraskuussa Hyväksytyssä direktiivissä on määritelty, mitä sivutuotteilla tarkoitetaan ja lisäksi menettely sille, milloin jäte lakkaa olemasta jätettä (end-of-waste). Suomessa määritelmät on annettu maaliskuussa 2011 hyväksytyssä jätelaissa. EU:n komissio on laatimassa muutamille jätejakeille ns. EoW-kriteerejä, jotka täyttämällä kyseinen jätejae voi muuttua uusiotuotteeksi tai -raaka-aineeksi. Keräyspaperi on valittu yhdeksi jätejakeeksi, jolle laaditaan end-of-waste kriteerit. Keräyspaperin EoW -menettelyn tavoitteena on tukea kierrätysmarkkinoita asettamalla laatustandardeja keräyspaperille, parantaa uusiomateriaalin laatua ja asettaa harmonisoituja kriteerejä kierrätysmateriaalille. Komissio antoi ehdotuksen kesällä 2013 keräyspaperin end-of-waste kriteereiksi, mutta EU-jäsenmaat eivät hyväksyneet tai hylänneet esitystä. Perusteluna monien maiden vastustukselle oli nestepakkauskartongin sisältyminen end-of-waste ehdotukseen. Euroopan paperiteollisuus on vastustanut ehdotusta, sillä paperiteollisuus menettäisi kierrättäjä-statuksen sen myötä. Komission ehdotuksen noudattaminen olisi kuitenkin vapaaehtoista. Asia käsitellään vielä Euroopan parlamentissa, mutta lopullisen päätöksen etenemisestä tekee komissio. Lue lisää: Alina Ruonala-Lindgren, toimialapäällikkö, paperi, kartonki ja jalosteet, puh ,

18 Jäteluettelon uudistaminen Metsäteollisuuden jätteille ei pidä asettaa sellaisia luokituksia tai raja-arvoja, jotka vaikeuttavat jätteiden käsittelyä ja kuljetusta tai hyötykäyttöä. EU on uudistamassa jäteluetteloa, jotta se olisi yhdenmukainen muuttuneen EU:n kemikaalilainsäädännön kanssa. Jäteluettelossa määritellään, mitkä jätteet katsotaan vaarallisiksi ja mitkä vaarattomiksi. Lisäksi luettelossa on terveysvaaraa koskevien vaaraominaisuuksien raja-arvot. Jäteluettelouudistuksen tavoitteena on yhtenäistää ja yksinkertaistaa vaaraominaisuuksien arviointia. Kokonaan jäteluettelon rakennetta ei ole tarkoitus muuttaa, vaikka esimerkiksi jätenimikkeitä todennäköisesti tulee lisää. Uhkana jäteluettelon uudistuksessa on, että tietyille nykyisin tavanomaisille jätteille tulee jäteluetteloon rinnakkaisnimike, jolloin ne voisivat tapauskohtaisesti olla vaarallista jätettä. Erityisesti puun ja turpeen polton tuhkat ovat olleet kalsiumoksidipitoisuutensa vuoksi vaarassa joutua tähän kategoriaan. Vaaralliseksi jätteeksi luokittelu vaikuttaa sekä jätteen kaatopaikkasijoittamiseen että hyötykäyttöön. Komission esitys jäteluettelosta tullaan hyväksymään komitologiamenettelyssä vuoden 2013 lopussa. Luettelon on tarkoitus astua voimaan vuonna Suomessa jäteluettelo pannaan täytäntöön jäteasetuksella ja jäteluettelolla. Jaottelu tavanomaisiin ja vaarallisiin jätteisiin tehdään ympäristöluvissa. Lue lisää: Maija Heikkinen, ympäristöasiantuntija, puh ,

19 LIIKENNE, KULJETUKSET JA LOGISTIIKKA Rikkidirektiivi - meriliikenteen rikkipäästörajoitukset EU:n rikkidirektiivi tuli voimaan lokakuussa Direktiivin mukaan EU:n pohjoisilla merialueilla tulevat voimaan alhaisemmat rikkipäästörajat vuoden 2015 alussa, viisi vuotta aiemmin ja tiukempina kuin muualla Euroopassa. Tämä aiheuttaa metsäteollisuudelle vähintään 200 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Kilpailukykyhaitan eliminoimiseksi on tehtävä päätöksiä lisäkustannusten kompensoimiseksi teollisuudelle täysimääräisesti. Rikkidirektiivin taustalla on kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n vuonna 2008 tekemä päätös alentaa polttoaineen rikkipitoisuutta ns, SECA-erityisalueilla (Itämeri, Pohjanmeri, Englannin kanaali) nykyisestä 1,0 %:n rajasta 0,1 %:iin vuoden 2015 alussa. Globaalilla tasolla siirryttiin nykyisestä 4,5 %:n rajasta 3,5 %:iin vuoden 2012 alusta, ja 0,5 %:iin vuonna 2020 tai Päätös merkitsee sitä, että erityisalueiden merikuljetuksissa on siirryttävä kalliimpaan dieselpolttoaineeseen. Vaihtoehtoisesti päästörajaan voidaan pyrkiä esimerkiksi asentamalla laivoihin rikkipesureita tai siirtymällä nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöön. Haasteena näissä on pesurimarkkinoiden kypsymättömyys, pesurien asennettavuus ja investoinnin kannattavuus sekä satamien LNGinfrastruktuurin ja LNG-laivojen saatavuus. 19

20 Rikkidirektiivin haittavaikutusten poistamiseksi tarvitaan nopeavaikutteisia keinoja. Hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa 2013 tuen myöntämisestä kansallisen LNGinfran rakentamiseen. Myös varustamojen pesuri-investointeja on päätetty tukea. Lisäksi on tehty päätös väylämaksujen väliaikaisesta puolittamisesta ja rataveron poistosta vuosille Teollisuuden kustannustaakkaa helpottaisivat osittain myös dieselveron palautusjärjestelmän luominen raskaalle liikenteelle ja energiavaltaisen teollisuuden energiaverotuksen laskeminen EU:n sallimalle minimitasolle. Tehokas keino kustannusten alentamiseksi olisi myös päästökauppadirektiivin mahdollistama päästökauppakompensaatio. EU-tasolla rikkidirektiivin lievennyskeinoina ovat olleet esillä lähinnä LNG-hankkeiden tukeminen hankerahoituksella ja EIB:n mahdollinen lainarahoitus pesuri-investointeihin. Konkreettisia ehdotuksia teollisuuden kustannustaakan helpottamiseen ei EU:sta ole näköpiirissä. Lue lisää: Outi Nietola, logistiikkapäällikkö, puh , Merenkulun muu kansainvälinen ympäristösääntely Metsäteollisuuden näkemyksen mukaan kansainvälisen ympäristösääntelyn lähtökohtana tulee olla tasapuolisuus eri alueiden välillä. Alueellisia valmisteluja Suomen ulkomaankaupan pullonkaulojen lisäämiseksi ei tule tehdä. Euroopan komissio ehdotti lokakuussa 2013, että EU:n alueelle luotaisiin meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen (C0 2 ) MRV-järjestelmä. MRV-järjestelmän (monitoring, reporting and verification) tarkoitus on kerätä tietoa meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä EU-alueella. Ehdotuksen mukaan asetus tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2015 ja ensimmäinen päästöselvitys laadittaisiin vuoden 2018 päästöistä. MRV-järjestelmä olisi ensimmäinen vaihe hiilidioksidipäästöjen taloudellisille ohjauskeinoille alusten energiatehokkuusvaatimuksille EU:ssa. Taloudellisista ohjauskeinoista ovat aiemmin olleet esillä nk. bunkkerimaksu ja merenkuun päästökauppa. Komissio toivoo, että EU:n järjestelmä toimisi esimerkkinä maailmanlaajuiselle, kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:n piirissä sovittavalle MRV-järjestelmälle ja nopeuttaisi keskusteluja IMO-tasolla. Lopullisena tavoitteena on, että EU:n MRV-järjestelmä olisi yhteneväinen globaalin järjestelmän kanssa. Itämeren HELCOM-maat ovat myös valmistelleet hakemusta IMO:lle, jotta Itämerestä saataisiin nk. tiukempien typpirajoitusten erityisalue (NECA). Hakemuksen lähettäminen vaatii yksimielisyyden, jota ei Venäjän vastustuksen vuoksi ole. Myös Suomen hallitus ilmoitti syyskuussa 2013 edellyttävänsä perusteellisia vaikutusarvioita ennen hakemuksen lähettämistä. IMO:n toukokuussa 2013 tekemän alustavan päätöksen mukaan 20