Valmisteilla olevia metsäteollisuuden EU-asioita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmisteilla olevia metsäteollisuuden EU-asioita"

Transkriptio

1 Valmisteilla olevia metsäteollisuuden EU-asioita Marraskuu

2 2

3 Sisältö HORISONTAALISET ASIAT EU-politiikan yleiskatsaus...5 ENERGIA JA ILMASTO EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeiselle ajalle...6 Resurssitehokkuus...7 Energiaverodirektiivi...8 Kansainvälinen ilmastopolitiikka...9 Puun hiilineutraalisuus...9 Päästökauppa ( ): Hiilivuotosektorien määrittely kaudeksi Päästöoikeuksien sivuunlaitto Backloading...11 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille ja biokaasuille...12 Biopolttoaineet Epäsuorat maankäytön muutokset (ILUC)...13 ILMA EU:n ilmanlaatupolitiikan uudelleentarkastelu Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi Rikin ja typen päästökauppa (SO 2, NO x päästökauppa) KIERRÄTYS JA JÄTTEET Keräyspaperin end-of-waste kriteerit...17 Jäteluettelon uudistaminen LIIKENNE, KULJETUKSET JA LOGISTIIKKA Rikkidirektiivi - meriliikenteen rikkipäästörajoitukset Merenkulun muu kansainvälinen ympäristösääntely...20 Raskaiden ajoneuvojen mitat ja massat LUONTO Luonnon monimuotoisuuden suojelu ) EU:n biodiversiteettistrategia ) Vihreä infrastruktuuri ) Vieraslajeja koskeva lainsäädäntö ) Ekosysteemipalvelut ja No Net Loss (NNL) -aloite

4 METSÄT JA LUONNONVARAT EU:n puutavara-asetus...25 REFIT EU-komission pyrkimys keventää EU-lainsäädäntöä...26 Raaka-ainealoitteet EU:n uusi metsästrategia...28 Euroopan metsiä koskeva oikeudellisesti sitova sopimus...29 Euroopan unionin yhteinen maatalouspolitiikka v TUOTTEET Elintarvikepakkauksia koskeva lainsäädäntö...31 Julkisten hankintojen viherryttäminen...32 Tiedonanto kestävän kehityksen mukaisista rakennuksista (Communication on sustainable buildings)...33 Puupöly...34 Kestävän kulutuksen ja tuotannon strategia...35 TUTKIMUS, KEHITYS JA INNOVAATIOT EU:n tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelmat: Seitsemäs puiteohjelma ja Horisontti Metsäsektorin teknologiayhteisö (FTP)...37 YMPÄRISTÖ EU:n vesipolitiikan suuntaviivat...38 Ympäristönsuojelun 7. toimintaohjelma...39 BAT - paras käyttökelpoinen tekniikka referenssiasiakirjat (BREF): ) Massa- ja paperiteollisuus ) Suuret polttolaitokset (LCP)...41 KANSALLISESSA TÄYTÄNTÖÖNPANOSSA OLEVIA ASIOITA Teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano ympäristönsuojelulain uudistus...42 Direktiivi tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsolidoiduista tilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista (ns. country-by-country reporting)

5 HORISONTAALISET ASIAT Eu-politiikan yleiskatsaus Vuosi 2014 on EU-edunvalvonnan kannalta poikkeuksellinen. Europarlamenttivaalit käydään toukokuun lopussa ja uuden parlamentin työ alkaa käytännössä syksyn alussa. Uuden komission toimikausi puolestaan käynnistyy marraskuun alussa. Parlamenttivaalien ja uuden komission valinnan takia Brysselissä keskitytään alkuvuodesta 2014 saattamaan loppuun neuvottelut komission jo ehdottamista aloitteista. Komissio ei todennäköisesti anna uusia merkittäviä aloitteita ennen loppuvuotta 2014 muutoin kuin poikkeustapauksissa. Keskustelu EU:n tulevaisuudesta tiivistyy ennen vaaleja. Keskusteluja värittää paitsi talouskriisi, myös esimerkiksi muutokset jäsenmaiden EU-politiikassa, lisääntynyt EUkriittisyys ja aikaisempaa kankeampi Saksan ja Ranskan välinen yhteistyö. Lisäksi jäsenmaat ovat jakaantuneet eri leireihin : mm. Pohjois- ja Etelä-Euroopan maat, euromaat, nettomaksajat ja nettosaajat ja tiivistetyn yhteistyön maat. EU:n on aika nostaa teollisuuden kilpailukyky ympäristökysymysten rinnalle. EU:n parlamentin, komission ja jäsenmaiden tulee hitsautua yhteen kilpailukykytavoitteen saavuttamiseksi. Kasvuhaluinen politiikka voi edistää uudistuvan ja ympäristömyönteisen teollisen tuotannon sijoittumista Eurooppaan. EU-puheenjohtajuudet 2/2013 Liettua 1/2014 Kreikka 2/2014 Italia Timo Jaatinen, toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry, puh

6 ENERGIA JA ILMASTO EU:n energia- ja ilmastopolitiikka vuoden 2020 jälkeiselle ajalle Metsäteollisuuden mielestä EU:n energia- ja ilmastopolitiikan tulee parantaa teollisuuden toimintaedellytyksiä erityisesti EU:n ulkopuoliseen teollisuuteen verrattuna, eikä heikentää kilpailukykyä millään päätöksellä. EU:n tulee ilmastopolitiikassa keskittää voimavaransa ensisijaisesti maailmanlaajuisen ja kilpailukykyvaikutuksiltaan tasapuolisen ilmastosopimuksen luomiseen. Ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on oltava EU:n ainoa sitova tavoite. Rajallisesti käytettävissä olevan puun saatavuus ensisijaisesti jalostukseen on turvattava. EU:n politiikan ja lainsäädännön on jatkossakin pohjauduttava puun hiilineutraalisuuteen, jotta uusiutuva puu säilyttää etulyöntiaseman suhteessa ilmastonmuutosta aiheuttaviin fossiilisiin polttoaineisiin ja uusiutumattomiin raaka-aineisiin. EU:lla on selkeät tavoitteet vuoteen 2020 ulottuvalle energia- ja ilmastopolitiikalle. Kasvihuonekaasupäästöjä leikataan 20 prosenttia, uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energiatehokkuutta parannetaan 20 prosenttia. Lisäksi vuoteen 2050 mennessä EU:ssa on tarkoitus leikata kasvihuonekaasupäästöjä prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Keskustelu EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta vuoden 2020 jälkeen on käynnistynyt. EU:n komissio julkaisi aiheesta vihreän kirjan maaliskuussa 2013 ja toteutti aiheesta julkisen konsultaation. Vuodenvaihteessa komissio julkaisee mahdollisesti valkoisen kirjan 2020 jälkeistä aikaa koskevasta politiikasta. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh ,

7 resurssitehokkuus Metsäteollisuuden tavoitteena on välttää luonnonvarojen käyttöä estävää ohjausta ja resurssien käyttöön kohdistuvia maksuja sekä edistää uusiutuvien luonnonvarojen asemaa kulutuksessa ja tuotannossa. Jäsenmaiden ja toimialojen omaehtoiset ratkaisut edistävät resurssitehokkuutta tehokkaammin kuin EU-tason velvoitteet. Mittareita ja indikaattoreita kehitettäessä Suomen erityisolosuhteet ja talouden vientivetoinen rakenne on otettava huomioon. Suomessa runsaat uusiutuvat luonnonvarat ja niitä jalostava metsäteollisuus on tunnistettava vahvuutena. Komissio julkaisi vuonna 2011 vuoteen 2050 ulottuvan resurssitehokkuutta koskeva tiekartan. Materiaalien ja tuotteiden uudelleenkäyttö ja kierrätys ovat komission visiossa avaimia ympäristövaikutusten vähentämiseen. Komission lähtökohtana on nykyisen lainsäädännön kehittäminen ja toimeenpano. Vuonna 2012 parlamentti kehotti tiekarttaa koskevassa julkilausumassaan komissiota muun muassa edistämään uusiutuvien, biopohjaisten, kierrätettävien ja ilmastoystävällisien raaka-aineiden ja materiaalien käyttöä. Parlamentti korosti erityisesti, että uusiutuvien ja vähäpäästöisten materiaalien, kuten puun, käyttö rakentamisessa on resurssitehokasta. Komission, parlamentin, jäsenvaltioiden ja sidosryhmien jäsenistä koostuva korkean tason työryhmä julkisti loppuvuonna 2012 manifestin resurssitehokkuuden edistämisestä. Manifestin mukaan resurssitehokkuus kehittyy innovaatioiden ja investointien avulla. Siinä korostetaan ennustettavien politiikkalinjausten ja lainsäädännön tärkeyttä kestävän kasvun aikaansaamiseksi. Lisäksi resurssitehokkuutta tulisi mitata ja edistymisestä jatkossa raportoida. Työryhmä julkaisi kesäkuussa 2013 yleisluontoiset lyhyen aikavälin suositukset resurssitehokkuuspolitiikalle. Suosituksiin sisältyivät muun muassa mitattavissa olevien tavoitteiden asettaminen ja raportointi, ympäristölle haitallisista tuista luopuminen, siirtyminen kohti kierrätystaloutta, resurssitehokkaiden tuotteiden edistäminen sekä julkisten hankintojen kehittäminen. Komission jatkotoimien aikataulu ei vielä ole tiedossa. Maija Heikkinen, ympäristöasiantuntija, puh , Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh ,

8 energiaverodirektiivi Metsäteollisuuden tavoitteena on, että dieselöljyn ja moottoribensiinin verotasoja ei tule yhtenäistää. Päästökauppasektorilla kulutetut lämmityspolttoaineet tulisi vapauttaa hiilidioksidiverosta. Lisäksi energiaintensiiviselle teollisuudelle tulisi edelleen olla mahdollisuus veroalennuksiin. Komissio antoi ehdotuksensa energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan direktiivin muutosehdotukseen. Ehdotuksen mukaan liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotus perustuisi polttoaineen energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön. Direktiivin soveltamisalaa ei laajennettaisi nykyisestä. Huomattavaa ehdotuksessa on, että kestävyyskriteerit täyttävistä biopolttoaineista ei kannettaisi hiilidioksidiveroa. Myös päästökauppasektorilla kulutetut lämmityspolttoaineet vapautettaisiin hiilidioksidiverosta. Lisäksi komissio ehdottaa dieselöljyn ja moottoribensiinin vähimmäisverotasojen yhtenäistämistä. Muutosesityksellä kavennettaisiin jonkin verran verovapauksien ja veronalennuksien käyttömahdollisuuksia, kuitenkin alennukset energiaintensiiviselle teollisuudelle ovat edelleen mahdollisia. Turve olisi edelleen direktiivin soveltamisalan ulkopuolella. Verodirektiivien käsittely edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisyyttä. Neuvostolla on tässä päärooli. Jäsenmaista koostuva verotyöryhmä käsittelee komission ehdotusta ja tekee esityksen joka on kaikkien jäsenmaiden hyväksyttävissä. Verotukseen liittyvissä asioissa parlamentti voi antaa vain ei-sitovan mielipiteen, jonka se tässä asiassa antoi huhtikuussa Jäsenmaiden keskuudessa komission ehdotus ei ole saanut laajaa kannatusta, vain muutama jäsenmaa on puoltanut esitystä. Direktiivin käsittelystä odotetaan pitkää, sillä avoimia kysymyksiä on paljon. Jouni Punnonen, energiajohtaja, puh ,

9 kansainvälinen ilmastopolitiikka Metsäteollisuuden tavoitteena on kustannustehokas ja alan kilpailukyvyn turvaava ilmastopolitiikka. Tarvitaan globaalisti kattava ja kaikkia päästöiltään merkittäviä maita tasapuolisesti sitova kansainvälinen ilmastosopimus, jotta vältytään kilpailun vääristymiltä ja hiilivuodolta. EU:n ei pidä yksipuolisesti tiukentaa ilmastotavoitteitaan. Ilmastopolitiikan ei tule jatkossakaan määritellä, kuinka metsiä käytetään. Hallituksen on turvattava teollisuuden kilpailukyky osallistumalla aktiivisesti EU:n ilmastopolitiikkaan. Dohan ilmastoneuvotteluissa 2012 saavutettiin sille asetettu minimitavoite eli Kioton pöytäkirjalle määriteltiin toinen velvoitekausi. Kioton pöytäkirjaan tehtiin muutos, joka mahdollistaa sopimuksen jatkumisen toisen velvoitekauden verran vuodesta 2013 vuoteen Sopimuksen merkitys jää pieneksi, sillä mukana ovat EU:n lisäksi vain muutama muu maa, kattaen korkeintaan noin 15 % globaaleista päästöistä. Kioton pöytäkirjan jatkokauden sopimisen myötä voimavarat kohdistetaan jatkossa uuden, globaalisti kattavan ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Dohassa sovittiin työohjelmasta uuden sopimuksen valmisteluille. Tavoitteena on, että neuvottelutekstin elementit ovat sovittuna vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta sopimusluonnoksesta päästään neuvottelemaan 2015 ja se astuisi voimaan vuodesta Neuvottelut yksityiskohdista jatkuvat seuraavassa ilmastokokouksessa (COP 19), joka pidetään Varsovassa loppuvuonna Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh , puun hiilineutraalisuus Metsäteollisuuden tavoitteena on, että puun hiilineutraalisuutta koskevat prosessit ja keskustelu eivät rajoita hakkuumahdollisuuksia Suomessa, vaan vahvistavat puun hiilineutraalin aseman myös jatkossa. Metsien käytön ilmastovaikutus tulee arvioida jatkossakin metsänielulaskennan kautta, mikä säilyttää puun hiilineutraalisuuden kestävän metsätalouden maissa. Mikäli komissio esittää biomassoille kestävyyskriteerit, tulee niiden pohjautua metsätalouden nykyisiin kestävyysvaatimuksiin eikä rajata talousmetsien käyttöä. Lisäksi tavoitteena on, että EU edistää uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvää käyttöä osana biotaloutta sekä panostaa metsien kasvuun nielutavoitteiden saavuttamiseksi ja puun hiilineutraalin aseman turvaamiseksi. Hallitusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) on määritellyt biomassat hiilineutraaleiksi ja tätä päätöstä sovelletaan edelleen. Puun hiilineutraalisuutta on kuitenkin kyseenalaistettu biomassojen kestävyyttä koskevassa keskustelussa, jota käydään biomassojen kestävyyskriteerejä, metsätaloutta, biodiversiteettiä ja metsiensuojelua koskevien kysymysten yhteydessä. 9

10 Puun hiilineutraalisuudella ei ole omaa yksittäistä poliittista päätöksentekoprosessia. Aihetta kuitenkin sivutaan usealla ilmastopolitiikan lohkolla: maankäyttö ja metsänielut, liikennebiopolttoaineiden epäsuorat maankäytön vaikutukset, biomassojen kestävyyskriteerit sekä päästökauppajärjestelmän biomassoja koskeva ohjeistus. Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh , Päästökauppa ( ): Hiilivuotosektorien määrittely kaudeksi Metsäteollisuuden tavoitteena on, että metsäteollisuuden toimialat (paperi, sellu, sahaus ja levyteollisuus) ovat jatkossakin hiilivuototoimialoja. Vuoden alusta alkaneella kolmannella päästökauppakaudella päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa on huutokauppa. Kaukolämmölle ja teollisuudelle, joka ei täytä hiilivuotokriteereitä, ilmaisia päästöoikeuksia jaetaan vähenevästi siten, että vuonna 2013 ilmaisjako on 80 % vertailuarvosta ja vuonna %. Vuonna 2027 näille sektoreille ei enää jaeta ilmaisia päästöoikeuksia, vaan ne ovat kokonaisuudessaan huutokaupan piirissä. Globaalin ilmastosopimuksen puuttuessa EU on määritellyt tietyt toimialat hiilivuotosektoreiksi, joille jaetaan edelleen täysimääräisesti ilmaisia päästöoikeuksia ilmaisjakosääntöjen mukaisesti. Tällä hetkellä 164 toimialaa täyttää hiilivuotokriteerin. Päästökauppadirektiivin mukaisesti hiilivuotosektorit on määriteltävä seuraavaksi viisivuotiskaudeksi vuonna Sektori on hiilivuototoimiala, mikäli se täyttää direktiivin kriteerit, joissa tarkastellaan toimialan päästökaupasta aiheutuvia suoria ja epäsuoria kustannuksia sekä kauppaintensiteettiä kolmansiin maihin. Komissio toteutti hiilivuotoa koskevan sidosryhmäkonsultaation toukokuussa ja julkisen internet-konsultaation elokuussa Ennakkoarvioiden mukaan EU saattaa julkaista ehdotuksensa listaksi samassa yhteydessä, kun se julkaisee laajemman esityskokonaisuuden EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta. Jouni Punnonen, energiajohtaja, puh ,

11 Päästöoikeuksien sivuunlaitto Backloading Metsäteollisuus vastustaa komission puuttumista päästöoikeusmarkkinoihin kesken kauden. Kaikki muutokset päästökauppajärjestelmään tulee kohdentaa mahdolliseen seuraavaan päästökauppakauteen. Päästöoikeuksien alhainen hintataso puhuttaa. Pääsyynä alhaiseen hintatasoon on EU:n talouden taantuma. Komission mukaan markkinoilla on liian suuri epätasapaino päästöoikeuksien tarjonnan ja kysynnän välillä. Komission tavoitteena on korjata epätasapainoa lykkäämällä osa huutokaupattavista päästöoikeuksista kauden loppupuolelle. Komissio antoi ehdotuksen päästökauppadirektiivin muuttamisesta sekä toimitti huutokauppa-asetuksen muuttamista koskevan ehdotusluonnoksen ilmastonmuutoskomiteaan. Direktiivin muutosehdotus sisälsi yhden lauseen, jolla komissiolle annettaisiin valta muuttaa huutokauppojen ajoitusta. Neuvoston puolella direktiivin muutosehdotus on saanut laajaa kannatusta, mm. Suomi kannattaa päästöoikeuksien sivuunlaittoa. Puola ja muutamat muut itäisen Euroopan maat vastustavat komission ehdotusta. Isoista jäsenmaista vain Saksan kanta on ollut avoin, mutta sekin on kallistunut kannattamaan backloadingia. Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuussa 2013 direktiivimuutoksen, jolla päästöoikeuksien huutokauppoja voidaan lykätä eli ns. backloadingin toteuttamisen. Asiaa käsitellään parlamentin, neuvoston ja komission kolmikantaneuvotteluissa. Jouni Punnonen, energiajohtaja, puh ,

12 Kestävyyskriteerit kiinteille biomassoille ja biokaasuille Metsäteollisuuden tavoitteena on, että mahdollisesti esitettävät kiinteitä ja kaasumaisia biomassoja koskevat kestävyyskriteerit eivät aseta uusia vaatimuksia nykyiselle kestävälle metsätaloudelle eivätkä määritä alueita, joilta korjattu puu ei ole kestävää. Kestävyyskriteereihin ei myöskään tule sisällyttää voimalaitoksia koskevia hyötysuhdevaatimuksia. Uusiutuvaa energiaa koskevassa direktiivissä on määritelty kestävyyskriteerit nestemäisille biopolttoaineille. Kriteereissä määritellään, minkälaiset biopolttoaineet ja bionesteet täyttävät kestävyysvaatimukset ja minkä tyyppisiltä alueilta niiden valmistukseen käytettävät biomassat saavat olla peräisin. Olemassa olevia nestemäisille biopolttoaineille kohdistettuja kestävyyskriteerejä sovelletaan sekä EU:n sisällä että kolmansissa maissa tuotettuihin ja EU:ssa käytettyihin biopolttoaineiden raaka-aineisiin. Ainoastaan direktiiviin kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet saa laskea mukaan kansalliseen uusiutuvan energian tavoitteeseen. Komissio on pitänyt mahdollisena, että uusiutuvan energian tavoitteet voivat johtaa lisääntyvään energiabiomassojen tuontiin maista, joissa kestävyydestä ei ole huolehdittu. Tämän vuoksi komissio on jo usean vuoden ajan valmistellut sitovia kriteerejä myös kiinteille biomassoille ja biokaasuille. Heinäkuussa 2013 komission energiapääosasto lähetti kestävyyskriteerejä koskevan direktiiviehdotuksen komission muiden pääosastojen kommentoitavaksi. Ehdotusluonnos sai osakseen voimakasta kritiikkiä muilta pääosastoilta ja on siksi edelleen komission sisäisessä käsittelyssä. Myös useat jäsenmaat kritisoivat luonnosta. Näyttää siltä, että nykyinen komissio on luopumassa kestävyyskriteerejä koskevan direktiiviehdotuksen jatkovalmistelusta. Sen sijaan se julkaissee kestävyyskriteerejä koskevan raportin/tiedonannon vuoden 2014 alussa. Tällöin lopullinen päätös oikeudellisesti sitovien kriteerien laatimisesta jäisi tulevalle komissiolle. Kestävyyskriteerien laajentaminen kiinteille biomassoille tarkoittaisi käytännössä kriteeristön laajentamista koskemaan kaikkea puun käyttöä. Suomi on suhtautunut kriittisesti metsiä koskevaan lisäsääntelyyn ja on yhdessä useiden muiden jäsenmaiden kanssa korostanut olemassa olevien kestävän metsätalouden vaatimusten hyväksymistä osoitettaessa biomassan hankinnan kestävyys. Nämä vaatimukset on tarkoitus sisällyttää metsästrategian alla mahdollisesti laadittaviin kestävän metsätalouden kriteereihin. Jos metsätalouden kestävyyskriteerit laaditaan, niiden tulisi jatkossa toimia biomassan kestävyyskriteerien metsiä koskevana osana. 12

13 Lue lisää: Karoliina Niemi, metsäasiantuntija, puh , Ahti Fagerblom, energia- ja ilmastopäällikkö, puh , Biopolttoaineet Epäsuorat maankäytön muutokset (ILUC) Metsäteollisuus pitää tärkeänä suosia liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa niitä biopolttoaineita, joiden käytöllä on vähäisimmät epäsuorista maankäytön muutoksista johtuvat vaikutukset. Lignoselluloosapohjaisten raaka-aineiden suosiminen liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa kannustaa kehittyneiden ja ympäristöystävällisten biopolttoaineiden käyttöön. Tämä lisää eri toimijoiden mahdollisuuksia laventaa ja optimoida raaka-aineiden käyttöä kehittyneiden biopolttoaineiden valmistuksessa. Euroopan komissio antoi vuonna 2012 direktiiviehdotuksen (COM(2012) 595 final), jolla muutettaisiin bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annettua direktiiviä (98/70/ EY) sekä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettua direktiiviä (2009/28/EY). Direktiiviehdotuksen tarkoituksena on rajoittaa biopolttoaineiden käytön lisääntymisestä seuraavien epäsuorien maankäytön muutosten (indirect land use change, ILUC) aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä ohjata suosimaan sellaisia liikenteen biopolttoaineita, joiden käyttö aiheuttaa vähäisimmät kasvihuonekaasupäästöt. Ehdotuksessa tähän pyritään mm. rajoittamalla maankäytön muutosta mahdollisesti aiheuttavien eli ruoantuotannon kanssa kilpailevien biopolttoaineiden käyttöä ja nostamalla uusien biopolttonestelaitosten kasvihuonekaasupäästöjen säästöä koskevia vaatimuksia nopeutetulla aikataululla. Lisäksi ehdotuksessa kannustetaan kehittyneiden biopolttoaineiden käyttöön suosimalla niitä uusiutuvan energian direktiivin (RESdirektiivi) tavoitteiden laskennassa. Osalle puuperäisistä raaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille komissio ehdottaa nelin- tai kaksinkertaisia kertoimia niiden energiasisältöön verrattuna. ILUC-ehdotuksen jatkovalmistelussa tulee varmistaa metsäsektorin kannalta kolme merkittävää seikkaa: 1. Kehittyneiden ja ympäristöystävällisten biopolttoaineiden käyttöä edistetään suosimalla puupohjaisia raaka-aineita liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Näin lisätään osaltaan toimijoiden mahdollisuuksia laventaa ja optimoida puupohjaisten raaka-aineiden käyttöä ottaen huomioon tuotteiden tuoma arvonlisä. 13

14 2. Puun hiilineutraalisuus varmistetaan EU:n aiemmin tekemien päätösten mukaisesti. Metsien käyttöön liittyvät hiilidioksidipäästöt lasketaan ja raportoidaan EU:ssa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevan päätöksen mukaisesti. Erillisten ILUC-kertoimien asettaminen puulle heikentäisi puun asemaa energianlähteenä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin. 3. Metsien kestävän käytön periaatteet pidetään erillään biopolttoaineiden tuotannon aiheuttamasta epäsuorasta maankäytön muutoksesta. Kestävä metsätalous perustuu samoihin periaatteisiin puun loppukäytöstä riippumatta, ja siksi erillisten metsäbiomassaa koskevien kestävyyskriteerien laatiminen osana ILUC -direktiiviä ei ole tarkoituksenmukaista. Parlamentti käsitteli ehdotusta syyskuun 2013 täysistunnossa. Täysistunto kumosi raportointivastuussa olleen ympäristövaliokunnan (ENVI) ehdottamat metsäperäisen biomassan kestävyyskriteerejä ja ILUC-kertoimia koskevat tiukat vaatimukset. Muita kiistanalaisia asioita olivat mm. perinteisten biopolttoaineiden käytön rajoittaminen, kehittyneiden biopolttoaineiden erillistavoite sekä eri raaka-aineiden monikertalaskenta. Parlamentin pääraportoija ei saanut mandaattia aloittaa toista kuulemista nopeutetulla aikataululla. Direktiiviehdotuksen käsittely jatkuu valmistelussa olevan neuvoston kannan pohjalta. Direktiivin lopullinen hyväksyntä saattaa siirtyä tulevan parlamentin päätettäväksi. Komission esitys edellyttäisi muutoksia lakiin biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä (446/2007) sekä heinäkuussa voimaan tulleeseen biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyslakiin (393/2013). Komission ehdotus liittyy myös keskusteluun kiinteitä ja kaasumaisia biomassoja koskevista kestävyyskriteereistä. Lue lisää: Jouni Valtanen, toimialapäällikkö, uudet liiketoiminnat puh , Karoliina Niemi, metsäasiantuntija, puh ,

15 ILMA EU:n ilmanlaatupolitiikan uudelleentarkastelu Metsäteollisuus pitää tärkeänä, että ilmanlaatupolitiikan uudistuksessa korostetaan kustannustehokkuutta sekä vältetään päällekkäisiä ohjauskeinoja osana paremman sääntelyn politiikkaa. Pieniä polttolaitoksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen valmistelussa tulee ottaa huomioon kansallisesti jo olemassa olevaa lainsäädäntöä. Komissio aikoo vuoden 2013 lopussa esittää eurooppalaisen ilmanlaatupolitiikan tarkistamista, johon sisältyvät uudet, vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevat pitkän aikavälin tavoitteet. Ilmanlaatupolitiikan tarkastelu kattaa mm: komission tiedonannon ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian (v. 2005) tarkistamisesta kansallisia päästörajoja koskevan direktiivin tarkistamisen ehdotuksen Göteborgin pöytäkirjan ratifioimiseksi pieniä, alle 50 MW:n polttolaitoksia koskevan lainsäädäntöehdotuksen Komission konsultaatio ilmanlaatupolitiikan uudelleentarkastelusta oli auki maaliskuun alkuun 2013 asti. Metsäteollisuus ry korosti vastauksessaan valmistelussa olevien tai jo päätettyjen hankkeiden vaatimuksia (BREF, teollisuuspäästödirektiivi) ja ettei näiden lisäksi tule asettaa lisävelvoitteita teollisuudelle. Konsultaation tulokset löytyvät oheisen linkin kautta: Lue lisää: Fredrik Blomfelt, ympäristöpäällikkö, puh ,

16 Kansallisia päästörajoja koskeva direktiivi Päästökattodirektiivin (NEC) tulevassa uudistuksessa on korostettava kustannustehokkuutta sekä vältettävä päällekkäisten ohjauskeinojen käyttöä. Päästöjen toteutumisen seurannassa tarkastelujaksojen tulee olla riittävän pitkät, jotta vuotuiset vaihtelut tasoittuisivat. Komissio on ilmoittanut, että osana ilmanlaatupolitiikan uudistamista tullaan ehdottamaan uutta päästökattodirektiiviä (NEC) vuoden 2013 lopussa. Direktiivissä tullaan antamaan sitovat maakohtaiset päästökiintiöt rikkidioksidille (SO 2 ), typen oksideille (NO X), haihtuville orgaanisille yhdisteille (VOC), ammoniakille (NH 3 ) ja pienhiukkasille (PM 2,5 ) vuosille 2020, 2025 ja Lue lisää: Fredrik Blomfelt, ympäristöpäällikkö, puh , Rikin ja typen päästökauppa (SO 2, NO x päästökauppa) Metsäteollisuus on vastustanut rikki- ja typpipäästöjen päästökauppaa päällekkäisenä ohjauskeinona. Metsäteollisuuden näkemyksen mukaan SO 2, NO x -päästökaupalla ei päästäisi parempiin tuloksiin kuin vaihtoehtoisilla menetelmillä, ja lisäksi siitä syntyisi lisäkustannuksia teollisuudelle. Komissio on teettämiinsä selvityksiin perustuen ilmoittanut, että se toistaiseksi luopuu hankkeesta selvityksessä tunnistettujen haittojen ja sidosryhmien vastustuksen johdosta. Tilanteen kehittymistä seurataan. Lue lisää: Fredrik Blomfelt, ympäristöpäällikkö, puh ,

17 KIERRÄTYS JA JÄTTEET Keräyspaperin end-of-waste kriteerit Keräyspaperin ja kuitupakkausten (ml. nestepakkauskartonki) end-of-waste kriteerit (EoW) on laadittava siten, että ne tukevat kierrätyskuidun käyttöä paperin ja kartongin raaka-aineena esimerkiksi parantamalla uusiomateriaalin laatua ja helpottamalla kierrätyskuidun käyttöä. Paperiteollisuuden kierrättäjä-status on turvattava lainsäädännössä. Jätepuitedirektiivi (2008/98/EY) hyväksyttiin virallisesti marraskuussa Hyväksytyssä direktiivissä on määritelty, mitä sivutuotteilla tarkoitetaan ja lisäksi menettely sille, milloin jäte lakkaa olemasta jätettä (end-of-waste). Suomessa määritelmät on annettu maaliskuussa 2011 hyväksytyssä jätelaissa. EU:n komissio on laatimassa muutamille jätejakeille ns. EoW-kriteerejä, jotka täyttämällä kyseinen jätejae voi muuttua uusiotuotteeksi tai -raaka-aineeksi. Keräyspaperi on valittu yhdeksi jätejakeeksi, jolle laaditaan end-of-waste kriteerit. Keräyspaperin EoW -menettelyn tavoitteena on tukea kierrätysmarkkinoita asettamalla laatustandardeja keräyspaperille, parantaa uusiomateriaalin laatua ja asettaa harmonisoituja kriteerejä kierrätysmateriaalille. Komissio antoi ehdotuksen kesällä 2013 keräyspaperin end-of-waste kriteereiksi, mutta EU-jäsenmaat eivät hyväksyneet tai hylänneet esitystä. Perusteluna monien maiden vastustukselle oli nestepakkauskartongin sisältyminen end-of-waste ehdotukseen. Euroopan paperiteollisuus on vastustanut ehdotusta, sillä paperiteollisuus menettäisi kierrättäjä-statuksen sen myötä. Komission ehdotuksen noudattaminen olisi kuitenkin vapaaehtoista. Asia käsitellään vielä Euroopan parlamentissa, mutta lopullisen päätöksen etenemisestä tekee komissio. Lue lisää: Alina Ruonala-Lindgren, toimialapäällikkö, paperi, kartonki ja jalosteet, puh ,

18 Jäteluettelon uudistaminen Metsäteollisuuden jätteille ei pidä asettaa sellaisia luokituksia tai raja-arvoja, jotka vaikeuttavat jätteiden käsittelyä ja kuljetusta tai hyötykäyttöä. EU on uudistamassa jäteluetteloa, jotta se olisi yhdenmukainen muuttuneen EU:n kemikaalilainsäädännön kanssa. Jäteluettelossa määritellään, mitkä jätteet katsotaan vaarallisiksi ja mitkä vaarattomiksi. Lisäksi luettelossa on terveysvaaraa koskevien vaaraominaisuuksien raja-arvot. Jäteluettelouudistuksen tavoitteena on yhtenäistää ja yksinkertaistaa vaaraominaisuuksien arviointia. Kokonaan jäteluettelon rakennetta ei ole tarkoitus muuttaa, vaikka esimerkiksi jätenimikkeitä todennäköisesti tulee lisää. Uhkana jäteluettelon uudistuksessa on, että tietyille nykyisin tavanomaisille jätteille tulee jäteluetteloon rinnakkaisnimike, jolloin ne voisivat tapauskohtaisesti olla vaarallista jätettä. Erityisesti puun ja turpeen polton tuhkat ovat olleet kalsiumoksidipitoisuutensa vuoksi vaarassa joutua tähän kategoriaan. Vaaralliseksi jätteeksi luokittelu vaikuttaa sekä jätteen kaatopaikkasijoittamiseen että hyötykäyttöön. Komission esitys jäteluettelosta tullaan hyväksymään komitologiamenettelyssä vuoden 2013 lopussa. Luettelon on tarkoitus astua voimaan vuonna Suomessa jäteluettelo pannaan täytäntöön jäteasetuksella ja jäteluettelolla. Jaottelu tavanomaisiin ja vaarallisiin jätteisiin tehdään ympäristöluvissa. Lue lisää: Maija Heikkinen, ympäristöasiantuntija, puh ,

19 LIIKENNE, KULJETUKSET JA LOGISTIIKKA Rikkidirektiivi - meriliikenteen rikkipäästörajoitukset EU:n rikkidirektiivi tuli voimaan lokakuussa Direktiivin mukaan EU:n pohjoisilla merialueilla tulevat voimaan alhaisemmat rikkipäästörajat vuoden 2015 alussa, viisi vuotta aiemmin ja tiukempina kuin muualla Euroopassa. Tämä aiheuttaa metsäteollisuudelle vähintään 200 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Kilpailukykyhaitan eliminoimiseksi on tehtävä päätöksiä lisäkustannusten kompensoimiseksi teollisuudelle täysimääräisesti. Rikkidirektiivin taustalla on kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n vuonna 2008 tekemä päätös alentaa polttoaineen rikkipitoisuutta ns, SECA-erityisalueilla (Itämeri, Pohjanmeri, Englannin kanaali) nykyisestä 1,0 %:n rajasta 0,1 %:iin vuoden 2015 alussa. Globaalilla tasolla siirryttiin nykyisestä 4,5 %:n rajasta 3,5 %:iin vuoden 2012 alusta, ja 0,5 %:iin vuonna 2020 tai Päätös merkitsee sitä, että erityisalueiden merikuljetuksissa on siirryttävä kalliimpaan dieselpolttoaineeseen. Vaihtoehtoisesti päästörajaan voidaan pyrkiä esimerkiksi asentamalla laivoihin rikkipesureita tai siirtymällä nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttöön. Haasteena näissä on pesurimarkkinoiden kypsymättömyys, pesurien asennettavuus ja investoinnin kannattavuus sekä satamien LNGinfrastruktuurin ja LNG-laivojen saatavuus. 19

20 Rikkidirektiivin haittavaikutusten poistamiseksi tarvitaan nopeavaikutteisia keinoja. Hallitus päätti kehysriihessä maaliskuussa 2013 tuen myöntämisestä kansallisen LNGinfran rakentamiseen. Myös varustamojen pesuri-investointeja on päätetty tukea. Lisäksi on tehty päätös väylämaksujen väliaikaisesta puolittamisesta ja rataveron poistosta vuosille Teollisuuden kustannustaakkaa helpottaisivat osittain myös dieselveron palautusjärjestelmän luominen raskaalle liikenteelle ja energiavaltaisen teollisuuden energiaverotuksen laskeminen EU:n sallimalle minimitasolle. Tehokas keino kustannusten alentamiseksi olisi myös päästökauppadirektiivin mahdollistama päästökauppakompensaatio. EU-tasolla rikkidirektiivin lievennyskeinoina ovat olleet esillä lähinnä LNG-hankkeiden tukeminen hankerahoituksella ja EIB:n mahdollinen lainarahoitus pesuri-investointeihin. Konkreettisia ehdotuksia teollisuuden kustannustaakan helpottamiseen ei EU:sta ole näköpiirissä. Lue lisää: Outi Nietola, logistiikkapäällikkö, puh , Merenkulun muu kansainvälinen ympäristösääntely Metsäteollisuuden näkemyksen mukaan kansainvälisen ympäristösääntelyn lähtökohtana tulee olla tasapuolisuus eri alueiden välillä. Alueellisia valmisteluja Suomen ulkomaankaupan pullonkaulojen lisäämiseksi ei tule tehdä. Euroopan komissio ehdotti lokakuussa 2013, että EU:n alueelle luotaisiin meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen (C0 2 ) MRV-järjestelmä. MRV-järjestelmän (monitoring, reporting and verification) tarkoitus on kerätä tietoa meriliikenteen kasvihuonekaasupäästöistä EU-alueella. Ehdotuksen mukaan asetus tulisi voimaan 1. heinäkuuta 2015 ja ensimmäinen päästöselvitys laadittaisiin vuoden 2018 päästöistä. MRV-järjestelmä olisi ensimmäinen vaihe hiilidioksidipäästöjen taloudellisille ohjauskeinoille alusten energiatehokkuusvaatimuksille EU:ssa. Taloudellisista ohjauskeinoista ovat aiemmin olleet esillä nk. bunkkerimaksu ja merenkuun päästökauppa. Komissio toivoo, että EU:n järjestelmä toimisi esimerkkinä maailmanlaajuiselle, kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO:n piirissä sovittavalle MRV-järjestelmälle ja nopeuttaisi keskusteluja IMO-tasolla. Lopullisena tavoitteena on, että EU:n MRV-järjestelmä olisi yhteneväinen globaalin järjestelmän kanssa. Itämeren HELCOM-maat ovat myös valmistelleet hakemusta IMO:lle, jotta Itämerestä saataisiin nk. tiukempien typpirajoitusten erityisalue (NECA). Hakemuksen lähettäminen vaatii yksimielisyyden, jota ei Venäjän vastustuksen vuoksi ole. Myös Suomen hallitus ilmoitti syyskuussa 2013 edellyttävänsä perusteellisia vaikutusarvioita ennen hakemuksen lähettämistä. IMO:n toukokuussa 2013 tekemän alustavan päätöksen mukaan 20

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys

Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Suomalaisen metsätalouden sääntelyn kansainvälinen viitekehys Heikki Pajuoja Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 29.10.2013 1 Sisällys Tausta Metsäpolitiikka ja muut metsien käyttöön vaikuttavat politiikat

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen

Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja. kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma. Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen Tavoitteena CBD:n 10. osapuolikokouksen päätösten kansallinen tulkinta ja toimeenpano

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen

MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010. Liikenneministeri Anu Vehviläinen MERENKULUN POLTTOAINEEN RIKKIPITOISUUS - TILANNEKATSAUS 21.12.2010 Liikenneministeri Anu Vehviläinen Meriympäristön suojelua koskeva sääntely Tarvitaan kansainväliset säännökset, jotka koskevat kaikkia

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Jätepolitiikan uudet tuulet EU:ssa Helsingin Messukeskus Asiantuntija Satu Räsänen Energia, ilmasto, ympäristö, liikenne EK Bryssel Resurssitehokkuus Eurooppa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 23.9.2010 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö 1 EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka Suomen ympäristöpolitiikka on tänä päivänä vahvasti EU-politiikkaa, sillä lähes

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa ylijohtaja Riku Huttunen TeollisuusSummit, Oulu, 14.10.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota

Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota Myös Suomessa tarvitaan päästökauppakompensaatiota EU:n päästökauppa aiheuttaa suoraa kustannusrasitetta päästöoikeuden hintana, minkä lisäksi päästökauppa nostaa epäsuorasti sähkön markkinahintaa. Tämä

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija 09.09.2015 Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2015 COM(2014) 749 final 2014/0358 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevaan vuoden 1979 yleissopimukseen

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen Harri Laurikka Sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi Twitter: @paaneuvottelija Talousvaliokunta, kuuleminen

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki 13.11.2014 Lähde: IEA, 2014 Sisältö Mistä Pariisissa neuvotellaan? Neuvottelutilanne Liman kokous

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.

EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen. Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5. EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma, neuvottelutilanne ja kytkentä biotalouteen Merja Saarnilehto, YM Eduskunnan suuri valiokunta 25.5.2016 Käsittelyvaihe Komission ehdotus, kiertotalouspaketti 2.12.2015

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA

Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158. YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Ympäristöministeriö E-KIRJE YM2010-00158 YSO Karjalainen Anneli 21.05.2010 SUURI VALIOKUNTA Viite Asia Komission suositus neuvostolle Euroopan unionin osallistumisesta vuoden 1979 kaukokulkeutumissopimukseen

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Metsäalan strateginen ohjelma MSO

Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strateginen ohjelma MSO Metsäalan strategisen ohjelman tavoitteet: MSO:n tavoitteena on: ennakoida ja seurata metsäalan rakennemuutosta, koordinoida metsäteollisuuden ja metsäsektorin toimintaedellytystyöryhmän

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020

Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 Elinkeinokalatalouden kehittäminen 2014-2020 - Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily 5.2.2014, Turku Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriö 1 Keskeisiä tulevia muutoksia Hallinnon strategiat

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka

Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka . Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Joona Poukka Päästökaupan kehitysnäkymät vuoteen 2030 Sisältö Päästökaupan haasteet Markkinavakausvaranto Seuraavat vaiheet EU:n

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO OSASTO B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA LIIKENNE JA MATKAILU RIKIN OKSIDIPÄÄSTÖJEN VALVONTA- ALUEIDEN MAHDOLLINEN LAAJENTAMINEN EU:SSA KOKO EUROOPAN RANNIKOLLE JA SEN VAIKUTUKSET

Lisätiedot

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen

Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU. Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kuinka saada riittämään viisi leipää ja kaksi kalaa? resurssitehokkuus ja EU Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Resurssin laaja määritelmä Mitä resurssit ovat: ei pelkästään teollisuuden raaka-aineita

Lisätiedot

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp

Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista. Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Komission vihreä kirja pääomamarkkinaunionista Valtioneuvoston selvitys E 3/2015 vp Pääomamarkkinaunionin tausta - Pääoman vapaa liikkuvuus yksi EU:n perusvapauksista Viime vuosina on luotu pankkiunioni,

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla

Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla 1 Päästökaupan nykytila ja muutokset 2020-luvulla Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä sitä kautta, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 COM(2015) 494 final 2015/0238 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia

Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet. Outi Honkatukia Luonnon monimuotoisuuden kannalta haitalliset tuet Outi Honkatukia Tilannekatsaus Hallitusohjelmakirjaus: Ympäristölle haitalliset tuet kartoitetaan ja tuet suunnataan uudelleen. Hallitusohjelman tavoitteita

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00)

TARKISTUKSET 1-10. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/0250(COD) 13.11.2014. Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 13.11.2014 2014/0250(COD) TARKISTUKSET 1-10 Mietintöluonnos Sorin Moisă (PE539.749v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015

Pariisin ilmastosopimus. Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin ilmastosopimus Harri Laurikka, @paaneuvottelija 14.12.2015 Pariisin sopimus: oikeudellisesti sitova ratifioitava valtiosopimus kattava: vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä sovelletaan 2020 jälkeen

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.

FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia. Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10. FLEGT Puutavaran alkuperä rakentamisessa -haasteita ja mahdollisuuksia Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö 4.10.2011 1 FLEGT-asetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunta VÄLIAIKAINEN 2002/0259(COD) 10. helmikuuta 2003 LAUSUNTOLUONNOS aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristöasioiden,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.3.2016 COM(2016) 156 final 2016/0085 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta linja-autoilla harjoitettavasta satunnaisesta kansainvälisestä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus

SÄÄDÖSKOKOELMAN. Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014. 50/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUS SARJA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 372/2014) Valtioneuvoston asetus suomalais-norjalaisesta vesienhoitoalueesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot