Velkuan alueen tulevaisuussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Velkuan alueen tulevaisuussuunnitelma"

Transkriptio

1 Velkuan alueen tulevaisuussuunnitelma LUONNOS Velkuan koulun saaristotaitopäivän ohjelmassa oli lauantaina mm. verkkojen kokemista 9-luokkalaisen Miikka Lehtimaan johdolla.

2 Sisällys Velkuan alueen tulevaisuussuunnitelman tarkoitus...3 Kyläkokoukset...3 Kylä, kyläläisyys ja kylätoiminta...4 Perustietoja Velkuan alueesta...5 Velkualaiset yhdistykset...5 Velkualla toimivat yritykset...9 Velkuan väestön ikäjakauma vuonna Velkuan koulun oppilasennuste...10 Kyläkokousten satoa...10 Teersalon kyläkokous Palvan kyläkokous Salavaisten kyläkokous Velkuanmaan kyläkokous Muita kuntalaisten viestimiä ajatuksia...22 Velkuan koululaisten ajatuksia...23 Yhdistysten edustajien haastattelut...24 Velkuan Marttayhdistys...24 Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu (VeVaPe ry)...24 Velkuan saaristolaisyhdistys...25 Velkuan Kummeli ry Velkuan koulun kannatusyhdistys ry...27 Naantalin seurakunta...28 Velkuan vanhus- ja vammaisneuvosto...28 Velkuan mökkiläistoimikunta...29 Livonsaaren kyläyhdistys ry...30 Livonsaaren yhteisökylä Oy...31 Yhteenveto kyläkokouksista...31 Kunnan kehittämistä koskevat toimenpide-ehdotukset...33 Kaikille yhteinen kokoava kyläilta Sinervolla...34 Visio Velkuasta vuonna Lähteet ja ajatusten virittäjät...35 Liitteet...35 Kirjoittanut ja koonnut: Emilia Hirvi 2

3 Velkuan alueen tulevaisuussuunnitelman tarkoitus Suunnitelmaan on koottu eri-ikäisten ja eri puolella Velkuaa asuvien velkualaisten ajatuksia siitä, mikä Velkualla on tärkeää ja arvokasta sekä mitä asioita täällä pitäisi kehittää ja millä tavoin. Kun Velkuan kuntaa ei enää ole alkaen ajamassa velkualaisten etuja, meidän on erityisen tärkeää pohtia, mitä palveluita ja asioita haluamme tällä alueella säilyttää. Suunnitelman tarkoitus on olla velkualaisten näköinen ja edustaa mahdollisimman kattavasti kaikkien velkualaisten ajatuksia. Sen avulla voidaan etsiä yhteistä tahtoa ja vahvistaa mielekästä yhteistoimintaa Velkuassa. Lisäksi se on tärkeä viesti Naantalin kaupungin päätöksentekijöille siitä, millaisiin kohteisiin velkualaiset toivovat kaupungin suuntaavaan rahaa ja toimenpiteitä. Kyläkokoukset Suunnitelman aikaansaamiseksi pidettiin kyläkokoukset Teersalossa, Palvassa, Velkuanmaassa ja Salavaisissa. Talosmeren ja Lailuodon sekä Kaltsaaren asukkaat olivat tervetulleita Palvan tai Teersalon kyläkokoukseen sekä Munninmaan asukkaat luonnollisesti Salavaisten kokoukseen. Lisäksi on haastateltu velkualaisten yhdistysten edustajia ja alueen muita toimijoita. Suunnitelmasta ja kokouksista tiedotettiin Kuntatiedotteessa. Kokoukset pidettiin kodeissa, Kummelissa ja Vaihelan kievarissa. Kyläkokouksissa edettiin seuraavasti: Pohdittiin porukalla SWOT-analyysin ideaan nojautuen alla lueteltuja aihealueita. Eli jokaiseen aihealueeseen liittyen mietittiin yhdessä Velkuan alueen näkökulmasta olemassa olevat vahvuudet ja heikkoudet, sen jälkeen tulevaisuuteen liittyvät mahdollisuudet ja uhkat. Tämän jälkeen pohdittiin vielä, miten vahvuuksia ja mahdollisuuksia voitaisiin hyödyntää ja miten heikkouksia parantaa ja uhkia torjua. Jokaisesta aihealueesta kirjoitettiin ylös kaikki esille nousevat ajatukset. Kokouksen vetäjä esitti kysymyksiä keskustelun virittämiseksi tarpeen mukaan, mutta oleellista oli, että kyläläisten ääni ja ajatukset pääsivät esiin mahdollisimman monipuolisesti ja spontaanisti. Kokouksen vetäjän tärkeä hienovarainen tehtävä oli taata, että kaikki saivat äänensä kuuluviin. Kokoukset olivat epämuodollisia ja hengeltään hyviä. Pohdittavia aihealueita olivat esim. Hoiva- ja terveyspalvelut (vanhustenhuolto, päivähoito, terveyskeskus) Muut palvelut (kauppa, ravintolat, majoituspalvelut, kirjasto, posti, yhteispalvelu, kuntatiedote) Koulu, väestöpolitiikka Velkuan alueen yhteishenki, keskinäinen luottamus ja vuorovaikutus, velkualainen identiteetti, yhteistoiminta Kyläyhdistys ja muu yhdistystoiminta, tulevaisuuden kylädemokratia Vapaaehtoistoiminta ja oma osallistuminen Velkuan alueella Liikenne (lossit, yhteysalus, tiestö ja tiekunnat, bussiliikenne) Yritystoiminta ja matkailu, elinkeinot Vapaa-aika ja kulttuuri, nuorisotoiminta (harrastukset, kerhot, Velkuapäivät, muinaistulet, itsenäisyysjuhlat jne.) Vesihuolto, viemäröinti, jätehuolto Maisemaan liittyvät ajatukset Seurakuntaan liittyvät toiveet ja ajatukset 3

4 Kokouksissa keskityttiin erityisesti niihin aihealueisiin, mitkä kokousväki koki tärkeimmiksi ja mistä nousi eniten keskustelua ja ajatuksia. Lista mahdollisista aiheista julkaistiin Kuntatiedotteessa ennen kokouksia, jotta ihmiset ehtivät etukäteen miettiä asioita. Kylä, kyläläisyys ja kylätoiminta Kymmenen vuotta sitten tehdyissä laskelmissa todettiin, että Suomessa on noin 4000 kylää ja noin miljoona kyläläistä. Tavallisen kylän alueella asuu siis keskimäärin 250 henkeä. Kyläasumisen vahvuutena on se, että asioilla on ihmisen kokoiset mittakaavat. Asiat pysyvät hallittavina, ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa elinpiiriinsä. Kylätoiminnassa on kyse siitä, että ihmiset tekevät yhdessä asioita, joihin heitä ei ole ulkoapäin pakotettu. Toisaalta ulkoapäin tuleva uhka voi aktivoida yhdessä tekemiseen. Hullu sitä nauraa kun kylä palaa. Kylä-sana herättää ihmisissä yleensä lämpimiä mielikuvia. Kylä-sanaan voidaan yhdistää kyljittäin olemisen tai kylyn (=lämpiävän saunan) ajatus. Ruotsin kielen kylä-sana by ja asua-verbi bo juontavat juurensa ihmisen pesää tarkoittavasta sanasta. Sananparret korostavat kylän voimaa verrattuna yksittäisen ihmisen voimaan. Kylä miehen voittaa, pitäjä hyvän kylänkin. Kyläläisten keskinäinen yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeä arvo kansanviisaudessa. Yhtähän ne on yhden kylän variksetkin. Velkuan alueella on perinteisesti ollut useita kyliä: Teersalon kylä, Palvan kylä (johon kuuluvat Palvan lisäksi Lailuoto, Hempsaari ja Kuivasluoto), Pohjakylä ja Tiurlan kylä Velkuanmaassa sekä Salavaisten kylä. Kaltsaaren kylä sijaitsee Rymättylän ja Korppoon välissä ja kuuluu niin ikään Velkuan kyliin. Lisäksi on ollut useita yksinäistaloja eri puolilla Velkuaa. Velkuanmassa on puhuttu myös erikseen Keskmaasta ja Kaupunkin päästä, mutta ne alueet kuuluvat kuitenkin Velkuanmaan kahteen pääkylään. Nykyisessä tilanteessa, Velkuan alueen liittyessä Naantalin kaupunkiin, velkualaisten kannattaa etsiä omiin perinteisiin pieniin kyliin kuulumisen lisäksi jonkinlaista yhteistä velkualaista kyläidentiteettiä. Velkuan kunta ei enää yhdistä tämän alueen ihmisiä toisiinsa. Kuntalaisuuden tilalle tarvitaan tunne yhteisestä velkualaisuudesta, jotta voidaan ajaa oman alueen etuja ja säilyttää tärkeitä asioita, palveluja ja arvoja. Tunne yhteisestä kyläläisyydestä ei kuitenkaan synny pakottamalla eikä nopeasti. Kylän maantieteellinen muoto ei voi olla vaikuttamatta sen yhteisöllisyyden asteeseen. Mitä luontevammin ihmiset tapaavat toisiaan arjessa, sitä paremmat edellytykset kylätoiminnalle ja kylän kehittämiselle. Velkuassa yhteishengen ja yhteisen kylätoiminnan haasteena ovat tietenkin maantieteellisesti toisistaan erossa olevat saaret. Toisaalta Kummeli tarjoaa hyvän mahdollisuuden arkiseen, luontevaan kohtaamiseen, samoin yhdistykset, koulu, jumpat ja vaikkapa seurakunnan ystäväpiiri. Myös joka talouteen jaettava oman alueen Kuntatiedote on hyvin merkittävä yhdistäjä alueen eri kylien välillä. Historiallisesti kylä koostui Suomessa taloista. Taloilla oli kylän sisällä kokonsa, kunniansa, oikeutensa ja velvollisuutensa. Talo omisti metsää, niittyä ja kalavettä, talo maksoi veroja ja vastasi kyytivelvoitteista, talo hallitsi tiettyjä istumapaikkoja kirkossa. Puhelimeen vastattiin talon nimellä. Talo oli voimakas todellisuuden jäsentäjä, jolloin tietyn talon poika peri myös isänsä riidat jne. Tämä kaikki on ollut Velkuallakin kauan elävää todellisuutta ja on osin edelleen. Tästä johtuen yksi näkökulma on, että oikea kylä muodostuu kylän vanhoista maalaistaloista ja sitä hallitsee vanha kantatila. Kylän muut asukkaat (torpparit, pientilalliset, uudisasukkaat) eivät tavallaan ole kyläläisiä, vaikka asuvatkin kylässä. Tämä syvälle juurtunut ajattelu tuo suuren haasteen uusien ja vanhojen kyläläisten yhteen hiileen puhaltamiselle nykyaikanakin. Talokeskeisestä näkökulmasta katsottuna kaikki muutokset ovat haitaksi, koska ne heiluttavat perinteisiä arvoja ja asetelmia, uhkaavat perinteisiä asemia. Kylätoiminnassa lähtökohtana on se, että kylä muodostuu ihmisistä, ei taloista. Voisiko tässä olla yksi syy siihen, miksi kylätoimintaan ovat aktivoituneet ympäri Suomen lähinnä vain uudisasukkaat ja paluumuuttajat eivätkä niinkään koko ikänsä paikkakunnalla asuneet kantatilalliset tai muut talolliset? Tätä ilmiötä on havaittavissa Velkuassakin. Miten tätä historiallisiin ajatustapoihin pohjautuvaa klikkiä voitaisiin hienovaraisesti ja rakentavasti purkaa, niin että vanhat säilyttäisivät identiteettinsä eivätkä kokisi juurevuuttaan uhatuksi - mutta lisäksi uudet voisivat aidosti kotiutua ja kotoutua ja saada jonkinlaisen tasaveroisen velkualaisen kyläidentiteetin? 4

5 Toisaalta on hyvä muistaa, että kylän elinvoimaisuus muodostuu asukkaista. Niinpä jo pelkkää asumista kylässä voidaan pitää kylätoimintana, koska se oleellisesti edistää alueen elinvoimaisuutta. Kylässä voi olla hyvä asua ja elää ja tehdä työtä, vaikkei kylässä olisikaan suuressa määrin varsinaista kylätoiminnaksi miellettyä toimintaa. Toisaalta taas kylätoiminta on usein ainoa keino vaikuttaa kylän asioihin asukaslähtöisesti ja paikallisesti. Kaikkia velkualaisia yhteen kokoavia tilaisuuksia ovat perinteisesti olleet yhteiset juhlat, joista merkittävimpiä ehkä viime vuosina Velkuan koululla järjestettävät itsenäisyysjuhlat. Ihmisiä kokoavat yhteen myös Velkuapäivät, Marttojen huutokauppamyyjäiset, muinaistulien yö, joulujumalanpalvelus tai velkualaisin voimin toteutetut hyväntekeväisyyskonsertit. Yhteisissä kokoontumisissa on ollut erittäin hyvä henki ja niissä on viihdytty. Toisaalta monien juhlien ja tempausten järjestelyihin on ollut vaikea löytää talkooväkeä tai edes tapahtumien suunnittelijoita. Tässä Velkuan alueen tulevaisuusselvityksessä koko Velkuan alue käsitetään yhdeksi kyläksi, yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka nykyisyyttä ja tulevaisuutta kyläkokouksissa pohditaan. Perustietoja Velkuan alueesta Velkuaan kuuluu noin 300 saarta, joista ympäri vuoden asuttuja ovat Palva, Velkuanmaa, Lailuoto, Talosmeri, Salavainen, Munnimaa ja Kalsaari. Teersalosta on lossiyhteys Palvaan, josta edelleen lossiyhteys Velkuanmaahan. Muihin ympäri vuoden asuttuihin saariin pääsee yhteysaluksella. Velkua kuuluu Länsi- Suomen lääniin ja Varsinais-Suomen maakuntaan. Velkuan kunta perustettiin vuonna Pinta-ala on 119,1 neliökilometriä, josta maata on 30,7 ja vettä 88,4 neliökilometriä. Teersalossa on Palvelukeskus Kummeli, josta löytyvät vanhusten palveluasuntojen lisäksi kirjasto, asiamiesposti, ryhmäperhepäiväkoti, yhteispalvelupiste, matkailuinfo, ruokala-kahvio, terveyskeskus ja lääkekaappi sekä kuntatiedotteen toimitus. Lisäksi Teersalossa on vanha suojeluskunnan talo Sinervo, jossa sijaitsee Velkuan kunnantoimisto ja kokoustilat. Sinervon kokoustiloissa pidetään kokousten lisäksi mm. muskareita alle kouluikäisille lapsille ja sitä voidaan käyttää juhla- ja konserttitilana pienimuotoisille tilaisuuksille. Teersalon rantasaunaa lämmitetään teersalolaisin talkoovoimin läpi talvikauden 3 kertaa viikossa (ke, pe ja su) avantouintia varten. Avantouintia harrastaa säännöllisesti noin 10 velkualaista. Mukana on myös lapsia ja nuoria. Teersalon uimaranta on kesäisin hyvin suosittu. Pyhän Henrikin kirkko on 1700-luvulla rakennettu puukirkko, joka sijaitsee Palvassa. Palvassa on myös peruskoulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 0-9 sekä järjestetään kerhotoimintaa. Osa opetuksesta toteutetaan etäopetuksena yhteistyössä Turun normaalikoulun kanssa. Velkuan koulussa painotetaan saaristotaitoja. Lukuvuoden aikana järjestetään saaristoteemapäiviä, joiden aiheet liittyvät kulloiseenkin vuodenaikaan sekä paikallisiin tapoihin, perinteisiin ja taitoihin. Lauantaina pidettäviin teemapäiviin ovat tervetulleita osallistumaan kaikki. Velkuan alueella on omaehtoista, laadukasta museotoimintaa sekä Velkuanmaassa Hongan talossa että Salavaisissa Haukan tilalla. Velkualaiset yhdistykset Velkuan alueella toimivat seuraavat yhdistykset: Velkuan Kummeli ry, puheenjohtaja Raimo Lehtimaa Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu (VeVaPe), pj Merja Lindgren Velkuan marttayhdistys, pj Kirsti Martikainen Velkuan Saaristolaisyhdistys, pj Raimo Lehtimaa Metsästysseura Saukko, pj Kari Voutilainen Velkuan kalastajaseura ry, pj Petri Rannikko 5

6 Velkuan koulun kannatusyhdistys ry, pj Pasi Hietanen Velkua Soi, pj Samuli Hyvärinen Finlands Öar rf. Suomen Saaret fy (Föss), pj. Pirjo Hoffström Partiolippukunta Kolkankävijät ry, Velkuan sudenpenturyhmä Ketut Velkuan kulinaarit, Jorma Kylänpää Lisäksi on rekisteröityinä seuraavat yhdistykset, joilla ei tällä hetkellä ole toimintaa: Velkuan Vesa ry ja Velkuan nuorisoseura ry Velkuan Kummeli ry. Perustettu 1988 palvelukotiyhdistykseksi. Jäseniä 46. Puheenjohtajana Raimo Lehtimaa. Pitkäaikaisin puheenjohtaja on ollut Kyllikki Lehtimaa. Puheenjohtajina toimineen myös Reini Koivusalo ja Veikko Suominen. Toimintaa johtaa Ville Kuusinen. Pitkäaikaisin toiminnanjohtaja on ollut Tiina Rinne-Kylänpää. Seura on perustettu palvelun tuottajaksi Velkualaisille vanhuksille. Alkujaan seuran nimi oli Velkuan Palvelukotiyhdistys ry. Toiminta laajeni kaikkeen kuntaa lähellä olevaan palvelutuotantoon. Keskeisimmät palvelut ovat: Vanhusten palveluasuminen, terveyskeskus, lasten päiväkoti, kotipalvelu, kirjasto ja monipalvelupiste. Seuran toimitilat sijaitsevat Palvelukoti Kummelissa Teersalossa. Henkilökuntaa on noin 10. Toiminnan rahoitus hoidetaan ostopalvelusopimuksella Velkuan Kunnan kanssa. Velkuan Kunnan itsenäisyyden loppuessa yhdistys pyrkii tehostamaan toimintaansa, jotta se voisi pärjätä palveluntuottajana Velkualaisille Naantalin kaupungissa. Velkuassa Raimo Lehtimaa, puheenjohtaja. Velkuan metsästysseura Saukko ry. Jäseniä vähän yli 40 joista 10 kuuluu seurueena toimivaan hirviporukkaan. Hirviseurue on siis osa Saukkoa, eikä oma seura. Metsästys on kuulunut Velkualle yhtä kauan kuin on ollut asutustakin. Tämän päivän metsästysseuran tehtäviin kuuluu paljolti riistanhoidollisia tehtäviä, kuten riistapeltojen ylläpito ja ruokinta, haittaeläinten kannan kurissa pitäminen ym. Velkuan kunnassa asuville seuran jäsenille kuuluu oikeus myös kevätlinnustukseen, vaikka EU on sitä rajoittanutkin joltain osin. Saukon tehtäviin kuuluu keväisin suorittaa hirvi- ja petoeläin laskennat, kevätlintujen laskenta. Myös joka toinen vuosi pyritään pitämään talkoovoimin hirvipeijaiset maanomistajille ja seuran jäsenille. Seuraan pitäisi saada nuorta väkeä mukaan, että seuratoiminta pysyy jatkossakin vireänä, ja toivottavasti oman kunnan sisällä. Kari Voutilainen, puheenjohtaja Velkuan Saaristolaisyhdistys ry. Perustettu 1996 Teersalon kylätoimikuntana. Yhdistys on merkitty rekisteriin 2002 saaristolaisyhdistyksenä. Jäseniä 45. Jäseninä on sekä velkualaisia että vapaa-ajan asukkaita. Puheenjohtaja Raimo Lehtimaa. Aikaisempia puheenjohtajia ovat olleet mm. Anne-Maija Kivimäki ja Ville Kuusinen. Sihteeri Outi Tikkanen. Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueen kaikinpuolinen kehittäminen ja saaristoidentiteetin vahvistaminen. Yhdistyksen toiminta on keskittynyt asuinympäristön viihtyvyyden lisäämiseen ja nuorisotoimintaan. Yhdistyksellä on ollut erilaisia paikallisuutta vahvistavia hankkeita. Yhdistyksellä on tarkoitus tulla tulevan Naantalin Velkua-kylän kyläyhdistykseksi. Tähän päästäkseen jäsenistöä on vahvistettava. Kyläsuunnitelma on laadinnassa kunnan avustamana. Suunnitelmissa on myös kyetä saamaan yhdistykselle toiminnanhoitaja, vaikka osa-aikaisena. Velkuassa Raimo Lehtimaa puheenjohtaja Velkuan Kalastajaseura ry. Perustettu Virallinen jäsenmäärä 49 (todellisuudessa hieman vähemmän). Puheenjohtaja Petri Rannikko. Aikaisempia pitkäaikaisia puheenjohtajia Väinö Pihlasto ja Onni Heinonen. Sihteeri Raimo Lehtimaa (tässä tehtävässä 24v) Aikaisempi sihteeri Eino Lehtimaa toimi tehtävässä noin 40 vuotta. Kalastajaseura on perustettu kalastajien ammatilliseksi yhdistykseksi. Jäseninä olivat Velkuan Ammattikalastajat, Pienviljelijäkalastajat ja maanviljelijäkalastajat. Aluksi sillä oli neuvonnallinen rooli. Seura oli tärkeässä asemassa jaettaessa sodanajan ja sen jälkeisen pula-ajan kalastusmateriaaleja kalastajille. Seuralla oli merkittävä rooli vesien hoidossa, kalanpoikasten istutuksin. Seuralla oli myös hautomotoimintaa luvuilla seuran rooli muuttui yhteistyöfoorumiksi. Järjestettiin tansseja ja varat käytettiin retkeilyyn ym. yhteisiin harrastuksiin luvulta tähän päivään: kalastajaväestön vähenemisen myötä ja kalastuksen menettäessä merkityksensä velkualaisena elinkeinona myös seuran toiminta on hiipunut. Seura on kuitenkin pitänyt sääntömääräiset kokouksensa ja toiminut aktiivisesti sen etujärjestössä Kalastajaliitossa, nykyään Kalatalouskeskus ry. Kalastajaseura on mukana järjestämässä keväistä Silakkatapahtumaa Teersalossa. 6

7 Velkuan Vapaaehtoinen Pelastuspalvelu ry. Yhdistyksemme kotipaikka on Velkuan kunta. VeVaPe on perustettu , eli yli 12 vuotta sitten. Toimintamme perustuu vapaaehtoisten aktiivisuuteen. V jäseniä meillä oli 136, siis olemme suurin kunnassamme toimiva yhdistys. Jäsenistö koostuu kuntalaisista, mökkiläisistä ja veneilijöistä eli vevapelaisia on yli kuntarajojen. Myös alueemme yritykset ovat sponsoroineet ja tukeneet toimintaamme. Unohtamatta tietenkään kotikuntaamme, Velkuaa, jonka avulla olemme saaneet nykyisen pelastus/avustuskalustomme nykyiseen kuntoon. Toimintamme käsittää niin meripelastusta, tulipalojen sammutusta, maastoetsintää kuin sairaankuljetustakin. Toimimme aluepelastuslaitoksen sekä Raki:n alaisuudessa. Käytössämme on öljyntorjunta-alus ö/v Kalkas (alpen omistama) sekä yhdistyksemme omistama alumiininen pulpettivene Apukas. Hankintoihimme kuuluu myös päivystyspuhelin, joka päivystää 24 h/vrk ympäri vuoden. Hälypuhelin: Koulutamme koko ajan aktiivijäsenistöämme: mm. ensiaputaitoja, veneen ajoharjoituksia, palontorjuntaharjoituksia ym. V panostamme nuorison koulutukseen sekä yhdistyksen ydinryhmän tieto-taito-kertaukseen. Koulutusta sponsoroi mm. Velkuan kunta. Talkoovoimin keräämme varoja tänä vuonna järjestämällä iltamat kesällä. Tuloilla hankitaan mm. ö/v Kalkakseen ja Apukkaaseen uudet pelastus- ja heijastinliivit. Toivomme antoisaa ja kitkatonta yhteistyötä ja vuorovaikutusta uuden tulevan kotikaupunkimme, Naantalin, kanssa. Yhteistyöterveisin: Merja Lindgren, pj. /p Velkuan koulun kannatusyhdistys ry tekee työtä sen hyväksi, että kyläkoulu Velkuan Palvassa säilyy, voi hyvin, elää ja kehittyy. Tärkeää on sekä alakoulun että yläkoulun säilyminen Velkuassa. Lähtökohtana on pohtia, miten koulua ja sen oppilasmäärää voidaan laajentaa sekä nykyistä monipuolista, hyvää opetusta ylläpitää. Meidän ei tarvitse yrittää luoda koululle mitään imagoa vaan pikemminkin kaivaa esille ja tuoda julki ja sanoittaa olemassa oleva korvaamaton ja erityinen saaristokoulu, jolla on paljon annettavaa myös Naantalin Saaristokaupungille. Velkuan koulun sijainti Palvan saaressa, koulun saaristotaitoihin painottuva opetus, opettajakunnassa olevan Itämerentutkimuksen asiantuntemus ja kiinnostus, koulun Vihreä Lippu -toiminta yms. seikat ovat merkittävä valtti saada kouluun lähialueilta ja myös Naantalin ytimestä lisääkin oppilaita. Velkuan koulun vanhempainyhdistys muutettiin koulun kannatusyhdistykseksi huhtikuussa 2008 ja kannatusyhdistyksen jäseniksi ovat lämpimästi tervetulleita aivan kaikki koulun toiminnasta kiinnostuneet ja omaa Velkuan koulua tärkeänä pitävät ihmiset. Yhdistyksen jäsenillä ei esimerkiksi tarvitse olla omia lapsia. Hyvä, toimiva kyläkoulu takaa alueen terveen ikäjakauman ja tuo alueelle uusia lapsiperheitä ja työikäisiä ihmisiä. Koska Naantalin kaupunki on viestinyt saaristoisuuden oleva tärkeä osa uutta Saaristokaupunkia, sille on varmasti myös tärkeää pitää saaristo asuttuna ja elävänä. Tässä tehtävässä Velkuan koulun kannatusyhdistys haluaa olla tukemassa uutta Saaristokaupunkia. Myönteisten tosiasioiden viestiminen päättäjien tietoon on ihan uudella tavalla tärkeää, kun päättäjät ovat kaukana eivätkä näe ja kuule paikanpäällä, mitä Velkuan koulussa tapahtuu. Koulun kannatusyhdistys haluaa myös ideoida sitä, miten koulun tilat ja varustus voisivat olla laajemmassa käytössä. Esimerkiksi koulun puutyöluokkaa, kangaspuita, ATK-luokkaa, soittimia ja liikuntatiloja voisi hyödyntää aktiivisesti myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Erilaiset omaehtoiset harrastuspiirit voisivat koota koululle enemmän myös aikuisia ja alueen mökkiläisiä. Yhdistyksen puheenjohtajana on Pasi Hietanen, puh Velkua Soi Ry Kotipaikka: Velkua, Osoite: Patokuja 6 B 4, Espoo. Jäseniä 5. Puheenjohtaja: Samuli Hyvärinen. Velkua Soi ry on vuodesta 2007 toiminut Velkua Soi musiikkijuhlan virallisena järjestäjänä. Yhdistyksen jäsenmäärä on toistaiseksi 5, mutta mikään ei estä uusien jäsenien ottamista. Tavoitteena on jatkaa musiikkijuhlien järjestämistä myös jatkossa Velkualla. Velkuan Marttayhdistys ry. perustettiin Se kuuluu Varsinais-Suomen Martat ry:hyn ja sitä kautta Marttaliitto ry:hyn. Tällä hetkellä yhdistyksessämme on 35 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtaja vuonna 2008 on Kirsti Martikainen, varapuheenjohtaja Pirkko Koivusalo, sihteeri Ulla Asunta ja rahastonhoitaja Kirsti Herrala.Vuosittain pidetään muutamia marttailtoja yhdistyksen jäsenten kodeissa, kerran vuodessa myös Kummelissa. Illoissa on yleensä jokin teema, ympäristö, Afrikka, tms.noin kerran vuodessa pidetään kurssi (useimmiten ruokakurssi), johon tulee vetäjä Varsinais-Suomen Martoista. Heinäkuun lopulla Martanpäivän tienoilla pidetään huutokauppamyyjäiset, jotka ovat merkittävä kesätapahtuma Velkuassa ja tärkeä myös marttojen varainhankinnassa. Myyjäisiä on pidetty melkein joka vuosi jo vuodesta 1959 lähtien. Viime vuosina on kesällä tehty kotiseuturetki jollekin Velkuan pääsaarista.tämä retki on tarkoitettu kaikille velkualaisille ja kesäasukkaille.vuosittain tehdään yleensä myös teatteriretki. Velkuan Martat ovat jo vuosikausia osallistuneet kuntalaisille järjestettävän itsenäisyyspäiväjuhlan järjestelyihin. Yhdistyksellä on Sambiassa 10-vuotiaat kummilapset Dolin ja Dolika, joiden koulunkäyntiä tuemme. Vuoden 2007 jälkipuoliskolla ja 2008 alussa Velkuan Martat keskittivät voimansa yhdistyksen 50-vuotishistoriikin aikaansaamiseen ja 50-vuotisjuhlien valmisteluihin. Historiikki ilmestyi maaliskuussa ja juhlat pidettiin 7

8 Finlands öar rf - Suomen saaret ry (FÖSS) Velkuan kunnassa kotipaikkaa ja Velkuan Meriharakantiellä konttoria pitävä valtakunnallinen kansalaisjärjestö Finlands öar rf - Suomen saaret ry eli FÖSS perustettiin vuonna Se edustaa Suomea Euroopan pienten saarten verkostossa ESINissä vuodesta 2007 alkaen. Sitä ennen Suomen edustuksen hoito pro Åbolands utskär rf, Turunmaan ulkosaaristoyhdistys. FÖSS toimii edunvalvojana maan ympärivuotisesti asutuille saarille, vahvistaa identiteettiä ja tukea saarissa asuvia, jotka joutuvat usein pärjäämään omillaan. FÖSS toimii aktiivisessa yhteistyössä paikallisten, alueellisten ja valtakunnallisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteisöjen kanssa. FÖSS toimii ruohonjuuritason linkkinä hajallaan oleville saarelaisille. FÖSSin hallituksessa ja sen nuorisojaostossa on edustus eri merialueiden saarilta, myös Velkuasta. Puheenjohtajana on Pirjo Hoffstrom Vänöstä ja varapuheenjohtajana Paavo Isola Hailuodosta. Parhaillaan FÖSS valmistelee leader-hankeavustushakemusta ilman kiinteää tieyhteyttä olevien saarten kyläsuunnitelmien ja kehittämisohjelmien laatimiseksi. Nuorisojaosto valmistelee kansallisen ja kansainvälisen saarinuorten verkoston perustamiseksi. FÖSS toimii Suomen saariston yhteysalusliikenteen kehittämiseksi, niin, että vesitieliikenne olisi maantiehen verrattava maksuton kulkuväylä. Soneran lankaverkon purkua vastaan taistellaan. Vuokra-ja muiden asuntojen rakentamisen edellytyksiä yritetään edistää. Elinkeinojen kehittämiseksi toimitaan ja avustetaan pieniä saaria hyödyntämään kansallisia ja kansainvälisiä hankerahoituksia. EU:n yhtenevän meripolitiikan ja parhaillaan laadittavan Itämeristrategiaan yritetään saada sisältöä, joka turvaisi myös saarissa asuvien elämänedellytykset. FÖSS osallistuu myös Turussa CentrumBalticum-säätiön järjestämään Itämerifoorumiin ja pyrkii saamaan Itämeren saarille oman yhteistyöverkoston. FÖSS isännöi Euroopan pienten saarten verkoston 8.vuosikokousta ja kansainvälinen saaristokonferenssia Dragsfjärdissä Kasnäsissa. Tapahtuma järjestetään historian ensi kertaa Suomen saaristossa ja samalla pidetään myös eurooppalaisten saarinuorten verkoston ensimmäinen tapaaminen. Velkuan vanhus- ja vammaisneuvosto jatkanee kuntaliitoksen jälkeenkin vapaaehtoisena, epävirallisena vanhusten ja vammaisten asioiden äänitorvena tarpeellisten vanhusten ja hoitopalveluiden turvaamiseksi. Ensisijainen tavoite on, että kaikille velkualaisille turvattaisiin Velkuassa paikan päällä vähintään nykyisen tasoiset palvelut ja myös hoiva ja huolenpito elämän loppuun asti Kummelin palveluasunnoissa. Velkuan vanhus- ja vammaisneuvosto haluaa turvata sen, että velkualaisilla on etuoikeus tulevaisuudessakin velkualaisten omistamaan Kummeli ry:n hoitokotiin. Velkuan vanhus -ja vammaisneuvosto seuraa kaikkia vanhusten ja vammaisten elinolosuhteiden kehitystä Velkuan alueella ja toimii kaikin käytettävissä olevin keinoin ilmenevien epäkohtien poistamiseksi ja hyvän kehityksen turvaamiseksi. Puheenjohtaja Anne-Maija Kivimäki Velkuan kulinaarit herkkusuut koolla. Runsaat kymmenen vuotta sitten kokoontui Teersalossa muutama pariskunta ja mielessä oli kehittää kaikille tärkeää harrastusta hyvän ruoan ja juoman parissa. Ajatuksena oli alusta pitäen se, että kokoontumiset, jotka sovittiin pidettäväksi vuorollaan kuunkin jäsenen luona, olisi rakennettu jonkin tietyn teeman ympärille. Näin on tapahtunutkin ja varsinkin alkuvuosina suosittuja olivat ns. maateemat eli illan ménu ja siihen sopivat palanpainikkeet olivat jostakin maasta. Siinä käytiinkin sitten läpi sekä lähialueen vähän tutumpia ruoka- ja juomalistoja että melkoisen eksoottisiakin herkkuja. Alkutaipaleella pohdimme myös sitä, että mikä olisi yhteenliittymämme nimi. Jonkinlaisen aivoriihen seurauksena sovittiin, että olemme Velkuan kulinaareja. Tätä päätöstä seurasi keskustelu toiminnan virallisuusasteesta eli olisiko syytä rekisteröityä. Päädyimme kuitenkin kevyempään malliin, jolloin harrastukseen ei tarvitse liittää byrokraattisia kiemuroita. Kyse ei missään vaiheessa ole ollut millään muotoa mistään salaseurasta, vaan siitä, että ne joita asia kiinnostaa, antavat sille oman panoksensa. On luonnollista, että silloin kun varsinkin talviaikaan kokoonnutaan velkualaisissa kodeissa, se rajoittaa osallistuvien määrää. Aina silloin tällöin tapaamisiin on kuitenkin kutsuttu kuntatiedotekutsulla. Näissä piha- /rantatapaamisissa on parhaimmillaan ollut n. 10 %:a kunnan asukkaista. Mukana on usein myös isäntäväen vieraita, jolloin saadaan tuulahdusta vähän kauempaakin. Aina silloin tällöin paikalla on ollut mm. ruoka- ja viinialan ammattilaisia meitä opastamassa kulinarismin saloihin. Kaukaisin vieras taitaa olla vuonna 1998 Vähämaan tapahtumassa mukana ollut suuren viinitehtaan pohjoismaiden myyntipäällikkö Kaliforniasta. Nyt olemme siis jo toimintamme toisella vuosikymmenellä eikä hiipumisen merkkejä juurikaan ole näkyvissä. Väki on tosin tänä aikana eri syistä vaihtunut, mutta eihän pieni verenvaihto aina niin pahaksikaan ole. Minulla on vahva ajatus siitä, että 20-vuotisjuhliakin vielä vietetään, sillä luulenpa, ettei meistä kukaan ole vielä täysinoppinut kulinaari, vaikkakin monta taitoa ja makuelämystä rikkaampi, kuin viime vuosituhannen loppuvuosina. Otamme mieluusti vastaa uusiakin asiasta kiinnostuneita uusine ideoineen, TERVETULOA mukavaan joukkoomme! Puheenjohtaja Otto, alias Jorma Kylänpää 8

9 . Velkualla toimivat yritykset Anne Hietanen T:mi Ateljee Leposka, Ritva Leponen Elinehto K & J Oy, Vaihelan kievari, Kristiina Ja Jarmo Mailander Entisöintiverstas Paul Metz FSD-group Oy, Rantapuoti, Rantaklubi, Ari Laine Järvitalo Matti T:mi Kirkkotien Kuntokamari, Velkua Kuvatorvi T:mi, Henri Soukka Lounais-Saariston Luontokoulu Luotsi, Päivi Luukkonen Mainostoimisto Moon T:mi, Milla Sairiala Raimo Lehtimaa T:mi Seijan Taksi T:mi, Seija Pietilä Tehotaika Oy, Vanha Salakuljettaja, Timo Mikola Tuonti-Kolmio Oy, Risto Nikula VEK-palvelu T:mi, Ville Kuusinen Velkuan Elämyssaaret Oy Velkuanmaa Taksi T:mi, Auli Tuovila Maatalousyrityksiä: Haukan tila ja kotimuseo, Salavainen Kurjen tila, Leena ja Kimmo Raita, Salavainen Maatalousyhtymä Pursimo, Esa, Eero ja Susanna Pursimo, Salavainen Henttulan luomutila, Elina Henttula, Teersalo Paavola Sakari ja Heli, Teersalo Aimonen Lasse, Palva Pietilä Erkki, Palva Pietilä Harri, Palva Majasuo Timo, Velkuanmaa Valtonen Juha, Velkuanmaa Valtonen Lasse, Velkuanmaa Velkuan väestön ikäjakauma vuonna 2005 Asukasluku vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 16 Yli 75 vuotiaat 28 Velkuan asukasluku oli 257 asukasta. 9

10 Velkuan koulun oppilasennuste Lukuvuosi oppilasennuste esikoulu ja alakoulu yläkoulu Kyläkokousten satoa Teersalon kyläkokous Kokous pidettiin Kummelin kokoushuoneessa kello Paikalla oli Teersalosta ja Talosmerestä 12 henkeä + puheenjohtaja/sihteeri, joka niin ikään on teersalolainen. Hoiva- ja terveyspalvelut (vanhustenhuolto, päivähoito, terveyskeskus) Kaikki olivat yksimielisesti ja vahvasti sitä mieltä, että terveydenhoitaja pitää olla läsnä ja velkualaisten tavoitettavissa Velkualla joka arkipäivä jatkossakin. Samoin pidettiin yksimielisesti tärkeänä että, lääkäri käy Velkualla paikanpäällä vähintään joka toinen viikko. Osa toivoi Velkualle lääkäripäivää kerran viikossa. Velkualaisten käytössä olleita Pulssin ja Hammaslääkärikeskus Dentan palveluita pidettiin mahtavina asioina, mutta suurin osa koki epärealistiseksi, että ne voisivat jatkua. Yksi henkilö toivoi että lääkärillä olisi jatkossakin Velkuassa oikeus antaa maksusitoumuksia Pulssiin, koska se saattaisi olla pidemmän päälle halvempaa Naantalille. Päivähoidosta keskusteltiin vilkkaasti. Kaikki pitivät tärkeänä, että päivähoito säilyy Velkuan alueella. Siitä, järjestetäänkö päivähoito jatkossa kaupungin alaisena toimintana vai ostopalveluna Kummelista, oli monia erilaisia näkemyksiä. Tärkeimmäksi koettiin se, että päivähoitopaikkana säilyisi joka tapauksessa fyysisesti nykyinen Kummelin päiväkoti. Koulu, väestöpolitiikka Kaikki paikalla olleet olivat vahvasti sitä mieltä, että oma koulu on Velkuan alueelle elintärkeä. Se takaa terveen väestörakenteen ja elävän kylän. Koulun säilyminen Velkuassa pidettiin realistisena tavoitteena, koska Velkualla on pitkä kokemus myös virtuaalisten opetustekniikoiden hyödyntämisestä. Lausuttiin myös, että Velkualla pitää säilyä sekä yläkoulu että alakoulu. 10

11 Velkualla tarvitaan myyntiin kohtuuhintaisia tontteja, jotta lapsiperheillä on varaa muuttaa Velkualle. Vuokra-asuntoja pidettiin myös tärkeänä juuri tästä syystä. Niille on kysyntää huomattavasti enemmän kuin on tarjontaa tällä alueella. Koulurakennus on toiminut Velkuassa kautta aikain juhlien pitopaikkana sekä seurakuntatalona. Keskustelussa nousi huoli sitä, miten on jatkossa. Saavatko velkualaiset enää käyttää vapaasti koulua yhteisiin toimintoihinsa vai aletaanko siitä periä Naantalin kaupungin alueen yhtenäisyyden nimissä sellaisia vuokria, etteivät yhteiset juhlat, harrastustoiminta, muistotilaisuuksien järjestäminen yms. ole enää mahdollisia? Esitettiin toive siitä, että koulurakennus ja erityisesti koulun tontti ja urheilukenttä annettaisiin velkualaiseen yhdistysomistukseen, jolloin paikallisesti voitaisiin edelleen päättää niiden käytöstä. Vapaa-aika ja kulttuuri, nuorisotoiminta (harrastukset, kerhot, Velkuapäivät, muinaistulet, itsenäisyysjuhlat jne.) Koulurakennuksen käyttö juhla- ja harrastustilana, kts. edellinen kohta. Nuorisotoiminnan puuttuminen Velkuassa koettiin suureksi puutteeksi. Tämä ilmaisi 6 paikalla ollutta. Toivottiin, että Velkuallekin rantautuisi jotakin ohjattua nuorisotoimintaa ja lasten kerhotoimintaa, esim. urheilua, musiikkitoimintaa tms. Lasten harrastuksiin kuskaamiseen menee pitkien matkojen vuoksi joskus kohtuuttomasti aikaa koulupäivien ja työpäivien päätteeksi. Kummelilla on suunnitteilla projekti osa-aikaisen nuoriso-ohjaajan palkkaamiseksi. Toivottiin, että Naantalin kaupunki ja Naantalin seurakunta myös osallistuisivat ja tukisivat paikallista nuorisotyötä täällä. Myönteisenä ilmiönä nähtiin se, että nuoret täällä harrastavat myös omaehtoisesti esimerkiksi keihäänheittoa ja sählyn pelaamista. Toisaalta nousi esiin ajatus, että lahjakkuudet eivät saa ohjausta. Ehdotettiin nuorille yhteiskuljetuksia Naantaliin kaupungin järjestämiin harrastuksiin. Toisaalta koettiin ongelmaksi, miten eri harrastuksiin jakautunut mielenkiinto sopisi aikataulullisesti yhteen yhteiskuljetuksen kanssa. Rantasaunan toivottiin päätyvän jonkun paikallisen yhdistyksen omistukseen, esim. Kummelin, jotta voitaisiin taata, että vireä avantouintiharrastus saisi jatkua talkoopohjalta ja ilman pääsymaksuja. Ehdotettiin myös, että ne, jotka eivät osallistu talkootyöhön, voisivat maksaa pienen maksun avantosaunassa käynnistä. Teersalon yleinen uimaranta nähtiin erittäin arvokkaana asiana. Rannalle pitäisi saada yleisökäymälä. Itsenäisyysjuhlien, Velkuapäivien ja Muinaistulien yön toivottiin jatkuvan. Velkuapäiviä haluttaisiin kehittää enemmän alkuperäiseen suuntaan, niin etteivät ne olisi vain metrilakujuhla. Myyntiin kaivattiin aitoja saaristolaistuotteita ja ohjelmaan saaristohenkisiä kilpailuja yms. Naantalin toivotaan jatkossa myöntävän rahaa juhlajärjestelyihin, mutta toiminnasta vastaisivat paikalliset yhdistykset ja muut alueen asukkaat. Maisemaan liittyvät ajatukset sekä Liikenne (lossit, yhteysalus, tiestö ja tiekunnat, bussiliikenne) Osa Teersalon rannasta on maisemoitu kunnan hankkeella ja tätä pidettiin yleisesti hyvänä asiana. Teersalon rannan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle toivottiin jatkoa. Maisemaa pitäisi edelleen parantaa. Lisäksi myös Teersalon rannan liikennettä ja parkkeerausta pitäisi suunnitella kunnolla uudelleen sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Tämän ajatuksen takana oli useita henkilöitä. 11

12 Erityisesti Rantaklubin ja kalahallin miljöö kaipaa maisemallisesti kehittämistä. Teersalon rantaan toivottiin lisää penkkejä sekä sillä tavoin päällystettyä polkua, että myös pyörätuolilla olisi mahdollista helposti kulkea Teersalon rannassa. Osa toivoi Kummelin ympäristön asfaltointia pyörätuolilla liikkumisen helpottamiseksi, osa koki asfaltin maisemallisesti huonoksi ratkaisuksi ja liukkaaksi. Siitä oltiin yksimielisiä, että myös Kummelin ympäristön kehittämistä on pohdittava. Ehdotus: Kummeliin rakennettaisiin ulkoterassi, joka helpottaisi vanhusten ulkoilua. Kunnan huolehtimat kukkaistutukset pitäisi olla hyvässä kunnossa. Teersalon kaupparannassa ilmoitustaulun alla oleva kukkaruukku kasvaa vain heinää ja on maisemallisesti ikävä näky. Kaupungin kaavoitusmonopoli koettiin uhkaksi alueelle ja maisemalle. Halutaan säilyttää Velkuassa vapaita rantoja ja vapaita kallioita (esim. Hämölänvuori Teersalossa) joilla kaikilla on oikeus liikkua. Täydentävä yhteysalusliikenne pitää säilyttää, mutta tarkoitukseen pitäisi hankkia Mainingin sijaan sellainen alus, jolla myös liikuntarajoitteiset ja vanhat ihmiset voisivat kulkea. Taksin palvelulinja (tiistaiset asiointimatkat Naantaliin) on koettu hyväksi ja tarpeelliseksi ja sitä ovat käyttäneet sekä teersalolaiset että saarista tulevat. Sen toivottiin jatkavan toimintaansa. Bussiliikenteen pitäisi kulkea myös Naantaliin ja matkahuollon palvelujen toimimista pidettiin tärkeänä. Viikonloppuisin toivottiin paremmin bussivuoroja mm. siksi että nuoret pääsisivät kulkemaan. Palvelusetelit voisivat olla hyödyllinen tapa järjestää ihmisten kulkemista ja monia muitakin asioita. Lossiliikenteen järjestyminen Teersalosta Talosmereen ja Salavaisiin sekä sillan rakentaminen Lailuodosta Palvaan tulivat esille myös. Toivottiin että meri säilyisi elävänä, puhtaana ja monimuotoisena SAARISTOLAISMERENÄ eikä muuttuisi leikkipaikaksi ja huvittelupaikaksi, jossa vesiskootterit yms. pörräävät Velkuan alueen yhteishenki, velkualainen identiteetti, yhteistoiminta, yhdistystoiminta, tulevaisuuden kylädemokratia Hyvänä pidettiin pienen paikan yhteisöllisyyttä, sitä että ihmiset tervehtivät toisiaan ja huolehtivat toisistaan. Kunnan toivottiin luovuttavan paikallisille yhdistyksille yhteisiä tärkeitä alueita Yhdistykset eivät voi korvata kuntaa. Paikallisten yhdistysten resurssit ovat pieniä, niillä ei ole rahaa. Toisaalta toivottiin, että paikalliset ihmiset voisivat toimia aluekehittäjinä ja että kaupunki rahoittaisi yhdistysten yleishyödyllistä ja yhteishenkeä ylläpitävää toimintaa. Erityisesti toivottiin kaupungin jakavan yhdistyksille aluemäärärahoja kulttuuritoimintaan ja edellä mainittujen paikallisten juhlien (Velkuapäivät, Muinaistulet, Itsenäisyysjuhlat) järjestämiseen. Sinervosta ehdotettiin varsin yksimielisesti jatkossa yhdistystaloa, koska sellaiseksi se aikoinaan on rakennettukin. Siellä yhdistykset voisivat järjestää tilaisuuksia ja säilyttää yhdistyksen papereita ja tavaroita. Pienuus on koettu tärkeäksi arvoksi ja osaksi velkualaista identiteettiä. 12

13 Jonkin muotoinen oma aluehallinto koettiin tarpeelliseksi Muut palvelut (kauppa, ravintolat, majoituspalvelut, kirjasto, posti, yhteispalvelu, kuntatiedote) Kaikki halusivat Kuntaiedotteen jatkuvan paikallisena vain Velkuan alueen infolehtisenä, joka jaettaisiin joka kotiin kerran viikossa. Kerta kuukaudessa ilmestymistahtia pidettiin ehdottomasti liian harvana. Kuntatiedotteen toivottiin jatkavan osana yhteispalvelua ja Naantalin kaupungin rahoittamaa toimintaa. Julkaisun nimeksi ehdotettiin jatkossa Entinen Velkuan Kuntatiedote ja ehdotus sai runsaasti kannatusta. Jälkeenpäin kokousväeltä tuli myös ehdotus, että kuntatiedotetta toimitettaisiin osana yhteispalvelua, mutta postituksesta perittäisiin maksu, jos haluaa tiedotteen paperiversiona kotiin. Oman kaupan suhteen tärkeimpänä pidettiin palveluhenkisyyttä. Jos palvelu alkaa toimia, riittää myös asiakkaita. Ystävällinen palvelu kaikenikäisille ja laajempi tuotevalikoima ovat tärkeämpiä asioita kuin halvat hinnat. Toivottiin että kaupassa alkaisi taas toimia pakettipalvelu eli tuotteita saisi tilata Kivimo-laivaan. Postia pidettiin tärkeänä ja sen sijoituspaikkana Kummelin yhteispalvelua. Yritystoiminta ja matkailu, elinkeinot Nettiyhteydet ovat Velkuassa surkeassa jamassa ja tämä estää etätyön tekemistä ja yritystoimintaa. Lankaverkkoja ei saa purkaa ja Velkuaankin pitäisi saada valokuitukaapeli. Tällä taattaisiin kunnon tietoliikenneyhteydet. Tällä hetkellä velkualaiset maksavat ylihintaa nettiyhteyksistään, koska ne eivät toimi sillä nopeudella, mistä maksetaan (johtuen ylikuormituksesta). Velkualle toivotaan yrityksiä jotka työllistäisivät. Jätehuolto Erillisromun keräyksiä pitäisi olla vähän useammin, ettei Teersalon jätepisteeseen kerry romua. Erillinen pahvinkeräyspiste olisi erittäin tarpeellinen Teersalossa. Erityisesti kaupasta ja ravintoloista tulee kesäisin valtavasti pahvia, joka täyttää sekajäteastiat. Seurakuntaan liittyviä ajatuksia Lapsi- ja nuorisotyöhön pitäisi seurakunnan panostaa Velkuassa huomattavasti enemmän. Esim. joku kerho lapsille. Miten koulun käyttö seurakuntatalona on turvattu jatkossa, kun tulee kuntaliitos? Palvan kyläkokous Kokous pidettiin Palvan Tuomolan alueella Eero Pohjolan ja Seija Katajiston kotona. Paikalla oli 19 Palvan ja Lailuodon asukasta sekä puheenjohtaja/sihteeri eli osanotto oli erittäin runsas. 13

14 Hoiva- ja terveyspalvelut (vanhustenhuolto, päivähoito, terveyskeskus) Lasten päivähoito Kummelissa on erittäin hyvää ja joustavaa. On tärkeää että se säilyy samanlaisena. Velkualla tulisi järjestää lääkäripäivä joka toinen viikko. Osa toivoi lääkärin käyvän kerran viikossa. Erityisesti vanhojen ihmisten kannalta lääkärikäynnit Velkuassa koettiin välttämättömiksi. Terveydenhoitajan läsnäolo Velkuassa joka arkipäivä on todella tärkeä asia. Terveydenhoitaja on myös tärkeä koululaisten kannalta. Jos koululla tapahtuu joku haaveri, voidaan käydä aina kysymässä ensin terveydenhoitajalta, onko aihetta lähteä lääkäriin. Muutenkin terveydenhoitaja auttaa siinä, että turhat lääkärikäynnit voidaan välttää. Vanhuspalvelut täytyy säilyttää lähipalveluina. Kummeli on äärettömän arvokas ja hieno, tarpeellinen paikka. Sen on säilyttävä samanlaisena kaikkien velkualaisten kokoontumispaikkana jatkossakin. Kun Kummelia tänne rakennettiin, ei ymmärrettykään kuinka merkittävä paikka siitä tulee. On tärkeää että Kummeli säilyy meidän hallussa ja että velkualaiset saavat olla kotipaikkakunnalla vanhanakin. Yksi hyvä syy asua Velkualla on se, että vanhana pääsee Kummeliin! Kummelin asunnot pitäisi olla ensisijaisesti Velkuan alueen vanhusten käytössä. Kummelin rannan polut pitäisi saada pyörätuoleilla kuljettavaan kuntoon. Koululaisten ja kummelin vanhusten yhteistyö on hieno ja arvokas asia. Kummelissa saa erityisen hyvää hoitoa. Koulu, väestöpolitiikka Koulu on erittäin tärkeä keskuspaikka kylässä. Se palvelee monia muitakin tarkoituksia kuin perusopetusta. Sekä alakoulu että yläkoulu on säilytettävä Velkuassa. Koulu on tärkeä yhteinen kokoontumispaikka. Siellä pidetään kerhoja, jumppaa yms. lapsille ja aikuisille ja sitä voitaisiin hyödyntää enemmänkin kyläläisten harrastustoiminnassa. Koululla voisi kesäisin kutoa kangaspuilla ja ympäri vuoden käyttää puukäsityöluokkaa harrastustoimintaan. Koululla on myös soittimia ja urheiluvälineitä, joita voisi hyödyntää enemmän vapaa-aikana. Tärkeää että velkualaiset saavat jatkossakin käyttää koulun tiloja harrastustoimintaan maksutta. Vapaa-aika ja kulttuuri, nuorisotoiminta (harrastukset, kerhot, Velkuapäivät, muinaistulet, itsenäisyysjuhlat jne.) Koulun käyttö harrastustoiminnassa, kts. edellinen kohta. Lapsille ja nuorille tarvitaan ohjattua harrastustoimintaa, kerhoja yms. Yhteiset kyläjuhlat ovat tärkeitä. Hyvät kyläjuhlat antavat alueelle myönteistä julkisuutta ja paikallisille yhdistykselle mahdollisuuden kerätä varoja esim. järjestämällä arpajaisia. Myös paikallisille yrityksille isommat tapahtumat antavat mahdollisuuden tienata. 14

15 Velkuapäiville kaivataan myös kulttuuriohjelmaa. Velkuapäivät ja Muinaistulien yö ovat liikaa kehittyneet pelkiksi baarikulttuurin kukoistusjuhliksi. Jos esimerkiksi Velkuapäivillä olisi joka kesä joku TEEMA jonka ympärille ohjelmaa koottaisiin, se voisi auttaa laadukkaamman ohjelman kokoamisessa. Naantalin kaupungilta toivotaan rahoitusta paikallisten juhlien ohjelmaan, mutta järjestelyistä vastaisivat paikalliset yhdistykset ja paikalliset ihmiset. Kunnan rantasauna pitäisi myydä tai lahjoittaa paikalliselle yhdistykselle tai sitten siitä pitäisi tehdä yhdistyksen kanssa pitkä nimellinen vuokrasopimus. Tärkeää määritellä, että sauna olisi velkualaisten käytössä jatkossakin, että sitä ei voisi esimerkiksi edelleen myydä. Jokaisessa asutussa saaressa olisi hyvä olla paikka mistä pääsee jäälle ja jäältä maihin autolla. Palvaan kaivataan yleistä uimarantaa. Sinervolla oli ennen näytelmätoimintaa ja tansseja. Sinervo on nuorison tekemä ja hankkima, voisiko siitä tulla taas nuorisotalo? Maisemaan liittyvät ajatukset sekä Liikenne (lossit, yhteysalus, tiestö ja tiekunnat, bussiliikenne) Liikenneyhteydet ovat äärettömän tärkeitä. Niiden pitää toimia sekä saarista että myös Naantaliin päin. Seijan Taksin asiointimatkoillla Naantaliin on ollut matkustajia 2-6 hlöä / kerta. Jonkinlainen julkinen liikenne Naantaliin päin on välttämätön. Vähintään Naantalin palvelulinjan olisi ajettava Teersaloon saakka. Salavaisten lossia ja Lailuodon siltaa pitäisi edistää tarmokkaasti tasapuolisuuden vuoksi. Ei auta tekstiviestien lähettely. Kun Palvan ja Velkuanmaan lossit saatiin tänne, tehtiin töitä hartiavoimin ja käytiin monta kertaa Helsingissä ministereitä tapaamassa. Oli pakko uskoa asiaan. Samaa henkeä tarvittaisiin nyt Salavaisten lossiasiassa ja Lailuodon silta-asiassa. Uimarantaa ja koko Teersalon rantaa pitäisi edelleen maisemoida lisää ja siistiä. Erityisesti kalahallin ja kaupan ympäristö ja maisema kaipaa kehittämistä. Palvan Pyyntivuori ja kirkon ympäristö ovat tärkeitä, arvokkaita maisemakohtia, jotka tulisi säilyä ennallaan. Velkuan alueen yhteishenki, velkualainen identiteetti, yhteistoiminta, yhdistystoiminta, tulevaisuuden kylädemokratia Velkuan alueen ilmapiiri ja yhteishenki on mainettaan parempi Vaikka kunnan nimi vaihtuu, mikään ei vie meiltä pois Velkuaa. Yhteinen vihollinen yhdistää. Toisaalta kuntaliitos jakaa ihmisiä. Ei Naantali ole välttämätöntä vihollinen, voihan sieltä tulla jotakin hyvääkin. Yhteistoimintaa johon haluttaisin osallistua: maalaustalkoot, siivoustalkoot, tapahtumien järjestäminen, vapaaehtoistyö velkualaisten yhdistysten hyväksi. Siivoustalkoita yms. pitäisi järjestää myös iltaisin tai viikonloppuisin, jotta työssäkäyvätkin pääsisivät osallistumaan. 15

16 Yksi iso, kaikkia velkualaisia yhteen kokoava kyläyhdistys olisi tärkeä edusvalvoja tulevaisuudessa. Tämän kyläyhdistyksen pitäisi pohtia mahdollisimman monipuolisesti asioita ja edustaa mahdollisimman kattavasti kaikkia velkualaisia. Velkuassa on parasta hiljaisuus, rauha, saaristo ja ystävälliset ihmiset. Muut palvelut (kauppa, ravintolat, majoituspalvelut, kirjasto, posti, yhteispalvelu, kuntatiedote) Kuntatiedotteen ilmestyminen kerran viikossa on oikein sopiva tahti. Kuntatiedotteesta täytyy ilmestyä myös paperiversio, ei pelkkää nettiversiota. Kirjasto ja posti ovat tärkeitä erityisesti autottomille velkualaisille. Kesällä ne ovat erityisen vilkkaassa käytössä. Ei riitä että kauppa on auki, kyllä siellä pitäisi olla hyllyillä tavaraa kanssa. Monipuolinen perusvalikoima olisi kaupassa tärkeä. Kaupan kannattaa mainostaa erityisesti tilauspalvelua ja myös aukioloaikoja kuntatiedotteessa Kalaa toivotaan myyntiin Velkuan kauppaan Seurakuntaan liittyviä ajatuksia Kirkon valaistus pitää uusia. Kirkko tulisi valaista alhaalta ylöspäin eikä ylhäältä alaspäin ja valaisevan valon pitäisi olla lämmintä valoa. Nyt valo on kova ja kylmä ja häikäisee silmiin kirkon lähellä asuvia tai käveleviä. Kirkon ympäristön valosuunnittelu kaipaa kokonaisvaltaista kehittämistä. Koulun pitäisi saada jatkaa toimintaansa seurakuntatalona. Lapsille kaivataan seurakunnan kerhoa Velkualle. Ohjaajan pitää suostua siihen, että Velkuan kerhossa monenikäiset lapset tulevat samaan kerhoon. Vanhemmilla on hyviä omakohtaisia muistoja seurakunnan kerhoista ja he haluaisivat myös omat lapsensa niihin. Salavaisten kyläkokous Salavaisten kyläkokous pidettiin Haukalla. Paikalla oli yhdeksän henkeä eli edustus lähes joka talosta. Hoiva- ja terveyspalvelut (vanhustenhuolto, päivähoito, terveyskeskus) Lääkäripäivät Velkuassa ovat tarpeellisia vanhuksille ja lapsille ja autottomille. Työikäiset autoilevat aikuiset voivat käydä Naantalissakin. Sopiva lääkäripäivien määrä riippuu kysynnästä. Terveydenhoitaja on Kummelin asukkaiden kannalta välttämätön ja oikein hyvä olemassa myös muiden kuntalaisten kannalta. 16

17 Päivähoidon täytyy sijaita jatkossakin Kummelissa. Salavaisista on jo nyt pitkä matka tuoda lapset hoitoon. Kummeli on tärkeä paikka ja Velkuan alueen asukkailla tulisi olla jatkossakin etuajo-oikeus Kummelin vanhusten asuntoihin. Meri on tuttu elementti vanhuksille. Kyllä heille dementia iskee jos laitetaan kaupungin vanhainkotiin tiiliseinää tuijottamaan. Koulu, väestöpolitiikka Koulu on tärkeä. Sekä yläkoulu että alakoulu on säilytettävä Velkuassa. Oma koulu antaa lapsille juuret, juurruttaa heidät tähän paikkakuntaan, ja se on arvokasta. Koulun oppilaiden iso ikähaitarikin on hyvä asia, eri-ikäiset oppivat touhuamaan yhdessä. Koulu on tärkeä kokoontumispaikka kyläläisille. Velkuan alueen vakituisten asukkaiden määrä ei saa missään nimessä laskea. Väkimäärän lasku uhkaa palveluita. Uusia asukkaita pitäisi saada koko kunnan alueelle, kaikille asutuille saarille. Toisaalta tontteja on vaikea saada myyntiin. Salavaisissa ei oikein voi keskelle laidunmaita myydä asuntotontteja. Velkuassa on ollut joskus 600 asukasta. Kyllä sellainen väkimäärä tälle alueelle nytkin sopisi. Mitä paremmat liikenneyhteydet, sen parempi mahdollisuus saada uusia asukkaita alueelle. Toivotaan vilkasta yhteistyötä Livonsaaren kanssa. Toivotaan että Livonsaari tulisi osaksi samaa kaupunkia. Teersalo ja Livonsaari voisivat hyödyttää toisiaan monella tavalla. Vapaa-aika ja kulttuuri, nuorisotoiminta (harrastukset, kerhot, Velkuapäivät, muinaistulet, itsenäisyysjuhlat jne.) Aidosti tärkeiksi koetut juhlat jäävät varmasti eloon. Jos järjestelyt kaatuvat yksille harteille, kaikki loppuu. Kyllä joka kylä tarvitsee yhteisiä tapahtumia. Jatkossa voisi toivoa rahoitusta kaupungilta kyläjuhlille, mutta järjestelyt täytyisi hoitua paikallisesti. Oma innostus on tärkeä elinehto kyläjuhlille. Nuorisotyöhön tarvittaisiin pitkäjännitteistä panostusta. Nuorilla täytyy olla myös ohjattua tekemistä, etteivät ole pahanteossa. Naantalin kaupungilla on varmasti osaamista ja resursseja nuorisotyöhön. Toivomme että nuorisotyöntekijä kävisi jatkossa Velkuassa kerran viikossa säännöllisesti, ja ettei työ lopu heti kun pääsee alkuun. Velkuassa on ollut hyviä nuorisotyöprojekteja (esim. kun Imad kävi täällä) mutta ne ovat olleet projekteja, jotka loppuvat liian lyhyeen. Nuorisotyön avulla voidaan ennaltaehkäistä ongelmia. Nuorille voisi järjestää kuljetuksia myös Naantaliin harrastuksiin. Aikuisetkin voisivat innostua erikoisalojen kursseille, esimerkiksi pärekorikurssit, himmelin teko, metallityökurssit, tiffany-kurssit. Näitä voisimme järjestää ihan keskenämmekin Velkuassa esim. koulun tiloissa. Maisemaan liittyvät ajatukset sekä Liikenne (lossit, yhteysalus, tiestö ja tiekunnat, bussiliikenne) Liikenneyhteyksien paraneminen Salavaisiin on saaren elinehto. Lossi on ainoa kestävä ratkaisu tai muuten olemme viimeinen sukupolvi, joka Salavaisissa tekee työtä. Elinkeinojen säilyminen ja lisääntyminen saaressa vaatii lossiliikenteen. Laivan kapasiteetti on kesäaikaan liian pieni. Pidemmän päälle lossi tulee myös halvemmaksi kuin yhteysaluksen ylläpito. 17

18 Lossi olisi merkittävä tuki matkailuyrittämiselle Salavaisissa. Ryhmien olisi helpompi tulla ja mennä, samoin mökkivuokralaisten. Mökkivuokralaisille tulee helposti euron laivakulut, kun useita henkiä tulee usealla autolla mökkeilemään. Laivamaksut ovat este myös joidenkin isojen ryhmien tulemiselle esimerkiksi Haukan tilalle. Yksi matkailuyrittäjä (opastettuja luontopolkukäyntejä yms.) on lopettanutkin saarella liian hankalien kulkuyhteyksien vuoksi. Laiva kuvitellaan positiiviseksi asiaksi matkailun kannalta, mutta sen tarunhohde ei pitkälle kanna, kun matkakin on niin lyhyt, ettei siinä ehdi merimaisemista nauttia, ehtii vain maksaa maksun ja sitten ollaankin jo perillä. Jollei jonkun alueen liikenne toimi, siellä ei toimi mikään muukaan. Niin kauan kun lossia ei vielä ole, tarvitaan ehdottomasti laivan rinnalle korvaavaa liikennettä. Mainingin tilalle tarvitaan uudenaikainen alus, jolla myös vanhat ihmiset pystyisivät kulkemaan. Se sama alus voisi olla myös merimaskulaisten ja rymättyläläisten saarissa asuvien käytössä. Laivamatkoista ei saa ruveta perimään maksuja saarissa asuvilta. Koko Salavainen sopisi erityismaisema-alueeksi, koska se on ainutlaatuista elävää perinnemaisemaa. Saarten puskittuminen ja umpeen kasvaminen on uhka maisemalle. Merimetsot ovat suuri uhka maisemalle. Niitä pitäisi saada ampua ja harventaa ennen kuin niiden kakka tappaa kaiken kasvillisuuden pikkusaarista. Velkuasta ei saa tulla pelkkä vapaa-ajanviettoreservaatti. Paremmat liikennejärjestelyt takaisivat riittävän suuren vakituisten asukkaiden määrän. Velkuan alueen yhteishenki, velkualainen identiteetti, yhteistoiminta, yhdistystoiminta, tulevaisuuden kylädemokratia Kyläyhdistykseen tarvittaisiin paljon jäseniä ja aktiivista toimintaa, laaja kannatuspohja. Kansalaisaktiivisuus on yleisesti Suomessa nousussa ja aktivoituu varmasti Velkuassakin kuntaliitoksen myötä. Velkualla on luodot täynnä fiksua porukkaa, mutta miten ne saisi puhaltamaan yhteen hiileen? Kuntaliitos hiljentää erimielisyyksiä. Tämä on nyt niin uusi tilanne, että meidän ei kerta kaikkiaan kannata enää tapella täällä keskenämme. Uusi tilanne voi olla hedelmällinen kasvupohja velkualaiselle yhteishengelle. On tärkeää että yhdistystoimintaan tulee mukaan nuoria ale 40-vuotiaita, joilla on uusia ideoita ja rohkeutta ottaa myös riskejä. Se vie koko alueen asioita eteenpäin. Hyville ideoille kannattaa hakea EU-rahoitusta. Tiinan kautta paikalliset yhdistyksen saavat varmasti jatkossakin hyviä vinkkejä esimerkiksi hankerahoituksen mahdollisuuksista, kun Tiina jatkossa vaikuttaa saaristolautakunnassa. Muut palvelut (kauppa, ravintolat, majoituspalvelut, kirjasto, posti, yhteispalvelu, kuntatiedote) Kuntatiedote on hyvä asia. Tiedottamisen tarve voi kuntaliitoksen myötä aluksi lisääntyäkin. Kuntatiedotteessahan kannattaa sitten tiedottaa paitsi Velkuan tapahtumista myös niistä asioista, mitkä meitä naantalilaisina koskettaa. 18

19 Jos asiaa riittää, kannattaa Kuntatiedotteen ilmestymistä jatkaa kerran viikossa. Kaupassa tärkeintä on, että saa tuoreita peruselintarvikkeita kuten leipää, maitoa, voita ja vihanneksia. Myös polttoainemyynti on tärkeä asia. Ystävällinen palvelu houkuttelee asiakkaaksi. Kaupan kannattaa mainostaa tilauspalvelua. Kaupassa voisi olla myytävänä myös nauloja ja muuta tarpeellista pilaantumatonta pientä tarvekalua. Seurakuntaan liittyviä ajatuksia Diakonissa Annukasta tykätään kovasti ja ystäväpiiri on vanhalle väelle erittäin tärkeä asia. Seurakuntaan ollaan kai aika tyytyväisiä, kun suurimmaksi epäkohdaksi koetaan kirkon valaistus. Kirkko tosiaankin pitäisi valaista alhaalta ylöspäin eikä ylhäältä alaspäin. Yritystoiminta ja matkailu, elinkeinot Puutteelliset liikenneyhteydet ovat suurin uhka yrittämiselle laivan takaisissa saarissa. Hylkeet ovat erittäin suuri ongelma ja uhka kalastuselinkeinolle sekä myös vuokramökkiyrittämiselle. Kun ei ole enää kaloja vaan pelkästään hylkeitä, ei tule myöskään kalastusturisteja, jotka olivat aiemmin merkittäviä mökkivuokraajia kesäisen sesonkikauden ulkopuolella. Hyljeongelmaan pitäisi valtion puuttua todenteolla. Paikalliset metsästäjät eivät enää ongelmaa pystyisi hoitamaan, vaikka saisivat kaatolupiakin. Alueella olisi kysyntää vesitaksiyrittäjälle sekä mökkiläisten tavarakuljetuksista saareen huolehtivalle yrittäjälle. Myös mökkitalkkareille olisi kysyntää. Saaristossa kaikkien pitää olla valmiita olemaan monen alan yrittäjiä yhtä aikaa. Täällä ei kukaan yhden alan ihminen ole pärjännyt ennen eikä pärjää nytkään. Maatilamatkailu- ja käsityöyrittäjät voisivat tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi Livonsaaren kyläyhdistyksen ja Livonsaaren yhteisökylän kanssa. Kunnallinen vesi on tärkeä karjatilalliselle. Toivomme, että kunnalliset putkistot pidetään kunnossa ja yllä jatkossakin. Velkuanmaan kyläkokous Kokous pidettiin Vaihelassa ja paikalla oli 14 velkuanmaalaista. Hoiva- ja terveyspalvelut (vanhustenhuolto, päivähoito, terveyskeskus) Lääkäripäiville Velkuassa on tarvetta. Monilla oli kokemuksia että nykyinen tahti (lääkäri 3 viikon välein) ei ole riittävä. Lääkäriä toivottiin joka toinen viikko Velkuaan ja säännöllisesti joko parillisina tai parittomina viikkoina. Terveydenhoitaja on välttämätön Kummelin toiminnalle ja tärkeä kuntalaisille. Terveydenhoitaja voi kirjoittaa lyhyitä sairaspoissaolotodistuksia ja muutenkin vähentää lääkärikäyntien tarvetta. 19

20 Terveydenhoitaja vastaa myös tärkeästä Kummelin lääkekaapista, josta saa ostaa apteekin käsikauppalääkkeitä. Kummeli on rakennettu velkualaisten panoksella ja sen on jatkossakin oltava ensisijaisesti velkualaisten vanhusten palvelutalo. Omaisten ja tuttavien läheisyys on merkittävä asia Kummelin asukkaille. Velkuan alueella on tärkeää olla toimiva, asianmukainen päivähoito. Se takaa alueen monipuolisen ikärakenteen. Koulu, väestöpolitiikka Oma koulu takaa alueelle tulevaisuuden. Velkuan alueen kehitys on riippuvainen ensisijaisesti koulusta. Kun on oma toimiva koulu, saadaan alueelle uusia lapsiperheitä ja työikäisiä ihmisiä. Koulukuljetukset olisivat epäinhimillisiä erityisesti pienille lapsille. Velkuaan tarvitaan ainakin jonkin verran uusia vakiasukkaita, mieluiten enemmänkin. Alueen painoarvo uuden kaupungin päätöksenteossa lisääntyy sitä mukaa mitä enemmän alueella on asukkaita. Palvelujen säilymisen kannalta riittävä vakituisten asukkaiden määrä alueella on myös tärkeä. Vapaa-aika ja kulttuuri, nuorisotoiminta (harrastukset, kerhot, Velkuapäivät, muinaistulet, itsenäisyysjuhlat jne.) Kuntalaisten keskuudessa voisi tehdä harrastuskyselyn, jonka pohjalta esimerkiksi koululla voisi kokoontua harrastuspiirejä hyödyntämään koulun tiloja ja työkaluja, soittimia yms. Musiikkikerhoa toivotaan koululle Jotakin yhteisiä juhlia alueella tarvitaan, ne luovat yhteenkuuluvuuden tunnetta. Jatkossa järjestelyt täytyy varmaankin hoitaa enemmän yhdistyspohjalta. Velkuapäivillä, Muinaistulien yöllä ja Itsenäisyysjuhlalla on kaikilla kannattajansa. Velkuapäiville toivotaan myyntiin kalatuotteita, luomutuotteita ja paikallisten tuottajien tuotteita. Koululaisten osallistuminen itsenäisyysjuhliin koetaan erityisen arvokkaaksi asiaksi. Lepolan kotimuseon kohtalo Velkuanmaalla jää avoimeksi ja mietinnän alle. Museo säilytetään mutta se ei ole tällä hetkellä matkailijoiden ja ryhmien käytössä. Teersalon rantaan tarvitaan yleisö wc joka on aina käytettävissä. Maisemaan liittyvät ajatukset sekä Liikenne (lossit, yhteysalus, tiestö ja tiekunnat, bussiliikenne) Autottomat ikäihmiset tarvitsevat palveluseteleitä tai kimppataksikyytejä (asiointimatkoja). Taksin / Palvelulinjan pitäisi tulla tilauksesta myös Velkuanmaalle saakka. Vanhuksien kulkuoikeuksista pitäisi tiedottaa enemmän. Julkisen liikenteen pitäisi kulkea Naantalin kautta Turkuun eikä Raision kautta Turkuun. Julkinen liikenne Naantaliin mahdollistaisi myös Velkuan lukioikäisten kulkemisen Naantaliin lukioon. Teersalo on maisemallisesti pessyt kasvojaan viime vuosina, mikä on hyvä asia. Teersalo ei ole vain teersalolaisten paikka vaan maihinnousupaikka Velkuaan saarista päin ja myös Velkuaan saapumisen paikka mantereelta päin. 20

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön

Ryhmä 1. Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Miten vauhdittaa kylätoimijoiden ja järjestöjen osallistumista turvallisuustyöhön Vapaaehtoisuus on muuttunt pakoksi Joudumme hallinnollisiin tehtäviin, emme voi keskittyä meille tärkeiden asioiden kehittämiseen

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja

LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET. TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja LÄHIÖLIIKUNNAN EDELLYTYKSET JA MAHDOLLISUUDET TUL:N SEURANTAPÄIVÄT 23. - 24.11.2013 TAMPERE Ari-Pekka Juureva toiminnanjohtaja VEHMAISTEN URHEILIJAT Vehmaisten Urheilijat urheilutoiminta Vehmaisten Urheilijoilla

Lisätiedot

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu Hajalan asukaskysely Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu 16.8.2011 Taustatietoja Sukupuoli Ikä 20 15 15 16 10 10 10 7 5 1 0 alle 25-v. 25-34 35-44 45-54 55-64 yli 64-v. Hajalalaisuus Kuinka paljon

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013

Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu 10.12.2013 Kylien Salo Kyläsuunnittelu Tuohittu Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden aktivointi ja järjestöosaaminen

Lisätiedot

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista

- Kupla kuvastaa kantavaskiolaisen ja muualta Vaskiolle tulleen tapaamista - Omanlainen maaseutukylä, jossa paljon lapsiperheitä - Salon kaupungin taloudellinen ahdinko sekä nykyaikaiset verkostoitumisen ja markkinoinnin vaatimukset ovat nähtävissä kaikessa kylän toiminnassa

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen

Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen Kysymys 2 mielipiteiden jakaantuminen 10 9 8 7 6 5 3 Täysin eri mieltä Vähän eri mieltä En osaa sanoa Jonkin verran samaa mieltä Täysin samaa mieltä Fiskarsissa on hyvä asua Saan apua naapureiltani sitä

Lisätiedot

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013.

4. Yhdistyksen tilillä on n 600e ja käteiskassa koululla n. 112,90. Myyjäisistä tuli 75,70. Tilanne tammikuussa 15.1.2013. Vallilan vanhemmat-yhdistyksen kokous 02.04.2013 Aika: Tiistai 02.04.2013 klo 18.00 Paikka: Vallilan koulun opettajanhuone 1. Läsnä Opettaja Sami Paavola Annu Kilpeläinen (3A) Anu Vauramo (6A) Kati Lounema

Lisätiedot

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf

ITU-kylät. Kyläsuunnittelu. Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Kyläsuunnittelu Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf 1 Itä-Uudenmaan Kylät ry Östra Nylands Byar rf Perustettu vuonna 2000 Itäisen Uudenmaan alueen kylien edunvalvoja sekä kyläyhdistysten etujärjestö

Lisätiedot

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS

Syyskuu Velkuan Kummelissa tiistaisin NAANTALIN SEURAKUNTA LÄÄKÄRIN VASTAANOTTOPÄIVÄT NAANTALIN 4H-YHDISTYS Syyskuu 2016 NAANTALIN SEURAKUNTA Syksyn toimintaa Velkualla Messu kirkossa su 11.9. klo 16.30. Risto Räty ja Tiina Lustig Kummelissa: Ehtoollishartaus ke 14.9. ja 12.10. klo 17. Marja Saantola ja Reini

Lisätiedot

innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto

innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto innostusta ja hyvinvointia vapaaehtoistyöstä - työpajan yhteenveto Elävät kylät - kulttuuristavoimaa vapaaehtoistyöstä 2017-2019 Lapin kylätoimintapäivät 28.-29.4.2018 Äkäslompolo LYHYESTI: 1. Vapaaehtoisia

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo

Angelniemen. Esittely Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj.   Angelniemen Seurojentalo Angelniemen Esittely 27.11.2018 Paula Achrén, kyläyhdistyksen pj. Angelniemen Seurojentalo www.angelniemi.fi Angelniemen historia 1659 - Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1870 1. kunnallislautakunnan

Lisätiedot

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017

VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 VISUVEDEN KYLÄKYSELY SYKSY 2017 Tämä on Visuveden kylän asukkaille - vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille - tarkoitettu kysely kyläyhteisömme kehittämisen pohjaksi. Kyselyn järjestää Visuveden Kyläyhdistys

Lisätiedot

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA

EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA EP:N VUODEN KYLÄN 2010 VALINTA Suomen Kylätoiminta ry Syty on käynnistänyt Vuoden Kylä 2010 -valintakierroksen. Vuoden Kylän valinnalla halutaan nostaa esiin kylien monipuolista toimintaa ja lisätä kylätoiminnan

Lisätiedot

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET

OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET I O L U K I OKKY:N TOIMINNAN PERIAATTEET Jarmo Koskimaa 29.09.2011 OLARIN KOULU JA KOTI -YHDITY R I N K U J A 2 Olarin koulu ja koti yhdistyksen 21. toimintavuosi käynnistyy Tervetuloa vuosikokoukseen!

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi

Kyläkyselyn tuloksia. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi. www.salo.fi Kyläkyselyn tuloksia Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Vastaajat Vastaajia yhteensä 15. Miehiä kuusi ja naisia yhdeksän. Ikäjakauma: eniten 50 64-vuotiaita. Nuorin vastaaja 25-vuotias ja vanhin 88-vuotias

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ vs. kaavasuunnittelija Mia Saloranta Hämeenkyrön kunta Mahnalan työpaja 28.6.2017 Jyväpirtillä Osallistujat: 27 hlöä, joista 11

Lisätiedot

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA Kuhmalahden ja Pälkäneen kehittämistä Hankkeen tausta ja teema Rahoittajina Työ- ja elinkeinoministeriö Hallinnoijina Pomoottori ry sekä Kaakkois- Pirkanmaan seutukunta

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen

Kyläkyselyn tuloksia. Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys Kuva: A-P Joukanen Kyläkyselyn tuloksia Pohjois-Kuru uuteen nousuun -hanke Taistelijan talo palveluyhdistys 17.2.2012 Kuva: A-P Joukanen Miten kysely tehtiin? Kysely lähetettiin sähköpostitse 50:lle ja se oli jaossa kyläkauppa

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY

ESKOLAN KYLÄPALVELU OY ESKOLAN KYLÄ Eskolan kylä sijaitsee 13km:n päässä kuntakeskuksesta. Kylässä on n. 450 asukasta. Kylän elinkeinorakenne on teollisuuspainotteinen. Kylällä on pitkä perinne omatoimisesta kehittämisestä.

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Jotta osaamme varata ruokaa kaikille, pyydämme ilmoittautumaan juhliin viimeistään

Jotta osaamme varata ruokaa kaikille, pyydämme ilmoittautumaan juhliin viimeistään Tammikuu 2016 ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA VELKUALLA SUNNUNTAINA 6.12.15 SANAJUMALANPALVELUS KIRKOSSA 11.00 Pirkko Tavio, Leena Flander ja Reini Koivusalo Kunniakäynnti sankarihaudoilla ja seppeleenlasku JUHLA

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

MEIDÄN VESANNON KOULU

MEIDÄN VESANNON KOULU MEIDÄN VESANNON KOULU Mikä on meidän visio? Ajatukset lentoon! Kouluhankkeen työpajapäivät 23.-24.8.2017 Vesannon kunnan hankesuunnittelutyöryhmä yhdessä WSP Finlandin asiantuntijoiden (Monika Gardini

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus

Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Koko perheen kyläilta ja teemana kyläturvallisuus Tervetulosanat ja muutama dia puheenjohtajalta (Olli) Kyläyhdistys on 36-vuotias ja hyvissä voimissaan Onnistuttu tiedonkulun ja avoimuuden lisäämisessä

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI

ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI ESKOLAN KYLÄN PALVELUIDEN MONITUOTTAJA MALLI Yhteisö Eskolan kylä on yli 400 asukkaan teollisuuspainotteinen taajama Kannuksen kaupungissa. Kylällä on kaksi kauppaa, ala-aste, päiväkoti ja n. 160 teollista

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013

Temmeksen kyläyhdistys ry. Toimintakertomus 2013 Temmeksen kyläyhdistys ry Toimintakertomus 2013 Toimintakertomus 2013 Sivu 2(8) Yleistä Temmeksen kyläyhdistyksen tarkoituksena on toiminta-alueensa asukkaiden asumisolosuhteisiin, - ympäristöön, -viihtyvyyteen

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille

Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kysely kylätoimijoille Tämän kyselyn tarkoitus oli löytää Pohjois-Pohjanmaan kylätoiminnan tärkeimmät kehityskohteet sekä saada tietoa maakunnallisen kyläyhdistyksen, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa

Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa 26.9.2018 Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta Nastolassa Yhteenveto keskustelusta Taustatietoa keskustelusta Aihe, ajankohta ja paikka Erätauko-keskustelu yhteistyöstä ja osallisuudesta

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta

Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Yhteiskunnalliset yritykset palvelujen turvaajina maaseudulla huomioita yhteiskunnallisesti tärkeiden palvelujen julkisesta hankinnasta Hanna Moilanen projektitutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Vaihelan asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Aloite Naantalin kaupunki 7.2.2011, päiv. 1.6.2012 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Naantalin kaupungissa Velkuanmaan Pohjakylässä.

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sulkavan elinvoimastrategia

Sulkavan elinvoimastrategia Sulkavan elinvoimastrategia 2018-2021 Johdanto Elinvoimastrategia on osa Sulkavan kunnan kuntastrategiaa, ja se luo toimintalinjat Sulkavan elinvoiman kehittämiseen. Sulkavan kunnan elinvoima riippuu oleellisesti

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry

Kylätaloista liiketoimintaa. Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Kylätaloista liiketoimintaa Joroinen 10.3. 2012 Juha Kuisma Kylien liiketoiminta-asiamies Kylien Bisneskeissit hanke, SYTY ry Millaisia kylätaloja? seurantaloja entisiä kyläkouluja kunnostettuja kauppa-

Lisätiedot

MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita.

MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita. KYLÄSUUNNITELMA MIKSI KYLÄSUUNNITELMA? Kyläsuunnitelman avulla luodaan tulevaisuutta, koordinoidaan ja toteutetaan asioita. Se on kylän, kyläyhteisön tai useamman kylän yhteinen ja tehdään oman kylän tarpeesta

Lisätiedot

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna

Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Kyläsuunnittelu palveluksi Kylän tulevaisuusilta moniaistisessa tilassa toteutettuna Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus Palveluratkaisujen kehittäjä Heli Laurikainen, Hämeen Kylät ry

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Yhdistyslaturin kysely 2019

Yhdistyslaturin kysely 2019 Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Palaute hallintokunnittain

Palaute hallintokunnittain Palaute hallintokunnittain Tekninen toimi: Hyvää, toimivaa: Kirkonkylän yleisilme (istutukset), ympäristön viihtyvyys Röytyn rakennuksen maalaaminen Linnavuorentien asfaltointi + valaistus Taipalsaarentien

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011

Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely. kevät 2011 Pohjois-Savon munuais- ja maksayhdistys ry:n jäsenkysely kevät 2011 Vastaajamäärä yhteensä 32 kpl. Vastaajien ikäjakauma Ikä Vastaajien lkm % Alle 20 v. 0 0 21-25 v. 0 0 26 30 v. 3 10,0 31 35 v. 0 0 36

Lisätiedot

Uudistuva kylä kaupungissa

Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa Uudistuva kylä kaupungissa hankkeessa etsitään uusia tapoja lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen käyttäjälähtöisesti ja perinteisiä sektorirajoja rohkeasti ylittäen. Pilottialueina

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä

KEHITTÄMISOHJELMA Kylä: Enon kirkonkylä Teema: Pienet investoinnit Uiminen: uimapaikkojen kartoittaminen KESÄ: Niskan rantaan satamaalueen lähelle kunnostaminen (historia) Kotirannan uimarannan kunnostaminen TALVI: Kotirannan uima-allas käyttöön

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo

Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Palvelut ja viihtyminen kuntaliitoskylissä - Salo Hankekoordinaattori, kyläasiamies Henrik Hausen, Kylien Salo kehittämishanke, Salon kaupunki Etunimi Sukunimi 29.8.2014 Kylien Salo -kehittämishanke Kylätoimijoiden

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina

Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kyläyhdistykset palvelukumppaneina Kotipalvelujen kasvava markkina uudet ratkaisut 15.6.17 Kehittyvät Kylät palveluita tuottamassa kyläkoordinaattori Tuula Palojärvi Pohjois-Savon Kylät ry Pohjoissavolaisten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 117 15.11.2016 Kulttuurilautakunta 42 11.04.2017 Kaupunginhallitus 102 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 45 09.05.2017 Kokoomuksen valtuustoryhmän aloite lasten harrastustakuusta 3492/12.05.00/2016

Lisätiedot

KOONTI JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA

KOONTI JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA KOONTI 8.11.2018 JÄRJESTETYSTÄ KUMPPANUUSFOORUMISTA NEUVOLA JA PÄIVÄHOITO Keskusteltu neuvoloiden aukioloajoista ja influessarokotteiden loppumisesta Palokassa (myös pitkät jonotusajat puhututtaneet)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot