SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014

2 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET 4 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 4 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Opetusjärjestelyt Työtavat Kansainvälisyys opetuksessa 6 4. TUNTIJAKO Opetuksen osa-alueita painottavat luokat Liikuntaluokkien opetussuunnitelma 9 5. ESI- JA ALKUOPETUS EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI (YLEISEN, TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN) YLEINEN TUKI PEDAGOGINEN ARVIO TEHOSTETTU TUKI OPPIMISSUUNNITELMA PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYINEN TUKI HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Yksilöllistäminen Luokkamuotoinen erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Opinnoista vapauttaminen Toiminta-alueittain opiskelu 30 2

3 8.2. Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen (TET) Tulkitsemis- ja avustajapelvelujen järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustava perusopetuksen toiminta Opilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN ARVIOINTI Koko koululaitoksen arviointi Koulun toiminnan arviointivirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Oppilaan arviointi Lukuvuositodistus Lukukausien aikana tapahtuva arviointi (välitiedote) Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Oppiaineiden arvosanojen muodostuminen Siirtyminen vuosiluokalta toiselle Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arviointi Päättöarviointi Erotodistus Arvioinnin oikaisumenettely TIETOSTRATEGIA KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI KOULUN VUOSISUUNNITELMA (TYÖSUUNNITELMA) OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Kaikille yhteiset oppiaineet Valinnaisaineet 61 LIITTEET 82 Liite 1 Oppilashuollon suunnitelma 3

4 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET Seinäjoen yhteiskoulu noudattaa Seinäjoen koulutoimen perusperiaatteita. 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Koulumme tärkeimmät arvot ja periaatteet ovat Hyvä perusopetus. Tarjoamme oppilaillemme mahdollisimman hyvää, tasapuolista ja jokaisen edellytykset huomioon ottavaa perusopetusta. Turvallisuus. Koulu on kaikille turvallinen työskentely- ja oppimisympäristö. Samat asiat koskevat koko koulun väkeä: oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Koulun kaikissa sosiaalisissa suhteissa muistetaan keskinäinen kunnioitus. Näin pidämme yllä sitä positiivista henkeä, joka koulussamme vallitsee. Minkäänlaista kiusaamista ei sallita. Turvallisuutta luo myös se, että koulussamme on selkeät rajat ja toimintasäännöt. Rajoista pidetään kiinni yksilön taustat ja elämäntilanteet huomioiden. Viihtyisyys. Arjen viihtyisyyttä luovat monipuoliset opetusmenetelmät, vaihteleva opetus, yksilöä kunnioittava opetusote sekä oppilashuoltoon panostaminen. Koulun eri tapahtumat ja erilaiset koulupäivät tuovat vaihtelua koulun arkeen ja tukevat kokonaiskasvatusta. Koulumme toiminta-ajatus kiteytyy siinä, mitä edellä mainitut hyvät periaatteet tarkoittavat käytännössä. Hyvä perusopetus - Opettajat kouluttautuvat jatkuvasti ja kehittävät opetustaan. - Opetusryhmät laaditaan niin, että kunkin oppiaineen oppimisedellytykset ovat mahdollisimman hyvät oppiaineen luonteen, tilakoon yms. suhteen. - Erityisopetukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen panostetaan. Turvallisuus - Välitunti- ja ruokailuvalvonnassa kullakin valvojalla on oma vastuualueensa ja - tehtävänsä. Välitunnin loputtua vastuu oppilaista siirtyy välituntivalvojalta kyseisen oppilasryhmän opettajalle. - Oppilasta puhuteltaessa hänelle selvitetään hänen sääntörikkomuksensa sekä siitä seuraava rangaistus. Oppilasta on myös kuultava. Häntä sinällään ei tuomita, vaan hänen toimintansa. - Kaikki koulun käytännöt ja toimintaohjeet on kirjattu koulun käsikirjaan. Niistä pidetään yhteisesti kiinni. 4

5 Viihtyisyys - Koulun kaikissa sosiaalisissa suhteissa pyritään kohteliaaseen ja ystävälliseen vuorovaikutukseen. - Oppitunneilla käytetään mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä. Koulun arkeen tuodaan vaihtelua erilaisilla teemapäivillä, jotka oppilaat ja opettajat ovat suunnitelleet yhteistyössä. - Jokainen huolehtii ympäristön siisteydestä. 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Seinäjoen Yhteiskoulun päärakennus sekä Honkavaaran kiinteistö on remontoitu mittavasti, ja teknisten töiden opetus tapahtuu uudisrakennuksessa. Remontissa otettiin huomioon opiskelutilojen ja välineiden suunnittelu siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat fysiikka/kemian tilat ja välineet. Seinäjoen Yhteiskoulussa on kolme atk-luokkaa, jotka ovat vapaana ollessaan varattavissa myös muiden oppiaineiden kuin tietotekniikan käyttöön. Jokaisessa luokassa on tarvittavat, nykyaikaiset av-välineet. Koululla on oma kirjasto, jota pyritään kehittämään jatkuvasti. Myös ympäristön esteettisyyteen on kiinnitetty huomiota. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat oppilaiden oleskelutilojen suunnitteluun panostaminen sekä pihasuunnitelma. Seinäjoen Yhteiskoulussa oppimisympäristö kokonaisuudessaan tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena koulussamme on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisessä vastuu kuuluu niin opettajalle kuin oppilaallekin Opetusjärjestelyt Rehtori laatii vuosittain tuntikehyksen puitteissa opetusryhmät eri oppiaineisiin. Koulun tuntikehyksen käytön päättää koulun opettajakunta. Opetusryhmät laaditaan tasapuolisesti niin, että perusopetusryhmien koko on maksimissaan 24 oppilasta. Työaineissa, kuten fysiikka, kemia, biologian laborointi, kotitalous ja käsityö, ryhmät laaditaan niin, että maksimikoko on 16 oppilasta. 5

6 3.2 Työtavat Koulussamme käytetään oppiaineisiin sopivia, mahdollisimman oppilaskeskeisiä työtapoja, jotka opettaja valitsee. Koululla pyritään jatkuvasti kehittämään resursseja (atk-luokat, laitteet jne.) tietokoneavusteisen opetuksen järjestämiseksi. Yleisiä työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja arvioida sitä ottavat huomioon erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset kehityserot ja oppilaan taustan. 3.3 Kansainvälisyys opetuksessa Kansainvälistyminen eri toimintaympäristöissä asettaa myös koululaitokselle haasteen saada kansainvälisyys luontevaksi osaksi koulujen arkipäivää. Kansainvälisyys toteutuu kaikissa oppiaineissa ja näkyy myös koulun arjessa. Toimintatapoina ovat ikäkaudesta riippuen laulut ja leikit musiikki, kirjallisuus ja kuvataide ilmaisutaito tutkimukset ja näyttelyt erilaiset projektit ja teemapäivät aamunavaukset ja taksvärkki kummioppilaat kerhotoiminta kirjeenvaihto Internetin hyödyntäminen ja media koko koulun henkilökunnan vierailut ulkomailla kerran kolmessa vuodessa vieraiden kielten opiskelu oppilasvaihto ja muut säännölliset vierailut. KANSAINVÄLISET KONTAKTIT: Vuodesta 2001 oppilaskunnalla on ollut kummilapsi Plan International nimisen hyväntekeväisyysjärjestön kautta. Osa vuosittaisista taksvärkkituloista käytetään kummilapsen kuukausiavustukseen. Oppilaat ovat yhteydessä kummilapseen kirjeitse ja kummius on esillä myös aamunavauksissa muutaman kerran vuodessa. Taksvärkkirahoilla tuetaan myös koulussamme vierailleen masai-opettajan opetustyötä sekä opettajankoulutusta Keniassa. 6

7 Koulumme on tehnyt yhteistyötä Espanjan Gironassa sijaitsevan Montessori Palau koulun kanssa. Oppilasryhmämme opettajineen on vieraillut Gironassa syksyisin ja keväisin ovat puolestaan Gironalaiset vierailleet Yhteiskoulussa. Toinen ystävyyskoulu sijaitsee Oldenburgissa, Saksassa. Yhteistyö on tällä hetkellä sitä, että oppilaat ja henkilökunta ovat sähköpostiyhteydessä. Koulumme henkilökunta on vieraillut Saksassa keväällä Keväällä 2012 saksalaiskoulun henkilökunta puolestaan vierailee koulullamme ja saksan kielen oppilaiden vaihto on tavoitteena aloittaa lukuvuoden aikana. Vuosittain koulussamme myös vierailee kielten tunneilla kaupungissamme vaikuttavia vaihto-oppilaita kertomassa omasta kotikaupungistaan ja maastaan. 7

8 4. Tuntijako Oppiaine 7. luokka 8. luokka 9. luokka Äidinkieli Uskonto Historia Englanti Ruotsi Matematiikka Fysiikka/kemia Biologia/maantiede Kuvataide Musiikki Liikunta Kotitalous Tekninen työ/ tekstiilityö Oppilaanohjaus 0,5 1 0,5 Terveystieto 0,5 2 0,5 Kaikille yhteisiä tunteja Valinnaisia tunteja

9 4.1. Opetuksen osa-alueita painottavat luokat Seinäjoen Yhteiskoulun tarkoituksena on ensisijaisesti hyvän perusopetuksen tarjoaminen. Lisäksi koulussamme toimivat liikuntaluokat, joita on kaksi jokaisella vuosiluokalla. Pääsykokeella valitut liikuntaluokkalaiset opiskelevat 1 2 vuosiviikkotuntia enemmän liikuntaa kuin muut. Ylimääräiset tunnit vähentävät oppilaan valinnaistunteja. Joustavan perusopetuksen luokalle puolestaan valitaan vuosittain korkeintaan 10 oppilasta. Valintaperusteena voi olla erilaiset oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet. Jopo-opetuksesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Lisäksi koulussamme on vuosittain erilaisia kehittämiskohteita tai painopistealueita opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa Liikuntaluokkien opetussuunnitelma Seinäjoen Yhteiskoulun koulun liikuntaluokkien tarkoitus on antaa liikunnallisesti lahjakkaille ja liikunnasta innostuneille oppilaille tavallista monipuolisempaa ja tehostettua liikunnan opetusta. Liikuntaluokalla on samat oppiaineet kuin muillakin luokilla. Lisäliikunta on sisällytetty oppilaan valinnaisaineisiin: 7. luokalla: Kaikilla oppilailla on kaksi tuntia liikuntaa ja yksi valinnaistunti viikossa. Liikuntaluokkalaisilla valintana on liikunta. 8. ja 9. luokilla: Kahden kaikille yhteisen liikuntatunnin lisäksi oppilaiden kuudesta valinnaistunnista kaksi on liikuntaa. Liikuntaa on siis neljä tuntia viikossa. Lisäksi kaikki koulumme oppilaat voivat valita vielä kaksi tuntia erilaisia liikuntakursseja. Liikuntaluokille oppilaat valitaan sosiaalisen sopeutuvuuden, liikunnallisen lahjakkuuden, harrastuneisuuden ja testien perusteella. Joka vuosi liikuntaluokkia perustetaan kaksi kappaletta. Liikuntaluokkien liikuntatunneilla voi omien opettajien lisäksi toimia asiantuntijoina jonkin lajin erikoisvalmentajia. Oppilaiden harrastuneisuuden ja menestymisen mukaan on kouluaikana mahdollisuus retki- ja kilpailutoimintaan. Liikuntaluokat tekevät joka vuosi jonkin liikunnallisen retken tai leirikoulun. 7. luokalla retki Kuortaneen Urheiluopistolle 8. luokalla maastoretki 9. luokalla leirikoulu Jyväskylässä Liikunnan opetuksessa pyritään myönteiseen, kannustavaan ja turvalliseen ilmapiiriin. Opetuksessa huomioidaan luonnonolosuhteet ja vuodenajat, paikalliset piirteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. 9

10 Yleisten liikunnanopetuksen tavoitteiden lisäksi liikuntaluokkien tunneilla on mahdollisuus tutustua / harrastaa useampia liikuntalajeja kuin perustunneilla voi saada ohjausta ryhmän hallintaan ja valmennukseen. Tämä tukee oppilaiden valmiuksia mahdolliselle liikunnalliselle alalle hakeutumisessa sekä mahdollisessa valmentaja toimimisessa. TYÖMENETELMÄT Opetus on käytännön työskentelyä, johon liittyy teoreettisen tiedon, sosiaalisuuden ja hygienian sekä turvallisuusohjeiden soveltamista. Opetusmenetelminä ovat opetettavasta asiasta riippuen opettajajohtoinen, yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely. Työskentelyssä korostuu edelleen leikinomaisuus. ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Oppilaan arvioinnissa huomioidaan samat seikat kuten muissakin ryhmissä: Liikuntataidot ja tiedot eri lajeissa ja testeissä Käyttäytyminen oppitunneilla sekä yleisten koulun sääntöjen noudattaminen. Oppilas voidaan siirtää pois liikuntaluokalta, jos hän ei osaa noudattaa koulun sääntöjä, koska liikuntaluokat liikkuvat paljon koulun ulkopuolelle ja tekevät retkiä. Oppilaaseen tulee voida luottaa niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin. Asenne, aktiivisuus - osallistuminen - liikuntavarusteet - ryhmässä toimiminen - yleisten sääntöjen noudattaminen - reilu peli Fyysinen kunto Arvioinnissa käytetään jatkuvaa havainnointia, testejä ja itsearviointia. 7.luokalla valinnaiskurssin suoritukset näkyvät oppilaan normaalissa liikuntanumerossa. Valinnaiskurssin suoritus merkitään todistukseen merkinnällä hyväksytty/hylätty. 8. ja 9.luokilla oppilas arvioidaan kahdella numerolla (normaali liikuntanumero sekä erikseen kahden valinnaistunnin numero). Normaali liikuntanumero annetaan yleisten kunnan liikunnan arviointikriteerien mukaan. Valinnaistuntien numerossa painotetaan lisäksi oppilaan aktiivisuutta ja asennetta. 5. ESI- JA ALKUOPETUS Seinäjoen yhteiskoulussa ei ole esi- ja alkuopetusluokkia. 10

11 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmassa on jokaisen oppiaineen kohdalla selvitetty, kuinka aihekokonaisuudet toteutetaan ko. aineessa. Noudatamme Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmaa. 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Koulujen toimintatapoja ja -kulttuuria tulee kehittää niin, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja hänen mahdollisuuksiinsa ottaa vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta. Käytettävien opetusmenetelmien tulee ohjata myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaan tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetus- ja kasvatustilanteisiin. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uuteen kolmiportaiseen malliin kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. 7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, 11

12 oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle myös oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimisen ja koulunkäynnin edistymiseen yleisen tuen keinoin. Tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa, hänen omassa luontaisessa oppilasryhmässään, ja pääsääntöisesti sitä antaa lastentarhan-, luokan- tai aineenopettaja. Jotkut oppilaat saattavat tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä selvitäkseen lähikoulun oppilasympäristössä omien edellytystensä mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus yleisen tuen erilaisiin tukimuotoihin. On tärkeää, että uusia tietoja ja taitoja opiskellessaan oppilas uskaltaa ottaa myös riskejä ja saa luvan epäonnistua. Yleisen tuen muodoista tärkeässä roolissa ovat myös oppilaan itsetunnon ja omien vahvuuksien kasvattaminen sekä elämänhallintataitojen vahvistaminen. Yleisen tuen aikana opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä sekä antaa oppilaalle yleistä tukea. Jos opettaja havainnoi, etteivät yleisen tuen keinot riitä, siirrytään tehostettuun tukeen (kaavio 1). Kaavio 1. sekä muut kaaviot ja lomakkeet löytyvät Akkunasta, kohdasta oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä kunnan opetussuunnitelmasta. Tehostettu tuki voidaan aloittaa vasta pedagogisen arvion jälkeen. Aluksi luokanopettaja tai luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan sekä erityisopettajan kanssa, minkä jälkeen oppilaalle tehdään pedagoginen arvio (luku 7.1.1). Opettaja vie oppilaan asian oppilashuoltoryhmään, jossa hän kertoo oppilaan tilanteesta. Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää. Jos oppilaan saama tuki katsotaan riittäväksi, jatketaan yleisen tuen keinoin. Jos yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja, luokanohjaaja tai yksittäisen oppiaineen kohdalla aineenopettaja yhteistyössä luokanohjaajan kanssa. Mikäli kyseessä on jokin muu kuin oppimisvaikeus, arvion tekee luokanohjaaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hänen hyvinvointiinsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia. Pedagoginen arvio perustuu opettajan tai opettajien havaintoihin sekä keskusteluihin ja yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 12

13 arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. 7.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki on yleistä tukea säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tehostettu tuki tarkoittaa esi- ja perusopetuksen yleisten tukikäytänteiden tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Se on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea yleistä tukea tehokkaammin oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä oppilasta yksilönä hänen vahvuuksineen. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana opetuksen ja tukimuotojen tulee perustua opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 7.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, joka kootaan pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja samoin periaattein kuin pedagogisen arvion kokoamisen kohdalla on määritelty. Tehostetun tuen aloittaminen, sen järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota voidaan tarvittaessa täydentää lääketieteellisillä tai psykologisilla asiantuntijalausunnoilla. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (luku 7.2.1). Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Tehostetun tuen painopistealueita ovat osa-aikainen erityisopetus, oppimisen ja opintojen yksilöllinen ohjaus, joustavien oppilasryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan tulee saada onnistumisen kokemuksia, ja hänen tulee saada löytää omia vahvuuksiaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Myös oppilaan itsearvioinnin merkitys korostuu. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Opettaja seuraa tehostetun tuen riittävyyttä oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen suhteen. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa arvioida oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä voi todeta tehostetun tuen riittäväksi, ja opetusta jatketaan samoin periaattein. Oppilashuoltoryhmä voi myös arvioida, ettei tehostettua tukea enää tarvita ja päättää, että lapsen opetusta voidaan jatkaa yleisen tuen keinoin. Kolmas vaihtoehto on, että oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi. Tällöin oppilaalle pitää laatia pedagoginen selvitys (luku 7.2.2). Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajan (luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja) johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin. 13

14 Kaaviossa 2 (liite) havainnollistetaan tehostetun tuen vaiheita. Tehostettu tuki perustuu opettajan laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagogista arviota voidaan täydentää asiantuntijalausunnoilla (esimerkiksi erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti). Pedagoginen arvio viedään oppilashuoltoryhmän arvioitavaksi. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta, jolloin oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opettajan, lapsen, huoltajan ja erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman tekemisestä on oppilaan opetuksesta suurimmassa vastuussa olevalla opettajalla Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta pakolliseksi sen laatiminen tulee tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineiden oppimääriä. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittaessa oppilas voi olla suunnittelussa myös mukana. Luokan- tai aineenopettajan tukena voi olla erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja tai muu asiantuntija. Huomioitavaa on, että oppilaalla tulee olla oppilashuoltoryhmän päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt. 14

15 7.2.2 Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään silloin, kun tehostettu tuki ei ole ollut oppilaalle riittävä. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Selvitys käsitellään moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä, jossa selvitetään sekä oppilaan saama tehostettu tuki että oppilaan kokonaistilanne. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Mikäli oppilaan opiskelemista oppiaineista yksikin yksilöllistetään, tehdään hänelle erityisen tuen päätös. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tulee tarkistaa lain edellyttämissä nivelvaiheissa (2./3. lk ja 6./7. lk) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä, joka toimii myös perusteluna erityisopetuspäätökselle. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain, kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja resursointia. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Tämä mahdollistaa oppilaan edellytykset jatko-opintoihin. Kaavio 3 (liite) havainnollistaa erityisen tuen toimintamallia. Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen aloittamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti, ja se on määräaikainen. Erityisen tuen tarvetta tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamisesta huolehtii oppilaan opetuksesta vastaava opettaja. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan 15

16 pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Jokaiselle erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle on laadittava HOJKS (luku 7.3.1). Oppilaan oppivelvollisuusaikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Erityisen tuen aikana myös oppiaineiden yksilöllistäminen on mahdollista. Joidenkin oppilaiden kohdalla opetus on syytä järjestää toiminta-alueittain oppiainejaon sijasta. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee useimmiten lähikoulun sijasta pienryhmässä. Erityisen tuen aikana oppilaan opetuksessa on käytettävissä erityisopetuksen lisäksi kaikki muut perusopetuksen tukimuodot. Niiden lisäksi on mahdollista tehostaa oppilashuoltotyötä ja lisätä muuta moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia kuntoutustai muita asiantuntijapalveluita. Erityisen tuen päätöstä tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään toisen ja kuudennen luokan keväällä. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai oppilashuoltoryhmän suosituksesta erityisopetuksen rehtori purkaa erityisen tuen päätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Oppilaan opiskelemia oppiaineita voidaan yksilöllistää yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän osalta. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. HOJKSin laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilaan ja hänen huoltajansa lisäksi opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. 16

17 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 8.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Seinäjoen yhteiskoulussa aineenopettajat ja opinto-ohjaajat ohjaavat oppilaita oikeaan opiskelutekniikkaan ja oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta. Jos koulunkäynnin ongelmat jatkuvat, oppilaalla on mahdollisuus saada erityisopetusta. Myös oppilaan tai koko ryhmän tehtäviä voidaan eriyttää. Oppilasta rohkaistaan tarvittaessa pidennettyyn yläkouluun. Hänelle voidaan tehdä tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (maahanmuuttajat, oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia jne.). Oppilaalla on mahdollisuus kuraattorin sekä kouluterveydenhoitajan tarjoamaan apuun ja tukeen. Jokaisella oppilaalla tulee koulussa olla joku turvallinen aikuinen. OHJEET OPPILAILLE ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN, aineryhmittäin laaditut ohjeet: USKONTO Oppikirjan tekstin lukeminen 1. Lue annettu läksykohta huolellisesti alusta loppuun. Älä tyydy vain silmäilemään. 2. Luettuasi kerran koko tekstin, kertaa, mistä kappaleessa puhuttiin: tee itsellesi kysymyksiä, esim. mikä lukemassasi oli oleellista, keitä henkilöitä, mitä tekivät, millä perusteella, mitä siitä seurasi jne. 3. Tarkista, että ymmärsit asian. Ellet, lue vielä uudestaan. Lue vihkon muistiinpanot. 4. Katso kuvat, kuvatekstit ja kartat. Mitä ne kertovat? 5. Tavoite on, että pysyt omin sanoin, ilman kirjaa selvittämään, mitä läksykohta sisältää. Tehtävät 1. Merkitse annetut tehtävät huolellisesti. 2. Tehtävien tarkoitus on kerrata ja vahvistaa kappaleessa ollutta asiaa. Käytä siis kyseistä kappaletta apunasi. Mielipidettä tiedustelevissa kysymyksissä muodosta vastaus niiden tietojen pohjalta, joita asiasta on sinulle muodostunut. 3. Kaikki annetut tehtävät tarkastetaan tunnilla. Kokeeseen lukeminen 1. Opettele asia kunnolla silloin, kun se on läksynä. 2. Aloita kokeeseen lukeminen useita päiviä ennen koepäivää. Lue ja opettele pienissä erissä, kappale tai kaksi kerrallaan. Tarkista, että ymmärrät asian. Kun olet lukenut koko koealueen, kertaa. Tarkista, että et sekoita esim. vieraiden uskontojen tietoja keskenään. 17

18 3. Kirkkohistoriassa paikallista vuosisadat, joihin tapahtumat liittyvät. Tarkista syyt ja seuraukset. 4. Koetta edeltävänä iltana älä lue myöhään. Nuku kunnon yöunet. ja arvostelu 1. Jokaisessa kokeessa oppilas tekee itsearvion tuntiosaamisestaan, tehtäviensä suorittamisesta, läksyjensä lukemisesta ja vertaa niitä edellisen jakson vastaaviin. 2. Koe ja kirjallinen läksynkuulustelu (pistot) arvostellaan Tuntiosaaminen vaikuttaa todistuksen arvosanaan +-1 numeroa. Kiitettävä tuntiosaaminen koostuu aktiivisesta viittaamisesta, asioiden hallitsemisesta, tehtäviin paneutumisesta ja myönteisestä kokonaisasenteesta oppiainetta kohtaan. TEKSTIILITYÖ perusteet Tekstiilityössä arviointia tapahtuu luontevasti tuntityöskentelyn aikana sekä oppilaan että opettajan puolelta. Jatkuvan arvioinnin lisäksi jokaisen työn valmistumisen jälkeen oppilas täyttää itsearviointilomakkeen. Lomakkeeseen tulee myös opettajan arvio. Arvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan lähtötaso ja edistyminen. lomake menee oppilaan mukana kotiin huoltajan nähtäväksi. Lomakkeeseen on mahdollisuus kirjoittaa terveisiä opettajalle. Oppilas palauttaa arviointilomakkeen huoltajan allekirjoituksella varustettuna opettajalle. Oppilaan todistuksen arvosanaan vaikuttavat seuraavat asiat Asenne: yritteliäisyys, innostus ja kiinnostus tekstiilityötä kohtaan Töiden suunnittelu: paneutuminen suunnitteluun ja suunnitelman dokumentointi Työskentely: ahkeruus, omatoimisuus ja oikeat työtavat Valmiit työt: töiden määrä (varsinaiset työt tärkeimpiä, lisätöistä plussaa), töiden haastavuus, omaperäisyys, käyttökelpoisuus, virheettömyys ja siisteys Läksyt: tehtäviin ja läksyihin panostaminen Läksyt Oppilaat eivät saa tekstiilityöstä omaa kirjaa, joten kirjalliset tehtävät tehdään suurimmaksi osaksi tuntien aikana lainakirjoilla. Mahdolliset kotiläksyt kirjoitetaan tai liimataan monisteina vihkoon. Tunneilla ja kotona hyödynnetään nettiä mahdollisuuksien mukaan. Oppilas voi halutessaan tehdä käsityötään kotona eteenpäin. Pääasiassa työ tulee valmistua kuitenkin koulussa tuntien aikana. Joskus oppilas saa tehtäväksi tehdä kotona työtään eteenpäin. 18

19 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI Ohjeet läksyjen lukemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen: Kertaa edelliset vihkomuistiinpanot jokaisen oppitunnin jälkeen Kirjan tekstin lukeminen: 1) Selaa luettava teksti läpi, tutustu otsikoihin ja vilkaise kuvat 2) Lue teksti läpi ja pyri saamaan yleiskuva asiasta 3) Lue teksti vielä toiseen kertaan perusteellisesti, lue pieninä pätkinä, pysähdy hetkeksi miettimään lukemasi sisältöä 4) Mieti syy- ja seuraussuhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja Kuvien ja karttojen opiskelu: 1) Mitä kuvassa on, mitä kartta kertoo? 2) Miten kuva/kartta liittyy tekstiin? 3) Mikä tarkoitus kuvalla on? Historian vihkomuistiinpanoissa/teksteissä vuosilukuja ei tarvitse päntätä, ellei ole erikseen mainittu Arvioinnissa huomioidaan: Jatkuva näyttö eli annettujen tehtävien suorittaminen ja opetuksen seuraaminen sekä siihen osallistuminen Koemenestys Mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut ja esitelmät VIERAAT KIELET Vieraan kielen taidon hyvä oppiminen on mahdottomuus, ellei myös kotiläksyjen tekoon panosteta. Tuntityöskentely ja kotiläksyt täydentävät toisiaan, joten kotiläksyjen tekoon on syytä keskittyä kunnolla. Läksyohje - Kotiläksyt ja itseopiskelu ovat erittäin tärkeä osa oppimista. Näin opitaan itsenäistä opiskelua. - Kotiläksyjä annetaan yleensä joka tunnilta, joten jos oppilas on poissa tunnilta, kuuluu hänen selvittää, mitä tehtäviä tunnin aikana on tehty sekä mitä on annettu läksyksi. - Läksyt tehdään kotona. - Kielten tunneilla annetaan usein kotitehtäväksi opetella sanoja ja lauseita. Vaikka seuraavaksi tunniksi ei olisikaan sovittu sanakoetta aiheesta, kuulustelee opettaja kuitenkin suullisesti tai kirjallisesti läksyn. Myös sanojen opettelu on siis läksyä (aina läksy ei ole tehtäviä kirjasta). 19

20 Kokeeseen luku 1) Kertaa kokeeseen ilmoitetut tekstit lukemalla tekstit useampaan kertaan läpi. Varmista samalla, että ymmärrät koko tekstin. 2) Opettele tekstien sanat. Käytä erilaisia tapoja opetella. 3) Käy läpi teksteihin liittyvät harjoitukset tehtäväkirjasta ja vihkostasi. 4) Kertaa kokeeseen määrätyt kielioppiasiat kirjastasi ja vihkostasi. 5) Jos tarvitset tukiopetusta ennen koetta, älä epäröi kysyä opettajaltasi apua. Sovi tukiopetuksesta hyvissä ajoin ennen koetta. Tukiopetus pidetään pääsääntöisesti ennen koulua tai koulun jälkeen. 6) Kokeeseen lukiessa ja erityisesti kielioppiasioita kerratessa kannattaa hyödyntää Internetin laajaa valikoimaa erilaisista kieliopin harjoittamisen sivustoista. Kts. esimerkkilinkkejä koulun linkkisivulta. perusteet Arvioinnin tarkoituksena on selvittää oppimisen laatu ja määrä sekä verrata niitä tavoitteisiin, joita opetukselle asetetaan. perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon ja edistymistä tarkastellaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kieltenopiskeluun kuuluvat summatiiviset kokeet sekä sanakokeet. on jatkuvaa ja kumulatiivista (aiempi opintomenestys otetaan huomioon). kohdistuu oppilaan tuntityöskentelyyn, aktiivisuuteen, ahkeruuteen (mm. tuntityöskentely ja kotiläksyjen teko) ja omaehtoiseen työskentelyyn (oppilas näyttää halukkuutensa oppia ja edetä aineessa). Myös oppilaan asenne opittavaa ainetta kohtaan huomioidaan. Kielissä päättöarviointiin vaikuttaa oppilaan taso suhteessa opetussuunnitelmassakin mainittuun Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. Opetussuunnitelmassa on kuvaus päättöarvioinnin taitotasokriteereistä arvosanalle 8. ÄIDINKIELI Oppiaineen arviointiperusteet: Numero koostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista ja suullisista kokeista, kirjoitelmista ja puhe-esityksistä. Viittaa tunnilla aktiivisesti. Kuinka luen äidinkielen läksyt: Tee tunnilla määrätyt kotitehtävät huolellisesti kotona itse. Älä kopioi muilta. Suhtaudu oppiaineeseen ja annettuihin tehtäviin positiivisesti. Lue kaikenlaista kaunokirjallisuutta runsaasti. Myös sanomalehtien säännöllinen seuraaminen on tärkeää. 20

OHJEET ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN

OHJEET ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN SEINÄJOEN YHTEISKOULU OHJEITA OPISKELUUN OHJEET ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN Sisällys: USKONTO... 1 TEKSTIILITYÖ... 2 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI... 2 VIERAAT KIELET...

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015

SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015 SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET 4 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 4 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 5 3.1. Opetusjärjestelyt

Lisätiedot

SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2011

SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2011 SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2011 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET 5 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 5 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 7 3.1. Opetusjärjestelyt

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu

Lisätiedot

Tehostettu tuki käytännössä

Tehostettu tuki käytännössä Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI

7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen

Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE

7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4

MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulukäynnin tukea koskeva lainsäädäntö käytännössä Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Taustaa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen ja koulunkäynnin tuen osuudet

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa

ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus. Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa ERKO erityispedagoginen täydennyskoulutus Osallistava opetus ja eriyttämisen käytännöt alakoulussa Ohjaavat opettajat Petri Räihä ja Raisa Sieppi 25.2.2014 Haapavesi Perusopetuksen Opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Kolmiportainen tuki ja pidennetty oppivelvollisuus uusien normien mukaan Mitä lausuntojen kirjoittajien ja erityisen tuen päätöksen tekijöiden tulisi tietää Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2010 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Määräykset ja ohjeet 2011:20 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen. Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Eriyttäminen ja yksilöllistäminen Opetussuunnitelman perusteet ja suositukset Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjän

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 LAITILAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSSUUNNITELMALUONNOS 10.6.2011 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 1 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011

Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Kokemäen kaupunki Perusopetuksen opetussuunnitelma täydennykset ja muutokset 2011 Sivu 2 SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI HARJAVALLAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA Kasvatus- ja opetuslautakunta 27.2.2012/10 JOHDANTO Oppilashuollon tehtävänä on huolehtia oppimisen perusedellytyksistä,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma Muutokset koskien lukuja: Luvussa 1 on muuttunut alaluku 1.2. Lukuun 2 on lisätty uusi alaluku. Luvun

Lisätiedot

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA

SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA SAUVON KUNNAN PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKKIEN 1-9 OPETUSSUUNNITELMA Luonnos 8/2011 muuttuneet ja täydennetyt luvut 1-5, 7 ja 8. Sauvon perusopetuksen opetussuunnitelma on kokonaisuus, joka muodostuu tästä

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa

Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Kolmiportainen tuki Nousiaisten kunnan esi- ja perusopetuksessa Nousiainen Tammikuu 2012 Sisältö Sisältö...2 1 Nousiaisten koulut...2 2 Ennen koulua...2 2.1 Tukea tarvitsevien lasten päivähoito... 2 2.2

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 8.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

1. OPETUSSUUNNITELMA...

1. OPETUSSUUNNITELMA... Yhteiskoulu Koskin koulu Auroran koulu Harjunpään koulu Vanhankylän koulu Leineperin Antti Ahlströmin koulu Kaasmarkun koulu Friitalan koulu Olavin koulu Suosmeren koulu SISÄLLYS 1. OPETUSSUUNNITELMA...

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Tyrnävän kunnan. LUONNOS ehdotus. 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 vs. sivistysjohtaja Jouni Kurkela

Tyrnävän kunnan. LUONNOS ehdotus. 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 vs. sivistysjohtaja Jouni Kurkela 1 Tyrnävän kunnan tuksen opetussuunnitelma LUONNOS ehdotus 25.5.2011 Sivistyslautakunta 9.6.2011 vs. sivistysjohtaja Jouni Kurkela 2 Sisältö 1. Johdanto... 8 Muutokset... 8 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat...

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu

OPETUSSUUNNITELMA. Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu Itä-Suomen yliopisto / Savonlinnan normaalikoulu OPETUSSUUNNITELMA LUVUT 3. Opetuksen toteuttaminen 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 5. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot 8. Oppilaan arviointi Savonlinnan

Lisätiedot