SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014
|
|
- Tarja Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014
2 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET 4 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 4 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Opetusjärjestelyt Työtavat Kansainvälisyys opetuksessa 6 4. TUNTIJAKO Opetuksen osa-alueita painottavat luokat Liikuntaluokkien opetussuunnitelma 9 5. ESI- JA ALKUOPETUS EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI (YLEISEN, TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN) YLEINEN TUKI PEDAGOGINEN ARVIO TEHOSTETTU TUKI OPPIMISSUUNNITELMA PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYINEN TUKI HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Yksilöllistäminen Luokkamuotoinen erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Opinnoista vapauttaminen Toiminta-alueittain opiskelu 30 2
3 8.2. Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen (TET) Tulkitsemis- ja avustajapelvelujen järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustava perusopetuksen toiminta Opilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN ARVIOINTI Koko koululaitoksen arviointi Koulun toiminnan arviointivirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Oppilaan arviointi Lukuvuositodistus Lukukausien aikana tapahtuva arviointi (välitiedote) Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Oppiaineiden arvosanojen muodostuminen Siirtyminen vuosiluokalta toiselle Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arviointi Päättöarviointi Erotodistus Arvioinnin oikaisumenettely TIETOSTRATEGIA KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI KOULUN VUOSISUUNNITELMA (TYÖSUUNNITELMA) OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Kaikille yhteiset oppiaineet Valinnaisaineet 61 LIITTEET 82 Liite 1 Oppilashuollon suunnitelma 3
4 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET Seinäjoen yhteiskoulu noudattaa Seinäjoen koulutoimen perusperiaatteita. 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Koulumme tärkeimmät arvot ja periaatteet ovat Hyvä perusopetus. Tarjoamme oppilaillemme mahdollisimman hyvää, tasapuolista ja jokaisen edellytykset huomioon ottavaa perusopetusta. Turvallisuus. Koulu on kaikille turvallinen työskentely- ja oppimisympäristö. Samat asiat koskevat koko koulun väkeä: oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Koulun kaikissa sosiaalisissa suhteissa muistetaan keskinäinen kunnioitus. Näin pidämme yllä sitä positiivista henkeä, joka koulussamme vallitsee. Minkäänlaista kiusaamista ei sallita. Turvallisuutta luo myös se, että koulussamme on selkeät rajat ja toimintasäännöt. Rajoista pidetään kiinni yksilön taustat ja elämäntilanteet huomioiden. Viihtyisyys. Arjen viihtyisyyttä luovat monipuoliset opetusmenetelmät, vaihteleva opetus, yksilöä kunnioittava opetusote sekä oppilashuoltoon panostaminen. Koulun eri tapahtumat ja erilaiset koulupäivät tuovat vaihtelua koulun arkeen ja tukevat kokonaiskasvatusta. Koulumme toiminta-ajatus kiteytyy siinä, mitä edellä mainitut hyvät periaatteet tarkoittavat käytännössä. Hyvä perusopetus - Opettajat kouluttautuvat jatkuvasti ja kehittävät opetustaan. - Opetusryhmät laaditaan niin, että kunkin oppiaineen oppimisedellytykset ovat mahdollisimman hyvät oppiaineen luonteen, tilakoon yms. suhteen. - Erityisopetukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen panostetaan. Turvallisuus - Välitunti- ja ruokailuvalvonnassa kullakin valvojalla on oma vastuualueensa ja - tehtävänsä. Välitunnin loputtua vastuu oppilaista siirtyy välituntivalvojalta kyseisen oppilasryhmän opettajalle. - Oppilasta puhuteltaessa hänelle selvitetään hänen sääntörikkomuksensa sekä siitä seuraava rangaistus. Oppilasta on myös kuultava. Häntä sinällään ei tuomita, vaan hänen toimintansa. - Kaikki koulun käytännöt ja toimintaohjeet on kirjattu koulun käsikirjaan. Niistä pidetään yhteisesti kiinni. 4
5 Viihtyisyys - Koulun kaikissa sosiaalisissa suhteissa pyritään kohteliaaseen ja ystävälliseen vuorovaikutukseen. - Oppitunneilla käytetään mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä. Koulun arkeen tuodaan vaihtelua erilaisilla teemapäivillä, jotka oppilaat ja opettajat ovat suunnitelleet yhteistyössä. - Jokainen huolehtii ympäristön siisteydestä. 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Seinäjoen Yhteiskoulun päärakennus sekä Honkavaaran kiinteistö on remontoitu mittavasti, ja teknisten töiden opetus tapahtuu uudisrakennuksessa. Remontissa otettiin huomioon opiskelutilojen ja välineiden suunnittelu siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat fysiikka/kemian tilat ja välineet. Seinäjoen Yhteiskoulussa on kolme atk-luokkaa, jotka ovat vapaana ollessaan varattavissa myös muiden oppiaineiden kuin tietotekniikan käyttöön. Jokaisessa luokassa on tarvittavat, nykyaikaiset av-välineet. Koululla on oma kirjasto, jota pyritään kehittämään jatkuvasti. Myös ympäristön esteettisyyteen on kiinnitetty huomiota. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat oppilaiden oleskelutilojen suunnitteluun panostaminen sekä pihasuunnitelma. Seinäjoen Yhteiskoulussa oppimisympäristö kokonaisuudessaan tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena koulussamme on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisessä vastuu kuuluu niin opettajalle kuin oppilaallekin Opetusjärjestelyt Rehtori laatii vuosittain tuntikehyksen puitteissa opetusryhmät eri oppiaineisiin. Koulun tuntikehyksen käytön päättää koulun opettajakunta. Opetusryhmät laaditaan tasapuolisesti niin, että perusopetusryhmien koko on maksimissaan 24 oppilasta. Työaineissa, kuten fysiikka, kemia, biologian laborointi, kotitalous ja käsityö, ryhmät laaditaan niin, että maksimikoko on 16 oppilasta. 5
6 3.2 Työtavat Koulussamme käytetään oppiaineisiin sopivia, mahdollisimman oppilaskeskeisiä työtapoja, jotka opettaja valitsee. Koululla pyritään jatkuvasti kehittämään resursseja (atk-luokat, laitteet jne.) tietokoneavusteisen opetuksen järjestämiseksi. Yleisiä työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja arvioida sitä ottavat huomioon erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset kehityserot ja oppilaan taustan. 3.3 Kansainvälisyys opetuksessa Kansainvälistyminen eri toimintaympäristöissä asettaa myös koululaitokselle haasteen saada kansainvälisyys luontevaksi osaksi koulujen arkipäivää. Kansainvälisyys toteutuu kaikissa oppiaineissa ja näkyy myös koulun arjessa. Toimintatapoina ovat ikäkaudesta riippuen laulut ja leikit musiikki, kirjallisuus ja kuvataide ilmaisutaito tutkimukset ja näyttelyt erilaiset projektit ja teemapäivät aamunavaukset ja taksvärkki kummioppilaat kerhotoiminta kirjeenvaihto Internetin hyödyntäminen ja media koko koulun henkilökunnan vierailut ulkomailla kerran kolmessa vuodessa vieraiden kielten opiskelu oppilasvaihto ja muut säännölliset vierailut. KANSAINVÄLISET KONTAKTIT: Vuodesta 2001 oppilaskunnalla on ollut kummilapsi Plan International nimisen hyväntekeväisyysjärjestön kautta. Osa vuosittaisista taksvärkkituloista käytetään kummilapsen kuukausiavustukseen. Oppilaat ovat yhteydessä kummilapseen kirjeitse ja kummius on esillä myös aamunavauksissa muutaman kerran vuodessa. Taksvärkkirahoilla tuetaan myös koulussamme vierailleen masai-opettajan opetustyötä sekä opettajankoulutusta Keniassa. 6
7 Koulumme on tehnyt yhteistyötä Espanjan Gironassa sijaitsevan Montessori Palau koulun kanssa. Oppilasryhmämme opettajineen on vieraillut Gironassa syksyisin ja keväisin ovat puolestaan Gironalaiset vierailleet Yhteiskoulussa. Toinen ystävyyskoulu sijaitsee Oldenburgissa, Saksassa. Yhteistyö on tällä hetkellä sitä, että oppilaat ja henkilökunta ovat sähköpostiyhteydessä. Koulumme henkilökunta on vieraillut Saksassa keväällä Keväällä 2012 saksalaiskoulun henkilökunta puolestaan vierailee koulullamme ja saksan kielen oppilaiden vaihto on tavoitteena aloittaa lukuvuoden aikana. Vuosittain koulussamme myös vierailee kielten tunneilla kaupungissamme vaikuttavia vaihto-oppilaita kertomassa omasta kotikaupungistaan ja maastaan. 7
8 4. Tuntijako Oppiaine 7. luokka 8. luokka 9. luokka Äidinkieli Uskonto Historia Englanti Ruotsi Matematiikka Fysiikka/kemia Biologia/maantiede Kuvataide Musiikki Liikunta Kotitalous Tekninen työ/ tekstiilityö Oppilaanohjaus 0,5 1 0,5 Terveystieto 0,5 2 0,5 Kaikille yhteisiä tunteja Valinnaisia tunteja
9 4.1. Opetuksen osa-alueita painottavat luokat Seinäjoen Yhteiskoulun tarkoituksena on ensisijaisesti hyvän perusopetuksen tarjoaminen. Lisäksi koulussamme toimivat liikuntaluokat, joita on kaksi jokaisella vuosiluokalla. Pääsykokeella valitut liikuntaluokkalaiset opiskelevat 1 2 vuosiviikkotuntia enemmän liikuntaa kuin muut. Ylimääräiset tunnit vähentävät oppilaan valinnaistunteja. Joustavan perusopetuksen luokalle puolestaan valitaan vuosittain korkeintaan 10 oppilasta. Valintaperusteena voi olla erilaiset oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet. Jopo-opetuksesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Lisäksi koulussamme on vuosittain erilaisia kehittämiskohteita tai painopistealueita opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa Liikuntaluokkien opetussuunnitelma Seinäjoen Yhteiskoulun koulun liikuntaluokkien tarkoitus on antaa liikunnallisesti lahjakkaille ja liikunnasta innostuneille oppilaille tavallista monipuolisempaa ja tehostettua liikunnan opetusta. Liikuntaluokalla on samat oppiaineet kuin muillakin luokilla. Lisäliikunta on sisällytetty oppilaan valinnaisaineisiin: 7. luokalla: Kaikilla oppilailla on kaksi tuntia liikuntaa ja yksi valinnaistunti viikossa. Liikuntaluokkalaisilla valintana on liikunta. 8. ja 9. luokilla: Kahden kaikille yhteisen liikuntatunnin lisäksi oppilaiden kuudesta valinnaistunnista kaksi on liikuntaa. Liikuntaa on siis neljä tuntia viikossa. Lisäksi kaikki koulumme oppilaat voivat valita vielä kaksi tuntia erilaisia liikuntakursseja. Liikuntaluokille oppilaat valitaan sosiaalisen sopeutuvuuden, liikunnallisen lahjakkuuden, harrastuneisuuden ja testien perusteella. Joka vuosi liikuntaluokkia perustetaan kaksi kappaletta. Liikuntaluokkien liikuntatunneilla voi omien opettajien lisäksi toimia asiantuntijoina jonkin lajin erikoisvalmentajia. Oppilaiden harrastuneisuuden ja menestymisen mukaan on kouluaikana mahdollisuus retki- ja kilpailutoimintaan. Liikuntaluokat tekevät joka vuosi jonkin liikunnallisen retken tai leirikoulun. 7. luokalla retki Kuortaneen Urheiluopistolle 8. luokalla maastoretki 9. luokalla leirikoulu Jyväskylässä Liikunnan opetuksessa pyritään myönteiseen, kannustavaan ja turvalliseen ilmapiiriin. Opetuksessa huomioidaan luonnonolosuhteet ja vuodenajat, paikalliset piirteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. 9
10 Yleisten liikunnanopetuksen tavoitteiden lisäksi liikuntaluokkien tunneilla on mahdollisuus tutustua / harrastaa useampia liikuntalajeja kuin perustunneilla voi saada ohjausta ryhmän hallintaan ja valmennukseen. Tämä tukee oppilaiden valmiuksia mahdolliselle liikunnalliselle alalle hakeutumisessa sekä mahdollisessa valmentaja toimimisessa. TYÖMENETELMÄT Opetus on käytännön työskentelyä, johon liittyy teoreettisen tiedon, sosiaalisuuden ja hygienian sekä turvallisuusohjeiden soveltamista. Opetusmenetelminä ovat opetettavasta asiasta riippuen opettajajohtoinen, yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely. Työskentelyssä korostuu edelleen leikinomaisuus. ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Oppilaan arvioinnissa huomioidaan samat seikat kuten muissakin ryhmissä: Liikuntataidot ja tiedot eri lajeissa ja testeissä Käyttäytyminen oppitunneilla sekä yleisten koulun sääntöjen noudattaminen. Oppilas voidaan siirtää pois liikuntaluokalta, jos hän ei osaa noudattaa koulun sääntöjä, koska liikuntaluokat liikkuvat paljon koulun ulkopuolelle ja tekevät retkiä. Oppilaaseen tulee voida luottaa niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin. Asenne, aktiivisuus - osallistuminen - liikuntavarusteet - ryhmässä toimiminen - yleisten sääntöjen noudattaminen - reilu peli Fyysinen kunto Arvioinnissa käytetään jatkuvaa havainnointia, testejä ja itsearviointia. 7.luokalla valinnaiskurssin suoritukset näkyvät oppilaan normaalissa liikuntanumerossa. Valinnaiskurssin suoritus merkitään todistukseen merkinnällä hyväksytty/hylätty. 8. ja 9.luokilla oppilas arvioidaan kahdella numerolla (normaali liikuntanumero sekä erikseen kahden valinnaistunnin numero). Normaali liikuntanumero annetaan yleisten kunnan liikunnan arviointikriteerien mukaan. Valinnaistuntien numerossa painotetaan lisäksi oppilaan aktiivisuutta ja asennetta. 5. ESI- JA ALKUOPETUS Seinäjoen yhteiskoulussa ei ole esi- ja alkuopetusluokkia. 10
11 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmassa on jokaisen oppiaineen kohdalla selvitetty, kuinka aihekokonaisuudet toteutetaan ko. aineessa. Noudatamme Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmaa. 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Koulujen toimintatapoja ja -kulttuuria tulee kehittää niin, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja hänen mahdollisuuksiinsa ottaa vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta. Käytettävien opetusmenetelmien tulee ohjata myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaan tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetus- ja kasvatustilanteisiin. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uuteen kolmiportaiseen malliin kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. 7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, 11
12 oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle myös oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimisen ja koulunkäynnin edistymiseen yleisen tuen keinoin. Tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa, hänen omassa luontaisessa oppilasryhmässään, ja pääsääntöisesti sitä antaa lastentarhan-, luokan- tai aineenopettaja. Jotkut oppilaat saattavat tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä selvitäkseen lähikoulun oppilasympäristössä omien edellytystensä mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus yleisen tuen erilaisiin tukimuotoihin. On tärkeää, että uusia tietoja ja taitoja opiskellessaan oppilas uskaltaa ottaa myös riskejä ja saa luvan epäonnistua. Yleisen tuen muodoista tärkeässä roolissa ovat myös oppilaan itsetunnon ja omien vahvuuksien kasvattaminen sekä elämänhallintataitojen vahvistaminen. Yleisen tuen aikana opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä sekä antaa oppilaalle yleistä tukea. Jos opettaja havainnoi, etteivät yleisen tuen keinot riitä, siirrytään tehostettuun tukeen (kaavio 1). Kaavio 1. sekä muut kaaviot ja lomakkeet löytyvät Akkunasta, kohdasta oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä kunnan opetussuunnitelmasta. Tehostettu tuki voidaan aloittaa vasta pedagogisen arvion jälkeen. Aluksi luokanopettaja tai luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan sekä erityisopettajan kanssa, minkä jälkeen oppilaalle tehdään pedagoginen arvio (luku 7.1.1). Opettaja vie oppilaan asian oppilashuoltoryhmään, jossa hän kertoo oppilaan tilanteesta. Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää. Jos oppilaan saama tuki katsotaan riittäväksi, jatketaan yleisen tuen keinoin. Jos yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja, luokanohjaaja tai yksittäisen oppiaineen kohdalla aineenopettaja yhteistyössä luokanohjaajan kanssa. Mikäli kyseessä on jokin muu kuin oppimisvaikeus, arvion tekee luokanohjaaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hänen hyvinvointiinsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia. Pedagoginen arvio perustuu opettajan tai opettajien havaintoihin sekä keskusteluihin ja yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 12
13 arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. 7.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki on yleistä tukea säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tehostettu tuki tarkoittaa esi- ja perusopetuksen yleisten tukikäytänteiden tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Se on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea yleistä tukea tehokkaammin oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä oppilasta yksilönä hänen vahvuuksineen. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana opetuksen ja tukimuotojen tulee perustua opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 7.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, joka kootaan pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja samoin periaattein kuin pedagogisen arvion kokoamisen kohdalla on määritelty. Tehostetun tuen aloittaminen, sen järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota voidaan tarvittaessa täydentää lääketieteellisillä tai psykologisilla asiantuntijalausunnoilla. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (luku 7.2.1). Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Tehostetun tuen painopistealueita ovat osa-aikainen erityisopetus, oppimisen ja opintojen yksilöllinen ohjaus, joustavien oppilasryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan tulee saada onnistumisen kokemuksia, ja hänen tulee saada löytää omia vahvuuksiaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Myös oppilaan itsearvioinnin merkitys korostuu. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Opettaja seuraa tehostetun tuen riittävyyttä oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen suhteen. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa arvioida oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä voi todeta tehostetun tuen riittäväksi, ja opetusta jatketaan samoin periaattein. Oppilashuoltoryhmä voi myös arvioida, ettei tehostettua tukea enää tarvita ja päättää, että lapsen opetusta voidaan jatkaa yleisen tuen keinoin. Kolmas vaihtoehto on, että oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi. Tällöin oppilaalle pitää laatia pedagoginen selvitys (luku 7.2.2). Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajan (luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja) johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin. 13
14 Kaaviossa 2 (liite) havainnollistetaan tehostetun tuen vaiheita. Tehostettu tuki perustuu opettajan laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagogista arviota voidaan täydentää asiantuntijalausunnoilla (esimerkiksi erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti). Pedagoginen arvio viedään oppilashuoltoryhmän arvioitavaksi. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta, jolloin oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opettajan, lapsen, huoltajan ja erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman tekemisestä on oppilaan opetuksesta suurimmassa vastuussa olevalla opettajalla Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta pakolliseksi sen laatiminen tulee tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineiden oppimääriä. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittaessa oppilas voi olla suunnittelussa myös mukana. Luokan- tai aineenopettajan tukena voi olla erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja tai muu asiantuntija. Huomioitavaa on, että oppilaalla tulee olla oppilashuoltoryhmän päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt. 14
15 7.2.2 Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään silloin, kun tehostettu tuki ei ole ollut oppilaalle riittävä. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Selvitys käsitellään moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä, jossa selvitetään sekä oppilaan saama tehostettu tuki että oppilaan kokonaistilanne. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Mikäli oppilaan opiskelemista oppiaineista yksikin yksilöllistetään, tehdään hänelle erityisen tuen päätös. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tulee tarkistaa lain edellyttämissä nivelvaiheissa (2./3. lk ja 6./7. lk) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä, joka toimii myös perusteluna erityisopetuspäätökselle. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain, kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja resursointia. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Tämä mahdollistaa oppilaan edellytykset jatko-opintoihin. Kaavio 3 (liite) havainnollistaa erityisen tuen toimintamallia. Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen aloittamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti, ja se on määräaikainen. Erityisen tuen tarvetta tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamisesta huolehtii oppilaan opetuksesta vastaava opettaja. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan 15
16 pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Jokaiselle erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle on laadittava HOJKS (luku 7.3.1). Oppilaan oppivelvollisuusaikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Erityisen tuen aikana myös oppiaineiden yksilöllistäminen on mahdollista. Joidenkin oppilaiden kohdalla opetus on syytä järjestää toiminta-alueittain oppiainejaon sijasta. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee useimmiten lähikoulun sijasta pienryhmässä. Erityisen tuen aikana oppilaan opetuksessa on käytettävissä erityisopetuksen lisäksi kaikki muut perusopetuksen tukimuodot. Niiden lisäksi on mahdollista tehostaa oppilashuoltotyötä ja lisätä muuta moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia kuntoutustai muita asiantuntijapalveluita. Erityisen tuen päätöstä tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään toisen ja kuudennen luokan keväällä. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai oppilashuoltoryhmän suosituksesta erityisopetuksen rehtori purkaa erityisen tuen päätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Oppilaan opiskelemia oppiaineita voidaan yksilöllistää yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän osalta. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. HOJKSin laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilaan ja hänen huoltajansa lisäksi opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. 16
17 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 8.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Seinäjoen yhteiskoulussa aineenopettajat ja opinto-ohjaajat ohjaavat oppilaita oikeaan opiskelutekniikkaan ja oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta. Jos koulunkäynnin ongelmat jatkuvat, oppilaalla on mahdollisuus saada erityisopetusta. Myös oppilaan tai koko ryhmän tehtäviä voidaan eriyttää. Oppilasta rohkaistaan tarvittaessa pidennettyyn yläkouluun. Hänelle voidaan tehdä tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (maahanmuuttajat, oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia jne.). Oppilaalla on mahdollisuus kuraattorin sekä kouluterveydenhoitajan tarjoamaan apuun ja tukeen. Jokaisella oppilaalla tulee koulussa olla joku turvallinen aikuinen. OHJEET OPPILAILLE ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN, aineryhmittäin laaditut ohjeet: USKONTO Oppikirjan tekstin lukeminen 1. Lue annettu läksykohta huolellisesti alusta loppuun. Älä tyydy vain silmäilemään. 2. Luettuasi kerran koko tekstin, kertaa, mistä kappaleessa puhuttiin: tee itsellesi kysymyksiä, esim. mikä lukemassasi oli oleellista, keitä henkilöitä, mitä tekivät, millä perusteella, mitä siitä seurasi jne. 3. Tarkista, että ymmärsit asian. Ellet, lue vielä uudestaan. Lue vihkon muistiinpanot. 4. Katso kuvat, kuvatekstit ja kartat. Mitä ne kertovat? 5. Tavoite on, että pysyt omin sanoin, ilman kirjaa selvittämään, mitä läksykohta sisältää. Tehtävät 1. Merkitse annetut tehtävät huolellisesti. 2. Tehtävien tarkoitus on kerrata ja vahvistaa kappaleessa ollutta asiaa. Käytä siis kyseistä kappaletta apunasi. Mielipidettä tiedustelevissa kysymyksissä muodosta vastaus niiden tietojen pohjalta, joita asiasta on sinulle muodostunut. 3. Kaikki annetut tehtävät tarkastetaan tunnilla. Kokeeseen lukeminen 1. Opettele asia kunnolla silloin, kun se on läksynä. 2. Aloita kokeeseen lukeminen useita päiviä ennen koepäivää. Lue ja opettele pienissä erissä, kappale tai kaksi kerrallaan. Tarkista, että ymmärrät asian. Kun olet lukenut koko koealueen, kertaa. Tarkista, että et sekoita esim. vieraiden uskontojen tietoja keskenään. 17
18 3. Kirkkohistoriassa paikallista vuosisadat, joihin tapahtumat liittyvät. Tarkista syyt ja seuraukset. 4. Koetta edeltävänä iltana älä lue myöhään. Nuku kunnon yöunet. ja arvostelu 1. Jokaisessa kokeessa oppilas tekee itsearvion tuntiosaamisestaan, tehtäviensä suorittamisesta, läksyjensä lukemisesta ja vertaa niitä edellisen jakson vastaaviin. 2. Koe ja kirjallinen läksynkuulustelu (pistot) arvostellaan Tuntiosaaminen vaikuttaa todistuksen arvosanaan +-1 numeroa. Kiitettävä tuntiosaaminen koostuu aktiivisesta viittaamisesta, asioiden hallitsemisesta, tehtäviin paneutumisesta ja myönteisestä kokonaisasenteesta oppiainetta kohtaan. TEKSTIILITYÖ perusteet Tekstiilityössä arviointia tapahtuu luontevasti tuntityöskentelyn aikana sekä oppilaan että opettajan puolelta. Jatkuvan arvioinnin lisäksi jokaisen työn valmistumisen jälkeen oppilas täyttää itsearviointilomakkeen. Lomakkeeseen tulee myös opettajan arvio. Arvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan lähtötaso ja edistyminen. lomake menee oppilaan mukana kotiin huoltajan nähtäväksi. Lomakkeeseen on mahdollisuus kirjoittaa terveisiä opettajalle. Oppilas palauttaa arviointilomakkeen huoltajan allekirjoituksella varustettuna opettajalle. Oppilaan todistuksen arvosanaan vaikuttavat seuraavat asiat Asenne: yritteliäisyys, innostus ja kiinnostus tekstiilityötä kohtaan Töiden suunnittelu: paneutuminen suunnitteluun ja suunnitelman dokumentointi Työskentely: ahkeruus, omatoimisuus ja oikeat työtavat Valmiit työt: töiden määrä (varsinaiset työt tärkeimpiä, lisätöistä plussaa), töiden haastavuus, omaperäisyys, käyttökelpoisuus, virheettömyys ja siisteys Läksyt: tehtäviin ja läksyihin panostaminen Läksyt Oppilaat eivät saa tekstiilityöstä omaa kirjaa, joten kirjalliset tehtävät tehdään suurimmaksi osaksi tuntien aikana lainakirjoilla. Mahdolliset kotiläksyt kirjoitetaan tai liimataan monisteina vihkoon. Tunneilla ja kotona hyödynnetään nettiä mahdollisuuksien mukaan. Oppilas voi halutessaan tehdä käsityötään kotona eteenpäin. Pääasiassa työ tulee valmistua kuitenkin koulussa tuntien aikana. Joskus oppilas saa tehtäväksi tehdä kotona työtään eteenpäin. 18
19 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI Ohjeet läksyjen lukemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen: Kertaa edelliset vihkomuistiinpanot jokaisen oppitunnin jälkeen Kirjan tekstin lukeminen: 1) Selaa luettava teksti läpi, tutustu otsikoihin ja vilkaise kuvat 2) Lue teksti läpi ja pyri saamaan yleiskuva asiasta 3) Lue teksti vielä toiseen kertaan perusteellisesti, lue pieninä pätkinä, pysähdy hetkeksi miettimään lukemasi sisältöä 4) Mieti syy- ja seuraussuhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja Kuvien ja karttojen opiskelu: 1) Mitä kuvassa on, mitä kartta kertoo? 2) Miten kuva/kartta liittyy tekstiin? 3) Mikä tarkoitus kuvalla on? Historian vihkomuistiinpanoissa/teksteissä vuosilukuja ei tarvitse päntätä, ellei ole erikseen mainittu Arvioinnissa huomioidaan: Jatkuva näyttö eli annettujen tehtävien suorittaminen ja opetuksen seuraaminen sekä siihen osallistuminen Koemenestys Mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut ja esitelmät VIERAAT KIELET Vieraan kielen taidon hyvä oppiminen on mahdottomuus, ellei myös kotiläksyjen tekoon panosteta. Tuntityöskentely ja kotiläksyt täydentävät toisiaan, joten kotiläksyjen tekoon on syytä keskittyä kunnolla. Läksyohje - Kotiläksyt ja itseopiskelu ovat erittäin tärkeä osa oppimista. Näin opitaan itsenäistä opiskelua. - Kotiläksyjä annetaan yleensä joka tunnilta, joten jos oppilas on poissa tunnilta, kuuluu hänen selvittää, mitä tehtäviä tunnin aikana on tehty sekä mitä on annettu läksyksi. - Läksyt tehdään kotona. - Kielten tunneilla annetaan usein kotitehtäväksi opetella sanoja ja lauseita. Vaikka seuraavaksi tunniksi ei olisikaan sovittu sanakoetta aiheesta, kuulustelee opettaja kuitenkin suullisesti tai kirjallisesti läksyn. Myös sanojen opettelu on siis läksyä (aina läksy ei ole tehtäviä kirjasta). 19
20 Kokeeseen luku 1) Kertaa kokeeseen ilmoitetut tekstit lukemalla tekstit useampaan kertaan läpi. Varmista samalla, että ymmärrät koko tekstin. 2) Opettele tekstien sanat. Käytä erilaisia tapoja opetella. 3) Käy läpi teksteihin liittyvät harjoitukset tehtäväkirjasta ja vihkostasi. 4) Kertaa kokeeseen määrätyt kielioppiasiat kirjastasi ja vihkostasi. 5) Jos tarvitset tukiopetusta ennen koetta, älä epäröi kysyä opettajaltasi apua. Sovi tukiopetuksesta hyvissä ajoin ennen koetta. Tukiopetus pidetään pääsääntöisesti ennen koulua tai koulun jälkeen. 6) Kokeeseen lukiessa ja erityisesti kielioppiasioita kerratessa kannattaa hyödyntää Internetin laajaa valikoimaa erilaisista kieliopin harjoittamisen sivustoista. Kts. esimerkkilinkkejä koulun linkkisivulta. perusteet Arvioinnin tarkoituksena on selvittää oppimisen laatu ja määrä sekä verrata niitä tavoitteisiin, joita opetukselle asetetaan. perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon ja edistymistä tarkastellaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kieltenopiskeluun kuuluvat summatiiviset kokeet sekä sanakokeet. on jatkuvaa ja kumulatiivista (aiempi opintomenestys otetaan huomioon). kohdistuu oppilaan tuntityöskentelyyn, aktiivisuuteen, ahkeruuteen (mm. tuntityöskentely ja kotiläksyjen teko) ja omaehtoiseen työskentelyyn (oppilas näyttää halukkuutensa oppia ja edetä aineessa). Myös oppilaan asenne opittavaa ainetta kohtaan huomioidaan. Kielissä päättöarviointiin vaikuttaa oppilaan taso suhteessa opetussuunnitelmassakin mainittuun Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. Opetussuunnitelmassa on kuvaus päättöarvioinnin taitotasokriteereistä arvosanalle 8. ÄIDINKIELI Oppiaineen arviointiperusteet: Numero koostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista ja suullisista kokeista, kirjoitelmista ja puhe-esityksistä. Viittaa tunnilla aktiivisesti. Kuinka luen äidinkielen läksyt: Tee tunnilla määrätyt kotitehtävät huolellisesti kotona itse. Älä kopioi muilta. Suhtaudu oppiaineeseen ja annettuihin tehtäviin positiivisesti. Lue kaikenlaista kaunokirjallisuutta runsaasti. Myös sanomalehtien säännöllinen seuraaminen on tärkeää. 20
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden
LisätiedotOHJEET ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN
SEINÄJOEN YHTEISKOULU OHJEITA OPISKELUUN OHJEET ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN Sisällys: USKONTO... 1 TEKSTIILITYÖ... 2 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI... 2 VIERAAT KIELET...
LisätiedotKolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus
Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki
Lisätiedot7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio
7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotYLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI
YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin
LisätiedotKolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen
Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen
LisätiedotOhjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki
Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan
LisätiedotOppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on
Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen
Lisätiedot(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:
Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi
Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä
LisätiedotERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)
Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä
Liite 4 koskeva suunnitelma (HOJKS) Perustiedot: Koulu: lukuvuosi päiväys luokka Suunnitelman laatiminen ja käytetyt asiakirjat : Oppilaan nimi ja osoite: Syntymäaika Huoltaja(t) laatimisesta vastaavat
LisätiedotSEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2011
SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2011 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET 5 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 5 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 7 3.1. Opetusjärjestelyt
LisätiedotSEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015
SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2015 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET 4 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 4 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ 5 3.1. Opetusjärjestelyt
LisätiedotTuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville
Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotTUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA
TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI
LisätiedotPedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa
Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi
LisätiedotPerustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus
Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta
LisätiedotKolmiportainen tuki Marjatta Takala
Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki
LisätiedotPERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala
PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus
LisätiedotPerusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus
Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti
LisätiedotNeuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea
Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti
LisätiedotOppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24
LisätiedotPidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen
Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT
LisätiedotKolmiportaisen tuen suunnitelma
Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma
LisätiedotInklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea
ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen
LisätiedotYHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.
YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien
LisätiedotErityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).
8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet
LisätiedotPerusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista
Perusopetuslain muutos ja muuta ajankohtaista Hallitusneuvos Outi Luoma-aho Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö 29.9. 2010 Perusopetuslain muutossäädös 642/2010 laki
LisätiedotOppilas opiskelee toiminta-alueittain
Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan
LisätiedotKoulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37
Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin
LisätiedotNÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)
NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.
LisätiedotPerusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
LisätiedotOHJEITA OPISKELUUN Sisällys:
OHJEITA OPISKELUUN Sisällys: USKONTO... 2 HISTORIA... 2 YHTEISKUNTAOPPI... 3 TOINEN KOTIMAINEN JA VIERAAT KIELET... 4 ÄIDINKIELI... 5 KÄSITYÖ... 6 BIOLOGIA JA MAANTIETO... 6 KOTITALOUS... 7 LIIKUNTA...
LisätiedotLiite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen vahvuudet
LisätiedotYleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori
Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki LAPE kutsuseminaari 19.9.2018 19.9.2018 1 Tuen tarpeen jatkuva arviointi Tuen tarpeen arviointi aina tuen tarpeen muuttuessa ja perusopetuslain mukaan toisen vuosiluokan
Lisätiedot5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT
5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen
LisätiedotOppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus
Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,
Lisätiedot4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI. 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet
4. OPPIMINEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1. Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet.
LisätiedotYleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki käytännössä 12.10.2011 Pyhäntä 17.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi Muutosprosessin aikataulua Erityisopetuksen
LisätiedotYleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585
Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus
LisätiedotOPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-
LisätiedotTuen kolmiportaisuus
Tuen kolmiportaisuus Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho & Katja Räisänen 13.4.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 61 lähtökohtana sekä opetusryhmän että kunkin oppilaan vahvuudet ja oppimis-
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lisätiedot7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE
7.3.9. KOTITALOUS VALINNAISAINE 320 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouksien arjen hallintaa ja sen yhteyksiä
LisätiedotLiite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013
Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...
LisätiedotLisäopetuksen. opetussuunnitelma
Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...
LisätiedotLiite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika
Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotPeruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus
Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu
Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja
LisätiedotPARKANON YHTENÄISKOULU
PARKANON YHTENÄISKOULU Koulu- ja kulttuurikampus Kaarna, Satakunnankatu 36, 39700 Parkano TIEDOTUSLEHTI PERUSOPETUKSEN 7. LUOKKIEN OPPILAILLE JA NÄIDEN HUOLTAJILLE KESÄKUU 2019 REHTORIN TERVEHDYS Yläluokille
LisätiedotOppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki. Tea Kiviluoma
Oppilaan yleinen, tehostettu, erityinen tuki Tea Kiviluoma 7.2.2018 Kolmiportainen tuki lakiin 2010. Tuki on määritelty asteittain muuttuvaksi, mitä kuvataan yleisen, tehostetun (POL 16a ) ja erityisen
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
Lisätiedot4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki
4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen sekä tuen rakenne. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasot, yleinen, tehostettu
LisätiedotVESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla
VESO yläkoulun opettajat OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla 29.3.2017 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen,
LisätiedotTehostettu tuki käytännössä
Tehostettu tuki käytännössä - mitä se on ja miten tukea tehostetaan? Pyhäntä 29.2.2012 Raisa Sieppi, ohjaava opettaja Kolmiportainen oppimisen ja koulunkäynnin tuki Erityisen tuen päätökseen ja HOJKSiin
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.
LisätiedotPainotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa
Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotKempeleen kunta Liite 1
Kempeleen kunta Liite 1 Wilmassa KODIN KAAVAKE (1.-9. LK) LAPSEN NIMI 1. Miten lapsenne suhtautuu koulunkäyntiin? 2. Onko lapsellanne kavereita koulussa ja miten hän tulee toimeen kavereiden kanssa? 3.
Lisätiedot7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI
7.4.8. KOTITALOUS VALINNAINEN LISÄKURSSI 351 TAVOITTEET oppii ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotOPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen
OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
Lisätiedot5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa
5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä
LisätiedotOhje HOJKS:n laadintaan
Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa
KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma
Lisätiedot2. Oppimissuunnitelma ohje
2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan
LisätiedotKoulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen
Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan
LisätiedotKoulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat
Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako
Lisätiedot1. Kolmiportainen tuki
1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.
LisätiedotPORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän
PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,
Lisätiedot4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:
4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen
LisätiedotJoustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen
Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin
LisätiedotOppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki
Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan
LisätiedotKOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT
KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset
LisätiedotOpetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN. Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka
Opetuksen järjestäjä PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYISTÄ TUKEA VARTEN Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan nimi Syntymäaika Vuosiluokka Koulu Huoltaja/huoltajat/laillinen
LisätiedotOhjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin. 22.9.2012 Mika Sarkkinen
Ohjeita kolmiportaisen tuen käytänteisiin 22.9.2012 Mika Sarkkinen Yleinen tuki Oppilaalla 1-2 tukimuotoa samanaikaisesti käytössä tukimerkinnät Wilmaan Kun huomataan vahvemman tuen tarve, tehdään pedagoginen
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN Illan ohjelma: Valinnaisuus Pikkolassa Luokanvalvojan tapaaminen Luokanvalvojat: 7A Antti Korpinen 7B Leena Mäyry-Ylinen 7C Milla Ojala 7D Mari Johansson 7E Tommi Roininen 7F
LisätiedotKANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN
1 KANGASALA Sivistyskeskus/Varhaiskasvatus ja esiopetus LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA TEHOSTETTUA TAI ERITYISTÄ TUKEA VARTEN pvm / 20 SALASSAPIDETTÄVÄ Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta Tehostetun
LisätiedotHyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:
Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv. 2018-2019 ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta: Tervetuloa arviointikeskusteluun! Arviointikeskustelun tehtävänä on ohjata ja kannustaa
LisätiedotKUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi
Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotPerusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4
MÄNTSÄLÄN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Muutokset luvuissa 4, 4.1, 4.2, 4.3, 4.4.1 ja 5.1.4 Sivistyslautakunta 26.8.2014 4 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp. Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 90/2010 vp Hallituksen esitys laiksi perusopetuslain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä laiksi perusopetuslain muuttamisesta (HE
Lisätiedot3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS
3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,
LisätiedotHailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma
Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan
LisätiedotB3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä
B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotOppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat
SUOMUSSALMEN KUNTA Perusopetus Arkistointiohje: SALASSA PIDETTÄVÄ Liite 2 PEDAGOGINEN SELVITYS Perustiedot Oppilas Nimi Osoite syntymäaika puh. Kansalaisuus äidinkieli Vanhemmat / huoltajat Huoltajan nimi
Lisätiedot