SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014"

Transkriptio

1 SEINÄJOEN YHTEISKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 2014

2 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET 4 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS 4 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Opetusjärjestelyt Työtavat Kansainvälisyys opetuksessa 6 4. TUNTIJAKO Opetuksen osa-alueita painottavat luokat Liikuntaluokkien opetussuunnitelma 9 5. ESI- JA ALKUOPETUS EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI (YLEISEN, TEHOSTETUN JA ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN) YLEINEN TUKI PEDAGOGINEN ARVIO TEHOSTETTU TUKI OPPIMISSUUNNITELMA PEDAGOGINEN SELVITYS ERITYINEN TUKI HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Tukiopetus Osa-aikainen erityisopetus Yksilöllistäminen Luokkamuotoinen erityisopetus Pidennetty oppivelvollisuus Opinnoista vapauttaminen Toiminta-alueittain opiskelu 30 2

3 8.2. Ohjauksellinen ja muu tuki Kodin ja koulun yhteistyö Ohjauksen järjestäminen ja työelämään tutustuminen (TET) Tulkitsemis- ja avustajapelvelujen järjestäminen Perusopetusta tukeva muu toiminta Joustava perusopetuksen toiminta Opilashuolto ja turvallisuuden edistäminen Oppilashuolto Turvallisuuden edistäminen Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen ERI KIELIRYHMISTÄ TULEVIEN OPETTAMINEN ARVIOINTI Koko koululaitoksen arviointi Koulun toiminnan arviointivirhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty Oppilaan arviointi Lukuvuositodistus Lukukausien aikana tapahtuva arviointi (välitiedote) Työskentelyn arviointi Käyttäytymisen arviointi Oppiaineiden arvosanojen muodostuminen Siirtyminen vuosiluokalta toiselle Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden arviointi Päättöarviointi Erotodistus Arvioinnin oikaisumenettely TIETOSTRATEGIA KOULUN OPETUSSUUNNITELMAN ARVIOINTI KOULUN VUOSISUUNNITELMA (TYÖSUUNNITELMA) OPPIAINEKOHTAISET OPETUSSUUNNITELMAT Kaikille yhteiset oppiaineet Valinnaisaineet 61 LIITTEET 82 Liite 1 Oppilashuollon suunnitelma 3

4 1. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN PERUSPERIAATTEET Seinäjoen yhteiskoulu noudattaa Seinäjoen koulutoimen perusperiaatteita. 2. SEINÄJOEN YHTEISKOULUN ARVOPOHJA, TEHTÄVÄ JA TOIMINTA-AJATUS Koulumme tärkeimmät arvot ja periaatteet ovat Hyvä perusopetus. Tarjoamme oppilaillemme mahdollisimman hyvää, tasapuolista ja jokaisen edellytykset huomioon ottavaa perusopetusta. Turvallisuus. Koulu on kaikille turvallinen työskentely- ja oppimisympäristö. Samat asiat koskevat koko koulun väkeä: oppilaita, opettajia ja muuta henkilökuntaa. Koulun kaikissa sosiaalisissa suhteissa muistetaan keskinäinen kunnioitus. Näin pidämme yllä sitä positiivista henkeä, joka koulussamme vallitsee. Minkäänlaista kiusaamista ei sallita. Turvallisuutta luo myös se, että koulussamme on selkeät rajat ja toimintasäännöt. Rajoista pidetään kiinni yksilön taustat ja elämäntilanteet huomioiden. Viihtyisyys. Arjen viihtyisyyttä luovat monipuoliset opetusmenetelmät, vaihteleva opetus, yksilöä kunnioittava opetusote sekä oppilashuoltoon panostaminen. Koulun eri tapahtumat ja erilaiset koulupäivät tuovat vaihtelua koulun arkeen ja tukevat kokonaiskasvatusta. Koulumme toiminta-ajatus kiteytyy siinä, mitä edellä mainitut hyvät periaatteet tarkoittavat käytännössä. Hyvä perusopetus - Opettajat kouluttautuvat jatkuvasti ja kehittävät opetustaan. - Opetusryhmät laaditaan niin, että kunkin oppiaineen oppimisedellytykset ovat mahdollisimman hyvät oppiaineen luonteen, tilakoon yms. suhteen. - Erityisopetukseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen panostetaan. Turvallisuus - Välitunti- ja ruokailuvalvonnassa kullakin valvojalla on oma vastuualueensa ja - tehtävänsä. Välitunnin loputtua vastuu oppilaista siirtyy välituntivalvojalta kyseisen oppilasryhmän opettajalle. - Oppilasta puhuteltaessa hänelle selvitetään hänen sääntörikkomuksensa sekä siitä seuraava rangaistus. Oppilasta on myös kuultava. Häntä sinällään ei tuomita, vaan hänen toimintansa. - Kaikki koulun käytännöt ja toimintaohjeet on kirjattu koulun käsikirjaan. Niistä pidetään yhteisesti kiinni. 4

5 Viihtyisyys - Koulun kaikissa sosiaalisissa suhteissa pyritään kohteliaaseen ja ystävälliseen vuorovaikutukseen. - Oppitunneilla käytetään mahdollisimman monipuolisia opetusmenetelmiä. Koulun arkeen tuodaan vaihtelua erilaisilla teemapäivillä, jotka oppilaat ja opettajat ovat suunnitelleet yhteistyössä. - Jokainen huolehtii ympäristön siisteydestä. 3. OPPIMISYMPÄRISTÖ Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Seinäjoen Yhteiskoulun päärakennus sekä Honkavaaran kiinteistö on remontoitu mittavasti, ja teknisten töiden opetus tapahtuu uudisrakennuksessa. Remontissa otettiin huomioon opiskelutilojen ja välineiden suunnittelu siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat fysiikka/kemian tilat ja välineet. Seinäjoen Yhteiskoulussa on kolme atk-luokkaa, jotka ovat vapaana ollessaan varattavissa myös muiden oppiaineiden kuin tietotekniikan käyttöön. Jokaisessa luokassa on tarvittavat, nykyaikaiset av-välineet. Koululla on oma kirjasto, jota pyritään kehittämään jatkuvasti. Myös ympäristön esteettisyyteen on kiinnitetty huomiota. Hyvinä esimerkkeinä tästä ovat oppilaiden oleskelutilojen suunnitteluun panostaminen sekä pihasuunnitelma. Seinäjoen Yhteiskoulussa oppimisympäristö kokonaisuudessaan tukee opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Se edistää vuoropuhelua ja ohjaa oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena koulussamme on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisessä vastuu kuuluu niin opettajalle kuin oppilaallekin Opetusjärjestelyt Rehtori laatii vuosittain tuntikehyksen puitteissa opetusryhmät eri oppiaineisiin. Koulun tuntikehyksen käytön päättää koulun opettajakunta. Opetusryhmät laaditaan tasapuolisesti niin, että perusopetusryhmien koko on maksimissaan 24 oppilasta. Työaineissa, kuten fysiikka, kemia, biologian laborointi, kotitalous ja käsityö, ryhmät laaditaan niin, että maksimikoko on 16 oppilasta. 5

6 3.2 Työtavat Koulussamme käytetään oppiaineisiin sopivia, mahdollisimman oppilaskeskeisiä työtapoja, jotka opettaja valitsee. Koululla pyritään jatkuvasti kehittämään resursseja (atk-luokat, laitteet jne.) tietokoneavusteisen opetuksen järjestämiseksi. Yleisiä työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta ja arvioida sitä ottavat huomioon erilaiset oppimistyylit, tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset kehityserot ja oppilaan taustan. 3.3 Kansainvälisyys opetuksessa Kansainvälistyminen eri toimintaympäristöissä asettaa myös koululaitokselle haasteen saada kansainvälisyys luontevaksi osaksi koulujen arkipäivää. Kansainvälisyys toteutuu kaikissa oppiaineissa ja näkyy myös koulun arjessa. Toimintatapoina ovat ikäkaudesta riippuen laulut ja leikit musiikki, kirjallisuus ja kuvataide ilmaisutaito tutkimukset ja näyttelyt erilaiset projektit ja teemapäivät aamunavaukset ja taksvärkki kummioppilaat kerhotoiminta kirjeenvaihto Internetin hyödyntäminen ja media koko koulun henkilökunnan vierailut ulkomailla kerran kolmessa vuodessa vieraiden kielten opiskelu oppilasvaihto ja muut säännölliset vierailut. KANSAINVÄLISET KONTAKTIT: Vuodesta 2001 oppilaskunnalla on ollut kummilapsi Plan International nimisen hyväntekeväisyysjärjestön kautta. Osa vuosittaisista taksvärkkituloista käytetään kummilapsen kuukausiavustukseen. Oppilaat ovat yhteydessä kummilapseen kirjeitse ja kummius on esillä myös aamunavauksissa muutaman kerran vuodessa. Taksvärkkirahoilla tuetaan myös koulussamme vierailleen masai-opettajan opetustyötä sekä opettajankoulutusta Keniassa. 6

7 Koulumme on tehnyt yhteistyötä Espanjan Gironassa sijaitsevan Montessori Palau koulun kanssa. Oppilasryhmämme opettajineen on vieraillut Gironassa syksyisin ja keväisin ovat puolestaan Gironalaiset vierailleet Yhteiskoulussa. Toinen ystävyyskoulu sijaitsee Oldenburgissa, Saksassa. Yhteistyö on tällä hetkellä sitä, että oppilaat ja henkilökunta ovat sähköpostiyhteydessä. Koulumme henkilökunta on vieraillut Saksassa keväällä Keväällä 2012 saksalaiskoulun henkilökunta puolestaan vierailee koulullamme ja saksan kielen oppilaiden vaihto on tavoitteena aloittaa lukuvuoden aikana. Vuosittain koulussamme myös vierailee kielten tunneilla kaupungissamme vaikuttavia vaihto-oppilaita kertomassa omasta kotikaupungistaan ja maastaan. 7

8 4. Tuntijako Oppiaine 7. luokka 8. luokka 9. luokka Äidinkieli Uskonto Historia Englanti Ruotsi Matematiikka Fysiikka/kemia Biologia/maantiede Kuvataide Musiikki Liikunta Kotitalous Tekninen työ/ tekstiilityö Oppilaanohjaus 0,5 1 0,5 Terveystieto 0,5 2 0,5 Kaikille yhteisiä tunteja Valinnaisia tunteja

9 4.1. Opetuksen osa-alueita painottavat luokat Seinäjoen Yhteiskoulun tarkoituksena on ensisijaisesti hyvän perusopetuksen tarjoaminen. Lisäksi koulussamme toimivat liikuntaluokat, joita on kaksi jokaisella vuosiluokalla. Pääsykokeella valitut liikuntaluokkalaiset opiskelevat 1 2 vuosiviikkotuntia enemmän liikuntaa kuin muut. Ylimääräiset tunnit vähentävät oppilaan valinnaistunteja. Joustavan perusopetuksen luokalle puolestaan valitaan vuosittain korkeintaan 10 oppilasta. Valintaperusteena voi olla erilaiset oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvät vaikeudet. Jopo-opetuksesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Lisäksi koulussamme on vuosittain erilaisia kehittämiskohteita tai painopistealueita opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa Liikuntaluokkien opetussuunnitelma Seinäjoen Yhteiskoulun koulun liikuntaluokkien tarkoitus on antaa liikunnallisesti lahjakkaille ja liikunnasta innostuneille oppilaille tavallista monipuolisempaa ja tehostettua liikunnan opetusta. Liikuntaluokalla on samat oppiaineet kuin muillakin luokilla. Lisäliikunta on sisällytetty oppilaan valinnaisaineisiin: 7. luokalla: Kaikilla oppilailla on kaksi tuntia liikuntaa ja yksi valinnaistunti viikossa. Liikuntaluokkalaisilla valintana on liikunta. 8. ja 9. luokilla: Kahden kaikille yhteisen liikuntatunnin lisäksi oppilaiden kuudesta valinnaistunnista kaksi on liikuntaa. Liikuntaa on siis neljä tuntia viikossa. Lisäksi kaikki koulumme oppilaat voivat valita vielä kaksi tuntia erilaisia liikuntakursseja. Liikuntaluokille oppilaat valitaan sosiaalisen sopeutuvuuden, liikunnallisen lahjakkuuden, harrastuneisuuden ja testien perusteella. Joka vuosi liikuntaluokkia perustetaan kaksi kappaletta. Liikuntaluokkien liikuntatunneilla voi omien opettajien lisäksi toimia asiantuntijoina jonkin lajin erikoisvalmentajia. Oppilaiden harrastuneisuuden ja menestymisen mukaan on kouluaikana mahdollisuus retki- ja kilpailutoimintaan. Liikuntaluokat tekevät joka vuosi jonkin liikunnallisen retken tai leirikoulun. 7. luokalla retki Kuortaneen Urheiluopistolle 8. luokalla maastoretki 9. luokalla leirikoulu Jyväskylässä Liikunnan opetuksessa pyritään myönteiseen, kannustavaan ja turvalliseen ilmapiiriin. Opetuksessa huomioidaan luonnonolosuhteet ja vuodenajat, paikalliset piirteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet. 9

10 Yleisten liikunnanopetuksen tavoitteiden lisäksi liikuntaluokkien tunneilla on mahdollisuus tutustua / harrastaa useampia liikuntalajeja kuin perustunneilla voi saada ohjausta ryhmän hallintaan ja valmennukseen. Tämä tukee oppilaiden valmiuksia mahdolliselle liikunnalliselle alalle hakeutumisessa sekä mahdollisessa valmentaja toimimisessa. TYÖMENETELMÄT Opetus on käytännön työskentelyä, johon liittyy teoreettisen tiedon, sosiaalisuuden ja hygienian sekä turvallisuusohjeiden soveltamista. Opetusmenetelminä ovat opetettavasta asiasta riippuen opettajajohtoinen, yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely. Työskentelyssä korostuu edelleen leikinomaisuus. ARVIOINTIIN VAIKUTTAVIA SEIKKOJA Oppilaan arvioinnissa huomioidaan samat seikat kuten muissakin ryhmissä: Liikuntataidot ja tiedot eri lajeissa ja testeissä Käyttäytyminen oppitunneilla sekä yleisten koulun sääntöjen noudattaminen. Oppilas voidaan siirtää pois liikuntaluokalta, jos hän ei osaa noudattaa koulun sääntöjä, koska liikuntaluokat liikkuvat paljon koulun ulkopuolelle ja tekevät retkiä. Oppilaaseen tulee voida luottaa niin koulussa kuin koulun ulkopuolellakin. Asenne, aktiivisuus - osallistuminen - liikuntavarusteet - ryhmässä toimiminen - yleisten sääntöjen noudattaminen - reilu peli Fyysinen kunto Arvioinnissa käytetään jatkuvaa havainnointia, testejä ja itsearviointia. 7.luokalla valinnaiskurssin suoritukset näkyvät oppilaan normaalissa liikuntanumerossa. Valinnaiskurssin suoritus merkitään todistukseen merkinnällä hyväksytty/hylätty. 8. ja 9.luokilla oppilas arvioidaan kahdella numerolla (normaali liikuntanumero sekä erikseen kahden valinnaistunnin numero). Normaali liikuntanumero annetaan yleisten kunnan liikunnan arviointikriteerien mukaan. Valinnaistuntien numerossa painotetaan lisäksi oppilaan aktiivisuutta ja asennetta. 5. ESI- JA ALKUOPETUS Seinäjoen yhteiskoulussa ei ole esi- ja alkuopetusluokkia. 10

11 6. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetushallituksen antamien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset aihekokonaisuudet ovat Ihmisenä kasvaminen Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys Viestintä ja mediataito Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta Turvallisuus ja liikenne Ihminen ja teknologia Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmassa on jokaisen oppiaineen kohdalla selvitetty, kuinka aihekokonaisuudet toteutetaan ko. aineessa. Noudatamme Seinäjoen kaupungin opetussuunnitelmaa. 7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä tulee ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset edellytykset ja tarpeet. Oppilaan tukeminen on osa kaikkea kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Koulujen toimintatapoja ja -kulttuuria tulee kehittää niin, että oppilaiden erilaisuus voidaan kohdata mahdollisimman hyvin. Opettajalla on vastuu opetusryhmän ja sen jokaisen oppilaan erilaisten lähtökohtien ja tarpeiden huomioonottamisesta opetuksessa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaan oppimisen valmiuksiin ja hänen mahdollisuuksiinsa ottaa vähitellen vastuuta omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta, tavoitteiden asettamisesta ja toteuttamisesta. Käytettävien opetusmenetelmien tulee ohjata myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittymistä. Oppilaan tarvitseman tuen tarpeen arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetus- ja kasvatustilanteisiin. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uuteen kolmiportaiseen malliin kuuluvat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. 7.1 Yleinen tuki Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen, oppimisen ohjaaminen, oppimisympäristön kehittäminen, henkilökohtaisen ohjaamisen lisääminen, toimintaohjeiden selkiyttäminen, samanaikaisopetus, tukiopetus, eriyttäminen, 11

12 oppimisen apuvälineiden käyttäminen, kodin ja koulun yhteistyö, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollon tuki ja avustajan tai koulunkäynninohjaajan käyttäminen opetuksessa. Yleisen tuen aikana on mahdollista tehdä oppilaalle myös oppimissuunnitelma (luku 7.2.1). Yleisen tuen tavoitteena on mahdollisimman nopea ja varhainen puuttuminen oppimisen ja koulunkäynnin edistymiseen yleisen tuen keinoin. Tuki järjestetään oppilaan omassa lähikoulussa, hänen omassa luontaisessa oppilasryhmässään, ja pääsääntöisesti sitä antaa lastentarhan-, luokan- tai aineenopettaja. Jotkut oppilaat saattavat tarvita avustajaa, tulkkipalveluja ja apuvälineitä selvitäkseen lähikoulun oppilasympäristössä omien edellytystensä mukaisesti. Jokaisella lapsella on oikeus yleisen tuen erilaisiin tukimuotoihin. On tärkeää, että uusia tietoja ja taitoja opiskellessaan oppilas uskaltaa ottaa myös riskejä ja saa luvan epäonnistua. Yleisen tuen muodoista tärkeässä roolissa ovat myös oppilaan itsetunnon ja omien vahvuuksien kasvattaminen sekä elämänhallintataitojen vahvistaminen. Yleisen tuen aikana opettaja seuraa oppilaan oppimisprosessia ja antaa palautetta oppilaan kehittymisestä ja edistymisestä sekä antaa oppilaalle yleistä tukea. Jos opettaja havainnoi, etteivät yleisen tuen keinot riitä, siirrytään tehostettuun tukeen (kaavio 1). Kaavio 1. sekä muut kaaviot ja lomakkeet löytyvät Akkunasta, kohdasta oppimisen ja koulunkäynnin tuki sekä kunnan opetussuunnitelmasta. Tehostettu tuki voidaan aloittaa vasta pedagogisen arvion jälkeen. Aluksi luokanopettaja tai luokanohjaaja keskustelee oppilaan tilanteesta oppilaan huoltajan sekä erityisopettajan kanssa, minkä jälkeen oppilaalle tehdään pedagoginen arvio (luku 7.1.1). Opettaja vie oppilaan asian oppilashuoltoryhmään, jossa hän kertoo oppilaan tilanteesta. Oppilashuoltoryhmä arvioi, onko oppilaan saama yleinen tuki riittävää. Jos oppilaan saama tuki katsotaan riittäväksi, jatketaan yleisen tuen keinoin. Jos yleinen tuki ei riitä, siirrytään tehostettuun tukeen Pedagoginen arvio Pedagogisen arvion tekee luokanopettaja, luokanohjaaja tai yksittäisen oppiaineen kohdalla aineenopettaja yhteistyössä luokanohjaajan kanssa. Mikäli kyseessä on jokin muu kuin oppimisvaikeus, arvion tekee luokanohjaaja. Arviota voidaan täydentää myös muiden asiantuntijoiden lausunnoilla etenkin silloin, kun oppilaalla on hänen hyvinvointiinsa ja kehitykseensä liittyviä ongelmia. Pedagoginen arvio perustuu opettajan tai opettajien havaintoihin sekä keskusteluihin ja yhteistyöhön oppilaan vanhempien kanssa. Pedagogisessa arviossa kuvataan oppilaan oppiminen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksista oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet 12

13 arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. 7.2 Tehostettu tuki Tehostettu tuki on yleistä tukea säännöllisempää, voimakkaampaa ja yksilöllisempää. Tehostettu tuki tarkoittaa esi- ja perusopetuksen yleisten tukikäytänteiden tehostamista sekä määrällisesti että laadullisesti. Se on suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleinen tuki. Tehostetun tuen tavoitteena on tukea yleistä tukea tehokkaammin oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä oppilasta yksilönä hänen vahvuuksineen. Tuen tarkoitus on ehkäistä ongelmien kasvamista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana opetuksen ja tukimuotojen tulee perustua opettajien tekemään pedagogiseen arvioon (luku 7.1.2). Tehostetun tuen aikana oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma, joka kootaan pedagogisen arvion pohjalta. Oppimissuunnitelman tekemisestä vastaa luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja samoin periaattein kuin pedagogisen arvion kokoamisen kohdalla on määritelty. Tehostetun tuen aloittaminen, sen järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan siirtyminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti oppilashuoltoryhmässä. Pedagogista arviota voidaan tarvittaessa täydentää lääketieteellisillä tai psykologisilla asiantuntijalausunnoilla. Oppilaalle annettava tehostettu tuki kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan (luku 7.2.1). Tehostetun tuen vaiheessa oppiaineiden oppimääriä ei voida yksilöllistää. Tehostetun tuen painopistealueita ovat osa-aikainen erityisopetus, oppimisen ja opintojen yksilöllinen ohjaus, joustavien oppilasryhmien käyttö sekä kodin kanssa tehtävä yhteistyö. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä vahvistetaan. Tehostettu tuki tulee järjestää laadultaan ja määrältään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaan tulee saada onnistumisen kokemuksia, ja hänen tulee saada löytää omia vahvuuksiaan. Tehostetun tuen aikana oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä tulee seurata ja arvioida säännöllisesti. Myös oppilaan itsearvioinnin merkitys korostuu. Oppimissuunnitelma tulee tarkistaa vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Opettaja seuraa tehostetun tuen riittävyyttä oppilaan oppimisen, kasvun ja kehityksen suhteen. Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa arvioida oppilashuoltoryhmässä. Oppilashuoltoryhmä voi todeta tehostetun tuen riittäväksi, ja opetusta jatketaan samoin periaattein. Oppilashuoltoryhmä voi myös arvioida, ettei tehostettua tukea enää tarvita ja päättää, että lapsen opetusta voidaan jatkaa yleisen tuen keinoin. Kolmas vaihtoehto on, että oppilashuoltoryhmä arvioi tehostetun tuen riittämättömäksi. Tällöin oppilaalle pitää laatia pedagoginen selvitys (luku 7.2.2). Se laaditaan moniammatillisena yhteistyönä oppilaan opettajan (luokanopettaja, luokanohjaaja tai aineenopettaja) johdolla. Pedagogisen selvityksen tarkoitus on saattaa oppilas erityisen tuen piiriin. 13

14 Kaaviossa 2 (liite) havainnollistetaan tehostetun tuen vaiheita. Tehostettu tuki perustuu opettajan laatimaan pedagogiseen arvioon. Pedagogista arviota voidaan täydentää asiantuntijalausunnoilla (esimerkiksi erityisopettaja, psykologi tai puheterapeutti). Pedagoginen arvio viedään oppilashuoltoryhmän arvioitavaksi. Oppilashuoltoryhmä tekee päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta, jolloin oppilaalle on laadittava oppimissuunnitelma. Se laaditaan yhteistyössä opettajan, lapsen, huoltajan ja erityisopettajan tai opinto-ohjaajan kanssa. Pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman tekemisestä on oppilaan opetuksesta suurimmassa vastuussa olevalla opettajalla Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Se voidaan laatia jokaiselle oppilaalle jo yleisen tuen aikana, mutta pakolliseksi sen laatiminen tulee tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman sisältö kuvataan erikseen yleisen ja tehostetun tuen osalta. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan, lisätä opettajan tietoisuutta oppilaasta ja sitä kautta auttaa oppilaan opetuksen järjestämistä ja suunnittelua. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa, jonka avulla hän voi tukea lastaan. Oppimissuunnitelman avulla ei kuitenkaan voida yksilöllistää oppiaineiden oppimääriä. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä huoltajan kanssa. Tarvittaessa oppilas voi olla suunnittelussa myös mukana. Luokan- tai aineenopettajan tukena voi olla erityisopettaja, koulunkäynninohjaaja tai muu asiantuntija. Huomioitavaa on, että oppilaalla tulee olla oppilashuoltoryhmän päätös tehostetun tuen aloittamisesta. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa sekä huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt. 14

15 7.2.2 Pedagoginen selvitys Pedagoginen selvitys tehdään silloin, kun tehostettu tuki ei ole ollut oppilaalle riittävä. Oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat tekevät selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Selvitys käsitellään moniammatillisena yhteistyönä oppilashuoltoryhmässä, jossa selvitetään sekä oppilaan saama tehostettu tuki että oppilaan kokonaistilanne. Tarvittaessa pedagogista selvitystä täydennetään asiantuntijoiden lausunnoilla. Näiden kahden selvityksen ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedagogiseksi selvitykseksi. Mikäli oppilaan opiskelemista oppiaineista yksikin yksilöllistetään, tehdään hänelle erityisen tuen päätös. Yksilöllistäminen on mahdollista, kun lapsi ei saa omalla ikätasollaan oppiainetta arvioitaessa edes arvosanaa viisi. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä pedagoginen selvitys. Erityisen tuen päätöksen tekee erityisopetuksen rehtori. Päätös on hallinnollinen asiakirja. Oppilaan erityisen tuen tarve tulee tarkistaa lain edellyttämissä nivelvaiheissa (2./3. lk ja 6./7. lk) sekä aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. 7.3 Erityinen tuki Erityistä tukea saavat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla, vaan oppilas tarvitsee tukea pääosin erityisopetuksena annettuna opetuksena. Erityisen tuen tarve todetaan pedagogisessa selvityksessä, joka toimii myös perusteluna erityisopetuspäätökselle. Erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, joilla on yksilöllistettyjä oppimääriä, pidennetty oppivelvollisuus tai sosiaalis-emotionaalisia vaikeuksia. Myös vaikeammin vammaiset ja sairaat oppilaat, jotka opiskelevat toiminta-alueittain, kuuluvat tuen piiriin. Erityinen tuki on luonteeltaan kuntouttavaa sekä vahvasti oppilaan yksilöllisten tarpeiden mukaan suunnattua. Tämä tukimuoto edellyttää moniammatillista yhteistyötä ja resursointia. Erityisen tuen tavoitteena on tarjota oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Tämä mahdollistaa oppilaan edellytykset jatko-opintoihin. Kaavio 3 (liite) havainnollistaa erityisen tuen toimintamallia. Erityinen tuki perustuu pedagogiseen selvitykseen. Erityisen tuen aloittamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen hallintopäätös. Päätös tehdään hallintolain mukaisesti, ja se on määräaikainen. Erityisen tuen tarvetta tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamisesta huolehtii oppilaan opetuksesta vastaava opettaja. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan 15

16 pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Jokaiselle erityisen tuen päätöksen saaneelle oppilaalle on laadittava HOJKS (luku 7.3.1). Oppilaan oppivelvollisuusaikaa voidaan tarvittaessa pidentää. Erityisen tuen aikana myös oppiaineiden yksilöllistäminen on mahdollista. Joidenkin oppilaiden kohdalla opetus on syytä järjestää toiminta-alueittain oppiainejaon sijasta. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee useimmiten lähikoulun sijasta pienryhmässä. Erityisen tuen aikana oppilaan opetuksessa on käytettävissä erityisopetuksen lisäksi kaikki muut perusopetuksen tukimuodot. Niiden lisäksi on mahdollista tehostaa oppilashuoltotyötä ja lisätä muuta moniammatillista yhteistyötä esimerkiksi hyödyntämällä erilaisia kuntoutustai muita asiantuntijapalveluita. Erityisen tuen päätöstä tarkistetaan tarvittaessa, mutta vähintään toisen ja kuudennen luokan keväällä. Tarkistuksen perusteella erityistä tukea jatketaan tai oppilashuoltoryhmän suosituksesta erityisopetuksen rehtori purkaa erityisen tuen päätöksen. Tällöin lapsi siirtyy takaisin tehostetun tuen piiriin Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityisen tuen piirissä opiskelevalle oppilaalle on erityisen tuen päätöksen jälkeen laadittava HOJKS, joka on oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma opetuksen ja koulunkäynnin tueksi. HOJKSissa oppilaan opiskelu ja opetus suunnitellaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla vastaamaan hänen yksilöllisiä tarpeitaan. Oppilaan opiskelemia oppiaineita voidaan yksilöllistää yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän osalta. Erityisistä syistä oppilas voidaan vapauttaa jostain oppiaineesta. HOJKSin laativat oppilaan opettajat yhteistyössä oppilaan ja tämän huoltajan kanssa. HOJKS päivitetään vähintään kerran vuodessa. Päivitykseen osallistuvat oppilaan ja hänen huoltajansa lisäksi opettajat ja muut tarvittavat asiantuntijat. 16

17 8. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 8.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki Seinäjoen yhteiskoulussa aineenopettajat ja opinto-ohjaajat ohjaavat oppilaita oikeaan opiskelutekniikkaan ja oppilas saa tarvittaessa tukiopetusta. Jos koulunkäynnin ongelmat jatkuvat, oppilaalla on mahdollisuus saada erityisopetusta. Myös oppilaan tai koko ryhmän tehtäviä voidaan eriyttää. Oppilasta rohkaistaan tarvittaessa pidennettyyn yläkouluun. Hänelle voidaan tehdä tarvittaessa henkilökohtainen oppimissuunnitelma (maahanmuuttajat, oppilaat, joilla on oppimisvaikeuksia jne.). Oppilaalla on mahdollisuus kuraattorin sekä kouluterveydenhoitajan tarjoamaan apuun ja tukeen. Jokaisella oppilaalla tulee koulussa olla joku turvallinen aikuinen. OHJEET OPPILAILLE ERI OPPIAINEIDEN LÄKSYJEN TEKEMISEEN JA KOKEISIIN VALMISTAUTUMISEEN, aineryhmittäin laaditut ohjeet: USKONTO Oppikirjan tekstin lukeminen 1. Lue annettu läksykohta huolellisesti alusta loppuun. Älä tyydy vain silmäilemään. 2. Luettuasi kerran koko tekstin, kertaa, mistä kappaleessa puhuttiin: tee itsellesi kysymyksiä, esim. mikä lukemassasi oli oleellista, keitä henkilöitä, mitä tekivät, millä perusteella, mitä siitä seurasi jne. 3. Tarkista, että ymmärsit asian. Ellet, lue vielä uudestaan. Lue vihkon muistiinpanot. 4. Katso kuvat, kuvatekstit ja kartat. Mitä ne kertovat? 5. Tavoite on, että pysyt omin sanoin, ilman kirjaa selvittämään, mitä läksykohta sisältää. Tehtävät 1. Merkitse annetut tehtävät huolellisesti. 2. Tehtävien tarkoitus on kerrata ja vahvistaa kappaleessa ollutta asiaa. Käytä siis kyseistä kappaletta apunasi. Mielipidettä tiedustelevissa kysymyksissä muodosta vastaus niiden tietojen pohjalta, joita asiasta on sinulle muodostunut. 3. Kaikki annetut tehtävät tarkastetaan tunnilla. Kokeeseen lukeminen 1. Opettele asia kunnolla silloin, kun se on läksynä. 2. Aloita kokeeseen lukeminen useita päiviä ennen koepäivää. Lue ja opettele pienissä erissä, kappale tai kaksi kerrallaan. Tarkista, että ymmärrät asian. Kun olet lukenut koko koealueen, kertaa. Tarkista, että et sekoita esim. vieraiden uskontojen tietoja keskenään. 17

18 3. Kirkkohistoriassa paikallista vuosisadat, joihin tapahtumat liittyvät. Tarkista syyt ja seuraukset. 4. Koetta edeltävänä iltana älä lue myöhään. Nuku kunnon yöunet. ja arvostelu 1. Jokaisessa kokeessa oppilas tekee itsearvion tuntiosaamisestaan, tehtäviensä suorittamisesta, läksyjensä lukemisesta ja vertaa niitä edellisen jakson vastaaviin. 2. Koe ja kirjallinen läksynkuulustelu (pistot) arvostellaan Tuntiosaaminen vaikuttaa todistuksen arvosanaan +-1 numeroa. Kiitettävä tuntiosaaminen koostuu aktiivisesta viittaamisesta, asioiden hallitsemisesta, tehtäviin paneutumisesta ja myönteisestä kokonaisasenteesta oppiainetta kohtaan. TEKSTIILITYÖ perusteet Tekstiilityössä arviointia tapahtuu luontevasti tuntityöskentelyn aikana sekä oppilaan että opettajan puolelta. Jatkuvan arvioinnin lisäksi jokaisen työn valmistumisen jälkeen oppilas täyttää itsearviointilomakkeen. Lomakkeeseen tulee myös opettajan arvio. Arvioinnissa pyritään huomioimaan oppilaan lähtötaso ja edistyminen. lomake menee oppilaan mukana kotiin huoltajan nähtäväksi. Lomakkeeseen on mahdollisuus kirjoittaa terveisiä opettajalle. Oppilas palauttaa arviointilomakkeen huoltajan allekirjoituksella varustettuna opettajalle. Oppilaan todistuksen arvosanaan vaikuttavat seuraavat asiat Asenne: yritteliäisyys, innostus ja kiinnostus tekstiilityötä kohtaan Töiden suunnittelu: paneutuminen suunnitteluun ja suunnitelman dokumentointi Työskentely: ahkeruus, omatoimisuus ja oikeat työtavat Valmiit työt: töiden määrä (varsinaiset työt tärkeimpiä, lisätöistä plussaa), töiden haastavuus, omaperäisyys, käyttökelpoisuus, virheettömyys ja siisteys Läksyt: tehtäviin ja läksyihin panostaminen Läksyt Oppilaat eivät saa tekstiilityöstä omaa kirjaa, joten kirjalliset tehtävät tehdään suurimmaksi osaksi tuntien aikana lainakirjoilla. Mahdolliset kotiläksyt kirjoitetaan tai liimataan monisteina vihkoon. Tunneilla ja kotona hyödynnetään nettiä mahdollisuuksien mukaan. Oppilas voi halutessaan tehdä käsityötään kotona eteenpäin. Pääasiassa työ tulee valmistua kuitenkin koulussa tuntien aikana. Joskus oppilas saa tehtäväksi tehdä kotona työtään eteenpäin. 18

19 HISTORIA JA YHTEISKUNTAOPPI Ohjeet läksyjen lukemiseen ja kokeisiin valmistautumiseen: Kertaa edelliset vihkomuistiinpanot jokaisen oppitunnin jälkeen Kirjan tekstin lukeminen: 1) Selaa luettava teksti läpi, tutustu otsikoihin ja vilkaise kuvat 2) Lue teksti läpi ja pyri saamaan yleiskuva asiasta 3) Lue teksti vielä toiseen kertaan perusteellisesti, lue pieninä pätkinä, pysähdy hetkeksi miettimään lukemasi sisältöä 4) Mieti syy- ja seuraussuhteita, yhtäläisyyksiä ja eroja Kuvien ja karttojen opiskelu: 1) Mitä kuvassa on, mitä kartta kertoo? 2) Miten kuva/kartta liittyy tekstiin? 3) Mikä tarkoitus kuvalla on? Historian vihkomuistiinpanoissa/teksteissä vuosilukuja ei tarvitse päntätä, ellei ole erikseen mainittu Arvioinnissa huomioidaan: Jatkuva näyttö eli annettujen tehtävien suorittaminen ja opetuksen seuraaminen sekä siihen osallistuminen Koemenestys Mahdolliset kirjalliset läksynkuulustelut ja esitelmät VIERAAT KIELET Vieraan kielen taidon hyvä oppiminen on mahdottomuus, ellei myös kotiläksyjen tekoon panosteta. Tuntityöskentely ja kotiläksyt täydentävät toisiaan, joten kotiläksyjen tekoon on syytä keskittyä kunnolla. Läksyohje - Kotiläksyt ja itseopiskelu ovat erittäin tärkeä osa oppimista. Näin opitaan itsenäistä opiskelua. - Kotiläksyjä annetaan yleensä joka tunnilta, joten jos oppilas on poissa tunnilta, kuuluu hänen selvittää, mitä tehtäviä tunnin aikana on tehty sekä mitä on annettu läksyksi. - Läksyt tehdään kotona. - Kielten tunneilla annetaan usein kotitehtäväksi opetella sanoja ja lauseita. Vaikka seuraavaksi tunniksi ei olisikaan sovittu sanakoetta aiheesta, kuulustelee opettaja kuitenkin suullisesti tai kirjallisesti läksyn. Myös sanojen opettelu on siis läksyä (aina läksy ei ole tehtäviä kirjasta). 19

20 Kokeeseen luku 1) Kertaa kokeeseen ilmoitetut tekstit lukemalla tekstit useampaan kertaan läpi. Varmista samalla, että ymmärrät koko tekstin. 2) Opettele tekstien sanat. Käytä erilaisia tapoja opetella. 3) Käy läpi teksteihin liittyvät harjoitukset tehtäväkirjasta ja vihkostasi. 4) Kertaa kokeeseen määrätyt kielioppiasiat kirjastasi ja vihkostasi. 5) Jos tarvitset tukiopetusta ennen koetta, älä epäröi kysyä opettajaltasi apua. Sovi tukiopetuksesta hyvissä ajoin ennen koetta. Tukiopetus pidetään pääsääntöisesti ennen koulua tai koulun jälkeen. 6) Kokeeseen lukiessa ja erityisesti kielioppiasioita kerratessa kannattaa hyödyntää Internetin laajaa valikoimaa erilaisista kieliopin harjoittamisen sivustoista. Kts. esimerkkilinkkejä koulun linkkisivulta. perusteet Arvioinnin tarkoituksena on selvittää oppimisen laatu ja määrä sekä verrata niitä tavoitteisiin, joita opetukselle asetetaan. perustuu sekä suulliseen että kirjalliseen kielitaitoon ja edistymistä tarkastellaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin. Kieltenopiskeluun kuuluvat summatiiviset kokeet sekä sanakokeet. on jatkuvaa ja kumulatiivista (aiempi opintomenestys otetaan huomioon). kohdistuu oppilaan tuntityöskentelyyn, aktiivisuuteen, ahkeruuteen (mm. tuntityöskentely ja kotiläksyjen teko) ja omaehtoiseen työskentelyyn (oppilas näyttää halukkuutensa oppia ja edetä aineessa). Myös oppilaan asenne opittavaa ainetta kohtaan huomioidaan. Kielissä päättöarviointiin vaikuttaa oppilaan taso suhteessa opetussuunnitelmassakin mainittuun Kielitaidon tasojen kuvausasteikkoon. Opetussuunnitelmassa on kuvaus päättöarvioinnin taitotasokriteereistä arvosanalle 8. ÄIDINKIELI Oppiaineen arviointiperusteet: Numero koostuu tuntiaktiivisuudesta, kirjallisista ja suullisista kokeista, kirjoitelmista ja puhe-esityksistä. Viittaa tunnilla aktiivisesti. Kuinka luen äidinkielen läksyt: Tee tunnilla määrätyt kotitehtävät huolellisesti kotona itse. Älä kopioi muilta. Suhtaudu oppiaineeseen ja annettuihin tehtäviin positiivisesti. Lue kaikenlaista kaunokirjallisuutta runsaasti. Myös sanomalehtien säännöllinen seuraaminen on tärkeää. 20

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37

Koulu/päiväkoti: Oppilas: Hyväksytty Opetuslautakunta 13.6.2012 37 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (salassa pidettävä) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Henkilötiedot Päiväys Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne.

YHTEISTYÖ OPPILAAN JA HUOLTAJIEN KANSSA. Kodin tuki, koulunkäynnissä auttaminen (esim. yhteiset toimintatavat, läksyt, kokeet, riittävä lepo jne. YLEINEN TUKI Aloitetaan HETI tuen tarpeen ilmetessä. Ei vaadi testausta tai päätöstä. On yksittäinen pedagoginen ratkaisu sekä ohjaus- ja tukitoimi, jota toteutetaan joustavasti. Tuki järjestetään opettajien

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Opettajatyöpäivä Lauantai 29.10.2016 Raija-Liisa Hakala ja Taina Huhtala YLEINEN TUKI: Eriyttäminen Joustavat ryhmittelyt Tiimiopettajuus Samanaikaisopetus Tukiopetus Ohjaus-

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa

5.5 Erityinen tuki. Erityinen tuki Oulun esiopetuksessa 5.5 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille lapsille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muuten. Lapsen edellytykset ovat voineet heikentyä

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Ohje HOJKS:n laadintaan

Ohje HOJKS:n laadintaan Ohje HOJKS:n laadintaan Luonnos 1 HOJKS 1.1 Perustiedot 1.2 Asiakirja 1.3 Opetuksen ja tukitoimien järjestäminen 1.4 Tukimuodot 1.5 Oppiaineet 1.6 Muut palvelut 1.7 Laatimisessa on hyödynnetty seuraavia

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin:

4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT. Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: 4. HOJKS ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: Isä Osoite: Puhelin: äiti Osoite: Puhelin: Erityisen tuen päätöspäivä: Päätöksen tekijä: Opetuksen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi

KUULEEKO KOULU? Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla. Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammainen oppilas kolmiportaisen tuen rappusilla Kristiina Pitkänen Raisa Sieppi Kuulovammaisen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu kolmiportaiseen tukijärjestelmään.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT

Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Esiopetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Lapsen nimi Syntymäaika Esiopetusyksikkö Huoltaja/huoltajat/laillinen

Lisätiedot

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA. - käsikirja henkilöstölle

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA. - käsikirja henkilöstölle OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KAUHAVALLA - käsikirja henkilöstölle TUEN TASOT ARVIOINTI - erityisen tuen päätös - pedagoginen selvitys tarkistusta varten tehdään 2. ja 6. luokan keväällä - HOJKS - säännöllinen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat)

Opetushallitus Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) Opetushallitus 2009 Opetushallitus pukeutui morsiusunelmaan (Tekniikka ja talous) Opetushallitus muutti pitsilinnaan (Helsingin Sanomat) 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ajankohtaista perusopetuksessa

Lisätiedot

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä

Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Yksilöllistäminen koulutus ja kasvatusjärjestelmässä Käytännöt ja strategiat nyt ja tulevaisuudessa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 20.4.2009 PERUSOPETUSLAKI 3 Opetuksen järjestämisen perusteet

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Opetussuunnitelman muutokset 2011

Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetussuunnitelman muutokset 2011 Opetushallitus on päättänyt 29.10.2010 perus- ja lisäopetuksen opetussuunnitelman muutoksista. Oriveden kaupunki muuttaa 1.8.2011 alkaen opetushallituksen määräyksen pohjalta

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA...4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö...4 2. OPETUKSEN

Lisätiedot

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset Hallintojohtaja Matti Lahtinen Oppilaan tukeen liittyvät juridiset kysymykset 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Oppilaan tukea koskeva lainsäädäntö Perustuslaki Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Helsinki. Maaliskuu 2014 Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky Helsinki Maaliskuu 2014 Väittämät / Helsinki vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Helsinki=960: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Helsinki

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen, ja koulunkäynnin tuki Tuen kolmiportaisuus: yleinen, tehostettu ja erityinen Hanna-Mari Sarlin, opetustoimen ylitarkastaja hanna-mari.sarlin@avi.fi Tuen tarvetta aiheuttavat: } Matemaattiset

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä. 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot Ylöjärvellä 4. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tässä luvussa kuvataan oppimisen ja koulunkäynnin tuen keskeiset tavoitteet ja järjestäminen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET 2011 Paraisten kaupunki Suomenkielinen opetus Sisällysluettelo: 1 luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 2 luku Opetuksen järjestämisen

Lisätiedot

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT

KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT KUHMON KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA PÄIVITETYT OSIOT 1.8.2011 - 2 3 Sisältö 1. OPETUSSUUNNITELMA... 4 1.2 Opetussuunnitelman sisältö... 4 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT... 5 2.3 Perusopetuksen

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat

Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Lapsen kehityksen tukeminen esiopetuksessa Toimintaa ohjaavat asiakirjat Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Jyväskylän kaupungin esiopetussuunnitelma 2010 Oppilashuollon strategia Lapsen esiopetuksen

Lisätiedot

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu

Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valinta 9. luokkaa varten keväällä 2015 Noora Lybeck Oppilaanohjaaja Järvenperän koulu Valinnaisaineiden valintaperusteita Oma mielenkiinto, taipumukset, harrastuneisuus, aiempi koulumenestys

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET. Kasvatus- ja sivistyslautakunta PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOKSET JA TÄYDENNYKSET Kasvatus- ja sivistyslautakunta 31.8.2011 63 OPETUSHALLITUS Määräys 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010.

Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS DNRO 50/011/2010. Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset MÄÄRÄYS 29.10.2010 DNRO 50/011/2010 Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA... 1 1.2 OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ... 1

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista?

Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Formatiivinen arviointi Miten arvioinnilla edistetään oppimista? Katja Elo katja.elo@tuusula.fi luokanopettaja Tuusulan kunta Tuusulan OPS2016 arviointityöryhmän jäsen OPS2016: Arvioinnin merkitys oppilaalle

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot