Niin kuin taivaan enkeli mekin iloitsemme. Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme. Kohti valoa s.3. Ikoninmaalaus rukousta ja ekumeniaa s.

Transkriptio

1 Naantalin seurakuntayhtymän lehti 1 / Niin kuin taivaan enkeli mekin iloitsemme. Saamme rientää kertomaan: Nyt elää Jeesuksemme. Kohti valoa s.3 Ikoninmaalaus rukousta ja ekumeniaa s. 4-5 Lähetyksen teemasivut s. 8-11

2 Pääkirjoitus Pääsiäisen ihme kulkee edellämme Pääsiäinen on kristikunnan suurin juhla joka julistaa: Kristus on ylösnoussut. Tämän sanoman varaan kirkko ja sen usko on rakentunut. Tämä on ihmeistä suurin ja selittämättömin, ainutkertainen tapahtuma, jolle ei löydy mitään vertailukohtaa omasta elämästämme. Kristuksen syntymän, elämän ja kärsimykset voimme vielä jotenkin ymmärtää, mutta ylösnousemus on kaikkien kokemustemme ulkopuolella. Silti sen todellisuus koskettaa koko elämäämme. Voimme ottaa pääsiäisen sanoman vastaan järjellä, tunteella ja uskolla - ja näistä kolmesta lähinnä uskolla. Ensimmäisenä pääsiäisenä uskoa oli kuitenkin vähän. Uskon tilalla oli juoksemista tyhjälle haudalle, kysymyksiä ja pelkoa. Vasta kun opetuslapset kohtasivat ylösnousseen Herran, he alkoivat ymmärtää, mitä oli tapahtunut. Kaikki ei ollut alusta alkaen selvää, vaan vasta vähitellen suru muuttui iloksi ja ymmärtämättömyys ymmärrykseksi. Ainutkaan ihminen ei ollut todistamassa ylösnousemusta. Kun naiset kompastelivat varhain kolmannen päivän aamuna haudalle, se oli jo tyhjä. Ihme oli tapahtunut ennen kuin sitä havaittiin. Pääsiäisen ihme kulkee edellämme. Vaikka emme voi ymmärtää Kristuksen ylösnousemuksen salaisuutta olemme siitä osallisia. Vaikka elämme elämämme loppuun asti vajavaisina tässä epätäydellisessä maailmassa, meillä on jo nyt osallisuus siihen täydellisyyteen, jonka Kristus on meille valmistanut. Pääsiäisenä on aika unohtaa murheet ja vajavaisuudet ja iloita siitä, mitä Kristus on tehnyt puolestamme. On aika kääntää katse kohti kirkkautta. Pääsiäissaarnassaan Khrysostomos johdattaa meitä pääsiäisen iloon: Älköön kukaan valittako puutetta, sillä yhteinen valtakunta on ilmestynyt. Älköön kukaan itkekö rikkomuksiaan, sillä anteeksiantamus on noussut haudasta. Älköön kukaan peljätkö kuolemaa, sillä Vapahtajan kuolema on meidät vapauttanut: kuoleman hallussaan pitämä kukisti kuoleman. Petri Sirén, Rymättylän kirkkoherra SISÄLLYS Pääsiäisvaellus kohti valoa... 3 Ikonimaalaus rukousta ja ekumeniaa Piispantarkastuksen kuvakavalkadi Huovisten lähettiperheen työ Japanissa Hydraulipumppu Gambiaan ja 400 tilkkutäkkiä Intiaan...10 Kolumni: Takapihan taika-aineet...11 Kainot kuoropojat...12 Yhteisvastuun iloinen tempauspäivä...13 Seurakunnissa tapahtuu Pääsiäisen ajan ohjelma seurakunnissa...16 Kirkon korjaus valmistuu pian Naantalin kirkon korjaus on edennyt edelleen aikataulun mukaisesti. Meneillään ovat erilaiset viimeistelytyöt sekä äänentoiston ja valaisimien asennukset. Toukokuu on varattu sisustamiseen ja esineistön sekä tarvikkeiden siirtoon. Kaikki on valmista touko-kesäkuun vaihteessa. Kirkko otetaan virallisesti uudelleen käyttöön sunnuntaina klo 10 alkavassa messussa, jossa saarnaa arkkipiispa Kari Mäkinen ja liturgina on kirkkoherra Jyrki Rautiainen. Messu on myös musiikin juhlaa, sillä se on samalla Naantalin Musiikkijuhlien jumalanpalvelus ja siellä esitetään noin 18 minuuttia kestävä teos Durch einen Spiegel. Kirkko avautuu yksittäisille kävijöille kuitenkin jo heti kesäkuun alussa ja on auki päivittäin klo aina elokuun loppuun saakka. Ryhmät pääsevät tutustumaan kirkkoon maanantaista lähtien. Varaukset pyydetään tekemään kirkkoherranviraston numeroon (02) Päivittäiset muutokset ovat mahdollisia Naantalin Musiikkijuhlien aikaan Kirkon korjauksen aikana on käyty läpi kirkon koko esineistö. Mm. alttaritaulu, krusifiksi ja Kristus-veistos on konservoitu. Kuvassa konservaattori Raimo Alakärppä puhdistaa vanhaa alttaritaulua. VESPER perustettu vuonna 2004 Naantalin seurakuntalehti Toimitus Piispantie 2, Naantali Puh: (02) Faksi (02) ISSN: Päätoimittaja: Margit Virkkala Puh. (02) , margit.virkkala@evl.fi Toimituskunta: Margit Virkkala Hanne Tuulos Jorma Laine Nina Lehtovirta Merttu-Mari Huoponen Toimitusneuvosto: Seurakuntayhtymän viestintäryhmä Kustantaja: Ilmoitusmyynti: Kotimaa-yhtiöt PL 279, Helsinki Jaana Mehtälä puh gsm jaana.mehtala@kotimaa.fi Levikki: kpl Seuraava Vesper ilmestyy Kannen kuva: Hanne Tuulos 2 Uutisia myös: w w w.naantalinseurak unta.fi

3 Saara Tuomela Vaellus kohti valoa Naantalin seurakunnan tämänvuotinen pääsiäisvaellus poikkeaa aiemmista vuosista. Nyt vaelletaan seurakuntatalon sisätiloissa ja liturgisten värien opastamana. Pääsiäisvaellus on pidetty perinteisesti Naantalin kirkossa. Kirkon remonttisuunnitelmat saivat vuosi sitten aikaan huolen vaellusta aiemmin järjestelleissä seurakunnan työntekijöissä. Jotain uutta piti kehittää. Idea jätettiin muhimaan kesäksi. Elokuussa lastenohjaajat vierailivat Turun kulttuuripääkaupunkitapahtumassa, jossa paineilmatelttaan oli tehty iso värishow. Kokemus oli huikea. Teltassa käveltiin isojen kuplien läpi, joissa auringonvalo hohti upeasti eri värisävyinä. Mieleen tuli tehdä värihuoneita myös pääsiäisvaellukseen, Marjo Hakamäki-Salo sanoo. Naantalin seurakunnan lapsityössä käytetään yhtenä menetelmänä vauvojen värikylpyä, ja tämän inspiroimana teemaksi vaellukseen muodostui pääsiäiseen liittyvät liturgiset värit. Näyttelijäkokemusta omaava Hakamäki-Salo otti sydämen asiakseen työstää käsikirjoituspohjan tapahtumaan. Tapahtumassa käytettävät värit poikkeavat jonkin verran virallisista liturgisista väreistä, sillä esimerkiksi kiirastorstain värinä on punainen liilan sijaan, jotta ehtoollinen ja kärsimys korostuvat vielä enemmän. Yhteisöllinen kokemus Pääsiäisvaelluksen toteutuksessa on yleensä ollut mukana lastenohjaajia, nuorisotyönohjaajia, pappeja ja vapaaehtoisia. Nyt tapahtumasta on haluttu tehdä yhteisöllinen jo suunnittelusta lähtien, ja projektissa on mukana koko työyhteisö. Hakamäki-Salo korostaakin, että hänen laatima käsikirjoitus on vain pohjana muulle suunnittelulle. Käsikirjoittaja Marjo Hakamäki- Salo. Jokainen huone on varattu yhdelle työmuodolle, joille on annettu vain väri ja teema valmiiksi. Työala ideoi ja valmistelee huoneen lopulliseen muotoon. Pallo on nyt heitetty. Odotan jännittyneenä, mitä tapahtuu. On kiehtova haaste, saako yksinkertaisilla välineillä rakennettua pisteen, jolla pääsee väriin sisälle. Sen verran Hakamäki- Salo paljastaa, että luvassa on ainakin monologeja tai dialogeja esittäviä roolihenkilöitä. Työryhmät ovat pyrkineet luomaan huoneista sellaisia, joissa pyhiä asioita tutkitaan kaikkien aistien avulla. On jotain mitä kuulet, näet, haistat ja jopa maistat, Hakamäki-Salo kuvailee. Milloin? Pääsiäisvaellus on maanantaista perjantaihin ennen palmusunnuntaita eli viikolla 13. Mukaan on kutsuttu päivähoito-, päiväkoti- ja koululaisryhmiä. Keskiviikkona sekä aamupäivällä että illalla on tarjolla kaikille avoimet vaelluskierrokset, joihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Lisäksi voi tulla tilaa joillekin ryhmien kierroksille. Kannattaa ottaa yhteyttä lapsityönohjaaja Tuulikki Palonen-Poikkeukseen. Oppia tulevaan Hakamäki-Salon mukaan tämänvuotinen pääsiäisvaellus on eräänlainen kokeilu. Ensimmäisenä vuotena kokeillaan, sitten ollaan viisaampia, mitä voisi tehdä toisin. Jos tapahtuma ottaa ilmaa siipiensä alle, ensi vuodeksi on tarkoitus lisätä myös vapaita aikoja. J Janne Mäkitalo Pääsiäisvaellus Naantalin seurakuntakeskuksessa. Ryhmät ma 26.3-pe aamupäivällä. Varaukset Tuulikki Palonen-Poikkeus (02) Yksittäiset henkilöt ja perheet ke klo ja klo18. Kierros kestää reilun tunnin. Ei ilmoittautumista. Tervetuloa! 3

4 Naantalin opiston ikonimaalauskurssilla vallitsee touhukas hiljaisuus, kun kymmenkunta naista keskittyy tarkkuutta vaativaan harrastukseensa. Opettaja kiertelee luokassa rauhallisen oloisena ja on kurssilaistensa tukena joka askeleella. Tunnelmaa luo taustalla soiva kirkkomusiikki. Ikoni muistuttaa Jumalan rakkaudesta Ikonien kieli on hyvin harkittua ja hengellistä. Ikonimaalauksessa pyritään maallisin keinoin kuvaamaan iankaikkisuutta, Jumalan ääretöntä rakkautta ja rauhaa. Viisas ja nöyrä maalari maalaa ikoninsa Jumalan kunniaksi, kurssin opettaja, raisiolainen ikonografi Mari Zabyshnyi luonnehtii ikonimaalaukseen liittyvää teologiaa. Ikonien kunnioituksesta ja niiden maalaamisesta päätettiin 7. ekumeenisessa kirkolliskokouksessa Nikeassa vuonna 787 jo silloin, kun kristillinen kirkko oli vielä yksi ja yhtenäinen. Ikonit ovat siis kaikille kristityille jakamattoman Kirkon perintöä. kolmetoista vuotta sitten alkoi opettaa ikonimaalausta Naantalin opistossa. Nykyään kysyntää on jo niin paljon, etten pysty siihen vastaamaan, myöntää Turun seudun opistoissa sekä Valamon luostarin opistossa opettava Zabyshnyi. Koen ikonimaalauksen elämäntehtäväkseni, ja nimenomaan sen opettamisen. Opettaminen on hiljaista kristillisen sanoman esilletuomista arkeen ja kiireeseen. Vaikka aika jää tiukille oman maalaamisen suhteen, koetan ylläpitää sitä jatkuvasti ja laajentaa osaamistani. Se on hyödyksi tietysti myös oppilailleni, pohtii Zabyshnyi. Luonnonmateriaalit kestävyyden salaisuus Sanalla ikoni viitataan erityisesti kristillisestä teemasta maalattuun kuvaan. Se on siis Jumalan valtakunnan esiintuomista, ei vain pelkkää kuvallista ilmaisua. Useissa yhteyksissä on tullut ilmi, että myös luterilaiset maalarit kaipaavat tyhjien seinien tilalle kuvallista johdatusta rukoukseen, Zabyshnyi toteaa. Elämäntehtävänä ikonimaalaus Mari Zabyshnyi on itse maalannut lähes kaksikymmentä vuotta. Hän tutustui ortodoksisuuteen miehensä kautta ja liityttyään ortodoksikirkkoon löysi ikonimaalauksen, joka tuntui heti omalta. Ikonimaalausoppinsa hän on saanut usealta kansainväliseltä ikonimestarilta sekä Optinan luostarin ikonimaalaamossa Venäjällä. Entinen työ apteekissa sai jäädä, kun hän "Ikonit ovat kaikille kristityille jakamattoman Kirkon perintöä." Ikonimaalauksessa edetään aivan kuin maailman luomisessa pimeästä valoon, kuvailee Zabyshnyi. Lähtökohtana tulee olla tarve maalata jokin pyhä tai jokin tapahtuma. Sitten tutustutaan aiheeseen, etsitään malleja, piirretään ja sommitellaan, hän listaa ikonimaalauksen alkuvaiheita. Piirroksen laudalle siirtämisen jälkeen tehdään mahdollinen kultaus ja pohjavärit. Viimeisenä maalataan ikonin tärkein osa eli kasvot. Ikonit tehdään luonnollisilla materiaaleilla, joihin kuuluvat puulauta, kananmuna ja maavärit. Valmis ikoni suojataan pellavaöljyllä, kiteyttää Zabyshnyi monivaiheista, pitkäjänteisyyttä ja tarkkuutta vaativaa ikonimaalausta. Näillä menetelmillä saadaan aikaan satoja, jopa tuhansia vuosia kestäviä teoksia. Vanhimmat puulle maalatut ikonit ovatkin säilyneet meidän päiviimme aina 500-luvulta asti. Ikonimaala rukousta ja 4

5 Luterilaiset maalarit kaipaavat kuvallista johdatusta rukoukseen. Ikonimaalaus keskeyttää kiireen Naantalin opiston ikonimaalausryhmässä vallitsee ekumeeninen ilmapiiri, sillä kurssilaisten joukossa on niin ortodokseja, katolisia kuin evankelisluterilaisiakin. Uskontoon liittyvät asiat ovat jatkuvasti keskusteluissa läsnä: kun maalaus on uskonnollista, on kurssilaistenkin helpompi avautua ja puhua siihen liittyvistä asioista. Uskon, että ikonit tuovat lohtua ja muistuttavat rukouksesta, Zabyshnyi miettii. Kurssilaisista monet kertovatkin ikonimaalauksen rauhoittavan hengellisten asioiden äärelle. Ikonimaalauksessa kiehtoo ikonien kauneus, rauha ja kiireettömyys sekä yhteys pyhiin ja Raamatun tapahtumiin, kuvailee taidehistoriaakin opiskellut Leena Suvanto. Ikonimaalaus ikään kuin tyhjentää kovalevyn, lisää Tarja Vehmas, joka on maalannut ikoneja myös Naantalin kirkon paanuille. Katolinen Hanna Olin koki kadottaneensa maalaamisen mielekkyyden kunnes löysi sen jälleen ikonimaalauksen kautta. Haluan, että maalaamisen lahjastani on hyötyä, ja että maalaamillani ikoneilla on selkeä käyttötarkoitus, toteaa Olin, joka on maalannut ikonin muun muassa Pyhän Johanneksen sisariin kuuluvan kummityttönsä puvunantojuhlaan. Kaikkien lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten täytyy saada oma suojelusenkeli, hän luettelee. Tarja Vehmas on maalannut jo kunnioitettavat kaksikymmentä ikonia, joista suurimman osan hän on lahjoittanut sukulaisilleen ja ystävilleen. Ensimmäisen ikonin, Hellyyden Jumalanäidin, maalasin äidilleni, hän hymyilee. Myös Leena Suvanto on maalannut ikonin samasta aiheesta tyttärelleen 30-vuotislahjaksi sekä suojelusenkelin 2-vuotiaalle lapsenlapselleen. Nyt työn alla on Antipas, hammaslääketieteen suojeluspyhimys, selostaa Suvanto, ammatiltaan hammaslääkäri. Naiset toteavat, että ikonimaalauksessa aihe valikoituu usein niin, että jokin kuva alkaa puhutella ja kutsua maalaajaa. Sanotaankin, että emme me vain katso ikonia, vaan myös ikoni katsoo meitä. Kun tällainen vuoropuhelu syntyy, on minusta ikoni hyvä ja onnistunut, kuvailee Zabyshnyi ikonimaalauksen syvintä olemusta. Ikoni tuo kotiin lämpöä Lähes poikkeuksetta kaikki, kirkkokuntaan katsomatta, haluavat lopuksi viedä valmiin työnsä siunattavaksi ortodoksikirkkoon, kertoo Zabyshnyi. us ekumeniaa Maskun evankelisluterilaisen seurakunnan pappi Oili Ylikleemola on ikonimaalauksessa omien sanojensa mukaan hurahtanut tavallisten värien lisäksi värien tekemiseen itse keräämistään maa-aineksista. Tärkeintä hänelle ikonimaalauksessa on kuitenkin tekemällä rukoileminen. Kun maalaan ikonin lahjaksi jollekin, rukoilen maalatessani saajan puolesta, hän kertoo. Kuva kutsuu maalaajaa Ikonien ehdottomia kestosuosikkeja ovat Zabyshnyin mukaan suojelusenkelit sekä Hellyyden Jumalanäidin ikonit. "Tärkeintä on tekemällä rukoileminen." Moni kurssilainen on sijoittanut kotonaan ikonit niin kutsuttuun ikoninurkkaukseen, jossa ikonien lisäksi voi olla kynttilöitä, ja vaikkapa Raamattu ja virsikirja. Koti tuntuu lämpimältä, kun siellä on ikoneita, Hanna Olin toteaa. J Merttu-Mari Huoponen Lähteet: Mari Zabyshnyi, Opi maalaamaan ikoneita, 2010; Turun Sanomat , Piispa Arsenille ikonimaalaus on vapaata. 5

6 Piispantarkastus Naantalin seurakunn Marja Saantola on juuri asetettu Naantalin seurakunnan kappalaisen virkaan. Arkkipiispa Kari Mäkinen ja asessorit Matti Mäkinen ja Pertti Ruotsalo Naantalin Martat lahjoittivat arkkipiispalle Birgitta-nuken. Vierailulla Livonsaaren Yhteisökylässä Seurakuntailta kokosi yhteistyökumppaneita koolle. Yläkoulun ja lukion oppilaat tenttasivat arkkipiispaa. Keskusteluhetki Maijamäen yläkoulun opettajienhuoneessa Kirkkoherra Jyrki Rautiainen vastasi kysymyksiin. 6 Kirkkokuoro avusti arkkipiispan toimittamassa juhlamessussa.

7 assa ja seurakuntayhtymässä Museonjohtaja Anne Sjöström totesi yhteistyön hyväksi. Talousjohtaja Jorma Koivulalta kysyttiin kirkkojen tulevista korjauksista. Arkkipiispa tutustui eri uskontojen käytössä olevaan pyhättöön Kultaranta Resortissa. Lietsalan iltapäiväkerhon lapset esittivät kysymyksiä arkkipiispalle. Kappalaisen virkaan asetettu Marja Saantola siunattiin tehtäväänsä. Tietoisku Naantalin sataman toiminnasta 7

8 Vuonna 2002 juuri pop-jazz-konservatoriosta valmistunut lyömäsoittaja Harri Huovinen kiinnostui tosissaan gospel-musiikista. Tutuista kavereista koostunut bändi Mikko goes to heaven oli lähdössä evankelioivalle kiertueelle Japaniin, mutta bändin varsinainen rumpali ei pystynyt lähtemään matkaan. Minua ei tarvinnut kauaa houkutella tuuraajaksi, Harri virnistää. Tuo matka kirkasti Harrille kutsumuksen. Koko kiertuekuukauden ajan hän pommitti paikallisia lähetystyöntekijöitä ja kyseli, miten tänne pääsisi töihin. Sain ohjausta ja rohkaisua naiiviudestani huolimatta ja kuulin, että juuri musiikkityön tekijöille olisi tarvetta. Soitin vaimolleni Elinalle heti sieltä paikanpäältä ja kysyin, lähtisikö hän kanssani työhön Japaniin. Odotin toista lastamme enkä syttynyt aivan siltä istumalta. Olin kuitenkin onnellinen, että asiat olivat saaneet tällaisen käänteen Harrin reissun aikana, huilunsoiton opettajana työskennellyt Elina muistelee. Elina ja Harri Huovinen kohtasivat toisensa nuorina ja menivät pian naimisiin. Muusikkopariskunnalla oli alusta asti halu tehdä yhdessä jotakin merkityksellistä, halu kulkea johdatuksen alla. Vaikka Elina asui suurimman osan lapsuuttaan ja nuoruuttaan Japanissa lähetyslapsena, oli lähetystyöhön lähteminen nuorelle parille aluksi vain kaukainen, intuitiivinen unelma. 90-luvun lopussa kävimme Elinan kanssa lomamatkalla Japanissa, tutustumassa hänen lapsuutensa kotikontuihin. Jäin jo sil- 8 Huovisten lähettiperheen Japanin työssä tärkeä Armollinen ihmisk ja pelastus Kristuks loin koukkuun siihen maahan. Matkan jälkeen ryhdyin opiskelemaan japanin kieltä, Harri juttelee. Vuosiksi perhe muutti Ryttylään ja opiskeli Kansanlähetyksen lähetyskurssilla. Opintoihin kuului mm. Raamattu-opetusta, kansainvälisen työn opintoja ja teologiaa. Kristinuskossa ainutlaatuista on iankaikkinen elämä Kristuksen sovitustyön tähden. Muiden uskontojen kauniitkin rituaalit jättävät ihmisen iankaikkisuusnäkökulmasta pimeyteen. Meillä kristityillä on lupa ja velvollisuus pitää esillä evankeliumia ja iankaikkisen elämän toivoa, Harri Huovinen pohdiskelee. Tammikuussa 2006 nelihenkinen perhe Muusikkopariskunnalla oli alusta asti halu kulkea johdatuksen alla. Harri, Elina, Akio ja Alina sitten muuttivat Japaniin, Merimaskun ja Naantalin seurakuntien nimikkoläheteiksi. Japanissa perheeseen syntyi vielä kolmas lapsi, Aito. Kaksi ensimmäistä vuotta olivat intensiivistä kielikoulutusta. Elina oli pitänyt lapsuutensa kielitaitoa yllä jonkin verran, esimerkiksi työskentelemällä Suomessa japanilaisten turistien kanssa ja kuuntelemalla japanilaista musiikkia. Harrilla oli edessään valtava opiskelu-urakka. Musiikki on hieno ja kansainvälinen asia, mutta evankeliumi sitoutuu aina kieleen, Harri sanoo. Japanin kieltä ei opi muutoin kuin käyttämällä sitä koko ajan. Kieli on vahvasti sidoksissa olemisen tapaan ja kulttuuriin. Kun kielen oppii, avautuu aivan uusi maailma, Harri toteaa. Japanissa on valtavasti kirjoittamattomia sääntöjä, joiden omaksumista vierasmaalaisilta ei edes odoteta. Heillä on jännästi yhtä aikaa ylemmyydentuntoinen ja alemmuudentuntoinen suhde länsimaalaisiin. Toisaalta länsimaalaisia ihaillaan ja toisaalta heille hihitellään, Elina kuvailee. Kahden kesken japanilaiset avautuvat myös länsimaalaiselle. Voi syntyä syviä ystävyyssuhteita ja syvällisiä sielunhoidollisia keskusteluja. Kirjoittamattomat säännöt ja pidättyväisyys lakkaavat olemasta, jos muita japanilaisia ei ole paikalla, Elina jatkaa.

9 menetät kasvosi ryhmässä, vaikka et menesty, olet silti luomisen perusteella arvokas. Syntiinlankeemuksen näkökulmasta myös japanilainen toki tarvitsee evankeliumia Kristuksesta. Merimaskun pitkäaikaisen kirkkoherran Matti-papin poika Harri löysi japaninvuosinaan myös pappiskutsumuksensa. ä on uva essa Lähetystyötä Huoviset tekivät Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon palveluksessa. Kirkkoon kuuluu reilut 3000 jäsentä. Pula papeista johti siihen, että Harri teki käytännössä papin töitä, kiersi saarnaamassa eri seurakunnissa. Elina piti kirkolla huilutunteja naisille ja päätti jokaisen tunnin pieneen Raamattu-opetukseen. Yhdessä Harri ja Elina konsertoivat, tekivät tavoittavaa musiikkityötä. Huilutunneille uskaltautuneet naiset olivat myönteisesti yllättyneitä siitä, mitä Raamattu opettaa ja pitää sisällään. Kristinuskoon liittyvät pelot hälvenivät ja jotkut alkoivat miettiä kasteelle tulemistakin, Elina kertoo. Japanilaisille kristinusko on vieras. Kristittyjä on noin 0,5 prosenttia kansasta. Monet noudattavat elämänsä varrella eri uskontojen rituaaleja. Elämän alkupuolella shintolaiset riitit vallitsevat, kuoleman yhteydessä puolestaan buddhalaiset. Japanilaisissa uskonnoissa jumalia on miljoonia. Japanilaisten on vaikea ymmärtää kristinuskon vaatimusta siitä, että kastettu kristitty ei saisi enää noudattaa vanhaa uskontoaan uuden rinnalla, Harri kertoo. Elina arvelee, että maanpäällisen elämän näkökulmasta japanilaisille tärkein ja koskettavin viesti kristinuskossa on se, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja on sellaisenaan hyvä ja arvokas. Japanissa ihmisarvo on erityisen vahvasti sidoksissa pärjäämiseen. Jo kohdussa olevalle lapselle soitetaan englannin kielen oppikasetteja, Elina sanoo. Kristinusko tarjoaa armollisemman ihmiskuvan. Vaikka mokaat, vaikka Jos Jumala suo, palaamme vielä Japaniin. Luulen, että isä on tätä toivonut ja rukoillut pitkään. Opiskelen nyt teologiaa Helsingin yliopistossa. Kun kiersin Japanissa saarnaamassa, tajusin, että tarvitsen papin koulutuksen, Harri sanoo. Viime joulukuussa Huoviset julkaisivat japaninkielisen levyn. Sanat ja sävelet ovat syntyneet Japanissa asuessa, japanilaista elämänmenoa ihmetellessä ja Raamatun äärellä. Kappaleiden teemat voi tiivistää kolmeen L-kirjaimeen: Luominen, lankeemus ja lunastus. Pariskunta on tehnyt sovitukset ja soittanut kaikki soittimet itse. Elinan heleän kaunis, tyttömäinen lauluääni sopii kokonaisuuteen mainiosti. Kansanlähetyksen kustantamaa levyä painettiin 1000 kappaletta. Sitä on lähetetty näytekappale kaikkiin Länsi-Japanin evankelisluterilaisen kirkon seurakuntiin. Menekki on yllättänyt. Painoksesta on jaettu ja myyty jo 85 prosenttia. Levy on kiinnostanut myös Suomessa. Huovisten duon nettisivuilla harelmusic. com on linkki nettikauppaan, mistä levyä voi tilata. Elina ja Harri kertovat oppineensa, että Jumalan valtakunnan työssä ihminen ei päätä, mitä haluaa. Täytyy olla sisäinen ja ulkoinen kutsu. Jos Jumala suo, palaamme vielä Japaniin. Nyt ovat kuitenkin nämä opinnot, ja neljäs lapsemme syntyy toukokuussa. Katsotaan rauhassa, mihin elämä ja Jumala kuljettavat, pariskunta hymyilee. J Emilia Karhu Tuulahdus Afrikasta! Kevät 2011 toi elämääni mukaan jotain uutta ja mahtavaa, mistä en aiemmin ollut edes haaveillut. Osallistuin Suomen Lähetysseuran järjestämään esikoulutuskurssiin Tampereella ja sain kuulla lähetystyön ihmeellisestä maailmasta. Innostuin välittömästi. Halu nähdä maailmaa ja tehdä töitä kansainvälisesti oli kytenyt minussa jo aiemminkin ja kuunnellessani ihmisten erilaisia kokemuksia lähetyskentiltä, sain vain lisää intoa. Nyt, vuotta myöhemmin, toteutan unelmaani päästä joskus Afrikkaan. Päätin hakea esikoulutuksen ulkomaanharjoitteluun heti kurssin päätyttyä ja pääsin viettämään kevättä 2012 Tansaniaan, Mwanzan kaupunkiin. Tutustun täällä lähetystyöntekijän mukana nais- ja lapsityöhön, pääasiassa kummityöhön. Tansania on jo nyt, reilun kuukauden olemisen jälkeen, antanut minulle paljon. Olen nähnyt, kokenut, oppinut, haistanut ja maistanut - elänyt. Kummityössä mukana oleminen on ollut yhtä vuoristorataa. Olen saanut pidätellä kyyneleitä ja toisaalta taas iloita pienistä. Hymy, jonka kummilasten kasvoilla olen nähnyt, saa minut iloiseksi ja kiitolliseksi siitä, että saan kokea kaiken tämän. Viime viikolla veimme kouluun kaksi kummilasta, Fabianin sekä Anthonyn. Heidän pukiessaan uusia koulupukujaan, ihmetellessään uutta ympäristöä ja lopulta iloitessaan uusista vaatteista ja koulupaikasta, uudesta alusta, tunsin suunnatonta riemua. Pojat saavat mahdollisuuden opiskella suomalaisten kummien tuella ja se on minusta mahtavaa! Tutustuminen lähetystyöhön täällä Mwanzassa on jo nyt antanut minulle enemmän kuin olisin koskaan voinut kuvitella. Aiempi käsitykseni lähetystyön ihmeellisyydestä on saanut uuden kuvan: Se on tavallisten ihmisten tekemää tavallista työtä hieman kauempana, siellä, missä evankeliumia tarvitaan. Pekka Simojoen laulunsanoja fiilistellen toivotan Naantaliin aurinkoisia kevätpäiviä. Tavallisen taapertajan hän vie työhön pellolleen, kurjimmankin savimajan hän voi tehdä kirkokseen. Kaksi tavallista kättä Jeesus työhön lähettää. Kuinka paljon tekemättä ilman niitä täällä jää! Meeri Tiensuu 9

10 Uusi hydraulipumppu ja 400 tilkkutäkkiä Gambialainen maanviljelijä muokkaa omia ja koko kylän peltoja Rymättylästä saadulla kalustolla. Intiassa on jo kymmenen vuotta torjuttu kylmää Rymättylän naisväen kutomilla tilkkutäkeillä. Tämä kevät toi saariston seurakuntaan taas uuden toimintamuodon kaukaisten lähimmäisten auttamiseksi. Saaristosta on yleensä aika huonot yhteydet muuhun maailmaan, mutta tämä ei ole ollut esteenä rymättyläläisten innolle auttaa kaukaisia lähimmäisiä yli sadan vuoden ajan. Frans Hannula oli lähetyshenkinen saarnamies, jonka viesti innosti erityisesti Rymättylässä. Sata vuotta sitten Rymättylään rakennettiin rukoushuone, jossa pidettiin vuosittain kymmeniä lähetystilaisuuksia Hannulan hengen mukaisesti luvulta alkaen rymättyläläinen teologi ja arkeologi Aapeli Saarisalo teki lukuisia tutkimusmatkoja Lähi-itään. Aapeli oli nuorena riisi- ja keuhkotaudin heikentämä, mutta se ei vauhtia hidastanut. Hän määritteli raunioalueiden ikää ja kirjoitti lukuisia kirjoja pyhästä maasta sekä lähetystyöstä. Katri Saarisalo teki puolestaan ison työn sairaanhoitajana Ambomaalla 30-luvulta lähtien. Pohjakulman seura, Tuike ja Kipinä 1900-luvun alussa alkoi vilkas ompeluseuratoiminta Rymättylässä. Aktiivisin taisi olla Pohjakulman lähetysompeluseura, joka tuotti sadoittain mekkoja lähetyskentälle. Tästä ryhmästä lähti lähetystyöhön ulkomaille Martta Autuinen, Ilmi Lammenranta ja Lahja Väänänen. Lähetystyö tarttui 1900-luvulla myös nuoriin. Nuorten Kristillinen Yhdistys järjesti eri puolilla Rymättylää iltamia. Kanttori Hilkka Leinosen 50-luvulla perustamat Tuike- ja Kipinä-kerhot tukivat monin tavoin Afrikan maita. Leinosen maineikas nuorisokuoro otti ohjelmistoonsa myös afrikkalaista musiikkia. Traktori pörisee Gambiassa Rymättylän energialla Uudenlaista avustustoimintaa edustaa Saarisalon perheen projekti gambialaisen maanviljelijän hyväksi. Mirjan ja Ollin ystävyys Baboucarr Babu Ceesayn kanssa alkoi parikymmentä vuotta sitten kun nuori gambialainen tuli maatalousharjoitteluun Saarisalon tilalle Ajolaan. Babu oppi kielen nopeasti ja innostus oli kova. Aika pian Ollin verstaalla alkoi rälläkkä soida ja hitsauskone kipinöidä. Gambiaan palanneelle Babulle alettiin kerätä ja kunnostaa maatalouskalustoa. Babulle lähti lopulta laivakontillinen tarvikkeita, joilla on uudistettu koko kylän maataloutta. Erityisen tyytyväinen Olli Saarisalo on Hankmo-äkeen soveltuvuuteen afrikkalaiseen hiekkapitoiseen peltoon: - Syvempi muokkaus katkoo rikkaruohojen juuria ja sadekauden vettä varastoituu enemmän maahan. Yhteyttä pidetään Rymättylän ja Gambian Farafennin välillä tiiviisti. Maaliskuussa Olli teki pikavisiitin Babun tilalle. - Nyt traktorin nostovarret nousevat taas hyvin kun traktori sai uuden hydraulipumpun. Ollin apuna Gambian remonttimatkalla oli Aimo Hedenström Airismaalta. Kymmenen vuotta tilkkutäkkejä -Tämä on terapiatorstai, veistelee rymättyläläinen Sirkka Järvinen. Sirkka on ollut Rymättylän Äiti Teresa -ryhmässä kymmenen vuotta eli alusta alkaen. Ryhmä rantautui Naantalin seurakunnasta Rymättylään Armi Aarnion aloitteesta. Nyt Rymättylässä kokoontuu säännöllisesti kymmenkunta ahkeraa naista eli enemmän kuin Naantalin ryhmässä. Naisväen käsissä syntyy vuosittain noin 50 tilkkutäkkiä, jotka kuljetetaan keskitetysti Intiaan lämmittämään maan vähäosaisia. Koulurahaa Nepaliin ja askartelua iltapiirissä Rymättylän seurakunnan lähetysja merimieskirkkopiiri kokoontuu nykyisin kerran kuukaudessa. Piiri on mm. tukenut nepalilaisen Sandesh Pandeyn koulunkäyntiä. Tänä vuonna Rymättylän seurakunnassa aloitti uusi ryhmä, lähetyspiirin askartelukerho. Se kokoontuu kaksi kertaa kuussa iltaaikaan, jolloin myös työssä käyvät pääsevät mukaan. Ritva Mannelinin vetämä ryhmä valmistaa parhaillaan kortteja, joita myydään seurakunnan lähetystyöryhmän järjestämällä lähetyslounaalla sunnuntaina Lähetyslounas ja varsinkin syksylle ajoittuva elojuhla ovat seurakunnan vanhimpia ja tunnetuimpia lähetystapahtumia. Näiden tuotto ohjataan koulukotitoimintaan Senegaliin. J Lassi Lähteenmäki 10

11 NAANTALI Lähetyspiiri joka toinen torstai parittomilla viikoilla klo Naantalin seurakuntakeskuksessa (Ryhmähuone 4), Piispantie 2. Merikirkkopiiri joka toinen tiistai parillisilla viikoilla klo Naantalin seurakuntakeskuksessa (Ryhmähuone 4), Piispantie 2. Nimikkolähetit Janne Rissanen, Israel (SLS) Eeva-Maria Stayton, Kambodzha (SLS) Mari ja Seppo Paulasaari, Japani (SLEY) Elina ja Harri Huovinen, Japani (KL) - kotimaassa Tiedustelut Lähetyspappi Ensio Ruskovuo, p. (02) tai ensio.ruskovuo@evl.fi Lähetyssihteeri Hanne Tuulos, p. (02) tai hanne.tuulos@evl.fi RYMÄTTYLÄ Lähetys- ja merimieskirkkopiiri joka kuukauden 1. keskiviikko klo 13 seurakuntakodilla. Huhtikuussa ja toukokuussa 2.5. LÄHETYSTYÖ PÄHKINÄNKUORESSA Naantalin seurakuntayhtymän alueella Lähetyspiirin askartelukerho joka toinen keskiviikko seurakuntakodilla klo 18. Seuraava kerho Nimikkokohteet Kirkon koulutyö Senegalissa SLS:n kautta Kummilapsi Nepalissa Tiedustelut Lähetyssihteeri Ritva Mannelin p. (02) (Puhelinaika ke-pe klo 10-14) tai ritva.mannelin@evl.fi MERIMASKU Käsityöpiiri, jossa neulotaan vauvannuttuja Etiopiaan, Äiti-Teresa-peitteitä, ym. Tied. Kaija Ståhlberg. Nimikkolähetit Elina ja Harri Huovinen, Japani (KL) - kotimaassa Muut tukikohteet Merimieskirkko Kirkon ulkomaanapu (Afrikan katastrofirahasto, Toisenlainen lahja) Tiedustelut Diakonissa Kaija Ståhlberg, p (02) tai kaija.stahlberg@evl.fi Vietnamilaisen matka apteekkiin on lyhyt. Takapihalta löytyy yrtti vaivaan kuin vaivaan. Näiden kasvien terveysvaikutuksia ei ole välttämättä tieteellisesti varmistettu, mutta vuosisatainen kokemus antaa pohjaa niiden käytölle. Elämäni ensimmäinen reissu Vietnamiin avasi silmäni sikäläiseen kasvien maailmaan. Kun Suomen kokoisessa maassa asuu liki sata miljoonaa ihmistä, kasveilla tuskin on tilaa elää. Tämä ennakkokäsitykseni piti heittää kompostiin saman tien. Maa on poikkeuksellisen vihreä ja vehreä. Pellot vihertävät riisistä ja vuoristoalueita kuorruttavat tiheästi kasvavat puut ja pensaat. Maan vehreys yltää toki myös ruokalautaselle. Tuoreiden kasvisten yhdistelmä synnytti makuja, joita oma suu ei ole koskaan ennen maistellut. Meillä Suomessa napataan pippurimylly käsiin kun halutaan ruokaan makua. Vietnamissa ytyä KOLUMNI Takapihan taika-aineet saadaan kun valitaan voimakkaita kasviksia lautaselle. Kevät on uuden kasvun aikaa. Kohta on taas aika etsiä siemenkaupasta maukkaiden salaattien siemeniä ryytimaalle kylvettäväksi. Kun pääsee oman palstan japaninsinapin tai portulakan makuun, ei enää kaipaa marketin nahistuneita ja mauttomia perussalaatteja. J Nimikkolähetti Janne Rissanen vierailee seurakunnassa Lassi Lähteenmäki Naantalin seurakunnan nimikkolähetti Jannen Rissanen vierailee Naantalin seurakuntakeskuksessa torstaina klo 13 ja kertoo työstään kuurojen parissa Jerusalemissa, Israelissa. Tervetuloa tapaamaan Jannea! Uusia kasvoja Uusia tai uusissa tehtävissä aloittaneita työntekijöitä: takana vas. seurakuntapastori Piia Klemi (Naantali), lapsityön projektityöntekijä Susanne Nummelin (Rymättylä), kirkkoherranviraston toimistosihteeri Jorma Laine (Naantali), nuorisotyönohjaaja Suvi Palo (Naantali), lastenohjaaja Henny Mahlamäki (Naantali), edessä johtava diakoniatyöntekijä Anna Ojala (Naantali). 11

12 Kainoja kuoropoikia Kuorolaulu on tutkimusten mukaan tehokasta aivojumppaa ja henkistä terapiaa. Se on tunnetusti yhteishenkeä tehostavaa joukkuepeliä, jossa musiikin keinoin luodaan henkistä hyvinvointia sekä kuorolaisille että kuulijoille, kuvailee Kari Villberg, yksi Kainojen Poikien tuoreimmista jäsenistä. Mitä varttuneemmista henkilöistä on kysymys, sitä elvyttävämpää on musiikin mielihyvää tuottava voima, hän hymyilee. Viisitoista vuotta sitten Naantalin eläkeläisten sekakuoro Vox Humana jaettiin naiskuoro Ruusumarjoihin ja mieskuoro Kainoihin Poikiin, jota johtaa Naantalin seurakunnan eläkkeellä oleva kanttori Kaino Viljanen. 82-vuotias Viljanen on mitä parhain esimerkki kuoromusiikin elvyttävästä voimasta, sillä tenorin ääni raikaa edelleen puhtaasti. Kaino Viljasen johdolla kuoro on kehittänyt melko laajan ja monipuolisen ohjelmiston, joka koostuu hengellisistä lauluista, operettisävelmistä ja kansanlauluista sekä tutuista varttuneiden yhteislauluista. Eräs todiste kuoron onnistuneesta musiikkitarjonnasta on se seikka, että meitä pyydetään usein tulemaan uudelleen. Onpa meitä kyselty esiintymään kotikaupunkimme ulkopuolellekin, kehaisee Villberg. Lähiseudun palvelutalojen varttuneille asukkaille sekä lähiseudun sairaaloiden vuodeosastoille olemme pystyneet tarjoamaan erilaisia konsertteja ja pieniä laulunäytelmiä, hän jatkaa. Pari vuotta Kainoissa Pojissa laulanut Kyösti Pitkänen muistelee ensitapaamistaan kuoronjohtajan kanssa huvittuneena. -Kaino huikkasi minulle eräässä tilaisuudessa pöydän toiselta puolelta, että olenko laulumiehiä, ja ennen kuin ehdin edes avaamaan suutani, vaimoni ehätti jo toteamaan, että on se, Pitkänen naurahtaa. Asia oli sitten sillä selvä, ja seuraavana maanantaina lähdin seurakuntakeskukseen harjoituksiin, mutta päädyinkin Marttojen kokoukseen, hän toteaa huvittuneena Lähdin siitä sitten kotiin todeten, että yhtään tuttua miestä ei ollut sillä kertaa paikalla. Seuraavan kerran Kainon tavatessani, hän tokaisi etten sitten ollutkaan tullut harjoituksiin. Selitettyäni tapahtuneen sain oikean harjoitushuoneen numeron, ja siitä lähtien olen ollut mukana aktiivisesti. Kuoron laulajien lukumäärä on viime vuosina ollut kasvussa, ja virallisesti riveissä on tällä hetkellä 17 vireää laulajaa. Eläkeläiset ovat tunnetusti varsin kiireistä porukkaa, joten yleensä laulajia on esiintymässä henkeä. Kainojen Poikien säestäjänä on koko kuoron historian ajan toiminut pääasiassa Leena Litzén, joka toimii sisarkuoro Ruusunmarjojen vetäjänä. Yhtenäiset kuoroasut antavat siistin kuvan, kuten kainoille ja mukaville pojille kuuluukin. Kainojen Poikien perusajatus on saada samanhenkiset miehet harrastamaan yksiäänistä kuorolaulua toinen toistaan taidoissa tukien. Näin myös varttuneemmille ja vähemmän äänissä laulamista harrastaneille laulajille on tarjoutunut mahdollisuus nauttia kuoromusiikin esittämisestä. Varsinaista nuotinlukutaitoa ei tarvita, vaikka nuoteista lauletaankin. Mainio joukkohenki auttaa uusiakin tulokkaita pääsemään helposti mukaan. J KV/M-M.H Marian virsi Tuoll on pieni poikuosi, Kultainen omenasi Ylisessä taivosessa, Isän Jumalan sialla, Tulee sieltä tuomitsemaan Runolaulu ja yhdysasentoinen kantelemusiikki elivät vuosisatoja rinnakkain vanhassa muistinvaraisessa musiikkikulttuurissa muuntuen jokaisen esityskertansa myötä ja myötäeläen ihmisten jokapäiväistä elämää. Arja Kastisen ja Taito Hoffrénin Marian virsi -konsertti perustuu Arhippa Perttuselta muistiin merkittyyn runolauluun. Tässä tarinassa Neitsyt Maria tulee raskaaksi puolukasta. Marian virsi (Luojan virsi) kertoo Kristuksen vaiheet sikiämisestä ja syntymästä ylösnousemukseen runolaulun kielen keinoin. Arja Kastinen on perehtynyt 1800-luvun karjalaisten kanteleensoittajien musiikkiin ja erityisesti vanhan kanteleensoittoperinteen improvisaatioon. Hän käyttää musiikissaan useita erilaisia museokanteleiden Paul Brück kopioita erilaisilla kielimateriaaleilla, erilaisiin asteikkoihin viritettyinä ja erilaisia soittotekniikoita hyödyntäen. Luotu musiikkimaailma on ajaton matka menneen ja nykyisyyden välillä. Taito Hoffrén on perehtynyt syvällisesti Arhippa Perttusen runolauluihin. Hän on esittänyt Perttusen runolauluja kahdessa konserttisarjassa, joista ensimmäinen kuultiin Juminkeossa Kuhmossa vuonna 2003 ja toinen Helsingissä vuonna Arhippa Perttunen oli yksi merkittävimmistä runolaulajista, joita Elias Lönnrot tapasi Vienan Karjalassa. Arhippa Perttuselta merkittiin muistiin noin 4500 säettä runolaulua. Hänen säkeensä muodostivat yli kymmenesosan siitä materiaalista, joka Elias Lönnrotilla oli käytössään toimittaessaan vanhaa Kalevalaa. J Marian virsi -konsertti su 1.4. klo seurakuntakeskus. Taito Hoffrén, laulu, Arja Kastinen, kanteleet. Ohjelma 5. 12

13 Yhteisvastuun iloinen tempauspäivä Lauantaina vietetään Naantalin seurakuntakeskuksessa iloista tempauspäivää Yhteisvastuun hyväksi. Päivän tarkoituksena on kerätä varoja vuoden 2012 Yhteisvastuun keräyskohteisiin sekä muistuttaa jatkuvasta yhteisestä vastuustamme toinen toistamme kohtaan. Ohjelma alkaa kello 12, jolloin tarjolla on keittolounas, kahvia, pika-arpoja sekä Yhteisvastuu-tuotteita. Varoja kerätään myös myymällä lauluja bassobaritoni Nicholas Söderlundin laatimasta laululistasta. Kello alkavassa pienoiskonsertissa Söderlund esittää viisi parhaiten maksettua laulua. Lapsille järjestetään omaa ohjelmaa kello Tiedossa on mm. satu- ja lauluhetkiä sekä piirustusta. Oman lapsen piirustuksen voi ostaa kehystettynä. Päivä huipentuu kello 14 alkavaan huutokauppaan, johon on tullut runsaasti lahjoituksia tunnetuilta naantalilaisilta henkilöiltä. Huudettavat esineet ovat nähtävillä kello 12 lähtien. Käteismaksu. Tule huutamaan esineitä, joita et muualta saa! Yhteisvastuun tempauspäivän ohjelma: klo Keittolounas ja kahvit sekä mm. pika-arpoja ja Yhteisvastuutuotteita klo Ohjelmaa lapsille klo Nicholas Söderlund laulaa klo 14 Huutokauppa (käteismaksu) Lounas 8, lapset (alle 12v) 4. Hinta sisältää keiton, ruokajuoman, leivän kahvin/teen, leivonnaisen. Kahvi ja leivonnainen 3 Lisätietoja: diakoniatyöntekijät Anita Mäkilä , anita.makila@evl.fi Anna Ojala , anna.ojala@evl.fi Huom! Lipaskeräyspäivät kauppojen edustoilla 24.3 ja Levähdä Tuomasmessussa Naantalin seurakuntakeskuksessa vietetään Tuomasmessua toisena pääsiäispäivänä 9.4. klo 16. Tuomasmessuun ovat erityisen tervetulleita epäilevät, etsijät ja uskossaan arat, mistä tulee Tuomasmessun nimikin - epäilevästä Tuomaasta. mukaansatempaavia Tuomaslauluja ja joitakin virsiä. Lisäksi Quo Vadis esittää muutamia nuoren seurakunnan veisuja. Tervetuloa! Erityistä Tuomasmessulle on rukousjakso, jonka aikana voit kirjoittaa rukousaiheesi paperilapulle, liikkua ja käydä tutustumassa eri puolille salia rakennettuihin alttareihin. Naantalin pääsiäisen Tuomasmessussa alttarit on rakennettu pääsiäisen ajan liturgisten värien ympärille. Voit tietenkin myös istua penkissä ja laulaa tai vaan olla läsnä. Tuomasmessussa lauletaan paljon yhdessä. Lauluun on helppo osallistua esilauluryhmänä toimivan laulu- ja soitinyhtye Quo Vadiksen tuella. Messussa lauletaan Tuomasmessu 2. pääsiäispäivä 9.4. klo 16 Naantalin seurakuntakeskus. Piia Klemi, liturgi, Miika Hartikainen, esilaulaja Nuorten lauluryhmä Quo Vadis, Timo Havukainen ja Otto Knuutila, kitara, Mikko Liimatainen ja Kalle Hakasalo, lyömäsoittimet, Kari Vuola, piano ja musiikin johto. 13

14 Taloutta tasapainotetaan Seurakuntayhtymän kolme vuotta toiminut hallinto on vakiintunut ja löytänyt seurakuntien kesken yhteisen toimintatavan. Organisaatio on osoittautunut toimivaksi kolmen seurakunnan erilaisuudesta huolimatta: hyvää yhteistyötä voi parhaimmillaan syntyä juuri samankaltaisuuden ja erilaisuuden jännitteestä. Naantalin seurakuntayhtymän aikana on muodostunut alijäämää yhteensä euroa, joka on katettu aikaisempien vuosien ylijäämästä. Nyt ylijäämää on jäljellä noin 1,5 milj. euroa. Seurakuntayhtymän aloittaessa vuonna 2009 sitä oli noin 2,8 milj. euroa. Yhteinen kirkkovaltuusto on päättänyt talouden tasapainottamisesta vuosille seuraavaa: Tuloveroprosentti korotetaan 1,25:een vuoden 2011 alusta. Toimintakuluja tulee vähentää noin euroa vuosittain. Toimintakate ei saa olla verotuloja suurempi. Investoinnit rahoitetaan vuodesta 2013 lähtien omaisuutta myymällä. Verotulojen kasvua ei ole odotettavissa lähivuosina. Juutalaisella pääsiäisaterialla eläydytään vanhan liiton ateriaan, joka vietetään kristillisen tulkinnan mukaan. Tämän tyyppisen aterian myös Jeesus vietti opetuslasten kanssa viimeisenä iltana ennen vangitsemistaan ja samalla asetti ehtoollisen. Illallisella istutaan pöydissä ja käydään läpi Vanhan testamentin pääsiäiskertomus, jossa muistellaan israelilaisten vapautumista Egyptin orjuudesta Jouni Turtiaisen tekemän monisteen mukaan. Isäntänä on Antti Ijäs Suomen Raamattuopistosta. 14 Lähitulevaisuudesta Taantuma hidastaa myös Naantalin seurakuntayhtymän kehittämistä. Tilikauden tulos vuodelta 2011 on euroa alijäämäinen. Tämän valtuustokauden aikana on välttämätöntä pohtia jokaisen auki tulevan viran tai tehtävän täyttämistä tarkasti. Mahdollisena toimenpiteenä tulee kysymykseen niiden täyttämättä jättäminen määräajaksi. Näin on mahdollista välttyä henkilöstön lomautuksilta ja irtisanomisilta. Taloudellisten resurssien supistuessa edelleen tulee kuitenkin varautua nykyisen 50 henkilön työntekijämäärän vähentämiseen. Käyttötalouteen kohdennettuja määrärahoja ei voida enää oleellisesti leikata. Nykyisillä tuloilla ei tässä tilanteessa voida kattaa kasvavia menoja. Naantalin seurakunnalla on strategia ja Rymättylän seurakunnan strategia valmistuu tänä vuonna. Seurakuntayhtymä tukee hyväksyttyjä strategioita taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Yhtymän seurakuntien välisen yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tässä taloudellisessa tilanteessa. Seurakuntayhtymälle tullaan hakemaan ympäristödiplomia kuluvalla valtuustokaudella. Seurakuntayhtymän nykyiset kiinteistörasitteet ovat suuret. Toiminnan kannalta tarpeettomia kiinteistöjä on vähennettävä ja saaduilla kiinteistöjen myyntituloilla rahoitetaan edelleen korjausinvestointeja suunnitelman mukaisesti vuoden 2013 jälkeen. Soiniemen ja Hakapellon alueilla sijaitsevien seitsemän tontin myynnin (noin euroa) arvioidaan toteutuvan jo vuoden vaihteessa. Meneillään oleva Naantalin kirkon korjaustyö tulee maksamaan noin 2,2 milj. euroa ja se valmistuu mennessä. Rahavarat Naantalin kirkon korjaukseen ovat säästöä vuosilta Kaikesta huolimatta Naantalin seurakuntayhtymällä ja seurakunnilla on edelleen erittäin hyvät mahdollisuudet palvella seurakuntalaisia. J Jorma Koivula talousjohtaja Juutalainen pääsiäisateria Aterialla maistellaan symbolisia ruoka-aineita happamatonta leipää, katkeria yrttejä ym. Välillä lauletaan aiheeseen sopivia lauluja. Lopuksi nautitaan kunnon pääsiäisateria jälkiruokineen. Ateria on maidoton, koska juutalaisella pääsiäisaterialla ei saa syödä maitoa. Juutalainen pääsiäisateria Ti klo Naantalin seurakuntakeskuksessa Aterian hinta 15. Lapset 12 v ja alle 7,5 Ilmoittautumiset pe klo 15 mennessä Marja Saantolalle, p. (02) S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u NAANTALI Jumalanpalvelukset Naantalin seurakuntakeskuksessa joka sunnuntai klo 10. Arkiehtoollinen keskiviikkoisin klo 12 seurakuntakeskuksen kappeli. Iltamessu 1.4. klo 18 Merimaskun kirkossa. Tervetuloa laulamaan taizé-lauluja ja viettämään yhteistä ehtoollishetkeä. Mukana laulamassa Helianthus. Tilaisuuden toimittavat Leena Flander ja Pirkko Tavio. Messu klo 10 seurakuntakeskus. Messun jälkeen lähetystilaisuus, jossa puhuu Arja Asikainen medialähetysjärjestö Sanansaattajista. Kirkkokahvit. Messussa Ensio Ruskovuo pitää lähtösaarnan. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Ensio Ruskovuon lähtöjuhla seurakuntakeskuksessa. DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kohtaamispaikka ja kirpputori avoinna ma-to 10-14, ke Gospelkaraokea keskiviikkoisin klo kahvila Kohtaamispaikalla. Tervetuloa laulamaan iloiseen porukkaan! Iltojen isäntänä Reijo. Inkeripiiri ti ja klo 14 seurakuntakeskus. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Omaishoitajien ryhmä to klo 13 seurakuntakeskuksen ryhmähuone. Avoin ryhmä kaikille läheistään hoitaville. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet. Naantalin omaiscafé mielenterveyskuntoutujien omaisille ti 27.3., ja klo seurakuntakeskuksen ryhmähuoneessa. Tarjolla on vertaistukea ja tietoa omaisten jaksamista tukevista aiheista sekä kahvittelua. Tervetuloa! Järjestäjänä Omaiset mielenterveystyön tukena ry, Naantalin kaupunki ja seurakunta. Tied. Mari Syrjäkoski-Vuollet Äitienpäiväjuhla la klo 12 seurakuntakeskus. Järj.Naantalin vanhusten tuki ry ja Naantalin srk. Vanhemman väen leiripäivä Soiniemi. Tarkemmat tiedot myöhemmin kirkollisista ilmoituksista. Potero-veteraanimiesten keskusteluryhmä to 5.4., 19.4., 3.5., klo seurakuntakeskus. Tied. Minna Pykälämaa Liikuntavammaisten vertaistukiryhmä ti ja klo 14 seurakuntakeskus. Tied. Minna Pykälämaa. AIKUISILLE Miesten ilta la Soiniemi. HUOM! TILAISUUS PERUTTU! Naisten päivä Sunnuntaina Naantalin seurakuntakeskuksessa. Päivä alkaa klo 10 messulla. Mukana rukoustanssiryhmä, joka tanssii synnintunnustusvirren 510 sekä ylistysvirren. Kirkkokahvit. klo 12 Elina Vuola luennoi aiheesta Neitsyt Maria naisen esikuvana? klo Ruokailu 10 klo Irmeli Schüz luennoi aiheesta Naisena olemisen erityisyys klo Kahvit Mukana päivässä rukoustanssiryhmä. Tied. Marja Saantola Tervetuloa! Keskustelua Raamatusta miesten kesken joka toinen keskiviikko, seuraavan kerran klo 18 seurakuntakeskuksessa. Ryhmä on tarkoitettu työikäisille miehille yhteisen keskustelun ja Raamatun tutkimisen parissa. Ryhmän vetäjänä on Keijo Vuollet. Tervetuloa! Islam tänään to klo 19 seurakuntakeskus. Puhujana emeritusprofessori Reijo E. Heinonen. Andreas-rukousilta maanantaisin klo 18 seurakuntakeskuksen kappeli. Rukoilemme kanssasi ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin arkiehtoollisen jälkeen seurakuntakeskuksen kappelin viereisessä huoneessa klo Ryhmän vetäjänä on Tutta Aittapelto. Esirukouspyynnöt osoitteella: Naantalin seurakuntakeskus, Rukoilemme kanssasi ryhmä, Piispantie 2, Naantali. Toivokaa ja iloitkaa, ahdingossa olkaa kestäviä, rukoilkaa hellittämättä. Room. 12:12 KAIKILLE Gospel-jumppa maanantaisin klo 18 seurakuntakeskus. Crosspoint-illat Naantalin seurakuntakeskuksessa klo 18. Su 22.4 puhujana Sari-Johanna Kuittilo, Suomen lähetysseuran Israelin lähetti. Su puhujana Pontus J. Back. Tule ja löydä paikkasi seurakunnassa! Pääsiäisvaellus seurakuntakeskuksessa. Ma 26.3-pe ryhmät ja ke 28.3.yksittäiset henkilöt ja perheet. (lisätietoja s. 3). VELKUA-LIVONSAARI Raamattupiiri klo 18 Irja ja Veikko Aro-Heinilän kodissa Huhtakarintie 24, Livonsaari. Ystäväpiiri ja 9.5. klo Velkuan Kummeli. Tied. Minna Pykälämaa. RYMÄTTYLÄ Jumalanpalvelukset Rymättylän kirkossa joka sunnuntai klo 10. Perhekirkko sunnuntaina 25.3., jonka jälkeen klo lähetyslounas seurakuntakodilla. Aikuiset 12, 7-14 v. 5 ja alle 7-vuotiaat ei maksua. Tervetuloa! DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Lähetys- ja merimieskirkkopiiri joka kuukauden 1. keskiviikko klo 13 seurakuntakoti. Huhtikuussa ja toukokuussa 2.5. Lähetyspiirin askartelukerho joka toinen keskiviikko seurakuntakodilla klo 18. Seuraava kerho Kultaiseniänkerho joka kuukauden 2. tiistai klo 13 seurakuntakoti Raision runopiiri lausuu Maaria Leinosen runoja yhteisvastuun hyväksi. Kahviraha Yhteisvastuulle! Toukokuussa 8.5. on kevään viimeinen kultaiseniänkerho. Raamattupiiri parillisten viikkojen keskiviikko klo 18 seurakuntakoti. Äiti Teresa -piiri torstaisin klo 12 seurakuntakoti. Raksa, naisten rakentumispiiri, perjantaisin klo 10 seurakuntakoti. Kevätretki Lohjalle ja Vivamoon la 9.6. Ilmoittautumiset mennessä Hannele Keskitalo

15 S e u r a k u n n i s s a t a p a h t u u Iltamessu Merimaskussa Bussi lähtee klo 9 Röölästä, n Rymättylän kirkon parkkipaikalla. Paluu n. klo 17. Hinta 13,50 e. Järjestäjänä ystävätoimintaryhmä. Kinkerit Kinkeriaihe: Raamatun ja virsikirjan liepeillä. Airismaan kinkerit Haapalassa ti 27.3.klo 18 Maija ja Markku Tuunalla Pitkäluodontie 200. Kirjalan kinkerit ke klo 18 Satu Rantasella Peltolantie 62. LAPSILLE JA NUORILLE Puuha-ilta to klo vuonna 2006 syntyneille lapsille. Seurakuntakoti ja piha. Perhekerho keskiviikkoisin klo 9.30 seurakuntakoti. Lapsiparkki joka toinen perjantai seurakuntakodilla klo Varaa lapsellesi paikka viim.ed. torstaina Susanne Nummelin Tyttökerho keskiviikkoisin klo seurakuntakoti. Kerhot päättyvät viikolla 19. Poikakerho torstaisin klo seurakuntakoti. Kerhot päättyvät viikolla 19. Pyhäkoulu sunnuntaisin klo seurakuntakoti. Mobiilibussi Rymättylän torilla lauantaina ja klo Mobiilibussi on liikkuva nuokkari. Kantele- ja laulukonsertti su klo 16 kirkko. Kanteletaiteilija Marja Turu ja laulaja Tia Svanberg esiintyvät. Kanttorin virsitunti to klo 14 Katavakoti. Kirkkokuoro torstaisin klo seurakuntakoti. MERIMASKU Jumalanpalvelukset Merimaskun kirkossa joka pyhä klo 10. DIAKONIAA JA KOHTAAMISIA Kaffepaussi to ja klo 13 seurakuntakoti. Retki Paimion kehitysvammalaitokseen ma 2.4. klo Koulun neljänsien luokkien tervehdyskäynti ja pääsiäishartaus. Keskiviikon kahvihetki ke 4.4. ja 2.5.klo vanhustentalo. Kultaisen iän kerho to klo 13. Mietoisten kirkkokuoro vierailee Roope Lehtisen johdolla ja Mynämäen seurakunnan lähetyssihteeri Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä kertoo, miten suunnitellaan ja ohjataan televisiojumalanpalvelus. Kultaisen iän kerho to 3.5. klo 13 seurakuntakoti. Terveydenhoitaja Tarja Grönblom kertoo yleisistä terveysasioista. Alkuhartaus, kirkkoherra. Tarjoilua. Äitienpäiväjuhla ma klo seurakuntakoti. Musiikkia ja muuta ohjelmaa. Kakkukahvit. Kaikki tervetulleita äitejä juhlimaan. Järj. Merimaskun seurakunta ja Naantalin Vanhustentuki ry. Sotaveteraanien iltahartaus ja ehtoollisenvietto to klo 18 Merimaskun kirkossa, minkä jälkeen iltakahvi ja -tee seurakuntakodissa. LAPSILLE JA PERHEILLE Päiväkerho maanantaisin klo Pienet 3-4-vuotiaat lapset. Isommat 4-5-vuotiaat maanantaisin klo ja keskiviikkoisin klo Perhekerho tiistaisin klo Päiväkerho perhepäivähoitajille ja hoitolapsille keskiviikkoisin. Kevätkaudella parillisten viikkojen keskiviikkoina seurakuntakotiin klo Perhekerhon retki ti Turun Linnaan Pikkuritari-kierrokselle. Ma voi vielä kysellä vapaita paikkoja Perhekerhon keittopäivä ti 3.4. klo Aamuhartaudet to 5.4. klo 9 päiväkoti ja klo 10 koulun juhlasali. Perhekirkko su klo 11 (huom.aika!). Kirkon jälkeen keittolounas seurakuntakodissa. Äitienpäivän aamuhartaudet to klo 9 päiväkoti ja klo 10 koulun juhlasali. Rippikoulun päiväkoulujakso pidetään seurakuntakodissa Viimevuotiseen tapaan Merimaskun kirkossa vietetään iltamessua palmusunnuntaina 1.4. klo 18. Messussa hiljennytään laulamaan Taizé-lauluja, rukoilemaan ja kuuntelemaan raamatuntekstejä. Iltahetki päättyy ehtoollisen viettoon. Messun toimittavat Leena Flander Puh. Sopimusasiat, perukirjat, testamentit lahja- ja perintöasiat, kaupanvahvistukset Varatuomari, KTM Markku Tuuna Julkinen kaupanvahvistaja Kaivokatu 22, Naantali Kattokorjaukset, Kattojen Uusimiset, Peltisepäntyöt, Vesikourut, Tikkaat, Lumiesteet ja Pirkko Tavio. Esilaulajana ja yhteislaulun tukena on Helianthus. Sisä- ja Ulkomaalaukset + Kattomaalaukset. Remontti- ja Rakennustyöt Sisällä ja Ulkona LAKITOIMISTO VARATUOMARI ANNE TEURI Riita ja rikosasiain oikeudenkäynnit, myös maksuttomat Perintö- ja perheasiain oikeudelliset ym. kauppakirjat ja sopimukset, testamentit, avioehdot, avioeroasiat jne. Maksuton puhelintiedustelu Tullikatu 11, Naantali Puh , anne.teuri@nettikirje.fi Ilmoittaja, ota yhteyttä. Jaana Mehtälä , jaana.mehtala@kotimaa.fi Täyden palvelun hautaustoimisto Kesäkerhot ja telttaleiri ilmoitetaan huhtikuun kuntatiedotteessa. MUSIIKKIA Naantalin kamarikuoron konsertti su klo 18 kirkko. Äitienpäiväkonsertti su klo 18 kirkko. Mikko Mäkeläinen esiintyy. Seurakuntaretki Tyrväälle Lähtö klo 8 Merimaskun seurakuntakodilta, Alpo Jaakolan ateljeekoti Torkville, Pitsi-Pirtti - Lace Cabin Huittisissa, Wanha WPK Huittinen, Ilonan Maalaispuoti,Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Hinta: 20 /hlö sis. lounaan, kuljetuksen ja sisäänpääsyt. Ilmoittaudu mennessä Kaijalle puh Henrikinkatu Naantali p Kun elämä päättyy, läheisille jää paljon järjestettävää. Neuvomme tarvittavissa asioissa. HAUTAUSTOIMISTO NAANTALIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEYSTIEDOT Naantalin seurakuntayhtymä Piispantie 2, Naantali sähköpostit: etunimi.sukunimi@evl.fi Taloustoimisto Avoinna ma-pe 9-13, fax (02) Talousjohtaja Jorma Koivula (02) , (02) Hautausasiat (02) Tiedottaja (02) Naantalin seurakunta Naantalin seurakuntakeskus Piispantie 2, Naantali naantalin.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto Avoinna ma-pe 9-13, to myös 15-17, fax (02) (02) ja (02) Kirkkoherra Jyrki Rautiainen (02) Seurakuntasihteeri Hanne Tuulos (02) , (02) Diakoniatoimisto Johtava diakoniatyöntekijä Anna Ojala (02) Diakonissa Minna Pykälämaa Diakoni Anita Mäkilä (02) Diakoni Mari Syrjäkoski-Vuollet (02) Diakoniapappi Piia Klemi (02) Merimaskun seurakunta Kukolaistentie 36, Merimasku merimaskun.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto (02) Avoinna ma ja ke 9-12 Kirkkoherra Matti Huovinen (02) Rymättylän seurakunta Viluntie 2, Rymättylä rymattylan.seurakunta@evl.fi Kirkkoherranvirasto Avoinna ti ja pe 9-12, ke (02) Kirkkoherra Petri Sirén (02)

16 Palmusunnuntaista pääsiäiseen NAANTALI Palmusunnuntai 1.4. Perhemessu klo 10 seurakuntakeskus. Marja Saantola, Ensio Ruskovuo, Miika Hartikainen, Laaksonlapset. Mukana Soiniemi IV -rippikoululaiset. Marian Virsi konsertti klo 18 seurakuntakeskus. Taito Hoffrén, laulu, Arja Kastinen, kanteleet. Ohjelma 5. (lisätietoja s. 12). Iltamessu klo 18 Merimaskun kirkko. Taizé-lauluja, Helianthus, Leena Flander, Pirkko Tavio. Kiirastorstai 5.4. Kiirastorstain messu klo 10 seurakuntakeskus. Ensio Ruskovuo, Jyrki Rautiainen, Miika Hartikainen, Kari Vuola. Pitkäperjantai 6.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 seurakuntakeskus. Marja Saantola, Miika Hartikainen. Jeesuksen kuolinhetken musiikkihartaus klo 15 Hakapellon kappeli. Ensio Ruskovuo, puhe ja rukous, Kari Vuola, urut. Vapaa pääsy ja ohjelma. Kirkkokuljetus järjestetään (ks.kirkolliset ilmoitukset). Pääsiäissunnuntai 8.4. Messu klo 10 seurakuntakeskus. Jyrki Rautiainen, Annukka Lindberg, Miika Hartikainen, Chorus Gratiae. 2. pääsiäispäivä 9.4. Tuomasmessu klo 16 seurakuntakeskus. Piia Klemi, liturgi, Miika Hartikainen, esilaulaja, Kari Vuola, piano Nuorten lauluryhmä Quo Vadis, Timo Havukainen, kitara. (lisätietoja s. 13) VELKUA-LIVONSAARI Kiirastorstai 5.4. Messu klo 18 Velkuan kirkko. Annukka Lindberg, Tiina Lustig. RYMÄTTYLÄ Sunnuntai 1.4. Palmusunnuntain messu klo 10 kirkko. Sirén, Vähämäki. Mukana kirkkokuoro. Maanantaina 2.4. Ahtisaarna klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Tiistaina 3.4. Hiljaisuuden messu klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Mukana rippikoululaiset. Keskiviikko 4.4. Ahtisaarna klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Kiirastorstai 5.4. Ehtoollishartaus klo 14 Katavakoti. Sirén, Vähämäki. Kiirastorstain messu klo 19 kirkko. Sirén, Vähämäki. Pitkäperjantai 6.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Sirén, Vähämäki. Pääsiäissunnuntai 8.4. Messu klo 10 kirkko. Sirén, Vähämäki. Mukana kirkkokuoro. 2. pääsiäispäivä 9.4. Iltamessu klo 18 kirkko. Sirén, Vähämäki. Huomio aika! MERIMASKU Hiljainen viikko maanantaista torstaihin Ahtisaarnat ja Kristuksen kärsimisen tutkistelut joka ilta klo 19 kirkko. Maanantaina puhujana Leo Salonen, muina iltoina kirkkoherra Matti Huovinen. Kiirastorstai 5.4. Ahtisaarnat ja Kristuksen kärsimisen tutkistelut sekä Herran Ehtoollisen vietto klo 19 kirkko. Pitkäperjantai 6.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Rippinuoret avustavat. Pääsiäissunnuntai 8.4. Pääsiäispäivän juhlajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Rippinuoret avustavat. 2.pääsiäispäivä 9.4. Sanajumalanpalvelus klo 10 kirkko. Remontti valmistui nyt kirkko täyteen! Seuraava Vesper 1.6. Lasten ja nuorten kesä yhtymän seurakunnissa