S ISÄLLYS. Katja Viitanen jäsen. Taiteen keinot tieteen viestinnässä. Kummilapsen traaginen kohtalo. Ruovikko on rantojemme riesa ja rikkaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S ISÄLLYS. Katja Viitanen 4000. jäsen. Taiteen keinot tieteen viestinnässä. Kummilapsen traaginen kohtalo. Ruovikko on rantojemme riesa ja rikkaus"

Transkriptio

1 Jouni Vainio puheenjohtajaksi Katja Viitanen jäsen YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Ympäristökonsulteilla on nyt kysyntää 2/2008

2 S ISÄLLYS Katja Viitanen jäsen Kummilapsen traaginen kohtalo Ympäristökonsulteilla on nyt kysyntää Pieniä askeleita määräaikaisten aseman parantamisessa Valtion aluehallintouudistus on suuri mullistus Rakennetut vaelluskalajoet ja kaupunkikosteikot Harjoittelumanifesti Malminetsinnän jäljet, näkyykö niitä? Taiteen keinot tieteen viestinnässä Ruovikko on rantojemme riesa ja rikkaus Talkoomatka Dominikaaniseen tasavaltaan Työhyvinvointi - avain toimivaan ja menestyvään työyhteisöön YKL:n kautta eurogeologiksi Aktiivinen työntekijä selviää muutoksessa Auta kiusattua Ympäristöasiantuntijapäivä Kansikuva: Tuula Kilpeläinen

3 JULKAISIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO YKL RY K IITOS LUOTTAMUKSESTA! TOIMITUS JA TOIMISTO VUORIKATU 22 A 15, HELSINKI, PUHELIN: , FAKSI: TOIMINNANJOHTAJA PEKKA IHALAINEN PUHELIN , GSM OSOITTEENMUUTOKSET , IAET-KASSA ON YKL:N JÄSENTEN TYÖTTÖMYYSKASSA PUHELIN: , FAKSI RATAVARTIJANKATU 2, HKI PÄÄTOIMITTAJA TUULA KILPELÄINEN PUHELIN: , GSM , TOIMITUSKUNTA SARI HARTONEN, TUOVI KURTTIO, TUULA KILPELÄINEN ILMOITUSHINNAT /1 SIVU 800 EUROA, 1/2 SIVUA 550 EUROA 1/4 SIVUA 350 EUROA, TAKAKANSI 1000 EUROA TILAUSHINTA 20 EUROA VUOSIKERTA PAINO LÖNNBERG PRINT, HELSINKI Lehti on painettu Galerie One Silk -paperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset ISSN X Valtuuston vuosikokous pidettiin Pyhtäällä Patruunantalossa huhtikuun toisen viikon lopulla ja kokous valitsi minut uudeksi puheenjohtajaksenne kuusi vuotta puheenjohtajana toimineen Maija Venäläisen vetäydyttyä tehtävästä KIITOS LUOTTAMUKSESTA! Toivotan Maijalle hyvää ja menestyksellistä jatkoa ja kiitän monivuotisesta yhteistyöstä, jonka en suinkaan toivo enkä usko loppuvan tähän. KIITOS MAIJA! Valtuuston kokouksessa hallitukseemme valittiin kolme uutta jäsentä tervetuloa Miira Riipinen, Mattias Järvinen ja Eero Aro. On ilo ja suuri haaste toimia jatkuvasti kasvavan, jo yli 4000 jäsenen, ammattiliiton puheenjohtajana aikana, jolloin jäsenistömme keskuudessa tapahtuu paljon ja suuria muutoksia. Aluehallintoa ollaan uudistamassa rivakassa tahdissa (ALKU-hanke), kuten nykyään valtionhallinnossa tuntuu olevan tapana, ja uudistus tulee koskemaan lukuisia jäseniämme tavalla tai toisella. Toiminnanjohtajamme ja edunvalvontapäällikkömme ovat keväällä vierailleet ympäristöministeriössä ALKU-hankkeen puitteissa ja avanneet näin keskusteluyhteyden. Mittava yliopistouudistus etenee vauhdilla, valtion tuottavuusohjelma pyörii eikä loppua näy ja alueellistamistakin jatketaan. Kaikki nämä koskevat tavalla tai toisella jäsenistöämme. Syksyisessä kyselyssä saimme paljon erilaista palautetta. Palautteissa nousi esiin toiveet paremmasta palkkauksesta, määräaikaisuuksiin puuttumisesta ja liiton näkyvyyden lisäämisestä ja sitä myötä vaikuttavuuden lisäämisestä. Palkkausasiassa pyrimme tuomaan voimakkaammin esiin asiantuntijuuttamme ja sitä, että asiantuntijuudesta on maksettava. Määräaikaiskysymyksissä edunvalvontapäällikkömme pyrkii yhteistyössä paikallisten luottamusmiesten kanssa puuttumaan laittomiin määräaikaisiin työsuhteisiin ja esimerkiksi Merentutkimuslaitoksella tämä on tuonut myönteisiä tuloksia. Liiton näkyvyyden lisäämisen suhteen olen täysin samoilla linjoilla ja yritän siihen ponnekkaasti vaikuttaa. Yksi tapa on ottaa mediassa kantaa ajankohtaisiin liittoamme ja sen jäseniä koskeviin asioihin. Hyvänä alkuna olkoon Helsingin Sanomien mielipidesivun talvinen kannanottomme koskien Merentutkimuslaitoksen lakkauttamista. Eräs YKL:n kummilapsista on myös kokenut karmaisevan kohtalon, josta kerron toisaalla lehdessä enemmän. SEURAAVAT NUMEROT NRO ILMESTYY AINEISTO 3/ / Kaikesta huolimatta aurinkoista ja hauskaa kesää teille kaikille! JOUNI VAINIO

4 YKL:N JÄSENMÄÄRÄ KASVAA KATJA VIITANEN ON YKL:N JÄSEN Turun ammattikorkeakoulussa iktyonomiksi opiskelevalle Katja Viitaselle ympäristöalan opinnot ovat olleet pitkään selvä asia. Ohessa Katja kertoo omin sanoin opinnoistaan, tulevaisuuden ajatuksistaan ja mitä hän odottaa YKL:ltä K ATJA VIITANEN Katja Viitanen on YKL:n jäsen. Hän opiskelee AMK Iktyonomiksi Turun ammattikorkeakoulussa. Kuva: Juha Vauhkonen Olen Turussa asuva korkeakouluopiskelija. Opiskelen kala- ja ympäristötaloutta Turun ammattikorkeakoulussa Paraisten toimipisteessä. Aloitin koulussa syksyllä 2004 ja teen parhaillaan opinnäytetyötä. Tavoitteenani on valmistua AMK Iktyonomiksi vielä tänä vuonna. Ympäristöalan opintoihin suuntautuminen lukion jälkeen oli minulle selvä asia, mutta kala- ja ympäristötaloutta 4 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08 päädyin opiskelemaan lähes vahingossa. Tarkoituksenani oli alun perin päästä opiskelemaan kestävää kehitystä Turun ammattikorkeakouluun, mutta koska opiskelupaikkaa ei tullutkaan, oli mietittävä muita vaihtoehtoja. Kun opiskelupaikka kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelmaan varmistui, otin sen vastaan, joskin hieman epäillen. Päätöstä en ole katunut jälkeenpäin, sillä koulun tarjoama opetus osoittautui erittäin monipuoliseksi ja luokkahenki mahtavaksi. IKTYONOMIKSI OPISKELU Koulutuksen alkuvaiheessa kaikki opiskelijat perehtyivät ensin elinkeinokalatalouden ja ympäristönhoidon perusteisiin opiskelemalla mm. vesiviljelyä, kalastusta, kalanjalostusta, vesikemiaa, kalabiologiaa, ympäristönsuojelua, ekologiaa sekä markkinointia. Perusopintojen jälkeen opiskelijat valitsivat suuntautumisvaihtoehdokseen joko elinkeinokalatalouden tai ympäristönhoidon. Itse valitsin suuntautumisvaihtoehdoksi ympäristönhoidon. Tämän suuntautumisvaihtoehdon valinneet iktyonomit sijoittuvat pääasiassa ympäristöalan esimies-, neuvonta- ja tutkimustehtäviin. Opintoihin kuului runsaasti käytännön töitä ja tämän lisäksi harjoittelua 20 opintoviikon, eli 30 opintopisteen verran. Harjoittelu suoritettiin kesäisin, itse hankitussa harjoittelupaikassa. Ensimmäisen harjoittelupaikkani sain toisen opiskeluvuoteni kesällä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta Evolta. Harjoittelun aikana pääsin monipuolisesti osallistumaan tutkimuslaitoksen tekemiin koekalastuksiin sekä koeravustuksiin. Tutuksi tulivat niin Nordic- yleiskatsausverkot, Evomerrat, sähkökalastuslaitteet, kalalajien tuntemus kuin ikänäytteenottokin. Olihan näistä hieman kokemusta jo käytännön tunneilta koulustakin, mutta parhaitenhan asiat oppii töitä tekemällä. Loput harjoittelusta suoritin samassa paikassa Evolla seuraavana kesänä. Harjoittelupaikan lisäksi sain myös opinnäytetyön aiheen. Opinnäytteenä pääsin tekemään ankeriaanpoikasille (Angilla anguilla) merkintäkokeita kemiallisella alitsariinipunainen S (ARS)- väriaineella. Merkinnät tehtiin kylvettämällä ankeriaanpoikasia eripitoisissa merkintäaineliuoksissa 1-24 tuntia. Fluoresoivat merkkijäljet jäävät kalojen luuosiin, joista otoliitteja eli kalan kuuloluita käytetään useimmiten merkkien havainnointiin. Merkinnän onnistuminen tarkastettiin otoliiteista fluoresenssimikroskoopilla. Merkinnän tarkoituksena oli selvittää, soveltuuko ARS- väriaine ankeriaanpoikasten massamerkintään ja mikä on optimaalisin merkintäpitoisuus sekä merkintäaika tälle lajille. Tulevaisuudessa kaikki Suomen sisävesiin ja rannikolle istutettavat ankeriaat olisi tarkoitus merkitä, jotta luontaisesti tänne tulevien ankeriaiden määristä saataisiin tietoa. VALMISTUMISEN JÄLKEEN Valmistumiseni jälkeen suunnitelmani ovat vielä avoinna. Oman alan työt tietysti kiinnostavat, mutta opiskelujen jatkaminen

5 tuntuu tällä hetkellä järkevimmältä ja mielenkiintoisimmalta valinnalta. Koulutustarjontaan hieman tutustuneena, hydrobiologian, limnologian tai kalabiologian opiskelu Helsingissä tuntuisi nyt erityisen houkuttelevalta. Etenkin hydrobiologia, jonka opetus suuntautuu murtovesien ja merivesien ekosysteemien tarkasteluun kiinnostaa minua. Olen aina ollut enemmän meri- kuin järvi-ihminen, vaikka olen jo lapsuudesta asti tottunut myös järvimaisemaan. Nuorempana olen viettänyt paljon aikaa saaristomerellä vanhempieni kanssa veneillen. Nyt vene on muuttunut mökkiin Kemiössä ja veneily on jäänyt vähemmälle. Kaipuu merelle on kuitenkin suuri ja matkaan lähdetään aina kun siihen koittaa tilaisuus. Myös sukellus kuuluu harrastuksiini, joten reissuja saaristomerelle on tullut tehtyä myös sen takia. Muualla kuin Suomessa, en ole vielä sukeltanut, sillä nähtävää on täälläkin riittämiin. Kylmä ja samea vesi kätkee alleen kaikenlaisia aarteita, kuten hyvin säilyneitä hylkyjä, jotka eivät ole kaikkien nähtävillä. Hienointa on seurata tuttujen, kotimaisten kalojen uivan ohi ja nähdä kuinka ne käyttäytyvät niiden luontaisessa elinympäristössä. Kylmästä vedestä huolimatta, sukeltaessa tarkenee pukeutumalla kuivapukuun. Kuivapuvun kanssa on myös mahdollista sukeltaa talvisin jään alla, jolloin näkyvyys vedessä on yleensä kaikkein paras. Ympäristön kunnostaminen alkaa parhaiten kaivamalla ensin tietoa. Kesätöissäni Evolla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella pääsin tutustumaan myös ankeriaaseen, mm. sen kalastukseen ja ikänäytteenottoon. Opinnäytettä tehdessäni syvennyin entistäkin paremmin tähän kiehtovaan, ehkä hieman mystiseenkin kalaan. Erityisesti minua lajissa kiehtoo se, ettei sen elinkaaren vaiheista tiedetä varmasti vielä läheskään kaikkea. Toivon että saisin jatkossakin työskennellä ankeriaan parissa. Mielenkiinnonkohteistani huolimatta, on vielä hankalaa edes ajatella missä haluaisin tulevaisuudessa työskennellä. Mahdollisten jatko-opintojen kautta olisi tulevaisuudessa mahtavaa päästä vaihtoon ulkomaille, ja sitä kautta päästä mukaan kansainvälisiin projekteihin. En kuitenkaan halua suunnitella elämääni liian pitkälle, vaan uskon ja toivon myös sattuman kuljettavan minua elämässäni oikeaan suuntaan. Ympäristöasiantuntijana haluan pyrkiä tekemään kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja kaikessa tekemisessäni. ODOTUKSET YKL:LTÄ Liityin YKL:n opiskelijajäseneksi helmikuun lopussa internetissä. Ystäväni kanssa tuli juttua liittoon liittymisestä ja silloin havahduin. Olisi tietysti kannattanut liittyä liittoon jo heti ensimmäisten kesätöiden alussa, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Muistan YKL:n edustajan olleen puhumassa koulussamme ihan opiskelujen alkuvaiheessa, joten YKL oli tuttu siitä. Tiesin myös muita ympäristöalalla opiskelevia jotka kuuluivat YKL:ään, joten liittyminen sen jäseneksi oli luontevaa. Kaikkein painavin syy YKL:ään liittymisessä oli se, että se ajaa juuri ympäristöalalla opiskelevien ja työskentelevien henkilöiden etuja. Tärkeää minulle oli myös työttömyyskassaan liittyminen. Alan työt ovat usein projektiluontoisia, joten hetkellinen työttömyys saattaa tulla eteen minullekin tulevaisuudessa. Työttömyyskassaan ja liittoon kuuluminen tuovat turvallisuudentunnetta ja lisäksi voin pyytää YKL:stä apua kaikissa työelämään liittyvissä asioissa. Toivonkin YKL:n olevan tulevaisuudessa minulle avuksi monissa työelämään liittyvissä kysymyksissä ja vastaantulevissa ongelmissa. Toivon myös, että kynnystä yhteydenottoon ei olisi missään tilanteessa. Ekokem-Palvelu on pilaantuneiden maiden ja vesien asiantuntija. Vastaamme työn onnistumisesta alusta loppuun. Tiesitkö, että kunnostus on usein mahdollista hoitaa itse kohteessa? Ota meihin yhteyttä, niin kaivamme sinulle lisätietoa palveluistamme. 5 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

6 YKL:N KUMMILAPSI ON KRIITTISESSÄ TILASSA, MUTTA TOIVOA EI OLE VIELÄ MENETETTY. KUMMILAPSEN TRAAGINEN KOHTALO Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton edunvalvontapäällikkö Arja Varis toimii usean valtion viraston kummiasiamiehenä. Yksi näistä virastoista on tänä vuonna 90 vuotta täyttävä Merentutkimuslaitos. J OUNI VAINIO Tasan yhdeksänkymmentä vuotta Merentutkimuslaitos sai toimia arvostettuna ja menestyksekkäänä tutkimuslaitoksena, mutta sen taru on määrätty loppumaan joulukuun viimeisenä päivänä MITEN KÄY KUN PIENI JA ISO KOIRA OSUVAT SAMALLE RUOKAKUPILLE? Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että Ilmatieteen laitoksen (IL) ja Merentutkimuslaitoksen (MTL) yhteistyön syventämistä selvitetään. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) asetti tehtävään selvitysmieheksi professori Juhani Keinosen. Selvitystyön tulos julkaistiin marraskuun 7. päivänä 2007 ja viimeinen sen seitsemästä suosituksesta oli, että Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toiminta-alueille tulee perustaa uusi niiden tehtäväalueet kattava laitos. Selvitystyön, josta ei ollut pyydetty lausuntoja miltään taholta, jälkeen LVM nimitti kymmenen työryhmää valmistelemaan yhdistämistä. Merentutkijat pelkäsivät pienen laitoksen häviävän suureen laitoksen syövereihin miten käy kun pieni ja iso koira osuvat samalle ruokakupille? Tämä oli huomioitu myös Keinosen raportissa, sillä siinä todetaan: Suuri riski liittyy siihen, että uudessa laitoksessa ei nähdä merentutkimusta kokonaisuutena, jossa fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen tutkimus ovat vahvasti toisistaan riippuvia.. Merentutkijat alkoivat puhua merentutkimuksen keskittämisestä yhteen merentutkimuskeskukseen, johon koottaisiin merta tutkivat toiminnot Suomen ympäristökeskuksesta, Geologisesta tutkimuskeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskuksesta jne. ja muodostettaisiin kooltaan merkittävä merentutkijoiden keskittymä. Kenttämestari Henry Söderman laskee lämpötila-suolaisuusluotaimen mereen. Operaatiota seuraavat kiinnostuneina tohtori Pentti Arajärvi ja kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä sekä joukko muita vieraita. HENKILÖKUNTA JÄRKYTTYI Jotain vaikutusta tällä kaiketi oli, muttei toivottua. Helmikuun ensimmäisenä päivänä merentutkijoille järjestettiin tiedotustilaisuus, jonka aiheesta ei sen kummemmin etukäteen kerrottu. Monet luulivat, että järki on voittanut ja ministeriön edustaja ilmoittaa yhdistämishankkeen keskeytyksestä ja merikeskusta pohtivan ryhmän asettamisesta. Henkilökunnan järkytys oli suuri, kun heille ilmoitettiinkin Merentutkimuslaitoksen lakkauttamisesta kuluvan vuoden lopussa. Liikenneministeri Anu Vehviläinen ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen olivat tehneet uuden linjauksen merentutkimisen tehtävien jaosta: Meribiologiaan liittyvä tutkimus ja operatiivinen toiminta kootaan Suomen ympäristökeskukseen. Tavoitteena on vahvistaa kokonaisvaltaista näkökulmaa Itämeren tutkimukseen. Monet meren ongelmat ovat lähtöisin maalta. Suomen ympäristökeskukseen siirtyy noin puolet Merentutkimuslaitoksen runsaasta sadasta työntekijästä. Toinen puoli henkilöstöstä siirtyy Ilmatieteen laitokselle; heidän tehtäviinsä kuuluvat liikennealaa palvelevat tutkimus- ja operatiiviset toiminnot. Merentutkimusalus Aranda siirtyy meribiologiatehtävien mukana ympäristöhallintoon. YLIJOHTAJAKAAN EI TIENNYT Prosessista kertonee paljon se, että Merentutkimuslaitoksen ylijohtajakaan ei ollut kuullut asiasta mitään ministeriön puolelta kuin puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. Varoituksen hän oli saanut YKL:n kautta edellisenä aamuna, jolloin sitä kuitenkin arveltiin väärinkäsitykseksi, mitä se ei ikävä kyllä ollut! Edellä Keinosenkin toteamaa suurimman riskin vaihtoehtoa toteuttamaan asetettiin lukuisia työryhmiä, joihin myös 6 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

7 Tohtori Pentti Arajärvi tutustuu aallonmittauspoijuun Arandan takakannella. henkilöstö ja henkilöstöjärjestöt saivat edustajansa kiitos SYKEn pääluottamusmiehen ehdotuksen. Alkujaan ministeriö pyysi nimeämään ryhmiin vain yhden henkilöstön edustajan unohtaen henkilöstöjärjestöt kokonaan. Työryhmät ovat kokoontuneet useita kertoja ja huhtikuun 23. päivänä LVM lähetti lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esityksestä eduskunnalle Merentutkimuslaitoksen toimintojen järjestämisestä. Prosessin kiireyttä kuvaa sekin, että lausunnot pitää antaa toukokuun 14. päivään mennessä ja tähän kolmen viikon jaksoon mahtuu huhtikuun loppu vappuvapaineen. Tunnetustihan huhtikuun loppu on työpaikoilla hyvin kuollutta aikaa, kun työntekijät pitävät viimeisiä lomiaan pois. Lausuntopyynnöstä ei myöskään käynyt mitenkään ilmi, että Merentutkimuslaitoksen ylijohtaja Eeva-Liisa Poutanen ja henkilöstön edustaja Pekka Alenius olivat molemmat jättäneet eriävän mielipiteensä hallituksen esityksen valmistelutyöstä. Merentutkimuslaitoksen henkilöstön jakolista julkaistiin toukokuun 5. päivänä ja sen mukaan 53 henkilöä siirtyy SYKEen ja 48 Ilmatieteen laitokseen. Henkilöstölle on luvattu, että kaikki virat ja toimet siirtyvät vastaanottaviin laitoksiin haltijoineen. Lisäksi SYKEn pääjohtaja Lea Kauppi vastasi esittelytilaisuudessa kysymykseeni siirtyvien tutkijoiden tehtävien vaativuustasojen tilanteesta, että ne säilyvät entisellään tai ennemminkin muuttuvat vaativammiksi. Kysymykseni perustui siihen, että prosessin yhtenä perusteluna esitetään SYKEn ja MTLn tutkimusten päällekkäisyyksiä. Ilmatieteen laitos taas on luvannut perustaa oman Merentutkimuksen ohjelman, jonka se pyrkii nostamaan muutamassa vuodessa tutkimuksen huippuyksiköksi. Monia asioita on silti vielä epäselvinä. Kun MTL syksyllä 2005 muutti uusiin tiloihinsa Helsingin Kumpulaan, oli sitä varten rakennettu miljoonien eurojen ajanmukaiset ja hyvin varustellut laboratoriotilat. Nyt laboratoriotoimintoja ollaan kuitenkin siirtämässä SYKEn Hakuninmaan tiloihin. Myös Arandan käytön mahdollistaminen ILeen siirtyvien fyysikoiden tutkimuksiin on vielä hämärän peitossa. Myös määräaikaisten ja apurahatutkijoiden tilanne on edelleen epäselvä. PÄÄTÖS HERÄTTÄÄ IHMETTELYÄ Me merentutkijat emme kuitenkaan ole vielä täysin menettäneet toivoamme siitä, että lakkauttamishanke vielä keskeytettäisiin ja merentutki muksen järjestämistä harkittaisiin uudelleen. Suomen Akatemia julkaisi huhtikuun 1. päivänä kansainvälisen arvion Suomen vesialan tutkimuksesta ja suosittelee päätöksen välitöntä uudelleen arviointia. Myös monet kansainvälisesti arvostetut tutkijat Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista ovat vedonneet suoraan ministereihin päätöksen peruuttamiseksi. Myös monet huhtikuun 9. päivänä MTLn järjestämille kahdelle risteilylle osallistuneista ovat ihmetelleet tehtyä päätöstä. Merentutkimuslaitos esitteli tuolloin aamupäivällä toimintaansa tutkimusalus Arandalla Helsingin edustalla. Aamupäivän aikana risteilylle osallistui monia talouselämän merkittäviä Itämeren puolestapuhujia ja toimijoita. Meri oli risteilyn aikana hiukan kuoppainen, mutta vieraat saivat silti hyvän kuvan merentutkimuksesta. Alkuillan aikana laivaa ja toimintaa esiteltiin eduskunnan luontokerholle. Mukana oli kymmenisen kansanedustajaa ja myös valiokuntaneuvos Arajärvi. Ryhmä oli erittäin kiinnostunut toiminnasta ja lupasi tukeaan suomalaiselle merentutkimukselle. YKLn kummilapsi on kriittisessä tilassa, mutta toivoa ei vielä ole menetetty. Toimikaamme kummilapsen, jos 90- vuotiasta voi lapseksi kutsua, puolesta ja taataan laadukkaan ja arvostetun suomalaisen merentutkimuksen jatkuminen. Kaikesta huolimatta Onnea ja TSEMPPIÄ 90-vuotiaalle Merentutkimuslaitokselle H ISTORIAA Suomalaiset merenkulkijat nostivat esiin jo 1880-luvulla ajatuksen meren tutkimuksen tarpeellisuudesta. Ajatus oli, että majakoilta ja luotsiasemilta olisi saatu säännöllisesti tietoja meren jäistä ja perustettava merikeskuslaitos olisi toimittanut ne julkisuuteen. Tietoja tarvittiin erityisesti turvaamaan talviaikaisen laivaliikenteen sujumista. Vuonna 1899 Meteorologinen keskuslaitos aloitti merta ja veden lämpötilaa koskevat havainnot kuudella Lounais-Suomen ulkosaariston majakalla. Jo aiemmin, 1840-luvulla, Suomen Tiedeseura oli aloittanut vedenkorkeusmittaukset asteikkohavaintoina. Ensimmäinen suomalainen meritieteellinen tutkimusretki alkoi professori Theodor Homénin johtamana tullilaitoksen Suomi-aluksella elokuun 30. päivänä Meriretki kulki Helsingistä Ahvenanmeren kautta Pohjanlahdelle. Matkan tutkimukset kattoivat niin meren fysikaalisia, kemiallisia kuin biologisiakin tutkimuksia. Hyvin alkuun päässeet tutkimukset aloittivat säännölliset Suomea ympäröivien merialueiden tutkimukset lähes 110 vuotta sitten. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen merentutkimusta järjestettiin uudelleen ja Suomen Senaatin asetuksen mukaisestisuomen Tiedeseuran valvonnassa vuodesta 1902 toimineet hydrografisbiologiset merentutkimukset siirtyivät kirkollis- ja opetustoimikunnan alaiseksi. Näin syntynyt itsenäinen valtion laitos sai nimekseen Merentutkimuslaitos. Laitoksen syntysanat lausuttiin 19. marraskuuta 1918 ja varsinainen toiminta al koi tammikuun 1. päivänä Vieraat kuuntelevat vakavina selostusta Itämeren tilasta ja Merentutkimuslaitoksen kohtalosta. Vieraat vasemmalta: YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varis, Nurmisen säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Nurminen, Cargotec in hallituksen puheenohtaja Ilkka Herlin ja LVM:n entinen kansliapäällikkö Juhani Korpela. 7 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

8 R AKENTAMINEN ON VILKASTA, SELVITYKSIÄ TARVITAAN PALJON YMPÄRISTÖKONSULTEILLA ON NYT KYSYNTÄÄ H EIKKI JAAKKOLA Ympäristökonsulttien palveluksilla on nyt kysyntää. Rakentaminen on vilkasta ja lakisääteisiä ympäristöselvityksiä tarvitaan paljon. Yrityksissä ahertavilta konsulteilta vaaditaan aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta, tärkeää on myös kyky tajuta oman jaksamisensa rajat. Karoliina Ilmarinen perehtyy ympäristön tilaan kirjaimellisesti pintaa syvemmältä Alleco Oy -nimisessä kosulttiyrityksessä. Vuonna 1989 perustetussa Allecossa on vain kolme vakinaista työntekijää, projektien toteutuksen yhteydessä väkimäärä nousee tosin tyypillisesti n. 15 henkilöön. Yrityksen keskeinen osaaminen liittyy sukeltamiseen. Tärkeimmät toiminnot ovat sukeltamista edellyttävät ympäristötutkimukset sekä tutkimussukeltajien koulutus. Alleco julkaisee myös Itämeren lajistosta ja tilasta kertovaa nettiportaalia sekä asiakasprinttilehteä. Ilmarisen mukaan useissa Euroopan maissa ollaan ottamassa käyttöön yhteistä tutkimussukeltajalisenssiä, joka todistaa sukeltajan pätevyyden. - Tällaiselle on tarvetta, koska tutkimussukellusta tarvitaan nykyisin paljon monissa maissa. Sukeltamalla tehtävä ympäristön havainnointi ja näytteiden kerääminen on Ilmarisen mukaan yllättävän vaativaa Suomen kylmissä ja pimeissä vesissä. Yrityksen väki elää aivan omanlaisessa vuosirytmissä, missä tietyt asiat toistuvat syklisesti kuin konsanaan maanviljelyssä. Koulutukseltaan Karoliina Ilmarinen on limnologi. Kuva: Heikki Jaakkola Allecon keskeinen osaaminen liittyy sukeltamiseen. Kuvassa Karoliina Ilmarinen on itse tekemässä tutkimussukellusta. 8 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08 Itse sukeltaminen on fyysisesti vaativaa ja edellyttää monenlaisten turvallisuutta varmistavien rutiinien noudattamista. - Tämän lisäksi tutkimussukeltajan on osattava toimia veden alla niin, ettei hän häiritse tutkittavaa ympäristöä. Tutk imussukeltajien koulutus koostuu moduuleista, joiden suorittaminen kestää n. kaksi vuotta. Liikkeelle voidaan kuitenkin lähteä aivan alusta. ARVIOITA EI PELKÄSTÄÄN LEMPILAJIN VARAAN Ilmarinen tekee itsekin tutkimussukellusta. Isona projektina hän mainitsee osallistumisen VELMU -hankkeeseen, missä inventoidaan vedenalaiset elinympäristöt koko Suomen rannikon alueella. Meren ohella sukelluksia on tehty paljon myös joissa, joiden tilaa on selvitetty vesistöjen kunnostusprojektien tai rakennushankkeiden yhteydessä. Käytännössä ympäristön tilan arviointi

9 perustuu pitkälti tiettyjen indikaattorilajien esiintymiseen. Yksi esimerkki tällaisesta on vuollejokisimpukka, joka onkin eräänlainen vedenalaisen luonnon liito-orava. Ympäristön tilaa arvioidaan usein myös rakkolevän ja tiettyjen punalevälajien perusteella. - Arvioita ei kuitenkaan saa perustaa liikaa pelkästään tutkijan lempilajin varaan. Näin voi helposti tapahtua, jos joku on tutkinut vuosikausia tiettyä lajia. PROJEKTIT IHMISEN KOKOISIA Ilmarinen kertoo pitävänsä työssään siitä, että projektit ovat ihmisen kokoisia. Langat pysyvät tällöin tiukasti yhden vetäjän käsissä. Pienessä yrityksessä jokainen osallistuu myös uusien projektien hankintaan. - Tämäkin on hyvä asia koska näin voin vaikuttaa siihen, millaisia projekteja omalle vastuulle tulee. Yrityksen väki elää aivan omanlaisessa vuosirytmissä, missä tietyt asiat toistuvat syklisesti kuin konsanaan maanviljelyssä. Talvella hankitaan uusia toimeksiantoja ja sorvataan näistä tarjouksia. Työllistämisvaiheen jälkeen suunnitellaan ja toteutetaan resurssien varaaminen projekteihin. Kenttäkauden alkaessa siirrytään ulkoilmaelämään, kesästä kuluu tyypillisesti parisen kuukautta merellä. - Yöksi pääsen sentään yleensä kotiin. Syksyllä kentältä kootut tulokset käsitellään ja analysoidaan, mikä tehdään osittain itse, osittain ulkopuolisena palveluna. Kierros päättyy raporttien kirjoittamiseen ja näiden esittelyyn asiakkaille. EPÄSÄÄNNÖLLISYYDEN SIETÄMINEN Työssä viihtyminen edellyttää Ilmarisen mukaan epävarmuuden ja epäsäännöllisyyden sietämistä. Työpäivät voivat olla hyvin erilaisia eikä uusien tilausten hankinta suju aina piirustusten mukaan. Moni työuupumustapaus johtuu Ilmarisen havaintojen mukaan siitä, että sinänsä hyvä työntekijä roikkuu sinnikkäästi kiinni paikassa, joka ei yksinkertaisesti sovi hänelle. - Jos työn säännöllisyys ja ennakoitavuus on jollekulle kerta kaikkiaan tärkeää, hänen ei kannata hakeutua pienen yrityksen palvelukseen tai yrittäjyyteen. Mattias Järvinen on biologi. Hyviä polkuja ympäristökonsultin alallle ovat hänen mukaansa myös mm. maantieteilijän, geologin ja ympäristöinsinöörin koulutus. Mattias valittiin huhtikuussa YKL:n hallitukseen. TYÖLLISTYMINEN EDELLYTTÄÄ OMA- ALOITTEISUUTTA Mattias Järvinen toimii ympäristökonsulttina paljon isommassa yrityksessä. Kaikissa pohjoismaissa toimivan Rambollin palveluksessa on likipitäen konsulttia. Toiminta on laajenemassa myös uusiin maihin yritysostojen kautta. - Talous on hyvällä pohjalla ja asiat tapahtuvat nyt nopeasti. Kasvun taustalla on vilkas rakentaminen, joka edellyttää lakisääteisesti monenlaisten selvitysten tekemistä. Järvisen mukaan yksi keskeinen työllistäjä ovat ison mittakaavan infrastruktuurihankkeet. - Esim. siltojen ja teiden rakentamiseen liittyvät ympäristöselvitykset ovat teettäneet meille paljon töitä. Järvinen huomauttaa kuitenkin myös siitä, että konsulttien tarve on hyvin suhdanneherkkää. Rakentamisen jäähtyminen näkyy heti konsulttitoimistoissa. Työ isossa yrityksessä on Järvisen mukaan kaikin tavoin nopeatempoista ja edellyttää yleensä luovuutta, aktiivisuutta ja aloitekykyä. Jo työllistymisen eteen on tehtävä aktiivisesti työtä. Tämä perustuu usein tekijän omiin ideoihin, joita hän tuo mukanaan yritykseen. - Alalle aikovassa onkin hyvä olla jonkin verran Pelle Pelottoman vikaa. Joskus tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että työntekijä tulee toteuttamaan jotain omaa ideaansa ison yrityksen suojiin. Järvisen mielestä ympäristökonsultin on myös kyettävä ajattelemaan asioita laaja-alaisesti riippumatta siitä minkä alan tutkinto hänellä on. Esimerkkinä hän esittää ympäristövaikutusten arvioinnin, joka on usein erittäin laaja-alainen kokonaisuus. Arvioinnissa on usein huomioitava myös sosiaalisia ja suoraan ihmisten viihtyvyyteen liittyviä vaikutuksia. - Selvitysten yhteydessä on käyttöä joskus myös sosiologeille. Järvinen itse on biologi. Hyviä polkuja alalle ovat hänen mukaansa myös esim. maantieteilijän, geologin tai ympäristöinsinöörin koulutus. NORD STREAM Järvinen itse on ollut vuodesta 2006 lähtien täystyöllistetty Venäjää ja Saksaa yhdistävän Nord Stream -putkihankkeen parissa. Järvinen koordinoi hankkeessa putken ympäristövaikutusten arviointia Suomen talousvyöhykkeellä. Putken tekninen pääsuunnittelija on italialainen Snamprogetti. Kansainvälisen ympäristöselvityksen tekemistä koordinoi tanskalainen Ramboll Oil & Gas. Suomen osalta ympäristövaikutusten arviointia tekee yhtiön täkäläinen fraktio. Järvisen mukaan merenpohjaa on tutkittu putken koko matkalta. Tarkoitus on paikantaa kaikki putkilinjalla olevat hylyt 9 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

10 - Käytännön johtotehtävissä on usein henkilö, jonka osaaminen on substanssiosaamista eikä liity mitenkään henkilöstöjohtamiseeen. PALKKAUS VASTANNUT TEHTÄVIEN KEHITYSTÄ Moisio on tyytyväinen myös palkkaukseensa, jonka kehitys on vastannut tehtävien kehitystä. Hyvää on myös palkanmaksun turvallinen jatkuvuus; monista akateemisista tutkijoista poiketen Moision ei ole tarvinnut kuluttaa aikaansa jatkuvaan rahoituksen hakemiseen seuraavalle projektille. Akateemisen tutkijan ura ei olekaan houkutellut Moisiota missään vaiheessa. - Tajusin jo opiskeluaikana, ettei tutkijanura ole minua varten. Geologi Teppo Moisio on havainnut selvän asennemuutoksen, alussa ympäristökonsultteja pidettiin viherpiipertäjinä. Nykyään harva kyseenalaistaa maaperän tutkimuksen ja kunnostuksen tarpeellisuutta. ja vanhat ammukset. Työhön tuo oman lisänsä myös projektiin liittyvä ilmeinen poliittinen ulottuvuus. Vaikka Järvinen kokee saavansa aikaan oikeasti tärkeitä asioita ja pitävänsä työstään hän toteaa sen olevan myös kuluttavaa. Loppuun palamisen riski on ilmeinen periaatteessa loputtoman tehtäväavaruuden edessä. - Tälläkin paikalla on tärkeä tajuta missä oman jaksamisen rajat menevät. Näiden ylittäminen ei hyödytä ketään. KENTTÄTÖISTÄ PROJEKTINHALLINTAAN Varsin ison työnantajan leivissä työskentelee myös Golder Associatesin Teppo Moisio. Yhtiöllä on n työntekijää ja toimintaa ympäri maailmaa. Suomessa yritys on keskittynyt ensisijaisesti ympäristötekniikkaan. Tämä tarkoittaa mm. maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksia, tutkimusten ja kunnostustöiden suunnittelua ja seurantaa, kiinteistökauppoihin liittyvää auditointeja sekä ympäristövaikutusten arviointeja. Moision mukaan Suomessa yritys opittiin aluksi tuntemaan erityisesti öljy-yhtiöiden ongelmien ratkaisijana, joka teki lähinnä pilaantuneiden maiden tutkimukseen ja kunnostamiseen liittyviä töitä. Sittemmin asiakaskuntaa ja palveluita on laajennettu myös muuhun teollisuuteen ja kaivostoimintaan, joka onkin vahvassa kasvussa Suomessa. Geologin koulutuksen saanut Moisio tuli yritykseen harjoittelijana suoraan koulunpenkiltä vuonna -99. Alkuaikojen kenttätyöt ovat nyttemmin vaihtuneet suunnittelupäällikön tehtäviin. - Nyt työni on pitkälti tehtävien ja resurssien organisointia ja projektinhallintaa. Moision pohdiskellessa nykyistä asemaansa rivien välistä kuultaa hienoinen haikeus. Tuntuu siltä, että miehellä on vähän ikävä kenttähommiin vaikka hän toteaakin sopeutuneensa myös nykyisiin tehtäviinsä. - Kentällä joudutaan kohtaamaan monenlaisia haasteita ja tekemään varsin merkittäviä ja kustannusvaikutuksiltaan isoja päätöksiä usein tiukassakin aikataulussa. - Viihdyin näissä tehtävissä varsin hyvin. On tärkeää, että työssä on aina uusia haasteita. Nykyisissä tehtävissä Moisiolla riittänee haastetta suunnittelu/projektipäällikön toimenkuvaan kuuluvassa ryhmän vetämisessä. Tämä onkin tunnetusti oma taiteenlajinsa. Esimiesasemassa viihtyminen ei ole aina itsestään selvää luonnontieteellisen koulutuksen saaneille ympäristöasiantuntijoille. Tiimien johtamisessa tarvitaan usein taitoja, joihin koulutustausta ei anna minkäänlaisia valmiuksia. Paljon riippuu myös luonteenpiirteistä, joihin on vaikea vaikuttaa koulutuksenkaan avulla. - Konsulttitoimistoissa on harvoin mahdollisuutta turvautua ammattijohtajiin. - Yrityksen palveluksessa olen päässyt toimimaan todellisten ongelmien parissa ja todellisessa maailmassa, käpertymättä vain jonkin yhden asian selvittämiseen. Moisio kertoo havainneensa suunnilleen kymmenvuotisen työhistoriansa kuluessa selvän asennemuutoksen. Alussa ympäristökonsulttia pidettiin usein viherpiipertäjänä, joka oli vanhojen konemiesten mukaan paikalla lähinnä vain häiritsemässä työntekoa. - Nykyään harva pitää maaperän tutkimista ja kunnostusta turhana touhuna. KÄY YKL:n jäsensivuilla päivittämässä tietosi Näin kirjaudut jäsensivuille jäsen numerosi on käyttäjätunnus. jäsen numero löytyy jäsenkortista tai Ympä ristöasiantuntija -lehden osoitelipukkeesta Saat jäsennumerosi myös tarvittaessa toimistoltamme: Riitta Niskanen, Salasana on syntymäaikasi muodossa ppkkvv. 10 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

11 MÄÄRÄAIKAISTEN ASEMAN PARANTAMISESSA ON OTETTU PIENIÄ ASKELEITA Vuoden alusta voimaan tulleilla muutoksilla sekä työsopimuslakiin että virkamieslakiin halutaan parantaa määräaikaisissa työ- ja virkasuhteissa työskentelevien asemaa ja ehkäistä sellaisten määräaikaisuuksien käyttöä, joille ei ole olemassa lain mukaista perustetta. A RJA VARIS Työsopimuslaki koskee kaikkia työsopimuksia niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Sen mukaan toistaiseksi voimassa olevat työsopimukset ovat ensisijaisia: määräaikaisena työsopimus voidaan tehdä ainoastaan silloin, kun siihen on laissa tarkoitettu perusteltu syy ja määräaikaisuudesta on nimenomaisesti sovittu. PERUSTELTU SYY Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksiä koskevat säännökset ovat työntekijän suojaksi säädettyä pakottavaa oikeutta. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia pidetään toistaiseksi voimassa olevina. Perusteltuna syynä määräaikaiselle työsopimukselle voivat olla työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu työnantajan toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvä peruste. Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen edellytyksiä tarkastellaan työnantajan työvoiman pysyvän tarpeen perusteella: Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, määräaikaisen työsopimuksen käyttö ei ole sallittua. Myös toistuvien eli ns. ketjutettujen määräaikaisten työsopimusten tekeminen edellyttää, että jokaiselle määräaikaiselle sopimukselle on perusteltu syy ja että työnantajan työvoiman tarve ei kyseisessä tehtävässä ole pysyvä. MÄÄRÄAIKAISUUDEN PERUSTEEN KIRJAAMINEN Määräaikaiselle työntekijälle on tärkeää saada tieto määräaikaisuuden perusteesta ja siitä, miten pitkään työsopimus jatkuu. Tavallisesti määräaikaisuuden peruste ilmenee kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työsopimusta ei ole tehty kirjallisena tai jos sopimuksesta puuttuu määräaikaisuuden peruste, on työnantajan ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä annettava työntekijälle selvitys työnteon keskeisistä ehdoista ja määräaikaisuuden perusteesta. Työsopimukseen tai työsuhteen ehdoista annettavaan selvitykseen sisältyvä tieto määräaikaisuuden perusteesta on välttämätön arvioitaessa sitä, onko määräaikaiselle työsopimukselle ollut laissa tarkoitettu peruste. TYÖSOPIMUSLAIN MUUTOKSET Työsopimuslain muutosta valmisteltaessa todettiin, että määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksiä koskeva säännös vastaa työmarkkinoiden tarpeita eikä sitä ole tarvetta muuttaa. Tehtyjen muutosten tavoitteena oli saada läpinäkyvyyttä määräaikaisten työsopimusten käytön perusteisiin ja vaikuttaa siihen, että työnantajat harkitsisivat työsopimuksen määräaikaisuuden perustetta nykyistä huolellisemmin sekä myös siihen, että tieto määräaikaisuuden perusteesta annettaisiin aina tiedoksi työntekijälle kirjallisesti. Jotta määräaikaisia työsopimuksia käytettäisiin vain laissa tarkoitetuissa tilanteissa VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPI- MUKSELLA ON PARANNETTU LUOTTA- MUSMIESTEN TIEDONSAANTIA MÄÄRÄ- AIKAISISTA PALVELUSSUHTEISTA. Sopimuksen mukaan pääluottamusmiehelle annetaan vähintään vuosittain tietoja oman työpaikkansa henkilöstön lukumäärästä ja sen muutoksista palvelussuhdelajeittain sekä määrä- ja osaaikaisten ja työnantajan työssä olevien ulkopuolisten henkilöiden lukumäärät ja niiden mahdolliset muutokset. Luottamusmiehelle annetaan vähintään kaksi kertaa vuodessa oman työpaikkansa uusista määräaikaisista palvelussuhteista seuraavat tiedot: henkilön nimi, tehtävä, organisaation yksikkö, palvelussuhteen alkamisaika, työnantajan tiedossa oleva palvelussuhteen kestoaikasekä määräaikaisuuden peruste. Työnantaja käsittelee luottamusmiehen kanssa vähintään kaksi kertaa vuodessa voimassa olevia määräaikaisia palvelussuhteita. Tällöin tarkastellaan tapauskohtaisesti määräaikaisten palvelussuhteiden perusteita ja vakinaistamismahdollisuuksia. Virastossa sovitaan tarvittaessa menettelytavoista tietojen antamisessa ja niiden käsittelyssä. 11 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

12 ja töissä, parannettiin määräaikaisten työsopimusten käyttöön kohdistuvaa viranomaisvalvontaa lisäämällä työsuojeluviranomaisten toimintamahdollisuuksia. Työnantajan selvityksenantovelvollisuutta työnteon keskeisistä ehdoista on tehostettu rangaistussäännöksellä. Lisäksi työsuojelupiiri voi antaa kehotuksen, jos työnantaja rikkoo selvitysvelvollisuuttaan. Rangaistussäännöksen ja kehotusmenettelyn piiriin kuuluvat kaikki työsuhteen keskeiset ehdot, siis myös määräaikaisuuden peruste. Valitettavasti työsopimuslain muutoksella ei annettu työsuojeluviranomaiselle oikeutta arvioida sitovasti määräaikaisuuden perusteen lainmukaisuutta, vaan työntekijän on jatkossakin vietävä määräaikaisuuden lainmukaisuuden arviointi tuomioistuimeen. MÄÄRÄAIKAISET VIRKASUHTEET VALTIOLLA Valtion virkamieslain mukaan virkamieheksi voidaan nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi, jos työn luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkaan kuuluvien tehtävien hoidon väliaikainen järjestäminen tai harjoittelu edellyttää määräaikaista virkasuhdetta. Määräaikaisia virkasuhteita on aikaisemmin saatettu ketjuttaa useita kertoja saman määräaikaisuuden perusteen ollessa voimassa. Määräaikaisesta virkasuhteesta annettavassa nimityskirjassa ei ole läheskään aina ilmoitettu määräaikaisuuden perustetta tai se on ilmoitettu epäselvästi. Nämä käytännöt ovat lisänneet perusteettomia ja heikosti perusteltuja määräaikaisia virkasuhteita. Lisäksi lyhyet toisiaan seuraavat virkasuhteet ovat lisänneet henkilöstön epävarmuutta palvelussuhteen jatkuvuudesta. MUUTOKSET Virkamieslain muutoksella halutaan vähentää määräaikaisten virkasuhteiden käyttöä ja parantaa valtion palveluksessa olevien määräaikaisissa virkasuhteissa olevien virkamiesten asemaa. On myös haluttu vähentää määräaikaisissa virkasuhteissa työskentelevien virkamiesten vaihtuvuutta. PERUSTE NIMITTÄMISKIRJAAN Lakiin on lisätty säännös, jolla täsmennetään menettelyä nimitettäessä virkamies määräaikaiseen virkasuhteeseen. Nimittämiskirjasta tulee ilmetä määräaikaisuuden peruste. Jos määräaikaisen virkasuhteen perustetta ei ole ilmoitettu nimittämiskirjassa, lähtökohtana on, että määräaikaiselle virkasuhteelle ei ole laillista perustetta. Jos virasto katsoo tällaisen perusteen kuitenkin olevan olemassa, sen tulee näyttää toteen perusteen olemassaolo. Käytännössä vaatimus perusteen ilmoittamisesta nimittämiskirjassa tarkoittaa seuraavaa: Jos määräaikaisuuden perusteena on sijaisuus, nimittämiskirjan tulee kirjata, kenen sijaisena toimitaan. Mikäli perusteena on työn luonne, nimityskirjasta tulee käydä selville, minkä vuoksi työn luonne edellyttää määräaikaisen virkasuhteen käyttöä. Työn luonteen määrittely perustuu kulloiseenkin yksittäistapaukseen, jossa tulee arvioida tiettyä tehtäväkokonaisuutta muun muassa sen sisällön ja luonteen perusteella suhteessa viraston pysyviin tehtäviin. Esimerkkeinä työn luonteeseen liittyvistä edellytyksistä ovat kestoltaan tai tehtäviltään rajattuun projektiin kuuluva määräaikainen tehtävä tai töiden ruuhkautumisen aiheuttama tilapäinen lisätyövoiman tarve. Kun käytetään työn luonnetta määräaikaisen virkasuhteen perusteena, on työn oltava määrällisesti tai ajallisesti rajattavissa. Jos tällaista rajausta ei pystytä nimittämishetkellä tekemään, tehtävän tulee olla pysyvä. Viraston tai yksikön toiminnan luonteesta johtuen myös jatkuva samantyyppisten, vaikkakin ulkopuolisista tilauksista riippuvien projektien suorittaminen voidaan katsoa pysyväisluonteiseksi toiminnaksi. MÄÄRÄAIKAISUUS KOKO PERUSTEEN KESTON AJAKSI Uuden säännöksen mukaan määräaikaisen virkasuhteen tulee kestää koko määräaikaisuuden perusteen mukaisen ajan, jollei erityisestä syystä toisin päätetä. Erityinen syy, jolla tästä pääsäännöstä voitaisiin poiketa, voisi liittyä määräaikaisen virkasuhteen perusteeseen. Esimerkiksi projektiluonteisissa tehtävissä määräaikaisuuden perusteen kesto on joskus vaikeasti arvioitavissa. Tällaisissa tapauksissa nimittämiskirja olisi tehtävä tiedossa olevaksi ajaksi. Jos arvioitu aika osoittautuu myöhemmin riittämättömäksi projektin loppuun saattamiseksi, määräaikaisuutta voidaan jatkaa uudella nimittämiskirjalla. Huomattava on, ettei ulkopuolisen rahoituksen katkonaisuus voi olla peruste pilkkoa määräaikaisten virkasuhteiden kestoaikaa rahoituksen virastolle tuloutumisen mukaan. H ALUATKO ENSI VUONNA KALENTERIN? Saat sen varmasti, jos ilmoitat halustasi meille heinäkuun loppuun mennessä. Ilmoittaminen tapahtuu helpoiten menemällä osoitteesta osioon jäsenille ja edelleen kohtaan jäsentietojen päivitys, jossa ruksataan rasti kohtaan haluan kalenterin. MÄÄRÄAIKAISUUDEN LAINMUKAISUUDEN ARVIOINTI Määräaikainen virkamies voi saada apua määräaikaisuutensa lainmukaisuuden selvittämiseen YKL:n lakimieheltä ja viraston luottamusmieheltä. Varsinainen oikeustie on kuitenkin mahdollinen vasta määräaikaisen virkasuhteen päätyttyä: Virkamiehellä, joka on ilman virkamieslaissa säädettyä perustetta nimitetty määräajaksi tai ilman pätevää syytä nimitetty toistuvasti peräkkäin määräajaksi, on oikeus virkasuhteen virastoon päättyessä saada virastolta korvaus. Korvauksen määrää maksettavaksi virkamieslautakunta. Korvausta on haettava kuuden kuukauden kuluessa virkasuhteen päättymisestä. MÄÄRÄAIKAISET VIRKASUHTEET KUNNISSA Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain mukaan viranhaltija voidaan ottaa määräajaksi vain viranhaltijan omasta pyynnöstä tai jos määräajaksi ottamisesta on erikseen säädetty taikka tehtävän luonne, sijaisuus, avoinna olevaan virkasuhteeseen kuuluvien tehtävien hoidon järjestäminen tai muu näihin rinnastettava kunnan toimintaan liittyvä määräaikaista virkasuhdetta edellyttävä seikka sitä vaatii. Viranhaltijalle annettavasta viranhoitomääräyksestä (esim. pöytäkirjanotteesta) tulee ilmetä mm. määräaikaisuuden peruste. Kunnallista viranhaltijalakia ei muutettu kuten edellä selvitetyin tavoin työsopimuslakia ja valtion virkamieslakia. Työsopimuslain muutokset koskevat kunnissa tehtäviä määräaikaisia työsopimuksia. Määräaikaisten asemaa kuntasektorilla selvitetään parhaillaan työryhmässä. 12 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

13 VALTION ALUEHALLINTOUUDISTUS ON SUURI MULLISTUS Valtion aluehallinnonuudistus on etenemässä kovaa vauhtia. Nyt ollaan siirtymässä käytännön valmisteluvaiheeseen ja lukuisissa työryhmissä ryhdytään tekemään yksityiskohtaista jatkovalmistelua. Uudistukset toteutetaan vuoteen 2010 mennessä ja niillä tulee olemaan myös melkoisia henkilöstövaikutuksia. A RJA VARIS Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti toukokuun alussa aluehallinnon kehittämishankkeen (AL- KU) jatkovalmistelusta maaliskuun lopussa valmistuneen väliraportin ehdotusten pohjalta. ALKU-hankkeen tavoitteeksi on määritelty kansalaislähtöisyys ja tehokkuus, johon pyritään alueella toimivien paikallisviranomaisten toimintoja yhdistämällä, päällekkäisyyksiä poistamalla ja hallintoviranomaisten määrää vähentämällä sekä aluejakoa uudistamalla. Näillä toimilla on aikaansaatava siirtymäkauden aikana noin kolmanneksen vähennys nykyisen alueelliseen toimintaan nähden ja samalla saavutettava valtion tuottavuusohjelman tavoitteet. Tarkoituksena on, että valtion aluehallinto kootaan jatkossa kahteen viranomaiseen ja että nykyisten lääninhallitusten, työvoima- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskusten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuojelupiirien tehtävät organisoidaan uudelleen. Tehtävien kokoamisella, yhteisillä tukipalveluilla sekä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävien yhteistoiminnalla saavutetaan synergia- ja tuottavuushyötyjä ja että toiminnan tuloksellisuus ja asiakaspalvelu paranevat. Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus vastaa valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtävistä alueilla ja sen tehtävät organisoidaan kolmeen päävastuualueeseen: 1. elinkeino, työvoima ja osaaminen, 2. liikenne ja infrastruktuuri ja 3. ympäristö ja luonnonvarat. Nämä tehtävät muodostavat kokonaisuuden, jolla on liittymäkohdat ilmastonmuutokseen, väestönmuutokseen, kansainvälistymiseen ja alueiden kehittämiseen. Sen pääyhteistyökumppanina tehtäviensä toteuttamisessa ovat maakunnan liitot. Se toimii yhdeksällä toiminta-alueella, jossa ovat kaikki kolme päävastuualueen tehtäväkokonaisuutta, ja enintään kuudella toiminta-alueella, jossa on elinkeino-, työvoima- ja osaamisen päävastuualueen tehtävät sekä tarvittavaa muiden vastuualueiden palveluja järjestävää henkilöstöä. Näin tämän viranomaisen aluejaoksi tulee enintään viisitoista. Myös metsäkeskusten tehtävät ehdotetaan organisoitavaksi yhtenä kokonaisuutena tämän kehittämisviranomaisen yhteyteen, vaikka ne säilyttänevätkin itsenäisen asemansa. Aluehallintovirasto vastaisi lainsäädännön toimeenpanosta, toimeenpanon ohjauksesta sekä lainsäädännön toteutumisen valvonnasta. Lisäksi tämä viranomainen vastaisi eräiltä osin oikeusturvasta alueilla. Viranomaiseen koottaisiin peruspalvelujen toteutumiseen, oikeusturvaan, lupiin ja valvontaan, turvallisuuteen, maahanmuuttoon ja ympäristölupiin liittyvät tehtävät sekä työsuojelun valvonta. Viranomaisen ohjaus ja valvontatoiminta kohdistuu pääasiassa valtion paikallishallintoon ja kuntiin sekä palvelukuntayhtymiin, osin myös yrityksiin ja työnantajiin. Aluehallintovirasto toimii Manner-Suomessa kuudella toiminta-alueella, jonka lisäksi virastolla on enintään kolme sivutoimipaikkaa. Uusien viranomaisten ohjauksen on suunniteltu tapahtuvan ministeriöiden yhteistyönä. Ministeriöiden ohjaus välitettäisiin viranomaisille yhtenäisesti koordinoivan ministeriön kautta. Kehittämistehtäviin painottuvan viranomaisen koordinoivana ministeriönä olisi työ- ja elinkeinoministeriö ja viranomaistehtäviin painottuvan viranomaisen koordinoivana ministeriönä olisi valtiovarainministeriö. Tulevien uusien valtion aluehallintoviranomaisten aluejakoja valmistellaan siten, että niiden tulee muodostua yhdestä tai useammasta maakunnasta ja niiden tulee olla keskenään yhteensopivia niin, että suurempi alue muodostuu aina kokonaisista pienemmistä alueista. Kehittämistehtäviä hoitavien valtion aluehallintoviranomaisten aluejaossa otetaan huomioon niiden tarve läheiseen yhteistoimintaan maakunnan liittojen kanssa. Mahdollisuuksien mukaan valmistelussa otetaan huomioon liikenneyhteydet, kieliolot, väestön ja yritysten määrät toimialueilla, toimialueiden erityispiirteet ja yhteiset ominaisuudet sekä tuotannolliset ja taloudelliset tekijät. Kuntien aluekehitysvastuusta huolehtivien maakuntien liittojen asema vahvistuu samassa yhteydessä ja näin lisätään aluekehitystyön vaikuttavuutta ja kansanvaltaista ohjausta. Tämä edellyttää, että maakunnan liittojen yhteistoiminta järjestetään strategisesti merkittävissä asioissa niin, ettei maakunnan liittojen yhteistoiminta-alue ole ao. tehtävissä toimivaa valtion viranomaisen aluejakoa pienempi. Ehdotusten jatkovalmistelua varten on asetettu useita alatyöryhmiä ja hankkeita, joissa kaikissa on henkilöstöä edustavilla neuvottelujärjestöillä edustajat. Mm. YKL:n edunvalvontapäällikkö Arja Varis on jäsenenä hankkeen henkilöstötyöryhmässä, jossa käydään lävitse niitä asioita, joilla on vaikutusta muutoksen kouriin joutuvaan henkilöstöön. Viestintäpäällikkö Tuula Kilpeläinen on viestinnän alatyöryhmän jäsen. Uudistus tulee koskemaan melkoista joukkoa YKL:n jäseniä, jotka työskentelevät alueellisissa ympäristökeskuksissa ja ympäristölupavirastoissa. Kannamme huolta siitä, kuinka hanke toteutuessaan vaikuttaa henkilöstön asemaan, henkilöstön määrään, sijoittumiseen ja ympäristöalojen asiantuntemuksen säilymiseen uusissa hallintoyksiköissä. YKL seuraakin tarkasti hankkeen etenemistä ja on mukana aktiivisesti JUKO:n ALKU-taustaryhmän työssä. 13 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

14 RAKENNETUT VAELLUSKALAJOET JA KAUPUNKIKOSTEIKOT A RTO HIRVONEN, ANNE LAINE JA TIMO YRJÄNÄ Lohisaaliin 15 vuotta jatkuneen pienenemisen pysäyttämiseksi on kalastuksessa tehtävien muutosten ohella suosittava luonnonvaraista lisääntymistä laitoksessa kasvaneiden poikasten istutusten asemesta. Luonnonvarainneuvosto totesi puolitoista vuotta sitten, että jäljellä olevien luonnonlohikantojen vahvistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sen vuoksi osana Itämeren lohikannan pelastamisoperaatiota on lohen lisääntymisalueita ryhdyttävä laajentamaan rakennettuihin virtavesiin. Vuosi sitten pääasiassa oululaisista ympäristöalan asiantuntijoista koostunut 16 henkilön ryhmä kävi opintomatkalla Etelä-Ruotsissa ja Tanskassa. Ekskursion erääksi tavoitteeksi yhteistyösuhteiden vahvistamisen ohella asetettiin Ouluun jo hankitun vankan vaelluskala-asiantuntemuksen laajentaminen vaelluskalojen palauttamista koskevien menetelmien ja toimintatapojen osalta. VAELLUSKALOJEN, LOHEN JA TAIMENEN PALAUTTAMINEN Ruotsissa on viimeisen kymmenen vuoden aikana sijoitettu paljon työtä ja varoja lohen ja taimenen palauttamiseksi voimatalouskäyttöön rakennettuihin jokiin. Vaelluskalakannalle aiheutuneiden ongelmien ratkaisemiseksi on vesivoimayhtiöiden rahoitus koottu rahastoon, joka yhdistettynä valtion rahoitukseen on luonut perusedellytykset laajojen ja monipuolisten tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuksien toteuttamiselle. Näin on onnistuttu saamaan vaelluskalojen luonnonvaraisen poikastuotannon palauttamisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä tietoja sekä kokemuksia. Ekskursiolla - satoi tai paistoi. Kuva: Anne Laine Menettely voisi toimia Suomessakin, missä hankkeet ovat liian usein kohdistuneet paikallisten, jokikohtaisten pulmien lyhytkestoiseen ratkomiseen. Tanskassa vaelluskaloja varten rakennetut kulkuväylät, nykyään yhä yleisemmin ohitusuomat, ovat usein maaseudulla myllyjen ja pienten sähkövoimaloiden yhteydessä. Näissä kohteissa erityisenä haasteena ovat kulttuurihistorialliset arvot. Useista tutustumiskohteistamme esimerkkeinä ovat Gullspång-, Mörrum- ja Em-joki Etelä-Ruotsissa. Euroopan suurimpiin järviin kuuluvassa Vänernissä elää vielä kaksi järvilohikantaa, Klar-joessa ja Gullspångin joessa kutevat kannat. Jälkimmäisen elvyttämiseksi aloitettiin viisi vuotta sitten monitahoinen yhteistyö, jonka kustannukset olivat noin 6,5 M. Rahoittajina ovat olleet Västra Götalands län, Fiskeriverket, Fortum Sverige AB, Naturvårdsverket ja Gullspångs kommun. Padon ohittava vaelluskaloille rakennettu uoma on idyllinen, vuolas puro. Kuva: Anne Laine 14 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08 Hankkeen tavoitteena on lisätä joessa kutevien lohien määrää ja pienentää siten riskiä epäedullisille geneettisille muutoksille, jotka aiheuttaisivat arvokkaan luonnon-

15 KAUPUNKIKOSTEIKOT Ruotsalaiset ovat edellä myös kosteikkojen käytössä asutusjätevesien puhdistamisessa. Jo 1990-luvulla rakennettiin Eskilstunan Ekebyn kosteikko (40 ha) ja Hässleholmin kaupungin jätevesien puhdistamon yhteydessä sijaitseva Maglen kosteikko (30 ha). Kaupunkikosteikko sisältää lukuisia lammikoita ja polveilevia kanavia muodostaen kiemurtelevine polkuineen viihtyisän puistoympäristön kävely- ja pyöräretkille sekä luonnontarkkailulle. Ekebyssä jälkikäsitellään yli asukkaan puhdistetut jätevedet, joiden viipymäaika kosteikkoalueella on noin viikko. Sen jälkeen vesi ohjataan Eskilstunajokeen. Ekskursion maisemallisesti upeimmat kalaportaat löytyivät Brende-joelta Tanskasta. Kuva: Anne Laine varaisen kannan vaarantumisen. Fortumin omistaman vesivoimalaitoksen säännöstelypadon alapuolista vanhaa jokiuomaa on kunnostettu vaelluskaloille sopivaksi ja laitoksen ohi on rakennettu kalatie. Hankkeen ansiosta uomaan juoksutetaan nykyisin vettä voimalaitoksen ohi vähintään 3 m³/s ja määrää lisätään syksyisin, kun lohet nousevat kohti kutualueita. Mörrum-joella, yhdellä urheilukalastajien parhaiten tuntemista kohteista, on kalastus perinteisesti keskittynyt joen alajuoksulle. Suositulle lohijoelle tehdään vuosittain noin ¼ miljoonaa kalastuskäyntiä. Viime vuosina mm. kalateitä rakentamalla on sielläkin saatu aikaan kaloille vaellusyhteys pääosin keski- ja yläjuoksulla sijaitsevien vesivoimalaitosten välisille jokiosuuksille. Lisäksi alajuoksulla pyydystettyjä sukukypsiä lohinaaraita ja -koiraita on siirretty voimalaitosten välisille alueille. LUONNONVARAINEN LISÄÄNTYMINEN ONNISTUU Luonnonvaraisen lisääntymisen on todettu onnistuvan, mistä osoituksena joessa syntyneitä poikasia on tavattu jälleen monen kymmenen vuoden tauon jälkeen. Koska vaelluskalojen luontainen lisääntyminen on vasta alkamassa, perustuu urheilukalastajan saalis Mörrum-joella vielä toistaiseksi lohi- ja meritaimenistutuksiin. Voimalaitosten ohittaminen erilaisten kalankulkuväylien avulla on Mörrum-joellakin todettu toimivaksi ratkaisuksi, mutta alasvaeltavien kalojen elossasäilyvyyden parantamiseksi on vielä paljon tehtävää. Tähän tarkoitukseen menetelmiä kehittävä alasvaellustutkimus on käynnissä Kaakkois-Ruotsin rannikolla mereen laskevalla Em-joella, johon on aikoinaan rakennettu viisi voimalaitosta. Kaksi laitosta varustettiin jo 1950-luvulla pystyrakokalatiellä ja vuonna 2000 kaivettiin vaelluskaloja varten luonnonmukaiset ohitusuomat kahden muun voimalaitoksen yhteyteen. Nedre Finsjön voimalaitoksen yhteydessä tällaisen pari metriä leveän ja mutkittelevan uoman pituus vajaat 10 metriä korkealla padolla on lähes 400 metriä. Ekskursiolla hankituilla tiedoilla on lähitulevaisuudessa käyttöä täytettäessä etenkin niitä eurooppalaisen vesienhoidon vaatimuksia, jotka kohdistuvat keinotekoisesti tai voimakkaasti muutettuihin jokivesistöihin. Toisaalta viime aikoina esillä ollut energiantuotantokapasiteetin kohottamistarve, joka on kohdistettu entisiin vaelluskalajokiin, tuo mielenkiintoisen lähtöasetelman lohikannan luontaista lisääntymistä vahvistaviin toimiin. Gullspångin joen kallioon louhitut lohiportaat. Kuva: Anne Laine Yhteensä lähes m³ tilavuuden muodostavien lammikoiden syvyys on keskimäärin noin metri ja suurimmillaankin vain kaksi metriä. Veden ohjaamiseen ei käytetä pumppausta vaan virtausta säädetään muuttamalla vedenpinnan korkeutta. Käyttöönottovuonna 1999 kosteikkoaltaisiin jäi kesäkuukausien aikana puhdistamosta tulevan jäteveden fosforista noin puolet ja typestä %. Myös asukkaan Hässleholmin jätevesipuhdistamolta tulevan veden lisäpuhdistamista varten rakennettu Maglen kosteikko toimii toivotulla tavalla. Vuosina kosteikko on ympärivuotisten mittausten perusteella kaapannut puhdis tetun jäteveden fosforista keskimäärin 25 % ja typestä 30 %. Neljästätoista noin 0,25 m syvästä lammikosta koostuva Maglenkin kosteikkoalue on lintutorneineen ulkoilijoiden ja luontoharrastajien suosima retkikohde. Kaupunkikosteikon puhdistama vesi johdetaan Finjasjön-järveen (1100 ha), joka tunnetaan pohjoismaisena esimerkkinä onnistuneesta ravintoketjukunnostuksesta. Päättäväisesti aloitetusta ravinteikkaan pohjalietteen ruoppauksesta luovuttiin nopeasti, kun sen kustannus-hyöty -suhteen raskas tappiollisuus oli oi vallettu. Heti tämän jälkeen vauhditettiin ul koisen kuormituksen vähentämisen myön teisiä vaikutuksia troolaamalla v särkiä ja lahnoja yhteensä 400 kg/ha. Kesällä enimmillään puoli metriä ollut näkösyvyys parani lähes kahteen metriin klorofyllin määrä oli pudonnut ja fosforipitoisuuskin alentunut yllättävän lyhyessä ajassa. Nykyään sinilevien massaesiintymisiä hillitään poistamalla muutaman vuoden vä lein tarpeen mukaan veden laadun kan nalta haitallista kalaston osaa. Näillä toimenpiteillä puolitettiin mallikelpoisesti Finjasjönistä lähtevä ja Itämereen päätyvä fosforikuormitus. 15 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

16 Jos palkkana on banaani, töihin menee vain apina! Akavalaisten liittojen kampanja harjoitteluasioiden parantamiseksi haluaa herättää jokaisen opiskelijan pohtimaan ehtoja, joilla menee töihin tai harjoitteluun. J UHA VAUHKONEN Töiden tekeminen ilmaiseksi tai alipalkattuna on harmittavan yleistä opiskelijoiden keskuudessa. Nuorten opiskelijoiden alipalkattu tai ilmainen työpanos vaikuttaa myös valmistuneiden palkkoihin ja yleiseen palkkatasoon heikentävästi. Kesätöissä, lukukausien aikaisissa töissä, yliopiston tukemassa harjoittelussa, graduprojektissa ja jatko-opiskelijana, vielä tohtorinakin, moni ympäristö- ja luonnontieteilijä myy tekemänsä työn liian halvalla ja liian huonoilla ehdoilla. Lisäksi on hyvin yleistä tehdä joka päivä vähän ylitöitä saamatta ja pyytämättä siitä korvauksia. Ei pitäisi. Jostain syystä akateemisesti koulutetut ihmiset ovat kaikkein huonoimpia pitämään kiinni omista eduistaan. Monet akavalaiset ammattiliitot, YKL mukaan luettuna, ovat aloittaneet tänä keväänä kampanjan harjoitteluasioiden parantamiseksi. Kampanjan kohteena ovat olleet opiskelijat ja harjoitteluja koordinoiva henkilöstö yliopistoissa ja korkeakouluissa. Touko-kesäkuun aikana tavataan myös työnantajien edustajia ja muistutetaan heidän velvollisuuksistaan harjoittelijoita kohtaan. Vaikutta- 16 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08 minen työnantajiin ei pelkästään riitä vaan jokaisen opiskelijan kesätyöntekijänä tai harjoittelijana on oltava selvillä työnteon ja harjoittelun pelisäännöistä. Yliopiston tukema harjoittelu on monelle opiskelijalle ensimmäinen oman alan työkokemus ja siksi tärkeä tapa saada oman alan työkokemusta ja oppia työelämätaitoja. Työskentely omalla alan työtehtävissä parantaa myös opiskelumotivaatiota. Harjoittelumanifesti-kampanja on eri akavalaisten ammattiliittojen yhteinen valtakunnallinen kampanja. Alojen erilaisuudesta huolimatta ongelmat ovat yhteisiä: ohjauksen heikkous, palkan pienuus, harjoittelujärjestelmien erilaisuudet ja opiskelijoiden tietämättömyys oikeuksistaan. Kampanjassa ovat mukana YKL:n lisäksi Agronomiliitto, Akavan Erityisalat, Suomen Farmasialiitto, Metsänhoitajaliitto, Luonnontieteiden Akateemisten Liitto LAL, Suomen Lakimiesliitto, Suomen Psykologiliitto, Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. Lue harjoittelun ja kesätyön eroista www. harjoittelumanifesti.fi MUISTA LIITTYÄ TYÖTTÖMYYSKASSAAN! Kesätöiden alkaessa kannattaa liittyä heti työttömyyskassaan. Opiskeluaikaisilla töillä on helppo kerryttää työssäoloehto täyteen ansiosidonnaista päivärahaa varten. Liittyminen on helpointa verkossa: Tervetuloa opiskelijajäseneksi Opiskelijajäseneksi liittyminen Liityn IAET-kassaan. MUISTA TEHDÄ TYÖSOPIMUS! Työsopimus on työelämän perussopimus ja se kannattaa tehdä aina kirjallisena kahtena kappaleena molemmille osapuolille. Vaikka lain tasolla ei edellytetäkään kirjallista työsopimusta, on molempien osapuolten kannalta parempi vaihtoehto tehdä kirjallinen työsopimus. Tällöin työnteon ehdoista ei jää osapuolille jatkossa epäselvyyttä. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, on erimielisyystilanteessa kirjalliseen sopimukseen huomattavasti helpompi vedota. YKL:n toimiston henkilökunta neuvoo jäseniään työttömyyskassa-asioissa, työsopimuksen tekemiseen liittyvissä yksityiskohdissa ja tarvittaessa voit lähettää työsopimuksen liittoon kommentoitavaksi ennen kuin allekirjoitat sen. Älä epäröi ottaa yhteyttä YKL:n toimistoon kaikissa jäsenasioissa:

17 MALMINETSINNÄN JÄLJET, NÄKYYKÖ NIITÄ? H ANNU PANTTILA Kaivosteollisuus on yksi niistä harvoista ihmistoiminnan muodoista, jonka jäljet voidaan korjata kertoi GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl Oulun vuoriklusteri-seminaarissa. Malminetsintä on kaivostoimintaa edeltävä vaihe ja sen aikanakin tapahtuvaa. Useimmiten siitä jää vain suhteellisen lyhytaikaiset ja pienet jäljet luontoon. Malminetsintä voidaan peruskartoitusvaiheessa jakaa karkeasti kahteen päätyyppiin kallioperägeologiseen sekä maaperägeologiseen ja geokemialliseen malminetsintään. Molemmat suunnitellaan samojen perustietojen pohjalta, jotka ovat alueelta aikaisemmin tehdyt tutkimukset, kallio- ja maaperäkartat, geokemialliset ja geofysikaaliset kartat. Näiden tietojen pohjalta voidaan tutkimusalueelta rajata alueet, joille on syytä suunnata tarkemmat tutkimukset sekä niitä ympäröivät alueet, joilta haetaan perustietoa alueen geologisesta historiasta sekä tietoa etsityn aineen peruspitoisuudesta alueella. Esimerkiksi kultaa on joka puolella, mutta yleensä häviävän vähän. Vasta noin viisi - kuusi grammaa tonnissa kiveä on huomionarvoinen pitoisuus. Ympäröivän alueen tutkiminen on tärkeää, sillä myös sieltä saattaa tulla yllättäviä löytöjä. Varsinkin maaperä- ja geokemiallisissa menetelmissä alueen tausta-arvojen selvittäminen on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin arvioida tulosten merkittävyyttä kokonaisuuden kannalta. Samoin niiden avulla voidaan löytää kiinnostavia kohteita alueilta, joilla ei ole kalliopaljastumia tai lohkareita. Tärkeimmistä kallioista ja lohkareista otetaan näytteet kivivasaralla tai minikairalla tilanteesta riippuen. Jäljiksi jää siis hieman pengottua sammalta, lohkottuja kiviä tai pieni reikä kivessä. Maaperägeologisessa ja geokemiallisissa menetelmissä toiminnan perustana ovat jääkaudet ja mannerjään toiminta niiden aikana. Jäätikkö louhi, murskasi, jauhoi ja kuljetti mukanaan sen alapuolista kallioperää ja sen sisältämiä mineraaleja. Malminetsinnän alussa geologi tutkii alueella vallinneen jäätikön kulkusuunnan ja ottaa sen huomioon näytteenoton suunnittelussa. Näytteitä perinteisissä metodeissa otetaan pohjamoreenista, jonka voidaan olettavan kulkeutuneen suhteellisen lyhyitä matkoja verrattuna esimerkiksi jäätikön pinnalta sulamisen kautta muodostuneisiin ablaatiomoreeneihin. Moreenin raskasmineraali- ja geokemialliset näytteet otetaan kaivamalla lapiolla metrin syvyinen kuoppa maahan ja ottamalla sieltä talteen haluttu määrä moreenia. Yleensä 5-10 litraa, eli kg raskasmineraalinäytteenotossa ja muutama sata grammaa geokemiallisissa menetelmissä. Näytteenoton päätyttyä kuoppa merkitään Kallioperägeologisissa menetelmissä malminetsijä käytännössä tutkii lähestulkoon alueen jokaisen kalliopaljastuman sekä lohkareet ja kirjaa ylös tekemänsä havainnot sekä malmiin viittaavat piirteet. Koneelliseen geokemian näytteenottoon suunniteltu kalusto tela-ajoneuvon lavetilla. Kyseessä on Moreenityö Mäcklin OY:n Pikkupolle Pikkupolle on hyvin ketterä laite maastossa ja sen jättämät jäljet ovat vähäiset jopa kuivalla kankaalla. Kuva: Hannu Panttila 17 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

18 Jos tutkimusoja on paljastanut erityisen kiinnostavan kohteen, ovat vuorossa kairaukset. Kairakoneen kuljetus paikalle jättää myös jälkiä maastoon, mutta nekin katoavat melko pian. Kuljetuksissa pyritään myös hyödyntämään valmiita kulku-uria, kuten vanhoja metsäkoneiden reittejä. Valmis ura on aina nopeampi kulkea kuin uuden reitin raivaaminen umpimetsään. Näytteenottoryhmä Hannu Panttila ja leonberginkoira Reino matkalla näytteenottopaikalle. Reino on apuna kantamassa geokemian näytteitä. Kuva: Hannu Panttila ja luodaan umpeen. Onnistuneimmassa tapauksessa paikalle jää hieman maata ja kiviä aluskasvillisuuden päälle ja keppi merkintöineen. Vuoden kuluttua näytepiste on jo erittäin vaikeasti havaittavissa. Raskasmineraalinäytteenoton peruskartoituksessa tutkimusalueelta otetaan näytteitä noin kilometrin välein ja kohdennetuissa tutkimuksissa luonnollisesti tarkemmalla näyteverkolla. Jos geologit ovat löytäneet mielestään hyvin kiinnostavan paikan, sinne voidaan tehdä tutkimusoja. Käytännössä tämä tarkoittaa kallioon saakka kaivinkoneella tai traktorilla kaivettua juoksuhautamaista kaivantoa. Kallion pinta siistitään ja siitä sekä maapeitteestä tehdään havainnot ja näytteenotto eri menetelmin. Mikäli näytteet eivät anna syytä tarkempiin tutkimuksiin tutkimusoja luodaan umpeen ja siitä jää merkiksi muutamiksi vuosiksi paljas maanpinta, joka aikanaan peittyy kasvillisuudella. Jos taas paikka arvellaan tutkimuksen jälkeenkin yhä kiinnostavaksi, ei kaivantoa useinkaan täytetä. Käytetyt koneet jättävät toki omat jälkensä maastoon, mutta nekin pyritään minimoimaan reittivalinnoilla. Kairauksessa kallioperää kairataan ontolla kairalla, jonka teräputken sisällä olevaan sisäputkeen työntyy kairasydännäyte kairauksen aikana. Kalliota kairataan tapauksesta riippuen joistain kymmenistä metreistä useisiin satoihin metreihin. Kairatessa putkien kautta syötetään terälle vettä, jonka tehtävänä on viilentää terää ja huuhtoa kairatessa syntyvä liete kairanreijästä pois. Liete on itse asiassa vain hyvin hienojakoista mineraaliainesta, raekooltaan savien kokoluokkaa. Samaa ainesta, mitä kairauspaikan maassa on luonnostaankin. Kairauksen loputtua paikalle jää mahdollisesti maasta työntyvä tulpattu suojaputken pää jatkokairauksia varten sekä lietekeko ja aikanaan katoavia kairakoneen kuljetusvälineen jälkiä. Kaiken kaikkiaan malminetsintä jättää useimmiten hyvin vähäisiä ja melko nopeasti häviäviä jälkiä luontoon. Muutaman vuoden kuluttua korkeintaan toinen malminetsijä huomaa paikalla suoritetun malmigeologisia tutkimuksia. Kirjoittaja on geologi ja tiede - viestinnän opiskelija YKL:N VALTUUSTO KOKOONTUI YKL:n valtuusto kokoontui vuoden varsinaiseen kokoukseensa huhtikuun toisena viikonloppuna Pyhtään Stockforsin vanhan ruukin alueella sijaitsevassa kartanohotelli Patruunantalossa. P EKKA IHALAINEN Puheenjohta Jouni Vainon haastattelu seuraavassa lehdessä. 18 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08 YKL:n valtuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseensa vain kerran vuodessa, jonka vuoksi käsiteltäviä asioita on luonnostaan paljon. Kokoustapahtumaan liittyy kokousta edeltävä seminaari, joka käsittelee YKL:n hallinnon ja tulevaisuuden kannalta ajankohtaisia asioita. Samalla seminaari päivittää työmarkkinoiden nykytilannetta ja myös pohjustaa valtuuston varsinaista kokousta. Tällä kerralla valtuustoseminaarissa käsiteltiin strategiaa ja tulevan toiminnan suuntaviivoja. Pohjana työlle oli vastavalmistunut keskusjärjestö Akavan strategia ja toiminnan suuntaviivat. Seminaarissa pohdittiin kuinka Akavan asettamat tavoitteet ja toimintatavat sopivat YKL:n tavoitteiksi. Varsinaisessa valtuuston kokouksessa lauantaina käsiteltiin sääntömääräiset asiat, kuten toimintakertomus, tilinpäätös, toimintasuunitelma ja talousarvio. Kauden puheenjohtajaa valittaessa YKL:n pitkäaikainen puheenjohtaja Maija Venäläinen ilmoitti, ettei enää ole käytetävissä tehtävään. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin FM Jouni Vainio Merentutkimuslaitokselta. Vuoden 2008 hallitukseen valittiin kolme uutta jäsentä: Miira Riipinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta, Eero Aro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta sekä Mattias Järvinen Ramboll Oy:sta. Valtuuston kokouksen konsepti osoitti jälleen toimivuutensa. Kokouspaikkana ollut Patruunantalo ympäristöineen antoi hyvät puitteen asioiden tehokkaalle käsittelylle sekä myös illan vapaamuotoisemmille toiminnoille. Valtuusto oli innostuneena mukana ja käydyt keskustelut olivat hyödyllisiä puolin ja toisin. Toimiston henkilökunta kiittää valtuustoa hyvästä hallintoyhteistyöstä ja paneutumisesta YKL:n asioihin.

19 TAITEEN KEINOT TIETEEN VIESTINNÄSSÄ H EIKKI JAAKKOLA Tutkimuksesta kertovaa tietokirjaa ryhtyvät lukemaan vain asiasta jo valmiiksi kiinnostuneet. Romaani, elokuva tms. kerää helposti paljon laajemman yleisön. Tieteen keinot näkyä mediassa ovat selvästi laajenemassa. Tutkimuksen esiin nostamia teemoja on esitelty yleisölle usein hyvällä menestyksellä myös taiteen keinoilla. Viestinnän osaaminen on kaikkien etu, monessa tapauksessa suuren yleisön tavoittaminen on hyödyttänyt suoraan myös itse tutkimusta. Meillä Suomessa tiede on onnistunut esittäytymään suurelle yleisölle tunnetusti varsin myönteisessä valossa. Menestyksestä huolimatta tutkimuksen esittelyssä, tieteen popularisoinnissa ja tiedeyhteisön sekä suuren yleisön välisessä kommunikaatiossa olisi silti edelleen parantamisen Risto Isomäen mielestä tiedeviestinnän helmasynti on, kun keskitytään viestittämään vain omista saavutuksista. Ei huomioida kuinka mielenkiintoista viestintä on ulkopuolisen silmissä. Kuva: Eva Persson mahdollisuuksia. Tätä mieltä on tiedetoimittaja ja kirjailija Risto Isomäki, joka on popularisoinut mm. ilmastomuutokseen liittyviä teemoja paitsi tietokirjoissaan, myös fiktiivisissä romaaneissaan. Tiedeviestinnän helmasynti on Isomäen mukaan toimintamalli, jossa kilpailun ja niukkuuden puristuksessa elävät laitokset keskittyvät viestimään pelkästään omista saavutuksistaan. Taka-alalle jää sen arviointi, kuinka mielenkiintoista viestintä on ulkopuolisten silmissä. Laitos, joka perustaa viestintänsä vain omiin tekemisiinsä, ottaa Isomäen mielestä itselleen toivottoman tehtävän. Nykyisessä huomiokilpailussa tuskin mikään tutkimuslaitos pystyy tuottamaan yksin jatkuvana virtana riittävän mielenkiintoista sisältöä. - Etenkin suurta yleisöä lähestyttäessä viestintään kannattaisi ilman muuta liittää mielenkiintoisimpia helmiä myös muualla tehdystä työstä. Isomäen havaintojen mukaan kuivan ja passiivisen viestinnän taustalla lymyilee usein aiheettoman matala käsitys suuresta yleisöstä. Etenkin luonnontieteellisen tutkimuksen on tosiasiassa melko helppo löytää kiinnostuneita lukijoita tiedeyhteisön ulkopuoleltakin. - Jos viestinnässä onnistutaan välttämään vain sisäpiirille avautuva kielenkäyttö, uudet löydöt ja tulkinnat saavat usein yllättävänkin suuren ja kiinnostuneen maallikkoyleisön. Luonnontieteilijät ovat erityisen hyvässä asemassa myös siinä, että uutta löydettävää tuntuu olevan ehtymättömästi. Suhteessa ulkopuolisiin toimittajiin luonnontiede on toisaalta sikäli hankalassa asemassa, että valtaosa median ammattilaisista katsoo maailmaa yhteiskuntatieteellisen tai humanistisen koulutuksen pohjalta. Luonnontieteen piiriin näyttäisi samalla hakeutuvan paljolti sisäänpäin kääntyneitä tutkijatyyppejä, jotka eivät ehkä loista aivan kirkkaimmillaan mediapeleissä. MAALLIKKOVERKOSTOT TUTKIJOIDEN TUEKSI Säännöstä löytyy kuitenkin poikkeuksia aivan yllättäviltä aloilta. Tähtitiede on luonnontieteiden jymymenestyjä maallikkojenkin kanssa kommunikoinnin alalla. Näin sekä Suomessa että muualla maailmassa. Suomessa toimiva URSA pyörittää varsin hyvin menestyvää julkaisutoimintaa, jonka lippulaivana on Tähdet ja avaruus -lehti. Isomäen mukaan julkaisutoiminta on alallaan erittäin laadukasta koko maailmankin mittakaavassa. Menestyksen taustalla ei ole isoja rahoja, vaan muutaman sopivan henkilön kohtaaminen. - Pienestä alusta on myönteisen noidankehän myötä kasvanut nykyinen julkaisutoiminta. Jostain ihmeellisestä syystä juuri tähtitieteilijät ovat muuallakin maailmassa onnistuneet inspiroimaan suuria harrastaja joukkoja ja rakentamaan samalla toimivaa yhteistyötä alan ammattilaisten ja harrastajien välille. Tästä on ollut suoraa ja tuntuvaa hyötyä myös itse tutkimukselle. Koko maailmassa on vain n ammattimaista tähtitieteilijää, joiden resurssit eivät millään vastaa avaruuden havainnoinnin ja havaintojen analysoinnin määrällistä tarvetta. - Kaliforniassa toimiva Berkeleyn yliopisto onkin onnistunut rekrytoimaan ammat- 19 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

20 tilaisten avuksi laajan harrastajaverkoston sekä viitisen miljoonaa verkottunutta kotitietokonetta. Tähtitieteilijöitten menestyksen innoittamana samaa ollaan nyt yrittämässä ainakin arkeologian ja hyönteistutkimuksen piiristä. Internetissä on määrä julkaista kuvaus kaikista tunnetuista hyönteislajeista, jotta maallikkoharrastajat voivat verrata itse löytämiään lajeja tietokannassa kuvattuihin. Ajatuksena on, että tätä kautta tutkijoitten tietoon voi tulla uusia, vielä löytämättömiä lajeja. - Maallikkojen havainnot olisivat todella tarpeen esim. muurahaisten ammattitutkijoille, joita on maailmassa vain viitisen sataa. KENEEN VAIKUTTAA Olennainen tavoite viestinnässä on tietysti myös vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja päätöksentekoon. Vaikuttamista ajatellen Isomäki ei panostaisi viestinnässä liikaa päättäjiin. Nämä ovat hänen mukaansa elämäntilanteessa, jossa mahdollisuudet oivaltaa syvällisesti uusia asioita ovat hyvin rajalliset. - Siinä vaiheessa, kun joku on kansanedustaja, ministeri, meppi tms., hänen aikansa kuluu uudelleenvalinnan varmistamiseen. Edellytykset omaksua uutta ovat hyvin rajallisia, Isomäki arvelee. - Päättäjiin pitäisikin vaikuttaa ennen kuin heistä tulee päättäjiä. Viestinnän kohdentamista ei helpota, että tulevien päättäjien tunnistaminen on nykyisin varsin vaikeaa. Yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt ovat parhaillaan nostamassa merkittävällä tavalla profiiliaan muutosvoimina. Esim. ilmastomuutoksen suhteen ilmassa on paljon italialaista mallia. Merkittäviä käytännön aloitteita on alkanut tulla yhä enemmän yrityksiltä ja varakkailta yksityishenkilöiltäkin, kun valtiot vasta harkitsevat tavoitteiden miettimiseen ryhtymistä. TIEDE TAITEESSA ON TÄKY Jotta tutkimus saisi äänensä kuuluviin riittävän laajalle ja valikoimattomalle yleisölle, tiedeviestinnän on oltava tuntuvasti keskiverto tutkimusraporttia mielenkiintoisempaa luettavaa/katsottavaa. Haaste on kova, muttei mahdoton. Myös Isomäki on huomannut, että tutkimuksesta kertovaa tietokirjaa ryhtyvät lukemaan vain asiasta jo valmiiksi kiinnostuneet. Romaani, elokuva tms. kerää helposti paljon heterogeenisemman yleisön. Isomäen omienkin romaanien lukijakunta on yllättänyt kirjailijan itsensä. - Kirjastohoitajat ovat kyselleet, tiedänkö olevani lastenkirjailija. Tämä on mielestäni erinomainen asia. Isoja ajatuksia omaksutaan usein hyvin nuorina. Draamaan tukeutuvassa viestinnässä voi kuitenkin käydä myös niin, että sisältö alkaa palvella muotoa. Viihteen puolella tutkimuksena ja tieteenä voidaan esittää mitä tahansa, jos siitä syntyy tarinaa sopivasti terästävää jännitettä. Isomäen mielestä taiteen tai viihteen kehykseen upotettu tieto kannattaakin nähdä lähinnä täkynä, joka parhaimmillaan johdattaa yleisönsä varsinaisen tiedonetsinnän piiriin esim. netissä. - Tätä varten pyrin tietoisesti upottamaan tekstiin nimiä ym. avainsanoja, joiden turvin lukija voi jatkaa omia tutkimuksiaan Googlen avulla. Isomäen hahmottelemassa konseptissa tieteen kriteerit täyttävälle työlle haetaan siis huomiota siihen viittaavalla viihteellä. Työkaluina käytetään tarpeen mukaan eri medioita. - Idean varastaminen on suotavaa. Ympäristö ja Terveys-lehti Ammattijulkaisut - Koulutus - Informaatio Ympäristö ja Terveys-lehti on ympäristöalan ammattijulkaisu. Lehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lukijanamme tiedät enemmän alan ajankohtaisista asioista. Ympäristö ja Terveys-lehti Puh. (02) YKL ry:n jäsen: Tilaa vuosikerta -25% jäsenhinnalla! Kysy myös muita jäsenetujamme! Tilaa, niin tiedät! 20 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 2/08

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 90/2010 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 81/2011 2.12.2011 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä A, tutkimusapulainen Virasto Yliopisto Korvausvaatimus Perustelut

Lisätiedot

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti

ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE. Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti ALUEHALLINNON UUDISTAMISHANKE Aluehallinnon aluejakotyöryhmän väliraportti 18.6.2008 Sisällysluettelo Työryhmän tausta ja tehtävät... 2 Aluejakotyöryhmän työskentely... 3 Valtion aluejaotuksissa huomioon

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 30/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 33/2009 15.5.2009 Asia: Korvausvaatimus Oikaisuvaatimuksen tekijä: A Virasto: Korkeakoulu Korvausvaatimus: A:lle on maksettava 24

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 76/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 26/2008 18.4.2008 Asia Korvausvaatimus Virasto yliopisto Korvausvaatimus Yliopisto on määrättävä maksamaan A:lle 24 kuukauden palkkaa

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013 Valmistelija: Henkilöstöpäällikkö Hyväksyjä: Kuntayhtymän johtaja Hall 20.11.2012 Valt 28.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 1 1. Strategiset tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Opetuslautakunta POL/4 25.08.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 4 Oikaisuvaatimus luokanopettajan virkaan ottamisesta määräajaksi HEL 2015-006724 T 01 01 01 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää kuntalain 89 :n

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN

TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN Kunnanhallitus 97 08.05.2006 Kunnanhallitus 99 28.03.2007 Kunnanhallitus 118 16.04.2007 TEKSTIILITYÖN OPETTAJAN NIMITTÄMINEN MÄÄRÄAIKAISESTI PUULAN SEUTUOPISTOON / VAKINAISESTI NIMITTÄMINEN 86//2006 Opistolautakunta

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa

2 Arviointiryhmän työn kehittäminen ja palkkauksen turvaaminen muutostilanteessa Tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 25 päivänä toukokuuta 2011 sisäasiainministeriön sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n ja Palkansaajajärjestö Pardia ry:n välillä virastoerän

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2)

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES 299451 PL 01 PR 101-113 (liite 2) OPETUSMINISTERIÖ KULTTUURIHALLINTO Hallinnonalakohtainen tarkentava virkaehtosopimus, joka tehtiin 14. päivänä lokakuuta 2008 opetusministeriön

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen

OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D Ammattikorkeakoulu Soveltaminen OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU I SOVELTAMINEN 1 Soveltamisala Ammattikorkeakoulun opetushenkilöstöön sovelletaan tämän osion lisäksi soveltuvin osin OVTES:n osiota A ja

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 101/2004 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 38/2005 13.5.2005 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimus Yliopisto on velvoitettava maksamaan X:lle valtion virkamieslain 9 1 momentin

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ

YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ YMPÄRISTÖKEMIAA KEMIAA KENTÄLLÄ Jouni Vainio Puheenjohtaja YKL ry Mikä YKL on? YKL on akavalainen ammattiliitto. YKL syntyi vuoden 1994 alussa Geologiliiton, Geofyysikkojen liiton ja Ympäristöalan ammattijärjestön

Lisätiedot

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204

Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» 25.2.2000/204 Seurattu SDK 456/2010 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Ulkoasiainhallintolaki 25.2.2000/204 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 72/98 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Annettu Helsingissä 19 päivänä toukokuuta1999 Päätös nro 24/99 Asia Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen perusteena olevat päätökset Korvausvaatimus

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT

VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1 Liite Lapin yliopiston johtosääntöön VIRKOIHIN JA TOIMIIN LIITTYVÄ PÄÄTÖKSENTEKO, ESITTELY JA MENETTELYTAVAT 1.1 Viran perustaminen Virka on perustettava ennen täyttötoimenpiteisiin ryhtymistä. Viran

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS YMPÄRISTÖMINISTERIÖN, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRIS- TÖHALLINNON TEKNISET VETY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESSOPI- MUS Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon Tekniset VETY

Lisätiedot

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12

ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12 ALUEELLISTEN YMPÄRISTÖKESKUSTEN HENKILÖSTÖN UUTTA PALKKAUSJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAN 10.12.2004 UUDISTETUN TARKENTAVAN VIRKAEHTOSOPIMUKSEN JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Allekirjoituspöytäkirjan

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti.

Tämä sopimus on tehty 31.10.2007 tehdyn valtion virka- ja työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjan 11 :n mukaisesti. # 12886 2068/85/2008 Tarkentava virka- ja työehtosopimus uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottamisesta Maaseutuvirastossa. Sopimus on tehty 15:nä päivänä joulukuuta 2008 Maaseutuviraston sekä Julkisalan

Lisätiedot

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen

ALUEHALLINTO UUDISTUU. Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen ALUEHALLINTO UUDISTUU Invalidiliiton järjestöpäivät 31.1-1.2.2009 Kehittämisjohtaja Marko Puttonen Aluehallinnon uudistamishanke Tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja tuloksellisesti

Lisätiedot

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet Jukka Jormola Maisema-arkkitehti Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivä seminaari Vesi ja kestävä kehitys 19.3.2015 Säätytalo Näkökulmia Vaelluskalapolitiikan

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen

Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen SOPIMUS 1 (5) 16.3.2015 Johtajasopimus: Maakuntajohtaja Ossi Savolainen 1. Sopimuksen tausta ja lähtökohdat Maakuntajohtajan virkaan sovelletaan kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain ja kunnallisen

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI

YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015. Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä. Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI YHDENVERTAISUUS TYÖSUOJELUN VALVONNASSA JA OHJAUKSESSA 9.2.2015 Miten uutta lainsäädäntöä valvotaan käytännössä Ylitarkastaja Jenny Rintala, ESAVI 1 Työsuojeluviranomaisen tehtävät ja toimivalta 22 Lain

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön.

Sopimusta ei sovelleta työnantajavirkamiehiin eikä harjoittelutehtävissä oleviin tai tukityöllistetyksi palkattavaan henkilöstöön. VES 280351 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. ovat tehneet 15. helmikuuta tarkentavan virkaehtosopimuksen valtion palkkausjärjestelmän käytöstä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1956 N:o 51 N:o 51. Kiertokirje Eräiden valtion varoista suoritettavien eläkkeiden järjestelystä on annettu seuraavat säännökset: I. Laki Annettu Helsingissä

Lisätiedot

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä

hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä ELY-keskusten ja TEtoimistojen yhteinen kehittämisja hallintokeskus (KEHA) Laadukkaat, asiantuntevat ja tehokkaat kehittämis- ja hallintopalvelut helposti käytettävissä Aluehallinto käännekohdassa 10.9.2014

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa

Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa Uuden kunnan henkilöstöpolitiikan ja henkilöstöjohtamisen periaatteet yhdistymissopimuksessa ja poliittisessa sopimuksessa UK-henkilöstöryhmä, 10.6.2010 Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ

TUTKINTAPYYNTÖ PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISTOIMINTAMENETTELYN LAILLISUUDESTA KOSKI EN PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN KÄSITTELYÄ 1 Nimi: Petteri Leino Osoite: Aliupseeriliitto ry, Ratamestarinkatu 11 A, 7.krs, 00520 Hki Puhelin: 040 7354 987 sähköposti: petteri.leino@aliupseeriliitto.fi Helsingin poliisilaitos Pasilanraitio 11 PL

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 18/2006 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 73/2006 17.11.2006 Asia: Korvausvaatimus Oikaisu- ja korvausvaatimus 1. Virkamieslautakunnan on virkamieslain 53 :n nojalla oikaistava

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011

Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

VES: 322151. 1 Soveltamisala

VES: 322151. 1 Soveltamisala GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS VES: 322151 Geologian tutkimuskeskus (GTK) sekä JUKO ry, Pardia ry ja JHL ry ovat tehneet hallinnonalakohtaisen tarkentavan virkaehtosopimuksen Geologian

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 152/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 4 :n sekä tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä annetun lain 6 :n muuttamisesta

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS 4.6.2012 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE VM/1007/00.00.00/2012 Valtion työmarkkinalaitos Sisältöalue Virkasopimus Virkavapaus Karenssiaika Säännökset joihin

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa

Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Kalastuslain uudistamisen keskeiset kysymykset Ylä-Lapissa Mika Laakkonen, ylitarkastaja Metsähallitus, luontopalvelut Uuden kalastuslain tavoite Uuden kalastuslain 1 (lain tavoite), yksi esitetyistä luonnoksista:

Lisätiedot

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIOIDEN SEKÄ VIRKOJEN PALKKAUSLUOKKIEN TARKISTUKSISTA

TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIOIDEN SEKÄ VIRKOJEN PALKKAUSLUOKKIEN TARKISTUKSISTA 281852 TARKENTAVA VIRKAEHTOSOPIMUS LUOTTAMUSMIES- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETUN PALKKIOIDEN SEKÄ VIRKOJEN PALKKAUSLUOKKIEN TARKISTUKSISTA Verohallitus sekä AKAVA-JS ry., Palkansaajajärjestö Pardia ry. ja Valtion

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS 2015 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO Tutkimusraportti Kirjoittanut Markus Mervola, avustanut Tuomas Lehikoinen Lokakuu Tekninen johdanto Tutkimuksen tarkoitus Agronomiliitto,

Lisätiedot

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ

OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ Tero Uitto OIKEUSTRADENOMIKOULUTUKSEN NÄKYMIÄ MIKSI OIKEUSTRADENOMIKOULUTUSTA ON? Oikeustradenomi-opintokokonaisuuden suunnittelu on saanut alkunsa työelämän tarpeista. Yhä suurempi osa ympärillämme tapahtuvista

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English

Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey. Suomi Svenska English Kandipalaute - Kandidatrespons - Finnish Bachelor's Graduate Survey Suomi Svenska English Hyvä opiskelija, Suomalaissa yliopistoissa toteutetaan valtakunnallinen opiskelijapalautekysely Kandipalaute. Kysely

Lisätiedot

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen

Sinä poljet ja ohjaat ja minä. Kalervo Väänänen Sinä poljet ja ohjaat ja minä katselen päältä Kalervo Väänänen Sisältö Tohtoroitumisen lähihistoriasta Tutkijoiden tarpeesta ja sijoittumisesta Suomen julkinen tutkimusrahoitus Akateemisesta uraputkesta

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää.

1 Tehtävien vaativuuden määrittelyssä käytetään Hay-järjestelmää. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS NEUVOTTELUPÖYTÄKIRJA Pöytäkirja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) sekä JUKO ry:n, Pardia ry:n ja JHL ry:n välisistä neuvotteluista, jotka koskivat GTK:ssa sovellettavaa palkkausjärjestelmää.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kunnallinen työmarkkinalaitos 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jaana Pirhonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin)

1. Ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden vähimmäisehdot? (Rosin) Henkilöstöasiat käytännössä Erikoistumisjakso 16.4.2015 Kaikki harjoitustyön (HO-tuomion esittelyn ja arvioinnin) jättäneet ovat saaneet korvaavuuden yhdestä tentin kysymyksestä, joten heidän tulee tässä

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot