4/2011 Äänestyspaikkojen esteettömyys Tietoa liiton vertaistuesta RAY:n tuetut lomat uudistuvat

Transkriptio

1 Yhdistystiedote 4/2011 Äänestyspaikkojen esteettömyys Tietoa liiton vertaistuesta RAY:n tuetut lomat uudistuvat

2 Vuosi 2011 alkaa kääntyä kohti loppuaan. Kuluneena vuonna on vietetty eurooppalaista vapaaehtoistoiminnan vuotta. Vuosi nostaa esiin vapaaehtoistoimijat ympäri Euroopan. Teemavuoden tavoitteena on tuoda esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta sekä saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Vuoden aikana on myös kiitetty vapaaehtoisia sekä esitelty erilaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja ja tarinoita niiden takana. Myös Invalidiliitto on huomioinut vapaaehtoisten panoksen omassa toiminnassaan. Invalidiliitto on laajan palvelutoimintansa myötä suuri työnantaja, mutta valtakunnallisena kansalaisjärjestönä ja vammaisia kokoavana yhteisönä liiton toiminta erityisesti paikallisella tasolla perustuu sitoutuneiden vapaaehtoisten vahvaan työpanokseen. Paitsi jäsenyhdistysten hallinnossa, vapaaehtoispanos näkyy myös vertaistukitoiminnassa. Tässä yhteydessä onkin syytä antaa iso kiitos niille sitoutuneille vertaistukihenkilöille, jotka ovat jakaneet omaa kokemustietoaan vammautuneille, sairastuneille tai vammaisen lapsen saaneille perheille. Keskustelu samaa kokeneen ja siitä selviytyneen kanssa auttaa jaksamaan. Muutenkin on ollut ilo huomata se tekemisen meininki, jolla yhdistyksissämme on oltu mukana vapaaehtoistoiminnan vuoden teemassa. Yhdistysten jäsenten ja ulkopuolisten vapaaehtoisten välille on luotu uusia ja innovatiivisia yhteyksiä. Hyvä esimerkki on Invalidiliiton ja Suomen Lions -liiton yhteistyöpilotti, jossa paikallisia invalidiyhdistyksiä ja Lions-klubeja kannustetaan yhteistyöhön. Loppusyksyn aikana toimintamallia on markkinoitu Lions-liiton jäsenkentällä. Toivotaan, että mahdollisimman moni yhdistys löytää tätä kautta uutta vapaaehtoisenergiaa. Vanhan sanonnan mukaan vuodet eivät ole veljiä keskenään. Yleensä sillä lienee viitattu sään vaihteluihin, mutta sanontaa voi soveltaa myös järjestötoimintaan. Vuosi 2012 tuo tullessaan uusia tuulia Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan sosiaaliseen lomatoimintaan, jota myös Invalidiliitto on toteuttanut. Ensi vuoden alusta alkaen Raha-automaattiyhdistys ohjaa lomatoiminnan avustukset suoraan erityisille lomajärjestöille eikä Invalidiliittokaan enää saa lomatoiminnan järjestämiseen avustusta. Liiton jäsenkunta pääsee kuitenkin jatkossakin virkistäytymään Raha-automaattiyhdistyksen tukemille lomille korkealaatuisiin lomakohteisiin. Lomat toteuttaa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry. Vuoden 2012 lomat hakuohjeineen on julkaistu vuoden viimeisessä IT-lehden numerossa. Ennen uuden vuoden uusia kujeita on kuitenkin aika hengähtää hetki ja nauttia joulunpyhistä. Haluankin vielä kiittää teitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana ja toivottaa hyvää ja rauhallista joulua! Anssi Kemppi 2

3 YT ilmestyy neljä kertaa vuonna Tiedotteen toimittaa Invalidiliiton järjestö- ja vaikuttamistoimintaosasto sekä viestintäosasto. 4/2011 Vastaava toimittaja Sinikka Rantala Taitto Emmi Laitinen INVALIDILIITTO ry Mannerheimintie Helsinki Järjestö- ja vaikuttamistoimintaosasto Järjestöpäällikkö Anssi Kemppi, Jäsenrekisteri Kaija Heikkilä, Toimistosihteeri Tarja Lukjanov, Koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen, Kansainvälisten asioiden koordinaattori Laura Poussa, Lakimies Vesa Erkkilä (sij.), maanantaisin klo Henrik Gustafsson, maanantaisin klo Vammaispoliittiset suunnittelijat Terttu Manelius, Anne Mäki, Rea Konttinen, Kirsi Kosonen, Järjestötyön suunnittelijat Markku Lohikoski, Tarja Honkanen, Mirva Kiiveri, Aila Peräjoki, Järjestöpäälliköltä 2 Jäsenluettelon palauttaminen 4 RAY:n tuetut lomat uudistuvat 5 Invalidiliiton vertaistuesta 6 Kehitetään yhdessä jäsenneuvontaa 7 Pääsetkö äänestämään? 8 Tunnelmia Vinkkejä viestintään -kurssilta 10 Naistyöryhmä tiedottaa! 12 Varainhankinta 13 VAU 14 Viestintä Viestintäpäällikkö Sinikka Rantala, Tiedottajat Kirsi Maunula (sij.), Kaija Pulli, (ma-ke) Viestinnän suunnittelijat Seppo Kankaantähti, Janne Kettunen (sij.), Graafinen suunnittelija Johanna Paulin, Viestintäassistentti Emmi Laitinen, Liitteet: Jäsenluettelo Yhteyshenkilöiden tarkistuslista Luottamushenkilöiden luettelo Yhdistyksen muistilista 3

4 Jäsenluettelo Tarkistakaa jäsenluettelo huolella ja tehkää siihen tarvittavat korjaukset. Yhdistyksen jäseniä koskeva luettelo on tämänhetkisen tilanteen mukainen. Pyydämme yhdistyksiä tarkistamaan siinä olevien jäsenten tiedot ja korjaamaan virheelliset ja lisäämään kaikki puuttuvat tiedot: nimi, syntymäaika, osoite ja liittymispäivä. Vuoden aikana kuolleen, eronneen tai erotetun nimen kohdalle tulee merkitä poistumisen syytä ilmaiseva sana (tilastointia varten). Yhdistysten tulee ilmoittaa oleva varsinaisten ja kannatusjäsenten määrä. Liittomaksu peritään varsinaisten jäsenten luvun mukaan. Korjatut luettelot tulee palauttaa Invalidiliittoon Kaija Heikkilälle tammikuun loppuun mennessä. Luottamushenkilöt ja toimikuntien vastaavat Luottamushenkilöistä tulee merkitä mahdolliset muutokset ja lisäykset esim. puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsenet ja toimikuntien vastaavat. Toimikuntien vastaavia ovat esimerkiksi naisvastaava, nuorisovastaava ja liikuntavastaava. Mikäli vastaavan nimeä ei ole lomakkeessa valmiina, voitte lisätä sen itse. Tarkistuslomake tulee täyttää huolella. Palautus tammikuun loppuun mennessä. Näiden tietojen perusteella postitamme mm. Yhdistystiedotteen (YT) sekä kohdennamme tiedotusta toimenkuvien mukaan. Yhdistysten tulee toimittaa myös toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 tammikuun loppuun mennessä. Jäsenmaksupalvelu Yhdistykset, jotka haluavat mukaan keskustoimiston organisoimaan jäsenmaksupalveluun, tilatkaa sopimuslomake, joka tulee hyväksyä johtokunnassa. Sopimuksia saa Kaija Heikkilältä. Tammikuun 2012 jälkeen emme hyväksy uusia yhdistyksiä jäsenmaksupalveluun. Jäsenmaksupalvelussa mukana olevat yhdistykset jatkavat automaattisesti palvelussa, ellei sitä kirjallisesti erikseen pureta. 4

5 Rekisteriseloste Rekisterinpitäjän oikeudesta kerätä ja tallettaa, käyttää sekä muutoin käsitellä henkilötietoja säädetään lailla. Rekisterinpitäjäksi sanotaan sitä, joka kerää henkilötietoja rekisteröidäkseen ne jotain tiettyä käyttötarkoitusta varten. Näin siis jokainen paikallisyhdistys jäsenrekisterin/kortiston ylläpitäjänä on rekisterinpitäjä. Rekisteriseloste on pidettävä jokaisen saatavilla yhdistyksen toimistossa tai rekisterinpidosta vastaavan yhdistyksen edustajan luona eli siellä, missä jäsenrekisteri ym. yhdistyksen henkilörekisterit sijaitsevat. Lisätietoja Yhdistykset, joilta rekisteriseloste puuttuu, voivat tilata lomakkeen Invalidiliitosta Kaija Heikkilältä. RAY:n tuetut lomat uudistuvat 2012 Raha-automaattiyhdistys uudistaa tuettujen lomien eli ns. sosiaalisen lomatoiminnan avustuskriteereitä vuoden 2012 alusta alkaen. Jatkossa Raha-automaattiyhdistys keskittää sosiaalisen lomatoiminnan avustukset varsinaisille lomatoimintaa toteuttaville järjestöille. Vammais-, potilas-, lastensuojelu- ja eläkeläisjärjestöille ei avustusta enää myönnetä, vaan niiden on toteutettava jäsenkunnalleen tuettuja lomia yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa. Myös Invalidiliiton lomatoiminnalle uudistus merkitsee muutosta aiempaan. Vuonna 2012 Maaseudun terveys- ja lomahuolto ry järjestää yhteensä 12 eri teemojen ympärille rakennettua tuettua lomaa Invalidiliiton jäsenkunnalle. Tarkemmat tiedot lomista hakuohjeineen julkaistaan vuoden 2011 viimeisessä IT-lehden numerossa. Suurimpana muutoksena aiempaan on se, että lomahakemukset osoitetaan jatkossa Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:lle. Uutta on myös se, että uudessa järjestelmässä lomiin on jatkuva haku. Hakuaika yksittäiselle lomalle päättyy kolme kuukautta ennen loman alkua. Lisätietoja lomatoiminnan uudistuksesta antaa toimistosihteeri Kaija Heikkilä p , 5

6 TIESITHÄN, ETTÄ INVALIDILIITOLLA ON KOULUTETTUJA VERTAISTUKIHENKILÖITÄ JA VERTAISTUKIPERHEITÄ?! Vertaistuki on Invalidiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnan peruspilareita, mutta tämän lisäksi Invalidiliitolla on koulutettuja vertaistukihenkilöitä ja vertaistukiperheitä. Vertaistukitoiminnassa vammaiset henkilöt ja heidän läheisensä ovat valmiita auttamaan ja tukemaan muita omien kokemustensa pohjalta. Koulutettuja vertaistukijoita on ympäri Suomea. Vertaistuki on aina vapaaehtoista, vastavuoroista ja maksutonta. Vertaistukihenkilötoiminnan tavoitteena on löytää kullekin vertaistukea haluavalle vertaistukihenkilö, jolla on mahdollisimman samankaltainen vamma, sama asuinpaikkakunta, sama sukupuoli tai sama elämäntilanne vertaistukea haluavan toiveiden mukaan. Erityisesti on keskitytty selkäydinvammaisten sekä raaja-amputoitujen vertaistukihenkilötoimintaan. Rekisterissä on myös muihin vammaryhmiin kuuluvia vertaistukihenkilöitä. Invalidiliiton vertaistukiperheet ovat taas pääsääntöisesti perheitä, jossa lapsella on jokin harvinainen liikuntaelinvamma tai -sairaus. Tavoitteena on löytää kullekin vertaistukea haluavalle perheelle vertaistukiperhe, jossa lapsella on sama diagnoosi. ja heille tarjotaan tukiohjausta (työnohjauksellista toimintaa) sekä jatkokoulutusta. Vertaistukijaksi pääsee hakemalla vertaistukihenkilö- tai vertaistukiperhetoiminnan peruskurssille. Vertaistukijoiden yhteystietoja saa keskustoimistolta, vammaispoliittisilta suunnittelijoilta Kirsi Kososelta ja Anne Mäeltä. Vertaistukipyyntöjä voi lähettää myös sähköpostilla osoitteeseen Lisätietoja: Kirsi Kosonen, vammaispoliittinen suunnittelija, p Anne Mäki, vammaispoliittinen suunnittelija, p Invalidiliiton jäsenyhdistyksilläkin voi olla ja onkin tärkeä rooli vertaistukitoiminnassa. Erityisesti Helsingin ja Oulun yhdistyksillä on ollut hyvin aktiivinen rooli vertaistukihenkilöja vertaistukiperhetoiminnassa jo vuosien ajan. Helsingin yhdistys on jo vuodesta 2006 alkaen toiminut tärkeänä yhteytenä pääkaupunkiseudun raaja-amputoitujen vertaistuessa. Oulun yhdistys taas on ansioitunut sekä raaja-amputoitujen että selkäydinvammaisten vertaistukihenkilötoiminnassa. Uusimpana kehityskohteena Oulun Invalidien Yhdistyksellä on vertaistukiperhetoiminta perheille, joissa on lapsi jolla on raajapuutos. Selkäydinvammaisten vertaistukihenkilötoiminnan tiimoilta tehdään tiivistä yhteistyötä Akson ry:n kanssa. Vertaistukihenkilöt ja perheet koulutetaan, heistä ylläpidetään rekisteriä joka päivitetään vuosittain, Tulossa vuonna 2012: Vertaistukiperheiden peruskurssi, joka koostuu kahdesta lauantaipäivästä ja klo Paikkana Tervaväylän koulu Oulussa. Kurssilaisilta edellytetään osallistumista kumpaankin lauantaihin. Yhdistyksissä toimivien vertaisryhmien vetäjien kurssi Pajulahdessa Invalidiliiton koulutus

7 Helsingin Reumayhdistyksen palveluasiamies Pirkko Hyvärinen kertoi yhdistyksensä järjestämästä neuvonnasta KEHITETÄÄN YHDESSÄ YHDISTYKSEN JÄSENNEUVONTAA Vapaaehtoistyön teemavuonna Invalidiliiton jäsenyhdistyksien väkeä kokoontui Helsinkiin aina Oulua myöten miettimään jäsenistön tiedontarvetta ja jäsenneuvonnan kehittämistä. Mukana oli myös Invalidiliiton puhelinneuvojia ja Etelä-Suomen vammaisneuvojia koulutussuunnittelija Auli Tynkkysen ja järjestötyön suunnittelija Tarja Honkasen johdolla. Alussa muistutettiin Invalidiliiton tarjoamasta neuvonnasta. Liitosta saa puhelinneuvontaa to numerosta Lakimiehet vastaavat kysymyksiin maanantaisin klo ja liiton nettisivuilta /tietoa ja tukea löytyy mm. Pieni Palveluopas sekä kysymyksiä ja vastauksia yhteensä 14:stä eri aihealueesta: ajoneuvoista, apuvälineistä, asunnon muutostöistä, henkilökohtaisesta avusta ja palveluasumisesta, kuljetuspalveluista ja liikkumisesta, kunnallisesta kotipalvelusta ja kotihoidosta, kuntoutuksesta, liikunnasta ja muista vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä sekä päihteistä, rakennetusta ympäristöstä, terveydestä, työelämästä ja opiskelusta sekä yhdistyksissä toimimisesta. Lisäksi esteettömyydestä saa tietoa -sivustosta. Ongelmien kanssa ei siis kannata jäädä yksin, koska pulmien ratkaisua varten invalidiyhdistykset ja Invalidiliitto ovat olemassa. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n kehittämiskoordinaattori Sirpa Sulku esitteli yhteispalvelupisteiden toimintaa Jyväskylässä, Kouvolassa, Joensuussa ja Oulussa. Yhteispalvelupisteissä järjestöt tarjoavat viranomaisten yhteistyökumppaneina erilaisia palveluja mm. neuvontaa, teemaviikkoja ja -päiviä ja erilaisia muita tilaisuuksia. Käytännön tason jäsenneuvontaa esittelivät 1984 perustettu Vammalan Invalidit ry, joka alkoi Invalidiliiton YKE-kehittämispäivän myötä painottaa jäsenten opastusta ja neuvontaa ja aloitti toimitilassaan kuukausittain erityisen neuvontapäivän. Neuvoja onkin kysytty esimerkiksi muutostöistä ja apuvälineistä, kuljetuspalveluista ja kuntoutuksesta sekä henkilökohtaisesta avusta ja Kelan hoitotuesta. Myös Helsingin Reumayhdistys ry esitteli neuvontatoimintaansa. Palkattuna toimihenkilönä toimivan toimistonhoitajan lisäksi jäsenneuvontaa antavat yhdistyksen vapaaehtoiset: palveluasiamies ja kuntoutusasioiden yhteyshenkilö sekä tukihenkilöt. Reumayhdistyksessä palveluasiamies neuvoo kunnallisista palveluista ja Kelan etuuksista, pitää te tapäiviä yhdistyksessä ja kirjoittaa jäsenlehteen palveluista. Tukihenkilöt tukevat ja kuuntelevat vastasairastuneita jakaen kokemustietoa. Suomen Reumaliitto kouluttaa tukihenkilöt, palveluasiamiehet ja kuntoutusasioiden yhteyshenkilöt. Yhteydenotot neuvontaan ovat kuitenkin jossain määrin vähentyneet kuten Invalidiliitossakin. Syinä pidetään tietojen löytymistä nykyään helposti netistä sekä sitä, että ihmiset osaavat entistä paremmin pitää itse puoliaan. Katsotaan myös, että yhdistys ja liitto ovat ehkä onnistuneet tiedottamaan riittävästi palveluista ja etuuksista ja niiden hakemisesta. Voimaannuttavaa vertaisneuvontaa saa jäsen- ja aluetapahtumissa, erilaisissa kohtaamisissa ja verkostoitumalla. Netin kautta tietoa löytyy esim. nettiosoitteista: sosiaaliportti.fi, avustaja.fi, heta-liitto.fi, finlex.fi, vane.fi, stm.fi, nkl.fi ja kynnys.fi. Jouni Kaukonen 7

8 Presidentinvaalit lähestyvät Pääsetkö äänestämään? Presidentinvaalit järjestetään maassamme ja mahdollinen toinen vaalipäivä Kaikilla Suomen kansalaisilla, jotka ovat täyttäneet kahdeksantoista vuotta, on oikeus äänestää kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa. Vammaisilla henkilöillä on samanlainen oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnallisissa asioissa kuin muillakin. Mutta toteutuuko yhtäläinen vaikuttamismahdollisuus kaikille ja kaikkialla? Äänestyspaikkojen esteettömyys on perusasia liikkumisja toimimisesteisten henkilöiden mahdollisuudelle käydä äänestämässä omassa äänestyspaikassa. Haasteellisia kohtia äänestyspaikkojen esteettömyydessä on muutamia. Vaalipaikkana toimivan rakennuksen on sijaittava hyvien kulkuyhteyksien vierellä, ulkopuolella on oltava tilaa saattoliikenteelle ja esteettömiä pysäköintipaikkoja täytyy olla riittävästi. Rakennuksen sisäänkäynnissä tarvitaan rakentamismääräysten mukainen luiska sekä portaat (tai täysin samassa tasossa oleva sisäänkäynti), oven leveydestä sekä kynnyksen korkeudesta on olemassa määräyksiä, lisäksi yksi äänestyskoppi olisi hyvä olla matalampi esimerkiksi pyörätuolilla asioiville henkilöille vaalisalaisuuden säilymisen takaamiseksi. Äänestyskoppien valaistuksen olisi myös oltava suositusten mukainen. Jos vaalivirkailijoiden joukossa on apuvälineillä liikkuvia, myös tilava wc-tila on oltava äänestyspaikalla. On tärkeää, että yhdistys vaikuttaa etukäteen alueensa äänestyspaikkojen esteettömyyteen. Kunnalliseen keskusvaalilautakuntaan kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen vaaleja. Niitä on Suomessa yli 300 ja yhteystiedot löytyvät internetosoitteesta kohdasta Vaaliviranomaiset ja edelleen kohdasta Kuntien keskusvaalilautakuntien yhteystiedot. Lautakunnan kanssa yhdessä voi esimerkiksi etukäteen varmistaa valittavien äänestyspaikkojen esteettömyyden. Tarkistuslista äänestyspaikkojen esteettömyydestä on tämän artikkelin yhteydessä. Suomessa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, alueellisia vaaliviranomaisia ovat 15 vaalipiirilautakuntaa. Kunnissa toimivat keskusvaalilautakunnat sekä vaalilautakunnat. Keskusvaalilautakunnat ovat lakisääteisiä ja ne ovat kunnan valtuuston asettamia. Niiden tehtävänä on huolehtia kaikista vaalien käytännöllisistä valmistelutöistä sekä ennakkoäänestyksen toteuttamisesta. Tehtäviä ovat myös mm. kunnan muiden vaaliviranomaisten kouluttaminen, vaaleista tiedottaminen, äänten laskenta, vaalimateriaalin jako ja kalusteiden toimittaminen äänestyspaikkoihin. Vaalilautakunnat taas huolehtivat vaalipäivän äänestyksestä itse vaalipaikoilla. Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa mainitaan äänestystilojen esteettömyys ja saavutettavuus. Lisäksi ohjelmassa mainitaan periaate, että äänestyspaikalla tapahtuva äänestys on aina ensisijainen ja kotiäänestys toissijainen järjestely äänestämisessä. Suomen perustuslain 6 ja 14 sekä YK:n yleissopimuksen artiklat 9, 12, 19 ja 21 tuovat myös velvoitteet tasavertaisen osallistumisen mahdollistamisesta yhteiskunnalliseen toimintaan. 8 8

9 Invalidiliitto ry ESKE Esteettömyyskeskus Äänestyspaikkojen esteettömyyden tarkistuslista 1. Saapuminen äänestyspaikalle Sijaitseeko äänestyspaikka hyvien kulkuyhteyksien päässä, onko julkisen liikenteen pysäkki lähellä äänestyspaikkaa? Pääseekö saattoliikenne (invataksit ym.) sisäänkäynnin välittömään läheisyyteen? Sijaitseeko äänestyspaikan läheisyydessä liikkumisesteisten pysäköintipaikkoja (leveys 3,6 m)? Onko kulkureitti sisäänkäynnille tasainen ja kovapintainen? 2. Sisäänkäynti Onko sisäänkäynnissä toimiva luiska sekä portaat molemmin puoleisilla käsijohteilla (luiskan leveys vähintään 900 mm ja kaltevuus enintään 8 %)? Tai onko sisäänkäynti muuten esteetön (esimerkiksi sisäänkäynti samassa tasossa ilman kynnyksiä)? Onko oven leveys vähintään 850 mm ja kynnyksen korkeus enintään 20 mm? Onko ovi automaattisesti aukeava tai muuten kevyttoiminen (oven avaamiseen tarvittava voima enintään 10 N eli 1 kg)? Pääseekö tuulikaapista kulkemaan myös pyörällisillä apuvälineillä, lastenvaunuilla tms.? (Tuulikaapin matossa tai ritilässä ei ole yli 5 mm rakoja eikä matto aiheuta yli 20 mm kynnyksiä; jos tuulikaapin ovet aukeavat tuulikaapista poispäin, niin sisämitat ovat vähintään 1400 mm x 1400 mm; jos ovi aukeaa tuulikaapin sisään, niin 1400 mm:n lisäksi tarvitaan oven tarvitsema tila; jos tuulikaapissa joudutaan kääntymään, tarvitaan 1500 mm:n kääntöympyrä) Jos pyörällisillä apuvälineillä liikkuville on järjestetty kiertotie, onko se opastettu? 3. Äänestyspaikka Sijaitseeko äänestyspaikalla vähintään yksi muita matalampi äänestyskoppi, jossa voi istuen täyttää äänestyslipun? (Matalamman äänestyskopin pöydän polvitilan leveys vähintään 800 mm, polvitilan syvyys vähintään 600 mm ja polvitilan korkeus vähintään 670, pöydän yläpinnan korkeus enintään 800 mm) Onko äänestyskoppien valaistus riittävä? ( luxia pöytäpinnan tasolla) Onko ennakkoäänestyspaikalla ja varsinaisella vaalipaikalla erityistä henkilöä nimetty vaaliavustajaksi? Onko äänestyspaikalla kulkureittien sivuun sijoitettuja istuimia levähtämiseen? Jos vaalivirkailijoissa on apuvälineen käyttäjiä, tarvitaan äänestyspaikalla myös tilava liikkumisesteisen wc-tila 9

10 Outokummun ja Mikkelin yhdistysväki nautti koulutuksesta. Kohderyhmä määrää viestin tyylin -Tunnelmia Vinkkejä viestintään -kurssilta - Toivon, että kurssin jälkeen jokainen muistaa kohderyhmän tärkeyden viestinnässä, Invalidiliiton viestintäpäällikkö Sinikka Rantala aloitti Vinkkejä viestintään -kurssin. Eli viesti räätälöidään aina vastaanottajan mukaan. Varkaudessa Kuntorannan Eevan salissa oli yhdistysten toimihenkilöitä jotka olivat kiinnostuneet tai halusivat oppia lisää yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä. - Mikä oikein on se ydin viestinnässä, kysyi eräs puheenjohtaja alkajaisiksi. Vastauksia saatiin ja annettiin kahden päivän ajan vilkkaissa keskusteluissa ja vaativissa harjoituksissa. Viestinnän tavoitteet ja keinot selvisivät pikkuhiljaa. Ihan helppoa meillä ei ollut, mutta oppimisen ilo oli aitoa. Opittiin, että tärkein kohderyhmä on omat jäsenet. Heiltä kannattaa kysyä neuvoa ja tiedustella, mitä he tahtovat yhdistykseltään. Sinikka Rantala suositteli tekemään jäsenkyselyn, jotta toiveet selviävät. Yhdistyksen kannattaa myös suunnitella yhdistyksensä tiedotustoimintaa ja budjetoida siihen rahaa. Railakkaan lisän päivien ohjelmaan antoi toimittaja Juhani Merikallion kommentit ja vinkit. Hän ohjasi kuulijoita median kiehtovaan maailmaan. Merikallio muistutti, että me tarvitsemme mediaa ja media meitä. Viestintä on vuorovaikutteista palvelua, puolin ja toisin. Sanomat, teot ja näkyvyys rakentavat yhdistyksen kuvaa muille, mahdollisille uusille jäsenille ja suurelle yleisöllekin. Kiitokset Hyvinkäältä! Pirkko Koivisto ja Seija Lehto Kuvat: Pirkko Koivisto 10

11 Kouluttajina toimivat viestintäpäällikkö Sinikka Rantala (vas.) ja tiedottaja Kirsi Maunula (oik.) Jan Huopainen Riihimäeltä paljasti vinkit siitä, miten yhdistys myydään yrityksille. Kurssilla harjoiteltiin vastaamista toimittajan kysymyksiin. (yllä oikealla ja alhaalla ) 11

12 Invalidiliiton naistyöryhmä tiedottaa! Naistyöryhmä on vuodesta 2006 kannustanut yhdistyksiä nimeämään naisvastaavan yhdistysten paikallista naistyötä varten. Tänä vuonna kulttuuripäivien yhteydessä työryhmä julkisti naistyön esitteen, joka löytyy etusivulta kohdasta Naistyön esite paikallisyhdistyksille. Esitteessä on kerrottu mitä naistyö on, miten sitä tehdään ja miksi sitä kannattaa tehdä. Lisää vastaavia mahtuu koko ajan joukkoomme niin liiton paikallis- kuin harvinaisista ja valtakunnallisista yhdistyksistä. Muistattehan myös, että yhdistykselle nimetyn naisvastaavan yhteystiedot tulee aina ilmoittaa naistyöryhmän sihteerille tai Samoin jos naisvastaava vaihtuu tms., tulee tästä myös tiedottaa naistyöryhmälle. Naistyöryhmä toivottaa kaikki uudet vastaavat lämpimästi tervetulleiksi tekemää kanssamme naistyötä ja samalla näin vuoden päätteeksi kiitämme sydämestämme kaikkia tällä hetkellä vapaaehtoistyötä tekeviä naisvastaavia. Pirkko Justander Tällä hetkellä naisvastaava löytyy seuraavista yhdistyksistä: Etelä-Suomi ESPIN - Espoon Invalidit ry, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Hämeenlinnan Seudun Invalidit ry, Lohjan Seudun Invalidit ry, Porvoon Invalidit ry Borgå Invalider ry, Vantaan Invalidit ry Sisä-Suomi Keurusseudun Invalidit ry, Nokian Invalidit ry, Tampereen Seudun Invalidit ry Lounais-Suomi Turun Seudun Invalidit ry. Länsi-Suomi Kauhajoen Invalidit ry, Kauhavan Seudun Invalidit ry, Vaasan Invalidit Vasa Invalider ry, Itä-Suomi Iisalmen Invalidit ry, Joensuun Seudun Invalidit ry, Kiuruveden Invalidit ry, Kuopion Invalidit ry, Leppävirran Invalidit ry, Mikkelin Seudun Invalidit ry, Pieksämäen Invalidit ry, Rautavaaran Invalidit ry, Siilinjärven Invalidit, Varkauden Invalidit Oulu-Kainuu Oulun Invalidien Yhdistys ry, Reisjärven Invalidit ry Vastaavien yhteystiedot löytyvät netistä samasta kohtaa kuin naistyön esite. 12

13 Joulun lahjahankinnat on kätevä keskittää idearikkaaseen i-puotiin. Invalidiliiton jäsenille tarjoamme -10 % i-puodin tuotteista ja kuuma/kylmätuotteista peräti -25 %. Tilaaminen on helppoa joko osoitteessa (muistathan mainita tilatessasi etunimesi jälkeen jäsen ), käymällä puodissamme Esteettömässä toimitalossamme Helsingissä Mannerheimintie 107 tai soittamalla / Tarja Pohjonen tai meilaamalla tarja.pohjonen@invalidiliitto.fi. Kevään 2012 pinssikampanjamme käynnistyy Tervetuloa mukaan keräämään varoja yhdistyksenne toimintaan ja tavoittelemaan palkintoja! Pinssikeräyksen yhdistysten palkkio on 45 % kerätystä summasta. Tiedusteluja ja tilauksia hoitaa tuttuun tapaan Tarja Pohjonen, tai tarja.pohjonen@invalidiliitto.fi. Tarjoamme jäsenistöllemme myös kauniita Invalidiliiton joulukortteja -50 %. Tilaaminen on vaivatonta osoitteessa tai soittamalla Rauhallista Joulunaikaa toivottaen INVALIDILIITTO RY / VARAINHANKINTA 13

14 Mitä tekee vuonna 2012? VAU:ssa on käynnistynyt tulevaisuuden pohdinta. Millainen VAU:n pitäisi olla ja mitä se tekee kymmenen vuoden kuluttua? VAU on lähestynyt koko jäsenistöään erillisellä postilla syksyn aikana. Puheenjohtajille on jo postitettu kyselylomake, jonka välityksellä pyydämme ajatuksianne VAU:n tulevaisuudesta. Muistathan täyttää kyselylomakkeen ja palauttaa sen VAU:n toimistolle. Jokainen palautettu kyselylomake on tärkeä! Lisätiedot: Eija Kangas-Virtanen, puh , Aija Saari väitteli tohtoriksi VAU:n toimialapäällikkö, liikuntatieteen maisteri Aija Saari väitteli perjantaina tohtoriksi. Saaren liikuntapedagogiikan alan väitöskirjan nimi on Inkluusion nosteet ja esteet liikuntakulttuurissa Tavoitteena kaikille avoin liikunnallinen iltapäivätoiminta. Tutkimuksessa selvisi se, että vammaiset lapset eivät osallistu yleisiin liikuntakerhoihin. Vastaväittäjänä tilaisuudessa oli dosentti Antti Teittinen Kehitysvammaliitosta ja kustoksena professori Pauli Rintala Jyväskylän yliopistosta. Aija Saari työskentelee VAU:ssa toimialapäällikkönä, vastuualueenaan nuoriso- ja koulutusasiat. Lisätiedot: VAU:n Talviliikuntapäivä Rovaniemellä VAU järjestää Talviliikuntapäivän Rovaniemen Ounasvaaralla lauantaina 4. helmikuuta 2012 klo Päivän teemana on Lumilauantai-ulkoliikuntatapahtuma, jossa on mahdollisuus tutusta hiihtoon, lasketteluun, lumikenkäilyyn sekä muuhun talviulkoiluun. Tapahtumassa on mahdollisuus kokeilla myös kelkkalaskettelua ja kelkkahiihtoa, ja paikan päällä tarjotaan maksutonta laskettelun opetusta. Talviliikuntapäivä on kaikille avoin ja osallistuminen on ilmaista. Toimintaa löytyy kaiken ikäisille liikkujille. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Nuorisoyhteistyö Seitin sekä Lapin Urheiluopiston ja Rovaniemen Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. VAU on varannut majoituskiintiön Lapin Urheiluopisto SantaSportista. Majoituksen hinta on 45,10 euroa/hlö/vrk kahden hengen huoneessa. Jokainen majoittuja varaa ja maksaa oman majoituksensa itse. Varaukset mennessä: Tommi Hyvönen, puh , Mainitse, että varaus on Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n majoituskiintiöstä, jolloin sopimushinta varmistuu. Tapahtumasta tiedotetaan lähiaikoina lisää VAU:n verkkopalvelussa ( Lisätiedot: VAU, Teemu Lakkasuo, puh , 14

15 Helmikuu, Kuntokuu! Helmikuussa liikutaan ja kuntoillaan jälleen urakalla, sillä kuukausi on nimetty VAU:n Kuntokuuksi. Tavoitteena on saada ihmiset liikkumaan ja seuraamaan omaa liikkumista. Kuntokuu on VAU:n harrasteliikuntatuote, joka antaa liikkujalle työkalun oman liikkumisen seuraamiseen. Kuntokuun kuntokortin täyttäminen motivoi liikkumaan ja seuraamaan omia liikuntatottumuksia kunto- ja terveysliikunnan kannalta. Kuntokuuta vietetään kahdesti vuodessa: helmikuussa ja syyskuussa. Kuntokuuhun voi osallistua kuntokortilla, johon kerätään liikuntasuorituksista merkintöjä. Palauttamalla Kuntokuun kuntokortin liikkuja osallistuu arvontaan ja saa osallistumistarran, jonka voi liimata Kuntokuu-diplomiin. Kuntokuuhun osallistuneiden kesken arvotaan lahjakortteja sekä muita liikunnallisia palkintoja. Kuntokuun materiaalitilaukset: Tiina Siivonen, puh Tulevat tapahtumat Kansainvälinen seitsemän lajin kilpailutapahtuma Pajulahti Games järjestetään toista kertaa Pajulahden liikuntakeskuksessa, Nastolassa. Lue lisää: Koko perheen Lumilauantait järjestetään jälleen helmikuussa Sastamalan Ellivuori (11.2.), Porvoon Kokonniemi (4.2.) ja Rovaniemen Ounasvaara tarjoavat mahdollisuudet kelkka- ja pystylasketteluun, pulkkalaskuun ja ulkoiluun. Leppävirran Vesileppiksessä (17.3.) hiihdetään, liikutaan jäällä sekä ulkoillaan monipuolisissa merkeissä. Lue lisää: SUOMEN VAMMAISURHEILU JA -LIIKUNTA VAU RY:N VÄKI TOIVOTTAA RAUHALLISTA JOULUA SEKÄ SPORTTISTA UUTTA VUOTTA 2012! 15

16 P3D Invalidiliiton järjestöja vaikuttamistoiminta sekä viestintä toivottavat Hyvää Joulua! 16 INVALIDILIITTO ry Mannerheimintie Helsinki puh , faksi