Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille 2011-2012"

Transkriptio

1 Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille

2 Sisällysluettelo Tästä se alkaa äsitteitä Pienessä käsikirjassa Toimintamallin tavoitteet Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Toiminnan kuvaus Tavoitteet Toiminta Vuosikello Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Ohjaustoiminta Tiedotus- ja verkkopalvelut Erityisnuorisotyö ouluyhteistyö Nuorten osallisuus Henkilökunnan valmiudet Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Toimintamallin kehittäminen Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön

3 Tästä se alkaa ädessäsi on Hyvinkään nuorisopalveluiden ensimmäinen toimintamalli monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Monikulttuurinen nuorisotyö on ollut Nuorisopalveluiden keskeinen kehittämiskohde kaudella Toimintamallin kehittämisen on mahdollistanut Ely-keskuksen hankerahoituksella toiminut Yhdessä yhdenvertaisia hanke. Hankkeeseen palkattu työntekijä on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä koko Nuorisopalvelujen henkilöstön kanssa. äsikirja juurruttaa ja luo rakenteen monikulttuuriselle nuorisotyölle. Se toimii työntekijöiden opasteena työn kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä monikulttuurisuuteen. äsikirjassa määritellään monikulttuurinen nuorisotyö Hyvinkään nuorisopalveluissa, sen tavoitteet ja päämäärät sekä miten monikulttuurisuus kohtaa toiminnassa nuoret, työntekijät ja yhteistyötahot. äsikirjassa toiminnat on jaettu osa-alueisiin; Ohjaustoiminta, Tiedotus- ja verkkopalvelut, Erityisnuorisotyö, ouluyhteistyö, Nuorten osallisuus ja Henkilökunnan valmiudet sekä Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa. aikissa osa-alueissa kantavana teemana on suvaitsevaisuuskasvatus ja rasisminvastaisuus. Lisäksi käsikirjassa avataan muutamia keskeisiä monikulttuurisuuden käsitteitä ja annetaan materiaalivinkkejä nuorisotyöhön. Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta, ei myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai vain toisen sietämistä.

4 äsitteitä Pienessä käsikirjassa Globaalikasvatus Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka opettaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Etnisyys Jokaisen ihmisen kantama piirre, johon vaikuttavat muun muassa syntyperä, kieli, nimi, sukulaisuus, asuinalue, tapakulttuuri, taloudelliset siteet, uskonto ja taide. Mikään näistä piirteistä ei yksinään luo etnisyyttä. Merkittäväksi nousee ryhmän jäsenten itsensä kokema, subjektiivinen etninen identiteetti. Etnosentrisyys, ryhmäkeskeisyys Oman yhteiskunnan standardien (käytäntöjen, tapojen, mittapuiden) soveltaminen kyseisen yhteiskunnan ulkopuolella oleviin ihmisiin. Ryhmäkeskeisyydessä korostuvat sellaiset asiat kuin me (hyviä, järkeviä, ymmärrettäviä, kuuluvat joukkoon) ja muut (huonoja, omituisia, eivät kuulu joukkoon). Ryhmäkeskeisyys aiheuttaa usein syrjintää ja vihamielisyyttä. Etnosentrisellä henkilöllä on taipumus tuomita vieras tai ulkomaalainen ihminen tai ryhmä oman kulttuurinsa normien tai käytäntöjen pohjalta. otoutuminen, kotouttaminen otoutumisella ja integroitumisella tarkoitetaan samaa asiaa eli maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Sen sijaan kotouttamisella viitataan viranomaisten järjestämiin kotoutumista edistäviin ja tukeviin toimenpiteisiin, voimavaroihin ja palveluihin. Maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen henkilö lkomailta toiseen maahan pysyvässä asumistarkoituksessa muuttava henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia ja paluumuuttajia. Toisinaan puhutaan myös ulkomaalaisista, uussuomalaisista ja etnisistä vähemmistöistä, joka tosin sisältää myös muut etniset vähemmistöt kuten saamelaiset ja romanit. Monikulttuurisuus Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo. Viime aikoina ovat yleistyneet myös käsitteet monimuotoisuus ja moniarvoisuus, jotka viittaavat ihmisten erilaisuuden huomioimiseen laajemmin. Monikulttuurisuus- ja moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. Pakolainen Henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu myöntää turvapaikka esimerkiksi Y:n pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen perusteella siksi, että hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka Y:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto NHCR toteaa olevan pakolainen. Paluumuuttaja lkomailta Suomeen muuttava ulkosuomalainen, joka on asunut pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Suomessa paluumuuttaja -käsitettä käytetään entisistä ja nykyisistä Suomen kansalaisista sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä eli inkerinsuomalaisista, joilla on suomalainen syntyperä.

5 Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on yhdenvertaisuus ja sillä ennaltaehkäistään syrjintää. Positiivisessa erityiskohtelussa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai -järjestelyin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kiintiöt, jotka takaavat vähemmistöille koulutuspaikkoja, edustavat positiivisia erityistoimenpiteitä. Rasismi Ideologia, jonka mukaan ihmiset kuuluvat eri rotuihin. Jotkut rodut nähdään muita kehittyneempinä, ja se antaa niille oikeutuksen alistaa vähemmän kehittyneisiin rotuihin kuuluvia. Ominaisuuksien uskotaan periytyvän sukupolvelta toiselle. Arkikielessä sanaa on sovellettu myös muihin yhteyksiin kuten puhuttaessa ikärasismista ikään liittyvän syrjinnän yhteydessä. Rasisminvastaisuudessa vastustetaan kaikkia rasismin ilmenemismuotoja. Rasismin vastustaminen voi olla monitahoista, ja sillä halutaan poistaa rasismia, etnistä syrjintää ja häirintää. Rasisminvastaisuus voi olla muun muassa tiedon lisäämistä rasismista ja rasisminvastaisuudesta tiedotus-, koulutus- ja kilpailukampanjoiden avulla. Se on myös rasismin monen monituisten muotojen tunnistamista ja niihin puuttumista aktiivisesti ja systemaattisesti. Rasisminvastaisuus on myös aktiivista rasismia tuottavien ajattelutapojen kyseenalaistamista. Siirtolainen Pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Suvaitsevaisuus tarkoittaa kykyä kunnioittaa toista ihmistä riippumatta tämän ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai kansalaisuudesta. Suvaitsevaisuus on avoimutta ja hyväksyntää. Suvaitsevaisuuskasvatus korostaa arjen rasismin ja ennakkoluulojen vastaista kasvatusta. Tärkeää itsetuntemuksen ja itsearvostuksen vahvistaminen. Ihminen, jolla hyvä itsetunto on helpompi kohdata vieraita ja erilaisia asioita. Turvapaikanhakija Henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus tehdään heti maahan tultaessa tai mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. lkomaalainen Toisen maan kansalainen tai vailla kansalaisuutta oleva henkilö. äytettiin aikaisemmin arkisessa kielenkäytössä viittamaan kaikkiin ulkomailta Suomeen muuttaneisiin yleisterminä, kunnes nimitys maahanmuuttaja on yleistynyt. lkosuomalainen lkomailla asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva ulkomaan kansalainen, joka pitää itseään suomalaisena eli jolla on suomalainen identiteetti. Valtaväestö Tilanteesta riippuen käytetään viittaamaan esimerkiksi etniseen tai kielelliseen enemmistöön. Sillä korvataan usein viittaukset suomalaisiin, koska suomalainen voidaan määritellä niin monella tavalla esimerkiksi painottamalla kulttuuritaustaa, verenperimää tai kansalaisuutta. Jotkut puhuvat myös kantasuomalaisista tai pääväestöstä. Vähemmistö Muodostaa lukumääräisesti vähemmistön verrattuna valtaväestöön tai suurempiin kansallisiin ryhmiin, ei ole määräävässä tai lukumääräisesti hallitsevassa asemassa, ja osoittaa haluavansa säilyä omaleimaisena ryhmänä. Yhdenvertaisuus Ihmisten tasaveroista kohtelua kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, sukupuolesta, vammasta tai muista henkilöön liittyvistä piirteistä huolimatta. Yksinkertaisimmillaan yhdenvertaisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunnioittamista sellaisena kuin hän on.

6 Toimintamallin tavoitteet 1. uvata Nuorisopalvelujen toiminnassa tapahtuva monikulttuurinen nuorisotyö 2. ehittää ja tehdä laadukasta nuorisotyötä 3. Lisätä työntekijöiden tietoisuutta monikulttuurisuudesta ja auttaa jäsentämään monikulttuurisuus omassa työssään

7 Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurinen nuorisotyö toteuttaa Nuorisolain velvoitetta sisällyttää toimintaan monikulttuurinen työote. Työtä kehitetään nuorten kanssa, nuoria varten, paikallisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Monikulttuurinen nuorisotyö on erilaisuuden huomioimista, kohtaamista ja hyväksymistä sekä maahanmuuttajien kanssa toimimista. Nuorisotyön monikulttuurisuus on kaikkiin nuoriin kohdistuvaa suvaitsevaisuuskasvatusta, jolla annetaan nuorille kyky tunnistaa ja kohdata erilaisuus positiivisena vahvuutena omassa elämässä. Nuorisotyön monikulttuurisuus on osa Nuorisopalveluissa tehtävän työn sisältöä. Monikulttuurinen työote näkyy työntekijöiden asenteissa ja työtavoissa. Toimintatavoilla tasoitetaan eriarvoisuutta ja lisätään yhdenvertaisuutta, jotta jokaisella nuorella, niin halutessaan, olisi mahdollisuus osallistua toimintaan.

8 Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Luoda toimintamalleja, jotka lisäävät yhdenvertaisuutta ja madaltavat kynnystä osallistua toimintaan. Tunnistaa toimintaan osallistuvien nuorten eroja ja tasoittaa eriarvoisuutta osallistua. Mahdollistaa eri taustoista tulevien nuorten kohtaaminen ja lisätä vuorovaikutusta ja toisen ihmisen kunnioitusta. Antaa nuorelle valmiuksia moninaisuuden käsittelyyn.

9 Toiminnan kuvaus Monikulttuurista nuorisotyötä koordinoi (järjestää yhteen, saattaa sopusuhtaiseen yhteistoimintaan) ELY -keskuksen hankerahoituksella tehtävään nimetty nuoriso-ohjaaja. oko henkilöstö osallistuu monikulttuurisen nuorisotyön tekemiseen. Jokainen tiimi ja työntekijä huomioi monikulttuurisuuden työtä kehittäessään ja sitä tehdessään. Työntekijöille järjestetään mahdollisuus kouluttautua ja saada tietoa monikulttuurisuudesta. Työntekijöitä innostetaan avoimella keskustelulla työtä kehitettäessä ja tehdessä. Työtä kehitetään ja menetelmiä ja toimintaa tarkastellaan säännöllisesti. Nuorille järjestettävät asenneja vapaa-ajankyselyt ohjaavat työn kehittämisessä. Monikulttuurisen nuorisotyön monipuoliseen toimintaan kuuluvat kaikkiin nuoriin kohdistuva suvaitsevaisuuskasvatus ja maahanmuuttajanuorille kohdistetut omat toiminnat sekä heidän ohjaaminen osalliseksi kaikesta toiminnasta. Suvaitsevaisuuskasvatuksen menetelminä käytetään teemapäiviä, tapahtumia, yksilökeskusteluja ja yhdessä tekemistä. Yhteistyötä tehdään paikallisten ja valtakunnallisten verkostojen kanssa. okemusten vaihtamisen kautta parastetaan muiden kehittämiä toimintatapoja ja jaetaan omia ideoita muiden hyödynnettäviksi.

10 Toiminnan tavoitteet Monikulttuuristentyttöjen tavoittaminen Teemana Suvaitsevaisuus -tuntien kehittäminen 8-luokkalaisille Tiedotuksen lisääminen maahanmuuttajanuorten vanhemmille

11 Toiminta Osana tyttöjen Avointa toimintaa Pienryhmä tytöille Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille Monikulttuurinen sunnuntaikerho ysely maahanmuuttajanuorille vapaa-ajan vietosta Asennekysely nuorille Avoimissa ja kerhoissa sekä 5.-6.luokkalaisten viikkotoiminnassa ouluyhteistyö (teemana suvaitsevaisuus -tunnit, luokkavierailut, Nupa-välkät) Teemat ja teemaviikot toiminnassa (Globaalikasvatus, Rasisminvastaisuus, kummilapsitoiminta ) Tapahtumat (Elävä irjasto.) Toiminnasta tiedottaminen monikulttuurisille nuorille ja heidän vanhemmilleen oulutukset ja verkostopäivät työntekijöille Verkostot (Maahanmuuttaja-asioiden kokous, oordinaattoritapaamiset, Humakin Monikulttuurisuusverkosto, Allianssin verkostopäivät) ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö (Pakolaisten kotouttamiskurssipäivä, Maahanmuuttajien leiripäivä)

12 Vuosikello MONILTTRISEN NORISOTYÖN VOSIELLO - Asennekysely omassa toiminnassa oko vuoden toiminnassa kummilapsitoiminta, kouluvierailut ja Nupa-välkät, yhteistyö eri toimijoiden kanssa J O L -Globaalikasvatusviikko -Moku verkostopäivät T A M M S A I R R M I H E L - Teemana Suvaitsevaisuus tunnit 8-luokkalaisille -Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille A M 1 2 O T E S Ä - Maahanmuuttajien leiripäivä H H T I - Meidän talo viikko - Pakolaisten kotouttamiskurssi päivä O -Toiminnan mainostaminen yläkouluilla maahanmuuttajille I N Ä - Moku verkostopäivät -Toimintamallin arviointia L 6 O H E viikko 4 9 S Y Y S -Tyttöjen Avoin toiminta E Lauantai- ja Sunnuntai kerho käynnistyvät - Rasisminvastainen 10 3 L O A - Vapaa-ajankysely monikulttuurisille nuorille - Pienryhmä tytöille - Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille S 11 M A A L I 12 - Elävä kirjasto Yhden päivän juttu tapahtumassa

13 Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Suvaitsevaisuuskasvatus on yksi tärkeimmistä monikulttuurisen työn muodoista. Se kuuluu kaikkien tiimien tehtävään. aikilla ihmisillä on asenteita, ennakkoluuloja ja ennakkokäsityksiä. Se, että ihminen tunnistaa omat asenteensa, auttaa kasvamaan osaksi monikulttuurista yhteiskuntaa. Suvaitsevaisuuskasvatuksen tavoitteina on erilaisuuden hyväksyminen, omien asenteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Lisäksi nuoren tukeminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämisessä ja oman itsetunnon vahvistamisessa on tärkeä osa sitä. Suvaitsevaisuuskasvatuksen päämääränä on lisätä rasisminvastaisuutta. ehitämme yksinkertaisia menetelmiä, joilla voimme lisätä nuorten suvaitsevaisuutta. Näillä menetelmillä annamme nuorille työkaluja omien asenteiden käsittelyyn ja erilaisuuden hyväksymiseen. Nuoret kohtaavat toisiaan yhdessä tekemisen kautta. Erilaisissa tilanteissa työntekijöillä on mahdollisuus tietoisesti ohjata toisilleen tuntemattomia nuoria vuorovaikutukseen keskenään. un nuorisotalon käyttäjät, nuoret ja työntekijät, tuntevat paremmin toisensa niin, talon ilmapiiri muodostuu avoimemmaksi ja kynnys käyttää palveluja madaltuu. Nuorisopalvelut on mukana Syrjinnästä vapaa alue kampanjaa. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Puuttuminen kaikenlaisiin rasistisiin ja syrjiviin kommentteihin on matala. Suvaitsevaisuuskeskustelu on toimintamalli tähän puuttumiseen. Se käydään nuoren kanssa, jos on kyse kiusaamisesta, riitatilanteesta, rasismista, nimittelystä tai muusta toista nuorta loukkaavasta tilanteesta.

14 Ohjaustoiminta Ohjaustoiminnan tavoitteena on tarjota pääasiassa vuotiaille nuorille tasavertaiset ja tarkoituksenmukaiset osallistumis- ja toimintamahdollisuudet. Ohjaustoiminta sisältää avointa nuorisotalotoimintaa sekä monimuotoista kerhotoimintaa. Nuoria tuetaan omien toimintaryhmien toteuttamisessa. Toiminnassa nuoria ohjataan kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, sekä edistetään suvaitsevaisuutta. Selkeillä säännöillä ja varhaisella puuttumisella edistetään nuoren elämänhallintaa ja kannustetaan aktiiviseen kansalaisuuteen sekä tuodaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä kaikille talon käyttäjille. Tarkoituksena tuottaa ja kehittää nuorten tarpeisiin vastaavaa ohjaustoimintaa. Työntekijät ovat aktiivisia ja läsnä, jotta voivat tarttua nuorten puheisiin. Avoin talotyö ja kerhot tarjoavat monipuolisesti toimintaa, niin että kaikkien nuorien on mahdollisuus osallistua. Järjestämme monikulttuurisille nuorille myös omaa toimintaa, jotta kynnys osallistua olisi matalampi. Monikulttuuristen nuorten omaa toimintaa ovat Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille ja Monikulttuurinen sunnuntaikerho. Molemmat ovat muusta toimista poiketen niin sanotusti ikärajattomia. Toimintaan on helpompi tulla vanhempien ja nuorempien sisarusten ja sukulaisten sekä ystävien kanssa ja sitä kautta tutustua muihin nuoriin ja työntekijöihin. Vuosittain järjestetään teemaviikkoja, jolloin tärkeitä aiheita käsitellään kaikessa toiminnassa erilaisin menetelmin. Syyskauden avaa Meidän talo -viikko, jollain nuoria haastetaan kohtaamaan toisensa ja kannustetaan keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä luodaan yhdessä tekemisellä talosta nuorten oma paikka. Syyskauden toinen teema on globaalikasvatus ja kevätkaudella vietetään rasisminvastaista viikkoa. Globaalikasvatusviikolla tutustutaan kulttuureihin ja rasisminvastaisella viikolla asenteisiin. Nuoret osallistuvat aktiivisesti teemaviikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perinteinen talotyö tavoittaa paremmin pojat kuin tytöt. Toiminnassamme haluamme antaa myös tytöille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua. Tyttötyö on erityisenä kehittämiskohteena kaudella auden aikana kehitetään erityisesti tytöille suunnattua toimintaa. Avaamme tytöille yhden illan Avoimessa toiminnassa. Tyttöteemaa olemme halunneet korostaa myös ottamalla Nuorisopalveluille kummilapsen kehitysyhteistyöjärjestö Planin kautta. ummilapsi on hyvä keino kertoa nuorille kehitysmaiden nuorten ja tyttöjen elämästä. Nuorille kerrotaan ruandalaisen kummitytön kuulumisia ja he saavat lähettää hänelle postia. Nuoria kannustetaan miettimään, kuinka saadaan kolmen kuukauden välein maksettava kummimaksu hoidettua. Tällä hetkellä nuorilla on mahdollisuus tuoda tyhjät pullot nuorisotalolle luokkalaisten viikkotoiminnan yhtenä tavoitteena on toteuttaa toiminnassa yhdenvertaisuutta. erhokerta aloitetaan yhteisellä leikillä, joka

15 luo kerhoon yhteishenkeä ja yhteen kuuluvuutta. Lapset oppivat tuntemaan toisiaan ja sitä kautta arvostavat jokaisen erilaisuutta. Tiedotus- ja verkkopalvelut Tiedotus- ja verkkopalvelut toimii osana Nuorisopalveluiden toiminnan tiedotusta. Tiedotus kohdistetaan erityisesti nuorille, heidän vanhemmilleen ja eri yhteistyötahoille. Tiedotus perustuu faktoihin, tapahtuu asiakkaita kunnioittaen ja mahdollistaa nuorelle oman päätöksenteon toimintaan osallistumisesta. Tiedotus- ja verkkopalvelut kehittää menetelmää, jolla maahanmuuttajien tiedotusta voidaan parantaa. Tarkoituksena mahdollistaa, että kaikki toiminnasta kiinnostuneet saisivat ymmärrettävää tietoa toiminnasta. Tiedotusta kohdennetaan monikulttuurisille nuorille ja heidän perheilleen. Nuoria tavoitamme yläkoulujen kouluvierailujen, Nupavälkän ja toiminnan esittelyjen yhteydessä. ohdennettua tiedottamista tehdään Hyria koulutus oy:n maahanmuuttajakoulutuksessa oleville vuotiaiden nuorten vanhemmille. Sinne toimitetaan ajankohtaista tietoa toiminnastamme vierailuin ja esittein. Tarpeen ja kiinnostuksen mukaan vanhemmille järjestetään tutustumista ja toiminnan esittelyä nuorisotalo Sillassa. Tiedotus- ja verkkopalvelutiimi on luonut puuttumismallit selkeyttämään verkossa tapahtuvaa puuttumista. Puuttumismalleja on kaksi: 1.Nuorten päihteidenkäyttö ja muut huolta herättävät asiat, 2.Suvaitsemattomuus, rasistiset kommentit, kiusaaminen, muu asiaton toiminta. Miksi pitää olla rasismia? un kaikki olisi helpompaa, jos olisi suvaitsevaisuutta. Miksi erilaisuutta ei hyväksytä? Siitähän seuraa yksinäisyyttä. Eihän rodulla ja ihon värillä ole väliä. Ovathan huolenpito, rakkaus ja ystävyys paljon tärkeämpiä!

16 Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyöntekijät tekevät pienryhmä- ja yksilötyötä nuorten kanssa, auttaen ja tukien nuorta erilaisissa elämäntilanteissa. Erkkarit tekevät myös katutyötä perjantai-iltaisin, eli kiertävät keskustassa, kaupunginosissa ja siellä missä nuoret viettävät aikaa. Erityisnuorisotyöntekijät voivat osallistua koulujen oppilashuoltoryhmiin kutsuttuina. Erityisnuorisotyöntekijöiden päivystys on auki Sillan neuvokissa kerran viikossa. Päivystys on avoin kaikille ja sinne saa tulla keskustelemaan luotettavan aikuisen kanssa mistä tahansa. Erityisnuorisotyössä monikulttuurisuus näkyy samalla tavalla, kuin kaikessa muussakin työssä. Monikulttuurisuus ei ole erillinen osa erityisnuorisotyötä, vaan se on osa kaikkea työtä, työn näkökulma. Monikulttuurisuus näkyy asenteissa ja työn tekemisessä; keskusteluissa, nuorten kanssa olemisessa. aikilla nuorilla tulee olla samat mahdollisuudet päästä asiakkaaksi yksilötyö Seittiin ja muuhun kohdennettuun nuorisotyöhön (esimerkiksi pienryhmätoimintaan). Monikulttuurinen nuori otetaan Seittiin samoilla periaatteilla kuin kaikki muutkin. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Nuoren tilanteeseen perehdytään nuoren tilanteen vaatimalla tavalla. Toimintakauden 2012 aikana Seittiin kehitetään teema, jossa käsitellään erilaisuutta, sen hyväksymistä ja omien asenteiden tutkimista. Seitissä käsiteltävät teemat muodostuvat jokaisen nuoren omista tarpeista, joiden vuoksi hän on ohjautunut yksilötyön asiakkaaksi. Erilaisuus teemaa käsitellään silloin, kun se sopii nuoren tarpeisiin. Erityisnuorisotyö tekee pienryhmätoimintaa tarpeen ja resurssien mukaan. Monikulttuurinen pienryhmätoiminta on suunnattu tyttötyöhön. Ohjaamme ryhmää, jonka kohderyhmänä on hiljaiset tytöt, joilla on vähän harrastuksia ja sosiaalisia suhteita. Tyttöjä tavoitetaan oman toiminnan, koulujen ja sosiaalipalvelujen kautta. Suvaitseva ihminen suhtautuu erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi, hän näkee pinnan alta löytyvän ihmisten samankaltaisuuden.

17 ouluyhteistyö Monikulttuurinen nuorisotyö on myös osa kouluissa tehtävää nuorisotyötä. Yksi Hyvinkään hyvinvointisuunnitelman tavoitteista on vahvistaa kouluyhteisöön sijoittuvaa nuorisotyötä. Perusopetuksen ja Nuorisopalveluiden yhteistyöllä pyritään nuoren hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Nuorisopalvelun kouluyhteistyöohjelma luokkalaisten päihdekupla: terveiden elämäntapojen ja nuoren omien valintojen vahvistaminen 7.-luokkalaisten ryhmäytys: uuteen luokkayhteisöön sopeutuminen 8.-luokkalaisten teematunnit: Suvaitsevaisuus 9.-luokkalaisten Ysiltä elämään toimintapäivät: peruskoulun loppumiseen liittyvät asiat Nuorisopalvelut on mukana kehittämässä koulujen välituntitoimintaa. Välituntitoiminnan tavoitteena on kohdata nuoria ja tiedottaa toiminnasta toiminnallisin menetelmin. Tarjoamme myös luokkavierailuja joko koululla tai niin, että luokka tulee nuorisotalo Siltaan. Näissä vierailuissa aiheena voi olla esimerkiksi yhdessä toimiminen ja toisiin tutustuminen. 8-luokkalaisten itsetunto ja identiteetin rakentaminen teematunnin ohelle kehitetään teematunti suvaitsevaisuudesta, asenteista, erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. Svaitseva ihminen näkee erilaisuuden kuuluvan kaikkeen elämään rikkautena, eikä hän tunne ylemmyyttä, halveksuntaa tai taistelunhalua, vaikka erilaisuus olisi omille arvoille vierasta.

18 Nuorten osallisuus Toimintamallin tarkoituksena on luoda toiminnasta yhdenvertaisempaa ja poistaa eriarvoisuutta yhdessä toimimalla ja tunnistamalla tasavertaista osallisuutta lisääviä asioita. Omien vaikutusmahdollisuuksien löytäminen ja käyttöönotto tukevat nuoren elämänhallintaa ja vastuunkantamista itsestä ja muista. Toiminnassa nuoret otetaan entistä enemmän mukaan sisällön suunnitteluun. un saamme esimerkiksi teemaviikoista nuorten näköisiä, niin toiminnasta tulee nuoria kiinnostavaa ja mielekästä. ehitämme talokokousta osallisuusmenetelmänä niin, että osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja kynnys matala. Nuorelle annetaan kokemus vaikuttamisesta, näin innostus ja kiinnostus oman mielipiteen esittämiseen lisääntyy ja nuoret saavat oman näkökulmansa asioista esille. Nuoret pääsevät toimimaan tapahtumissa ja toiminnassa. Nuorisoparlamentti on mukana järjestämässä Elävää kirjastoa osana suvaitsevaisuuskasvatusta. Elävä kirjasto menetelmänä antaa näkyvyyttä erilaisuudella ja vähentää ennakkoluuloja. ohtaamalla erilaisen ihmisen, ihmisen omat ennakkokäsitykset toisista saavat uuden suunnan. ansainvälisyysklubin nuoret tekevät valokuvanäyttelyn ryhmävaihdoistaan. Näin kokemukset toisesta kulttuurisista välittyvät muille nuorille. Innostamme nuoria kohtaamaan toisiaan ja toimimaan vertaisohjaajina toiminnassamme. Sunnuntain monikulttuurisuuskerhon nuoret ovat mukana järjestämässä kotouttamiskurssipäivää uusille pakolaisille. Valo saa näkemään värit. Jos et pidä väreistä, sammuta valot ja elä pimeässä.

19 Henkilökunnan valmiudet Nuorisopalvelujen toiminnan mahdollistaa ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on monipuolista osaamista ja verkostoja, joilla vastata tämän päivän nuorisotyön nopeasti muuttuviin haasteisiin. Jokainen työntekijä hallitsee Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamallin. Työntekijöiden tietoa monikulttuurisuudesta päivitetään ja osaamista lisätään erilaisin koulutuksin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamalli on juurtunut osaksi työyhteisöä ja jokaisella työntekijällä on valmiudet kohdata ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Työntekijöillä on valmiudet perehdyttää monikulttuuriset työntekijät ja opiskelijat. Työntekijät edistävät aktiivisesti toiminnallaan työyhteisön yhdenvertaisuutta. Työharjoittelussa olevien alan opiskelijoiden kanssa voimme jakaa uutta teoriatietoa ja käytännön menetelmiä. EVS Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta tulevat vapaaehtoiset työntekijät tuovat työyhteisöön kokemuksia kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta työ- ja arkielämässä ja tarjoaa uusia näkökulmia työn kehittämiseen. musta, punainen, valkoinen iso ja lihava pieni ja laiha minun, sinun ystäviä, tärkeitä ja rakkaita olkaamme kaikki aina yhtä, erilaisia mutta samanlaisia

20 Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Hanketyöntekijä on mukana Maahanmuuttaja-asioiden kokouksessa, joka kokoaa yhteen hyvinkääläiset maahanmuuttajien kanssa työskentelevät toimijat. Ryhmään kuuluvat työntekijät kaupungin sosiaalipalveluista, työvoimanpalvelukeskuksesta, WAY-hankkeesta, Hyvinkään opistosta, TEtoimistosta, ev.lut. seurakunnasta ja Hyrian maahanmuuttajakoulutuksesta. Ryhmää koordinoi Mosaiikki-projekti ja se kokoontuu 4-5 kertaa vuoden aikana. usien pakolaisten kotouttamiskurssi järjestetään yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa. Olemme mukana myös maahanmuuttajien leiripäivässä syyskuussa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven kampuksen kanssa. Opiskelijoiden kanssa järjestetään toimintaa, niin että molempien tarpeet kohtaavat. ehitämme yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen ja muiden ko. työtä tekevien kanssa (mm. partiolaiset). Tavoitteena on tarjota maahanmuuttajanuorille tietoja harrastuksista ja tarvittaessa räätälöidä heille omaa harrastustoimintaa. Pääasiassa harrastustoiminta on kuitenkin integroivaa, eli kohdistuu jo olemassa oleviin harrastuksiin. Nuoren on mahdollista tulla yksilölliseen vapaa-ajan toiminnan ohjaukseen. Ohjaus käsittää muutaman tapaamisen nuoriso-ohjaajan kanssa. Ajatteleminen on vaarallista. Ajatuksen ilmaiseminen on vaarallisempaa. Mutta ajatuksesta saatu vastakaiku on vapauttavaa.

21 Toimintamallin kehittäminen Hankkeen edetessä näkökulma monikulttuurisesta nuorisotyöstä on koko ajan laajentanut ohjaustoimintaa ja työnarkea. Esille on tullut erilaisia asioita, joita tulee viedä eteenpäin ja kehittää. Nykyisestä toiminnasta saatu palaute innostaa kehittämään monikulttuurista toimintaa talon ulkopuolella toimivien yhteistyötahojen kanssa. Nuorisotyön monikulttuurisuus on jokaisen työntekijän hallitsema työote. Työstä vastaa yksi nimetty työntekijä. Työtä ja toimintamallia arvioidaan ja kehitetään vuosittain sekä tavoitteet tarkennetaan. Toimintamalli palvelee asiakkaita ja työntekijöitä ja sitä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin käytännönläheisesti ja se tukee työntekijää käsikirjana arjen työssä. Yhdessä yhdenvertaisia hanke sai jatkorahoitusta vuodeksi Jatkohankekauden (syyskuu kesäkuu 2012) tavoitteena on toimintamallin käyttöönotto. Toimintamalli juurrutetaan yhä tavoitteellisemmin työyhteisöön ja sitä kautta toimintaan. Jatkohankkeessa keskitymme maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen kanssa toimimiseen. Toimintamallia kehitetään toteuttamalla kohdennettu asiakaskysely. Asiakaskyselyn tuloksia käytetään laadukkaamman ja monipuolisemman toiminnan kehittämiseen kohtaamaan asiakkaita ja heidän tarpeita. Olemme valmiit luopumaan vanhasta ja kehittämään uutta. Eri näköiset, kokoiset, ikäiset, uskoiset ja väriset ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia..

22 Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön irjallisuus Maahanmuuttaja asiakkaana Räty Minttu Maahanmuutto ja sukupolvet toim. Haikkola Lotta, Martikainen Tuomas Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Mod-ohjaajan työkalupakki, MOD mukaan erilaisuuden kohtaamiseen. Alinder O. & Helles M. Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja Cantell Matti Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen Harinen Päivi, Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Rasismi lasten ja nuorten arjessa Rastas Anna Tyttöjen kesken Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä Honkasalo Veronika Internet Ahaa! Avaimia monikulttuuriseen kohtaamineen Tämä koulutusmateriaali on tarkoitettu maahanmuuton psykososiaalisten ja terveydellisten ulottuvuuksien opiskeluun oppilaitoksissa, yliopistoissa ja eri tahojen täydennyskoulutuksessa. Se soveltuu niin opiskelijoiden itseopiskeluun kuin virikemateriaaliksi opettajille koulutusten suunnitteluun. Ensisijaisesti materiaali on suunnattu päivähoidon, sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten, opettajien sekä poliisien koulutukseen Erilaisuus sallittu työelämätietoa maahnamuuttajalle Tämä aineisto on osa Petmo-projektin tuottamasta Erilaisuus sallittu -käsikirjasta, joka on tarkoitettu työpaikoille perehdyttämisoppaaksi Globaalikasvatus Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka auttaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Globalis Globalis on interaktiivinen tietokanta, joka sisältää maatietoutta, artikkeleja ajankohtaisista konflikteista eri puolilla maailmaa, inhimillisen kehityksen tilastoindikaattoreita, satelliittikuvia sekä tietoa keskeisistä kansainvälisistä sopimuksista Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet -sivustolta materiaalia ihmisoikeusasioihin liittyen. aupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Materiaalipankki ES kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia Sisältää kokoelman hyviksi koettuja harjoitteita. Helpot harjoitteet sopivat kaikenikäisille ja tasoisille ryhmille. eskitason harjoitteissa vaaditaan jo enemmän aikaa ja ryhmätyötaitoja. Vaativat harjoitteet on tarkoitettu ryhmille, joilla on hyvät keskustelu- ja vuorovaikutustaidot. Vaativat harjoitteet ovat myös kestoltaan pidempiä. Maailmankoulu Maailmankoulu tuo koulumaailmaan kansalaisjärjestöjen tuottamaa ja helposti hyödynnettävää globaalikasvatusmateriaalia sekä kouluttaa ja auttaa opettajia globaalikasvatuksen toteutuksessa.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.

MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl. MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä. 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto

Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä. 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Päivän rakenne 1. Yleistä tutkimushankkeesta Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Nuoret vs. nuorisotyöntekijät.

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011

MAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011 MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

ETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille!

ETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille! ETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille! 1. Osallisuusperiaatteella kaikki nuoret mukaan Eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustaiset suomalaiset nuoret on saatava mukaan nuorisopalveluiden

Lisätiedot

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Palvelujen saavutettavuus yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Kalvomateriaali: Sinikka Mustakallio ja Inkeri Tanhua Sukupuolivaikutusten arviointi säädösvalmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä 14.4.2015

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri!

Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Innostaa, kannustaa, tukee ja ymmärtää, että olis parempi ilmapiiri! Projektipäällikkö Marjo Kolehmainen, HUMAK. Selvästi parempi mieli 5.9.2012, Tampere. YHDESSÄ, PORUKASSA, RYHMÄSSÄ, KANNUSTETAAN, VÄLITETÄÄN,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita:

Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Pääasiallisia haasteita Lahdessa ja kehittämisideoita: Lahden alkukartoitustilaisuus 12.11.2009 Lahden alkukoulutuksessa oli paikalla noin 30 henkeä. Paikalla olevat keskustelivat teemasta vilkkaasti ja innokkaasti. Muihin hankkeessa mukana oleviin Kanuuna

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA

OLL:N YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOHDANTO YHDENVERTAISUUS OLL ORGANISAATIONA JA YHDENVERTAISUUS OLL:SSA 1 OLL:N 2 3 JOHDANTO 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuuslaissa yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Maailmaan mahtuu - rasisminvastaisuus ja nuorisotyö Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto k leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Rasisminvastaisuus yhteiskunnan muutoksen voimana Nuorisotyön kielioppi: hiljainen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez

MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA. Mikko Cortés Téllez MAAHANMUUTTAJANUORET LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKASSA Mikko Cortés Téllez Nuoret maahanmuuttajat Nuoret ovat maahanmuuttajaväestössä yliedustettuina pääväestöön verrattuna (noin kymmenen prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Keinumetafora osallisuudesta

Keinumetafora osallisuudesta Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu! Perusopetuksessa 645 oppilasta Lukiossa 290 oppilasta Kansainvälisessä koulussa 160 oppilasta Turun peruskouluissa 1200 monikulttuurista oppilasta, heistä 600

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN VUODELTA 2012 MONIKULTTUURINEN TYÖ KÖLVI-TOIMINTA - Kölvi-toiminta tukee toimintaan osallistuvia kasvamaan yhteisönsä 4 ja yhteiskuntansa täysivaltaisiksi

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia

Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Monimuotoisuuden johtamisen hyvät käytännöt YES III hankkeen kartoituksen tuloksia Liisa Männistö Helsinki 19.5.2010 YES III Yhdenvertaisuus Etusijalle Kansallinen syrjinnän vastainen tiedotuskampanja

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Monimuotoinen työyhteisö Esimerkkejä Itellan toteuttamista ohjelmista monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Wilberforce Essandor, kehityspäällikkö Itella Oyj Tausta Työnantajan sitoutuminen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot