Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille 2011-2012"

Transkriptio

1 Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille

2 Sisällysluettelo Tästä se alkaa äsitteitä Pienessä käsikirjassa Toimintamallin tavoitteet Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Toiminnan kuvaus Tavoitteet Toiminta Vuosikello Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Ohjaustoiminta Tiedotus- ja verkkopalvelut Erityisnuorisotyö ouluyhteistyö Nuorten osallisuus Henkilökunnan valmiudet Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Toimintamallin kehittäminen Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön

3 Tästä se alkaa ädessäsi on Hyvinkään nuorisopalveluiden ensimmäinen toimintamalli monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Monikulttuurinen nuorisotyö on ollut Nuorisopalveluiden keskeinen kehittämiskohde kaudella Toimintamallin kehittämisen on mahdollistanut Ely-keskuksen hankerahoituksella toiminut Yhdessä yhdenvertaisia hanke. Hankkeeseen palkattu työntekijä on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä koko Nuorisopalvelujen henkilöstön kanssa. äsikirja juurruttaa ja luo rakenteen monikulttuuriselle nuorisotyölle. Se toimii työntekijöiden opasteena työn kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä monikulttuurisuuteen. äsikirjassa määritellään monikulttuurinen nuorisotyö Hyvinkään nuorisopalveluissa, sen tavoitteet ja päämäärät sekä miten monikulttuurisuus kohtaa toiminnassa nuoret, työntekijät ja yhteistyötahot. äsikirjassa toiminnat on jaettu osa-alueisiin; Ohjaustoiminta, Tiedotus- ja verkkopalvelut, Erityisnuorisotyö, ouluyhteistyö, Nuorten osallisuus ja Henkilökunnan valmiudet sekä Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa. aikissa osa-alueissa kantavana teemana on suvaitsevaisuuskasvatus ja rasisminvastaisuus. Lisäksi käsikirjassa avataan muutamia keskeisiä monikulttuurisuuden käsitteitä ja annetaan materiaalivinkkejä nuorisotyöhön. Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta, ei myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai vain toisen sietämistä.

4 äsitteitä Pienessä käsikirjassa Globaalikasvatus Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka opettaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Etnisyys Jokaisen ihmisen kantama piirre, johon vaikuttavat muun muassa syntyperä, kieli, nimi, sukulaisuus, asuinalue, tapakulttuuri, taloudelliset siteet, uskonto ja taide. Mikään näistä piirteistä ei yksinään luo etnisyyttä. Merkittäväksi nousee ryhmän jäsenten itsensä kokema, subjektiivinen etninen identiteetti. Etnosentrisyys, ryhmäkeskeisyys Oman yhteiskunnan standardien (käytäntöjen, tapojen, mittapuiden) soveltaminen kyseisen yhteiskunnan ulkopuolella oleviin ihmisiin. Ryhmäkeskeisyydessä korostuvat sellaiset asiat kuin me (hyviä, järkeviä, ymmärrettäviä, kuuluvat joukkoon) ja muut (huonoja, omituisia, eivät kuulu joukkoon). Ryhmäkeskeisyys aiheuttaa usein syrjintää ja vihamielisyyttä. Etnosentrisellä henkilöllä on taipumus tuomita vieras tai ulkomaalainen ihminen tai ryhmä oman kulttuurinsa normien tai käytäntöjen pohjalta. otoutuminen, kotouttaminen otoutumisella ja integroitumisella tarkoitetaan samaa asiaa eli maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Sen sijaan kotouttamisella viitataan viranomaisten järjestämiin kotoutumista edistäviin ja tukeviin toimenpiteisiin, voimavaroihin ja palveluihin. Maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen henkilö lkomailta toiseen maahan pysyvässä asumistarkoituksessa muuttava henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia ja paluumuuttajia. Toisinaan puhutaan myös ulkomaalaisista, uussuomalaisista ja etnisistä vähemmistöistä, joka tosin sisältää myös muut etniset vähemmistöt kuten saamelaiset ja romanit. Monikulttuurisuus Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo. Viime aikoina ovat yleistyneet myös käsitteet monimuotoisuus ja moniarvoisuus, jotka viittaavat ihmisten erilaisuuden huomioimiseen laajemmin. Monikulttuurisuus- ja moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. Pakolainen Henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu myöntää turvapaikka esimerkiksi Y:n pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen perusteella siksi, että hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka Y:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto NHCR toteaa olevan pakolainen. Paluumuuttaja lkomailta Suomeen muuttava ulkosuomalainen, joka on asunut pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Suomessa paluumuuttaja -käsitettä käytetään entisistä ja nykyisistä Suomen kansalaisista sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä eli inkerinsuomalaisista, joilla on suomalainen syntyperä.

5 Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on yhdenvertaisuus ja sillä ennaltaehkäistään syrjintää. Positiivisessa erityiskohtelussa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai -järjestelyin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kiintiöt, jotka takaavat vähemmistöille koulutuspaikkoja, edustavat positiivisia erityistoimenpiteitä. Rasismi Ideologia, jonka mukaan ihmiset kuuluvat eri rotuihin. Jotkut rodut nähdään muita kehittyneempinä, ja se antaa niille oikeutuksen alistaa vähemmän kehittyneisiin rotuihin kuuluvia. Ominaisuuksien uskotaan periytyvän sukupolvelta toiselle. Arkikielessä sanaa on sovellettu myös muihin yhteyksiin kuten puhuttaessa ikärasismista ikään liittyvän syrjinnän yhteydessä. Rasisminvastaisuudessa vastustetaan kaikkia rasismin ilmenemismuotoja. Rasismin vastustaminen voi olla monitahoista, ja sillä halutaan poistaa rasismia, etnistä syrjintää ja häirintää. Rasisminvastaisuus voi olla muun muassa tiedon lisäämistä rasismista ja rasisminvastaisuudesta tiedotus-, koulutus- ja kilpailukampanjoiden avulla. Se on myös rasismin monen monituisten muotojen tunnistamista ja niihin puuttumista aktiivisesti ja systemaattisesti. Rasisminvastaisuus on myös aktiivista rasismia tuottavien ajattelutapojen kyseenalaistamista. Siirtolainen Pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Suvaitsevaisuus tarkoittaa kykyä kunnioittaa toista ihmistä riippumatta tämän ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai kansalaisuudesta. Suvaitsevaisuus on avoimutta ja hyväksyntää. Suvaitsevaisuuskasvatus korostaa arjen rasismin ja ennakkoluulojen vastaista kasvatusta. Tärkeää itsetuntemuksen ja itsearvostuksen vahvistaminen. Ihminen, jolla hyvä itsetunto on helpompi kohdata vieraita ja erilaisia asioita. Turvapaikanhakija Henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus tehdään heti maahan tultaessa tai mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. lkomaalainen Toisen maan kansalainen tai vailla kansalaisuutta oleva henkilö. äytettiin aikaisemmin arkisessa kielenkäytössä viittamaan kaikkiin ulkomailta Suomeen muuttaneisiin yleisterminä, kunnes nimitys maahanmuuttaja on yleistynyt. lkosuomalainen lkomailla asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva ulkomaan kansalainen, joka pitää itseään suomalaisena eli jolla on suomalainen identiteetti. Valtaväestö Tilanteesta riippuen käytetään viittaamaan esimerkiksi etniseen tai kielelliseen enemmistöön. Sillä korvataan usein viittaukset suomalaisiin, koska suomalainen voidaan määritellä niin monella tavalla esimerkiksi painottamalla kulttuuritaustaa, verenperimää tai kansalaisuutta. Jotkut puhuvat myös kantasuomalaisista tai pääväestöstä. Vähemmistö Muodostaa lukumääräisesti vähemmistön verrattuna valtaväestöön tai suurempiin kansallisiin ryhmiin, ei ole määräävässä tai lukumääräisesti hallitsevassa asemassa, ja osoittaa haluavansa säilyä omaleimaisena ryhmänä. Yhdenvertaisuus Ihmisten tasaveroista kohtelua kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, sukupuolesta, vammasta tai muista henkilöön liittyvistä piirteistä huolimatta. Yksinkertaisimmillaan yhdenvertaisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunnioittamista sellaisena kuin hän on.

6 Toimintamallin tavoitteet 1. uvata Nuorisopalvelujen toiminnassa tapahtuva monikulttuurinen nuorisotyö 2. ehittää ja tehdä laadukasta nuorisotyötä 3. Lisätä työntekijöiden tietoisuutta monikulttuurisuudesta ja auttaa jäsentämään monikulttuurisuus omassa työssään

7 Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurinen nuorisotyö toteuttaa Nuorisolain velvoitetta sisällyttää toimintaan monikulttuurinen työote. Työtä kehitetään nuorten kanssa, nuoria varten, paikallisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Monikulttuurinen nuorisotyö on erilaisuuden huomioimista, kohtaamista ja hyväksymistä sekä maahanmuuttajien kanssa toimimista. Nuorisotyön monikulttuurisuus on kaikkiin nuoriin kohdistuvaa suvaitsevaisuuskasvatusta, jolla annetaan nuorille kyky tunnistaa ja kohdata erilaisuus positiivisena vahvuutena omassa elämässä. Nuorisotyön monikulttuurisuus on osa Nuorisopalveluissa tehtävän työn sisältöä. Monikulttuurinen työote näkyy työntekijöiden asenteissa ja työtavoissa. Toimintatavoilla tasoitetaan eriarvoisuutta ja lisätään yhdenvertaisuutta, jotta jokaisella nuorella, niin halutessaan, olisi mahdollisuus osallistua toimintaan.

8 Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Luoda toimintamalleja, jotka lisäävät yhdenvertaisuutta ja madaltavat kynnystä osallistua toimintaan. Tunnistaa toimintaan osallistuvien nuorten eroja ja tasoittaa eriarvoisuutta osallistua. Mahdollistaa eri taustoista tulevien nuorten kohtaaminen ja lisätä vuorovaikutusta ja toisen ihmisen kunnioitusta. Antaa nuorelle valmiuksia moninaisuuden käsittelyyn.

9 Toiminnan kuvaus Monikulttuurista nuorisotyötä koordinoi (järjestää yhteen, saattaa sopusuhtaiseen yhteistoimintaan) ELY -keskuksen hankerahoituksella tehtävään nimetty nuoriso-ohjaaja. oko henkilöstö osallistuu monikulttuurisen nuorisotyön tekemiseen. Jokainen tiimi ja työntekijä huomioi monikulttuurisuuden työtä kehittäessään ja sitä tehdessään. Työntekijöille järjestetään mahdollisuus kouluttautua ja saada tietoa monikulttuurisuudesta. Työntekijöitä innostetaan avoimella keskustelulla työtä kehitettäessä ja tehdessä. Työtä kehitetään ja menetelmiä ja toimintaa tarkastellaan säännöllisesti. Nuorille järjestettävät asenneja vapaa-ajankyselyt ohjaavat työn kehittämisessä. Monikulttuurisen nuorisotyön monipuoliseen toimintaan kuuluvat kaikkiin nuoriin kohdistuva suvaitsevaisuuskasvatus ja maahanmuuttajanuorille kohdistetut omat toiminnat sekä heidän ohjaaminen osalliseksi kaikesta toiminnasta. Suvaitsevaisuuskasvatuksen menetelminä käytetään teemapäiviä, tapahtumia, yksilökeskusteluja ja yhdessä tekemistä. Yhteistyötä tehdään paikallisten ja valtakunnallisten verkostojen kanssa. okemusten vaihtamisen kautta parastetaan muiden kehittämiä toimintatapoja ja jaetaan omia ideoita muiden hyödynnettäviksi.

10 Toiminnan tavoitteet Monikulttuuristentyttöjen tavoittaminen Teemana Suvaitsevaisuus -tuntien kehittäminen 8-luokkalaisille Tiedotuksen lisääminen maahanmuuttajanuorten vanhemmille

11 Toiminta Osana tyttöjen Avointa toimintaa Pienryhmä tytöille Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille Monikulttuurinen sunnuntaikerho ysely maahanmuuttajanuorille vapaa-ajan vietosta Asennekysely nuorille Avoimissa ja kerhoissa sekä 5.-6.luokkalaisten viikkotoiminnassa ouluyhteistyö (teemana suvaitsevaisuus -tunnit, luokkavierailut, Nupa-välkät) Teemat ja teemaviikot toiminnassa (Globaalikasvatus, Rasisminvastaisuus, kummilapsitoiminta ) Tapahtumat (Elävä irjasto.) Toiminnasta tiedottaminen monikulttuurisille nuorille ja heidän vanhemmilleen oulutukset ja verkostopäivät työntekijöille Verkostot (Maahanmuuttaja-asioiden kokous, oordinaattoritapaamiset, Humakin Monikulttuurisuusverkosto, Allianssin verkostopäivät) ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö (Pakolaisten kotouttamiskurssipäivä, Maahanmuuttajien leiripäivä)

12 Vuosikello MONILTTRISEN NORISOTYÖN VOSIELLO - Asennekysely omassa toiminnassa oko vuoden toiminnassa kummilapsitoiminta, kouluvierailut ja Nupa-välkät, yhteistyö eri toimijoiden kanssa J O L -Globaalikasvatusviikko -Moku verkostopäivät T A M M S A I R R M I H E L - Teemana Suvaitsevaisuus tunnit 8-luokkalaisille -Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille A M 1 2 O T E S Ä - Maahanmuuttajien leiripäivä H H T I - Meidän talo viikko - Pakolaisten kotouttamiskurssi päivä O -Toiminnan mainostaminen yläkouluilla maahanmuuttajille I N Ä - Moku verkostopäivät -Toimintamallin arviointia L 6 O H E viikko 4 9 S Y Y S -Tyttöjen Avoin toiminta E Lauantai- ja Sunnuntai kerho käynnistyvät - Rasisminvastainen 10 3 L O A - Vapaa-ajankysely monikulttuurisille nuorille - Pienryhmä tytöille - Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille S 11 M A A L I 12 - Elävä kirjasto Yhden päivän juttu tapahtumassa

13 Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Suvaitsevaisuuskasvatus on yksi tärkeimmistä monikulttuurisen työn muodoista. Se kuuluu kaikkien tiimien tehtävään. aikilla ihmisillä on asenteita, ennakkoluuloja ja ennakkokäsityksiä. Se, että ihminen tunnistaa omat asenteensa, auttaa kasvamaan osaksi monikulttuurista yhteiskuntaa. Suvaitsevaisuuskasvatuksen tavoitteina on erilaisuuden hyväksyminen, omien asenteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Lisäksi nuoren tukeminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämisessä ja oman itsetunnon vahvistamisessa on tärkeä osa sitä. Suvaitsevaisuuskasvatuksen päämääränä on lisätä rasisminvastaisuutta. ehitämme yksinkertaisia menetelmiä, joilla voimme lisätä nuorten suvaitsevaisuutta. Näillä menetelmillä annamme nuorille työkaluja omien asenteiden käsittelyyn ja erilaisuuden hyväksymiseen. Nuoret kohtaavat toisiaan yhdessä tekemisen kautta. Erilaisissa tilanteissa työntekijöillä on mahdollisuus tietoisesti ohjata toisilleen tuntemattomia nuoria vuorovaikutukseen keskenään. un nuorisotalon käyttäjät, nuoret ja työntekijät, tuntevat paremmin toisensa niin, talon ilmapiiri muodostuu avoimemmaksi ja kynnys käyttää palveluja madaltuu. Nuorisopalvelut on mukana Syrjinnästä vapaa alue kampanjaa. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Puuttuminen kaikenlaisiin rasistisiin ja syrjiviin kommentteihin on matala. Suvaitsevaisuuskeskustelu on toimintamalli tähän puuttumiseen. Se käydään nuoren kanssa, jos on kyse kiusaamisesta, riitatilanteesta, rasismista, nimittelystä tai muusta toista nuorta loukkaavasta tilanteesta.

14 Ohjaustoiminta Ohjaustoiminnan tavoitteena on tarjota pääasiassa vuotiaille nuorille tasavertaiset ja tarkoituksenmukaiset osallistumis- ja toimintamahdollisuudet. Ohjaustoiminta sisältää avointa nuorisotalotoimintaa sekä monimuotoista kerhotoimintaa. Nuoria tuetaan omien toimintaryhmien toteuttamisessa. Toiminnassa nuoria ohjataan kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, sekä edistetään suvaitsevaisuutta. Selkeillä säännöillä ja varhaisella puuttumisella edistetään nuoren elämänhallintaa ja kannustetaan aktiiviseen kansalaisuuteen sekä tuodaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä kaikille talon käyttäjille. Tarkoituksena tuottaa ja kehittää nuorten tarpeisiin vastaavaa ohjaustoimintaa. Työntekijät ovat aktiivisia ja läsnä, jotta voivat tarttua nuorten puheisiin. Avoin talotyö ja kerhot tarjoavat monipuolisesti toimintaa, niin että kaikkien nuorien on mahdollisuus osallistua. Järjestämme monikulttuurisille nuorille myös omaa toimintaa, jotta kynnys osallistua olisi matalampi. Monikulttuuristen nuorten omaa toimintaa ovat Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille ja Monikulttuurinen sunnuntaikerho. Molemmat ovat muusta toimista poiketen niin sanotusti ikärajattomia. Toimintaan on helpompi tulla vanhempien ja nuorempien sisarusten ja sukulaisten sekä ystävien kanssa ja sitä kautta tutustua muihin nuoriin ja työntekijöihin. Vuosittain järjestetään teemaviikkoja, jolloin tärkeitä aiheita käsitellään kaikessa toiminnassa erilaisin menetelmin. Syyskauden avaa Meidän talo -viikko, jollain nuoria haastetaan kohtaamaan toisensa ja kannustetaan keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä luodaan yhdessä tekemisellä talosta nuorten oma paikka. Syyskauden toinen teema on globaalikasvatus ja kevätkaudella vietetään rasisminvastaista viikkoa. Globaalikasvatusviikolla tutustutaan kulttuureihin ja rasisminvastaisella viikolla asenteisiin. Nuoret osallistuvat aktiivisesti teemaviikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perinteinen talotyö tavoittaa paremmin pojat kuin tytöt. Toiminnassamme haluamme antaa myös tytöille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua. Tyttötyö on erityisenä kehittämiskohteena kaudella auden aikana kehitetään erityisesti tytöille suunnattua toimintaa. Avaamme tytöille yhden illan Avoimessa toiminnassa. Tyttöteemaa olemme halunneet korostaa myös ottamalla Nuorisopalveluille kummilapsen kehitysyhteistyöjärjestö Planin kautta. ummilapsi on hyvä keino kertoa nuorille kehitysmaiden nuorten ja tyttöjen elämästä. Nuorille kerrotaan ruandalaisen kummitytön kuulumisia ja he saavat lähettää hänelle postia. Nuoria kannustetaan miettimään, kuinka saadaan kolmen kuukauden välein maksettava kummimaksu hoidettua. Tällä hetkellä nuorilla on mahdollisuus tuoda tyhjät pullot nuorisotalolle luokkalaisten viikkotoiminnan yhtenä tavoitteena on toteuttaa toiminnassa yhdenvertaisuutta. erhokerta aloitetaan yhteisellä leikillä, joka

15 luo kerhoon yhteishenkeä ja yhteen kuuluvuutta. Lapset oppivat tuntemaan toisiaan ja sitä kautta arvostavat jokaisen erilaisuutta. Tiedotus- ja verkkopalvelut Tiedotus- ja verkkopalvelut toimii osana Nuorisopalveluiden toiminnan tiedotusta. Tiedotus kohdistetaan erityisesti nuorille, heidän vanhemmilleen ja eri yhteistyötahoille. Tiedotus perustuu faktoihin, tapahtuu asiakkaita kunnioittaen ja mahdollistaa nuorelle oman päätöksenteon toimintaan osallistumisesta. Tiedotus- ja verkkopalvelut kehittää menetelmää, jolla maahanmuuttajien tiedotusta voidaan parantaa. Tarkoituksena mahdollistaa, että kaikki toiminnasta kiinnostuneet saisivat ymmärrettävää tietoa toiminnasta. Tiedotusta kohdennetaan monikulttuurisille nuorille ja heidän perheilleen. Nuoria tavoitamme yläkoulujen kouluvierailujen, Nupavälkän ja toiminnan esittelyjen yhteydessä. ohdennettua tiedottamista tehdään Hyria koulutus oy:n maahanmuuttajakoulutuksessa oleville vuotiaiden nuorten vanhemmille. Sinne toimitetaan ajankohtaista tietoa toiminnastamme vierailuin ja esittein. Tarpeen ja kiinnostuksen mukaan vanhemmille järjestetään tutustumista ja toiminnan esittelyä nuorisotalo Sillassa. Tiedotus- ja verkkopalvelutiimi on luonut puuttumismallit selkeyttämään verkossa tapahtuvaa puuttumista. Puuttumismalleja on kaksi: 1.Nuorten päihteidenkäyttö ja muut huolta herättävät asiat, 2.Suvaitsemattomuus, rasistiset kommentit, kiusaaminen, muu asiaton toiminta. Miksi pitää olla rasismia? un kaikki olisi helpompaa, jos olisi suvaitsevaisuutta. Miksi erilaisuutta ei hyväksytä? Siitähän seuraa yksinäisyyttä. Eihän rodulla ja ihon värillä ole väliä. Ovathan huolenpito, rakkaus ja ystävyys paljon tärkeämpiä!

16 Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyöntekijät tekevät pienryhmä- ja yksilötyötä nuorten kanssa, auttaen ja tukien nuorta erilaisissa elämäntilanteissa. Erkkarit tekevät myös katutyötä perjantai-iltaisin, eli kiertävät keskustassa, kaupunginosissa ja siellä missä nuoret viettävät aikaa. Erityisnuorisotyöntekijät voivat osallistua koulujen oppilashuoltoryhmiin kutsuttuina. Erityisnuorisotyöntekijöiden päivystys on auki Sillan neuvokissa kerran viikossa. Päivystys on avoin kaikille ja sinne saa tulla keskustelemaan luotettavan aikuisen kanssa mistä tahansa. Erityisnuorisotyössä monikulttuurisuus näkyy samalla tavalla, kuin kaikessa muussakin työssä. Monikulttuurisuus ei ole erillinen osa erityisnuorisotyötä, vaan se on osa kaikkea työtä, työn näkökulma. Monikulttuurisuus näkyy asenteissa ja työn tekemisessä; keskusteluissa, nuorten kanssa olemisessa. aikilla nuorilla tulee olla samat mahdollisuudet päästä asiakkaaksi yksilötyö Seittiin ja muuhun kohdennettuun nuorisotyöhön (esimerkiksi pienryhmätoimintaan). Monikulttuurinen nuori otetaan Seittiin samoilla periaatteilla kuin kaikki muutkin. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Nuoren tilanteeseen perehdytään nuoren tilanteen vaatimalla tavalla. Toimintakauden 2012 aikana Seittiin kehitetään teema, jossa käsitellään erilaisuutta, sen hyväksymistä ja omien asenteiden tutkimista. Seitissä käsiteltävät teemat muodostuvat jokaisen nuoren omista tarpeista, joiden vuoksi hän on ohjautunut yksilötyön asiakkaaksi. Erilaisuus teemaa käsitellään silloin, kun se sopii nuoren tarpeisiin. Erityisnuorisotyö tekee pienryhmätoimintaa tarpeen ja resurssien mukaan. Monikulttuurinen pienryhmätoiminta on suunnattu tyttötyöhön. Ohjaamme ryhmää, jonka kohderyhmänä on hiljaiset tytöt, joilla on vähän harrastuksia ja sosiaalisia suhteita. Tyttöjä tavoitetaan oman toiminnan, koulujen ja sosiaalipalvelujen kautta. Suvaitseva ihminen suhtautuu erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi, hän näkee pinnan alta löytyvän ihmisten samankaltaisuuden.

17 ouluyhteistyö Monikulttuurinen nuorisotyö on myös osa kouluissa tehtävää nuorisotyötä. Yksi Hyvinkään hyvinvointisuunnitelman tavoitteista on vahvistaa kouluyhteisöön sijoittuvaa nuorisotyötä. Perusopetuksen ja Nuorisopalveluiden yhteistyöllä pyritään nuoren hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Nuorisopalvelun kouluyhteistyöohjelma luokkalaisten päihdekupla: terveiden elämäntapojen ja nuoren omien valintojen vahvistaminen 7.-luokkalaisten ryhmäytys: uuteen luokkayhteisöön sopeutuminen 8.-luokkalaisten teematunnit: Suvaitsevaisuus 9.-luokkalaisten Ysiltä elämään toimintapäivät: peruskoulun loppumiseen liittyvät asiat Nuorisopalvelut on mukana kehittämässä koulujen välituntitoimintaa. Välituntitoiminnan tavoitteena on kohdata nuoria ja tiedottaa toiminnasta toiminnallisin menetelmin. Tarjoamme myös luokkavierailuja joko koululla tai niin, että luokka tulee nuorisotalo Siltaan. Näissä vierailuissa aiheena voi olla esimerkiksi yhdessä toimiminen ja toisiin tutustuminen. 8-luokkalaisten itsetunto ja identiteetin rakentaminen teematunnin ohelle kehitetään teematunti suvaitsevaisuudesta, asenteista, erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. Svaitseva ihminen näkee erilaisuuden kuuluvan kaikkeen elämään rikkautena, eikä hän tunne ylemmyyttä, halveksuntaa tai taistelunhalua, vaikka erilaisuus olisi omille arvoille vierasta.

18 Nuorten osallisuus Toimintamallin tarkoituksena on luoda toiminnasta yhdenvertaisempaa ja poistaa eriarvoisuutta yhdessä toimimalla ja tunnistamalla tasavertaista osallisuutta lisääviä asioita. Omien vaikutusmahdollisuuksien löytäminen ja käyttöönotto tukevat nuoren elämänhallintaa ja vastuunkantamista itsestä ja muista. Toiminnassa nuoret otetaan entistä enemmän mukaan sisällön suunnitteluun. un saamme esimerkiksi teemaviikoista nuorten näköisiä, niin toiminnasta tulee nuoria kiinnostavaa ja mielekästä. ehitämme talokokousta osallisuusmenetelmänä niin, että osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja kynnys matala. Nuorelle annetaan kokemus vaikuttamisesta, näin innostus ja kiinnostus oman mielipiteen esittämiseen lisääntyy ja nuoret saavat oman näkökulmansa asioista esille. Nuoret pääsevät toimimaan tapahtumissa ja toiminnassa. Nuorisoparlamentti on mukana järjestämässä Elävää kirjastoa osana suvaitsevaisuuskasvatusta. Elävä kirjasto menetelmänä antaa näkyvyyttä erilaisuudella ja vähentää ennakkoluuloja. ohtaamalla erilaisen ihmisen, ihmisen omat ennakkokäsitykset toisista saavat uuden suunnan. ansainvälisyysklubin nuoret tekevät valokuvanäyttelyn ryhmävaihdoistaan. Näin kokemukset toisesta kulttuurisista välittyvät muille nuorille. Innostamme nuoria kohtaamaan toisiaan ja toimimaan vertaisohjaajina toiminnassamme. Sunnuntain monikulttuurisuuskerhon nuoret ovat mukana järjestämässä kotouttamiskurssipäivää uusille pakolaisille. Valo saa näkemään värit. Jos et pidä väreistä, sammuta valot ja elä pimeässä.

19 Henkilökunnan valmiudet Nuorisopalvelujen toiminnan mahdollistaa ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on monipuolista osaamista ja verkostoja, joilla vastata tämän päivän nuorisotyön nopeasti muuttuviin haasteisiin. Jokainen työntekijä hallitsee Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamallin. Työntekijöiden tietoa monikulttuurisuudesta päivitetään ja osaamista lisätään erilaisin koulutuksin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamalli on juurtunut osaksi työyhteisöä ja jokaisella työntekijällä on valmiudet kohdata ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Työntekijöillä on valmiudet perehdyttää monikulttuuriset työntekijät ja opiskelijat. Työntekijät edistävät aktiivisesti toiminnallaan työyhteisön yhdenvertaisuutta. Työharjoittelussa olevien alan opiskelijoiden kanssa voimme jakaa uutta teoriatietoa ja käytännön menetelmiä. EVS Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta tulevat vapaaehtoiset työntekijät tuovat työyhteisöön kokemuksia kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta työ- ja arkielämässä ja tarjoaa uusia näkökulmia työn kehittämiseen. musta, punainen, valkoinen iso ja lihava pieni ja laiha minun, sinun ystäviä, tärkeitä ja rakkaita olkaamme kaikki aina yhtä, erilaisia mutta samanlaisia

20 Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Hanketyöntekijä on mukana Maahanmuuttaja-asioiden kokouksessa, joka kokoaa yhteen hyvinkääläiset maahanmuuttajien kanssa työskentelevät toimijat. Ryhmään kuuluvat työntekijät kaupungin sosiaalipalveluista, työvoimanpalvelukeskuksesta, WAY-hankkeesta, Hyvinkään opistosta, TEtoimistosta, ev.lut. seurakunnasta ja Hyrian maahanmuuttajakoulutuksesta. Ryhmää koordinoi Mosaiikki-projekti ja se kokoontuu 4-5 kertaa vuoden aikana. usien pakolaisten kotouttamiskurssi järjestetään yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa. Olemme mukana myös maahanmuuttajien leiripäivässä syyskuussa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven kampuksen kanssa. Opiskelijoiden kanssa järjestetään toimintaa, niin että molempien tarpeet kohtaavat. ehitämme yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen ja muiden ko. työtä tekevien kanssa (mm. partiolaiset). Tavoitteena on tarjota maahanmuuttajanuorille tietoja harrastuksista ja tarvittaessa räätälöidä heille omaa harrastustoimintaa. Pääasiassa harrastustoiminta on kuitenkin integroivaa, eli kohdistuu jo olemassa oleviin harrastuksiin. Nuoren on mahdollista tulla yksilölliseen vapaa-ajan toiminnan ohjaukseen. Ohjaus käsittää muutaman tapaamisen nuoriso-ohjaajan kanssa. Ajatteleminen on vaarallista. Ajatuksen ilmaiseminen on vaarallisempaa. Mutta ajatuksesta saatu vastakaiku on vapauttavaa.

21 Toimintamallin kehittäminen Hankkeen edetessä näkökulma monikulttuurisesta nuorisotyöstä on koko ajan laajentanut ohjaustoimintaa ja työnarkea. Esille on tullut erilaisia asioita, joita tulee viedä eteenpäin ja kehittää. Nykyisestä toiminnasta saatu palaute innostaa kehittämään monikulttuurista toimintaa talon ulkopuolella toimivien yhteistyötahojen kanssa. Nuorisotyön monikulttuurisuus on jokaisen työntekijän hallitsema työote. Työstä vastaa yksi nimetty työntekijä. Työtä ja toimintamallia arvioidaan ja kehitetään vuosittain sekä tavoitteet tarkennetaan. Toimintamalli palvelee asiakkaita ja työntekijöitä ja sitä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin käytännönläheisesti ja se tukee työntekijää käsikirjana arjen työssä. Yhdessä yhdenvertaisia hanke sai jatkorahoitusta vuodeksi Jatkohankekauden (syyskuu kesäkuu 2012) tavoitteena on toimintamallin käyttöönotto. Toimintamalli juurrutetaan yhä tavoitteellisemmin työyhteisöön ja sitä kautta toimintaan. Jatkohankkeessa keskitymme maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen kanssa toimimiseen. Toimintamallia kehitetään toteuttamalla kohdennettu asiakaskysely. Asiakaskyselyn tuloksia käytetään laadukkaamman ja monipuolisemman toiminnan kehittämiseen kohtaamaan asiakkaita ja heidän tarpeita. Olemme valmiit luopumaan vanhasta ja kehittämään uutta. Eri näköiset, kokoiset, ikäiset, uskoiset ja väriset ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia..

22 Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön irjallisuus Maahanmuuttaja asiakkaana Räty Minttu Maahanmuutto ja sukupolvet toim. Haikkola Lotta, Martikainen Tuomas Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Mod-ohjaajan työkalupakki, MOD mukaan erilaisuuden kohtaamiseen. Alinder O. & Helles M. Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja Cantell Matti Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen Harinen Päivi, Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Rasismi lasten ja nuorten arjessa Rastas Anna Tyttöjen kesken Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä Honkasalo Veronika Internet Ahaa! Avaimia monikulttuuriseen kohtaamineen Tämä koulutusmateriaali on tarkoitettu maahanmuuton psykososiaalisten ja terveydellisten ulottuvuuksien opiskeluun oppilaitoksissa, yliopistoissa ja eri tahojen täydennyskoulutuksessa. Se soveltuu niin opiskelijoiden itseopiskeluun kuin virikemateriaaliksi opettajille koulutusten suunnitteluun. Ensisijaisesti materiaali on suunnattu päivähoidon, sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten, opettajien sekä poliisien koulutukseen Erilaisuus sallittu työelämätietoa maahnamuuttajalle Tämä aineisto on osa Petmo-projektin tuottamasta Erilaisuus sallittu -käsikirjasta, joka on tarkoitettu työpaikoille perehdyttämisoppaaksi Globaalikasvatus Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka auttaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Globalis Globalis on interaktiivinen tietokanta, joka sisältää maatietoutta, artikkeleja ajankohtaisista konflikteista eri puolilla maailmaa, inhimillisen kehityksen tilastoindikaattoreita, satelliittikuvia sekä tietoa keskeisistä kansainvälisistä sopimuksista Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet -sivustolta materiaalia ihmisoikeusasioihin liittyen. aupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Materiaalipankki ES kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia Sisältää kokoelman hyviksi koettuja harjoitteita. Helpot harjoitteet sopivat kaikenikäisille ja tasoisille ryhmille. eskitason harjoitteissa vaaditaan jo enemmän aikaa ja ryhmätyötaitoja. Vaativat harjoitteet on tarkoitettu ryhmille, joilla on hyvät keskustelu- ja vuorovaikutustaidot. Vaativat harjoitteet ovat myös kestoltaan pidempiä. Maailmankoulu Maailmankoulu tuo koulumaailmaan kansalaisjärjestöjen tuottamaa ja helposti hyödynnettävää globaalikasvatusmateriaalia sekä kouluttaa ja auttaa opettajia globaalikasvatuksen toteutuksessa.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Minkälainen on rasisminvastainen työote?

Minkälainen on rasisminvastainen työote? Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä

Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

saataviin tietoihin v. 2009-2010.

saataviin tietoihin v. 2009-2010. Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009

Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin

Koulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma

Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Johdanto Esi- ja perusopetuksella on tärkeä tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, ja laki velvoittaa kaikki perusopetusta

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2017-2019 VIEREMÄN KUNNAN PERUSOPETUS JA VIEREMÄN LUKIO 1 LÄHTÖKOHDAT Tämä suunnitelma on osa Vieremän kunnan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvoa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää.

Monikulttuurisen työyhteisön haasteet. Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. Monikulttuurisen työyhteisön haasteet Organisaatioiden kulttuuriälyä ja taitoa kohdata moninaisuutta voidaan kehittää. 1 Perehdytysoppaiden utopia Monikulttuurisuus esitetään ideaalina olotilana * jotain

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma Ohjelma vihapuheen ja rasismin estämiseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi Hallituksen pitkän aikavälin tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2025

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa LSAVI/ 2012 Lounais-Suomi 1.1.2012 Lounais-Suomen alueellinen romaniasiain neuvottelukunta TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Romaniasiain hoito ja lähtökohdat Lounais-Suomessa ja Länsi- ja Sisä-Suomessa

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo

Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari 24.8.2009 Veronika Honkasalo Päivän kulku Päivän ohjelma 10 Tervetuloa 10.15 Osallistujien esittely 11 12 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran LAUSUNTO Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011 2016 Tiivistelmä Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura haluaa esittää seuraavan lausunnon

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN Koordinaattoritapaaminen 26.5.2008 Paasitorni, Helsinki Päivi-Katriina Juutilainen Ohjauksen koulutus Koulutuksen laaja-alaisena tavoitteena kehittää toimintamalleja verkostoyhteistyön

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUSKYSELY

YHDENVERTAISUUSKYSELY YHDENVERTAISUUSKYSELY Hyvä oikeusministeriöläinen, Tervetuloa vastaamaan ministeriön yhdenvertaisuuskyselyyn! Vastaukset annetaan ja niitä käsitellään anonyymisti. Vastaamalla olet mukana kehittämässä

Lisätiedot

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast

ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012

ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 ROVAPOLUT - monikulttuuriset mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen Rovaseudulla 1.11.2008 31.10.2012 Projektin hallinnoija Rovaniemen koulutuskuntayhtymä/ Lapin ammattiopisto Rahoittaja

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITTELU EDISTÄMINEN 11.9.2015 Satu Valtere @satuvaltere 2 MIKÄ TASA-ARVO? TASA-ARVO Tasa-arvolla viitataan useissa yhteyksissä miesten ja naisten väliseen tasa-arvoon.

Lisätiedot

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012

Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma 2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Tasa-arvosuunnittelun lähtökohdat 3 3. Tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon toteuttamiseksi 4 4. Tasa-arvosuunnitelman

Lisätiedot