Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille
|
|
- Kaija Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille
2 Sisällysluettelo Tästä se alkaa äsitteitä Pienessä käsikirjassa Toimintamallin tavoitteet Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Toiminnan kuvaus Tavoitteet Toiminta Vuosikello Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Ohjaustoiminta Tiedotus- ja verkkopalvelut Erityisnuorisotyö ouluyhteistyö Nuorten osallisuus Henkilökunnan valmiudet Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Toimintamallin kehittäminen Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön
3 Tästä se alkaa ädessäsi on Hyvinkään nuorisopalveluiden ensimmäinen toimintamalli monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Monikulttuurinen nuorisotyö on ollut Nuorisopalveluiden keskeinen kehittämiskohde kaudella Toimintamallin kehittämisen on mahdollistanut Ely-keskuksen hankerahoituksella toiminut Yhdessä yhdenvertaisia hanke. Hankkeeseen palkattu työntekijä on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä koko Nuorisopalvelujen henkilöstön kanssa. äsikirja juurruttaa ja luo rakenteen monikulttuuriselle nuorisotyölle. Se toimii työntekijöiden opasteena työn kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä monikulttuurisuuteen. äsikirjassa määritellään monikulttuurinen nuorisotyö Hyvinkään nuorisopalveluissa, sen tavoitteet ja päämäärät sekä miten monikulttuurisuus kohtaa toiminnassa nuoret, työntekijät ja yhteistyötahot. äsikirjassa toiminnat on jaettu osa-alueisiin; Ohjaustoiminta, Tiedotus- ja verkkopalvelut, Erityisnuorisotyö, ouluyhteistyö, Nuorten osallisuus ja Henkilökunnan valmiudet sekä Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa. aikissa osa-alueissa kantavana teemana on suvaitsevaisuuskasvatus ja rasisminvastaisuus. Lisäksi käsikirjassa avataan muutamia keskeisiä monikulttuurisuuden käsitteitä ja annetaan materiaalivinkkejä nuorisotyöhön. Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta, ei myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai vain toisen sietämistä.
4 äsitteitä Pienessä käsikirjassa Globaalikasvatus Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka opettaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Etnisyys Jokaisen ihmisen kantama piirre, johon vaikuttavat muun muassa syntyperä, kieli, nimi, sukulaisuus, asuinalue, tapakulttuuri, taloudelliset siteet, uskonto ja taide. Mikään näistä piirteistä ei yksinään luo etnisyyttä. Merkittäväksi nousee ryhmän jäsenten itsensä kokema, subjektiivinen etninen identiteetti. Etnosentrisyys, ryhmäkeskeisyys Oman yhteiskunnan standardien (käytäntöjen, tapojen, mittapuiden) soveltaminen kyseisen yhteiskunnan ulkopuolella oleviin ihmisiin. Ryhmäkeskeisyydessä korostuvat sellaiset asiat kuin me (hyviä, järkeviä, ymmärrettäviä, kuuluvat joukkoon) ja muut (huonoja, omituisia, eivät kuulu joukkoon). Ryhmäkeskeisyys aiheuttaa usein syrjintää ja vihamielisyyttä. Etnosentrisellä henkilöllä on taipumus tuomita vieras tai ulkomaalainen ihminen tai ryhmä oman kulttuurinsa normien tai käytäntöjen pohjalta. otoutuminen, kotouttaminen otoutumisella ja integroitumisella tarkoitetaan samaa asiaa eli maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Sen sijaan kotouttamisella viitataan viranomaisten järjestämiin kotoutumista edistäviin ja tukeviin toimenpiteisiin, voimavaroihin ja palveluihin. Maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen henkilö lkomailta toiseen maahan pysyvässä asumistarkoituksessa muuttava henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia ja paluumuuttajia. Toisinaan puhutaan myös ulkomaalaisista, uussuomalaisista ja etnisistä vähemmistöistä, joka tosin sisältää myös muut etniset vähemmistöt kuten saamelaiset ja romanit. Monikulttuurisuus Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo. Viime aikoina ovat yleistyneet myös käsitteet monimuotoisuus ja moniarvoisuus, jotka viittaavat ihmisten erilaisuuden huomioimiseen laajemmin. Monikulttuurisuus- ja moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. Pakolainen Henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu myöntää turvapaikka esimerkiksi Y:n pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen perusteella siksi, että hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka Y:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto NHCR toteaa olevan pakolainen. Paluumuuttaja lkomailta Suomeen muuttava ulkosuomalainen, joka on asunut pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Suomessa paluumuuttaja -käsitettä käytetään entisistä ja nykyisistä Suomen kansalaisista sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä eli inkerinsuomalaisista, joilla on suomalainen syntyperä.
5 Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on yhdenvertaisuus ja sillä ennaltaehkäistään syrjintää. Positiivisessa erityiskohtelussa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai -järjestelyin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kiintiöt, jotka takaavat vähemmistöille koulutuspaikkoja, edustavat positiivisia erityistoimenpiteitä. Rasismi Ideologia, jonka mukaan ihmiset kuuluvat eri rotuihin. Jotkut rodut nähdään muita kehittyneempinä, ja se antaa niille oikeutuksen alistaa vähemmän kehittyneisiin rotuihin kuuluvia. Ominaisuuksien uskotaan periytyvän sukupolvelta toiselle. Arkikielessä sanaa on sovellettu myös muihin yhteyksiin kuten puhuttaessa ikärasismista ikään liittyvän syrjinnän yhteydessä. Rasisminvastaisuudessa vastustetaan kaikkia rasismin ilmenemismuotoja. Rasismin vastustaminen voi olla monitahoista, ja sillä halutaan poistaa rasismia, etnistä syrjintää ja häirintää. Rasisminvastaisuus voi olla muun muassa tiedon lisäämistä rasismista ja rasisminvastaisuudesta tiedotus-, koulutus- ja kilpailukampanjoiden avulla. Se on myös rasismin monen monituisten muotojen tunnistamista ja niihin puuttumista aktiivisesti ja systemaattisesti. Rasisminvastaisuus on myös aktiivista rasismia tuottavien ajattelutapojen kyseenalaistamista. Siirtolainen Pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Suvaitsevaisuus tarkoittaa kykyä kunnioittaa toista ihmistä riippumatta tämän ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai kansalaisuudesta. Suvaitsevaisuus on avoimutta ja hyväksyntää. Suvaitsevaisuuskasvatus korostaa arjen rasismin ja ennakkoluulojen vastaista kasvatusta. Tärkeää itsetuntemuksen ja itsearvostuksen vahvistaminen. Ihminen, jolla hyvä itsetunto on helpompi kohdata vieraita ja erilaisia asioita. Turvapaikanhakija Henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus tehdään heti maahan tultaessa tai mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. lkomaalainen Toisen maan kansalainen tai vailla kansalaisuutta oleva henkilö. äytettiin aikaisemmin arkisessa kielenkäytössä viittamaan kaikkiin ulkomailta Suomeen muuttaneisiin yleisterminä, kunnes nimitys maahanmuuttaja on yleistynyt. lkosuomalainen lkomailla asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva ulkomaan kansalainen, joka pitää itseään suomalaisena eli jolla on suomalainen identiteetti. Valtaväestö Tilanteesta riippuen käytetään viittaamaan esimerkiksi etniseen tai kielelliseen enemmistöön. Sillä korvataan usein viittaukset suomalaisiin, koska suomalainen voidaan määritellä niin monella tavalla esimerkiksi painottamalla kulttuuritaustaa, verenperimää tai kansalaisuutta. Jotkut puhuvat myös kantasuomalaisista tai pääväestöstä. Vähemmistö Muodostaa lukumääräisesti vähemmistön verrattuna valtaväestöön tai suurempiin kansallisiin ryhmiin, ei ole määräävässä tai lukumääräisesti hallitsevassa asemassa, ja osoittaa haluavansa säilyä omaleimaisena ryhmänä. Yhdenvertaisuus Ihmisten tasaveroista kohtelua kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, sukupuolesta, vammasta tai muista henkilöön liittyvistä piirteistä huolimatta. Yksinkertaisimmillaan yhdenvertaisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunnioittamista sellaisena kuin hän on.
6 Toimintamallin tavoitteet 1. uvata Nuorisopalvelujen toiminnassa tapahtuva monikulttuurinen nuorisotyö 2. ehittää ja tehdä laadukasta nuorisotyötä 3. Lisätä työntekijöiden tietoisuutta monikulttuurisuudesta ja auttaa jäsentämään monikulttuurisuus omassa työssään
7 Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurinen nuorisotyö toteuttaa Nuorisolain velvoitetta sisällyttää toimintaan monikulttuurinen työote. Työtä kehitetään nuorten kanssa, nuoria varten, paikallisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Monikulttuurinen nuorisotyö on erilaisuuden huomioimista, kohtaamista ja hyväksymistä sekä maahanmuuttajien kanssa toimimista. Nuorisotyön monikulttuurisuus on kaikkiin nuoriin kohdistuvaa suvaitsevaisuuskasvatusta, jolla annetaan nuorille kyky tunnistaa ja kohdata erilaisuus positiivisena vahvuutena omassa elämässä. Nuorisotyön monikulttuurisuus on osa Nuorisopalveluissa tehtävän työn sisältöä. Monikulttuurinen työote näkyy työntekijöiden asenteissa ja työtavoissa. Toimintatavoilla tasoitetaan eriarvoisuutta ja lisätään yhdenvertaisuutta, jotta jokaisella nuorella, niin halutessaan, olisi mahdollisuus osallistua toimintaan.
8 Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Luoda toimintamalleja, jotka lisäävät yhdenvertaisuutta ja madaltavat kynnystä osallistua toimintaan. Tunnistaa toimintaan osallistuvien nuorten eroja ja tasoittaa eriarvoisuutta osallistua. Mahdollistaa eri taustoista tulevien nuorten kohtaaminen ja lisätä vuorovaikutusta ja toisen ihmisen kunnioitusta. Antaa nuorelle valmiuksia moninaisuuden käsittelyyn.
9 Toiminnan kuvaus Monikulttuurista nuorisotyötä koordinoi (järjestää yhteen, saattaa sopusuhtaiseen yhteistoimintaan) ELY -keskuksen hankerahoituksella tehtävään nimetty nuoriso-ohjaaja. oko henkilöstö osallistuu monikulttuurisen nuorisotyön tekemiseen. Jokainen tiimi ja työntekijä huomioi monikulttuurisuuden työtä kehittäessään ja sitä tehdessään. Työntekijöille järjestetään mahdollisuus kouluttautua ja saada tietoa monikulttuurisuudesta. Työntekijöitä innostetaan avoimella keskustelulla työtä kehitettäessä ja tehdessä. Työtä kehitetään ja menetelmiä ja toimintaa tarkastellaan säännöllisesti. Nuorille järjestettävät asenneja vapaa-ajankyselyt ohjaavat työn kehittämisessä. Monikulttuurisen nuorisotyön monipuoliseen toimintaan kuuluvat kaikkiin nuoriin kohdistuva suvaitsevaisuuskasvatus ja maahanmuuttajanuorille kohdistetut omat toiminnat sekä heidän ohjaaminen osalliseksi kaikesta toiminnasta. Suvaitsevaisuuskasvatuksen menetelminä käytetään teemapäiviä, tapahtumia, yksilökeskusteluja ja yhdessä tekemistä. Yhteistyötä tehdään paikallisten ja valtakunnallisten verkostojen kanssa. okemusten vaihtamisen kautta parastetaan muiden kehittämiä toimintatapoja ja jaetaan omia ideoita muiden hyödynnettäviksi.
10 Toiminnan tavoitteet Monikulttuuristentyttöjen tavoittaminen Teemana Suvaitsevaisuus -tuntien kehittäminen 8-luokkalaisille Tiedotuksen lisääminen maahanmuuttajanuorten vanhemmille
11 Toiminta Osana tyttöjen Avointa toimintaa Pienryhmä tytöille Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille Monikulttuurinen sunnuntaikerho ysely maahanmuuttajanuorille vapaa-ajan vietosta Asennekysely nuorille Avoimissa ja kerhoissa sekä 5.-6.luokkalaisten viikkotoiminnassa ouluyhteistyö (teemana suvaitsevaisuus -tunnit, luokkavierailut, Nupa-välkät) Teemat ja teemaviikot toiminnassa (Globaalikasvatus, Rasisminvastaisuus, kummilapsitoiminta ) Tapahtumat (Elävä irjasto.) Toiminnasta tiedottaminen monikulttuurisille nuorille ja heidän vanhemmilleen oulutukset ja verkostopäivät työntekijöille Verkostot (Maahanmuuttaja-asioiden kokous, oordinaattoritapaamiset, Humakin Monikulttuurisuusverkosto, Allianssin verkostopäivät) ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö (Pakolaisten kotouttamiskurssipäivä, Maahanmuuttajien leiripäivä)
12 Vuosikello MONILTTRISEN NORISOTYÖN VOSIELLO - Asennekysely omassa toiminnassa oko vuoden toiminnassa kummilapsitoiminta, kouluvierailut ja Nupa-välkät, yhteistyö eri toimijoiden kanssa J O L -Globaalikasvatusviikko -Moku verkostopäivät T A M M S A I R R M I H E L - Teemana Suvaitsevaisuus tunnit 8-luokkalaisille -Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille A M 1 2 O T E S Ä - Maahanmuuttajien leiripäivä H H T I - Meidän talo viikko - Pakolaisten kotouttamiskurssi päivä O -Toiminnan mainostaminen yläkouluilla maahanmuuttajille I N Ä - Moku verkostopäivät -Toimintamallin arviointia L 6 O H E viikko 4 9 S Y Y S -Tyttöjen Avoin toiminta E Lauantai- ja Sunnuntai kerho käynnistyvät - Rasisminvastainen 10 3 L O A - Vapaa-ajankysely monikulttuurisille nuorille - Pienryhmä tytöille - Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille S 11 M A A L I 12 - Elävä kirjasto Yhden päivän juttu tapahtumassa
13 Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Suvaitsevaisuuskasvatus on yksi tärkeimmistä monikulttuurisen työn muodoista. Se kuuluu kaikkien tiimien tehtävään. aikilla ihmisillä on asenteita, ennakkoluuloja ja ennakkokäsityksiä. Se, että ihminen tunnistaa omat asenteensa, auttaa kasvamaan osaksi monikulttuurista yhteiskuntaa. Suvaitsevaisuuskasvatuksen tavoitteina on erilaisuuden hyväksyminen, omien asenteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Lisäksi nuoren tukeminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämisessä ja oman itsetunnon vahvistamisessa on tärkeä osa sitä. Suvaitsevaisuuskasvatuksen päämääränä on lisätä rasisminvastaisuutta. ehitämme yksinkertaisia menetelmiä, joilla voimme lisätä nuorten suvaitsevaisuutta. Näillä menetelmillä annamme nuorille työkaluja omien asenteiden käsittelyyn ja erilaisuuden hyväksymiseen. Nuoret kohtaavat toisiaan yhdessä tekemisen kautta. Erilaisissa tilanteissa työntekijöillä on mahdollisuus tietoisesti ohjata toisilleen tuntemattomia nuoria vuorovaikutukseen keskenään. un nuorisotalon käyttäjät, nuoret ja työntekijät, tuntevat paremmin toisensa niin, talon ilmapiiri muodostuu avoimemmaksi ja kynnys käyttää palveluja madaltuu. Nuorisopalvelut on mukana Syrjinnästä vapaa alue kampanjaa. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Puuttuminen kaikenlaisiin rasistisiin ja syrjiviin kommentteihin on matala. Suvaitsevaisuuskeskustelu on toimintamalli tähän puuttumiseen. Se käydään nuoren kanssa, jos on kyse kiusaamisesta, riitatilanteesta, rasismista, nimittelystä tai muusta toista nuorta loukkaavasta tilanteesta.
14 Ohjaustoiminta Ohjaustoiminnan tavoitteena on tarjota pääasiassa vuotiaille nuorille tasavertaiset ja tarkoituksenmukaiset osallistumis- ja toimintamahdollisuudet. Ohjaustoiminta sisältää avointa nuorisotalotoimintaa sekä monimuotoista kerhotoimintaa. Nuoria tuetaan omien toimintaryhmien toteuttamisessa. Toiminnassa nuoria ohjataan kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, sekä edistetään suvaitsevaisuutta. Selkeillä säännöillä ja varhaisella puuttumisella edistetään nuoren elämänhallintaa ja kannustetaan aktiiviseen kansalaisuuteen sekä tuodaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä kaikille talon käyttäjille. Tarkoituksena tuottaa ja kehittää nuorten tarpeisiin vastaavaa ohjaustoimintaa. Työntekijät ovat aktiivisia ja läsnä, jotta voivat tarttua nuorten puheisiin. Avoin talotyö ja kerhot tarjoavat monipuolisesti toimintaa, niin että kaikkien nuorien on mahdollisuus osallistua. Järjestämme monikulttuurisille nuorille myös omaa toimintaa, jotta kynnys osallistua olisi matalampi. Monikulttuuristen nuorten omaa toimintaa ovat Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille ja Monikulttuurinen sunnuntaikerho. Molemmat ovat muusta toimista poiketen niin sanotusti ikärajattomia. Toimintaan on helpompi tulla vanhempien ja nuorempien sisarusten ja sukulaisten sekä ystävien kanssa ja sitä kautta tutustua muihin nuoriin ja työntekijöihin. Vuosittain järjestetään teemaviikkoja, jolloin tärkeitä aiheita käsitellään kaikessa toiminnassa erilaisin menetelmin. Syyskauden avaa Meidän talo -viikko, jollain nuoria haastetaan kohtaamaan toisensa ja kannustetaan keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä luodaan yhdessä tekemisellä talosta nuorten oma paikka. Syyskauden toinen teema on globaalikasvatus ja kevätkaudella vietetään rasisminvastaista viikkoa. Globaalikasvatusviikolla tutustutaan kulttuureihin ja rasisminvastaisella viikolla asenteisiin. Nuoret osallistuvat aktiivisesti teemaviikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perinteinen talotyö tavoittaa paremmin pojat kuin tytöt. Toiminnassamme haluamme antaa myös tytöille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua. Tyttötyö on erityisenä kehittämiskohteena kaudella auden aikana kehitetään erityisesti tytöille suunnattua toimintaa. Avaamme tytöille yhden illan Avoimessa toiminnassa. Tyttöteemaa olemme halunneet korostaa myös ottamalla Nuorisopalveluille kummilapsen kehitysyhteistyöjärjestö Planin kautta. ummilapsi on hyvä keino kertoa nuorille kehitysmaiden nuorten ja tyttöjen elämästä. Nuorille kerrotaan ruandalaisen kummitytön kuulumisia ja he saavat lähettää hänelle postia. Nuoria kannustetaan miettimään, kuinka saadaan kolmen kuukauden välein maksettava kummimaksu hoidettua. Tällä hetkellä nuorilla on mahdollisuus tuoda tyhjät pullot nuorisotalolle luokkalaisten viikkotoiminnan yhtenä tavoitteena on toteuttaa toiminnassa yhdenvertaisuutta. erhokerta aloitetaan yhteisellä leikillä, joka
15 luo kerhoon yhteishenkeä ja yhteen kuuluvuutta. Lapset oppivat tuntemaan toisiaan ja sitä kautta arvostavat jokaisen erilaisuutta. Tiedotus- ja verkkopalvelut Tiedotus- ja verkkopalvelut toimii osana Nuorisopalveluiden toiminnan tiedotusta. Tiedotus kohdistetaan erityisesti nuorille, heidän vanhemmilleen ja eri yhteistyötahoille. Tiedotus perustuu faktoihin, tapahtuu asiakkaita kunnioittaen ja mahdollistaa nuorelle oman päätöksenteon toimintaan osallistumisesta. Tiedotus- ja verkkopalvelut kehittää menetelmää, jolla maahanmuuttajien tiedotusta voidaan parantaa. Tarkoituksena mahdollistaa, että kaikki toiminnasta kiinnostuneet saisivat ymmärrettävää tietoa toiminnasta. Tiedotusta kohdennetaan monikulttuurisille nuorille ja heidän perheilleen. Nuoria tavoitamme yläkoulujen kouluvierailujen, Nupavälkän ja toiminnan esittelyjen yhteydessä. ohdennettua tiedottamista tehdään Hyria koulutus oy:n maahanmuuttajakoulutuksessa oleville vuotiaiden nuorten vanhemmille. Sinne toimitetaan ajankohtaista tietoa toiminnastamme vierailuin ja esittein. Tarpeen ja kiinnostuksen mukaan vanhemmille järjestetään tutustumista ja toiminnan esittelyä nuorisotalo Sillassa. Tiedotus- ja verkkopalvelutiimi on luonut puuttumismallit selkeyttämään verkossa tapahtuvaa puuttumista. Puuttumismalleja on kaksi: 1.Nuorten päihteidenkäyttö ja muut huolta herättävät asiat, 2.Suvaitsemattomuus, rasistiset kommentit, kiusaaminen, muu asiaton toiminta. Miksi pitää olla rasismia? un kaikki olisi helpompaa, jos olisi suvaitsevaisuutta. Miksi erilaisuutta ei hyväksytä? Siitähän seuraa yksinäisyyttä. Eihän rodulla ja ihon värillä ole väliä. Ovathan huolenpito, rakkaus ja ystävyys paljon tärkeämpiä!
16 Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyöntekijät tekevät pienryhmä- ja yksilötyötä nuorten kanssa, auttaen ja tukien nuorta erilaisissa elämäntilanteissa. Erkkarit tekevät myös katutyötä perjantai-iltaisin, eli kiertävät keskustassa, kaupunginosissa ja siellä missä nuoret viettävät aikaa. Erityisnuorisotyöntekijät voivat osallistua koulujen oppilashuoltoryhmiin kutsuttuina. Erityisnuorisotyöntekijöiden päivystys on auki Sillan neuvokissa kerran viikossa. Päivystys on avoin kaikille ja sinne saa tulla keskustelemaan luotettavan aikuisen kanssa mistä tahansa. Erityisnuorisotyössä monikulttuurisuus näkyy samalla tavalla, kuin kaikessa muussakin työssä. Monikulttuurisuus ei ole erillinen osa erityisnuorisotyötä, vaan se on osa kaikkea työtä, työn näkökulma. Monikulttuurisuus näkyy asenteissa ja työn tekemisessä; keskusteluissa, nuorten kanssa olemisessa. aikilla nuorilla tulee olla samat mahdollisuudet päästä asiakkaaksi yksilötyö Seittiin ja muuhun kohdennettuun nuorisotyöhön (esimerkiksi pienryhmätoimintaan). Monikulttuurinen nuori otetaan Seittiin samoilla periaatteilla kuin kaikki muutkin. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Nuoren tilanteeseen perehdytään nuoren tilanteen vaatimalla tavalla. Toimintakauden 2012 aikana Seittiin kehitetään teema, jossa käsitellään erilaisuutta, sen hyväksymistä ja omien asenteiden tutkimista. Seitissä käsiteltävät teemat muodostuvat jokaisen nuoren omista tarpeista, joiden vuoksi hän on ohjautunut yksilötyön asiakkaaksi. Erilaisuus teemaa käsitellään silloin, kun se sopii nuoren tarpeisiin. Erityisnuorisotyö tekee pienryhmätoimintaa tarpeen ja resurssien mukaan. Monikulttuurinen pienryhmätoiminta on suunnattu tyttötyöhön. Ohjaamme ryhmää, jonka kohderyhmänä on hiljaiset tytöt, joilla on vähän harrastuksia ja sosiaalisia suhteita. Tyttöjä tavoitetaan oman toiminnan, koulujen ja sosiaalipalvelujen kautta. Suvaitseva ihminen suhtautuu erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi, hän näkee pinnan alta löytyvän ihmisten samankaltaisuuden.
17 ouluyhteistyö Monikulttuurinen nuorisotyö on myös osa kouluissa tehtävää nuorisotyötä. Yksi Hyvinkään hyvinvointisuunnitelman tavoitteista on vahvistaa kouluyhteisöön sijoittuvaa nuorisotyötä. Perusopetuksen ja Nuorisopalveluiden yhteistyöllä pyritään nuoren hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Nuorisopalvelun kouluyhteistyöohjelma luokkalaisten päihdekupla: terveiden elämäntapojen ja nuoren omien valintojen vahvistaminen 7.-luokkalaisten ryhmäytys: uuteen luokkayhteisöön sopeutuminen 8.-luokkalaisten teematunnit: Suvaitsevaisuus 9.-luokkalaisten Ysiltä elämään toimintapäivät: peruskoulun loppumiseen liittyvät asiat Nuorisopalvelut on mukana kehittämässä koulujen välituntitoimintaa. Välituntitoiminnan tavoitteena on kohdata nuoria ja tiedottaa toiminnasta toiminnallisin menetelmin. Tarjoamme myös luokkavierailuja joko koululla tai niin, että luokka tulee nuorisotalo Siltaan. Näissä vierailuissa aiheena voi olla esimerkiksi yhdessä toimiminen ja toisiin tutustuminen. 8-luokkalaisten itsetunto ja identiteetin rakentaminen teematunnin ohelle kehitetään teematunti suvaitsevaisuudesta, asenteista, erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. Svaitseva ihminen näkee erilaisuuden kuuluvan kaikkeen elämään rikkautena, eikä hän tunne ylemmyyttä, halveksuntaa tai taistelunhalua, vaikka erilaisuus olisi omille arvoille vierasta.
18 Nuorten osallisuus Toimintamallin tarkoituksena on luoda toiminnasta yhdenvertaisempaa ja poistaa eriarvoisuutta yhdessä toimimalla ja tunnistamalla tasavertaista osallisuutta lisääviä asioita. Omien vaikutusmahdollisuuksien löytäminen ja käyttöönotto tukevat nuoren elämänhallintaa ja vastuunkantamista itsestä ja muista. Toiminnassa nuoret otetaan entistä enemmän mukaan sisällön suunnitteluun. un saamme esimerkiksi teemaviikoista nuorten näköisiä, niin toiminnasta tulee nuoria kiinnostavaa ja mielekästä. ehitämme talokokousta osallisuusmenetelmänä niin, että osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja kynnys matala. Nuorelle annetaan kokemus vaikuttamisesta, näin innostus ja kiinnostus oman mielipiteen esittämiseen lisääntyy ja nuoret saavat oman näkökulmansa asioista esille. Nuoret pääsevät toimimaan tapahtumissa ja toiminnassa. Nuorisoparlamentti on mukana järjestämässä Elävää kirjastoa osana suvaitsevaisuuskasvatusta. Elävä kirjasto menetelmänä antaa näkyvyyttä erilaisuudella ja vähentää ennakkoluuloja. ohtaamalla erilaisen ihmisen, ihmisen omat ennakkokäsitykset toisista saavat uuden suunnan. ansainvälisyysklubin nuoret tekevät valokuvanäyttelyn ryhmävaihdoistaan. Näin kokemukset toisesta kulttuurisista välittyvät muille nuorille. Innostamme nuoria kohtaamaan toisiaan ja toimimaan vertaisohjaajina toiminnassamme. Sunnuntain monikulttuurisuuskerhon nuoret ovat mukana järjestämässä kotouttamiskurssipäivää uusille pakolaisille. Valo saa näkemään värit. Jos et pidä väreistä, sammuta valot ja elä pimeässä.
19 Henkilökunnan valmiudet Nuorisopalvelujen toiminnan mahdollistaa ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on monipuolista osaamista ja verkostoja, joilla vastata tämän päivän nuorisotyön nopeasti muuttuviin haasteisiin. Jokainen työntekijä hallitsee Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamallin. Työntekijöiden tietoa monikulttuurisuudesta päivitetään ja osaamista lisätään erilaisin koulutuksin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamalli on juurtunut osaksi työyhteisöä ja jokaisella työntekijällä on valmiudet kohdata ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Työntekijöillä on valmiudet perehdyttää monikulttuuriset työntekijät ja opiskelijat. Työntekijät edistävät aktiivisesti toiminnallaan työyhteisön yhdenvertaisuutta. Työharjoittelussa olevien alan opiskelijoiden kanssa voimme jakaa uutta teoriatietoa ja käytännön menetelmiä. EVS Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta tulevat vapaaehtoiset työntekijät tuovat työyhteisöön kokemuksia kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta työ- ja arkielämässä ja tarjoaa uusia näkökulmia työn kehittämiseen. musta, punainen, valkoinen iso ja lihava pieni ja laiha minun, sinun ystäviä, tärkeitä ja rakkaita olkaamme kaikki aina yhtä, erilaisia mutta samanlaisia
20 Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Hanketyöntekijä on mukana Maahanmuuttaja-asioiden kokouksessa, joka kokoaa yhteen hyvinkääläiset maahanmuuttajien kanssa työskentelevät toimijat. Ryhmään kuuluvat työntekijät kaupungin sosiaalipalveluista, työvoimanpalvelukeskuksesta, WAY-hankkeesta, Hyvinkään opistosta, TEtoimistosta, ev.lut. seurakunnasta ja Hyrian maahanmuuttajakoulutuksesta. Ryhmää koordinoi Mosaiikki-projekti ja se kokoontuu 4-5 kertaa vuoden aikana. usien pakolaisten kotouttamiskurssi järjestetään yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa. Olemme mukana myös maahanmuuttajien leiripäivässä syyskuussa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven kampuksen kanssa. Opiskelijoiden kanssa järjestetään toimintaa, niin että molempien tarpeet kohtaavat. ehitämme yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen ja muiden ko. työtä tekevien kanssa (mm. partiolaiset). Tavoitteena on tarjota maahanmuuttajanuorille tietoja harrastuksista ja tarvittaessa räätälöidä heille omaa harrastustoimintaa. Pääasiassa harrastustoiminta on kuitenkin integroivaa, eli kohdistuu jo olemassa oleviin harrastuksiin. Nuoren on mahdollista tulla yksilölliseen vapaa-ajan toiminnan ohjaukseen. Ohjaus käsittää muutaman tapaamisen nuoriso-ohjaajan kanssa. Ajatteleminen on vaarallista. Ajatuksen ilmaiseminen on vaarallisempaa. Mutta ajatuksesta saatu vastakaiku on vapauttavaa.
21 Toimintamallin kehittäminen Hankkeen edetessä näkökulma monikulttuurisesta nuorisotyöstä on koko ajan laajentanut ohjaustoimintaa ja työnarkea. Esille on tullut erilaisia asioita, joita tulee viedä eteenpäin ja kehittää. Nykyisestä toiminnasta saatu palaute innostaa kehittämään monikulttuurista toimintaa talon ulkopuolella toimivien yhteistyötahojen kanssa. Nuorisotyön monikulttuurisuus on jokaisen työntekijän hallitsema työote. Työstä vastaa yksi nimetty työntekijä. Työtä ja toimintamallia arvioidaan ja kehitetään vuosittain sekä tavoitteet tarkennetaan. Toimintamalli palvelee asiakkaita ja työntekijöitä ja sitä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin käytännönläheisesti ja se tukee työntekijää käsikirjana arjen työssä. Yhdessä yhdenvertaisia hanke sai jatkorahoitusta vuodeksi Jatkohankekauden (syyskuu kesäkuu 2012) tavoitteena on toimintamallin käyttöönotto. Toimintamalli juurrutetaan yhä tavoitteellisemmin työyhteisöön ja sitä kautta toimintaan. Jatkohankkeessa keskitymme maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen kanssa toimimiseen. Toimintamallia kehitetään toteuttamalla kohdennettu asiakaskysely. Asiakaskyselyn tuloksia käytetään laadukkaamman ja monipuolisemman toiminnan kehittämiseen kohtaamaan asiakkaita ja heidän tarpeita. Olemme valmiit luopumaan vanhasta ja kehittämään uutta. Eri näköiset, kokoiset, ikäiset, uskoiset ja väriset ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia..
22 Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön irjallisuus Maahanmuuttaja asiakkaana Räty Minttu Maahanmuutto ja sukupolvet toim. Haikkola Lotta, Martikainen Tuomas Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Mod-ohjaajan työkalupakki, MOD mukaan erilaisuuden kohtaamiseen. Alinder O. & Helles M. Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja Cantell Matti Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen Harinen Päivi, Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Rasismi lasten ja nuorten arjessa Rastas Anna Tyttöjen kesken Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä Honkasalo Veronika Internet Ahaa! Avaimia monikulttuuriseen kohtaamineen Tämä koulutusmateriaali on tarkoitettu maahanmuuton psykososiaalisten ja terveydellisten ulottuvuuksien opiskeluun oppilaitoksissa, yliopistoissa ja eri tahojen täydennyskoulutuksessa. Se soveltuu niin opiskelijoiden itseopiskeluun kuin virikemateriaaliksi opettajille koulutusten suunnitteluun. Ensisijaisesti materiaali on suunnattu päivähoidon, sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten, opettajien sekä poliisien koulutukseen Erilaisuus sallittu työelämätietoa maahnamuuttajalle Tämä aineisto on osa Petmo-projektin tuottamasta Erilaisuus sallittu -käsikirjasta, joka on tarkoitettu työpaikoille perehdyttämisoppaaksi Globaalikasvatus Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka auttaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Globalis Globalis on interaktiivinen tietokanta, joka sisältää maatietoutta, artikkeleja ajankohtaisista konflikteista eri puolilla maailmaa, inhimillisen kehityksen tilastoindikaattoreita, satelliittikuvia sekä tietoa keskeisistä kansainvälisistä sopimuksista Ihmisoikeudet Ihmisoikeudet -sivustolta materiaalia ihmisoikeusasioihin liittyen. aupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Materiaalipankki ES kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia Sisältää kokoelman hyviksi koettuja harjoitteita. Helpot harjoitteet sopivat kaikenikäisille ja tasoisille ryhmille. eskitason harjoitteissa vaaditaan jo enemmän aikaa ja ryhmätyötaitoja. Vaativat harjoitteet on tarkoitettu ryhmille, joilla on hyvät keskustelu- ja vuorovaikutustaidot. Vaativat harjoitteet ovat myös kestoltaan pidempiä. Maailmankoulu Maailmankoulu tuo koulumaailmaan kansalaisjärjestöjen tuottamaa ja helposti hyödynnettävää globaalikasvatusmateriaalia sekä kouluttaa ja auttaa opettajia globaalikasvatuksen toteutuksessa.
Sanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotAlkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.
Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.
LisätiedotMAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ
MAAHANMUUTTOON LIITTYVIÄ KÄSITTEITÄ YHDESSÄ ENEMMÄN MAAHANMUUTTAJAT OSANA YHTEISÖÄ -HANKE KESKI-SUOMEN YHTEISÖJEN TUKI RY Sisällys Alkukartoitus... 1 Etninen tausta... 1 Kansainvälinen suojelu... 1 Kansalaisuus...
LisätiedotYleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)
Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)
LisätiedotMinkälainen on rasisminvastainen työote?
Minkälainen on rasisminvastainen työote? R-sana kirja rasismista ja siihen puuttumisesta Chatit 1. Nuorisoalan ammattilaiset Tiedot, taidot ja pohdinta TAUSTAA Tutkimukset Tarve rasisminvastaisuudelle
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotKotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori
Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Rauman musiikkiopisto Sivistysvaliokunta, kesäkuu 2018 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoitus. 3 2. Tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvä
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotAamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin
Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka
LisätiedotSUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT
SUURET POHJALAISET KOTOUTUMISPÄIVÄT 23 24.10.2018 Näe minut Näen sinut Academill/Åbo Akademi, Rantakatu 2, Vaasa Janette Grönfors, Suomen Punainen Risti SINUT ON LEIMATTU- harjoitus Sinut on leimattu harjoitus
LisätiedotMIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA
MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen
LisätiedotYHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN. Suomen Vanhempainliitto
YHDENVERTAISUUT TA PÄIVÄKOTIIN, KOULUUN JA VANHEMPAINTOIMINTAAN Suomen Vanhempainliitto YHDENVERTAISUUS Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi
Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotMonipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä
Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto 11.3.2010 31.3.2010 www.nuorisokanuuna.fi
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotYhteisöllisyyttä & kohtaamista
koulu- nuorisotyö Yhteisöllisyyttä & kohtaamista Tavoitteena on turvallinen kouluyhteisö, jossa nuoret viihtyvät, oppivat ja tulevat toimeen keskenään. Koulunuorisotyö on ennalta ehkäisevää, ryhmien kanssa
LisätiedotMonikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä
Monikulttuurinen yhteisöllisyys tähtää hyvinvointiin Lapissa - tietoa, taitoa ja välittämistä Maaseudun Sivistysliitto Aluepäällikkö Elina Vehkala Monikulttuurisuus maaseudulla Toimimme globaalissa yhteisössä,
Lisätiedotsaataviin tietoihin v. 2009-2010.
Taustaa Tiedot perustuvat keväällä 2009 tekemääni kyselyyn silloisten Oulun ja Lapin läänien kuntien sosiaalitoimiin sekä työn kautta saamaani tietoon mm. asiakaskontaktien pohjalta ja Vähemmistövaltuutetun
LisätiedotKansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö
Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,
LisätiedotToiminnan arvoperiaatteet
Sivu 1/5 1 Yleistä Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistyksen arvoperustana on luovuttamaton yleismaailmallinen ihmisarvo ja kaiken elämän arvokkuus itsessään. Yhdistys sitoutuu toiminnassaan yhdenvertaisuuteen,
LisätiedotMOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.
MOD mukana erilaisuuden kohtaamisessa? monimuotoisuus ja vuoropuhelu? moniarvoisuus ja dialogi? moninaisuus oivallus dialogi www.evl.fi/mod Kenelle MOD on tarkoitettu? * kansalaisjärjestöjen työntekijät
LisätiedotKanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009
Kanuunan alkukartoitustilaisuus Oulussa 2.11.2009 Paikalla oli suuri joukko nuorisotyöntekijöitä (sekä avoimen toiminnan puolelta että aamu ja iltapäivätoiminnasta). Yhteensä 63 kpl. Suuren yleisön takia
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
LisätiedotVaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009
Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää
LisätiedotVISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.
VISIO Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla. MISSIO (TOIMINTA-AJATUS) Nuorten Suomi on palvelujärjestö, joka edistää nuorten toimijuutta
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
Lisätiedot"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi
"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta
LisätiedotMaahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008
Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin
LisätiedotMonikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä. 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto
Monikulttuurisen nuorisotyön asema Hyvinkäällä 1.10.2009 Veronika Honkasalo, Nuorisotutkimusverkosto Päivän rakenne 1. Yleistä tutkimushankkeesta Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Nuoret vs. nuorisotyöntekijät.
LisätiedotJärjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.
Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,
LisätiedotSanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta
LisätiedotKASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA. Vuosille
KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Vuosille 2017-18 1 KASAKKAMÄEN KOULUN YHDENVERTAISUUS- JA TASA-ARVOSUUNNITELMA Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Tasa-arvolaki koulussa 3. Yhdenvertaisuuden
LisätiedotOMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN
OMANTUNNONVAPAUS, OSALLISTUMINEN, OIKEUS OMAAN KULTTUURIIN STANDARDI Asukkailla on oikeus osallistua sosiaaliseen, kulttuuriseen, uskonnolliseen tai yhdistystoimintaan sekä liikuntaan ja urheiluun tai
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS
MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto
LisätiedotPalvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4
Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / 170112 / TiK Kuva 4 MEILLÄ LAPSIA KUULLAAN JA HE SAAVAT IKÄTASONSA MUKAISESTI OLLA OSALLISIA ITSEÄÄN KOSKEVISSA ASIOISSA. 1 Lapsi osallistuu oman esiopetussuunnitelmansa
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotUskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK
Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien
LisätiedotMAAILMANKOULU. Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille. Paula Hyväri 17.11.2011
MAAILMANKOULU Globaalikasvatuksen verkostohanke ja tukipalvelu opettajille Paula Hyväri 17.11.2011 MITÄ ON GLOBAALIKASVATUS? Kansainvälisyyskasvatus (KVK) = Globaalikasvatus = Kasvaminen maailmanlaajuiseen
LisätiedotHelsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016
Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotEva Rönkkö Eläkeläiset ry
Eva Rönkkö Eläkeläiset ry 16.3.2017 Sosiaalinen esteettömyys mitä se on? Esteettömyys yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet Sosiaalinen esteettömyys merkitsee sellaista ilmapiiriä ja toimintaympäristöä,
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotLEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2016-2019 SISÄLTÖ 1. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen tarkoitus 2. Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen koulu
LisätiedotNUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA
NUORISOSEURATOIMINNAN PÄÄPERIAATTEET VUOSINA 2019 2021 Hyväksytty Joensuun Nuorisoseurakokouksessa 29. 30.9.2018 Kuvaajatiedot Etu-ja takakannen kuvat, sivu 5: Jussi Kaijankangas Sivut 2 4, sivut 6 7:
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotMUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011
MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen
LisätiedotAutettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä
Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotKatsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen
Katsomuskasvatus ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestäminen Kuopio 15.5.2018 Kirsi Tarkka, Opetushallitus Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotKOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET
KOTOUTTAMISLAKI KOTOUTTAMISTYÖN PERIAATTEET mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi oikeus kaikkiin peruspalveluihin, kuten terveydenhoito, koulutus, eläke, työttömyysturva, työllistyminen KOTOUTTAMISTYÖN
LisätiedotSuvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke
Suvaitsevaisuudesta yhdenvertaisuuteen -hanke NORMIKRIITTISYYS KOULUIHIN Sakki, Seta ja FSS toteuttavat opetusministeriön rahoittaman hankkeen Nettisivut nuorille www.normit.fi ja www.normer.fi Vuoden
LisätiedotKodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa
Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotKoulunuorisotyö Lahdessa. Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin
Koulunuorisotyö Lahdessa Hyvinvointia ja osallisuutta kouluihin ja oppilaitoksiin 3.9.2015 Koulunuorisotyön henkilöresurssit Kuusi päätoimista koulunuorisotyöntekijää yläkouluilla. Nimetty kouluyhteistyöryhmä,
LisätiedotÄänestä ehdokasta, joka
Yhtäkään lasta ei jätetä kuntavaaleissa 2017 Sinä voit kuntalaisena vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin! Ovatko kuntapäättäjät aidosti lasten ja lapsiperheiden asialla? Varmista, että ehdokkaasi
LisätiedotSisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18
Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus
LisätiedotAjatuksia kulttuurisensitiivisyydestä
Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotMonimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä
Monimuotoisuuden johtamisella kaikille sopivia työpaikkoja ja työyhteisöjä Aulikki Sippola, KTT, monimuotoisuusjohtamisen asiantuntija Ratko-menetelmä tarjoaa keinoja rakentaa monimuotoisuutta arvostavia
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotTasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely luokat
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely 7.-9. luokat Perustietoja vastaajasta 1. Sukupuoli * i poika tyttö muu en halua vastata 2. Luokka * i 7. luokka 8. luokka 9. luokka 3. Koulusi * Anttolan yhtenäiskoulu
LisätiedotUudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö
Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotPerhetukea maahanmuuttajille
Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen
LisätiedotMonikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari Veronika Honkasalo
Monikulttuurisen nuorisotyön kehittämishankkeen aloitusseminaari 24.8.2009 Veronika Honkasalo Päivän kulku Päivän ohjelma 10 Tervetuloa 10.15 Osallistujien esittely 11 12 Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen
LisätiedotKuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa. Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi
Kuntien välinen yhteistyö pakolaisten vastaanotossa Maahanmuuttotyön koordinaattori Nina Herd, Iisalmi Kuntien välinen yhteistyö Ylä-Savossa Vastaanottava Pohjois-Savo-hanke 2008-2011 (ESR), 10 kuntaa:
LisätiedotEsityslista Kestävä kehitys
Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien
LisätiedotEsi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma
Esi- ja perusopetuksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2017-2019 Johdanto Esi- ja perusopetuksella on tärkeä tehtävä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä, ja laki velvoittaa kaikki perusopetusta
LisätiedotLahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin
Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotKoulutilastoja Kevät 2014
OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista
LisätiedotErityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna
Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna 1 Amartya Sen Demokratia sisältää kaksi ydinlupausta: Kaikkia kohdellaan
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotR E S P E C T - P R O J E C T
R E S P E C T - P R O J E C T L i i k k u k a a - S p o r t s F o r A l l Liikkukaa Sports For All, RESPECT-campaign Me uskomme, että nuoret tarvitsevat sellaisia roolimalleja, jotka julkisesti vastustavat
LisätiedotMONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016
MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotLapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta !
Lapsen oikeuksien sopimus täyttää 30 vuotta 20.11.2019! YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle oikeuden olla oma itsensä Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Ketään ei saa syrjiä. Jokaisella lapsella
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille!
ETNON TEESIT: Kaikki nuoret mukaan! Nollatoleranssi rasismille! 1. Osallisuusperiaatteella kaikki nuoret mukaan Eri kieli-, kulttuuri- ja uskontotaustaiset suomalaiset nuoret on saatava mukaan nuorisopalveluiden
LisätiedotMiina Pyylehto, Mosaiikki-projekti
Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä
LisätiedotSukupuolisensitiivisen työotteen arkea
Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti
LisätiedotAllianssin. strategia
Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.
LisätiedotMatkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu
Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit
LisätiedotKemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma
1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut
Lisätiedot5.12 Elämänkatsomustieto
5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa
Lisätiedot