K ETÄÄ N EI JÄTETÄ. Vaalan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirja

Transkriptio

1 K ETÄÄ N EI JÄTETÄ Vaalan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon käsikirja Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta

2 Sisällysluettelo: Liitteet 1. Johdanto 2 2. Esiopetuksen oppilashuolto Ennaltaehkäisevä työ Oppimisympäristö ja sen turvallisuus Kuljetukset Ruokahuolto Terveydenhuolto ja suun hygienia 5 3. Perusopetuksen oppilashuolto Ennaltaehkäisevä oppilashuolto Laadukas perusopetus Koulun toimintakulttuuri Turvallisuus Kodin ja koulun yhteistyö Koulun oppilashuoltoryhmä ja tiimit Korjaava oppilashuolto Huoli herää Yhteys huoltajaan Asiantuntijaryhmä Muut oppilashuoltopalvelut Koulukuraattoripalvelut Psykologi- ja perheneuvolapalvelut 17 Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Liite 5a: Liite 5b: Lastensuojelu Kouluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Kouluruokailu Koulukuljetukset 22 Vaalan yhtenäiskoulun huolenpidon portaat Tuen portaat Suostumus oppilaan asian käsittelyyn asiantuntijaryhmässä (Lupa oppilaan asioiden käsittelemiseksi oppilashuoltoryhmässä) Oppilashuoltokertomus (Oppilashuoltoryhmä) Lapsen kasvun tukiryhmä (Lupa lapsen asian käsittelyyn Lapsen kasvun tukiryhmässä) Lapsen kasvun tukiryhmä (Kirjaus lapsen asian käsittelystä) 1

3 1. Johdanto Tähän käsikirjaan on koottu mahdollisimman kattavasti Vaalan esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toiminnat, käytänteet ja toimijat. Lukijalle kerrotaan, mitä oppilashuolto on ja mitä se sisältää. Liitteiksi on kerätty kaikki ne toimintamallit ja lomakkeet, jotka liittyvät esi- ja perusopetuksen oppilashuoltoon. Kunnan kotisivuilta löytyvässä käsikirjassa on linkit em. tietoihin. Myös ajantasainen lainsäädäntö löytyy sitä kautta. Eri toimijoiden yhteystiedot löytyvät samoin kotisivuilta. Käsikirjan tarkoituksena on tarjota käytännönläheinen tietopaketti kaikille niille tahoille, jotka tarvitsevat oppilashuoltoa omassa elämässään tai työssään. Käsikirjaa päivitetään sitä mukaa kuin muutoksia tulee joko käytänteissä tai toimijoissa. Oppilashuolto on kaikkien esi- ja perusopetuksessa olevien lasten ja nuorten oikeus. Huoltajien, opettajien, päiväkodin ja koulun muun henkilökunnan sekä koko yhteistyöverkoston tehtävä on huolehtia siitä, että ketään ei jätetä, mikä on meidän oppilashuoltomme ydinajatus. Käsikirja sisältää myös Vaalan yhtenäiskoulun oppilaiden ajatuksia siitä, mitä hyvinvointi on. Kuvat ja ajatukset on koottu lukuvuoden aikana. Kuvituksesta vastaa Vaalan yhtenäiskoulun 3. luokan oppilas Emma Väänänen. Käsikirjan päivittäminen Opetushallitus on muuttanut määräyksellään opetussuunnitelmien perusteiden oppilashuoltoa koskevat osuudet esi- ja perusopetuksessa. Muuttuneet opetussuunnitelmien perusteiden luvut ovat: 5.3 Esiopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen sekä 5.4 Perusopetuksen oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen. Muutoksia on tullut lisäksi koulukuljetuksiin, ruokakuljetuksiin (Vaalan koulukeskus aloitti toimintansa elokuussa 2012) ja esiopetuksen järjestämiseen (esiopetus loppui Veneheiton koulussa syyslukukauden 2013 alussa). Esiopetusta on järjestetty vain Vaalan päiväkodilla alkaen. 2

4 2. Esiopetuksen oppilashuolto Esiopetuksen oppilashuolto on lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Se on osa muun varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen oppilashuollollista jatkumoa. Sillä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan kaikille tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Esiopetuksen oppilashuolto on osa kaikkien esiopetuksessa työskentelevien työtä ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetuksen oppilashuolto tarjoaa sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on terveen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön luominen sekä lapsen kehityksen ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. 2.1 Ennaltaehkäisevä työ Oppilashuollossa pyritään kasvun ja oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja poistamiseen mahdollisimman varhain. Tässä yhteistyö kodin kanssa on erittäin tärkeää. Yhteistyöhön voi kuulua mm. lapsen henkilökohtaisen esiopetussuunnitelman laadinta esiopetusvuoden syksyllä yhdessä vanhempien kanssa, reissuvihko eli viestivihko, joka kulkee repussa kodin ja esiopetuksen väliä, ja vanhempainilta syksyllä. Vaalan päiväkodin esiopetuksen oppilashuollossa ennaltaehkäisevä työ alkaa yhteistyöstä lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa, mikäli 5-6 -vuotistarkastuksissa tulee esille huolta lapsen kasvuun ja kehittymiseen liittyvissä asioissa. Esiopetusikäisillä on mahdollisuus osallistua esiopetusvuonna kouluvalmiuden ryhmäkokeeseen, jossa yhteistyötä tehdään perheneuvolan, neuvoloiden ja koulun kanssa. Syksyllä järjestettävässä kouluvalmiuden ryhmäkokeessa arvioidaan lapsen matematiikan ja äidinkielen valmiuksia. Ryhmäkokeen tulosten perusteella nähdään esimerkiksi lapsen tuen tarve äidinkielessä ja matematiikassa sekä voidaan varhaisessa vaiheessa ohjata mahdollisiin jatkotutkimuksiin. Lisäksi ennaltaehkäisevää työtä varhaiskasvatuksessa tekee Lapsen kasvun tukiryhmä, joka kartoittaa lapsen ja perheen elämäntilanteisiin liittyviä asioita sekä tukee ja ohjaa vanhempia ja varhaiskasvatuksen henkilökuntaa erilaisissa perhettä koskevissa tilanteissa. Tukiryhmään kuuluvat varhaiskasvatuksen johtaja, lastentarhanopettaja, lastenneuvolan terveydenhoitaja, kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä 3

5 ja sosiaaliohjaaja - koulukuraattori. Lapsen kasvun tukiryhmä toimii esiopetuksen oppilashuoltoryhmänä. Yhteistyökuviot koulun kanssa on määritelty vuosikellossa, joka löytyy Vaalan kunnan kotisivulta kohdasta: Vaalan kunta/palvelu/opetus ja koulutus/perusopetus/koulujen yhteiset asiat/oppimisen tuki ( Ennaltaehkäisevää työtä tehdään tarvittaessa myös eri asiantuntijatahojen kanssa (puheterapia, toimintaterapia ym.). 2.2 Oppimisympäristö ja sen turvallisuus Vaalan kunnan esiopetus järjestetään Vaalan päiväkodin tiloissa, joissa toimii nykyisin kolme 3-6 -vuotiaiden päiväkotiryhmää (Mansikat, Mustikat ja Puolukat). Esiopetus eriytetään toiminnallisesti muusta ryhmästä. Vaalan päiväkodissa esiopetuksesta vastaa viisi lastentarhanopettajaa ja toiminnassa ovat mukana päiväkodin lastenhoitajat. Lisäksi päiväkodissa työskentelee avustavaa henkilökuntaa. Oppimisympäristössä kiinnitetään huomiota psyykkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Lähtökohtana on lasten ja esiopetuksen henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa päiväkodin toimintaa (opetustuokiot turvallisuudesta, poistumisharjoitukset ja asiantuntijoiden vierailut). Noudatetaan päiväkodin pelastussuunnitelmaa. 2.3 Kuljetukset Koulukuljetukseen ovat oikeutettuja ne esioppilaat, jotka eivät tarvitse päivähoitoa, ja kuljetus järjestetään, jos matka on vähintään 3,1 km. Esioppilaiden kuljetukset järjestetään koulukyyditysten yhteydessä. Esiopetuksessa olevat oppilaiden siirtyminen linja-autolla aamuisin Vaalan koulukeskukselta päiväkodille ja linja-autolla iltapäivisin päiväkodilta Vaalan koulukeskukselle tapahtuu päiväkodin aikuisen valvonnassa. Jos koulukuljetus hoidetaan takseilla, taksit vievät ja hakevat esioppilaat päiväkodilta. 2.4 Ruokahuolto Esiopetuksessa tarjotaan yksi maksuton ateria päivässä. Ruoka kuljetetaan päiväkodille Vaalan koulukeskuksen oppilasravintola Sapuskasta. 4

6 2.5 Terveydenhuolto ja suun hygienia Kouluterveydenhoitaja tekee 6-vuotiaan terveystarkastuksen. Vanhemmat varaavat ajan tarkastukseen. Tarkastuksessa todetaan lapsen kasvun ja kehityksen tila: mitataan pituus, paino ja päänympärys sekä tutkitaan näkö, kuulo ja motoriikka karkeasti. Lapselle annetaan myös MPR-rokotus. Vanhempien esille tuomat asiat käsitellään. Myös mahdollinen erityistuen tarve ja tukitoimien jatkuminen kouluiässä selvitetään. Lisäksi terveysneuvonta kuuluu 6-vuotiaan terveystarkastuksen sisältöön. Lapsen hammashoidosta vastaa Vaalan terveyskeskuksen hammashoitola. Lapsi kutsutaan kerran vuodessa tai useammin suun tarkastukseen suuhygienistille tai hammaslääkärille. Vanhemmat huolehtivat lapsensa tarkastuskäynneistä. 5

7 leikit, liikunta, vaatteet, uni, p e- lit, ruoka, koti, ju o ma 6

8 3. Perusopetuksen oppilashuolto Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Tämän lisäksi oppilaalla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteina on seurata, arvioida ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia ja huolehtia kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. Yhteisöllisestä oppilashuollosta koulussa vastaa koulun oppilashuoltoryhmä ja sen apuna toimivat luokkatasotiimit. Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja muiden oppilashuoltopalveluista vastaavien työntekijöiden tehtävä. Koulu tekee monialaista yhteistyötä kouluterveydenhuollon, kuraattori- ja psykologipalveluja tarjoavien tahojen, lastensuojelun ja muiden kulloisessakin tilanteessa tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Oppilashuollon kulmakivenä ovat luottamuksellinen yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa ja heidän osallisuutensa tukeminen. Oppilashuoltoa säätelevät mm. ( Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (2014) Perusopetuslaki (1998:628) Lastensuojelulaki (2007:417) Henkilötietolaki (1999:523) Terveydenhuoltolaki (2010:1326) Nuorisolaki (2006:72) Seuraavassa esittelemme, miten oppilashuolto toimii käytännössä. Sama asia on pääpiirteissään esitetty HUOLENPIDON PORTAAT -mallissa (liite 1). Tätä mallia käytetään Vaalan yhtenäiskoulussa ja soveltuvin osin myös Veneheiton koulussa. 7

9 3.1 Ennaltaehkäisevä työ Laadukas perusopetus Jokaiselle oppilaalle pyritään tarjoamaan parhaat mahdolliset edellytykset kasvaa, kehittyä ja oppia opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Tämä edellyttää joustavia opetusjärjestelyjä ja koulun eri aikuisten rehtorin, apulaisrehtorin, luokanopettajien, aineenopettajien, erityisopettajien, avustajien ja mahdollisten resurssiopettajien - yhteistyötä. Perusopetuslain mukaan oppilaille pitää tarjota yleistä, tehostettua ja erityistä tukea kunkin oppilaan tarpeiden mukaisesti (liite 2). Kaikki oppilaat ovat yleisen tuen piirissä. Tukitoimina käytetään tilanteen mukaan eriyttämistä, oppilaanohjausta / oppimisen ohjausta eri oppiaineissa, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, samanaikaisopetusta, avustajapalveluja ja muita oppilashuollollisia palveluja sekä erilaisia joustavia opetusjärjestelyjä. Näitä kaikkia tukitoimia käytetään myös tehostetun ja erityisen tuen piirissä; oppilashuollon tukitoimet, erityisopetus, avustajapalvelut ja tarvittaessa apuvälineet saavat suuremman roolin pitemmälle menevissä tuen muodoissa. Käytäntö on sellainen, että kun yleinen tuki ei riitä, opettaja vastaa siitä, että oppilaan tilanteesta tehdään pedagoginen arvio, jonka perusteella päätetään monialaisessa asiantuntijaryhmässä (kts. luku 3.2.3) aloittaa tehostettu tuki ja opettaja tekee oppilaalle oppimissuunnitelman. Jos sekään ei ole riittävä tuki oppilaalle eli esimerkiksi silloin, kun oppilas saa edelleen hylättyjä arvosanoja, opettaja vastaa pedagogisen selvityksen tekemisestä, ja se käsitellään jälleen asiantuntijaryhmässä. Jos päädytään aloittamaan erityinen tuki, rehtori tekee siitä päätöksen ja laaditaan HOJKS, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Kaikissa vaiheissa avoin yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on avainasemassa. Monialaisuus tarkoittaa sitä, että arviota, selvitystä tai käytännön suunnitelmaa ovat tekemässä opettajan ja erityisopettajan lisäksi jokin muukin taho, esim. avustaja, kuraattori, terveydenhoitaja, perheneuvola tai jokin muu. Riippuu tilanteesta, keitä kaikkia ryhmässä tarvitaan. Tuen tarpeen kasvaessa myös asiantuntijaryhmässä tarvitaan useampia tahoja. Mikäli havaitaan, että oppilas pärjää vähemmilläkin tukitoimilla, puretaan järjestelyjä samanlaisen prosessin kautta kuin ne on aloitettukin. 8

10 Koulutus on hyödyksi monissa töis sä. Toisin sanoen et pääsisi mi n- nekään ilman perusko u- lutusta. joka tarkoi t- taa koulunkäyntiä Koulun toimintakulttuuri Tavoitteena on, että koulun toimintakulttuuri tukee oppilaiden kasvua ja kehitystä ja koko yhteisön hyvinvointia. Käytännössä toimintakulttuuria luodaan koulun sisäisellä ja ulkoisella yhteistyöllä. Koulun sisäistä yhteistyötä on kaikki arjen toiminta koulussa. Yhteisöllisyyttä tuetaan luokkien yhteisillä tunneilla, joita yhtenäiskoulun luokkien omat opettajat pitävät säännöllisesti. Näillä tunneilla voidaan käsitellä ajankohtaisia yhteisiä asioita sekä rakentaa ja tukea hyvää luokkahenkeä. Tunneilla voidaan käyttää mm. KiVa Koulu -, Hyvän mielen koulu -, Friends- ja Lions Quest -materiaaleja. Yhteiset teemat, juhlat ja muut tapahtumat luovat osaltaan koulun yhteisöllisyyttä. Vaalan yhtenäiskoulun oppilaskunta on oppilaiden yhteinen toimielin, jonka tarkoituksena on tarjota oppilaille mahdollisuus olla vaikuttamassa koulun yhteisiin asioihin ja järjestää yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa oppilaille ja henkilökunnalle. Oppilaskunnassa on edustaja kaikilta luokilta 6-9. Oppilaskunnan ohjauksesta vastaa opettaja. Lisäksi oppilaat valitsevat luokalla luokan luottamusoppilaan, joka auttaa luokan yhteisten asioiden hoitamisessa. Viitosluokkalaiset toimivat uusien ykkösten kummeina. Yhteyttä pidetään niin kauan, että kummit lopettavat 8. luokan ja kummilapset 4. luokan, minkä jälkeen he itse ovat kasvaneet kummeiksi. Veneheitossa ei ole vastaavia käytäntöjä. Yhtenäiskoulun ulkopuolisia yhteistyötahoja ovat seurakunta, vapaa-aikatoimi, vanhempainyhdistys ja erilaiset järjestöt. Jo useita vuosia on yhtenäiskoululla ollut kansainvälistä yhteistyötä ulkomaisten partnerikoulujen kanssa. Virolaisen Kääpa Põhikoolin ja saksalaisen Friedrich von Spee Gesamtschulen kanssa on otettu osaa erilaisiin Comeniushankkeiseen ja tehty kahdenvälistä leirikoulu- ja 9.-luokkalaisten työharjoitteluvaihtoa. Oman kunnan toiset koulut ovat luonnollisia yhteistyökumppaneita. 9

11 Kavereita, jotka v ä- littää, hyväksyy, ku n- nioittaa ja ottaa hu o- mioon. Opettajia, jotka ke s- tää ja jaksaa opettaa Turvallisuus Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja koulun henkilökunnan turvallisuuden takaaminen kaikissa tilanteissa. Oppimisympäristön turvallisuuden edistäminen on osa kouluyhteisön toimintakulttuuria. Se tulee ottaa huomioon koulun kaikessa toiminnassa. Oppilashuollon tavoitteena on tukea toimintakyvyn säilymistä myös fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. Erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa sekä niiden edellyttämässä jälkihoidossa huolehditaan oppilaan ja koko yhteisön tarvitsemasta psykososiaalisesta tuesta. Opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä varten koulussa tulee olla järjestyssäännöt, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä. Koulun järjestyssääntöjen rikkomisesta seuraa kasvatuskeskustelu eli kake tai jälkiistunto. Vakavimmissa tapauksissa kyseeseen voi tulla rehtorin kirjallinen varoitus tai oppilaan määräaikainen erottaminen koulusta lautakunnan päätöksellä. Opetussuunnitelman yhteydessä on myös laadittu suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suunnitelma toimeenpannaan ja sen noudattamista ja toteutumista valvotaan. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy sekä siihen puuttuminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Väkivalta, kiusaaminen tai häirintä voi olla suoraa tai epäsuoraa sanallista tai fyysistä voimankäyttöä tai sosiaalista manipulointia, joka loukkaa ihmisen fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista koskemattomuutta. Tekijänä voi olla oppilas, koulussa työskentelevä aikuinen tai kouluyhteisön ulkopuolinen henkilö. Turvallisuuden edistämisessä ja turvallisuutta vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisyssä noudatetaan turvallisuutta ohjaavaa lainsäädäntöä, eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita sekä muita paikallisia turvallisuutta koskevia linjauksia. Paikallisessa opetussuunnitelmassa näitä ohjeita sovitetaan yhteen. 10

12 Turvallisuutta edistäviä teemoja sisältyy Vaalan kunnan opetussuunnitelmaan. Työturvallisuuteen liittyviä asioita on runsaasti mm. teknisen työn ja kemian opetuksessa. Siten turvallisuutta edistetään päivittäisessä opetuksessa. Lisäksi kouluissa järjestetään säännöllisesti poistumisharjoituksia ja turvallisuuteen liittyviä teemapäiviä. Aiheen käsittelyä tukevia esittelyjä ja vierailuja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Kahdeksasluokkalaiset osallistuvat palo- ja pelastuslaitoksen organisoimaan NouHätä -kilpailuun. Koulujen turvallisuussuunnitelmien vuosittaisella päivittämisellä pidetään huoli muuttuvien tilanteiden vaikutuksista turvallisuuteen. Turvallisuutta ohjaavia suunnitelmia Vaalan kouluissa: - pelastussuunnitelmat - kriisisuunnitelmat - järjestyssäännöt - kiusaamisen vastainen toimintamalli ja KiVa-toiminta - työturvallisuussuunnitelmat ja -ohjeet Em. suunnitelmat löytyvät koulujen turvallisuuskansioista. Varovaisuus ja tu r- vallisuus ovat i h- miselle tärke ää, että ei joutuisi vaaratilanteisiin. Hyvä luokk a- henki, ketään ei kiusata tai syrjitä. Kaikki sietäs tois i- aan! 11

13 3.1.4 Kodin ja koulun yhteistyö Perusopetuslaki velvoittaa tekemään tiivistä yhteistyötä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja ovat luokanopettajan ja luokanvalvojan pitämät vanhempainvartit, luokkakohtaiset ja koulun yhteiset vanhempainillat ja jatkuva yhteydenpito koulun ja huoltajien välillä. Wilma on Vaalan yhtenäiskoulussa käytössä oleva sähköinen yhteydenpitoohjelma. Jokainen huoltaja saa koululta tunnukset, joiden avulla hän pystyy seuraamaan oppilaan poissaoloja ja selvittämään ne, seuraamaan koulun tiedotteita ja lähettämään ja vastaanottamaan viestejä rehtorilta, apulaisrehtorilta ja kaikilta opettajilta sekä kuraattorilta ja kouluterveydenhoitajalta. Jatkossa kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan ja seurataan vuosittain huoltajille tehtävällä kyselyllä. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. On hyvä olla, kun kaverit ei puhu pahaa, kun niille voi kertoa as i- oista, kun ketään ei h aukuta, kun kotona ei riidellä. Koti on paras paikk a maailma s- sa. Jos sinulla ei olisi kotia, jäätyisit talve l- la eikä sinulla olisi ruokaa. 12

14 3.1.5 Koulun oppilashuoltoryhmä ja tiimit Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä suunnittelee, kehittää, toteuttaa ja arvioi yhteisöllistä oppilashuoltoa. Siellä ei käsitellä yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän oppilashuoltoon kuuluvia asioita. Ryhmän keskeinen tehtävä on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Vaalan yhtenäiskoulussa toimivat luokkatasotiimit. Jokaiseen tiimiin kuuluvat kyseisten luokkien kanssa työskentelevät opettajat, erityisopettajat ja avustajat. Tiimin sisällä pyritään tekemään yhteistyötä tavoitteena toteuttaa ja kehittää yhteisöllistä oppilashuoltoa. Jokainen tiimi järjestää säännölliset palaverit, joiden tavoitteena on keskustella ja sopia opetukseen ja muuhun koulupäivän toimintaan välittömästi liittyvistä käytännöistä ja ratkaisuista. Näissä tiimipalavereissa voidaan saada ja luovuttaa ryhmän tai yksittäisen oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot niille, jotka työnsä puolesta em. tietoja tarvitsevat. Tiedon luovuttajan vastuulla on harkita, onko kyse välttämättömästä tiedosta. Kyseinen tieto voi koskea esim. sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteessa huomioon. Kaikissa tällaisissa tapauksissa pyritään aina ensisijaisesti hankkimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen. 13

15 Hyvinvointia ei ole vain fyys i- nen hyvinvointi, vaan myös hyvä fiilis. 3.2 Korjaava oppilashuoltotyö Huoli herää Kun huoltajalla tai kenellä tahansa koulun opettajalla herää koulunkäyntiin, käyttäytymiseen tms. liittyvä huoli oppilaasta, hän keskustelee asiasta oppilaan kanssa ja kertoo asiasta oppilaan omalle opettajalle. Jotta asia tulee kirjatuksi tuoreeltaan, oma opettaja kirjaa sen pedagogisen arvion lomakkeeseen. Tätä lomaketta käytetään siis niin oppilaan oppimiseen kuin muihinkin huoliin liittyvien tuen tarpeiden kirjaamiseen Yhteys huoltajaan 14

16 Mikäli opettajalla on koulussa herännyt huoli oppilaasta ja oppilaan kanssa on keskusteltu asiasta, luokan oma opettaja ottaa välittömästi huoltajiin yhteyttä. Tilanteesta riippuen pyritään järjestämään keskustelu koululla. Opettajalla on mahdollisuus käyttää työparia. Huoltajien kanssa yhteistyössä pohditaan tilannetta ja sovitaan mahdollisista jatkotoimista Asiantuntijaryhmä Mikäli keskustelussa oppilaan ja/tai huoltajan kanssa päädytään siihen, että tarvitaan monialaista apua, oppilaan asia viedään asiantuntijaryhmään. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän kokoonpano vaihtelee käsiteltävän asian luonteesta riippuen, mutta siinä ovat mukana sellaiset oppilashuollon toimijat, joita oppilaan tukemiseksi tarvitaan. Lisäksi ryhmä voi pyytää neuvoa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta ryhmän ulkopuolelta. Joka kerta ryhmää koottaessa pyydetään oppilaan tai huoltajan kirjallinen suostumus. Heidän molempien osallistuminen ryhmään on erittäin toivottavaa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, johon ryhmän vastuuhenkilö kirjaa oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot. Kirjauksia voivat tehdä myös muut ryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan aikajärjestyksessä etenevään muotoon. Jos sivulliselle annetaan kertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on merkittävä, mitä, kenelle ja miksi niitä luovutetaan. Oppilashuoltokertomukset ovat osa opetuksen järjestäjän ylläpitämää oppilashuoltorekisteriä, johon tallennetut tiedot ovat salassa pidettäviä. Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on kuitenkin oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle järjestämisen ja toteuttamisen kannalta välttämättömät tiedot. 15

17 Eikä saa elää yst ä- vien tahtojen m u- kaan, pitää olla omat mielipiteet. Ei oo mu r- heita ja suruja. 3.3 Muut oppilashuoltopalvelut Kuraattoripalvelut Koulukuraattorin työ on olennainen osa kouluyhteisöä. Työn tavoitteena on oppilaiden hyvinvoinnin, myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen sekä hyvinvoinnin edistäminen kouluyhteisössä. Tavoitteellinen työskentely edellyttää jatkuvaa yhteistyötä ja vuorovaikutusta vanhempien, opettajien ja muiden lapsen/nuoren psykososiaaliseen verkostoon kuuluvien kanssa. Kuraattorilla on oma rooli aikuisten ja lapsen tai nuoren välittäjänä : hän on aikuinen, joka tuo esille myös oppilaan näkökulmaa asioihin. Koulukuraattorin luokse voi ohjautua opettajan, vanhempien tai oppilashuoltoryhmän aloitteesta tai oppilaan omasta aloitteesta. Aloite voi tulla myös joltain koulun ulkopuoliselta taholta kuten esimerkiksi lastensuojelusta. Koulukuraattorin luo tullaan erilaisten asioiden vuoksi: - käyttäytymiseen liittyvät syyt (poissaolot/koulunkäynnin laiminlyönti, uhmakkuus ja sääntöjen rikkominen, keskittymisvaikeudet, motivaatio-ongelmat ja väkivaltainen käyttäytyminen) - sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt (kiusaamistilanteet ja kaverisuhdeongelmat) - perheeseen liittyvien asioiden vuoksi (lasten kasvatukseen liittyvät asiat) tai perheen tilanteeseen liittyvien vakavien ongelmien vuoksi (päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat) - tunne-elämän pulmien vuoksi (oppilaiden ahdistuneisuus ja pelot, masentuneisuus ja alakuloisuus sekä arkuus ja jännittäminen) - koulunkäyntijärjestelyihin sekä oppimiseen liittyvien asioiden vuoksi 16

18 Kuraattorin luokse voi tulla juttelemaan ilman isompaa syytä esimerkiksi, jos jokin asia painaa mieltä. Koulukuraattorin kanssa voi jutella myös muista kuin kouluun liittyvistä asioista, kuten ihmissuhdekuvioista. Koulukuraattori auttaa oppilasta etsimään omia voimavarojaan ja ohjaa tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden piiriin. Koulukuraattorin tehtävänä on saada lasta tai nuorta tukevia resursseja ja verkostoja toimimaan yhdessä oppilaan hyvinvoinnin tukemiseksi Psykologi- ja perheneuvolapalvelut Psykologi ja perhetyöntekijä osallistuvat monialaisen asiantuntijaryhmän työskentelyyn, mikäli se katsotaan aiheelliseksi ja huoltajalta tai oppilaalta on siihen suostumus. He myös tarjoavat oppilaille ja perheille testaus-, tutkimus- ja keskusteluapua. Perheneuvolapalveluihin voi päästä koulun tai kouluterveydenhuollon kautta. Perheneuvolan työntekijät käyvät Vaalassa kaksi kertaa kuukaudessa, jolloin heillä on vastaanotto kunnantalolla perhepalvelutoimiston (entinen sosiaalitoimisto) tiloissa. Koska Vaalassa ei ole tätä nykyä terveyskeskuspsykologia, perheneuvola tarjoaa ainoat psykologipalvelut. Terveyskeskuksessa oppilaita palvelee psykiatrian erikoissairaanhoitaja Lastensuojelu Lastensuojelun työntekijä osallistuu tarvittaessa asiantuntijaryhmään ja tekee yhteistyötä koulujen kanssa muulloinkin tilanteen niin vaatiessa. Lasten ja nuorten kanssa työtä tekevän on lastensuojelulain perusteella tehtävä lastensuojeluilmoitus, jos hän saa työssään tietää lapsesta tai nuoresta, jonka kehitys, turvallisuus ja kasvu on uhattu elämäntilanteiden tai olosuhteiden takia. Tässäkin tilanteessa koulu pyrkii tekemään yhteistyötä huoltajien kanssa ja toimimaan avoimesti heidän kanssaan keskustellen. 17

19 Sillo on hyvä olla kun on terve ja voi elää normaalia elämää! Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoama maksuton oppilashuollon palvelu. Sen tavoitteena on turvata lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä ja olla tukemassa huoltajia kasvatustehtävässä. Kouluterveydenhuollon työntekijöitä koululla ovat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhoitaja tekee esiopetuksesta alkaen eri luokka-asteilla terveystarkastuksen sovitun ohjelman mukaisesti. Terveystarkastukseen kuuluvat luokasta riippuen pituuden ja painon mittaaminen, näön, kuulon, väriaistin ja ryhdin tutkiminen sekä verenpaineen mittaaminen. Terveydenhoitaja huolehtii oppilaan rokotuksista yleisen rokotusohjelman mukaisesti. Tapaamisissa terveydenhoitaja keskustelee oppilaan kanssa terveystottumuksista ja kehitystasoon liittyvistä asioista. Luokilla 1, 5 ja 8 oppilaalle tehdään laaja terveystarkastus. Tarkastuksessa ovat mukana koululääkäri ja terveydenhoitaja. Myös huoltajat kutsutaan mukaan. Kahdeksannen luokan lääkärintarkastuksessa oppilaalle kirjoitetaan mm. ajokorttien suorittamiseen tarvittava nuorison terveystodistus. Terveydenhoitaja voi ohjata oppilaan yhdelle maksuttomalle silmälääkärikäynnille sovittujen ohjeiden mukaan. 18

20 Kouluterveydenhuoltoon ei sisälly varsinainen sairaanhoito lukuun ottamatta koulussa äkillisesti sairastuneiden tai tapaturman uhriksi joutuneiden ensiapua ja -hoitoa. Mikäli oppilaalle sattuu tapaturma koulussa tai koulumatkalla, hänet ohjataan päivystykseen ja otetaan yhteys huoltajaan. Koulutapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Jos oppilaan äkillinen sairaus vaatii lääkärin hoitoa, neuvotaan kääntymään oman terveyskeskuksen puoleen. Kouluterveydenhoitaja voi tarvittaessa kirjoittaa huoltajan työnantajalle selvityksen/todistuksen alle 10 -vuotiaan lapsen sairaudesta, kun kyseessä on äkillinen infektiotauti Suun terveydenhuolto Ala- ja yläluokkien oppilaat tarkastetaan hammashoitolassa vuosittain. Koululaiset kutsutaan tarkastukseen koululta, pienimmille järjestetään kyyti. Mahdollinen jatkohoitoaika ilmoitetaan kotiin, jolloin vanhempien vastuulle jää oppilaan huolehtiminen hammashoitolaan. Yläluokkalaisille annetaan jatkohoitoaika itselleen, sitä ei ilmoiteta kotiin. Tarkastuskäynnillä suun ja hampaiden terveyden lisäksi katsotaan kotihoidon onnistuminen ja oikomishoidon tarve, tehdään ehkäiseviä toimenpiteitä ja keskustellaan ravintotottumuksista. Oikomishoitoa annetaan kaikille halukkaille purentavirheistä kärsiville. Oikomishoito tehdään omana toimintana, oikomishoidon erikoishammaslääkäri käy konsultoimassa kaksi kertaa vuodessa. Vanhemmat huolehtivat lastensa oikomishoitokäynnit. Hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille, 15 vuotta täyttäneiltä peritään sakkomaksu peruuttamattomasta käynnistä. Veneheiton oppilaat kulkevat hammashoitolaan koulukyydeillä, kun kyse on vuoden ensimmäisestä tarkastuksesta. Sen jälkeen huoltajat huolehtivat hammashoitolakäynneistä. 19

21 Terveellinen ja hyvä ravinto on ihmiselle tärkeä, koska ilman ruokaa kuolee. Ruoka on myös tärkeää, että keho voi hyvin. Uunimakkaraa, lasagnea, makar o- nia, spagettia, pizzaa, pirtelöä NAM! Kouluruokailu Vaalan yhtenäiskoulun oppilaat ruokailevat oppilasravintola Sapuskassa, joka sijaitsee Vaalan koulukeskuksen avarassa, valoisassa aulassa. Käytössä kuuden viikon kiertävä ruokalista, joka vaihtuu aina lukukauden alussa. Ruokalistalla on vaihdellen keittoja, laatikoita, pataruokia ja kastikkeita lisukkeineen. Lisäksi suosittu ohrapuuro ja mehukeitto on kaksi kertaa kuuden viikon listalla. Pääperiaatteena on, että ruoka valmistetaan itse, jolloin voidaan säädellä suolan määrää ja minimoida lisäaineet. Vaalan kuntastrategiassa on linjattu myös lähialueella tuotettujen elintarvikkeiden käyttö kunnan ruokapalveluissa. Lisäksi kunnanhallitus on linjannut GMO-vapaiden elintarvikkeiden käytön Vaalan kunnan palveluissa. Oppilaiden ruokailu tapahtuu joustavasti klo alkaen ja päättyen puolenpäivän jälkeen. Samassa oppilasravintolassa ruokailevat kaikki koulukeskuksen oppilaat ja opiskelijat. Liikuntaryhmille on erityisjärjestelyt tarvittaessa, samoin retkille lähtijöille. Ravintolasalissa on kaksi linjastoa, joista ruoka otetaan itse. Astioiden palautuslinjastolla jokainen oppilas lajittelee astiat niille varattuihin koreihin. 20