Kuntatalous. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen Använd din röst.

Transkriptio

1 Kuntatalous Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen Använd din röst.

2 Kunta palvelujen järjestäjänä, tuottajana ja rahoittajana 1 (2) Kuntalain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan Peruspalvelujen tuottamista, joko omasta toimesta tai kunnan järjestämänä Pyrkimys säilyttää palvelutoiminnassaan sekä maa- ja luonnonvarojen käytössä ekologisen ympäristön elinkelpoisena sukupolvesta toiseen Kunnan tehtävät pääasiallisesti laissa säädettyjä peruspalveluja Yleiseen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat tehtävät, jossa kunnalla on harkintavaltaa toiminnan laajuuden ja varattavien resurssien suhteen Subjektiiviset oikeudet, jossa kunnalla on ehdoton järjestämisvelvollisuus Tämän lisäksi kunta voi ottaa hoidettavakseen muita tehtäviä itsehallintonsa perusteella harkinnan mukaan

3 Kunta palvelujen järjestäjänä, tuottajana ja rahoittajana 2 (2) Kuntapalvelujen rahoitus julkisen talouden rahoitusjärjestelmän osana Kuntien itsehallintoon perustuva verotusoikeus» Kuntien verotusoikeus koskee lähinnä veroprosentteja (tulovero- ja kiinteistöveroprosentit)» Kunta voi käyttää keräämänsä verotulot palvelujen rahoittamiseen harkintansa mukaan Myös valtionosuudet ovat ilman korvamerkintää Rahoitusperiaate» Kun valtio säätää uusien tehtävien hoitamisesta, tulee sen huolehtia siitä, että kunnalla on taloudelliset edellytykset suoriutua niistä

4 Kuntien ja kuntayhtymien talous v Palkat 37 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Sosiaali- ja terveystoimi 52 % (Toimintamenot ja investoinnit) Verotulot 45 % siitä: kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 23 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Arvioidut ulkoiset menot ja tulot noin 43,2 mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto Käyttötalouden valtionosuudet 19 % Toimintatulot 27 % siitä: myyntitulot 16 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 6 % Muut tulot 3 %

5 Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v mrd Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaaliturvarahastot Valtio Julkiset kulutusmenot yhteensä 44,2 mrd., siitä kunnat ja kuntayhtymät 28,4 mrd. (64,3 %) Puolustus Elinkeinoelämän Edistäminen Yleinen järjestys ja turvallisuus Ympäristönsuojelu Sosiaaliturva Terveydenhuolto Yleinen julkishallinto Vapaaaika, kulttuuri, uskonto Koulutus Asuminen ja yhdyskunnat Lähde: Tilastokeskus

6 Talousarvion rakenne KÄYTTÖTALOUSOSA TOIMIELIN B TOIMIELIN A Tehtävä 2 Tehtävä 1 Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot INVESTOINTIOSA TOIMIELIN B TOIMIELIN A Hanke 2 Hanke 1 Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot Hanke 1 TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä RAHOITUSOSA Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot Toiminnan ja investointien rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Rahavarojen muutos

7 Tavoitteiden asettaminen, raportointi ja arviointi kunnassa 1 (2) Valtuusto määrittelee palvelutarpeet ja niiden ensisijaisuuden päättää toiminnan tavoitteista ja niiden edellyttämistä määrärahoista ja tuloarvioista Kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat antavat selvityksen valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta Tarkastuslautakunta arvioi ovatko valtuuston asettamat tavoitteet toteutuneet sekä palvelutarpeiden tasoa

8 Tavoitteiden asettaminen, raportointi ja arviointi kunnassa 2 (2) Valtuuston asettamat tavoitteet ohjaavat: 1. kunnan konsernijohtoa konserniohjauksessa 2. kunnan edustajaa tytäryhteisön yhtiökokouksessa tai vastaavassa elimessä 3. tytäryhteisön hallitusta tavoiteasettelussa Kohteet, joille tavoitteita asetetaan: Tehtävät, hankkeet, liikelaitokset, kunta/kuntayhtymä kokonaisuutena, tytäryhteisöt, kuntakonsernit Tavoiteluokitukset ja niiden tunnuspiirteet: Strategiset tavoitteet, vaikuttavuustavoitteet, tuotantotavoitteet Tavoitteiden sitovuus: Tavoitteen sitovuusaste määräytyy sille asetetun mittarin mukaan

9 Taloussuunnittelu ja talouden seuranta 1 (4) Valtuusto hyväksyy vuoden loppuun mennessä seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviossa ja -suunnitelmassa on neljä osaa: Käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa Talousarvio on valtuuston keskeisin ohjausväline, jossa:» valtuusto asettaa palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat sitovat tavoitteet» valtuusto budjetoi menoja ja tuloja koskevat arviot (sitovat määrärahat) eri tehtäville ja hankkeille» valtuusto osoittaa, miten varsinainen toiminta sekä investoinnit rahoitetaan» Toiminnan ja talouden ohjaus perustuu tavoitejohtamiseen, jossa valtuusto päättää tehtäväkohtaisista tavoitteista ja määrärahoista, ja alemmat toimielimet sekä viranhaltijat päättävät osatavoitteista sekä kaikkien tavoitteiden toteuttamistavasta

10 Taloussuunnittelu ja talouden seuranta 2 (4) Valtuustolla on laaja harkintavalta päättää talousarvion määrärahakokonaisuuksista. Valtuusto ei kuitenkaan voi hyväksyä talousarviota niin yleispiirteisenä, ettei sen enää voida katsoa käyttävän sille kuuluvaa talousarviovalta» Kaikki tiedossa olevat menot ja tulot on otettava talousarvioon

11 Taloussuunnittelu ja talouden seuranta 3 (4) Talousarvion ja -suunnitelman laadinta käynnistyy yleensä jo edellisen vuoden alkupuolella» Talousarvio ja -suunnitelma on hyväksyttävä valtuustossa ennen talousarviovuoden alkua Kirjanpidon avulla seurataan talousarvion toteutumista ja sen perusteella laaditaan tilinpäätös Tilinpäätökseen kuuluu tulos- ja rahoituslaskelma, tase, talousarvion toteutumisvertailu sekä toimintakertomus sekä niiden liitteet Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös» Konserninäkökulman tärkeyttä korostaa palvelutuotannon yhä monimutkaisempi organisointi

12 Taloussuunnittelu ja talouden seuranta 4 (4) Tilinpäätöslaskelmien perusteella lasketut taloudelliset tunnusluvut ovat tärkeitä, joilla kuvataan mm.:» Tilikauden tuloksen muodostumista» Rahoituksen riittävyyttä» Taloudellista asemaa ja velkaantuneisuutta Seuraamalla useita, eri asioita kuvaavia tunnuslukuja saadaan kokonaisvaltainen kuva kunnan taloudesta ja sen kehityksestä

13 Kunnan toiminnan ulkoinen tarkastus Ulkoisesta tarkastuksesta vastaa tarkastuslautakunta sekä JHTT-tilintarkastaja Kunnanvaltuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien tarkastuksen järjestämistä varten» Tarkastuslautakunta on poliittinen luottamuselin: puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan oltava valtuutettuja» Tarkastuslautakunta valmistelee valtuustossa päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat Tarkastuslautakunta tekee valtuustolle esityksen JHTT-tilintarkastajasta, joka tarkastaa» onko kunnan hallintoa hoidettu lain ja valtuuston päätösten mukaisesti» onko kunnan tilinpäätös ja konsernitilinpäätös laadittu oikein ja antavatko ne oikeat ja riittävät tiedot tilikauden toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista» ovatko valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annetut tiedot oikeita» onko kunnan sisäinen valvonta ja konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti

14 Kunnan toiminnan sisäinen valvonta ja tarkastus Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää ja se kuuluu hyvään hallintotapaan; siksi sen pitäisi sisältyä kunnan kaikkiin toimintoihin (ml. päätöksenteko) Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat mm.» riskienhallintajärjestelmien toimivuus, asetettujen tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta ja omaisuuden hoidon valvonta» annettujen määräysten ja ohjeiden noudattaminen sekä toiminnan tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Sisäinen tarkastus on osa sisäistä valvontaa. Sisäinen tarkastus voidaan järjestää kunnan omana toimintana (palkattu sisäinen tarkastaja) tai se voidaan hankkia ulkopuolisilta palvelun tuottajilta

15 Valtion ja kuntien verorahoitus vuonna 2010, mrd. Tilinpäätösten mukaan Rahoitus lakisääteisiin tehtäviin KUNNAT verotulot 18,3 Valtionosuudet 7,4 1,4 VALTIO verotulot 32,2 22,7 1,2 15,8 5,0 3,0 1,5 Alv ja muut verot Kiinteistövero Vero ansiotuloista Yhteisövero Vero pääomatuloista

16 Kuntien verotulot 1 (2) Kunnallisveroa maksetaan ansiotuloista Kuntien verotuloista yli 85 % muodostuu kunnallisveron tuotosta Kunnanvaltuusto määrää kunnallisveroprosentin vuosittain Vuonna 2012 kunnallisveroprosentti on keskimäärin 19,25 % Ansiotuloista ja veroista tehtävistä vähennyksistä johtuen todellinen maksuunpantava kunnallisvero on alhaisempi ja vaihtelee tulotason mukaan

17 Kuntien verotulot 2 (2) Kunnat saavat lakisääteisen osuuden yhteisöveron tuotosta Yhteisöveron osuus kuntien verotuloista on noin 8 % Lakisääteinen osuus on 23,34 % yhteisöveron tuotosta. Vuosina osuus maksetaan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna sen ollessa 28,34 % Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta jaetaan kuntien kesken kunnassa toimivien yritysten maksamien yhteisöverojen ja kunnallisen metsäerän suhteessa Kiinteistövero on kunnallinen vero Kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista on noin 6 % Kunnanvaltuusto määrää kunnassa käytettävät kiinteistöveroprosentit vuosittain

18 Kuntien valtionosuusjärjestelmä 1 (2) Tavoite Valtionosuusjärjestelmän tärkeimpänä tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen koko maassa. Rakenne Valtionosuusjärjestelmä koostuu» kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta (käyttötalouden valtionosuusjärjestelmä) ja» tulopohjan tasauksesta (laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus). Määräytyminen Valtionosuudet ovat laskennallisia ja perustuvat asukas- tai suoritemäärien lisäksi kunnan palvelutarvetta ja palvelutoiminnan kustannuksia kuvaaviin olosuhdetekijöihin. Valtionosuudet eivät perustu suoraan toteutuneisiin kustannuksiin. Valtio osallistuu palvelujen rahoitukseen valtionosuusprosentin mukaisella osuudella. Kuntien itse rahoitettava osuus on asukasta kohden yhtä suuri kaikissa kunnissa

19 Kuntien valtionosuusjärjestelmä 2 (2) Hallinto Hallinnollisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä muodostuu kahdesta osasta,» valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja» opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa vuoden 2010 alusta alkaen. Käyttö Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen» Rahoituksen saaja itse päättää valtionosuusrahoituksen tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä

20 Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on myös toimia tulopohjan tasaajana Valtionosuuksia määrätessä otetaan huomioon kunnan oma tulopohja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella

21 Kunnan rahatoimi 1 (4) Tehtävät: lainarahoitus, rahavarojen sijoittaminen, maksuvalmiuden ylläpitäminen ja maksuliikenteen hoito. Valtuusto päättää lainanotosta, lainanannosta ja pitkäaikaisista sijoituksista sekä sijoitustoiminnan periaatteista. Lainanotossa toimivaltaa voidaan siirtää liikelaitoksen johtokunnalle. Muutoin rahatoimesta vastaa kunnanhallitus. Rahatoimen käytäntöjä hoitaa talousjohtaja tai muu vastaava viranhaltija

22 Kunnan rahatoimi 2 (4) Lainarahoitus (varainhankinta) Investointien rahoittaminen ja maksuvalmiuden ylläpitäminen Kunnan taseessa ryhmittely pitkäaikaiset (pääasiassa investoinnit) ja lyhytaikaiset (maksuvalmiuden hoito) lainat Lainarahoitus ollut n. 1/3 investointien hankintamenoista Lainakanta vielä kohtuullinen, jos osuus vuotuisista käyttötuloista on 1/3 tai pienempi. Kunnat siirtäneet tehtäviään omistamilleen yhtiöille => pääosa lainavastuista yhtiöissä. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta Lähde: Tilastokeskus ja peruspalveluohjelma

23 Kunnan rahatoimi 3 (4) Sijoitustoiminta Jakautuu kunnan toimialaan liittyvään sekä kassavarojen sijoittamiseen. Toimialaan liittyvät: antolainoja sekä osake- ja osuuspääomasijoituksia, joilla turvataan kuntaan liittyvien ja kuntaa palvelevien yhteisöjen toiminnan käynnistäminen tai jatkuminen. Kassavarojen sijoittaminen: turvaavasti ja tuottavasti = luottoja hintariskin rajaaminen siten, ettei vaaraa pääoman menettämisestä ole tai se on vain vähäinen. Valtuuston määriteltävä: periaatteet luottoriskiä sisältäville sijoituksille, millä ehdoilla kassavaroja voidaan sitoa yli vuoden ajaksi sekä sijoitusten hajautus

24 Kunnan rahatoimi 4 (4) Maksuvalmius Rahoituksen suunnittelun tarve syntyy menojen ja tulojen eriaikaisuudesta. Vuositasolla rahoituksen riittävyys osoitetaan rahoituslaskelmassa. Maksuvalmiussuunnitelmassa (päivitetään rullaavasti edelliskuukausien toteutumien perusteella) talousarvion menot ja tulot jaksotetaan kuukausieriksi. Kassabudjetoinnissa ennakoidaan päiväkohtaisesti kassaan ja kassasta maksuja. Maksuvalmiuden lisäksi on voitava ennakoida myös kassaylijäämien ajoittuminen ja määrä, jotta niille saataisiin mahdollisimman hyvä tuotto. Kunnan maksuvalmiudeksi riittävät yleensä päivän kassamenoja vastaavat varat

25 Palvelutuotannon tuottavuus ja vaikuttavuus 1 (3) Hyvinvointituottavuus = vaikuttavuus/panos Tuottavuus = tuotos/panos Ulkopuoliset tekijät Panokset Raha, työntekijät, tilat jne. Tuotantoprosessi Voimavarojen yhdistely, tuotantoteknologia Tuotos Suoritteet, palvelut Vaikuttavuus Muutos tavoitellussa asiassa Esim. Lisätään panostusta polvileikkauksiin, jonka seurauksena kustannukset kasvavat 3 %. Panostusten seurauksena leikkausten onnistumisprosentti eli vaikuttavuus kasvaa 4,5 %. Silloin hyvinvointituottavuus paranee 1,5 % (4,5 % 3 %) Ulkoisvaikutuksena työelämän laatu saattaa heikentyä (työmäärän kasvaessa), jolloin tuottavuus on saatu muun asian kustannuksella. Onnistumisprosenttiin saattaa vaikuttaa myös ulkoiset tekijät, jotka tulisikin huomioida mittarissa. Ulkoisvaikutukset Työelämän laatu, ympäristö jne

26 Palvelutuotannon tuottavuus ja vaikuttavuus 2 (3) Kuntien palveluiden tehtävänä on tuottaa hyvinvointia kuntalaisilleen Panosten ja tuotosten tarkastelu, ilman laadun ja vaikuttavuuden huomioon ottamista, saattaa johtaa sellaisiin tehostamistoimiin, joissa palvelun laatu ja vaikuttavuus kärsivät Tuottavuusmittauksessa tulisikin keskittyä panosten ja vaikuttavuuden väliseen suhteeseen (hyvinvointituottavuuteen) Laatu voidaan nähdä panosten, tuotoksen ja prosessin laatuna Mikäli hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta verrataan suoraan panoksiin, tulee laatu huomioiduksi automaattisesti, koska parantunut laatu lisää palveluiden vaikuttavuutta

27 Palvelutuotannon tuottavuus ja vaikuttavuus 3 (3) Tuottavuusmittarit eivät yleensä huomioi tehostamisen ulkoisvaikutuksia kuten työelämän laatua, ympäristöä, eettisiä tekijöitä jne. Kestävällä tuottavuusmittarilla tarkoitetaan mittaria, joka huomioi tehostamiseen liittyvät ulkoisvaikutukset (mm. työelämän laadun) Tuottavuuden ja tehokkuuden tavoittelussa tulisikin aina huomioida laadun ja vaikuttavuuden lisäksi ulkoisvaikutukset Kestävä tuottavuus syntyykin usein innovaatioista, mm. palveluverkon kehittämisestä tai toimivien sähköisten järjestelmien käyttöön otosta Silloin tuottavuuden lisääntyessä, saattaa esim. työelämä laatu parantua, kun työntekijöillä jää enemmän aikaa varsinaiseen ydintyöhön

28 Lue lisää