AIKUISPSYKIATRIAN LASTEN TUKIMALLI ( POLA ): PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISPSYKIATRIAN LASTEN TUKIMALLI ( POLA ): PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI"

Transkriptio

1 AIKUISPSYKIATRIAN LASTEN TUKIMALLI ( POLA ): PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Sirkku Tyni pilotin vastuuhenkilö/projektisuunnittelija

2 Sisällys 1. Johdanto Aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimalli -pilotin tavoitteet Pilotin kasvualusta Käytännön työ erikoissairaanhoidossa: tarve ja tahto potilaiden lasten huomioimiseen Tutkimustieto Lainsäädännön velvoitteet Muiden hankkeiden antama pohja ja vetoapu Verkoston koordinointi: Kaste-hankkeeseen kuuluvan VeTeTH -hankkeen tulosten hyödyntäminen Mielenterveydestä puhumisen helpottaminen: Miete: lasten ja vanhempien kanssa työskentely Tukihenkilöitä lapsille ja tietoa tukihenkilötoimintaan liittyvistä kysymyksistä: Satuke Muiden sairaanhoitopiirien toimintamallien antama esimerkki Pilotin toteuttaminen Pilotin toimijat Pilotin kulku Kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden resurssien kartoitus ja rekrytointi Kolmannen sektorin yhteistyöverkoston hahmottuminen Kuntayhteistyön etsiminen Korkeakouluyhteistyö Mallin siirtäminen käytäntöön Toimintamallin Aikuispsykiatristen potilaiden lasten tukeminen eri erikoissairaanhoidon, kuntatoimijan ja kolmannen sektorin yhteistyönä kuvaus Toimintamallin rakenne: toimintaprosessi Eri toimijoiden roolit Taustaprosessit Lapsen huomioimisen prosessi erikoissairaanhoidossa tarkemmin Kummiprosessi tarkemmin Kummien rekrytointi Kummien valinta Kummin strukturoitu haastattelu Kummien valmentaminen tehtävään Kummien tukeminen Lapselle tukea netin kautta? Toimisivatko internetin tukipalvelut osana monitahoista tukiverkostoa Pilotin arviointia LÄHTEET LIITTEET 2

3 1. Johdanto Aikuispsykiatrian lasten huomioiminen pilotti (POLA) alkoi ja päättyi Pilotti kuului uutena osana Länsi 2013 hankkeeseen, jossa jatkettiin Länsi hankkeessa aloitettua varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallien kehittämis- ja juurruttamistyötä. Tavoitteena Länsi 2013 hankkeessa oli ongelmien ylisukupolvisen siirtymisen ehkäiseminen ja keskiössä päihde- ja mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen ja puheeksi ottamisen menetelmät. Länsi 2013 päättyi Aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukimalli -pilotin tavoitteet POLAn tavoitteena oli kehittää erikoissairaanhoidon, kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön toimintamalli, jolla voitaisiin järjestää ennaltaehkäisevää tukea lapsen elämään. Mallin pohjaksi pilotissa oli tavoitteena sekä kartoittaa olemassa olevia erikoissairaanhoidon ulkopuolisia resursseja lapsiomaisen tarvitseman tuen järjestämiseksi että rekrytoida uusia resursseja vapaaehtoistyöstä. Varsinkin pitkäaikaista preventiivistä tukea tarjoavia tahoja etsittiin. Tuloksena olisi lapselle ennaltaehkäisevää lisätukea tarjoavien, mielellään pitkäaikaisesti lapsen elämässä olevien tukihenkilöiden, ns. kummien löytyminen. Tavoitteena oli rakentaa sellaisia käytäntöjä, että yhteistyön jatkuminen kummien rekrytoinnissa ja eri jäsenkuntien alueellisten tukimahdollisuuksien jatkuva päivittyminen olisi mahdollista. Kohderyhmänä ja hyötyjinä ovat ne aikuispsykiatrian potilaiden lapset, joille ei synny lastensuojelun asiakkuutta, mutta joiden kasvuolosuhteet aiheuttavat suurentuneen psyykkisen sairastumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen riskin tulevaisuudessa. Toimiva perustason, kolmannen sektorin ja erikoissairaanhoidon yhteistyö olisi keino auttaa aikuispotilasta takaamaan lapsille riittävän tuen, jotta vanhemman sairauden vuoksi uhattuna oleva hyvinvointi lisääntyisi, ja riskinä oleva psyykkinen sairastuminen voitaisiin ennaltaehkäistä. Toimintamalli haluttiin rakentaa sellaiseksi, että se ei rasittaisi kohtuuttomasti eri toimijoita, mutta pystyisi saattamaan apua kaipaavat ja sitä tarjoavat yhteen. Keinona tähän on käyttää hyväksi olemassa olevia organisatorisia ja tiedollisia rakenteita. Kummeja oli tarkoitus tavoitella pilottialueelta (Säkylä, Köyliö, Eura, Eurajoki, Nakkila, Harjavalta, Kokemäki) ja lähikunnista. Kummien rooli on toimia aikuispsykiatrian perheiden lapsille/nuorille kasvua tukevina luotettavina aikuisina, joiden kanssa he voivat puhua perhetilanteestaan ja tuntemuksistaan luottamuksellisesti ja harrastaa arkisia, sekä lapselle että kummille rakentavia ja hyvinvointia tuottavia aktiviteetteja. 3

4 3. Pilotin kasvualusta Aikuispsykiatrian potilaiden lasten huomioiminen on monesta syystä ajankohtainen ja valtakunnallisesti kehittämisen kohteena, Tarve nousee sekä käytännön työssä tehdyistä havainnoista ja keskusteluista, lainsäädännöstä että asiasta tehdyistä tutkimuksista. Aikuispsykiatrian potilaiden lapset muodostavat riskiryhmän, joiden tukeminen on onnistuessaan tehokasta preventiivistä toimintaa Käytännön työ erikoissairaanhoidossa: tarve ja tahto potilaiden lasten huomioimiseen Satakuntalaisessa psykiatriassa aikuispsykiatristen potilaiden lasten usein vaikea tilanne on tunnustettu tosiasia ja haaste, jota on käytännön tasolla pyritty pitkään työstämään. Voidaan useinkin nähdä, että vanhemman psyykkinen sairaus vaikuttaa kehittyvän lapsen arkitodellisuuteen monin yksilöllisin tavoin, ja että ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tarve on olemassa. Vuonna 2009 tehdyssä suppeassa Satakunnan sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian yksiköihin suunnatussa sisäisessä kartoituksessa tuli esiin, että lasten tilanne huomioidaan, mutta toisaalta arvioitiin, että kaivattaisiin aikuispsykiatriaan yhteistä toimintamallia lasten tuen tarpeen arvioimisen ja tuen järjestämiseen. Satakunnan sairaanhoitopiirissä psykiatrisen hoidon toimialueella toimiva psykoedukatiivista työtä kehittävä työryhmä sai jo 2010 silloiselta psykiatrian johtoryhmältä velvoitteen selvittää potilaiden lasten tilannetta ja aloittaa sitä systematisoivan yhteisen toimintamallin kehittäminen. Toimintamallia työstämään perustettiin työryhmä, jossa oli psykologian, hoitotieteen ja sosiaalityön edustus. Kehittämistyössä oltiin myös yhteistyössä lastensuojelun kanssa. Vuonna 2012 toimintamalli oli perusteiltaan valmis. Siinä kuvataan yksityiskohtaisesti lasten huomioimisen prosessi avo- ja laitoshoidossa, luetellaan siihen kuuluvat välttämättömät ja valinnaiset toimenpiteet sekä esitetään mikä olisi toimiva työnjako tilanteessa, jossa aikuispsykiatrian potilaalla on lapsia. Pohjana mallissa on Toimiva Lapsi & Perhe -kokonaisuus sovellettuna Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian käytäntöihin. Siinä korostetaan lasten huomioimiseen liittyvää hoitavien henkilöiden vastuuta ja vastuun katkeamatonta siirtymistä sekä yhteistyötä, erityisesti potilaan ja mahdollisen toisen vanhemman vanhemmuuden kunnioittamista. Tavoitteena on preventiivistä tukea tarvitsevien lasten identifiointi ja tarvittavan, mieluiten pitkäaikaisen preventiivisen tuen järjestäminen. Pyritään lapsen tilanteen helpottamiseen myös varmistamalla vanhemman sairauden, sen vaikutusten ja hoitotilanteen rakentava puheeksi otto lapsen kanssa. Kun nämä onnistuvat, yhteinen ymmärrys tilanteesta ja tarvittavan tuen sopiminen lapselle perheen ulkopuoleltakin tulevat helpommin mahdollisiksi. Perheen ulkopuolisten preventiivisten toimenpiteiden pelkän tarpeen toteaminen ei luonnollisestikaan vielä riitä: lapselle suunnatun tuen toteutumiseksi tarvitaan aikuispsykiatrian ulkopuolista resurssia ja reitti, jota kautta lapsen tarve ja saatavissa oleva tuki kohtaavat. 4

5 3.2. Tutkimustieto Lasten ja nuorten mielenterveyden kannalta huomattavan riskiryhmän muodostavat perheet, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat sairastuneet vakavaan mielenterveyden häiriöön. Riski sairastua psyykkisesti on näissä perheissä moninkertainen, ja todentunut useissa tutkimuksissa. Arviot riskin suuruudesta vaihtelevat tutkimuksesta toiseen. Esimerkiksi Beardslee on työryhmineen arvioinut, että n. 40% vakavaa masennusta sairastavien vanhempien lapsista sairastuu ennen 20:tä ikävuottaan ja n.60% ennen 25:tä vuotta. Myös muissa häiriöissä on vaara lasten sairastua kohonnut. Vanhemman ja perheen ongelmat voivat vaikeuttaa lasten tunne-elämän, sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehitystä ja johtaa ongelmiin muilla kehityksen osa-alueilla (Solantaus 2005). Suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne lapset, joilla on heikommat resurssit esim. sairauden, vammaisuuden tai vanhempien ongelmien vuoksi. (Paananen, Ristikari, Merikukka, Rämö & Gissler 2012). Haitalliset vaikutukset välittyvät vuorovaikutuksen kautta. Voidaan sanoa, että käytettävän tutkimustiedon valossa preventiivisten toimenpiteiden tarpeessa ovat erityisesti lapset, joiden kasvuolosuhteille on ominaista lähiverkoston, nimenomaan tukea antavan lähiverkoston vähyys, seurauksena hyvää kehitystä edistävien suojaavien tekijöiden puute. Toisaalta preventiiviset toimenpiteet on todettu tehokkaiksi. Vuonna 2012 tehdyn meta-analyysin mukaan jälkikasvun häiriöiden ehkäiseminen on mahdollista, ja hyvin erilaisillakin preventiivisillä interventioilla riski häiriöille vähenee noin 40 %. Seitsemäätoista interventiota kohti ehkäistään yhden lapsen/nuoren diagnosoitava häiriö (Munder & Egger 2012). Suomessa uraauurtavaa työtä lasten huomioimisen työmenetelmien kehittämiseksi on tehnyt Tytti Solantaus. Hänen ja Mika Niemelän työskentelyn perusteella on kehitetty Toimiva lapsi ja perhe työmenetelmäperhe on laajalti käytössä Lainsäädännön velvoitteet Terveydenhuoltolain (70 ) ja lastensuojelulain (10 ) lakiuudistusten myötä aikuisille suunnatuissa palveluissa tulee huomioida perheen lasten hyvinvointi. Lakien tarkoituksena on ehkäistä ongelmien ylisukupolvisuutta huomioimalla lapset ja heidän hyvinvointinsa mahdolliset puutteet varhaisessa vaiheessa. Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuoltotai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen. (Terveydenhuoltolaki /1326:70, Lastensuojelulaki /417 : 10 ) 5

6 3.4. Muiden hankkeiden antama pohja ja vetoapu Lasten tuen tarve on ajankohtainen kysymys, johon on tartuttu muuallakin. Länsi-Suomen alueen Kastehankkeen useat osahankkeet luovat pohjaa ja onnistumisen edellytyksiä lasten huomioimisen organisoinnille: Verkoston koordinointi: Kaste-hankkeeseen kuuluvan VeTeTH -hankkeen tulosten hyödyntäminen Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella toteutettiin VeTeTH -osahanke Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimana Satakunnan sairaanhoitopiirissä , osana Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuollot -hanketta. Sen tavoitteisiin kuului kehittää Terveyden edistämisen koordinaattori verkostoa ja koota verkoston keskeiset työryhmät. Verkoston tavoitteena oli toimia terveyden ja hyvinvoinnin keskeisenä koulutusagendana ja edistää parhaiden terveyden edistämiskäytänteiden vaihtoa jäsentensä kesken. Osahankkeen tuloksena on Sairaanhoitopiirin alueen kattava terveyden edistämisen yhdyshenkilöjärjestelmä. Keski-Satakunnan terveyspiirin yhteisen terveyden edistämisen yhdyshenkilön kanssa on sovittu yhteistyöstä. Tätä olemassa olevaa verkostoa olisi mahdollista käyttää hyväksi koordinoitaessa muidenkin sairaanhoitopiirin alueen kuntien kummitoiminnan ohjautumista esimerkiksi POSA:n alueella Mielenterveydestä puhumisen helpottaminen: Miete: lasten ja vanhempien kanssa työskentely MIETE-hankkeessa ( ) kehitetyn Miete-kuntoutuksen pääpaino on lapsen tilanteen helpottamisessa tukemalla lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja vuorovaikutusta sekä lisäämällä avoimuutta mielenterveysongelman käsittelyssä. Tavoitteina on paitsi lisätä perheen myönteistä vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä, myös mm. auttaa vanhempaa kertomaan lapselle omasta sairaudestaan ja lisätä lapsen tietoa vanhemman sairaudesta. Neuvottelussa Miete-hankkeen työntekijän kanssa tuli esiin Miete-kuntoutuksen suuntautuminen enemmänkin lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen kuin lapsen yksilölliseen tukemiseen Perustasolle tietoa ja motivaatiota ennaltaehkäisyyn: Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotti: Yhtenä Keski-Satakunnan ja Pyhäjärviseudun pilotin ( ) tavoitteena oli ylisukupolvisten ongelmien tunnistaminen ja ehkäisy peruspalveluissa. Yhtenä menetelmänä mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseen pilotissa koulutettiin Toimiva lapsi ja perhe menetelmiin. Tämä perustason toimijoiden tietous helpottaa yhteistyötä. Ongelmien noustessa entistä paremmin ajoissa ilmi se herättää sitä kauttakin tarvetta tuen löytämiseen sitä tarvitseville lapsille. 6

7 PäivänKakarat auta lapsiomaista: Omaiset mielenterveyden tukena ry. PäivänKakarat auta lapsiomaista on Omaiset mielenterveyden tukena keskusliiton toteuttama ja Suomen lääkäriliiton hyväntekeväisyysrahoilla mahdollistanut hanke, jonka tarkoitus on tukea erityisesti psyykkisesti sairaiden vanhempien lapsia ja vahvistaa lapsilähtöistä työtä varsinkin syrjäseuduilla. Käytännön työmuotoihin kuuluu järjestää koulutuksia, joissa opitaan käyttämään Lapset puheeksi työmallia, yhteistyössä kunnan peruspalveluiden työntekijöiden kanssa. Omaiset mielenterveyden tukena Länsi- Suomen yhdistys on mukana tässä toiminnassa. Lisäresurssin hakemista erityisesti lapsen pitkäaikaiseen preventiiviseen tukemiseen suunnitelmaan ei sisälly Tukihenkilöitä lapsille ja tietoa tukihenkilötoimintaan liittyvistä kysymyksistä: Satuke Satuke-hanke ( ) oli Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piirin hanke, tavoitteena kehittää koulutettujen vapaaehtoisten tukihenkilöiden tukihenkilöpankki osaksi lastensuojelun avohuoltoa. Tukihenkilön rooli on olla tukena lastensuojelun avohuollon asiakkaan olevan lapsen tai nuoren elämässä. Hankkeeseen liittyvästä Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimustoiminnasta oli tuloksena myös paljon tietoa tukihenkilötoiminnasta. Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan alueella tukihenkilötoiminta on nykyisellään maksullista ja lastensuojelun asiakkuus on sen edellytyksenä Muiden sairaanhoitopiirien toimintamallien antama esimerkki Muiden sairaanhoitopiirien toimintamalleja kartoitettiin kyselynä ja analysoimalla muita saatavissa olevia tietoja, toteuttajana sosiologian opiskelija Victoria Storberg. Kaikkien sairaanhoitopiirien aikuispsykiatrian toimialueille lähetettiin sähköpostitse tiedustelu tarkoituksena selvittää hyviä toimintamalleja tekeillä olevan mallinnuksen taustaksi. Vastauksia saatiin yhteensä 10 kpl. Tiedustelussa oli seuraavat kolme kysymystä: Kun potilaalla on lapsia: 1. Onko aikuispsykiatrian potilaiden lasten tukemiseksi muodostunut vakiintuneita yhteistyökuvioita muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin tai seurakuntien yms. kanssa? Jos on, ketkä ovat toteuttajina? 2. Onko teillä käytössä tukihenkilötoimintaa, joka ei ole lastensuojelun hallinnoimaa? Jos on, ketkä ovat toteuttajina? 3. Mikä on ollut toimiva järjestely tuen organisoinnissa? Onko nimettyjä yhteyshenkilöitä? 7

8 Selvityksen mukaan näyttää tavalliselta, että selkeää mallia siitä, kuinka toimia tilanteissa, joissa potilailla on lapsia, ei ole. Toimintaa on, mutta sitä ei usein ole organisoitu ja strukturoitu selkeästi. Poikkeuksetta kaikkialla on pohjana Toimiva Lapsi & Perhe -työmalli. Sen pohjalta koulutuksia järjestetään suhteellisen paljon. Toiminta potilaiden lasten hyväksi on jonkin verran verkostomaista, ja kolmatta sektoria käytetään, mutta selkeää kuviota ei ole. Selvityksessä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri näyttäytyi ainoana, jossa tukimalli sisältää kolmannen sektorin avun tukihenkilöineen selkeässä muodossa. Kyselyn perusteella yhteistyötä oli Tampereen kaupunkilähetyksen KIMPASSA -perhetoiminnan kanssa. Internetlähteistä ilmeni yhteistyötä myös Omaiset mielenterveystyön tukena ry:n kanssa. POLAn tavoitteiden, lapsiomaisten preventiivisen tuen kannalta nousee erityisesti esiin Pirkanmaan alueella toimiva Pelastakaa lapset ry, joka on aktiivisesti kehittänyt tukihenkilötoimintaa. Tukihenkilötoimintaa ollaan järjestämässä RAY:n resursoimana myös terveydenhuollon käyttöön laajasti, ulottuen koko Lounais-Suomen alueelle. Tämä yhteistyötaho olisi neuvottelujen perusteella nousemassa myös Satakunnan sairaanhoitopiirin keskeiseksi yhteistyökumppaniksi jatkossa, koska Pelastakaa lapset ry:n tämä yksikkö voi alueellamme sekä rekrytoida että kouluttaa tukihenkilöitä aikuispotilaiden lasten tarpeisiin. Edelläkävijänä lasten huomioimisessa ja omaleimaisena voidaan pitää Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä. Psykiatrian osana toimii Huomioi Lapset poliklinikka, joka on syntynyt pitkän kehittämistyön tuloksena, taustalla 1992 alkanut Akkula hanke ja sen jälkeen Huomioi lapset hanke. Poliklinikan tehtävänä on perheiden kanssa tehtävän työn lisäksi lapsikeskeisten työmenetelmien kouluttaminen, konsultointi ja työnohjaus. Prosessien pituus vaihtelee, perheiden kanssa tehtävä työ voi olla kestoltaan vuosiakin. Lapset ovat mukana prosessissa, ja heidän äänensä nostetaan esiin. Poliklinikan rooli voi olla myös verkostollisen yhteistyön mahdollistaminen. Järjestelmä sisältää myös tietynlaisen erikoissairaanhoidon yhdyshenkilöajatuksen: koulutetut hoitoammattilaiset nimetään selvityksen mukaan lapsiagenteiksi, jotka säännöllisesti jakavat ajatuksia ja saavat uusinta tietoa lasten huomioimisesta. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin vastauksen mukaan sairaanhoitopiirissä on vakiintunut yhteistyötä eri mielenterveysjärjestöjen kanssa tuen järjestämiseksi, mutta ei tukihenkilötoimintaa. (Storberg 2013) 8

9 4. Pilotin toteuttaminen 4.1. Pilotin toimijat POLAlle perustettiin sen toiminnan tueksi laajapohjainen ohjausryhmä. Ohjausryhmän kokoonpano oli seuraava: POLAn ohjausryhmä : Jaana Hietakangas, perhepalveluiden esimies, Mannerheimin lastensuojeluliiton Satakunnan piiri Sirke Jaakkola, perhetyöntekijä, Nakkilan kunta Alpo Komminaho, projektipäällikkö, Satshp Matti Järvinen, psykososiaalisten palvelujen päällikkö, Porin kaupunki Mari Levonen, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Porin kaupunki Maria Ollila, Harjavallan sairaalan sairaalateologi, Harjavallan srk Jaakko Viitala, toiminnanohjaaja, Omaiset mielenterveystyön tukena, Länsi-Suomen yhdistys Anita Järvinen, sosiaalityöntekijä, Satshp Kristiina Puolakka, ylihoitaja, Satshp Kaisu-Leena Raikisto, johtava sosiaalityöntekijä, Satshp Sirkku Tyni, johtava psykologi, pilotin vastuuhenkilö, Satshp Projektisuunnittelijan taustatukena toimi harvajaksoisesti kokoontuen pienempi tukiryhmä, työhansikas, jonka kokoonpano oli Alpo Komminaho, Kristiina Puolakka, Kaisu-Leena Raikisto ja Sirkku Tyni. Sekä laajapohjaisemman ohjausryhmän että sairaanhoitopiirin oman ns. työhansikkaan työskentely alkoi tehokkaasti, mutta pilotin loppua kohti, projektisuunnittelijan puuttuessa kokoukset eivät päässeet toteutumaan. Pilotin projektisuunnittelijana toimi sosiaaliohjaaja Kati Lehtotie. Sen jälkeen projektisuunnittelijan tehtäviä hoiti jonkin aikaa sosiaalityöntekijä Katariina Strander. Kolmatta projektisuunnittelijaa ei saatu, vaan vastuuhenkilö kokosi osa-aikaisena projektisuunnittelijana pilotin loppumetrit raportiksi. Tämä työntekijäpanoksen hajanaisuus johti siihen, että vaikka paljon saavutettiinkin, muutamat käytännön suunnitelmat ja neuvotteluyhteydet katkesivat, ja pilotti jäi osittain kesken Pilotin kulku Ensimmäinen vaihe pilotissa oli tiedottaminen ja yhteistyön avaukset pilottialueelle. Alettiin kartoittaa alueella toimivia julkisen terveydenhuollon ulkopuolisia tahoja, joiden kautta vapaaehtoisten kummien löytyminen voisi olla mahdollista ja haettiin toimivaa yhteyttä kuntatasolle. 9

10 Kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden resurssien kartoitus ja rekrytointi Toteutettiin yhteydenotot alueen kolmannen sektorin toimijoihin ensin piiritasolla (MLL satakunnan piiri, Marttojen Satakunnan piiri, Punaisen ristin satakunnan piiri). Piirien kiinnostuttua toiminnasta otettiin yhteyttä kuntien paikallisyhdistyksiin. Yhteistyötä syntyi MLL:n kanssa ideoinnin merkeissä. Lisäksi pilotin alkuvaiheessa tehtiin yhteydenottoja seurakuntiin, joista Eurajoen, Harjavallan, Kokemäen ja Säkylän seurakunnat osoittivat kiinnostusta ja nimesivät yhdyshenkilöt. Tätä yhteyttä ei pilotissa myöhemmin pidetty yllä, mutta kanavan käyttäminen rekrytointiin olisi mahdollista ja aiheellista jatkossa. Marttaliiton paikallisyhdistysten kautta yhteistyö ei lähtenyt käyntiin. SPR:n kanssa käytännön yhteistyötä paikallisella tasolla ei pilotin aikana neuvotteluissa saatu luotua, vaan SPR:n ystävätoiminta suuntautuu oman painopistealueensa mukaisesti toisin. Tehtiin alustavat yhteydenotot oppilaitoksiin (SAMK, DIAK, Sataedu ja Porin yliopistokeskus). Satakunnan ammattikorkeakouluun syntyi yhteistyön avaus, kiinnostusta yhteistyömuotojen löytymiselle. Pilotin tavoitteena oli löytää resurssia nimenomaan lasten pitkäaikaiseen preventiiviseen tukemiseen. Kartoituksesta saatiin yleiskuva, jonka mukaan lasten tukemiseen on vahvaa osaamista ja tahtoa. Tukemisen painopisteet ja toimintatavat ovat vakiintuneita ja vaihtelevat toisiaan täydentäenkin eri toimijoilla. Perheen ja vanhemmuuden tukeminen on vahvuusalueena Omaiset mielenterveyden tukena ry:n toiminnassa. MLL:n toiminta suuntautuu lastensuojelun asiakkaina oleville. Porin seudun isovanhemmat harjoittaa toimintanaan varamummi ja varapappa työtä järjestäen tukea niille, jotka ottavat yhteyttä, myös terveydenhuollosta. Pelastakaa lapset järjestön Tampereella toimivan yksikön kanssa tehtävä käytännön yhteistyö kummien rekrytoinnissa on muodostunut mallissa tärkeäksi. Viestinä keskusteluista näiden toimijoiden kanssa silloiselle projektisuunnittelijalle tuli, että kummien löytäminen aikuispsykiatrian potilaille on mahdollista ja tahto tekemiseen on olemassa. Jatkosuunnitelmana oli järjestää yhteistyökumppaneille yhteinen keskustelutilaisuus, mitä ei kuitenkaan projektisuunnittelijan vaihduttua toteutettu Kolmannen sektorin yhteistyöverkoston hahmottuminen Yhteistyön jatkuminen malliluonnoksen kannalta edellyttää yhteistyökanavien uudelleen avaamista löydettyihin yhteistyötahoihin, myös niihin, joiden kanssa yhteistyö jäi käytännön syistä kesken (esimerkiksi seurakunnat). Uusien työmuotojen edellyttäminen toimijoilta, käytännössä usein ennestään kuormitetuilta vapaaehtoisilta aktiiveilta on neuvottelujen perusteella vaikeaa. Yhteistyömuodoksi siivilöityi yhdyshenkilön sopiminen. Järjestön, seurakunnan tms. toimijan yhdyshenkilön roolina olisi ainoastaan yhdyskanavana toimiminen. Hänen kauttaan hoituisi mainostaminen, uusien kummien rekrytointi ja motivoiminen valmiiden esitteiden avulla (liite 3) ja mahdollisuuksien mukaan potilaiden lasten asian ottaminen mukaan jäsentilaisuuksien ohjelmaan. Tämän toiminnan ylläpitäjänä ja 10

11 muistuttajana olisi erikoissairaanhoito vuosittaisen kutsutilaisuuden kautta. Toisena rooliin kuuluvana tehtävänä olisi välittää kuntatason yhdyshenkilön yhteystiedot kummiehdokkaalle. Nämä yhteistyön muodot ovat ehdotuksia, joista on myönteisessä hengessä keskusteltu, mutta jotka pilotin tilanteessa ovat strukturoidusti sopimatta Kuntayhteistyön etsiminen Pilottialueen kunnista Harjavallassa, Eurajoella, Köyliössä, Säkylässä käynnistetyissä neuvotteluissa ovat eri toimijat ilmaisseet kiinnostusta yhteistyön kehittämiseen. Keskeinen kysymys kuntayhteistyössä oli mahdollisen esiin nousevan vapaaehtoisresurssin koordinointi, erityisesti yhteyden muodostaminen resurssin ja tarpeen välille. Kuntatason yhteistyötä käynnistettiin pilotin alkukuukausina ottamalla pilottialueen Keski-Satakunnan etsiviin nuorisotyöntekijöihin, jotka olivat valmiita yhteistyöhön vuotiaiden tukemiseksi. Ohjausryhmässä nousi esiin myös lastensuojelun perhetyöntekijöiden käyttäminen kuntatason yhteyshenkilöinä. Mallissa päädyttiin kuitenkin etsimään yhdyshenkilötahoa, joka pystyisi luontevasti toimimaan useamman kunnan alueella. Tällainen löydettiin käyttämällä jo olemassa olevaa rakennetta, Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymässä vakituisena toimijana olevaa terveydenhuollon yhdyshenkilöä Korkeakouluyhteistyö Satakunnan korkeakoulujen kanssa järjestettyjen yhteistyöpalaverien kautta on sovittuna joitakin mahdollisia tulevaisuuden linjauksia. Näitä olivat yhteistyö tiedon vaihdossa, johon liittyy lasten huomioimisen nostaminen selvästi esiin koulutuksessa. Samkin opetussuunnitelmaan on mahdollista sisällyttää lyhytaikaisena toteutuvaa vapaaehtoistyötä kummin roolissa Mallin siirtäminen käytäntöön Pilotin tämä vaihe kärsi erityisen paljon projektisuunnittelijan puuttumisesta. Pilotin aikana käytiin rekrytointi- ja haastatteluvaihe läpi ainoastaan kahden kummin kanssa. Kummitoimintaan sopivia lapsia oli tarjolla muutama, mutta osapuolten yhteen saattaminen ei vielä onnistunut. Syynä oli yhteensopivuuden puute: kummallakin vapaaehtoistyöntekijällä oli toive siitä, minkä ikäinen tuettava lapsi voisi olla, ja yhteensopivuutta ei juuri sillä hetkellä löytynyt. Saatu vähäinenkin kokemus nosti esiin tarpeen kummien tiedot sisältävän kummien resurssipankin perustamiseen. Vapaaehtoistyöntekijä tuntee helposti valmiutta tietynlaisten lasten tukemiseen ja odottaa sitä kautta yhteistyön sujumista ja auttamisestaan positiivista kokemusta. On luonnollista, että hänellä on ajatuksia siitä, minkälaisen lapsen kanssa kummisuhde olisi luonteva. Jotta yhteistyö onnistuisi ja voisi toteutua ilman liian suurta viivettä, saatavilla olisi oltava useamman kummin pääoma. Jonkin muotoi- 11

12 nen kummeille vapaaehtoinen, rajattu tietokanta, resurssipankki yhteystietoineen on tarpeen. Tämän luettelon ylläpitäjänä olisi luontevimmin kuntien yhteyshenkilö, mitä on ehdotettu luodussa toimintamallissa. Käytännössä sopimusta asiasta ei vielä Keski-Satakunnan alueella ole. 5.1 Toimintamallin Aikuispsykiatristen potilaiden lasten tukeminen erikoissairaanhoidon, kuntatoimijan ja kolmannen sektorin yhteistyönä kuvaus 5.1. Toimintamallin rakenne: toimintaprosessi Aikaansaatu malli on siis käytännön palautteen puuttumisen vuoksi keskeneräinen. Sen eri vaiheet on luotu yhteistyössä neuvotellen eri toimijoiden kanssa, mutta juurruttamista ja sen tuomaa edelleen kehittämistä ei ole tapahtunut. Sen vuoksi olisi oikeampaa käyttää nimeä toimintamalliehdotus. Siihen viitataan tässä tekstissä kuitenkin toimintamallina. Kuva 1: Aikuispsykiatrian lasten tukimalli Toimintamallissa on etsitty käytäntöjä, jotka voisivat mahdollisimman luontevasti istua eri toimijatahojen normaaliin toimintaan. Osapuolina ovat aikuispsykiatrinen erikoissairaanhoito tuen tarpeen tuojana prosessiin, kunnat tukiprosessin koordinoijina ja muut toimijat: 3. sektori, seurakunnat ja korkeakoulut kanavina, joiden kautta kummit rekrytoituvat kuntien yhdyshenkilön tietoon. 12

13 Onnistuneen tukiprosessin edellytyksenä on kaksi vaadittavaa taustaprosessia: 1. Lapsen huomioimisen prosessi erikoissairaanhoidossa: o nähdään lapsen tämäntyyppisen tuen tarve o luodaan edellytykset siihen, että vanhemmat motivoituvat tähän lapsensa tukemisen muotoon. 2. Kummiprosessi o Löydetään mahdolliset vapaaehtoiset o Käydään läpi valinta- ja koulutusprosessi 5.2. Eri toimijoiden roolit Erikoissairaanhoito/psykiatria - yhteydenpito vuosikokouksen kautta kuntien ja yhdistysten yhdyshenkilöihin - kummiehdokkaiden haastattelut toiminnan alkuvaiheessa ja tarvittaessa myöhemminkin Kuntataso: terveyden edistämisen yhdyshenkilö - eri kautta tulevien kummiehdokkaiden lisääminen kummien resurssipankkiin ja sen päivittäminen tarvittaessa - kummien vakuutuksista huolehtiminen - mikäli kummia ei ole erikoissairaanhoidossa haastateltu, kummin haastattelu mahdollista resurssipankkiin liittämistä varten Yhdistystaso - rekrytointi: asian pitäminen esillä ja ohjaaminen yhdyshenkilölle - osallistuminen vuosittaisiin kokouksiin - kummin tukeminen tarvittaessa Korkeakoulut - asian pitäminen esillä opetussuunnitelmissa - mahdollisesti kummien rekrytointi lyhytaikaiseen kummitoimintaan opetuksen osana (Samk) Erikoissairaanhoidosta tulee oman prosessinsa kautta lasten huomioimisen yhteistyöprosessin alkusysäys: Tieto tuen tarpeesta ja vanhempien halukkuudesta tuen vastaanottamiseen. Lapsen oma valmius tuen vastaanottamiseen on oleellinen kysymys. Prosessia vie erikoissairaanhoidosta eteenpäin yhteistyötahoille sosiaalityöntekijä. Hän välittää tiedon yhdyshenkilön kautta kuntatasolle. Yhdyshenkilö antaa erikoissairaanhoitoon puolestaan käytettävissä olevan kummin tiedot, jotka olisivat peräisin jatkuvasti karttuvasta kummipankista. 13

14 Kunnan roolin toteuttajana, välittämässä vapaaehtoistyöntekijää olisi kuntien yhteyshenkilö, joka tässä Keski-Satakuntaan kohdistuvassa pilotissa on terveyden edistämisen yhdyshenkilö. Erikoissairaanhoidon puolelta rajapinnan toimintaa olisi hoitamassa sosiaalityöntekijä. Mikäli toiminta saadaan hyvin käyntiin, kummin haastattelu voisi tulevaisuudessa toteutua erikoissairaanhoidon sijasta kokonaan kunnan yhteyshenkilön toteuttamana strukturoituna haastatteluna. Nämä haastattelut työllistäisivät todennäköisesti melko vähän Taustaprosessit Lapsen huomioimisen prosessi erikoissairaanhoidossa tarkemmin Kuva 2: Lapsen huomioimisen prosessi aikuispsykiatriassa Taustaprosessi on auki kirjoitettuna liitteessä 4. 14

15 Kummiprosessi tarkemmin Kuva 3. Kummien rekrytointi Kummien rekrytointi Kummien rekrytoinnissa on useampi kanava, joiden liittyminen ja juurtuminen toimintaan tapahtuu vähitellen. Valmis Pelastakaa lapset ry:n rekrytointimalli lehti-ilmoituksia apuna käyttäen Käytetään apuna Pelastakaa lapset Ry:n Lounais-Suomen alueella toimivaa ennaltaehkäisevän toiminnan erityisyksikköä. Yksikkö on RAY:n tukema, ja sillä on tukihenkilöiden rekrytointi- ja koulutustoimintaa. Yksikön kotipaikka on Tampere, mutta rekrytointi- ja siihen liittyvä koulutustoiminta voidaan toteuttaa paikallisestikin. Pilotin ensimmäisen vaiheen loppuessa toimintaa ollaan jo käynnistämässä Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella Raumalla. Rekrytointi tapahtuu siis heidän kauttansa ja toteutuu lehti-ilmoituksella. Lehtiilmoituksella saataville tukihenkilöille (kummeille) koulutus kuuluu automaattisesti. 15

16 Rekrytointi kolmannen sektorin toimijoiden kautta Kolmannen sektorin muiden toimijoiden ja seurakuntien rekrytoinnin aktivoiminen voi tällä hetkellä tapahtua erikoissairaanhoidon aloitteesta. Keinoina ovat yhteydenpito kiinnostusta ilmaisseiden yhdistysten ja muiden tahojen kanssa vuosittaisen lasten huomioimisen kokouksen kautta ja auttaminen rekrytoinnissa tarjoamalla käytettäväksi valmis esite avulla (liite 3). LIITE: Toimijatahoille jaettava mainos Kummien valinta 1. Kummien valikoituminen ensimmäinen vaihe tapahtuu emojärjestöjen toiminnassa. (Näitä ovat Omaiset mielenterveystoiminnan tukena, Isovanhempien yhdistys, Pelastakaa lapset, korkeakoulut, seurakunnat). Ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu kummitoiminnasta kiinnostuneen ja hänen yhdistyksensä, seuran tai seurakunnan hallituksen kanssa, jossa on tieto kunnan yhteyshenkilöstä. 2. Kunnan yhteyshenkilö kutsuu kummin haastatteluun. Haastattelussa kummille kerrotaan kummitoiminnan sisällöstä ja siitä, mitä kummitoiminta edellyttää. Käydään läpi kummitoiminnan perusasiat, joita ovat vastuukysymykset, kummin roolin rajoitukset ja edellytykset. Erityisesti käydään läpi roolia suhteessa vanhempiin. Strukturoidun haastattelun avulla saadaan tietoa kummin omista toiveista ja vaikuttimista sekä siitä, miten paljon aikaa ja minkälaista toimintaa kummius käytännössä hänen kohdallaan voisi olla. Hänelle kerrotaan, että pyritään yhteensopivuuteen maantieteellisen sijainnin ja muiden, kuten harrastuneisuustekijöiden ja vanhempien toiveiden välillä. Kummisuhde alkaa vasta, mikäli sopiva tuettava lapsi löytyy ja vanhempien kanssa päästään sopimukseen. 3. Mikäli keskustelussa päädytään molemmin puolin siihen, että kummina toimiminen olisi mahdollista, kummi antaa liittää nimensä ja yhteystietonsa kummien resurssipankkiin. Tässä vaiheessa ei kummilta vaadita sitovaa kirjallista sitoumusta, vaan suullinen sopimus riittää. Resurssipankkiin liittämisen edellytyksenä on että kummisuhteesta kiinnostunut on tuonut nähtäväksi rikosrekisteriotteen 4. Kun lapsen ja kummin yhteinen sopimus voi syntyä, käydään keskustelu (Lapsi & Perhe -neuvonpito), jossa ovat läsnä vanhemmat, erikoissairaanhoidon edustaja ja kummi tai kummeja järjestävän tahon edustaja. 16

17 5. Vanhempien, sovitun kummin ja lapsen keskustelussa täsmennetään sairauden aiheuttamaa arkielämän tuen tarvetta ja sovitaan tuen konkreettiset muodot. Lapsen mielipide tulee tässä kokouksessa esiin ja huomioon otetuksi. Vanhemmat kertovat lapsen kuullen ja lapsi huomioon ottaen, mihin tarpeeseen kummitoiminta alkaa. Samassa yhteydessä aikuispotilas kertoo sairaudestaan kummille. Tuen tarpeesta ja sairaudesta kertomiseen aikuispotilas on saanut tukea hoitohenkilöiltään. Kummisopimus: liite Kummin strukturoitu haastattelu Myllymaa ja Porkka ovat tukihenkilötoimintaan liittyvässä teoksessaan kuvanneet osuvasti haastattelun neljä pääkysymystä: 1. Onko kummitoimintaan käytettävissä aikaa? 2. Onko kummin oma elämäntilanne riittävän tasapainoinen? Ongelmallista saattaa olla esimerkiksi hakeminen kummiksi välittömästi ison menetyksen jälkeen. Henkilöllä voi olla myös päihdeongelma, jota hän vähättelee. 3. Onko motivaatio sellainen, että se ei uhkaa toimintaa. Esimerkkiä ongelmallisista motivaatioista ovat mm. pyrkimys uskonnolliseen tai poliittiseen herättelemiseen. 4. Voidaanko haastateltavan eettisyyteen luottaa? eettiset ongelmat saattavat liittyvä vaikeuteen toimia luottamuksellisesti tai asenteellisuuteen tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan (Myllymaa & Porkka, 2008). Kummin strukturoitu haastattelu: liite Kummien valmentaminen tehtävään Valmentaminen aikuispotilaan kummiksi tapahtuu räätälöidysti tarpeen mukaan. Kysymys ei ole terveydenhuollon tai muuna ammattihenkilönä toimimisesta, vaan aikuispotilaiden kummit toimivat yksityishenkilöinä. Koulutus aikuispotilaan sairaudesta voi vähimmillään rajoittua siihen, mitä vanhempi yhdessä hoitavan tahon kanssa kertoo sairauden niistä puolista, joilla on vaikutusta lapsen elämään. Nämä seikat ovat tulleet selviksi aikuispotilaan hoidon aikana lapset puheeksi - keskusteluissa. Kummin on kuitenkin saatava perustiedot roolinsa sisällöstä. Kummin valmentaminen tapahtuu seuraavissa tilanteissa: 1. Strukturoitu haastattelu: haastattelun yhteydessä saatu perustieto kummin roolista, sen rajoituksista ja velvoitteista sekä toteutuksesta, jotta realistinen sopimus voidaan tehdä. 17

18 2. Vanhempien ja lasten tapaaminen jossa on läsnä aikuispotilaan hoitoon liittyvä erikoissairaanhoidon edustaja. Tässä tapaamisessa sovitaan mahdollisen kummisuhteen reunaehdoista. Tärkeä osa tätä kokousta on, että kummi saa potilaan kertomana ja lasten kuullen tietoa niistä vanhemman sairauden vaikutuksista, joilla on merkitystä lapsen arkeen, ja jonka vuoksi vanhempi toivoo kummisuhdetta lapsen edelleen lisätueksi. 3. Pelastakaa lapset -järjestön tukihenkilöille suunnattu koulutuspaketti. Se järjestetään vain niille kummeille, jotka tuntevat tarvitsevansa enemmän tietoa ennen kummiksi ryhtymistään Kummien tukeminen Lisäkoulutukseksi joko kummin itsensä tai muiden osapuolten toivomuksesta voidaan järjestää osallistuminen Pelastakaa lapset -järjestön koulutuspakettiin. Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi- Suomen yhdistys on lupautunut tarvittaessa tukemaan kummeja. 6. Lapselle tukea netin kautta? Toimisivatko internetin tukipalvelut osana monitahoista tukiverkostoa Internetin tukipalveluiden voidaan ajatella olevan yksi sosiaalista pääomaa kasvattava tukimuoto, joka on syytä ottaa huomioon muiden ohella. Nuoret ja lapset viettävät paljon aikaa Internetissä, joten se on otollinen paikka tavoittaa tukea tarvitsevat, myös sellaiset, joihin muuten ei välttämättä saada kontaktia. Kokemus tuen saannista myös Internetissä, vaikuttaa varmasti positiivisesti sen ulkopuolella koettuun elämään. Palvelurakenteet ovat muuttuneet ja tulevat muuttuvaan, myös mielenterveystyössä. On alettu ymmärtää mielenterveyden hoidossa laaja-alaisuus yhä useammin (Heinonen & Spearman 2001, 99; Vähäkylä 2006, 11, 15, 18). Internetissä esiintyvillä tukimuodoilla voi olla preventiivistä merkitystä. Tukipalveluita löytyy Internetistä useampia, mutta yleisin näyttäisi olevan Tukinet -palvelusivusto, jonne on keskitetty tukipalveluita. Hakukentän avulla pystyy itselleen hankemaan paitsi sopivat tukipaikat myös erilaisia keskusteluryhmiä, jossa voi keskustelupalstoilla saada vertaistukea, mutta myös aikuisen tukea. Punaisella ristillä on omia teemaryhmiä. Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ylläpitämiltä sivulta löytyy erilaisille sivustoille ohjaavia linkkejä. Näiden tukipalvelujen rajoitteena on, että ne on nähtävästi suunnattu hieman vanhemmille lapsille. Lisäksi nettikontaktien turvallisuutta on vaikea valvoa. 18

19 7. Pilotin arviointia Pilotin tavoitteena oleva aikuispsykiatrian lapsiomaisen tukeminen on haastava sekä preventiivisen tuen saamisen että perheen vastaanottamisen kannalta. Se ei voi toteutua muuten kuin aidon vanhemmuuden kunnioittamisen kautta. Vanhemmuuden kunnioittaminen kaikissa vaiheissa, erikoissairaanhoidossa, jolloin preventiivisen tuen tarvetta havaitaan, tuen järjestämisessä ja sen jälkeen tukihenkilön, kummin toiminnassa on ainoa kestävä perusta onnistumiselle. Vahvan taustan tälle ajattelulle muodostaa Toimiva Lapsi & Perhe -menetelmä, jonka keskeisenä ajatuksena on yhteistyö, vanhemman ja hänen päätäntävaltansa arvostaminen. Nämä periaatteet ovat pohjana myös erikoissairaanhoidon omassa lapsen huomioimisen toimintamallissa. Erikoissairaanhoidon yhteistyö lastensuojelun kanssa on vakiintunut ja jatkuva yhteistyömuoto. Pilotin aikana tuli ilmi, että varhaisen tuen osalta erikoissairaanhoidossa tapahtuva lapsen huomioimisen toimintamallin noudattaminen on vaihtelevaa, ja ajoittain jopa vähäistä, päätellen siitä, että tarvetta preventiivisen tuen tarpeessa olevia lapsia ei pilotin kannalta sopivaan aikaan ilmaantunut kuin muutama. Tämä siitä huolimatta, että keskusteluissa työntekijöiden kanssa tarvetta tällaiseen tukemiseen edelleen kerrottiin olevan. Keskeisenä ja suurena ongelmana pilotin etenemisessä oli työntekijöiden vaihtumiseen liittyvä työvoiman puute. Pitkäaikaisen tuen rekrytointi jäi alkumetreille, ns. kummeja ei käytännössä ilmaantunutkaan, mikä vaikutti varmasti myös psykiatrian työntekijöiden kiinnostusta lannistavaksi. Myös suunnitelmissa upeasti mukana olleiden yhteistyökumppanien kanssa työ jäi kesken. Pääasiallisena tuloksena oli yhteistyön malli, jota käytännön soveltamisen ja juurruttamisen jäätyä tekemättä voidaan pitää vasta alustavana. Prevention tarve tämän tutkimuksen ja psykiatrisen käytännön identifioiman riskiryhmän kohdalla on edelleen huomattava. Kun ongelmien kasaantuminen laukaisee mielenterveyden hoidon tarpeen, lasku on suuri sekä henkisesti että taloudellisesti. Pilotin voidaan sanoa antavan suuntaviivat, joita seuraamalla yhteistyö lapsen huomioimisessa ja sitä kautta preventiivisen toiminnan käytännön toteuttaminen Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella voi toivottavasti entistä paremmin käytännössä toteutua. Ohjausryhmässä pilotin loppuraportti tarkistettiin. Käydyssä arviointikeskustelussa tulosten katsottiin toimivan hyvin esiselvityksenä jatkotoimenpiteille. Pilotti on ollut jo nyt yksi lisäheräte lasten asian pitämiselle mielessä. Pilotin tulokseen lukeutuu myös vahvistuksen saaminen sille, että yhteistyöhalukkuus ja kiinnostus tämän asian edelleen työstämiseen ovat olemassa. Tuotiin esille, että käytäntöjen muuttaminen on kokemusten mukaan hidasta, se voi viedä vuosiakin. Pilotille tarvitaan jatkoa, jossa malliehdotuksen käytäntöön siirtämistä jatketaan ja toimintaa juurrutetaan ja laajennetaan. 19

20 LÄHTEET Lastensuojelulaki /417:10 Heinonen Tuula. & Spearman Len Social work practises. Problem solving and beyond. Toronto: Irwin Munder Thomas & Egger Matthias Effect of Preventive Interventions in Mentally Ill Parents on the Mental Health of the Offspring: Systematic Review and meta-analysis. Journal of the American Academy of Child and Adolescent Psychiatry Vol. 51, Issue 1 ss. 8-17, Jan 2012 Myllymaa Tapio &Porkka Suvi-Tuuli (2008). Tukihenkilön peruskoulutus. Opas kouluttajille. Laadukasta kulttuuria vapaaehtoistyöhön ja Suomen mielenterveysseura Paananen, Ristikari, Merikukka, Rämö & Gissler, Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa. 2012, THL. Raportti. 52/2012.) Solantaus Tytti Vanhemman mielenterveydenhäiriö ja lapset Mitä terveydenhuollossa tulee tietää ja tehdä? osa 1, Suomen lääkärilehti vol. 60 no. 38 s Solantaus Tytti Toimiva lapsi&perhe Manuaali ja lokikirja. Storberg Victoria Lasten huomioiminen vanhemman sairastaessa - Selvitys toimintamalleista sairaanhoitopiireissä sekä 3. sektori. Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän selvityksiä. Terveydenhuoltolaki /1326:70 Tyni Sirkku Kysely lapsen huomioimisesta aikuispsykiatriassa. Satakunnan sairaanhoitopiiri, psykiatrisen hoidon toimialueella toteutettu kartoitus Vähäkylä Leena Hoidossa vai heitteillä? Mielenterveyspotilaana Suomessa Helsinki/Jyväskylä: Minerva 20

Pois syrjästä -hanke

Pois syrjästä -hanke Pois syrjästä -hanke Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 1.1.2014 31.10.2016 Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satakummi avausseminaari 24.9.2015, Martintalo

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin. Tukiperhetoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Tukiperhetoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri ry. on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä

Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä PÖYTÄKIRJA 6/2015 10.6.2015 Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä Paikka: Tiinan mökki, Os. Kesätie 19, 29200 Luvia Aika: keskiviikko 10.6.2015 klo 9.00 15.00 Osallistujat: Maiju Salonen, Satakunnan

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri

MUISTIO 25.6.2015. Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri MUISTIO 25.6.2015 Pois syrjästä hanke, Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen kehittämisosio/satakunnan sairaanhoitopiiri Projektiryhmän kokous 4/2015 Aika: 5.6. klo 9-11 Paikka: Satakunnan keskussairaala,

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto

Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Forssan seudun terveydenhuollon ky. Perhekeskeinen kouluterveydenhuolto Loppuraportti Liitteet 48 Hanke 041/ESLK/LK/2007 1.5.2007-31.10.2009 Marke Hietanen-Peltola Arto Honkala Marika Kivimäki-Sumrein

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke 1.1.2014 31.10.2016 HANKKEEN TAVOITTEET: Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7)

Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) Satakunnan sairaanhoitopiiri 1(7) LÄNSI 2013 - Länsi-Suom päihde- mielterveystyön kehittämishanke SELVITYS LÄNSI 2013 -HANKKEEN PILOTTIEN JÄRJESTÄMISTÄ KOULUTUKSISTA LIITTEEKSI SELVITYKSEEN HANKKEEN ETENEMISESTÄ,

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa

Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Perhe ja lapset huomioon saa1ohoidossa Mika Niemelä, FT Vaa/van erityistason perheterapeu: Toimiva lapsi & perhe - koulu=aja Tutkija: Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Terveyden ja hyvinvoinninlaitos,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto

VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY. Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto VARSINAIS-SUOMEN LASTENSUOJELUJÄRJESTÖT RY Jäsenjärjestöjen ehkäisevät palvelut osana kunnan palvelutarjontaa kysely 2011, yhteenveto Vastaajat kunnittain yhteensä 168 Vastaajien työpaikka/taustayhteisö

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Omaisyhdistys satakuntalaisille

Omaisyhdistys satakuntalaisille Omaisyhdistys satakuntalaisille 5.2.2015 Perustettu 2009 Hallituskatu 10 28100 Pori Toiminnanohjaaja Jaakko Viitala Tammikuu 2015 Isolinnankatu 16 28100 Pori Toiminnanjohtaja Elina Uusivuori Henkilöstö

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija,

SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA. Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SELVIÄMISHOITOYKSIKÖN HOITOTYÖN ERITYISOSAAMINEN JA OSAAMISTARPEET PÄIHDEPOTILAAN HOIDOSSA Sari Nokkala, YAMKopiskelija, SAMK Satakunnan sairaanhoitopiirin ja Satakunnan ammattikorkeakoulun pilottina on

Lisätiedot

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Arviointi asiakkuuden alussa - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä Myyrmäen vastaanottotiimi - Aloitti toimintansa 1.1.2010 - Johtava sosiaalityöntekijä, 5 sosiaalityöntekijää, 3 sosiaaliohjaajaa

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena

19/1/2012 Mervi Kestilä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena 19/1/2012 Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliitto lapsiperheiden arjen tukena MLL:n arvot Inhimillisyys Lapsen ja lapsuuden arvostus Yhteisvastuu Suvaitsevaisuus ja yhdenvertaisuus Ilo 2 Toiminnan

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot