Tämä vihkonen kertoo tarinaa afrikkalais-suomalaisesta

Transkriptio

1

2 Martsarin ja Kilingin väki yhteisessä rytmissä Tämä vihkonen kertoo tarinaa afrikkalais-suomalaisesta yhteistyöstä, joka on jatkunut 25 vuoden ajan. Se kertoo ilonhetkistä, jolloin olemme saaneet kohdata iloiset kilingiläislapsen silmät ja halaukseen ojentuneet kädet, laulut ja tanssit ja kokemuksen ainutlaatuisesta ystävyydestä. Kertomuksemme johdattaa sinut rakennuksille tansanialaisen koulun pihalle, t-paitojen painantahetkiin ja jakamiseen ystävyyskoulun lapsille ja hauskoihin kokemuksiin suomalaisen lumen keskellä. kaikkia matkaajia, koteja, jotka ovat ottaneet vastaan vieraita niin Tansaniassa kuin Suomessa, erilaisia yhteisöjä, jotka ovat auttaneet varojen keräämisessä, rehtoreita molemmissa maissa, kouluverkostojemme opettajia, opiskelijoita ja oppilaita, kummeja ja kaikkia kummikoulumme ystäviä. Asante sana. Kiitos. Anja Tolonen, puheenjohtaja Martsarin kummikouluyhdistys Uskonnon tunnin opiskelijoiden toiveesta eikö me voitais tehdä jotakin on kasvanut suuri yhteisö Kilingin koulun ympärille. Syksyyn 2012 mennessä olemme tehneet seitsemän leirikoulua ja kaksi aikuisten matkaa Tansaniaan. Se merkitsee yhteensä noin 170 henkilövierailua. Olemme saaneet pitää vierainamme 5 ryhmää Kilingistä (yhteensä 31 henkilöä). Martsarin kummikouluyhdistyksen väellä on Kilingin ala- tai yläkouluissa 140 kummilasta, joihin olemme säännöllisessä yhteydessä. Suomalais-tansanialaisena yhteistyönä on syntynyt kolme rakennusta päärakennuksen ohelle. Luokkien taulut on maalattu säännöllisesti. Oppikirjat ja erilaiset opetusvälineet ovat rikastuttaneet lasten oppimista. Jalkapallot, hyppynarut ja keinut virkistävät tuntien välissä ja kouluterveydenhoitaja huolehtii oppilaiden ja opettajien terveydestä. Tämä kaikki on tapahtunut rakkaudesta toinen toisiimme. Kiitän sydämestäni Leirikoulu Kuvassa vasemmalta: Taru Pohtola, Sinikka Kuusniemi, Anja Tolonen ja Päivi Rohkimainen lahjakangoissaan.

3 Lukion rehtorin tervehdys Hyvä Kilingin ystävä, Lämpimät ja hyväntahtoiset ajatukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät aina ole riittäviä muutoksen aikaansaamiseksi. Tämä perusajatus on viitoittanut kummikoulutoimintaamme jo 25 vuoden ajan. Huomattavan pitkäjänteinen ja tavoitteellinen työ on tuottanut paljon ymmärrystä, ystävyyttä, mutta myös konkreettisia tuloksia kummikoulutoiminnan molemmille osapuolille. Tämän sain itsekin nähdä ja kokea syksyn 2011 leirikouluvierailun yhteydessä. Hymyllä ja ystävällisyydellä saadaan paljon aikaan, konkreettistakin. Martinlaakson lukion toimista alkanut yhteistyöverkosto on vuosien varrella laajentunut ja saanut paljon uusia toimijoita mukaan kummikoulutoimintaan. Tämä on hyvä ja vankka lähtökohta tulevalle toiminnalle, jonka juuret ovat vankasti sitoutuneet vahvaan perinteeseen. Haluan esittää lämpimät kiitokseni teille kaikille kummikoulutoiminnassa mukana olleille. Kaikkien näiden vuosien aikana te olette antaneet paljon, mutta varmasti saaneet vieläkin enemmän. Erityiskiitoksen haluan antaa Anjalle, joka omalla esimerkillään ja työllään on mahdollistanut tämän kaiken myös meille. Juha-Pekka Peltola, rehtori Martinlaakson lukio Tansanialaisten vierailu syksyllä Kuvassa vasemmalta: Asanteel Sandewa, alakoulun rehtori, Shabani Mtawazo yläkoulun rehtori syksyllä 2010, Juha-Pekka Peltola, Martinlaakson lukion rehtori, Steven Ngetti, alakoulun musiikin opettaja ja vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja

4 Kilingin alakoulun rehtorin tervehdys SIHA DISTRICT COUNCIL KILINGI PRI- MARY SCHOOL RECEPTION OF VISITORS FROM FIN- LAND 07 TH OCT 2011 Honourable guest of honour Honourable visitors from Finland Honourable teachers, school committee members, ladies and gentleman I whole-heartedly welcome you to Kilingi Primary school. May I inform you our guest of honour that our school is among the Primary schools in Siha District. It started in 1977 with 80 pupils. From then it has been receiving pupils annually. Meanwhile, it has 621 pupils and 14 teachers. Dear guest of honour may I also tell you that I have great pleasure to see you with us today to share a word of welcome to our dear friends from Finland especially Martinlaakso High school, Mercuria Business college, and Kasavuori School. Historically the friendship between these four schools has begun in From then our school has been receiving different aids from those schools among them being books and other teaching materials. Also some clothes and mosquito nets for our pupils as well as tables and some desks. We also received 2 million shillings from our friends to assist us in the new building. Apart from that the Finnish teachers and students have visited Tanzania - Kilingi several times and Kilingi teachers and pupils have visited Finland several times. Our guest of honors, regarding all these distinguished aids rendered to our school, may I then honorably ask you to say a word of welcome and thanks to our friends for all they have done to this school, hence to the society. To end with, may I say again welcome to say whatever you may have prepared to say to the visitors and to the entire forum which is ready to listen. Here I submit. Thank you. A. Sandewa The Kilingi Primary School Headteacher Tervetulojuhla 2011

5 Yhteistyön juuret On kulunut jo 25 vuotta siitä, kun Martinlaakson lukion 2c-luokkalainen kysyi uskontotunnilla: Miksi me vain puhutaan? Miksi emme tee konkreettisesti mitään? Olimme pohtineet jokaisen maailmanlaajuista vastuuta ja lähimmäisyyden merkitystä eri näkökulmista luvulla oli todella vaikeaa löytää järjestö, jonka avulla voisimme saada kummilapsen kehitysmaasta. Vihdoin Teinilähetyksen kautta saimme anonyymin tansanialaislapsen, jonka koulukulut maksoimme vuodeksi. Halu tehdä enemmän ja määrätietoisemmin kasvoi. Koulumme kuraattori Pirkko Hurskainen toimi Suomen Lähetysseuran ja ulkoasiainministeriön tansanialais-suomalaisen opiskelijaryhmän ohjaajana. Mukana oli myös Kilingin koulun rehtorin Isaac Nsurin (k.2002) tytär PeaceGlory Nsuri. Hän vieraili monta kertaa koulullamme sekä kodeissamme kertoen meille Tansanian oloista ja kouluelämästä. Martinlaakson lukion rehtori Jouko Tuhkanen antoi toiminnallemme siunauksensa, joten yhteistoiminta alkoi lukuvuonna Martinlaakson lukion Vanhempainyhdistys Sumppis ry on ollut alusta saakka tukijamme ja mahdollistanut monipuolisen toimintamme. Tasataan, jaetaan, tehdään yhdessä Kummikoulutoiminnan toimintaperiaa eet Alusta alkaen perusperiaatteena on ollut vuorovaikutus. Olemme pyrkineet sellaiseen yhteistyöhön, joka rikastuttaa kumpaakin osapuolta ja on erityisesti kummikoulumme kannalta mielekästä. Periaatteena on ajatus tasataan, jaetaan ja tehdään yhdessä. Kurssimuotoisen lukion alkaessa 1994 Tansania-yhteistyö liitettiin opetussuunnitelmaan Kulttuuriprojektinimellä, jolloin yhteistyöoppiaineina olivat uskonto, psykologia, biologia ja maantieto. Kummikouluprojektista tuli Martinlaakson lukion ja koulun yhteinen hanke. Uskonnon lehtorit Arja Melamies (yläaste) ja Anja Tolonen (lukio) vastasivat toiminnasta. Olimme mukana myös Opetushallituksen Akvaarioprojektissa. Nykyään kuulumme kansainväliseen Unesco-kouluverkkoon. Veljeä ei jätetä

6 Tansanian kummikouluprojek n tavoi eet Kummikouluprojektin tavoitteena on että opiskelijat ja oppilaat tutustuvat ja oppivat ymmärtämään erilaisissa olosuhteissa eläviä ihmisiä. opiskelevat afrikkalaista kulttuuria tutustuvat ja pyrkivät monipuoliseen vuorovaikutukseen ystävyyskoulumme oppilaiden ja opettajien kanssa. kantavat vastuuta kummikoulustamme vaikuttamalla opiskeluolosuhteiden paranemiseen. oppivat näkemään toimintaansa globaalista, ihmisten elinolosuhteiden ja luonnonsuojelun näkökulmasta. Oppiminen on ihanaa! Yhteistyössä on voimaa!

7 Kummikoulumme Kilingin ala-aste Kilingin ala-aste on perustettu vuonna Se sijaitsee 53 km Moshin kaupungista luoteeseen. Koulussa opiskellaan suunnilleen hengen luokissa. Oppilaita on tällä hetkellä 640 (luterilaisia 52 %, katolisia 18 %, muslimeja 15 %, muita 15 % ). Oppilaiden ikä vaihtelee 5 ja 15 vuoden välillä esikoululuokkineen luvulla tapasimme jopa 27-vuotiaita ala-asteen kävijöitä. Liian korkeat lukuvuosimaksut, vanhempien kuolema ja kotityöt keskeyttävät lapsen koulunkäynnin joskus jopa vuosiksi siitäkin huolimatta, että Tansaniassa on oppivelvollisuus. Koulussa on 14 opettajaa, keittäjä ja yövahti. Vanhempainneuvostossa on 5 jäsentä. Opetuskielinä ovat swahili ja englanti. Oppilaat puhuvat äidinkielenään ghaggaa, parea, nyarutua, nyirambaa tai jotain muuta pienempää kieltä.

8 Vuosien varrella Ensimmäisinä vuosina pidimme yhteyttä postitse. Lähetimme urheilutarvikkeita, erityisesti jalkapalloja, kyniä, kumeja ja oppilaiden piirustuksia. Tutustuimme toisiimme kirjeiden ja korttien avulla. Vuodesta 1990 keräsimme oppilaiden kodeista tarpeettomia polkupyöriä, joita koulumme tarkkailuluokkien oppilaat kunnostivat ja maalasivat lähetettävään kuntoon. Riemukas juhla Martinlaakson koulun liikuntasalissa siivitti pyörät Suomen Lähetysseuran kontissa ja erityisesti ulkoasiainministeriön avustamana Tansaniaan. Lehtori Liisa Rantalan vaikutus projektin onnistumisessa oli suuri. Olemme saaneet tansanialaisilta ystäviltämme välittämistä, iloa, ystävyyttä ja osoituksen vilpittömästä rakkaudesta. Omalta puoleltamme olemme tehneet niitä asioita, joita kummikoulumme väki on toivonut. Normaalin kirjeenvaihdon ja tervehdysten lisäksi olemme lähettäneet erilaisia opetusvälineitä ja urheilutarvikkeita kynistä aurinkokennolla toimiviin laskimiin ja urheilutarvikkeisiin koko 25 vuoden ajan kunnostaneet ja lähettäneet 37 polkupyörää kummikouluväen käyttöön (1992) kustantaneet ikkunalasit pokineen ja rautakehyksineen luokkien ikkunoihin ( ) tehneet seitsemän leirikoulumatkaa Tansaniaan (1994, 1997, 1999, 2002, 2005, 2008, 2011) kustantaneet Kilingin koulun opettajien ja oppilaiden vierailuja Suomeen (1997, 2001, 2004, 2007, 2010) rahoittaneet ja rakentaneet ekologisesti toimivan keittiön varasto- ja ruokailutiloineen yhdessä Kilingin kyläväen kanssa (1999) rahoittaneet ja rakentaneet yhteistyönä koulurakennuksen, jossa on rehtorin kanslia ja kaksi luokkahuonetta (2002) lahjoittaneet jokaisen oppilaan kotiin malariaverkon lasten terveyden suojaamiseksi (2005) Kunnostetut polkupyörät ovat saavuttaneet päämääränsä.

9 rahoittaneet koululle sähköt (2005, valmiina 2008) avustaneet uuden koulurakennuksen rakentamisessa (2012) kustantaneet 10 oppilaan vuosittaisen jatko-opiskelun yläasteella (2003, 2004, 2006) vieneet mukanamme sairaala- ja terveydenhoitotarvikkeita Moshin Mawensia- sekä Karatun sairaalan käyttöön jakaneet vaatteita maasai - perheille, lastenkoteihin ja vankiloihin sekä erityisesti Kilingin kylän perheille. Jokainen Kilingin oppilas on saanut jokaisella käynnillämme t-paidan Martsari-Kilingi - painatuksella. Haluamme kertoa tällä, että jokainen oppilas on meille tärkeä. Samanlainen paita symboloi ystävyyttämme. Tämän lisäksi t- paidalla on kilingiläisille taloudellista arvoa olemme aloittaneet kummilapsitoiminnan. 140 lapsella Kilingin koulussa on oma kummi Suomessa. Lapsen koulumaksut sekä koulupuku kustannetaan. Kummit ovat yhteyksissä kummilapsiinsa postitse ja matkalaisten välityksellä. 37 kummia matkustaa syksyllä 2012 tapaamaan kummilastaan Tansaniaan. Jokaiselle oma t-paita Jokaiselle oma kynä, kumi ja vihko Jokaiselle oma malariaverkko

10 Martsarin kummikouluyhdistys ry aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. Sen tavoitteena on edistää kummikoulutoimintaa hankkimalla lisää kummeja ja edistämällä kummien ja kummilasten yhteyksiä järjestämällä varainkeruuta kummikoulutoiminnan kehittämiseksi auttamalla Kilingin koululaisia terveempään elämään ja oppimiseen perustamalla kouluterveydenhoitajan viran Kilingin ala- ja yläkoulujen oppilaiden ja kouluväen hoitamiseksi (2012) Varat em. toimiin olemme keränneet Martinlaakson lukion ja koulun taksvärkkikeräyksillä (50 % tuotosta), konserttilippujen myynnillä, kahvituksilla koulun tapahtumissa ja erityisesti sponsoreidemme tuella. Leirikoululaiset ovat keränneet omat matkarahansa vuosien varrella työprojektein esim. kahvituksilla, myymällä keksirasioita, siivoamalla omaa ja lähikoulua, tekemällä varastotöitä sekä erilaisin tempauksin. Leirikoulut, kilingiläisten vierailut Martsariin, muu toiminta Rohkeas matkalle, leirikoulu Ensimmäinen leirikoulu tehtiin keväällä oppilasta ja 4 opettajaa uskaltautuivat matkaan. Turvallisuutta lisäsi Martinlaakson lukion entinen oppilas Auli Vähänkangas, joka miehensä Mikan kanssa huolehti ensikertalaisista Pohjois-Tansanian kaupungeissa, savanneilla ja vuorilla. Matkan aikana tutustuimme Sanya Juun maakuntaan sekä Kilingin kylään. Rehtori Isaac Nsuri oli jäänyt eläkkeelle ja lyhyen ajan rehtorina toimineen Phesto Mbwmbon jälkeen meitä vastaanottamassa oli rehtori Isaac Laraa. Koulun oppilaat tansseineen ja lauluineen tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Kilingin ensimmäinen kouluterveydenhoitaja Editha Faustine Tesha. Anja Tolonen luovuttamassa OneMediltä lahjoituksena saatuja sairaanhoitotarvikkeita helmikuussa Veimme tuliaisina koulumme fysiikan ryhmän valmistaman aurinkokeittimen. Leirikoulu antoi koko ryhmälle upean kokemuksen yhteisyydestä ja keskinäisestä kunnioituksesta. Halusimme jatkaa yhteistyötä.

11 Sataa jalat kastuu! Ensimmäisen leirikoulun aikana Kilingin väki kertoi, että ikkunaton koulu on hankala sadekaudella. Oppilaiden jalat kastuvat avonaisista ikkuna-aukoista puskevasta vedestä. Monilla lapsista on rikkinäiset kengät tai ei kenkiä laisinkaan. Flunssat ovat monen vaivana. Maksoimme ikkunalasit pokineen jokaiseen luokkaan ( ). Niiden suojaksi oli tarpeellista valmistaa rautakehykset. Lasitavara on kallista. Rehtori Jouko Tuhkanen jäi eläkkeelle vuonna Hänen seuraajansa Sinikka Kuusniemi antoi vahvan tukensa kummikoulutyölle. Hän oli mm. mukana kahdella leirikoulumatkalla ja jatkaa aktiivisena Martsarin kummikouluyhdistyksessä. Jokainen saa oman kynän, kumin ja viivoittimen. Koulutarvikkeiden jakoa 1994 vielä silloin ikkunattomissa luokissa. Ensimmäinen leirikouluryhmä 1994

12 Kilingistä Martsariin, 1997 Keväällä 1997 kutsuimme vieraiksemme Suomeen uuden rehtorin Hiasinta Mlalen sekä yhden tyttö- ja poikaoppilaan. Silloin 12-vuotias Consolata Cosmas Mushi on nykyään luonnontieteiden opettajana Morogorossa ja jatkaa maisteriopintojaan. Silloin 11-vuotias Ernest Oiso opiskeli Kilingin koulujen jälkeen Moshin teknisessä opistossa. Nykyään Ernest työskentelee insinöörinä Dar es Salaamissa. Molempien koulunkäynti on mahdollistunut suomalaisperheiden tuella. Vieraat asuivat opettajien ja oppilaiden kodeissa kuten myöhemminkin tapahtuneilla vierailuilla. Yhteiselämä on sujunut kahden kulttuurin välillä saumattomasti ja ollut mielenkiintoista. Vierailun aikana tehtiin ekskursio Turkuun yhdessä uskonnon ryhmän kanssa. Tansanian luonto ja ihmiset ihastu vat, leirikoulu Toisella matkalla Tansaniaan selvitimme, millä tavalla voisimme olla Kilingin koulun tukena muutoinkin kuin antamalla koulu- ja urheilutarvikkeita. Aloimme suunnitella yhdessä kolmannen leirikoulun suurta hanketta, keittiön rakentamista. Muistiinpanoja tehtiin rehtorin lähes ikkunattomassa kansliassa. Luokkien taulut pitäisi maalata, lattioita pitäisi korjata, pulpetteja hankkia. Noin 40 oppilaan luokassa saattoi olla vain neljä oppikirjaa. Hankimme eri oppiaineisiin kirjoja, samoin vihkot ja kynät joka lapselle. Ryhmä tutustui erityisesti tansanialaisen luonnon ihmeisiin. Kävimme myös Sansibarin saarella. Vuosi 1998 oli Tansaniassa katovuosi. Martinlaakson lukion oppilaskunta lahjoitti yli 3000 mk Kilingin oppilaiden ruokakulujen peittämiseksi. Jotkut myöhemmistäkin oppilaskunnista ovat jatkaneet auttamistyötä. Suuri urakka, kei örakennus, leirikoulu Vaativin hankkeemme on tähän mennessä ollut työleiri Tansaniassa vuonna vantaalaista opiskelijaa, opettajaa ja vanhempaa rakensivat yhdessä afrikkalaisten kanssa Kilingin koululle uuden keittiön, jonka vihkiäisjuhlaa vietettiin Tilaisuudessa olivat läsnä Hain alueen johtaja vaimoineen, Sanya Juun valtuuston puheenjohtaja vaimoineen, Kilingin kylän johtaja, Kilingin koulun vanhempainneuvosto ja johtokunta, oppilaiden vanhempia sekä opettajat (11) ja oppilaat (333). Kilingin koulu sai keittiön, jossa keittäjä voi valmistaa ruuan suurissa kattiloissa. Uusi ekologinen hella vähentää puun kulutusta. Savu tupruaa piipusta, joka on hyvin harvinaista tansanialaisessa talossa. Ruokailutila rakennettiin keittiön viereen. Tilaa tehtiin sen verran, että kerralla voi aterioida noin oppilasta. Suomalaisten rakentamat pöydät ja penkit saatiin valmiiksi vihkiäispäivään mennessä. Ruokalan vieressä olevaa lukittavaa varastotilaa päätettiin käyttää astioiden ja ruoka-aineiden säilytykseen. Hyllyjen

13 ja komeroiden valmistus jäi kilingiläisten oman aktiivisuuden varaan. Koululle oli saatu 1998 vesiposti (hana) keskelle pihaa. Se siirrettiin ruokalan nurkkaan. Suomalainen ryhmä toi mukanaan Suomesta lahjoitetut 230 lautasta. Loput lautaset (yht. 350 kpl) hankittiin Tansaniasta. Jokainen oppilas tuo mukin kotoaan. Yhteistyö afrikkalaisten ja suomalaisten rakentajien välillä oli saumatonta ja toisiaan tukevaa. Kilingin ala-aste sai näin Upendo (=Rakkaus) -nimisen keittiö-, ruokalaja varastorakennuksen peltikattoineen ja lukkoineen kertomaan tansanialaisten ja suomalaisten yhteistyöstä. Työleirin aikana opimme toisiltamme lauluja ja leikkejä. Lapset saivat uusia harrastus- ja leikkivälineitä (palloja, hyppynaruja, keinuja). Oppitunnit auttoivat ymmärtämään tansanialaisten opettajien opetusmetodeja ja oppimisprosessia. Mukanamme viemistä opetusvälineistä ja hankkimastamme opetusmateriaalista hyötyivät sekä opettajat että oppilaat. Keittiö rakennusvaiheessa Lahjoitimme koululle 350 muovilautasta Uusi keittiö valmiina

14 Kiitoksen sanoja Tasavallan presidentin kiitos Syyskuussa 1999 tasavallan presidentti Martti Ahtisaari lähetti koulullemme oheisen kiitoksen: Haluan esittää parhaat kiitokseni Martinlaakson koululle ja lukiolle hyvästä yhteistyöstä tansanialaisen koulun kanssa. Martti Ahtisaari Vankilasairaalan johtajan kiitos (1999) Tällä kirjeellä pyydän saada kiittää lämpimästi erilaisista sairaalatarvikkeista, jotka saimme käytettäväksemme täällä Karangan vankilan sairaalassa. Pyydämme välittämään kiitoksemme kaikille, jotka olivat mukana valmistelemassa lahjaa. Ohessa on lista, mitä kaikkea olemme saaneet ottaa vastaan: erilaisia ruiskuja 120 kpl, hansikkaita (kirurgiaan, yleistutkimuksiin) 300 kpl, siteitä ja laastareita 230 kpl, lääkäreiden ja sairaanhoitajien suojavaatteita 30 kpl, stetoskoopin. Uskon, että hyvä yhteys, joka meillä on nyt, jatkuu myös tulevaisuudessa. Toivotan hyvän Jumalan siunausta työssänne. Y.Kimanji, Karangan sairaalan johtaja (suom. Maija Rostedt) Pastori Maija Rostedt hääkulkueessa. Kiitämme häntä suuresta avusta vuosien aikana. Kilingistä Martsariin 2001 Keväällä saimme vieraiksemme rehtori Hiasinta Mlalen ja opettaja Enna Asseyn sekä kaksi tyttö- ja poikaoppilasta. Vierailun aikana tehtiin uskonnon ryhmän kanssa yhteinen opintomatka Valamoon Heinävedelle ja Mikkelin lumien keskelle. Myös TV-nelonen kertoi uutisissaan hauskan tarinan tansanialaisten vieraidemme ensimmäisestä kerrasta suksilla. Päivät kuluivat kouluvierailuilla (Kivimäen ja Laajavuoren ala-aste), Vantaankosken seurakunnan jumalanpalveluksessa, Eduskuntatalossa ja Nokian pääkonttorissa. Illat vietettiin majoittajaperheissä ja heidän järjestämässään ohjelmassa.

15 Ak ivinen vuosi 2002 Puolet taksvärkin tuotosta jaettiin keväällä 2003 niille tansanialaisille nuorille, jotka ovat läpäisseet yläasteen pääsykokeet ja voivat aloittaa näin jatkoopiskelunsa. Jambo!-juhlassa kunniavieraana rouva Eeva Ahtisaari Keväällä järjestimme Jambo! -juhlan, hyväntekeväisyysgaalan. Pääpuhujaksi saimme Eeva Ahtisaaren, joka kertoi kokemuksiaan Tansaniasta. Tilaisuudessa saimme ihastella mm. koulumme maahanmuuttajien esityksiä. Rouva Eeva Ahtisaari kirjoittaa vuonna 2002 julkaistussa kirjassaan Juuret ja siivet (Wsoy): Kirjoitettuani yllä olevan purkauksen keväällä 2002 lähdin esitelmöimään Tansaniasta Martinlaakson koulun ja lukion järjestämään Jambo!-hyväntekeväisyysjuhlaan. Tarkoituksena oli kerätä varoja tansanialaisen kummikoulun hyväksi, joka sijaitsee Kilimanjaron rinteellä. Joukko oppilaista ja opettajista oli lähdössä rakentamaan kouluun lisää luokkahuoneita elokuussa. Juhlaan oli saapunut runsaasti yleisöä, lasten vanhempia ja muita martinlaaksolaisia. Puheeni lisäksi ohjelmassa oli musiikkia, tanssia, kirjallisuusmonologeja, dramatisoitua vuoroluentaa, kabareeta. Sali väreili nuorta iloa ja osaamista. Oli toinen toistaan parempia esiintyjiä ja toinen toistaan kannustavampia opettajia. Kaduin nopeasti puheitani koulusta ja nuorten käyttäytymisestä. Tunsin, että tällaisten iltojen jälkeen jaksaa taas uskoa parempaan maailmaan. Jambo-juhlassa Martinlaakson koulun salissa Anja Tolonen, Sinikka Kuusniemi, rouva Eeva Ahtisaari, Pentti Parviainen ja Pirkko Hurskainen

16 Taas rakennetaan 2002! 4. leirikoulu Heinäkuun lopussa lähti 19 opiskelijan sekä kolmen opettajan ryhmä kohti Pohjois-Tansaniaa. Kilingin koulun riemukas vastaanotto häikäisi jälleen ilollaan ja laulullaan. Rakensimme yhdessä tansanialaisten työmiesten kanssa rakennuksen, jossa on kaksi luokkahuonetta sekä rehtorin kanslia. Iloisia luokan vihkijäisjuhlia vietettiin lähtiäispäivänä. Tärkeänä koimme Suomessakin vierailleiden oppilaiden, Consolatan ja Ernestin, Innocentin, Marthan ja Judithin tapaamista. Heistä on kasvamassa upeita nuoria. Tulevan valmistelua, Yhteistyömme jatkui innokkaana lukuvuoden ajan. Saimme tiedon, että vuosina 1999 ja 2002 rakennettujen keittiön ja kanslian sekä kahden luokkahuoneen rakennukset saatiin maalattua. Lukuvuoden aikana kerättiin stipendirahoja yläasteen aloittaneille ja suunniteltiin tulevan syksyn vierailua, jolloin kilingiläisten oli tarkoitus tulla Suomeen. Suurin ponnistus oli huhtikuussa järjestetty hyväntekeväisyysilta Unelmista totta!, jossa kuulimme ulkoministeriön Itä- ja Länsi-Afrikan yksikön päällikkö Heli Sirven sekä kansanedustaja Sari Essayahin mielenkiintoista kerrontaa kehitysyhteistyöstä. Vuoden 2002 leirikouluryhmä

17 Vieraita Kilingistä, 2004 Lukuvuoden aikana vastaanotettiin ulkoasianministeriön vieraita Tansaniasta sekä valmisteltiin leirikoulumatkaa lokakuulle Kilingiläiset vierailivat Martsarissa elosyyskuussa He kertoivat iloisia terveisiä, että Kilingistä on jatkoopintojen pariin päässyt yhä useampi koululainen. Olemme tukeneet heitä stipendein. Huhtikuussa 2005 järjestettiin Tansania -aiheinen hyväntekeväisyysjuhla Jambo! Tehdään yhdessä!. Tilaisuudessa nähtiin ulkoasiainministeriön ja Fidan tuella rakennettu vaikuttava multivisio-esitys Afrikan värejä. Arnold Chiwalala soitti kannelta, nähtiin tanssia, teatteria, taikurin esitys sekä Tansania-ryhmän muoti-näytös, jonka keskiössä olivat kaunisväriset tansanialaiset kankaat, kangat. Vierailimme Laajavuoren koulussa ja Kivimäen koulussa sekä TV- 1:n uutisstudiossa toimittaja Anna Vuorisen opastamana. Vieraat saivat viemisikseen kymmenen Lions Club Vantaa Etelän ladyjen kutomaa Äiti-Teresan peittoa. Viikin kotieläintilalla Karoliina, Paolo, Hassani, Stella, Gaudensia, Upendo, Hiasinta, Anna-Liina, Susanna ja Anne-Maria

18 Tervey ä ja hyvinvoin a, leirikoulu Viiden opettajan ja 31 oppilaan voimin lensimme Dar Es Salaamiin. Vierailimme Suomen suurlähetystössä ja saimme kuulla Suomen ja Tansanian välisestä kehitysyhteistyöstä. Tapasimme myös Kilingi -kontaktien tansanialaisen aloittajan PeaceGlory Nsurin ja hänen lapsensa. Matkamme jatkui Tansanian läpi Moshin kaupunkiin. Ensimmäisen päivän tulojuhlan tanssi- ja lauluesitykset houkuttivat suomalaisetkin rytmeihin. Myöhemmät Kilingi-päivät kuluivat luokkahuoneita ja liitutauluja maalatessa. Osa ryhmästämme osallistui myös koulun oppitunneille ja sai nähdä koulunkäyntiä tansanialaiseen tapaan. Jokainen lapsi sai itse painamamme kuvallisen Kilingi-Martsari t-paidan. Vierailimme myös Kilingin koulun opettajien kodeissa. Näin saimme ainutkertaisen mahdollisuuden nähdä aitoa tansanialaista kotielämää. Välipäivinä kiipeilimme Kilimanjarovuorella, tutustuimme Afrikan eksoottisiin eläimiin Ngorongoron kraaterissa ja Lake Manyaran luonnonpuistossa. Pyysimme retkellemme mukaan rehtori Hiasintan ja englanninopettaja Upendon. Luonnonpuistoissa vierailu on liian kallista paikallisille. Lisäksi kulttuurikokemukseemme kasaantui tapaamisia maasai- ja hadzabeheimojen kanssa ja vierailuita paikallisiin sairaaloihin ja päiväkoteihin, joihin veimme lahjoituksia. Hadzabeheimolaiset elävät pensastolaisina metsästäen ruokansa luonnosta. Maasait ovat tuttuja monilta reissuilta. Heidän jumalanpalveluksen jälkeiset lounaansa jäivät kaikkien mieleen! Värikästä ja ylvästä väkeä. Lähtöjuhla Kilingissä oli yhtä loistokas kuin tulojuhlakin. Tanssi tärisytti tannerta, laulu raikasi ja lahjoja jaettiin puolin ja toisin. saimme tilaisuuden lahjoittaa kylän jokaiselle perheelle lähes elintärkeän malariaverkon yön suojaksi ja tarvikkeita koulun kaikkien aineiden opetuksen tueksi. Useat meistä ottivat itselleen matkalla kummilapsia ja sitoutuivat tukemaan heidän koulunkäyntiään. Moni jätti varmasti osan sydämestään Afrikkaan. Kilingin koululainen Anne-Maria Visurin ja Pihla Melanderin kultatuolissa. Katse kohti tulevaa. Rehtori Sinikka Kuusniemi vastaanottaa Steven Ngetin maalaman läksiäislahjan lähtöjuhlassa 2005.

19 Taulujen ja seinien maalausta on riittänyt kaikille leirikouluryhmille. Kotimatkalla 2005

20 Italian televisiossa, 2006 Italian televisio teki dokumentin Martinlaakso-Kilingi -kummikouluyhteistyöstä ja esitti sen kanavallaan keväällä vuo a ystävyy ä, 2007 Päivien aikana vierailtiin eri kouluissa, matkustettiin Mikkeliin. Vierailimme kotieläintilalla sekä Karoliina Lundin ja Ville Sipilän kotona. Päätavoitteena oli tietokonetaidon opiskeleminen. Tansanialaiset tarttuivatkin innolla toimeen. Monta kirjettä kirjoitettiin kotiin. Valitettavasti vastaanottajat eivät voineet saada niitä ilman tietokoneita. Vuosi 2007 oli Tansania-yhteyksiemme juhlavuosi. 20 vuotta aikaisemmin olimme aloittaneet pienestä; uskonnon opiskelijoiden maksamasta tuntemattoman koululaisen lukukausimaksusta. Vieraita Kilingistä Juhlavuoden huipennukseksi saimme vieraita Kilingistä: opettajat Hiasinta Mlale (rehtori), Enna Assey, Mary Shirima, ja Zuhura Fundisha sekä oppilaat Innocent Mmari ja Joyce Sway viettivät pari viikkoa keväisessä Suomessa. Joyce tutustumassa tietokoneiden ihmeelliseen maailmaan. Jambo 20! -juhla Juhlavuoden päätapahtumana vietimme Jambo 20! -juhlaa Martinlaakson lukion juhlasalissa. Juhlan pääpuhujaksi olimme saaneet kulttuuriministerin Tanja Saarelan (Karpela), jonka mielenkiintoinen esitys vahvisti asiamme tärkeyttä. Ministeri vieraidemme lahjoittamassa kangassa.

21 Tulkoon valo! leirikoulu Olemme onnellisia, että olette tulleet Kuinka voivat opettajat? Miten voivat opiskelijat? lauloivat Kilingin oppilaat pikkubussin kaartaessa Kilingin pihamaalle. Laulu raikui ja riemu oli ylimmillään. Paljonko on 24 kertaa 500 halausta? Kaikki halusivat ottaa meidät syliimme. Vierailu aloitettiin juhlalla. Rehtori Sinikka Kuusniemi vihki kustantamamme sähkön napsauttamalla kattolamppuun valon rehtorin kansliassa. Sähkön vetäminen Kilingiin kesti yli 2 vuotta. Olimme tuoneet diaprojektorin ja dioja eri oppiaineisiin. Agregaatti pantiin päälle. Tummat silmät kohdistuivat tiukasti luokan eteen viritettyyn lakanaan. Huokaukset kertoivat ihastuksesta. Niin tulivat tutuksi Suomen porot ja lumiset hanget, vaarat ja järvet. Päivät olivat täyttä toimintaa. Jalkapallot lensivät pihan kulmasta toiseen, hyppynaruilla tehtiin hienoja suorituksia. Luokissa valmisteltiin opetusvälineitä pahvikelloista opetuspeleihin. Luokan seinät saivat asiaankuuluvan kelta-vihreän maalinsa ja kaikkien luokkien kuluneet liitutaulut maalattiin. Jälleen kerran iloitsimme voidessamme luovuttaa suuren pinon oppikirjoja, vihkoja, kirjoitus- ja luonnontieteiden opetussettejä jokaiseen luokkaan. Suomesta tuodulla kasettimankalla ja opetuskaseteilla lienee käyttöä. Välipäivinä rentouduimme afrikkalaisten heimojen, eläinten ja muun luonnon seurassa. Lähtöjuhla oli jälleen sanoinkuvaamaton. Perinteiseen tapaan kustansimme lähtöaterian koko koululle. Lapsetkin saivat lihaa jokapäiväisen papusopan sijaan. Juhlaan oli saapunut Sanya Juu:n viehättävä opetuspäällikkö Annarose Nyamubi, joka johti juhlallista vuohenpaistiseremoniaa vanhojen traditioiden mukaan. Antti Korteniemi ja Kilingin innokkaat pelaajat. Uudet pallot ovat mieluisia tuliaisia. Toni Rämö tulojuhlassa

22 Kouluverkostomme laajenee, 2009 MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos ja Kasavuoren koulu aloittivat yhteistyön Martinlaakson koulujen kanssa. Kasavuoren koulu ja Kilingi Secondary School aloittivat yhteistyön. Projektin yhteyshenkilöinä ja vastuunkantajina toimivat lehtorit Päivi Rohkimainen ja Marjo Kekki. Päivi Rohkimainen aloitti kummikoulutoiminnan jo Martinlaakson koulun uskonnonlehtorina 2000-luvun vaihteessa. Koulutuspäällikkö Ritva Hirvonen ja markkinointipäällikkö Marko Päivä ottivat haasteen MERCURIAn Tansaniavastuunkantajina. Rehtori Sinikka Sartonen on antanut suuren tukensa yhteisille projekteille. Rehtori Sinikka Kuusniemen jäätyä eläkkeelle vuonna 2010 hänen työtään jatkaa rehtori Juha-Pekka Peltola, joka on lähtenyt innokkaasti mukaan kummikoulutoimintaan. Kansainvälisyyskurssi Martinlaakson lukion ja MERCURIAn opiskelijoille järjestettiin ensimmäinen yhteinen kansainvälisyyskasvatuskurssi. Osa osallistujista osallistui syksyllä 2011 järjestettyyn leirikoulumatkaan. Kurssilaiset kokoontuivat noin kolmen viikon välein koko lukuvuoden ajan. Välillä järjestettiin myös oppituntien ulkopuolista ohjelmaa. Kurssilla tutustuttiin yleisesti kehitysmaihin, koulutuksen merkitykseen, kehitysyhteistyöhön ja swahilin kielen alkeisiin. Keskiössä oli luonnollisesti Afrikka ja Tansania. Syksyllä koulussamme vieraili zimbabwelainen opettaja, joka kertoi koko lukiolle maansa orpolapsista ja AIDSin vaikutuksista. Yhteistyökoulujen ope ajavierailu Kilingissä 2010 Laajenneessa Tansania-verkostossa oli opettajia, jotka eivät ole käyneet Tansaniassa. Tansaniassa tutustuttiin Kilingin sekä alakouluun että yläkouluun, Sanya Juu:n yläasteeseen sekä Forest Hill -kouluun seitsemän hengen voimalla. Matkan seurauksena Kilingi Secondary School ja Kasavuoren koulu aloittivat yhteistyön. MERCURIA jatkaa Kilingi Primary schoolin tukemista yhdessä Martinlaakson lukion kanssa. Näimme monia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseksi. Ikimuistettava kokemus saatiin telttayöstä Serengetin luonnonpuistossa villieläinten keskellä. Vieraita Kilingistä Martsarissa syksyllä 2010 Saimme syyskuussa vieraiksemme Kilingin kummikoulun rehtorin Asanteel Sandewan, musiikin opettajan ja vanhempainneuvoston puheenjohtajan Steven Ngetin ja yläkoulun rehtorin S.Mtawazon. Heidän kanssaan pääsi Suomeen oppilaat: Amedeus Massawe, Anita Tesha, Henry Tesha, Kelvin Mushi, Rehema Mwanga, Asha Hassan (yläkoulu) ja Sharif Omary (yläkoulu). Koko suuri joukko asui opiskelijoidemme tai opettajien kotona kahden viikon ajan. Vieraat nauttivat suomalaisesta luonnosta laavuineen ja makkaroineen, kaloineen ja saunoineen. Korkeasaari ja vierailu TV1:n aamu-tv:ssä olivat mielenkiintoisia kokemuksia. Vieraamme lauloivat ja tanssivat sekä harjoittelivat uutisten lukijan tai meteorologin ammattia. Pieni otos esitettiin seuraavan aamun aamu-tv-lähetyksessä.