Yhteisen hankkeen kuulumisia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisen hankkeen kuulumisia"

Transkriptio

1 Pääkirjitus tukkuu 2012 Yhteisen hankkeen kuulumisia Täällä saa juda tsi paljn limsaa, mutta muuten n aika tavallista, sani lapseni kun hän vieraili kanssani ensimmäistä kertaa Tansaniassa vuden alussa. Lapsen suusta sen ttuuden kuulee, vaikkakin epäilen etten ihan nnistunut tarjamaan ttuudenmukaista kuvaa Tansaniasta matkan aikana. Tällä reissulla yövyimme ja matkasimme vähän hienmmin kuin usein milla matkillani. Tisaalta lapsi ei kiinnitä humita turhiin yksityiskhtiin, kuten maan sijitukseen glbaalissa valtiiden varakkuuslistauksessa, vaan keskittyy lennaiseen. Siihen että ihmiset vat lppujen lpuksi varsin samanlaisia jka pulella pallamme. *** Matkan aikana vierailin katsastamassa myös Uhusiann hanketta ja tapaamassa yhteistyöjärjestömme UNGO:n edustajia. Aikaisemmin Uhusiann ja UNGO:n yhteistyöllä n saatu aikaan kansalaisjärjestöjen resurssikeskus Mrgrn kaupunkiin. Viime vunna alkanut hankevaihe n aluksi keskittynyt resurssikeskusta varten hankitun kiinteistön remnttiin. Remntti saatiin valmiiksi miltei aikataulussa, mutta viimeistelyt jäivät tämän vuden pulelle. *** Tänä vunna hankkeemme haasteena n muuttaa resurssikeskuksen timinta remntituihin tilihin nykyisistä vukratilista. Teidän lukiessanne tiedtetta muutn pitäisi lla parhaillaan käynnissä. Muutt merkitsee mavaraisuuden lisääntymistä kun resurssikeskus ei enää judu maksamaan tilistaan vukraa, mutta samalla se hankalittaa hetkellisesti varainhankintaa. Resurssikeskuksen pitää keskittyä tiedtukseen ja markkinintiin, että kävijät ja asiakkaat löytävät uudet tilat. *** Muitakin uusia asiita uusi vusi ti tullessaan. Pitkään UNGO Uhusian hankkeessa prjektivastaavana työskennellyt Venance Mlally siirtyi muihin tehtäviin ja nyt haasteena n löytää yhtä hyvä työntekijä prjektiin. Tivtamme Venancelle hyvää jatka ja nnea uusissa työtehtävissä! Uuden prjektikrdinaattrin haku n llut käynnissä ja ehdkkaita haastatellaan huhtikuussa. Valinta lienee lppusuralla teidän tätä lukiessanne ja saamme varmasti lukea uuden työntekijän esittelyn syksyn tiedtteesta. *** Yhteistyöhankkeen timintihin kuuluu myös järjestöseminaari Mrgrn alueella. Viime vunna UNGO järjesti seminaarin julukuussa ja siellä kuultiin alustukset mm. ilmastnmuutksesta, julkisen ja yksityisen sektrin yhteistyöstä ja sallistavasta hankkeen tteuttamisesta. Tänäkin vunna järjestetään sana hanketta seminaari Tansaniassa ja tietysti myös täällä Sumessa. Tällä kertaa Uhusiann seminaari tullaan järjestämään Tampereen seudulla elkuussa. Seuratkaa ilmittelua esimerkiksi Uhusiann nettisivuilla ja sallistukaa seminaariin sankin jukin! *** Kuka minä len? Miten minua tervehditään? kuuluu kysymys j ties kuinka mnennen kerran. Lapsi kiipeää syliini ja painaa kasvnsa piiln. Ei tainnut lapsi ihan vielä tansanialaistua. Kymmenien, ellei satjen tätien, setien, serkkujen ja kumminkaimjen tapaaminen alkaa käydä sumalaiselle tenavalle rankaksi. Mutta aika hyvin j suu arvaus khdalleen ketä kannattaa sana bibiksi ja ketä shangaziksi ja shikamkin alkaa tulla suusta autmaattisesti aikuisen tullessa vastaan. Hauskaa kevättä ja kesän dtusta kaikille uhusianlaisille! Pia Mäkelä Uhusiann puheenjhtaja 2

2 Tansania täytti 50 vutta Tansanian 50-vutisjuhlia vietettiin Helsingissä 9. julukuuta Järjestäjänä li Sumi Tansania-seura. Ohjelma li kattavampi kuin aikaisemmin, iltapäivällä pidettiin seminaari Sumi Tansania-seuran aikeista luda Tansaniaan liittyvä verkst nettiin, jsta jkainen vi etsiä yhteyksiä tai kumppaneita tarpeidensa mukaan. Iltajuhlan hjelmassa li mm. Marja-Liisa Swantzin juhlapuhe Tansanian ensimmäisestä itsenäistymisjuhlasta vunna 1961 ja sitä edeltävistä tapahtumista. Andersn Mwegeran puhui Tansanian kehityksestä itsenäisyyden vusikymmeninä, Arnld Chiwalalan ryhmä tanssi ja lauli. Mieleen jäi erityisesti Tein minä pillin pajupuusta, jnka phjalta hän kehitteli vaikuttavan muunnelman afrikkalaiseen tapaan. Tervehdyksiä esittivät muun muassa Sumen entinen Tansanian suurlähettiläs Jrma Paukku kuten myös 1990-luvun pulivälin tienn suurlähettiläs Kari Karank. Juhlat vietettiin Putinkylän Marjaniemen työväentallla, jka li enemmän kuin täynnä ja tunnelma tiivis ja riemukas. Pienisseminaari iltapäivällä Juhlapäivä kunniaksi iltapäivällä pidettiin seminaari, jka li ensimmäinen Tansanian itsenäisyysjuhlien yhteydessä järjestetty. Tarkitus li saada aikaista enemmän tietja yhteistiminnan mahdllisuuksista. Seminaarin aluksi Kaisu Österinen Kepasta esitteli Kepan tansanialaisia jäsenjärjestöjä ja niiden timinta-alja. Paikalla levat sumalaiset järjestöt pulestaan kertivat timinnastaan ja jatksuunnitelmistaan Tansaniassa. Nykyajan diaspra Diaknia-ammattikulun lehtri Dennis Lnd ja Saln kaupunginvaltuutettu Edward Mutafungwa esittelivät tansanialaisten diasprasta kituvia mahdllisuuksia. Alkujaan raamatusta tuttu termi diaspra tarkittaa hajaantumista, erityisesti juutalaisten hajallaan asumista luvulta alkaen diaspra-käsite n lähentynyt paklaisuuden käsitettä, mutta yksi suuri eravaisuus siinä n: diasprassa eli ulkmailla asuvat tietävät identiteettinsä, heillä n yhteisöllinen tiet alkuperästään ja paluu ktimaahan n mahdllista. Suuri sa ktimaastaan pissa asuvista vat ulkmailla työskenteleviä tai piskelijita, jtka piskelunsa jälkeen palaavat ktimaahan tietineen ja taitineen. Diasprassa asuvat vivat luda ktimaansa ja leskelumaansa yritysten, järjestöjen ja ihmisten kesken yhteyksiä ja timintaa, jka kituu mlempien sapulten hyväksi. Heillä n tiet maansa pliittisesta, ssiaalisesta, pliittisesta ja kulttuurisesta tilanteesta. Tätä tieta pitäisi välittä sumalaisille timijille, kansalaisjärjestöille ja yrityksille. Dennis Lnd mainitsi erityisesti, että ilmainen piskelu Sumessa n tdella merkityksellistä. Ainakin tistaiseksi. Opiskelu n tae köyhyyden vähenemisestä ja vähentämisestä. Vunna 2010 Sumessa li 250 tansanialaista. Sumi-Tansania-seura ehdttaa: yhteinen tietkanta Sumi Tansania-seuran sihteeri Ilna Tikka esitteli rakenteilla levaa yhteisen wiki-phjaisen internet-tietkannan kehittämistä. Tietkannassa lisivat edustettuna kaikki Tansaniassa timivat sumalaisjärjestöt ja niiden hankkeet. Ajatuksena n, että tiet lisi helpsti saatavilla sekä järjestökentällä timiville että Tansaniasta muuten kiinnstuneille. Tiet tällaista mahdllisuuksista helpttaisi järjestöjen välistä yhteistyötä, krdinintia ja tiednjaka sekä lisäisi tietisuutta hankkeista. Tietkanta helpttaisi myös halukkaiden työntekijöiden, harjittelijiden ja vapaaehtisten hankkimista ja tiedttamista käynnissä levista työmahdllisuuksista. Suunnitelman mukaan Sumi Tansania-seura vastaisi tietkannan ylläpidsta ja päivittämisestä. Tietkantaa kehitetään kevään 2012 aikana. Keskustelua ja ehdtuksia Pienisseminaarin keskustelussa ehdtettiin muun muassa, että Kepan alaisuudessa visi järjestää säännöllisiä Tansania-tapaamisia, jihin sallistuisi järjestöjen lisäksi esimerkiksi ulkministeriön Tansanian-prjekteista vastaava henkilö tai henkilöt sekä muita tahja, jita hankkeet kiinnstaisivat. Myös ne järjestöt, jtka vat lleet yhteistyöverkstjen ulkpulella, saisivat tapaamisten avulla äänensä kuuluviin. Ensimmäinen tapaaminen pidettiinkin maaliskuussa. Keskusteluissa krstettiin ssiaalisen median tärkeyttä rlien selkeyttämisessä, näkyvyyden ja yhteistyön lisäämisessä. Tämä n tärkeätä varsinkin pienissä kansalaisjärjestöissä. Knnut Elina Puht seminaarimuistiinpanjen ja Sebastian Gahnströmin yhteenvedn phjalta 3

3 Tansanian tie itsenäisyyteen Silminnäkijä Marja-Liisa Swantz kert Julius Nyerere li TANU:n puheenjhtaja, kun hän vieraili Yhdistyneissä Kansakunnissa vunna 1954 ja esitteli YK:lle näkemyksensä, että Tanganyika halusi itsenäistyä viidessätista vudessa. Maa li tullin Britannian hulthallintalue YK:n alaisuudessa. Tullaisesta utpiasta syntyi valtava hämmennys. Sitäkin hämmästyttävämpi tsiasia li, että Tanganyikalta kului vain seitsemän vutta itsehallinnn saamiseen ja kahdeksan vutta siihen kun itsenäisen Tanganyikan lippu nstettiin lippusalkn Dar es Salaamin stadinilla luvulla nuri perheemme asui Englannissa neljän Tansaniassa vietetyn vuden jälkeen. Sinne kantautui uutisia, kuinka Afrikassa alkaneet taistelut kiehuivat. Lntssa mieheni Llyd Swantz li alittanut luterilaisen knferenssikeskuksen timinnan, ja siellä pidimme kkuksia, jihin kutsuimme Englannissa piskelevia, innstuneita tanganyikalaisia. Meidän li vaikea kuvitella, että maa visi tulla itsenäiseksi niin pian, kun ensimmäiset insinöörit vasta piskelivat Englannissa, ja Tangnyikassa timivat insinöörit livat brittejä ja intialaisia. Maassa li 19 afrikkalaista, brittiläisten vaatimusten mukaan tutkinnn surittanutta lääkäriä, ja 152 intialaista lääkäriä tai lähetyslääkäriä. Palasimme Englannin jaksn jälkeen Tanganyikaan mieheni ja kahden pienen tyttäremme kanssa muutamia kuukausia ennen kuin Tanganyika sai itsehallint-ikeudet. Saimme seurata kk itsenäistymisprsessia maan keskipisteessä Azania-rantakadulla, jta pitkin jhtajat ja myöhemmin kunniavieraat ajivat. Tämä li mahdllista kun limme muuttaneet asumaan Luther Huseen, jnka rakentamisesta Llyd Swantz li vastuussa. Khti itsehallinta Kuvernööri sir Edward Twiningsin vaihtaminen sir Richard Turnbulliin npeutti viimeisiä vaaleihin jhtavia vaiheita. Itsehallinnn edellytys li että Nyerere mudstaisi vastuullisen hallituksen eli itsehallinta valmistelevan hallituksen. Edellytyksenä valitun lakiasäätävän neuvstn mudstamisessa khti tanganyikalaista hallinta li, että neuvstn piti tulla jkaisesta vaalipiiristä yksi eurppalainen, yksi intialainen ja yksi afrikkalainen. Saadakseen TANU:lle enemmistön neuvstn vaaleissa Nyerere kiersi kaikki vaalipiirit. Hän halusi löytää ne intialaiset ja eurppalaiset jtka lisivat valmiita äänestämään TANU:a. Näin tapahtui kaikissa muissa vaalipiireissä paitsi yhdessä. TANU sai ylivimaisen vitn ja siitä tuli hallitseva pulue hallituksessa, jka piti luda perusta aluksi itsehallinnlliselle maalle. Vunna 1960 pidettiin tiset vaalit itsenäistymiseksi ja hallituksen mudstamiseksi. Aikjen muutsta ilmensi myös se, että afrikkalaisia alki muuttaa Oyster Bayn alueelle Dar es Salaamissa. Britit ymmärsivät, että li aika muuttaa ja antaa tilaa. Parlamenttiin valittiin myös muutamia eurppalaisia, kuten ystävämme Barbr Jhanssn ja lady Chesham, jista tuli maan kansalaisia. Myös intialainen Amir Jamal ja eurppalainen Derek Brycesn kutsuttiin hallitukseen. Itsenäisyys lähestyy Itsehallinnn aika li valmistelua täyteen hallitusvastuuseen. Hallituksen ministereiden, jhtajien ja 4

4 virkailijiden sekä paikallishallinnn virkamiesten löytäminen ei llut helpp työ. Maassa li kaiken kaikkiaan vain muutama afrikkalainen virkamies eikä yhtään afrikkalaista piirikunnan jhtajaa (District Cmmisiner), vain muutama piirikunnan virkamies (District Officer), jtka hekin livat lleet virassa vain muutaman vuden, ei yhtään maaherraa (Prvincial Cmmissiner) eikä yhtään ministeriä. Edwin Mtein maelämäkerrassa vi tutustua siihen kuinka kansalaiset kkivat tämän prsessin. (Mtei, maelämäkerta Frm Gatshepard t Gvernr, 2009). Hän li ensimmäinen sisäministeri ja myöhemmin keskuspankin jhtaja. Juhlat lähestyvät Itsenäisyysjuhlallisuuksien päivämääräksi li päätetty 9. julukuuta Valmistelut sujuivat justavasti, dtusten mukaisesti. Täyden itsenäisyyden aika lähestyi. Ihmiset juhlivat tulevaa tapahtumaa ilisina ja nnellisina j neljä päivää ennen varsinaista juhlapäivää. Llydilla ja minulla li kutsu Dar es Salaamin stadinille keskusaitin viereiseen aitin, jsta näki hyvin krkeat vieraat. Menimme paikallemme Mrgrn anglikaanipiispan Omarin vaimn kanssa. Ensimmäisessä aitissa pääministeri Julius Nyereren kanssa istui prinssi Philip, jka edusti kuningatarta, sekä muut kunniavieraat. East African Rifles -sittkunta esitti mahtavan näytöksen valaistulla stadinilla. Ennen mrgrlaisen anglikanipiispan Omarin puhetta katlinen piispa ja muslimien usknnllinen jhtaja rukilivat itsenäisen kansakunnan pulesta. Kaikista tärkein li uuden pääministerin Nyereren puhe. Tanganyikan armeijan kmentaja Alexander Nyierensa vei lipun Kilimanjarn huipulle. Khkhta keskiyöllä Stadinilla juhlat keskittyivät julukuun 8. päivän iltaan ja 9. päivän ensimmäisiin hetkiin. Keskiyöllä stadinin valt himmenivät. Britannian lippu vedettiin alas salsta, valt khdistettiin tiseen salkn, jnka huippuun nusi hulmuamaan uusi vihreä-kelta-musta lippu. Kell löi kaksitista. Tällä hetkellä krvia huumaava huut täytti stadinin. Vieressäni istuva, yleensä hiljainen piispa Omarin vaim hyppäsi ylös ja huusi kuten kaikki muutkin. Krvia huumaava ihmisen huut kaikui ympäri stadinia: uhuru, uhuru!. Tuna hetkenä, kaiken tämän tapahtuessa tajusin mitä tämä hetki merkitsi kansakunnalle. Se ei llut pelkästään kansan vapautumista siirtmaaherruudesta, vaan se li myös vapautta jnkin tisen rdun hallinnasta. Pitkä matka vapauden tteuttamisesta alki tästä. Tiveet ja usk että me vimme tehdä sen livat krkealla. Nyereren sanat, että nyt kansakunta alkaa nyt raivata tietä parempaan tulevaisuuteen, livat sytyttävät. Vapausvaatimuksista n pidetty kiinni sillinkin, kun ne eivät le lleet tteutumassa, mutta nyt ne tulevat tdeksi. Taustaa Marja-Liisa Swantzin Tansanian 50-vutisjuhlassa pitämän puheen mukaan timittanut Elina Puht Edwin Mtei ( ), valtivarainministeri 1961 ja Tansanian keskuspankin ensimmäinen jhtaja, nykyisin kahvinviljelijä Arushassa. Mnipuluejärjestelmän tultua vimaan ppsitipulue CHADEMin edustaja (Chama cha Demkrasia na Maendele), demkratian ja kehityksen pulue Barbr Jhanssn ( ), rutsalainen lähetyssaarnaaja, jsta tuli Tansanian kansalainen ja parlamentin jäsen vunna 1959, ministeri Tunnettiin yleisesti nimellä Mama ya Maendele, kehityksen äiti. Lady Marin Chesham ( ), timinnanjhtaja järjestössä Cmmunity Develpment Trust Fund f Tanganyika, Suth Africa and England. Derek Brycesn, tuli Keniasta Tangnyikaan vunna 1952,Tanganyikassa ssiaaliasiiden ministeri 1957 ja kauppa- ja kaivministeri

5 Siirtmaafaktja Eurppalaiset jakivat Afrikan Itä-Afrikan ensimmäiset eurppalaiset siirtmaaherrat livat prtugalilaisia nin 1400-luvulta vusisatja eteenpäin. Tuskin he livat ainita tun laajan alueen hyväksikäyttäjiä, sillä arabit, intialaiset ja aasialaiset kauppiaat tulivat yhtä innkkaita apajille. Orjat, kulta ja nrsunluu livat arabien ja eurppalaisten päätavitteet. Klmen neljän sadan vuden kuluessa lähes kk Afrikka li jaettu eurppalaisten siirtmaiksi. Vunna 1885 Berliinissä neuvteltiin Afrikan siirtmaiden jakamisesta ja alueiden määrittelemisestä. Berliinin knferenssista n peräisin Afrikan kartan rajat, ne jtka edelleen vat kuin viivittimella vedetyt. Viivitinta varmaan käytettiinkin. Berliinin knferenssissa Itä-Afrikan alueesta tuli Saksan siirtmaa. Isäntä vaihtui, kun ensimmäisen maailmansdan jälkeen vunna 1919 Itä-Afrikasta tuli brittien siirtmaa. Siihen kuului ne alueet, jtka Britannia li vallittanut saksalaisilta. Vudesta 1922 lähtien Itä-Afrikka li Kansainliitn päätöksellä brittien mandaattialue, kunnes vunna 1946 Yhdistyneet kansakunnat tti alueen valvntaansa ja britit hallitsivat sitä YK:n hulthallintalueena. Itsenäistymisaalt Afrikan siirtmaavaltiiden itsenäistyminen tapahtui vyöryn maisesti 1960-luvulla. Sitä ennen itsenäistyi Libya Suuressa itsenäistymisaallssa 1950-luvun lpusta ja luvun alkupulelle livat Ranskan arabialueet, sitten Isn-Britannian siirtmaat, ensimmäisinä Tunisia 1956 ja Ghana Algerian itsenäisyystaistelu Ranskan siirtmaaherruutta vastaan li raastava, se kesti vudesta 1954 vuteen Kng li Belgian kuninkaan Lepld II:n yksityismaisuutta vuteen 1908 saakka, maa itsenäistyi vunna Msambik ja Guinea Bissau itsenäistyivät vunna1990. Vain harvat maat säilyttivät itsemääräämisikeutensa edes jllakin tavalla, niitä livat mm. Egypti, Liberia, Etelä-Afrikka ja Etipia (Abessinia), jka li Italian miehittämä vusina Suureen itsenäistymisaaltn kuului myös Britannian hallinnssa leva Itä-Afrikka. Siitä syntyi Tansania, Burundi ja Uganda. Sansibarin tapaus Sansibarin histria li vahvasti sidksissa smannisulttaaneihin vusisatjen ajan. Vunna 1890 Sansibarista tuli brittiläinen sujelualue, mutta mudllinen valta säilyi sulttaaneilla. Vunna 1963 Sansibar itsenäistyi ja julistettiin tasavallaksi ja vunna 1964 vallankumuksen jälkeen se yhdistyi Tanganyikan kanssa Tansanian yhdistyneeksi tasavallaksi. Sansibarilla n laaja itsehallint ja sen presidentti n Tansanian liittvaltin varapresidentti. Tansanian histriaan liittyviä lyhenteitä TANU Tanzanian Natinal Unin perustettiin vunna Itse asiassa pulue perustettiin j vunna 1929 nimellä African Assciatin. Tämä nimi vaihdettiin 1940-luvulla Tanganyika African Assciatin ja lpulta vunna 1954 Tanganyika African Natinal Uniniksi. TANU ei llut pelkästään Itä-Afrikan itsenäisyysliike, vaan se kehittyi rganisaatiksi, jssa siirtmaahallintn khdistuvat tyytymättömyyden kaikki ainekset saivat kanavan ilmaista itseään ja saada julkisuutta. Se li kk mantereenlaajuinen liike. TANU:n vimahahm li Julius Nyerere. ASP Afr-Shirazi Party, Sansibarin vastaava järjestö CCM Chama cha mapinduzi, vallankumuspulue, syntyi vunna 1977 kun TANU ja Sansibarin ASP yhdistyivät. Se li Tansaniassa aina pulue vuteen 1992 saakka. Muutama vusiluku Tansanian itsenäistymishistriasta 1958 ensimmäiset yleiset vaalit, vaalien ylivimainen vittaja li TANU Tanganyikasta tuli itsehallintalue, Julius Nyerere pääministeriksi Tanganyika itsenäistyi 1962 Tanganyika julistautui tasavallaksi 1962 Tanganyika ja Sansibar slmivat spimuksen Tansanian yhdistyneestä tasavallasta Ugandan sta Knnut Elina Puht, lähteet: Marja-Liisa Swantzin juhlapuhe, Otavan is ensyklpedia ja Wikipedia 6

6 Meta Sahlström Uhusians medlemsenkät våren 2012 Sammanfattning De flesta rganisatiner ch sammanslutningar sm arbetar med tidsinställda prjekt anser det vara önskvärt att genmföra utvärderingar av verksamheten. Ibland görs genmgången av persner sm är direkt invlverade i prjekten ch ibland av persner utanför den grupp sm är vald att krdinera verksamheten. Under början av år 2012 sände Uhusians styrelse ut ett frågefrmulär till sina medlemmar angående förväntningar, önskemål ch värderingar m föreningens verksamhet. De persner sm hörsammat uppmaningen är 25 till antalet ch utgör ca 31 prcent av dem sm erhållit frågefrmuläret. 1 Medlemskap Av dem sm har svarat på frågrna är: - 19 persnliga medlemmar, - 5 rganisatinsmedlemmar, - 1 rdförande för medlemsrganisatin. 2 Uhusianns grundidéer behövs Uhusian / har Uhusians verksamhet uppfyllt förväntningarna / varför har du blivit medlem Majriteten ansåg att Uhusian behövs: - för att skapa kntakter ch stärka nätverk, - för att förverkliga u-landssamarbete, - för att förbättra situatiner på lkalplan i Tanzania. De rsaker sm nämnts för det persnliga valet att bli medlem är - att u-landsfrågr intresserar, - det finns vilja att stöda samarbetsprjekt i Tanzania, - seminarierna anses vara viktiga, vilket uppfattas sm allmänt psitivt. På frågan m Uhusians verksamhet har uppfyllt förväntningarna svarade 23 persner att de var nöjda med den verksamheten, en ansåg att förväntningarna hade uppfyllts ganska bra, medan en inte visste. Bland det psitiva i Uhusians verksamhet nämndes följande rsaker, i rangrdning: - seminarium i Mrgr (2000) - rdbk - infrmatinsbladet (Uhusian-tiedte) - seminarier i Finland En persn anser att verksamheten i Tanzania kunde vara effektivare från deras sida, men att inriktningen är bra. 3 De fem mest viktigaste verksamhetsfrmerna i framtiden Bland dem sm hade kruxat för viktiga uppgifter för Uhusian svarades: - seminarier 16 - infbladet 13 - elektrnisk media 10 - prjekt 11 - påverka i Kepa 8, - bilda nätverk i Tanzania 11 - samarbete med andra finska rganisatiner 5 - mässr, happenings 2. Övriga viktiga uppgifter var - kntakt med invandrare i Finland - tematräffar - aktivitet - fungera sm link mellan grupper i Tanzania. 4 Uhusian-seminariet: en dag ch faktarienterat / två dagar med fri samvar / kunde man avstå från seminariet / förslag > 7

7 Längden på seminarierna brde vara - en dag tyckte 6 persner (rsak: billigare, tar inte så mycket tid, lckar fler deltagare, andra dagen kan vara frivillig ) - två dagar tyckte 12 persner (rsak: tid att umgås ch växla erfarenheter, lckar fler deltagare, att lära känna varandra, sciala kntakter viktiga) ch - en persn tyckte att man kan avstå från seminarierna. 5 Infmatinsbladet Uhusian-tiedte: viktig / inte viktig / förslag - 19 persner tycker att infbladet är viktig - en att den inte är viktig - 7 önskar ha en pappersversin medan - 6 anser att man kan utnyttja elektrniska medel - de flesta vill ha 2 nummer per år. Det påpekades ckså, att Uhusian-tiedte är en medlemsförmån ch står för kntinuitet i verksamheten. 6 Efter prjektet När det nuvariga prjektet tar slut, brde Uhusian ansöka finansering för ett nytt prjekt / föreslag m prjektet På svar m Uhusian skulle börja ett nytt prjekt i Tanzania svarade - 13 persner jakande, medan - en sade nej. 7 Det nya prjektet Brde det nya prjektet vara med UNGO / med en annan förening i Mrgr / tillsammans med någn av Uhusians medlemsrganisatiner / andra föreslag Aktuella frågr sm man kunde förstärka i Tanzania, behöver inte bara vara i Mrgr, nya rter kan kmma till. - UNGO sm prjektpartner, m allt rdnar upp sig, tyckte 4 persner - 6 persner ansåg att UNGO var för svag rganisatin ch att partnern kunde bytas - 7 persner ansåg att Uhusian kan ha samarbetsprjekt med någn medlemsrganisatin för att det skulle generera mer resurser. Andra förslag: - invandrare kunde engageras - barn - sklgång - miljöfrågr - hemlösa - HIV ch aids anses vara viktiga. 8 Jag är intresserad av att vara med Uhusians styrelse / medverka i seminariet / skriva artiklar till Uhusian-tiedte - 9 persner är intresserade av att vara med i styrelsen, sm rdinarie eller suppleant. - 7 persner vill jbba med seminariefrågr ch - 6 är intresserade av att göra någt för infbladet. Kari Lindstedt 8

8 Meta Sahlström Uhusiann jäsenkysely keväällä 2012 Yhteenvet Useimmat rganisaatit ja yhteenliittymät, jtka timivat määräaikaisissa prjekteissa, pitävät tivttavana tteuttaa timinnan arviinti. Jskus tarkastelun tekevät ihmiset, jtka vat suraan mukana timinnassa ja jskus sen tekevät ihmiset sen ryhmän ulkpulelta, jka n valittu krdinimaan timintaa. Vuden 2012 alussa Uhusiann hallitus lähetti jäsenilleen kyselylmakkeen, jka kski dtuksia, tiveita ja arviinteja yhdistyksen timinnasta. Ihmisiä, jtka nudattivat kehtusta, li 25, eli nin 31 prsenttia kyselylmakkeen saaneista. 1 Jäsenyys Kysymyksiin vastanneista n 19 henkilöjäseniä, jäsenjärjestön jäseniä jäsenjärjestön puheenjhtaja 2 Uhusiann perusidea Mihin Uhusiana tarvitaan / miksi liittynyt jäseneksi / vatk dtukset tteutuneet Enemmistö li sitä mieltä, että Uhusiana tarvitaan. Syiksi mainittiin - yhteyksien luminen ja verkstjen vahvistaminen - kehitysyhteistyön tteuttaminen - Tansanian paikallisten tilanteiden parantaminen. Jäseneksi liittymisen perusteiksi mainittiin - kehityskysymykset kiinnstavat - n halu tukea yhteistyöprjektia Tansaniassa - seminaarit vat tärkeitä, vat yleisesti ttaen psitiivisia Kysymykseen nk Uhusiann timinta täyttänyt dtukset, 23 vastasi kyllä, yksi sani, että timinta n llut melk hyvää, ja yksi ei sannut sana. Psitiivisia seikkja livat - seminaari Mrgrssa sanakirja - tiedte - seminaarit Sumessa Yksi li sitä mieltä, että timinta Tansaniassa visi lla heidän puleltaan tehkkaampaa, mutta suuntaus n hyvä. 3 Viisi tärkeintä timintatapaa, jihin Uhusiann pitäisi keskittyä tulevaisuudessa Vastaukset Uhusiann tärkeimpiin tehtäviin jakautuivat seuraavasti - seminaarit 16 - tiedte 13 - sähköinen media 10 - prjekti 11 - vaikuttaminen Kepassa 8 - verkstjen luminen Tansaniassa 11 - yhteistyö muiden sumalaisten järjestöjen kanssa - messut, tapahtumat 2 Muita tärkeitä tehtäviä livat - yhteydet maahanmuuttajiin Sumessa - teematapaamiset - timinta - ryhmien välisenä linkkinä timiminen Tansaniassa. > 9

9 4 Uhusian-seminaari: yksipäiväinen faktihin keskittyvä / kaksipäiväinen / kaksipäiväinen jhn kuuluu vapaamutista yhdessäla / vidaank seminaareista lupua / ehdtuksia - yksipäiväistä kannatti 6 (syy: halvempaa, ei vie niin paljn aikaa, sallistujia enemmän, tinen päivä visi lla vapaaehtinen - kaksipäiväistä kannatti 12 (syy: seurustella keskenään ja vaihtaa kkemuksia, hukuttaa enemmän sallistujia, ppi tuntemaan tisia, ssiaaliset kntaktit vat tärkeitä) ja - yksi li sitä mieltä, että seminaareista visi lupua 5 Uhusian-tiedte tärkeä / ei le tärkeä / ehdtuksia - 19 li sitä mieltä, että tiedte n tärkeä - yhden mielestä ei le tärkeä - 7 halusi painetun tiedtteen, kun taas - 6 li sitä mieltä että elektrnista mediaa vidaan käyttää hyväksi - useimmat halusivat, että julkaistaan kaksi numera vudessa. Mainittiin myös, että tiedte n jäsenetu ja että se edustaa jatkuvuutta timinnassa. 6 Prjektin jälkeen Pitäisikö Uhusiann hakea rahitusta uudelle prjektille, kun nykyinen prjekti lppuu; prjektiehdtuksia Tärkeät asiat, jita pitäisi vahvistaa Tansaniassa, eivät välttämättä le vain Mrgrssa, uusia alueita vi ajatella. UNGO yhteistyökumppanina ajateltiin seuraavasti, js kaikki asiat järjestyvät - 4 henkilöä li UNGO:n kannalla - 6 henkilöä li sitä mieltä, että UNGO n liian heikk järjestö ja että yhteistyökumppania vitaisiin vaihtaa - 7 henkilöä li sitä mieltä, että Uhusianlla visi lla yhteistyöprjekti jnkin jäsenjärjestönsä kanssa, se lisäisi resursseja Muita ehdtuksia - maahanmuuttajia vitaisiin valjastaa mukaan - lapset - kulutus - ympäristöasiat - kdittmat - hiv ja aids nähtiin tärkeiksi. 8 Olen kiinnstunut lemaan mukana Uhusiann hallituksessa / vaikuttamaan seminaarien järjestelyissä / kirjittamaan Uhusian-tiedtteeseen - 9 henkilöä li kiinnstunut sallistumaan hallituksen timintaan varsinaisena jäsenenä tai varajäsenenä - 7 henkilöä halusi työskennellä seminaarikysymysten kanssa - 6 li kiinnstunut tekemään jtakin tiedtteen hyväksi. Sumentanut Elina Puht Vastauksia uuden prjektin alittamisesta Tansaniassa tuli seuraavasti: - 13 vastasi kyllä - yksi sani ei. 7 Uusi hanke Pitäisikö mahdllinen uusi hanke tteuttaa UNGO:n kanssa / jnkin muun Mrgrssa timivan järjestön kanssa / yhteishanke jnkin Uhusiann jäsenjärjestön kanssa / ehdtuksia mahdlliselle tulevalle hankkeelle 10

10 Jenna Kettunen hankeneuvja Kepan Tansanian maatimist Jenna Kettunen Samaan vanhaan Tansaniaank? Paluun ensivaikutelmat Kannamme mieheni kanssa kahta nukkuvaa lasta sylissä lentkneesta Dar es Salaamin terminaaliin. Vastassa n sama kstean kuuma, jkseenkin hmeinen tuksu kuin seitsemän vutta sitten, kun lähdimme Tansaniasta. Terminaali näyttää samalta kuin ennenkin. Onk Tansania siis samanlainen kuin seitsemän vutta sitten? Keskustelu n alkanut Huneistn vukraus ja ensimmäinen kauppareissu nstavat pulssia ja tyhjentävät kukkarn kaikki n kallista. Tisaalta hienissa ja kalliissa paikissa näkee enemmän paikallisia asiakkaita kuin ennen. Kaikkein suurin muuts alkaa hahmttua, kun luen sanmalehteä Kepan Tansanian-timistssa. Sanmalehdissä ruditaan sisäplitiikkaa ja kritisidaan hallituksen tekemiä ratkaisuja. Seitsemän vutta sitten artikkelit käsittelivät lähinnä sitä, kuka anti rahaa ja mihin. Tapaan vanhan tuttavani ja mainitsen muutksesta ja keskustelen hänen kanssaan tilanteesta. Kysymykseni n, nk Tansaniassa varteen tettavaa ppsitita. Vastaus tulee ylpeästi: - On, nyt n vahva ppsiti. Aikaisemmat yritykseni käydä pliittista keskustelua päättyivät aina hiljaiseen vaivautuneisuuteen. Nyt tammikuussa kävin jpa kriittisen keskustelun Nyereren ajista ja sen vaietusta väkivaltaisuudesta. Pat n murtunut ja keskustelu n alkanut. Muuts, jka tivttavasti mnipulistaa ja vahvistaa kansalaisyhteiskunnan rlia Tansaniassa. Outcme mapping järjestön kknaisvaltainen arviinti Kepan Tansanian timistn hankeneuvjien haasteena n tukea kansalaisyhteiskunnan ideiden muuttamista rahitetuksi timinnaksi, jlla n haluttuja vaikutuksia. Tämän vuden teemaksi n tansanialaisten järjestöjen pyynnöstä nussut järjestön timinnan suunnittelu ja seuranta. Perinteisen lgisen viitekehyksen rinnalle lemme yrittäneet löytää muita lähestymistapja helpttamaan järjestön kknaisvaltaisen timinnan ja sen seurannan suunnittelua. Kiinnstavaksi lähestymistavaksi n sittautunut Outcme Mapping. Kepa n vieraillut muutamassa järjestössä, jtka laativat strategiaa ja hjelmaa Outcme Mapping -lähestymistapaa käyttäen. Kmmentit siitä vat lleet psitiivisia. Olemme kuitenkin humanneet, että erilaisten teriiden tuminen sellaisenaan järjestöön ei aina hyödytä sitä parhaalla mahdllisella tavalla. Haasteena n tukea järjestöjä tarpeeksi käytännönläheisellä tavalla ja timilla, jtka tukevat niiden maa prsessia kehittää sellaisia työvälineitä, jtka timivat heillä. Tähän tarvitaan suuria krvia ja tansanialaisten asiantuntijiden apua sekä aikaa. Järjestöt vat eläviä rganismeja, jilla n ma identiteetti ja histria, kuten Kepa Tansanian kulutuksessa viime marraskuussa tdettiin. Kansalaisyhteiskunnan rli n vaatijan ja vastuunkantajan Ihmisikeudet n llut yksi Kepan kulutuksen- ja neuvnnan keskeisistä teemista j jnkin aikaa. Tivmme tämän lähestymistavan auttavan tansanialaisia ja sumalaisia järjestöjä hahmttamaan man rlinsa yhteiskunnassa ja suunnittelemaan hjelmia, jtka vastaavat tätä rlia. 11

11 Ihmisikeusperustaisuudessa n lennaista köyhyyden aiheuttajien tunnistaminen, ikeuksien haltijiden vahvistaminen vaatimaan ikeuksiaan ja vastuunkantajien velvllisuuksien tekeminen mahdllisiksi. Kansalaisyhteiskunnan rli n perinteisesti llut vaatijan rli, mutta usein se n samalla myös vastuunkantaja pyörittämällä palveluja, jtka tteuttavat ihmisikeuksia, kuten kuluja tai rpkteja. Tarvitaan tieta, taita ja rhkeutta Vaatijan rli ei le helpp ja sen surittamiseen tarvitaan paljn tieta ja taita sekä rhkeutta. Ilksemme lemme humanneet, että mnet tansanialaiset järjestöt katsvat maa timintaansa nykyään kknaisvaltaisesti. Hankehallinnn hi kapasiteetin vahvistamiskhteiksi vat nusseet man rganisaatin kehittäminen ja ulkmaailmaan verkstituminen. Järjestöt haluavat arviida maa järjestöään ulkpulisen fasilitaattrin avulla, miettiä mia strategisia valintjaan, kapasitida hallituksen jäseniä, vimaannuttaa mia jäseniään, kehittää henkilöstön viestintätaitja, tietää enemmän tansanialaisesta päätöksentekjärjestelmästä, kehittää lbbaustaitjaan, löytää innvatiivisia rahitusvaihtehtja jne. Järjestön timinnan suunnittelu n syrjäyttänyt yksittäisiin hankkeisiin keskittymisen. Vireä kansalaisyhteiskunta itsessään n arv, jta kannattaa tukea kaikessa hanketiminnassa. Kansalaisyhteiskunta n arv sinänsä, mutta Ihmisikeusperustaisuus n lähestymistapa, jta YK n pyrkinyt pitkään käyttämään kaikessa timinnassaan. Muistan kuinka YK:n leivissä sana rahittajayhteisöä yritimme luda Tansaniaan rakenteita, jiden kautta kansalaisyhteiskunta visi sallistua kansalliseen ja paikalliseen kehityskeskusteluun ja päätöksentekprsesseihin. Kansalaisyhteiskunta nähtiin tärkeänä sana Tansanian demkratiakehitystä, mutta myös sen tiet ja saaminen haluttiin hyödyntää. Tansanialainen kansalaisyhteiskunta timii paljlti vapaaehtisvimin, mutta laajempi sallistuminen vaatii myös rahaa. Valitettavasti mnille paikallisille järjestöille rahituksen anminen kansainvälisiltä rahittajilta n aivan liian työlästä, spivan rahittajan löytäminen ylipäätään n vaikeaa ja mat ajatukset hukkuvat usein rahittajan ideiden alle. Pyörä n pyörinyt tälläkin saralla eteenpäin. Tansanialainen Fundatin fr Civil Sciety rahittaa kansalaisyhteiskunnan timintaa, mm paikallishallinnn budjetin ja kehityssuunnitelmien tteutuksen seurantaa. Tivttavasti tämäntyyppinen kehitys kansalaisyhteiskunnan vimaannuttamiseksi jatkuu Tansaniassa ja sille löytyy myös tukijita. Tansanialainen yhteiskunta sekä kansalaisyhteiskunta elävät kiinnstavia aikja. Kun talus kasvaa, n varmistettava hyvän jakautuminen tasaisesti. Tässä mielessä tansanialaisen kansalaisyhteiskunnan haasteet eivät le muuttuneet seitsemässä vudessa. Mutta tivtaan, että vima vastata haasteeseen n kasvanut. Tämän tukemisessa meillä kaikilla n vielä työsarkaa. Kehitysministeri Heidi Hautala Ulkministeriön kansalaisjärjestöseminaari 2012 Järjestöt strategisessa rlissa Kehityspliittinen timenpidehjelma uudistaa Sumen kehitysplitiikkaa ja -yhteistyötä hallitushjelman mukaisesti ja niin, että Sumen timinta vastaa paremmin muuttuvan timintaympäristön ja tulevaisuuden tarpeita sekä auttaa maita irti apuriippuvuudesta. Kysymys ei le niinkään siitä, mitä tehdään vaan miksi, miten, kenen kanssa ja kenen hyväksi timitaan. Ohjelmassa krstuvat kumppanimaiden demkraattinen mistajuus ja vastuullisuus, jhdnmukaisuus ja avimuus. Köyhyys n maailman suurin ihmisikeuskysymys Ihmisikeuksiin perustuvan lähestymistavan tavitteena n, että köyhimmätkin tuntevat ikeutensa ja kykenevät timimaan niiden pulesta. Yhtä tärkeää n, että viranmaiset 12

12 tuntevat heitä kskevat ihmisikeusvelvitteet ja vat kykeneviä panemaan niitä timeen. Erityistä humita kiinnitetään heikimmassa asemassa leviin ihmisiin. Tämä edellyttää viranmaisten ikeudenmukaista ja läpinäkyvää timintaa, tasapulisuutta ja syrjimättömyyttä. Tämä kskee myös kansalaisyhteiskunnan timintaa. Ihmisikeuksien tteutuminen tetaan humin kehitysyhteistyössä kaikilla tasilla eli maahjelmissa, hjelma- ja hanketuessa. Sumen timinta keskittyy erityisesti neljään saalueeseen, jtka vat: 1) ihmisikeuksia edistävä, demkraattinen ja vastuullinen yhteiskunta 2) sallistava ja työllistävä vihreä talus 3) lunnnvarjen kestävä hallinta ja ympäristönsujelu ja 4) inhimillinen kehitys. Timinnan painpisteitä täydentävät läpileikkaavat tavitteet eli sukupulten välinen tasa-arv, eriarvisuuden vähentäminen, ja ilmastkestävyys, jtka pitää ttaa humin kaikessa kehitysyhteistyössä. Avun tulksellisuus Avun tulksellisuus ei le pelkästään hallitusten välinen asia, vaan meidän kaikkien n hyvä miettiä timintaamme kriittisesti ja tehdä krjaavia liikkeitä siellä missä se n tarpeen. Kansalaisyhteiskunnan timijat vat itse Open Frum -prsessin myötä tunnistaneet tarpeen tulksellisen yhteistyön mittaamiseksi. Prsessi n sittanut, että mnenkeskisillä keskusteluilla n suuri merkitys ihmisten sallistamisessa. Kansalaisjärjestöjen työ kehitysmaiden arjessa n tärkeä sa Sumen kehitysyhteistyötä. Järjestöt timivat ihmisten kanssa ruhnjuuritaslla ja kkevat näin ensikädeltä ihmisten ilt ja murheet ja ppivat tuntemaan paikalliset tarpeet. Kansalaisjärjestöt ja timenpidehjelman timeenpan Järjestöt ulttavat apunsa sinne, mihin hallitusten välinen yhteistyö ei yllä tai jnne vi eri syistä vi mennä. Järjestöt vivat myös välittää tärkeää tieta ja saamista kentältä edustustihin, Sumeen ja muille timijille. Omalla työllään järjestöt tukevat kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntaa, jka pulestaan vi painstaa hallituksia muutkseen. Krstan, että järjestöjen työ yhteiskuntien kehityksen kannalta n erittäin tärkeätä. Sumen kumppanimaissa timivia kansalaisjärjestöjä kannustetaan tekemään enemmän yhteistyötä maahjelmien tavitteiden tukemiseksi. Samalla pidän tärkeänä, että rajallisia vimavarja khdennetaan KEPOn linjausten mukaisesti niin, että rahituksen ja timinnan pirstalitumista saadaan vähennettyä. Kep-hjelmassa kansalaisjärjestöjä rhkaistaan keskinäiseen yhteistyöhön sekä kumppanuuksiin yksityisen ja julkisen sektrin kanssa. Eettiset periaatteet Pidän tärkeänä, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä, jta tuetaan valtin varin, tetaan käyttöön kaikille yhteiset eettiset periaatteet. Mnilla järjestöillä n j mat periaatteensa ja käytäntönsä timinnan eettisyyden varmistamiseksi. Ministeriö julkaisee mat hjeensa järjestöjen situttamiseksi yhtenäisiin eettisiin käytäntöihin. Lpuksi haluan kerta teille uudesta ideastani. Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyössä n paljn hyviä esimerkkejä nnistuneista hankkeista, kehitystulksista ja vaikuttavuudesta sekä ainutlaatuisista kkemuksista. Ensi syksyn seminaarista lähtien haluan nstaa esiin ja palkita pari esimerkkiä tulksellisesta ja vaikuttavasta kehitysyhteistyöstä. Ministeri Heidin Hautalan puheesta lyhentänyt Elina Puht Heidi Hautalan puhe kansalaisjärjestöseminaarissa maaliskuussa 2012 n kknaisuudessaan luettavissa blgissa tarkea-sa-sumen-kehitysyhteistyta/#mre Sumen kehityspliittinen hjelma n hyväksytty helmikuun pulessavälissä. Sen löytää Ulkministeriön verkksivulla frmin.finland.fi >Etusivu > Kehitysplitiikka > Julkaisut ja aineistt > Linjaukset 13

13 Sanna Ylistenniemi prjektikrdinaattri 2012 alkaen Äetsän seudun kehitysmaaseura Say yes t girls educatin Seuraava juttukknaisuus valttaa Äetsän kehitysmaaseuran Say yes t girls educatin -prjektia. Prjektista kirjittavat vudesta 2008 vuteen 2011 timinut prjektikrdinaattri Heli Pimenff ja vuden 2012 alusta työn alkanut prjektikrdinaattri Sanna Ylistenniemi. Tyttöjen kulutushanke Mrgrn alueella käynnistyi 2008 ja jatkuu vuden 2013 lppuun asti. Prjektin tarkituksena n parantaa tyttöjen kulutusmahdllisuuksia Mrgrn läänissä, erityisesti Mvmern alueella. Hankkeen sumalainen kumppani n Äetsän seudun kehitysmaaseura ja tansanialainen kumppani n WEETU (Wings Envirnment and Educatin Transfrmatin Unity). Prjektin tavitteena n edistää erityisesti vähävaraisista perheistä levien tyttöjen kulutusta, jka alkaa peruskulun alusta ja jatkuu tyttöjen edellytysten ja mahdllisuuksien mukaan pitemmällekin. Perhe ja kylä mukana Tavitteisiin kuuluu kiinteästi myös yhteistyö kulutettavien tyttöjen perheiden ja kk kyläyhteisön kanssa. Weetu tukee kulutusta muun muassa parantamalla ppimisympäristöjä, esimerkiksi krjaamalla kulurakennuksia ja hankkimalla ppimateriaaleja. Weetu työskentelee läheisesti myös ppilaiden, perheiden, kulujen henkilökunnan sekä kyläyhteisöjen kanssa. Weetu lla n hyvät vurvaikutussuhteet paikallisiin viranmaisiin ja yhdistys n tällä tavin vaikuttamassa kulutuksen kehittämiseen. Kummeja Sumesta Äetsän prjektitiimin yhtenä keskeisenä tehtävänä n löytää prjektin khderyhmänä leville tytöille kummeja Sumesta. Kummivanhempien hankkiminen Sumesta n Say yes t girls educatin - prjektin vapaaehtisuuteen liittyvä sa, kska tytöt kuluun Mrgrssa itse prjekti ei pysty kuluttamaan niin mnta tyttöä kuin lisi tarvetta. Kummitiminnan avulla pystytään turvaamaan aika mnen lahjakkaan, vähävaraisten tytön kulutie, ja tällä tavin vaikuttamaan tyttöjen aseman parantumiseen. Kummiksi ryhtyminen tarjaa sumalaisille perheille mahdllisuuden tutustua tansanialaisten tyttöjen elämään ja kulutien haasteisiin. Ne vat mninaiset, kulussa käymisen lisäksi usein aivan käytännön asiita: kenkiä, vihkja, helptusta kulumatkaan. Äetsän prjektitiimi Sumalaisten kummien rekrytimisesta ja yhteydenpidsta vastaa Äetsän kehitysmaaseuran prjektitiimi. Siihen kuuluvat Heli Pimenff, Gerg Pimenff, Sisk Peltmaa, Marja-Leena Tihveräinen ja Sanna Ylistenniemi. Tiimi n hulehtinut tiedttamisesta ja yhteydenpidsta kummien ja tyttöjen perheiden välillä ja timittanut päivitetyt tiedt kummilapsista tdistuksineen ja valkuvineen sumalaisille kummeille. Myös kummilapsien perheet vat saaneet päivitetyt tiedt tukijistaan. Äetsän tiimi järjesti ensimmäisen kummipäivän lkakuussa 2011 Sastamalassa. Iltapäivän aikana esiteltiin prjektin timintaa ja j kummina levien kanssa käytiin yhdessä läpi tyttöjen kuulumisia, muun muassa kummityttöjen kuluedistymisestä saatiin selka tdistuksista ja ketulksista. Kummipäivästä kertvia artikkeleita julkaistiin Tyrvään Sanmissa ja Alueviestissä. Seuraava kummitapaaminen pidetään keväällä Seurantamatka Tansaniaan Weetu seuraa tyttöjen kulumenestystä vuden aikana yhteistyössä Äetsän prjektitiimin kanssa muun muassa vierailemalla tyttöjen kuluilla ja tapaamalla tyttöjä perheineen. Lisäksi järjestetään vanhempien tapaamisia. Äetsän prjektitiimi ja Weetu vat pitäneet vuden aikana yhteyttä sähköpstitse ja puhelimitse. 14

14 Äetsän prjektin edustajien vusittainen mnitrintimatka ajittuu yleensä alkuvuteen, kska tammikuussa n kulumaksujen aika ja helmikuussa tulevat tiedt kansallisten kkeiden tulksista ja ppilaat saavat tdistuksensa edelliseltä vudelta. Seurantamatkan aikana seurataan tyttöjen kulumenestystä ja elämäntilannetta yhdessä weetulaisten kanssa muun muassa tekemällä ktikäyntejä tyttöjen perheisiin ja vierailemalla kuluilla. Seurantamatkan aikana Äetsän tiimin edustaja työskentelee Weetun timistssa yhdessä krdinaattrin kanssa. Kkuksia pidetään useina arki-iltina ja viiknlppuisin, kska useimmat Weetun jäsenistä vat päivätyössä. Kummitytöt ja heidän perheensä tulevat tapaamaan seurantamatkaisia myös Tushikamanen vierastallle, jssa seurantamatkalaiset asuvat. Weetu pitää yhteyttä myös Kepan Tansaniamaatimistn hankeneuvjiin. Sillä n myös TAP-sunnitelma eli kulutus- ja neuvntaspimus. Käymälät ja sadeveden kerääminen Weetu kehitti vunna 2011 mnella tavalla kulujen ppimisympäristöjen kehittämiseksi. Se järjesti pettajille kulutusta, se perusti uusia terveysklubeja pilttikuluihin sekä avusti harrastus- ja piskelumateriaalien hankkimista kuluille. Isja asiita vuden aikana livat käymälöiden rakentaminen Milaman kululle ja sadevesikeräysjärjestelmä Dman kylään. Milaman kyläläiset livat ylpeitä kutsuessaan meidät tammikuussa 2012 vihkimään vastarakennetut käymälät käyttöön. Juhlallisuudet ajittuivat lauantaiksi ja kululle li kerääntynyt ppilaiden ja pettajien lisäksi kyläläisiä ja vanhempaintimikunnan jäseniä. Heli Pimenff leikkasi juhlallisesti punaisen nauhan ja kulun ppilaat saivat käymälät käyttöönsä. Helmikuussa 2012 vihittiin sadevesikeräysjärjestelmä Dman kylässä. Nämä hankkeet vat esimerkki timivasta yhteistyöstä Weetun ja paikallisen kyläyhteisön kanssa. Milamassa ja Dmassa käytiin pitkiä keskusteluita sekä rakennusprjektista että kyläläisten esille tumista kehittämiskhteista. Lisäksi kuulimme ppilaiden laulua ja pnnekkaita puheita. Mennen ja tullen kylämatkalla Milamaan saimme Weetu väen kanssa mnet naurut, kun pääsimme jkaisesta pliisin tarkastuspisteestä sujuvasti eteenpäin. Tämä jhtui siitä, että limme liikkeellä vukra-autlla, jka sattui lemaan anglikaanisen kirkn tunnuksilla varustettu. Pliisit ajattelivat varmaan, että lähetystyöntekijät livat työmatkalla. Vaikutelmiani ja terveiset Lähdimme Heli Pimenffin kanssa khti Tansaniaa uudenvuden aattna Ennen matkaa li käyty läpi matkan tarkitus ja tavitteet ja myös marraskuun kummipäivän tunnelmat livat hyvin mielessä. Itselleni matka li vasta tinen ja jännitys sen mukainen. Kaikkein elävimpänä matkasta jäivät mieleen käynnit tuettavien tyttöjen ktna, jissa saimme kkea tansanialaista vieraanvaraisuutta. Käyntiemme aikana kuulimme niistä haasteista, jita perheet khtaavat arjessaan, kuten timeentul, terveydentila, kulkuyhteydet ym. Näissä tilanteissa keskustellaan perheiden kanssa siitä tuesta, jta prjektin kautta vidaan antaa ja mihin tuki n tarkitettu. Yhtä tärkeää kuin tukea tyttöjä n pyrkiä sallistamaan perheitä tyttöjen kulutukseen. Aamulla alki tyttöjen ja perheiden virta Alimme kutsua Tushikamanen vierastaln takaterassia timistksi. Tämä pen ffice mudstui paikaksi, jssa vaihdettiin kuulumisia, käytiin pitkiä keskusteluita kulunkäynnistä tyttöjen kanssa ja pidettiin palavereita yhteistyökumppaneiden kanssa. Tytöt ja perheet kertivat paljn knkreettisia asiita kulunkäynnistä. > < Hankkeen pen ffice Tushikamanen takaterassilla (Marja-Leena Tihveräinen) 15

15 Näistä jäivät erityisesti mieleen tyttöjen kertmukset siitä, miten fyysinen rankaiseminen n edelleen yleistä kuluissa. Yksi tytön isä kerti meille, että hänen tyttönsä lähtee tdella aikaisin kuluun, jtta ei vaan myöhästyisi. Myöhästymisestä vi seurata kurittamista. Työskentelen itse Sumessa ppilaitksessa ja nämä keskustelut saavat ajattelemaan, miten erilaisten ngelmien kanssa täällä teemme töitä. Iltaisin terassitimistssamme käytiin läpi päivän tapahtumat ja suunniteltiin seuraavaa päivää. Näistä iltahetkistä mudstuikin tärkeä sa matkaa. Jkaisessa prjektissa tulee vaihe, jllin n phdittava prjektin tulksia ja ennen kaikkea niiden juurruttamista. Tyttöjen tapaamiset tivat selkeästi esille, että kulutuksen tukeminen n merkityksellistä. Tuen piirissä levilla tytöllä n haaveita ja tulevaisuudensuunnitelmia ja myös lahjakkuutta edetä kulutuksessa. Haastetta tuvat perheiden heikt taludelliset edellytykset sekä myös kulujen hyvin vaihteleva tas. Kävimme jkaisen tytön kanssa maailmankartalta katsmassa, missä Sumi sijaitsee ja täytyy sana, että vietimme pitkiä hetkiä kartan äärellä. Tytöt kyselivät myös mnia asiita Sumesta, kuten sumalaislasten kulunkäynnistä, nk Sumessa malariaa tai vatk ktimme vartiituja. Yksi liikuttavimmista hetkistä kitti päivää ennen paluutamme Dar es Salaamiin. Yksi tytöistä tuli parhaat vaatteet päällään tumaan vielä kiireellä kirjettä kummillensa. Hän li matkustanut pitkän matkan yksin tudakseen kirjeen ja tivttaaksensa meille hyvää matkaa. Tämän hetken tunnelma välittyy myös tytön kummille hetkestä tetussa valkuvassa. Sanna Ylistenniem Opetusryhmät vat tisissa kuluissa tdella suuret, jten vi ajatella, että petus ei le kvin yksilöllistä. Päteviä pettajia n vaikea saada varsinkin syrjäisempiin kuluihin ja tämä vaikuttaa saltaan petuksen tasn. Avainasema n tyttöjen perheillä Yksi tärkeimmistä asiista n kuitenkin se, näkevätkö tyttöjen perheet kulutuksen merkityksellisenä asiana. WEETU edistää saltaan perheiden situttamista järjestämällä vanhempien tapaamisia, jssa he vivat keskustella näistä teemista. Myös prjektitiimin edustajien vierailulla käydään paljn keskusteluita, mutta n ensiarvisen tärkeää että tämä työ jatkuu läpi vuden. Secilia Paul n yksi Tytöt kuluun -hankkeen kummilapsista. Kaukaiset kummit vat tärkeitä Kimme mnta liikuttavaa hetkeä kertessamme tytöille heidän sumalaisista kummeistaan. Tiet kaukaisista kummeista n heille merkityksellinen ja jännittävä asia. Kummeilta saadut kirjeet ja valkuvat livat tdella tärkeitä ja j kummien nimien ja sitteiden saaminen li is asia. Nichlas D. Kristf ja Sheryl Wudunn vat julkaisseet kirjan nimeltä Pulikas taivas (Like 2010). Se n mielestäni tärkeä kirja ihan kaikille. Hätkähdyttävä lukukkemus jka spii tähänkin aiheeseen. 16

16 Heli Pimenff Äetsän seudun kehitysmaaseura krdinaattri Sanna Ylistenniemi Tiivistelmä Say yes t girls educatin hankkeesta Hankkeen tavitteet Osallistua lahjakkaiden vähävaraisten tyttöjen kulumaksuihin ja elinkuluihin kunkin ppilaan tarpeiden mukaan. Valita tytöille hyvätasinen kulu yhdessä hultajien ja petusviranmaisten kanssa. Testata klmessa syrjäseudun ala-asteen ja kahdessa yläasteen pilttikulussa, miten pienillä timenpiteillä vidaan vaikuttaa kuluympäristön ja ppimisedellytysten paranemiseen niin, että useammat ppilaat läpäisisivät kansallisen tutkinnn vidakseen jatkaa pintjaan seuraavan asteen kuluissa (yläaste, ammattikulu, luki, eri aljen pistt ja ylipist). Vaikuttaa valtin kulu- ja suunnitteluviranmaisiin sekä läänintaslla että aluetaslla niin, että alueella tteutettaisiin kansallista hjelmaa kulujen petustasn parantamiseksi, hulehdittaisiin riittävästä tisen asteen kuluverkststa ja palkattaisiin tarpeellinen määrä päteviä pettajia syrjäseutujen kuluille. Kumppanijärjestö Tansaniassa Hankkeen tansanialainen yhteistyökumppani n WEETU (Wings Envirnment and Educatin Transfrmatin Unity). Sen timinta keskittyy ympäristöasiihin sekä terveyden ja erityisesti tyttöjen kulutuksen edistämiseen. WEETU:lla n meneillään myös neljä muuta hanketta tyttöjen kulutusprjektin lisäksi. Kaikilla hankkeilla n ma hallintnsa. Yhdessä WEETU:n kaikki hankkeet mudstavat humattavan synergiaedun. WEETU:n krdinaattri hulehtii vuden kuluessa ppilaiden kulukulujen maksamisesta ja tilinpidsta. WEETU seuraa tiiviisti ppilaiden ja perheiden kullisiakin tilanteita sekä kulujen henkilökunnan ja kyläyhteisöjen kanssa keskustellaan jatkuvasti. Keskeistä n lisätä yhteisöjen ymmärtämystä kulutuksen, erityisesti tyttöjen kulutuksen tärkeydestä. WEETU:lla n säännölliset ja hyvät vurvaikutussuhteet läänin- ja aluetasn kuluviranmaisiin. Tällä tavin yhdistys n vaikuttamassa laajemmaltikin kulutuksen epäkhtiin. WEETU:n muut hankkeet vunna 2011 ja tukijat 1 Setlementtiliitt ry:n ja Weetun hankkeessa peruskrjataan kyläkuluja ja terveysasemia ja tutetaan terveyskasvatusmateriaalia ala-asteille. 2 Vunna 2011 Liechtenstein Entwicklungs Dienst (LED) kustansi 16 tytön ja pjan kulukuluja Mvmern alueella Äetsän ja WEETU:n hankkeen pilttikuluissa. 3 Vunna 2011 Family Health Internatinal (FHI) tteutti yhdessä WEETUn kanssa hankkeen Integrating hiv/aids Educatin in Traditinal Initiatin Trainings fr Girls in Mvmer and Mrgr Districts. Hankkeen tavitteena li uusien hiv-infektiiden väheneminen erityisesti tyttöjen keskuudessa mukaan lukien Äetsän ja WEETU:n hankkeen kulutustukea saavat ppilaat, jtka piskelevat Mvmern alueen ja Mrgrn maaseutukuluissa. 17

17 4 Fundatin fr Civil Sciety (FCS) rahitti WEETU:n prjektia Public Expenditure Tracking Survey (PETS), jnka tarkituksena n seurata julkisten varjen käyttöä erityisesti kulutus- ja terveyssektreilla. Hankkeen tulksia vunna 2011 lppuun mennessä Prjektin kummitiminnan ja tuen piirissä li 49 piskelijaa, jista 7 n rpja, 7 pulirpa, 2 albintyttöä, 28 tyttöä syrjäkylien pienviljelijäperheistä ja 4 ppilasta perheistä, jilla n enemmän kulutettavia kuin tulja. Kulutettavista yksi tyttö n ylipistssa, kaksi tyttöä pisttasn kulutuksessa, kaksi tyttöä lukissa, 33 ppilasta yläasteella ja 11 ala-asteella. Oppilailla li 55 sumalaista kummia vuden 2011 aikana. Lisäksi 16 ppilasta li Liechtenstein Entwicklungs Dienstin tuen piirissä. Kaikissa syrjäkylien pilttikuluissa n kansallisen tutkinnn läpäisseitten tyttöjen ja pikien määrä klminkertaistunut (Mzngzin, Magalin ja Milaman peruskuluissa, Dman ja Melelan sekndarikuluissa). Msngzissa ja Magalissa timii yhteensä 20 terveysklubia, kussakin 25 ppilasta. Ne tteuttavat terveyskasvatusta teatterin, laulujen ja piirtämisen avulla. Myös 4Htyyppistä kulusta käytetään, muun muassa kanankasvatuksen ja pienten maatilkkujen hidn avulla. Pulpetteja, pöytiä, tuleja ja hyllyköitä n hankittu kaikkiin pilttikuluihin. Peruskrjattuja kulurakennuksia ja pettajien asuntja n Magalissa ja Msngzissa. Oppimateriaalia ja urheiluvarusteita n hankittu pilttikuluihin. Saniteettilt vat parantuneet kahdessa pilttikulussa: käymälät Milamassa ja sadeveden keräysjärjestelmä Dmassa. Tavitteena n, että tyttöjen pissalt kulusta vähenevät, kun n vettä ja kunnn käymälät. Yhteisöjen ja perheiden myönteiset asennemuutkset kulutusta khtaan (haastattelut ja käytännön timinta) Pätevien pettajien määrä n lisääntynyt erityisesti yläasteiden pilttikuluissa. Kulukmiteat vat aktivituneet khdekuluissa. Opetus- ja ppimismtivaati n parantunut pilttikuluissa. Marja-Leena Tihveräinen < Sanna Ylistenniemi ja Venance Mlally neuvttelevat tytöt kuluun -hankkeesta. 18

18 Airi Pajunen Paimi Kummiäiti kävi Tansaniassa Lähtöpäivä tammikuun pulessavälissä li kattinen, aamulla kiireinen matkalaukkujen ja kesävaatteiden pakkaus ja lähtö lumimyrskyssä Helsinki-Vantaan lentkentälle. Matkalle lähtöni li epävarmaa, sillä äitini nukkui pis vuden vaihteessa. Sisarusteni ja lasteni painstuksesta muutama päivä ennen lähtöä lpulta päätin kuitenkin lähteä, täysin ilman ennakk-dtuksia. Kertaheitlla kaakseen Kaikki muu haihtui kertaheitlla pis mielestä Dar es Salaamin lentkentällä. Ol li kevyt pitkästä, pitkästä aikaa. Tsin matkalla Onnelaan ajittain luulin tekeväni viimeistä matkaani, sillä liikenne li kaas. En kskaan, enkä missään le nähnyt vastaavaa. Vietimme Dar es Salaamissa kaksi päivää. Ensimmäisenä iltana tapasimme Linda Lönnqvistin Kepan maatimiststa etipialaisessa ravintlassa. Se li kaunis paikka kirkkaan tähtitaivaan alla ja tunnelma läheinen ja mukava. Seuraavana aamuna lähdimme Bngyan saarelle is hiekkaranta, vähän ihmisiä ja paljn Intian valtamerta. Maya Davie ja David Kitururu Mrgrsta liittyivät illalla seuraamme. Vietin ikimuistisen 57-vutissyntymäpäiväni Sea Cliffillä. Olikin kulunut pitkä aika kun viimeksi len puhaltanut kynttilöitä syntymäpäiväkakustani. Mrgrssa Seuraavana aamuna lähdimme khti Mrgra. Matkalla teimme kiertkäynnin sairaalassa. Se likin kkemus, riitti mietittävää jksikin aikaa. Mrgrssa majituimme kymmeneksi päiväksi Tushikamanen vierastaln. Iki-ihana Rck Animu valmisti meille aamupalan ja useana päivänä päivällisen. Parina ensimmäisenä päivänä tutustuimme kaupunkiin ja sen ympäristöön. Kiipesimme Mrning Sitelle Uluguru-vurille Rck Animun pastuksella. Kiipeäminen sujui ikein hyvin, paitsi että lppumatkasta henki ei kulkenut ja jalat eivät liikkuneet. Kyllä kannatti, maisemat livat upeat. Pia Mäkelä Teimme myös safariretken Mikumin lunnnpuistn. Nrsut, kirahvit ja auringnlasku Mikumissa jäi ikuisesti mieleen. Tapasimme weetulaisia, Heli Pimenffin ystäviä ja yhteistyökumppaneita, jtka esittelivät timintaansa ja timitiljaan. Lisäksi vietin mielenkiintisen iltapäivän itävaltalaisen Alex Wstryn kertessa bilgisen viljelyn kehittämisestä ja laajentamisesta alueella. Tushikamanen alueella timii Water fr the Third Wrld-prjektin keviljelmät ja petustilat. Alex Wstry n mukana prjektissa. Tapasimme myös tyttöjä, jtka vat mukana WEETU:n ja Äetsän kehitysmaaseuran kulutusprjektissa. Heli ja Gerg Pimenffin paikalliset ystävät livat ppaina useilla reissuillamme ja kävimme myös heidän ja kummityttöjen kdeissa. Yhteistä kaikille paikallisille li sydämellisyys, välittömyys ja ilinen elämänasenne, eikä kenelläkään llut kiirettä kskaan mihinkään. Onneksi jäi shillinkejä Heli Pimenff järjesti muutama päivä ennen lähtöämme yhteistyökumppaneilleen ja ystävilleen illallisjuhlat, jssa esiintyivät Maya Davie ja David Kitururu rkestereineen. Mayan esittämä Dying Faces li kskettava ja tietenkin rkesterin esittämä Oi muistatks Emma. Vietimme vielä kaksi päivää Dar es Salaamissa. Kävimme mm. TingaTinga-studilla. Sitten kitti karmea ttuus, li nustava kneeseen ja lähdettävä ktiin. Saapuessamme Helsinkiin li pakkasta 30 astetta. Kaiken matkalla näkemäni ja kkemani sulattelemiseen kuluu vielä pitkä aika, kska matka li ainutlaatuinen ja järjestelyt livat listavat. Ei haitannut vaikka ei aina llut sähköä tai ei tullut vettä, lämpimän veden puutetta en edes humannut. Onneksi jäi niin paljn shillinkejä, että n vielä pakk mennä jskus takaisin! 19

19 Ulla Lahtinen Åb Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta, Vaasan kehitysmaayhdistys Åb Akademi Tansaniassa Kuusitista vutta kasvatustieteellistä kulutusta Taustaa Siitä n peräti kuusitista vutta kun Terese Ahlström ja Sven-Erik Hansén Åb Akademista lähtivät ensimmäistä kertaa Tansaniaan. He lähtivät vunna 1995 ttamaan selvää, lisik Mrgrssa kiinnstusta ja knkreettisia mahdllisuuksia kulutusyhteistyöhön kasvatustieteen alalla. Mrgrsta Tansaniassa li hiljattain tullut Vaasan ystävyyskaupunki ja tiettyjä yhteyksiä kaupunkien välillä li j llut. Ylipistmaailmassa kansainvälistyminen li ajankhtaista ja tivttua. Mnet ylipistt slmivat suhteita ja kulutusspimuksia suurten ja kuuluisien ylipistjen kanssa Eurpassa ja Amerikan Yhdysvallissa. Vaasan edustajat päättivät kuitenkin suunnata katseensa kehitysmaahan täyttääkseen yhden ylipistn keskeisistä tehtävistä, välittää tutkimukseen perustuvaa krkeinta petusta ja kasvattaa piskelijita palvelemaan isänmaataan ja ihmisyyttä. Kulutus kehitysmaassa n mitä suurimmassa määrin työskentelyä ihmisyyden hyväksi. Mnipäiväisissä keskusteluissa Mrgrn kaupungin hallinnllisen sastn kanssa Terese Ahlström ja Sven-Erik Hansén nnistuivat löytämään kiinnstavan ja uskttavan kulutuskumppanin. Yksi tdetuista ngelmista li, että mahdllisuudet krkeampaan kulutukseen livat erittäin rajalliset. Useimmilta pettajainkuluttajilta ja krkeammilta hallintvirkamiehiltä itseltään puuttuivat akateeminen kulutus. Tarve akateemisen kulutuksen saaneista pedaggeista li suuri. Mrgrssa tivttiin kandidaatti- ja maisteritasn kulutusta. Etäprjekti Tiveiden ja tarpeiden mukaisesti Vaasan kehitysmaaseura ja Vaasan Åb Akademin kasvatustieteellinen tiedekunta tteuttivat vusina kulutusprjektin nimeltä Opettajien kulutushjelma Tansaniassa (Teacher Educatin Prject in Tanzania). Tärkein yhteistyökumppani li Mrgr Teachers Cllege, jssa suurin sa petuksesta tapahtui. Cllegen rehtri Oliver Mahiki suhtautui heti alusta kulutusyhteistyöhön psitiivisesti. Hän li myös vahva ja vakaa vima yhteistyön rakentamisessa. Hänen rlinsa li ratkaiseva prjektin jatkssa. Myös Dar es Salaamin ylipist sallistui yhteistyöhön. Sieltä saimme palkattua jitakin luennitsijita. Prjektimme sai rahitusta ulkministeriöltä. Åb Akademi ja myös eräät krkea-kulusäätiöt tukivat prjektia eri vaiheissa. Kknaisuuteen katsen prjektimme li pienen budjetin prjekti. Tansanialaisten suus prjektin tukemisessa li, että saimme käyttää Cllegen tilja ilmaiseksi ja että piskelijat vapautettiin lähipetuksen ajaksi nrmaaleista työtehtävistään. Kaikki piskelijat asuivat ja työskentelivät Tansaniassa. Me vaasalaiset matkustimme Tansaniaan pari klme kertaa vudessa ja petimme lähipetusjaksn aikana jaksilla, jtka yleensä kestivät nin kaksi viikka. Prjektin ensimmäisinä vusina ei llut käytettävissä tietkneita eikä nettiyhteyksiä. Harjitustyöt ja tentit lähetettiin pstitse. Viimeisinä vusina yhteydenpit tapahtui sähköpstin välityksellä. Kasvatustieteen kandidaatteja ja maistereita TEPT-prjektin pitkäaikaisena kehitystavitteena li kasvatusalan kulutustasn parantuminen pettajankulutuksen ja jatkkulutuksen keinin. Tavitteena li myös mahdllistaa krkeampi kulutus useammille, erityisesti naisille. Vusina kulutettiin kaksi ryhmää kasvatustieteen kandidaateiksi ja kaksi ryhmää maistereiksi. Opiskelijat livat pedaggisen sektrin pettajainkuluttajia tai hallinnssa timivia. He surittivat valinta- ja kielikkeen (englanti). 20

20 Tutkintjen pääaine li kasvatustiede. Maisteripinnissaan piskelijilla li mahdllisuus erikistua jhttehtäviin/ hallintn tai erityispetukseen. Vusien 1995 ja 2000 välisenä aikana kandidaatintutkinnn suritti nin 40 piskelijasta 33 ja vusina maisterintutkinnn 45 piskelijasta 41. Jtkut piskelijat vat surittaneet tutkinnn myöhemmin. Kaikkiaan 85 piskelijaa n surittanut akateemisen tutkinnn. Arviinti Vunna 2002 kk prjektin timinta arviitiin. Yleisarvina vidaan sana, että arvi li hyvin psitiivinen. Saimme myös arvkkaita ehdtuksia kehitystyön jatklle. Arviitsijiden susitusten ja Tansanian kulutusalaa edustavan yhteistyökumppanin ilmaiseman tarpeen perusteella järjestettiin maisterikulutus suunnitellun kandidaattikulutuksen sijaan vusina Tekemämme seurannan perusteella tiedämme, että käytännöllisesti katsen kaikki piskelijamme vat edenneet urallaan ja saaneet krkeampia ja tärkeämpiä virkja Tansanian kulutussektrilla. Useat vat töissä ministeriöissä ja yhdestä n tullut ministeri. Mrgrlaisten yhteistyökumppaniemme mukaan prjektin pedagginen kehitystyö n heijastunut kk maan pettajainkulutukseen. TEPT-prjekti lppui tiseen maisterinkulutushjelmaan ( ), mutta knseptimme ja situtuneisuutemme jhti erityispedaggiseen yhteistyöhön Tansanian avimen ylipistn kanssa. Osallistuimme yhteistyökumppanina ensimmäiseen kandidaattikulutuksen tteuttamiseen, jssa pääaineena li erityispedaggiikka. Prjekti li nimeltään Erityispedaggiikka krkeammassa kulutuksessa. Meillä li vastuu erityispedaggisesta sisällöstä ja tutkinnsta. Yli 20 piskelijaa suritti tutkinnn. Tutkijakulutusta, kasvatustieteen ja erityispetuksen thtreita Opetusministeriö myönsi varja Åb Akademille tutkijakulutukseen etäpiskeluna klmannessa maailmassa vusiksi Satunnaisten ylimääräisten varjen avulla lemme nnistuneet jatkamaan prjektia pari vutta. Yhteensä yksitista piskelijaa tettiin kulutukseen, kuusi heistä n väitellyt thtriksi ja viiden dtetaan väittelevän tänä tai tulevana vunna. Stipendien turvin he vat vineet piskella intensiivisesti Vaasassa muutamia kuukausia vudessa. Väitöskirjat vat käsitelleet tärkeitä pedaggisia teemja: petussuunnitelmakysymyksiä, pettajainkulutusta, ympäristöpedaggiikkaa, luku- ja kirjitusvaikeuksia sekä lukutaidn pettamisen edistämistä. Phdintja ja suunnitelmia Kuluneet 16 vutta vat lleet mielenkiintisia ja mnin tavin antisia. Useat pettajat Åb Akademissa vat lleet pitkän aikaa aktiivisia prjektissa, mm. Sven-Erik Hansén, Ulla Lahtinen, Kristina Ström ja Tm Wikman. Terese Ahlström n llut prjektin krdinaattrina kk ajan. Olemme ppineet paljn Tansanian kulutuksesta, elämästä ja kulttuurista. Opiskelijamme vat piskellessaan Vaasassa tutustuneet mnenlaisiin aktiviteetteihin, kuten pilkkimiseen, hiihtämiseen, sienestämiseen ja raveihin. Kuitenkin suurimman san ajastaan he vat kuitenkin ahkerineet väitöstyönsä valmistelussa, usein jpa yöunen kustannuksella. Terese Åström vei piskelijat muun muassa sienimetsään. Ulla Lahtinen Kehitysmaaseurassa suunnittelemme nyt uutta prjektia vusiksi Prjektin työnimi n Kmpetensutveckling inm utbildningen (Cmpetence Develpment in Educatin). Prjektin perusideana n seminaarien ja työpajjen avulla edistää pätevyyttä erityispedaggiikan ja pedaggiikan alilla Tansaniassa. Prjektilla n sidksia thtrinkulutukseemme. Prjektisuunnitelma n tistaiseksi alustava ja rahitus avin. Kiinnstus jatkaa timintaa Tansaniassa n kuitenkin vahva. Prjekti jatkuu js varja myönnetään ja js tansanialaiset yhteistyökumppanit vivat tarjta tarvitsemamme tuen. Sumentanut Elina Puht 21

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016

1. Yleistä. Tavoitteet vuodelle 2016 Timintasuunnitelma 2016 1. Yleistä JyväsRiihi ry n vunna 2000 perustettu maaseudun kehittämisyhdistys eli Leader-ryhmä. Yhdistys aktivi alueen timijita maehtiseen kehittämiseen ja yhteistyöhön. Timinnan

Lisätiedot

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa.

Tämä ruutu näkyy ainoastaan esikatselutilassa. FINLAND_Decisin_Making_March_3_4cuntry_study(1) Tämä kysely n sa neljän maan vertailututkimusta, jssa tutkitaan päätöksenteka lastensujelussa Nrjassa, Sumessa, Englannissa ja Yhdysvallissa. Samat kysymykset

Lisätiedot

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI

SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI SPL TAMPEREEN PIIRI: SEURATUTOROINTI Tampellan esplanadi 6, 33100 Tampere, puh. 010 841 1880, fax 010 841 1888, www.pallliitt.fi/tampere Jaettu vastuu auttaa yhteisöä kehittymään Ihmisyhteisöt rakentuvat

Lisätiedot

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Autismia sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Autismia sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Autismia

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan

Lisätiedot

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely

CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS. 1. Hallituksen tehtävien ja toiminnan perusta. 2. Hallituksen kokoonpano ja valintamenettely CAVERION OYJ:N HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 1. Hallituksen tehtävien ja timinnan perusta Hallituksen tehtävät ja timintaperiaatteet perustuvat Sumen lainsäädäntöön, erityisesti sakeyhtiölakiin ja arvpaperimarkkinalakiin

Lisätiedot

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA

OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA elkuu 2015 OHJE POISSAOLOIHIN PUUTTUMISEEN KOULUSSA OPPILAAN SÄÄNNÖLLISEN KOULUNKÄYNNIN TURVAAMINEN JA TUKEMINEN Kulun aikuisten tehtävä n tukea tasapulisesti jkaista ppilasta tämän kasvussa ja kehityksessä

Lisätiedot

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018

Yhteistyösopimus Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka tutkimus- ja yhteistyöohjelman toteuttamisesta vuosina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka -tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta vusina 2015 2018 Yhteistyöspimus Kaupunkitutkimus ja metrpliplitiikka tutkimus- ja yhteistyöhjelman tteuttamisesta

Lisätiedot

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti

Tilannekatsaus 17.11.2015 Eero Ehanti Tilannekatsaus 17.11.2015 Eer Ehanti Muse 2015 visit Museiden sähköiset aineistt ja tiedt säilyvät, liikkuvat ja avautuvat! Standardeihin perustuvat Museiden luettelintihjeet kertvat mitä ja missä mudssa

Lisätiedot

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki

Spectrum kokous 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Spectrum kkus 11-12.2.2013, Sturenkatu 2a, Helsinki Yleiset ajatukset ja ideat Miksi maanne n valinnut kääntää tietyn san Spectrumia? Sumi Kääntää Appendix 1 - Tämä n sitä, mitä Sumen muset tarvitsevat

Lisätiedot

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Aspergerin oireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Aspergerin ireyhtymää ja ADHD:ta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013

Etelä-Savon alueen arvio kulttuurin ja luovan talouden toimintaedellytyksistä 2013: kolmas sektori Etelä-Savossa vuosina 2009-2013 7.2.2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirsi Kaunisharju Sähköp. kirsi.kaunisharju@minedu.fi Arvi kulttuurin ja luvan taluden timintaedellytyksistä 2013, hjeistus 7.11.2013 Etelä-Savn alueen arvi kulttuurin

Lisätiedot

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri

Leena Suurpää, Nuorisotutkimusverkosto (Nuorisotutkimusseura ry.), puheenjohtaja Katariina Soanjärvi, Humanistinen ammattikorkeakoulu, sihteeri 1 Nuristyön kehittämisverkst MUISTIO 4/2010 Kkus: Krdinaatiryhmän kkus Aika: ti 30.11.2010 kl 13.00 15.55 Paikka: Läsnä: DIAK (etelä), Järvenpää Päivi Harinen, Itä-Sumen ylipist (YUNET) Elna Hirvnen, Tampereen

Lisätiedot

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua.

Muistilistan tarkoitus: Valvotaan lain toteutumista sekä tavoitteiden, toimenpiteiden ja koulun tasa-arvotyön seurantamenettelyn laatua. Muistilista tasa-arvtyön laadunvalvntaan Muistilistan tarkitus: Valvtaan lain tteutumista sekä tavitteiden, timenpiteiden ja kulun tasa-arvtyön seurantamenettelyn laatua. Jhdant: Muistilistat timivat usein

Lisätiedot

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi.

Asiakirja liitetään Suomen Nuorisoseurat ry:n toimintasuunnitelman liitteeksi. TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Aluetimist: Phjis-Karjala Keskeiset alueelliset timinnt ja timenpiteet vunna 2014 Asiakirja liitetään Sumen Nurisseurat ry:n timintasuunnitelman liitteeksi. 1. KULTTUURI-, HARRASTUS-

Lisätiedot

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008

HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 1(5) HAKUOHJE LIIKUNNALLISEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN KEHITTÄMISAVUSTUKSIA VARTEN LUKUVUODELLE 2007-2008 YLEISTÄ Liikunnallisen iltapäivätiminnan kehittämishankkeiden tukemiseen liittyviä valtinavustuksia jaettaessa

Lisätiedot

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Uniapneaoireyhtymää sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Uniapneaireyhtymää sairastavien aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Sydänvikaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänvikaa sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit, t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA

TULOSKORTTI TULOSKORTTI TOTEUTUS. Kirjasto updated yhteiskehittäminen. KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria hanke 1) LÄHTÖKOHTA TULOSKORTTI Kirjast updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjast & Dems Helsinki 9.2.2016 TULOSKORTTI KIRJASTO UPDATED yhteiskehittäminen Kirjast treenaa nuria hanke TOTEUTUS 1) LÄHTÖKOHTA Nurten

Lisätiedot

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje

Maahantuojat: omavalvontasuunnitelman ja sen toteutumisen tarkastuslomakkeen käyttöohje Esittelijä Nurttila Annika Sivu/sivut 1 / 6 Maahantujat: mavalvntasuunnitelman ja sen tteutumisen tarkastuslmakkeen käyttöhje Tarkastuksen tavitteena n selvittää, nk maahantujalla mavalvntasuunnitelmassaan

Lisätiedot

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016

Onko Suomessa, enää, sosiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? -tilaisuuden muisti maaliskuu 2016 sivu 1 / 10 Kuka kuuntelee köyhää? -verkst Onk Sumessa, enää, ssiaaliturvaa? TILAISUUSMUISTIO MAALISKUU 2016 Phjamuistiinpant kirjittanut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1

Ajankohtaiskatsaus, Peltotuki 2016.1 Ajankhtaiskatsaus, Pelttuki 2016.1 Sftsal Oy huhtikuu 2016 Seuraa Pelttuen alkuruudun Tiedtteet-timinta ja sivustn www.sftsal.fi ajankhtaistiedtteita! Lyhyesti Muista palauttaa 5 vuden viljelysuunnitelma

Lisätiedot

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit

Muistisairauksia sairastavien aikuisten sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Muistisairauksia sairastavien aikuisten speutumisvalmennuskurssit, parikurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital speutumisvalmennuskurssi,

Lisätiedot

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4

VIHI-Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen (2012-2013) Poistotekstiilit 2012, Workshop -ryhmät 1-4 VIHI-Frssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innvaatiiden kehittäminen (2012-2013) Pisttekstiilit 2012, Wrkshp -ryhmät 1-4 HAMK Frssa 24.5.2012 1. Suljetun tekstiilimateriaalin kierrn kehittäminen

Lisätiedot

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku

Tervetuloa Liikkujan polku verkoston toiseen verkostoseminaariin! #liikkujanpolku Tervetula Liikkujan plku verkstn tiseen verkstseminaariin! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Tässä ja nyt jälleen huikea prukka kasassa! #liikkujanplku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt?

Lisätiedot

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta

Valtuutettu Antero Aulakosken valtuustoaloite Fennovoiman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustalite Fennviman hankkeeseen valmistautumisesta Valtuustalite Valtuutettu Anter Aulaksken valtuustkysymys 31.8.2015/Selntek Fennviman hankkeesta ja siihen valmistautumisesta:

Lisätiedot

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Lasten niveltulehdusta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Lasten niveltulehdusta sairastavien speutumisvalmennuskurssit Nurten speutumisvalmennuskurssit, sittaiset t Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT

LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT FI_Annex III_mnbeneficiary_valmis.dc I. JOHDANTO LIITE III RAHOITUS- JA SOPIMUSSÄÄNNÖT Tämä liite täydentää spimuksessa määriteltyjä ehtja tuen käyttämisestä hankkeen eri kululukissa. Nämä tarkennukset

Lisätiedot

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta

Meikäläiset. Me Itse ry. Me Itse ry:n jäsentiedote 2. 2015. Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Liike itsenäisen elämän puolesta Meikäläiset Me Itse ry:n jäsentiedte 2. 2015 Kuvaaja Laura Vesa Me vaikutamme yhdessä, sillä se kannattaa! Me Itse ry Liike itsenäisen elämän pulesta Raha-autmaattiyhdistys tukee timintaamme Sisältö Vaikuttaminen

Lisätiedot

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille

Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaan korkeakouluopiskelijoille Kysely yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä Phjis-Phjanmaan krkeakulupiskelijille Syyskuu 2014 Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -prjekti Tarve ja timintatapa Tarve kyselylle syntyi Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja

Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja 1 Akaa: Onnistunut työ tekee hyvää -hankkeen työpaja muisti aika 23.11.2015 kl 13-16: kahvit nin kl 14.15-14.30 paikka valtuustsali sallistujat lapsiperhepalveluissa timivat Aiemmin n lähetetty (ja löytyvät

Lisätiedot

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5

KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nro 5/2010 1/5 KOKO-RUSSIA TIEDOTTAA Nr 5/2010 KOKO-RUSSIA MUKANA TAPAHTUMISSA KOKO-RUSSIA li mukana Sumi-päivillä Rstv na Dnussa, Etelä-Venäjällä, 17. 19.5. KOKO-RUSSIA verkst kartittaa Venäjän ptentiaalisia yhteistyöalueita.

Lisätiedot

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA

TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA TARVITSEMASI PALVELUT PAIKASTA RIIPPUMATTA Palveludirektiivin tarkituksena n tuda kuluttajille enemmän valinnanvaraa, enemmän vastinetta rahille ja paremmat mahdllisuudet käyttää palveluja eri pulilta

Lisätiedot

Tutustumme Kokoomukseen

Tutustumme Kokoomukseen Tutustumme Kkmukseen Opiskelevan pienryhmän aineist Kansallisen Sivistysliitn Opintkeskus KANSIO www.kkmus.fi/kansi/aineistt/tutustumme_kkmukseen Tutustumme Kkmukseen Kkmuksen paikallisyhdistyksiin liittyy

Lisätiedot

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys

Aktia-konsernin palkka- ja palkkioselvitys Aktia-knsernin palkka- ja palkkiselvitys Tämä selvitys nudattaa hallinnintikdin (1.10.2010) susitusta 47, jnka mukaan Aktian tulee selvittää Aktia Pankki Oyj:n (Aktia) timitusjhtajalle, muulle knserninjhdlle,

Lisätiedot

Suomi 100 -tukiohjelma

Suomi 100 -tukiohjelma Sumi 100 -tukihjelma 1. Tavitteet Sumen valtillisen itsenäisyyden satavutisjuhlavutta vietetään vunna 2017. Valtineuvstn kanslian asettama Sumi 100 -hanke vastaa juhlavuden hjelman rakentamisesta. Ohjelman

Lisätiedot

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT

FC HONKA AKATEMIAN ARVOT FC HONKA AKATEMIAN ARVOT JOHDANTO... 3 FC HONKA AKATEMIAN ARVOT... 4 YHTEISÖLLISYYS & YKSILÖ... 5 MEIDÄN SEURA, TOIMIMME YHDESSÄ, VOITAMME YHDESSÄ... 5 YKSILÖN KEHITYS JA YKSILÖN ONNISTUMISET PARANTAVAT

Lisätiedot

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa

REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Toimintamalli muutostilanteessa Rekisterinpitäjän muutkset 1(7) REKISTERINPITÄJÄN MUUTOKSET: Timintamalli muutstilanteessa Ptilasasiakirjan rekisterinpitäjä: alkutilanne Tiet ptilaan hidssa syntyvien asiakirjjen rekisterinpitäjästä tallennetaan

Lisätiedot

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta

Suomen vetovoimaisin opiskelijakunta Sumen vetvimaisin piskelijakunta Strategia 2013-2015 1 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MISSIO JA VISIO... 3 2.1.Missi... 3 2.2.Visi... 4 3. PAINOPISTEET... 4 3.1. Erinmaiset palvelut... 4 3.2. Osaavat ja

Lisätiedot

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku

Liikkujan polku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPolku Liikkujan plku mitä, miksi ja miten? #LiikkujanPlku Liikkujan plku -verkst Oletk kskaan miettinyt? Sinä teet, minä teen Visik tekemisiä yhdistää ja saada ismpia tulksia aikaiseksi? Khderyhmä tiedssa, kanavat

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA

VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA 1 Auttamallakin pitaan VAPAAEHTOISTOIMINTA OPPIMISKOKEMUKSENA Aineist n kehitetty Opetushallituksen rahittamassa kulutushankkeessa ja se perustuu kansainvälisen Cmenius-prjektin Eubis tulksiin. Aineist

Lisätiedot

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio

Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Mediatalon neuvotteluhuone, Urheilukatu 6, Tornio POHJOISEN KULTTUURI-INSTITUUTTI Jhtryhmä 5/2013 PÖYTÄKIRJA Aika 16.10.2013 kl 10.00 12.33 Paikka Kemi-Trninlaaksn kulutuskuntayhtymä Lappia Mediataln neuvtteluhune, Urheilukatu 6, Trni Osallistujat VARSINAINEN

Lisätiedot

Omaishoitajienkuntoutuskurssit

Omaishoitajienkuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Omaishitajienkuntutuskurssit Omaishitajien kuntutuskurssit, Omaishitajien kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän

Lisätiedot

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas

JFunnel: Käytettävyysohjatun vuorovaikutussuunnittelun prosessiopas Versi 2/2010 JFunnel: Käytettävyyshjatun vurvaikutussuunnittelun prsessipas Kirjittaja n timinut käytettävyysasiantuntijana, - tutkijana ja -kuluttajana 15 vuden ajan. Hän n kehittänyt ja sveltanut käytettävyyssuunnittelun

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Hengityssairautta sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien lasten ja nurten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia

Lisätiedot

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA

LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA VARHAISKASVATUKSESSA Kangasalan varhaiskasvatus tarjaa lapsen ja perheen tarvitsemat varhaiskasvatuspalvelut perheen tilanteen ja tarpeen mukaisesti; kkpäivähita, sapäivähita, perhepäivähita,

Lisätiedot

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio

Parasta Lapsille ry Rekrytointi- ja perehdytyskansio Rekrytinti- ja perehdytyskansi Kansi n tarkitettu apuvälineeksi erilaisiin tilaisuuksiin, jissa järjestöämme ja timintaamme tehdään tutuksi uusille ihmisille. Ajatuksena n, että jkainen hyödyntää sitä

Lisätiedot

Fysiikan labra Powerlandissa

Fysiikan labra Powerlandissa Fysiikan labra Pwerlandissa Bumper Cars Bumper Cars n suuri autrata jka spii niin vanhille kuin nurillekin kuljettajille. Autt vat varustetut turvavöin ja autja vi ajaa yksin tai pareittain. Lievemmät

Lisätiedot

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen musiikkiopisto - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut OPETUSSUUNNITELMA 2004/2009 Kirkknummen musiikkipist - Kyrkslätts musikinstitut Kirkknummen musiikkipist n perustettu vunna 1972, kunnallistettu 1.1.1989

Lisätiedot

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa

Mediakasvatus ja tietoyhteiskunnan kansalaistaidot kirjastoissa Mediakasvatus ja tietyhteiskunnan kansalaistaidt kirjastissa Laatu-hankkeen teemaryhmä C:n kkus 18.4.2013 kl 10.00-14.00 Kuvlan kaupunginkirjastn Mediamajassa Kkuksen agenda tälle päivälle Mika Mustikkamäki

Lisätiedot

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014

Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Hankeviestinnän suunnitelma 2012-2014 Viestinnän tavite ja perusviesti Hanke ja tavite Kestävät hankinnat -saamisen edistäminen julkisissa rukapalveluissa -hanke edistää kansallisen Rukaketjun timenpidehjelman,

Lisätiedot

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista.

Koulutustilaisuudessa tehtiin kolme ryhmätyötä. Seuraavassa on koonti ryhmätöiden tuloksista. EKOTUKIKITOIMINNAN PERUSKOULUTUS OSA II MAANANTAI 13.2.2012 Kulutustilaisuudessa tehtiin klme ryhmätyötä. Seuraavassa n knti ryhmätöiden tulksista. Alussa phdittiin mitä tulee mieleen kestävästä kuluttamisesta.

Lisätiedot

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja

1. Johdanto. Jorma Koskinen Puheenjohtaja 1. Jhdant Tämä n Lautamaan kyläyhdistyksen ensimmäinen kylän kehittämissuunnitelma, jnka tarkituksena n timia kaupunkisuunnitelun apuna sana yhdyskuntasuunnitelua. Lähtökhtana kyläsuunnittelussa vat lleet

Lisätiedot

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan

Seudullisten kehittämisyhtiöiden rooli työ- ja elinkeinopolitiikan 9.4.2015 1 / 8 Työ- ja elinkeinministeriö Viite: TEM/574/00.06.02/2015 Seudullisten kehittämisyhtiöiden rli työ- ja elinkeinplitiikan edistämisessä 1. TEM:n kysymykset ja vastaukset niihin: 1.1. Kehittämisyhtiöiden

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus DM 450969 02-2009 Cpyright Tekes Tekes teknlgian ja innvaatiiden kehittämiskeskus Innvaatitiminnan edistämisen edelläkävijä Tekes verkstja innvaatiille Palvelut Asiakkaat Resurssit rahitusta ja asiantuntemusta

Lisätiedot

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731

Hyvinvointitieto hyvinvointijohtamisen työkaluna. Matti Vähäkuopus Oulun kaupunki matti.vahakuopus@ouka.fi 0505687731 Hyvinvintitiet hyvinvintijhtamisen työkaluna Matti Vähäkupus Oulun kaupunki matti.vahakupus@uka.fi 0505687731 Kertmus etenee vudesta ja valtuustkaudesta tiseen Hyvinvinnin rakenteet Oulun kaupunki Kaupungin

Lisätiedot

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit

Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nuorten ja nuorten aikuisten ja lasten sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten ja nurten ja nurten aikuisten ja lasten speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Nurten ja nurten aikuisten speutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October

ICOM CECA & UMAC Annual Conference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 October ICOM CECA & UMAC Annual Cnference 2014 Squaring the Circle? Research, Museum, Public Alexandria, 9-14 Octber Matkaraprtti Mari Jalkanen Tampereen musepalvelut, kulttuurikasvatusyksikkö TAITE Osallistuin

Lisätiedot

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja

Kuhmoisten kunnan elinkeinoja Kuhmisten kunnan elinkeinja työllisyysstrategia [Tiedstn alatsikk] Visi, tavitteet, keint 0 Visi Kuhmisissa n luntaista elinvimaa, tekemistä ja laadukkaita palveluita ihmisille ja yhteisöille. Kuhmisten

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO Lapin ssiaalityön kehittämisyksikkö, 1. kehittämisseminaari, MUISTIO - Trstai 17.8.2006 kl 10 15 - Lapin ylipist, ls 21, Rvaniemi - Läsnä 25 henkilöä: Kaisa Kstam-Pääkkö, Asta Niskala, Maarit Pirttijärvi,

Lisätiedot

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes.

Hämäläinen Hannu. ja Taipale Vappu. 2007. Kertomuksia sosiaalisista innovaatioista. Stakes. 1 Metrplia Ammattikrkeakulu Hyvinvinti ja timintakyky klusteri Innvaatiprjektipinnt SYVENTÄVÄ OSAAMINEN - KIRJALLISUUSTEHTÄVÄ 1p Vit valita alla levasta listasta kaksi lähdettä/kirjaa, jtka sinua eniten

Lisätiedot

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä

Yhteenveto Päivä liitossa päivästä Päivä liitssa päivä järjestettiin 2.10.2014 Val-talssa Helsingin Pasilassa. Päivään sallistui pääkaupunkiseudun urheiluseurjen päätimisia timihenkilöitä sekä yleisurheilukuluhjaaja. Tähän yhteenvetn n

Lisätiedot

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta

Lausunto sähköisen median viestintäpoliittisesta ohjelmasta Helsinki 17.10.2012 Eduskunnan liikenne- ja viestintävalikunnalle Viite: VNS 4/2012 vp Lausunt sähköisen median viestintäpliittisesta hjelmasta Viestinnän Keskusliitt kiittää mahdllisuudesta antaa lausunt

Lisätiedot

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009

LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 LUKITIETOA JA TAITOA VERKOSTA Hakuaika päättyy 5.6.2009 Khderyhmä: Alkupetuksen 1- lukkien pettajat Opettaja vi lisäksi nimetä työkavereistaan 1-2 pettajaa/erityispettajaa seuraamaan verkkluentja Millin:

Lisätiedot

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti

KR-Tukefin 2011-2012 Korjausrakentamiseen uusia toimintamalleja ARA ja TEKES. Loppuraportti KR-Tukefin 2011-2012 Krjausrakentamiseen uusia timintamalleja ARA ja TEKES Lppuraprtti Sisältö Tiivistelmä sivu 1. KR-Tukefin tuttavuushanke 3 1.1. KR-Tukefin- hanke ja sen tavitteet 3 1.2. Hankkeen eteneminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit

Ikääntyneiden monisairaiden kuntoutuskurssit, osittaiset perhekurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Ikääntyneiden mnisairaiden kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Ikääntyneiden mnisairaiden

Lisätiedot

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Hengityssairautta sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital Hengityssairauksia sairastavien

Lisätiedot

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen

Tiedonlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen opetukseen ja oppimiseen Kirav - kirjast avimena ppimisympäristönä Biblär - bibliteket sm ett öppet lärcentrum Tiednlähteitä äidinkielen, kirjallisuuden ja mediakasvatuksen petukseen ja ppimiseen Edu.fi http://edu.fi/etusivu Opetushallituksen

Lisätiedot

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi

Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin toimenpiteitä SYL:n vaikuttamistoiminnan kehittämiseksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nr 18 Sivu 1 / 18 Liittkkus 20.-21.11.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 Npeammin, krkeammalle,

Lisätiedot

Ylälinjasi johtaja on:

Ylälinjasi johtaja on: Tärkeää tieta sinulle jka let PM:n Teampartner Me pyrimme ylläpitämään krkeaa palvelutasa, jtta vimme pitää tästä kiinni n tärkeää, että hyödynnät seuraavaa infrmatita. Lue tämä tarkasti ja käy nämä asiat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Henkilöstöraprtti 2014 1 Raahen seudun hyvinvintikuntayhtymä HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 Yhteistyötimikunta 17.03.2015 Yhtymähallitus 25.03.2015 Pyhäjen kunnanvaltuust Raahen kaupunginvaltuust Siikajen kunnanvaltuust

Lisätiedot

PAIMIONJOEN VESISTÖN KUNNOSTAMINEN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN hanke

PAIMIONJOEN VESISTÖN KUNNOSTAMINEN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN hanke PAIMIONJOEN VESISTÖN KUNNOSTAMINEN JA VIRKISTYSKÄYTÖN KEHITTÄMINEN hanke Virkistyskäyttöteemaryhmän klmas kkus tiistaina 25.1.2011 kl 13-15.30 Marttilan kunnantal, Härkätie 773, Marttila Läsnä Taija Ranta,

Lisätiedot

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit

Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntoutuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Sydänsairauksia sairastavien aikuisten kuntutuskurssit Aikuisten kuntutuskurssit, sittaiset perhekurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012

Lisätiedot

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Selkärankareumaa, nivelreumaa ja niiden sukuisia sairauksia sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010

PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 1 Tarjuspyyntö, LIITE 4. NAANTALIN STRATEGISEN YLEISKAAVA PROJEKTISUUNNITELMA 26.4.2010 Tämä prjektisuunnitelma sittaa mm. strategisen yleiskaavan tarpeellisuuden, kuinka laatimisprsessi n tarkitus viedä

Lisätiedot

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista

Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista Yritysten yleisimmät kysymykset ja vastaukset Team Finlandista 3.9.2014 Elinkeinelämän keskusliitt Sisällys 1 Mikä n Team Finland?... 1 2 Mitä Team Finlandissa n saatu aikaan? Miten muuts näkyy yrityksille?...

Lisätiedot

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa

Kielistrategia. 1. Periaatelinjaukset. 1.1 Johdanto. 1.2 Nykytilanne ylioppilaskunnassa ja Aallossa Kielistrategia 1. Periaatelinjaukset 1.1 Jhdant Ylipistlain 46 :n mukaan Aalt-ylipistn ylippilaskunnan kielet vat sumi ja rutsi. Lisäksi ylippilaskunnan jäsenistä merkittävä suus, vunna 2010 nin 10 prsenttia,

Lisätiedot

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen

KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja piskelijahulln palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Oppilashult ja turvallisuuden edistäminen Kdin ja kulun yhteistyö Heidi Peltnen, petusneuvs 29.9.2010,

Lisätiedot

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi

22.9.2015. Riihimäen Yritystalo, Teklan nh, 3.krs, osoite Eteläinen Asemakatu 2, Riihimäki. Osallistujat Paavo Vuori, puheenjohtaja Hausjärvi Muisti 1 (7) HAUSJÄRVEN, HYVINKÄÄN, LOPEN JA RIIHIMÄEN SEUDULLISEN LIIKENNETURVALLISUUSRYHMÄN KOKOUS Aika kl 14.00 16.00 Paikka Riihimäen Yritystal, Teklan nh, 3.krs, site Eteläinen Asemakatu 2, Osallistujat

Lisätiedot

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO

L 3. 9. 01. 2015 KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO HELSINGIN KAUPUNKI INNOVAATIORAHASTO KAUPUNGINKANSLIA LOPPURAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN KIRJAAMO HELSINGFORS STADS REGISTRATORSKONTOR Saapunut/lnkmmit Hankkeen vastuullinen ia yhteystiedt Vastuutah/Yrityksen

Lisätiedot

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue

82136257 Parikkalan kunta. Koirniemen osayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2013. 1. Osayleiskaava-alue 82136257 Parikkalan kunta Kirniemen sayleiskaava Osallistumis- ja arviintisuunnitelma 19.11.2013 Osallistumis- ja arviintisuunnitelma n lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jssa

Lisätiedot

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010

YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 YLEISTAVOITTEET 21.12.2010 Kaupunkiseutua (kk rakennemallin aluetta) kskevat yleistavitteet Aluerakenteella vastataan glbalisaatin mukanaan tumiin haasteisiin ja tetaan humin maakunnan asema Itämeren alueella

Lisätiedot

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista?

Miksi suomalaisten syntyvyys on alhaista? Miksi sumalaisten syntyvyys n alhaista? Ehkäisyvälineet Naisten kulutusajan pidentyminen Krkea aviitumisikä krkea synnyttämisikä, mikä heikentää hedelmällisyyttä eivätkä naiset enää ehdi tehdä mnta lasta

Lisätiedot

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO

8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO 8. HELMIKUUTA 2016 STM:N HARVINAISET SAIRAUDET TYÖRYHMÄ 2014 2015 RAPORTTI TYÖRYHMÄN TOIMINNASTA JUKKA SARIOLA HARVINAISET-VERKOSTO Alkusanat Raprtti STM:n Harvinaiset sairaudet työryhmän (2014 2015) timinnasta

Lisätiedot

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2

TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011. 1. Toimikunnan kokoonpano. 2. Toimikunnan toiminta. 3. Tapahtumat VUOSIKERTOMUS 2011 LIITE 2 Sumen Cavalier Terveystimikunta 19.3.2012 Päivi Itknen TERVEYSTOIMIKUNNAN VUOSIKERTOMUS 01.01.2011 31.12.2011 1. Timikunnan kknpan Puheenjhtaja: - Päivi Itknen Jäsenet: 2. Timikunnan timinta 3. Tapahtumat

Lisätiedot

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1

Kv 3/15. Kn 6/15 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? 37 Liite 1. 98 Liite 1 I MIKSI TEHDÄÄN STRATEGIA? Kn 6/15 98 Liite 1 Kv 3/15 37 Liite 1 1. Edellinen strategia Lähimmäisen yhteisö päättyy vuteen 2015. 2. Seurakunta tarvitsee strategiaa, kska se hjaa kaikkea seurakunnan timintaa

Lisätiedot

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin.

Hankkeen tavoitteet voidaan jakaa valvonnan tavoitteisiin ja työsuojeluvalvonnan kehittämisen tavoitteisiin. 1 (6) 22.1.2015 Valtakunnallinen kunta-alan työsujelun valvntahanke vusina 2012-2015 ( Turvallinen, terveellinen ja tuttava kuntatyö 2015 ) HANKESUUNNITELMA Tausta Kuntasektrilla n tapahtunut ja tapahtuu

Lisätiedot

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit

Fibromyalgiaa sairastavien sopeutumisvalmennuskurssit Terveyssast Kuntutusryhmä Fibrmyalgiaa sairastavien speutumisvalmennuskurssit Aikuisten speutumisvalmennuskurssit Tiedtustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? 29.8.2012 Kelan Käpylän timital

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/7 28.04.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 8/2015 1 (5) 7 Perhekeskuspiltin valmistelutilanne HEL 2015-004845 T 06 00 00 Päätösehdtus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedksi perhekeskuspiltin valmistelun tilanteen.

Lisätiedot

ti 16.6.2015 klo 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuisto, Joensuu

ti 16.6.2015 klo 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuisto, Joensuu JIPPO-junirit ry JOHTOKUNNAN KOKOUS 4/2015 MUISTIO Aika ja paikka: Läsnä: ti 16.6.2015 kl 17:30 20:40 ISLO/Tiedepuist, Jensuu Jari Laurnen (puheenjhtaja), Juni Turunen, Matti Karttunen, Jaakk Hnka-Hallila,

Lisätiedot

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä

MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014. Auringonpilkkujen ryhmä. Päivänsäteiden ryhmä MUTKAPOLUN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 12.8.2013 31.5.2014 Auringnpilkkujen ryhmä Päivänsäteiden ryhmä 1. YKSIKKÖ Mutkaplun päiväkti n Rajamäen uusin ja suurin 5-ryhmäinen päiväkti, jka

Lisätiedot

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA

HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HINKU-HANKKEEN TOIMENPITEIDEN ALOITTAMINEN RAUMALLA HANKKEEN AVULLA EDISTETÄÄN KAUPUNGIN ELINKEINOELÄMÄÄ JA YMPÄRISTÖTAVOITTEITA YRITYSTEN TOIMINTA = YRITYSTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Kehittämisen sa-alueet:

Lisätiedot

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen

Välkky-hanke. Työvalmennus ja työnetsinta. 8.6. Päätösseminaari. Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Välkky-hanke Työvalmennus ja työnetsinta 8.6. Päätösseminaari Työvalmennuksen ja työnetsinnän hyvät käytännöt sekä niiden jalkauttaminen Sari Puurtinen Net Effect Oy Ajatuksia hyvistä käytännöistä Hyvät

Lisätiedot

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6)

Vastuullista liiketoimintaa 2015 1 (6) Vastuullista liiketimintaa 2015 1 (6) 2 (6) Vastuullista HYY-liiketimintaa Ylippilaskunta haluaa esimerkillään näyttää, että yritystimintaa vidaan tehdä ssiaalisesti, kulttuurisesti ja ympäristön kannalta

Lisätiedot

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi

nettiluento Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätietoa: www.duoduo.fi nettiluent Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet, Jaana Anglé Lisätieta: www.dudu.fi Du nettiluent: Lapsen syntymä ja kaksikulttuurisen parisuhteen haasteet KT Jaana Anglé Tiistai 28.10.2014

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Yleistä Pidä Lappi Siistinä ry:n timinnan tavitteena n säilyttää Lapin puhdas ja viihtyisä ympäristö. Päämäärään pyrimme valistustiminnalla, kulutuksella, jätehulln kehittämisellä,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014

Kestävän kehityksen Toimenpideohjelma 2010-2014 Kestävän kehityksen Timenpidehjelma 2010-2014 Kuva: Arkkitehtitimist Harri Hagan Sisältö JOHDANTO... 2 TOIMENPIDEOHJELMAN PERIAATTEET... 3 HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTI... 5 HANKINNAT... 6 RAKENNUTTAMINEN

Lisätiedot