Sisältö. Vuosikertomuksessa esitellään tilivuotta 2013 ( ) koskevat toiminta- ja tilinpäätöstiedot.

Transkriptio

1 PLAN SUOMI TOIMINTA 2013

2 Sisältö Plan toimintakaudella Kansainvälisen Planin ohjelmatyön vuosi 4 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 6 Pääsihteerin vuosikatsaus 7 75 vuotta maailman lasten hyväksi 8 Lapset Plan Suomen kehitysyhteistyön ytimessä 11 Ennaltaehkäisevää ja nopeasti reagoivaa humanitaarista työtä 16 Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti 19 Globaalisti kotimaassa 21 Koska olen tyttö kampanja tyttöjen tukena 25 Näkyvää ja vaikuttavaa Plan-viestintää 27 Ajan haasteisiin vastaavaa ja tehokasta varainhankintaa 30 Mobiiliteknologian käyttö ja tyttöjen koulutus yritysyhteistyön vetureina 33 Ammattitaitoinen henkilöstö menestyksen takana 35 Plan Suomen hallitus ja johtoryhmä 36 Plan Suomen talouden vuosi 37 Vuosikertomuksessa esitellään tilivuotta 2013 ( ) koskevat toiminta- ja tilinpäätöstiedot. 2

3 69 toimintamaata 50 ohjelmamaata 21 varainhankintamaata* 225 ohjelmaa hanketta kummilasta Plan toimintakaudella 2013 MAAILMANLAAJUISESTI PLANIN TYÖ TAVOITTI yhteisössä 165,3 miljoonaa ihmistä joista 78,1 miljoonaa oli lapsia Lahjoittajamaat Ohjelmamaat Plan Suomen ohjelmamaat * Intia ja Kolumbia ovat sekä lahjoittaja- että ohjelmamaita 38,3 MILJOONAA TYTTÖÄ 39,8 MILJOONAA POIKAA 3

4 Kansainvälisen Planin ohjelmatyön vuosi Koulutus Terveydenhoito ja varhaiskasvatus Katastrofiriskien hallinta Lasten osallistuminen päätoimista opettajaa, kouluavustajaa ja kouluhallinnon virkamiestä osallistui Planin järjestämään koulutukseen. Tuimme koulurakennuksen rakentamista ja kunnostamista neuvolatoiminnassa ja varhaiskasvatuksessa toimivaa terveydenhoidon ammattilaista ja vapaaehtoista osallistui Planin järjestämään koulutukseen. Tämä hyödytti yhteisöä. 54 katastrofiin vastattiin hätäavulla. Katastrofiriskien hallintahankkeita toteutettiin 35 ohjelmamaassa. 49 maassa on laadittu Planin katastrofivalmiussuunnitelma. Plan kertoo lapsen oikeuksista ja auttaa lapsia osallistumaan yhteisöjensä kehittämiseen. Kansainvälinen Plan käytti lapsia osallistavaan toimintaan. 4

5 Kansainvälisen Planin ohjelmatyön vuosi Lastensuojelu Taloudellinen turvallisuus Vesi ja sanitaatio Seksuaali- ja lisääntymisterveys Planin järjestämään lastensuojelukoulutukseen osallistui toimintaalueiden yhteisöjen jäsentä ja kumppanijärjestöjen työntekijää henkilöä sai maatalous-, ammatti- ja liiketoimintakoulutusta. Tuimme pienlainoja myöntävää organisaatiota sekä kotitaloutta kohensi Planin tuella WCja peseytymistilojaan vesipistettä rakennettiin tai kunnostettiin. Plan koulutti kätilöä ja muuta terveydenhoidon ammattilaista kaikkiaan yhteisössä paikallistason säästö- ja lainaryhmää. 5

6 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Plan luo jatkuvasti uutta ja kehittyy. Viime vuoden kesäkuussa Planissa hyväksyttiin suunnitelma, jolla voimme vastata yhä monimutkaisemmaksi muuttuvan maailman haasteisiin. Uudistuksella varmistamme järjestön toiminnan entistä paremman tehokkuuden ja läpinäkyvyyden One Plan, One Goal -strategian mukaisesti. Kansainvälisen Planin hallitus on kuluneella toimintakaudella seurannut tarkasti moniportaisen uudistuksen etenemistä, ja tulosten perusteella suhtaudumme luottavaisesti siihen, että toiminta etenee suunnitelmien mukaisesti. Nuorten tuominen mukaan päätöksentekoon on Planin tärkeä painopiste. Nuorten osallistamiseen on pyritty paitsi Planin ohjelmamaissa tapahtuvassa toiminnassa myös Planin ylimmissä päätöksentekoelimissä. Kesäkuussa 2013 hyväksyttiin nuorten osallistumista ohjaava erityinen strategia, joka tuo nuoret aiempaa enemmän mukaan sekä järjestön kansallisiin että kansainvälisiin toimintoihin. Nuorilla on nyt myös kaksi täysivaltaisen tarkkailijan paikkaa Planin kansainvälisessä jäsenkokouksessa. Plan tukee lapsia heidän kasvussaan aktiivisiksi ja rohkeiksi omien ja muiden oikeuksien puolestapuhujiksi. Lapsilla ja nuorilla on sellaista asiantuntemusta, jota aikuisilla ei välttämättä ole. He myös tuovat toimintaan uusia ja tuoreita näkökulmia. Erityisen tärkeää on tarjota kaikkein heikoimmassa asemassa oleville mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Kuluneella toimikaudella Plan on vedonnut valtioihin, jotta kaikki lapset saisivat käydä koulua vähintään yhdeksän vuotta. Lisää rahoitusta tarvitaan varsinkin tyttöjen tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien tukemiseen. Planin Koska olen tyttö -kampanja on vuodesta 2007 lähtien nostanut keskusteluun tyttöjen koulunkäynnin esteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi lapsiavioliitot sekä tyttöjen kohtaama väkivalta. Kuluneen toimintakauden aikana Koska olen tyttö -kampanja paransi 2 miljoonan tytön mahdollisuuksia laadukkaaseen koulutukseen, ja välillisesti kampanjasta hyötyi 18 miljoonaa tyttöä. Vaikuttamistyö kohensi 58 miljoonan tytön oikeuksia. 39 maassa toteutettiin kaikkiaan 57 tutkimusta tyttöjen asemasta, koulutuksesta ja lapsiavioliitoista. Planin työn onnistumisen todellinen mittari onkin se, miten pystymme parantamaan pysyvästi tyttöjen ja poikien asemaa ohjelmamaissa. Järjestön työtä on ohjattava niin, että varoja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Näin Planin henkilöstö ja yhteistyökumppanit voivat jatkossakin keskittyä arkisessa työssään lasten oikeuksien puolustamiseen. Jokaista lasta on tuettava niin, että hän saa tuotua esiin todelliset kykynsä. Plan Suomen hallituksen puolesta kiitän lämpimästi kaikkia toiminnassamme mukana olleita lapsia, nuoria ja aikuisia. Gunvor Kronman Plan Suomen hallituksen puheenjohtaja 6

7 Pääsihteerin vuosikatsaus Tämä tilikausi oli Plan Suomelle monien uusien asioiden ja ison kasvun aikaa. Vietimme menestyksekkäästi ensimmäistä, Planin aloitteesta syntynyttä YK:n kansainvälistä tyttöjen päivää, toimme markkinoille uuden varainhankinnan muodon Girls Canin, vahvistimme institutionaalista varainhankintaamme ja aloitimme toden teolla humanitaarisen työn. Tyttöjen päivänä maailman tyttöjen laadukkaan koulutuksen tavoite näkyi vahvasti julkisessa keskustelussa. Tätä täydensi Tyttöjen päivän iltana esitetty Plan-ilta lapselle -tv-gaala, jossa esiintyivät lukuisat kotimaiset tähtiartistit. Koska olen tyttö -kampanjamme piti tyttöjen koulutuksen merkitystä esillä läpi toimintakauden. Plan Suomen kuluneen tilikauden kokonaistuotto oli 17,1 miljoonaa euroa eli 2,9 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisellä tilikaudella. Kulumme Suomessa jäivät hieman alle edelliskauden tason. Saimme uutta rahoitusta niin EU:lta ja YK:lta kuin kotimaasta Raha-automaattiyhdistykseltä ja opetusja kulttuuriministeriöltä. Yksityisvarainhankinta kehitti uusia lahjoitusmuotoja kummiuden rinnalle. Plan Suomen varhaiskasvatushanke Ugandassa sai arvostetun Kansainyhteisön palkinnon. Hanketta kiitettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tavoittamisesta. Ulkoministeriön teettämä toiminnan tarkastus totesi Plan Suomen kapasiteetin olevan kunnossa ja toimintamme yleisesti hyvin hoidettua. Humanitaarisen työn resursseja lisättiin. Laatimamme humanitaarisen työn linjaus määrittelee lapsikeskeisen katastrofityömme tavoitteet ja toimintatavat kansainvälisen Planin strategian mukaisesti. Nigerissä johdimme ja koordinoimme yhdessä Plan Nigerin ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa Tabareybareyn pakolaisleirin toimintaa. Yhteistyömme yritysten kanssa perustuu ajatukselle, että yhteistyöstä on hyötyä myös yritykselle itselleen. Kun yritykset pitävät yhteistyötä Planin kanssa järkevänä ja tuottavana, on siitä eniten hyötyä myös kehitysmaiden lapsille. Yhteistyö on ollut tuloksekasta: Plan Suomen ja Pajat Solutionsin yhdessä kehittämä Poimapper-mobiilisovellus voitti toukokuussa 2013 CSR Europe -yhteiskunta- ja yritysvastuupalkinnon. Mitä?-verkostomme toteutti Mitä duunii! -kampanjan, joka nosti esiin nuorten näkemyksiä työllisyyden ja globaalin nuorisotyöttömyyden kysymyksissä. Plan Suomen Lastenhallitus ja The Winyls -yhtye järjestivät menestyksekkään kouluväkivallan vastaisen Beat the Violence -kiertueen. Oikeus oppia -kampanja vaati kasvattamaan koulutuksen osuutta Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista 10 prosenttiin ja kohdentamaan varoja erityisesti tyttöjen koulutukseen. Plan Suomi toimii Euroopan neuvoston Ei vihapuheelle -kampanjan koordinaattorina Suomessa. Kampanja kouluttaa vuotiaita nuoria torjumaan vihapuhetta ja edistämään ihmisoikeuksia niin verkossa kuin sen ulkopuolella. Aloitimme myös nelivuotisen Matkalla-projektin, jonka tavoitteena on vahvistaa oppivelvollisuuden loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden nuorten opiskelumotivaatiota ja arjen taitoja. Organisaation menestystekijä on motivoitunut ja osaava henkilökunta. Kuluneella toimintakaudella aloitimme työtapojemme kehittämisen kohti entistä parempaa yhteistyötä eri tiimien välillä, mikä johtaa vielä tehokkaampaan ja tuloksekkaampaan toimintaan. Henkilöstömme motivaatiotaso on korkea ja työilmapiiri erinomainen. Ossi Heinänen Plan Suomen pääsihteeri 7

8 75 vuotta maailman lasten hyväksi Plan on tehnyt työtä lasten hyväksi yli 75 vuoden ajan. Järjestö edistää lasten oikeuksia ja pyrkii parantamaan miljoonien lasten asemaa kaikkiaan 50 maassa eri puolilla Afrikkaa, Aasiaa ja Latinalaista Amerikkaa. Planin 21 itsenäistä lahjoittajaorganisaatiota eri puolilla maailmaa jakaa tietoa, hankkii varoja ja tarjoaa ohjelmatyölle asiantuntija-apua. Järjestömme pyrkii varmistamaan, että oikeus koulutukseen ja lastensuojeluun toteutuu myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten kohdalla. Palvelut halutaan tuoda myös lasten ulottuville ja heidän halutaan osallistuvan päätöksentekoon. Näihin tavoitteisiinsa Plan pyrkii yhteistyössä yhteisöjen, paikallisten ja kansallisten viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen kanssa. Plan on itsenäinen, poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton järjestö. Toimintakauden aikana kansainvälinen Plan työskenteli yhteisössä eri puolilla maailmaa tavoitti työllään 165,3 miljoonaa ihmistä, joista 78,1 miljoonaa oli lapsia tarjosi koulutusta kaikkiaan ihmiselle työskenteli yhteensä yhteistyökumppanin kanssa hankki lahjoituksina, kehitysyhteistyörahoituksena ja kummitoiminnalla lasten asemaa parantavaan työhönsä yhteensä 678,8 miljoonaa euroa. 8

9 Planissa nähdään selvä yhteys ihmisoikeuksien toteutumisen ja köyhyyden ongelmien ratkaisemisen välillä. Hyvä lapsuus vaikuttaa myönteisesti paitsi yksittäisten ihmisten myös tulevien sukupolvien elämään. LAPSIKESKEISYYS KOROSTAA LAPSEN OIKEUKSIA, OSALLISTAMISTA JA OSALLISUUTTA. Plan haluaa tarjota jokaiselle nuorelle mahdollisuuden osallistua yhteisöidensä toimintaan täysivaltaisina jäseninä. Siksi lapsikeskeinen yhteisöjen kehittäminen on järjestömme tekemän työn ydinaluetta. Tässä lähestymistavassa painottuvat tietyt arvot: lapsen oikeudet, osallistaminen ja osallisuus. Lapsikeskeisyyden ansiosta nuoret voivat asettaa itse tavoitteita toiminnalle: kehittää strategioita, arvioida hankkeiden vaikuttavuutta, valmistautua kriisitilanteisiin ja osallistua yhteisöjen päätöksentekoon. Kun nuorten itseluottamus ja taidot lisääntyvät, he voivat itse paremmin vaikuttaa itseään ympäröivään kehitykseen. Planin tavoitteena on maailma, jossa lapset saavat mahdollisuuden toteuttaa itseään ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa kunnioittavan yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä. Totutut toimintatavat eivät riitä jatkuvasti muuttuvan maailman monimutkaisissa olosuhteissa. Siksi järjestömme pyrkii toteuttamaan tavoitettaan kehittyen, uudistuen ja ammattimaisen tehokkaasti muutokseen sopeutuen. Plan Saksa ja Australia avoimuusvertailujen kärjessä, Plan Etiopialle EU-palkinto Plan Saksa nousi listan kärkeen, kun Capital-talouslehti tutki Saksassa 50 eri hyväntekeväisyysjärjestön toiminnan avoimuutta. Vertailussa arvioitiin järjestöjen vaikuttavuutta ja lahjoitusvarojen käyttöä. Plan Australia voitti puolestaan australialaisia kansalaisjärjestöjä vertailleen Pricewaterhouse- Cooperin avoimuuspalkinnon vuonna Plan Etiopia sai yhteisökeskeisellä uusiutuvien energiamuotojen ohjelmallaan Euroopan unionin ja Etiopian valtion palkinnon. Ohjelman avulla on rakennettu aurinkoenergiaa käyttäviä vesijärjestelmiä, terveysasemia ja kouluja. Lisäksi tuhannet kotitaloudet voivat käyttää energiaa säästäviä liesiä. Yhteensä ohjelma hyödyttää etiopialaista. 9

10 One Plan samat oikeudet ja mahdollisuudet jokaiselle lapselle Plan vahvistaa strategiaansa toimiakseen eri puolilla maailmaa entistä tehokkaammin ja One Plan -tavoitteensa mukaisesti. Järjestömme on yhtenäinen kokonaisuus, joka tavoittelee yhteisiä päämääriä asiantuntevan ja osaavan henkilöstön sekä johdonmukaisten toimintatapojen avulla. Pyrimme hankkimaan lisärahoitusta niin yksityisiltä kuin institutionaalisilta rahoittajilta, jotta voimme tavoittaa yhä useampia lapsia perheineen. Etsimme kumppaneiksemme kehitysyhteistyöjärjestöjä, kansalaisyhteiskuntatoimijoita, hallinnon tasoja ja yrityksiä, joiden kanssa voimme yhdistää osaamisemme ja laajentaa vaikuttavuuttamme. 10

11 Lapset Plan Suomen kehitysyhteistyön ytimessä Kuluneen toimintakauden aikana Plan teki kehitysyhteistyötä kansainvälisen organisaationsa kautta yhteensä 50 maassa. Planin työtä tuki yli suomalaista kummia. Plan onkin Suomen suurin kummijärjestö. Kaiken kaikkiaan Plan Suomi käytti kehitysohjelmiin 14 miljoonaa euroa. Plan Suomi toteuttaa kehitysyhteistyötä kummien lahjoituksilla, institutionaalisella rahoituksella sekä yritysten tuella. Plan Suomi on ulkoministeriön kumppanuusjärjestö. Nykyinen kolmivuotinen sopimuskausi alkoi tammikuussa 2012 ja jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Sopimuskauden sisältö pohjaa nykyiseen strategiaamme, joka on voimassa vuoteen 2015 asti. Plan Suomen ohjelmatyön laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistettiin kansainvälisen One Plan -mallin mukaisesti. Kansainvälinen Plan julkisti toimintakaudella uudet lapsikeskeisen yhteisökehityksen laatustandardit, joiden käyttöönottoa valmisteltiin kaikissa hankkeissa. Nykyisellä sopimuskaudella Plan Suomella on kolme strategista painopistealuetta. Nämä ovat koulutus ja varhaiskasvatus (54 prosenttia ohjelmatyöstä), lastensuojelu (39 prosenttia) ja nuorten työllistyminen (7 prosenttia). Keskitämme työmme alueille, joilla tehokkaimmin edistämme lasten oikeuksien toteutumista. Teemamme vastaavat Suomen kehityspolitiikan päämääriä ja YK:n vuosituhattavoitteita. Sopimuskaudella toimintamme keskittyy sukupuolten tasa-arvokysymyksiin, kansalaisyhteiskuntaan osallistumiseen, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä kriiseihin varautumiseen. Suuntaamme tukemme ensisijaisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville lapsille. Plan Suomi käytti kuluneella toimintakaudella ulkoministeriön tukemaan kansainväliseen ja kotimaan ohjelmatyöhön kaikkiaan 7,1 miljoonaa euroa. Ulkoministeriön tukemia hankkeita oli käynnissä yhteensä 14 maassa. Rahoituksesta 85 prosenttia (6,035 miljoonaa euroa) tuli ulkoministeriöstä ja 15 prosenttia (1,065 miljoonaa euroa) muista lähteistä. Euroopan unionin myöntämää ja muuta hankerahoitusta Plan Suomi käytti yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. TUEMME ENSISIJAISESTI KAIKKEIN HAAVOITTUVIMMASSA ASEMASSA OLEVIA LAPSIA Ulkoministeriön ja EU:n Plan Suomen ohjelmatyölle myöntämästä tuesta 55 prosenttia ohjautui Afrikkaan, 31 prosenttia Aasiaan ja 14 prosenttia Latinalaiseen Amerikkaan. Kuluneella toimintakaudella Plan Suomi sai uutta hankerahoitusta nuorten naisten työllistymiseen keskittyvään kolmivuotiseen EU-hankkeeseen Indonesiassa. YK:n naisjärjestö (UN Women) myönsi rahaa tyttöihin kohdistuvaa kouluväkivaltaa ehkäisevälle, seuraavalla toimintakaudella käynnistyvälle hankkeellemme Viet- 11

12 namissa. Lisäksi saimme EU:lta rahoitusta Ugandassa ja Etiopiassa tammikuussa 2014 käynnistyviin lastensuojeluhankkeisiin. Uusien hankkeiden yhteenlaskettu arvo on noin 4,3 miljoonaa euroa. KESKITÄMME TYÖMME ALUEILLE, JOILLA TEHOKKAIMMIN EDISTÄMME LASTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISTA. Kuluneella toimintakaudella Laosissa saatiin päätökseen ensimmäinen EU-rahoitteinen koulutusohjelma. Ulkoministeriön teettämä ja KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n toteuttama toiminnan tarkastus arvioi tilivuoden aikana Plan Suomen edellytyksiä hallinnoida raportointiin, varainhallintaan, tilintarkastukseen ja kirjanpitoon myönnettyä hanketukea. Kapasiteettimme todettiin olevan kunnossa ja toimintamme yleisesti hyvin hoidettua. Ulkoministeriön hyväksymä toimintasuunnitelmamme laadittiin tarkastuksen havaintoihin nojautuen. Kansainvälinen Plan uudisti kuluneella toimintakaudella maailmanlaajuisesti 69 maata kattavaa toimintaansa. One Plan -strategiaksi nimetty tavoitteiden ja työtapojen virtaviivaistaminen näkyi Plan Suomen toiminnassa esimerkiksi yhteishankkeina Norjan, Ruotsin ja Hollannin Planin kanssa. Lisäksi teimme varhaiskasvatustyötä yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Australian Planin kanssa. 12

13 Varhaiskasvatus terveen ja turvallisen lapsuuden tukena Varhaiskasvatusohjelmien tavoitteena on turvata lapselle terve ja turvallinen lapsuus. Tämä toteutuu vanhemmuutta tukemalla, lapsen koulunkäyntivalmiuksia vahvistamalla ja työssäkäyvien vanhempien lastenhoitopainetta helpottamalla. Esiopetuksen on tarkoitus tavoittaa Planin hankemaissa yhä suurempi joukko lapsia osana kansallista koulutusjärjestelmää. Planin varhaiskasvatushankkeet ulottuvat äitien raskausajan tuesta lasten kouluikään. Hankkeet toteutetaan neljässä portaassa ja ne tavoittavat 0 8-vuotiaita lapsia. Myös vanhemmat, yhteisöt ja viranomaiset osallistuvat hankkeisiin, jotka perustuvat paikallisiin hyviin kasvatuskäytäntöihin. Koulunsa aloittavien lasten määrä on kasvanut viime vuosina tasaisesti eri puolilla maailmaa. Erityisesti tytöt ovat kuitenkin vaarassa pudota koulutuksen piiristä jo parin ensimmäisen kouluvuoden jälkeen. Planin kansainvälinen koulutusstrategia ( ) pyrkii saamaan kouluun yhä enemmän tyttöjä, vähemmistöihin kuuluvia tai muutoin syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. Myös koulutuksen laatua halutaan parantaa ja opetusalan hallintoa vahvistaa. Vuonna 2013 tuimme varhaiskasvatusta Suomen ulkoministeriön rahoituksella Boliviassa, Ugandassa, Itä-Timorissa, Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa ja Pakistanissa. Yli 400 esikoulua perustettiin tai kunnostettiin. Varhaiskasvatustoiminta tavoitti hankevuoden aikana yli tyttöä ja poikaa, vanhempainryhmiin osallistui suunnilleen sama määrä äitejä ja isiä. Plan Suomen varhaiskasvatushanke Ugandassa sai arvostetun Kansainyhteisön palkinnon. Hanketta kiitettiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten tavoittamisesta. Toimintakaudella 2013 jatkoimme koulutushankkeitamme Kamerunissa ja Laosissa. Käynnistimme myös uudet ohjelmat Etiopiassa ja Ugandassa. PLANIN KOULUSTRATEGIA HALUAA KOULUUN YHÄ ENEMMÄN TYTTÖJÄ, VÄHEMMISTÖIHIN KUULUVIA JA SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVIA LAPSIA. 13

14 Lastensuojelun ohjenuorina lapsen etu ja turvallisuus Lastensuojelu on keskeinen osa kaikkea Planin toimintaa. Suojelua ohjaavat lapsen edun ja turvallisuuden periaatteet. Plan tukee työssään lastensuojelumekanismeja yhteisötasolla ja lastensuojelurikkomusten raportointia. Nämä halutaan kytkettäviksi kansallisiin lastensuojeluohjelmiin. Kansalaisjärjestöjen roolia lastenoikeustyössä pyritään vahvistamaan niin, että järjestöt voivat tehokkaasti seurata YK-suositusten toteutumista kansallisella tasolla ja ajaa tarvittavia lainsäädännön muutoksia. Plan myös tukee lasten ja nuorten päätöksentekoon osallistumista lisääviä kansallisia ja alueellisia verkostoja. Kuluneella toimintakaudella Plan Suomen lastensuojeluhankkeita toteutettiin Dominikaanisessa tasavallassa, Ecuadorissa, Etiopiassa, Sierra Leonessa, Vietnamissa ja Togossa. Viime mainitussa lähes 400 vammaista lasta pääsi tuellamme mukaan lasten kerhotoimintaan. Lastensuojelutyötä teimme myös yhteistyössä Afrikan lapsityöntekijöiden liikkeen kanssa. Kaikkiaan Plan Suomen lastensuojeluohjelma tavoitti lasta ja saman verran aikuisia. PLAN TUKEE LASTEN JA NUORTEN PÄÄTÖKSENTEKOON OSALLISTUMISTA LISÄÄVIÄ VERKOSTOJA. 14

15 Nuorten työllisyyshankkeet edistävät tasa-arvoa Plan Suomen hanketyö laajeni nuorten työllistämispyrkimysten myötä uudelle alueelle. Kohdensimme kuluneen toimintakauden aikana nuorten työllisyyteen seitsemän prosenttia rahoituksestamme. TYÖLLISYYSHANKKEIDEN HYÖDYT JA MAHDOLLISUUDET TUODAAN NAISTENKIN ULOTTUVILLE. Painotamme strategiamme mukaisesti myös nuorten työllisyyshankkeissa sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä. Tämä tapahtuu perinteiseen työnjakoon vaikuttamalla. Tärkeää on myös tuoda mahdollisuudet ja hankkeiden hyödyt naistenkin ulottuville. Hankkeet kiinnittyvät kansallisiin terveys-, hallinto-, mikrorahoitus- ja suojeluohjelmiin. Pakistanissa jatkoimme nuorten työllisyyshanketta, jonka pääpaino oli teknisessä ja ammatillisessa koulutuksessa. Hankkeeseen osallistui yli nuorta. Sierra Leonessa tuimme nuoren työllistymistä edistäviä elämäntaitoja sekä yrittäjyyttä. Saimme myös Euroopan unionilta rahoitusta kolmivuotiseen nuorten naisten työllistymishankkeeseen, joka käynnistyi Indonesiassa helmikuussa

16 Ennaltaehkäisevää ja nopeasti reagoivaa humanitaarista työtä Plan on yksi maailman johtavista lapsikeskeistä katastrofivalmiustyötä tekevistä järjestöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että Planin humanitaarisen työn ytimessä ovat lapset ja nuoret. Katastrofeissa lapsia uhkaavat aikuisia useammin esimerkiksi epidemiat, aliravitsemus, psyykkiset traumat ja ihmisoikeusloukkaukset Erityisessä vaaravyöhykkeessä ovat tytöt. Plan pyrkii epävakaissa oloissa turvaamaan ensisijaisesti lasten suojelun ja terveydenhoidon sekä koulunkäynnin jatkumisen. Kansainvälisen Planin katastrofirahastosta ohjataan nopeasti varoja apua tarvitseville. Humanitaarisen työn asiantuntijat lähtevät myös tarvittaessa avuksi katastrofialueille. Katastrofien ennalta ehkäiseminen ja niihin varautuminen on merkittävä osa Planin työtä ohjelmamaissa. On tärkeää, että yhteisöt tuntevat riskit ennakolta ja tietävät esimerkiksi mahdolliset evakuointipaikat ja pelastussuunnitelmat. Lasten on hyvä varautua aktiivisesti katastrofeihin. Esimerkiksi maanjäristysten riskialueilla säännölliset katastrofiharjoitukset ovat tärkeitä. Kuluneella toimikaudella kansainvälinen Plan perusti globaalin ruokaturva- ja ravitsemusyksikön, jonka tarkoituksena on tehostaa järjestön työtä kroonista ja akuuttia aliravitsemusta vastaan. Akuuteissa ja hitaasti kehittyvissä katastrofeissa pienet lapset ovat erityisen haavoittuvia. Uuden yksikön työ tukee erityisesti juuri pienten lasten kehitystä. Plan antaa myös ennaltaehkäisevää ravitsemusneuvontaa lasten vanhemmille ja yhteisöille. Jatkoimme viime toimintakauden aikana humanitaarisen työn yhdistämistä muuhun toimintaamme. Plan Suomessa laadittiin humanitaarisen työn linjaus, joka määrittelee lapsikeskeisen katastrofityömme tavoitteet ja toimintatavat kansainvälisen Planin strategian mukaisesti. Erityisen tärkeää on ollut varmistaa kehitysyhteistyöohjelmien jatkuvuus akuuteilla katastrofialueilla. PLAN PYRKII EPÄVAKAISSA OLOISSA TURVAAMAAN ENSISIJAISESTI LASTEN SUOJELUN JA TERVEYDENHOIDON SEKÄ KOULUNKÄYNNIN JATKUMISEN. 16

17 Kuluneen toimintakauden aikana Plan Suomi ohjasi katastrofiapua tulvien tuhoalueille Pakistaniin ja Mosambikiin. Pakistanissa yhteisöjen avainhenkilöille järjestettiin koulutusta katastrofeihin varautumisesta. Autoimme myös yhteisöjä ja viranomaisia lastensuojelumekanismien luomisessa. Alueen lasten vanhempia ja muita avainhenkilöitä perehdytettiin lasten oikeuksiin ja suojeluun. Kouluissa jaettiin tietoa katastrofiriskeihin varautumisesta ja lapsia kannustettiin osallistumaan riskien vähentämistyöhön. Yhteisöille jaettiin tietoa siitä, miten tärkeää tyttöjen koulunkäynnin jatkuminen on myös katastrofien aikana. Toimitimme Mosambikin tulva-alueiden lapsille koulutarvikkeita ja oppimateriaaleja. Koulutimme opettajia psykososiaalisen tuen antamisessa. Sahelin kuivuus heijastui myös Kameruniin. Tällä alueella Plan Suomi tuki alkuperäisväestöön kuuluvien bakojen koulunkäyntiä. Nigerissä johdimme ja koordinoimme yhdessä Plan Nigerin ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n kanssa Tabareybareyn pakolaisleirin toimintaa. Alueen heikko turvallisuustilanne vaikeutti Malin pakolaisten parissa tehtyä työtä. Ruoan ja veden jakelu voitiin kuitenkin turvata leirillä. ERITYISEN TÄRKEÄÄ ON VARMISTAA KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMIEN JATKUVUUS AKUUTEILLA KATASTROFIALUEILLA. 17

18 Katastrofiriskien pienentäminen Suuri osa maailman väestöstä elää alueilla, joita riepottelevat tulvat, hirmumyrskyt, maanvyöryt, maanjäristykset tai tulivuorenpurkaukset. Luonnonkatastrofeille alttiilla alueilla mullistukset on otettava huomioon esimerkiksi maanviljelyn tai infrastruktuurin kehittämisessä. Katastrofivalmiuksien kehittäminen onkin yksi tehokkaimmista kehitysyhteistyön muodoista. Plan on jo vuosikymmeniä ollut mukana pitkäjänteisessä riskienhallintatyössä Filippiineillä, Bangladeshissa, El Salvadorissa ja Ecuadorissa. Filippiineillä tavallisia luonnonuhkia ovat tulvat, maanvyöryt ja hirmumyrskyt. Plan on ohjannut paikalliskylien yhteisöjä tunnistamaan ja analysoimaan riskejä. Alueilla on käyty läpi eri luonnonilmiöitä ja selvitetty niiden haittavaikutuksia. Vähitellen on myös kehitetty malleja riskien hallintaan. Esimerkiksi tulva-alueilla on rakennettu tulvamuureja ja kannustettu asukkaita rakentamaan kotinsa etäämmäs jokiuomasta. Talojen rakenteita on vahvistettu ja alueille on perustettu väestönsuojia. Myös viljelyksiä on siirretty kauemmas tulva-alueilta. Viestintävälineiden käytön harjoittelu ja hätäaputiimien koulutus ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Lapset ovat tärkeä osa Planin riskienhallintatyötä. Järjestön henkilöstö jakaa katastrofiherkkien alueiden vuotiaille lapsille tietoa siitä, miten hätätilanteissa suojaudutaan ja autetaan muita. Tärkeintä on kuitenkin lasten osallistaminen. Planin työssä kerätyt kokemukset osoittavat, että lapset voivat havaita riskejä, joita aikuiset eivät huomioi. He myös ideoivat uudenlaisia ratkaisumalleja. Lasten ideat sisällytetään alueellisiin katastrofivalmiusohjelmiin. 18

19 Vaikuttamista kotimaassa ja kansainvälisesti Plan Suomi on aktiivinen osa suomalaista kansalaisyhteiskuntaa. Kuluneen toimintakauden aikana toimimme näkyvästi Maailma kylässä -festivaalin pääkumppanina. Järjestimme keskustelutilaisuuden nepalilaisten kamalari-orjien tilanteesta ja Girl Rising -elokuvanäytöksemme nosti esiin tyttöjen yhteiskunnallista asemaa. Eduskunnassa järjestetyssä Suoraa puhetta kehitysyhteistyöstä -tilaisuudessa, ulkoministeriön ihmisoikeusperustaisuudesta käydyssä paneelikeskustelussa ja useissa muissa tilaisuuksissa kuultiin Planin puheenvuorot. Toukokuussa 2013 järjestimme uuden tutkimusraportin julkaisemisen yhteydessä vammaisten lasten asemaa Länsi-Afrikassa käsitelleen seminaarin. Tutkimusta esiteltiin myös pohjoismaisen vammaistutkimusverkoston seminaarissa Turussa. Järjestömme on aktiivisesti mukana Kehitysyhteistyön palvelukeskus KEPA ry:n ja eduskunnan Perjantai-ryhmän toiminnassa. Lisäksi Planilla on edustus kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistyksen KEHYS ry:n hallituksessa. Planin Lastenhallituksen Arawela Sovala osallistui maaliskuussa New Yorkissa YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan (CSW) kokoukseen osana kansainvälistä tyttödelegaatiota. Ulkoministeriö kutsui Lastenhallituksen jäsenet tapaamaan YK:n pääsihteerin erityisedustajaa Marta Santos Paisia kesäkuussa Lapsiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta työstä vastaava Santos Pais kuuli nuorten näkemyksiä lapsiin kohdistuvan väkivallan ja kiusaa- misen globaaleista ongelmista. Nuorille aikuisille suunnatun Planin Mitä?-verkoston johto- ja suunnitteluryhmä toteutti Mitä duunii! -nimisen vaikuttamistyön kampanjan, joka nosti esiin nuorten äänen työllisyyskysymyksissä ja jakoi tietoa globaalista nuorisotyöttömyydestä. Plan Suomen Oikeus oppia -kampanja vaati kas- TOIMIMME NÄKYVÄSTI MAAILMA KYLÄSSÄ -FESTIVAALIN PÄÄKUMPPANINA. 19

20 20 vattamaan koulutuksen osuutta Suomen kehitysyhteistyömäärärahoista 10 prosenttiin ja kohdentamaan varoja erityisesti tyttöjen koulutukseen. Kampanjan pääyhteistyökumppanina toimi Opetusalan ammattijärjestö OAJ. Kampanja haki näkyvyyttä teemoilleen ja vaikutti kansalaismielipiteeseen, lisäksi pyrittiin vaikuttamaan suoraan päättäjiin. Kaikkiaan suomalaisen allekirjoittama kampanjan vetoomus luovutettiin kehitysministeri Heidi Hautalalle toukokuussa Kuluneella toimintakaudella laadittiin Plan Suomen kantapaperi koulutuskysymyksistä Post prosessissa YK:n vuosituhattavoitteiden jatkoa pohdittaessa. Myös Planin kotimaan vaikuttamistyön ja yhteiskuntasuhteiden kehittämistyö käynnistettiin. Plan Suomi osallistui YK:n ihmisoikeusneuvoston vuosittaiseen kokoukseen Genevessä maaliskuussa Plan Suomi järjesti kokouksessa yhteistyössä Etiopian, Mosambikin ja Suomen edustustojen sekä YK:n väestörahaston UNFPA:n kanssa oheistapahtuman, jonka aiheena olivat tyttöjen oikeuksia loukkaavat haitalliset perinnekäytännöt. Ohjelmatyönsä ja asiantuntemuksensa ansiosta Plan Suomi pääsi vaikuttamaan merkittävästi kokouksen kannanottojen valmisteluun. Plan kutsuttiin ainoana osallistuneista järjestöistä myös yleisistunnon panelistiksi. Plan Suomen kotimaan yksikön työntekijä edustaa kansainvälistä Plania kahdesti vuodessa eurooppalaisten kehitysyhteistyöjärjestöjen yhteenliittymän Concordin kehityskasvatuksen työryhmässä. Development Awareness Raising and Education (DARE) Forum edistää kehityskasvatusta Euroopassa.

21 Globaalisti kotimaassa Planin kotimaan työ tutustuttaa suomalaisia kehitysmaiden arkeen ja lasten oikeuksiin. Koulutamme kasvattajia ja lapsia sekä tuotamme globaalikasvatuksen oppimateriaaleja. Tarjoamme myös mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä. PlanGlobaalikoulu on ensisijaisesti opetus- ja kasvatussektorille suunnattu globaalikasvatuksen kokonaisuus. PlanKansalainen kokoaa yhteen Lastenhallituksen, Mitä?-verkoston ja muun vapaaehtoistoiminnan. PlanGlobaalikoulussa lähettilästyötä, työpajoja ja rap-lyriikkaa Kuluneella toimintakaudella 50 lapsen oikeuksien lähettilästämme piti lähes oppituntia yhteensä yli 200 koulussa. Tunneilla käsiteltiin muun muassa lapsityötä, sukupuolirooleja, syntymärekisteröintiä, pakolaisuutta ja kriisikuvissa näkyviä lapsia. Tammikuisen Dokkino-lastendokumenttitapahtuman elokuvien teemoja käsiteltiin järjestämissämme työpajoissa. Uusi Lapsen oikeuksien kymppi -opetuskokonaisuutemme koostuu kymmenestä lapsen oikeuksien lähettilään vierailusta ja opetusaineistosta. Kokonaisuuden teemoja ovat muiden muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimus, koti, perhe, leikki ja vapaa-aika, koulutus, terveys ja puhdas vesi, lapsityö, syntymärekisteröinti ja lasten osallistuminen. Monen oppiaineen opetussisältöön sopiva kokonaisuus tukee viidennen ja kuudennen luokan opetussuunnitelmaa. Kokonaisuutta käytettiin toimintakauden aikana kuudessa koulussa Turussa, Jyväskylässä, Oulussa ja Espoossa. Perehdytimme opettajia, opettajaksi opiskelevia sekä sosiaalialan, viestinnän ja mediakasvatuksen opiskelijoita lapsen oikeuksiin ja mediakasvatuksen kysymyksiin yhteensä kymmenessä koulutustilaisuudessa, joihin osallistui 300 kuulijaa. Turpa auki! -hankkeen rap-lyriikkatyöpajoissa käsiteltiin nuorten työllisyyden globaaleja teemoja. LAPSEN OIKEUKSIEN KYMPPI -OPETUSKOKONAISUUDEN TEEMOJA OVAT MUUN MUASSA YK:N LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS, KOTI, PERHE, LEIKKI JA VAPAA- AIKA, KOULUTUS, PUHDAS VESI JA LASTEN OSALLISTUMINEN. 21