Maakunnan tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakunnan tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Maakunnan tiedotuslehti Joulukuu Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen 1. Maakuntavaltuuston kokous Sote-palvelut lähes ennallaan 4 Reseptit sähköisesti 8 Kainuu Helsingissä 2014

2 2 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut pysyvät lähes ennallaan Varmistetaan päivystävä sairaalamme Uusien kuntapäättäjien toimintaympäristö on koko Suomessa käymistilassa. Liitosselvityksiin velvoittava kuntarakenneuudistus on lähtenyt lausuntokierrokselle, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli on luonnosvaiheessa ja työryhmän tuskailtavana, kuntien valtionosuusuudistus odottaa nurkan takana ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin on suunnitteilla kovia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia leikataan neljässä vuodessa vuositasolla miljardiluokkaa pienemmiksi. Kainuun pitkän aikavälin ykköstavoite on oman ympärivuorokautisesti päivystävän keskussairaalan ja oman aluehallinnon läsnäolon säilyttäminen. Suomi ja Kainuu kestävät mittavan kuntarakenteen muokkaamisen, mutta kuntauudistukseen kytkeytyvää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Kainuun kaltaiset harvan asutuksen alueet eivät kestä. Perusterveydenhoidon, peruserikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kokonaisvaltainen järjestäminen ei onnistu suurimmassa osassa uusiakaan kuntia, vaan ne täytyy hoitaa syrjä-suomessa maakunnallisella aluetasolla. Maakunnan tiedotuslehti Maakunnan kokoisiin kuntiin harva lähidemokratiaa kunnioittava kansalainen halajaa. Kainuun malliin pohjaavat uudet organisaatiot takaavat riittävän väestöpohjan ynnä mahdollisuuden erikoistumiseen, ammattihenkilökunnan saatavuuteen, palvelun laadun turvaamiseen sekä palvelujen alueellisen saavutettavuuden ja talouden yhteensovittamiseen. Keskittämisvimman riskivaihtoehto on se, että Kainuu menettäisi keskussairaalan, valtiollisen ja maakunnallisen aluehallinnon sekä oman ammattikorkeakoulun. Tämä tekisi Kainuusta 200 kilometrin päästä hoidettavan reservaatin. Kainuu on uusien kuntayhtymien rakentamisessa oikealla yhteistyön tiellä. Tavalliset kainuulaiset tuskin edes huomaavat ensi vuoden alussa tapahtuvaa muutosta. Henkilökunta siirtyy uusien yhtymien palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, joten tutut asiakkuussuhteet säilyvät ennallaan. Muutokset koskevat ylärakenteita, mikä ei näy käytännön arjessa. Kustannustehokkuutemme on selvitysten mukaan edelleen maan parhaasta päästä, ja olemme onnistuneet vähentämään maakuntakokeilun myötä hallintohenkilökuntaa oleellisesti. Peruspalvelujen järjestelyissä on kyse rahasta. Kuntatalouden tulopuolen kasvu on suhdanteiden ja valtion leikkausten vuoksi pysähtymässä. Palvelutarpeen jatkuva kasvu ja lainsäädännön lisävelvoitteet tuovat lisäpaineita. Talousarvion tasapainottamispaineita on Kainuun liitolla ja Kajaanin koulutusliikelaitoksella, mutta erityisesti sotekuntayhtymällämme. Talouden sopeuttamisvaatimus on valtakunnallinen ja ymmärrettävä, koska vaihtoehtona ovat ylisuuret korotuspaineet kunnallisveroprosenttiin. Kipeät toimenpiteet löytynevät palvelujen määrästä, laadusta ja tuottamistavasta läpäisyperiaatteella, sillä terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Päätoimittaja: Eeva Mäntymäki Tekstit: Alpo Jokelainen, Outi Hyvönen, Jorma Teittinen, Teemu Eriksson, Eeva Mäntymäki Kuvat: Reijo Heikkinen, Kalevi Yliniemi, Thinkstock, Pohjolan Mylly Taitto: Pohjolan Mylly Oy. Paino: Kajaanin Kirjapaino. Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, KAINUU. Suurin menetys Kainuulle olisi, jos kunta- ja palvelurakenneuudistukset hajoaisivat käsiin siten, että niiden välille ei löydy maakunnallista yhteyttä. Tällöin erikoissairaanhoidon päivystystoiminnoille ladattaisiin niin suuret vaatimukset, että ne jouduttaisiin hankkimaan jollakin isäntäkuntamallilla maakunnan ulkopuolelta. Pidetään yhdessä sairaalamme keskussairaalana, joka toimii kiinteässä ja omaehtoisessa yhteistyössä terveysasemiemme kanssa. Paikka kartalla on ansaittava jokapäiväisellä kehitystyöllä. Kiitän sidosryhmiämme monivuotisesta yhteistyöstä, ja toivotan kaikille kainuulaisille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Alpo Jokelainen Maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta loppuu hallintokokeilulain päättymiseen tämän vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa jatkossa Kainuun sotekuntayhtymä. Seitsemän kuntaa on hyväksynyt uuden perussopimuksen, jolla kuntien kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa tuotetaan yhdessä. Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntalaisten kannalta vuoden 2013 alussa tapahtuvat muutokset pyritään hoitamaan siten, että muutoksesta aiheutuu palveluiden saajille mahdollisimman vähän vaivaa. Puolanka on osajäsenenä erikoissairaanhoidossa, kehitysvammaisten erityshuoltopiirin toiminnassa ja ympäristöterveydenhuollossa. Puolanka järjestää itse perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut, ja niiden tiedottamisesta vastaa kunta, kertoo sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto. Asiakkaalle muutos näkyy pienenä Sote-palveluita ei tarvitse hakea uudelleen, vaan ne tuotetaan aikaisemmin sovittujen päätösten mukaisesti. Monet nykyisistä asiakkaista eivät huomaa palveluita tuottavan kuntayhtymän muutosta muuten kuin että asiakasmaksut laskuttaa jatkossa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aikaisemman Kainuun maakunta -kuntayhtymän sijaan, Ahopelto huomauttaa. Palvelut tuotetaan edelleen pääosin kuntien keskenään sopimien periaatteiden mukaan omassa kotikunnassa. Asiakkailla on mahdollisuus hakeutua hoitoon myös muuhun Kainuun kuntaan niin halutessaan esimerkiksi laboratoriossa voi käydä muussakin kuntayhtymän jäsenkunnassa. Potilastiedot ovat niin ikään käytettävissä muissakin kuin kotikunnassa. Tuttu henkilökunta Henkilökunta siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä, jolloin monella asiakkaalla vastaanottamassa on entuudestaan tuttu työntekijä. Työntekijät siirtyvät pääasiassa nykyisiin tehtäviinsä. Kuntalaisen eniten tarvitsemat palvelut tuotetaan suurelta osin edelleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli lähipalveluina omassa kotikunnassa. Harvemmin tarvittavia palveluita voidaan tuottaa kuntien yhteistyönä tai alueellisina palveluina, jolloin kunnilla on myös yhteisiä työntekijöitä. Päivystysvastaanottoja on arkipäivisin edelleen kunnissa ja erikseen muina sovittavina aikoina. Palveluiden keskittämissuunnitelmia ei ole tällä hetkellä tiedossa, koska kunnat päättävät erikseen, mitä palveluita Kainuun kunnissa tarjotaan. Viime vuonna kunnat tekivät erillisen palvelulistauksen, jonka mukaan palveluita tuotetaan, Ahopelto kertoo. Erikoissairaanhoitoa edelleen keskussairaalassa Erikoissairaanhoito järjestetään lähes kokonaan Kainuun keskussairaalassa. Vaikeampia hoitoja ostetaan Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja erityisen vaativia hoitoja kuten elinsiirtoja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkuntien maksuosuuksilla, asiakasmaksuilla ja valtionosuuksilla. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi, Ahopelto painottaa. Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat laativat ensi vuoden aikana suunnitelman, jossa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä, kuvantamisesta, ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista. Suunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveyskeskuksiin ja hoitolaitoksiin ostettava potilaiden ruokahuolto, siivous, tietojärjestelmät, kiinteistöhuolto ynnä muut vastaavat palvelut kuntayhtymä järjestää yhteistyössä kuntien ja yksityisten kanssa. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu Puhelinvaihde: Sähköposti:

3 4 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 5 Sähköiset reseptit käyttöön maaliskuussa Kainuun terveyskeskuksissa siirrytään sähköisten reseptien eli ereseptien käyttöön 12. maaliskuuta Keskussairaala liittyy mukaan kaksi viikkoa myöhemmin. Uuden reseptijärjestelmän myötä potilaalle kirjoitetaan elektroninen resepti, jonka tiedot tallentuvat valtakunnalliseen tietokantaan Reseptikeskukseen. Mukaansa potilas saa potilasohjeen, mutta sitä ei tarvitse säilyttää vanhan paperireseptin tavoin, sanoo terveyskeskuslääkäri Tuula Sassi, joka vastaa Kainuussa eresepti-järjestelmän käyttöönotosta. Potilasohjeeseen kirjoitetaan asiakkaalle tiedoksi määrättyjen lääkkeiden nimet ja annosteluohjeet. Sähköiseen järjestelmään siirtyminen tuottaa etuja niin potilaille kuin terveydenhuollon henkilöstölle. Sähköinen lääkemääräys helpottaa ja nopeuttaa potilaan asiointia sekä parantaa hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua. Lääkkeet voi vastedes hakea apteekista missä päin Suomea tahansa eikä reseptin katoamisesta tarvitse huolehtia. Sähköistä reseptiä ei voi väärentää eikä se voi hävitä. Kaikki tiedot ovat valtakunnallisessa tietokannassa, ja suojattu tiedonsiirto takaa toiminnan turvallisuuden, Sassi sanoo. Lisää lääketurvallisuutta Kainuussa esimerkiksi Kajaanin 1. Apteekki on toimittanut ereseptillä lääkkeitä maaliskuusta 2012 lähtien. Etenkin kesälomaaikaan apteekissa asioi viikoittain ulkopaikkakuntalaisia, joiden kotikunnassa on jo siirrytty ereseptien käyttöön. Apteekista lääkkeitä hakiessa potilaan on muistettava ottaa mukaan Kela-kortti. Myös potilasohje voi olla mukana, mutta se ei ole välttämätöntä, proviisori Maija-Riitta Honkanen ohjeistaa. Honkanen painottaa, että uusi järjestelmä vaikuttaa suuresti lääkehoidon turvallisuuteen. Sähköisen tietokannan ansiosta pystymme välttämään päällekkäistä lääkitystä ja lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Paperireseptit uusittava terveyskeskuksen kautta Aikaisemmin paperireseptit on voinut viedä uusittavaksi myös apteekkiin. Maaliskuun 12. päivästä lähtien paperisena vielä olevat reseptit uusitaan ainoastaan terveyskeskuksen kautta. Kun perinteinen resepti on kirjattu terveyskeskuksessa sähköiseen tietojärjestelmään, voi uusimisen toteuttaa jälleen myös apteekin kautta. Toisen puolesta lääkkeitä hakevien on huolehdittava asianmukaisista asiakirjoista. Toisten reseptiasioita hoitavilla on oltava kirjallinen suostumus. Lomakkeen voi tulostaa internetistä Kanta.fi-sivustolta ja sitä on saatavilla myös terveyskeskuksissa sekä apteekeissa. Halutessaan asiakas voi katsoa omia tietojaan Reseptikeskuksen internetsivuilla Kanta.fi, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Mittava terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistus Sähköisen reseptin käyttöönotto on merkittävänä kehitysaskel kohti terveydenhuollon valtakunnallista sähköistä tietojärjestelmää. Sähköinen resepti on osa Kansallista Terveysarkistoa (KanTa), joka on yhteinen nimitys terveydenhuollon uusille rakenteilla oleville valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Marraskuun puoliväliin mennessä ereseptejä oli kirjoitettu 17 sairaanhoitopiirin alueilla yli 3,9 miljoonaa kappaletta. Myös yksityinen sektori liittyy mukaan järjestelmään huhtikuuhun 2014 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tiukat vaatimukset sähköisen reseptin palveluihin liittyville organisaatioille koskien muun muassa tietoturvaa, henkilöstön tietotaitoa, tietoliikennettä sekä käyttäjien tunnistautumista. eresepti pähkinänkuoressa Lääkäri kirjoittaa potilaalle sähköisen reseptin. Sen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Potilaan kokonaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Tietoja voivat katsoa terveydenhuollossa ainoastaan potilasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat potilaan suostumuksella. Potilas saa potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämätön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi. Apteekista lääkkeen voi noutaa potilas tai joku muu hänen puolestaan. Puolesta asioivalla on oltava joko potilasohje tai potilaan Kelakortti, jolla hän osoittaa oikeuden lääkkeen noutamiseen. Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta sähköisen reseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot. Lääkkeen tiedot tulostetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken. Asiakas voi katsoa omia tietojaan Kanta.fi-internetsivulla, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Perhekeskukset tukevat lapsiperheitä Perhekeskukset ja pienempien paikkakuntien perheasemat kokoavat saman katon alle lapsiperheiden lähipalvelut. Perhekeskuksien ideana on saada lapsiperhepalvelut yhteen fyysisesti. Esimerkiksi vaativassa vauva-arjessa palveluiden ja myös vertaistuen saaminen samoista tiloista säästää voimavaroja arjen pyörittämiseen. Perheasemilla äitejä ja isiä ohjaavat ja auttavat muun muassa neuvolaterveydenhoitajat, perhetyö, perheneuvola, lastensuojelu ja lääkäri. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat olennaisesti myös kouluterveydenhuolto, varhaiskasvatus, päivähoito ja erikoissairaanhoito. Kainuussa perhekeskusten toteuttaminen aloitettiin Stakesin tukemalla Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeella. Kun hanke loppui Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen elämän alkamisesta sen loppumiseen asti. Seksuaalisuus onkin yksi terveyden ulottuvuuksista. Seksuaalisuuteen liittyvien asioiden pohdinnassa kainuulaisia auttaa kuntayhtymän 12 seksuaaliasiantuntijaa. Seksuaalineuvojat ja -terapeutit käsittelevät työssään laaja-alaisesti seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Heidän asiakkaillaan voi olla mielen päällä esimerkiksi oman kehon hyväksymiseen liittyviä vaikeuksia, parisuhdeongelmia, haluttomuutta tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää hämmennystä. Vastaanotolle ohjataan myös henkilöt, jotka ovat traumatisoituneet seksuaalisen uhkailun, väkivallan tai hyväksikäytön takia. Seksuaalineuvojien ja -terapeuttien palvelut ovat kaikkien kainuulaisten saavutettavissa. Seksuaalineuvonta on asiakkaan yksilöllistä ja luottamuksellista seksuaaliongelmien kohtaamista sekä hoitamista. Yleensä asiakas käy seksuaalineuvojan luona 1 5 käyntiä, joiden aikana oma tilanne ja kysymykset voivat jo selkeytyä. Jos tilanne vaatii asian syvempää pohdintaa, asiakas ohjataan seksuaaliterapiaan, jossa käytetään erilaisia terapeuttisia työskentelymenetelmiä. Seksuaaliterapian tavoitteena on seksuaalinen hyvinvointi, jonka päämäärät ja tavoitteet määrittää asiakas, seksuaaliterapeutti Tiina Mähönen kertoo. Kehon ja mielen kokonaisuus Mähönen on yksi kuntayhtymän kolmesta seksuaaliterapeutista. Hän työskentelee kätilönä Kajaanin keskussairaalassa ja tekee terapeutin tehtäviä osana työtään. Asiakkaitani ovat lähinnä eri elämänvaiheissa olevat naiset. Heillä voi olla esimerkiksi lapsettomuuteen, syöpään, synnytykseen tai anatomiaan liittyviä kysymyksiä, hän kertoo. vuonna 2008, jäi Kainuuseen pysyvä ja lapsiperheiltä kiitosta saanut palvelujärjestelmä. Tukipalvelut pysyvät myös hallintokokeilun loppumisen jälkeen ja ovat osa uutta Kainuun sote-kuntayhtymää. Perhekeskuksissa ja -asemissa korostuu varhainen tuki ja haastavien tilanteiden ennaltaehkäisy. Perheissä säästytään monilta ongelmilta, kun niin äideille kuin isille tarjotaan helppo mahdollisuus saada tukea ammattilaisilta ja etenkin vertaistukea toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Oikeaaikainen ja riittävän varhainen puuttuminen säästää pahimmilta vaikeuksilta, perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen painottaa. Pohjoismainen toimintamalli Seksuaaliterapeutti Pauliina Hälinen työskentelee aikuisten mielenterveyspalveluissa Kajaanin seudulla. Hänellä on myös psykoterapeutin sekä parisuhde- ja perheterapeutin pätevyys. Pystyn hyödyntämään asiakkaan auttamisessa laaja-alaisesti ammattitaitoani, sillä seksuaalisuutta ei voi erottaa kehon ja mielen kokonaisuudesta, Hälinen kertoo. Kolmas kuntayhtymän seksuaaliterapeutti on Terttu Karppinen, joka työskentelee myös perhepalveluiden tiimijohtajana Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven seudulla. Seksuaalisuus vaikuttaa itsetuntoon Oman seksuaalisuuden hyväksyminen on osa itsetuntoa ja eheyttä. Elämän suuret ja pienet muutokset haastavat ihmisen pohtimaan omaa itseään aina uudestaan. Kehon muutokset haastavat mielen muuttumaan ja samalla muuttuvat myös sosiaaliset suhteet. Joskus lähipiirissä sattuu seksuaalisuuteen liittyviä hämmentäviä, tuskaisia tai ahdistavia tilanteita, joista voi tulla keskustelemaan seksuaalineuvojan luo. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi lähiomaisen homoseksuaalisuus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Parisuhdeongelmien kanssa painivan kannattaa tulla ensin yksin keskustelemaan, minkä jälkeen suositellaan molempien parisuhteen osapuolten osallistumista tapaamisiin. Seksuaalisuuteen liittyvästä ongelmasta voi puhua myös sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, josta asiakas ohjataan tarvittaessa seksuaalineuvojan tai -terapeutin luokse. Puhumattomuus murtaa ihmistä. Hän on jo hyvässä vaiheessa prosessissaan, kun voi puhua asioistaan ääneen, seksuaaliterapeutit Tiina Mähönen ja Pauliina Hälinen kannustavat. Perhekeskukset tuovat perheiden elämään tärkeää vuorovaikutusta. Jo raskausaikana vanhemmat pääsevät esimerkiksi valmennusryhmissä tutustumaan samassa elämäntilanteissa oleviin. Perheiden asiantuntemus on suuressa osassa, sillä kehitämme perhekeskusten palveluita yhteistyössä perheiden kanssa. Palvelujärjestelmässä vanhemmat saavat tuen samoilta työntekijöiltä, jotka ovat tulleet tutuksi jo odotus- ja vauva-aikana. Perhekeskukset on Pohjoismaissa kehitetty palvelujärjestelmä, ja kokoonnummekin eri valtioiden toimijoiden kesken joka toinen vuosi konferenssiin jakamaan toimintamallejamme, kertoo Anneli Louhela, Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan perhekeskusten tiimijohtaja. Perhekeskus Kajaanin ytimessä Perhekeskuksia on Kainuussa Kajaanissa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Sotkamossa. Niistä on luotu niin sanottuja matalan kynnyksen paikkoja, johon perheiden on helppo tulla. Esimerkiksi tila-ahtauden takia yksi toimipiste ei ole aina mahdollista. Tällöin avainasemassa on lapsiperheille palveluja tuottavien tiimien toimiminen. Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven alue on saanut kuluvan vuoden aikana perhekeskuksen aivan Kajaanin ytimeen. Palvelut tulevat saman katon alle Koivukoskenkadulle entisen hotellin tiloihin. Katutasoon avataan pian myös lapsiperheiden kohtaamispaikka. Kokoontumistilassa voi rauhassa vaihtaa vaipat ja imettää, mikä muuten voisi olla vaikea toteuttaa kaupunkireissun yhteydessä. Äidit ovat myös kyselleet, tuleehan tiloihin kahvinkeitin ja mikro lastenruokien lämmittämiseen. Askareiden ja lepohetken ohessa voi samalla vaihtaa kuulumisia toisten äitien ja isien kanssa, seutu 1:n perhekeskuksen tiimijohtaja Terttu Karppinen kertoo. Kumppanuutta seurakuntaan ja järjestöihin Peruspalveluiden lisäksi perhekeskuksissa ja -asemilla kokoontuu vertaisryhmiä, joita toteutetaan myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Etenkin Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat ovat aktiivisesti mukana perhekeskusten arjessa. Ryhmien aiheet tulevat vanhempien aloitteesta. Esimerkiksi Suomussalmella toivottiin uhmaikäisten ja murrosikäisten lasten vanhemmille ryhmiä ja ne olivatkin suosittuja toteuduttuaan. Sotkamossa on pitkään ollut vauvakerho, ja Kuhmossa perhekeskus toimii yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestäen lapsiperheille ryhmätoimintaa, kertoo Helena Saari, joka toimii perhekeskusten tiimijohtajana Sotkamossa ja Kuhmossa. Apua seksuaalisuuden kysymyksiin Kainuun alueen seksuaaliasiantuntijat Kajaani Ulla Juntunen Minna Heikkinen Marja-Liisa Hiltunen Pauliina Hälinen Anne Kemppainen Tiina Mähönen Anne Kokkonen Marjo Kouvonen Sotkamo Anne Korhonen Kuhmo Silja Haikonen Anne Korhonen Puolanka Katariina Kehänen Yhteystiedot ja yhteydenottoajat internetissä osoitteessa Outi Hyvönen Pohjolan Mylly

4 6 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 7 Kuva: Reijo Heikkinen Kuntayhtymä järjesti kekkerit kummilapsilleen Miro Kettunen, Jenna Tolonen, Noora Leppikorpi, Janika Karjalainen ja Tuomas Takanen saivat ainutlaatuisen kummin heti syntymäpäivänään Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa samana päivänä ja kaikki kyseisenä päivänä Kainuun keskussairaalassa syntyneet lapset nimettiin maakunnan kummilapsiksi. Viisikko pääsi heti ensimmäisinä elinpäivinään julkisuuden valokeilaan, kun kummilapset ikuistettiin Kainuun Sanomissa julkaistuun yhteiskuvaan. Synnytyslaitokselta perheiden tiet kulkivat omaan suuntaansa, ja kummilapset tapasivat toisensa toisen kerran vasta nyt 7-vuotiaina koululaisina. Kummilapset kokoontuivat syyslomalla kakkukekkereille Huvimaahan. Neljä viidestä koululaisesta pääsi saapumaan yhteisille kutsuille ja kertomaan kuulumisistaan. Miro listasi harrastavansa jalkapalloa ja salibandyä. Tulevaisuuden haaveistaan Jenna ja Noora paljastivat sen verran, että Nooran toiveammatti on eläintenhoitaja ja Jenna haaveilee eläintieteilijän työstä. Leikkien, pelien ja pomppulinnassa hyppimisen ohessa kummilapset tapasivat myös maakunnan markkinointisihteerin Pirjo Sirviön, joka on aina syntymäpäivän kunniaksi lähettänyt kuntayhtymäkummin puolesta paketteja lapsille. Janika Karjalainen muisteli vanhempiensa kanssa, kuinka kuntayhtymästä on muistettu syntymäpäivänä muun muassa Severi Saukkoja Nalle Puh -kirjalla sekä Muumipelillä. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Kainuun hallintokokeilu alusta loppuun Kainuun liitto starttaa - mitä, missä, milloin? Uusi Kainuun liitto aloittaa toimintansa vuoden 2013 tammikuun alussa. Kainuun liitto tekee samanlaista aluekehittämistyötä kuin kaikki muutkin Suomen 18 maakuntaliittoa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kainuun liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden toimintaympäristön, elinkeinojen ja palveluiden kehittäjänä. Kainuun liitto on lakisääteinen maakunnan kuntien muodostama toimija, eli kunnat omistavat liiton. Maakuntasuunnitelmassa isot kehittämislinjaukset Heti ensi vuoden alussa ryhdytään luomaan perustaa Kainuun tulevaisuuden kehittämiselle laatimalla maakuntasuunnitelma. Siinä katsotaan peräti parinkymmenen vuoden päähän, tarkastellaan erilaisia menestymismahdollisuuksia ja valitaan niistä lupaavimmat toteutettaviksi. Maakuntasuunnitelman laatiminen toteutetaan avoimessa vuorovaikutuksessa Kainuun asukkaiden ja eri yhteisöjen kesken. Suunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Liiton viestintä tukee ohjelman valmistelua ja huolehtii erityisesti kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta. Etujen ajaminen Kainuun etujen ajamisen teemoiksi on vuoden 2012 syksyllä alustavasti määritelty toimiva koulutusketju ja osaavan työvoiman saatavuus, Kainuun saavutettavuuden varmistaminen, työpaikkojen varmistaminen ja luonti, uusi EU-ohjelmakausi sekä kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Etujen ajaminen kohdistuu maakunnan ulkopuolisiin päättäjiin. Liiton viestintä toimii etujen ajamisen tärkeänä kumppanina ja huolehtii sidosryhmien tiedonsaannista. Maakuntakaavassa osoitetaan aluerakenne Maakuntakaavan laatiminen perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Kaavassa osoitetaan tärkeimpien toimintojen aluevaraukset sekä hahmotellaan liikenneverkkoa. Maakuntakaava ohjaa myös kuntien kaavoitusta. Kaavan tarkistamisen valmistelu aloitetaan vuonna Tässä yhteydessä käynnistetään muun muassa kaupan palveluverkon ja tuulivoiman jatkoselvitys. Lisäksi Kainuun ympäristöohjelma valmistuu ensi vuoden keväällä. Maakuntaohjelmasta hallitusohjelma Maakuntasuunnitelman linjausten pohjalta laaditaan tarkempi maakuntaohjelma, jonka aikatähtäin on viisi vuotta eteenpäin. Maakuntaohjelmaa kehitetään maakuntahallitukselle hallitusohjelman tyyppiseksi peruslinjaukseksi, jossa sovitaan keskeisimpien tavoitteiden lisäksi keinot, resurssit ja vastuutahot tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelma on lähimpien vuosien tärkein asiakirja, ja sekin valmistellaan laajasti yhteistyössä kainuulaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Maakuntaohjelman sisältöä ovat ainakin osaaminen ja koulutus, elinkeinot ja yrittäjyys, hyvinvointi, terveys ja peruspalvelut sekä kestävä kehitys ja toimintaympäristö. Ohjelman valmistelu aloitetaan ensi vuoden syksyllä. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2014 keväällä. Kansainvälinen yhteistyö Kainuun liitto toteuttaa liittojen kansainväliseen rooliin kuuluvaa, sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä. Pysyvä läsnäolo Brysselissä hoidetaan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta yhdessä kuuden muun maakunnan kanssa. Liitto myös aktivoi ja koordinoi kainuulaisten tahojen kansainvälistä toimintaa niin Euroopan unionin kuin Venäjänkin suuntaan toimimalla useissa kansainvälisissä verkostoissa ja järjestöissä. Itse toteutettavat hankkeet ja toisille rahoitettavat hankkeet Kainuun liitto valmistelee ja toteuttaa itse sekä kansainvälisiä että kansallisia hankkeita osana maakuntaohjelman toteuttamista. Pääosa näiden hankkeiden rahoituksesta haetaan Kainuun ulkopuolelta. Toisaalta Kainuun liitto saa vuosittain valtiolta EU-rahoitusta ja ensi vuodesta alkaen kansallista maakunnan kehittämisrahaa jaettavaksi maakuntaohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin eri toimijoille. Liitto voi käyttää myös omasta budjetistaan rahoitusta hankkeisiin. Hallinto Liiton ylin päättävä elin on maakuntavaltuusto, johon kunnat valitsevat 37 jäsentä. Valtuusto kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Maakuntahallituksessa on 13 jäsentä, ja hallitus kokoontuu lähes kuukausittain. Lisäksi Kainuun liitto vastaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimivuudesta. MYRn tehtävänä on koordinoida EU-ohjelman toteutusta Kainuussa. Sen jäsenet nimittää maakuntahallitus eri yhteistyötahojen esitysten perusteella. Kainuun liiton virasto sijaitsee Kajaanissa Kauppakatu 1:ssä. Kainuun liitossa on vuoden 2013 alussa töissä noin 24 henkilöä. Ensi vuoden budjetti on noin 2,4 miljoonaa euroa. Tapaamisiin näissä merkeissä! Jorma Teittinen Kehittämisjohtaja Kainuun liitto alkaen Kainuun liitto Kauppakatu 1, Kajaani Puhelinvaihde: Sähköposti: Kuva: Kalevi Yliniemi Olen toiminut valtion puolella valmistelijana ja kokeilun seurannan tehtävissä Kainuun hallintokokeilun eri vaiheissa. Kokeilun alku juontaa juurensa jo reilun kymmenen vuoden taakse. Näiden vuosien aikana on Kainuussa ja ympäröivässä maailmassa moni asia muuttunut pysyvästi. Kun selvityshenkilö Juhani Perttunen aloitti Kainuun hallintokokeilun valmistelun aprillipäivänä 2002, oli kuntien yhteistyö palvelujen järjestämisessä Kainuussa melko vähäistä. Perttusen työn alettua kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että kuntatalouden suunta oli sellainen, että tarvetta erilaisiin toimiin oli sekä tulo- että menopuolella. Perttusen toimeksianto oli saanut alkunsa paitsi maakunnan omasta tahdosta myös tuolloisen pääministeri Paavo Lipposen näkemyksestä, että jotain tavallisuudesta poikkeavaa pitäisi tehdä. Perttusen ehdotuksissa oli paljon ajankohtaan nähden radikaaleja asioita. Koko terveydenhuollon ja lähes koko sosiaalihuollon integraatio oli ennennäkemätön rakenne, josta oli siihen saakka vain puhuttu valtakunnassa. Vaikka ammatillisen koulutuksen järjestämistä oli koottu, ei lukiokoulutuk-sen järjestämistä oltu sen kummemmin koottu missään. Alueiden kehittämisessä oli jo pitkään puhuttu alueen oman päätöksenteon vahvistamisesta, mutta valtion talousarvion määrärahojen kohdentamisen antamista maakunnille itselleen ei oltu edes kokeiltu. Ilman voimakasta poliittista tukea Perttusen ehdotuksia ei olisi pystytty toteuttamaan, sen verran radikaaleja ne olivat. Lukiokoulutuksen kokoamisesta samaan maakunnalliseen kokonaisuuteen äänestettiin vielä eduskunnassa, mutta lukiotkin päätyivät lopulta osaksi maakunnan yhteistä palvelurakennetta. Maakuntavaltuuston kohdennettavaksi osoitettavista määrärahoistakin käytiin kamppailua, ja monilla hallinnonaloilla oli syviä epäilyksiä maakunnallista päätöksentekoa kohtaan tässä asiassa. Näiden uusien rakenteiden ja menettelytapojen toteuttaminen maakunnassa oli jo merkittävä kehittämisponnistus. Askeleen suuruutta alleviivaa se, että muutoksen kohteena olleet asiat oli pääsääntöisesti pyritty aiemmin hoitamaan kuntakohtaisesti ja melko perinteisin tavoin. Lainsäädännön hyväksymisen ja kokeilun varsinaisen alkamisen välillä uudistusinto oli päässyt maakunnassa valloilleen, ja lakiin tehtiin muutamia merkittäviä muutoksia maakunnan aloitteesta. Maakuntatasolle rakennettiinkin vain yksi kuntayhtymä muutaman sijaan. Rahoitusmalliksi otettiin eräänlainen kehysjärjestelmä, jossa kunnat pystyivät asettamaan kulutukselle rajat. Kokeilun ensimmäisten vuosien aikana Kainuussa toteutettiin myös taloudellisia tukitoimia, joista rahamäärältään suurin oli sosiaaliturvamaksun alentamiskokeilu. Laajaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokoamiseen luotettiin paljon. Sen ensimmäisiä hedelmiä oli, että eräiden sosiaalipalveluiden taso yhtenäistettiin maakunnassa ja taattiin joka puolella lakisääteinen taso. Kustannusten kasvua leikkaavaa vaikutusta pyrittiin saamaan hyvin voimakkaasti, mikä johti jonkinasteiseen alibudjetointiin. Sen seurauksena saatiin otsikoita alijäämästä maakunta-kuntayhtymässä, mikä sitten leimasi keskustelua lähes koko kokeilun ajan. Tosiasia on kuitenkin, että kustannusten kasvun kehitys maltillistui maakunnassa voimakkaasti kokeilun alkupuolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokoaminen on tänä päivänä tavoitteena koko maassa palveluraken-teen kehittämistyössä. Siinä mielessä Kainuu oli todella edelläkävijä ja voinee lähitulevaisuudessa hyötyä edelläkävijyydestään, kun muut vasta opettelevat soten koottua tai integroitua toimintaa. Kokeilun hyvistä kokemuksista kertoo kaikesta huolimatta sekin, että pääosa palvelurakenteesta jatkaa edelleen, vaikka kokeilu sinällään loppuu vuoden lopussa. Kokeilun loppuminen merkitsee Kainuussa kahden asian loppua enää ei valita maakunnallisia päätöksentekijöitä vaaleilla eikä Kainuussa päätetä itse maakunnassa kulutettavien valtion määrärahojen kohdentamisesta. Molemmat ovat menetyksiä, mutta uskon aktiivisen maakunnan pystyvän korvamaan nämä menetykset uusilla menettelytavoilla. Kymmenen vuotta sitten pidin Kainuun tilannetta erittäin vaikeana. Kuntatalous oli kehittymässä huonoon suuntaan ja ikärakenne, sairastavuus ja väestönkehitys olivat aiheuttamassa lisärasitusta, johon ei oikein vastauksia tuntunut olevan. Tilanne ei näiden muuttujien osalta nytkään ole helppo, mutta ainakin on saatu aikaan rakennetta, jolla voidaan yhdessä etsiä keinoja asioiden hoitamiseen. En usko Kainuussa kenenkään pärjäävän yksin. Pienen maakunnan pitää toimia yhdessä. Teemu Eriksson Finanssineuvos, Valtiovarainministeriö

5 8 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuu esittäytyy jälleen Helsingissä 2014 Edellinen kerta oli 20 vuotta sitten Maakunnat ovat esittäytyneet vuorotellen Senaatintorilla vuodesta 1988 lähtien. Maakuntajuhla on Helsingin alkukesän suosittu ulkoilmatapahtuma, jossa on ollut yleensä kävijää. Kainuu vieraili Helsingissä edellisen kerran vuonna Sinisten ajatusten Kainuu oli menestys, josta muistetaan ainakin Suurkirkon rappusille tuotu Reijo Kelan Hiljainen kansa. Myös toritapahtumassa mukana olleet yrittäjät olivat tyytyväisiä. Kesäkuussa 2014 Kainuu palaa Senaatintorille kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen tietysti uusin eväin ja uusin kujein. Esiintyjistä ja ohjelmistosta ei ole vielä tässä vaiheessa sovittu, mutta meille järjestäjille on tehty jo monia mielenkiintoisia ehdotuksia. Lisää hyviä ideoita kuitenkin tarvitaan, sillä Kainuu soittaa ja laulaa Senaatintorin lavalla pitkän viikonlopun ajan perjantaista sunnuntaihin kymmenen tuntia päivässä. Helsingin kesään kuuluu myös muun muassa kulttuuriratikka, johon kainuulaiset mielivät päästä mukaan. Parasta tietysti olisi, jos kulttuuriratikkana voisi toimia Kainuussa valmistettu raitiovaunu. Ja totta kai kainuulaisen media- ja pelialan osaamisen on tarkoitus näkyä Helsingissä yllättävilläkin tavoilla. Ohjelmaideoita Senaatintorille kokoavat yhteistyössä Kainuun liitto ja Kainuun Kulttuuri-Info. Samoin kainuulaisten käytössä olevalle Espan lavalle ohjelmiston kokoaa Kainuun ammattiopiston kulttuuripuoli. Kuntakierros Kainuussa kevättalvella Kevättalvella 2013 ProAgria Kainuun Lähiruoka-hanke ja Kainuun liitto yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestävät kaikissa kunnissa hankkeen esittelytilaisuudet, jonka aikana toripaikasta kiinnostuneet yrittäjät ja muut toimijat voivat ilmoittautua mukaan. Vuonna 1994 mukana oli yhteensä 186 kainuulaista toimijaa. Tori soveltuu sekä suoranaiseen tuotteiden myyntiin että esimerkiksi matkailumarkkinointiin. Senaatintorin myyntikojut vuokrataan kainuulaisille toimijoille sillä hinnalla, jolla hanke saa ne käyttöönsä. Torille lähtijöitä tuetaan myös muun muassa järjestämällä yhteiskuljetuksia sekä ihmisille että myytäville tuotteille. Kainuulle keväällä 2012 kutsun lähettänyt Helsingin kaupunki huolehtii torin perusrakenteista. Kulttuurikuukausi ja elinkeinoelämän tapahtumia Uutta Kainuu Helsingissä -teemavuodessa on maaliskuulle ajoitettu kulttuurikuukausi, jonka aikana Helsingissä esitellään muutamassa tapahtumassa parasta Kainuusta kulttuurin saralla. Kuukauden ohjelmisto ei ole vielä valmis, mutta neuvotteluja on käyty joidenkin sellaisten kulttuuritoimijoiden kanssa, jotka muutenkin vierailevat säännöllisesti Helsingissä. Kulttuurikuukauden ohjelmisto julkistetaan maaliskuussa Teemavuoden aikana Helsingissä pyritään järjestämään myös Kainuun elinkeinoelämää tukevia tapahtumia, jotka kohdennetaan lähinnä kunkin toimialan yrityksille ja muille toimijoille. Kajaanin kaupunki vetää elinkeinotapahtumien valmistelua yhteistyössä muun muassa Kainuun ja Helsingin Yrittäjien kanssa. Toki esimerkiksi Kainuun vahvan puualan toivotaan näkyvän myös Senaatintorin tapahtumassa. Mitä teemavuodella tavoitellaan? Kainuu Helsingissä -teemavuoden päätavoite on myydä ja markkinoida Kainuuta ja kainuulaisia tuotteita. Samalla halutaan tuoda esille Kainuun vahvuuksia ja hyviä puolia ja päivittää Kainuu-mielikuva 2000-luvulle. Yhdessä muiden samaan suuntaan pyrkivien hankkeiden kanssa luodaan kainuulaisille tuotteille pysyviä markkinoita pääkaupunkiseudulle ja vahvistetaan kainuulaisen elinkeinoelämän yhteyksiä Helsinkiin. Kulttuuritoimijat saavat pääkaupunkiseudulla helpommin medianäkyvyyttä kuin kotikonnuillaan. Teemavuoden verkkosivusto avataan tammi-helmikuussa Facebook-sivusto on jo avattu osoitteessa com/kainuuhelsingissa2014 Eeva Mäntymäki Viestintäpäällikkö Senaatintorin paikkavaraukset: ProAgria Kainuu Puh Ohjelmaideat: Kulttuuri-Info, Lasse Lyytikäinen Yleistiedot Kainuu Helsingissä -hankkeesta: KAJAANIN IKÄIHMISTEN NEUVONTAPISTEEN AUKIOLOAJAT Kajaanin kaupungintalon ala-aulassa (Pohjolankatu 13) on maksuton neuvontapiste ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Neuvontapisteessä kerrotaan vanhuspalveluista Kajaanin alueella, sekä miten ja mistä palveluja haetaan. Neuvontapiste on avoinna kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Kainuun maakunta -kuntayhtymän vanhuspalveluiden sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen on tavattavissa ilman ajanvarausta Kajaanin kaupungin Infossa seuraavan kerran , 2.1., 6.2., 6.3., 3.4., ja klo Lisäksi puhelinneuvontaa on tiistaisin ja torstaisin klo , sosiaaliohjaajan puhelin on Lisätietoja sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen, puh , Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman 2013-2016 hyväksyminen 219/00.01/2013 SOS 19.11.2013 144 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntia tekemään 5.12.2013 mennessä päätöksen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta

Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta Tiedotustilaisuus 21.3.2012 Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen Henkilöstö valmisteluryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Markku Hämäläinen henkilöstöjohtaja / Kainuun

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Raili Haaki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-valmistelijat

Sote-valmistelijat Sote-valmistelijat 9.5.2016 Uusia resursseja kärkihankkeista HALLITUKSEN STRATEGINEN PAINOPISTEALUE: Hyvinvointi ja terveys Hyvinvoinnin ja terveyden ministerityöryhmä sosiaali- ja terveysministeri Hanna

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Pajunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Tausta ja tarve. Keski-Suomen Liitto Sepänkatu Jyväskylä RAHOITUSHAKEMUS

Tausta ja tarve. Keski-Suomen Liitto Sepänkatu Jyväskylä RAHOITUSHAKEMUS 1 (5) Keski-Suomen Liitto Sepänkatu 4 40100 Jyväskylä RAHOITUSHAKEMUS ESISELVITYS KESKI-SUOMEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄ- MISMALLIA JA PALVELUKONSEPTIA KOSKEVAN HANKESUUNNITELMAN TEKE- MISTÄVARTEN,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Maakunta- ja soteuudistus

Maakunta- ja soteuudistus Maakunta- ja soteuudistus Maakuntakiertue 2017 Muutosjohtaja Pauli Harju 1 20.2.2017 - Maakunta-sote prosessin pääaikataulu 2017 1 / 2017 2 / 2017 3 / 2017 4 / 2017 6 / 2017 7 / 2017 9 / 2017 HE valinnanvapauslaiksi

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM Vastausaika 27.2.2014 13:05:09 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kymenlaakson Liitto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Ulla Silmäri 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Elinkeinoelämän keskusliitto EK 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jan Schugk 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut

Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Maakunnan perustaminen: Hallinnon järjestäminen Väliaikaishallinto Tukipalvelut Paikkakunta: Päivämäärä: Muutosjohtajien maakuntakierros 1 23.2.17 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Maakunta

Lisätiedot

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen

Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote ja ikääntyneet Pentti Itkonen Sote- uudistus ja Eksote Perustetaan erillisellä lailla 18 maakuntaa, joille kuuluu soten järjestäminen; Etelä-Karjalassa vapaaehtoinen perustaminen ja toiminnan käynnistyminen

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu

Aluehallintouudistus. Tilannekatsaus joulukuu Aluehallintouudistus Tilannekatsaus joulukuu 2015 18.12.2015 1 Juha Sipilän hallitusohjelma Valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan

Lisätiedot