Maakunnan tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakunnan tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Maakunnan tiedotuslehti Joulukuu Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen 1. Maakuntavaltuuston kokous Sote-palvelut lähes ennallaan 4 Reseptit sähköisesti 8 Kainuu Helsingissä 2014

2 2 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut pysyvät lähes ennallaan Varmistetaan päivystävä sairaalamme Uusien kuntapäättäjien toimintaympäristö on koko Suomessa käymistilassa. Liitosselvityksiin velvoittava kuntarakenneuudistus on lähtenyt lausuntokierrokselle, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli on luonnosvaiheessa ja työryhmän tuskailtavana, kuntien valtionosuusuudistus odottaa nurkan takana ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin on suunnitteilla kovia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia leikataan neljässä vuodessa vuositasolla miljardiluokkaa pienemmiksi. Kainuun pitkän aikavälin ykköstavoite on oman ympärivuorokautisesti päivystävän keskussairaalan ja oman aluehallinnon läsnäolon säilyttäminen. Suomi ja Kainuu kestävät mittavan kuntarakenteen muokkaamisen, mutta kuntauudistukseen kytkeytyvää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Kainuun kaltaiset harvan asutuksen alueet eivät kestä. Perusterveydenhoidon, peruserikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kokonaisvaltainen järjestäminen ei onnistu suurimmassa osassa uusiakaan kuntia, vaan ne täytyy hoitaa syrjä-suomessa maakunnallisella aluetasolla. Maakunnan tiedotuslehti Maakunnan kokoisiin kuntiin harva lähidemokratiaa kunnioittava kansalainen halajaa. Kainuun malliin pohjaavat uudet organisaatiot takaavat riittävän väestöpohjan ynnä mahdollisuuden erikoistumiseen, ammattihenkilökunnan saatavuuteen, palvelun laadun turvaamiseen sekä palvelujen alueellisen saavutettavuuden ja talouden yhteensovittamiseen. Keskittämisvimman riskivaihtoehto on se, että Kainuu menettäisi keskussairaalan, valtiollisen ja maakunnallisen aluehallinnon sekä oman ammattikorkeakoulun. Tämä tekisi Kainuusta 200 kilometrin päästä hoidettavan reservaatin. Kainuu on uusien kuntayhtymien rakentamisessa oikealla yhteistyön tiellä. Tavalliset kainuulaiset tuskin edes huomaavat ensi vuoden alussa tapahtuvaa muutosta. Henkilökunta siirtyy uusien yhtymien palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, joten tutut asiakkuussuhteet säilyvät ennallaan. Muutokset koskevat ylärakenteita, mikä ei näy käytännön arjessa. Kustannustehokkuutemme on selvitysten mukaan edelleen maan parhaasta päästä, ja olemme onnistuneet vähentämään maakuntakokeilun myötä hallintohenkilökuntaa oleellisesti. Peruspalvelujen järjestelyissä on kyse rahasta. Kuntatalouden tulopuolen kasvu on suhdanteiden ja valtion leikkausten vuoksi pysähtymässä. Palvelutarpeen jatkuva kasvu ja lainsäädännön lisävelvoitteet tuovat lisäpaineita. Talousarvion tasapainottamispaineita on Kainuun liitolla ja Kajaanin koulutusliikelaitoksella, mutta erityisesti sotekuntayhtymällämme. Talouden sopeuttamisvaatimus on valtakunnallinen ja ymmärrettävä, koska vaihtoehtona ovat ylisuuret korotuspaineet kunnallisveroprosenttiin. Kipeät toimenpiteet löytynevät palvelujen määrästä, laadusta ja tuottamistavasta läpäisyperiaatteella, sillä terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Päätoimittaja: Eeva Mäntymäki Tekstit: Alpo Jokelainen, Outi Hyvönen, Jorma Teittinen, Teemu Eriksson, Eeva Mäntymäki Kuvat: Reijo Heikkinen, Kalevi Yliniemi, Thinkstock, Pohjolan Mylly Taitto: Pohjolan Mylly Oy. Paino: Kajaanin Kirjapaino. Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, KAINUU. Suurin menetys Kainuulle olisi, jos kunta- ja palvelurakenneuudistukset hajoaisivat käsiin siten, että niiden välille ei löydy maakunnallista yhteyttä. Tällöin erikoissairaanhoidon päivystystoiminnoille ladattaisiin niin suuret vaatimukset, että ne jouduttaisiin hankkimaan jollakin isäntäkuntamallilla maakunnan ulkopuolelta. Pidetään yhdessä sairaalamme keskussairaalana, joka toimii kiinteässä ja omaehtoisessa yhteistyössä terveysasemiemme kanssa. Paikka kartalla on ansaittava jokapäiväisellä kehitystyöllä. Kiitän sidosryhmiämme monivuotisesta yhteistyöstä, ja toivotan kaikille kainuulaisille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Alpo Jokelainen Maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta loppuu hallintokokeilulain päättymiseen tämän vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa jatkossa Kainuun sotekuntayhtymä. Seitsemän kuntaa on hyväksynyt uuden perussopimuksen, jolla kuntien kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa tuotetaan yhdessä. Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntalaisten kannalta vuoden 2013 alussa tapahtuvat muutokset pyritään hoitamaan siten, että muutoksesta aiheutuu palveluiden saajille mahdollisimman vähän vaivaa. Puolanka on osajäsenenä erikoissairaanhoidossa, kehitysvammaisten erityshuoltopiirin toiminnassa ja ympäristöterveydenhuollossa. Puolanka järjestää itse perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut, ja niiden tiedottamisesta vastaa kunta, kertoo sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto. Asiakkaalle muutos näkyy pienenä Sote-palveluita ei tarvitse hakea uudelleen, vaan ne tuotetaan aikaisemmin sovittujen päätösten mukaisesti. Monet nykyisistä asiakkaista eivät huomaa palveluita tuottavan kuntayhtymän muutosta muuten kuin että asiakasmaksut laskuttaa jatkossa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aikaisemman Kainuun maakunta -kuntayhtymän sijaan, Ahopelto huomauttaa. Palvelut tuotetaan edelleen pääosin kuntien keskenään sopimien periaatteiden mukaan omassa kotikunnassa. Asiakkailla on mahdollisuus hakeutua hoitoon myös muuhun Kainuun kuntaan niin halutessaan esimerkiksi laboratoriossa voi käydä muussakin kuntayhtymän jäsenkunnassa. Potilastiedot ovat niin ikään käytettävissä muissakin kuin kotikunnassa. Tuttu henkilökunta Henkilökunta siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä, jolloin monella asiakkaalla vastaanottamassa on entuudestaan tuttu työntekijä. Työntekijät siirtyvät pääasiassa nykyisiin tehtäviinsä. Kuntalaisen eniten tarvitsemat palvelut tuotetaan suurelta osin edelleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli lähipalveluina omassa kotikunnassa. Harvemmin tarvittavia palveluita voidaan tuottaa kuntien yhteistyönä tai alueellisina palveluina, jolloin kunnilla on myös yhteisiä työntekijöitä. Päivystysvastaanottoja on arkipäivisin edelleen kunnissa ja erikseen muina sovittavina aikoina. Palveluiden keskittämissuunnitelmia ei ole tällä hetkellä tiedossa, koska kunnat päättävät erikseen, mitä palveluita Kainuun kunnissa tarjotaan. Viime vuonna kunnat tekivät erillisen palvelulistauksen, jonka mukaan palveluita tuotetaan, Ahopelto kertoo. Erikoissairaanhoitoa edelleen keskussairaalassa Erikoissairaanhoito järjestetään lähes kokonaan Kainuun keskussairaalassa. Vaikeampia hoitoja ostetaan Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja erityisen vaativia hoitoja kuten elinsiirtoja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkuntien maksuosuuksilla, asiakasmaksuilla ja valtionosuuksilla. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi, Ahopelto painottaa. Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat laativat ensi vuoden aikana suunnitelman, jossa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä, kuvantamisesta, ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista. Suunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveyskeskuksiin ja hoitolaitoksiin ostettava potilaiden ruokahuolto, siivous, tietojärjestelmät, kiinteistöhuolto ynnä muut vastaavat palvelut kuntayhtymä järjestää yhteistyössä kuntien ja yksityisten kanssa. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu Puhelinvaihde: Sähköposti:

3 4 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 5 Sähköiset reseptit käyttöön maaliskuussa Kainuun terveyskeskuksissa siirrytään sähköisten reseptien eli ereseptien käyttöön 12. maaliskuuta Keskussairaala liittyy mukaan kaksi viikkoa myöhemmin. Uuden reseptijärjestelmän myötä potilaalle kirjoitetaan elektroninen resepti, jonka tiedot tallentuvat valtakunnalliseen tietokantaan Reseptikeskukseen. Mukaansa potilas saa potilasohjeen, mutta sitä ei tarvitse säilyttää vanhan paperireseptin tavoin, sanoo terveyskeskuslääkäri Tuula Sassi, joka vastaa Kainuussa eresepti-järjestelmän käyttöönotosta. Potilasohjeeseen kirjoitetaan asiakkaalle tiedoksi määrättyjen lääkkeiden nimet ja annosteluohjeet. Sähköiseen järjestelmään siirtyminen tuottaa etuja niin potilaille kuin terveydenhuollon henkilöstölle. Sähköinen lääkemääräys helpottaa ja nopeuttaa potilaan asiointia sekä parantaa hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua. Lääkkeet voi vastedes hakea apteekista missä päin Suomea tahansa eikä reseptin katoamisesta tarvitse huolehtia. Sähköistä reseptiä ei voi väärentää eikä se voi hävitä. Kaikki tiedot ovat valtakunnallisessa tietokannassa, ja suojattu tiedonsiirto takaa toiminnan turvallisuuden, Sassi sanoo. Lisää lääketurvallisuutta Kainuussa esimerkiksi Kajaanin 1. Apteekki on toimittanut ereseptillä lääkkeitä maaliskuusta 2012 lähtien. Etenkin kesälomaaikaan apteekissa asioi viikoittain ulkopaikkakuntalaisia, joiden kotikunnassa on jo siirrytty ereseptien käyttöön. Apteekista lääkkeitä hakiessa potilaan on muistettava ottaa mukaan Kela-kortti. Myös potilasohje voi olla mukana, mutta se ei ole välttämätöntä, proviisori Maija-Riitta Honkanen ohjeistaa. Honkanen painottaa, että uusi järjestelmä vaikuttaa suuresti lääkehoidon turvallisuuteen. Sähköisen tietokannan ansiosta pystymme välttämään päällekkäistä lääkitystä ja lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Paperireseptit uusittava terveyskeskuksen kautta Aikaisemmin paperireseptit on voinut viedä uusittavaksi myös apteekkiin. Maaliskuun 12. päivästä lähtien paperisena vielä olevat reseptit uusitaan ainoastaan terveyskeskuksen kautta. Kun perinteinen resepti on kirjattu terveyskeskuksessa sähköiseen tietojärjestelmään, voi uusimisen toteuttaa jälleen myös apteekin kautta. Toisen puolesta lääkkeitä hakevien on huolehdittava asianmukaisista asiakirjoista. Toisten reseptiasioita hoitavilla on oltava kirjallinen suostumus. Lomakkeen voi tulostaa internetistä Kanta.fi-sivustolta ja sitä on saatavilla myös terveyskeskuksissa sekä apteekeissa. Halutessaan asiakas voi katsoa omia tietojaan Reseptikeskuksen internetsivuilla Kanta.fi, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Mittava terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistus Sähköisen reseptin käyttöönotto on merkittävänä kehitysaskel kohti terveydenhuollon valtakunnallista sähköistä tietojärjestelmää. Sähköinen resepti on osa Kansallista Terveysarkistoa (KanTa), joka on yhteinen nimitys terveydenhuollon uusille rakenteilla oleville valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Marraskuun puoliväliin mennessä ereseptejä oli kirjoitettu 17 sairaanhoitopiirin alueilla yli 3,9 miljoonaa kappaletta. Myös yksityinen sektori liittyy mukaan järjestelmään huhtikuuhun 2014 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tiukat vaatimukset sähköisen reseptin palveluihin liittyville organisaatioille koskien muun muassa tietoturvaa, henkilöstön tietotaitoa, tietoliikennettä sekä käyttäjien tunnistautumista. eresepti pähkinänkuoressa Lääkäri kirjoittaa potilaalle sähköisen reseptin. Sen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Potilaan kokonaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Tietoja voivat katsoa terveydenhuollossa ainoastaan potilasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat potilaan suostumuksella. Potilas saa potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämätön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi. Apteekista lääkkeen voi noutaa potilas tai joku muu hänen puolestaan. Puolesta asioivalla on oltava joko potilasohje tai potilaan Kelakortti, jolla hän osoittaa oikeuden lääkkeen noutamiseen. Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta sähköisen reseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot. Lääkkeen tiedot tulostetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken. Asiakas voi katsoa omia tietojaan Kanta.fi-internetsivulla, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Perhekeskukset tukevat lapsiperheitä Perhekeskukset ja pienempien paikkakuntien perheasemat kokoavat saman katon alle lapsiperheiden lähipalvelut. Perhekeskuksien ideana on saada lapsiperhepalvelut yhteen fyysisesti. Esimerkiksi vaativassa vauva-arjessa palveluiden ja myös vertaistuen saaminen samoista tiloista säästää voimavaroja arjen pyörittämiseen. Perheasemilla äitejä ja isiä ohjaavat ja auttavat muun muassa neuvolaterveydenhoitajat, perhetyö, perheneuvola, lastensuojelu ja lääkäri. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat olennaisesti myös kouluterveydenhuolto, varhaiskasvatus, päivähoito ja erikoissairaanhoito. Kainuussa perhekeskusten toteuttaminen aloitettiin Stakesin tukemalla Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeella. Kun hanke loppui Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen elämän alkamisesta sen loppumiseen asti. Seksuaalisuus onkin yksi terveyden ulottuvuuksista. Seksuaalisuuteen liittyvien asioiden pohdinnassa kainuulaisia auttaa kuntayhtymän 12 seksuaaliasiantuntijaa. Seksuaalineuvojat ja -terapeutit käsittelevät työssään laaja-alaisesti seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Heidän asiakkaillaan voi olla mielen päällä esimerkiksi oman kehon hyväksymiseen liittyviä vaikeuksia, parisuhdeongelmia, haluttomuutta tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää hämmennystä. Vastaanotolle ohjataan myös henkilöt, jotka ovat traumatisoituneet seksuaalisen uhkailun, väkivallan tai hyväksikäytön takia. Seksuaalineuvojien ja -terapeuttien palvelut ovat kaikkien kainuulaisten saavutettavissa. Seksuaalineuvonta on asiakkaan yksilöllistä ja luottamuksellista seksuaaliongelmien kohtaamista sekä hoitamista. Yleensä asiakas käy seksuaalineuvojan luona 1 5 käyntiä, joiden aikana oma tilanne ja kysymykset voivat jo selkeytyä. Jos tilanne vaatii asian syvempää pohdintaa, asiakas ohjataan seksuaaliterapiaan, jossa käytetään erilaisia terapeuttisia työskentelymenetelmiä. Seksuaaliterapian tavoitteena on seksuaalinen hyvinvointi, jonka päämäärät ja tavoitteet määrittää asiakas, seksuaaliterapeutti Tiina Mähönen kertoo. Kehon ja mielen kokonaisuus Mähönen on yksi kuntayhtymän kolmesta seksuaaliterapeutista. Hän työskentelee kätilönä Kajaanin keskussairaalassa ja tekee terapeutin tehtäviä osana työtään. Asiakkaitani ovat lähinnä eri elämänvaiheissa olevat naiset. Heillä voi olla esimerkiksi lapsettomuuteen, syöpään, synnytykseen tai anatomiaan liittyviä kysymyksiä, hän kertoo. vuonna 2008, jäi Kainuuseen pysyvä ja lapsiperheiltä kiitosta saanut palvelujärjestelmä. Tukipalvelut pysyvät myös hallintokokeilun loppumisen jälkeen ja ovat osa uutta Kainuun sote-kuntayhtymää. Perhekeskuksissa ja -asemissa korostuu varhainen tuki ja haastavien tilanteiden ennaltaehkäisy. Perheissä säästytään monilta ongelmilta, kun niin äideille kuin isille tarjotaan helppo mahdollisuus saada tukea ammattilaisilta ja etenkin vertaistukea toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Oikeaaikainen ja riittävän varhainen puuttuminen säästää pahimmilta vaikeuksilta, perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen painottaa. Pohjoismainen toimintamalli Seksuaaliterapeutti Pauliina Hälinen työskentelee aikuisten mielenterveyspalveluissa Kajaanin seudulla. Hänellä on myös psykoterapeutin sekä parisuhde- ja perheterapeutin pätevyys. Pystyn hyödyntämään asiakkaan auttamisessa laaja-alaisesti ammattitaitoani, sillä seksuaalisuutta ei voi erottaa kehon ja mielen kokonaisuudesta, Hälinen kertoo. Kolmas kuntayhtymän seksuaaliterapeutti on Terttu Karppinen, joka työskentelee myös perhepalveluiden tiimijohtajana Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven seudulla. Seksuaalisuus vaikuttaa itsetuntoon Oman seksuaalisuuden hyväksyminen on osa itsetuntoa ja eheyttä. Elämän suuret ja pienet muutokset haastavat ihmisen pohtimaan omaa itseään aina uudestaan. Kehon muutokset haastavat mielen muuttumaan ja samalla muuttuvat myös sosiaaliset suhteet. Joskus lähipiirissä sattuu seksuaalisuuteen liittyviä hämmentäviä, tuskaisia tai ahdistavia tilanteita, joista voi tulla keskustelemaan seksuaalineuvojan luo. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi lähiomaisen homoseksuaalisuus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Parisuhdeongelmien kanssa painivan kannattaa tulla ensin yksin keskustelemaan, minkä jälkeen suositellaan molempien parisuhteen osapuolten osallistumista tapaamisiin. Seksuaalisuuteen liittyvästä ongelmasta voi puhua myös sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, josta asiakas ohjataan tarvittaessa seksuaalineuvojan tai -terapeutin luokse. Puhumattomuus murtaa ihmistä. Hän on jo hyvässä vaiheessa prosessissaan, kun voi puhua asioistaan ääneen, seksuaaliterapeutit Tiina Mähönen ja Pauliina Hälinen kannustavat. Perhekeskukset tuovat perheiden elämään tärkeää vuorovaikutusta. Jo raskausaikana vanhemmat pääsevät esimerkiksi valmennusryhmissä tutustumaan samassa elämäntilanteissa oleviin. Perheiden asiantuntemus on suuressa osassa, sillä kehitämme perhekeskusten palveluita yhteistyössä perheiden kanssa. Palvelujärjestelmässä vanhemmat saavat tuen samoilta työntekijöiltä, jotka ovat tulleet tutuksi jo odotus- ja vauva-aikana. Perhekeskukset on Pohjoismaissa kehitetty palvelujärjestelmä, ja kokoonnummekin eri valtioiden toimijoiden kesken joka toinen vuosi konferenssiin jakamaan toimintamallejamme, kertoo Anneli Louhela, Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan perhekeskusten tiimijohtaja. Perhekeskus Kajaanin ytimessä Perhekeskuksia on Kainuussa Kajaanissa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Sotkamossa. Niistä on luotu niin sanottuja matalan kynnyksen paikkoja, johon perheiden on helppo tulla. Esimerkiksi tila-ahtauden takia yksi toimipiste ei ole aina mahdollista. Tällöin avainasemassa on lapsiperheille palveluja tuottavien tiimien toimiminen. Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven alue on saanut kuluvan vuoden aikana perhekeskuksen aivan Kajaanin ytimeen. Palvelut tulevat saman katon alle Koivukoskenkadulle entisen hotellin tiloihin. Katutasoon avataan pian myös lapsiperheiden kohtaamispaikka. Kokoontumistilassa voi rauhassa vaihtaa vaipat ja imettää, mikä muuten voisi olla vaikea toteuttaa kaupunkireissun yhteydessä. Äidit ovat myös kyselleet, tuleehan tiloihin kahvinkeitin ja mikro lastenruokien lämmittämiseen. Askareiden ja lepohetken ohessa voi samalla vaihtaa kuulumisia toisten äitien ja isien kanssa, seutu 1:n perhekeskuksen tiimijohtaja Terttu Karppinen kertoo. Kumppanuutta seurakuntaan ja järjestöihin Peruspalveluiden lisäksi perhekeskuksissa ja -asemilla kokoontuu vertaisryhmiä, joita toteutetaan myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Etenkin Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat ovat aktiivisesti mukana perhekeskusten arjessa. Ryhmien aiheet tulevat vanhempien aloitteesta. Esimerkiksi Suomussalmella toivottiin uhmaikäisten ja murrosikäisten lasten vanhemmille ryhmiä ja ne olivatkin suosittuja toteuduttuaan. Sotkamossa on pitkään ollut vauvakerho, ja Kuhmossa perhekeskus toimii yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestäen lapsiperheille ryhmätoimintaa, kertoo Helena Saari, joka toimii perhekeskusten tiimijohtajana Sotkamossa ja Kuhmossa. Apua seksuaalisuuden kysymyksiin Kainuun alueen seksuaaliasiantuntijat Kajaani Ulla Juntunen Minna Heikkinen Marja-Liisa Hiltunen Pauliina Hälinen Anne Kemppainen Tiina Mähönen Anne Kokkonen Marjo Kouvonen Sotkamo Anne Korhonen Kuhmo Silja Haikonen Anne Korhonen Puolanka Katariina Kehänen Yhteystiedot ja yhteydenottoajat internetissä osoitteessa Outi Hyvönen Pohjolan Mylly

4 6 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 7 Kuva: Reijo Heikkinen Kuntayhtymä järjesti kekkerit kummilapsilleen Miro Kettunen, Jenna Tolonen, Noora Leppikorpi, Janika Karjalainen ja Tuomas Takanen saivat ainutlaatuisen kummin heti syntymäpäivänään Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa samana päivänä ja kaikki kyseisenä päivänä Kainuun keskussairaalassa syntyneet lapset nimettiin maakunnan kummilapsiksi. Viisikko pääsi heti ensimmäisinä elinpäivinään julkisuuden valokeilaan, kun kummilapset ikuistettiin Kainuun Sanomissa julkaistuun yhteiskuvaan. Synnytyslaitokselta perheiden tiet kulkivat omaan suuntaansa, ja kummilapset tapasivat toisensa toisen kerran vasta nyt 7-vuotiaina koululaisina. Kummilapset kokoontuivat syyslomalla kakkukekkereille Huvimaahan. Neljä viidestä koululaisesta pääsi saapumaan yhteisille kutsuille ja kertomaan kuulumisistaan. Miro listasi harrastavansa jalkapalloa ja salibandyä. Tulevaisuuden haaveistaan Jenna ja Noora paljastivat sen verran, että Nooran toiveammatti on eläintenhoitaja ja Jenna haaveilee eläintieteilijän työstä. Leikkien, pelien ja pomppulinnassa hyppimisen ohessa kummilapset tapasivat myös maakunnan markkinointisihteerin Pirjo Sirviön, joka on aina syntymäpäivän kunniaksi lähettänyt kuntayhtymäkummin puolesta paketteja lapsille. Janika Karjalainen muisteli vanhempiensa kanssa, kuinka kuntayhtymästä on muistettu syntymäpäivänä muun muassa Severi Saukkoja Nalle Puh -kirjalla sekä Muumipelillä. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Kainuun hallintokokeilu alusta loppuun Kainuun liitto starttaa - mitä, missä, milloin? Uusi Kainuun liitto aloittaa toimintansa vuoden 2013 tammikuun alussa. Kainuun liitto tekee samanlaista aluekehittämistyötä kuin kaikki muutkin Suomen 18 maakuntaliittoa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kainuun liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden toimintaympäristön, elinkeinojen ja palveluiden kehittäjänä. Kainuun liitto on lakisääteinen maakunnan kuntien muodostama toimija, eli kunnat omistavat liiton. Maakuntasuunnitelmassa isot kehittämislinjaukset Heti ensi vuoden alussa ryhdytään luomaan perustaa Kainuun tulevaisuuden kehittämiselle laatimalla maakuntasuunnitelma. Siinä katsotaan peräti parinkymmenen vuoden päähän, tarkastellaan erilaisia menestymismahdollisuuksia ja valitaan niistä lupaavimmat toteutettaviksi. Maakuntasuunnitelman laatiminen toteutetaan avoimessa vuorovaikutuksessa Kainuun asukkaiden ja eri yhteisöjen kesken. Suunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Liiton viestintä tukee ohjelman valmistelua ja huolehtii erityisesti kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta. Etujen ajaminen Kainuun etujen ajamisen teemoiksi on vuoden 2012 syksyllä alustavasti määritelty toimiva koulutusketju ja osaavan työvoiman saatavuus, Kainuun saavutettavuuden varmistaminen, työpaikkojen varmistaminen ja luonti, uusi EU-ohjelmakausi sekä kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Etujen ajaminen kohdistuu maakunnan ulkopuolisiin päättäjiin. Liiton viestintä toimii etujen ajamisen tärkeänä kumppanina ja huolehtii sidosryhmien tiedonsaannista. Maakuntakaavassa osoitetaan aluerakenne Maakuntakaavan laatiminen perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Kaavassa osoitetaan tärkeimpien toimintojen aluevaraukset sekä hahmotellaan liikenneverkkoa. Maakuntakaava ohjaa myös kuntien kaavoitusta. Kaavan tarkistamisen valmistelu aloitetaan vuonna Tässä yhteydessä käynnistetään muun muassa kaupan palveluverkon ja tuulivoiman jatkoselvitys. Lisäksi Kainuun ympäristöohjelma valmistuu ensi vuoden keväällä. Maakuntaohjelmasta hallitusohjelma Maakuntasuunnitelman linjausten pohjalta laaditaan tarkempi maakuntaohjelma, jonka aikatähtäin on viisi vuotta eteenpäin. Maakuntaohjelmaa kehitetään maakuntahallitukselle hallitusohjelman tyyppiseksi peruslinjaukseksi, jossa sovitaan keskeisimpien tavoitteiden lisäksi keinot, resurssit ja vastuutahot tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelma on lähimpien vuosien tärkein asiakirja, ja sekin valmistellaan laajasti yhteistyössä kainuulaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Maakuntaohjelman sisältöä ovat ainakin osaaminen ja koulutus, elinkeinot ja yrittäjyys, hyvinvointi, terveys ja peruspalvelut sekä kestävä kehitys ja toimintaympäristö. Ohjelman valmistelu aloitetaan ensi vuoden syksyllä. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2014 keväällä. Kansainvälinen yhteistyö Kainuun liitto toteuttaa liittojen kansainväliseen rooliin kuuluvaa, sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä. Pysyvä läsnäolo Brysselissä hoidetaan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta yhdessä kuuden muun maakunnan kanssa. Liitto myös aktivoi ja koordinoi kainuulaisten tahojen kansainvälistä toimintaa niin Euroopan unionin kuin Venäjänkin suuntaan toimimalla useissa kansainvälisissä verkostoissa ja järjestöissä. Itse toteutettavat hankkeet ja toisille rahoitettavat hankkeet Kainuun liitto valmistelee ja toteuttaa itse sekä kansainvälisiä että kansallisia hankkeita osana maakuntaohjelman toteuttamista. Pääosa näiden hankkeiden rahoituksesta haetaan Kainuun ulkopuolelta. Toisaalta Kainuun liitto saa vuosittain valtiolta EU-rahoitusta ja ensi vuodesta alkaen kansallista maakunnan kehittämisrahaa jaettavaksi maakuntaohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin eri toimijoille. Liitto voi käyttää myös omasta budjetistaan rahoitusta hankkeisiin. Hallinto Liiton ylin päättävä elin on maakuntavaltuusto, johon kunnat valitsevat 37 jäsentä. Valtuusto kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Maakuntahallituksessa on 13 jäsentä, ja hallitus kokoontuu lähes kuukausittain. Lisäksi Kainuun liitto vastaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimivuudesta. MYRn tehtävänä on koordinoida EU-ohjelman toteutusta Kainuussa. Sen jäsenet nimittää maakuntahallitus eri yhteistyötahojen esitysten perusteella. Kainuun liiton virasto sijaitsee Kajaanissa Kauppakatu 1:ssä. Kainuun liitossa on vuoden 2013 alussa töissä noin 24 henkilöä. Ensi vuoden budjetti on noin 2,4 miljoonaa euroa. Tapaamisiin näissä merkeissä! Jorma Teittinen Kehittämisjohtaja Kainuun liitto alkaen Kainuun liitto Kauppakatu 1, Kajaani Puhelinvaihde: Sähköposti: Kuva: Kalevi Yliniemi Olen toiminut valtion puolella valmistelijana ja kokeilun seurannan tehtävissä Kainuun hallintokokeilun eri vaiheissa. Kokeilun alku juontaa juurensa jo reilun kymmenen vuoden taakse. Näiden vuosien aikana on Kainuussa ja ympäröivässä maailmassa moni asia muuttunut pysyvästi. Kun selvityshenkilö Juhani Perttunen aloitti Kainuun hallintokokeilun valmistelun aprillipäivänä 2002, oli kuntien yhteistyö palvelujen järjestämisessä Kainuussa melko vähäistä. Perttusen työn alettua kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että kuntatalouden suunta oli sellainen, että tarvetta erilaisiin toimiin oli sekä tulo- että menopuolella. Perttusen toimeksianto oli saanut alkunsa paitsi maakunnan omasta tahdosta myös tuolloisen pääministeri Paavo Lipposen näkemyksestä, että jotain tavallisuudesta poikkeavaa pitäisi tehdä. Perttusen ehdotuksissa oli paljon ajankohtaan nähden radikaaleja asioita. Koko terveydenhuollon ja lähes koko sosiaalihuollon integraatio oli ennennäkemätön rakenne, josta oli siihen saakka vain puhuttu valtakunnassa. Vaikka ammatillisen koulutuksen järjestämistä oli koottu, ei lukiokoulutuk-sen järjestämistä oltu sen kummemmin koottu missään. Alueiden kehittämisessä oli jo pitkään puhuttu alueen oman päätöksenteon vahvistamisesta, mutta valtion talousarvion määrärahojen kohdentamisen antamista maakunnille itselleen ei oltu edes kokeiltu. Ilman voimakasta poliittista tukea Perttusen ehdotuksia ei olisi pystytty toteuttamaan, sen verran radikaaleja ne olivat. Lukiokoulutuksen kokoamisesta samaan maakunnalliseen kokonaisuuteen äänestettiin vielä eduskunnassa, mutta lukiotkin päätyivät lopulta osaksi maakunnan yhteistä palvelurakennetta. Maakuntavaltuuston kohdennettavaksi osoitettavista määrärahoistakin käytiin kamppailua, ja monilla hallinnonaloilla oli syviä epäilyksiä maakunnallista päätöksentekoa kohtaan tässä asiassa. Näiden uusien rakenteiden ja menettelytapojen toteuttaminen maakunnassa oli jo merkittävä kehittämisponnistus. Askeleen suuruutta alleviivaa se, että muutoksen kohteena olleet asiat oli pääsääntöisesti pyritty aiemmin hoitamaan kuntakohtaisesti ja melko perinteisin tavoin. Lainsäädännön hyväksymisen ja kokeilun varsinaisen alkamisen välillä uudistusinto oli päässyt maakunnassa valloilleen, ja lakiin tehtiin muutamia merkittäviä muutoksia maakunnan aloitteesta. Maakuntatasolle rakennettiinkin vain yksi kuntayhtymä muutaman sijaan. Rahoitusmalliksi otettiin eräänlainen kehysjärjestelmä, jossa kunnat pystyivät asettamaan kulutukselle rajat. Kokeilun ensimmäisten vuosien aikana Kainuussa toteutettiin myös taloudellisia tukitoimia, joista rahamäärältään suurin oli sosiaaliturvamaksun alentamiskokeilu. Laajaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokoamiseen luotettiin paljon. Sen ensimmäisiä hedelmiä oli, että eräiden sosiaalipalveluiden taso yhtenäistettiin maakunnassa ja taattiin joka puolella lakisääteinen taso. Kustannusten kasvua leikkaavaa vaikutusta pyrittiin saamaan hyvin voimakkaasti, mikä johti jonkinasteiseen alibudjetointiin. Sen seurauksena saatiin otsikoita alijäämästä maakunta-kuntayhtymässä, mikä sitten leimasi keskustelua lähes koko kokeilun ajan. Tosiasia on kuitenkin, että kustannusten kasvun kehitys maltillistui maakunnassa voimakkaasti kokeilun alkupuolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokoaminen on tänä päivänä tavoitteena koko maassa palveluraken-teen kehittämistyössä. Siinä mielessä Kainuu oli todella edelläkävijä ja voinee lähitulevaisuudessa hyötyä edelläkävijyydestään, kun muut vasta opettelevat soten koottua tai integroitua toimintaa. Kokeilun hyvistä kokemuksista kertoo kaikesta huolimatta sekin, että pääosa palvelurakenteesta jatkaa edelleen, vaikka kokeilu sinällään loppuu vuoden lopussa. Kokeilun loppuminen merkitsee Kainuussa kahden asian loppua enää ei valita maakunnallisia päätöksentekijöitä vaaleilla eikä Kainuussa päätetä itse maakunnassa kulutettavien valtion määrärahojen kohdentamisesta. Molemmat ovat menetyksiä, mutta uskon aktiivisen maakunnan pystyvän korvamaan nämä menetykset uusilla menettelytavoilla. Kymmenen vuotta sitten pidin Kainuun tilannetta erittäin vaikeana. Kuntatalous oli kehittymässä huonoon suuntaan ja ikärakenne, sairastavuus ja väestönkehitys olivat aiheuttamassa lisärasitusta, johon ei oikein vastauksia tuntunut olevan. Tilanne ei näiden muuttujien osalta nytkään ole helppo, mutta ainakin on saatu aikaan rakennetta, jolla voidaan yhdessä etsiä keinoja asioiden hoitamiseen. En usko Kainuussa kenenkään pärjäävän yksin. Pienen maakunnan pitää toimia yhdessä. Teemu Eriksson Finanssineuvos, Valtiovarainministeriö

5 8 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuu esittäytyy jälleen Helsingissä 2014 Edellinen kerta oli 20 vuotta sitten Maakunnat ovat esittäytyneet vuorotellen Senaatintorilla vuodesta 1988 lähtien. Maakuntajuhla on Helsingin alkukesän suosittu ulkoilmatapahtuma, jossa on ollut yleensä kävijää. Kainuu vieraili Helsingissä edellisen kerran vuonna Sinisten ajatusten Kainuu oli menestys, josta muistetaan ainakin Suurkirkon rappusille tuotu Reijo Kelan Hiljainen kansa. Myös toritapahtumassa mukana olleet yrittäjät olivat tyytyväisiä. Kesäkuussa 2014 Kainuu palaa Senaatintorille kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen tietysti uusin eväin ja uusin kujein. Esiintyjistä ja ohjelmistosta ei ole vielä tässä vaiheessa sovittu, mutta meille järjestäjille on tehty jo monia mielenkiintoisia ehdotuksia. Lisää hyviä ideoita kuitenkin tarvitaan, sillä Kainuu soittaa ja laulaa Senaatintorin lavalla pitkän viikonlopun ajan perjantaista sunnuntaihin kymmenen tuntia päivässä. Helsingin kesään kuuluu myös muun muassa kulttuuriratikka, johon kainuulaiset mielivät päästä mukaan. Parasta tietysti olisi, jos kulttuuriratikkana voisi toimia Kainuussa valmistettu raitiovaunu. Ja totta kai kainuulaisen media- ja pelialan osaamisen on tarkoitus näkyä Helsingissä yllättävilläkin tavoilla. Ohjelmaideoita Senaatintorille kokoavat yhteistyössä Kainuun liitto ja Kainuun Kulttuuri-Info. Samoin kainuulaisten käytössä olevalle Espan lavalle ohjelmiston kokoaa Kainuun ammattiopiston kulttuuripuoli. Kuntakierros Kainuussa kevättalvella Kevättalvella 2013 ProAgria Kainuun Lähiruoka-hanke ja Kainuun liitto yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestävät kaikissa kunnissa hankkeen esittelytilaisuudet, jonka aikana toripaikasta kiinnostuneet yrittäjät ja muut toimijat voivat ilmoittautua mukaan. Vuonna 1994 mukana oli yhteensä 186 kainuulaista toimijaa. Tori soveltuu sekä suoranaiseen tuotteiden myyntiin että esimerkiksi matkailumarkkinointiin. Senaatintorin myyntikojut vuokrataan kainuulaisille toimijoille sillä hinnalla, jolla hanke saa ne käyttöönsä. Torille lähtijöitä tuetaan myös muun muassa järjestämällä yhteiskuljetuksia sekä ihmisille että myytäville tuotteille. Kainuulle keväällä 2012 kutsun lähettänyt Helsingin kaupunki huolehtii torin perusrakenteista. Kulttuurikuukausi ja elinkeinoelämän tapahtumia Uutta Kainuu Helsingissä -teemavuodessa on maaliskuulle ajoitettu kulttuurikuukausi, jonka aikana Helsingissä esitellään muutamassa tapahtumassa parasta Kainuusta kulttuurin saralla. Kuukauden ohjelmisto ei ole vielä valmis, mutta neuvotteluja on käyty joidenkin sellaisten kulttuuritoimijoiden kanssa, jotka muutenkin vierailevat säännöllisesti Helsingissä. Kulttuurikuukauden ohjelmisto julkistetaan maaliskuussa Teemavuoden aikana Helsingissä pyritään järjestämään myös Kainuun elinkeinoelämää tukevia tapahtumia, jotka kohdennetaan lähinnä kunkin toimialan yrityksille ja muille toimijoille. Kajaanin kaupunki vetää elinkeinotapahtumien valmistelua yhteistyössä muun muassa Kainuun ja Helsingin Yrittäjien kanssa. Toki esimerkiksi Kainuun vahvan puualan toivotaan näkyvän myös Senaatintorin tapahtumassa. Mitä teemavuodella tavoitellaan? Kainuu Helsingissä -teemavuoden päätavoite on myydä ja markkinoida Kainuuta ja kainuulaisia tuotteita. Samalla halutaan tuoda esille Kainuun vahvuuksia ja hyviä puolia ja päivittää Kainuu-mielikuva 2000-luvulle. Yhdessä muiden samaan suuntaan pyrkivien hankkeiden kanssa luodaan kainuulaisille tuotteille pysyviä markkinoita pääkaupunkiseudulle ja vahvistetaan kainuulaisen elinkeinoelämän yhteyksiä Helsinkiin. Kulttuuritoimijat saavat pääkaupunkiseudulla helpommin medianäkyvyyttä kuin kotikonnuillaan. Teemavuoden verkkosivusto avataan tammi-helmikuussa Facebook-sivusto on jo avattu osoitteessa com/kainuuhelsingissa2014 Eeva Mäntymäki Viestintäpäällikkö Senaatintorin paikkavaraukset: ProAgria Kainuu Puh Ohjelmaideat: Kulttuuri-Info, Lasse Lyytikäinen Yleistiedot Kainuu Helsingissä -hankkeesta: KAJAANIN IKÄIHMISTEN NEUVONTAPISTEEN AUKIOLOAJAT Kajaanin kaupungintalon ala-aulassa (Pohjolankatu 13) on maksuton neuvontapiste ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Neuvontapisteessä kerrotaan vanhuspalveluista Kajaanin alueella, sekä miten ja mistä palveluja haetaan. Neuvontapiste on avoinna kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Kainuun maakunta -kuntayhtymän vanhuspalveluiden sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen on tavattavissa ilman ajanvarausta Kajaanin kaupungin Infossa seuraavan kerran , 2.1., 6.2., 6.3., 3.4., ja klo Lisäksi puhelinneuvontaa on tiistaisin ja torstaisin klo , sosiaaliohjaajan puhelin on Lisätietoja sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen, puh , Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012

Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut. Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 Kainuun perhekeskukset kokoavat lapsiperheiden palvelut Perhekeskus tiimivastaavat Terttu Karppinen Helena Saari 13.12.2012 PERHEKESKUSTEN PERUSAJATUKSET Luodaan koko perheen hyvinvointia tukevien seudullisten

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon

Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,

Lisätiedot

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori

Henrietta Linde 5.2.2013. Proviisori Henrietta Linde 5.2.2013 Proviisori Sähköinen lääkemääräys (eresepti) Kansallinen Terveysarkisto (KanTa) on yhteinen nimitys terveydenhuollon valtakunnallisille tietojärjestelmä-palveluille, joita ovat

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että

Kainuun maakunta - kuntayhtymän tehtävät siirtyvät jäsenkuntien vastuulle 1.1.2013 lähtien siten, että 8 KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄN PURKUSOPIMUS 1. SOPIMUK SEN TAR KOITUS Kainuun maakunta - kuntayhtymä on huolehtinut maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012

Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 326 17.10.2012 Muutokset ja toiminnan rajaukset sosiaali- ja terveystoimialan palvelupisteissä loppuvuonna 2012 STLTK 326 1. Maakunnallinen sijaispalveluyksikkö Maakunnallinen

Lisätiedot

Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta

Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta Henkilöstö valmisteluryhmän toiminta Tiedotustilaisuus 21.3.2012 Henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen Henkilöstö valmisteluryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja Markku Hämäläinen henkilöstöjohtaja / Kainuun

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen

Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen Kunnanhallitus 20 24.01.2012 Kunnanvaltuusto 4 26.01.2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminnan loppumisen johdosta uudelleen organisoitavat palvelut ja tehtävät 1.1.2013 alkaen 15//2010 KH 20 Valmistelijana:

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti; Alle 20 000 asukkaan kunnat: Kunnalla ei ole oikeutta järjestää sote palveluja. Perustason

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoitukset ja päätökset: Trinitas Lääkäripalvelut Oy Tassukuja 3 21250 Masku

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoitukset ja päätökset: Trinitas Lääkäripalvelut Oy Tassukuja 3 21250 Masku Hallitus 20 11.02.2015 Ilmoitusasiat 872/00.00 04 00/2014 H 20 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoitukset ja päätökset: 1) Päätös 26.1.2015: Yksityisen terveydenhuollon palvelujen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Elinvoimaiset kunnat, toimivat itsehallintoalueet, hyvinvoivat kuntalaiset Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Valmisteluseminaari 6.11.2015 Jari Koskinen Uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja: Palveluja tuottava toimipaikka:

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: Hakija/palvelujen tuottaja: Palveluja tuottava toimipaikka: Hallitus 127 17.06.2015 Ilmoitusasiat H 127 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ilmoitukset ja päätökset: 1) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston, Valviran päätös 29.5.2015

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa

Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa Asiakaslähtöinen lähipalveluiden kehittäminen Kainuussa Kajaanissa toteutettiin kevään 2014 aikana asiakaslähtöisen palveluiden kehittämisen palveluluotain-prosessi. Syksyllä tämä prosessi monistettiin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja

Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu. Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009. Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Siniset ajatukset Kainuun malliksi - tähän on tultu Kaukametsä, Kajaani ke 25.11.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri Paavo Lipponen 16.10.2001 selvitysmies

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNNALLISEN NUORISOVALTUUSTON MANUN TOIMINTAKÄSIKIRJA. Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto hyväksynyt 5.10.2015

KAINUUN MAAKUNNALLISEN NUORISOVALTUUSTON MANUN TOIMINTAKÄSIKIRJA. Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto hyväksynyt 5.10.2015 1 KAINUUN MAAKUNNALLISEN NUORISOVALTUUSTON MANUN TOIMINTAKÄSIKIRJA 2 Sisältö 1. MANUN TOIMINNAN TAUSTA... 3 2. MANUN YHTEISTYÖORGANISAATIOT... 4 3. MANUN JÄSENTEN NIMEÄMINEN... 6 4. MANUN TOIMINTAMUODOT...

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010

Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010 Kainuun hallintokokeilu: Siniset ajatukset -tavoitteista vaikutuksiin Alue- ja paikallishallintopäivät Kuopio 24.8.2010 hallintojohtaja Kalevi Yliniemi KAINUU IVALO 625 km KAINUU OULU 181 km KAJAANI Vaala

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sähköinen resepti erikoissairaanhoidossa

Sähköinen resepti erikoissairaanhoidossa Sähköinen resepti erikoissairaanhoidossa Päijät-hämäläisiä pilottikokemuksia Kari Saarinen os.ylil Ihot.pkl PHKS 15.5.2012 Kari Saarinen IHOP 15.5.2012 Kari Saarinen IHOP 1 minuutti 9 sekuntia 15.5.2012

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksesta l k t Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Hallitusohjelma l Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013

Liittyminen eresepti-palveluun. Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 Liittyminen eresepti-palveluun Yksityisten terveydenhuollon toimijoiden ereseptin käyttöönottoon valmistautuminen 13.5.2013 eresepti-palveluun liittyjä eresepti-palveluun liittyjä on terveydenhuollon toimintayksikkö

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.

Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia. Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8. Kainuun hallintokokeilun perusteet, tavoitteet ja kokemuksia Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kuhmo 12.8.2010 LAKI KAINUUN HALLINTOKOKEILUSTA (343 / 2003) kokeilu on alkanut

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen

MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa. 4.6.2015 / Seija Karjalainen MLL:n palvelut lapsille ja lapsiperheille Kainuussa 4.6.2015 / Seija Karjalainen Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi

Postinumero ja postitoimipaikka 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 61763300 ja 044-7773311. terttu.huttu-juntunen@kainuu.fi Nimi Hakemus saapunut Diaarinro Hakemuksen vastaanottaja: ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS ITÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS LAPIN LÄÄNINHALLITUS LÄNSI-SUOMEN LÄÄNINHALLITUS x OULUN LÄÄNINHALLITUS Hakija Vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry

SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE. Silja Paavola, SuPer ry SOTE-UUDISTUKSEN TILANNE Silja Paavola, SuPer ry Sote-uudistuksen tavoitteet Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

PUOLANGAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2015 Kunnanhallitus 3.12.2015. Otsikko Sivu 168 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA

PUOLANGAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/2015 Kunnanhallitus 3.12.2015. Otsikko Sivu 168 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PUOLANGAN KUNA PÖYÄKIRJA 5/05 AIKA 3..05 9:00 - :9 PAIKKA Kunnanvirasto, valtuustosali KÄSIELLY ASIA Otsikko Sivu 68 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA 3 PÄÄÖSVALAISUUDEN OEAMINEN 69 PÖYÄKIRJANARKASAJIEN VALINA

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 12.5.2014 PERUSTURVALAUTAKUNNAN JA PERUSTURVAOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Perusturvalautakunta ja jaostot Perusturvan toimialalla on perusturvalautakunta. Perusturvalautakunnalla

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot