Maakunnan tiedotuslehti

Transkriptio

1 Maakunnan tiedotuslehti Joulukuu Julkinen tiedote - Jaetaan jokaiseen talouteen 1. Maakuntavaltuuston kokous Sote-palvelut lähes ennallaan 4 Reseptit sähköisesti 8 Kainuu Helsingissä 2014

2 2 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 3 Sosiaali- ja terveyspalvelut pysyvät lähes ennallaan Varmistetaan päivystävä sairaalamme Uusien kuntapäättäjien toimintaympäristö on koko Suomessa käymistilassa. Liitosselvityksiin velvoittava kuntarakenneuudistus on lähtenyt lausuntokierrokselle, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämismalli on luonnosvaiheessa ja työryhmän tuskailtavana, kuntien valtionosuusuudistus odottaa nurkan takana ja erityisesti ammatilliseen koulutukseen ja ammattikorkeakouluihin on suunnitteilla kovia leikkauksia. Kuntien valtionosuuksia leikataan neljässä vuodessa vuositasolla miljardiluokkaa pienemmiksi. Kainuun pitkän aikavälin ykköstavoite on oman ympärivuorokautisesti päivystävän keskussairaalan ja oman aluehallinnon läsnäolon säilyttäminen. Suomi ja Kainuu kestävät mittavan kuntarakenteen muokkaamisen, mutta kuntauudistukseen kytkeytyvää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta Kainuun kaltaiset harvan asutuksen alueet eivät kestä. Perusterveydenhoidon, peruserikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen kokonaisvaltainen järjestäminen ei onnistu suurimmassa osassa uusiakaan kuntia, vaan ne täytyy hoitaa syrjä-suomessa maakunnallisella aluetasolla. Maakunnan tiedotuslehti Maakunnan kokoisiin kuntiin harva lähidemokratiaa kunnioittava kansalainen halajaa. Kainuun malliin pohjaavat uudet organisaatiot takaavat riittävän väestöpohjan ynnä mahdollisuuden erikoistumiseen, ammattihenkilökunnan saatavuuteen, palvelun laadun turvaamiseen sekä palvelujen alueellisen saavutettavuuden ja talouden yhteensovittamiseen. Keskittämisvimman riskivaihtoehto on se, että Kainuu menettäisi keskussairaalan, valtiollisen ja maakunnallisen aluehallinnon sekä oman ammattikorkeakoulun. Tämä tekisi Kainuusta 200 kilometrin päästä hoidettavan reservaatin. Kainuu on uusien kuntayhtymien rakentamisessa oikealla yhteistyön tiellä. Tavalliset kainuulaiset tuskin edes huomaavat ensi vuoden alussa tapahtuvaa muutosta. Henkilökunta siirtyy uusien yhtymien palvelukseen niin sanottuina vanhoina työntekijöinä, joten tutut asiakkuussuhteet säilyvät ennallaan. Muutokset koskevat ylärakenteita, mikä ei näy käytännön arjessa. Kustannustehokkuutemme on selvitysten mukaan edelleen maan parhaasta päästä, ja olemme onnistuneet vähentämään maakuntakokeilun myötä hallintohenkilökuntaa oleellisesti. Peruspalvelujen järjestelyissä on kyse rahasta. Kuntatalouden tulopuolen kasvu on suhdanteiden ja valtion leikkausten vuoksi pysähtymässä. Palvelutarpeen jatkuva kasvu ja lainsäädännön lisävelvoitteet tuovat lisäpaineita. Talousarvion tasapainottamispaineita on Kainuun liitolla ja Kajaanin koulutusliikelaitoksella, mutta erityisesti sotekuntayhtymällämme. Talouden sopeuttamisvaatimus on valtakunnallinen ja ymmärrettävä, koska vaihtoehtona ovat ylisuuret korotuspaineet kunnallisveroprosenttiin. Kipeät toimenpiteet löytynevät palvelujen määrästä, laadusta ja tuottamistavasta läpäisyperiaatteella, sillä terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Päätoimittaja: Eeva Mäntymäki Tekstit: Alpo Jokelainen, Outi Hyvönen, Jorma Teittinen, Teemu Eriksson, Eeva Mäntymäki Kuvat: Reijo Heikkinen, Kalevi Yliniemi, Thinkstock, Pohjolan Mylly Taitto: Pohjolan Mylly Oy. Paino: Kajaanin Kirjapaino. Julkaisija: Kainuun maakunta -kuntayhtymä, PL 400, KAINUU. Suurin menetys Kainuulle olisi, jos kunta- ja palvelurakenneuudistukset hajoaisivat käsiin siten, että niiden välille ei löydy maakunnallista yhteyttä. Tällöin erikoissairaanhoidon päivystystoiminnoille ladattaisiin niin suuret vaatimukset, että ne jouduttaisiin hankkimaan jollakin isäntäkuntamallilla maakunnan ulkopuolelta. Pidetään yhdessä sairaalamme keskussairaalana, joka toimii kiinteässä ja omaehtoisessa yhteistyössä terveysasemiemme kanssa. Paikka kartalla on ansaittava jokapäiväisellä kehitystyöllä. Kiitän sidosryhmiämme monivuotisesta yhteistyöstä, ja toivotan kaikille kainuulaisille Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta! Alpo Jokelainen Maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymän toiminta loppuu hallintokokeilulain päättymiseen tämän vuoden lopussa. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa jatkossa Kainuun sotekuntayhtymä. Seitsemän kuntaa on hyväksynyt uuden perussopimuksen, jolla kuntien kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut lukuun ottamatta päivähoitoa tuotetaan yhdessä. Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntalaisten kannalta vuoden 2013 alussa tapahtuvat muutokset pyritään hoitamaan siten, että muutoksesta aiheutuu palveluiden saajille mahdollisimman vähän vaivaa. Puolanka on osajäsenenä erikoissairaanhoidossa, kehitysvammaisten erityshuoltopiirin toiminnassa ja ympäristöterveydenhuollossa. Puolanka järjestää itse perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut, ja niiden tiedottamisesta vastaa kunta, kertoo sosiaali- ja terveysjohtaja Maire Ahopelto. Asiakkaalle muutos näkyy pienenä Sote-palveluita ei tarvitse hakea uudelleen, vaan ne tuotetaan aikaisemmin sovittujen päätösten mukaisesti. Monet nykyisistä asiakkaista eivät huomaa palveluita tuottavan kuntayhtymän muutosta muuten kuin että asiakasmaksut laskuttaa jatkossa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä aikaisemman Kainuun maakunta -kuntayhtymän sijaan, Ahopelto huomauttaa. Palvelut tuotetaan edelleen pääosin kuntien keskenään sopimien periaatteiden mukaan omassa kotikunnassa. Asiakkailla on mahdollisuus hakeutua hoitoon myös muuhun Kainuun kuntaan niin halutessaan esimerkiksi laboratoriossa voi käydä muussakin kuntayhtymän jäsenkunnassa. Potilastiedot ovat niin ikään käytettävissä muissakin kuin kotikunnassa. Tuttu henkilökunta Henkilökunta siirtyy uuden kuntayhtymän palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä, jolloin monella asiakkaalla vastaanottamassa on entuudestaan tuttu työntekijä. Työntekijät siirtyvät pääasiassa nykyisiin tehtäviinsä. Kuntalaisen eniten tarvitsemat palvelut tuotetaan suurelta osin edelleen samalla tavalla kuin aikaisemminkin eli lähipalveluina omassa kotikunnassa. Harvemmin tarvittavia palveluita voidaan tuottaa kuntien yhteistyönä tai alueellisina palveluina, jolloin kunnilla on myös yhteisiä työntekijöitä. Päivystysvastaanottoja on arkipäivisin edelleen kunnissa ja erikseen muina sovittavina aikoina. Palveluiden keskittämissuunnitelmia ei ole tällä hetkellä tiedossa, koska kunnat päättävät erikseen, mitä palveluita Kainuun kunnissa tarjotaan. Viime vuonna kunnat tekivät erillisen palvelulistauksen, jonka mukaan palveluita tuotetaan, Ahopelto kertoo. Erikoissairaanhoitoa edelleen keskussairaalassa Erikoissairaanhoito järjestetään lähes kokonaan Kainuun keskussairaalassa. Vaikeampia hoitoja ostetaan Oulun yliopistollisesta sairaalasta ja erityisen vaativia hoitoja kuten elinsiirtoja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä. Kuntayhtymä rahoittaa toimintansa jäsenkuntien maksuosuuksilla, asiakasmaksuilla ja valtionosuuksilla. Terveydenhuoltolain mukaan kunnan ja sairaanhoitopiirin on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta yhdenvertaisesti koko alueellaan. Kunnan tai sairaanhoitopiirin on järjestettävä terveydenhuoltopalvelut alueellaan lähellä asukkaita, paitsi jos palvelujen alueellinen keskittäminen on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi, Ahopelto painottaa. Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat laativat ensi vuoden aikana suunnitelman, jossa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystyksestä, kuvantamisesta, ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista. Suunnitelmassa sovitaan myös yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveyskeskuksiin ja hoitolaitoksiin ostettava potilaiden ruokahuolto, siivous, tietojärjestelmät, kiinteistöhuolto ynnä muut vastaavat palvelut kuntayhtymä järjestää yhteistyössä kuntien ja yksityisten kanssa. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä alkaen Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PL Kainuu Puhelinvaihde: Sähköposti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi

3 4 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 5 Sähköiset reseptit käyttöön maaliskuussa Kainuun terveyskeskuksissa siirrytään sähköisten reseptien eli ereseptien käyttöön 12. maaliskuuta Keskussairaala liittyy mukaan kaksi viikkoa myöhemmin. Uuden reseptijärjestelmän myötä potilaalle kirjoitetaan elektroninen resepti, jonka tiedot tallentuvat valtakunnalliseen tietokantaan Reseptikeskukseen. Mukaansa potilas saa potilasohjeen, mutta sitä ei tarvitse säilyttää vanhan paperireseptin tavoin, sanoo terveyskeskuslääkäri Tuula Sassi, joka vastaa Kainuussa eresepti-järjestelmän käyttöönotosta. Potilasohjeeseen kirjoitetaan asiakkaalle tiedoksi määrättyjen lääkkeiden nimet ja annosteluohjeet. Sähköiseen järjestelmään siirtyminen tuottaa etuja niin potilaille kuin terveydenhuollon henkilöstölle. Sähköinen lääkemääräys helpottaa ja nopeuttaa potilaan asiointia sekä parantaa hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua. Lääkkeet voi vastedes hakea apteekista missä päin Suomea tahansa eikä reseptin katoamisesta tarvitse huolehtia. Sähköistä reseptiä ei voi väärentää eikä se voi hävitä. Kaikki tiedot ovat valtakunnallisessa tietokannassa, ja suojattu tiedonsiirto takaa toiminnan turvallisuuden, Sassi sanoo. Lisää lääketurvallisuutta Kainuussa esimerkiksi Kajaanin 1. Apteekki on toimittanut ereseptillä lääkkeitä maaliskuusta 2012 lähtien. Etenkin kesälomaaikaan apteekissa asioi viikoittain ulkopaikkakuntalaisia, joiden kotikunnassa on jo siirrytty ereseptien käyttöön. Apteekista lääkkeitä hakiessa potilaan on muistettava ottaa mukaan Kela-kortti. Myös potilasohje voi olla mukana, mutta se ei ole välttämätöntä, proviisori Maija-Riitta Honkanen ohjeistaa. Honkanen painottaa, että uusi järjestelmä vaikuttaa suuresti lääkehoidon turvallisuuteen. Sähköisen tietokannan ansiosta pystymme välttämään päällekkäistä lääkitystä ja lääkkeiden haitallisia yhteisvaikutuksia. Paperireseptit uusittava terveyskeskuksen kautta Aikaisemmin paperireseptit on voinut viedä uusittavaksi myös apteekkiin. Maaliskuun 12. päivästä lähtien paperisena vielä olevat reseptit uusitaan ainoastaan terveyskeskuksen kautta. Kun perinteinen resepti on kirjattu terveyskeskuksessa sähköiseen tietojärjestelmään, voi uusimisen toteuttaa jälleen myös apteekin kautta. Toisen puolesta lääkkeitä hakevien on huolehdittava asianmukaisista asiakirjoista. Toisten reseptiasioita hoitavilla on oltava kirjallinen suostumus. Lomakkeen voi tulostaa internetistä Kanta.fi-sivustolta ja sitä on saatavilla myös terveyskeskuksissa sekä apteekeissa. Halutessaan asiakas voi katsoa omia tietojaan Reseptikeskuksen internetsivuilla Kanta.fi, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Mittava terveydenhuollon tietojärjestelmäuudistus Sähköisen reseptin käyttöönotto on merkittävänä kehitysaskel kohti terveydenhuollon valtakunnallista sähköistä tietojärjestelmää. Sähköinen resepti on osa Kansallista Terveysarkistoa (KanTa), joka on yhteinen nimitys terveydenhuollon uusille rakenteilla oleville valtakunnallisille tietojärjestelmäpalveluille. Marraskuun puoliväliin mennessä ereseptejä oli kirjoitettu 17 sairaanhoitopiirin alueilla yli 3,9 miljoonaa kappaletta. Myös yksityinen sektori liittyy mukaan järjestelmään huhtikuuhun 2014 mennessä. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut tiukat vaatimukset sähköisen reseptin palveluihin liittyville organisaatioille koskien muun muassa tietoturvaa, henkilöstön tietotaitoa, tietoliikennettä sekä käyttäjien tunnistautumista. eresepti pähkinänkuoressa Lääkäri kirjoittaa potilaalle sähköisen reseptin. Sen tiedot tallennetaan valtakunnalliseen Reseptikeskukseen. Potilaan kokonaislääkitys tarkistetaan tarvittaessa Reseptikeskuksesta. Tietoja voivat katsoa terveydenhuollossa ainoastaan potilasta hoitavat lääkärit ja sairaanhoitajat potilaan suostumuksella. Potilas saa potilasohjeen, jossa on tiedot määrätystä lääkkeestä. Potilasohje nopeuttaa asiointia apteekissa, mutta se ei ole välttämätön. Kela-kortti on välttämätön lääkekorvausten saamiseksi. Apteekista lääkkeen voi noutaa potilas tai joku muu hänen puolestaan. Puolesta asioivalla on oltava joko potilasohje tai potilaan Kelakortti, jolla hän osoittaa oikeuden lääkkeen noutamiseen. Apteekissa farmaseutti tai proviisori hakee Reseptikeskuksesta sähköisen reseptin tiedot ja kirjoittaa sinne lääkkeen toimitustiedot. Lääkkeen tiedot tulostetaan lääkepakkaukseen kiinnitettävälle tarralle. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken. Asiakas voi katsoa omia tietojaan Kanta.fi-internetsivulla, jonne kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Perhekeskukset tukevat lapsiperheitä Perhekeskukset ja pienempien paikkakuntien perheasemat kokoavat saman katon alle lapsiperheiden lähipalvelut. Perhekeskuksien ideana on saada lapsiperhepalvelut yhteen fyysisesti. Esimerkiksi vaativassa vauva-arjessa palveluiden ja myös vertaistuen saaminen samoista tiloista säästää voimavaroja arjen pyörittämiseen. Perheasemilla äitejä ja isiä ohjaavat ja auttavat muun muassa neuvolaterveydenhoitajat, perhetyö, perheneuvola, lastensuojelu ja lääkäri. Moniammatilliseen tiimiin kuuluvat olennaisesti myös kouluterveydenhuolto, varhaiskasvatus, päivähoito ja erikoissairaanhoito. Kainuussa perhekeskusten toteuttaminen aloitettiin Stakesin tukemalla Perhekeskukset Kainuuseen -hankkeella. Kun hanke loppui Seksuaalisuus kuuluu ihmisyyteen elämän alkamisesta sen loppumiseen asti. Seksuaalisuus onkin yksi terveyden ulottuvuuksista. Seksuaalisuuteen liittyvien asioiden pohdinnassa kainuulaisia auttaa kuntayhtymän 12 seksuaaliasiantuntijaa. Seksuaalineuvojat ja -terapeutit käsittelevät työssään laaja-alaisesti seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä. Heidän asiakkaillaan voi olla mielen päällä esimerkiksi oman kehon hyväksymiseen liittyviä vaikeuksia, parisuhdeongelmia, haluttomuutta tai sukupuoli-identiteettiin liittyvää hämmennystä. Vastaanotolle ohjataan myös henkilöt, jotka ovat traumatisoituneet seksuaalisen uhkailun, väkivallan tai hyväksikäytön takia. Seksuaalineuvojien ja -terapeuttien palvelut ovat kaikkien kainuulaisten saavutettavissa. Seksuaalineuvonta on asiakkaan yksilöllistä ja luottamuksellista seksuaaliongelmien kohtaamista sekä hoitamista. Yleensä asiakas käy seksuaalineuvojan luona 1 5 käyntiä, joiden aikana oma tilanne ja kysymykset voivat jo selkeytyä. Jos tilanne vaatii asian syvempää pohdintaa, asiakas ohjataan seksuaaliterapiaan, jossa käytetään erilaisia terapeuttisia työskentelymenetelmiä. Seksuaaliterapian tavoitteena on seksuaalinen hyvinvointi, jonka päämäärät ja tavoitteet määrittää asiakas, seksuaaliterapeutti Tiina Mähönen kertoo. Kehon ja mielen kokonaisuus Mähönen on yksi kuntayhtymän kolmesta seksuaaliterapeutista. Hän työskentelee kätilönä Kajaanin keskussairaalassa ja tekee terapeutin tehtäviä osana työtään. Asiakkaitani ovat lähinnä eri elämänvaiheissa olevat naiset. Heillä voi olla esimerkiksi lapsettomuuteen, syöpään, synnytykseen tai anatomiaan liittyviä kysymyksiä, hän kertoo. vuonna 2008, jäi Kainuuseen pysyvä ja lapsiperheiltä kiitosta saanut palvelujärjestelmä. Tukipalvelut pysyvät myös hallintokokeilun loppumisen jälkeen ja ovat osa uutta Kainuun sote-kuntayhtymää. Perhekeskuksissa ja -asemissa korostuu varhainen tuki ja haastavien tilanteiden ennaltaehkäisy. Perheissä säästytään monilta ongelmilta, kun niin äideille kuin isille tarjotaan helppo mahdollisuus saada tukea ammattilaisilta ja etenkin vertaistukea toisilta samassa elämäntilanteessa olevilta. Oikeaaikainen ja riittävän varhainen puuttuminen säästää pahimmilta vaikeuksilta, perhepalvelupäällikkö Terttu Huttu-Juntunen painottaa. Pohjoismainen toimintamalli Seksuaaliterapeutti Pauliina Hälinen työskentelee aikuisten mielenterveyspalveluissa Kajaanin seudulla. Hänellä on myös psykoterapeutin sekä parisuhde- ja perheterapeutin pätevyys. Pystyn hyödyntämään asiakkaan auttamisessa laaja-alaisesti ammattitaitoani, sillä seksuaalisuutta ei voi erottaa kehon ja mielen kokonaisuudesta, Hälinen kertoo. Kolmas kuntayhtymän seksuaaliterapeutti on Terttu Karppinen, joka työskentelee myös perhepalveluiden tiimijohtajana Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven seudulla. Seksuaalisuus vaikuttaa itsetuntoon Oman seksuaalisuuden hyväksyminen on osa itsetuntoa ja eheyttä. Elämän suuret ja pienet muutokset haastavat ihmisen pohtimaan omaa itseään aina uudestaan. Kehon muutokset haastavat mielen muuttumaan ja samalla muuttuvat myös sosiaaliset suhteet. Joskus lähipiirissä sattuu seksuaalisuuteen liittyviä hämmentäviä, tuskaisia tai ahdistavia tilanteita, joista voi tulla keskustelemaan seksuaalineuvojan luo. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi lähiomaisen homoseksuaalisuus tai seksuaalinen hyväksikäyttö. Parisuhdeongelmien kanssa painivan kannattaa tulla ensin yksin keskustelemaan, minkä jälkeen suositellaan molempien parisuhteen osapuolten osallistumista tapaamisiin. Seksuaalisuuteen liittyvästä ongelmasta voi puhua myös sairaanhoitajan tai lääkärin vastaanotolla, josta asiakas ohjataan tarvittaessa seksuaalineuvojan tai -terapeutin luokse. Puhumattomuus murtaa ihmistä. Hän on jo hyvässä vaiheessa prosessissaan, kun voi puhua asioistaan ääneen, seksuaaliterapeutit Tiina Mähönen ja Pauliina Hälinen kannustavat. Perhekeskukset tuovat perheiden elämään tärkeää vuorovaikutusta. Jo raskausaikana vanhemmat pääsevät esimerkiksi valmennusryhmissä tutustumaan samassa elämäntilanteissa oleviin. Perheiden asiantuntemus on suuressa osassa, sillä kehitämme perhekeskusten palveluita yhteistyössä perheiden kanssa. Palvelujärjestelmässä vanhemmat saavat tuen samoilta työntekijöiltä, jotka ovat tulleet tutuksi jo odotus- ja vauva-aikana. Perhekeskukset on Pohjoismaissa kehitetty palvelujärjestelmä, ja kokoonnummekin eri valtioiden toimijoiden kesken joka toinen vuosi konferenssiin jakamaan toimintamallejamme, kertoo Anneli Louhela, Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan perhekeskusten tiimijohtaja. Perhekeskus Kajaanin ytimessä Perhekeskuksia on Kainuussa Kajaanissa, Kuhmossa, Suomussalmella ja Sotkamossa. Niistä on luotu niin sanottuja matalan kynnyksen paikkoja, johon perheiden on helppo tulla. Esimerkiksi tila-ahtauden takia yksi toimipiste ei ole aina mahdollista. Tällöin avainasemassa on lapsiperheille palveluja tuottavien tiimien toimiminen. Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven alue on saanut kuluvan vuoden aikana perhekeskuksen aivan Kajaanin ytimeen. Palvelut tulevat saman katon alle Koivukoskenkadulle entisen hotellin tiloihin. Katutasoon avataan pian myös lapsiperheiden kohtaamispaikka. Kokoontumistilassa voi rauhassa vaihtaa vaipat ja imettää, mikä muuten voisi olla vaikea toteuttaa kaupunkireissun yhteydessä. Äidit ovat myös kyselleet, tuleehan tiloihin kahvinkeitin ja mikro lastenruokien lämmittämiseen. Askareiden ja lepohetken ohessa voi samalla vaihtaa kuulumisia toisten äitien ja isien kanssa, seutu 1:n perhekeskuksen tiimijohtaja Terttu Karppinen kertoo. Kumppanuutta seurakuntaan ja järjestöihin Peruspalveluiden lisäksi perhekeskuksissa ja -asemilla kokoontuu vertaisryhmiä, joita toteutetaan myös yhteistyökumppaneiden kanssa. Etenkin Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja seurakunnat ovat aktiivisesti mukana perhekeskusten arjessa. Ryhmien aiheet tulevat vanhempien aloitteesta. Esimerkiksi Suomussalmella toivottiin uhmaikäisten ja murrosikäisten lasten vanhemmille ryhmiä ja ne olivatkin suosittuja toteuduttuaan. Sotkamossa on pitkään ollut vauvakerho, ja Kuhmossa perhekeskus toimii yhteistyössä seurakunnan kanssa järjestäen lapsiperheille ryhmätoimintaa, kertoo Helena Saari, joka toimii perhekeskusten tiimijohtajana Sotkamossa ja Kuhmossa. Apua seksuaalisuuden kysymyksiin Kainuun alueen seksuaaliasiantuntijat Kajaani Ulla Juntunen Minna Heikkinen Marja-Liisa Hiltunen Pauliina Hälinen Anne Kemppainen Tiina Mähönen Anne Kokkonen Marjo Kouvonen Sotkamo Anne Korhonen Kuhmo Silja Haikonen Anne Korhonen Puolanka Katariina Kehänen Yhteystiedot ja yhteydenottoajat internetissä osoitteessa Outi Hyvönen Pohjolan Mylly

4 6 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuun maakunnan tiedotuslehti 7 Kuva: Reijo Heikkinen Kuntayhtymä järjesti kekkerit kummilapsilleen Miro Kettunen, Jenna Tolonen, Noora Leppikorpi, Janika Karjalainen ja Tuomas Takanen saivat ainutlaatuisen kummin heti syntymäpäivänään Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa samana päivänä ja kaikki kyseisenä päivänä Kainuun keskussairaalassa syntyneet lapset nimettiin maakunnan kummilapsiksi. Viisikko pääsi heti ensimmäisinä elinpäivinään julkisuuden valokeilaan, kun kummilapset ikuistettiin Kainuun Sanomissa julkaistuun yhteiskuvaan. Synnytyslaitokselta perheiden tiet kulkivat omaan suuntaansa, ja kummilapset tapasivat toisensa toisen kerran vasta nyt 7-vuotiaina koululaisina. Kummilapset kokoontuivat syyslomalla kakkukekkereille Huvimaahan. Neljä viidestä koululaisesta pääsi saapumaan yhteisille kutsuille ja kertomaan kuulumisistaan. Miro listasi harrastavansa jalkapalloa ja salibandyä. Tulevaisuuden haaveistaan Jenna ja Noora paljastivat sen verran, että Nooran toiveammatti on eläintenhoitaja ja Jenna haaveilee eläintieteilijän työstä. Leikkien, pelien ja pomppulinnassa hyppimisen ohessa kummilapset tapasivat myös maakunnan markkinointisihteerin Pirjo Sirviön, joka on aina syntymäpäivän kunniaksi lähettänyt kuntayhtymäkummin puolesta paketteja lapsille. Janika Karjalainen muisteli vanhempiensa kanssa, kuinka kuntayhtymästä on muistettu syntymäpäivänä muun muassa Severi Saukkoja Nalle Puh -kirjalla sekä Muumipelillä. Outi Hyvönen Pohjolan Mylly Kainuun hallintokokeilu alusta loppuun Kainuun liitto starttaa - mitä, missä, milloin? Uusi Kainuun liitto aloittaa toimintansa vuoden 2013 tammikuun alussa. Kainuun liitto tekee samanlaista aluekehittämistyötä kuin kaikki muutkin Suomen 18 maakuntaliittoa. Tämä tarkoittaa sitä, että Kainuun liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden toimintaympäristön, elinkeinojen ja palveluiden kehittäjänä. Kainuun liitto on lakisääteinen maakunnan kuntien muodostama toimija, eli kunnat omistavat liiton. Maakuntasuunnitelmassa isot kehittämislinjaukset Heti ensi vuoden alussa ryhdytään luomaan perustaa Kainuun tulevaisuuden kehittämiselle laatimalla maakuntasuunnitelma. Siinä katsotaan peräti parinkymmenen vuoden päähän, tarkastellaan erilaisia menestymismahdollisuuksia ja valitaan niistä lupaavimmat toteutettaviksi. Maakuntasuunnitelman laatiminen toteutetaan avoimessa vuorovaikutuksessa Kainuun asukkaiden ja eri yhteisöjen kesken. Suunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Liiton viestintä tukee ohjelman valmistelua ja huolehtii erityisesti kansalaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamisesta. Etujen ajaminen Kainuun etujen ajamisen teemoiksi on vuoden 2012 syksyllä alustavasti määritelty toimiva koulutusketju ja osaavan työvoiman saatavuus, Kainuun saavutettavuuden varmistaminen, työpaikkojen varmistaminen ja luonti, uusi EU-ohjelmakausi sekä kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Etujen ajaminen kohdistuu maakunnan ulkopuolisiin päättäjiin. Liiton viestintä toimii etujen ajamisen tärkeänä kumppanina ja huolehtii sidosryhmien tiedonsaannista. Maakuntakaavassa osoitetaan aluerakenne Maakuntakaavan laatiminen perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Kaavassa osoitetaan tärkeimpien toimintojen aluevaraukset sekä hahmotellaan liikenneverkkoa. Maakuntakaava ohjaa myös kuntien kaavoitusta. Kaavan tarkistamisen valmistelu aloitetaan vuonna Tässä yhteydessä käynnistetään muun muassa kaupan palveluverkon ja tuulivoiman jatkoselvitys. Lisäksi Kainuun ympäristöohjelma valmistuu ensi vuoden keväällä. Maakuntaohjelmasta hallitusohjelma Maakuntasuunnitelman linjausten pohjalta laaditaan tarkempi maakuntaohjelma, jonka aikatähtäin on viisi vuotta eteenpäin. Maakuntaohjelmaa kehitetään maakuntahallitukselle hallitusohjelman tyyppiseksi peruslinjaukseksi, jossa sovitaan keskeisimpien tavoitteiden lisäksi keinot, resurssit ja vastuutahot tavoitteiden saavuttamiseksi. Maakuntaohjelma on lähimpien vuosien tärkein asiakirja, ja sekin valmistellaan laajasti yhteistyössä kainuulaisten ja eri sidosryhmien kanssa. Maakuntaohjelman sisältöä ovat ainakin osaaminen ja koulutus, elinkeinot ja yrittäjyys, hyvinvointi, terveys ja peruspalvelut sekä kestävä kehitys ja toimintaympäristö. Ohjelman valmistelu aloitetaan ensi vuoden syksyllä. Ohjelma on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa vuoden 2014 keväällä. Kansainvälinen yhteistyö Kainuun liitto toteuttaa liittojen kansainväliseen rooliin kuuluvaa, sopimuksiin perustuvaa yhteistyötä. Pysyvä läsnäolo Brysselissä hoidetaan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kautta yhdessä kuuden muun maakunnan kanssa. Liitto myös aktivoi ja koordinoi kainuulaisten tahojen kansainvälistä toimintaa niin Euroopan unionin kuin Venäjänkin suuntaan toimimalla useissa kansainvälisissä verkostoissa ja järjestöissä. Itse toteutettavat hankkeet ja toisille rahoitettavat hankkeet Kainuun liitto valmistelee ja toteuttaa itse sekä kansainvälisiä että kansallisia hankkeita osana maakuntaohjelman toteuttamista. Pääosa näiden hankkeiden rahoituksesta haetaan Kainuun ulkopuolelta. Toisaalta Kainuun liitto saa vuosittain valtiolta EU-rahoitusta ja ensi vuodesta alkaen kansallista maakunnan kehittämisrahaa jaettavaksi maakuntaohjelmaa toteuttaviin hankkeisiin eri toimijoille. Liitto voi käyttää myös omasta budjetistaan rahoitusta hankkeisiin. Hallinto Liiton ylin päättävä elin on maakuntavaltuusto, johon kunnat valitsevat 37 jäsentä. Valtuusto kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Maakuntahallituksessa on 13 jäsentä, ja hallitus kokoontuu lähes kuukausittain. Lisäksi Kainuun liitto vastaa maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimivuudesta. MYRn tehtävänä on koordinoida EU-ohjelman toteutusta Kainuussa. Sen jäsenet nimittää maakuntahallitus eri yhteistyötahojen esitysten perusteella. Kainuun liiton virasto sijaitsee Kajaanissa Kauppakatu 1:ssä. Kainuun liitossa on vuoden 2013 alussa töissä noin 24 henkilöä. Ensi vuoden budjetti on noin 2,4 miljoonaa euroa. Tapaamisiin näissä merkeissä! Jorma Teittinen Kehittämisjohtaja Kainuun liitto alkaen Kainuun liitto Kauppakatu 1, Kajaani Puhelinvaihde: Sähköposti: etunimi.sukunimi@kainuu.fi Kuva: Kalevi Yliniemi Olen toiminut valtion puolella valmistelijana ja kokeilun seurannan tehtävissä Kainuun hallintokokeilun eri vaiheissa. Kokeilun alku juontaa juurensa jo reilun kymmenen vuoden taakse. Näiden vuosien aikana on Kainuussa ja ympäröivässä maailmassa moni asia muuttunut pysyvästi. Kun selvityshenkilö Juhani Perttunen aloitti Kainuun hallintokokeilun valmistelun aprillipäivänä 2002, oli kuntien yhteistyö palvelujen järjestämisessä Kainuussa melko vähäistä. Perttusen työn alettua kävi kuitenkin nopeasti ilmi, että kuntatalouden suunta oli sellainen, että tarvetta erilaisiin toimiin oli sekä tulo- että menopuolella. Perttusen toimeksianto oli saanut alkunsa paitsi maakunnan omasta tahdosta myös tuolloisen pääministeri Paavo Lipposen näkemyksestä, että jotain tavallisuudesta poikkeavaa pitäisi tehdä. Perttusen ehdotuksissa oli paljon ajankohtaan nähden radikaaleja asioita. Koko terveydenhuollon ja lähes koko sosiaalihuollon integraatio oli ennennäkemätön rakenne, josta oli siihen saakka vain puhuttu valtakunnassa. Vaikka ammatillisen koulutuksen järjestämistä oli koottu, ei lukiokoulutuk-sen järjestämistä oltu sen kummemmin koottu missään. Alueiden kehittämisessä oli jo pitkään puhuttu alueen oman päätöksenteon vahvistamisesta, mutta valtion talousarvion määrärahojen kohdentamisen antamista maakunnille itselleen ei oltu edes kokeiltu. Ilman voimakasta poliittista tukea Perttusen ehdotuksia ei olisi pystytty toteuttamaan, sen verran radikaaleja ne olivat. Lukiokoulutuksen kokoamisesta samaan maakunnalliseen kokonaisuuteen äänestettiin vielä eduskunnassa, mutta lukiotkin päätyivät lopulta osaksi maakunnan yhteistä palvelurakennetta. Maakuntavaltuuston kohdennettavaksi osoitettavista määrärahoistakin käytiin kamppailua, ja monilla hallinnonaloilla oli syviä epäilyksiä maakunnallista päätöksentekoa kohtaan tässä asiassa. Näiden uusien rakenteiden ja menettelytapojen toteuttaminen maakunnassa oli jo merkittävä kehittämisponnistus. Askeleen suuruutta alleviivaa se, että muutoksen kohteena olleet asiat oli pääsääntöisesti pyritty aiemmin hoitamaan kuntakohtaisesti ja melko perinteisin tavoin. Lainsäädännön hyväksymisen ja kokeilun varsinaisen alkamisen välillä uudistusinto oli päässyt maakunnassa valloilleen, ja lakiin tehtiin muutamia merkittäviä muutoksia maakunnan aloitteesta. Maakuntatasolle rakennettiinkin vain yksi kuntayhtymä muutaman sijaan. Rahoitusmalliksi otettiin eräänlainen kehysjärjestelmä, jossa kunnat pystyivät asettamaan kulutukselle rajat. Kokeilun ensimmäisten vuosien aikana Kainuussa toteutettiin myös taloudellisia tukitoimia, joista rahamäärältään suurin oli sosiaaliturvamaksun alentamiskokeilu. Laajaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokoamiseen luotettiin paljon. Sen ensimmäisiä hedelmiä oli, että eräiden sosiaalipalveluiden taso yhtenäistettiin maakunnassa ja taattiin joka puolella lakisääteinen taso. Kustannusten kasvua leikkaavaa vaikutusta pyrittiin saamaan hyvin voimakkaasti, mikä johti jonkinasteiseen alibudjetointiin. Sen seurauksena saatiin otsikoita alijäämästä maakunta-kuntayhtymässä, mikä sitten leimasi keskustelua lähes koko kokeilun ajan. Tosiasia on kuitenkin, että kustannusten kasvun kehitys maltillistui maakunnassa voimakkaasti kokeilun alkupuolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokoaminen on tänä päivänä tavoitteena koko maassa palveluraken-teen kehittämistyössä. Siinä mielessä Kainuu oli todella edelläkävijä ja voinee lähitulevaisuudessa hyötyä edelläkävijyydestään, kun muut vasta opettelevat soten koottua tai integroitua toimintaa. Kokeilun hyvistä kokemuksista kertoo kaikesta huolimatta sekin, että pääosa palvelurakenteesta jatkaa edelleen, vaikka kokeilu sinällään loppuu vuoden lopussa. Kokeilun loppuminen merkitsee Kainuussa kahden asian loppua enää ei valita maakunnallisia päätöksentekijöitä vaaleilla eikä Kainuussa päätetä itse maakunnassa kulutettavien valtion määrärahojen kohdentamisesta. Molemmat ovat menetyksiä, mutta uskon aktiivisen maakunnan pystyvän korvamaan nämä menetykset uusilla menettelytavoilla. Kymmenen vuotta sitten pidin Kainuun tilannetta erittäin vaikeana. Kuntatalous oli kehittymässä huonoon suuntaan ja ikärakenne, sairastavuus ja väestönkehitys olivat aiheuttamassa lisärasitusta, johon ei oikein vastauksia tuntunut olevan. Tilanne ei näiden muuttujien osalta nytkään ole helppo, mutta ainakin on saatu aikaan rakennetta, jolla voidaan yhdessä etsiä keinoja asioiden hoitamiseen. En usko Kainuussa kenenkään pärjäävän yksin. Pienen maakunnan pitää toimia yhdessä. Teemu Eriksson Finanssineuvos, Valtiovarainministeriö

5 8 Kainuun maakunnan tiedotuslehti Kainuu esittäytyy jälleen Helsingissä 2014 Edellinen kerta oli 20 vuotta sitten Maakunnat ovat esittäytyneet vuorotellen Senaatintorilla vuodesta 1988 lähtien. Maakuntajuhla on Helsingin alkukesän suosittu ulkoilmatapahtuma, jossa on ollut yleensä kävijää. Kainuu vieraili Helsingissä edellisen kerran vuonna Sinisten ajatusten Kainuu oli menestys, josta muistetaan ainakin Suurkirkon rappusille tuotu Reijo Kelan Hiljainen kansa. Myös toritapahtumassa mukana olleet yrittäjät olivat tyytyväisiä. Kesäkuussa 2014 Kainuu palaa Senaatintorille kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen tietysti uusin eväin ja uusin kujein. Esiintyjistä ja ohjelmistosta ei ole vielä tässä vaiheessa sovittu, mutta meille järjestäjille on tehty jo monia mielenkiintoisia ehdotuksia. Lisää hyviä ideoita kuitenkin tarvitaan, sillä Kainuu soittaa ja laulaa Senaatintorin lavalla pitkän viikonlopun ajan perjantaista sunnuntaihin kymmenen tuntia päivässä. Helsingin kesään kuuluu myös muun muassa kulttuuriratikka, johon kainuulaiset mielivät päästä mukaan. Parasta tietysti olisi, jos kulttuuriratikkana voisi toimia Kainuussa valmistettu raitiovaunu. Ja totta kai kainuulaisen media- ja pelialan osaamisen on tarkoitus näkyä Helsingissä yllättävilläkin tavoilla. Ohjelmaideoita Senaatintorille kokoavat yhteistyössä Kainuun liitto ja Kainuun Kulttuuri-Info. Samoin kainuulaisten käytössä olevalle Espan lavalle ohjelmiston kokoaa Kainuun ammattiopiston kulttuuripuoli. Kuntakierros Kainuussa kevättalvella Kevättalvella 2013 ProAgria Kainuun Lähiruoka-hanke ja Kainuun liitto yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestävät kaikissa kunnissa hankkeen esittelytilaisuudet, jonka aikana toripaikasta kiinnostuneet yrittäjät ja muut toimijat voivat ilmoittautua mukaan. Vuonna 1994 mukana oli yhteensä 186 kainuulaista toimijaa. Tori soveltuu sekä suoranaiseen tuotteiden myyntiin että esimerkiksi matkailumarkkinointiin. Senaatintorin myyntikojut vuokrataan kainuulaisille toimijoille sillä hinnalla, jolla hanke saa ne käyttöönsä. Torille lähtijöitä tuetaan myös muun muassa järjestämällä yhteiskuljetuksia sekä ihmisille että myytäville tuotteille. Kainuulle keväällä 2012 kutsun lähettänyt Helsingin kaupunki huolehtii torin perusrakenteista. Kulttuurikuukausi ja elinkeinoelämän tapahtumia Uutta Kainuu Helsingissä -teemavuodessa on maaliskuulle ajoitettu kulttuurikuukausi, jonka aikana Helsingissä esitellään muutamassa tapahtumassa parasta Kainuusta kulttuurin saralla. Kuukauden ohjelmisto ei ole vielä valmis, mutta neuvotteluja on käyty joidenkin sellaisten kulttuuritoimijoiden kanssa, jotka muutenkin vierailevat säännöllisesti Helsingissä. Kulttuurikuukauden ohjelmisto julkistetaan maaliskuussa Teemavuoden aikana Helsingissä pyritään järjestämään myös Kainuun elinkeinoelämää tukevia tapahtumia, jotka kohdennetaan lähinnä kunkin toimialan yrityksille ja muille toimijoille. Kajaanin kaupunki vetää elinkeinotapahtumien valmistelua yhteistyössä muun muassa Kainuun ja Helsingin Yrittäjien kanssa. Toki esimerkiksi Kainuun vahvan puualan toivotaan näkyvän myös Senaatintorin tapahtumassa. Mitä teemavuodella tavoitellaan? Kainuu Helsingissä -teemavuoden päätavoite on myydä ja markkinoida Kainuuta ja kainuulaisia tuotteita. Samalla halutaan tuoda esille Kainuun vahvuuksia ja hyviä puolia ja päivittää Kainuu-mielikuva 2000-luvulle. Yhdessä muiden samaan suuntaan pyrkivien hankkeiden kanssa luodaan kainuulaisille tuotteille pysyviä markkinoita pääkaupunkiseudulle ja vahvistetaan kainuulaisen elinkeinoelämän yhteyksiä Helsinkiin. Kulttuuritoimijat saavat pääkaupunkiseudulla helpommin medianäkyvyyttä kuin kotikonnuillaan. Teemavuoden verkkosivusto avataan tammi-helmikuussa Facebook-sivusto on jo avattu osoitteessa com/kainuuhelsingissa2014 Eeva Mäntymäki Viestintäpäällikkö Senaatintorin paikkavaraukset: ProAgria Kainuu Puh Ohjelmaideat: Kulttuuri-Info, Lasse Lyytikäinen Yleistiedot Kainuu Helsingissä -hankkeesta: KAJAANIN IKÄIHMISTEN NEUVONTAPISTEEN AUKIOLOAJAT Kajaanin kaupungintalon ala-aulassa (Pohjolankatu 13) on maksuton neuvontapiste ikäihmisille ja heidän omaisilleen. Neuvontapisteessä kerrotaan vanhuspalveluista Kajaanin alueella, sekä miten ja mistä palveluja haetaan. Neuvontapiste on avoinna kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo Kainuun maakunta -kuntayhtymän vanhuspalveluiden sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen on tavattavissa ilman ajanvarausta Kajaanin kaupungin Infossa seuraavan kerran , 2.1., 6.2., 6.3., 3.4., ja klo Lisäksi puhelinneuvontaa on tiistaisin ja torstaisin klo , sosiaaliohjaajan puhelin on Lisätietoja sosiaaliohjaaja Liisa Mikkonen, puh , Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!