Tutkimus virolaisten kummilasten odotuksista suomalaisilta kummeiltaan ja mitä heidän mielestään on kristillinen kasvatus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tutkimus virolaisten kummilasten odotuksista suomalaisilta kummeiltaan ja mitä heidän mielestään on kristillinen kasvatus"

Transkriptio

1 Tutkimus virolaisten kummilasten odotuksista suomalaisilta kummeiltaan ja mitä heidän mielestään on kristillinen kasvatus Kaisu Martikainen Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), diakoni

2 Tuomme luokse Jeesuksen rakkaan lapsen pienoisen. Hän saa turvan kestävän, kasteen lahjan, elämän. Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat. Saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Lapsi pieni tullessaan Iloa tuo maailmaan. Valtakunta taivasten onkin lasten kaltaisten. Vanhempien rinnalla kummit ovat tukena rukouksin muistaen, kuunnellen ja rohkaisten. Meidät kaikki kutsutaan yhteyttä hoitamaan Seurakunta Kristuksen olkoon perhe yhteinen. (Virsi 218)

3 TIIVISTELMÄ Martikainen, Kaisu. Kummin kanssa. Tutkimus virolaisten kummilasten odotuksista suomalaisilta kummeiltaan ja mitä heidän mielestään on kristillinen kasvatus. Pieksämäki, kevät 2003, 51 s, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä Tallinnassa Lasnamaen Keskuksessa asuvat virolaiset kummilapset odottavat kummeiltaan ja millaista kummilasten mielestä on kristillinen kasvatus? Tutkimukselle asetettiin kaksi tehtävää. Mitä kummiin kohdistuvia kokemuksia ja odotuksia kummilapsilla on ja millaista kummilasten mielestä on kristillinen kasvatus. Tutkimukseen osallistui 10 virolaista lastenkodissa asuvaa kummilasta, joilla oli kokemus suomalaisesta kummista. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin Tallinnassa keväällä 2002 ryhmähaastatteluna, johon osallistui kaksi eri ryhmää. Tutkimusaineisto koostui ryhmähaastatteluissa äänitetyistä kummilasten vastauksista ja havaintomuistiinpanoista ryhmähaastatteluista. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysi menetelmällä. Tutkimus osoitti, että kummi on tärkeä kummilapselle. Yhteyden pitäminen ja apu aineellisessa muodossa olivat kummilapsille tärkeitä. Kummit opettivat kummilapsille arjessa selviytymisen keinoja. Kirkon asioiden oppiminen oli kummilapsille kummin mukanaan tuoma asia. Yhteisillä leireillä kummilapset oppivat kristilliseen kasvatukseen liittyviä asioita, rukoilemaan, käymään kirkossa ja ehtoollisella. Kummilapset odottivat leirien lisäksi pääsyä kummin vieraaksi Suomeen ja kummin vierailuja heidän luonaan. Kummit mahdollistivat matkustamisen ja tutustumisen kummin maailmaan Suomessa. Suomalaisilla kummeilla oli tärkeä asema virolaisten kummilastensa elinolosuhteiden parantajina. Kummit muistuttavat olemassaolollaan jatkuvasti kummilapsiaan kirkon asioista, sillä tutkimukseen osallistuneilla nuorilla oli muistissa kokemus kastejuhlasta, jossa he saivat kumminsa. Kummi oli odotettu vieras. Koska kummisuhde virolaisten kummilasten ja suomalaisten kummien välillä on ainutlaatuinen, ei mielestäni tutkimustulos ole kaikilta osin yleistettävissä suomalaiseen kummiperinteeseen. Asiasanat: kaste; luterilainen seurakunta, kristillinen kasvatus, kummilapsi, kummi ja kummin tehtävä; tutkimus; kvalitatiivinen tutkimus; sisällönanalyysi.

4 ABSTRACT Martikainen, Kaisu. With Godparent. Research What Estonian Godchildren Expect From Their Godparents and How They Understand Christian Education, Pieksämäki, Spring 2003, Language: Finnish, 51 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Church community work oriented degree programme in social welfare, health and education; Bachelor of Social Sciences; Bachelor of Paris Social Services. The aim of study was to examine what godchildren living in Lasnamae Centrum in Tallinn expected from Finnish godparents and how they understood Christian education. Ten Estonian godchildren took part in this study in Tallinn in spring Interviews were tape-recorded in two target groups. The data consisted of tape-recorded godchildren s opinions and the observation notes from target group. The data were analysed by using content analysis. The results of this study showed that the godchildren wanted to be together with their godparents. It was very important that they had possibility to come to Finland and visit their godparents and that godparents came to see them. Godchildren were interested in Christian education. They can pray, go the church and they want to go to camps with their godparents, because there they can learn more things about Christian education. The most important thing was that they had godparents in Finland who loved them and took care of them. Godparents helped them to travel and to know godparents word in Finland. Finnish godparents have important position in providing better quality of life to Estonian godchildren. Because they have godparents, they remember their Christening day and why they have godparents. Godchildren are waiting for godparents like friends from over the sea. They have experienced good moments. Because the relationship between Estonian godchildren and Finnish godparents is unique the results of this study can not be generalised in Finnish godparent tradition. Keywords: Christening; Lutheran parish; Christian education; godchildren; godparents; duty of godparents; Qualitative research; analysis of insider

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 KASTE 8 3 LUTERILAINEN SEURAKUNTA JA KRISTILLINEN KASVATUS 9 4 KUMMILAPSI JA HÄNEN ELINYMPÄRISTÖNSÄ 12 5 KUMMI JA KUMMIN TEHTÄVÄT Seurakunan antama luottamustehtävä Kumina Suomessa ja maailmalla 17 6 PIEKSÄMÄEN MAASEURAKUNNAN KUMMIKOHDE 19 7 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS 22 8 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät Tutkimusmenetelmä, tutkimuslupa, tutkimusympäristö ja aineiston keruu Tutkimusaineiston analysoiminen 25 9 TULOKSET Kummilasten kokemuksia ja kummiin kohdistamia odotuksia Kummin saaminen Yhteyden pitäminen Kummit auttavat aineellisissa asioissa Kummilasten käsityksiä kristillisestä kasvatuksesta Kummit opettavat elämää varten Kummit tukevat hengellisissä asioissa Tärkein asia 32

6 10 POHDINTA Aiheen valinta Tärkeimmät tutkimustulokset ja johtopäätökset Tutkimusmenetelmän sopivuus, tulosten luotettavuus ja eettisyys Prosessin eteneminen 40 LÄHTEET 42 LIITTEET 46 Liite 1. Tutkimuslupa 46 Liite 2. Ryhmähaastattelun kysymykset 47 Liite 3. Kuvaus laadullisen aineiston sisällönanalyysistä 48 Liite 4 Konfirmaatio Kaarlin kirkossa 51

7 1 JOHDANTO Kesäleirillä 2000 seurasin pientä poikaa, jolla vastauksena kaikkiin kysymyksiin ja asioihin oli aina Kääk. Välillä suupielet olivat hymyssä ja välillä mutrussa. Poika ei osannut sanoilla ilmaista, mitä hänen mielessään liikkui. Minulle jäi arvoitukseksi, mikä oli tuon pienen miehenalun todellinen kokemus leirielämästä. Olemus kertoi, että tuo poika nautti näkemästään ja kokemastaan. Seurasin häntä ja hänen suhtautumistaan suomalaiseen kesään, ihmisiin ja leirielämään kymmenen vuorokauden ajan. Pojalla näytti riittävän ihmettelemistä vapaudessa päästä metsän siimekseen marjamättäille mustikoita poimimaan tai jalkapalloa potkimaan. Suomalaiset kummit tarjosivat hänelle ja hänen kavereilleen mahdollisuuden tulla lastenkodin rajatusta maailmasta keskeltä Tallinnan suurkaupunkia Suomen luontoon Pieksämäen maaseurakunnan ja kummien vieraaksi. Aihe opinnäytetyöhöni selvisi myöhemmin, kun jäin miettimään mikä merkitys yhteisellä leiriajalla kummin kanssa oli heidän elämäänsä. Keväällä 2002 olin harjoittelemassa Lasnamaen Keskuksessa Tallinnassa ja samalla tein tutkimukseeni liittyvät haastattelut. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää niitä odotuksia, joita Tallinassa lastenkodissa asuvilla kummilapsilla on suomalaisilta kummeiltaan ja mitä kummilasten mielestä on kristillinen kasvatus. Tutkimus toteutettiin ryhmähaastatteluna, johon osallistui kymmenen Lasnamaen Keskuksen nuorta, joilla on kummi Pieksämäen seudulla. Tutkimus oli laadullinen ja aineisto käsiteltiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen. Tutkimuksen kautta tuodaan virolaisten kummilasten toiveet, käsitykset ja kokemukset suomalaisten kummien ja Pieksämaen maaseurakunnan tietoon, jonka kansainvälisen diakonian kummikohde Lasnamaen Keskus on. Haluan kannustaa kummeja edelleen pitämään yhteyttä kummilapsiinsa ja tarjoamaan heille elämyksiä ja yhteisiä kokemuksia kummin kanssa.

8 8 2 KASTE Kaste perustuu Jeesuksen antamaan kaste- ja lähetyskäskyyn viedä evankeliumi kaikkeen maailmaan kastamalla ja opettamalla. Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti. (Matteus 28; ) Kaste on luterilaisen kirkon sakramentti, pyhä toimitus, jonka Kristus itse asetti. Kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Kasteen sakramentissa Jumala kutsuu jokaisen nimeltä omakseen. Kasteessa Jumala liittää meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Kerran saatu kaste kantaa läpi elämän. (Katekismus 2000, ) Kaste on seurakunnan yhteyteen ottaminen kastamalla, sakramentaalinen kastamistoimitus, kastaminen ja ristiminen (Sadeniemi 1988, 234). Kastettaessa pappi tekee ristinmerkin kastettavan kasvoihin ja rintaan ja sanoo: Ota pyhä ristimerkki kasvoihisi ja rintaasi todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen (Kirkollisten toimitusten kirja 2000, 11). Jeesus itse antoi esimerki, miten hän kohtasi lapsia ja siunasi heitä. Samalla Jeesus kehotti ottamaan lapsia huomioon sanomalla. Sallikaa lasten tulla minun luokseni, älkääkä estäkö heitä. Heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta. Totisesti: joka ei ota Jumalan valtakuntaa vastaan niin kuin lapsi, hän ei sinne pääse. Hän otti lapsen syliinsä, pani kätensä heidän päällensä ja siunasi heitä. (Markus 10, ) Kasteessa lapsi otetaan seurakunnan yhteyteen. Tutkimukseen osallistuneita virolaisia nuoria ei ole kastettu vauvana vaan myöhemmin. Kasteen yhteydessä he ovat saaneet kummit. (K M. Paananen, Henkilökohtainen tiedonanto, )

9 9 3 LUTERILAINEN SEURAKUNTA JA KRISTILLINEN KASVATUS Seurakunta syntyy sanan ja sakramenttien vaikutuksesta. Missä tahansa sanaa puhtaasti saarnataan ja sakramentit oikein toimitetaan, siellä on seurakunta. (Huotari 1992, 12.) Seurakunnan ja kirkon jäseneksi otetaan kasteen kautta. (Kirkkojärjestys 1, 3). Luterilaisella seurakunnalla tarkoitetaan tässä työssä kahta eri seurakuntaa. Pieksämäen maaseurakuntaa, jonka kansainvälisen diakonian kummikohteena Lasnamäen Keskus (Tallinnan kristillinen koulukoti) on ollut vuodesta 1990 (Pieksämäen maaseurakunnan kirkkoneuvoston pöytäkirja 1990, 25). Pieksämäen maaseurakunta on perustettu vuonna 1573 ja se kuuluu Kuopion hiippakuntaan (Pieksämäen maaseurakunta 2003). Laajasti ymmärrettynä diakonian on sanottu tarkoittavan kaikkia hyviä ja rakentavia tekoja maailmassa. Diakonia ei ole sidoksissa kirkkoon tai virkaan, vaan siihen kuuluvat kaikki hyvään tähtäävät ja hyvää toteuttavat teot, jotka palvelevat elämän kokonaisuutta ja hyvää maailman laajuisesti. Kansainvälinen diakonia on osa kirkon kokonaistehtävää, missioita. (Kettunen 2001, 18.) Kaarlin seurakunta, jonka yhteyteen kummilapset ovat kastetut, sijaitsee Tallinnassa Virossa. Nykyään useimmat virolaiset seurakunnat kuuluvat Viron luterilaiseen kirkkoon. Kaarlin seurakunnan kirkko erottuu Tallinnan keskustan muista kirkoista, koska siinä on kaksi kirkontornia. (J Aus, Henkilökohtainen tiedonanto, ) Seurakunnan tulee huolehtia eri-ikäisten seurakunnan jäsenten kristillisestä kasvatuksesta ja hengellisen elämän hoitamisesta (Kirkkojärjestys 3, 2). Kristillinen kasvatus tulee ymmärtää laajasti. Ei ole kyse vain kristillisen tiedon välittämisestä lapselle vaan turvallisuuden antamisesta ja kristillisen perinteen välittämisestä. Lapselle tarjotaan rakennuspuita uskon ja oman arvomaailman löytämiseen. (Komulainen, Peltola, Perälä, Ranta, Ripatti, Särkiö & Tiensuu 1998, ) Kristillinen kasvatus on seurakunnan, kodin, kummien ja koulun antamaa opetusta kirkkomme uskon keskeisistä asioista. Kaste ja kummius ovat aina ajankohtaisia asioita kirkossa. Kirkon kasvatustyön painopisteenä vuosina oli kasteopetus. Keskeisenä näkökul

10 10 mana oli kotien kristillinen kasvatus. Painopisteen nimeksi valittiin sanat: Kaste kantaa - Kasvatus kannattaa. Kasteen ja kasvatuksen välillä nähtiin vahva yhteys. Vastuu tulevasta sukupolvesta nähtiin tärkeäksi ja yhdessä vanhempien ja kotien kanssa sitouduttiin huolehtimaan lastemme ja nuortemme kasteopetuksesta. Kaikki kasvattajat haastettiin mukaan yhteiseen kasvatustehtävään. (Savolainen, Toivanen & Saarinen 2000, 1 7.) Kasteopetus koskee erityisesti lapsia ja nuoria sekä heidän vanhempiaan. Toimintaa ei saa rajata vain perinteisen ydinperheen varaan, vaan on rohkeasti etsittävä kodin erilaisia verkostoja, joihin kuuluvat isovanhemmat, suku, kummit, ystävät, naapurit ja monet muut kasvattajat lähiympäristössä. (Savolainen ym. 2000, 7.) Tässä työssä kristillisellä kasvatuksella tarkoitetaan seurakunnan ja kummien antamaa opetusta kirkon uskon keskeisistä asioista ja lapsen perusturvallisuuden vahvistamista. Kristillisen kasvatuksen tehtävänä on ohjata ja auttaa lasta kasvamaan uskossaan ja löytämään tiensä seurakunnan yhteyteen. Lapselle tulee tarjota mahdollisuus osallistua seurakunnan toimintaan ja kokemuksia seurakunnan jäsenenä olemisesta. (Luumi 1997, 83-85; Komulainen ym. 1998, 23-28; Savolainen ym. 2000, 9.) Kummien osuus kasvattajina korostuu, koska kaikilla virolaisilla kummilapsilla ei ole tietoa omista vanhemmistaan. Kummilasten kohdalla kaste ja rippikoulu liittyvät läheisesti toisiinsa. Luterilaisessa kirkossa kristillinen kasvatus ja kasteopetus huipentuvat rippikouluun (Komulainen ym. 1998, 29-34). Seurakunnan tulee pitää rippikoulua, jossa nuoria perehdytetään kirkon yhteiseen uskoon ja heitä ohjataan elämään seurakunnan yhteydessä (Kirkkojärjestys 3, 3). Rippikoulu on osa kirkon jatkuvaa ja koko ihmisen eliniän kestävää kasteopetusta. Rippikoulussa on tavoitteena se, että rippikoulussa nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu. Rippikoulun perustana on kristillinen kaste ja seurakunnan tehtävä on opettaa jäsenilleen kasteen merkitystä. Rippikoulun tehtävänä on auttaa nuorta elämään ja ymmärtämään sitä uskon todellisuutta, josta hän on tullut osalliseksi. Rippikouluryhmä on koolla oleva seurakunta, joka kuulee Jumalan sanaa, elää sakramenteista, rukoilee ja viettää yhteistä jumalanpalvelusta. Näin

11 11 Jumala vahvistaa sitä uskoa ja rakkautta, jonka hän on pyhässä kasteessa lahjoittanut. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 5-8.) Konfirmaatio on vahvistamisen pyhä toimitus, jossa nuoret tunnustavat uskonsa, seurakunta rukoilee heidän puolestaan, heidät siunataan. Näin rippikoulu ja konfirmaatio ohjaavat nuorta elämään kiinteästi seurakunnan yhteydessä ja osallistumaan sen toimintaan. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon, johon kummit kutsutaan yhdessä seurakunnan kanssa siunaamaan konfirmoitavia. (Rippikoulusuunnitelma 2001, 5 8.) Konfirmaatio antaa nuorelle oikeuden itsenäisesti osallistua ehtoolliselle. (Komulainen, Peltola ym. 1998, 31-33). Ehtoollinen eli alttarin sakramentti on luterilaisen kirkon sakramentti. Se on Jeesuksen asettama ja Jeesus itse on siinä läsnä ehtoollisviinissä ja leivässä. (Katekismus 2000, 90.) Rippikoululla tässä tutkimuksessa tarkoitetaan erityisrippikoulua, jotka ovat tarkoitettu kehitysvammaisille ja missä on oma rippikoulusuunnitelmansa (Inkala 1993, 37-38). Raittilan konfirmaatiovirsi 236 kuvaa seurakunnan, kummien ja vanhempien ajatuksia, kun he saattelevat nuoria konfirmaatioon. Kätesi laske, Herramme, suojaksi rakkaan lapsemme, Tueksi nuoren sydämen, vain sinä, Jeesus, tunnet sen. Me emme nuoren puolesta voi ottaa yhtään askelta. Hän itse lähtee matkalleen, sen vaaroihin ja vastuuseen. Kuitenkin häntä saattavat myös sukupolvet vanhemmat, on läsnä niiden rakkaus ja rukous ja siunaus. On läsnä armon Jumala, me saamme hiljaa kuunnella, Ja seurakunta uskollaan myös kantaa helmassaan. Kasteessa kutsuit luoksesi, taas anna, Jeesus, armosi, uskossa auta kasvamaan. Tee itse työsi kokonaan. Kätesi laske siunaten suojaksi meidän kaikkien. Elämän lahjan antaja, Herramme, kiitos kaikesta! (Virsi 236)

12 12 4 KUMMILAPSI JA HÄNEN ELINYMPÄRISTÖNSÄ Tässä työssä kummilapsella tarkoitetaan Tallinnassa lastenkodissa asuvaa nuorta, joka on kastettu ja jolla on kristillisen kasteen kautta saatu kummi. Kummilapsi on lapsi, jonka kummiksi joku on ryhtynyt (Nurmi 1998, 428). Tässä työssä lastenkodilla tarkoitetaan Tallinnassa, Viron pääkaupungissa, olevaa Lasnamaen Keskusta, jonka alkuperäinen nimi oli Internaattikoti. Myöhemmin nimi muutettiin muotoon Tallinna Kristlik Koolkodu, joka nimi oli vielä keväällä 2002 lasten kodin pääoven yläpuolella. Lasnamaen Keskuksessa asuu virolaisia kehitysvammaisia lapsia ja nuoria. Osa lapsista ja nuorista on kehitysvammaisia tai orpoja, joilla ei ole tietoa omista vanhemmistaan. Kehitysvammaisella tarkoitetaan henkilöä, jonka toimintakyvyssä on huomattavaa rajoitusta ja jolle on ominaista keskimääräistä heikompi älyllinen toimintakyky. Toimintakykyyn liittyy samanaikaisesti rajoituksia vähintään kahdessa tai useammassa seuraavista adaptiivisten taitojen osa alueista; kommunikaatio, itsestä huolehtiminen, kotona asuminen, sosiaaliset taidot, yhteisössä toimiminen, itsehallinta, terveys ja turvallisuus, toiminnallisuus, oppimiskyky, vapaa-aika ja työ. Kehitysvammaisuus tulee ilmi ennen kahdeksaatoista ikävuotta. (Kaski, Manninen, Mölsä & Pihkala 2001, ) Virossa vammaisia lapsia pidettiin piilossa neuvostovallan aikana kodeissa tai heidät hylättiin vielä 1980-luvun lopullakin. Vammaisuus on ollut tabu, josta ei ole saanut edes kirjoittaa. Vuonna 1990 perustettiin tukiliitto, jonka tehtävänä oli kartoittaa vammaisten määrä ja parantaa heidän elämäänsä. Vuonna 1991 Viron itsenäistymisen myötä vammaispolitiikkaan ja lastenkotien toimintaan on pyritty saamaan muutoksia. Päämääränä on perheen kaltainen elämänjärjestely, tukihenkilön ja tukiperheen löytäminen lapselle. Mallia toimintaan on haettu esimerkiksi Suomesta. Vuonna 1991 kävi silloisen Internaattikodin johtaja tutustumassa suomalaiseen kehitysvammaisten opetukseen, kasvatukseen ja huolehtimiseen. Siitä seurasi halu muutokseen myös omassa laitoksessa Virossa. Virolaisen yhteiskunnan muutos tapahtuu kuitenkin hitaasti. Vammaiset ihmiset eivät ole yhteiskunnalle tuottavia yksilöitä ja näin ollen vähempiosaisten asioiden parantamissa ei ole pidetty kiirettä. Virossa on olemassa sosiaalihuoltolaki sekä Vammai

13 13 sen oikeudet, joiden kautta vammaispolitiikan uusia suuntia kehitetään. Vuonna 1991 Viro on hyväksynyt Yhdistyneiden kansakuntien Lapsen oikeudet sopimuksen. (Parkkari & Valkeejärvi 2000, ) Kaikilla lastenkodissa asuvilla lapsilla ei ole tietoa omista vanhemmista. Rovasti Kirsti- Maija Paanasen mukaan Lasnamaen Keskuksen asukkaista yhdeksän kymmenestä ei tiedä vanhemmistaan ja taustastaan mitään. Heille Lasnamaen Keskus on ainoa koti. Vasta nyt ollaan suunnittelemassa järjestelyjä, joissa aikuistuminen ei merkitsisi muuttamista toiseen laitokseen maaseudulle ja turvallisten ihmissuhteiden katkeamista. (Hänninen 2002, 3.) Lastenkoti on yhteisö, jossa siihen kuuluvien ihmisten välillä vallitsee pysyvä kasvotusten tapahtuva vuorovaikutus, Säännöllisesti toistuvat päivittäiset tapahtumat, viikoittainen rytmi, tietyt käyttäytymisen säännöt ja normiodotukset säätelevät elämää ja vuorovaikutusta lastenkodissa. Lastenkotiyhteisössä on selkeästi määritelty, missä yhteisön jäsenet voivat tehdä itsenäisiä valintoja. Lastenkoti kohdistaa yhteisönsä jäseniin odotuksia, joita se ei kohdista ulkopuolisiin. Lastenkodin tehtävä on pitää lapsesta ja nuoresta huolta. Kasvatusyhteisössä heillä on mahdollisuus tuntea kuuluvansa yhteisöön, harjoitella siinä vuorovaikutustaitojaan ja elämässä selviytymistään. Heillä on mahdollisuus samaistua yhteisön jäseniin ja etsiä tasavertaisen kanssakäymisen muotoja. (Kyrönseppä & Rautiainen 1993, )

14 14 5 KUMMI JA KUMMIN TEHTÄVÄT 5.1 Seurakunnan antama luottamustehtävä Kummi on lapsen kastetilaisuuteen osallistuva muu henkilö kuin lapsen isä tai äiti. Kummi on henkilö, jonka tulee huolehtia lapsen kristillisestä kasvatuksesta. (Nurmi 1998, 428.) Kummi on todistajana lasta kastettaessa. Kummius tarkoittaa kummina olemista. (Sadeniemi, 1988, ) Kummia ei voi myöhemmin vaihtaa eikä kummilta riistää tätä tehtävää kastetilaisuuden jälkeen (Halttunen ym. 2002, 278). Kummiksi pääsee rippikoulun käynyt konfirmoitu seurakunnan jäsen. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista ja antaa oikeuden päästä kummiksi. (Halttunen, Voipio & Pihkala 2002, ) Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelisluterilaista kirkon uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Lisäksi voidaan kummeiksi nimetä muihin evankelisluterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö. (Kirkkojärjestys 2, 17.) Vanhempien ja huoltajan tulee antaa lapsille kristillistä kasvatusta ja kirkon tunnustuksen mukaista opetusta. Kummien ja seurakunnan tulee tukea vanhempia tässä tehtävässä. (Kirkkojärjestys 3, 1.) Kummin tehtävänä on luoda luottamuksellinen suhde kummilapseen. Kummi pitää suhdetta yllä myös lapsen näkökulmasta. Sana kummi on tullut alkuaan ilmaisusta, joka on kuvannut kummia seurakunnan antamana äitinä tai isänä. Kummi on lapsen ystävä ja tukija, joka kantaa lasta rukouksin. Tehtävä määräytyy seurakunnasta käsin, jolloin kummi edustaa kristillistä seurakuntaa. Kummin oma esimerkki seurakunnan jäsenenä on hyvää kristillistä kasvatusta. Kummi seuraa ja tukee lasta kasteesta konfirmaatioon ja yhteiselle ehtoolliselle. (Lehtiö 1981, ) Kummius on seurakunnan antama luottamustehtävä. Kummit kutsuvat lasta seurakuntaan ja välittävät lapselle tunteen kuulumisesta Jumalan perheväen yhteyteen. Kummin tehtävä on olla läsnä lapsen elämässä. Hengellisenä tehtävänä on viedä evankeliumia eteenpäin, opettaa ja kertoa kristillisestä uskosta. Kummi on lapsen aikuinen kasvattaja. (Kujanpää 1988, 49 52; Huotari 1992, 118.)

15 15 Kastetilaisuudessa vanhemmat sitoutuvat yhdessä kummien kanssa antamaan lapselle kristillistä kasvatusta. Siihen kuluu luonnostaan perusturvallisuuden vahvistaminen. (Savolainen ym. 2000, 9.) Kirkollisten toimitusten kirjan kastekaavan mukaan kummeja kutsutaan vanhempien rinnalla pitämään huolta kummilapsesta, rukoilemaan kummilapsen puolesta ja osaltaan huolehtimaan siitä, että kastettava saa varttua seurakunnan yhteydessä. Tähän kummi sitoutuu ryhtyessään lapsen kummiksi. Kummia kehotetaan hoitamaan tehtäväänsä niin, että lapsi saa kummista itselleen elinikäisen ystävän. Jumalaa pyydetään siunaamaan kummeja tässä tehtävässä. (Kirkollisten toimitusten kirja 2001, 18.) Velvoituksena on eläminen Jumalan tahdon mukaisesti, rukoileminen kastetun lapsen puolesta sekä huolehtiminen kristillisestä kasvatuksesta (Lempiäinen 1985, 64). Kummina olemisessa on kysymys suostumisesta olemaan aikuinen kasvattaja. Kristillinen usko välittyy sekä aikuisten ihmisten ja kulttuuriperinnön kautta. Usko elämänvoimana luo parhaimmillaan rohkeutta, toivoa ja rakkautta. Yhteiset kokemukset kummin ja kummilapsen välillä antavat kummilapselle mahdollisuuden olla omana itsenään rakastettu ja arvostettu. Kummilapsi tarvitsee useita aikuisia ihmisiä lähelleen saadakseen kokemuksia, jotka ovat hänen elämänsä rakennuspilareita. (Luumi 1988, ) Kummi on kummilapsen vierellä kulkija. Vaikka Suomessa ei koskaan ole lailla velvoitettu kummeja huolehtimaan orvoista, käytännössä kummit ovat monesti ottaneet vastuuta, jopa adoptoineet lapsen. Kummi on nimetty henkilö lasta varten. Vanha sanonta lapsi tulee puolet kummiinsa kertoo kummin merkityksestä esikuvana. (Ahtiainen 2002, ) Piispainkokous asetti työryhmän syksyllä 2002 selvittämään kummiuden teologisia perusteita ja käytännön toteutumista kirkossa sekä tekemään ehdotuksia kummiuden vahvistamiseksi ja tukemiseksi. Työryhmä tiedostaa myönteisyyden, mikä liittyy kummiuteen tämän päivän Suomessa. Työryhmän puheenjohtaja Luoman mukaan kirkon tulisi nähdä valtavana voimavarana tukiverkosto, joka muodostuu kummeista kummilapsille ja heidän perheilleen. (Ijäs 2002, ) Helkomaan ja Hytösen (2001) opinnäytetyössä, Kummi -unohdettu voimavara käsitellään kummien käsityksiä kristillisestä kasvatustehtävästään ja seurakunnan tuesta. Tutkimus selvittää kummien käsityksiä kristillisestä kasvatustehtävästä, miten kristillistä

16 16 kasvatustehtävää toteutetaan ja mitä tukea odotetaan seurakunnalta. Tutkimustulokset osoittavat kummiuden olevan heille tärkeä ja mieluinen tehtävä. Osalle kummius on velvollisuus. Suurin osa kummeista kokee tehtävän kunniatehtäväksi eikä siitä voi kieltäytyä. Tärkeimmäksi asiaksi kristillisessä kasvatuksessa nousee kristillisten arvojen ja asenteiden opettaminen. Kristilliseen uskoon kasvattaminen, opettaminen turvautumaan Jumalaan, kristinuskon pääkohtien opettaminen sekä rukoileminen lapsen ja perheen puolesta ovat kummien mielestä tärkeitä. Kummit kertovat rukoilleensa kummilapsen puolesta ja lukeneensa heille kristillistä kirjallisuutta. Kummit mainitsevat ajan antamisen lapselle, keskustelut ja esimerkkinä olemisen tärkeäksi. (Helkomaa & Hytönen 2001, ) Hyvänä kummina oleminen ei vaadi suuria ajallisia tai taloudellisia ponnisteluja. Riittää, kun on aidosti kiinnostunut kummilapsesta ja muistaa aina välillä kysyä, mitä kummilapselle kuuluu. Kummin elämänpiiri ja asuinympäristö voivat poiketa kummilapsen omasta asuinympäristöstä, jolloin kummi voi tarjota lapselle uusia kokemuksia. Kummi ei ole lahja automaatti, vaan tärkeä aikuinen, joka tarjoaa lapselle elämisen mallin. Kummi on lapselle merkittävä aikuinen ystävä. Pitkä maantieteellinen etäisyys ei estä yhteyden pitoa. (Posti 2002, ) Kaskisen (2000) sanoittamassa laulussa pyydetään kummeille siunausta ja muistutetaan kummia tehtävästä, joka kestää halki elämän. Jumala, hyvyytesi on niin ihmeellinen, rajaton. Kun annoit hoivaan heikkojen, luomasi uuden ihmisen. Nyt siunaa lapsen kummeja ja ohjaa heitä, Jumala. Lahjoita lapsen ystävyys ja rakkautesi läheisyys. He saivat suuren tehtävän. Se kestää halki elämän. Suo voimaa päivään jokaiseen ja anna ilo sydämeen. (Kaskinen 2000, 127)

17 Kummien kokemuksia kummina olemisesta Suomessa ja maailmalla Nurmen (2000) mukaan kummius nähdään aikuisten suhteisiin liittyvänä asiana. Yhteydenpitovälineenä nähdään lahjat, vaikka ne eivät ole velvoite. Kummilapsi osaa arvostaa kummiaan jo siksi, että hän on lapselle valittu ja nimetty aikuinen ihminen. Nurmi etsii myös vastausta siihen, mikä on kummiuden merkitys, ja millainen yhteys kummilla ja kummilapsella on. Kummi on elämänvaihekummi, jonka merkitys vähenee lapsen elämänpiirin laajetessa kodin ulkopuolelle ja lapsen rakentaessa omaa sosiaalista verkostoaan. Mitään velvoitteita lapsella ei ole kummiaan kohtaan. Valmistujais- ja ylioppilasjuhliin tai häihin kutsuminen voidaan ajatella kummin palkitsemiseksi. (Nurmi 2000, 71-76, 93; Toivanen 2001, ) Parkkarin ja Valkeejärven (2000) tutkimuksessa, Kummius on kunniatehtävä, tavoitteena oli selvittää perinteistä kirkollista kastekummiutta kummin näkökulmasta. Tutkimukseen osallistuneet kymmenen kummia ovat Lasnamaen Keskuksessa kummilasten kummeja ja he ovat olleet vähintään viisi vuotta kummina. (Parkkari & Valkeejärvi 2000, ) Tutkimustuloksissa kummeja yhdistää pieksämäkeläisyys. Perinteet ja kristilliset arvot ovat tärkeitä. Kummit eivät koe olevansa erityisen uskovaisia ja he eivät osallistu normaalia aktiivisemmin seurakunnan toimintaa. Kummien mielestä on hyvä, että lapset ovat kastettu. Kummien mielestä heidän toimintansa on joiltain osin määriteltävissä vapaaehtoistyöksi. Kummius on heille kunnia-asia, joka antaa sisältöä elämään. (Parkkari & Valkeejärvi 2000, ) Parkkarin ja Valkeejärven (2000) mukaan kummilasten auttaminen on monelle kummille peruslähtökohta kummiksi ryhtymiselle. Kummit ymmärtävät sen, ettei kummilapsilla ole omia vanhempia. Kummeilla on ymmärrys Viron yhteiskunnallisista seikoista ja mitä se vaikuttaa elämään lastenkodeissa. Yhteinen leirikokemus on auttanut kummeja kummiksi ryhtymiseen. Leirikokemuksen jälkeen kummiksi ryhtyminen oli itsestään selvää. He haluavat viestittää virolaisille, että kehitysvammaisella lapsella on ihmisarvo. He haluavat viestittää perinteistä suomalaista kristillistä näkemystä virolaiseen yhteiskuntaan. (Parkkari & Valkeejärvi 2000, ) Parkkarin ja Valkeejärven (2000) mukaan kummit pitävät yhteyttä kummilapsiin tapaamisten ja postin välityksellä. Tapaamisten määrässä on eroja. Kummien mielestä

18 18 yhteistä aikaa on vähän, mutta laatu korvaa ajan määrän. Kummit viettävät aikaa kummilastensa kanssa, puuhailevat kodin askareiden ja arkisen yhdessä olemisen merkeissä. Kummien mielestä monellakaan lapsella ei ole kokemusta kodista. Kummien ja kummilasten ajan käyttöä tutkimuksessa jaotellaan virkistymiseen ja vapaa-ajasta nauttimiseen, mielekkääseen työhön ja leikkiin, selviytymiseen ympäristössä, ja toimintaan läheisten kanssa ja itsestä huolehtimiseen. Kummit haluavat tukea kumilastaan kokonaisvaltaisesti, antaa lapselle aikuisen mallin ja kodin lämpöä. Taloudellista apua he itse eivät pidä merkittävänä. Kummius on enemmän kuin rahan antamista, se on ajan antamista ja kodin avaamista. Kummit kokevat virolaisten kummilasten olevan lähempänä omaa lasta kuin kummilapset sen perinteisessä merkityksessä. Kummit ovat huolestuneita kummilastensa tulevaisuudesta. Mihin kummilapset joutuvat sitten, kun on aika lähteä lastenkodista? (Parkkari & Valkeejärvi 2000, ) Psykologi Punamäki on arvioinut Parasta Lapsille järjestön Auta Chilen lastakummitoiminnan vaikutuksia avunsaajien elämään. Punamäen tutkimuksessa arvioidaan kummitoiminnan vaikutusta avunsaajan kannalta, kun lapsuuden traumoista on kulunut vuotta. Lasten Maailman artikkelissa Punamäki lainaa erään tutkimukseen osallistuneen kaksikymmentävuotiaan pojan muistoja hellyttävistä kummin kirjeistä ja pojan tuntemuksista merten takaisesta kaukaisesta sukulaisesta. Pojalle oli tärkeä setä, joka oli kiinnostunut hänestä ja jokaisesta häntä koskevasta asiasta, vaikka tuo kummisetä ei ollut koskaan häntä tavannut. Punamäen mukaan kummi koetaan perheenjäseneksi, mertentakaiseksi ystäväksi, joka valvoo ja välittää. Kummi merkitsee ikään kuin henkistä lepopaikkaa epävarman elämän keskellä. (Simonen 1999, ) Punamäen tutkimuksessa oleville kummilapsille kummi oli tullut kummitoiminnan kautta, jolloin kummisuhde on erilainen kuin kristillisessä merkityksessä kummi.

19 19 6 PIEKSÄMÄEN MAASEURAKUNNAN KUMMIKOHDE Pieksämäen maaseurakunnan kirkkoneuvosto ( ) teki kirkkoherra Jouko Kotisalon esityksestä päätöksen ottaa Tallinnan kristillinen koulukoti Pieksämäen maaseurakunnan kansainvälisen diakonian kohteeksi. (Kirkkoneuvoston pöytäkirja 4/90, 25). Seurakunnan diakonian tarkoituksena on kristillisestä rakkaudesta johtuva hengellisen, ruumiillisen ja aineellisen avun antaminen hädänalaisille, ja se tulee kohdistua niihin, joita ei muulla tavoin auteta. Huomiota on kiinnitettävä unohduksiin jääneisiin ja vähemmistöryhmiin. (Salmelin & Lehtonen 1989, 7.) Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomuksissa vuosilta kerrotaan Pieksämäen maaseurakunnan ja kummikohteen välisestä yhteistyöstä. Ensimmäinen maininta oli Tallinnan kristillisen koulukodin toiminnan käynnistymisestä uutena työmuotona vuodelta 1990 (Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomus 1990, 9). Toimikunta perustettiin suunnittelemaan lastenleiriä, joka pidettiin suurelta osin vapaaehtoisin voimin (Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomus 1991, 12). Työryhmä jatkoi kokoontumisiaan ja neuvotteluja jatkoyhteyksistä ja koulukodin tarpeisiin vastaamisesta. (Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomus 1992, 16). Ensimmäinen maininta lasten ja kasvattajien vierailusta Pieksämäelle oli vuoden 1993 toimintakertomuksessa (Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomus 1993). Vuonna 1994 työryhmä suunnitteli ja toteutti kesäleirin. Leirinjohtajana oli Kirsti-Maija Paananen. (Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomus 1994, 11). Seuraavana vuonna 1995 toiminta vakiintuu retkiin ja vierailuihin yli Suomenlahden. Tietotaidon vaihto sekä hengellinen ja taloudellinen tukeminen jatkuivat. (Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomus 1995.) Pastori Kirsti-Maija Paananen toimi jäätyään eläkkeelle vapaaehtoistyössä Viron kehitysvammaisten keskuudessa. Hän on yhdyshenkilö joka vierailee laitoksissa ja pitää kaste- ja rippikouluopetusta. Vuodelta 1996 on ensimmäinen maininta siitä, että seurakunta muistaa jumalanpalveluksen esirukouksessa Kirsti-Maija Paanasta ja Tallinnan Kristillistä koulukotia (Pieksämäen maaseurakunnan toimintakertomus 1996, 11). Vuosikertomuksissa (Pieksämäen maaseurakunnan diakoniatyöstä vuosilta ) kerrotaan toiminnan vakiintumisesta esimerkkeinä seuraavia mainintoja. Retkiä tehtiin

20 20 yli Suomenlahden. Pieksämäen maaseurakunta tuki koulukodin nuorten tekemää retkeä Saarenmaalle ja seurakunnasta tehtiin retki koulukodin syntymäpäiville. Koulukodille järjestettiin huonekalukeräys. Sisälähetysseuran Erityisopistossa opiskeli kymmenen virolaista nuorta, joista yksi oli Tallinnan kristillisestä koulukodista. (Vuosikertomus 1996, 5.) Kertomuskaudella 1997 tehtiin seurakuntaretki koulukodin lasten konfirmaatiojuhlaan Viroon sekä useita kummien vierailuja ja rovasti Paanasen työmatkoja koulukodille. Kummilapsia oli Suomessa kummiensa luona. Kummilasten kesäretkiä tuettiin taloudellisesti. Erityisopistossa opiskeli kaksi virolaista nuorta. (Vuosikertomus 1997, 6-7.) Vuonna 1998 virolaisia nuoria osallistui kansainväliseen kehitysvammaisten kulttuuritapahtumaan Elämysten kautta osalliseksi Pieksämäellä. Mukana oli nuoria myös Imastun ja Karulan koulukodeista. Vieraita ohjaajineen oli 35. Syksyllä 1998 järjestettiin seurakuntaretki koulukodille. (Vuosikertomus 1998, 6-7.) Koulukodin lasten ja nuorten määrää nostettiin 50:stä 60:een. Koulu siirtyi osaksi Viron yleistä koululaitosta. Muutamilla nuorilla oli mahdollisuus saada asunto koulukodin ulkopuolelta palveluasunnoista. Keväällä 1999 järjestettiin matka kaste- ja konfirmaatiojuhlaan. Seitsemän lasta ja viisi nuorta konfirmoitiin. (Vuosikertomus 1999, 7.) Vuonna 2000 kutsuttiin 33 Tallinnan Kristillisen koulukodin nuorta Pieksämäelle Nuuvinniemeen kesäleirille. Leirin suunnitteluun ja toteutukseen osallistuivat kummien lisäksi seurakunnan vapaaehtoiset ja työtekijät. Marraskuussa 2000 tehtiin retki Koulukodin kymmenvuotisjuhliin. (Vuosikertomus 2000, 6-7.) Vuonna 2001 lasten kesävirkistystoiminnan tukeminen jatkui. (Vuosikertomus 2001, 7.) Keväällä 2002 pidettiin leiri Lasnamaen Keskuksen (huom. nimen muutos) kummilapsille Pilistveren pastoraatissa (leiripaikka) Virossa yhteistyössä kummien, kummilasten kotiseurakunnan Kaarlin seurakunnan kanssa. Leirin johtajana oli rovasti Paananen. Leirillä oli mukana Kaarlin seurakunnan pappi Jaak Aus. Leiriläisinä oli kaksikymmentä Lasnamaen Keskuksen nuorta, kaksi työntekijää sekä suomalaisia kummeja. (K- M. Paananen, Henkilökohtainen tiedonanto )

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA Onnittelut uuden perheenjäsenen vanhemmille! Odotus on päättynyt, ja hän lepää sylissänne. Toivottavasti kaikki on mennyt hyvin. Ja vaikka ei menisikään, Jeesus lupaa olla

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa

E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa E. Kaste seurakunnan jumalanpalveluksessa Kasteesta ja siihen valmistautumisesta ks. Lapsen kasteen kaava (1. A). Kun kaste toimitetaan seurakunnan jumalanpalveluksessa (messu, sanajumalanpalvelus, viikkomessu,

Lisätiedot

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä

Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kaste jumalanpalveluksen yhteydessä Kun kaste toimitetaan seurakunnan yhteisessä jumalanpalveluksessa, siihen liitetään tässä esitetyt kohdat. Saarnan jälkeen vanhemmat ja kummit siirtyvät kastettavan

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Opas kastejärjestelyihin

Opas kastejärjestelyihin Perheeseenne on syntynyt pieni vauva. Kotiseurakuntanne toivottaa teille onnea ja Jumalan siunausta lapsen syntymän johdosta. Tämän vihkosen kautta tahdomme auttaa Teitä kastejuhlan valmistelussa. Jyväskylän

Lisätiedot

päiväni jo luodut. Psalmi 139:13-16

päiväni jo luodut. Psalmi 139:13-16 Pyhä kaste Onnittelut... 4 Kasteesta sopiminen... 5 Miksi kastetaan?... 5 Nimeltä kutsuttu... 7 Kummin tehtävä... 7 Kasteen jälkeen... 8 Tervetuloa mukaan seurakuntaan... 8 Kastekynttilä kutsuu rukoukseen...

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Perhejumalanpalvelukset

Perhejumalanpalvelukset Perhejumalanpalvelukset 269 Johdantosanat Johdantosanojen alussa puhuttelun jälkeen kerrotaan päivän ja sen jumalanpalveluksen erityisluonteesta. Tämän vapaan osan merkkinä on käytetty seuraavassa kahta

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Kastekodin opas Perhon seurakunta

Kastekodin opas Perhon seurakunta Kastekodin opas Perhon seurakunta Kasteen merkitys KASTEEN KAUTTA KRISTITYKSI Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa ihminen liittyy kotipaikkansa paikallisseurakuntaan ja maailmanlaajuiseen

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa

Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2. Kastetilaisuus. Maskun seurakunnassa Käsivarret vahvemmat pienokaista kantavat, saakoot Herran kädet näin lasta hoitaa päivittäin. Virsi 218:2 Kastetilaisuus Maskun seurakunnassa Lämpimät onnittelut kotiseurakunnasta vauvanne syntymän johdosta!

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

KIRKKOHERRANVIRASTO Avoinna ma-pe klo 9-13 Hyvättyläntie 17, 21420 Lieto p. (02) 4894 146, fax (02) 4894 148 liedon.khranvirasto@evl.

KIRKKOHERRANVIRASTO Avoinna ma-pe klo 9-13 Hyvättyläntie 17, 21420 Lieto p. (02) 4894 146, fax (02) 4894 148 liedon.khranvirasto@evl. KIRKKOHERRANVIRASTO Avoinna ma-pe klo 9-13 Hyvättyläntie 17, 21420 Lieto p. (02) 4894 146, fax (02) 4894 148 liedon.khranvirasto@evl.fi www.liedonseurakunta.fi Virsi 218 Heinrich Albert 1640 / Ruotsissa

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

TERVEHDYS VASTASYNTYNEEN KOTIIN. Tuomme luokse Jeesuksen, rakkaan lapsen pienoisen. Hän saa turvan kestävän, kasteen lahjan elämän.

TERVEHDYS VASTASYNTYNEEN KOTIIN. Tuomme luokse Jeesuksen, rakkaan lapsen pienoisen. Hän saa turvan kestävän, kasteen lahjan elämän. TERVEHDYS VASTASYNTYNEEN KOTIIN Tuomme luokse Jeesuksen, rakkaan lapsen pienoisen. Hän saa turvan kestävän, kasteen lahjan elämän. virsi 218 HYVÄT VANHEMMAT Tervehdin teitä lapsenne syntymän johdosta.

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

KÄSI KÄDESSÄ. Leiripäivä kummeille ja kummilapsille Seinäjoen seurakunnassa

KÄSI KÄDESSÄ. Leiripäivä kummeille ja kummilapsille Seinäjoen seurakunnassa KÄSI KÄDESSÄ Leiripäivä kummeille ja kummilapsille Seinäjoen seurakunnassa Virpi Rinne Elina Takala Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Sosiaalialan koulutusohjelma

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

KASTETOIMITUS Lahdessa

KASTETOIMITUS Lahdessa KASTETOIMITUS Lahdessa Julkaisija: Lahden seurakuntayhtymän keskusrekisteri. Teksti: Riikka Ryökäs. Taitto: Sirkku Muhli. Kuvat: Viestintätoimiston kuva-arkisto. 2015 SISÄLLYSLUETTELO Vastasyntyneen vanhemmille

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin.

Tuomasmessun kulku. Messun aloitus. Alkusiunaus. Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Tuomasmessun kulku Ennen messun alkua on mahdollisuus yksityiseen rippiin. Messun aloitus Kirkossa vallitsee hiljaisuus. Messun alkua odoteltaessa lauletaan rukoushymnejä. Rukousalttareilla voi hiljentyä

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä

Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna. Pastori, seurakunnan johtaja Nuorisotyöntekijä Toimintakalenteri Marraskuu-Joulukuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Katekismus rukouksen apuvälineenä

Katekismus rukouksen apuvälineenä Katekismus rukouksen apuvälineenä On sanottu, että kaikista maailman katekismuksista Lutherin Vähä Katekismus on ainoa, jota voi rukoilla. Rukouksen näkökulma on katekismuksessa aivan keskeinen. Keskiajalla

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Opettajalle. RUKOUS JA VIRRET Tunnettuja rukouksia RUKOUS JA VIRRET. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Rukous ja rukoileminen

Opettajalle. RUKOUS JA VIRRET Tunnettuja rukouksia RUKOUS JA VIRRET. TAUSTATIETOA JA VINKKEJÄ Rukous ja rukoileminen RUKOUS JA VIRRET Tunnettuja rukouksia Isä meidän Herran siunaus Ruokarukous ennen ruokaa Opettajalle Kiitosrukous ruuan jälkeen Pöytärukous, joka voidaan laulaa Ystävä sä lapsien RUKOUS JA VIRRET TAUSTATIETOA

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa

Lisäksi ammattitaitoa täydennetään erilaisilla tehtävillä ja portfoliolla siltä osin kuin sitä ei voida tutkintotilaisuudessa osoittaa 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet suunnitellaan yksilöllisesti yhteistyössä

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.

Päiväohjelma 7.30 Aamupala 8.00 Harjoitukset 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11. Päiväohjelma 10.00 2x oppitunti (kaksoistunti tai 10-10.40/10.45-11.20) 11.30 Ryhmäkeskustelu 11.55 Kokoontuminen luokkaan ja ruokalaulu 12.00 Lounas 13.40 2x oppitunti (kaksoistunti tai 13.40-14.20/14.25-15)

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun

Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun Riparille 2013 Tervetuloa rippikouluun NASTOLAN SEURAKUNTA RIPPIKOULUINFO 2013 2/5 Ketkä vuorossa? Nyt on aika ilmoittautua rippikouluun. Rippikoulussa sinulla on mahdollisuus pohtia tärkeitä elämään ja

Lisätiedot

Hätäkasteen vahvistaminen

Hätäkasteen vahvistaminen Hätäkasteen vahvistaminen Tätä kaavaa käytetään lapsen hätäkastetta vahvistettaessa. Siinä noudatetaan kasteesta annettuja ohjeita. Aikuisen hätäkastetta vahvistettaessa käytetään nuoren ja aikuisen kasteen

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

OHJEISTUS SEURAKUNNALLE

OHJEISTUS SEURAKUNNALLE KASVUNKANSIO KASVUNKANSIO Kasvunkansio on kotona säilytettävä kansio, johon kerätään lapsen kasvuun liittyviä asioita, varsinkin kristillisen kasvatuksen kannalta. Kansiosta on tarkoitus tulla lasta ja

Lisätiedot