FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA

Transkriptio

1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

2 1 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2 1 TAUSTAA VISIO YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN PERUSEDELLYTYKSET TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN TASO JA LAITTEET V MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET OPPILAITOSTEN TIETOTEKNIIKAN KEHITYSTRENDEJÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KEHITTÄMISTAVOITTEITA KEHITYSNÄKYMIEN HUOMIOONOTTAMINEN STRATEGIASSA KÄYTTÄJIEN ODOTUKSIA 6 4 KEHITTÄMISKOHTEET VISIO JA VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMISEN PAINOALUEET JOUSTAVA JA YKSILÖLLINEN VERKKO-OPISKELU TIETOTEKNIIKAN KOULUTUS OPPIMATERIAALITUOTANTO - MEDIATUOTANTO VERKKOVIESTINTÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISSA NYKYISEN VERKKOPALVELUN SYNTY VERKKOPALVELUN RAKENNE INTRANET, INTERNET JA SÄHKÖPOSTI TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖOIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 15 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA 17 LIITTEET 17 STRATEGIATAULUKKO 18 OHJELMISTOLISENSSIT 20 MERJA LYYTIKÄINEN: VERKKO-OPETUS OPETUSSUUNITELMIEN TOTEUTUKSESSA JA OPPILAITOKSEN STRATEGIASSA 21 Viimeksi toteutuneita toimia ja kehittämisehdotuksia Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 2 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA 1.1 Visio Forssan ammatti-instituutin visio vuoteen 2015: ( alkaen) monialainen koulutustarjonta laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä haluttu opiskelu- ja työpaikka osaava ja motivoitunut henkilöstö aktiivinen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin toiminta taloudellista ja tuloksellista Arvomme vision mukaisiin tavoitteisiin tähdätessämme ovat asiakaslähtöisyys yksilöllisyys oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys yhteiskunnallinen vastuu yhteistyö Oppilaitoksen edellytetään vastaavan työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin paitsi määrällisesti myös laadullisesti. On ennakoitava työelämän tarpeita ja muutoksia: ammatillisen pätevöitymisen lisäksi on kehitettävä oppimisvalmiuksia, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekovalmiuksia, kehittämis-, yhteistyö- ja tiimityövalmiuksia, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä arvo-osaamista. Joustava siirtyminen työtehtävästä toiseen on myös tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian kehittäminen on osa Forssan ammattiinstituutin toimintastrategiaa. Hyvä strategia edellyttää muutostarpeiden ja uusien mahdollisuuksien tunnistamista, yhteisten päämäärien löytämistä, hyvää organisoitumista, toimivaa viestintää, uusia riittävästi resurssoituja hankkeita, arviointia, johdon tukea ja henkilöstön sitoutumista.

4 3 1.2 Yleiset lähtökohdat Kehitystrendit oppilaitoksissa Tietotekniikan kehitystrendit Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma OPM Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykytila Forssan ammattiinstituutissa Vaatimuksia kehittämiselle TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Toteutus Kehittämiskohteita Organisointi Hankkeita Rahoitus Valtakunnallisessa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa oli tärkeimpänä Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot hanke ja Opetushenkilöstön koulutus eli OPE-FI-hanke. Oppilaitosten on näiden mukaan tarjottava oppilailleen hankkeen osoittamat kansalaisten perustaidot. Opettajien osaamisella ja laajemmin koko oppilaitosyhteisön kehittämisellä turvataan tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeinen kokonaisosaaminen. Nämä edellyttävät oppilaitokselta opetussuunnitelmien tarkistamista ja henkilöstön kehittämisstrategian laadintaa. Kehittämiskohteita ovat mm. henkilöstön tietotekninen osaaminen ja motivoituminen, opetuksen kehittäminen monimuotoisemmaksi (opetussuunnitelmat), avoimet oppimisympäristöt ja yhteistyö muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. Henkilöstön koulutustarvetta on selvitetty jo aikaisemmin mm. keväällä 2003 tehdyn osaamiskyselyn avulla. Loka-marraskuussa vuonna 2004 toteutettiin opettajien itsearviointi koskien ope.fi I -tasoa. Kehittämistyön organisointi ja hankkeet edellyttävät myös rahoituksen suunnittelua.

5 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Tietotekniikan käytön perusedellytykset Henkilökunnan perustaitoja parannetaan ja pidetään jatkuvasti yllä koulutuksen ja opastuksen avulla. Kukin osaa omassa toiminnassaan tarvittavat tavallisimmat järjestelmät sujuvasti. Opiskelijoille annetaan vähintään perusvalmiudet tietotekniikan käytölle. Tämä toteutuu eri oppiaineiden, esim. äidinkielen ja ammatillisten aineiden tunneilla. Aloittain tietotekniikkaa sovelletaan monin eri tavoin, jolloin perustaidotkin tulevat käytyä läpi. Laitteisto saatetaan sellaiselle tekniselle tasolle, että kullakin koulutusalalla on käyttötarkoitukseensa nähden sopivat laitteet, eikä laitteiden puutteellinen taso ole esteenä tarvittavien järjestelmien käytölle. Huolehditaan siitä, että sekä perus- että jatkoopiskelijoilla on käytettävissään yhteiskäyttöisiä laitteita kohtuullisessa määrin. Atkluokkien varustelutasoa nostetaan. Verkkoyhteydet saatetaan toimiviksi koko oppilaitoksen piirissä riittävän nopeina, ja verkon toimintavarmuutta lisätään. (Toukokuussa 2005 Internet-yhteyden nopeus oli 10 Mbps, joka oli jaettu siten, että hallinnolla oli käytössä 6 Mbps ja oppilaspuolella 4 Mbps. Tammelan ja Liesjärven toimipisteistä oli 2 Mbps yhteys Forssan toimipisteeseen). Tukipalvelut ja laitehuolto järjestetään siten, että niiden saanti on selkeää ja nopeaa, tuki järjestetään sekä opiskelijoille, opettajille että muulle henkilöstölle ja sitä tarjotaan riittävästi myös etäkäyttötilanteissa. Yhteiskäyttöisten laitteiden huollon tarvetta vähennetään teknisin ratkaisuin. 2.2 Tietotekniikan käytön taso ja laitteet v Tällä hetkellä käytössä olevista atk-laitteista ja ohjelmista tehty yhteenveto on liitteenä. Viestintätekniikkaan kuuluvia muitakin laitteistoja ja järjestelmiä on sekä opetuskäytössä että henkilökunnan muussa viestinnässä: videolaitteet, intranet ja sähköposti. 3 MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Oppilaitosten tietotekniikan kehitystrendejä kyky käsitellä ja analysoida tietoa sekä ymmärtää asioita, edellyttää sopivia oppimisympäristöjä valinnaisuus, vaikuttaa tuloksiin sekä opintojen etenemiseen opetuksen sisältö ajan tasalla -> työelämä muuttuu ja odottaa osaajia monialaiset opinnot, kansainvälisyys ja yhteistyö eri oppilaitosten kanssa verkostot Oppilaitoksen ulkoinen kuva on tärkeä ja rahaa tarvitaan erilaisiin hankkeisiin myös ulkopuolelta. Henkilökunta ikääntyy. Pysyykö se tietotekniikan kehityksen matkassa? Tietotekniikan järkevä käyttö voi lisätä henkilöstön jaksamista.

6 5 3.2 Forssan ammatti-instituutin kehittämistavoitteita Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. laadun arviointi valinnaisuudet henkilöstön osaaminen oppimisympäristö työssäoppiminen kansainvälistyminen työelämäyhteydet yrittäjyys ammattikorkeakouluyhteydet oppisopimusjärjestelmän käyttö koulutuskeinona Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia asioita: asiantuntemus hyvät oppimisympäristöt, tarvittavat laitteet, ohjelmat ja tuki opetuksen kansainvälistäminen toiminnan laadun varmistaminen alueellisen osallistumisen ja tunnettavuuden lisääminen työelämäyhteyksien hoitaminen osaamisalueiden välisen synergian hyödyntäminen 3.3 Kehitysnäkymien huomioonottaminen strategiassa Sekä koulumaailman yleiset että Forssan ammatti-instituutin omat kehityssuunnat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan siten, että oppilaitosta kehitetään seuraavanlaisten toimenpiteiden avulla: etäisyyksien poistaminen etäopetuksen avulla opetuksen laadun parantaminen käyttämällä asiantuntijoita etäyhteyksien välityksellä osallistuminen virtuaalihankkeisiin ja verkosto-opiskeluun kansainvälisen yhteistyön lisääminen kirjasto- ja tietopalvelujen käytön kasvu ja tiedon välitystapojen muuttuminen uusi oppimisympäristöjen kehittäminen esim. kirjasto- ja tietopalveluiden yhteyteen tiedonhaun siirtyminen loppukäyttäjille imagon ja tiedottamisen parantaminen Strategian kehittelyssä ovat pohjana oppilaitoksen yleisen kehittämisen suuntaviivat. Lisäksi on mietitty sitä, millä tietoteknisillä ja tietohallinnon keinoilla voidaan tukea tavoitteiden saavuttamista. On löydettävä kokonaisuuksia, joihin tietotekniikan keinoin voidaan vaikuttaa. Näille kokonaisuuksille on hahmoteltava konkreettisia kehittämishankkeita tai niitä käytetään lähivuosina suunniteltavien hankkeiden pohjana. Tietotekniikan muutokset ovat niin nopeita, että niiden ennakointi pitemmällä aikavälillä on vaikeaa. Yksi uuden tietotekniikan käyttöä rajoittava tekijä on rahoituksen saanti. Kaikkea uutta ei voida saada käyttöön heti, vaan on lähdettävä perustasosta ja laitettava muut hankinnat tärkeysjärjestykseen. Johdonmukaisuus on tärkeää tietotekniikan käytön kehittämisessä.

7 6 3.4 Käyttäjien odotuksia Forssan ammatti-instituutin opettajille tehdyn osaamiskyselyn vastauksista kuvastuu tietototekniikan käyttäjien kokemukset tietotekniikan tasosta FAI:ssa. Koulutus- ja kehittämistarpeita nähtiin seuraavissa seikoissa: sovellusohjelmien käyttö: skannaus ja kuvankäsittely sekä esitysgrafiikkaohjelmat lähiverkon käyttö oppimateriaalien löytäminen ja käyttö internetin hyväksikäyttö opetuksessa (myös materiaalin tuottaminen) tietoa tietotekniikan käytön mahdollisuuksista puuttuu tietoteknisen osaamisen taso vaihtelee, etenkin henkilökunnan koulutusta on lisättävä ja tarjottava säännöllisesti, motivointia koulutukseen lisättävä yleisten tietojärjestelmien käyttö vaivattomammaksi Vastausten perusteella tietotekniikan käytön perusedellytyksiä on vielä parannettava.

8 7 4 KEHITTÄMISKOHTEET. 4.1 Visio ja verkko-opetuksen kehittämisen painoalueet Opetushallituksen asettama työryhmä pohti verkko-opetuksen kehittämistä ja vakiinnuttamista lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Seuraava tiivistelmä on tehty työryhmän julkaiseman raportin pohjalta. (Lihavoinnit PS) Virtuaaliopetukseen liittyvä termistö on vakiintumatonta. Puhutaan verkko-opetuksesta, verkko-oppimisesta, virtuaaliopetuksesta, e-oppimisesta, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävästä opetuksesta, verkkopohjaisesta opiskelusta jne. Työryhmän mielestä sen toimeksiantoa parhaiten kuvaava termi on verkko-opetus. Verkko-opetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntävää opetusta. Se sisältää sekä tietoverkon avulla tapahtuvan että videoneuvotteluna annettavan opetuksen. Verkko-opetus on olennainen osa monimuoto-opetusta ja keskeistä siinä on oppimisprosessin ohjaus. OPH:n työryhmä määritteli toimeksiantonsa mukaisesti verkko-opetuksen sekä muun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vision ja kehittämisen painoalueet. Tavoitteena on, että ne toteutuvat mahdollisimman laajasti vuoteen 2007 mennessä ja toimintaa ohjataan niiden suuntaisesti kaikilla tahoilla. Visio 2007 Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta ja muuta koulutusta sekä vapaata sivistystyötä. Visio toteutuu, kun koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset toimivat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. opetushallitus koordinoi ja luo edellytyksiä aihe-, aine- ja alakohtaisten verkostojen toiminnalle tukemalla verkostoitumista ja luomalla kumppanuuksia sekä kehittämällä valtakunnallisia palveluja. opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen järjestäjien käytettävissä on joustavat ja laadukkaat verkko-opiskelun palvelut, jotka toimivat alueellisesti ja valtakunnallisesti yli oppilaitosmuotojen ja -rajojen. Työryhmän mielestä verkko-opetuksen toteuttamisessa tarvitaan seudullisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja. Jotta oppilaitokset voivat tarjota laadukasta verkko-opetusta, opettajien käytössä tulee olla pedagogisia ja teknisiä tukipalveluita. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten verkostoissa on sovittava opintojen toteuttamisesta ja yhteisistä tukipalveluista (sisältää koko opintojen järjestämisprosessin). Olennaisia ovat verkkoopintopalvelut ja opinto-ohjauksen palvelut, jotta jokaisella opiskelijalla ja kansalaisella on mahdollisuus suunnata opintojaan ja syventää osaamistaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi opettajien ja opiskelijoiden käytössä tulee olla luokiteltu oppimateriaali- ja ideapankkipalvelu.

9 8 4.2 Joustava ja yksilöllinen verkko-opiskelu Verkko-opetuksen laajentaminen ja vakiinnuttaminen luo joustavia ja yksilöllisiä opiskelumahdollisuuksia kaikille ajasta, paikasta ja iästä riippumattomaan opiskeluun. Verkkoopetus ei ole itsetarkoitus, vaan se tukee ja täydentää lähiopetusta ja mielekästä oppimista. Opintojen muoto voi vaihdella koulumuodosta ja opetettavasta aiheesta riippuen. Pääosin verkko-opetus on monimuotoista opetusta, joka voi sisältää verkkoopetuksen lisäksi lähiopetusta tai työssäoppimista. Tavoitteena on, että verkko-opetus auttaa räätälöimään opintoja yksilöllisiin tarpeisiin. Opiskelija tarvitsee kattavan ja selkeän ohjausjärjestelmän HOPSin laatimiseen, verkkotarjonnan hyödyntämiseen ja verkko-opiskeluun. HOPSin toteutumista helpottavat joustavat ja riittävän väljät opetussuunnitelmat ja tutkintojärjestelmät, verkko-opetusta tukeva opinto-ohjaus sekä verkostoitumista edistävät rahoitus- ja organisaatiomallit. HOPSin toteutuminen edellyttää ennen muuta opiskelijalähtöistä ja joustavaa toimintakulttuuria. Työryhmän mielestä tulisi kehittää myös peruskoululaisille mahdollisuuksia opiskella joitakin opintoja toiselta asteelta ja toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuksia ottaa opintoja ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta. Opetushenkilöstön koulutus Verkko-opetuksen vakiinnuttaminen edellyttää voimakasta panostusta rehtorien ja muun opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen, koska koko toimintakulttuuri muuttuu. Verkostomainen toiminta edellyttää siirtymää pois koulumaisuudesta avoimiin oppimisympäristöihin. Opettajan työnkuva muuttuu olennaisesti, mikä edellyttää uutta johtajuutta ja osaamisperustaisen ajattelutavan korostumista. Opettajien peruskoulutuksessa huolehditaan siitä, että jokaisella opettajaksi valmistuvalla on omakohtaisia kokemuksia verkko-opiskelusta, verkko-opetuksen ja -ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta, sekä ajankohtaista tietoa erityisesti oman substanssialan verkko-opetuksesta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksena tarjotaan valtion tukemaa verkkoopetuksen pedagogista ja organisatorista koulutusta. Siirrettävyyden takaamiseksi täydennyskoulutuksessa pyritään siihen, että koulutus tapahtuu opettajien omassa toimintaympäristössä sekä fyysisissä että verkkoympäristöissä. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknisten ja verkkopedagogisten taitojen kehittämiseksi Opetushallitus tuottaa täydennyskoulutusmateriaalia verkkoon opettajankoulutuksen ja itseopiskelun tueksi.

10 9 Koulutuksen järjestäjät Oppilaitokset Koulutuksen järjestäjien on luotava uusi, jaettuun asiantuntijuuteen ja verkostoitumiseen perustuva toimintakulttuuri ja sitouduttava koulutuspalveluiden tarjoamiseen verkossa. Tämä edellyttää nykyistä joustavampia työ- ja opetusjärjestelyjä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on oppilaitoskohtaisten tietostrategioiden kirjoittamisen tukeminen ja resurssien turvaaminen niiden toteuttamiseksi sekä toteutuksen ja sen pedagogisen laadun seuranta ja valvonta. Verkko-opetuksen laadukas tarjoaminen edellyttää, että henkilöstö on siihen koulutettu. Tämä koskee niin eri oppiaineiden ja alojen opettajia kuin opinto-ohjaajia ja rehtoreitakin. Myös verkko-opetukseen liittyvien, työaikoja, korvauksia ja tekijänoikeuksia koskevien sopimusten tulee olla kunnossa. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että verkko-opetusta ja -opiskelua varten on varattuna tarkoituksenmukaiset tilat, laitteet ja ohjelmat. Teknisen tuen järjestäminen ja tietoturvasta huolehtiminen ovat koulutuksen järjestäjän vastuulla. Koulutuksen järjestäjä vastaa tietostrategian laadinnasta ja toteutukseen varattavista resursseista sekä joustavista työ- ja opetusjärjestelyistä. Koulutuksen järjestäjä seuraa ja valvoo oppilaitoskohtaisten tietostrategioiden toteutumista ja huolehtii siitä, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on pedagogisesti mielekästä ja että tietostrategiat integroituvat paikallisiin opetussuunnitelmiin. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten käytössä on riittävästi perinteisiä ja digitaalisia perusoppimateriaaleja ja verkkoopetuksen ja -opiskelun mahdollistavia ja sitä tukevia oppimisalustoja ja muita verkkosovelluksia. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten laitekanta vastaa valtakunnallista suositusta ja oppilaitosten käytössä olevat tietoliikenneyhteydet noudattavat valtakunnallisia tavoitteita ja tukevat näin verkko-opetuksen laadukasta toteuttamista. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten käytössä on riittävä pedagoginen ja tekninen tuki verkko-opetuksen järjestämiseksi. Oppilaitoksen henkilöstön tulisi hyödyntää pedagogisesti laadukkaan ja mielekkään verkko-opetuksen ja -ohjauksen menetelmiä sekä niissä tarvittavia laitteita ja välineitä. Oppilaitosten opetussuunnitelmien tulisi sisältää vaihtoehtoisia suoritustapoja ja tarjota verkko-opintoja yhteistyössä toisten oppilaitosten kanssa. Verkko-opetuksen ja - opiskelun suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset oppijat.

11 10 Rehtori vastaa siitä, että Opiskelijat oppilaitoskohtaiset tietostrategiat nivotaan osaksi opetuksen kehittämistä ja opetussuunnitelmia. opiskelijoilla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta. oppilaitos on jonkun virtuaaliverkoston jäsen. tarkoituksenmukaiset kumppanuudet ja yhteistyösuhteet kartoitetaan verkko-opetuksen taloudelliseksi ja tehokkaaksi toteuttamiseksi. laitteiden sijoittelussa ja saavutettavuudessa otetaan huomioon niin ryhmä- kuin yksilöopiskelun tarpeet. oppilaitoksen henkilökunnan verkko-opetukseen liittyvä osaaminen kartoitetaan ja tuetaan henkilöstön täydennyskouluttautumista. Opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan perustaidot on varmistettava. Toisella asteella tieto- ja viestintätekniikan taitoja syvennetään perustaidoista oman alan ja oppiaineiden vaatimalla tavalla. Opiskelijalta edellytetään verkko-opiskelun vaatimaa aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja vastuuta omista opinnoistaan. Mahdollistetaan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukainen opiskelu. Varmistetaan muualla hankitun osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen. Opiskelijalla on käytettävissään verkko-opiskeluun tarvittavat välineet ja yhteydet. Opiskelijalla on verkko-opetuksen ja oman alansa ja opiskelemiensa aineiden vaatimat syventävät tieto- ja viestintätekniikan taidot. Opiskelija hallitsee verkko-opetuksessa tarvittavan opiskelutekniikan ja -asenteen. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita aineita ja kursseja oman oppilaitoksen ulkopuolelta. Varmistetaan joustavat opintojen järjestelyt erityistilanteissa, kuten ulkomailla tapahtuvan oleskelun, sairauden aikana sekä kurssien itsenäisempi suorittaminen vaihtoehtoisin menetelmin. (Lähde luvuissa 4.1 ja 4.2: VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMINEN JA VAKIINNUTTAMINEN lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Työryhmän raportti Opetushallitus) 4.3 Tietotekniikan koulutus Käyttöalue Hyödyt kaikille opiskelijoille tietotekniikan peruskoulutusta ja koulutusalan ammatillista tietotekniikan koulutusta, joka siis suunnataan koulutusohjelmien mukaan henkilökunnan ja opettajien tietotekniikan käyttötaidot kuntoon ulkopuolisille täydennyskoulutusta Koulutuksen lisääminen on ehdoton edellytys tietotekniikan tehokkaammalle hyväksikäytölle. Opiskelijoille annettava koulutus edistää kaikkea muuta koulutusta ja opiskelijan mahdollisuuksia selvitä hyvin nykyisissä opinnoissaan ja myöhemmin jatko-

12 11 opinnoissaan. Tietotekniikan täsmäkoulutusta ja esim. kirjaston antamaa tiedonhakukoulutusta olisi edullista kehittää rinnakkain. Henkilöstön tietotekniikan käyttötaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hyvästä tietotekniikasta ei ole hyötyä, jos sitä ei osata käyttää. Usein osaaminen saattaa olla hyvin pinnallista. Mitä paremmin henkilöstö osaa itsenäisesti käyttää laitteita sitä vähemmän tarvitaan käyttötukea. Kokonaan koulutus ei voi kuitenkaan poistaa henkilökohtaisen opastuksen tarvetta. Ulkopuolisille annettava täydennyskoulutus lisää alueen mahdollisuuksia käyttää hyväksi oppilaitosten ja yleensä tietoyhteiskunnan tarjoamia palveluita. Edellytykset Tällä hetkellä opiskelijoiden koulutuksesta vastaavat eri koulutusalat. Henkilöstökoulutuksesta ja ulkopuolisten koulutuksesta vastaavat tahot tulee määritellä pitemmällä tähtäimellä opetuksen organisoinnin jatkuvuuden takaamiseksi. 4.3 Oppimateriaalituotanto - mediatuotanto Käyttöalue Sekä opettajat että opiskelijat voivat tuottaa oppimateriaalia oppilaitoksen sisällä tai yhteistyöprojekteissa. Se voi olla oppimateriaalien tuotantoa monimuoto-opetukseen ja verkkoihin multimediatuotantoa digitaalisia opetusaineistoja elektronisin menetelmin tuotettuja julkaisuja Hyödyt Opetusministeriö painottaa tietostrategiassaan erityisesti pedagogisen ja kulttuurisen sisältötuotannon tärkeyttä. Yhteistyö- ja kehittämisprojektit ja verkostoituminen ovat mahdollisia esim. virtuaalikouluhankkeissa. Edellytykset Sisältötuotannossa tarvitaan sekä ao. opetusalan että tietotekniikan asiantuntijoiden panosta ja lisäksi opetusmenetelmien asiantuntemusta. Mediapainotteisen kasvatuksen asiantuntemus puuttuu ja opettajien koulutus esim. OPE.FI III-tasolle on tarpeen. Julkaisujen tekeminen painotuotteet ja verkkojulkaisut - edellyttävät yhtenäistämisohjeita ja laatutietoisuutta. Graafisessa suunnittelussa ja julkaisujen tuotannossa on käytettävä julkaisu- ym. alan asiantuntemusta ja tekijänoikeusasioissa oikeustieteiden asiantuntemusta. Oppimateriaalituotannon aloittaminen vaatii kaikkien näiden osapuolten yhteistyötä ja konkreettisia tuotantohankkeita. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä syntyvän oppimateriaalin käyttöoikeus on selvitettävä ja tehtävä asianmukaiset sopimukset korvausten maksamisesta tekijöille.

13 Verkkoviestintä Forssan ammatti-instituutissa Nykyisen verkkopalvelun synty Keväällä 2003 koulutusalajohtajaksi ja sisäisestä viestinnästä vastaavaksi henkilöksi valittu Pekka Santakivi alkoi yhdessä hämeenlinnalaisen Ambientia Oy:n kanssa kehitellä internetin ja intranetin yhdistelmää, FAI:n verkkopalvelua, jota olisi helppo päivittää henkilökunnan omin voimin. FAI:ssa oli käytössä viestintäosastolla opinnäytetyönä laaditut kotisivut, joiden ajan tasalla pitäminen oli kuitenkin hankalaa ja monimutkaista. Se vaati henkilön, joka osasi käyttää Dreamweaver-ohjelmaa, tiesi salasanat, oli käytettävissä ja halukas tekemään muutoksia sivuille niiden vanhetessa. Tämä ei onnistunut ja sivuilla vilisi väärää tietoa, mikä etenkin rekrytoinnin aikana on jopa vahingollista. Santakivi esitteli hanketta johtoryhmässä kesäkuussa ja sai luvan jatkaa. Kesän 2003 aikana hän lähetti vanhojen kotisivujen ja myös käytössä olleen intranetin sisällön Treepadohjelman avulla uudelleen järjesteltynä ja noin 600 digitaalista valokuvaa Hämeenlinnaan, jotta Ambientia pääsi tekemään mallisivut ja ulkoasuehdotukset. Sähköpostin, puhelimen, CD-levyjen ja parin Hämeenlinnan-matkan avulla verkkopalvelu rakennettiin siten, että sivut voitiin julkaista ennen joulua. Tekninen toteutus tehtiin Ambientia Oy:ssä, mutta sisällön suhteen vuorovaikutus oli jatkuvaa. Sitten oli vuorossa päivittäjien koulutus ja henkilökunnan kanssa tapahtuva kehitysyhteistyö, joka jatkuu edelleen. Kotisivut ovat olleet ahkerassa käytössä varsinkin yhteishaun aikaan. Seuraavan sivun kaavioista näkyy, miten verkkopalvelun käyttö on lisääntynyt vuosina

14 Verkkopalvelun rakenne Verkkopalvelu jakaantuu yleiseen internet-osaan, joka on näkyvillä osoitteessa Aloitussivulla voi kirjautua intranetiin joko henkilökunnan tai opiskelijoiden tunnuksilla. Henkilökunnan tunnuksilla näkyy myös opiskelijoiden intranet, mutta opiskelijat näkevät intranetistä vain osan, eli pöytäkirjat, henkilökunnalle suunnatut ohjeet, talousarvio ja sisäiset tiedotteet ovat vain henkilökunnan nähtävissä, koska on katsottu, etteivät opiskelijat tarvitse kaikkea samaa tietoa kuin henkilökunta. Opiskelijoiden intranetiin tai internetin puolelle lisätään erillisiä sivustoja verkko-opiskelua ja materiaalin jakamista varten. Kävijämäärät

15 Intranet, internet ja sähköposti Päämäärä intranet internet sähköposti Intranet on oppilaitoksen sisäisen viestinnän keskeinen väline: ajantasainen tiedon lähde, työväline ja vuorovaikutteinen kanava. Toimintalinja Internet on opiskelijoille, yhteistyötahoille, työpaikoille ja kaikille FAI:sta kiinnostuneille keskeinen tietoa ja palveluja sisältävä, vuorovaikutteinen vaikuttamisen kanava, asioinnin väline ja keskeinen rekrytoinnin ja oppilaitosmarkkinoinnin keino. intranet internet sähköposti Kaikki henkilöstön kannalta olennainen tieto julkaistaan intranetissä. Toiminnalliset tavoitteet Internetissä julkaistaan kaikki oppilaitosta ja sen palveluja koskeva olennainen tieto vähintään suomen kielellä. Internetpalveluja kehitetään ja niistä tiedotetaan tehokkaasti. Sähköposti on päivittäinen, hallittu sisäisen ja ulkoisen viestinnän väline työtehtävissä. Sähköpostilla hoidetaan nopea, lyhyt, yhdelle henkilölle tai rajatulle joukolle tarkoitettu viestintä. intranet internet sähköposti Tieto siirretään intranettiin samalla, Oppilaitoksen internetsivut teh- Henkilökuntaa koulutetaan sähdollisimman kun se tuotetaan ja mahdään tunnetuiksi henkilöstölle ja köpostin monipuolisessa käy- lähellä tiedon tuottajaa. Koko oppilaitoksen henkilökunta tuntee oma toimialaansa koskevat intranetsivut. Sekä intranetin käyttäjien, tiedon tuottajien muille käyttäjille. Internetsivuista kehitetään keskeinen viestinnän ja oppilaitosmarkkinoinnin väline. Seurataan verkkoviestinnän uusia tekniikoita ja tössä. Jokainen sähköpostia käyttävä työntekijä hallitsee sähköpostin käytön ja sähköpostikäyttäytymisen. että päivittäjien koulutusta valitaan oikeat työkalut oikeisiin lisätään. tehtäviin. Hyödynnetään saatu palaute. Seuranta/arviointi intranet internet sähköposti Seurataan palautetta. Internetin käytöstä otetaan kuukausittain tilastot kävijämääristä ja palveluiden käytöstä. Tehdään kyselytutkimuksia sekä internetin kautta että muulla tavoin. Henkilöstön koulutusta ja resurssien riittävyyttä tarkkaillaan. Kirjasto- ja tietostrategiaryhmä raportoi oppilaitoksen johdolle vuosittain verkkoviestinnän kehittymisestä.

16 Tietojärjestelmien kehittäminen Opetuskäytön lisäksi on tarvetta kehittää seuraavia perustoimintoja tukevia keskeisiä tietojärjestelmiä: 1 Kirjasto * Tiedonhakukoulutukset opetussuunnitelmaan 2 Henkilöstöhallinto * Elektroniset lomakkeet kaikkien saataville * Tiedottaminen, vuorovaikutus, intranetin kehittäminen 3 Opetushallinto * Opinto-ohjaus ja Winha * Kansainväliset yhteydet * Työssäoppimispaikkarekisteri tai -luettelo 4 Asiakirjahallinto * Intranetin hyväksikäyttö, lomakkeet, sähköinen laskutus 5 Viestintä * Ulkoinen ja sisäinen viestintä (verkkopalvelun jatkuva kehittäminen) 4.7 Tietojärjestelmien käyttöoikeudet ja velvollisuudet Peruskäsitteet Forssan ammatti-instituutin tavoitteena on tarjota henkilökunnalleen hyvät mahdollisuudet tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käyttöön. Hyvien työskentelyolojen takaamiseksi on tarpeen noudattaa sääntöjä, joiden tarkoituksena on määritellä käyttäjille ja ylläpitäjälle heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkien FAI:n hallinnassa oleviin tietokonejärjestelmiin ja tietoliikenneverkkoihin. Säännöt perustuvat seuraaviin yleisperiaatteisiin: kaikilla tulee olla mahdollisuus asialliseen käyttöön muille ei saa aiheuttaa haittaa yksityisyyden suojaa pitää kunnioittaa. Pääkäyttäjän oikeudet ja velvollisuudet Järjestelmien (NT-palvelin ja sähköposti) pääkäyttäjällä on velvollisuuksiensa hoitamiseksi lupa valvoa, rajoittaa ja säädellä tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen käyttöä ja sekä tarvittaessa kopioida, siirtää, poistaa tai lukea koneissa tai verkossa olevaa tietoa. Pääkäyttäjällä on salassapitovelvollisuus luottamuksellisten tietojen suhteen. Mitään järjestelmän käytön seurannan tai ylläpidon yhteydessä saatua tietoa ei saa väärinkäyttää. Erityisesti pääkäyttäjä sitoutuu olemaan paljastamatta kenellekään tehtävänsä ja asemansa vuoksi tietoonsa saamiaan muiden käyttäjien yksityisasioita. Pääkäyttäjällä ei ole yleistä oikeutta lukea tai muuten käsitellä toisten käyttäjien omistuksessa olevia tiedostoja. Pääkäyttäjällä on kuitenkin oikeus käsitellä tiedostoja, jos käyttäjä on antanut siihen luvan.

17 16 Pääkäyttäjä säilyttää käyttäjätunnusanomukset Pääkäyttäjällä on erilaisten lokitiedostojen avulla mahdollisuus seurata käyttäjien toimenpiteitä ja käynneistä järjestelmässä. Seurattavia lokitiedostoja ovat: palomuuri (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä ja FSP:n edustajalla) sähköposti (lukuoikeus FSP:n edustajalla) NT-palvelin (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä). Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet NT-palvelin Sähköposti Käyttäjän on anottava käyttäjätunnusta työsuhteen alkaessa pääkäyttäjältä käyttäjätunnuslomakkeella Kaikki käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia ja jokaisen tulee aina käyttää omaa nimeään ja käyttäjätunnustaan. Käyttäjän tulee tuntea vastuunsa järjestelmien käytöstä ja ottaa huomioon muut järjestelmän käyttäjät. Omien ohjelmien asentaminen oppilaitoksen koneisiin on kielletty. Jokaiselle käyttäjälle on perustettu oma henkilökohtainen käyttäjätunnus, joka on muotoa etu- ja sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o- kirjaimilla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla järjestelmä vaatii oletussalasanan vaihdon. Käyttäjälle on tehty kotihakemisto H-asemalle omalle käyttäjätunnukselle hakemisto, jonne käyttäjä saa tallettaa omia tiedostojaan ja johon vain ko. käyttäjällä on käyttöoikeus. Tiedostojen tallentamisella kotihakemistoon saavutetaan seuraavia etuja: tiedostot ovat käytettävissä kaikilta hallinnon työasemilta kotihakemistoista otetaan varmuuskopio joka yö C-asemalla olevia tiedostoja pystyy lukemaan kuka tahansa käyttäjä vastaamalla peruuta salasanakyselyyn. Pääkäyttäjä tekee sähköpostit työntekijän työsuhteen alkaessa. Sähköpostin käyttäjätunnus on sama kuin NT-palvelimen käyttäjätunnus. Sähköposti on muotoa Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o-kirjaimilla. Työnantajalla ja työntekijällä ei ole oikeutta lukea kenellekään toiselle osoitettua sähköpostia. Pääkäyttäjällä on oikeus lukea työntekijälle lähetettyä tai hänen lähettämiään sähköpostiviestejä saatuaan suostumuksen tai sovittuaan etukäteen lukemisesta. Mikäli epäillään tai on olemassa näyttöä väärinkäytöksistä pääkäyttäjällä on oikeus seurata työntekijän sähköpostiliikennettä.

18 17 Työntekijän työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättyessä työntekijä poistaa tarpeettomat tiedostot kotihakemistostaan. Tarpeelliset tiedostot jätetään kotihakemistoon, josta pääkäyttäjä siirtää ne eteenpäin. Sähköpostiosoite poistetaan yhden kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Ko. ajan aikana työntekijän sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit poistetaan lukematta niitä. Viestien lähettäjille lähetetään automaattisesti seuraavanlainen viesti Tavoittelemanne henkilö ei ole enää Forssan ammatti-instituutin palveluksessa. Tärkeissä asioissa voitte ottaa yhteyttä puhelimitse FAI:n keskukseen tai sähköpostilla osoitteeseen 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA Kirjasto- ja tietostrategiaryhmän tehtävänä on seurata tämän strategian toteutumista ja edistää sitä aktivoimalla hankkeita, joilla sitä toteutetaan. Aloitettujen hankkeiden toteutumista seurataan. Vuosittain tehtävien toimintasuunnitelmien yhteydessä strategia tarkistetaan ajan tasalle. LIITTEET Strategiataulukko Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys Ohjelmistolisenssit Verkko-opetus opetussuunnitelmien toteutuksessa ja oppilaitoksen strategiassa

19 18 STRATEGIATAULUKKO Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille Näkymä Oppilaitoksen tasolla Opettajan tasolla Opiskelijan tasolla Opetussuunnitelmien tarkistusta Uusittu atk-luokkia 2/vuosi Hyvä tekniikka verkkoopiskeluun ja tuki kunnossa Pedagoginen tuki kunnossa Tietostrategia päivitetty v loppuun mennessä Perustaidot kaikilla 30 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 12 %:lla III-tason taidot Opettajat ajan tasalla uuden tekniikan käytössä Opiskelijalla on ammatin vaatimat perustaidot, jotka vaihtelevat koulutusohjelmittain Tietotekniikkapainotteisissa koulutusohjelmissa opiskelijat osaavat käyttää verkkoa opiskeluympäristönä ja esittää opintoihin liittyviä tuotoksiaan verkossa. Opiskelijat osaavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opinnäytetöiden esittämisessä Tiedonhallintataidot 1 ov opetussuunnitelmaan. Informaatiolukutaidon määritelmä (osaamistavoitteet) opsiin ja laatukäsikirjaan. ATK-luokkien uusiminen jatkuu, 2 3/lukuvuosi Kotisivuja päivitetään jatkuvasti, myös teknisesti vastaamaan uudistuksia 35 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 20 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa 1 ov opinnoista verkkoympäristössä. Uusia verkkokursseja kehitetään eri aloille yhteensä 5 6 ov:n verran. Yhteysmahdollisuudet kotoa lisääntyvät verkkopalvelun kehityksen myötä Verkko-oppimisalusta otetaan käyttöön. Verkkokursseja tarjotaan muille oppilaitoksille, esim. lukiolle ja peruskouluille. 45 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 25 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelu verkkoympäristössä on yleisesti käytössä eriyttämisen ja tukiopetuksen keinona Mahdollisuus suorittaa verkkokursseja eri oppilaitoksissa. TVT = tieto- ja viestintätekniikka

20 19 Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys Taso tarkoittaa koneen nopeutta. A= tehokas työasema, B= kohtalainen työasema, C= hidas työasema, D= kannettava tietokone. Taso Henkilökunta Oppilaat Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä AOL Asuntola A B C D Auto A B C D 2 0 Catering A B C D Metalli A B C D 3 16 Sähko A B C D 2 0 Muut A Kirjasto B (11 kpl) C D 4 0 KOL A B C D 1 0 SOTE A B C D 1 0 KÄTA A B C D 1 0 MOL A B C D 2 0 VIESTI A B C D 1 0