FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA"

Transkriptio

1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

2 1 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2 1 TAUSTAA VISIO YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN PERUSEDELLYTYKSET TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN TASO JA LAITTEET V MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET OPPILAITOSTEN TIETOTEKNIIKAN KEHITYSTRENDEJÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KEHITTÄMISTAVOITTEITA KEHITYSNÄKYMIEN HUOMIOONOTTAMINEN STRATEGIASSA KÄYTTÄJIEN ODOTUKSIA 6 4 KEHITTÄMISKOHTEET VISIO JA VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMISEN PAINOALUEET JOUSTAVA JA YKSILÖLLINEN VERKKO-OPISKELU TIETOTEKNIIKAN KOULUTUS OPPIMATERIAALITUOTANTO - MEDIATUOTANTO VERKKOVIESTINTÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISSA NYKYISEN VERKKOPALVELUN SYNTY VERKKOPALVELUN RAKENNE INTRANET, INTERNET JA SÄHKÖPOSTI TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖOIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 15 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA 17 LIITTEET 17 STRATEGIATAULUKKO 18 OHJELMISTOLISENSSIT 20 MERJA LYYTIKÄINEN: VERKKO-OPETUS OPETUSSUUNITELMIEN TOTEUTUKSESSA JA OPPILAITOKSEN STRATEGIASSA 21 Viimeksi toteutuneita toimia ja kehittämisehdotuksia Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 2 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA 1.1 Visio Forssan ammatti-instituutin visio vuoteen 2015: ( alkaen) monialainen koulutustarjonta laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä haluttu opiskelu- ja työpaikka osaava ja motivoitunut henkilöstö aktiivinen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin toiminta taloudellista ja tuloksellista Arvomme vision mukaisiin tavoitteisiin tähdätessämme ovat asiakaslähtöisyys yksilöllisyys oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys yhteiskunnallinen vastuu yhteistyö Oppilaitoksen edellytetään vastaavan työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin paitsi määrällisesti myös laadullisesti. On ennakoitava työelämän tarpeita ja muutoksia: ammatillisen pätevöitymisen lisäksi on kehitettävä oppimisvalmiuksia, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekovalmiuksia, kehittämis-, yhteistyö- ja tiimityövalmiuksia, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä arvo-osaamista. Joustava siirtyminen työtehtävästä toiseen on myös tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian kehittäminen on osa Forssan ammattiinstituutin toimintastrategiaa. Hyvä strategia edellyttää muutostarpeiden ja uusien mahdollisuuksien tunnistamista, yhteisten päämäärien löytämistä, hyvää organisoitumista, toimivaa viestintää, uusia riittävästi resurssoituja hankkeita, arviointia, johdon tukea ja henkilöstön sitoutumista.

4 3 1.2 Yleiset lähtökohdat Kehitystrendit oppilaitoksissa Tietotekniikan kehitystrendit Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma OPM Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykytila Forssan ammattiinstituutissa Vaatimuksia kehittämiselle TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Toteutus Kehittämiskohteita Organisointi Hankkeita Rahoitus Valtakunnallisessa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa oli tärkeimpänä Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot hanke ja Opetushenkilöstön koulutus eli OPE-FI-hanke. Oppilaitosten on näiden mukaan tarjottava oppilailleen hankkeen osoittamat kansalaisten perustaidot. Opettajien osaamisella ja laajemmin koko oppilaitosyhteisön kehittämisellä turvataan tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeinen kokonaisosaaminen. Nämä edellyttävät oppilaitokselta opetussuunnitelmien tarkistamista ja henkilöstön kehittämisstrategian laadintaa. Kehittämiskohteita ovat mm. henkilöstön tietotekninen osaaminen ja motivoituminen, opetuksen kehittäminen monimuotoisemmaksi (opetussuunnitelmat), avoimet oppimisympäristöt ja yhteistyö muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. Henkilöstön koulutustarvetta on selvitetty jo aikaisemmin mm. keväällä 2003 tehdyn osaamiskyselyn avulla. Loka-marraskuussa vuonna 2004 toteutettiin opettajien itsearviointi koskien ope.fi I -tasoa. Kehittämistyön organisointi ja hankkeet edellyttävät myös rahoituksen suunnittelua.

5 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Tietotekniikan käytön perusedellytykset Henkilökunnan perustaitoja parannetaan ja pidetään jatkuvasti yllä koulutuksen ja opastuksen avulla. Kukin osaa omassa toiminnassaan tarvittavat tavallisimmat järjestelmät sujuvasti. Opiskelijoille annetaan vähintään perusvalmiudet tietotekniikan käytölle. Tämä toteutuu eri oppiaineiden, esim. äidinkielen ja ammatillisten aineiden tunneilla. Aloittain tietotekniikkaa sovelletaan monin eri tavoin, jolloin perustaidotkin tulevat käytyä läpi. Laitteisto saatetaan sellaiselle tekniselle tasolle, että kullakin koulutusalalla on käyttötarkoitukseensa nähden sopivat laitteet, eikä laitteiden puutteellinen taso ole esteenä tarvittavien järjestelmien käytölle. Huolehditaan siitä, että sekä perus- että jatkoopiskelijoilla on käytettävissään yhteiskäyttöisiä laitteita kohtuullisessa määrin. Atkluokkien varustelutasoa nostetaan. Verkkoyhteydet saatetaan toimiviksi koko oppilaitoksen piirissä riittävän nopeina, ja verkon toimintavarmuutta lisätään. (Toukokuussa 2005 Internet-yhteyden nopeus oli 10 Mbps, joka oli jaettu siten, että hallinnolla oli käytössä 6 Mbps ja oppilaspuolella 4 Mbps. Tammelan ja Liesjärven toimipisteistä oli 2 Mbps yhteys Forssan toimipisteeseen). Tukipalvelut ja laitehuolto järjestetään siten, että niiden saanti on selkeää ja nopeaa, tuki järjestetään sekä opiskelijoille, opettajille että muulle henkilöstölle ja sitä tarjotaan riittävästi myös etäkäyttötilanteissa. Yhteiskäyttöisten laitteiden huollon tarvetta vähennetään teknisin ratkaisuin. 2.2 Tietotekniikan käytön taso ja laitteet v Tällä hetkellä käytössä olevista atk-laitteista ja ohjelmista tehty yhteenveto on liitteenä. Viestintätekniikkaan kuuluvia muitakin laitteistoja ja järjestelmiä on sekä opetuskäytössä että henkilökunnan muussa viestinnässä: videolaitteet, intranet ja sähköposti. 3 MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Oppilaitosten tietotekniikan kehitystrendejä kyky käsitellä ja analysoida tietoa sekä ymmärtää asioita, edellyttää sopivia oppimisympäristöjä valinnaisuus, vaikuttaa tuloksiin sekä opintojen etenemiseen opetuksen sisältö ajan tasalla -> työelämä muuttuu ja odottaa osaajia monialaiset opinnot, kansainvälisyys ja yhteistyö eri oppilaitosten kanssa verkostot Oppilaitoksen ulkoinen kuva on tärkeä ja rahaa tarvitaan erilaisiin hankkeisiin myös ulkopuolelta. Henkilökunta ikääntyy. Pysyykö se tietotekniikan kehityksen matkassa? Tietotekniikan järkevä käyttö voi lisätä henkilöstön jaksamista.

6 5 3.2 Forssan ammatti-instituutin kehittämistavoitteita Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. laadun arviointi valinnaisuudet henkilöstön osaaminen oppimisympäristö työssäoppiminen kansainvälistyminen työelämäyhteydet yrittäjyys ammattikorkeakouluyhteydet oppisopimusjärjestelmän käyttö koulutuskeinona Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia asioita: asiantuntemus hyvät oppimisympäristöt, tarvittavat laitteet, ohjelmat ja tuki opetuksen kansainvälistäminen toiminnan laadun varmistaminen alueellisen osallistumisen ja tunnettavuuden lisääminen työelämäyhteyksien hoitaminen osaamisalueiden välisen synergian hyödyntäminen 3.3 Kehitysnäkymien huomioonottaminen strategiassa Sekä koulumaailman yleiset että Forssan ammatti-instituutin omat kehityssuunnat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan siten, että oppilaitosta kehitetään seuraavanlaisten toimenpiteiden avulla: etäisyyksien poistaminen etäopetuksen avulla opetuksen laadun parantaminen käyttämällä asiantuntijoita etäyhteyksien välityksellä osallistuminen virtuaalihankkeisiin ja verkosto-opiskeluun kansainvälisen yhteistyön lisääminen kirjasto- ja tietopalvelujen käytön kasvu ja tiedon välitystapojen muuttuminen uusi oppimisympäristöjen kehittäminen esim. kirjasto- ja tietopalveluiden yhteyteen tiedonhaun siirtyminen loppukäyttäjille imagon ja tiedottamisen parantaminen Strategian kehittelyssä ovat pohjana oppilaitoksen yleisen kehittämisen suuntaviivat. Lisäksi on mietitty sitä, millä tietoteknisillä ja tietohallinnon keinoilla voidaan tukea tavoitteiden saavuttamista. On löydettävä kokonaisuuksia, joihin tietotekniikan keinoin voidaan vaikuttaa. Näille kokonaisuuksille on hahmoteltava konkreettisia kehittämishankkeita tai niitä käytetään lähivuosina suunniteltavien hankkeiden pohjana. Tietotekniikan muutokset ovat niin nopeita, että niiden ennakointi pitemmällä aikavälillä on vaikeaa. Yksi uuden tietotekniikan käyttöä rajoittava tekijä on rahoituksen saanti. Kaikkea uutta ei voida saada käyttöön heti, vaan on lähdettävä perustasosta ja laitettava muut hankinnat tärkeysjärjestykseen. Johdonmukaisuus on tärkeää tietotekniikan käytön kehittämisessä.

7 6 3.4 Käyttäjien odotuksia Forssan ammatti-instituutin opettajille tehdyn osaamiskyselyn vastauksista kuvastuu tietototekniikan käyttäjien kokemukset tietotekniikan tasosta FAI:ssa. Koulutus- ja kehittämistarpeita nähtiin seuraavissa seikoissa: sovellusohjelmien käyttö: skannaus ja kuvankäsittely sekä esitysgrafiikkaohjelmat lähiverkon käyttö oppimateriaalien löytäminen ja käyttö internetin hyväksikäyttö opetuksessa (myös materiaalin tuottaminen) tietoa tietotekniikan käytön mahdollisuuksista puuttuu tietoteknisen osaamisen taso vaihtelee, etenkin henkilökunnan koulutusta on lisättävä ja tarjottava säännöllisesti, motivointia koulutukseen lisättävä yleisten tietojärjestelmien käyttö vaivattomammaksi Vastausten perusteella tietotekniikan käytön perusedellytyksiä on vielä parannettava.

8 7 4 KEHITTÄMISKOHTEET. 4.1 Visio ja verkko-opetuksen kehittämisen painoalueet Opetushallituksen asettama työryhmä pohti verkko-opetuksen kehittämistä ja vakiinnuttamista lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Seuraava tiivistelmä on tehty työryhmän julkaiseman raportin pohjalta. (Lihavoinnit PS) Virtuaaliopetukseen liittyvä termistö on vakiintumatonta. Puhutaan verkko-opetuksesta, verkko-oppimisesta, virtuaaliopetuksesta, e-oppimisesta, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävästä opetuksesta, verkkopohjaisesta opiskelusta jne. Työryhmän mielestä sen toimeksiantoa parhaiten kuvaava termi on verkko-opetus. Verkko-opetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntävää opetusta. Se sisältää sekä tietoverkon avulla tapahtuvan että videoneuvotteluna annettavan opetuksen. Verkko-opetus on olennainen osa monimuoto-opetusta ja keskeistä siinä on oppimisprosessin ohjaus. OPH:n työryhmä määritteli toimeksiantonsa mukaisesti verkko-opetuksen sekä muun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vision ja kehittämisen painoalueet. Tavoitteena on, että ne toteutuvat mahdollisimman laajasti vuoteen 2007 mennessä ja toimintaa ohjataan niiden suuntaisesti kaikilla tahoilla. Visio 2007 Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta ja muuta koulutusta sekä vapaata sivistystyötä. Visio toteutuu, kun koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset toimivat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. opetushallitus koordinoi ja luo edellytyksiä aihe-, aine- ja alakohtaisten verkostojen toiminnalle tukemalla verkostoitumista ja luomalla kumppanuuksia sekä kehittämällä valtakunnallisia palveluja. opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen järjestäjien käytettävissä on joustavat ja laadukkaat verkko-opiskelun palvelut, jotka toimivat alueellisesti ja valtakunnallisesti yli oppilaitosmuotojen ja -rajojen. Työryhmän mielestä verkko-opetuksen toteuttamisessa tarvitaan seudullisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja. Jotta oppilaitokset voivat tarjota laadukasta verkko-opetusta, opettajien käytössä tulee olla pedagogisia ja teknisiä tukipalveluita. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten verkostoissa on sovittava opintojen toteuttamisesta ja yhteisistä tukipalveluista (sisältää koko opintojen järjestämisprosessin). Olennaisia ovat verkkoopintopalvelut ja opinto-ohjauksen palvelut, jotta jokaisella opiskelijalla ja kansalaisella on mahdollisuus suunnata opintojaan ja syventää osaamistaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi opettajien ja opiskelijoiden käytössä tulee olla luokiteltu oppimateriaali- ja ideapankkipalvelu.

9 8 4.2 Joustava ja yksilöllinen verkko-opiskelu Verkko-opetuksen laajentaminen ja vakiinnuttaminen luo joustavia ja yksilöllisiä opiskelumahdollisuuksia kaikille ajasta, paikasta ja iästä riippumattomaan opiskeluun. Verkkoopetus ei ole itsetarkoitus, vaan se tukee ja täydentää lähiopetusta ja mielekästä oppimista. Opintojen muoto voi vaihdella koulumuodosta ja opetettavasta aiheesta riippuen. Pääosin verkko-opetus on monimuotoista opetusta, joka voi sisältää verkkoopetuksen lisäksi lähiopetusta tai työssäoppimista. Tavoitteena on, että verkko-opetus auttaa räätälöimään opintoja yksilöllisiin tarpeisiin. Opiskelija tarvitsee kattavan ja selkeän ohjausjärjestelmän HOPSin laatimiseen, verkkotarjonnan hyödyntämiseen ja verkko-opiskeluun. HOPSin toteutumista helpottavat joustavat ja riittävän väljät opetussuunnitelmat ja tutkintojärjestelmät, verkko-opetusta tukeva opinto-ohjaus sekä verkostoitumista edistävät rahoitus- ja organisaatiomallit. HOPSin toteutuminen edellyttää ennen muuta opiskelijalähtöistä ja joustavaa toimintakulttuuria. Työryhmän mielestä tulisi kehittää myös peruskoululaisille mahdollisuuksia opiskella joitakin opintoja toiselta asteelta ja toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuksia ottaa opintoja ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta. Opetushenkilöstön koulutus Verkko-opetuksen vakiinnuttaminen edellyttää voimakasta panostusta rehtorien ja muun opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen, koska koko toimintakulttuuri muuttuu. Verkostomainen toiminta edellyttää siirtymää pois koulumaisuudesta avoimiin oppimisympäristöihin. Opettajan työnkuva muuttuu olennaisesti, mikä edellyttää uutta johtajuutta ja osaamisperustaisen ajattelutavan korostumista. Opettajien peruskoulutuksessa huolehditaan siitä, että jokaisella opettajaksi valmistuvalla on omakohtaisia kokemuksia verkko-opiskelusta, verkko-opetuksen ja -ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta, sekä ajankohtaista tietoa erityisesti oman substanssialan verkko-opetuksesta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksena tarjotaan valtion tukemaa verkkoopetuksen pedagogista ja organisatorista koulutusta. Siirrettävyyden takaamiseksi täydennyskoulutuksessa pyritään siihen, että koulutus tapahtuu opettajien omassa toimintaympäristössä sekä fyysisissä että verkkoympäristöissä. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknisten ja verkkopedagogisten taitojen kehittämiseksi Opetushallitus tuottaa täydennyskoulutusmateriaalia verkkoon opettajankoulutuksen ja itseopiskelun tueksi.

10 9 Koulutuksen järjestäjät Oppilaitokset Koulutuksen järjestäjien on luotava uusi, jaettuun asiantuntijuuteen ja verkostoitumiseen perustuva toimintakulttuuri ja sitouduttava koulutuspalveluiden tarjoamiseen verkossa. Tämä edellyttää nykyistä joustavampia työ- ja opetusjärjestelyjä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on oppilaitoskohtaisten tietostrategioiden kirjoittamisen tukeminen ja resurssien turvaaminen niiden toteuttamiseksi sekä toteutuksen ja sen pedagogisen laadun seuranta ja valvonta. Verkko-opetuksen laadukas tarjoaminen edellyttää, että henkilöstö on siihen koulutettu. Tämä koskee niin eri oppiaineiden ja alojen opettajia kuin opinto-ohjaajia ja rehtoreitakin. Myös verkko-opetukseen liittyvien, työaikoja, korvauksia ja tekijänoikeuksia koskevien sopimusten tulee olla kunnossa. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että verkko-opetusta ja -opiskelua varten on varattuna tarkoituksenmukaiset tilat, laitteet ja ohjelmat. Teknisen tuen järjestäminen ja tietoturvasta huolehtiminen ovat koulutuksen järjestäjän vastuulla. Koulutuksen järjestäjä vastaa tietostrategian laadinnasta ja toteutukseen varattavista resursseista sekä joustavista työ- ja opetusjärjestelyistä. Koulutuksen järjestäjä seuraa ja valvoo oppilaitoskohtaisten tietostrategioiden toteutumista ja huolehtii siitä, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on pedagogisesti mielekästä ja että tietostrategiat integroituvat paikallisiin opetussuunnitelmiin. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten käytössä on riittävästi perinteisiä ja digitaalisia perusoppimateriaaleja ja verkkoopetuksen ja -opiskelun mahdollistavia ja sitä tukevia oppimisalustoja ja muita verkkosovelluksia. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten laitekanta vastaa valtakunnallista suositusta ja oppilaitosten käytössä olevat tietoliikenneyhteydet noudattavat valtakunnallisia tavoitteita ja tukevat näin verkko-opetuksen laadukasta toteuttamista. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten käytössä on riittävä pedagoginen ja tekninen tuki verkko-opetuksen järjestämiseksi. Oppilaitoksen henkilöstön tulisi hyödyntää pedagogisesti laadukkaan ja mielekkään verkko-opetuksen ja -ohjauksen menetelmiä sekä niissä tarvittavia laitteita ja välineitä. Oppilaitosten opetussuunnitelmien tulisi sisältää vaihtoehtoisia suoritustapoja ja tarjota verkko-opintoja yhteistyössä toisten oppilaitosten kanssa. Verkko-opetuksen ja - opiskelun suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset oppijat.

11 10 Rehtori vastaa siitä, että Opiskelijat oppilaitoskohtaiset tietostrategiat nivotaan osaksi opetuksen kehittämistä ja opetussuunnitelmia. opiskelijoilla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta. oppilaitos on jonkun virtuaaliverkoston jäsen. tarkoituksenmukaiset kumppanuudet ja yhteistyösuhteet kartoitetaan verkko-opetuksen taloudelliseksi ja tehokkaaksi toteuttamiseksi. laitteiden sijoittelussa ja saavutettavuudessa otetaan huomioon niin ryhmä- kuin yksilöopiskelun tarpeet. oppilaitoksen henkilökunnan verkko-opetukseen liittyvä osaaminen kartoitetaan ja tuetaan henkilöstön täydennyskouluttautumista. Opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan perustaidot on varmistettava. Toisella asteella tieto- ja viestintätekniikan taitoja syvennetään perustaidoista oman alan ja oppiaineiden vaatimalla tavalla. Opiskelijalta edellytetään verkko-opiskelun vaatimaa aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja vastuuta omista opinnoistaan. Mahdollistetaan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukainen opiskelu. Varmistetaan muualla hankitun osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen. Opiskelijalla on käytettävissään verkko-opiskeluun tarvittavat välineet ja yhteydet. Opiskelijalla on verkko-opetuksen ja oman alansa ja opiskelemiensa aineiden vaatimat syventävät tieto- ja viestintätekniikan taidot. Opiskelija hallitsee verkko-opetuksessa tarvittavan opiskelutekniikan ja -asenteen. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita aineita ja kursseja oman oppilaitoksen ulkopuolelta. Varmistetaan joustavat opintojen järjestelyt erityistilanteissa, kuten ulkomailla tapahtuvan oleskelun, sairauden aikana sekä kurssien itsenäisempi suorittaminen vaihtoehtoisin menetelmin. (Lähde luvuissa 4.1 ja 4.2: VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMINEN JA VAKIINNUTTAMINEN lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Työryhmän raportti Opetushallitus) 4.3 Tietotekniikan koulutus Käyttöalue Hyödyt kaikille opiskelijoille tietotekniikan peruskoulutusta ja koulutusalan ammatillista tietotekniikan koulutusta, joka siis suunnataan koulutusohjelmien mukaan henkilökunnan ja opettajien tietotekniikan käyttötaidot kuntoon ulkopuolisille täydennyskoulutusta Koulutuksen lisääminen on ehdoton edellytys tietotekniikan tehokkaammalle hyväksikäytölle. Opiskelijoille annettava koulutus edistää kaikkea muuta koulutusta ja opiskelijan mahdollisuuksia selvitä hyvin nykyisissä opinnoissaan ja myöhemmin jatko-

12 11 opinnoissaan. Tietotekniikan täsmäkoulutusta ja esim. kirjaston antamaa tiedonhakukoulutusta olisi edullista kehittää rinnakkain. Henkilöstön tietotekniikan käyttötaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hyvästä tietotekniikasta ei ole hyötyä, jos sitä ei osata käyttää. Usein osaaminen saattaa olla hyvin pinnallista. Mitä paremmin henkilöstö osaa itsenäisesti käyttää laitteita sitä vähemmän tarvitaan käyttötukea. Kokonaan koulutus ei voi kuitenkaan poistaa henkilökohtaisen opastuksen tarvetta. Ulkopuolisille annettava täydennyskoulutus lisää alueen mahdollisuuksia käyttää hyväksi oppilaitosten ja yleensä tietoyhteiskunnan tarjoamia palveluita. Edellytykset Tällä hetkellä opiskelijoiden koulutuksesta vastaavat eri koulutusalat. Henkilöstökoulutuksesta ja ulkopuolisten koulutuksesta vastaavat tahot tulee määritellä pitemmällä tähtäimellä opetuksen organisoinnin jatkuvuuden takaamiseksi. 4.3 Oppimateriaalituotanto - mediatuotanto Käyttöalue Sekä opettajat että opiskelijat voivat tuottaa oppimateriaalia oppilaitoksen sisällä tai yhteistyöprojekteissa. Se voi olla oppimateriaalien tuotantoa monimuoto-opetukseen ja verkkoihin multimediatuotantoa digitaalisia opetusaineistoja elektronisin menetelmin tuotettuja julkaisuja Hyödyt Opetusministeriö painottaa tietostrategiassaan erityisesti pedagogisen ja kulttuurisen sisältötuotannon tärkeyttä. Yhteistyö- ja kehittämisprojektit ja verkostoituminen ovat mahdollisia esim. virtuaalikouluhankkeissa. Edellytykset Sisältötuotannossa tarvitaan sekä ao. opetusalan että tietotekniikan asiantuntijoiden panosta ja lisäksi opetusmenetelmien asiantuntemusta. Mediapainotteisen kasvatuksen asiantuntemus puuttuu ja opettajien koulutus esim. OPE.FI III-tasolle on tarpeen. Julkaisujen tekeminen painotuotteet ja verkkojulkaisut - edellyttävät yhtenäistämisohjeita ja laatutietoisuutta. Graafisessa suunnittelussa ja julkaisujen tuotannossa on käytettävä julkaisu- ym. alan asiantuntemusta ja tekijänoikeusasioissa oikeustieteiden asiantuntemusta. Oppimateriaalituotannon aloittaminen vaatii kaikkien näiden osapuolten yhteistyötä ja konkreettisia tuotantohankkeita. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä syntyvän oppimateriaalin käyttöoikeus on selvitettävä ja tehtävä asianmukaiset sopimukset korvausten maksamisesta tekijöille.

13 Verkkoviestintä Forssan ammatti-instituutissa Nykyisen verkkopalvelun synty Keväällä 2003 koulutusalajohtajaksi ja sisäisestä viestinnästä vastaavaksi henkilöksi valittu Pekka Santakivi alkoi yhdessä hämeenlinnalaisen Ambientia Oy:n kanssa kehitellä internetin ja intranetin yhdistelmää, FAI:n verkkopalvelua, jota olisi helppo päivittää henkilökunnan omin voimin. FAI:ssa oli käytössä viestintäosastolla opinnäytetyönä laaditut kotisivut, joiden ajan tasalla pitäminen oli kuitenkin hankalaa ja monimutkaista. Se vaati henkilön, joka osasi käyttää Dreamweaver-ohjelmaa, tiesi salasanat, oli käytettävissä ja halukas tekemään muutoksia sivuille niiden vanhetessa. Tämä ei onnistunut ja sivuilla vilisi väärää tietoa, mikä etenkin rekrytoinnin aikana on jopa vahingollista. Santakivi esitteli hanketta johtoryhmässä kesäkuussa ja sai luvan jatkaa. Kesän 2003 aikana hän lähetti vanhojen kotisivujen ja myös käytössä olleen intranetin sisällön Treepadohjelman avulla uudelleen järjesteltynä ja noin 600 digitaalista valokuvaa Hämeenlinnaan, jotta Ambientia pääsi tekemään mallisivut ja ulkoasuehdotukset. Sähköpostin, puhelimen, CD-levyjen ja parin Hämeenlinnan-matkan avulla verkkopalvelu rakennettiin siten, että sivut voitiin julkaista ennen joulua. Tekninen toteutus tehtiin Ambientia Oy:ssä, mutta sisällön suhteen vuorovaikutus oli jatkuvaa. Sitten oli vuorossa päivittäjien koulutus ja henkilökunnan kanssa tapahtuva kehitysyhteistyö, joka jatkuu edelleen. Kotisivut ovat olleet ahkerassa käytössä varsinkin yhteishaun aikaan. Seuraavan sivun kaavioista näkyy, miten verkkopalvelun käyttö on lisääntynyt vuosina

14 Verkkopalvelun rakenne Verkkopalvelu jakaantuu yleiseen internet-osaan, joka on näkyvillä osoitteessa Aloitussivulla voi kirjautua intranetiin joko henkilökunnan tai opiskelijoiden tunnuksilla. Henkilökunnan tunnuksilla näkyy myös opiskelijoiden intranet, mutta opiskelijat näkevät intranetistä vain osan, eli pöytäkirjat, henkilökunnalle suunnatut ohjeet, talousarvio ja sisäiset tiedotteet ovat vain henkilökunnan nähtävissä, koska on katsottu, etteivät opiskelijat tarvitse kaikkea samaa tietoa kuin henkilökunta. Opiskelijoiden intranetiin tai internetin puolelle lisätään erillisiä sivustoja verkko-opiskelua ja materiaalin jakamista varten. Kävijämäärät

15 Intranet, internet ja sähköposti Päämäärä intranet internet sähköposti Intranet on oppilaitoksen sisäisen viestinnän keskeinen väline: ajantasainen tiedon lähde, työväline ja vuorovaikutteinen kanava. Toimintalinja Internet on opiskelijoille, yhteistyötahoille, työpaikoille ja kaikille FAI:sta kiinnostuneille keskeinen tietoa ja palveluja sisältävä, vuorovaikutteinen vaikuttamisen kanava, asioinnin väline ja keskeinen rekrytoinnin ja oppilaitosmarkkinoinnin keino. intranet internet sähköposti Kaikki henkilöstön kannalta olennainen tieto julkaistaan intranetissä. Toiminnalliset tavoitteet Internetissä julkaistaan kaikki oppilaitosta ja sen palveluja koskeva olennainen tieto vähintään suomen kielellä. Internetpalveluja kehitetään ja niistä tiedotetaan tehokkaasti. Sähköposti on päivittäinen, hallittu sisäisen ja ulkoisen viestinnän väline työtehtävissä. Sähköpostilla hoidetaan nopea, lyhyt, yhdelle henkilölle tai rajatulle joukolle tarkoitettu viestintä. intranet internet sähköposti Tieto siirretään intranettiin samalla, Oppilaitoksen internetsivut teh- Henkilökuntaa koulutetaan sähdollisimman kun se tuotetaan ja mahdään tunnetuiksi henkilöstölle ja köpostin monipuolisessa käy- lähellä tiedon tuottajaa. Koko oppilaitoksen henkilökunta tuntee oma toimialaansa koskevat intranetsivut. Sekä intranetin käyttäjien, tiedon tuottajien muille käyttäjille. Internetsivuista kehitetään keskeinen viestinnän ja oppilaitosmarkkinoinnin väline. Seurataan verkkoviestinnän uusia tekniikoita ja tössä. Jokainen sähköpostia käyttävä työntekijä hallitsee sähköpostin käytön ja sähköpostikäyttäytymisen. että päivittäjien koulutusta valitaan oikeat työkalut oikeisiin lisätään. tehtäviin. Hyödynnetään saatu palaute. Seuranta/arviointi intranet internet sähköposti Seurataan palautetta. Internetin käytöstä otetaan kuukausittain tilastot kävijämääristä ja palveluiden käytöstä. Tehdään kyselytutkimuksia sekä internetin kautta että muulla tavoin. Henkilöstön koulutusta ja resurssien riittävyyttä tarkkaillaan. Kirjasto- ja tietostrategiaryhmä raportoi oppilaitoksen johdolle vuosittain verkkoviestinnän kehittymisestä.

16 Tietojärjestelmien kehittäminen Opetuskäytön lisäksi on tarvetta kehittää seuraavia perustoimintoja tukevia keskeisiä tietojärjestelmiä: 1 Kirjasto * Tiedonhakukoulutukset opetussuunnitelmaan 2 Henkilöstöhallinto * Elektroniset lomakkeet kaikkien saataville * Tiedottaminen, vuorovaikutus, intranetin kehittäminen 3 Opetushallinto * Opinto-ohjaus ja Winha * Kansainväliset yhteydet * Työssäoppimispaikkarekisteri tai -luettelo 4 Asiakirjahallinto * Intranetin hyväksikäyttö, lomakkeet, sähköinen laskutus 5 Viestintä * Ulkoinen ja sisäinen viestintä (verkkopalvelun jatkuva kehittäminen) 4.7 Tietojärjestelmien käyttöoikeudet ja velvollisuudet Peruskäsitteet Forssan ammatti-instituutin tavoitteena on tarjota henkilökunnalleen hyvät mahdollisuudet tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käyttöön. Hyvien työskentelyolojen takaamiseksi on tarpeen noudattaa sääntöjä, joiden tarkoituksena on määritellä käyttäjille ja ylläpitäjälle heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkien FAI:n hallinnassa oleviin tietokonejärjestelmiin ja tietoliikenneverkkoihin. Säännöt perustuvat seuraaviin yleisperiaatteisiin: kaikilla tulee olla mahdollisuus asialliseen käyttöön muille ei saa aiheuttaa haittaa yksityisyyden suojaa pitää kunnioittaa. Pääkäyttäjän oikeudet ja velvollisuudet Järjestelmien (NT-palvelin ja sähköposti) pääkäyttäjällä on velvollisuuksiensa hoitamiseksi lupa valvoa, rajoittaa ja säädellä tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen käyttöä ja sekä tarvittaessa kopioida, siirtää, poistaa tai lukea koneissa tai verkossa olevaa tietoa. Pääkäyttäjällä on salassapitovelvollisuus luottamuksellisten tietojen suhteen. Mitään järjestelmän käytön seurannan tai ylläpidon yhteydessä saatua tietoa ei saa väärinkäyttää. Erityisesti pääkäyttäjä sitoutuu olemaan paljastamatta kenellekään tehtävänsä ja asemansa vuoksi tietoonsa saamiaan muiden käyttäjien yksityisasioita. Pääkäyttäjällä ei ole yleistä oikeutta lukea tai muuten käsitellä toisten käyttäjien omistuksessa olevia tiedostoja. Pääkäyttäjällä on kuitenkin oikeus käsitellä tiedostoja, jos käyttäjä on antanut siihen luvan.

17 16 Pääkäyttäjä säilyttää käyttäjätunnusanomukset Pääkäyttäjällä on erilaisten lokitiedostojen avulla mahdollisuus seurata käyttäjien toimenpiteitä ja käynneistä järjestelmässä. Seurattavia lokitiedostoja ovat: palomuuri (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä ja FSP:n edustajalla) sähköposti (lukuoikeus FSP:n edustajalla) NT-palvelin (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä). Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet NT-palvelin Sähköposti Käyttäjän on anottava käyttäjätunnusta työsuhteen alkaessa pääkäyttäjältä käyttäjätunnuslomakkeella Kaikki käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia ja jokaisen tulee aina käyttää omaa nimeään ja käyttäjätunnustaan. Käyttäjän tulee tuntea vastuunsa järjestelmien käytöstä ja ottaa huomioon muut järjestelmän käyttäjät. Omien ohjelmien asentaminen oppilaitoksen koneisiin on kielletty. Jokaiselle käyttäjälle on perustettu oma henkilökohtainen käyttäjätunnus, joka on muotoa etu- ja sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o- kirjaimilla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla järjestelmä vaatii oletussalasanan vaihdon. Käyttäjälle on tehty kotihakemisto H-asemalle omalle käyttäjätunnukselle hakemisto, jonne käyttäjä saa tallettaa omia tiedostojaan ja johon vain ko. käyttäjällä on käyttöoikeus. Tiedostojen tallentamisella kotihakemistoon saavutetaan seuraavia etuja: tiedostot ovat käytettävissä kaikilta hallinnon työasemilta kotihakemistoista otetaan varmuuskopio joka yö C-asemalla olevia tiedostoja pystyy lukemaan kuka tahansa käyttäjä vastaamalla peruuta salasanakyselyyn. Pääkäyttäjä tekee sähköpostit työntekijän työsuhteen alkaessa. Sähköpostin käyttäjätunnus on sama kuin NT-palvelimen käyttäjätunnus. Sähköposti on muotoa Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o-kirjaimilla. Työnantajalla ja työntekijällä ei ole oikeutta lukea kenellekään toiselle osoitettua sähköpostia. Pääkäyttäjällä on oikeus lukea työntekijälle lähetettyä tai hänen lähettämiään sähköpostiviestejä saatuaan suostumuksen tai sovittuaan etukäteen lukemisesta. Mikäli epäillään tai on olemassa näyttöä väärinkäytöksistä pääkäyttäjällä on oikeus seurata työntekijän sähköpostiliikennettä.

18 17 Työntekijän työsuhteen päättyminen Työsuhteen päättyessä työntekijä poistaa tarpeettomat tiedostot kotihakemistostaan. Tarpeelliset tiedostot jätetään kotihakemistoon, josta pääkäyttäjä siirtää ne eteenpäin. Sähköpostiosoite poistetaan yhden kuukauden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Ko. ajan aikana työntekijän sähköpostiosoitteeseen lähetetyt viestit poistetaan lukematta niitä. Viestien lähettäjille lähetetään automaattisesti seuraavanlainen viesti Tavoittelemanne henkilö ei ole enää Forssan ammatti-instituutin palveluksessa. Tärkeissä asioissa voitte ottaa yhteyttä puhelimitse FAI:n keskukseen tai sähköpostilla osoitteeseen 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA Kirjasto- ja tietostrategiaryhmän tehtävänä on seurata tämän strategian toteutumista ja edistää sitä aktivoimalla hankkeita, joilla sitä toteutetaan. Aloitettujen hankkeiden toteutumista seurataan. Vuosittain tehtävien toimintasuunnitelmien yhteydessä strategia tarkistetaan ajan tasalle. LIITTEET Strategiataulukko Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys Ohjelmistolisenssit Verkko-opetus opetussuunnitelmien toteutuksessa ja oppilaitoksen strategiassa

19 18 STRATEGIATAULUKKO Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia vuosille Näkymä Oppilaitoksen tasolla Opettajan tasolla Opiskelijan tasolla Opetussuunnitelmien tarkistusta Uusittu atk-luokkia 2/vuosi Hyvä tekniikka verkkoopiskeluun ja tuki kunnossa Pedagoginen tuki kunnossa Tietostrategia päivitetty v loppuun mennessä Perustaidot kaikilla 30 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 12 %:lla III-tason taidot Opettajat ajan tasalla uuden tekniikan käytössä Opiskelijalla on ammatin vaatimat perustaidot, jotka vaihtelevat koulutusohjelmittain Tietotekniikkapainotteisissa koulutusohjelmissa opiskelijat osaavat käyttää verkkoa opiskeluympäristönä ja esittää opintoihin liittyviä tuotoksiaan verkossa. Opiskelijat osaavat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opinnäytetöiden esittämisessä Tiedonhallintataidot 1 ov opetussuunnitelmaan. Informaatiolukutaidon määritelmä (osaamistavoitteet) opsiin ja laatukäsikirjaan. ATK-luokkien uusiminen jatkuu, 2 3/lukuvuosi Kotisivuja päivitetään jatkuvasti, myös teknisesti vastaamaan uudistuksia 35 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 20 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa 1 ov opinnoista verkkoympäristössä. Uusia verkkokursseja kehitetään eri aloille yhteensä 5 6 ov:n verran. Yhteysmahdollisuudet kotoa lisääntyvät verkkopalvelun kehityksen myötä Verkko-oppimisalusta otetaan käyttöön. Verkkokursseja tarjotaan muille oppilaitoksille, esim. lukiolle ja peruskouluille. 45 %:lla opettajista OPE.FI II-tason taidot 25 %:lla III-tason taidot Opettajat käyttävät aktiivisesti tietotekniikkaa työssään Opiskelu verkkoympäristössä on yleisesti käytössä eriyttämisen ja tukiopetuksen keinona Mahdollisuus suorittaa verkkokursseja eri oppilaitoksissa. TVT = tieto- ja viestintätekniikka

20 19 Laitteisto- ja ohjelmistoselvitys Taso tarkoittaa koneen nopeutta. A= tehokas työasema, B= kohtalainen työasema, C= hidas työasema, D= kannettava tietokone. Taso Henkilökunta Oppilaat Yhteensä Yhteensä Yhteensä Yhteensä AOL Asuntola A B C D Auto A B C D 2 0 Catering A B C D Metalli A B C D 3 16 Sähko A B C D 2 0 Muut A Kirjasto B (11 kpl) C D 4 0 KOL A B C D 1 0 SOTE A B C D 1 0 KÄTA A B C D 1 0 MOL A B C D 2 0 VIESTI A B C D 1 0

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille 2016 2021 Sisällys: 1. Johdanto 2. Ilmajoen koulujen tvt käytön tavoitteet vuosille 2016 2021 3. Käytännön toteutus 3.1. Sovellukset

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK

Mirva Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö. 4/2/12 Copyright VirtuaaliAMK Mirva Pilli-Sihvola@kyamk.fi Verkko-opetuksen koordinaattori, VirtuaaliAMK yhteyshenkilö 1 Suomen Virtuaaliammattikorkeakoulu, VirtuaaliAMK, on ammattikorkeakoulujen (29) muodostama yhteistyöverkosto.

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki

Lukion kehittäminen. Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki Lukion kehittäminen Johtaja Jorma Kauppinen Opetustoimen henkilöstökoulutus/tiedotustilaisuus Helsinki 10.11.2014 Suomalainen opetussuunnitelmajärjestelmä - Lukiolaki (629/1998) ja lukioasetus (810/1998)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO DATANOMI TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Kokkolassa 1.9.2014 31.5.2016 Koulutus Aikuisopiskelijoille tarkoitettu tieto- ja viestintätekniikan perustutkintoon valmistava koulutus. Tutkintonimikkeenä

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Sinulle avoin yliopisto!

Sinulle avoin yliopisto! Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja

Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja Perusopetus perustan oppiminen? Merja Pulkkinen Kilpisen koulu Oppilaanohjaaja 20.3.2014 Suomalaiset oppimisympäristöt Oppimisympäristömme ovat olleet jo pitkään hyvin perinteisiä Luokkahuonemainen ajattelu

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä Avauspuheenvuoro Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2016 Pääjohtaja Aulis Pitkälä 7.12.2016 Ajankohtaista koulutuksen kehittämisessä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016 - keskeiset kehittämisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

OTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa

OTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa OTE - Opintojen tukeminen ja opiskelujärjestelyjen kehittäminen opiskelupolun eri vaiheissa TEKNILLINEN KORKEAKOULU I TKK DIPOLI I OTE - Opintojen tukeminen ja opetusjärjestelyjen kehittäminen opintopolun

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Lukemisen ja kirjoittamisen testistö tukemaan toisen asteen ammatillista koulutusta Projektin lähtökohdat: Vuonna 1999 mietintönsä jättänyt opetusministeriön asettama Luki-työryhmä piti erittäin tarpeellisena

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE

TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE TUTKINTOKOHTAISTEN OPETUSSUUNNITELMIEN ARVIOINTIVÄLINE Tämä väline on tarkoitettu tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien arviointiin. Arviointivälineellä opetussuunnitelmavastaavat arvioivat laatimiaan

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (5) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline 1,5 osp (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY

Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki Annikka Nurkka, LTY Verkko-opetuksen laadusta TieVie-koulutus, Helsinki 29.10.2004 Annikka Nurkka, LTY Helsingin yliopisto Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Alustuksen sisältö Miksi verkko-opetuksen laadunhallinta

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot