FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA"

Transkriptio

1 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA

2 1 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2 1 TAUSTAA VISIO YLEISET LÄHTÖKOHDAT 3 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN PERUSEDELLYTYKSET TIETOTEKNIIKAN KÄYTÖN TASO JA LAITTEET V MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET OPPILAITOSTEN TIETOTEKNIIKAN KEHITYSTRENDEJÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN KEHITTÄMISTAVOITTEITA KEHITYSNÄKYMIEN HUOMIOONOTTAMINEN STRATEGIASSA KÄYTTÄJIEN ODOTUKSIA 6 4 KEHITTÄMISKOHTEET VISIO JA VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMISEN PAINOALUEET JOUSTAVA JA YKSILÖLLINEN VERKKO-OPISKELU TIETOTEKNIIKAN KOULUTUS OPPIMATERIAALITUOTANTO - MEDIATUOTANTO VERKKOVIESTINTÄ FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTISSA NYKYISEN VERKKOPALVELUN SYNTY VERKKOPALVELUN RAKENNE INTRANET, INTERNET JA SÄHKÖPOSTI TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMINEN TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖOIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 15 5 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIAN SEURANTA 17 LIITTEET 17 STRATEGIATAULUKKO 18 OHJELMISTOLISENSSIT 20 MERJA LYYTIKÄINEN: VERKKO-OPETUS OPETUSSUUNITELMIEN TOTEUTUKSESSA JA OPPILAITOKSEN STRATEGIASSA 21 Viimeksi toteutuneita toimia ja kehittämisehdotuksia Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

3 2 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 1 TAUSTAA 1.1 Visio Forssan ammatti-instituutin visio vuoteen 2015: ( alkaen) monialainen koulutustarjonta laadukas opetus ja oppimisympäristö sekä toimiva laatujärjestelmä haluttu opiskelu- ja työpaikka osaava ja motivoitunut henkilöstö aktiivinen yhteistyö työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa opiskelijoiden hyvä sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin toiminta taloudellista ja tuloksellista Arvomme vision mukaisiin tavoitteisiin tähdätessämme ovat asiakaslähtöisyys yksilöllisyys oppiminen, ammattitaito ja ammattiylpeys yhteiskunnallinen vastuu yhteistyö Oppilaitoksen edellytetään vastaavan työelämän nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin paitsi määrällisesti myös laadullisesti. On ennakoitava työelämän tarpeita ja muutoksia: ammatillisen pätevöitymisen lisäksi on kehitettävä oppimisvalmiuksia, ongelmanratkaisu- ja päätöksentekovalmiuksia, kehittämis-, yhteistyö- ja tiimityövalmiuksia, vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja sekä arvo-osaamista. Joustava siirtyminen työtehtävästä toiseen on myös tärkeää. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategian kehittäminen on osa Forssan ammattiinstituutin toimintastrategiaa. Hyvä strategia edellyttää muutostarpeiden ja uusien mahdollisuuksien tunnistamista, yhteisten päämäärien löytämistä, hyvää organisoitumista, toimivaa viestintää, uusia riittävästi resurssoituja hankkeita, arviointia, johdon tukea ja henkilöstön sitoutumista.

4 3 1.2 Yleiset lähtökohdat Kehitystrendit oppilaitoksissa Tietotekniikan kehitystrendit Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntaohjelma OPM Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön nykytila Forssan ammattiinstituutissa Vaatimuksia kehittämiselle TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA Toteutus Kehittämiskohteita Organisointi Hankkeita Rahoitus Valtakunnallisessa Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategiassa oli tärkeimpänä Tietoyhteiskunnan kansalaistaidot hanke ja Opetushenkilöstön koulutus eli OPE-FI-hanke. Oppilaitosten on näiden mukaan tarjottava oppilailleen hankkeen osoittamat kansalaisten perustaidot. Opettajien osaamisella ja laajemmin koko oppilaitosyhteisön kehittämisellä turvataan tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeinen kokonaisosaaminen. Nämä edellyttävät oppilaitokselta opetussuunnitelmien tarkistamista ja henkilöstön kehittämisstrategian laadintaa. Kehittämiskohteita ovat mm. henkilöstön tietotekninen osaaminen ja motivoituminen, opetuksen kehittäminen monimuotoisemmaksi (opetussuunnitelmat), avoimet oppimisympäristöt ja yhteistyö muiden oppilaitosten ja yritysten kanssa. Henkilöstön koulutustarvetta on selvitetty jo aikaisemmin mm. keväällä 2003 tehdyn osaamiskyselyn avulla. Loka-marraskuussa vuonna 2004 toteutettiin opettajien itsearviointi koskien ope.fi I -tasoa. Kehittämistyön organisointi ja hankkeet edellyttävät myös rahoituksen suunnittelua.

5 4 2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Tietotekniikan käytön perusedellytykset Henkilökunnan perustaitoja parannetaan ja pidetään jatkuvasti yllä koulutuksen ja opastuksen avulla. Kukin osaa omassa toiminnassaan tarvittavat tavallisimmat järjestelmät sujuvasti. Opiskelijoille annetaan vähintään perusvalmiudet tietotekniikan käytölle. Tämä toteutuu eri oppiaineiden, esim. äidinkielen ja ammatillisten aineiden tunneilla. Aloittain tietotekniikkaa sovelletaan monin eri tavoin, jolloin perustaidotkin tulevat käytyä läpi. Laitteisto saatetaan sellaiselle tekniselle tasolle, että kullakin koulutusalalla on käyttötarkoitukseensa nähden sopivat laitteet, eikä laitteiden puutteellinen taso ole esteenä tarvittavien järjestelmien käytölle. Huolehditaan siitä, että sekä perus- että jatkoopiskelijoilla on käytettävissään yhteiskäyttöisiä laitteita kohtuullisessa määrin. Atkluokkien varustelutasoa nostetaan. Verkkoyhteydet saatetaan toimiviksi koko oppilaitoksen piirissä riittävän nopeina, ja verkon toimintavarmuutta lisätään. (Toukokuussa 2005 Internet-yhteyden nopeus oli 10 Mbps, joka oli jaettu siten, että hallinnolla oli käytössä 6 Mbps ja oppilaspuolella 4 Mbps. Tammelan ja Liesjärven toimipisteistä oli 2 Mbps yhteys Forssan toimipisteeseen). Tukipalvelut ja laitehuolto järjestetään siten, että niiden saanti on selkeää ja nopeaa, tuki järjestetään sekä opiskelijoille, opettajille että muulle henkilöstölle ja sitä tarjotaan riittävästi myös etäkäyttötilanteissa. Yhteiskäyttöisten laitteiden huollon tarvetta vähennetään teknisin ratkaisuin. 2.2 Tietotekniikan käytön taso ja laitteet v Tällä hetkellä käytössä olevista atk-laitteista ja ohjelmista tehty yhteenveto on liitteenä. Viestintätekniikkaan kuuluvia muitakin laitteistoja ja järjestelmiä on sekä opetuskäytössä että henkilökunnan muussa viestinnässä: videolaitteet, intranet ja sähköposti. 3 MUUTOSPAINEET JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1 Oppilaitosten tietotekniikan kehitystrendejä kyky käsitellä ja analysoida tietoa sekä ymmärtää asioita, edellyttää sopivia oppimisympäristöjä valinnaisuus, vaikuttaa tuloksiin sekä opintojen etenemiseen opetuksen sisältö ajan tasalla -> työelämä muuttuu ja odottaa osaajia monialaiset opinnot, kansainvälisyys ja yhteistyö eri oppilaitosten kanssa verkostot Oppilaitoksen ulkoinen kuva on tärkeä ja rahaa tarvitaan erilaisiin hankkeisiin myös ulkopuolelta. Henkilökunta ikääntyy. Pysyykö se tietotekniikan kehityksen matkassa? Tietotekniikan järkevä käyttö voi lisätä henkilöstön jaksamista.

6 5 3.2 Forssan ammatti-instituutin kehittämistavoitteita Kehittämiskohteiksi on esitetty mm. laadun arviointi valinnaisuudet henkilöstön osaaminen oppimisympäristö työssäoppiminen kansainvälistyminen työelämäyhteydet yrittäjyys ammattikorkeakouluyhteydet oppisopimusjärjestelmän käyttö koulutuskeinona Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan seuraavia asioita: asiantuntemus hyvät oppimisympäristöt, tarvittavat laitteet, ohjelmat ja tuki opetuksen kansainvälistäminen toiminnan laadun varmistaminen alueellisen osallistumisen ja tunnettavuuden lisääminen työelämäyhteyksien hoitaminen osaamisalueiden välisen synergian hyödyntäminen 3.3 Kehitysnäkymien huomioonottaminen strategiassa Sekä koulumaailman yleiset että Forssan ammatti-instituutin omat kehityssuunnat tulevat todennäköisesti vaikuttamaan siten, että oppilaitosta kehitetään seuraavanlaisten toimenpiteiden avulla: etäisyyksien poistaminen etäopetuksen avulla opetuksen laadun parantaminen käyttämällä asiantuntijoita etäyhteyksien välityksellä osallistuminen virtuaalihankkeisiin ja verkosto-opiskeluun kansainvälisen yhteistyön lisääminen kirjasto- ja tietopalvelujen käytön kasvu ja tiedon välitystapojen muuttuminen uusi oppimisympäristöjen kehittäminen esim. kirjasto- ja tietopalveluiden yhteyteen tiedonhaun siirtyminen loppukäyttäjille imagon ja tiedottamisen parantaminen Strategian kehittelyssä ovat pohjana oppilaitoksen yleisen kehittämisen suuntaviivat. Lisäksi on mietitty sitä, millä tietoteknisillä ja tietohallinnon keinoilla voidaan tukea tavoitteiden saavuttamista. On löydettävä kokonaisuuksia, joihin tietotekniikan keinoin voidaan vaikuttaa. Näille kokonaisuuksille on hahmoteltava konkreettisia kehittämishankkeita tai niitä käytetään lähivuosina suunniteltavien hankkeiden pohjana. Tietotekniikan muutokset ovat niin nopeita, että niiden ennakointi pitemmällä aikavälillä on vaikeaa. Yksi uuden tietotekniikan käyttöä rajoittava tekijä on rahoituksen saanti. Kaikkea uutta ei voida saada käyttöön heti, vaan on lähdettävä perustasosta ja laitettava muut hankinnat tärkeysjärjestykseen. Johdonmukaisuus on tärkeää tietotekniikan käytön kehittämisessä.

7 6 3.4 Käyttäjien odotuksia Forssan ammatti-instituutin opettajille tehdyn osaamiskyselyn vastauksista kuvastuu tietototekniikan käyttäjien kokemukset tietotekniikan tasosta FAI:ssa. Koulutus- ja kehittämistarpeita nähtiin seuraavissa seikoissa: sovellusohjelmien käyttö: skannaus ja kuvankäsittely sekä esitysgrafiikkaohjelmat lähiverkon käyttö oppimateriaalien löytäminen ja käyttö internetin hyväksikäyttö opetuksessa (myös materiaalin tuottaminen) tietoa tietotekniikan käytön mahdollisuuksista puuttuu tietoteknisen osaamisen taso vaihtelee, etenkin henkilökunnan koulutusta on lisättävä ja tarjottava säännöllisesti, motivointia koulutukseen lisättävä yleisten tietojärjestelmien käyttö vaivattomammaksi Vastausten perusteella tietotekniikan käytön perusedellytyksiä on vielä parannettava.

8 7 4 KEHITTÄMISKOHTEET. 4.1 Visio ja verkko-opetuksen kehittämisen painoalueet Opetushallituksen asettama työryhmä pohti verkko-opetuksen kehittämistä ja vakiinnuttamista lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Seuraava tiivistelmä on tehty työryhmän julkaiseman raportin pohjalta. (Lihavoinnit PS) Virtuaaliopetukseen liittyvä termistö on vakiintumatonta. Puhutaan verkko-opetuksesta, verkko-oppimisesta, virtuaaliopetuksesta, e-oppimisesta, tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävästä opetuksesta, verkkopohjaisesta opiskelusta jne. Työryhmän mielestä sen toimeksiantoa parhaiten kuvaava termi on verkko-opetus. Verkko-opetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntävää opetusta. Se sisältää sekä tietoverkon avulla tapahtuvan että videoneuvotteluna annettavan opetuksen. Verkko-opetus on olennainen osa monimuoto-opetusta ja keskeistä siinä on oppimisprosessin ohjaus. OPH:n työryhmä määritteli toimeksiantonsa mukaisesti verkko-opetuksen sekä muun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön vision ja kehittämisen painoalueet. Tavoitteena on, että ne toteutuvat mahdollisimman laajasti vuoteen 2007 mennessä ja toimintaa ohjataan niiden suuntaisesti kaikilla tahoilla. Visio 2007 Jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta osana tutkintoon johtavaa koulutusta ja muuta koulutusta sekä vapaata sivistystyötä. Visio toteutuu, kun koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset toimivat alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa. opetushallitus koordinoi ja luo edellytyksiä aihe-, aine- ja alakohtaisten verkostojen toiminnalle tukemalla verkostoitumista ja luomalla kumppanuuksia sekä kehittämällä valtakunnallisia palveluja. opiskelijoiden, opettajien ja koulutuksen järjestäjien käytettävissä on joustavat ja laadukkaat verkko-opiskelun palvelut, jotka toimivat alueellisesti ja valtakunnallisesti yli oppilaitosmuotojen ja -rajojen. Työryhmän mielestä verkko-opetuksen toteuttamisessa tarvitaan seudullisia, alueellisia ja valtakunnallisia palveluja. Jotta oppilaitokset voivat tarjota laadukasta verkko-opetusta, opettajien käytössä tulee olla pedagogisia ja teknisiä tukipalveluita. Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten verkostoissa on sovittava opintojen toteuttamisesta ja yhteisistä tukipalveluista (sisältää koko opintojen järjestämisprosessin). Olennaisia ovat verkkoopintopalvelut ja opinto-ohjauksen palvelut, jotta jokaisella opiskelijalla ja kansalaisella on mahdollisuus suunnata opintojaan ja syventää osaamistaan oman kiinnostuksensa mukaisesti. Lisäksi opettajien ja opiskelijoiden käytössä tulee olla luokiteltu oppimateriaali- ja ideapankkipalvelu.

9 8 4.2 Joustava ja yksilöllinen verkko-opiskelu Verkko-opetuksen laajentaminen ja vakiinnuttaminen luo joustavia ja yksilöllisiä opiskelumahdollisuuksia kaikille ajasta, paikasta ja iästä riippumattomaan opiskeluun. Verkkoopetus ei ole itsetarkoitus, vaan se tukee ja täydentää lähiopetusta ja mielekästä oppimista. Opintojen muoto voi vaihdella koulumuodosta ja opetettavasta aiheesta riippuen. Pääosin verkko-opetus on monimuotoista opetusta, joka voi sisältää verkkoopetuksen lisäksi lähiopetusta tai työssäoppimista. Tavoitteena on, että verkko-opetus auttaa räätälöimään opintoja yksilöllisiin tarpeisiin. Opiskelija tarvitsee kattavan ja selkeän ohjausjärjestelmän HOPSin laatimiseen, verkkotarjonnan hyödyntämiseen ja verkko-opiskeluun. HOPSin toteutumista helpottavat joustavat ja riittävän väljät opetussuunnitelmat ja tutkintojärjestelmät, verkko-opetusta tukeva opinto-ohjaus sekä verkostoitumista edistävät rahoitus- ja organisaatiomallit. HOPSin toteutuminen edellyttää ennen muuta opiskelijalähtöistä ja joustavaa toimintakulttuuria. Työryhmän mielestä tulisi kehittää myös peruskoululaisille mahdollisuuksia opiskella joitakin opintoja toiselta asteelta ja toisen asteen opiskelijoille mahdollisuuksia ottaa opintoja ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta. Opetushenkilöstön koulutus Verkko-opetuksen vakiinnuttaminen edellyttää voimakasta panostusta rehtorien ja muun opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen, koska koko toimintakulttuuri muuttuu. Verkostomainen toiminta edellyttää siirtymää pois koulumaisuudesta avoimiin oppimisympäristöihin. Opettajan työnkuva muuttuu olennaisesti, mikä edellyttää uutta johtajuutta ja osaamisperustaisen ajattelutavan korostumista. Opettajien peruskoulutuksessa huolehditaan siitä, että jokaisella opettajaksi valmistuvalla on omakohtaisia kokemuksia verkko-opiskelusta, verkko-opetuksen ja -ohjauksen suunnittelusta ja toteuttamisesta, sekä ajankohtaista tietoa erityisesti oman substanssialan verkko-opetuksesta. Opetushenkilöstön täydennyskoulutuksena tarjotaan valtion tukemaa verkkoopetuksen pedagogista ja organisatorista koulutusta. Siirrettävyyden takaamiseksi täydennyskoulutuksessa pyritään siihen, että koulutus tapahtuu opettajien omassa toimintaympäristössä sekä fyysisissä että verkkoympäristöissä. Opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknisten ja verkkopedagogisten taitojen kehittämiseksi Opetushallitus tuottaa täydennyskoulutusmateriaalia verkkoon opettajankoulutuksen ja itseopiskelun tueksi.

10 9 Koulutuksen järjestäjät Oppilaitokset Koulutuksen järjestäjien on luotava uusi, jaettuun asiantuntijuuteen ja verkostoitumiseen perustuva toimintakulttuuri ja sitouduttava koulutuspalveluiden tarjoamiseen verkossa. Tämä edellyttää nykyistä joustavampia työ- ja opetusjärjestelyjä. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on oppilaitoskohtaisten tietostrategioiden kirjoittamisen tukeminen ja resurssien turvaaminen niiden toteuttamiseksi sekä toteutuksen ja sen pedagogisen laadun seuranta ja valvonta. Verkko-opetuksen laadukas tarjoaminen edellyttää, että henkilöstö on siihen koulutettu. Tämä koskee niin eri oppiaineiden ja alojen opettajia kuin opinto-ohjaajia ja rehtoreitakin. Myös verkko-opetukseen liittyvien, työaikoja, korvauksia ja tekijänoikeuksia koskevien sopimusten tulee olla kunnossa. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että verkko-opetusta ja -opiskelua varten on varattuna tarkoituksenmukaiset tilat, laitteet ja ohjelmat. Teknisen tuen järjestäminen ja tietoturvasta huolehtiminen ovat koulutuksen järjestäjän vastuulla. Koulutuksen järjestäjä vastaa tietostrategian laadinnasta ja toteutukseen varattavista resursseista sekä joustavista työ- ja opetusjärjestelyistä. Koulutuksen järjestäjä seuraa ja valvoo oppilaitoskohtaisten tietostrategioiden toteutumista ja huolehtii siitä, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on pedagogisesti mielekästä ja että tietostrategiat integroituvat paikallisiin opetussuunnitelmiin. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten käytössä on riittävästi perinteisiä ja digitaalisia perusoppimateriaaleja ja verkkoopetuksen ja -opiskelun mahdollistavia ja sitä tukevia oppimisalustoja ja muita verkkosovelluksia. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten laitekanta vastaa valtakunnallista suositusta ja oppilaitosten käytössä olevat tietoliikenneyhteydet noudattavat valtakunnallisia tavoitteita ja tukevat näin verkko-opetuksen laadukasta toteuttamista. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että oppilaitosten käytössä on riittävä pedagoginen ja tekninen tuki verkko-opetuksen järjestämiseksi. Oppilaitoksen henkilöstön tulisi hyödyntää pedagogisesti laadukkaan ja mielekkään verkko-opetuksen ja -ohjauksen menetelmiä sekä niissä tarvittavia laitteita ja välineitä. Oppilaitosten opetussuunnitelmien tulisi sisältää vaihtoehtoisia suoritustapoja ja tarjota verkko-opintoja yhteistyössä toisten oppilaitosten kanssa. Verkko-opetuksen ja - opiskelun suunnittelussa otetaan huomioon erilaiset oppijat.

11 10 Rehtori vastaa siitä, että Opiskelijat oppilaitoskohtaiset tietostrategiat nivotaan osaksi opetuksen kehittämistä ja opetussuunnitelmia. opiskelijoilla on mahdollisuus saada laadukasta verkko-opetusta. oppilaitos on jonkun virtuaaliverkoston jäsen. tarkoituksenmukaiset kumppanuudet ja yhteistyösuhteet kartoitetaan verkko-opetuksen taloudelliseksi ja tehokkaaksi toteuttamiseksi. laitteiden sijoittelussa ja saavutettavuudessa otetaan huomioon niin ryhmä- kuin yksilöopiskelun tarpeet. oppilaitoksen henkilökunnan verkko-opetukseen liittyvä osaaminen kartoitetaan ja tuetaan henkilöstön täydennyskouluttautumista. Opiskelijoiden tieto- ja viestintätekniikan perustaidot on varmistettava. Toisella asteella tieto- ja viestintätekniikan taitoja syvennetään perustaidoista oman alan ja oppiaineiden vaatimalla tavalla. Opiskelijalta edellytetään verkko-opiskelun vaatimaa aktiivisuutta, omaaloitteisuutta ja vastuuta omista opinnoistaan. Mahdollistetaan henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien mukainen opiskelu. Varmistetaan muualla hankitun osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksi lukeminen. Opiskelijalla on käytettävissään verkko-opiskeluun tarvittavat välineet ja yhteydet. Opiskelijalla on verkko-opetuksen ja oman alansa ja opiskelemiensa aineiden vaatimat syventävät tieto- ja viestintätekniikan taidot. Opiskelija hallitsee verkko-opetuksessa tarvittavan opiskelutekniikan ja -asenteen. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus valita aineita ja kursseja oman oppilaitoksen ulkopuolelta. Varmistetaan joustavat opintojen järjestelyt erityistilanteissa, kuten ulkomailla tapahtuvan oleskelun, sairauden aikana sekä kurssien itsenäisempi suorittaminen vaihtoehtoisin menetelmin. (Lähde luvuissa 4.1 ja 4.2: VERKKO-OPETUKSEN KEHITTÄMINEN JA VAKIINNUTTAMINEN lukiokoulutuksessa, ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä. Työryhmän raportti Opetushallitus) 4.3 Tietotekniikan koulutus Käyttöalue Hyödyt kaikille opiskelijoille tietotekniikan peruskoulutusta ja koulutusalan ammatillista tietotekniikan koulutusta, joka siis suunnataan koulutusohjelmien mukaan henkilökunnan ja opettajien tietotekniikan käyttötaidot kuntoon ulkopuolisille täydennyskoulutusta Koulutuksen lisääminen on ehdoton edellytys tietotekniikan tehokkaammalle hyväksikäytölle. Opiskelijoille annettava koulutus edistää kaikkea muuta koulutusta ja opiskelijan mahdollisuuksia selvitä hyvin nykyisissä opinnoissaan ja myöhemmin jatko-

12 11 opinnoissaan. Tietotekniikan täsmäkoulutusta ja esim. kirjaston antamaa tiedonhakukoulutusta olisi edullista kehittää rinnakkain. Henkilöstön tietotekniikan käyttötaitoihin kiinnitetään erityistä huomiota. Hyvästä tietotekniikasta ei ole hyötyä, jos sitä ei osata käyttää. Usein osaaminen saattaa olla hyvin pinnallista. Mitä paremmin henkilöstö osaa itsenäisesti käyttää laitteita sitä vähemmän tarvitaan käyttötukea. Kokonaan koulutus ei voi kuitenkaan poistaa henkilökohtaisen opastuksen tarvetta. Ulkopuolisille annettava täydennyskoulutus lisää alueen mahdollisuuksia käyttää hyväksi oppilaitosten ja yleensä tietoyhteiskunnan tarjoamia palveluita. Edellytykset Tällä hetkellä opiskelijoiden koulutuksesta vastaavat eri koulutusalat. Henkilöstökoulutuksesta ja ulkopuolisten koulutuksesta vastaavat tahot tulee määritellä pitemmällä tähtäimellä opetuksen organisoinnin jatkuvuuden takaamiseksi. 4.3 Oppimateriaalituotanto - mediatuotanto Käyttöalue Sekä opettajat että opiskelijat voivat tuottaa oppimateriaalia oppilaitoksen sisällä tai yhteistyöprojekteissa. Se voi olla oppimateriaalien tuotantoa monimuoto-opetukseen ja verkkoihin multimediatuotantoa digitaalisia opetusaineistoja elektronisin menetelmin tuotettuja julkaisuja Hyödyt Opetusministeriö painottaa tietostrategiassaan erityisesti pedagogisen ja kulttuurisen sisältötuotannon tärkeyttä. Yhteistyö- ja kehittämisprojektit ja verkostoituminen ovat mahdollisia esim. virtuaalikouluhankkeissa. Edellytykset Sisältötuotannossa tarvitaan sekä ao. opetusalan että tietotekniikan asiantuntijoiden panosta ja lisäksi opetusmenetelmien asiantuntemusta. Mediapainotteisen kasvatuksen asiantuntemus puuttuu ja opettajien koulutus esim. OPE.FI III-tasolle on tarpeen. Julkaisujen tekeminen painotuotteet ja verkkojulkaisut - edellyttävät yhtenäistämisohjeita ja laatutietoisuutta. Graafisessa suunnittelussa ja julkaisujen tuotannossa on käytettävä julkaisu- ym. alan asiantuntemusta ja tekijänoikeusasioissa oikeustieteiden asiantuntemusta. Oppimateriaalituotannon aloittaminen vaatii kaikkien näiden osapuolten yhteistyötä ja konkreettisia tuotantohankkeita. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä syntyvän oppimateriaalin käyttöoikeus on selvitettävä ja tehtävä asianmukaiset sopimukset korvausten maksamisesta tekijöille.

13 Verkkoviestintä Forssan ammatti-instituutissa Nykyisen verkkopalvelun synty Keväällä 2003 koulutusalajohtajaksi ja sisäisestä viestinnästä vastaavaksi henkilöksi valittu Pekka Santakivi alkoi yhdessä hämeenlinnalaisen Ambientia Oy:n kanssa kehitellä internetin ja intranetin yhdistelmää, FAI:n verkkopalvelua, jota olisi helppo päivittää henkilökunnan omin voimin. FAI:ssa oli käytössä viestintäosastolla opinnäytetyönä laaditut kotisivut, joiden ajan tasalla pitäminen oli kuitenkin hankalaa ja monimutkaista. Se vaati henkilön, joka osasi käyttää Dreamweaver-ohjelmaa, tiesi salasanat, oli käytettävissä ja halukas tekemään muutoksia sivuille niiden vanhetessa. Tämä ei onnistunut ja sivuilla vilisi väärää tietoa, mikä etenkin rekrytoinnin aikana on jopa vahingollista. Santakivi esitteli hanketta johtoryhmässä kesäkuussa ja sai luvan jatkaa. Kesän 2003 aikana hän lähetti vanhojen kotisivujen ja myös käytössä olleen intranetin sisällön Treepadohjelman avulla uudelleen järjesteltynä ja noin 600 digitaalista valokuvaa Hämeenlinnaan, jotta Ambientia pääsi tekemään mallisivut ja ulkoasuehdotukset. Sähköpostin, puhelimen, CD-levyjen ja parin Hämeenlinnan-matkan avulla verkkopalvelu rakennettiin siten, että sivut voitiin julkaista ennen joulua. Tekninen toteutus tehtiin Ambientia Oy:ssä, mutta sisällön suhteen vuorovaikutus oli jatkuvaa. Sitten oli vuorossa päivittäjien koulutus ja henkilökunnan kanssa tapahtuva kehitysyhteistyö, joka jatkuu edelleen. Kotisivut ovat olleet ahkerassa käytössä varsinkin yhteishaun aikaan. Seuraavan sivun kaavioista näkyy, miten verkkopalvelun käyttö on lisääntynyt vuosina

14 Verkkopalvelun rakenne Verkkopalvelu jakaantuu yleiseen internet-osaan, joka on näkyvillä osoitteessa Aloitussivulla voi kirjautua intranetiin joko henkilökunnan tai opiskelijoiden tunnuksilla. Henkilökunnan tunnuksilla näkyy myös opiskelijoiden intranet, mutta opiskelijat näkevät intranetistä vain osan, eli pöytäkirjat, henkilökunnalle suunnatut ohjeet, talousarvio ja sisäiset tiedotteet ovat vain henkilökunnan nähtävissä, koska on katsottu, etteivät opiskelijat tarvitse kaikkea samaa tietoa kuin henkilökunta. Opiskelijoiden intranetiin tai internetin puolelle lisätään erillisiä sivustoja verkko-opiskelua ja materiaalin jakamista varten. Kävijämäärät

15 Intranet, internet ja sähköposti Päämäärä intranet internet sähköposti Intranet on oppilaitoksen sisäisen viestinnän keskeinen väline: ajantasainen tiedon lähde, työväline ja vuorovaikutteinen kanava. Toimintalinja Internet on opiskelijoille, yhteistyötahoille, työpaikoille ja kaikille FAI:sta kiinnostuneille keskeinen tietoa ja palveluja sisältävä, vuorovaikutteinen vaikuttamisen kanava, asioinnin väline ja keskeinen rekrytoinnin ja oppilaitosmarkkinoinnin keino. intranet internet sähköposti Kaikki henkilöstön kannalta olennainen tieto julkaistaan intranetissä. Toiminnalliset tavoitteet Internetissä julkaistaan kaikki oppilaitosta ja sen palveluja koskeva olennainen tieto vähintään suomen kielellä. Internetpalveluja kehitetään ja niistä tiedotetaan tehokkaasti. Sähköposti on päivittäinen, hallittu sisäisen ja ulkoisen viestinnän väline työtehtävissä. Sähköpostilla hoidetaan nopea, lyhyt, yhdelle henkilölle tai rajatulle joukolle tarkoitettu viestintä. intranet internet sähköposti Tieto siirretään intranettiin samalla, Oppilaitoksen internetsivut teh- Henkilökuntaa koulutetaan sähdollisimman kun se tuotetaan ja mahdään tunnetuiksi henkilöstölle ja köpostin monipuolisessa käy- lähellä tiedon tuottajaa. Koko oppilaitoksen henkilökunta tuntee oma toimialaansa koskevat intranetsivut. Sekä intranetin käyttäjien, tiedon tuottajien muille käyttäjille. Internetsivuista kehitetään keskeinen viestinnän ja oppilaitosmarkkinoinnin väline. Seurataan verkkoviestinnän uusia tekniikoita ja tössä. Jokainen sähköpostia käyttävä työntekijä hallitsee sähköpostin käytön ja sähköpostikäyttäytymisen. että päivittäjien koulutusta valitaan oikeat työkalut oikeisiin lisätään. tehtäviin. Hyödynnetään saatu palaute. Seuranta/arviointi intranet internet sähköposti Seurataan palautetta. Internetin käytöstä otetaan kuukausittain tilastot kävijämääristä ja palveluiden käytöstä. Tehdään kyselytutkimuksia sekä internetin kautta että muulla tavoin. Henkilöstön koulutusta ja resurssien riittävyyttä tarkkaillaan. Kirjasto- ja tietostrategiaryhmä raportoi oppilaitoksen johdolle vuosittain verkkoviestinnän kehittymisestä.

16 Tietojärjestelmien kehittäminen Opetuskäytön lisäksi on tarvetta kehittää seuraavia perustoimintoja tukevia keskeisiä tietojärjestelmiä: 1 Kirjasto * Tiedonhakukoulutukset opetussuunnitelmaan 2 Henkilöstöhallinto * Elektroniset lomakkeet kaikkien saataville * Tiedottaminen, vuorovaikutus, intranetin kehittäminen 3 Opetushallinto * Opinto-ohjaus ja Winha * Kansainväliset yhteydet * Työssäoppimispaikkarekisteri tai -luettelo 4 Asiakirjahallinto * Intranetin hyväksikäyttö, lomakkeet, sähköinen laskutus 5 Viestintä * Ulkoinen ja sisäinen viestintä (verkkopalvelun jatkuva kehittäminen) 4.7 Tietojärjestelmien käyttöoikeudet ja velvollisuudet Peruskäsitteet Forssan ammatti-instituutin tavoitteena on tarjota henkilökunnalleen hyvät mahdollisuudet tietojärjestelmien ja tietoverkkojen käyttöön. Hyvien työskentelyolojen takaamiseksi on tarpeen noudattaa sääntöjä, joiden tarkoituksena on määritellä käyttäjille ja ylläpitäjälle heidän oikeutensa ja velvollisuutensa. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkien FAI:n hallinnassa oleviin tietokonejärjestelmiin ja tietoliikenneverkkoihin. Säännöt perustuvat seuraaviin yleisperiaatteisiin: kaikilla tulee olla mahdollisuus asialliseen käyttöön muille ei saa aiheuttaa haittaa yksityisyyden suojaa pitää kunnioittaa. Pääkäyttäjän oikeudet ja velvollisuudet Järjestelmien (NT-palvelin ja sähköposti) pääkäyttäjällä on velvollisuuksiensa hoitamiseksi lupa valvoa, rajoittaa ja säädellä tietokonejärjestelmien ja tietoliikenneverkkojen käyttöä ja sekä tarvittaessa kopioida, siirtää, poistaa tai lukea koneissa tai verkossa olevaa tietoa. Pääkäyttäjällä on salassapitovelvollisuus luottamuksellisten tietojen suhteen. Mitään järjestelmän käytön seurannan tai ylläpidon yhteydessä saatua tietoa ei saa väärinkäyttää. Erityisesti pääkäyttäjä sitoutuu olemaan paljastamatta kenellekään tehtävänsä ja asemansa vuoksi tietoonsa saamiaan muiden käyttäjien yksityisasioita. Pääkäyttäjällä ei ole yleistä oikeutta lukea tai muuten käsitellä toisten käyttäjien omistuksessa olevia tiedostoja. Pääkäyttäjällä on kuitenkin oikeus käsitellä tiedostoja, jos käyttäjä on antanut siihen luvan.

17 16 Pääkäyttäjä säilyttää käyttäjätunnusanomukset Pääkäyttäjällä on erilaisten lokitiedostojen avulla mahdollisuus seurata käyttäjien toimenpiteitä ja käynneistä järjestelmässä. Seurattavia lokitiedostoja ovat: palomuuri (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä ja FSP:n edustajalla) sähköposti (lukuoikeus FSP:n edustajalla) NT-palvelin (lukuoikeus vain pääkäyttäjällä). Käyttäjän oikeudet ja velvollisuudet NT-palvelin Sähköposti Käyttäjän on anottava käyttäjätunnusta työsuhteen alkaessa pääkäyttäjältä käyttäjätunnuslomakkeella Kaikki käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia ja jokaisen tulee aina käyttää omaa nimeään ja käyttäjätunnustaan. Käyttäjän tulee tuntea vastuunsa järjestelmien käytöstä ja ottaa huomioon muut järjestelmän käyttäjät. Omien ohjelmien asentaminen oppilaitoksen koneisiin on kielletty. Jokaiselle käyttäjälle on perustettu oma henkilökohtainen käyttäjätunnus, joka on muotoa etu- ja sukunimen kolme ensimmäistä kirjainta. Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o- kirjaimilla. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla järjestelmä vaatii oletussalasanan vaihdon. Käyttäjälle on tehty kotihakemisto H-asemalle omalle käyttäjätunnukselle hakemisto, jonne käyttäjä saa tallettaa omia tiedostojaan ja johon vain ko. käyttäjällä on käyttöoikeus. Tiedostojen tallentamisella kotihakemistoon saavutetaan seuraavia etuja: tiedostot ovat käytettävissä kaikilta hallinnon työasemilta kotihakemistoista otetaan varmuuskopio joka yö C-asemalla olevia tiedostoja pystyy lukemaan kuka tahansa käyttäjä vastaamalla peruuta salasanakyselyyn. Pääkäyttäjä tekee sähköpostit työntekijän työsuhteen alkaessa. Sähköpostin käyttäjätunnus on sama kuin NT-palvelimen käyttäjätunnus. Sähköposti on muotoa Ä- ja ö-kirjaimet korvataan a- ja o-kirjaimilla. Työnantajalla ja työntekijällä ei ole oikeutta lukea kenellekään toiselle osoitettua sähköpostia. Pääkäyttäjällä on oikeus lukea työntekijälle lähetettyä tai hänen lähettämiään sähköpostiviestejä saatuaan suostumuksen tai sovittuaan etukäteen lukemisesta. Mikäli epäillään tai on olemassa näyttöä väärinkäytöksistä pääkäyttäjällä on oikeus seurata työntekijän sähköpostiliikennettä.

FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2008-2010

FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2008-2010 1 FORSSAN AMMATTI- INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2008-2010 päivitetty 5/2008 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2008-2010

Lisätiedot

FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2005 2007

FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2005 2007 FORSSAN AMMATTI-INSTITUUTIN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2005 2007 versio 2, 24.1.2006 1 FAI:N TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN STRATEGIA 2 1 TAUSTAA 2 1.1 VISIO 2 1.2 YLEISET

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT

E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT 1(11) E-OPINTOTOIMISTO OPISKELUPALVELUT SISÄLTÖ: OPISKELUPALVELUT eopintotoimistossa... 2 Selainvaatimus... 2 Rekisteröityminen portaaliin... 2 Muista päivittää muuttuneet tietosi... 3 VirtuaaliAMK:n koulutustarjonta

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA - TVT - strategia YLEISTÄ Ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan riittävä hallitseminen on yksi merkittävimmistä yksilön elinikäisen oppimisen avaintaidoista

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA 2015-2020 Sisällys 1. Opetus muutoksessa.2 2. Visio.2 3. Tavoitteet.2 4. Toteutus 3 5. Kehittämissuunnitelmat 4 1 1. Opetus muutoksessa Oppimisympäristöt ja oppimistavat

Lisätiedot

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009

Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 Tietostrategia 15.11.2002 Päivitetty 27.5.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 1.1 Valkeakoski-opiston tietostrateginen visio...1 2 NYKYTILA JA TAVOITE...1 2.1 Tekniset valmiudet...1 2.1.1 Tavoite...1 2.2 Henkilökunnan

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa

Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Ope.fi koulutusmalli Helsingin yliopistossa Viisi opintoviikkoa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä vuodesta 2000 lähtien http://ok.helsinki.fi/opefi Pauliina Kupila ja Mari Jussila Opetusteknologiakeskus

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012

KULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012 KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

yhteyshenkilö ihmeidentekijä?

yhteyshenkilö ihmeidentekijä? eedu 2004/NRO6 VirtuaaliAMK-yhteyshenkil yhteyshenkilö ihmeidentekijä? - Ketä AMKista tarvitaan - tytti.thuren thuren@tamk.fi 1 AMKin toimijat - Opiskelija Läsnäolevana tutkinto-opiskelijana AMKissa (perus-

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön

Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön Verkko-opettaminen, vuosien kokemuksia monen ammattikorkeakoulun Tietieyhteistyön verkkokursseilta Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei Tietie-yhteistyö

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia Visio etaitoa kalastamassa tietoa ja taitoa hyvillä toimintamalleilla, verkoilla ja välineillä Rohkeus

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto

Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Aikuisten perusopetus Raudaskylän Kristillinen Opisto Etäopiskelun opas 2014-2015 Sisällys 1 Yleiset käytännöt... 3 2 Yhteistyö työpajan tai muun vastaavan tahon kanssa... 4 3 Opintojen toteutus lyhyesti...

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus Puheenvuorojen aiheet Kansalliset tavoitteet ja tilanne Espoossa Sosiaalinen media oppimisessa Kodin ja koulun yhteistyö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma

Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma No. Jyväskylä ammattiopiston opintoohjaussuunnitelma KT Jukka Lerkkanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu Julkaistu 10.01.2005 Lerkkanen, Jukka Jyväskylä ammattiopiston opinto-ohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 Koulujen tietotekniikkakartoitus 2013 on osa laajempaa kunnille ja kuntayhtymille lähetettävää tietotekniikkakartoitusta. Kysely koskee kunnallisia perusopetuksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa

MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? AHOT-prosessi ammatillisessa opettajankoulutuksessa MITENKÄS ON SEN OSAAMISEN LAITA? Lehtori Uudistuvassa ammattikorkeakoululaissa ja asetuksessa otetaan selkeä kanta opiskelijan oikeuksiin opintojen hyväksiluvun osalta. Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi

Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen suunnittelu ja organisointi Luokka Ydinprosessit Prosessin tarkoitus Valmistavan koulutuksen järjestäminen tutkinnon suorittajan ja työelämän tarpeisiin Prosessin

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

Verkkokurssin suunnitteluprosessi

Verkkokurssin suunnitteluprosessi Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin

Lisätiedot

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen

Oppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen Hyvä opettaja, Verkko-opintojen mitoituskehikko on verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Kehikon avulla voit suunnitella verkkoopetustasi siten, että opiskelijalle jää opintojaksolla aikaa ymmärtävään

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

Tietie-yhteistyö, verkko-opetusta vuodesta 1996

Tietie-yhteistyö, verkko-opetusta vuodesta 1996 Tietie-yhteistyö, verkko-opetusta vuodesta 1996 Eija Kalliala sähköposti: eija.kalliala@helia.fi kotisivu: http://myy.helia.fi/~kalei/ Tietie-yhteistyö TIEtojenkäsittelyä TIEtotekniikan avulla Tietie-projekti

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke

Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot ja ETEVÄKSI-hanke Apop Aikuisten perusopinnot Kohderyhmä Ne syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja aikuiset, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus tai joiden jatko-opintoihin

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot