Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista"

Transkriptio

1 Tieteessä terveydenhuolto Ari Rosenvall LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Hanna Rättö VTM, tutkija Harriet Finne-Soveri tutkimusprofessori THL, Ikäihmisten palvelut -yksikkö Unto Häkkinen tutkimusprofessori Merja Juntunen FM, erikoissuunnittelija Jutta Järvelin LT, MSc, erikoistutkija Ismo Linnosmaa tutkimusprofessori, yksikön päällikkö Anja Noro tutkimusprofessori THL, Ikäihmisten palvelut -yksikkö Mikko Kuronen FM, suunnittelija Antti Malmivaara dosentti, ylilääkäri Neljän vuoden seurantatutkimus helsinkiläisistä ja espoolaisista muistisairaista Palvelujen käyttö, pitkäaikaishoito ja kuolleisuus Lähtökohdat Muistisairaudet ovat tärkein ikääntyvien toimintakykyä heikentävä sekä avun ja palvelun tarvetta lisäävä sairausryhmä Suomessa. Muistisairauksien hoidossa tarvittavat palvelut voidaan toteuttaa eri tavoin, mutta tieto niiden arkivaikuttavuudesta puuttuu. Menetelmät Tutkimuksen aineisto pohjautuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Peruspalveluhankkeeseen. Tähän PERFECT Memory -hankkeeseen on sisällytetty kaikki helsinkiläiset ja espoolaiset, jotka ovat vuonna 2007 ostaneet ensimmäisen muistisairauslääkityksensä ja joilla on ollut siihen Kelan rajoitettu peruskorvausoikeus. Potilaiden perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelujen sekä eräiden sosiaalipalvelujen käyttö on kuvattu, ja pitkäaikaishoidon alkamista ja kuolleisuutta on seurattu neljä vuotta. Seuranta on toteutettu yksilöittäin yhdistäen kuntien rekisteritietoa Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteritietoihin. Tulokset Palvelujen käytössä oli eroja siten, että espoolaiset käyttivät enemmän avohoidon palveluja, kun taas helsinkiläisillä oli enemmän laitoshoitopäiviä ja erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä. Neljän vuoden kuluttua seurannan alusta pitkäaikaishoidossa oli helsinkiläisistä muistisairaista 30 % ja espoolaisista 24 %. Helsinkiläisistä muistisairaista oli tuolloin kuollut 37 % ja espoolaisista 42 %. Kaupunkien väliset erot pitkäaikaishoidon alkamisessa ja kuolleisuudessa eivät Coxin mallinnuksessa olleet tilastollisesti merkitseviä. Pitkäaikaishoidon riskiä lisäsi yksinasuminen ja kuolleisuuden riskiä tietyt liitännäissairaudet. Päätelmät Helsingissä käytetään kotihoitoa enemmän, Espoossa perusterveydenhuollon vastaanottokäyntejä. Espoossa kuolleisuus näytti olevan suurempaa ja pitkäaikaishoidon käyttö vähäisempää, mutta erot eivät kuitenkaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Vastedes tulisi saada tietoa myös taudin vaikeusasteesta, jotta voitaisiin arvioida, missä määrin erot selittyvät järjestelmään liittyvistä ja missä määrin potilaskohtaisista tekijöistä sekä miten palveluja tulisi kehittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon arkivaikuttavuuden selvittämiselle muistisairauksissa on suuri tarve myös muualla Suomessa. Vertaisarvioitu Muistisairaudet ovat yksi merkittävimpiä kansanterveysongelmia maassamme ja tärkein laitoshoitoon johtava sairausryhmä niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Suomessakin (1,2,3). Tämän sairausryhmän taloudellisten vaikutusten laskettiin olleen koko maailmassa yli 600 miljardia euroa vuonna 2010 (4). Valtaosan muistisairauksien kustannuksista arvioidaan syntyvän ympärivuorokautisesta hoidosta laitoksessa tai vastaavassa asumismuodossa, mutta muistisairauden vaikeusaste ja käytösoireet ovat yhteydessä kustannusten suuruuteen (5,6,7). Muistisairaudet ovat jo nyt tärkein ikäänty vien toimintakykyä heikentävä sekä avun ja palvelun tarvetta lisäävä sairausryhmä Suomessa. Koska väestömme ikääntyy lähivuosikymmeninä nopeasti, on hyvinvointiyhteiskunnan selviytymisen kannalta keskeistä, miten pystymme huolehtimaan tästä ihmisjoukosta. Suomessa on arvioitu vuonna 2010 olleen keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairasta henkilöä ja noin 2332

2 Kirjallisuutta 1 Einiö EK. Determinants of institutional care at older ages in Finland. Finnish Yearbook of Population Research XLV 2010 Supplement. Väestöliitto. ISBN (PDF); Luppa M, Luck T, Weyerer S, König H-H, Brähler E, Riedel-Heller S. Prediction of institutionalization in the elderly. A systematic review. Age and ageing 2010;39; Gaugler JE, Duval S, Anderson KA, Kane RL. Predicting nursing home admission in the U.S: a metaanalysis. BMC geriatrics 2007;7:13 doi: / Alzheimer s Disease International. World Alzheimer Report 2010: The global economic impact of dementia. research/files/worldalzheimerreport2010.pdf (2010). Assessed 07/07/ Jonsson L, Wimo A. Determinants of costs of care for patients with Alzheimer s disease. International Journal of Geriatric Psychiarty 2006;21: Quentin W, Riedel-Heller SG, Luppa M, Rudolph A, König HH. Cost-of-illness studies of dementia: a systematic review focusing on stage dependency of costs. Acta Psychiatr Scand 2010;121: doi: /j x. Epub 2009 Aug Wuckber A, Zwakhalen SMG, Challis D ym. Costs of care for people with dementia just before and after nursing home placement: primary data from eight European countries. Eur J Health Econ DOI / s Andersen K, Launer LJ, Dewey ME ym. Gender differences in the incidence of AD and vascular dementia. The EURODEM studies. Neurology 1999;53: Neuropathology Group. Medical Research Council. Cognitive function and aging study. Pathological correlates of late onset dementia in a multicenter community based population in England and Wales. MRC CFAS. Lancet 2001;357: henkilöä, jotka sairastavat lievää muistisairautta. Keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavia on ennusteen mukaan vuonna 2040 noin (8). Heistä %:lla on diagnoosina Alzheimerin tauti (9). Muistisairauksien hoidon välittömät kustannukset ovat Suomessa nykyisin yhteensä lähes miljardi euroa. Jos mukaan lasketaan omaishoidon kustannukset, kokonaiskustannuksiksi arvioidaan 1,5 2,5 miljardia euroa. Sairauden vaikeutuessa hoidon kustannukset kasvavat. Vaikeassa vaiheessa laitoksessa asuvan muistisairaan hoidon kustannukset ovat noin kaksinkertaiset kotona asuvan kustannuksiin verrattuna. Lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa ero on noin kolminkertainen. Kotona asuvan potilaan sairauden vaikeutuminen lievästä tai keskivaikeasta vaiheesta vaikeaan vaiheeseen suurin piirtein kaksinkertaistaa hoidon kustannukset. Omaisten käyttämä aika muistisairaan hoitamiseen lisääntyy lievän muistisairauden (MMSE 26 30) 2 tunnista päivässä vaikean vaiheen (MMSE 0 9) yli 9 tuntiin. Kun siis halutaan vaikuttaa muistisairauksien hoidon kustannuksiin, kannattaa pyrkiä varhaiseen diagnostiikkaan ja hoidon aloitukseen, jos näin voidaan hidastaa muistisairauden etenemistä. Lisäksi kannattaa tukea kotona selviytymistä ja hoitavia omaisia, niin että ympärivuorokautista hoitoa laitosmaisissa oloissa tarvitaan mahdollisimman vähän. Muistisairauksien hoidolla on yksilön hyvinvoinnin lisäksi laaja yhteiskunnallinen merkitys. Hallituksen keväällä 2014 vahvistaman rakennepoliittisen linjan toimeenpano edellyttää ikääntyneiden laitoshoidon radikaalia vähentämistä siten, että vuoteen 2017 mennessä saavutettaisiin yhteensä 300 miljoonan euron säästö (10). Laitoshoidon asiakkaista noin 70 % sairastaa muistisairauksia ja lähes kaikilla on kognition vajausta (11). Siksi laitoshoidon onnistunut Espoolaiset käyttivät enemmän avohoidon palveluja kuin helsinkiläiset. vähentäminen riippuu oleellisesti siitä, miten hyvin entistä suurempi joukko muistisairaita kyetään hoitamaan kodinomaisessa hoidossa, ja viime kädessä siitä, miten hyvin muistisairauksia pystytään tulevaisuudessa ehkäisemään. Onnistuminen edellyttää, että käyttöön otetaan kaikki kustannusvaikuttavat keinot, joilla muistisairaudesta aiheutuvia haittoja voitaisiin vähentää ja palvelujärjestelmää kehittää, niin että muistisairas henkilö voisi asua kotona. Vuonna 2010 päivitetty Käypä hoito -suositus käsittelee lähinnä eteneviä muistisairauksia: Alzheimerin tautia (AT), aivoverenkiertohäiriöön liittyvää muistisairautta, Lewyn kappale -tautia, Parkinsonin taudin muistisairautta ja otsaohimolohkorappeumatauteja (12). Viimeksi mainittujen hoidossa ei tule käyttää muistisairauslääkitystä, ja aivoverenkiertohäiriöön liittyvän muistisairauden hoidossa sitä tulee käyttää vain, kun mukana on myös Alzheimerin taudin piirteet. Muissa tapauksissa lääkehoitoa on aina harkittava. Muistisairauslääkkeiden käytön aloittamisajankohtaa voidaan käyttää potilasjoukon määrittelyssä seurantatutkimuksissa. Muistisairauden kesto oireiden alkamisesta kuolemaan on eri tutkimusten mukaan 3 12 vuotta ja taudin diagnosoinnista 2 7 vuotta (13). Elinaika diagnoosin jälkeen riippuu siitä, missä vaiheessa sairautta diagnoosi tehdään. Potilaan korkea ikä diagnoosivaiheessa, miessukupuoli, sairauden edenneisyys ja toiminnanvajaus lisäävät kuolemanvaaraa (14). Sosioekonomisten tekijöiden, kuten korkean koulutustason, on osoitettu vaikuttavan sairauden kulkuun vähentämällä muistisairauden riskiä, lykkäämällä sen alkamista ja parantamalla jäljellä olevaa elinaikaa (15,16). Tiedossamme ei ole suomalaisia tai ulkomaisia tutkimuksia, joissa potilaat olisivat olleet seurannassa muistisairauslääkityksen alkamisesta ja joissa olisi määritetty sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä, pitkäaikaishoidon alkamista sekä kuolleisuutta ja näiden riskitekijöitä. Liioin ei liene julkaistu tutkimuksia palvelujen arkivaikuttavuudesta asuinpaikan mukaan arvioituna. Arkivaikuttavuudella tarkoitetaan vaikuttavuutta tavanomaisissa terveydenhuollon olosuhteissa. Tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoite on kuvata helsinkiläisten ja espoolaisten juuri muistilääkityksen saaneiden potilaiden ominaisuuksia, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja eräiden sosiaalipalvelujen käyttöä sekä pitkäaikaishoidon alkamisen ajankohtaa ja kuolleisuutta. 2333

3 10 Hallituksen päätös rakennepoliittisen linjan toimeenpanosta julkinen/kehysneuvottelut-2014/ paatos/fi.pdf 11 Finne-Soveri H, Heikkilä R, Mäkelä M ym. Mitä on huomioitava vanhusten laitoshoitoa vähennettäessä. Kirjassa: Noro A, Alastalo H, toim. Vanhuspalvelulain 980/2012 toimeenpanon seuranta. Tilanne ennen lain voimaantuloa THL 2014;13: Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2010 ( 13 Todd S, Barr S, Robets M, Passmore AP. Survival in dementia and predictors of mortality: a review. Int J Ger Psychiatry 2013;28: Basu R. Education and dementia risk: Results From the Aging Demographics and Memory Study. Research on Aging 2013;35: Yaffe K, Falvey C, Harris TB ym. Effect of socioeconomic disparities on incidence of dementia among biracial older adults: Prospective study. BMJ 2013;347:f Mäkelä M, Finne-Soveri H, Noro A. Kun laitoshoitoa on saatavilla runsaasti, laitoksissa hoidetaan myös vanhuksia, jotka voisivat asua kotona. Tutkimuksesta tiiviisti 2014_28, marraskuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. 17 Russ TC, Stamatakis E, Hamer M, Starr JM, Kivimäki M, Batty GD. Socioeconomic status as a risk factor for dementia death: individual participant metaanalysis of men and women from the UK. Br J Psychiatry 2013;203: Häkkinen U, Malmivaara A. [Guest editors]. The PERFECT project: measuring performance of health care episodes. Ann Med 2011;43(Suppl1). 19 Malmivaara A, Roine RP. Hoidon arkivaikuttavuuden seuranta ja edistäminen. Suom Lääkäril 2013;68: Malmivaara A. Real-effectiveness medicine-pursuing the best effectiveness in the ordinary care of patients. Annals of Medicine 2013;45: Malmivaara A. Benchmarking Controlled Trial a novel concept covering all observational effectiveness studies. Annals of Medicine 2015;47: Lisäksi tavoitteena on verrata alkutilanteessa kotona tai palveluasumisen piirissä olevien muistisairaiden pitkäaikaishoidon alkamisen ajankohtaa ja kuolleisuutta sekä niitä ennustavia tekijöitä neljän vuoden seurannassa helsinkiläisten ja espoolaisten välillä. Aineisto ja menetelmät Hankkeen aineisto on muodostettu tiedoista, jotka on kerätty THL:n Terveys- ja sosiaalitalouden yksikön Peruspalveluhankkeessa (Peruspalvelujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset). Peruspalveluhankkeen aineistot on kerätty neljän kunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kouvola) asukkaista, ja ne sisältävät tietoja kuntalaisten perusterveydenhuollon ja eräiden sosiaali palvelujen, kuten kotihoidon, käytöstä vuosilta täydennettynä THL:n rekistereistä saatavilla laitos- ja erikoissairaanhoitoa koskevilla tiedoilla. Lisäksi kuntalaisille on poimittu Kelan yksityisten lääkäripalvelujen korvauksia, lääkekorvauksia ja muita etuuksia koskevia tietoja. Aineistoon on liitetty kuntien asukkaiden kuolleisuutta ja koulutustasoa koskevia tietoja Tilastokeskuksen tiedoista. Eri lähteistä poimitut tiedot on yhdistetty henkilötunnusten avulla. Potilasjoukon muodostaminen Peruspalveluhankkeesta muodostetussa muistipotilaiden aineistossa (PERFECT Memory Health and Wellbeing -hanke) on tiedot helsinkiläisistä ja espoolaisista. Muistisairauspotilaiden määrittelyssä käytettiin kahta pääkriteeriä: potilaat ovat ostaneet muistisairauslääkettä (ATC-luokka N06D alaluokkineen) vuonna 2007, ja heillä on ollut niihin Kelan myöntämä rajoitettu peruskorvausoikeus (luokka 307) lääkkeen ostohetkellä tai viimeistään 6 kuukautta sen jälkeen. Nämä kriteerit valittiin hoitoilmoitusrekistereistä saatavien, muistisairauteen liittyvien diagnoosien sijasta sen varmistamiseksi, että mukaan saataisiin myös yksityissektorin diagnosoimat tapaukset. Lisäksi Kelan peruskorvausoikeus edellytti tutkimusajankohtana suositusten mukaisten diagnostisten menetelmien käyttöä (12). Potilaan seuranta alkaa ensimmäisestä nämä kriteerit täyttävästä hetkestä, eli sama henkilö esiintyy aineistossa vain kerran. Vertailukelpoisuuden parantamiseksi joukosta on poistettu potilaat, jotka ovat ostaneet muistisairauslääkettä lääkeostoa edeltäneiden 365 vuorokauden aikana, ja potilaat, joiden erityiskorvausoikeus on myönnetty yli 365 vuorokautta ennen lääkkeen ostopäivää. Näin on pyritty löytämään ensimmäistä kertaa muistisairauslääkettä ostaneet henkilöt. Tutkimusjoukon potilaille on liitetty Peruspalvelu-hankkeessa kerättyjä perusterveydenhuoltoa ja eräitä sosiaalipalveluja koskevia tietoja sekä hoitoilmoitusrekisterin tiedot erikoissairaanhoidosta (sisältää myös tiedot erikoissairaanhoidon avohoidosta) lääkeostoa seuraavien neljän vuoden ajalta. Tiedot kattavat kaupunkien järjestämät palvelut julkisissa tai yksityisissä palvelutaloissa ja hoitopaikoissa. Lisäksi potilaisiin on liitetty Kelan rekistereistä tiedot siviilisäädystä ja lääkkeiden ostoista sekä Tilastokeskuksen tutkintorekisteristä tiedot koulutuksesta. Tilastolliset menetelmät Muistisairaita potilaita Helsingissä ja Espoossa tarkasteltiin aluksi kuvailevien tilastollisten menetelmien avulla. Erityinen kiinnostus kohdistui mahdollisiin eroihin laitostumisen ja kuoleman todennäköisyyksissä kaupunkien välillä. Lisäksi tarkasteltiin eroja helsinkiläisten ja espoolaisten ikä- ja sukupuolijakaumissa, liitännäissairauksissa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Laitoshoidon alkamisen ja kuoleman todennäköisyyttä mallinnettiin Coxin regressiolla. Mallin avulla tarkasteltiin kuntien eroja laitoshoidon alkamisen ja kuoleman todennäköisyydessä, kun otettiin huomioon merkittäviä muistisairaiden ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Mallinnuksessa vakioitavina tekijöinä oli ikä (5-luokkaisena), sukupuoli, koulutus, asuinkunta, parisuhde sekä liitännäissairauksista verenpainetauti, sepelvaltimotauti, eteisvärinä, sydämen vajaatoiminta, diabetes, keuhkoahtaumatauti ja astma, depressio sekä aivohalvaukset. Laitostumisen todennäköisyyden mallintamiseen käytettiin kilpailevien riskien mallia (competing risk model), jonka avulla on mahdollista ottaa huomioon kuolleisuuden vaikutus laitostumisen riskiin. Tulokset Alkutilanteessa tutkimuksessa oli yhteensä 924 keskimäärin 80-vuotiasta henkilöä, jotka olivat ostaneet muistisairauslääkettä ensi kertaa vuon 2334

4 na Helsinkiläisten (n = 688) ja espoolaisten (n = 236) ikäjakaumat olivat varsin samanlaiset (taulukko 1). Espoolaisista hieman suurempi osuus oli miehiä ja naimisissa kuin helsinkiläisistä. Liitännäissairauksissa potilasjoukoilla ei ollut selviä eroja. Helsinkiläisistä 52 % ja espoolaisista 62 % asui kotona ilman kotihoidon palveluja tai omaishoidon tukea. Molemmissa ryhmissä runsaat 10 % asui ympärivuorokautisten palvelujen piirissä. Vakioimattomassa aineistossa todettiin seurannan aikana selviä eroja palvelujen käytössä siten, että espoolaiset käyttivät enemmän avohoidon palveluja ja helsinkiläiset enemmän laitoshoitoa ja erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä (taulukko 2). TAULUKKO 1. Uudet helsinkiläiset ja espoolaiset muistisairaat potilaat vuonna 2007 sekä palvelukäyntien ja hoitopäivien keskiarvot edeltävän vuoden aikana. Taustatiedot henkilöstä Koko aineisto Helsinki Espoo Lukumäärä, n (%) Kaikki Miehet 294 (31,8) 201 (29,2) 93 (39,4) Naiset 630 (68,2) 487 (70,8) 143 (60,6) Ikä, ka. Kaikki Miehet Naiset Naimisissa, n (%) Kaikki 353 (38,2) 243 (35,3) 110 (46,6) Miehet 195 (66,3) 128 (63,7) 67 (72,0) Naiset 158 (25,1) 115 (23,6) 43 (30,1) Koulutusaste n (%) Keskiaste 165 (17,9) 124 (18,0) 41 (17,4) Vähintään alempi korkea-aste 229 (24,8) 158 (23,0) 71 (30,1) Koulutusaste muu tai tuntematon 530 (57,4) 406 (59,0) 124 (52,5) Seurannan 1. päivän Koko aineisto Helsinki Espoo SIDONNAISUUDET Sidonnaisuudet Ari Rosenvall: konsultointipalkkio (THL, osana Perfect Memory -hanketta, Kaufmann Agencies, Luustoliiton hankkeen yhteydessä), luentopalkkiot (Novartis, Amgen, Orion, Suomen Psykologinen instituutti ry), lisenssitulot ja tekijänpalkkiot (Duodecim, Muistisairaudet ja muistisairaan kuntoutus -kirjat), matka-, majoitus- tai kokouskulut (Eli Lilly, osteoporoosikongressi), Suomen Alzheimer-tutkimusseuran hallituksen jäsen, Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen, Helsingin Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäsen 2014 loppuun asti. Ei sidonnaisuuksia: Hanna Rättö, Harriet Finne-Soveri, Unto Häkkinen, Merja Juntunen, Jutta Järvelin, Ismo Linnosmaa, Anja Noro, Mikko Kuronen, Antti Malmivaara. Kotona, ei kotihoitoa eikä omaishoidon tukea, n (%) Kaikki 507 (54,9) 360 (52,3) 147 (62,3) Miehet 196 (66,7) 130 (64,7) 66 (71,0) Naiset 311 (49,4) 230 (47,2) 81 (56,6) Kotona, kotihoitoa/omaishoidontukea, n (%) Kaikki 320 (34,6) 254 (36,9) 66 (28,0) Miehet 82 (27,9) 61 (30,3) 21 (22,6) Naiset 238 (37,8) 193 (39,6) 45 (31,5) Ympärivuorokautinen palveluasuminen, n (%) Kaikki 82 (8,9) 62 (9,0) 20 (8,5) Miehet 11 (3,7) 7 (3,5) 4 (4,3) Naiset 71 (11,3) 55 (11,3) 16 (11,2) Perusterveydenhuollon vuodeosasto/vanhainkoti/erikoissairaanhoidon vuodeosasto, n (%) Kaikki 15 (1,6) 12 (1,7) 3 (1,3) Miehet 5 (1,7) 3 (1,5) 2 (2,2) Naiset 10 (1,6) 9 (1,8) 1 (0,7) 2335

5 Taustatiedot henkilöstä Koko aineisto Helsinki Espoo Seurannan alkua edeltävä vuosi, käyntejä/päiviä ka. (keskihajonta) Kotona, ei kotihoitoa eikä omaishoidon tukea, käyntejä ka. Kaikki 262,3 (125,7) 256,9 (128,1) 277,9 (117,2) Miehet 286,4 (116,3) 282,7 (121,1) 294,5 (105,4) Naiset 251,1 (128,4) 246,3 (129,5) 267,2 (123,5) Koti, kotihoitoa/omaishoidontukea, käyntejä ka. Kaikki 65,5 (98,9) 71,0 (103,3) 49,5 (83,2) Miehet 55,5 (98,7) 62,3 (106,2) 40,7 (78,5) Naiset 70,2 (98,8) 74,6 (101,9) 55,2 (85,9) Ympärivuorokautinen palveluasuminen, päiviä ka. Kaikki 17,1 (66,3) 16,7 (67,4) 18,1 (63,0) Miehet 5,9 (34,3) 3,2 (16,9) 11,9 (55,5) Naiset 22,3 (76,2) 22,3 (78,7) 22,2 (67,3) Perusterveydenhuollon vuodeosasto/vanhainkoti vuodeosasto, päiviä ka. Kaikki 17,7 (42,0) 18,2 (43,6) 16,2 (37,1) Miehet 14,2 (32,8) 14,4 (32,7) 13,8 (33,2) Naiset 19,4 (45,6) 19,8 (47,3) 17,7 (39,5) Erikoissairaanhoidon vuodeosasto, päiviä ka. Kaikki 2,4 (6,5) 2,1 (6,0) 3,3 (7,5) Miehet 3,0 (7,1) 2,4 (5,5) 4,2 (9,7) Naiset 2,1 (6,1) 2,0 (6,3) 2,7 (5,7) Kotipalvelukäyntien ja kotisairaanhoidon käynnit, ka. Kaikki 86,9 (171,6) 95,2 (181,5) 62,7 (136,5) Miehet 55,2 (147,1) 63,8 (160,2) 36,4 (112,3) Naiset 101,7 (180,1) 108,1 (188,2) 79,7 (148,0) Avoterveydenhuollon vastaanottokäynnit lääkärillä, ka. Kaikki 7,8 (9,1) 6,1 (6,8) 13,0 (12,4) Miehet 8,1 (8,5) 6,5 (6,6) 11,5 (10,8) Naiset 7,7 (9,4) 5,9 (6,9) 14,0 (13,3) Avoterveydenhuollon vastaanottokäynnit hoitajalla, ka. Kaikki 9,0 (19,0) 6,9 (14,9) 15,1 (26,9) Miehet 11,5 (22,4) 8,0 (14,6) 19,2 (32,4) Naiset 7,8 (17,1) 6,5 (15,1) 12,4 (22,3) Kuntoutuskäynnit avoterveydenhuollossa, ka. Kaikki 5,8 (18,8) 2,0 (4,4) 16,6 (34,3) Miehet 7,6 (23,5) 2,1 (4,6) 19,5 (38,7) Naiset 4,9 (16,2) 2,0 (4,4) 14,8 (31,1) Poliklinikkakäynnit erikoissairaanhoidossa, ka. Kaikki 13,8 (12,5) 15,2 (13,0) 9,8 (10,0) Miehet 14,1 (11,6) 15,8 (11,9) 10,4 (10,2) Naiset 13,7 (12,9) 14,9 (13,5) 9,5 (9,8) Liitännäissairaudet, n (%) Verenpainetauti 604 (65,4) 442 (64,2) 162 (68,6) Sepelvaltimotauti 209 (22,6) 140 (20,3) 69 (29,2) Eteisvärinä 137 (14,8) 102 (14,8) 35 (14,8) Sydämen vajaatoiminta 98 (10,6) 68 (9,9) 30 (12,7) Diabetes 142 (15,4) 112 (16,3) 30 (12,7) COPD ja astma 110 (11,9) 76 (11,0) 34 (14,4) Masennus 317 (34,3) 243 (35,3) 74 (31,4) AVH 96 (10,4) 62 (9,0) 34 (14,4) 2336

6 TAULUKKO 2. Vuoden 2007 helsinkiläiset ja espoolaiset muistisairaat potilaat 2 vuoden ja 4 vuoden seurannassa sekä palvelukäyntien ja hoitopäivien keskiarvot seurantajakson loppupäivää edeltävän vuoden aikana. Koko aineisto, 2 v kuluttua Helsinki, 2 v kuluttua Espoo, 2 v kuluttua Koko aineisto, 4 v kuluttua Helsinki, 4 v kuluttua Espoo, 4 v kuluttua Kotona, ei kotihoitoa eikä omaishoidon tukea, lkm (%) 272 (29,4) 184 (26,7) 88 (37,3) 151 (16,3) 99 (14,4) 52 (22,0) Kotona, kotihoitoa/omaishoidontukea, lkm (%) 224 (24,2) 185 (26,9) 39 (16,5) 133 (14,4) 109 (15,8) 24 (10,2) Ympärivuorokautinen palveluasuminen, n (%) 139 (15,0) 96 (14,0) 43 (18,2) 171 (18,5) 129 (18,8) 42 (17,8) Perusterveydenhuollon vuodeosasto/vanhainkoti/ 131 (14,2) 105 (15,3) 26 (11,0) 116 (12,6) 96 (14,0) 20 (8,5) erikoissairaanhoidon vuodeosasto, n (%) Kuollut lkm (%) 158 (17,1) 118 (17,2) 40 (16,9) 353 (38,2) 255 (37,1) 98 (41,5) Seurantajakson loppupäivää edeltävän vuoden aikana käyntejä/päiviä, keskiarvot (keskihajonta) Kotipalvelukäyntien ja kotisairaanhoidon käynnit, ka. 115,2 (223,9) 132,7 (244,5) 64,4 (137,0) 104,7 (235,8) 117,5 (253,0) 64,5 (165,5) Avoterveydenhuollon vastaanottokäynnit lääkärillä, ka. 4,4 (6,4) 3,6 (5,5) 6,8 (8,1) 3,0 (4,9) 2,5 (4,6) 4,3 (5,6) Avoterveydenhuollon vastaanottokäynnit hoitajalla, ka. 3,7 (10,2) 3,4 (10,8) 4,3 (8,2) 2,8 (9,1) 2,7 (10,0) 3,4 (5,4) Kuntoutuskäynnit avoterveydenhuollossa, ka. 2,8 (9,9) 1,6 (4,2) 6,5 (17,8) 2,1 (6,6) 1,2 (2,7) 5,1 (12,2) Poliklinikkakäynnit erikoissairaanhoidossa, ka. 6,8 (9,5) 7,1 (9,4) 5,9 (9,8) 5,0 (9,1) 5,5 (10,0) 3,6 (5,6) Kotona, ei kotihoitoa eikä omaishoidon tukea, päiviä, ka. 154,6 (160,7) 144,8 (159,6) 183,1 (161,0) 108,1 (152,1) 95,2 (146,6) 148,4 (162,2) Kotona, kotihoitoa/omaishoidontukea, päiviä, ka. 105,3 (138,2) 115,1 (143,4) 76,9 (117,8) 94,2 (138,0) 103,6 (143,4) 64,7 (115,1) Ympärivuorokautinen palveluasuminen 54,9 (121,6) 51,0 (119,1) 66,1 (128,0) 94,7 (149,7) 92,4 (148,1) 101,7 (155,0) Laitospäivät (vanhainkoti, terveyskeskuksen 48,7 (100,4) 53,2 (104,1) 35,6 (87,8) 67,4 (125,8) 73,3 (128,7) 49,1 (114,9) vuodeosasto), ka. Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitopäivät, ka. 1,6 (11,2) 1,0 (9,1) 3,3 (15,7) 0,6 (3,0) 0,5 (2,2) 1,1 (4,7) Kahden vuoden seurannan jälkeen helsinkiläisistä enää 27 % asui kotona ilman palveluja ja espoolaisista 37 %. Neljän vuoden kuluttua vastaavat luvut olivat 14 % ja 22 %. Helsingissä käytettiin enemmän laitoshoitoa (perusterveydenhuollon vuodeosasto, vanhainkoti, erikoissairaanhoidon vuodeosasto), kun taas Espoossa ympärivuorokautinen hoito painottui selvemmin tehostettuun palveluasumiseen. Helsinkiläiset käyttivät enemmän laitoshoitoa kuin espoolaiset. Pitkäaikaishoidon alkamisen todennäköisyys on kuvattu kuviossa 1. Neljän vuoden seurannan jälkeen pitkäaikaishoidossa (vähintään 90 päivää yhtäjaksoisesti tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa) oli helsinkiläisistä muistisairaista 30 % ja espoolaisista 24 %. Coxin kilpailevan riskin mallin perusteella laitostumisen riski oli Helsingissä asuvilla 1,2-kertainen (HR, hazard ratio 1,23) Espoossa asuviin verrattuna, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (95 %:n luottamusväli, LV, 0,95 1,58). Laitostumisriskiä pienensi avioliitossa eläminen (HR 0,62; 95 %:n LV 0,49 0,79). Neljän vuoden jälkeen helsinkiläisistä muistisairaista oli kuollut 37 % ja espoolaisista 42 % (kuvio 2). Kuolleisuutta koskevassa Coxin mallissa potilaiden taustatiedoista riskiä lisäsi vähintään 90 vuoden ikä (HR 5,76; 95 %:n LV 1,76 18,9), miessukupuoli (HR 1,61; 95 %:n LV 1,24 2,09) sekä liitännäissairauksista eteisvärinä (HR 1,45; 95 %:n LV 1,07 1,96), keuhkosairaus (COPD tai astma) (HR 1,66; 95 %:n LV 1,21 2,28) ja sydämen vajaatoiminta (HR 1,65; 95 %:n LV 1,17 2,34). Sen sijaan verenpainetaudin, aivohalvauksen ja diabeteksen yhteys kuolleisuuteen ei ollut tilastollisesti mer 2337

7 kuvio 1. Muistisairaiden potilaiden pitkäaikaishoidon alkaminen Helsingissä ja Espoossa neljän vuoden seurannassa. Seuranta on alkanut muistisairauslääkityksen ostopäivästä. Kilpailevan riskin Cox-mallinnus. Pitkäaikaishoidon alkamisen kumulatiivinen ilmaantuvuus, %-yksikköä kuvio 2. Helsinki Espoo Aika, vrk KUVIO 2. Elossaolo, %-yksikköä kitsevä. Helsingissä asuvien kuolleisuusriski (HR) espoolaisiin verrattuna oli 0,86, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (95 %:n LV 0,67 1,11). Muistisairaiden potilaiden kuolleisuus Helsingissä ja Espoossa neljän vuoden seurannassa. Seuranta on alkanut muistisairauslääkityksen ostopäivästä. Cox-mallinnus. Helsinki Espoo Aika, vrk Pohdinta Kaupunkien väliset erot olivat selvät siinä, miten muistisairaat käyttivät palveluja, samoin pitkäaikaishoidon alkamisessa ja kuolleisuudessa. Laitoshoidossa asuvien osuus oli Helsingissä suurempi kuin Espoossa: neljän vuoden seurannassa 6 prosenttiyksikköä. Kuolleisuus oli Espoossa 5 prosenttiyksikköä suurempi kuin Helsingissä. Ympärivuorokautisen hoidon alkamista ennusti yksinasuminen ja kuolleisuutta korkea ikä, miessukupuoli sekä liitännäissairaudet. Eroja kotipalvelujen käytössä selittänevät palvelujärjestelmien erot. Laitosvaltaisissa kunnissa laitokseen tai tehostettuun palveluasumiseen päästään lievemmin muistisairauden vaikeusasteen kriteerein kuin niissä kunnissa, joissa ympärivuorokautista hoitoa on vähän riippumatta tarjolla olevan kotihoidon määrästä (17). Pitkäaikaishoidon alkamisen todennäköisyys liittynee ainakin osittain palvelujen tarjontaan. Helsingin ja Espoon hoitojärjestelmien mahdollisesta vaikutuksesta eroihin kuolleisuudessa on vaikea vetää johtopäätöksiä. On mahdollista, että kuolleisuuden erot selittyvät siitä, että espoolaiset muistisairaat hakeutuivat hoitoon ja palveluihin myöhemmin kuin helsinkiläiset. Myös muut syyt, kuten erot hoidon sisällössä tai tulotasoerot, ovat mahdollisia. Alkutilanteen tekijät vakioitiin rekisteritiedosta saatavissa olevilla potentiaalisesti ennusteeseen vaikuttavilla muuttujilla, mutta esimerkiksi taudin vaikeusasteesta ei ollut lainkaan tietoa ja sosioekonomisesta asemasta vain puutteellista koulutustaustatietoa. Potilasjoukkomme sisälsi kaikki Espoon ja Helsingin asukkaat, jotka olivat saaneet muistisairauslääkityksen vuonna Siten aineistomme ei sisältänyt moniin muihin tutkimusasetelmiin usein liittyvää valikoitumisen harhaa (18). Koska kyseessä on rekisteritutkimus, havaintomme perustuvat takautuvaan aineistoon. Se ei mahdollista yhtä hyvää ja kattavaa tutkittavien henkilöiden luonnehdintaa kuin etenevä tutkimusasetelma, joka on suunniteltu juuri tiettyyn tutkimuskysymykseen vastaamiseen. Olemme siis riippuvaisia siitä, miten hyvin sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rekistereihin on tietoja kirjattu. Tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli Kelan rajoitetun peruskorvausoikeuden saaminen, ja seuranta alkoi siitä päivästä, jolloin potilas lunasti ensi kerran lääkkeen apteekista. Koska 2338

8 Muistisairaiden hoidosta tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän tietoa. käytettävissämme ei lähtötilanteessa ollut tietoa taudin vaikeusasteesta, kuten kognition vajauksesta tai toimintakyvystä, on mahdollista, että helsinkiläiset ja espoolaiset potilaat ovat olleet seurannan alussa taudin eri vaiheissa. Paransimme kuitenkin potilaiden alkutilanteen vertailukelpoisuutta kahdella tavalla. Ensinnäkin suljimme pois potilaat, joille oli kirjattu aiempi muistisairausdiagnoosi. Toiseksi vakioimme tilastollisesti Helsingin ja Espoon potilasaineistojen alkutilanteiden erot useilla tärkeillä ennusteellisilla muuttujilla, muun muassa muiden kroonisten sairauksien esiintymisellä. Käytettävissämme oli tietoa myös ajalta ennen muistisairauslääkitystä, ja kuvailimme alkutilanteessa terveydenhuollon palvelujen käytön edellisen vuoden aikana. Potilaiden sosioekonomisesta asemasta meillä oli tietoa koulutustasosta. Tutkimuksemme vahvuutena on seurantatiedon kattavuus. Elinaikamallilla otettiin huomioon espoolaisten ja helsinkiläisten erot kuolleisuudessa, kun arvioitiin pitkäaikaishoidon alkamista. Potilaskohtaiset tekijät pyrittiin ottamaan huomioon vakioimalla ikä, sukupuoli, koulutus ja liitännäissairaudet. Meiltä kuitenkin puuttui tieto taudin vaikeusasteesta alkutilanteessa, muistisairauden etenemisestä, kognitiivisista kyvyistä tai elämänlaadusta sekä muistisairauslääkkeen käyttötieto. Meillä ei myöskään ollut tietoa omaisten kokemuksista eikä tutkittavien elämäntavoista, kuten alkoholinkäytöstä, tupakoinnista ja liikunnasta. Tilastoanalyysissa emme huomioineet mahdollista yleistä elinajanodotteen eroa helsinkiläisten ja espoolaisten välillä. Kun helsinkiläisille ja espoolaisille muistisairautta sairastaville kehitetään sosiaali- ja terveyspalveluja, on tärkeää pyrkiä arvioimaan, missä määrin tämän tutkimuksen havainnot selittyvät järjestelmään liittyvistä ja missä määrin potilaskohtaisista tekijöistä. Kun kyse on ensin mainituista tekijöistä, tulisi harkita järjestelmätason kehittämistoimintaa, ja jälkimmäisessä tapauksessa diagnostiikkaan ja hoitoon kohdistuvaa kehittämistoimintaa. Pelkästään tämän tutkimuksen aineiston pohjalta ei tällaisia johtopäätöksiä ole mahdollista tehdä. Muistisairaiden hoidosta ja sen arkivaikuttavuudesta tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän tietoa (19). Tiedon keruun tulisi olla säännöllistä ja kattaa muistisairauksia hoitavat yksiköt valtakunnallisesti. Tämä mahdollistaisi myös vertaiskehittämisen (20,21). Kiitokset STM on myöntänyt THL:lle rahoitusta Kansallisen muistiohjelman toimeenpanoohjelmaan, johon tämä artikkeli sisältyy. TÄSTÄ ASIASTA TIEDETTIIN Muistisairaudet ovat tärkein ikääntyvien toimintakykyä heikentävä sekä avun ja palvelun tarvetta lisäävä sairausryhmä. Ne ovat myös merkittävin pitkäaikaishoitoon johtava sairausryhmä Suomessa. Tutkimuksia, joissa potilaat olisivat olleet seurannassa muistisairauslääkityksen alkamisesta lähtien ja joissa olisi määritetty sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä, pitkäaikaishoidon alkamista, kuolleisuutta ja sen riskitekijöitä, ei tietääksemme ole julkaistu. TÄMÄ TUTKIMUS OPETTI Helsingissä kotihoitoa käytetään enemmän, Espoossa vastaanottokäyntejä. Espoossa kuolleisuus saattaa olla suurempaa ja pitkäaikaishoidon käyttö vähäisempää, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. English summary in english Use of health and social care services, long-term care, and mortality among patients with memory disorders in two major Finnish cities (Helsinki and Espoo) a 4-year follow-up study 2339

9 English summary Ari Rosenvall Hanna Rättö Harriet Finne-Soveri Unto Häkkinen Merja Juntunen Jutta Järvelin Ismo Linnosmaa Anja Noro Mikko Kuronen Antti Malmivaara Adjunct Professor, Chief Physician Institute for Health and Welfare, Centre for Health and Social Economics (CHESS) Use of health and social care services, long-term care, and mortality among patients with memory disorders in two major Finnish cities (Helsinki and Espoo) a 4-year follow-up study Background Memory disorders are already the most important group of diseases which affect functional capacity and independence and increase the need for services amongst elderly people in Finland. As our population will be rapidly growing older within the next decades, it is of utmost importance for the survival of our welfare society to be able to take care of these people. The services needed in the care of people with memory disorders can be provided in many different ways but we do not have enough information on the content and effectiveness of these services in ordinary settings. Methods We collected information from the database of Peruspalveluhanke within the Centre for Health and Social Economics at the National Institute of Health and Welfare in Finland. The material in this PERFECT Memory Health and Wellbeing project was created from the administrative registries of two cities in the Capital Region of Finland (Helsinki, Espoo), and includes information on the use of social and healthcare services during the years This information was complemented with registry information on institutional care from the National Institute of Health and Welfare in Finland. Information on reimbursement of private healthcare visits, reimbursement of medical expenses and benefits from the Social Insurance Institution in Finland was added to the material. Statistics Finland provided us with information on mortality and educational status of the inhabitants. Information from the different sources was combined using encrypted social security numbers. Descriptive statistics and Cox proportional hazards modelling were used in the data analysis. Results During the four-year follow-up we could see distinctive differences in the use of services between the two cities. In Espoo, people used more open care services, and in Helsinki more institutional care and ambulatory visits to secondary care facilities. After 4 years 30% of the people in Helsinki with memory disorder were in long term care and 24% of those in Espoo. In Helsinki 37% of the population with memory disorder had died, in Espoo 42%. Conclusions In Helsinki, more institutional care and ambulatory visits in secondary care units were used and in Espoo there were more ambulatory visits to health and social care professionals in primary care settings. Morbidity was higher in Espoo and the use of long term care lower; however, after baseline adjustment the differences were not statistically significant. There is a huge need to better determine the content and effectiveness of social and health care of people with memory disorder in the ordinary setting. 2339a

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena

Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena XIII Terveydenhuollon laatupäivä SOTE tulee tuleeko lisää vaikuttavuutta? Rekisteritieto potilaan ja johtamisen tukena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Helsingin yliopisto pekka.martikainen@helsinki.fi Ei saa lainata ilman lupaa Pitkäaikaisen laitoshoivan

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna

Lisätiedot

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma

Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.

Lisätiedot

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1

suomalaisille? Lappi Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Millaisia palveluja vanhoille suomalaisille? Lappi 28.11.2014 28.11.2014 Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 1 Muutosten tuulia 2014 Vanhoja ihmisiä on vuosi vuodelta enemmän Hyvinvoivia vanhoja

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen

MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA. Unto Häkkinen MISSÄ MENNÄÄN LONKKAMURTUMA- JA SEPELVALTIMOTAUTI- POTILAIDEN HOIDOSSA MEILLÄ JA MUUALLA Unto Häkkinen 1 SISÄLTÖ Pohjosmainen vertailu (EuroHOPE), vuodet 2006-2014 Oslon ja pääkaupunkiseudun vertailu,

Lisätiedot

Dementian varhainen tunnistaminen

Dementian varhainen tunnistaminen Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 13.3. 2008 Hoitotyön päivä 1 Dementian varhainen tunnistaminen Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä RAI- seminaari.9. Paasitorni, Helsinki Rauha Heikkilä 5.. Esityksen nimi / Tekijä 1 sisältö Kunta -vertailutietokanta

Lisätiedot

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Kustannus- ja palvelujen käyttötiedot sosiaali- ja terveydenhuollossa Henkilökohtainen budjetointi sosiaalialalla - Palvelujen kustannukset ja kustannusvaikuttavuus seminaari Esityksen sisältö Kustannukset

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Elina Parviainen AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department

Lisätiedot

Virallisesti omaishoitaja -

Virallisesti omaishoitaja - Virallisesti omaishoitaja - MITKÄ TEKIJÄT LUONNEHTIVAT HOIDETTAVIA? Harriet Finne-Soveri Geriatrian dosentti Ikäihmisten palvelut/palvelujärjestelmäosasto/thl 5.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala

Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala Erikoissairaanhoidon tehtävät hoitosuunnitelman tekemisessä Hanna Kuusisto hallintoylilääkäri neurologian el, dos, LT, FT Kanta-Hämeen keskussairaala 2017 Pitkäaikaissairaan terveys- ja hoitosuunnitelma

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) Liite 2. (HEL 2017-011196) Tiivistelmä Helsingin terveydenhuollon asukaskohtaisista kustannuksista vuonna 2016 Kuntaliiton vuosittain tekemässä vertailussa terveydenhuollon

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Kuntoutus vuosisadan prioriteetti. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Kuntoutus vuosisadan prioriteetti. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Kuntoutus - 21. vuosisadan prioriteetti Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalous

Lisätiedot

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus

Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi

Lisätiedot

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö Somaattisen erikoissairaanhoidon kustannukset olivat vuonna 2015 noin 6,6 miljardia euroa, mikä on noin 37 prosenttia kaikista sosiaali-

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Arkivaikuttavuuden lääketiede. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Arkivaikuttavuuden lääketiede. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Arkivaikuttavuuden lääketiede Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja sosiaalitalous -yksikkö,

Lisätiedot

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen Geriatri Pirkko Jäntti 25.5.2015 Mistä muistipoliklinikan toiminnan kehittämistyössä aloitetaan? Selvitetään muistisairaiden laskennallinen osuus kunnan väestöstä

Lisätiedot

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014

LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 LASTEN SAIRAUKSIEN ERIKOISSAIRAANHOITO KUNTIEN YHTEISENÄ TOIMINTANA Jari Petäjä, toimialajohtaja, HYKS 22.10.2014 1 ERIARVOISTUMISKEHITYS ON NOPEAA 10/22/2014 3 ELINIÄN ODOTUS 35-VUOTIAANA SUKUPUOLEN

Lisätiedot

Kunnittaiset sote:n kustannuserot: ylihoitoa vai tehottomuutta? Miika Linna Kuntaliitto

Kunnittaiset sote:n kustannuserot: ylihoitoa vai tehottomuutta? Miika Linna Kuntaliitto Kunnittaiset sote:n kustannuserot: ylihoitoa vai tehottomuutta? Miika Linna Kuntaliitto 14.9. 2017 Palveluiden käyttö ja tuottavuus 1) Kaikkien sote-palveluiden kustannukset per asukas 2) Käyttö = sote-palveluiden

Lisätiedot

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa?

Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Miltä näyttää Pirkanmaan kunnissa nyt ja tulevaisuudessa? Pirkanmaan Muistifoorumi 3.4.2014 Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Muistiliiton jäsen 25-vuotias

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijät ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Unto Häkkinen ja Maria Vaalavuo 19.12.2013 19.12.2013 Unto Häkkinen 1 Tutkimuksen tavoite Tutkimukseen perustuvat kriteerit

Lisätiedot

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala

Likvorin biomarkkerit. diagnostiikassa. Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT. Kuopion yliopistollinen sairaala Likvorin biomarkkerit neurodegeneratiivisten sairauksien diagnostiikassa Sanna Kaisa Herukka, FM, LL, FT Itä Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala Selkäydinneste Tilavuus n. 150ml, muodostuu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (930 hlöä) RANUA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 4 093 21,8 % (930 hlöä) 3 254 3 040 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 904 (22 %) 1

Lisätiedot

Varsinais-Suomen alueen vastaukset

Varsinais-Suomen alueen vastaukset Varsinais-Suomen alueen vastaukset 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1. Valitkaa kunta, tai kunnat, jotka kuuluvat kuntayhtymään/yhteistoiminta-alueeseen. 10 2. Valitkaa yksi parhaaksi arvioimanne vaihtoehto : Kyselyn

Lisätiedot

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa

Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kuntoutuminen koti- ja ympärivuorokautisessa hoidossa Harriet Finne-Soveri LT, ylilääkäri ja RAI projektipäällikkö, Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Kuntoutuminen -mitäse on? toimintakyvyn

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2 Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke)

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O kärkihanke) Sosiaali- ja terveysvaliokunta keskiviikko 12.10.2016 klo 09:30 / HE 134/2016 Pyydetty tilastoyhteenveto (12.10.2016) Asiantuntija: Anja Noro, THT, dosentti, Projektipäällikkö, STM kotihoitoa ja vahvistetaan

Lisätiedot

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes

Näkö ja toimintakyky. Harriet Finne-Soveri LT ylilää. ääkäri Stakes Näkö ja toimintakyky Harriet Finne-Soveri LT ylilää ääkäri Stakes Sisält ltö Pikakertaus vanhuspalveluista Ikä ja näkö Näkökysymykset ja RAI Toimintakyky ja heikkonäköisyys Miten pitää näkö mielessä hoito

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa

Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa Palliatiivinen potilas perusterveyden huollossa 5.10.2017 Niko Rantala Palliatiivinen hoito Tarve kasvaa jatkuvasti ikääntymisen ja syöpä- ja muistisairauksien lisääntyessä Palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun erittäin kalliit potilaat

Pääkaupunkiseudun erittäin kalliit potilaat AVAUKSIA Satu Kapiainen Timo T. Seppälä Unto Häkkinen Jorma Lauharanta Risto P. Roine Marja Korppi-Tommola Pääkaupunkiseudun erittäin kalliit potilaat 3 2010 Kirjoittajat ja THL Yliopistopaino Helsinki

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 31.10.2012 30.10.2012 Päivi Tossavainen/THL 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Laitoksessa vai kotona?

Laitoksessa vai kotona? Laitoksessa vai kotona? Anja Noro, THT, Tutkimuspäällikkö, dosentti (gerontologia) RAI seminaari: Itsemäärääminen, osallisuus ja pakon käyttö 27.09.2012, Messukeskus, Helsinki Agenda Johdattelua Palvelutarpeen

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111

Paloturvallisuus 2025. Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Paloturvallisuus 2025 Raimo Sulkava geriatrian professori Itä Suomen yliopisto Palotutkimukset päivät 23.8.20111 Miksi otsikossa vuosi 2025? Liikennemerkit vaihtuvat Väestöennuste 75+ ikäryhmä ja osuus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN

VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN VANHUSTEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO JA SEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.4.2015 ALKAEN PITKÄAIKAINEN YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO JA HUOLENPITO Lainsäädännöllinen perusta ja kaupungin vanhustyön

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2016 Tilastotiedote 12/ 2017 Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2016 mukaan Kuopion terveydenhuollon ikävakioidut reaalikustannukset olivat 2467 e/ asukas.

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Kotihoito omaishoidon tukipalveluna

Kotihoito omaishoidon tukipalveluna TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 1 TAMMIKUU 2018 Päälöydökset Vain pieni osa kaikista omaishoidossa olevista sai vuonna 2016 kotihoidon tukipalvelua. Omaishoidon tuen kattavuus 75 vuotta täyttäneillä vaihtelee

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Väestön vanheneminen. Omaishoito ja sen tuki Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto TEEMAT

Väestön vanheneminen. Omaishoito ja sen tuki Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto TEEMAT Väestön vanheneminen Omaishoito ja sen tuki Sari Kehusmaa, tutkija, Kelan tutkimusosasto TEEMAT Väestön vanheneminen ja pitkäikäisyyden yleistyminen Millaisia seurauksia väestön vanhenemisella on palvelujärjestelmälle?

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2005 559 046 227 472 185 429 174 824 202 932 1 349 703 127 226 1 476 929 KOKO VÄESTÖ 559 046 227 472 185 429 174

Lisätiedot