VALOVIESTI PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI

Transkriptio

1 1/2014 VALOVIESTI PARIKKALAN VALO OY:N ASIAKASLEHTI PANOSTAMME PAIKALLISUUTEEN Kanta-asiakasedut s. 6 Mistä sähkön hinta muodostuu s. 14 Suomi meloo -viesti Lapissa s. 16

2 SISÄLTÖ 4 PÄÄKIRJOITUS 5 Parikkalan Valo Oy:n tilivuosi Parikkalan Valon kanta-asiakasedut 8 Maatilalla tarvitaan sähköä 9 Heidillä ja Panulla odotettavissa hyvä kesä 11 Parikkalan apteekki uusissa avarissa tiloissa 12 Verkosto-osaston kuulumisia 13 Sähkökatkojen ehkäisy johtoalueen vierimetsän hoidolla 14 Mistä sähkön hinta muodostuu? 16 Suomi meloo -viesti Lapissa Mitä tehdä koulun jälkeen 20 Kymmenen vuotta verkkopelaamista Parikkalassa 21 UPSi 23 Kilpailu Kanta-asiakkaana nautit edullisemmasta energiasta ja paikallisista eduista! Yhtiön viime vuoden tulos oli tyydyttävä s. 4 Valon hallintoneuvostossa työskentely on Ristosta ollut mieluisaa s. 8 Vierimetsän hoidolla tarkoitetaan johtoalueen välittömässä läheisyydessä olevan metsikön hoitamista s. 13 Parikkalantie 15, Parikkala puh. (05) YHTEYS TIEDOT Keskustoimipaikka Parikkalantie Parikkala puh etunimi.sukunimi@pavo.fi Arto Tiainen toimitusjohtaja ASIAKASPALVELU JA TALOUSHALLINTO Nina Laine talouspäällikkö Mari Laukkanen palkanlaskija Sanna Hallikainen kirjanpitäjä osakeasiat Sähköliittymät Ritva Reinikainen myyntiassistentti Anne Varis asiakasneuvoja Sähkölaskutus Kirsi Suomalainen asiakasneuvoja Tiina Neuvonen asiakasneuvoja Leena Paajanen asiakasneuvoja

3 Tavataan Parikkalan KESÄMESSUILLA lauantaina esiintyy Parikkala-hallissa pe klo la klo JANIKA B klo 17 alkaen Parikkalantie 15, Parikkala Puh SÄHKÖNMYYNTIOSASTO Sähkönmyynti ja -markkinointi, sähkönkäytön neuvonta ja sähkösopimukset Mika Lirkki myyntipäällikkö VERKKO-OSASTO Olli Mattila osastopäällikkö Rakennus, kunnossapito, kalusto Pekka Suomalainen työpäällikkö Verkoston suunnittelu Hannu Ahokas suunnittelupäällikkö Helena Hämäläinen suunnitteluassistentti Mittarointi Timo Karhinen tiimipäällikkö

4 4 PÄÄKIRJOITUS YHTIÖN VIIME VUODEN TULOS OLI TYYDYTTÄVÄ - SUURIA INVESTOINTEJA SÄHKÖVERKKOON - KANTA-ASIAKKUUTTA VAHVISTETAAN Viime vuoden tulos yhtiössä oli tyydyttävä. Lauha sää sekä marras- ja joulukuun myrskyt alensivat tulosta, joten budjetin mukaisista tavoitteista hieman jäätiin. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kaikilta osin. Yhtiön liikevaihto oli 9,8 miljoonaa ja liikevoitto oli ,23 euroa. Investoinnit kasvoivat voimakkaasti ja kokonaisinvestoinnit olivat 2,2 miljoonaa euroa. Yhtiön sähköverkkoinvestoinnit olivat ennätykselliset. Tavoitteemme mukaan maakaapeloinnin lisäyksellä ja käyttöjärjestelmän kehittämisellä pyrimme lisäämään toimitusvarmuutta ja parantamaan verkon käytettävyyttä. Maakaapelointikohteenamme olivat Simpeleen taajama ja maaseutukohteena Mikkolanniemen alue. Kaikkiaan kaapeloinnin ja muuntajien rakentamiseen käytimme noin 1,5 miljoonaa euroa. Änkilän sähköaseman uudistaminen maksoi 0,4 miljoonaa euroa. Verkostoautomaatiota vahvistimme neljällä kaukokäytettävällä erotinasemalla. Etäluentamittareita oli vuoden vaihteessa 99 prosentilla asiakkaistamme. Voimaosuuksien lisäämisessä tavoitteenamme on vahvistaa päästöttömän energian osuutta ja parantaa energian hankinnan omavaraisuutta. Voimaosuuksia lisäsimme Kaakon Energia Oy:n kautta Puhuri Oy:ssä. Puhurin ensimmäinen tuulivoimapuisto Kopsa 1 valmistui lokakuussa Lisäksi teimme päätöksen olla mukana Kopsa 2 tuulivoimapuiston rakennusprojektissa. Kopsa 2:n on määrä valmistua marraskuussa Fennovoima Oy:n osalta teimme yhtiön osalta päätöksen lähteä mukaan projektiin. Energian myyntiliiketoiminnassa olemme panostaneet paikallisten yritysten kanssa markkinointiyhteistyöhön ja kanta-asiakkuuden vahvistamiseen. Vuoden vaihteessa meillä oli noin 5300 kanta-asiakasta. Kanta-asiakkuuden lisäksi asiakkaamme saavat lisäarvoa hyödyntämällä paikallisten yritysten tarjouksia. Yhteistyömme on edennyt myönteisesti ja pyrimme edelleen lisäämään yritysten määrää ja kehittämään edelleen markkinointiamme. Lähtökohtana yhteistyölle on paikallisen yritystoiminnan tunnettavuuden lisääminen sekä palvelujen ja työllisyyden vahvistaminen seutukunnalla. Ostaessaan paikallisia tuotteita asiakkaamme ovat vahvistamassa alueen palveluita ja niiden säilymistä. Seutukunnan elinvoimaisuuden parantaminen on varmaan meidän kaikkien toive ja tavoite. Kesän aikana olemme mukana monissa alueen tapahtumissa. Parikkalan messuilla olemme mukana omalla osastolla. Kisapirtillä 4.7. pistämme jalalla koreasti kanta-asiakasiltamien merkeissä ja tanssin lomassa esittelemme myös energia-asioita. Simpeleen antiikkipäivillä olemme myös mukana esittelemässä toimintaamme. Toivotan kaikki asiakkaamme tervetulleeksi tapaamaan meitä näissä tapahtumissa. Toivotan kaikille asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme lämmintä ja mukavaa kesää! Positiivista energiaa! Arto Tiainen toimitusjohtaja

5 PARIKKALAN VALO OY:N TILIVUOSI NINA LAINE TALOUSPÄÄLLUKKÖ Parikkalan Valo Oy:n sähkön hankintamäärä vuonna 2013 oli 83,7 GWh. Hankintamäärä pieneni noin 8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lämmin talvi vaikutti paljon sähkön kulutukseen, pelkästään joulukuun sähkönkulutuksen lasku oli 27 % edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkön markkinahinta oli edellisvuotta korkeammalla tasolla. Sähkön aluehintojen vaihtelut olivat suuria ja vaikuttivat olennaisesti sähkön hankinnan keskihintaan. Voimatuotanto-osuuksien tuotanto jäi alhaiseksi, joka osaltaan nosti sähkön hankintahintaa. Yrityksemme kokonaisliikevaihto oli 9,8 milj. euroa, tämä on 5,4 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Tilikauden voitto oli ,64 euroa, tulosta voi pitää tyydyttävänä. Energialiiketoiminta Energialiiketoiminnan liikevaihto oli 4,7 milj. euroa. Toiminnan tulos jäi tappiolliseksi ,14 euroa. Sähkön hintaa korotettiin vuoden 2013 alussa 3 %. Sähkön myyntihinta toimitustuotteissa jäi alle valtakunnallisen keskihinnan. Myyntimäärien lasku ja sähkön alhaisesta markkinahinnasta johtuva kilpailun kiristyminen vaikuttivat voimakkaasti tulokseen. Voimatuotanto -osuuksien tulos jäi myös tappiolliseksi, koska markkinahinnat olivat alhaisia. Kovasta kilpailusta huolimatta kanta-asiakkaidemme määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna. Kanta-asiakkaat saavat sähkön hinnasta alennusta 6 % ja vuonna 2014 käyttöön otetulla kanta-asiakaskortilla saa alennusta paikallisista liikkeistä. Verkkoliiketoiminta Verkkoliiketoiminnan liikevaihto oli 5 milj. euroa. Tulos oli voitollinen ,87 euroa, mutta kuitenkin alle budjetin. Kustannuksia lisäsivät loppuvuoden myrskyjen aiheuttamat korjauskustannukset ja vakiokorvaukset. Lämpimien säiden takia myös sähkön siirtomäärät alenivat. Verkoston kehittämisessä noudatetaan yleis- ja investointisuunnitelmaa jotta saavutetaan sähkömarkkinalain asettamat tavoitteet. Verkon käytettävyyttä parannettiin kaukokäytettävillä erottimilla sekä käsikäyttöisillä erottimilla johtohaaroihin. Investoinnit Uusi sähkömarkkinalaki vaikuttaa verkkotoimintaan voimakkaasti. Laki asettaa tiukkoja vaatimuksia verkon toimitusvarmuudelle, sähkökatkoille ja vakiokorvauksille. Laki asettaa vaatimukset säävarman verkon rakentamiselle 15 vuoden aikana. Tilikaudella 2013 verkostorakentamiseen ja perusparannukseen käytettiin 2,2 milj. euroa. Maakaapelointiasteemme on pienjänniteverkossa noin 48 %. Keskijännitejohtoa uusittiin maakaapeliksi Simpeleen taajamassa ja Mikkolanniemellä. Änkilän sähköasemaan investointiin 0,4 milj. euroa. Tulevaisuuden näkymät Parikkalan Valo Oy:n arvojen mukaan jatkamme toimintaamme paikallisena ja luotettavana energia-alan osaajana. Kehitämme kanta-asiakasohjelmaamme ja kesällä osallistumme paikallisiin tapahtumiin. Heinäkuussa järjestämme Kisapirtillä kanta-asiakasillan ja osallistumme myös Antiikki messuille sekä Parikkalan messuille. Yhtiön tulokseen tulevat vaikuttamaan eniten sähkön markkina- ja päästöoikeushintojen muutokset sekä markkinariskien vaikutukset. Omien tuotanto-osuuksien avulla yritämme vähentää riippuvuutta markkinahintojen muutoksista. Yhteistyöstrategiamme kautta osallistumme Kaakon Energia Oy:n omistusosuuden kautta Fennovoima Oy:n ydinvoimalahankkeeseen. Panostamme myös uusiutuvaan energiaan olemalla mukana SV Vesivoima Oy:ssä ja Puhuri Oy:n tuulivoima -projektissa. Verkkoliiketoiminnan sähkön toimitusvarmuuden parantaminen on yksi päätavoitteistamme. Tämä edellyttää tulevaisuudessa suuria investointeja sähköverkkoon. TUNNUSLUVUT Liikevaihto 1000 eur 8712,0 9294,4 9796,8 Liikevoitto 1000 eur 1292,9 664,0 752,7 Tilikauden tulos 1000 eur 571,2 355,0 462,9 Investoinnit 1000 eur 1748,0 1989,0 2202,4 Korolliset velat 1000 eur 0,0 0,0 0,0 Poistot 1000 eur 1044,9 1111,4 1228,3 Tulos ennen sat.eriä 1000 eur 1188,7 859,6 949,3 Omarahoitusaste % 128,4 101,8 96,8 Omavaraisuusaste (ml.liit.m) % 83,1 83,7 83,5 Omavaraisuusaste (ilman liit.m.) % 39,8 41,0 42,7 Maksuvalmius 3,7 3,0 2,9 Liikevoitto % 14,8 7,1 7,7 Pääoman tuottoaste % 8,8 6,5 7,6 Oman pääoman tuotto % (ROE) 10,5 8,52 8,13 Sij.pääoman tuotto % (ROI) 11,0 7,4 7,6

6 PARIKKALAN VALON KANTA-ASIAKASEDUT MIKA LIRKKI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Edut saat esittämällä Valon KANTA-ASIAKASKORTIN <<asiakas>> <<asnro>> Lisää etuja kanta-asiakkaille 2009 aloitettuun kanta-asiakasohjelmaamme on liittynyt yli 5000 asiakastamme. Etuna on 6% alennus toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen energian hintaan. Tämä alennus säilyy edelleen ennallaan. Lisäksi kanta-asiakkaille järjestetään vuosittain tapahtuma, kuten viime vuoden kesäteatteriesitykset tai aiempien vuosien kanta-asiakaspäivät. Nyt kehitämme kanta-asiakasohjelmaamme yhdessä paikallisten yritysten kanssa edelleen ja kaikki yritykset ovat tervetulleita mukaan kumppaneiksemme. Meihin kannattaa ottaa yhteyttä mikäli asia kiinnostaa. Huhtikuussa toimitimme kanta-asiakkaillemme yksilöidyt kanta-asiakaskortit. Kortin esittämällä saa kanta-asiakas etuja hyödynnettyä ja siitä löytyvät myös näppärästi yhteystietomme. Tällä aukeamalla on paikallisten kumppaniemme kanta-asiakkaille tarjoamia etuja. Jatkossa edut ovat löydettävissä Valoviesteistä sekä kotisivuiltamme. VALON KANTA-ASIAKKAILLE KESÄKUUSSA naisten ja miesten Sloggi -alusvaatteet -20 % Tekstiilitalo Saikkonen Parikkalantie 22, Parikkala p VALON KANTA-ASIAKKAILLE kaikki KÄVELYKENGÄT -20% saakka Tervetuloa palveltavaksi! Parikkalan Kenkä Parikkalantie 24, Parikkala p KESÄ- JA HEINÄKUUN AJAN VALON KANTA-ASIAKKAILLE SISUSTUS & VÄRIPISTE LAADUKASTA KOIVUPILKETTÄ 58,00 /im 3 (sis. ALV) KULJETUS KAUPANPÄÄLLE VALON JAKELUALUEELLE (min. toimitus 4 im 3 ) p Uuden polkupyörän ostajalle polkupyöräkypärä (29-39 ) veloituksetta saakka Urheilu-Jussi Parikkalantie PARIKKALA KESÄKUUN AJAN VALON KANTA-ASIAKKAILLE KÄYTÄVÄMATON OSTAJALLE KANTTAUS KAUPAN PÄÄLLE! Sisustus- ja Väripiste Muhonen Kirkkotie 1, PUNKAHARJU sisustus-javaripiste@pp.inet.fi

7 Täyden palvelun rengastalo! Iloisen Pässin Maalaispuoti Koirniementie 4, Särkisalmi, p Av: ma-pe Parhaat tuotteet, paras ammattitaito, ystävällisin palvelu. Lähellä Sinua. Säästä renkaitasi Osallistu arvontaan Rengasmarketliikkeessä! ja autoasi. Kaikkien liikkeiden Säädämme kesken arvotaan yksi Ford Fiesta Hawk Eye henkilöauto. Elite 3D suuntauslaitteella Jokaisessa liikkeessä arvotaan yksi Apple ipad autosi kulkukulmat kohdalleen! taulutietokone. Osallistu Autopesulassa arvontaan Rengasmarketliikkeessä! Kaikkien liikkeiden pesemme kesken arvotaan yksi ja Ford Fiesta henkilöauto. Jokaisessa vahaamme liikkeessä arvotaan yksi Apple ipad taulutietokone. autosi käsin! VOITA! Ford Fiesta ipad tai VOITA! Ford Fiesta tai ipad Rengashinnat sisältävät vannetyön, tasapainotuksen sekä kierrätysmaksut. Alle asennus Parikkalan Valon kanta-asiakaskortilla pyöränkulmien suuntaus autonpesut öljynvaihdot KESÄKUUN TARJOUS! Rengashotelli ÖLJYNVAIHDOT - 10% * Lähi -ja luomuruokaa * Käsitöitä * Kahvila/ravintola * yksityistilaisuudet Parikkalan valon kanta-asiakaskortilla pullakahvit 2 Kuutostie Koitsanlahti P Facebook.com/iloinenpassi Avoinna: kesä-elokuussa Ma-to Pe-la Su Muina aikoina Ke-pe La 10-15, su McCULLOCH ruohonleikkurinostajalle Valon kanta-asiakaskortilla lisäetuna Neste pienkonebensiiniä 5 l (arvo 19,90 ) HINNAT ALKAEN: MCCULLOCH M51-125M - sivulle heittävä/alle silppuava - työleveys 51 cm - moottori B&S ,00 TARJOUS VOIMASSA ASTI PARIKKALAN RAUTA-MAATALOUS Parikkalantie 29, Parikkala P

8 8 Parikkalan Valon hallintoneuvostossa vuodesta 2000 ollut rautjärveläinen maanviljelijä Risto Luukkonen viettää ansaittuja eläkepäiviään kotonaan Änkilänsalolla, lähes Venäjän rajalla. Niin lähellä, että vanhoina Neuvostoliiton aikoina, metsien ollessa pieniä naapurin puolen sovhoosin johtaja seuraili kiikarillaan Riston tekemisiä. Milloin on aika aloittaa kevätkylvöt ja muut peltotyöt. Änkilään, vaimonsa Kaarinan kotitaloon Risto muutti Imatralta Uusi navetta valmistui 1979 ja uusi talo kuusi vuotta myöhemmin. Risto Luukkoselta eivät polttopuut lopu. Niitä saa omista metsistä riittävästi. Maatilalla tarvittiin sähköä ERIK LUUKKANEN Harmittaa vieläkin kun vanha navetta ja idyllinen kaunis aitta piti purkaa pois. Pari vuotta ennen 2005 tapahtunutta lehmien poislaittoa tilalle valmistui uusi konehalli. Parhaimmillaan lypsettäviä lehmiä oli 20 ja saman verran nuorta karjaa. Nyt kun karjaa ei enää ole ja pellot ovat vuokralla aikaa jää metsien hoitoon, joissa raivaukset jäivät aikoinaan väkisinkin vähemmälle. Metsätöitä etenkin Rautjärveä riepotelleiden myrskyjen jälkeen onkin riittänyt aivan tarpeeksi, naurahtaa Risto. Sähköä tarvitaan Jokainen tietää, että maatalossa töitä kahdelle ihmiselle riitti. Kyllä siinä monesti ilta pimeni ennen kuin yöpuulle joutui. Byrokratiaa on ollut aina. Risto ja Kaarina muistelevat alkuaikojensa taistelujaan maitokiintiöistä, joita ei meinannut saada millään lisää. Se taas rajoitti lehmien määrän lisäämistä. Parikkalan Valo tuli tutuksi alusta asti. Kaikki sähkötyöt rakennuksiin konehallia lukuun ottamatta ovat Valon tekemiä. Hallin sähköisti Sähkötaito. Ikäviä, myöhemmin hyviksi kääntyneitä muistojakin löytyy. Kahvinkeitintä päälle laittava Kaarina muistaa hyvin etteivät sähköt alkujaan kylällä kummoiset olleet. Linjat eivät ennen uudistuksia enää vastanneet nykyaikaistuvien maatilojen tarpeita. Kun kävit vaikkapa jauhamaan, virrat katkesivat heti. Kuormitus poltti sulakkeet muuntajalta. Joskus konstit olivat onneksi yksinkertaisia. Naapurit sopivat keske- Kun nään mitä milloinkin tehtiin, ettei kuormitus nousee liikaa yhtäaikaisesti. Kovalle, mutta silti mieluisalle työlle vastapainona on molemmilla ollut Lapin hanget, jos ei yhdessä niin vuorotellen. Harrastus jatkuu edelleen. Ristolle yksi henkireikä oli musiikki. Nuorena opitut rumpalin taidot palasivat käyttöön kymmeneksi vuodeksi Markku Vehkamaan yhtyeessä 1990-luvulla. Laulun lahjoille oli käyttöä Simpeleen Osuuspankin mieskuorossa niin kauan kuin kuoron toimintaa kesti. kävit vaikkapa jauhamaan virrat katkesivat heti. Kuormitus poltti sulakkeet muuntajalta. Valossa osaavaa joukkoa Valon hallintoneuvostossa työskentely on Ristosta ollut mieluisaa. Vakavaraisessa ja hyvin hoidetussa yhtiössä on hyvä toimia. Mielestäni yhtiö on vastannut kuluttajien tarpeisiin hyvin. Syrjäkylilläkin linjoja on uusittu useamman kerran. Maakaapelointia tehdään suunnitelmien mukaisesti, samoin mittareiden uusimisia. Henkilökunta on hyvää ja onnistunut työssään. Myrskyt olivat ilman muuta kova ponnistus Valolle, mutta niidenkin tuhot pystyttiin korjaamaan. Syrjäkylällä asuvana Risto tietää, että talkoohenkeäkin löytyy tarvittaessa myrskypuiden raivaukseen riittävästi kunhan vain muistetaan, ettei yksin pidä lähteä mihin vain, jos virrat ovat päällä.

9 Parikkalan Valo on jo kauan halunnut tukea paikallisia nuoria yleisurheilijoita. Yhteistyö Parikkalan Urheilijoiden Panu Jantusen kanssa on jatkunut vuosia. Tänä vuonna yhteistyö alkoi myös Simpeleen Urheilijoiden lahjakkaan keihäänheittäjän Heidi Nokelaisen kanssa. Molempien mukaan tuki on merkittävä harjoittelun ja kehittymisen kannalta. Yhteistyö Parikkalan Valon kanssa saa hymyn molempien osapuolten kasvoille. Hyvää kesää odottivat helmikuussa Heidi Nokelainen, Arto Tiainen ja Panu Jantunen. HEIDILLÄ JA PANULLA ODOTUKSISSA HYVÄ KESÄ ERIK LUUKKANEN Kuin kiitoksena helmikuiselle toimitusjohtaja Arto Tiaisen käden puristukselle Panu otti viikkoa myöhemmin Rovaniemen SM-hallikilpailussa hopeaa 1500 metrillä ja pronssia 800 metrillä. Ennätykset kyseisillä matkoilla ovat 3.47,87 ja 1.50,92. Heidin vuoro oli viikkoa myöhemmin Tampereella, josta tuliaisina oli SMhopeaa. Kumpikin on kerran ollut tositoimissa Suomi-Ruotsi maaottelussa. Portugalista kuntoa kesään Yhteistä molemmille on talven onnistunut etelän leiri Portugalissa. Panun mukaan kaikki meni tosi hienosti. Harjoituksia oli paljon. Lyhyen lepäilyn ja parin maantiejuoksun jälkeen lisäpotkua kesään tuli toukokuisissa maastojuoksun SM-kilpailuissa, joissa sijoitus neljällä kilometrillä oli kuudes. Suomen Urheiluliiton kestävyysjuoksun lajipäällikkö Tommy Ekblomin valmennuksessa olevan Panun tavoitteet kesälle ovat realistiset: selkeä parannus omiin ennätyksiin ja ainakin yksi mitali Kalevan kisoista. Itselle pääsy aikuisten kärkikahinoihin on tosi tärkeää menestyksen kannalta. Tällä hetkellä Suomessa on 1500 metrillä kymmenkunta juoksijaa, joilla kaikilla on mahdollisuus tehdä tulosta. 800 metrillä erikoismiehiä on vähemmän, joten siinäkin mahdollisuuksia on. Se, mihin rahkeet riittävät ja tuleeko maaotteluedustuksia, selviää kesän aikana. Panun vahvuudet ovat ääretön tasaisuus harjoittelussa kuten myös kilpailuissa. Kokonaisuus on hyvällä tasolla. Koska kestävyyskuntoni nyt on parempi kuin koskaan, juoksen toukokuussa kokeilumielessä yhden 5000 metrin kilpailun. Oman urheiluseuran 100-vuotisjuhlien jälkeen Panu on ylpeä seurastaan, jolla on monipuolista toimintaa edelleen. Taistelua kärkipaikoista Joensuussa opiskelevan, Olavi Parjasen valmentaman, Heidin mukaan talven jäljiltä oli kivaa päästä heittämään ulkoilmassa etelän leirillä. Treenit kulkivat siellä kuten koko talven erittäin hyvin. Viime kesänä heitetylle ennätyskaarelle on odotettavissa reilua parannusta. EM-kisapaikasta taistelee todennäköisesti 5-6 heittäjää rajan ollessa Heittovarmuuteni on kunnossa. Itse heittäminen on hyvin pienestä kiinni. Harjoituksissa keskitymmekin erityisesti tekniikkaan. Vahvuuteni on monipuolisuus. Heikkoja osa-alueita ei ole. Jos esimerkiksi on hidas, ei vauhti kulje riittävän hyvin. Viime kesän hyvä Ruotsi-ottelu kantaa jo tulosta. Tätä luettaessa viime kauden ranking nelonen on käynyt heittämässä jo Oslon Eliittikisoissa yhdessä metrin verran hänen edellään olevan Jenni Kankaan kanssa.

10 10 Apteekkari Aini Paakin mukaan uudet avarat tilat mahdollistavat muun muassa itsehoitolääkkeiden aiempaa paremman esille panon.

11 Parikkalan apteekki 11 UUSISSA AVARISSA TILOISSA ERIK LUUKKANEN Parikkalan Valon avariin myymälätiloihin viime vuonna muuttaneen Parikkalan 1. Apteekin apteekkari Aini Paakki on erittäin tyytyväinen uusista tiloista. Tyytyväisyyden aistii heti sisään astuessa henkilökunnan iloisesta asenteesta. Reilusti aiempaa suurempi myymälä mahdollistaa muun muassa niin sanottujen itsehoitolääkkeiden paremman esille panon. Apteekkiala onkin Paakin mukaan kokenut melkoisia muutoksia viimeisten vuosien aikana, viimeisimpänä e-reseptin käyttöönotto. Uusien toimitilojen suunnittelussa mukana olleen proviisori Anne Huovisen mukaan ennen hoidettiin enemmän sairauksia, ostettiin lääkärin määräämiä lääkkeitä. Nykyisin ihmiset ovat kiinnostuneita hyvinvoinnistaan ja terveydestään, sairauksien ennalta ehkäisy ja hyvän toimintakyvyn säilyminen korostuu. Asiakkaat ovat myös entistä enemmän tietoisia markkinoille tulevista uutuuksista, luontaistuotteista, ravintovalmisteista ja kosmetiikasta. Tietoa halutaan Kesälahdella 1996 apteekkarina aloittanut, Ruokolahden kautta Parikkalaan siirtynyt Paakki sanoo itsehoitolääkkeiden kysynnän lisääntyvän muun muassa siksi, että terveyskeskukset, neuvolat ja muut vastaavat tahot antavat entistä enemmän ohjeita hakea ilman reseptiä olevia lääkkeitä. Kaikki tämä vaatii henkilökunnalta aina vain enemmän jatkuvaa kouluttautumista, jota lisää vielä se, että ihmisiä pyritään pitämään yhä pidempään kotona, jonka seurauksena omaiset ja kotiavustajat hakevat lääkkeet apteekista. Asiakkaat kysyvät lääkkeistä aiempaa enemmän. Heille on osattava kertoa lääkkeiden hyvistä puolista kuin myös ymmärrettävästi mahdollisista haittavaikutuksista. Huovinen on samaa mieltä. Valmisteiden määrä on lisääntynyt apteekeissa vaihtoehtoisten lääkkeiden myötä. Neuvontaa, yhteensopivuutta, hintavertailua tarvitaan ja sitä myös on oltava aikaa antaa. Esimerkiksi kaikki luontaistuotteet eivät sovi yhteen joidenkin lääkkeiden kanssa. Apteekissa asia on helppo tarkistaa. 18 vuotta apteekkarina olleen Paakin mukaan asiakaskunta maaseudulla pysyy ikääntymisen takia melko vakiona. Yleensä kolotukset eivät vähene. Lääkkeitä tarvitaan, myös entistä kalliimpia. Toivoisin yhteistyötä Eksoten kanssa enemmän, onhan meillä vaatimus kansanterveystyöstä ja neuvonnasta. Pelisäännöistä voisi keskustella enemmän. Yhteistyö lääkäreiden kanssa toimi Kesälahdella esimerkillisesti. Uusia palveluja Parikkalan apteekissa on Paakin lisäksi kolme proviisoria, farmanomi, tekninen työntekijä ja yksi oppisopimusopiskelija. Paakille kuuluu myös Saaren sivuapteekki jossa hoitaja farmaseutti Päivi Ruuskan lisäksi on lääketeknikko. Uudet tilat Parikkalassa mahdollistavat entistä paremmin erilaisten teemapäivien kuten verenpaineen mittauksen järjestämisen. On puhuttu sitäkin, että apteekkeihin tulee yhtenä palveluna influlenssarokotukset. Paakki harmittelee sitä, että uusien tilojen järjestelyssä ja käyttöönotossa on saattanut alussa olla joidenkin asiakkaiden mielestä epämukavuutta ennen kuin kaikki palaset on saatu kohdalleen. Neuvontaan liittyy vielä sekin, että Paakki itse on astma-, Huovinen sydän- ja Ruuska diabetes yhdyshenkilö. Lääkkeistä kysellään nykyään entistä enemmän, sanoo proviisori Anne Huovinen.

12 12 VERKOSTO-OSASTON KUULUMISIA PEKKA SUOMALAINEN TYÖPÄÄLLIKKÖ Verkoston rakentamisessa jatketaan taajamien jakeluvarmuuden parantamiseen tähtääviä töitä. Viime vuoden lopulla tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki, jonka mukaan verkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei saa aiheuttaa asiakkaalle kaava-alueella yli 6 tuntia kestävää katkoa ja muualla yli 36 tuntia kestävää katkoa. Laissa on annettu myös tiukat aikarajat, joihin mennessä säävarma verkko pitää olla valmis. Puolet asiakkaista pitää olla säävarman verkon piirissä jo vuoden 2019 loppuun mennessä. Tämän takia ensin panostetaan taajaan asuttuihin alueisiin. Ennen lain voimaantuloa keskityttiin uusimaan verkostoa vanhimmasta päästä, mutta lain voimaan tulon myötä saneerauskohteiden painopisteet hieman muuttuivat. Esimerkiksi Mikkolanniemen kaapelointiprojektin lähtökohtana oli saneerata vanhaa ja huonokuntoista linjaa. Projekti haluttiin viedä kuitenkin loppuun suunnitellun mukaisesti, vaikka alueen asiakasmäärä on suhteellisen pieni verrattuna taajamissa tehtävien töiden vaikutusalueisiin keskiviikkoiltana pidettiin parin tunnin mittainen sähkökatko Änkilänmäen alueella. Tällöin töitä tehtiin kolmessa eri kohteessa. Kuvassa Tuomo Muhonen, Janne Huotarinen ja Heikki Silventoinen ovat asentamassa johtoeristimiä nostokorista käsin. Honkakyläntien risteykseen päättyy maakaapeliosuus, joka alkaa kauppamuseon kohdalta. Maakaapeliksi on muutettu n. 6 km Uukuniemen johtolähtöä. Tästä kohdasta n. 5 km Niukkalaan päin pylväslinja on tien varressa, joten se on jo sen takia suhteellisen hyvin suojassa kaatuvilta puilta. Johtolähdön kokonaispituus on n. 100 km, joten kaapeloitu osuus on vain pieni osa koko johdosta. Sähkökatkokset eivät siis poistu tällä alueella, koska pylväslinjaa on vielä runsaasti muualla samalla johtolähdöllä. Mikkolanniemen alueelta purettiin viime talven aikana vanhaa ilmajohtolinjaa useita kilometrejä. Kuvassa Juhani Lajunen ja Mikko Nokelainen kelaavat vanhoja johtoja maastosta pois. Tältä alueelta purettava tavara ei juuri ollut enää käyttökelpoista. Joissakin kohteissa purkutavara on kuitenkin vielä käyttökelpoista ja niitä käytetään nykyisten linjojen korjaamiseen ja jopa uudisrakentamiseen.

13 13 Simpele Simpeleen asemakaava-alueen sähköverkosta suurin osa on jo maakaapeloitu parin viime vuoden aikana, joten Astan ja Veeran kaltaiset myrskytkään eivät sähköä katkaise ainakaan niin laajalti ja pitkäaikaisesti kuin vuonna Maakaapeliasennuksia jatketaan tänä kesänä Simpeleentien pohjoispuolella Tiiliruukinkadulta kirkolle ja Kivijärvenkankaalle asti. Kaapeloitava alue on lähes samankokoinen kuin viime kesänä toteutettu kaapelointi terveyskeskuksen ja Kankaankadun alueilla. Töitä riittää siis Simpeleellä tehtäväksi lähes koko kesän ajaksi. Mikkolanniemi Honkakylän Mikkolanniemen alueen kaapelointien kaivutyöt ovat tätä kirjoitettaessa jo loppusuoralla. Kaapeleiden käyttöönottokytkennät tehdään heti kaivutöiden jälkeen. Kylmien ilmajohtojen purkutyöt tehtäneen vasta talvella, jotta sulan maan aikana ehditään tekemään mahdollisimman paljon uusien kaapeleiden asennustöitä. Punkaharju Punkaharjun taajama-alueen kaapelointi aloitetaan todennäköisesti loppukesän aikana, kun kalustoa vapautuu Simpeleen alueen töistä. Työt aloitetaan Taipaleenlahdelta päämuuntamon läheisyydestä Antikanniemen ja Ahopellon suuntaan. Pääosa Punkaharjun taajamaverkon kaapeloinnin toteuttamisesta jäänee vuosille SÄHKÖKATKOJEN EHKÄISY JOHTOALUEEN VIERIMETSÄN HOIDOLLA Perinteisesti metsäisillä alueilla olevia sähkölinjoja on puuston takia pidetty kunnossa raivaamalla pohjavesakkoa ja oksimalla reunapuita oksasahalla. Noin 15 vuoden ajan on reunapuita oksittu myös helikopterisahalla. Näistä toimenpiteistä huolimatta suurin osa kaikista laajoista sähkökatkoista aiheutuu linjan päälle kaatuvista puista. Pelkkä johtoalueen raivaaminen ei riitä ennalta ehkäisemään sähkökatkoja, vaan johtoalueen vieressä olevalle metsälle pitää myös tehdä raivaustöitä. Vierimetsän alueelle Parikkalan Valo ei ole aikaisemmin voinut mennä tekemään toimenpiteitä ilman maanomistajan lupaa. Uusi sähkömarkkinalaki antaa verkonhaltijalle oikeuden vierimetsän hoitoon ilmoitusmenettelyllä. Metsänomistaja saa halutessaan tehdä tarvittavat toimenpiteet myös itse. Tässäkin tapauksessa Parikkalan Valo antaa apua puiden kaadossa linjan läheltä. Vierimetsän hoidolla tarkoitetaan johtoalueen välittömässä läheisyydessä olevan metsikön hoitamista siten, että kasvava puusto kestäisi mahdollisimman hyvin tuulta ja lumikuormia. Keskijännitejohdon raivatun alueen leveys on viisi metriä keskilinjasta molempiin suuntiin. Kuten vieressä olevasta kuvasta näkyy, lähialueen puut yltävät kaatuessaan johdon päälle vielä 10 metrin päästäkin. Vierimetsän leveydelle ei ole olemassa mitään tarkkaa määritelmää. Puuston tyypistä riippuen käsiteltävän alueen leveys johtoalueen reunasta on metriä. Sähkökatkojen ennaltaehkäisyn takia johdon varressa olevasta metsästä poistetaan riukumaiseksi kasvaneet hentovartiset puut, johdon suuntaan kallistu- neet tai haaroittuneet puut sekä lahot tai kelottuneet puut. Suurin osa poistettavasta puustosta on siis metsätalouden kannalta tuottamatonta puustoa. Vierimetsien hoitoa tullaan tämän ja ensi vuoden aikana tekemään ainakin Melkoniemen 20 kv johtolähdöllä, johon kuuluu Simpelejärven länsipuolella olevat johdot Särkisalmelta Pitkäjärvelle asti. Töitä tehdään pääasiassa talviaikana. Maanomistajille, joita raivaus koskee, lähetetään tiedotuskirje, jossa asiasta kerrotaan laajemmin.

14 14 Mistä sähkön hinta muodostuu? MiIKA LIRKKI MYYNTIPÄÄLLIKKÖ Verkkopalvelujen hinta syntyy sähkön siirtohinnasta ja erilaisista veroista. Sähkön siirtäminen paikasta toiseen maksaa, sillä se edellyttää kunnossa olevia teknisiä järjestelmiä. Itse siirto jakautuu kantaverkko-, alueverkko- ja jakeluverkkosiirtoon, joista jakeluverkkosiirto muodostaa suuren osan verkkopalvelun hintaa. Siirtohinnasta kerätään myös erilaisia veroja, joilla valtio kattaa omia kulujaan. Siirtomaksulla katetaan sähköyhtiön sähköverkkotoimintaan liittyvät palvelut. Kustannuksia aiheuttavat mm. verkkoon sitoutunut pääoma, sähköverkon ylläpito eli verkon kunnostaminen, kehittäminen ja uudistaminen sekä kokonaan uuden verkon rakentaminen. Palvelun hintaan sisältyy sähköverkon käytönvalvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus kaikissa tilanteissa sekä asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelut ja sähkön kulutuksen mittaus. Palveluun kuuluvat myös esimerkiksi johtokatujen vuokraus ja ylläpito raivauksineen. Lisäksi hinta sisältää valtakunnallisen kantaverkon rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. (lähde : Energiavirasto) Sähköenergian myyntihinta sisältää sähkön tukkumarkkinahinnan lisäksi myyntikustannukset. Sähkönmyyjä voi hankkia myymänsä sähkön mm. omilta voimalaitoksilta, pitkäaikaisten sopimusten pohjalta tai pohjoismaisesta sähköpörssistä. Sähkön myyntikustannuksilla tarkoitetaan normaaleja myynnin ja markkinoinnin kustannuksia, kuten mm. laskutuksesta ja muusta asiakaspalvelusta sekä hallinnosta aiheutuvia kustannuksia. Tyypillisen kotitalouskäyttäjän sähkön loppuhinnasta siirtokulut veroineen ovat hieman alle puolet sähkön kokonaishinnasta. Tähän osuuteen ei voi vaikuttaa sähköenergiaa kilpailuttamalla, vaan kilpailuttaminen vaikuttaa ainoastaan sähkön hankintaan ja sen arvonlisäveroon. Ilman veroja siirtokulut ovat noin kolmannes kotitaloussähkön kokonaishinnasta. Verkkotoiminnasta on säädetty sähkömarkkinalaissa. Sen mukaan sähköverkko muodostaa ns. luonnollisen monopolin, koska rinnakkaisten verkkojen rakentaminen ja ylläpito ei kustannusten vuoksi olisi taloudellisesti mahdollista ja järkevää. Verkkotoimintaa valvoo Suomessa Energiavirasto. Vuoden 2004 lopussa voimaan tulleen sähkömarkkinalain muutoksen myötä sähkön siirron hinnoittelun valvonnassa siirryttiin osittain etukäteiseen valvontaan, jossa Energiavirasto vahvistaa etukäteen sähköverkkotoiminnan sallitun tuoton ja sähkön siirrosta perittävien maksujen laskentamenetelmät muutaman vuoden mittaisille valvontajaksoille. (lähde: Energiateollisuus)

15 VIKAPALVELUMME ON AVOINNA 24 h Alueen ja asiakkaan hyvinvointi sekä palvelun helppous ovat meille avainasioita. Vuorokauden ympäri Sinua palvelevat tutut ja luotettavat asiantuntijat. Voit tarkistaa häiriötilanteen myös kotisivuiltamme Häiriötilanne puh Parikkalantie 15, Parikkala puh Kuluttaja suojalain muutos heikentää asiakkaan suojaa sähkön puhelinmyynnissä Kuluttajansuojalaki muuttuu kesäkuussa ja se vaikuttaa myös sähkön puhelinmyyntiin. Jatkossa 14 päivän peruuttamisaika alkaa myyntipuhelusta tai siitä, kun kuluttaja on tehnyt sopimuksen internetissä. Kuluttajan peruuttamisaika voi olla kokonaan kulunut siinä vaiheessa, kun kuluttaja saa myyjältä lainmukaisesti lähetetyn vahvistusilmoituksen. Näin on erityisesti niissä tapauksissa, kun toimituksen aloittaminen on sovittu yli 14 päivän päähän sopimuksen tekemisestä. Myyjällä on asiakkaan pyytäessä velvollisuus esittää puhelinnauhoitus tilauksesta ja peruutusehtojen kertomisesta. Näin ollen on syytä olla entistäkin tarkempana puhelimessa solmittavien sopimusten suhteen. VERKOSTOASENTAJAT Yhdessä palvelemme paikallisesti ja pidämme linjat kunnossa. Päivittäin rakennamme tulevaisuuden tarpeet täyttävää älykästä sähköverkkoa. Asennamme mittarit ja kytkemme sähköliittymät. Myrskyn iskiessä korjaamme vahingot kellonajasta riippumatta. Parikkalantie 15, Parikkala Puh

16 16 SUOMI MELOO -VIESTI LAPISSA ANJA SELENIUS Oli lauantaiaamu. NORPAN NAAPURIT, 8 hengen melontajoukkue oli kolmella autolla lähdössä Punkaharjulta pohjoiseen. Asuntoauton katolla oli avokanootti ja kajakkiyksikkö, henkilöauton katolla kajakkikaksikko, jonka kyljessä loisti Parikkalan Valon mainos. Siinä toivotettiin MYÖTÄTUULTA. 900 km:n ajon jälkeen saavuimme Kemihaaraan, melkein Korvatunturin juurelle. Siihen päättyi tie. Sinne harva turistikaan tulee. Olimme niin lähellä itärajaa, että puhelin jo viestitteli hyvää Venäjän matkaa. Tapasimme heti paljon tuttuja lähtöpaikalla Kemihaaran Lomassa, jossa ensimmäisen yön vietimme. Aamulla kanootit laskettiin veteen nokka kohti länsirannikkoa. Joki on vielä täällä alkujuurillaan paikoin niin matala, hiekkariuttainen, kivikkoinen ja vuolas, ettei isoja kajakkeja voinut sinne kolhiutumaan laskea. Kuitenkin lähtijöitä oli 76 kanoottia tai yksikköä. Me muut lähdimme hiljalleen ajamaan seuraavalle vaihtopaikalle isot kajakit autojen katoilla. Kolmannelle osuudelle pääsivät lähtemään jo kaikki kajakkityypit. Olin melontavuorossa ja sain hyvän kokemuksen mataluudesta, kun alkumatkasta karahdimme hiekkasärkälle. Oli toisella jalalla noustava särkälle ja keikuteltava kajakki siitä väljempään veteen. Tämän osuuden jälkeen joki jo syveni, mutta paikoin piti paikallisten ohjata meidät puolelta toiselle turvallista reittiä. Pieniä koskia oli alkumatkalla usein. Aina ei edes huomannut niitä meloessaan, kun virta muutenkin vei hyvää vauhtia. Oli kaunis, lämmin sää eikä tuulikaan joella haitannut. Oli nautinnollinen kesän alkuhetki. Kemijoki on paikoin järven levyinen, välillä kapenee koskeksi. Kemijärven jälkeen on ensimmäinen voimalaitos, joka piti ohittaa muuten kuin meloen. Sen jälkeen joki onkin melko tiuhaan rakennettu. Seitakorva, Pirttikoski, Vanttauskoski, Valajaskoski, Petäjäskoski, Ossauskoski, Taivalkoski ja viimei-

17 17 maatauko, jos siihen sopiva paikka löytyy. Tauoilla voi sitten juoda ja syödä eväitään. Yömelontaan on varattava lämmintä vaatetusta ja termariin lämmintä teetä tai mehua. Majoittumistapoja on monia. Aikaisempina vuosina suurin osa nukkui teltoissa, nyt asuntoautot ja mökkimajoitukset ovat yleisempiä. senä Isohaara. Kemijoki Oy:lla on kaikkiaan 20 voimalaitosta ja se on Suomen suurin vesivoiman ja siihen liittyvien palveluiden tuottaja. Pääsimme tutustumaan Valajaskosken voimalaitokseen. Vapaana olevia melojia siellä kävikin melkoisesti. Saimme asiantuntijan tietoa sähköntuotannosta, kalaportaista ym. sekä näimme valvomon laitteita ja isoja turbiineja. Melojien pitää myös syödä ja nukkua. Melontamatkat olivat 9-33 km ja aikaa niihin oli varattu 1 ½ - 7 tuntia. Melontaosuuden jälkeen kajakki jää veteen, ja melojat vain vaihtuvat. Melkein jokaisella vaihtopaikalla oli paikallisten yritysten, yhdistysten tai jopa perhekuntien järjestämää ruokaa tarjolla. Oli todella mukava nähdä ja kokea erään perheen, mukaan lukien anopit, miniät, mummut ja vaarit - järjestämät ruokailut kolmella perättäisellä vaihtopaikalla. Soppatykistä jaettiin porokeittoa, tarjolla oli itse leivottua leipää, omatekoista mehua ja mummun leipomia kampaviinereitä nuotiolla keitetyn kahvin kera. Ja ne jutut! Kuuntelimme paikallisten tarinoita uitoista, rakennustöistä sodan jälkeen, metsäsavotoista ym. Lapin tapaan kyllä yritettiin syöttää pajunköyttäkin. Kuvan rakennelman kerrottiin olevan Joulupukin pajan ilmanvaihtoventtiilin pää. Todellisuudessa se liittyi uittoon, joka Kemijoessa loppui Heikot rakenteet usein hajosivat, mutta tämä betonirakennelma kesti. Tutustuimme myös Samperin Savottaan. jonka alueella yövyimme. ISO-SAMPERI eli Hugo Richard Sandberg oli luvun alussa Kemi Oy:n metsäpäällikkö. Kuuluisaksi hän tuli tuotettuaan 1913 Amerikasta kaksi 20 tonnin painoista telaketjuilla varustettua höyryveturia savottaansa siirtämään tukit joen rantaan uittoa varten. Toinen vetureista on vieläkin nähtävänä Savukosken Tulppiossa. lso-samperi oli myös kuuluisa karhunkaataja saalistaessaan 40 karhua. Suomi meloo -viestissä kajakki tai kanootti on aina vedessä, melojat vain vaihtuvat. Kukaan ei saa meloa peräkkäin kahta osuutta enempää. Matkavauhti on paljon meloneille hidas, n. 5 km/h. Matkalla kukaan ei saa ohittaa johtokanoottia, jossa meloo toisena johtomeloja ja toisena usein paikallinen, joka kertoo paikkakunnan nähtävyyksistä. Kanoottien perässä kulkee turvaryhmä kumiveneellä. Ainakin kerran tunnissa on kelluntatauko. Pidemmillä osuuksilla on myös Kun osuus on melottu, on ihanaa päästä saunaan. Yläjuoksulla ei sellaisia mahdollisuuksia ollut, kun ei ollut asutustakaan. Jossakin oli vaihtopaikalle järjestetty telttasauna lämmittelyyn ja jokihan oli vieressä peseytymiseen. Jossakin oli yhteisöjen isoja saunoja. Vain yhdeksi yöksi nostetaan kaikki kanootit rannalle Melajuhlaa varten. TäIlä kerralla tämä tapahtui Rovaniemellä Ounasvaaran kupeessa. Tällöin ruokaillaan yhdessä, tanssitaan ja jaetaan kunniakirjat 10, 15 ja 20 kertaa osallistuneille. Tällä kertaa kaksi meistä sai kunnian päästä jäseneksi Norppaklubiin, johon pääsee, kun on osallistunut Suomi Meloo -viestiin 20 kertaa. Tämä melonta oli erikoinen. Ei ollut yöllä pimeää, koska olimme koko ajan Lapissa. Aurinko paistoi yölläkin. Jos kesän kauneudesta osasi nauttia, oli siihen mahdollisuus. Lähtöpaikalla kukkivat suopursu, tupasvilla ja tuomi. Tyyni yö, auringonpaiste, joutsenpari rannan lähellä, hiljaa myötävirtaan lipuvat kanootit, hiljaisuus ympärillä. Voiko parempaa olla!? Vuonna 2014 on SUOMI MELOOn juhlavuosi. Silloin melotaan 30:s viesti. Viesti on aina eri puolella Suomea kesäkuun toisella viikolla. Nyt tämä juhlaviesti on omalla kotiseudullamme ja melotaan Joensuusta Heinolaan Punkaharjun kautta. Silloin olisi tämän lukijoillakin mahdollisuus tulla mukaan vaikka vain joillekin osuuksille. Hyvää melontataitoa ei vaadita. Tämän kirjoittajakin aloitti oltuaan kajakissa vain kaksi kertaa opettelemassa. Kuvan rakennelman kerrottiin olevan Joulupukin pajan ilmanvaihtoventtiilin pää. Kysy lisää: Ottakaa ajoissa yhteyttä esim. tämän kirjoittajaan. Anja Selenius puh

18 18 LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT MITÄ TEHDÄ KOULUN JÄLKEEN? Talotoimikunta haastatteli eri-ikäisiä lapsia ja nuoria ympäri Parikkalaa. Vierailimme mm. kerhoissa, nuorisotiloilla ja discossa. Kysymyksemme olivat: 1. Mitä harrastat? 2. Mikä tässä toiminnassa on parasta? 3. Mitä odotat kesältä? KOULULAISTEN aamu- ja iltapäivätoiminta, Iltsi luokkalaisille Kirjolan koululla ma-pe (aamuisin klo , iltapäivisin klo ). Toimintaa järjestää Parikkalan kunnan varhaiskasvatus. Wille Joronen, 8 v. 1. Jalkapalloa, sählyä, kesäteatteria ja kaikennäköistä 2. Leikkiminen 3. Että saan mönkijän Kanerva Kemppinen, 7 v. 1. Käsitöitä ja musakerho 2. Leikkiminen 3. Että pääsisi uimaan Mauri Katainen, 7 v. 1. Palloilukerhoa 2. Leikkiminen 3. Uimista KERHOT Parikkalassa pyörii ympäri kouluvuoden erilaisia kerhoja. Kerhoja järjestävät koulut, yhdistykset ja muut toimijat. Esim. maanantaisin Kirjolan koululla pidetään koulun kerhona monitoimikerho Tyttöharris (3.-6. lk.) ja torstaisin Parikkalan 4H:n järjestämät kokkikerhot ala- ja yläkoululaisille. Siiri Ahtiainen. 10 v. (4H:n kokkikerho) 1. Satunnaisesti ratsastusta, kokkausta 2. kokkaaminen 3. Että se olisi hauska ja lämmin, uimista ja ratsastusleiriä Inka Jantunen, 8 v. (4H:n kokkikerho) 1. Ratsastusta, kokkaamista 2. Että saa kokata 3. Uimista, auringon ottoa Ronja Roiha, 9 v. (Tyttöharris) 1. Liikuntaa, esim. juoksua 2. Pelaaminen ja laulaminen 3. Menen urheilukisoihin NUORISOTILAT vuotiaille Tia Siira, 10 v. (Tyttöharris) 1. Lentopalloa 2. Pelaaminen (pöytäjalkapallo, biljardi) 3. Saatan mennä lentopalloleirille Parikkalan kunnan nuorisotyö järjestää avoimia nuorten iltoja, joissa nuoret voivat vapaasti oleskella, pelailla ja tavata toisiaan. NUOTTA, Uukuniementie 1, auki joka toinen tiistai klo Anni Tanskanen, 15 v. (Nuotta) 1. Ratsastusta ja lentopalloa 2. Hyvä hauska porukka, rento meiniki 3. Uimista, kavereiden kaa hengaamista ja mopolla ajelemista

19 LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT LASTEN SIVUT MYLLY, Akapohjantie 1, auki joka toinen tiistai klo Tytti Paakkinen 16 v. (Mylly) 1. Valokuvausta 2. Kaverit 3. Kaverien kanssa oloa Henna Peuhkuri 15 v. (Mylly) 1. Sählyä 2. Siellä on kavereita 3. Aurinkoista säätä ja lämmintä ja sitä, että pääsee kavereiden kanssa rälläämään mopolla KIRNU, Kirjolankatu 5, auki keskiviikkoisin klo Teemu Repo, 17 v. (Kirnu) 1. Pesäpalloa, kitaran soittoa 2. Biljardi 3. Lämpöö Joonas Hannonen, 16 v. (Kirnu) 1. En mitään 2. Biljardi 3. Lämpöä Viikkokertojen lisäksi nuorisotiloilla järjestetään yökahvila noin kerran kuussa perjantaina kello DISCO HARJULINNASSA 4.4. Yusufcan Sen, 12 v. 1. Jalkapalloa ja sählyä 2. Musiikki 3. Lomaa Parikkalan kunnan nuorisotyö järjesti Discon Harjulinnassa yhteistyössä Kirjolan yläkoulun oppilaskunnan hallituksen kanssa. Harjulinnan valtasivat ensin alakoululaiset (3.-6. lk.), minkä jälkeen oli nuorten (13-18 v.) vuoro. Musiikista vastasi DJ Silver. Merikukka Siitonen, 14 v. 1. Valokuvausta 2. Musiikki 3. Lämpimiä ilmoja Tämän jutun kokosivat: Josku, Eppu, Julius, Milja, Anna, Paula ja Elisa LÄMMINTÄ KESÄÄ KAIKILLE! Toivottaa Kirnun talotoimikunta

20 20 Kymmenen vuotta verkko JARI LAARI JA VESA NAUKKARINEN 2013, Skynett Langames 19, 122 konepaikkaa loppuunmyyty alle viikossa