Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle"

Transkriptio

1 1 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 2012 Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu s. 4 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle s. 8 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää s. 10 1

2 PÄÄKIRJOITUS: Jarmo tanhua Potkua vai piiskaa investoinneille? Maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittymiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Näin toteaa vuorineuvos Jorma Eloranta helmikuussa julkistetussa selvityksessään, jonka tavoitteena oli miettiä keinoja investointien vauhdittamiseksi Suomessa. Selvityksen tilanneen ministeri Häkämiehen ajatuksista Elorannan raportista ja laajemminkin energiapolitiikasta voimme lukea tarkemmin tähän lehden pääjutussa. Eloranta on huolissaan siitä, että yhä suurempi osa vientiyritysten liiketoiminnoista sijoitetaan Suomen ulkopuolelle, minkä seurauksena vientiteollisuuden investointiaste on pienentynyt. Lähivuosien mittavin, yli 20 miljardin, investointikokonaisuus näyttää hänen mukaansa syntyvän energia- ja kaivosalalle. TVO:lla on pitkälle viedyt suunnitelmat osaltaan toteuttaa tätä kokonaisuutta. Eloranta peräänkuuluttaa monia toimia investointien vauhdittamiseksi. Yksi näistä koskee energiaverojen uudelleenarviointia. Suomessa ydinvoiman lisääminen mahdollistaa toimintaympäristön rakentamisen sellaiseksi, joka houkuttelee investointeja Suomeen. Elorannan arvio on, että nykyisen hallituksen kaavailema windfall-vero heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä ja siirtäisi tuotantoa pois Suomesta. TVO:ta uhkaavaa windfall-veroa on vaikea ymmärtää. Toimitamme tuottamamme sähkön teollisuus- ja energiayrityksille sekä kuntien omistamille energiayhtiöille omakustannushintaan, eikä toiminnastamme synny voittoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana omistajamme ovat investoineet Olkiluodon saarelle yhteensä miljoonaa euroa. Rakennamme uutta sähköntuotantoa, joka parantaa Suomen omavaraisuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luo teollisuuden työpaikkoja Suomeen. Omistajiemme siunauksella olemme vuosikymmenet toteuttaneet Suomen energiapolitiikan tavoitteiden mukaisia ratkaisuja. Meillä on myös suunnitelmat jatkaa miljardi-investointeja nykyiseen ja uuteen ydinvoimatuotantoon sekä käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Isoilla investoinneilla on pitkä takaisinmaksuaika. Siksi meillä, ja meihin sijoittavilla teollisuus- ja energiayhtiöillä pitää olla vakaa ja ennustettava toimintaympäristö pitkälle tulevaisuuteen. Me kaikki tarvitsemme sähköä. Tarvitsemme sitä riippumatta tulotasostamme. Kaikki suomalaiset hyötyvät siitä, että Suomessa tuotetun sähkön tarjonta markkinoilla on riittävää ja vakaata. - Kuva: Hannu Huovila YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 1/2012 Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: TEM:n arkisto Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu MultiArt silk-paperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus: Potkua vai piiskaa investoinneille Jarmo Tanhua 4 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Leena Manner 7 Kolumni: Hyviä aineksia Juha Naukkarinen Kuva: Hannu Huovila 8 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Lauri Inna Elinkeinoministeri jyri häkämies: Sähkön hinta suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Teollisuuden Voima Oyj:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani Vedellä monta roolia ja tehtävää 10 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää Leena Manner 14 Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää toimintaa Leena Manner 18 Kahden ympäristöviranomaisen valvonnassa Jukka-Pekka Paajanen 22 Puhdas Itämeri -hanke torjuu Itämeren rehevöitymistä Päivi Saarinen 24 Rallilegenda sähköntuottajana Juhani Ikonen Vesi on uraanin veroinen raaka-aine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. 27 Suvaitsevaisuutta peliin! Voimamies 3

4 Kuva: TEM:n arkisto 4

5 Teksti: leena manner Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi Kataisen hallituksen kolmesta painopistealueesta. Kullekin painopistealueelle on määritelty koordinoiva ministeri sekä vastuuministeriö. Kasvusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ministeri Häkämiehen johdolla. Lisää investointeja! Meillä on selvä tavoite: haluamme lisää investointeja Suomeen. Lokakuussa 2011 vuorineuvos Jorma Eloranta nimitettiin selvitysmieheksi etsimään keinoja, kuinka voisimme lisätä investointeja Suomeen. Eloranta jätti juuri raporttinsa, ja olen hyvin tyytyväinen esityksiin. Eloranta toteaa vanhan viisauden siitä, että maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittämiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Tämä on aivan totta. Pärjäämisemme tässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kilpailukykymme kohentamista. Tämä korostaa kohtuuhintaisen sähkön merkitystä. Häkämies toteaa kovin monen kilpailukykytekijän tulevan annettuna kansainvälisiltä markkinoilta. Osaaminen ja energia ovat asioita, joihin vaikutetaan kotimaisin päätöksin. Ymmärrän energiateollisuuden toiveen pitkäjänteisestä ja stabiilista energiapolitiikasta. Alalla katsotaan kauas niin meidän poliitikkojenkin pitää. Toisaalta Suomessa on juuri tehty nippu kilpailukykyä tuovia mittavia energiapoliittisia päätöksiä, kuten myönteiset periaatepäätökset ydinvoiman rakentamisesta. Nämä ovat hyviä esimerk- 5

6 kejä kauaksi tulevaisuuteen vaikuttavista ja kilpailukykyä lisäävistä päätöksistä. Uskon myös uusiutuvan tukipaketin tuovan meille uudenlaista yrittäjyyttä, uusia innovaatioita ja työllistymismahdollisuuksia. Meillä pitää olla rohkeutta kehittää näistä mahdollisia uusia menestyjiä. Olen hyvin tyytyväinen näihin edellisen hallituksen päätöksiin, joita olin itsekin tekemässä. Uskon myös, että lähivuosina palaamme vielä kysymykseen ydinvoiman korvausinvestoinneista joidenkin laitosyksiköiden käyttöajan päättyessä. Ilmasto- ja energiastrategia valmistelussa Kataisen hallitus sitoutui edeltäjänsä suuriin energiapoliittisiin linjauksiin eikä ole tehnyt uusia linjauksia. Häkämiehen mielestä sellaisia ei nyt kannata odottaakaan. Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. Miettiessämme tulevia toimenpiteitä ja budjetteja meidän on tiedettävä esimerkiksi se, olemmeko saavuttamassa asetettuja hyviä tavoitteita uusiutuvan lisäämisestä sekä energiatehokkuudesta. Ensimmäisiä linjan tarkistuspisteitä on tämän vuoden aikana laadittava ilmasto- ja energiastrategia. Se annetaan sitten valmistuttuaan myös eduskunnalle tiedoksi. Osana strategiaa meidän on mietittävä Suomen perusteltu kanta EU:n tavoitteeseen nostaa päästövähennystavoitetta 20 %:sta 30 %:iin. Nostolla on vaikutuksia ja meidän pitää tarkkaan tietää, mihin olemme sitoutumassa ja mitä se merkitsee juuri kilpailukyvyllemme. Sokkona ei voi noin suurta kannanmuodostusta tehdä! Strategian energiaosuutta valmistellaan paraikaa TEMissä. Häkämies toteaa, että energiastrategiaa tehtäessä tarkistetaan jälleen myös sähkön kulutusennuste. Teollisuus on tehnyt paljon omaan tuotantoonsa liittyviä päätöksiä, joilla on vaikutuksia myös sähkön kysyntään. Aiempi kulutusennuste perustui tiettyihin olettamuksiin, joiden toteutuminen on syytä tarkistaa. Ydinvoimalla ja puuenergialla kohtalonyhteys Metsäteollisuus on teollisuudenala, jolle sähkön saatavuuden ja hinnan turvaaminen on tärkeää. Samaan aikaan bioenergian suurimittainen Kuva: Kokoomuksen arkisto Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. edistäminen ei ole mahdollista ilman metsäteollisuutta, mutta samalla meidän on pystyttävä pitämään huolta siitä, että energiakäyttöön ohjautuu sinne soveltuva pieniläpimittainen ainespuu. Ydinvoiman ja bioenergian kohtalot kulkevat metsä- teollisuuden kanssa käsikädessä. Häkämies toteaa, että nykyisessä taloustilanteessa myös uusiutuvan tukia ja varattuja määrärahoja joudutaan arvioimaan tulevassa kehysriihessä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että rahat riittävät kitisten. Tuleva kehysriihi on luonnollisesti tärkeä etappi, jossa joudumme jälleen punnitsemaan tuloja ja menoja. Uusiutuvan tukeen käytetyt varat ovat kuitenkin hyviä investointeja, sillä niiden kotimaisuusaste on korkea. Ne tuovat työpaikkoja rakennusvaiheessa ja bioenergia myös käytön aikana. Työpaikat kohdistuvat usein alueille, joilla työllistyvyys on muutenkin hankalaa. Olen korostanut puu- ja ydinvoiman yhteyttä: ydinvoima, metsäteollisuus ja puun käyttö energiantuotannossa liittyvät yhteen ja tästä yhteydestä on pidettävä hyvää huolta. Energiateollisuus on harvoja paljon Suomeen investoivia aloja. Suomeen rakennetaan uutta tuotantokapasiteettia niin ydinvoimaan kuin uusiutuvaan energiaan. Tarvitsemme näitä investointeja. Nyt ydinvoiman osuus on noin 28 % sähköntuotannosta, kun luvat saaneet voimalaitosyksiköt ovat tuotannossa, osuus nousee yli 40 %:iin. Sähkömarkkinalaille pikatarkistus Jotain uutta Häkämies kuitenkin lupaa. Jopa pikaisesti. TEM on johdollani tuomassa nopeasti sähkömarkkinalain uudistuksen eduskuntaan. Joulun välipäivien sähkökatkot osoittivat järjestelmämme haavoittuvuuden. Tähän asti on kuviteltu vakiokorvausten toimivan kimmokkeena verkoston kunnossapidolle. Nyt näimme, että näin ei ole. Olen esittämässä sähkömarkkinalakiin uudistusta, joka kolminkertaistaa vakiokorvauksen. Samaan aikaan muutamme lainsäädäntöä niin, että maakaapelointi teiden varsille käy mahdolliseksi. Satojen tuhansien ihmisten elämää vaikeuttaneet sähkökatkokset osoittivat sen, että järkevintä politiikkaa on ennalta varautuminen, ei jälkikäteen korvausten maksaminen, Häkämies linjaa päättäväisenä. - 6

7 Teksti: Juha naukkarinen kuva: Energiateollisuus RY tarkistaminen mm. palvelinkeskusten osalta sekä hallitusohjelmassa mainittujen uraani- tai windfallverojen harkitsemisen lopettaminen. Elorannan suositusten noudattaminen poistaisi investointeja nyt vaikeuttavia epävarmuuksia. Energiainvestointien edistämistä käsitellään niiden osuuteen nähden kovin kevyesti. On huolestutkolumni: Hyviä aineksia Vuorineuvos Jorma Eloranta selvitti työ- ja elinkeinoministerien toimeksiannosta, millaisella strategialla Suomen houkuttelevuutta yritysten investointikohteena voitaisiin parantaa. Kysymys on tärkeä maamme hyvinvoinnin kannalta. Eloranta oli kokeneena yritysjohtajana, mutta myös politiikan maailmaa ymmärtävänä kansalaisena varmasti oikea valinta tehtävään. Eloranta lähtee siitä, että valtiovallan on luotava kilpailukykyinen toimintaympäristö investointeja varten. Julkisen vallan tulee luoda yhtäläiset kilpailuolosuhteet Suomessa toimiville yrityksille verrattuna kilpailijamaiden toimintaolosuhteisiin. Energiasektori on viimeisten vuosien aikana ollut Suomen suurin investoija. Joinain vuosina energiateollisuus on investoinut lähes yhtä paljon kuin koko muu teollisuutemme yhteensä. Alan pitäisi jo tehdyt päätökset päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian lisäämisestä huomioiden myös voida jatkaa vahvaa investointitahtiaan. Eloranta esittää 40 toimenpide-ehdotusta, joista monia on jo käsitelty julkisuudessa. Perusasiat kuntoon -teesin alla hän esittää mm. energiaan ja muuhun infrastruktuuriin liittyviä ehdotuksia. Energiaan liittyviä ehdotuksia ovat kaasuverkkoon liittyvien hankkeiden ohella energiaverotuksen On huolestuttavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. tavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. Toinen unohtunut, mutta nykyisessä taloustilanteessa tärkeä näkökulma on se, että Suomi tuo yli 2/3 kaikesta energiastaan ja % sähköstään. Tuonnin vähentäminen ja omavaraisuuden lisääminen vahvistaisi kauppatasettamme ja hyvinvointiamme, samalla tavalla kuin viennin lisääminen. Energiateollisuuden visiossa vuodelle 2050 on todettu, miten omavaraisuutemme parantaminen ja fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen sähköllä ja kaukolämmöllä vahvistaisi kauppatasettamme noin 2 miljardilla eurolla vuodessa, ja tulevaisuuden kasvavilla energianhinnoilla jopa yli 4 miljardilla eurolla vuodessa. Keskustelussa on tärkeätä muistaa, että niin sähkön- ja lämmöntuotannon kuin energiaverkostojen investoinnit vaativat valtavia pääomapanostuksia ja että investoinnit tehdään aina pitkiksi ajoiksi, moniksi vuosikymmeniksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että toimintaympäristömme on mahdollisimman pitkäjänteinen ja ennustettava. Ylläpitämällä ja tukemalla tämänlaista toimintaympäristöä myös poliittiset päätöksentekijämme voivat edistää tärkeiden investointien toteutumista, omavaraisuuden parantamista ja hinnan pysymistä kilpailukykyisenä. Eli hyvinvoinnin tuottamista meille kaikille. - Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja. 7

8 Teksti: lauri inna kuva: Hannu huovila Laitosvaihto- EHTOJEN vertailtavuus tärkeää OL4- hankkeelle Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden ja rakennettavuuden osalta, Lähdemme siitä, että paras voittakoon. TVO:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Suunnittelulla varmistetaan laitosvaihtoehtojen lopullinen soveltuvuus Suomeen sekä rakennettavuus Olkiluodon laitospaikalle. Näillä toimilla valmistellaan tulevaa laitosvaihtoehdon valintaa ja laitoskohtaista jatkosuunnittelua. Oleellista on, että kaikki vaihtoehdot ovat mukana, ja kaikki myös tekevät jatkuvaa kehitystyötä soveltuvuuden, turvallisuusominaisuuksien sekä rakennettavuuden osalta. Ideana on se, että tarjoukset ovat vertailtavissa keskenään ja siinä mielessä samalla viivalla, kertoo OL4-hankkeen toimistopäällikkö Pekka Pyy. Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden, rakennettavuuden, toimitustavan ja käytettävyyden osalta. OL4-hankkeen alkuvaiheessa tehty soveltuvuusselvitys antoi perusteet väliarviolle laitosvaihtoehtojen luvitettavuudesta Suomeen. Tämän perusteella arvioitiin laitosvaihtoehtojen muutostarpeita ja vaatimuksia, joita edellytetään Suomeen rakennettavalta laitokselta. Säteilyturvakeskus on ollut mukana jo laitostyyppien alkuvai- 8

9 heen soveltuvuusselvityksissä. Väliarvion perusteella määriteltiin kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa vaatimusperusteet ja tarvittavat laitoskohtaiset kehitysohjelmat. Lisäksi TVO:n aktiivinen rooli parantaa mahdollisuuksia saada laadukkaita tarjouksia, Pyy korostaa. Kaikkien laitosvaihtoehtojen edellytetään täyttävän uusimmat turvallisuusvaatimukset, joita ovat muun muassa järjestelmä selviytyä 72 tunnin pituisesta täydellisestä laitoksen sisäisen jakeluverkon vaihtosähkönmenetystilanteesta. Lisäksi kaikki laitosvaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti Suomen vaatimuksia paremmin varautuneet maanjäristyksiin. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Ja Olkiluodon laitospaikka on tutkittu jo hyvin perusteellisesti. Se on vakaa laitospaikka. Suomen arktiset olosuhteetkaan eivät ole ongelma TVO:n harkinnassa oleville laitosvaihtoehdoille. Valittavana kiehutus- tai painevesireaktori TVO:n valitsemat laitosvaihtoehdot ovat tehoiltaan samaa kokoluokkaa, eli reaktorin lämpöteho on ja megawatin väillä. Niin sanottujen isojen reaktoreiden kokoluokassa kaikissa vaihtoehdoissa on vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmä mukaan lukien sydänsieppari. Lisäksi suojarakennuksen täytyy kestää vakavat onnettomuudet. Sähkötehon kannalta keskeistä on turbiinilaitoksen valinta. Rakennettavuuden osalta laitosvaihtoehdoissa on eroavaisuuksia. Rakennettavuusselvityksiä tehdään kokonaisuuden kannalta optimaalisen vaihtoehdon valitsemiseksi. Myös rakentamisen aikaista toteutustapaa tarkastellaan ja arvioidaan. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Laitostyyppejä yhdistävänä yleisenä trendinä voidaan mainita niin kutsutun passiiviajattelun, eli toiminnan ilman ulkoista käyttövoimaa, vakiintuminen ydinturvallisuusratkaisuissa. Tehdään laitoksia, jotka kestävät entistäkin pidempään onnettomuustilanteissa ilman aktiivisia turvallisuustoimintoja. Teollisuus on ottanut tämän haasteen vakavasti, Pyy toteaa. - 9

10 Vesi on yhtä tärkeä raaka-aine kuin uraani 1 /2012 Ytimekäs Vedellä monta roolia ja teht 10

11 Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi on uraanin veroinen raakaaine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, TVO:n turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. ehtävää Vedellä on lukuisia, hyviä, ydinvoimalaitosprosessiin soveltuvia ominaisuuksia. Vesi on yleisesti käytössä erilaisissa lämpövoimalaitoksissa, jollainen ydinvoimalaitoskin on. Höyryksi keitetyllä vedellä pyöritetään turbiineja ja lauhtunut vesi palautetaan takaisin keitettäväksi. Veden lämpökapasiteetti on korkea eli se sitoo paljon lämpöenergiaa lämpötilaeroa kohden. Vesi on lisäksi edullista, puhdasta ja sitä on helposti saatavilla, Himanen listaa syitä juuri veden käyttämiselle. Himanen kertoo, että vesi on ydinreaktioon sopiva myös siksi, että veden avulla ketjureaktio jatkuu veden toimiessa neutronien hidastimena. Ilman vettä nopeat neutronit olisivat liian nopeita halkaisemaan uraaniytimiä. Vesimolekyyleihin törmäillessään neutronit menettävät nopeuttaan niin että neutronin sisältämästä liike-energiasta tulee sopiva uraaniytmien halkaisemiseen. Toisaalta vaihtoehtoja vedelle on aika vähän. Veden asemesta voitaisiin lämmönsiirtoon käyttää helium-kaasua tai natrium-sulaa, mutta niiden käyttö on paljon veden käyttöä hankalampaa. Kanadalainen Candu-reaktori käyttää raskasta vettä, mutta raskaan veden valmistaminen on melkoisen kallista. Olkiluodossa siis käytetään vettä, ja paljon. Raakavettä Eurajoesta TVO otti viime vuonna lähes m 3, jäähdytysvettä voimalaitoksen läpi kulki miljoonaa m 3. Tarvitsemme makeaa Eurajoesta otettua vettä käyttövedeksi ja valmistamme siitä erittäin puhdasta vettä käytettäväksi prosessissa, ja lisäksi käytämme merivettä jäähdytykseen. Prosessissa kiertävää vettä puhdistetaan jatkuvasti ja esimerkiksi vuosihuoltojen aikana reakto- Reaktorihallin höyrynerotin nostetaan ylös vuosihuoltojen yhteydessä. Ydinvoimalaitoksella keitetään vettä uraaniytimien halkeamisen synnyttämällä lämmöllä. 11

12 rialtaasta tyhjennettävä vesi varastoidaan säiliöön uudelleen käyttöä varten. Näin vähennetään tuoreen prosessiveden tarvetta ja ulos pumpattavan veden määrää, Himanen avaa. Eurajoesta otettava raakavesi päätyy esikäsiteltynä Korvensuon noin m 3 suuruiseen tekoaltaaseen ja sieltä Olkiluodon vesilaitokselle. Siellä veden epäpuhtaudet saostetaan kemikaaleilla, lika erotetaan pienillä ilmakuplilla ja vesi suodatetaan ja desinfioidaan, minkä jälkeen vesi varastoidaan puhdasvesialtaisiin, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Sieltä veden tie jakaantuu kahtia: normaalina talousvetenä käytettävä vesi kloorataan ennen pumppaamista vesijohtoihin, kun taas prosessia varten tarvittava vesi ohjataan täyssuolanpoistolaitokselle suolojen ja muiden epäpuhtauksien poistamista varten. Normaalikäytössä vettä kuluu noin 35 m 3 tunnissa, mistä prosessivedeksi kahdelle laitosyksikölle menee 10 m 3 valvotun alueen pesuvesiksi 5 m 3 ja loppu 20 m 3 on juomakelpoista ns. saniteettivettä. Täyssuolanpoistetulla vedellä korroosiota vastaan Himanen kertoo, että täyssuolanpoistettua vettä käytetään ydinsähkön tuotantoprosessin lisäksi myös käytetyn polttoaineen välivarastoaltaissa. Ja ihan samasta syystä kuin reaktorissakin. Täyssuolanpoistetun veden avulla vältämme korroosiota niin reaktorissa kuin polttoainenipuissa. Reaktorin kunnossapito on ydinvoimalaitoksen toiminnalle keskeistä, mutta tärkeää on myös säilyttää polttoaineniput mahdollisimman puhtaina ja hyvässä kunnossa loppusijoitukseen. Voimalaitosyksiköllä kiertää yli 400 m 3 prosessivettä ns. primääripiirissä, mikä tarkoittaa reaktorin lisäksi lauhdutinta ja suurta määrää putkia, lämmönvaihtimia ja erikokoisia säiliöitä. Varastoimme vettä myös hätäjäähdytyksen varalta. Laitosyksiköillä on prosessivettä heti pumpattavissa noin m 3 ja varastoituna altaissa kaikkiaan noin m 3. Saamme vettä lisää täyssuolanpoitolaitokselta, puhdasvesialtaista, Korvensuon varastoaltaasta ja tarvittaessa voidaan pumpata lisää Eurajoesta. Makean veden varastomme riittävät täydentämättäkin useiden viikkojen hätäjäähdytyksen ajaksi, Himanen toteaa. Hätätilanteessakaan merivettä ei ole tarkoituksenmukaista pumpata reaktoriin, sillä veden kiehuessa pois suolat kiteytyvät ikävällä tavalla ja tukkisivat voimalaitoksen putkistot. Putkistoja Olkiluodossa riittääkin, useita kilometrejä, varovastikin arvioiden. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme o varalle, TVO:n turvallisuustoimiston päälllikkö Risto Himanen ke Prosessivesi ja merivesi eivät sekaannu Jo nimikin sen kertoo: kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, tärkeintä vettä on reaktorivesi. Ydinvoimaprosessissa kiehutetaan vettä, joka höyrystyy ja höyry syötetään turbiinin kautta pyörittämään generaattoria. Ydinvoimalaitos eroaa muista lauhdevoimaloista lähinnä polttoaineeltaan, täällä vettä kiehutetaan sen energian avulla, joka saadaan hajottamalla uraaniytimiä. Uraaniytimien haljetessa vapautuu energiaa ja neutroneja. Neutronit aiheuttavat lisää uraaniytimien hajoamisia ja ketjureaktio pysyy käynnissä. Fissiosta syntynyt lämpöenergia johtuu veteen ja saa sen kiehumaan. Syntynyt höyry johdetaan sitten turbiinille, Himanen tiivistää prosessin. Vesi kiertää prosessissa jatkuvasti, mutta esimerkiksi haihtunutta vettä korvataan lisäämällä vettä muutama kymmenen kuutiometriä vuorokaudessa. Himanen kertoo, että prosessin hyötysuhde on parempi, kun reaktoriin pumpattavaa syöttövettä lämmitetään turbiinin väliotoista otetulla höyryllä monessa vaiheessa. Korkeapaineturbiinin jälkeen höyryä lämmitetään uudelleen välitulistimissa ennen kuin se johdetaan matalapaineturbiinille. Turbiinista poistunut höyry lauhdutetaan lauhduttimissa vedeksi, joka pumpataan jälleen reaktoriin. Turbiinin jälkeen höyryn lauhduttamiseen käytetään merivettä, joka kulkee lauhduttimen lävitse ohuissa putkissa ja jäähdyttää turbiinilta tulevaa höyryä vedeksi. Prosessivesi ja merivesi eivät kohtaa, sillä lauhduttimessa höyry putoaa merivesiputkien päälle ja lauhtuu samalla. Lauhdutettu vesi jatkaa kiertoaan puhdistusprosessiin ja takaisin reaktoriin. 12

13 Varastoaltaassa tehdään käytetyn polttoaineen oksidimittauksia. Reaktoriallas tyhjennetään ja pestään vuosihuollon aikana. Käytetyt polttoaineniput sijoitetaan varastoaltaaseen. imintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän Himanen kertoo. Merivettä kulkee lauhduttimen lävitse 30 kuutiota sekunnissa. Merivesi etenee tulo- ja poistotunneleissa noin metrin sekunnissa ja lauhduttimen läpi kulkiessaan se lämpenee noin 10 astetta. Toimintaa veden varassa Kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, vedellä on kaksi tärkeää turvallisuustehtävää: vesi jäähdyttää ja vesi suojaa säteilyltä. Vettä reaktorin sisällä kierrättävien pääkiertopumppujen avulla säädellään myös reaktorin tehoa. Reaktorissa ei pääse tapahtumaan hallitsematonta tehon kasvua, koska veteen syntyvät höyrykuplat vähentävät sen kykyä hidastaa neutroneita ja siten uraanin hajoamisreaktiota. Pikasulun tapahtuessa pääkiertopumppujen kierrosluku hidastuu ja seurauksena syntyy lisää höyrykuplia, jotka nopeasti alentavat reaktorin tehoa. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän varalle, Himanen päättää. - 13

14 Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää TOIMINTAA Vesi- ja radiokemialla on tärkeä tehtävä Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toiminnan valvonnassa. Niiden avulla varmistamme laitoksen alhaiset säteilytasot ja puhtauden, käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso kertoo. Näytteitä analysoimalla valvotaan esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen ehe Paaso avaa vesikemian merkitystä kertomalla prosessiveden analyyseistä. Vettä analysoimalla tiedämme, mitä prosessissa tapahtuu ja huomaamme ennen kaikkea muutokset. Monet kemialliset ominaisuudet ja jopa mahdolliset reaktoripaineastiassa olevan polttoaineen pienet radioaktiiviset vuodot näkyvät toki jo valvomomonitoreissa, mutta ne varmennetaan ja niiden suuruus todennetaan vesi- ja kaasunäytteistä tehtävillä analyyseillä. Laboratoriossa meidän tehtävänämme on valvoa ja todentaa kemian parametrien pysyminen asetettujen tavoite- ja raja-arvojen mukaisina. Seuraamme reaktoriveden anioneja, kuten klorideja ja sulfaatteja joka ikinen päivä 4 tunnin välein on-line-ionikromatografilla. Anioneita seuraamalla tiedämme, ettei korroosiota aiheuttavia aineita ole. Haemme näiden lisäksi viikoittain näytteitä lukuisilta näytepisteiltä. Näytteitä analysoimalla valvomme esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen eheyttä ja tiedämme kaiken olevan kunnossa. Otamme vuoden aikana laitosyksiköiltä yli näytettä. Yhdestä näytteestä teemme yleensä useita analyysejä. Näytteet keräämme ennalta laaditun viikko-, kuukausi- ja vuosiohjelman mukaisesti. Osa näytteistä otetaan päivittäin, osa kerran viikossa ja osa harvemmin. Puhtaat vedet käynnistämisen edellytyksenä Paitsi prosessin seurantaa käynnin aikana, teemme tärkeitä analyysejä myös vuosihuolloissa. Ajettaessa laitosyksikköä alas vuosihuoltoihin seuraamme radiokemian näytteiden avulla laitosyksikön eri järjestelmien aktiivisuustilannetta. Vuosihuoltojen päätyttyä vesikemian avulla varmistutaan jälleen siitä, että kaikki on kunnossa. Vuosihuoltojen päätyttyä vesinäytteet ovat jälleen tärkeässä tehtävässä, sillä laitoksen käynnistämi- 14

15 toaineen eheyttä, jotta tiedämme kaiken olevan kunnossa, kertoo käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso. nen edellyttää myös kemian analyysitulosten olevan kunnossa ja vesien puhtaita eri järjestelmissä. Otamme näitä tärkeitä vesinäytteitä, kun reaktoripaineastian kansi on jälleen kiinnitetty paikoilleen prosessin käynnistymistä varten. Vasta näiden analyysien jälkeen voidaan edetä prosessin käynnistyksessä. Laitosten ylösajon aikana seuraamme myös järjestelmien kemiaa, tarkkailemme esimerkiksi lauhteenpuhdistuksen suodattimien toimintaa, Paaso selventää. Vaikka vesinäytteet ovat tärkeitä, ne eivät silti ole ainoita analysoitavia. Vuosihuolloissa ja tarpeen tullen muulloinkin analysoimme myös erilaisia pintojen päältä löydettyjä sakkoja ja selvitämme, mistä ne voivat olla peräisin. Kaasunäytteitä keräämme esimerkiksi poistoilmapiipusta. Paaso on tyytyväinen Olkiluodossa mitattuihin alhaisiin radioaktiivisten aineiden päästötasoihin, jotka viime vuonna alittivat jälleen selvästi sekä viranomaisten asettamat että TVO:n omat, viranomaisarvoja tiukemmat raja-arvot. Jalokaasupäästöt ilmaan olivat 0,007 prosenttia sallitusta ja jodipäästöt 0,0015 prosenttia sallitusta viranomaisrajasta. Radioaktiiviset päästöt veteen olivat 0,05 prosenttia ja tritiumpäästöt 7,2 prosenttia viranomaisrajasta. 15

16 Laboratorioanalyytikko Noora Jokela tekee anionimääritystä prosessivedestä ionikromatografilla. Täyssuolanpoistettua prosessivettä Reaktoriveden puhtaus on tärkeää esimerkiksi korroosion estämiseksi. Korroosiota ehkäistään valmistamalla puhtaasta juomavedestä ns. täyssuolanpoistettua vettä, jota saadaan poistamalla vedestä epäpuhtaudet sekä ionit. Vedenvalmistus tehdään Olkiluodon vesilaitoksella ja täyssuolanpoistolaitoksella. Täyssuolanpoistettu vesi kiertää prosessissa, ja sitä lisätään tarvittaessa esimerkiksi haihtumisen vuoksi. Prosessivettä puhdistetaan ydinvoimalaitoksella jatkuvasti ioninvaihtohartseilla päällystetyillä suodattimilla. Hartsit imevät veteen liuenneen raudan ja muut erilaiset korroosiometallit. Lauhteenpuhdistuksen ioninvaihtohartseja vaihdetaan säännöllisesti ja käytön jälkeen ne kuivataan, sekoitetaan kuumaan bitumiin ja loppusijoitetaan bitumoituna voimalaitosjäteluolaan. Motivoitunut henkilöstö moderneissa tiloissa TVO:n käytön valvonnan laboratorio on toiminut Olkiluodossa laitosyksiköiden käynnistämisestä alkaen. Laboratoriossa analysoidaan käyvien laitosyksiköiden, käytetyn polttoaineen välivaraston ja voimalaitosjäteluolan näytteitä. Laboratorio tekee myös omavalvontaa, sillä siellä analysoidaan Olkiluodossa käytettävä raaka- ja talousvesi ja saniteettijäteveden puhdistamon näytteet. Labo- 16

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö

Kuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö Kuva: Jukka Nurminen ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö ITÄMEREN FOSFORIKUORMA LÄHTEITTÄIN Taustakuormitus 16

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Ydinsähköä Olkiluodosta

Ydinsähköä Olkiluodosta Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira

Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Paimionjoki voimantuotannossa

Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ

JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ JÄTEVESIENKÄSITTELYN TOIMIVUUSSELVITYS VEVI-6 JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLA, LAPINJÄRVELLÄ Jarmo Kosunen Ilkka Juva 15.1.2010 Valtioneuvoston asetus jätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN

KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN

Lisätiedot

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut Kuinka erinomainen juomavesi syntyy? Helsingin seudun ympäristöpalvelut 2 3 Pääkaupunkiseudun raikkaan veden salaisuus on maailman pisin kalliotunneli. Raakavesi virtaa pääkaupunkiseudulle yli 120 kilometriä

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN

PERUSTUVAT KONSEPTIT SÄHKÖKAUPAN UUDET PUUN KAASUTUKSEEN PERUSTUVAT KONSEPTIT JA SÄHKÖKAUPAN TOTEUTTAMISMALLIT UUDET PUUNKAASUTUSKONSEPTIT ENERGIANTUOTANTOVAIHTOEHTOINA ERITYISPIIRTEET Suomessa kehitetyt uudet puun kaasutus- konseptit

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot