Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle
|
|
- Olavi Tuominen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 2012 Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu s. 4 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle s. 8 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää s. 10 1
2 PÄÄKIRJOITUS: Jarmo tanhua Potkua vai piiskaa investoinneille? Maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittymiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Näin toteaa vuorineuvos Jorma Eloranta helmikuussa julkistetussa selvityksessään, jonka tavoitteena oli miettiä keinoja investointien vauhdittamiseksi Suomessa. Selvityksen tilanneen ministeri Häkämiehen ajatuksista Elorannan raportista ja laajemminkin energiapolitiikasta voimme lukea tarkemmin tähän lehden pääjutussa. Eloranta on huolissaan siitä, että yhä suurempi osa vientiyritysten liiketoiminnoista sijoitetaan Suomen ulkopuolelle, minkä seurauksena vientiteollisuuden investointiaste on pienentynyt. Lähivuosien mittavin, yli 20 miljardin, investointikokonaisuus näyttää hänen mukaansa syntyvän energia- ja kaivosalalle. TVO:lla on pitkälle viedyt suunnitelmat osaltaan toteuttaa tätä kokonaisuutta. Eloranta peräänkuuluttaa monia toimia investointien vauhdittamiseksi. Yksi näistä koskee energiaverojen uudelleenarviointia. Suomessa ydinvoiman lisääminen mahdollistaa toimintaympäristön rakentamisen sellaiseksi, joka houkuttelee investointeja Suomeen. Elorannan arvio on, että nykyisen hallituksen kaavailema windfall-vero heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä ja siirtäisi tuotantoa pois Suomesta. TVO:ta uhkaavaa windfall-veroa on vaikea ymmärtää. Toimitamme tuottamamme sähkön teollisuus- ja energiayrityksille sekä kuntien omistamille energiayhtiöille omakustannushintaan, eikä toiminnastamme synny voittoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana omistajamme ovat investoineet Olkiluodon saarelle yhteensä miljoonaa euroa. Rakennamme uutta sähköntuotantoa, joka parantaa Suomen omavaraisuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luo teollisuuden työpaikkoja Suomeen. Omistajiemme siunauksella olemme vuosikymmenet toteuttaneet Suomen energiapolitiikan tavoitteiden mukaisia ratkaisuja. Meillä on myös suunnitelmat jatkaa miljardi-investointeja nykyiseen ja uuteen ydinvoimatuotantoon sekä käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Isoilla investoinneilla on pitkä takaisinmaksuaika. Siksi meillä, ja meihin sijoittavilla teollisuus- ja energiayhtiöillä pitää olla vakaa ja ennustettava toimintaympäristö pitkälle tulevaisuuteen. Me kaikki tarvitsemme sähköä. Tarvitsemme sitä riippumatta tulotasostamme. Kaikki suomalaiset hyötyvät siitä, että Suomessa tuotetun sähkön tarjonta markkinoilla on riittävää ja vakaata. - Kuva: Hannu Huovila YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 1/2012 Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: TEM:n arkisto Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu MultiArt silk-paperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. 2
3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus: Potkua vai piiskaa investoinneille Jarmo Tanhua 4 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Leena Manner 7 Kolumni: Hyviä aineksia Juha Naukkarinen Kuva: Hannu Huovila 8 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Lauri Inna Elinkeinoministeri jyri häkämies: Sähkön hinta suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Teollisuuden Voima Oyj:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani Vedellä monta roolia ja tehtävää 10 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää Leena Manner 14 Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää toimintaa Leena Manner 18 Kahden ympäristöviranomaisen valvonnassa Jukka-Pekka Paajanen 22 Puhdas Itämeri -hanke torjuu Itämeren rehevöitymistä Päivi Saarinen 24 Rallilegenda sähköntuottajana Juhani Ikonen Vesi on uraanin veroinen raaka-aine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. 27 Suvaitsevaisuutta peliin! Voimamies 3
4 Kuva: TEM:n arkisto 4
5 Teksti: leena manner Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi Kataisen hallituksen kolmesta painopistealueesta. Kullekin painopistealueelle on määritelty koordinoiva ministeri sekä vastuuministeriö. Kasvusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ministeri Häkämiehen johdolla. Lisää investointeja! Meillä on selvä tavoite: haluamme lisää investointeja Suomeen. Lokakuussa 2011 vuorineuvos Jorma Eloranta nimitettiin selvitysmieheksi etsimään keinoja, kuinka voisimme lisätä investointeja Suomeen. Eloranta jätti juuri raporttinsa, ja olen hyvin tyytyväinen esityksiin. Eloranta toteaa vanhan viisauden siitä, että maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittämiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Tämä on aivan totta. Pärjäämisemme tässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kilpailukykymme kohentamista. Tämä korostaa kohtuuhintaisen sähkön merkitystä. Häkämies toteaa kovin monen kilpailukykytekijän tulevan annettuna kansainvälisiltä markkinoilta. Osaaminen ja energia ovat asioita, joihin vaikutetaan kotimaisin päätöksin. Ymmärrän energiateollisuuden toiveen pitkäjänteisestä ja stabiilista energiapolitiikasta. Alalla katsotaan kauas niin meidän poliitikkojenkin pitää. Toisaalta Suomessa on juuri tehty nippu kilpailukykyä tuovia mittavia energiapoliittisia päätöksiä, kuten myönteiset periaatepäätökset ydinvoiman rakentamisesta. Nämä ovat hyviä esimerk- 5
6 kejä kauaksi tulevaisuuteen vaikuttavista ja kilpailukykyä lisäävistä päätöksistä. Uskon myös uusiutuvan tukipaketin tuovan meille uudenlaista yrittäjyyttä, uusia innovaatioita ja työllistymismahdollisuuksia. Meillä pitää olla rohkeutta kehittää näistä mahdollisia uusia menestyjiä. Olen hyvin tyytyväinen näihin edellisen hallituksen päätöksiin, joita olin itsekin tekemässä. Uskon myös, että lähivuosina palaamme vielä kysymykseen ydinvoiman korvausinvestoinneista joidenkin laitosyksiköiden käyttöajan päättyessä. Ilmasto- ja energiastrategia valmistelussa Kataisen hallitus sitoutui edeltäjänsä suuriin energiapoliittisiin linjauksiin eikä ole tehnyt uusia linjauksia. Häkämiehen mielestä sellaisia ei nyt kannata odottaakaan. Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. Miettiessämme tulevia toimenpiteitä ja budjetteja meidän on tiedettävä esimerkiksi se, olemmeko saavuttamassa asetettuja hyviä tavoitteita uusiutuvan lisäämisestä sekä energiatehokkuudesta. Ensimmäisiä linjan tarkistuspisteitä on tämän vuoden aikana laadittava ilmasto- ja energiastrategia. Se annetaan sitten valmistuttuaan myös eduskunnalle tiedoksi. Osana strategiaa meidän on mietittävä Suomen perusteltu kanta EU:n tavoitteeseen nostaa päästövähennystavoitetta 20 %:sta 30 %:iin. Nostolla on vaikutuksia ja meidän pitää tarkkaan tietää, mihin olemme sitoutumassa ja mitä se merkitsee juuri kilpailukyvyllemme. Sokkona ei voi noin suurta kannanmuodostusta tehdä! Strategian energiaosuutta valmistellaan paraikaa TEMissä. Häkämies toteaa, että energiastrategiaa tehtäessä tarkistetaan jälleen myös sähkön kulutusennuste. Teollisuus on tehnyt paljon omaan tuotantoonsa liittyviä päätöksiä, joilla on vaikutuksia myös sähkön kysyntään. Aiempi kulutusennuste perustui tiettyihin olettamuksiin, joiden toteutuminen on syytä tarkistaa. Ydinvoimalla ja puuenergialla kohtalonyhteys Metsäteollisuus on teollisuudenala, jolle sähkön saatavuuden ja hinnan turvaaminen on tärkeää. Samaan aikaan bioenergian suurimittainen Kuva: Kokoomuksen arkisto Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. edistäminen ei ole mahdollista ilman metsäteollisuutta, mutta samalla meidän on pystyttävä pitämään huolta siitä, että energiakäyttöön ohjautuu sinne soveltuva pieniläpimittainen ainespuu. Ydinvoiman ja bioenergian kohtalot kulkevat metsä- teollisuuden kanssa käsikädessä. Häkämies toteaa, että nykyisessä taloustilanteessa myös uusiutuvan tukia ja varattuja määrärahoja joudutaan arvioimaan tulevassa kehysriihessä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että rahat riittävät kitisten. Tuleva kehysriihi on luonnollisesti tärkeä etappi, jossa joudumme jälleen punnitsemaan tuloja ja menoja. Uusiutuvan tukeen käytetyt varat ovat kuitenkin hyviä investointeja, sillä niiden kotimaisuusaste on korkea. Ne tuovat työpaikkoja rakennusvaiheessa ja bioenergia myös käytön aikana. Työpaikat kohdistuvat usein alueille, joilla työllistyvyys on muutenkin hankalaa. Olen korostanut puu- ja ydinvoiman yhteyttä: ydinvoima, metsäteollisuus ja puun käyttö energiantuotannossa liittyvät yhteen ja tästä yhteydestä on pidettävä hyvää huolta. Energiateollisuus on harvoja paljon Suomeen investoivia aloja. Suomeen rakennetaan uutta tuotantokapasiteettia niin ydinvoimaan kuin uusiutuvaan energiaan. Tarvitsemme näitä investointeja. Nyt ydinvoiman osuus on noin 28 % sähköntuotannosta, kun luvat saaneet voimalaitosyksiköt ovat tuotannossa, osuus nousee yli 40 %:iin. Sähkömarkkinalaille pikatarkistus Jotain uutta Häkämies kuitenkin lupaa. Jopa pikaisesti. TEM on johdollani tuomassa nopeasti sähkömarkkinalain uudistuksen eduskuntaan. Joulun välipäivien sähkökatkot osoittivat järjestelmämme haavoittuvuuden. Tähän asti on kuviteltu vakiokorvausten toimivan kimmokkeena verkoston kunnossapidolle. Nyt näimme, että näin ei ole. Olen esittämässä sähkömarkkinalakiin uudistusta, joka kolminkertaistaa vakiokorvauksen. Samaan aikaan muutamme lainsäädäntöä niin, että maakaapelointi teiden varsille käy mahdolliseksi. Satojen tuhansien ihmisten elämää vaikeuttaneet sähkökatkokset osoittivat sen, että järkevintä politiikkaa on ennalta varautuminen, ei jälkikäteen korvausten maksaminen, Häkämies linjaa päättäväisenä. - 6
7 Teksti: Juha naukkarinen kuva: Energiateollisuus RY tarkistaminen mm. palvelinkeskusten osalta sekä hallitusohjelmassa mainittujen uraani- tai windfallverojen harkitsemisen lopettaminen. Elorannan suositusten noudattaminen poistaisi investointeja nyt vaikeuttavia epävarmuuksia. Energiainvestointien edistämistä käsitellään niiden osuuteen nähden kovin kevyesti. On huolestutkolumni: Hyviä aineksia Vuorineuvos Jorma Eloranta selvitti työ- ja elinkeinoministerien toimeksiannosta, millaisella strategialla Suomen houkuttelevuutta yritysten investointikohteena voitaisiin parantaa. Kysymys on tärkeä maamme hyvinvoinnin kannalta. Eloranta oli kokeneena yritysjohtajana, mutta myös politiikan maailmaa ymmärtävänä kansalaisena varmasti oikea valinta tehtävään. Eloranta lähtee siitä, että valtiovallan on luotava kilpailukykyinen toimintaympäristö investointeja varten. Julkisen vallan tulee luoda yhtäläiset kilpailuolosuhteet Suomessa toimiville yrityksille verrattuna kilpailijamaiden toimintaolosuhteisiin. Energiasektori on viimeisten vuosien aikana ollut Suomen suurin investoija. Joinain vuosina energiateollisuus on investoinut lähes yhtä paljon kuin koko muu teollisuutemme yhteensä. Alan pitäisi jo tehdyt päätökset päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian lisäämisestä huomioiden myös voida jatkaa vahvaa investointitahtiaan. Eloranta esittää 40 toimenpide-ehdotusta, joista monia on jo käsitelty julkisuudessa. Perusasiat kuntoon -teesin alla hän esittää mm. energiaan ja muuhun infrastruktuuriin liittyviä ehdotuksia. Energiaan liittyviä ehdotuksia ovat kaasuverkkoon liittyvien hankkeiden ohella energiaverotuksen On huolestuttavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. tavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. Toinen unohtunut, mutta nykyisessä taloustilanteessa tärkeä näkökulma on se, että Suomi tuo yli 2/3 kaikesta energiastaan ja % sähköstään. Tuonnin vähentäminen ja omavaraisuuden lisääminen vahvistaisi kauppatasettamme ja hyvinvointiamme, samalla tavalla kuin viennin lisääminen. Energiateollisuuden visiossa vuodelle 2050 on todettu, miten omavaraisuutemme parantaminen ja fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen sähköllä ja kaukolämmöllä vahvistaisi kauppatasettamme noin 2 miljardilla eurolla vuodessa, ja tulevaisuuden kasvavilla energianhinnoilla jopa yli 4 miljardilla eurolla vuodessa. Keskustelussa on tärkeätä muistaa, että niin sähkön- ja lämmöntuotannon kuin energiaverkostojen investoinnit vaativat valtavia pääomapanostuksia ja että investoinnit tehdään aina pitkiksi ajoiksi, moniksi vuosikymmeniksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että toimintaympäristömme on mahdollisimman pitkäjänteinen ja ennustettava. Ylläpitämällä ja tukemalla tämänlaista toimintaympäristöä myös poliittiset päätöksentekijämme voivat edistää tärkeiden investointien toteutumista, omavaraisuuden parantamista ja hinnan pysymistä kilpailukykyisenä. Eli hyvinvoinnin tuottamista meille kaikille. - Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja. 7
8 Teksti: lauri inna kuva: Hannu huovila Laitosvaihto- EHTOJEN vertailtavuus tärkeää OL4- hankkeelle Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden ja rakennettavuuden osalta, Lähdemme siitä, että paras voittakoon. TVO:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Suunnittelulla varmistetaan laitosvaihtoehtojen lopullinen soveltuvuus Suomeen sekä rakennettavuus Olkiluodon laitospaikalle. Näillä toimilla valmistellaan tulevaa laitosvaihtoehdon valintaa ja laitoskohtaista jatkosuunnittelua. Oleellista on, että kaikki vaihtoehdot ovat mukana, ja kaikki myös tekevät jatkuvaa kehitystyötä soveltuvuuden, turvallisuusominaisuuksien sekä rakennettavuuden osalta. Ideana on se, että tarjoukset ovat vertailtavissa keskenään ja siinä mielessä samalla viivalla, kertoo OL4-hankkeen toimistopäällikkö Pekka Pyy. Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden, rakennettavuuden, toimitustavan ja käytettävyyden osalta. OL4-hankkeen alkuvaiheessa tehty soveltuvuusselvitys antoi perusteet väliarviolle laitosvaihtoehtojen luvitettavuudesta Suomeen. Tämän perusteella arvioitiin laitosvaihtoehtojen muutostarpeita ja vaatimuksia, joita edellytetään Suomeen rakennettavalta laitokselta. Säteilyturvakeskus on ollut mukana jo laitostyyppien alkuvai- 8
9 heen soveltuvuusselvityksissä. Väliarvion perusteella määriteltiin kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa vaatimusperusteet ja tarvittavat laitoskohtaiset kehitysohjelmat. Lisäksi TVO:n aktiivinen rooli parantaa mahdollisuuksia saada laadukkaita tarjouksia, Pyy korostaa. Kaikkien laitosvaihtoehtojen edellytetään täyttävän uusimmat turvallisuusvaatimukset, joita ovat muun muassa järjestelmä selviytyä 72 tunnin pituisesta täydellisestä laitoksen sisäisen jakeluverkon vaihtosähkönmenetystilanteesta. Lisäksi kaikki laitosvaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti Suomen vaatimuksia paremmin varautuneet maanjäristyksiin. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Ja Olkiluodon laitospaikka on tutkittu jo hyvin perusteellisesti. Se on vakaa laitospaikka. Suomen arktiset olosuhteetkaan eivät ole ongelma TVO:n harkinnassa oleville laitosvaihtoehdoille. Valittavana kiehutus- tai painevesireaktori TVO:n valitsemat laitosvaihtoehdot ovat tehoiltaan samaa kokoluokkaa, eli reaktorin lämpöteho on ja megawatin väillä. Niin sanottujen isojen reaktoreiden kokoluokassa kaikissa vaihtoehdoissa on vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmä mukaan lukien sydänsieppari. Lisäksi suojarakennuksen täytyy kestää vakavat onnettomuudet. Sähkötehon kannalta keskeistä on turbiinilaitoksen valinta. Rakennettavuuden osalta laitosvaihtoehdoissa on eroavaisuuksia. Rakennettavuusselvityksiä tehdään kokonaisuuden kannalta optimaalisen vaihtoehdon valitsemiseksi. Myös rakentamisen aikaista toteutustapaa tarkastellaan ja arvioidaan. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Laitostyyppejä yhdistävänä yleisenä trendinä voidaan mainita niin kutsutun passiiviajattelun, eli toiminnan ilman ulkoista käyttövoimaa, vakiintuminen ydinturvallisuusratkaisuissa. Tehdään laitoksia, jotka kestävät entistäkin pidempään onnettomuustilanteissa ilman aktiivisia turvallisuustoimintoja. Teollisuus on ottanut tämän haasteen vakavasti, Pyy toteaa. - 9
10 Vesi on yhtä tärkeä raaka-aine kuin uraani 1 /2012 Ytimekäs Vedellä monta roolia ja teht 10
11 Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi on uraanin veroinen raakaaine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, TVO:n turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. ehtävää Vedellä on lukuisia, hyviä, ydinvoimalaitosprosessiin soveltuvia ominaisuuksia. Vesi on yleisesti käytössä erilaisissa lämpövoimalaitoksissa, jollainen ydinvoimalaitoskin on. Höyryksi keitetyllä vedellä pyöritetään turbiineja ja lauhtunut vesi palautetaan takaisin keitettäväksi. Veden lämpökapasiteetti on korkea eli se sitoo paljon lämpöenergiaa lämpötilaeroa kohden. Vesi on lisäksi edullista, puhdasta ja sitä on helposti saatavilla, Himanen listaa syitä juuri veden käyttämiselle. Himanen kertoo, että vesi on ydinreaktioon sopiva myös siksi, että veden avulla ketjureaktio jatkuu veden toimiessa neutronien hidastimena. Ilman vettä nopeat neutronit olisivat liian nopeita halkaisemaan uraaniytimiä. Vesimolekyyleihin törmäillessään neutronit menettävät nopeuttaan niin että neutronin sisältämästä liike-energiasta tulee sopiva uraaniytmien halkaisemiseen. Toisaalta vaihtoehtoja vedelle on aika vähän. Veden asemesta voitaisiin lämmönsiirtoon käyttää helium-kaasua tai natrium-sulaa, mutta niiden käyttö on paljon veden käyttöä hankalampaa. Kanadalainen Candu-reaktori käyttää raskasta vettä, mutta raskaan veden valmistaminen on melkoisen kallista. Olkiluodossa siis käytetään vettä, ja paljon. Raakavettä Eurajoesta TVO otti viime vuonna lähes m 3, jäähdytysvettä voimalaitoksen läpi kulki miljoonaa m 3. Tarvitsemme makeaa Eurajoesta otettua vettä käyttövedeksi ja valmistamme siitä erittäin puhdasta vettä käytettäväksi prosessissa, ja lisäksi käytämme merivettä jäähdytykseen. Prosessissa kiertävää vettä puhdistetaan jatkuvasti ja esimerkiksi vuosihuoltojen aikana reakto- Reaktorihallin höyrynerotin nostetaan ylös vuosihuoltojen yhteydessä. Ydinvoimalaitoksella keitetään vettä uraaniytimien halkeamisen synnyttämällä lämmöllä. 11
12 rialtaasta tyhjennettävä vesi varastoidaan säiliöön uudelleen käyttöä varten. Näin vähennetään tuoreen prosessiveden tarvetta ja ulos pumpattavan veden määrää, Himanen avaa. Eurajoesta otettava raakavesi päätyy esikäsiteltynä Korvensuon noin m 3 suuruiseen tekoaltaaseen ja sieltä Olkiluodon vesilaitokselle. Siellä veden epäpuhtaudet saostetaan kemikaaleilla, lika erotetaan pienillä ilmakuplilla ja vesi suodatetaan ja desinfioidaan, minkä jälkeen vesi varastoidaan puhdasvesialtaisiin, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Sieltä veden tie jakaantuu kahtia: normaalina talousvetenä käytettävä vesi kloorataan ennen pumppaamista vesijohtoihin, kun taas prosessia varten tarvittava vesi ohjataan täyssuolanpoistolaitokselle suolojen ja muiden epäpuhtauksien poistamista varten. Normaalikäytössä vettä kuluu noin 35 m 3 tunnissa, mistä prosessivedeksi kahdelle laitosyksikölle menee 10 m 3 valvotun alueen pesuvesiksi 5 m 3 ja loppu 20 m 3 on juomakelpoista ns. saniteettivettä. Täyssuolanpoistetulla vedellä korroosiota vastaan Himanen kertoo, että täyssuolanpoistettua vettä käytetään ydinsähkön tuotantoprosessin lisäksi myös käytetyn polttoaineen välivarastoaltaissa. Ja ihan samasta syystä kuin reaktorissakin. Täyssuolanpoistetun veden avulla vältämme korroosiota niin reaktorissa kuin polttoainenipuissa. Reaktorin kunnossapito on ydinvoimalaitoksen toiminnalle keskeistä, mutta tärkeää on myös säilyttää polttoaineniput mahdollisimman puhtaina ja hyvässä kunnossa loppusijoitukseen. Voimalaitosyksiköllä kiertää yli 400 m 3 prosessivettä ns. primääripiirissä, mikä tarkoittaa reaktorin lisäksi lauhdutinta ja suurta määrää putkia, lämmönvaihtimia ja erikokoisia säiliöitä. Varastoimme vettä myös hätäjäähdytyksen varalta. Laitosyksiköillä on prosessivettä heti pumpattavissa noin m 3 ja varastoituna altaissa kaikkiaan noin m 3. Saamme vettä lisää täyssuolanpoitolaitokselta, puhdasvesialtaista, Korvensuon varastoaltaasta ja tarvittaessa voidaan pumpata lisää Eurajoesta. Makean veden varastomme riittävät täydentämättäkin useiden viikkojen hätäjäähdytyksen ajaksi, Himanen toteaa. Hätätilanteessakaan merivettä ei ole tarkoituksenmukaista pumpata reaktoriin, sillä veden kiehuessa pois suolat kiteytyvät ikävällä tavalla ja tukkisivat voimalaitoksen putkistot. Putkistoja Olkiluodossa riittääkin, useita kilometrejä, varovastikin arvioiden. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme o varalle, TVO:n turvallisuustoimiston päälllikkö Risto Himanen ke Prosessivesi ja merivesi eivät sekaannu Jo nimikin sen kertoo: kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, tärkeintä vettä on reaktorivesi. Ydinvoimaprosessissa kiehutetaan vettä, joka höyrystyy ja höyry syötetään turbiinin kautta pyörittämään generaattoria. Ydinvoimalaitos eroaa muista lauhdevoimaloista lähinnä polttoaineeltaan, täällä vettä kiehutetaan sen energian avulla, joka saadaan hajottamalla uraaniytimiä. Uraaniytimien haljetessa vapautuu energiaa ja neutroneja. Neutronit aiheuttavat lisää uraaniytimien hajoamisia ja ketjureaktio pysyy käynnissä. Fissiosta syntynyt lämpöenergia johtuu veteen ja saa sen kiehumaan. Syntynyt höyry johdetaan sitten turbiinille, Himanen tiivistää prosessin. Vesi kiertää prosessissa jatkuvasti, mutta esimerkiksi haihtunutta vettä korvataan lisäämällä vettä muutama kymmenen kuutiometriä vuorokaudessa. Himanen kertoo, että prosessin hyötysuhde on parempi, kun reaktoriin pumpattavaa syöttövettä lämmitetään turbiinin väliotoista otetulla höyryllä monessa vaiheessa. Korkeapaineturbiinin jälkeen höyryä lämmitetään uudelleen välitulistimissa ennen kuin se johdetaan matalapaineturbiinille. Turbiinista poistunut höyry lauhdutetaan lauhduttimissa vedeksi, joka pumpataan jälleen reaktoriin. Turbiinin jälkeen höyryn lauhduttamiseen käytetään merivettä, joka kulkee lauhduttimen lävitse ohuissa putkissa ja jäähdyttää turbiinilta tulevaa höyryä vedeksi. Prosessivesi ja merivesi eivät kohtaa, sillä lauhduttimessa höyry putoaa merivesiputkien päälle ja lauhtuu samalla. Lauhdutettu vesi jatkaa kiertoaan puhdistusprosessiin ja takaisin reaktoriin. 12
13 Varastoaltaassa tehdään käytetyn polttoaineen oksidimittauksia. Reaktoriallas tyhjennetään ja pestään vuosihuollon aikana. Käytetyt polttoaineniput sijoitetaan varastoaltaaseen. imintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän Himanen kertoo. Merivettä kulkee lauhduttimen lävitse 30 kuutiota sekunnissa. Merivesi etenee tulo- ja poistotunneleissa noin metrin sekunnissa ja lauhduttimen läpi kulkiessaan se lämpenee noin 10 astetta. Toimintaa veden varassa Kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, vedellä on kaksi tärkeää turvallisuustehtävää: vesi jäähdyttää ja vesi suojaa säteilyltä. Vettä reaktorin sisällä kierrättävien pääkiertopumppujen avulla säädellään myös reaktorin tehoa. Reaktorissa ei pääse tapahtumaan hallitsematonta tehon kasvua, koska veteen syntyvät höyrykuplat vähentävät sen kykyä hidastaa neutroneita ja siten uraanin hajoamisreaktiota. Pikasulun tapahtuessa pääkiertopumppujen kierrosluku hidastuu ja seurauksena syntyy lisää höyrykuplia, jotka nopeasti alentavat reaktorin tehoa. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän varalle, Himanen päättää. - 13
14 Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää TOIMINTAA Vesi- ja radiokemialla on tärkeä tehtävä Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toiminnan valvonnassa. Niiden avulla varmistamme laitoksen alhaiset säteilytasot ja puhtauden, käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso kertoo. Näytteitä analysoimalla valvotaan esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen ehe Paaso avaa vesikemian merkitystä kertomalla prosessiveden analyyseistä. Vettä analysoimalla tiedämme, mitä prosessissa tapahtuu ja huomaamme ennen kaikkea muutokset. Monet kemialliset ominaisuudet ja jopa mahdolliset reaktoripaineastiassa olevan polttoaineen pienet radioaktiiviset vuodot näkyvät toki jo valvomomonitoreissa, mutta ne varmennetaan ja niiden suuruus todennetaan vesi- ja kaasunäytteistä tehtävillä analyyseillä. Laboratoriossa meidän tehtävänämme on valvoa ja todentaa kemian parametrien pysyminen asetettujen tavoite- ja raja-arvojen mukaisina. Seuraamme reaktoriveden anioneja, kuten klorideja ja sulfaatteja joka ikinen päivä 4 tunnin välein on-line-ionikromatografilla. Anioneita seuraamalla tiedämme, ettei korroosiota aiheuttavia aineita ole. Haemme näiden lisäksi viikoittain näytteitä lukuisilta näytepisteiltä. Näytteitä analysoimalla valvomme esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen eheyttä ja tiedämme kaiken olevan kunnossa. Otamme vuoden aikana laitosyksiköiltä yli näytettä. Yhdestä näytteestä teemme yleensä useita analyysejä. Näytteet keräämme ennalta laaditun viikko-, kuukausi- ja vuosiohjelman mukaisesti. Osa näytteistä otetaan päivittäin, osa kerran viikossa ja osa harvemmin. Puhtaat vedet käynnistämisen edellytyksenä Paitsi prosessin seurantaa käynnin aikana, teemme tärkeitä analyysejä myös vuosihuolloissa. Ajettaessa laitosyksikköä alas vuosihuoltoihin seuraamme radiokemian näytteiden avulla laitosyksikön eri järjestelmien aktiivisuustilannetta. Vuosihuoltojen päätyttyä vesikemian avulla varmistutaan jälleen siitä, että kaikki on kunnossa. Vuosihuoltojen päätyttyä vesinäytteet ovat jälleen tärkeässä tehtävässä, sillä laitoksen käynnistämi- 14
15 toaineen eheyttä, jotta tiedämme kaiken olevan kunnossa, kertoo käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso. nen edellyttää myös kemian analyysitulosten olevan kunnossa ja vesien puhtaita eri järjestelmissä. Otamme näitä tärkeitä vesinäytteitä, kun reaktoripaineastian kansi on jälleen kiinnitetty paikoilleen prosessin käynnistymistä varten. Vasta näiden analyysien jälkeen voidaan edetä prosessin käynnistyksessä. Laitosten ylösajon aikana seuraamme myös järjestelmien kemiaa, tarkkailemme esimerkiksi lauhteenpuhdistuksen suodattimien toimintaa, Paaso selventää. Vaikka vesinäytteet ovat tärkeitä, ne eivät silti ole ainoita analysoitavia. Vuosihuolloissa ja tarpeen tullen muulloinkin analysoimme myös erilaisia pintojen päältä löydettyjä sakkoja ja selvitämme, mistä ne voivat olla peräisin. Kaasunäytteitä keräämme esimerkiksi poistoilmapiipusta. Paaso on tyytyväinen Olkiluodossa mitattuihin alhaisiin radioaktiivisten aineiden päästötasoihin, jotka viime vuonna alittivat jälleen selvästi sekä viranomaisten asettamat että TVO:n omat, viranomaisarvoja tiukemmat raja-arvot. Jalokaasupäästöt ilmaan olivat 0,007 prosenttia sallitusta ja jodipäästöt 0,0015 prosenttia sallitusta viranomaisrajasta. Radioaktiiviset päästöt veteen olivat 0,05 prosenttia ja tritiumpäästöt 7,2 prosenttia viranomaisrajasta. 15
16 Laboratorioanalyytikko Noora Jokela tekee anionimääritystä prosessivedestä ionikromatografilla. Täyssuolanpoistettua prosessivettä Reaktoriveden puhtaus on tärkeää esimerkiksi korroosion estämiseksi. Korroosiota ehkäistään valmistamalla puhtaasta juomavedestä ns. täyssuolanpoistettua vettä, jota saadaan poistamalla vedestä epäpuhtaudet sekä ionit. Vedenvalmistus tehdään Olkiluodon vesilaitoksella ja täyssuolanpoistolaitoksella. Täyssuolanpoistettu vesi kiertää prosessissa, ja sitä lisätään tarvittaessa esimerkiksi haihtumisen vuoksi. Prosessivettä puhdistetaan ydinvoimalaitoksella jatkuvasti ioninvaihtohartseilla päällystetyillä suodattimilla. Hartsit imevät veteen liuenneen raudan ja muut erilaiset korroosiometallit. Lauhteenpuhdistuksen ioninvaihtohartseja vaihdetaan säännöllisesti ja käytön jälkeen ne kuivataan, sekoitetaan kuumaan bitumiin ja loppusijoitetaan bitumoituna voimalaitosjäteluolaan. Motivoitunut henkilöstö moderneissa tiloissa TVO:n käytön valvonnan laboratorio on toiminut Olkiluodossa laitosyksiköiden käynnistämisestä alkaen. Laboratoriossa analysoidaan käyvien laitosyksiköiden, käytetyn polttoaineen välivaraston ja voimalaitosjäteluolan näytteitä. Laboratorio tekee myös omavalvontaa, sillä siellä analysoidaan Olkiluodossa käytettävä raaka- ja talousvesi ja saniteettijäteveden puhdistamon näytteet. Labo- 16
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotTVO:n kuulumiset ja OL4
TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
Lisätiedot/ Miina Mäki
Kuva: Jukka Nurminen 31.1.2008 / Miina Mäki JOHN NURMISEN SÄÄTIÖ Perustettu 1992 vaalimaan suomalaisen merenkulun kulttuuriperintöä. Toiminnan pohjana ovat John Nurminen Oy:n 120-vuotisen historian aikana
LisätiedotHALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS
HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen
LisätiedotKuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke
Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke 16.5.2009 John Nurmisen Säätiö Säätiö perustettiin 1992. John Nurmisen Säätiön tarkoituksena
LisätiedotSATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta
SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotStressitestien vaikutukset Suomessa
Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotKiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli
Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli BSAG - Elävä Itämeri säätiö Baltic Sea Action Group (BSAG) on vuonna 2008 perustettu säätiö, joka tekee työtä Itämeren ekologisen
LisätiedotPOHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ
POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia
LisätiedotUusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja
LisätiedotOmakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa
Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotTeollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle
Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotMikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008
1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan
LisätiedotVähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä
Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää
LisätiedotMaatilojen energiasuunnitelma
Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö
LisätiedotENERGIATEHOKAS KARJATALOUS
ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotVesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014
Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat
LisätiedotMetsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025
Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015
LisätiedotMissio ja arvot. Missio
Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotItämeri pähkinänkuoressa
Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut
LisätiedotKuva: Jukka Nurminen. ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö
Kuva: Jukka Nurminen ITÄMEREN RAVINNEKUORMITUS: HYVÄT JA HUONOT UUTISET Puhdas Merivesi tapahtuma 12.3.2014 Marjukka Porvari, John Nurmisen Säätiö ITÄMEREN FOSFORIKUORMA LÄHTEITTÄIN Taustakuormitus 16
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotLähienergialiiton kevätkokous
Lähienergialiiton kevätkokous 23.5.2017 Tarja Hellstén tarja.hellsten@vantaanenergia.fi 050 390 3300 Julkinen Vantaan Energia Oy TUOTAMME Tuotamme kaukolämpöä ja sähköä jätevoimalassa ja Martinlaakson
LisätiedotISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotPOHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ
POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita
LisätiedotMistä sähkö ja lämpö virtaa?
Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotJäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.
Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
LisätiedotMeren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki
Meren pelastaminen Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta 15.12.2016 Helsinki Sisältö 1. Miksi meri tulee pelastaa? Meren hyödyt 2. Mikä on muuttunut sitten 2009
LisätiedotMeidän ympäristömme Loviisan voimalaitos. change. Join the
Meidän ympäristömme 2017 Loviisan voimalaitos Join the change Ilmastonmuutoksen hillinnässä ydinvoima osa ratkaisua Vuonna 2017 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 8,16 TWh (netto).
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotBIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA
Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,
LisätiedotMistä joustoa sähköjärjestelmään?
Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotBioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi
Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotEnergia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi
Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian
LisätiedotBiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus
BiKa-hanke Viitasaaren työpaja 27.3.2018 Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus Saija Rasi, Luonnonvarakeskus Biokaasuliiketoimintaa ja -verkostoja Keski-Suomeen, 1.3.2016 30.4.2018 29.3.201 RED
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
LisätiedotNestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotSuojellaan yhdessä meriämme!
Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta
LisätiedotBioenergia ry 6.5.2014
Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn
LisätiedotFennovoiman vastuullisuusohjelma
Fennovoiman vastuullisuusohjelma 1 Vastuullisuusohjelma tukee Fennovoiman toimintojen ja Hanhikivi 1 -hankkeen kestävää kehitystä. Turvallisuus Ympäristö Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu 2 Vastuullisuusohjelma
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotEnergiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012
Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija
ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA YmV 16.2.2017 Otto Bruun, suojeluasiantuntija Lähtökohdat arvionnille Taustalla Pariisin sopimus 2015 ja sen tavoitteiden valossa tiukka hiilibudjetti, joka huomioi sekä päästölähteet
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotTuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?
Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö
Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen
LisätiedotPuun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet
Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta
LisätiedotAIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI. Reijo Alander TTY
AIRIA BioHAT UUSI VOIMALAITOSKONSEPTI Reijo Alander TTY 12.5.2017 Teknisiä menetelmiä liike-enrgian tuottamiseksi Menetelmä Polttoaine Kehitysajankohta Höyrykone KPA, öljy, kaasu 1700-luku Höyryturbiini
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotUPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa
UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa
LisätiedotYdinsähköä Olkiluodosta
Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2
LisätiedotMillä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti
LisätiedotMeidän ympäristömme Loviisan voimalaitos
Meidän ympäristömme 2018 Loviisan voimalaitos Loviisan voimalaitos - puhtaan energian tuottaja Vuonna 2018 voimalaitos tuotti sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä yhteensä 7,79 TWh (netto). Se vastaa reilua
LisätiedotItämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.
Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.2016 Rehevöityminen Itämeren suurin ongelma Typpeä ja fosforia
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
Lisätiedot