Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle"

Transkriptio

1 1 TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ:N YHTIÖLEHTI 2012 Jyri Häkämies: Sähkön hinta on Suomelle elintärkeä kilpailuetu s. 4 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle s. 8 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää s. 10 1

2 PÄÄKIRJOITUS: Jarmo tanhua Potkua vai piiskaa investoinneille? Maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittymiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Näin toteaa vuorineuvos Jorma Eloranta helmikuussa julkistetussa selvityksessään, jonka tavoitteena oli miettiä keinoja investointien vauhdittamiseksi Suomessa. Selvityksen tilanneen ministeri Häkämiehen ajatuksista Elorannan raportista ja laajemminkin energiapolitiikasta voimme lukea tarkemmin tähän lehden pääjutussa. Eloranta on huolissaan siitä, että yhä suurempi osa vientiyritysten liiketoiminnoista sijoitetaan Suomen ulkopuolelle, minkä seurauksena vientiteollisuuden investointiaste on pienentynyt. Lähivuosien mittavin, yli 20 miljardin, investointikokonaisuus näyttää hänen mukaansa syntyvän energia- ja kaivosalalle. TVO:lla on pitkälle viedyt suunnitelmat osaltaan toteuttaa tätä kokonaisuutta. Eloranta peräänkuuluttaa monia toimia investointien vauhdittamiseksi. Yksi näistä koskee energiaverojen uudelleenarviointia. Suomessa ydinvoiman lisääminen mahdollistaa toimintaympäristön rakentamisen sellaiseksi, joka houkuttelee investointeja Suomeen. Elorannan arvio on, että nykyisen hallituksen kaavailema windfall-vero heikentäisi teollisuuden kilpailukykyä ja siirtäisi tuotantoa pois Suomesta. TVO:ta uhkaavaa windfall-veroa on vaikea ymmärtää. Toimitamme tuottamamme sähkön teollisuus- ja energiayrityksille sekä kuntien omistamille energiayhtiöille omakustannushintaan, eikä toiminnastamme synny voittoa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana omistajamme ovat investoineet Olkiluodon saarelle yhteensä miljoonaa euroa. Rakennamme uutta sähköntuotantoa, joka parantaa Suomen omavaraisuutta, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luo teollisuuden työpaikkoja Suomeen. Omistajiemme siunauksella olemme vuosikymmenet toteuttaneet Suomen energiapolitiikan tavoitteiden mukaisia ratkaisuja. Meillä on myös suunnitelmat jatkaa miljardi-investointeja nykyiseen ja uuteen ydinvoimatuotantoon sekä käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen. Isoilla investoinneilla on pitkä takaisinmaksuaika. Siksi meillä, ja meihin sijoittavilla teollisuus- ja energiayhtiöillä pitää olla vakaa ja ennustettava toimintaympäristö pitkälle tulevaisuuteen. Me kaikki tarvitsemme sähköä. Tarvitsemme sitä riippumatta tulotasostamme. Kaikki suomalaiset hyötyvät siitä, että Suomessa tuotetun sähkön tarjonta markkinoilla on riittävää ja vakaata. - Kuva: Hannu Huovila YTIMEKÄS Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 1/2012 Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Lauri Inna Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu: Mainostoimisto RED Kansikuva: TEM:n arkisto Taitto: Ground Communications Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu MultiArt silk-paperille, jolla on ympäristöseloste. Paperin valmistaa Stora Enso. 2

3 TÄSSÄ NUMEROSSA 2 Pääkirjoitus: Potkua vai piiskaa investoinneille Jarmo Tanhua 4 Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Leena Manner 7 Kolumni: Hyviä aineksia Juha Naukkarinen Kuva: Hannu Huovila 8 Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Lauri Inna Elinkeinoministeri jyri häkämies: Sähkön hinta suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Laitosvaihtoehtojen vertailtavuus tärkeää OL4-hankkeelle Teollisuuden Voima Oyj:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani Vedellä monta roolia ja tehtävää 10 Vesi on yhtä tärkeää kuin uraani vedellä monta roolia ja tehtävää Leena Manner 14 Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää toimintaa Leena Manner 18 Kahden ympäristöviranomaisen valvonnassa Jukka-Pekka Paajanen 22 Puhdas Itämeri -hanke torjuu Itämeren rehevöitymistä Päivi Saarinen 24 Rallilegenda sähköntuottajana Juhani Ikonen Vesi on uraanin veroinen raaka-aine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. 27 Suvaitsevaisuutta peliin! Voimamies 3

4 Kuva: TEM:n arkisto 4

5 Teksti: leena manner Elinkeinoministeri Jyri Häkämies: Sähkön hinta Suomelle elintärkeä kilpailuetu Kohtuuhintainen sähkö on niitä harvoja kilpailutekijöitä, joihin voimme vaikuttaa omilla kansallisilla päätöksillämme. Teollisuuden kilpailukyky on keskeisessä roolissa Kataisen hallituksen sekä omalla agendallani, energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Jyri Häkämies linjaa. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen on yksi Kataisen hallituksen kolmesta painopistealueesta. Kullekin painopistealueelle on määritelty koordinoiva ministeri sekä vastuuministeriö. Kasvusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö ministeri Häkämiehen johdolla. Lisää investointeja! Meillä on selvä tavoite: haluamme lisää investointeja Suomeen. Lokakuussa 2011 vuorineuvos Jorma Eloranta nimitettiin selvitysmieheksi etsimään keinoja, kuinka voisimme lisätä investointeja Suomeen. Eloranta jätti juuri raporttinsa, ja olen hyvin tyytyväinen esityksiin. Eloranta toteaa vanhan viisauden siitä, että maa, joka saa investointeja, saa voimaa kasvuun ja tuottavuutensa kehittämiseen. Maa, joka ei saa investointeja, köyhtyy ja näivettyy hitaasti. Tämä on aivan totta. Pärjäämisemme tässä kansainvälisessä kilpailussa edellyttää kilpailukykymme kohentamista. Tämä korostaa kohtuuhintaisen sähkön merkitystä. Häkämies toteaa kovin monen kilpailukykytekijän tulevan annettuna kansainvälisiltä markkinoilta. Osaaminen ja energia ovat asioita, joihin vaikutetaan kotimaisin päätöksin. Ymmärrän energiateollisuuden toiveen pitkäjänteisestä ja stabiilista energiapolitiikasta. Alalla katsotaan kauas niin meidän poliitikkojenkin pitää. Toisaalta Suomessa on juuri tehty nippu kilpailukykyä tuovia mittavia energiapoliittisia päätöksiä, kuten myönteiset periaatepäätökset ydinvoiman rakentamisesta. Nämä ovat hyviä esimerk- 5

6 kejä kauaksi tulevaisuuteen vaikuttavista ja kilpailukykyä lisäävistä päätöksistä. Uskon myös uusiutuvan tukipaketin tuovan meille uudenlaista yrittäjyyttä, uusia innovaatioita ja työllistymismahdollisuuksia. Meillä pitää olla rohkeutta kehittää näistä mahdollisia uusia menestyjiä. Olen hyvin tyytyväinen näihin edellisen hallituksen päätöksiin, joita olin itsekin tekemässä. Uskon myös, että lähivuosina palaamme vielä kysymykseen ydinvoiman korvausinvestoinneista joidenkin laitosyksiköiden käyttöajan päättyessä. Ilmasto- ja energiastrategia valmistelussa Kataisen hallitus sitoutui edeltäjänsä suuriin energiapoliittisiin linjauksiin eikä ole tehnyt uusia linjauksia. Häkämiehen mielestä sellaisia ei nyt kannata odottaakaan. Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. Miettiessämme tulevia toimenpiteitä ja budjetteja meidän on tiedettävä esimerkiksi se, olemmeko saavuttamassa asetettuja hyviä tavoitteita uusiutuvan lisäämisestä sekä energiatehokkuudesta. Ensimmäisiä linjan tarkistuspisteitä on tämän vuoden aikana laadittava ilmasto- ja energiastrategia. Se annetaan sitten valmistuttuaan myös eduskunnalle tiedoksi. Osana strategiaa meidän on mietittävä Suomen perusteltu kanta EU:n tavoitteeseen nostaa päästövähennystavoitetta 20 %:sta 30 %:iin. Nostolla on vaikutuksia ja meidän pitää tarkkaan tietää, mihin olemme sitoutumassa ja mitä se merkitsee juuri kilpailukyvyllemme. Sokkona ei voi noin suurta kannanmuodostusta tehdä! Strategian energiaosuutta valmistellaan paraikaa TEMissä. Häkämies toteaa, että energiastrategiaa tehtäessä tarkistetaan jälleen myös sähkön kulutusennuste. Teollisuus on tehnyt paljon omaan tuotantoonsa liittyviä päätöksiä, joilla on vaikutuksia myös sähkön kysyntään. Aiempi kulutusennuste perustui tiettyihin olettamuksiin, joiden toteutuminen on syytä tarkistaa. Ydinvoimalla ja puuenergialla kohtalonyhteys Metsäteollisuus on teollisuudenala, jolle sähkön saatavuuden ja hinnan turvaaminen on tärkeää. Samaan aikaan bioenergian suurimittainen Kuva: Kokoomuksen arkisto Edelliselle hallituskaudelle osui paljon energiapoliittisia päätöksiä ja nyt niitä toimeenpannaan. Suuria linjanvetoja ei ole tulossakaan, enemmänkin tarkistuspisteitä, joissa katsomme olemmeko sovitussa suunnassa ja aikataulussa. edistäminen ei ole mahdollista ilman metsäteollisuutta, mutta samalla meidän on pystyttävä pitämään huolta siitä, että energiakäyttöön ohjautuu sinne soveltuva pieniläpimittainen ainespuu. Ydinvoiman ja bioenergian kohtalot kulkevat metsä- teollisuuden kanssa käsikädessä. Häkämies toteaa, että nykyisessä taloustilanteessa myös uusiutuvan tukia ja varattuja määrärahoja joudutaan arvioimaan tulevassa kehysriihessä. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että rahat riittävät kitisten. Tuleva kehysriihi on luonnollisesti tärkeä etappi, jossa joudumme jälleen punnitsemaan tuloja ja menoja. Uusiutuvan tukeen käytetyt varat ovat kuitenkin hyviä investointeja, sillä niiden kotimaisuusaste on korkea. Ne tuovat työpaikkoja rakennusvaiheessa ja bioenergia myös käytön aikana. Työpaikat kohdistuvat usein alueille, joilla työllistyvyys on muutenkin hankalaa. Olen korostanut puu- ja ydinvoiman yhteyttä: ydinvoima, metsäteollisuus ja puun käyttö energiantuotannossa liittyvät yhteen ja tästä yhteydestä on pidettävä hyvää huolta. Energiateollisuus on harvoja paljon Suomeen investoivia aloja. Suomeen rakennetaan uutta tuotantokapasiteettia niin ydinvoimaan kuin uusiutuvaan energiaan. Tarvitsemme näitä investointeja. Nyt ydinvoiman osuus on noin 28 % sähköntuotannosta, kun luvat saaneet voimalaitosyksiköt ovat tuotannossa, osuus nousee yli 40 %:iin. Sähkömarkkinalaille pikatarkistus Jotain uutta Häkämies kuitenkin lupaa. Jopa pikaisesti. TEM on johdollani tuomassa nopeasti sähkömarkkinalain uudistuksen eduskuntaan. Joulun välipäivien sähkökatkot osoittivat järjestelmämme haavoittuvuuden. Tähän asti on kuviteltu vakiokorvausten toimivan kimmokkeena verkoston kunnossapidolle. Nyt näimme, että näin ei ole. Olen esittämässä sähkömarkkinalakiin uudistusta, joka kolminkertaistaa vakiokorvauksen. Samaan aikaan muutamme lainsäädäntöä niin, että maakaapelointi teiden varsille käy mahdolliseksi. Satojen tuhansien ihmisten elämää vaikeuttaneet sähkökatkokset osoittivat sen, että järkevintä politiikkaa on ennalta varautuminen, ei jälkikäteen korvausten maksaminen, Häkämies linjaa päättäväisenä. - 6

7 Teksti: Juha naukkarinen kuva: Energiateollisuus RY tarkistaminen mm. palvelinkeskusten osalta sekä hallitusohjelmassa mainittujen uraani- tai windfallverojen harkitsemisen lopettaminen. Elorannan suositusten noudattaminen poistaisi investointeja nyt vaikeuttavia epävarmuuksia. Energiainvestointien edistämistä käsitellään niiden osuuteen nähden kovin kevyesti. On huolestutkolumni: Hyviä aineksia Vuorineuvos Jorma Eloranta selvitti työ- ja elinkeinoministerien toimeksiannosta, millaisella strategialla Suomen houkuttelevuutta yritysten investointikohteena voitaisiin parantaa. Kysymys on tärkeä maamme hyvinvoinnin kannalta. Eloranta oli kokeneena yritysjohtajana, mutta myös politiikan maailmaa ymmärtävänä kansalaisena varmasti oikea valinta tehtävään. Eloranta lähtee siitä, että valtiovallan on luotava kilpailukykyinen toimintaympäristö investointeja varten. Julkisen vallan tulee luoda yhtäläiset kilpailuolosuhteet Suomessa toimiville yrityksille verrattuna kilpailijamaiden toimintaolosuhteisiin. Energiasektori on viimeisten vuosien aikana ollut Suomen suurin investoija. Joinain vuosina energiateollisuus on investoinut lähes yhtä paljon kuin koko muu teollisuutemme yhteensä. Alan pitäisi jo tehdyt päätökset päästöjen vähentämisestä ja uusiutuvan energian lisäämisestä huomioiden myös voida jatkaa vahvaa investointitahtiaan. Eloranta esittää 40 toimenpide-ehdotusta, joista monia on jo käsitelty julkisuudessa. Perusasiat kuntoon -teesin alla hän esittää mm. energiaan ja muuhun infrastruktuuriin liittyviä ehdotuksia. Energiaan liittyviä ehdotuksia ovat kaasuverkkoon liittyvien hankkeiden ohella energiaverotuksen On huolestuttavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. tavaa, mikäli energiaan kohdistuvia investointeja pidetään laajemminkin itsestäänselvyyksinä, joihin ei tarvitse kiinnittää huomiota. Ikään kuin ne toteutuisivat tuosta vaan itsestään. Toinen unohtunut, mutta nykyisessä taloustilanteessa tärkeä näkökulma on se, että Suomi tuo yli 2/3 kaikesta energiastaan ja % sähköstään. Tuonnin vähentäminen ja omavaraisuuden lisääminen vahvistaisi kauppatasettamme ja hyvinvointiamme, samalla tavalla kuin viennin lisääminen. Energiateollisuuden visiossa vuodelle 2050 on todettu, miten omavaraisuutemme parantaminen ja fossiilisten tuontipolttoaineiden korvaaminen sähköllä ja kaukolämmöllä vahvistaisi kauppatasettamme noin 2 miljardilla eurolla vuodessa, ja tulevaisuuden kasvavilla energianhinnoilla jopa yli 4 miljardilla eurolla vuodessa. Keskustelussa on tärkeätä muistaa, että niin sähkön- ja lämmöntuotannon kuin energiaverkostojen investoinnit vaativat valtavia pääomapanostuksia ja että investoinnit tehdään aina pitkiksi ajoiksi, moniksi vuosikymmeniksi. Tämän vuoksi on tärkeätä, että toimintaympäristömme on mahdollisimman pitkäjänteinen ja ennustettava. Ylläpitämällä ja tukemalla tämänlaista toimintaympäristöä myös poliittiset päätöksentekijämme voivat edistää tärkeiden investointien toteutumista, omavaraisuuden parantamista ja hinnan pysymistä kilpailukykyisenä. Eli hyvinvoinnin tuottamista meille kaikille. - Kirjoittaja on Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja. 7

8 Teksti: lauri inna kuva: Hannu huovila Laitosvaihto- EHTOJEN vertailtavuus tärkeää OL4- hankkeelle Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden ja rakennettavuuden osalta, Lähdemme siitä, että paras voittakoon. TVO:n OL4-hanke etenee parhaillaan kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa, jossa toteutetaan suunnittelua, laitostarjouskilpailu sekä tarjousvertailu. TVO:n kannalta tärkeää on onnistunut tarjouskilpailu ja laitosvaihtoehtoja koskevien tarjousten hyvä vertailtavuus. Suunnittelulla varmistetaan laitosvaihtoehtojen lopullinen soveltuvuus Suomeen sekä rakennettavuus Olkiluodon laitospaikalle. Näillä toimilla valmistellaan tulevaa laitosvaihtoehdon valintaa ja laitoskohtaista jatkosuunnittelua. Oleellista on, että kaikki vaihtoehdot ovat mukana, ja kaikki myös tekevät jatkuvaa kehitystyötä soveltuvuuden, turvallisuusominaisuuksien sekä rakennettavuuden osalta. Ideana on se, että tarjoukset ovat vertailtavissa keskenään ja siinä mielessä samalla viivalla, kertoo OL4-hankkeen toimistopäällikkö Pekka Pyy. Meillä on vahva organisaatio tarkastelemassa vaihtoehtoja turvallisuuden, rakennettavuuden, toimitustavan ja käytettävyyden osalta. OL4-hankkeen alkuvaiheessa tehty soveltuvuusselvitys antoi perusteet väliarviolle laitosvaihtoehtojen luvitettavuudesta Suomeen. Tämän perusteella arvioitiin laitosvaihtoehtojen muutostarpeita ja vaatimuksia, joita edellytetään Suomeen rakennettavalta laitokselta. Säteilyturvakeskus on ollut mukana jo laitostyyppien alkuvai- 8

9 heen soveltuvuusselvityksissä. Väliarvion perusteella määriteltiin kilpailu- ja suunnitteluvaiheessa vaatimusperusteet ja tarvittavat laitoskohtaiset kehitysohjelmat. Lisäksi TVO:n aktiivinen rooli parantaa mahdollisuuksia saada laadukkaita tarjouksia, Pyy korostaa. Kaikkien laitosvaihtoehtojen edellytetään täyttävän uusimmat turvallisuusvaatimukset, joita ovat muun muassa järjestelmä selviytyä 72 tunnin pituisesta täydellisestä laitoksen sisäisen jakeluverkon vaihtosähkönmenetystilanteesta. Lisäksi kaikki laitosvaihtoehdot ovat lähtökohtaisesti Suomen vaatimuksia paremmin varautuneet maanjäristyksiin. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Ja Olkiluodon laitospaikka on tutkittu jo hyvin perusteellisesti. Se on vakaa laitospaikka. Suomen arktiset olosuhteetkaan eivät ole ongelma TVO:n harkinnassa oleville laitosvaihtoehdoille. Valittavana kiehutus- tai painevesireaktori TVO:n valitsemat laitosvaihtoehdot ovat tehoiltaan samaa kokoluokkaa, eli reaktorin lämpöteho on ja megawatin väillä. Niin sanottujen isojen reaktoreiden kokoluokassa kaikissa vaihtoehdoissa on vakavien onnettomuuksien hallintajärjestelmä mukaan lukien sydänsieppari. Lisäksi suojarakennuksen täytyy kestää vakavat onnettomuudet. Sähkötehon kannalta keskeistä on turbiinilaitoksen valinta. Rakennettavuuden osalta laitosvaihtoehdoissa on eroavaisuuksia. Rakennettavuusselvityksiä tehdään kokonaisuuden kannalta optimaalisen vaihtoehdon valitsemiseksi. Myös rakentamisen aikaista toteutustapaa tarkastellaan ja arvioidaan. TVO edellyttää muun muassa toimitusketjujen hyvää hallintaa sekä saumatonta yhteystyötä niin TVO:n kuin viranomaisten kesken. Luonnollisesti tarkastellaan laaja-alaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi suomalaista osaamista ja valmistusta. Laitostyyppejä yhdistävänä yleisenä trendinä voidaan mainita niin kutsutun passiiviajattelun, eli toiminnan ilman ulkoista käyttövoimaa, vakiintuminen ydinturvallisuusratkaisuissa. Tehdään laitoksia, jotka kestävät entistäkin pidempään onnettomuustilanteissa ilman aktiivisia turvallisuustoimintoja. Teollisuus on ottanut tämän haasteen vakavasti, Pyy toteaa. - 9

10 Vesi on yhtä tärkeä raaka-aine kuin uraani 1 /2012 Ytimekäs Vedellä monta roolia ja teht 10

11 Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi on uraanin veroinen raakaaine ydinvoimalaitokselle. Ilman vettä ydinvoimalaitosta ei voi käyttää, TVO:n turvallisuustoimiston päällikkö Risto Himanen kertoo. ehtävää Vedellä on lukuisia, hyviä, ydinvoimalaitosprosessiin soveltuvia ominaisuuksia. Vesi on yleisesti käytössä erilaisissa lämpövoimalaitoksissa, jollainen ydinvoimalaitoskin on. Höyryksi keitetyllä vedellä pyöritetään turbiineja ja lauhtunut vesi palautetaan takaisin keitettäväksi. Veden lämpökapasiteetti on korkea eli se sitoo paljon lämpöenergiaa lämpötilaeroa kohden. Vesi on lisäksi edullista, puhdasta ja sitä on helposti saatavilla, Himanen listaa syitä juuri veden käyttämiselle. Himanen kertoo, että vesi on ydinreaktioon sopiva myös siksi, että veden avulla ketjureaktio jatkuu veden toimiessa neutronien hidastimena. Ilman vettä nopeat neutronit olisivat liian nopeita halkaisemaan uraaniytimiä. Vesimolekyyleihin törmäillessään neutronit menettävät nopeuttaan niin että neutronin sisältämästä liike-energiasta tulee sopiva uraaniytmien halkaisemiseen. Toisaalta vaihtoehtoja vedelle on aika vähän. Veden asemesta voitaisiin lämmönsiirtoon käyttää helium-kaasua tai natrium-sulaa, mutta niiden käyttö on paljon veden käyttöä hankalampaa. Kanadalainen Candu-reaktori käyttää raskasta vettä, mutta raskaan veden valmistaminen on melkoisen kallista. Olkiluodossa siis käytetään vettä, ja paljon. Raakavettä Eurajoesta TVO otti viime vuonna lähes m 3, jäähdytysvettä voimalaitoksen läpi kulki miljoonaa m 3. Tarvitsemme makeaa Eurajoesta otettua vettä käyttövedeksi ja valmistamme siitä erittäin puhdasta vettä käytettäväksi prosessissa, ja lisäksi käytämme merivettä jäähdytykseen. Prosessissa kiertävää vettä puhdistetaan jatkuvasti ja esimerkiksi vuosihuoltojen aikana reakto- Reaktorihallin höyrynerotin nostetaan ylös vuosihuoltojen yhteydessä. Ydinvoimalaitoksella keitetään vettä uraaniytimien halkeamisen synnyttämällä lämmöllä. 11

12 rialtaasta tyhjennettävä vesi varastoidaan säiliöön uudelleen käyttöä varten. Näin vähennetään tuoreen prosessiveden tarvetta ja ulos pumpattavan veden määrää, Himanen avaa. Eurajoesta otettava raakavesi päätyy esikäsiteltynä Korvensuon noin m 3 suuruiseen tekoaltaaseen ja sieltä Olkiluodon vesilaitokselle. Siellä veden epäpuhtaudet saostetaan kemikaaleilla, lika erotetaan pienillä ilmakuplilla ja vesi suodatetaan ja desinfioidaan, minkä jälkeen vesi varastoidaan puhdasvesialtaisiin, joiden yhteistilavuus on noin m 3. Sieltä veden tie jakaantuu kahtia: normaalina talousvetenä käytettävä vesi kloorataan ennen pumppaamista vesijohtoihin, kun taas prosessia varten tarvittava vesi ohjataan täyssuolanpoistolaitokselle suolojen ja muiden epäpuhtauksien poistamista varten. Normaalikäytössä vettä kuluu noin 35 m 3 tunnissa, mistä prosessivedeksi kahdelle laitosyksikölle menee 10 m 3 valvotun alueen pesuvesiksi 5 m 3 ja loppu 20 m 3 on juomakelpoista ns. saniteettivettä. Täyssuolanpoistetulla vedellä korroosiota vastaan Himanen kertoo, että täyssuolanpoistettua vettä käytetään ydinsähkön tuotantoprosessin lisäksi myös käytetyn polttoaineen välivarastoaltaissa. Ja ihan samasta syystä kuin reaktorissakin. Täyssuolanpoistetun veden avulla vältämme korroosiota niin reaktorissa kuin polttoainenipuissa. Reaktorin kunnossapito on ydinvoimalaitoksen toiminnalle keskeistä, mutta tärkeää on myös säilyttää polttoaineniput mahdollisimman puhtaina ja hyvässä kunnossa loppusijoitukseen. Voimalaitosyksiköllä kiertää yli 400 m 3 prosessivettä ns. primääripiirissä, mikä tarkoittaa reaktorin lisäksi lauhdutinta ja suurta määrää putkia, lämmönvaihtimia ja erikokoisia säiliöitä. Varastoimme vettä myös hätäjäähdytyksen varalta. Laitosyksiköillä on prosessivettä heti pumpattavissa noin m 3 ja varastoituna altaissa kaikkiaan noin m 3. Saamme vettä lisää täyssuolanpoitolaitokselta, puhdasvesialtaista, Korvensuon varastoaltaasta ja tarvittaessa voidaan pumpata lisää Eurajoesta. Makean veden varastomme riittävät täydentämättäkin useiden viikkojen hätäjäähdytyksen ajaksi, Himanen toteaa. Hätätilanteessakaan merivettä ei ole tarkoituksenmukaista pumpata reaktoriin, sillä veden kiehuessa pois suolat kiteytyvät ikävällä tavalla ja tukkisivat voimalaitoksen putkistot. Putkistoja Olkiluodossa riittääkin, useita kilometrejä, varovastikin arvioiden. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme o varalle, TVO:n turvallisuustoimiston päälllikkö Risto Himanen ke Prosessivesi ja merivesi eivät sekaannu Jo nimikin sen kertoo: kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, tärkeintä vettä on reaktorivesi. Ydinvoimaprosessissa kiehutetaan vettä, joka höyrystyy ja höyry syötetään turbiinin kautta pyörittämään generaattoria. Ydinvoimalaitos eroaa muista lauhdevoimaloista lähinnä polttoaineeltaan, täällä vettä kiehutetaan sen energian avulla, joka saadaan hajottamalla uraaniytimiä. Uraaniytimien haljetessa vapautuu energiaa ja neutroneja. Neutronit aiheuttavat lisää uraaniytimien hajoamisia ja ketjureaktio pysyy käynnissä. Fissiosta syntynyt lämpöenergia johtuu veteen ja saa sen kiehumaan. Syntynyt höyry johdetaan sitten turbiinille, Himanen tiivistää prosessin. Vesi kiertää prosessissa jatkuvasti, mutta esimerkiksi haihtunutta vettä korvataan lisäämällä vettä muutama kymmenen kuutiometriä vuorokaudessa. Himanen kertoo, että prosessin hyötysuhde on parempi, kun reaktoriin pumpattavaa syöttövettä lämmitetään turbiinin väliotoista otetulla höyryllä monessa vaiheessa. Korkeapaineturbiinin jälkeen höyryä lämmitetään uudelleen välitulistimissa ennen kuin se johdetaan matalapaineturbiinille. Turbiinista poistunut höyry lauhdutetaan lauhduttimissa vedeksi, joka pumpataan jälleen reaktoriin. Turbiinin jälkeen höyryn lauhduttamiseen käytetään merivettä, joka kulkee lauhduttimen lävitse ohuissa putkissa ja jäähdyttää turbiinilta tulevaa höyryä vedeksi. Prosessivesi ja merivesi eivät kohtaa, sillä lauhduttimessa höyry putoaa merivesiputkien päälle ja lauhtuu samalla. Lauhdutettu vesi jatkaa kiertoaan puhdistusprosessiin ja takaisin reaktoriin. 12

13 Varastoaltaassa tehdään käytetyn polttoaineen oksidimittauksia. Reaktoriallas tyhjennetään ja pestään vuosihuollon aikana. Käytetyt polttoaineniput sijoitetaan varastoaltaaseen. imintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän Himanen kertoo. Merivettä kulkee lauhduttimen lävitse 30 kuutiota sekunnissa. Merivesi etenee tulo- ja poistotunneleissa noin metrin sekunnissa ja lauhduttimen läpi kulkiessaan se lämpenee noin 10 astetta. Toimintaa veden varassa Kevytvesireaktorissa, kuten OL1- ja OL2-laitosyksiköissä, vedellä on kaksi tärkeää turvallisuustehtävää: vesi jäähdyttää ja vesi suojaa säteilyltä. Vettä reaktorin sisällä kierrättävien pääkiertopumppujen avulla säädellään myös reaktorin tehoa. Reaktorissa ei pääse tapahtumaan hallitsematonta tehon kasvua, koska veteen syntyvät höyrykuplat vähentävät sen kykyä hidastaa neutroneita ja siten uraanin hajoamisreaktiota. Pikasulun tapahtuessa pääkiertopumppujen kierrosluku hidastuu ja seurauksena syntyy lisää höyrykuplia, jotka nopeasti alentavat reaktorin tehoa. Ilman vettä ei ole toimivaa ydinvoimalaitosta. Toimintamme on täysin veden varassa. Mutta vettä meillä riittää, myös pahan päivän varalle, Himanen päättää. - 13

14 Teksti: leena manner Kuvat: Hannu Huovila Vesi- ja radiokemia varmentavat hyvää TOIMINTAA Vesi- ja radiokemialla on tärkeä tehtävä Olkiluodon ydinvoimalaitoksen toiminnan valvonnassa. Niiden avulla varmistamme laitoksen alhaiset säteilytasot ja puhtauden, käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso kertoo. Näytteitä analysoimalla valvotaan esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen ehe Paaso avaa vesikemian merkitystä kertomalla prosessiveden analyyseistä. Vettä analysoimalla tiedämme, mitä prosessissa tapahtuu ja huomaamme ennen kaikkea muutokset. Monet kemialliset ominaisuudet ja jopa mahdolliset reaktoripaineastiassa olevan polttoaineen pienet radioaktiiviset vuodot näkyvät toki jo valvomomonitoreissa, mutta ne varmennetaan ja niiden suuruus todennetaan vesi- ja kaasunäytteistä tehtävillä analyyseillä. Laboratoriossa meidän tehtävänämme on valvoa ja todentaa kemian parametrien pysyminen asetettujen tavoite- ja raja-arvojen mukaisina. Seuraamme reaktoriveden anioneja, kuten klorideja ja sulfaatteja joka ikinen päivä 4 tunnin välein on-line-ionikromatografilla. Anioneita seuraamalla tiedämme, ettei korroosiota aiheuttavia aineita ole. Haemme näiden lisäksi viikoittain näytteitä lukuisilta näytepisteiltä. Näytteitä analysoimalla valvomme esimerkiksi aktiivisuustasoja ja polttoaineen eheyttä ja tiedämme kaiken olevan kunnossa. Otamme vuoden aikana laitosyksiköiltä yli näytettä. Yhdestä näytteestä teemme yleensä useita analyysejä. Näytteet keräämme ennalta laaditun viikko-, kuukausi- ja vuosiohjelman mukaisesti. Osa näytteistä otetaan päivittäin, osa kerran viikossa ja osa harvemmin. Puhtaat vedet käynnistämisen edellytyksenä Paitsi prosessin seurantaa käynnin aikana, teemme tärkeitä analyysejä myös vuosihuolloissa. Ajettaessa laitosyksikköä alas vuosihuoltoihin seuraamme radiokemian näytteiden avulla laitosyksikön eri järjestelmien aktiivisuustilannetta. Vuosihuoltojen päätyttyä vesikemian avulla varmistutaan jälleen siitä, että kaikki on kunnossa. Vuosihuoltojen päätyttyä vesinäytteet ovat jälleen tärkeässä tehtävässä, sillä laitoksen käynnistämi- 14

15 toaineen eheyttä, jotta tiedämme kaiken olevan kunnossa, kertoo käytön tuen toimistopäällikkö Nina Paaso. nen edellyttää myös kemian analyysitulosten olevan kunnossa ja vesien puhtaita eri järjestelmissä. Otamme näitä tärkeitä vesinäytteitä, kun reaktoripaineastian kansi on jälleen kiinnitetty paikoilleen prosessin käynnistymistä varten. Vasta näiden analyysien jälkeen voidaan edetä prosessin käynnistyksessä. Laitosten ylösajon aikana seuraamme myös järjestelmien kemiaa, tarkkailemme esimerkiksi lauhteenpuhdistuksen suodattimien toimintaa, Paaso selventää. Vaikka vesinäytteet ovat tärkeitä, ne eivät silti ole ainoita analysoitavia. Vuosihuolloissa ja tarpeen tullen muulloinkin analysoimme myös erilaisia pintojen päältä löydettyjä sakkoja ja selvitämme, mistä ne voivat olla peräisin. Kaasunäytteitä keräämme esimerkiksi poistoilmapiipusta. Paaso on tyytyväinen Olkiluodossa mitattuihin alhaisiin radioaktiivisten aineiden päästötasoihin, jotka viime vuonna alittivat jälleen selvästi sekä viranomaisten asettamat että TVO:n omat, viranomaisarvoja tiukemmat raja-arvot. Jalokaasupäästöt ilmaan olivat 0,007 prosenttia sallitusta ja jodipäästöt 0,0015 prosenttia sallitusta viranomaisrajasta. Radioaktiiviset päästöt veteen olivat 0,05 prosenttia ja tritiumpäästöt 7,2 prosenttia viranomaisrajasta. 15

16 Laboratorioanalyytikko Noora Jokela tekee anionimääritystä prosessivedestä ionikromatografilla. Täyssuolanpoistettua prosessivettä Reaktoriveden puhtaus on tärkeää esimerkiksi korroosion estämiseksi. Korroosiota ehkäistään valmistamalla puhtaasta juomavedestä ns. täyssuolanpoistettua vettä, jota saadaan poistamalla vedestä epäpuhtaudet sekä ionit. Vedenvalmistus tehdään Olkiluodon vesilaitoksella ja täyssuolanpoistolaitoksella. Täyssuolanpoistettu vesi kiertää prosessissa, ja sitä lisätään tarvittaessa esimerkiksi haihtumisen vuoksi. Prosessivettä puhdistetaan ydinvoimalaitoksella jatkuvasti ioninvaihtohartseilla päällystetyillä suodattimilla. Hartsit imevät veteen liuenneen raudan ja muut erilaiset korroosiometallit. Lauhteenpuhdistuksen ioninvaihtohartseja vaihdetaan säännöllisesti ja käytön jälkeen ne kuivataan, sekoitetaan kuumaan bitumiin ja loppusijoitetaan bitumoituna voimalaitosjäteluolaan. Motivoitunut henkilöstö moderneissa tiloissa TVO:n käytön valvonnan laboratorio on toiminut Olkiluodossa laitosyksiköiden käynnistämisestä alkaen. Laboratoriossa analysoidaan käyvien laitosyksiköiden, käytetyn polttoaineen välivaraston ja voimalaitosjäteluolan näytteitä. Laboratorio tekee myös omavalvontaa, sillä siellä analysoidaan Olkiluodossa käytettävä raaka- ja talousvesi ja saniteettijäteveden puhdistamon näytteet. Labo- 16

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.

STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2. STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten

Lisätiedot

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos

Meidän. ympäristömme. Loviisan voimalaitos Meidän ympäristömme 2015 Loviisan voimalaitos Hyvä ja turvallinen tuotantovuosi Fortumin Loviisan voimalaitoksella oli onnistunut tuotantovuosi 2015. Voimalaitoksella tuotettiin sähköä ilman hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys? Merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015, Helsinki Neuvotteleva virkamies Maria Laamanen, YM 2 Meristrategiadirektiivi

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO

SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO SELVITYS Kari Koistinen 1(5) Savon Sellu Oy PL 57 70101 Kuopio Puh 010 660 6999 Fax 010 660 6212 SAVON SELLU OY:N TEKNIS-TALOUDELLINEN SELVITYS HAJUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUKSISTA JOHDANTO Savon

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna

YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU. kaupunginjohtaja Timo Louna YMPÄRISTÖAKATEMIAN KENTTÄSEMINAARI 3.9.2013 Hämeenlinna VESIENSUOJELUMYÖNTEINEN KEURUU kaupunginjohtaja Timo Louna KUNTA Suomi jakautuu kuntiin, joiden asukkaiden itsehallinto on turvattu perustuslaissa.

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma

Vierasainevalvontaprosessi. OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Vierasainevalvontaprosessi OSA: 1 Elintarvikkeiden kasvinsuojeluainejäämävalvontaohjelma Evira/843/0411/2014 Eviran raportti Hyväksymispäivä X.X.2014 Tuoteturvallisuus Hyväksyjä Esittelijä Lisätietoja

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Kotimaista säätövoimaa vedestä

Kotimaista säätövoimaa vedestä Kotimaista säätövoimaa vedestä 2013 Suomen sähkön tuotanto energialähteittäin 2012 (67,7 TWh) Vesivoima on merkittävin uusiutuva energialähde Vesivoima hoitaa myös suurimman osan tuotannon ja kulutuksen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Ympäristölupahakemuksen täydennys

Ympäristölupahakemuksen täydennys Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö

Hanhikivellä tositoimiin. Juha Miikkulainen kehityspäällikkö Hanhikivellä tositoimiin Juha Miikkulainen kehityspäällikkö 12.2.2015 Vahva tuki Eduskunta hyväksyi periaatepäätöksen täydennyshakemuksen perjantaina 5.12 äänin 115-74 Hanke voi nyt edetä poliittisesti

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN

JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN JÄTEVEDENPUHDISTAMOJEN EDELLÄKÄVIJÄ METSÄ-SAIRILAAN 1 PUHTAAMPI SAIMAA SYDÄMEN ASIANA Mikkelin Metsä-Sairilan alueelle kallion sisään rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo. Puhdistamon rakentaminen on osa

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot