Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosikertomus 2014 1"

Transkriptio

1 Vuosikertomus

2 SISÄLLYSLUETTELO Puheenjohtajan katsaus TALOUSELÄMÄ Yleinen taloudellinen tilanne Maataloustuotanto Suomessa... 5 Tilastotietoa maataloudesta Metsätalous MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Toimialue Jäsenet Hallinto, edustajat ja toimihenkilöt MTK-Etelä-Pohjanmaan liiton ja tuottajayhdistysten jäsenmäärät vuoden 2014 lopussa LIITON TOIMINTA Yleistä Kokoukset 22 Yleiset kokoukset Johtokunnan kokoukset Johtokunnan Sidosryhmätapaamiset ym Kirjelmät ja lausunnot ym Valiokuntien kokoukset Toimihenkilöiden ja toimiston toiminta Muu toiminta Järjestötyö Maataloustuottajayhdistysten toiminta Maaseutunuorten intohimon vuosi Kurssit ja koulutus Pellervo-instituutti Liiton talous TUOTTAJAIN KAUPALLISET JÄRJESTÖT Atrialaisten yhtiöiden vuosi A-Tuottajat Oy ja A-Rehu Oy Osuuskunnat 47 Valion ja maitosuomen toiminta ja tulos Valion tunnusluvut Maitosuomi Liikevaihto ja tulos Metsä Group Munakunta vuonna MAANOMISTAJIEN ARVIOINTIKESKUS OY:N TOIMINTA VUONNA Mela-asiamiehet MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAITOS OSOITE- JA HENKILÖHAKEMISTO Liiton johtokunta MTK:n valtuuskunnan eteläpohjalaiset edustajat Maataloustuottajain yhdistysten puheenjohtajat ja sihteerit MAaseutunuoret Jäsenrekisterin hoitajat = muu kuin mty:n sihteeri Tuottajain tilitoimistot Hyvinvointivastaavat Kuluttajavastaavat Ympäristöasiamiehet Yrittäjävastaavat MTK:N JÄSENEDUT LIITON TOIMINTASUUNNITELMA

3 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 2014 jää mieliin vähälumisesta, märästä ja keskimääräistä lämpimämmästä talvesta. Maakunnassa päästiin monilla alueilla kevätkylvöille huhtikuun puolivälissä tai heti sen jälkeen. Alkukesä oli viileä juhannuksena satoi lunta, kun edellisenä jouluna oli ollut vesisade. Sato oli kohtuullinen ja monin paikoin hyväkin, riippuen puintiajan sateiden kohdalle osumisesta. Järjestöllisesti 2014 oli vuosi, jolloin viljelijät kyllästyivät lopullisesti byrokratiaan. Ensimmäinen naula byrokratian arkkuun lyötiin, kun uudistettu VIPUpalvelu ei toiminut oikeastaan ollenkaan. Tukihakemusten sähköinen täyttäminen ja lähettäminen oli hankalaa ja lopulta koko järjestelmä kaatui huhtikuun lopussa. Tämä aiheutti vaikeuksia, tuskaa ja kovaa kiukkua niin viljelijöille, EU-avustajille kuin kuntien maaseutuhenkilöstöllekin. Varmasti osansa saivat myös Mavi ja MMM. Lopputulemana oli, että maa- ja metsätalousministeri Koskinen antoi Maville määräyksen jatkaa tukien hakuaikaa 8.5. saakka. MTK:n johtokunta ja MTK-EP:n edustajat vierailivat Mavissa heti vapun jälkeen kertomassa viljelijöiden tulenkatkuiset terveiset. Samalla perättiin toimenpiteitä, joilla edellisen tukihaun kaltaiset tilanteet vastaisuudessa vältetään. Järjestö peräänkuulutti myös keinoja vähentää tiloille kohdistuvaa byrokratiaa, esimerkiksi jatkuvaa lohkojen digitointia ja siitä johtuvaa pinta-alojen vaihtelua. Sitovia lupauksia vierailulla ei annettu. Saimme kuitenkin sovittua syksyllä järjestettävästä valtakunnallisesta byrokratian purkutilaisuudesta. Tilaisuuteen kutsuttaisiin kaikki keskeiset tahot mukaan ja se olisi avoin kaikille viljelijöille. Näin Stop turhalle byrokratialle -tilaisuus järjestettiin Seinäjoella. Vaikka päivä oli keskellä parasta sadonkorjuuaikaa, oli Törnävä-sali ääriään myöten täynnä byrokratiaan turhautuneita ja vihaisia viljelijöitä ympäri Suomen. Tilaisuuden henki oli hyvä, mutta tiukka. Esimerkit maataloushallinnon ja valvontojen kummallisuuksista eri puolilla maatamme olivat puhuttelevia. Yhdellekään paikalla olleelle virkamiehelle ei jäänyt epäselväksi, mikä viljelijöiden mielissä mättää. Selviä esityksiä tilanteen parantamiseksi ja viljelijöiden hallinnollisen taakan keventämiseksi saatiin joitakin. Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Orpo lupasi, että jatkuvasta peltolohkojen mittauksesta päästään eroon. Odotamme edelleen, milloin tämä toteutuu. Toinen lupaus saatiin ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokalta, joka sallisi kunnille oikeuden päättää ympäristöluvista nykyistä suuremmille kotieläintilojen investoinneille. Lupaus on etenemässä, mutta ainakaan vielä tilanne ei tule muuttumaan, sillä uudessa esityksessä on kikkailtu eläinyksiköillä. Todellisuudessa kuntien päätösvaltaan ovat jäämässä aivan samankokoiset kotieläinrakennukset kuin tähänkin asti. Syksyn edetessä alkoi hallinnolta kuulua viestiä uuden ohjelmakauden käynnistymisestä ja toimeenpanosta. Lokakuulla jysähti sitten pommi Mavin ilmoittaessa, että uuden ohjelmakauden monista muutoksista ja niiden osittain aiheuttamista valvontojen lisääntymisestä johtuen vuoden 2015 viljelijätukia ei pystyttäisi maksamaan kyseisen vuoden aikana ollenkaan. Arvata saattaa, että tämä ilmoitus sai viljelijöiltä täystyrmäyksen. Maville kuin ministeriöllekin annettiin tiukka vaatimus: palkka on saatava ajallaan. Palkka ajallaan -mielenilmaus järjestettiin Seinäjoella maaseutuviraston edessä. Ministeri Orpo oli samaan aikaan Mavissa neuvottelemassa vuoden 2015 tukimaksatusten aikataulusta. Paikalla oli yli 400 ärsyyntynyttä, omia oikeuksiaan peräänkuuluttavaa viljelijää ympäri Suomen. Ministerin ja Mavin neuvottelujen tuloksena ja mielenilmauksen avittamana tukien maksatuksia aikaistettiin alkuperäisestä suunnitelmasta. Vuoden 2015 ensimmäiset maksatukset tulevat tiloille lokakuun puolivälissä ja joulukuulla tulee toinen potti. Seuraavan vuoden puolelle jää silti vielä luvattoman paljon maksettavaa. Nämä kaksi isoa tilaisuutta, joissa molemmissa MTK- EP kantoi kunniakkaasti järjestelyvastuun, kokosivat yhteen viljelijöitä kaikkialta Suomesta tuotantosuunnasta riippumatta. Kaikilla oli ja on edelleen sama yhteinen huoli: maatalouteen kohdistuu kestämättömän raskas byrokratia. Tämä viesti on hallinnon syytä ottaa vakavasti ja ryhtyä tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin oli Maaseutunuorten Intohimon teemavuosi. Myös Etelä- Pohjanmaalla maaseutunuoret järjestivät teemavuoden puitteissa monenlaista toimintaa, muun muassa Ystävänpäivä-gaalan helmikuussa ja Jyväjemmari Rockin marraskuun lopussa. Teemavuosi toi maaseutunuorten toimintaan uusia toimintamalleja ja uusia innokkaita toimijoita. Samalla haastetaan totuttuja tapoja uusiutumaan. Näin järjestö pysyy elävänä ja pystyy vastaamaan tuleviin koitoksiin. 3

4 1. TALOUSELÄMÄ TALOUSELÄMÄ YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen taloudellinen tilanne jatkui kertomusvuonna 2014 edellen hyvin vaikeana. Ongelmana olivat tiivistäen talouden negatiivinen kierre, kilpailukyvyn heikkeneminen, työttömyyden kasvu, vaihtotaseen alijäämä, viennin heikkeneminen sekä valtion ja kuntien velkaantuminen. Suomi ei vieläkään toipunut vuonna tapahtuneesta talouden romahduksesta, vaikka vuosina talous näyttikin jo elpymisen merkkejä. Euroalueen ongelmat Euroalueen ongelmat jatkuivat edelleen kertomusvuonna. Euron arvon pysyminen korkealla vaikeutti kertomusvuoden alkupuolella euroalueen hintakilpailukykyongelmaa. Tilanne muuttui kuitenkin loppuvuodesta mm. USA:n vähennettyä rahatalouden elvytystä ja EKP:n aloitettua syksyllä setelirahoituksen. Vahva euro on haitannut erityisesti Suomessa vientiteollisuutta ja siitä on ollut haittaa myös kotimarkkinoille kotimarkkinateollisuuden hintakilpailukyky tuontihyödykkeitä vastaan on ollut huono. Seuraukset ovat näkyneet Suomen talouden alavireisyytenä, yt-neuvotteluina ja tuotannon alasajona. Euroopassa rahaliiton ongelmat, lisääntynyt velkataakka, matala inflaatio ja hiipunut kasvu ovat merkinneet selvää lamaa. Vielä kesällä Euroopan keskuspankki EKP viestitti, että se ei aloita setelirahoitusta, vaan jakoi euroalueen pankeille edullisia lainoja. Väistämätön tapahtui kuitenkin loppuvuodesta loka-marraskuussa, jolloin EKP aloitti setelirahoituksen. Tuolloin käynnistettiin yksityisten arvopaperiden osto-ohjelma. Ohjelmaa laajennettiin vuoden 2015 tammikuussa (expanded asset purchase programme, EAPP). Kertomusvuonna aloitetulla ohjelmalla pyritään ostamaan papereita vähintään 60 miljardilla eurolla kuukaudessa. Ostojen yhteismääräksi tavoitellaan miljardia euroa ja valtaosa ostoista on euroalueen valtioiden joukkolainoja. EKP on ilmoittanut, että ohjelma laskee korkoja, kasvattaa inflaatio-odotuksia ja kysyntää sekä vaikuttaa myönteisesti talouskasvuun. Käytännössä setelirahoitus on myös heikentänyt euroa. Oikeastaan kyse on euron devalvoinnista, vaikka valuutan arvo onkin talouskeskusteluissa tabu. Euroalueen ongelmia on käsitelty erittäin laajalti eri yhteyksissä. Elokuussa taloustieteen Nobel-palkittujen ekonomistien kokouksessa kritisoitiin voimakkaasti EU:n ja EKP:n politiikkaa. Kokouksessa todettin Financial Timesin mukaan mm: virheellinen rakenne ja virheellinen talouspolitiikka ovat olleet yhdistelmänä tuhoisia. Maa- ja metsätalous kärsijänä Yleinen taloudellinen tilanne heijastuu väistämättä maa- ja metsätalouteen ja koko elintarviketalouteen. Euroopan Unionin jäsenyys ja EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ovat luoneet tilanteen, jossa erityisesti Suomen maatalous on hyvin riippuvainen poliittisista päätöksistä ja sektoria koskettavista rahoitus- ja budjettipäätöksistä. Eurokriisiin ja Suomen talouden taantumaan liittyvät valtiontalouden ongelmat ja talouskurin kiristykset iskevät siten välittömästi kipeästi myös maatalouteen ja sen harjoittajiin. Pahimmillaan valtion budjettileikkaukset ja muut toimet purevat maanviljelijöihin kolmikertaisesti: ensin elinkeinon kautta, sitten haja-asutusalueisiin kohdistuvien heikennysten kautta ja kolmanneksi kaikkiin tavallisiin kansalaisiin kohdistuvina leikkauksina. Tuotanto supistui Suomessa Suomessa bruttokansantuotteen volyymi supistui kertomusvuonna 0,1 prosenttia. Edellisvuonna supistuminen oli 1,4 prosenttia, joten siihen verrattuna alamäki miltei pysähtyi, mutta kasvu-uralle tuotannon määrä ei onnistunut kääntymään. Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokansantuote oli kertomusvuonna 204 miljardia euroa. Kuluttajahintaindeksi nousi viime vuonna 1,0 prosenttia, eli hintakehitys oli maltillista. Kotimaisen kysynnän kehitys oli heikkoa kuluttajien alentuneen ostovoiman sekä alhaisen investointihalukkuuden takia. Suomi myös kärsi euroalueen keskiarvoa enemmän Venäjän kaupan rajoitteista ja euron aiheuttamista ongelmista. Kesällä 2012 alkanut työttömyyden nousutrendi jatkui voimistuen vuoden loppua kohden. Kansantalouden tulot alenivat Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 0,5 prosenttia. Kansantalouden kysyntää vähensi viime vuonna erityisesti yksityisten investointien ja viennin supistuminen. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,5 prosenttia, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 0,6 prosenttia. Yksityisen kulutuksen volyymi väheni 0,2 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,2 prosenttia. Viennin volyymi väheni 0,4 prosenttia ja tuonnin volyymi 1,4 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi nimellisesti yhteen prosenttiin. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja 5 prosenttia enemmän ja veroja 17 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 6,2 miljardia euroa ylijäämäinen. Ylijäämä kasvoi edellisestä vuodesta myös sen takia, että investoinnit supistuivat 6 prosenttia. 4

5 Kotitalouksilla jo kolmas miinusmerkkinen vuosi Kotitalouksien reaalitulot supistuivat kolmatta vuotta. Käytettävissä oleva nettotulo väheni reaalisesti 1,1 prosenttia. Kotitalouksien oikaistu reaalitulo supistui 0,7 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 0,6 prosenttia. Sen sijaan sosiaalietuudet kasvoivat 4,5 prosenttia muun muassa eläkeläisten ja työttömien lukumäärän kasvun takia. Työttömyysaste oli loka-joulukuussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan 8,4 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavana aikana työttömyysaste oli 7,7 prosenttia. Koko vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat 0,9 prosenttia. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 5,8 prosenttia eli selvästi enemmän kuin tulot. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 1,4 prosenttia, mutta investoinnit supistuivat 5,2 prosenttia, koska uudisrakentaminen väheni. Velka kasvoi Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, 7 miljardia euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 5,1 miljardia euroa. Alijäämä oli 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon ensimmäistä kertaa vuoden 1996 jälkeen. Suomen vaihtotaseen alijäämä oli kertomusvuonna vuonna 3,7 miljardia euroa, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 3,8 miljardia euroa. Vaihtotaseen alijäämää ruokkivat viennin alavireisyyden ohella mm. kivihiilen runsas tuonti Suomen hallituksen rankaistua vero- ja tukiratkaisuillaan kotimaisia uusiutuvia energiavaihtoehtoja. Suomen vaihtotaseen alijäämä oli huhti-kesäkuussa Eurostatin raportin mukaan EU-maiden kolmanneksi suurin, mikä oli erittäin kyseenalainen mitalisija. Päätöksentekokyky kateissa Kriisitietoisuus Suomen talouden tilanteesta kasvoi kertomusvuoden aikana laajasti koko yhteiskunnassa, mutta poliittinen päätöksenteko ajautui melkoiseen umpikujaan. Kataisen hallitus muuttui kertomusvuoden kesäkuussa Stubbin hallitukseksi pääministeri Kataisen siirryttyä EU:n komissioon. Vasemmistoliitto jätti hallituksen maaliskuussa ja vihreät syyskuussa. Hallituksessa tapahtui useita ministerinvaihdoksia. Maa- ja metsätalouden kysymyksien valmistelua koskivat erityisesti maa- ja metsätalousministerin ja ympäristöministerin vaihdokset. Maa- ja metsätalousministerinä jatkoi Jari Koskisen jälkeen Petteri Orpo ja ympäristöministerinä Ville Niinistön jälkeen Sanni Grahn-Laasonen. Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vaihtui SDP:n tuoreeseen puheenjohtajaan Antti Rinteeseen. Hallituksen tavoitelistalla olleet ja kiistoja aiheuttaneet rakenneuudistukset, sote-paketti ja kuntauudistus osoittautuivat mahdottomiksi ratkaista. Kertomusvuoden aikana hallitus kuitenkin jatkoi monien lakiesitysten valmistelua, jotka oli tarkoitus viedä läpi vielä ennen vaalikauden loppua opposition voimakkaasta vastustuksesta huolimatta. Kertomusvuoden loppupuolella kevään 2015 eduskuntavaalien läheisyys leimasi kuitenkin päätöksentekoa ja ennakoi vaikeuksia hallituksen loppukaudelle. (Lähde: Tilastokeskus, Suomen Pankki, Valtiovarainministeriö ja Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos sekä kertomusvuoden lehtiartikkelit) 1.2. MAATALOUSTUOTANTO SUOMESSA Sääolot ja kasvukausi Kertomusvuonna 2014 pellot kuivuivat kylvökuntoon poikkeuksellisen aikaisin vähälumisen ja leudon talven jäljiltä. Ensimmäiset kevätviljojen kylvöt alkoivat Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaan Kyrönmaalla jo huhtikuun puolivälissä. Kevätkylvöt olivat alkuvaiheessa viikosta kahteen viikkoon edellä normaalista. Vauhdilla edenneet kevättyöt kuitenkin hidastuivat ja osin keskeytyivät säiden kylmettyä vappuviikolla. Monin paikoin esiintyi myös runsaita yöpakkasia ja räntäja lumisateita. Erityisesti Suomen itäosissa sateet, viileä sää ja peltomaiden märkyys aiheuttivat ongelmia. Alkukesä oli melko viileä ja esimerkiksi juhannuksena monella paikkakunnalla lämpötila oli kylmempi kuin edellisenä jouluna! Kesällä esiintyneet hallayöt aiheuttivat paikallisia ongelmia mm. perunalle. Alkukesän viileät säät hidastivat myös nurmien kasvuunlähtöä. Ensimmäisen säilörehusadon korjuuseen päästiin kuitenkin tavanomaiseen aikaan ja sato oli määrältään ja laadultaan hyvä. Viileät säät vaikuttivat kuitenkin siihen, että niiton jälkeen uusi kasvu lähti hitaasti käyntiin. Heinäkuussa säät kuitenkin lämpenivät ja jouduttivat peltokasvien kehitystä koko maassa. Helteiden jatkuminen johti jossain määrin myös viljojen pakkotuleentumiseen ja jyväkoko jäi tämän seurauksena paikoin pieneksi. Kokonaisuutena kasvukausi 2014 oli olosuhteiltaan vaihteleva ja alueellisia eroja kasvuolosuhteissa esiintyi aika melko paljon. Vaihtelevuudesta huolimatta valtaosassa maata kasvukausi sujui ilman suurempia ongelmia, vaikka tilakohtaisia vaihteluita oli paljon. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan terminen kasvukausi alkoi Etelä-Pohjanmaalla ja päättyi

6 1. TALOUSELÄMÄ 2014 Sadonkorjuu Puintikausi alkoi elokuun alkupuolella tavanomaiseen aikaan ja satonäkymät olivat tuolloin keskimääräiset. Puintien alkaessa puintisäät olivat erinomaiset ja siten myös puintikosteudet hyvin alhaiset. Elokuun loppupuolella epävakaisiksi kääntyneet säät keskeyttivät sadonkorjuun etenemisen. Monin paikoin voimakkaiden, kuuroluonteisten sateiden lomassa oli vaikea löytää sopivaa rakoa puintien jatkamiselle. Useilla tiloilla puinnit keskeytyivät jopa kahdeksi viikoksi. Laatutappioita tuli mm. vehnällä. Puinteja päästiin jatkamaan syyskuun alussa ja ne saatiin tehtyä valtaosalla tiloista syyskuun puoleen väliin mennessä, varsin tavanomaiseen aikaan. Viljelyala Syksyllä 2013 kylvettiin syysviljoja enemmän kuin edellisenä syksynä. Syysrukiin kylvöala oli lähes hehtaaria. Ala kaksinkertaistui vuoden 2013 syysruisalasta. Syysvehnän kylvöala oli lähes kolminkertainen edelliseen syksyyn verrattuna. Olosuhteet syyskylvöille olivat hyvät eikä keväällä 2014 myöskään tarvinnut merkittävästi rikkoa syyskylvöksiä. Syksyllä 2014 tehdyn ennakkokyselyn mukaan syysrukiin kylvöala nousi edelleen ja oli peräti hehtaaria. Ala on 60 % suurempi kuin kasvukauden 2014 toteutunut viljelyala. Syysrukiin viljelyala on ollut suurempi viimeksi vuonna Myös syysvehnän kylvöala kasvoi hieman ja oli syksyn 2014 ennakkotietojen perusteella hehtaaria. Kevätkylvöissä 2014 oli riittävästi käytettävissä hyvää siementä, eli edellisvuoden kaltaista kylvösiemenongelmaa ei esiintynyt. Vehnän viljelylyala oli ennätyksellisen korkea, nin hehtaaria. Luku on tilastointihistorian toiseksi suurin ja lisäystä oli edellisen vuoden vehnäalaan verrattuna 18 prosenttia. Osittain kasvua selittää aikainen kevät. Ohraa viljeltiin viljakasveista suurimmalla alalla, eli lähes hehtaarilla. Ohran ala säilyi suunnilleen ennallaan. Öljykasvien viljelyala, noin hehtaaria oli pienin yli 30 vuoteen. Vähennystä edelliseen vuoteen verratuna oli 18 prosenttia. Kertomusvuonna 2014 peltoalasta yli puolet eli lähes 1,2 miljoonaa hehtaaria oli viljalla. Sekä nurmiala että kesantoala pysyivät suunnilleen ennallaan. Myöskään sokerijuurikkaan ja perunan viljelyaloissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Eri viljelykasvien viljelyalat selviävät vuosikertomuksen luvun 1.2 lopussa olevista taulukoista. Sadot ja laatu Kertomusvuoden viljasato oli Tiken tilastojen mukaan noin 4,1 miljardia kiloa. Tämä oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuotena luvulla 4 miljardin satomäärä on ylitetty keskimäärin joka toinen vuosi. Sadon määrä ylittää viljan kotimaisen käytön, joten hyvän sadon kääntöpuoli tarkoittaa viljan vientiä. Vehnäsato nousi ensimmäistä kertaa yli miljardin kilon ja oli täten myös ensimmäistä kertaa suurempi kuin kauran kokonaissato. Ruissato lähes kolminkertaistui vuodesta Muihin viljoihin verrattuna rukiin kokonaissato on kuitenkin hyvin pieni eikä nykyisellään kata kotimaista kulutusta. Kotimaisen rukiin viljelyä kuitenkin rajoittaa teollisuuden ja kaupan haluttomuus maksaa kotimaisesta rukiista riittävää hintaa, joten rukiin tuonti jatkuu edelleenkin suurena. Rypsin kokonaissato laski 33 miljoonaan kiloon. Sokerijuurikkaan kokonaissato kasvoi yli 30 prosenttia ja nousi lähes 630 miljoonaan kiloon. Perunan kokonaissato oli hieman alempi kuin vuonna 2013 ja oli noin 600 miljoonaa kiloa. Nurmikasvien kokonaissato vastasi viimevuosien normaalitasoa ja oli hieman korkeampi kuin edellisenä vuotena. Kertomusvuoden viljasadosta laadultaan keskimääräistä parempaa oli vain ruis, josta 95 prosenttia ylitti leipärukiin yleisimmät laatuvaatimukset. Vaikka vehnäsato oli ennätyksellinen, sen laatu jäi huonoimmaksi viiteen vuoteen. Vain 40 prosenttia vehnäsadosta, noin 435 miljoonaa kiloa, täytti vehnän laatuvaatimukset. Ohran ja kauran laatu oli viimevuoden tasoa. Mittarina käytetään Eviran yleisiä laatuvaatimuksia viljalle. Syysvehnän, kevätvehnän ja rukiin hehtaarisadot ylittivät edellisvuoden tason. Rehuviljoilla hehtaarisadot jäivät hieman edellisvuotta alhaisemmiksi. Kertomusvuoden viljasatojen voidaan katsoa vastaavan 2000-luvun hyvien vuosien keskisatoa ja siten ne olivat selvästi korkeammat kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös Etelä-Pohjanmaalla viljojen hehtaarisadot olivat pitkä aikavälin keskiarvoa paremmat, mutta jäivät kuitenkin selvästi parhaiden vuosien hehtaarisadoista. Kotieläintuotanto Meijereiden vastaanottama maitomäärä oli kertomusvuonna miljoonaa litraa. Edellisvuoteen verrattuna maidon tuotantomäärä kasvoi kolme prosenttia ja oli korkein yhdeksään vuoteen. Luomumaidon tuotanto jatkoi kasvuaan: sitä tuotettiin 47 miljoonaa litraa. Luomun osuus maitomäärästä oli runsaat 2 %. Öljykasvien viljelyala oli pienin 30 vuoteen. Maidon tuotantomäärä kasvoi C-alueella 3,2 % ja kiintiövuoden 2014/15 maitomäärä ylittää C-alueella to- 6

7 dennäköisesti noin 5 % pohjoisen tukirajoitteen. ABtukialueella maidon tuotanto lisääntyi 2,6 %. Maidontuottajien määrä laski kertomusvuoden lopulla tilaan, missä oli vähennystä 5,1 % vuodesta Vähennystahti hidastui hieman edellisvuodesta. Maitotilojen keskikoko oli 34 lypsylehmää. Keskimääräinen karjakoko kasvoi edellisvuoden tahtiin, lähes 2 lehmällä. Lehmien kokonaismäärä kasvoi hieman ja oli kertomusvuoden lopussa noin kpl. Lypsylehmien keskituotos nousi hieman ja oli runsaat litraa. Lihaa tuotettiin kertomusvuonna 2014 yhteensä noin 383 miljoonaa kiloa, mikä on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtui pääasiassa sianlihan tuotannon alentumisesta. Naudanlihaa tuotettiin vuonna 2014 runsaat 82 miljoonaa kiloa eli hieman enemmän kuin vuonna Lehmien teurastus pysyi ennallaan, mutta kasvua tuli nuoresta naudasta. Teuraspainot nousivat sonneilla noin 4,5 kiloa ja hieholla noin 2,6 kiloa. Vasikoita syntyi 1 % edellisvuotta enemmän. Sonnin keskimääräinen ruhopaino oli 341 kiloa, hiehon 243 kiloa ja lehmän 282 kiloa. Naudanlihan omavaraisuus oli noin 80 %. Siipikarjanlihan tuotanto on rikkonut ennätyksiä nyt jo neljänä vuonna peräkkäin. Vuonna 2014 tuotanto kohosi reiluun 113 miljoonaan kiloon. Kasvua edellisvuodesta oli kaksi prosenttia. Tuotannosta reilut 90 prosenttia oli broilerinlihaa. Broilerinlihan tuotanto kasvoi, kun taas kalkkunanlihan tuotanto laski. Tiukkana sopimustuotantona broilerinlihan tuotantoa on lisätty kasvaneen kulutuksen tahdissa. Kananmunia tuotettiin vuonna 2014 runsaat 37 miljoonaa kiloa. Tuotanto oli suunnilleen entisen vuoden tasoa. Luomu- ja häkkikanaloissa tuotettujen kananmunien määrä kasvoi, kun taas lattiakanaloissa tuotettujen kananmunien määrä väheni. Kananmunista 62 prosenttia tuotettiin virikehäkeissä, 33 prosenttia lattia- ja ulkokanaloissa ja 5 prosenttia luomukanaloissa. Maataloustuotteiden markkinat ja hinnat Suomen markkinoilla perusongelma on viime vuosina ollut, että maatalouden tuottajahintoihin ei ole saatu sellaisia korotuksia, että korotuksilla olisi pystytty kattamaan maatalouden tuotantokustannusten nousu. Viime vuosina tuottajahinnoissa on tosin tapahtunut sekä nousuja että laskuja, mutta maatilojen tilannetta ei voi arvioida pelkkien tuottajahintojen perusteella, sillä maatalouden tuotantopanosten hintojen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti tilatason lopputulokseen. Useimmilla maataloustuotteilla tuottajahinnat kävivät EU-ajan korkeimmissa lukemissa vuosina 2012 ja Verrattaessa tuotteiden hintakehitystä samana ajanjaksona tapahtuneeseen tuotantopanosten hintakehitykseen, hintaindeksit osoittivat tuolloinkin armottoman tilanteen, eli sekä kotieläintuotteissa että kasvinviljelytuotteissa oltiin selvästi jäljessä tuotontopanosten hintaindeksiluvuista. Kertomusvuonna 2014 lähes kaikkien maataloustuotteiden tuottajahinnat laskivat edellisvuodesta. Suhteellisesti eniten vuositasolla laskivat viljan tuottajahinnat. Alkuvuodesta 2014 maidon tuottajahintataso ennen jälkitiliä oli vielä korkealla, mutta loppuvuodesta 2014 maidon tuottajahinta kääntyi laskuun Venäjä-pakotteiden vuoksi. Jälkitilin kanssa maidon keskihinta oli kertomusvuonna noin 2 senttiä edellisvuotta alhaisempi. Poikkeuksena alavireisessä hintakehityksessä oli lampaanliha, jonka keskihinta oli kuusi prosenttia edellisvuotta korkeampi. Sianlihan omavaraisuus vuonna 2014 oli 99 % Sianlihan tuotanto aleni kertomusvuonna noin 4 % ja oli noin 186 miljoonaa kiloa. Sikoja teurastettiin reilut kaksi miljoonaa kappaletta, ja lihasian keskimääräinen ruhopaino oli 89 kiloa. Sianlihan omavaraisuus oli noin 99 %. Sianlihan tuotannon vähennys ajoittui kertomusvuoden alkupuoliskolle. Lihasikatilojen määrä laski noin 8 % ja emakkotilojen noin 11 %. Tuottajahintaindeksin (vuosi 2000=100) pisteluku vuonna 2014 oli 125,7 (ei sisällä turkiksia, hedelmiä ja vihanneksia), kun vastaavasti tuotantopanosten hintaindeksin pisteluku oli 152,4. Tuottajahinnat ovat siis nousseet vuodesta 2000 lähtien nimellisesti 26 % ja tuotantopanosten hinnat peräti 52 %. Kasvinviljelytuotteiden hintaindeksi (2000=100) oli kertomusvuonna keskimäärin 119,2 (ilman hedelmiä ja vihanneksia) ja kotieläintuotteiden 126,6 (ilman turkiksia). Hintahuipun aikana vuonna 2013 keskimääräinen tuottajahintaindeksi käväisi luvussa 148. Vuonna 2014 viljojen tuottajahinnat alenivat keskimäärin yli 20 prosenttia edellisvuodesta, paitsi rukiin tuottajahinta laski vain 10 prosenttia. Vuonna 2014 tuottajalle maksettiin peruslaatuisesta leipävehnästä keskimäärin 167 euroa ja rehuvehnästä 142 euroa tonnilta. Leipävehnän hinta oli 17 prosenttia ja rehuvehnän hinta 30 prosenttia alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Mallasohran keskihinta oli 159, rehuohran 133 ja kauran 126 7

8 1. TALOUSELÄMÄ 2014 euroa tonnilta hintatason ollessa kaikkien osalta noin neljänneksen viime vuotta alhaisempi. Rukiin tuottajahinta oli 197 euroa tonnilta. Öljykasvien hinta oli 362 euroa tonnilta. Ruokaperunan hinta suorastaan romahti edellisvuoteen verrattuna. Ruokaperunan keskihinta vuonna 2014 oli 14,61 senttiä kilolta. Maidon tuottajahinta kääntyi kertomusvuoden loppupuoliskolla laskuun Venäjä-pakotteiden vuoksi. Kertomusvuoden joulukuussa maidon hinta oli noin 7,3 % (3,4 snt/litra) alhaisempi kuin vuotta aiemmin samana ajankohtana. Venäjä-pakotteiden vuoksi vientituotteista saatu tilityskyky alentui maitosektorilla erittäin paljon, mutta osuuskunnat toimivat puskurina välissä ja markkinamuutos ei näkynyt kertomusvuonna vielä kovin suurena pudotuksena maidon tilityshinnassa. Naudanlihan tuottajahinta alentui keskimäärin noin 2 %. Naudan keskimääräinen hinta oli noin 3,03 euroa kilolta. Lihasiasta maksettiin 9 % edellisvuotta vähemmän ja vuoden keskihinta oli 1,62 euroa kilolta. Myös broilerinlihan tuottajahinta laski lähes 4 % ja oli 1,46 euroa kilolta. A-luokan kananmunien keskimääräinen tuottajahinta oli kertomusvuonna 1,05 euroa kilolta, mikä oli noin 15 % edellisvuotta alhaisempi. Tuotantotavoittain tarkasteltuna tuottaja sai lattiakanojen munista 1,05 euroa kilolta, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin virikehäkkikanojen munista. Luomumunien tuottajahinta laski toista vuotta peräkkäin. Tuottaja sai luomumunista keskimäärin 2,46 euroa kilolta, mikä oli 12 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Maitotuotteiden kulutus maidoksi muutettuna kasvoi edellisvuodesta noin prosentilla juustojen, rahkojen ja uusien maitopohjaisten välipalatuotteiden vetäminä. Maitosektorilla erityisesti juustojen ja jugurttien kasvanut tuonti on ollut ongelmana, mutta kertomusvuonna kotimaisten tuotteiden osuus kulutuksesta kasvoi ja tuonnin kasvu pysähtyi. Lihan kulutus kasvoi kertomusvuonna. Kasvu perustui pääosin broileriin (+5 %), mutta kampanjointi kasvatti myös naudanlihan menekkiä (+2 %). Sianlihan kulutus alentui vajaat 3 %. Kananmunien kulutus nousi hieman. (Lähteet: MMM/Tike, Tilastokeskus ja Ilmatieteen laitos). Maatalouden tulo- ja kannattavuuskehitys Maatalouden kannattavuuskirjantoon perustuvat uusimmat tiedot ovat ennakolliset vuodelta 2013 ja ne on julkaistu joulukuussa Tuloksista on saatavissa tietoja maatilojen tuloista, kustannuksista ja kannattavuudesta. Vuoden 2013 ennakollisten tulosten mukaan yrittäjäperheen työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo laski 18 % ja oli tilaa kohti vuodessa. Yrittäjätulo lasketaan vähentämällä kokonaistuotosta tuotantokustannukset ilman yrittäjäperheen työstä ja omasta pääomasta aiheutuvia palkka- ja korkovaatimuskustannuksia. Yrittäjätulo jää siis korvaukseksi yrittäjäperheen tunnin työpanokselle sekä euron omalle pääomalle. Maatalous- ja puutarhayritysten kokonaistuotot kasvoivat 4 prosenttia, euroon. Tästä tukien osuus oli noin 33 prosenttia eli euroa. Tuotantokustannukset nousivat 4,3 prosenttia euroon. Korkokustannuksia lukuun ottamatta kaikki kustannuserät nousivat. Osin tämä johtui tilakoon kasvusta. Keskimääräistä enemmän nousivat muun muassa lannoite-, sähkö-, ostorehu- ja vakuutuskustannukset. Eniten kasvoi vieraan työvoiman palkkakustannus, jonka nousu oli selvästi työtuntimäärän kasvua suurempi. Kun yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkokustannus 4,7 prosentin mukaan ja jaetaan näin jäävä vuosityöansio työtuntimäärällä, jäi vuoden 2013 työtuntiansioksi 1,30 euroa. Kokonaispääoman ja oman pääoman tuottoprosentit olivat negatiivisia, -2,0 ja -2,6 prosenttia. Oman pääoman osuus koko varallisuudesta eli omavaraisuusaste oli noin 74 prosenttia eli edellisvuosien hyvällä tasolla. Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan yrittäjien työstä aiheutuvan palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Alentuneen yrittäjätulon vuoksi kannattavuuskerroin laski 0,47:stä 0,40:een. Yrittäjä saavutti siis 40 prosenttia sekä 14,9 euron tuntipalkkatavoitteesta että 4,7 prosentin oman pääoman korkotavoitteesta eli sai 5,9 euroa työtunnille ja 1,8 prosentin koron omalle pääomalle. Eri tuotantosuunnissa kannattavuuskertoimet vuonna 2013 olivat hyvin alhaiset. Viljatilojen kannattavuuskerroin oli 0,17, muiden kasvinviljelytilojen 0,13, sikatilojen 0,24 ja lypsykarjatilojen 0,52. Vuoden 2014 ennuste MTT julkaisi kertomusvuoden lopulla vuoden 2013 ennakollisten kirjanpitotulosten lisäksi ennusteen vuoden 2014 tulo- ja kannattavuusluvuista. Ennusteen mukaan vuonna 2014 maatalouden kannattavuus pysyi erittäin heikkona ja muutokset eri tuotantosuunnissa eivät ole kovin suuria vuoteen 2013 verrattuna. Viimeisimmät päivitykset ennusteeseen voi tarkistaa MTT:n Taloustohtori-verkkosivuston maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelussa: Vuoden 2014 tulosennusteet perustuivat lähes 900 kirjanpitotilalle tehtyihin yrityskohtaisiin ennusteisiin, joissa otettiin huomioon panos- ja tuottajahintamuutokset, tukimuutokset sekä alueittaiset keskisatomuutokset kasveittain. Tilakohtaiset tulokset on painotettu kuvaamaan suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen keskiarvotuloksia. Tilakohtaisissa ennusteissa oletetaan, että tilojen koko säilyy ennallaan ja ne tuottavat samoja tuotteita samoilla tuotantopanoksilla kuin aiempina vuosina. Lähde: MTT Taloustutkimus 8

9 TILASTOTIETOA MAATALOUDESTA Milj. l 3500 MAIDON TUOTANTO JA KULUTUS NESTEENÄ MITATTUNA Milj.kg 140 NAUDANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS TUOTANTO TUOTANTO KULUTUS KULUTUS Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Milj. kg 220 SIANLIHAN TUOTANTO JA KULUTUS k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls Milj. kg 100 KANANMUNIEN TUOTANTO JA KULUTUS k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls 200 TUOTANTO 90 TUOTANTO KULUTUS KULUTUS Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto Oy REHUVILJOJEN KOKONAISSADOT k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls MILJ. KG OHRA KAURA SEOSVILJA Lähde: TIKE REHUVILJOJEN HA-SADOT k:\osastot\talsos\vuosik\vk96\kuvat\kel_tuot.xls KG/HA OHRA KAURA Lähde: TIKE LÄHDE: TIKE LEIPÄVILJOJEN KOKONAISSADOT K:\DATA\PELTO\1.2b.xls MILJ. KG SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS Lähde: TIKE LÄHDE: TIKE LEIPÄVILJOJEN HA-SADOT K:\DATA\PELTO\1.2b.xls KG/HA SYYSVEHNÄ KEVÄTVEHNÄ RUIS Lähde: TIKE ERIKOISKASVIEN KOKONAISSADOT LÄHDE: TIKE ERIKOISKASVIEN HA-SADOT K:\DATA\PELTO\1.2b.xls LÄHDE: TIKE MILJ. KG 1600 PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT KG/HA PERUNA SOKERIJUURIKAS ÖLJYKASVIT Lähde: TIKE Lähde: TIKE LÄHDE: TIKE K:\DATA\PELTO\1.2b.xls LÄHDE: TIKE K:\DATA\PELTO\1.2b.xls 9

10 1. TALOUSELÄMÄ 2014 MAATALOUDEN TUOTANTOPANOSTEN HINTAINDEKSIT perusvuosi Kokonaisindeksi Investoinnit koneet ja kalusto rakennukset Tarvikkeet ja palvelut lannoitteet rehut TUOTTAJAHINNAT Ruis, mylly euro / t 124,88 120,90 118,41 139,81 192,19 207,02 138,24 159,87 186,90 214,10 218,09 196,55 Vehnä, mylly euro / t 125,66 119,80 106,21 110,50 159,90 189,14 133,78 146,03 192,28 198,60 200,02 166,92 Rehuohra euro / t 105,57 106,51 99,51 102,00 145,80 160,71 94,51 113,40 165,84 189,82 175,24 132,77 Rehukaura euro / t 92,21 87,32 87,13 107,26 149,73 137,80 86,57 118,49 167,94 184,23 168,46 132,77 Maito 1)* snt / l 35,50 35,02 33,33 33,44 35,09 42,99 38,82 36,85 40,50 42,60 43,48 44,55 Kananmunat euro/kg 0,80 0,74 0,60 0,62 0,77 0,92 0,87 0,88 0,96 1,16 1,17 1,00 Naudanliha (sonnit) euro/kg 2,28 2,27 2,41 2,50 2,59 2,80 2,84 2,78 2,95 3,22 3,54 3,47 Sianliha (lihasiat) euro/kg 1,19 1,24 1,33 1,30 1,36 1,49 1,45 1,41 1,50 1,67 1,78 1,62 Siipikarjanliha (broileri) euro/kg 1,17 1,17 1,14 1,09 1,14 1,30 1,24 1,20 1,31 1,39 1,51 1,46 1) snt/l, keskipitoinen maito, ilman tuotantotukea *) ilman jälkitiliä; HUOM Venäjäpakotteiden seurauksena jälkitilin pudotuksen vaikutus maidon vuoden 2014 keskimääräiseen tuottajahintaan on n. 2 snt/litra Markkamääräiset arvot ajalta ennen on euroiksi kiinteällä kurssilla, 1 euro=5,94573 markkaa TUOTOSMÄÄRÄT, milj.kg Naudanliha 1) 95,8 93,3 86,7 87,2 88,6 81,9 82,1 83,0 83,5 81,2 81,2 83,1 Sianliha 1) 193,1 198,5 203,6 208,3 213,3 217,1 205,8 203,2 201,9 192,9 194,6 186,1 Siipikarjanliha 83,7 87,0 87,0 88,0 95,4 100,9 94,9 96,3 101,5 107,4 111,1 113,4 Muu liha 1,2) 0,8 0,7 0,7 0,9 1,0 1,0 1,0 1,1 1,4 1,4 1,5 1,5 Kananmunat 56,2 58,0 58,2 56,7 57,0 58,3 53,9 61,5 62,8 62,2 66,9 67,1 Maito 3) 2399,7 2377,7 2362,3 2342,7 2287,0 2243,6 2264,1 2268,2 2233,7 2229,8 2260,0 2330,1 1) lihan tuotantoluvuissa mukana kotiteurastukset 2) lammas, hevonen 3) maito milj.litraa ml. suoramyynti ja käyttö maatiloilla KOKONAISSADOT, milj. kg Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Kuivaheinä Säilörehu HEHTAARISADOT, kg Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura Peruna Sokerijuurikas Kuivaheinä

11 VILJELYALAT, 1000 ha Syysvehnä 34,5 47,8 11,7 20,2 36,0 22,8 16,4 22,3 39,4 23,1 14,1 40,8 Kevätvehnä 157,1 187,7 203,4 172,1 167,9 196,7 201,9 191,5 217,4 219,1 217,0 231,6 Ruis 30,7 31,0 14,3 21,8 31,7 23,6 16,4 25,2 27,1 21,3 12,3 23,8 Ohra 530,7 564,6 594,8 564,4 550,1 613,2 600,7 448,3 465,4 502,9 533,3 531,5 Kaura 425,5 371,8 345,9 353,6 361,5 372,9 342,6 296,0 323,7 352,7 366,8 326,4 Seosvilja 15,9 17,0 16,3 18,8 19,5 20,7 23,3 26,3 27,9 32,0 32,7 36,5 Herne 4,1 4,0 3,8 4,2 4,4 3,3 4,2 6,2 4,8 4,7 4,2 5,6 Peruna 28,7 29,3 28,9 28,1 27,6 26,5 26,4 25,1 24,9 22,7 22,1 22,0 Sokerijuurikas 28,8 30,7 31,3 23,9 16,0 13,6 14,8 14,6 14,1 11,6 12,0 13,7 Öljykasvit 75,0 82,6 76,9 107,9 90,2 64,5 81,0 158,1 92,0 68,8 54,1 43,5 Kuivaheinä 101,2 92,8 107,2 125,6 103,1 102,5 86,1 106,1 102,9 95,3 93,1 94,1 Säilörehu 398,8 414,8 397,5 385,5 438,1 451,6 450,3 451,7 471,7 471,1 465,5 471,6 Laidun 102,3 86,9 91,5 87,9 89,8 80,6 78,7 77,3 75,0 73,3 72,3 70,8 Muu nurmi 27,3 25,5 24,1 25,6 22,9 20,6 25,3 24,2 17,1 20,2 18,7 15,6 Muut kasvit 30,0 35,1 44,8 64,0 63,5 54,5 56,9 70,9 67,3 59,2 51,0 53,4 Viljelty ala yhteensä 1991,7 2022,8 1993,4 2005,4 2023,8 2068,9 2026,8 1946,4 1973,3 1980,5 1969,1 1983,7 Kesanto 220,4 195,9 241,2 253,3 231,5 188,5 229,8 307,0 275,7 267,3 254,0 246,9 VILJELTY JA KESANTO YHT. 2212,1 2218,8 2234,6 2258,7 2255,3 2257,4 2256,6 2253,3 2249,0 2247,8 2223,1 2229,7 1.3 METSÄTALOUS Vuoden 2014 markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan noin 55,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli vain prosentin vähemmän kuin vuonna Yksityismetsien markkinahakkuut olivat ennakkoarvion mukaan 44,5 miljoonaa kuutiometriä, eli suunnilleen saman verran kuin vuotta aiemmin. Hankintahakkuiden määrä lisääntyi 15 prosenttia vuodesta 2013, ja niiden osuus yksityismetsien hakkuista oli kertomusvuonna 18 prosenttia. Yhtiöiden ja Metsähallituksen metsien hakkuut olivat 10,8 miljoonaa kuutiometriä ja supistuivat viisi prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2014 markkinahakkuista oli ennakkoarvion perusteella tukkipuuta 24,2 ja kuitupuuta 31,3 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuuta lämpölaitoksissa käytettiin ennakkoarvion mukaan noin 8,7 miljoonaa kuutiometriä eli sama määrä kuin vuonna Energiapuun markkinatilanne heikkeni kertomusvuoden aikana voimakkaasti. Kertomusvuonna puukauppa kävi vilkkaasti alkuvuodesta, mutta hiipui vuoden loppua kohden. Yksityismetsien puukauppamäärä kokonaisuutena oli kaikkiaan 33,9 miljoonaa kuutiometriä. Se oli noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin vuonna Vuonna 2014 koko maan keskimääräiset kantohinnat pystykaupoissa olivat seuraavat: mäntytukki 55,4 / m3, kuusitukki 55,9 /m3, koivutukki 41,8 /m3, mäntykuitu 15,8 /m3, kuusikuitu 17,3 /m3 ja koivukuitu 15,7 /m3. Vuonna 2014 keskimääräinen nimellinen kantohintataso oli prosentin alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkien puutavaralajien kantohintamuutokset olivat marginaalisia vuoteen 2013 verrattuna. Määrän ja hinnan yhteisvaikutuksena mukaan bruttokantorahatuloa kertyi kaikkiaan 1,94 miljardia euroa vuonna Bruttokantorahatulot olivat reaalisesti (deflatoitu tukkuhintaindeksillä) 3 prosenttia alemmat kuin edeltäneellä kymmenvuotiskaudella keskimäärin. Sekä markkinahakkuumäärät että reaaliset kantohinnat pysyivät edellisen vuoden tasolla. Bruttokantorahatuloa kertyi yksityismetsistä 1,64 sekä metsäteollisuuden ja valtion metsistä yhteensä 0,30 miljardia euroa vuonna Yksityismetsistä saadut kantorahatulot nousivat reaalisesti 2 prosenttia edellisvuodesta, kun teollisuudella ja valtiolla ne puolestaan laskivat vajaat 3 prosenttia. Yksityismetsätaloudessa havutukin ja energiapuun myyntitulot nousivat, kun sitä vastoin lehtitukin ja kuitupuutavaralajien tulot laskivat. Metsäteollisuudella ja valtiolla kaikkien puutavaralajien myyntitulot vähenivät. Yksityismetsätalouden hehtaarikohtainen liiketulos oli ennakkotietojen mukaan 99 euroa. Länsi-Suomessa liiketulos oli 121 (muutos edellisvuodesta -1,6 %), Itä-Suomessa 152 ( 1,7 %) ja Pohjois-Suomessa 32 ( 0,2 %) euroa hehtaarilta. Puuntuotannon sijoitustuotto oli ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia. (Lähde: Metsäntutkimuslaitos). 11

12 2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ- POHJANMAAN LIITTO TOIMIALUE Maataloustuottajain Etelä-Pohjanmaan liiton toimialue käsittää perinteisen suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan, jonka alueella toimii 32 maataloustuottajain yhdistystä JÄSENET 1. Kunniajäsenet Martta Ahonen emäntä Antti Franssila agrologi Reino Penttilä maanviljelysneuvos Simo Vaismaa toiminnanjohtaja Evijärvi Alajärvi Nurmo Isokyrö 2. Maataloustuottajain yhdistykset (32) Maataloustuottajain Alahärmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kortesjärven, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Kristiinan, Leh timäen, Nurmon, Peräseinäjoen, Seinäjoen, Soinin, Teuvan, Tiis tenjoen, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän, Ylistaron ja Ähtärin yhdistykset. 3. Manttaalikunnat (26) Alahärmän, Alajärven, Alavuden, Evijärven, Isojoen, Isonkyrön, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kauhavan, Kuortaneen, Kurikan, Laihian, Lappajärven, Lapuan, Lehtimäen, Nurmon, Peräseinäjoen, Teuvan, Töysän, Vimpelin, Vähänkyrön, Ylihärmän, Y listaron ja Ähtärin manttaalikunnat. 4. Osuusmeijerit (2) Evijärven ja Härmän Seudun Osuusmeijerit. 5. Osuuskunnat (2) Itikka Osuuskunta ja Osuuskunta Maitosuomi 6. Muut yhteisöjäsenet (2) Evijärven Peruna Oy ja LähiTapiola 12

13 2.3 HALLINTO, EDUSTAJAT JA TOIMI- HENKILÖT 1. Johtokunta Tehtävässä vuodesta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää, Ähtäri 2006 (johtok. 2000) Varapuheenjohtaja: Harri Takala, Yihärmä 2011 (johtok. 2007) Jäsenet: Kai Kytölä, Jalasjärvi 2008 Sami Yli-Rahnasto, Kauhajoki 2000 Timo Kankaanpää, Ilmajoki 2008 Veli-Pekka Aila, Ylistaro 2012 Jyrki Malm, Karijoki 2007 Marja-Leena Laakso, Vimpeli 2007 Janne Autio, Kortesjärvi Maitovaliokunta Puheenjohtaja: Kai Kytölä Jäsenet: Juha Vuorela, Jarmo Tohni, Jari Laukkonen, Marianne Hanhimäki, Mervi Piispanen, Jyrki Malm, Juhani Pitkäranta Asiantuntijat: Juha Kantoniemi ja Antti Tukeva Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 3. Lihavaliokunta Puheenjohtaja Sami Yli-Rahnasto Jäsenet: Tero Ojala, Esa Kaarto, Mikko Yliluoma, Janne Autio, Pasi Pärnänen, Mauno Ylinen Asiantuntijat: sikakerho: Tero Ojala, nautakerho: Heikki Vehkaoja, lammaskerho: Juha Annala, broilerasiantuntija: Matti Kangas Sihteeri: Ari Perälä 4. Hyvinvointivaliokunta Puheenjohtaja: Marja-Leena Laakso Jäsenet: Arja Nokso, Asko Ojala, Iira Sulkava, Marja Aurala, Jaana Tuhkasaari Sihteeri: Miia Mannila (Karoliina Streefkerk) 5. Maaseutunuortenvaliokunta Puheenjohtaja: Pasi Ketelä Varapuheenjohtaja: Petter Sandelin Jäsenet: Jouni Kleimola, Terhi Tohni, Jussi Knuuttila, Harri Sippola Johtokunnan edustaja: Janne Autio MTK:n Maas.nuoret: Antti Yli-Hynnilä Sihteerit: Hanna Helander ja Miia Mannila (Karoliina Streefkerk ja Kaisa Pihlaja) 7. Maaseutuyrittäjävaliokunta Puheenjohtaja: Arto Huhtala Jäsenet: Johanna Kankaanpää, Juho Anttikoski, Ari Hyvölä, Jari Kamunen Veli-Matti Koskela, Hannu Uitto Sihteeri: Ari Perälä 8. Kasvintuotantovaliokunta Puheenjohtaja: Harri Takala Jäsenet: Esa Similä, Seppo Kivijärvi, Kari Vaismaa, Jussi Kangas, Veli-Pekka Aila, Timo Kankaanpää, Jussi Hantula, Veli Yli-Hannula Asiantuntija: Henri Honkala Sihteeri: Ari Perälä 9. Työvaliokunta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää Varapuheenjohtaja: Harri Takala Jäsenet: Kai Kytölä, Timo Kankaanpää Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 10. Metsävaliokunta Puheenjohtaja: Johanna Kankaanpää Jäsenet: Veli-Pekka Aila, Janne Autio, Jyrki Malm, Lasse Heikkilä, Jari Lehtinen, Risto Koivula, Jarmo Lahdenmaa Asiantuntija: Marko Mäki-Hakola Sihteeri: Yrjö Ojaniemi 11. Pohjanmaan ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Puheenjohtaja: Jari Laukkonen Varapuheenjohtaja: Martin Jakas Jäsenet: Heimo Pirttimäki, Vesa Paavola, Jan Slotte, Asiantuntija: Lauri Pakka Sihteeri: Jan-Ove Nyman 12. Edustajat MTK:n valtuuskunta varalla Jari Laukkonen, Kortesjärvi Tuire Ala-Prinkkilä, Alavus Suvi Rantala-Sarjeant, Lapua Hannu Uitto, Laihia Johanna Kankaanpää, Ähtäri, puheenjohtaja Hannu Sippola, Kauhava Mervi Piispanen, Kauhajoki Jaakko Ranto, Ilmajoki Pertti Vesala, Evijärvi Harri Takala, Ylihärmä, varapuheenjohtaja 6. Kuluttajatyöryhmä Puheenjohtaja: Tommi Laine Jäsenet: Inkeri Niemitalo, Milla Mattila, Liisa Vuorela, Päivi Koskela, Marja-Leena Laakso, Janne Autio, Tuire Ala-Prinkkilä Sihteerit: Hanna Helander ja Seija Vierula (Kaisa Pihlaja) 13

14 2. MAATALOUSTUOTTAJAIN ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2014 MTK:n johtokunta, II Puheenjohtaja MTK:n Säätiön hallintoneuvosto Mauno Ylinen, Alahärmä Yrjö Ojaniemi, Lapua Maanomistajien Arviointikeskus Oy yhtiökokousedustaja varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua Timo Kankaanpää, Ilmajoki As. Oy Lakeudentorni yhtiökokousedustaja Yrjö Ojaniemi, Lapua varalla Ari Perälä, Lapua Lännen Tehtaat Oy yhtiökokousedustaja varalla Ilkka Oy yhtiökokousedustaja varalla Atria Oyj yhtiökokousedustaja varalla Raision Tehtaat Oy yhtiökokousedustaja varalla Ari Perälä, Lapua Jussi Hantula, Seinäjoki Ari Perälä, Lapua Yrjö Ojaniemi, Lapua Johanna Kankaanpää, Ähtäri Kai Kytölä, Jalasjärvi Johanna Kankaanpää, Ähtäri Harri Takala, Ylihärmä Anvia (Vaasan Läänin Puhelin) Oy yhtiökokousedustaja Ari Perälä, Lapua varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua E-P:n Elinkeinotalo yhtiökokousedustaja varalla Yrjö Ojaniemi, Lapua Ari Perälä, Lapua Hirvenkaatolupien neuvottelukunta Muut mahdolliset varalla Timo Kankaanpää, Ilmajoki Ari Perälä, Lapua Yrjö Ojaniemi, Lapua Ari Perälä, Lapua MTK:n valiokunnat peruna Timo Hautaviita, Karijoki - tärkkelysperunajaosto Evijärven Peruna Vesa Savola, Lappajärvi Lapuan Peruna Ilpo Ulvinen, Lapua vilja Harri Takala, Ylihärmä - kylvösiemenjaosto Seppo Kivijärvi, Evijärvi - mallasohrajaosto Esa Similä, Laihia - öljykasvijaosto Kari Vaismaa, Isokyrö sokerijuurikas Jussi Hantula, Seinäjoki tuotantotalous Arto Huhtala, Jalasjärvi vero Hannu Uitto, Laihia maaseutuyrittäjä Jari Kamunen, Kuortane kananmuna Pasi Pärnänen, Peräseinäjoki liha - Atrian edustaja Esa Kaarto, Vähäkyrö - johtokunnan edustaja Mauno Ylinen, Alahärmä - sikajaosto Tero Ojala, Ilmajoki - siipikarjalihajaosto Atrian edustaja Matti Kangas, Lapua Atrian edustaja Juha Kiviniemi, Jalasjärvi Atrian edustaja Anssi Saunamäki, Ilmajoki Länsi-Kalkkunan edustaja Heikki Asuinmaa, Kortesjärvi hyvinvointi Miia Mannila, Ilmajoki (Karoliina Streefkerk) ympäristö- ja maapoliittinen Jari Laukkonen, Kortesjärvi maaseutunuorten Antti Yli-Hynnilä, Kuortane Alueellinen Riistaneuvosto Timo Kankaanpää, Ilmajoki Sokerijuurikasneuvottelukunta varalla Alasaari Kari, Lapua Kortesmäki Jaakko, Seinäjoki Pohjanmaan alueen Ympäristö- ja maapoliittinen valiokunta Jari Laukkonen, Kortesjärvi 13. Tilintarkastajat - KHT Tatu Huhtala, Ernst&Young Oy - KHT Marja Huhtala, Ernst&Young Oy varalla - Tilintarkastusyhteisö Ernst&Young Oy 14. Toimihenkilöt Yrjö Ojaniemi Ari Perälä Miia Mannila Karoliina Streefkerk Hanna Helander Kaisa Pihlaja Seija Vierula agronomi, toiminnanjohtaja kenttäpäällikkö järjestöagrologi Vanhempainvapaalla järjestöagrologi (Mannilan sijaisena) järjestöagrologi Vanhempainvapaalla järjestöagronomi (Helanderin sijainen) toimistosihteeri

15 2.4. MTK-ETELÄ-POHJANMAAN LIITON JA TUOTTAJAYHDISTYSTEN JÄSENMÄÄRÄT VUODEN 2014 LOPUSSA MTK Jäsenrekisteri Tilalukumäärät Peltoa Tiloja Vastuuhenkilöt Perheen- Muita Jäseniä jäseniä Muutos Yhdistys 0,01-9, , , , , > Metsätilat Yhteensä yhteensä jäseniä henkilöj. yht yht.2014 ed. vuod. ALAHÄRMÄN YHDISTYS ALAJÄRVEN YHDISTYS ALAVUDEN YHDISTYS EVIJÄRVEN YHDISTYS ILMAJOEN YHDISTYS ISOJOEN YHDISTYS ISONKYRÖN YHDISTYS JALASJÄRVEN YHDISTYS JURVAN YHDISTYS KARIJOEN YHDISTYS KAUHAJOEN YHDISTYS KAUHAVAN YHDISTYS KORTESJÄRVEN YHDISTYS KUORTANEEN YHDISTYS KURIKAN YHDISTYS LAIHIAN YHDISTYS LAPPAJÄRVEN YHDISTYS LAPUAN YHDISTYS KRISTIINAN YHDISTYS LEHTIMÄEN YHDISTYS NURMON YHDISTYS PERÄSEINÄJOEN YHDISTYS SEINÄJOEN YHDISTYS SOININ YHDISTYS TEUVAN YHDISTYS TIISTENJOEN YHDISTYS TÖYSÄN YHDISTYS VIMPELIN YHDISTYS VÄHÄNKYRÖN YHDISTYS YLIHÄRMÄN YHDISTYS YLISTARON YHDISTYS ÄHTÄRIN YHDISTYS Yhteensä Puhtaat metsätilat on eritelty omana ryhmänään. Ryhmässä muut henkilöjäsenet on mukana muiden henkilöjäsenten lisäksi yhdistysten kunnia-, opiskelija- ja yhteisöjäsenet. Vuonna 2014 liiton alueella oli tukia hakeneita aktiivitiloja 6934 kpl. 15

16 3. LIITON TOIMINTA LIITON TOIMINTA YLEISTÄ Vuosi 2014 oli liiton 97. toimintavuosi. Kertomusvuoden kuluessa tapahtui paljon sekä maatalouspolitiikassa että muillakin MTK:n jäsenkunnan kannalta keskeisillä sektoreilla. Tärkeitä vuoden 2014 edunvalvonta-asioita olivat erityisesti EU-maatalouspolitiikan uudistukseen, kansallisiin tukiin ja markkinoiden toimintaan liittyneet monet kysymykset. Myös ympäristöön liittyvät edunvalvontakysymykset työllistivät tuottajajärjestöä sen kaikilla tasoilla. EU:n maatalouspolitiikan valmistelu oli kertomusvuonna käynnissä jo viidettä vuotta. EU-tason vaikuttamiseen oman vivahteensa toivat EU-parlamenttivaalit kertomusvuoden keväällä ja EU:n komission vaihtuminen loppuvuodesta. Maataloutta ja viljelijöiden jaksamista kuormittava byrokratia nousi vahvasti koko kertomusvuoden edunvalvontateemaksi. Kertomusvuoden loppupuolella yksi keskeisimmistä edunvalvontakysymyksistä oli Ukrainan kriisiin ja siihen liittyneistä Venäjä-pakotteista ja vastapakotteista seuranneet ongelmat. Yllättäviä paineita kertomusvuoden edunvalvontaan toivat kevään sähköisen tukihaun ongelmat, Mavin ilmoitukset tukien maksuaikataulun siirtymisestä sekä syksyllä tullut pommi pysyvistä nurmista. MTK-Etelä-Pohjanmaa seurasi EU-maatalouspolitiikan toimeenpanon valmistelua tiiviisti ja asiaa käsiteltiin myös tuottajayhdistysten kokouskierroksella ja liiton valiokunnissa. Liitto piti myös yhteyttä sekä kansallisiin että EU-tason päättäjiin asian tiimoilta ja tiedotti maakunnallisia sidosryhmiä valmistelun etenemisestä. Kertomusvuonna liitto oli mukana järjestämässä kahta Seinäjoella järjestettyä MTK:n valtakunnallista edunvalvontatapahtumaa. Syyskuussa Törnävä-salissa järjestettiin Stop byrokratialle -tilaisuus ja marraskuussa Maaseutuviraston edessä mielenilmaus, jossa Mavia vaadittiin maksamaan tuet ajallaan. Molemmat tapahtumat onnistuivat hyvin ja saivat myös paljon valtakunnallista julkisuutta. Tapahtumista tarkemmin hieman jäljempänä. Vuosi 2014 oli MTK:ssa valtakunnallinen Maaseutunuorten teemavuosi, IntoHimon vuosi. Teemavuosi sai nimensä siitä intohimosta, jolla nuoret suhtautuvat työhönsä, ja tavasta tehdä asioita ei puolittain vaan sydämellä. Teemavuoden tavoitteena oli aktivoida nuorten maaseutuyrittäjien verkostoitumista, yhteistoimintaa ja viestintää. Teemavuosi näkyi monenlaisena aktiviteettina myös MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnassa. MTK:n Maaseutunuorten valiokunnan ideoiman teemavuoden aikana nuoret olivat esillä näkyvin tempauksin, kertoivat työstään kuluttajille ja veivät viestiään päätöksentekijöille. Teemavuoden tempauksista mainittakoot mm. vaaleanpunainen Kesäkissa-traktori, joka oli mukana maaseutunuorten tapahtumissa eri puolilla Suomea sekä maaseutunuorten hyväntekeväisyyskalenteri Aito on kaunista. Kertomusvuonna julkaistu vuoden 2015 kalenteri kurkistaa suomalaisten ruuantuottajien maailmaan ja viestii siitä, että ihminen on kauneimmillaan juuri sellaisena kuin hän on. Kalenterin kuvissa maaseutunuoret ahertavat maatilan eri töissä ilman vaatteita. Kalenterin tuotto lahjoitettiin Syömishäiriöliitto SYLI ry:lle syömishäiriöön sairastuneiden ja heidän läheistensä hyväksi tehtävään neuvonta- ja tukityöhön. Stop turhalle byrokratialle -tilaisuus täytti syyskuussa Törnävä-salin ääriään myöten. 16

17 MTK:n organisaatiomuutoksen eli ns. metsäjäsenyyden valmistelu jatkui edelleen kertomusvuonna. Sääntömuutoksen toinen käsittely tapahtui MTK:n valtuuskunnan kevätkokouksessa Organisaatiouudistuksen taustalla ovat MTK:n vuoden 2012 liittokokouksen linjaukset ja metsähoitoyhdistyksiä koskevan lainsäädännön muuttuminen. Kertomusvuoden kuluessa metsänhoitoyhdistykset käsittelivät omissa kokouksissaan liittymistä MTK:n (keskusliiton) jäseneksi. Metsänomistajaliitot vastaavasti lakkautettiin vuoden 2014 lopussa. MTK:n valtuuskunnan syyskokouksessa marraskuussa 2014 MTK:n jäseneksi hyväksyttiin 80 metsänhoitoyhdistystä. Osana organisaatiomuutosta tuottajaliitot ja metsänhoitoyhdistykset valmistelivat tiiviimpää yhteistyötä myös alueellisella tasolla. Etelä-Pohjanmaalla kertomusvuonna aloitti MTK-EP:n metsävaliokunta, johon nimettiin edustajat liiton johtokunnasta ja alueen metsänhoitoyhdistyksistä. Kertomusvuosi 2014 oli edunvalvonnan näkökulmasta erittäin vilkas. Seuraavissa kohdissa kuvataan hieman tarkemmin kertomusvuoden aikana esillä olleita edunvalvontakysymyksiä ja selvitetään niiden taustoja. Painopiste tältä osin on kertomusvuoden maatalouspolitiikan pääkysymyksissä. Tuottajaliiton toimintaa, mm. kokouksia, lausuntoja ja muita aktiviteetteja edunvalvontatyössä ja järjestötyössä selvitetään tarkemmin vuosikertomuksen kohdissa Liitto esittää parhaat kiitokset kaikille järjestön jäsenille ja viljelijöiden hyväksi työtä tehneille luottamushenkilöille. CAP-uudistuksen eteneminen Viidettä vuotta valmistelussa ollut EU:n maatalouspolitiikan uudistus eteni kertomusvuonna toimeenpanovaiheeseen. CAP:n perusasetukset oli hyväksytty Euroopan parlamentissa ja neuvostossa jo vuoden 2013 lopussa. MTK-Etelä-Pohjanmaa muistutti tuolloin, että uudistuksen vaikutuksia suomalaiselle ja eteläpohjalaiselle maataloudelle voidaan arvioida vasta kun lopulliset asetustekstit, komission toimeenpanosäädökset ja niiden pohjalta laaditut kansalliset säädökset ovat käytettävissä. Voimaan uudistus tulee kevään 2015 aikana. EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%) Nuorten viljelijöiden tuki (1%) Tilatuki (noin 90%) tasaosa ja lisäosat Viherryttämistuki (30%) Tuotantosidonnaiset tuet (noin 10%) Perustuki (49-51%) tasatuki ja lisäosat Yllä: Kuvio EU:n suorien tukien (CAP-tukien) uudesta rakenteesta Komissio antoi CAP:in neljään perusasetukseen liittyvät toimeenpanoasetukset kertomusvuoden maaliskuussa. Kävi niin kuin pelättiin, eli komissio yritti ottaa revanssia ja esitti monissa yksityiskohdissa merkittäviä kiristyksiä perusasetuksiin verrattuna. Esitykset aiheuttivat voimakkaita reaktioita niin neuvostossa, Euroopan parlamentissa kuin eurooppalaisten viljelijöiden keskuudessakin. Komissio joutuikin muuttamaan esityksiään, ennen kuin parlamentti hyväksyi paketin huhtikuussa. Komissio myös sitoutui tarkastelemaan uudestaan viherryttämiseen liittyviä yksityiskohtia myöhemmin, kun uudesta järjestelmästä on saatu kokemuksia. Maaseutuohjelman valmistelu Suomessa uudistuksen toimeenpanoa valmisteltiin koko kertomusvuoden ajan. Tärkeänä osana uudistusta oli CAP:n suorien tukien ja kansallisten tukien lisäksi uuden maaseutuohjelman valmistelu. Maaseutuohjelmassa määritetään luonnonhaittakorvauksen ja ympäristökorvausjärjestelmän keskeinen sisältö. Maaseutuohjelman ( Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ) ensimmäinen luonnos julkaistiin jo vuoden 2013 kesällä. Seuraava versio valmistui vuoden vaihteessa MTK-Etelä-Pohjanmaa antoi lausuntonsa ohjelmasta jo kesän 2013 versiosta. Lausuntojen lisäksi liitto on pyrkinyt vaikuttamaan ohjelman valmisteluun ja sisältöön mm. informoimalla alueen kansanedustajia ohjelman ongelmakohdista. Maaseutuohjelman laatimisessa erityiseksi ongelmaksi nousi uuden ympäristökorvausjärjestelmän sisältö. Valmistelussa käytiin tiukat neuvottelut sekä hallituksen ja tuottajien välillä että hallinnon sisällä MMM:n ja YM:n välillä. Vaikeita kysymyksiä olivat mm. eri ympäristötoimenpiteiden kohdentamisalueiden määrittely. Maaseutuohjelmaa koskeva esitys hyväksyttin valtioneuvostossa kertomusvuoden huhtikuussa ja lähetettiin edelleen EU:n komission käsittelyyn. Kertomusvuoden kesällä komissio lähetti Suomen hallitukselle ohjelmaesitystä koskevan lisäselvityspyynnön, johon sisältyi runsaasti kysymyksiä ja lisäselvityspyyntöjä. Monia perusasioita, kuten esimerkiksi Suomen esityksiä LFA:sta komissiossa ei kyseenalaistettu. Suurimmat näkemyserot ohjelmaesityksessä liittyivät ympäristötoimenpiteen perustason määrittelyyn ja lopulta Suomi joutui tekemään ohjelmaesitykseen muutamia muutoksia. Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 12. joulukuuta ja sen toteutus käynnistyy alkuvuoden 2015 aikana. Ohjelman kautta tuleva julkinen rahoitus on vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella yhteensä 8,265 miljardia euroa, josta osa on kansallista rahoitusta ja osa EU:n maaseuturahastosta. Ympäristökorvausohjelman rakenne Vähimmäisvaatimukset Ravinnetaulukot typpi/fosfori (valvontaotanta 1 %) Kasvinsuojeluaineiden käyttötutkinto Kasvinsuojeluruiskun testaus Tilakohtainen toimenpide 1 koulutuspäivä/tentti 3 m suojakaistat Viljelykiertosuunnitelma Viljavuustutkimus Viljelysuunnitelma Lohkokirjanpito Peltomaan laatutesti peruslohkoittain Muuta LHP+monimuotoisuuspellot AB max 20 % C max 15 % Sitoumus Ympäristökorvaukset ja perustason vaatimukset Peltoluonnon Valumavesien hallinta - säätösalaojitus 70 e/ha monimuotoisuus - säätökastelu/kierrätys 250 e/ha - viherlannoitusnurmi 54 e/ha - kerääjäkasvi 100 e/ha Lietelannan sijoittaminen Ympäristönhoitonurmet - saneerauskasvi 300 e/ha - suojavyöhyke 500/450 e/ha peltoon 40 e/ha - monimuot.pellot 300 e/ha - moniv. ympäristönurmet 50 e/ha - luonnonhoitopelto 120/100 e/ha Puutarhakasvien Ravinteiden ja orgaanis- Talviaik. kasvipeitteisyys ten aineiden kierrättä- - kohdentamisalue 4/18/36/54 e/ha vaihtoehtoinen - muu maa 4/9/11 e/ha kasvinsuojelu minen 40 e/ha Org. kate puutarhakasvit - Ryhmä e/ha - Ryhmä e/ha ja siemenperuna 300/500 e/ha Tilakohtainen toimenpide 54/200 e/ha (edellytys lohkokoht. toimenpiteiden valinnalle) Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset (ei korvauksen perusteena) Perustaso mm. täydentävät ehdot ja maatalousmaan säilyttäminen Geenipankkisäilytys: Alkuperäislajikkeet Varmuuskokoelmat Alkuperäisrodut Kosteikkojen hoito 450 e/ha Maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito 600/450 e/ha Kurki-, hanhi- ja joutsenpellot 600 e/ha Alkuperäisrotujen kasvatus 530/300 e/ey * Punaisella tekstillä olevien lohkokohtaisten toimenpiteiden osalta maksetaan vai ko. toimenpiteen korvaus, mustalla tekstillä olevia toimenpiteitä voi olla useita samalla lohkolla. Yllä: Kuvio uuden ympäristökorvausohjelman rakenteesta Sopimus 17

18 3. LIITON TOIMINTA 2014 Etelä-Suomen kansallisen tuen jatko Poliittinen ratkaisu Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkosta saatiin maatalouskomissaari Cialoksen ja ministeri Koskisen neuvotteluissa jo vuoden 2013 marraskuussa. Komission lopullinen hyväksyntä ratkaisulle saatiin helmikuussa Tiivistettynä ratkaisussa oli kaksi elementtiä: osa entisistä 141-tukikohteista saa tukea jatkossa CAP:n tuotantoon sidottujen tukien kautta ja osa (yksimahaiset ja puutarhatalous) saa tukea CAP:n siirtymäkauden asetukseen (ns. artikla 149a) perustuen. Ratkaisu ei siten enää ollut varsinaisesti liittymissopimuksen 141-artiklaan perustuva, vaikka kyseinen liittymissopimuksen artikla on edelleen olemassa. Koska koko EU-tukijärjestelmän uudistus lykkäytyi vuodella, myös kansallisen tuen ratkaisussa varsinaiset muutokset tulevat voimaan vasta vuonna 2015 ja kertomusvuosi 2014 mentiin vielä samalla tukirakenteella ja rahoituksella kuin vuonna Lisäksi ratkaisun yhteydessä komission kanssa sovittiin myös eräistä maatalouden investointitukea koskevista muutoksista. Nämä koskivat tuotantorakennusten peruskorjausten helpottamista ja usean viljelijän yhteishankkeen korotettuja investointitukia, nuorten aloitustuen parantamista sekä luopumistukijärjestelmän ulottamista vuoden 2018 loppuun saakka. Pohjoisen tuen järjestelmä Uuden tukijärjestelmän rakentaminen ja Etelä-Suomen tukien kohtalo vaikuttivat myös pohjoiseen tukeen. Suomi esitti maaliskuussa komissiolle pohjoisen tuen muuttamista. Muutosesityksestä käytiin neuvotteluja valtion ja tuottajajärjestöjen välillä, mutta yhteistä näkemystä ei löytynyt. Näin valtioneuvosto teki lain edellyttämän määräajan jälkeen yksipuolisen esityksen komissiolle. Erimielisyys koski pohjoisen tuen yläikärajan ja eläkerajausten yhtenäistämistä luonnonhaittakorvauksen kanssa. Suomi esitti pohjoisen tuen maksuvaltuuteen korotusta (komission tekemien leikkausten verran) ja korotuksen kohdentamista märehtijäryhmän tukiin. Maatalouden tukiin useina vuosina tehtyjen kansallisten määrärahaleikkausten vuoksi EU:n sallima maksuvaltuus ei varsinaisesti rajoittanut pohjoisen tuen käyttöä, mutta tuotekohtaisesti haluttiin lisää joustavuutta. Samalla tehtiin teknisiä muutoksia eläinyksiköiden määräytymisperusteisiin ja maidon määräseurannan ajanjaksoon. Muita yksityiskohtia olivat muutokset porotalouden petovahinkojen korvaamistavassa ja nuorten viljelijöiden tukijärjestelmässä. Tuotantoon sidottujen tukien kohdentaminen Kertomusvuoden keväällä valtio ja tuottajajärjestöt kävivät neuvotteluita siitä, miten CAP:n tuotantoon sidottu tuki kohdennetaan eri tuotteiden välille. Samalla neuvoteltiin muista CAP-uudistuksen toimeenpanokysymyksistä. Neuvotteluissa saatiin yksimielisyys toukokuussa ja valtioneuvosto teki päätöksen komissiolle ilmoitettavista EU:n suorien tukien linjauksista. EU:n kokonaan rahoittamia suoria tukia vuosina ovat perustuki, viherryttämistuki, nuorten viljelijöiden tuki ja tuotantosidonnaiset tuet. Tuotantoon sidottuja tukia koskevat osat ratkaisua perustuivat jo edellisvuonna komission kanssa neuvoteltuun Etelä- Suomen kansallista tukea ( 141-neuvottelut ) koskeneeseen kokonaispakettiin. Tuotantosidonnaiset tuet (milj. eur) % M Lypsylehmät AB 30,60 % Naudanlihantuotanto yht. 53,70 % 56,15 54, ,3 48,6 46,7 Lampaat ja vuohet yht. 2,70 % 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 2,8 Valkuaiskasvit 6,00 % 6,3 6,3 6,3 6 5,7 5,5 Ruis 1,44 % 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 Sokerijuurikas 0,96 % 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 Tärkkelysperuna 3,50 % 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 3,7 Vihannekset AB 1,10 % 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 100 % 104,65 102,55 100,5 98,5 96,5 94,4 Osuus suorista tuista 20,00 % 19,60 % 19,20 % 18,80 % 18,40 % 18,00 % Yllä: Osana CAP-tukea maksettavat tuet, eli tuotantosidonnaiset tuet vuosin a artiklan mukainen päätös Märehtijät 22,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Siat ja siipikarja 16,00 Enimmäismäärä 16,00 14,50 milj. 13,00 e 11,50 9,00 6,50 Puutarhatalous 13,66 13,20 12,74 12,28 11,82 11,36 10,90 Peltoalaperusteiset tuet 10,55 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kotieläintilojen ha-tuki 9,69 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Tuki eräille viljelykasveille 0,86 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 62,93 29,20 27,24 25,28 23,32 20,36 17,40 Märehtijöiden ja tärkkelysperunen sekä avomaanvihannesten tukimäärät maksetaan osana EU:n suoria Tukia vuodesta 2015 alkaen. Alla: CAP:n siirtymäkauden asetusten, ns. artiklan 149a (lopullisessa asetuksessa art. 214a) perusteella maksettava tuki. Byrokratia EU:n maatalouspolitiikka on tuonut mukanaan erittäin raskaan byrokratian. Vaikka byrokratiasta on EU:ssa keskusteltu jo hyvin pitkään, EU:n maatalouspolitiikan uudistuksessa byrokratiaan ei saatu helpotuksia vaan pikemminkin päinvastoin. Viherryttäminen ym. merkitsivät järjestelmän monimutkaistumista edelleenkin. Uudistusta valmisteltaessa onnistuttiin tosin estämään monia mm. komission tekemiä byrokratiaa lisääviä esityksiä. Myös kotimaisessa valmistelussa onnistuttiin korjaamaan monia erityisesti ympäristöhallinnon tekemiä käytännölle vieraita esityksiä. Kertomusvuonna tuli selvästi esille, että uudet tukimuodot, niiden valvonta ja vanhoihin tukijärjestelmiin tehtävät muutokset lisäävät hallinnollista työtä ja kustannuksia niin tiloilla kuin hallinnossakin. EU:n maatalouspoliittisessa järjestelmässä maataloustuotteiden hinta on painettu käytännössä alle tuotantokustannusten, minkä vuoksi tuet ovat välttämättömiä. Tukien saamisen ehtona viljelijöiltä edellytetään monia erilaisia tuotantoon, turvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyviä toimenpiteitä. Viljelijältä edellytetään näihin liittyen paljon paperitöitä; muistiinpanoja, ilmoituksia ja raportointia viranomaisille. Näitä kaikkia monimutkaisia ja osin käytännöllekin vieraita määräyksiä valvotaan 18

19 ja havaituista puutteista viljelijää sanktioidaan, mikä voi tarkoittaa suuria taloudellisia menetyksiä. Sähköisen tukihaun ongelmat Suomessa EU-tukien hallintoa on pyritty tekemään viljelijöiden kannalta toimivammaksi kehittämällä sähköistä palvelua. Kertomusvuoden keväällä sähköisen tukihaun järjestelmä aiheutti kuitenkin ikävän yllätyksen. Sähköisten palvelujen uudistaminen venyi odotettua pidempään ja Vipu-palvelu käynnistyi vasta Tuki-ilmoitusten tekemiseen jäi siten aivan liian vähän aikaa. Järjestelmä ruuhkautui ja lopulta petti tukihaun viimeisinä päivinä. Järjestelmästä ei toisin ajoin pystynyt edes tulostamaan lomakkeita vaihtoehtoista paperihakua varten. MTK ja tuottajaliitot olivat aktiivisia asiassa ja vaativat hallintoa pidentämään hakuaikaa. Lopulta ministeriö ja Mavi taipuivat tuottajien vaatimuksiin ja hakuaikaa jatkettiin saakka. Päätös asiasta saatiin kuitenkin aivan liian myöhän eli vasta Hallinto pahoitteli epäonnistumistaan asiassa. Stop turhalle byrokratialle Viljelijäkuuleminen Seinäjoella MTK järjesti Seinäjoella maatalouden byrokratiaa käsittelevän tilaisuuden. Tilaisuuteen kutsuttiin maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo ja suuri joukko muita päättäjiä ja virkamiehiä keskustelemaan viljelijöiden kanssa maatiloja näännyttävästä byrokratiasta. MTK-EP aktivoi omia jäseniään osallistumaan tilaisuuteen ja huolimatta vielä kesken olleesta sadonkorjuusta sali saatiin täyteen osallistujia. Paikalla oli yli 500 viljelijää eri puolilta Suomea. Tilaisuuden ohjelma koostui erilaisista viljelijäpuheenvuoroista. Aiheina olivat mm. laajat raportointi- ja kirjaamisvaatimukset, sääntöjen joustamattomuus käytännön elämässä, uusien innovaatioiden kuristuminen byrokratian puristuksessa sekä monet ympäristölupaprosessin ongelmat. Keskustelu yltyi paikoin jopa kiihkeäksi käsiteltäessä esimerkiksi inhimillisten virheiden ymmärtämistä tukivalvonnoissa. Myös tarkastajien asiantuntemukseen ja ammattitaitoon toivottiin enemmän panostusta. Tilaisuudessa saatiin viranomaisilta konkreettisia ratkaisulupauksia osaan ongelmista. Esimerkiksi peltolohkojen digitoinnista johtuviin jatkuviin pinta-alojen muutoksiin tullaan ministeri Orpon mukaan puuttumaan. Ympäristöministeriön Pokka lupaili joustoja lannanlevityskauden tiukkoihin päivämääriin, mikäli sääolosuhteet ovat haasteelliset. Maaseutuviraston Tenhola puolestaan vakuutti, että tulevan ohjelmakauden aikana päästään eroon alle 100 euron suuruisten tukien takaisinperinnästä. Tilaisuuden päätteeksi MTK julkisti viljelijöiden päättäjille laatiman kuusikohtaisen huoneentaulun: viljelijän oikeudet. Viljelijän oikeudet 1. Meillä on oikeus tehdä työtämme ilman jatkuvaa byrokratian aiheuttamaa pelkoa ja epävarmuutta. 2. Meillä on oikeus luottaa siihen, että virkamiesten päätökset ovat oikeita. 3. Meillä on oikeus yhdenvertaisuuteen, säädösten tulkinnat pitää olla kaikille samat. 4. Meillä on oikeus saada lupahakemuksillemme nopea käsittely ja tieto päätösten ja maksatusten aikatauluista sekä tukimaksut maksuun viipymättä. 5. Meillä on oikeus edellyttää, että tieto kulkee viranomaisten välillä eikä samoja tietoja kysytä toistuvasti. 6. Meillä on oikeus reiluun kohteluun ja oikeus korjata virheemme. Seuraamusten pitää olla ymmärrettäviä ja oikeassa mittasuhteessa rikkeen vakavuuteen nähden. Tukien maksuaikataulu ja mielenilmaus Seinäjoella Kertomusvuoden lokakuussa Maaseutuvirasto (Mavi) ilmoitti tiedotteessan, että tukien maksuaikatauluihin on tulossa suuria myöhennyksiä vuosina Mavin tiedotteessa todettiin, että uusien maksuaikataulujen syynä ovat etenkin EU:n maatalous- ja maaseutupolitiikan uudistuksesta johtuvat muutokset tukien toimeenpanoon sekä samanaikaiset hallinnon resursseihin kaavaillut vähennykset. Viljelijät ja MTK tyrmistyivät Mavin ilmoituksesta. MTK vaati, että Maaseutuvirasto peruu esityksensä ja pitäytyy entisessä tukien maksatusaikataulussa. MTK:n tiedotteessa todettiin mm: Kaavailut maksatusten myöhentämisestä tukivalvonnan säästösyihin vedoten osoittavat, että virastolta on kadonnut tuntuma maataloutemme nykytilanteesta. Jos Mavi:n esitys toteutetaan, on usealla maatilalla ensi vuonna edessään kassakriisi. MTK:n vaatimusten vauhdittamiseksi MTK-Etelä-Pohjanmaa järjesti MTK:n ja SLC:n kanssa Seinäjoelle mielenilmauksen, joka pidettiin Seinäjoella Maaseutuviraston edessä Ministeri Orpo saapui kyseisenä päivänä neuvottelemaan tukien maksuaikatauluista Mavin johdon kanssa. Mielenilmauksessaan viljelijät vaativat Mavia ja ministeriä korjaamaan esitetyt viivästykset tukien maksuaikatauluihin. Mielenilmaukseen kokoontui useita satoja viljelijöitä ympäri Suomen. Ensimmäiset viljelijät saapuivat mielenilmaukseen jo hyvissä ajoin ennen aamuyhdeksää. MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi viritti viljelijöitä oikeaan tunnelmaan ja viljelijäjoukosta irtosikin hyvin kovaäänisiä iskulauseita. Ministeri Petteri Orpon saapuessa paikalle viljelijät vastaanottivat hänet iskulausein ja huudoin, joissa viesti oli selvä: tuet ajallaan. Mavin eteen tuodun traktorikärryn lavalla nuoret maatalousyrittäjät, maidontuottaja Jenna Syrjälä Ähtäristä ja sianlihan tuottaja Janne Autio Kortesjärveltä, esittivät ministerille tuottajajärjestöjen vetoomuksen. Trak- 19

20 3. LIITON TOIMINTA 2014 Jenna Syrjälä ja Janne Autio luovuttivat viljelijöiden vetoomuksen ministeri Orpolle marraskuisessa tukimielenilmauksessa. torilavalla juontajana ja puheenvuorojen jakana toimi Anssi Orrenmaa. Suomi kuului niiden maiden joukkoon, jossa vaikutukset olivat suurimmat. Ministerin siirryttyä neuvottelemaan Mavin ylijohtaja Leena Tenholan kanssa, tuottajat nauttivat hernekeittoa ja kahvia viraston edustalla. Maittavaa mielenilmaisukeittoa kului yli 500 annosta. Väliajalla lavalla kuultiin myös tuottajajärjestöjen ja tuottajien puheenvuoroja ja väliin myös kannustushuutoja. Joukko viljelijöitä laski Mavin lipun puolitankoon ja MTK:n lippu nostettiin salkoon. Tuottajat eivät saapuneet paikalle turhaan. Neuvottelujen päätteeksi ministeri ja Mavin ylijohtaja astelivat lavalle kertomaan neuvottelujen tuloksista. Ministeri Orpo ilmoitti, että vuodesta 2015 vuodelle 2016 siirtyvien tukien määrä pienee puoleen esitetystä eli miljoonasta eurosta 200 miljoonaan euroon. Tuenhakijoiden kannalta on merkittävää, että luonnonhaittakorvauksen noin 440 miljoonan euron ennakko-osuus voidaan maksaa tukihakuvuonna. Luonnonhaittakorvauksen kotieläinkorotus taas jää maksettavaksi hakuvuotta seuraavassa kesäkuussa. Kesäkuussa maksetaan myös ympäristökorvauksen ja luonnonmukaisen tuotannon toiset erät. Venäjä-pakotteet ja kriisituet Kertomusvuoden alkupuolella alkanut Ukrainan kriisi vaikutti erittäin paljon Euroopan maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen. Ukrainan tapahtumien seurauksena EU:n jäsenmaat päättivät keväällä ja kesällä erilaisista Venäjään kodistuvista pakotteista, joihin Venäjä vastasi vastapakotteilla. Venäjä asetti 7. elokuuta tuontikielon EU:n, USA:n ja eräiden muiden maiden maataloustuotteille. Useiden miljardien eurojen arvoisen Venäjän viennin äkillinen loppuminen oli todellinen pommi EU:n maatalousmarkkinoille. Tuontikiellon vaikutukset kohdistuvat jäsenmaihin hyvin eri tavalla. EU reagoi syntyneisiin markkinaongelmiin varsin nopeasti ja ensimmäinen tukipaketti suunnattiin hedelmille ja vihanneksille. Tämän lisäksi käynnistettiin muitakin markkinatoimia. Heti alusta saakka MTK ja Suomen hallitus viestittivät komissiolle, että EU:n toimia on kohdennettava kriisistä eniten kärsineille alueille ja sektoreille. Käytännössä esitys tarkoitti Suomen ja Baltian maiden maitoalaa, jotka olivat suurimmat viejät Venäjälle. MTK korosti kuitenkin koko ajan, että kompensaatiotoimia on kohdistettava myös muille tuontikiellosta kärsiville sektoreille. Aluksi näytti siltä, että EU:ssa pystyttäisiin tekemään Suomen kannalta myönteisiä päätöksiä. MTK teki asiassa aktiivisesti töitä koko syksyn ajan. MTK:n johto ja Brysselin toimiston edustajat tapasivat asian vuoksi useaan kertaan komission virkamiehiä ja komissaarin kabinetin jäseniä. Komissaari Cialos vieraili Suomessa ja suhtautui hyvin myönteisesti kompensaatioihin. Hyvin edennyt kompensaatiopaketti joutui vastatuuleen komission sisällä lokakuun puolivälissä, kun komissio teki EU:n vuoden 2015 budjettiin liittyvän esityksen. Osoittautui, että EU:n päätöksenteossa prosessista tuli erittäin vaikea ja tilanteet vaihtuivat miltei päivittäin. Monien vaiheiden jälkeen kompensaatiotoimiin löytyi lopulta erillistä rahoitusta. Loppuvaiheessa oli vielä epäselvyyttä, onko maidon hinta Suomessa laskenut riittävästi. Suomen kannalta summa kutistui miltei olemattomiin ja oli lopulta 10,7 miljoonaa euroa. EU-kriisituen maksatukset maidolle siirtyivät keväälle MTK vaati Suomen hallitusta perumaan maataloutta koskevat tukileikkaukset maatalouden vaikean kannattavuustilanteen vuoksi. Maataloudelta leikattuja tukia 20

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen

Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Katsaus siipikarjatuotannon talouteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 27. 3.2014 Tuotantomäärät ja ennusteet vuoteen 2020 Tuottaja- ja

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 21.10.2011 Työnro. 221100084 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä.0.0 Työnro. 000 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö

Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Ympäristökorvausjärjestelmä mitä uutta tuo tulevalle kasvukaudelle? Minna Kolari Hämeen ELY-keskus maaseutuyksikkö Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Mikä muuttuu? Tukijärjestelmien uudistamisen yhteydessä

Lisätiedot

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014

CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus. Marraskuu 2014 CAP-uudistuksentoimeenpano Tilannekatsaus Marraskuu 2014 1 Neuvottelut komission kanssa käynnissä Suoria tukiakoskevat Suomen linjaukset toimitettiin komissiolle heinäkuun lopussa. Komission kanssa käyty

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat

Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat Tukisarka2015 koulutukset Nautatilat 9.4.2015 Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545 530 524 524

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Kylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu

Kylvöaikomukset 2010. Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010. Petri Pethman Työnro. 77723. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. ISO 9001 -sertifioitu ISO 9001 -sertifioitu Kylvöaikomukset 2010 Vilja-alan yhteistyöryhmä 1.2.2010 Petri Pethman Työnro. 77723 Johdanto Tutkimus on jatkoa vilja-alan yhteistyöryhmän aiempina vuosina Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet

12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet 12. Maa- ja puutarhatalouden tulotuet ja EU:n yhteisen maatalouspolitiikan liitännäistoimenpiteet S e l v i t y s o s a : Luvun nimike on muutettu. Pääasiassa epäedullisista luonnonoloista johtuen maatalouden

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 25.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=554 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky Timo Karhula MTT Taloustutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina ja käytössä oleva maatalousmaa Kumina

Lisätiedot

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu

Luomu EU:ssa ja Suomessa. Päivi Rönni Pro Luomu Luomu EU:ssa ja Suomessa Päivi Rönni Pro Luomu Luomulainsäädäntö ja toimeenpano EU:n luomuasetus Eurooppa 2020-strategia, luomutoimintasuunnitelma (action plan) Kansallinen toimeenpanoasetus Mm. valvonnan

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2012 Puukauppa metsäkeskuksittain 2011 14.2.2012 Martti Aarne Pekka Ollonqvist Vuoden 2011 reaalinen kantohintataso 5 prosenttia

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015. Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Eu-tukien muutoksia marjatiloille 2015 Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria Korvauskelpoiset alat 2015 Lohkot, jotka tukikelpoisia v. 2014 Tukikelpoisuuden menettäneet lohkot (maksettu ymp.tuki

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila

Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous Minna-Mari Kaila Ajankohtaiskatsaus MTK Pirkanmaan syyskokous 13.12.2012 Minna-Mari Kaila 13.12.2012 Työntäyteinen vuosi edessä ja takana EU:n maatalous-, maaseutu- ja aluepolitiikat uudistetaan. Politiikan sisällöstä

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin.

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Materiaali perustuu julkaisuhetkellä käytettävissä oleviin tietoihin. 26.4.2016 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta.

Puun ostot ja hinnat huhtikuu Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa. Päivitetyt tiedot metsätilaston taskujulkaisusta. Puun ostot ja hinnat huhtikuu 2000 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 24.5.2000 529 Kantohintojen nousu pysähtyi huhtikuussa Puukaupan tahti on hiljenemässä kesää kohti mentäessä. Huhtikuussa metsäteollisuus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Kaikki oikein mitä ilmoitat MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Hakuprosessin top 7 Ympäristökorvaus Tukioikeuden hallinnointi Pysyvät nurmet Vipupalvelu Vipuneuvoja Lohkokohtainen kirjanpito Valvonta

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

SML:N POHJANMAAN PIIRIN PM-KILPAILUT ÄHTÄRISSÄ

SML:N POHJANMAAN PIIRIN PM-KILPAILUT ÄHTÄRISSÄ SML: POHJAMAA PIIRI PM-KILPAILUT ÄHTÄRISSÄ 19.7.2015 TULOKSET METSÄSTYSLUODIKKO Alkuk. Loppuk. Yhteensä 1. Raja Tiia Jalasjärvi 80 73 153 1. Rauma Sami VS-VA 94 90 184 2. Seppälä Lauri Orismala 92 86 178

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Suomen Siipikarjaliiton seminaari Minna-Mari Kaila 25.3.2015 Kevät 2015 tukijärjestelmät muuttuvat, ehdot lisääntyvät EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien nurmien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS

Satoennuste Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy TNS Satoennuste 0 Petri Pethman 0.0.0 00 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=0 Kokonaisvastaajanäyte 00 vastaajaa vastausprosentti oli noin 0, jota voidaan pitää erittäin

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ Maatilan ympäristösuunnitelma Ohje neuvojalle 1. Johdanto Tässä maatilojen neuvontajärjestelmän ympäristösuunnitelmaohjeistuksessa on esitetty tiivistetyssä muodossa ohjeita

Lisätiedot

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat

Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Nimellisesti kantohinnat Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2001 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne 6.2.2002 610 Reaalinen kantohintataso laski 3,3 prosenttia vuonna 2001 Reaalinen kantohintaso oli viime vuonna 3,3 prosenttia

Lisätiedot

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva

Joensuu 18.11.2013. Raisioagro Oy Jari Eeva Joensuu 18.11.2013 Raisioagro Oy Jari Eeva 1 Raisioagro juuret Suomessa 75 vuotta 2014 Rehut, viljakauppa, rehuvalkuainen, kasviöljyt, tuotantopanokset (lannoitteet, polttoöljyt, siemenet, kasvinsuojeluaineet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Ympäristökorvaus Tulevat muutokset Luonnos 7.1.2016

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016

Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Maaseutuohjelman toteutuminen Varsinais-Suomessa 2014-2016 Seurantakomitean kokous 23.5.2016 Turku Varsinais-Suomen ELY-keskus, yksikönpäällikkö Risto Skyttä 25.5.2016 1 Kehittämishankkeet (MAKE) VARELY

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/2006

Osavuosikatsaus II/2006 Osavuosikatsaus II/2006 25.7.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Toisen neljänneksen

Lisätiedot

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

maaliskuun ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 20.4.1998 431 Maaliskuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Yrityskohtaisten puukauppasopimusten odottelu näkyi maaliskuun

Lisätiedot

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke

Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät. Kohti Tulevaa hanke Kannattavuus ja tulevaisuuden näkymät Kohti Tulevaa hanke Kotieläin- ja pinta-alatukien/korvausten muutos 2013-2020 Rahoitus Tukityyppi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Muutos 2013-2015 EU CAP 545

Lisätiedot

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015

Maitotilojen talous vuonna 2014. Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Maitotilojen talous vuonna 2014 Ari Enroth ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Taloustietopankin maitotilojen lehmämäärä vuosina 2006-2014 60 Lehmämäärä, lehmiä/tila 50 40 30 Lehmämäärä, lehmiä/tila 20

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012

Q1-Q4 2013 Q4 2013 Q4 2012 Atria Oyj Tilinpäätös 1.1. 31.12. Toimitusjohtaja Juha Gröhn Atria-konserni Katsaus 1.1.-31.12. Milj. *Kertaluonteiset erät, jotka sisältyvät raportoituun liikevoittoon Q1- Q1- Liikevaihto 360,6 360,6

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet. 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet 31.8.2011 Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö Mitä on maatalouden ympäristötuki? Maatalouden ympäristötuki ohjelmakaudella 2007-2013 Maatalouden ympäristötuki

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT

MAPTEN. Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla. Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009. MTT ja VATT MAPTEN Politiikkamuutosten vaikutusanalyysit taloudellisilla malleilla Tulevaisuusfoorumi 12.11.2009 Jyrki Niemi, Ellen Huan-Niemi & Janne Niemi MTT ja VATT Politiikkavaikutuksia tarkastellaan tutkimuksessa

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot