Diabeetikoiden silmänpohjien kuvaaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Selvitys MediMaker-ohjelmiston käytön nykytilasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Diabeetikoiden silmänpohjien kuvaaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Selvitys MediMaker-ohjelmiston käytön nykytilasta"

Transkriptio

1 Diabeetikoiden silmänpohjien kuvaaminen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä Selvitys MediMaker-ohjelmiston käytön nykytilasta Versio 1.1 Päivi Röppänen Tuula Tuomainen Savonia-ammattikorkeakoulu, Savonia Business ZipIT-ojo -hanke

2 Sisällys 1 Johdanto Taustaa diabeteksesta Diabeetikoiden silmänpohjien seuranta MediMaker-ohjelmiston käytön nykytila Ohjelmiston käyttö Ohjelmiston kehittämistarpeet Diabeetikoiden silmänpohjien kuvaaminen Kuvausten organisointi Kuvausprosessi Kutsuminen Kuvaaminen Kuvien tulkitseminen Jatkotoimenpiteet Prosessin toimivuus Silmänpohjakuvien arkistointi Yhteenveto Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus Nilsiän terveyskeskus Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymä Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä Varkauden terveyskeskus ja sairaala Liitteet Liite 1: Teemahaastattelurunko Versiohistoria Versio: Pvm: Laatijat: Jakelu: Muutokset: TT Pohja PR Luku 1 (muokkaukset ja lisäykset TT:n pohjaan), runkoa lukuihin 2, 3 ja PR Muokattu lukua PR Muokattu lukua PR Lisäyksiä lukuun TT Lisäyksiä ja muokkausta lukuun PR, TT Haastatteluihin osallistuneet Lisäyksiä Pielaveden haastattelun pohjalta sekä kuvat lukuun PR, TT Luku PR, TT Viimeistely PR, TT Varkaus Kieliasun korjauksia, lisäyksiä Varkauden haastattelun pohjalta 2

3 1 Johdanto Tässä selvityksessä kuvataan diabeetikoiden silmänpohjakuvauksien järjestämiseen liittyviä prosesseja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella sekä kuvantamisessa ja kuvien arkistoinnissa käytettävän MediMaker-ohjelmiston käytön nykytilaa. Tavoitteena on tuoda näkyväksi erityisesti perusterveydenhuollossa tapahtuva osuus silmänpohjakuvantamisprosessissa, miten MediMakerohjelmisto siihen kytkeytyy ja miten ohjelmistoa käytetään käytännön työssä. Selvitystyön taustalla on pyrkimys rakentaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle keskitetty alueellinen silmänpohjakuva- ja lausuntoarkisto, jota on suunniteltu jo useamman vuoden ajan. Selvitystä varten tehtiin maalis-toukokuussa 2006 teemahaastatteluja Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa, Nilsiän terveyskeskuksessa, Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymässä, Siilinjärven ja Maaningan sekä Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymissä. Lokakuussa 2006 selvitystä täydennettiin vielä haastattelemalla kolme henkilöä Varkauden terveyskeskuksesta ja sairaalasta. Teemahaastatteluihin osallistui yhteensä 12 henkilöä, joista osa käyttää MediMaker-ohjelmistoa työssään esim. diabeetikoiden silmänpohjien kuvaamiseen tai kuvien katseluun ja osa on organisaationsa tietotekniikan asiantuntijoita. Haastattelujen lisäksi tutustuttiin kahdessa terveyskeskuksessa MediMaker-ohjelmistoon ja sen käyttöön. Selvitys on tehty osana ZipIT-tutkimushanketta 1, joka on kolmivuotinen, syksyllä 2004 käynnistynyt tutkimushanke. Hankkeen toteuttavat Kuopion yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ja sitä rahoittavat Tekes, Työsuojelurahasto sekä joukko terveydenhuoltoalan yrityksiä. Lisäksi mukana on terveydenhuollon organisaatioita, mm. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri ja Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus. ZipIT-hankkeen tavoitteena on tuottaa toimintamalli terveydenhuollon toiminnan ja tietojärjestelmien rinnakkain kehittämiseen ja kaventaa näin kuilua työtoiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen välillä. Teoreettisena taustana käytetään toiminnan teoriaan ja kehittävään työntutkimukseen perustuvaa työtoiminnan analysoinnin ja kehittämisen ActAD-mallia (Activity Analysis and Development), jota on hyödynnetty myös silmänpohjakuvantamisen nykytilaa kuvattaessa. 1.1 Taustaa diabeteksesta Diabetesta sairastavalla henkilöllä veren sokeripitoisuus kasvaa liian suureksi. Tämä johtuu insuliinihormonin erityksen loppumisesta, riittämättömyydestä tai vaikutuksen heikkenemisestä. Diabeteksesta on olemassa kaksi päämuotoa: tyypin 1 (nuoruustyypin) diabetes, jossa elimistön puuttuva insuliinineritys korvataan elinikäisellä insuliinihoidolla, ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetes, jossa ydinasia on valtimotautivaaran vähentäminen verensokerin, verenpaineen, veren rasvojen ja hyytymistekijöiden hoidolla. Tyypin 1 diabeetikoita on Suomessa yli ja tyypin 2 diabeetikoita yli Lisäksi diagnosoimattomia tyypin 2 diabeetikoita arvioidaan olevan noin ja tulevaisuuden uhkakuvana on tyypin 2 diabeteksen voimakas lisääntyminen. 2 Diabetesliiton vuonna 2005 julkaisemassa Diabetesbarometrissa 2 todetaan, että diabeteksen aiheuttamat lisätaudit kuten sydän- ja verisuonitaudit sekä munuais- ja silmäsairaudet ovat vähenemässä. Ponnistuksia lisätautien edelleen vähentämiseksi on myös jatkossa tehostettava paitsi inhimillisistä syistä, myös siksi, että lisäsairauksien hoito tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Barometrin mukaan alueelliset ja paikkakuntakohtaiset erot diabeetikoiden hoidossa ovat suuret. Erityisen tärkeitä yhtenäiset käytännöt ovat lisätautien ilmaantuessa, erityisesti tulisi yhtenäistää hoitoketjuja jalkojenhoidon ja silmänpohjien seurannan ja silmäsairauden hoidon osalta Diabetesliitto

4 Huolestuttavan suuri osa diabeetikoista jää edelleen silmänpohjien säännöllisen seurannan ulkopuolelle. 1.2 Diabeetikoiden silmänpohjien seuranta Diabeetikoiden silmänpohjien säännöllinen seuranta ja muutosten varhainen toteaminen on tärkeää. Mitä varhaisemmassa vaiheessa silmänpohjamuutokset havaitaan, sitä paremmat ovat hoitotulokset. Pitkälle edenneet diabeteksen aiheuttamat verkkokalvomuutokset (diabeettinen retinopatia) saattavat johtaa kalliisiin leikkauksiin ja pitkiin sairauslomiin polikliinisesti annettavan laserhoidon sijaan. 3 Diabeetikoiden silmänpohjien seurannasta ja hoidosta on olemassa sekä kansainvälisiä että kotimaisia suosituksia. Terveysportin Lääkärin käsikirja suosittaa tyypin 2 diabeetikoiden seurantaväliksi yhdestä kolmeen vuotta riippuen silmänpohjakuvan löydöksestä. Tyypin 1 diabeetikoiden silmänpohjien seulonta tulisi tehdä Lääkärin käsikirjan mukaan joka vuosi. 4 Silmänpohjien seuranta voidaan toteuttaa joko lääkärin suorittaman silmänpohjien tutkimuksen, oftalmoskopian, tai silmänpohjien valokuvauksen avulla. Oftalmoskopia on silmämunan syvien sisäosien tutkimista mustuaisen kautta lamppu- ja peiliyhdistelmällisellä silmäntähystimellä. 5 Oftalmoskopia vaatii silmän katsojalta kokemusta ja tasokkaita laitteita. Oftalmoskopiaan verrattuna silmänpohjavalokuvaus on herkempi ja varmempi seulonta- ja seurantamenetelmä. Silmänpohjakuvat ovat nopeita tulkita ja silmänpohjakuvauksesta jää dokumentteja myöhempää vertailua varten. Pajunpään 6 tutkimuksen mukaan näkövammaisuuden kustannukset ovat 3,2 kertaa suuremmat kuin valokuvausseulonnan ja hoidon kustannukset. Jos silmänpohjakuvausseulonnalla pystyttäisiin vuosittain ehkäisemään 49 näkövammaa, se olisi kannattavaa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella kaikki terveyskeskukset kuvaavat diabeetikkojen silmänpohjia digitaalisella silmänpohjakameralla. Tarvittaessa diabeetikot lähetetään tarkempiin tutkimuksiin Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) silmätautien poliklinikalle. Silmänpohjakuvantamisen alueellista yhteistyötä on selvitetty aiemmin KYS:n näkökulmasta kahdessa Informaatioteknologia terveydenhuollossa -erikoistumisopintojen kehittämistehtävässä. Hämäläisen, Ikäheimon ja Klemolan kehittämistehtävässä (2002) 7 esitettiin mm. alueellisen silmänpohjakuva-arkiston perustamista. Leskisen ja Seppäsen kehittämistehtävässä (2005) 8 selvitettiin, miksi Hämäläisen, Ikäheimon ja Klemolan kehittämistehtävässä esitetyt toimenpiteet eivät ole toteutuneet ja arvioitiin MediMaker-järjestelmän käyttöä alueellisen yhteistyön kannalta. 3 Diabetesliiton infopaketti Maailman diabetespäivän materiaaliksi vuonna Lääkärin tietokannat. 5 Lääketieteen sanasto. 6 Pajunpää, H. Diabeettisen retinopatian valokuvauseulonnan kustannukset ja hyödyt sekä näkövammaisten elämänlaatu ja kuolleisuus. Oulun yliopisto Hämäläinen, E., Ikäheimo, E. ja Klemola, L. MediMaker-järjestelmän vaikutus hoitoprosesseihin Kuopion yliopistollisen sairaalan gastroenterologisella tutkimusosastolla, plastiikkakirurgian alayksikössä ja silmätautien poliklinikalla. Kehittämistehtävä. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysala. Kuopio Leskinen, J. ja Seppänen, S. Alueellinen yhteistyö terveydenhuollon toiminnan kehittämisessä Henkilöstön näkemyksiä alueellisesta laboratoriotoiminnasta Silmänpohjakuvantamisen hallinta alueellisena toimintana. Kehittämistehtävä. Savonia-ammattikorkeakoulu. Terveysala. Kuopio

5 2 MediMaker-ohjelmiston käytön nykytila 2.1 Ohjelmiston käyttö Yhtä lukuun ottamatta kaikissa haastatteluihin osallistuneissa kunnissa MediMaker-ohjelmisto on otettu käyttöön vuosina Ohjelmisto on yleensä hankittu nimenomaan diabeetikoiden silmänpohjien kuvaamista ja kuvien arkistointia varten. Pielavedellä ja Keiteleellä sekä Siilinjärvellä ja Maaningalla MediMakeriä käytetään ainoastaan silmänpohjakuvaukseen ja silmänpohjakuvien arkistointiin sekä kuvien katsomiseen. Käyttäjinä ovat pääasiassa omalääkärit. Samoin on myös Sisä-Savossa, tosin lääkärit eivät periaatteessa enää käytä MediMakeriä, sillä kuntayhtymä on siirtynyt käyttämään DigiFundus Oy:n kuvaus- ja lausuntapalvelua. Sama tilanne on myös Varkaudessa, jossa DigiFunduksen kuvaus- ja lausuntapalvelua on käytetty vuodesta 2004 alkaen. Kuopiossa MediMakeriä on ryhdytty käyttämään myös gastroenterologiassa gastro-, kolono- sekä sigmoidoskopioissa. Skopioissa ohjelmistoa käytetään vain kuvaamiseen ja kuvien arkistointiin, ohjelmiston lausuntopohjia ei käytetä, koska tähystyslausunnot kirjoitetaan Pegasospotilaskertomusohjelmistoon. Kuopiossa MediMaker-ohjelmistoa käytetään ainoastaan Harjulan sairaalassa, eikä sitä ole asennettu terveysasemille. Näin ollen terveysasemilla työskentelevät omalääkärit eivät pysty katsomaan MediMakeriin arkistoituja silmänpohja- ja tähystyskuvia. Nilsiässä MediMaker otettiin käyttöön alun perin röntgenissä vuosina ja sitä käytettiin röntgenkuvien skannaamiseen. Käyttö laajentui vuosina , jolloin MediMaker asennettiin terveyskeskuksen kaikille työasemille. Keväällä 2006 kaikki terveyskeskuksen ulkopuolelta tuleva paperimuodossa oleva tieto (epikriisit, laboratoriovastaukset jne.) skannattiin MediMakeriin, joten käytännössä myös kaikki terveyskeskuksen ulkopuolelta tuleva asiakkaisiin liittyvä tieto on sähköisessä muodossa MediMakeriin luoduissa kansiossa, jotka on nimetty KYS:n erikoisalojen mukaan. MediMakeriä käytetään myös digikameralla otettujen haava- ja tapaturmakuvien tallennuspaikkana. Taulukkoon 1 on koottu ne MediMakerin ohjelmistoversiot, joita haastatteluihin osallistuneissa organisaatioissa käytettiin keväällä Kuopiossa päivitys uudempaan versioon tapahtuu syksyllä Pielavedellä ja Keiteleellä ei ole koettu tarpeelliseksi uudemman ohjelmistoversion hankintaa kuten ei myöskään Varkaudessa. Taulukko 1. Terveyskeskuksissa keväällä 2006 käytössä olleet MediMaker-ohjelmiston versiot Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus v. 5.1 Nilsiän terveyskeskus v. 6.5 Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymä v. 5.1 Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymä v. 6.0 Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymä v. 6.5 Varkauden terveyskeskus v. 5.1 MediMakerin käyttöönottojen yhteydessä ohjelmistotoimittaja MediMaker (nyk. Mawell) on järjestänyt yleensä päivän koulutuksen järjestelmän tuleville käyttäjille tai kouluttanut pääkäyttäjiä (esim. Nilsiä). Lisäkoulutusta on järjestetty ohjelmiston versiopäivitysten yhteydessä tai ohjelmiston käytön laajentuessa. Lisäksi ohjelmistotoimittaja on pitänyt alueen terveyskeskusten MediMakeriä 5

6 käyttäville päivän koulutuksen KYS:ssa ja mm. Pielavesi-Keiteleellä kuntayhtymä on kouluttanut itse henkilöt, jotka tulkitsevat ja katselevat kuvia. Koulutuksiin osallistuneiden mielestä koulutus on ollut riittävää ja siinä on käyty läpi kaikki tarpeellinen. Kaiken kaikkiaan MediMaker-ohjelmisto on koettu hyvin helppokäyttöiseksi ja sen arkipäivän käyttö sujuvaksi. Tosin aluksi käyttäjien keskuudessa on saattanut esiintyä vastarintaa ja mielialaa että taas on opeteltava uusi ohjelma ja eri salasanat. Osa MediMakeriä käyttävistä lääkäreistä koki ohjelmiston käytön aluksi vaikeaksi, koska heillä ei ollut kokemusta silmänpohjakuvista ja niiden tulkinnasta. Myöhemmin ongelmana ovat olleet sijaislääkärit, jotka eivät pysty omaksumaan ohjelmiston käyttöä lyhyessä ajassa. Sijaiset ovat opetelleet käytön kantapään kautta tai on pyritty siihen, että vakituinen lääkäri katsoo kuvat. Osassa terveyskeskuksista (Kuopio, Sisä-Savo, Varkaus) diabeetikoiden omalääkärit eivät MediMaker-ohjelmistoa juurikaan käytä, eivätkä yleensä silmänpohjakuvia katso. Terveydenhuollon organisaation toteuttaessa kuvaukset omana toimintana täytyy kuvaajina toimivien henkilöiden aluksi kerrata ohjelmiston ja kameran käyttöä, koska kuvauksia tehdään kuitenkin aika harvoin. 2.2 Ohjelmiston kehittämistarpeet Haastateltujen mukaan MediMakerin käytössä on välillä ollut pieniä teknisiä ongelmia: ohjelmisto ei aina toimi joidenkin henkilöiden käyttäjätunnuksilla, välillä on ilmennyt yhteysongelmia (virheilmoitus: MediMaker ei vastaa ), on ollut ongelmia konsultaatiopyyntöjen kanssa sekä Pegasoksen Oracle-tietokannan ja MediMakerin välillä. Lisäksi muiden ohjelmistojen päivitykset aiheuttavat joskus katkoja myös MediMakerin käytössä, esim. sähköpostit eivät kulje tai kuvat eivät liity. Yhtenä teknisenä ongelmana haastatteluissa mainittiin myös asennuksen/päivitysten hankaluus. Päivityksiin liittyen mainittiin, että niistä olisi hyvä saada etukäteistietoa. Nyt ei tiedetä, mihin asioihin muutoksia on tulossa, vaan muutokset huomataan vasta yrityksen ja kokeilun myötä. Epäkohtana haastatteluissa mainittiin myös se, ettei MediMakerin arkistosta voi tulostaa kuvia suoraan. Kuvat täytyy ensin siirtää arkistosta tuoton puolelle. Lisäksi ohjelmistoon kaivattiin tapauskuvastoa, joka palvelisi sekä kuvaajia että kuvien tulkitsijoita, sekä strukturoituja lomakkeita, jolloin tietoja voitaisiin hyödyntää tilastoinnissa. Myös MediMakerin valikkovaihtoehdot (diagnoosiluettelo) ovat joidenkin lääkärien mielestä puutteellisia. Muita ohjelmistoja, joita haastatteluihin osallistuneiden kuntien terveystoimissa käytetään, ovat mm. potilastietojärjestelmät Pegasos ja Effica, ProWellnessin diabetesjärjestelmä, rasituskokeissa käytettävät CardioPerfect ja CardioControl, KYS:n MultiLab-laboratoriojärjestelmä ja fysioterapiassa käytettävä FysioTools. MediMaker-ohjelmistoa ei ole Nilsiää lukuun ottamatta integroitu em. järjestelmiin, integrointimahdollisuudesta on kyllä puhuttu. Erityisesti integrointi potilaskertomusjärjestelmiin ja asiakastietojen/henkilötietojen siirtyminen järjestelmien välillä olisi haastateltujen mukaan toivottavaa. Tällä hetkellä potilaiden henkilötiedot on kirjattava MediMakeriin erikseen, jolloin myös virheellisten tietojen tallentuminen mahdollistuu. Osassa kunnista MediMakerin käyttö on niin vähäistä, ettei integrointitarvetta kerrottu olevan, osassa puolestaan arveltiin lääkäreiden näkökulmasta olevan toivottavaa, että MediMakerissä olevat lausunnot siirtyisivät automaattisesti potilaskertomusjärjestelmään kuvien kanssa. Nilsiässä Pegasos-potilaskertomusjärjestelmässä on linkki, jonka kautta käyttäjä voi siirtyä suoraan MediMakeriin ts. Pegasoksessa avattuna olevan potilaan tiedoista voidaan siirtyä suoraan ko. potilaan MediMaker-tietoihin. Mikäli potilaalla ei ole MediMakerissä tietoja, MediMaker luo potilaan henkilötiedot automaattisesti. Tämä ominaisuus on tullut viimeisimmän päivityksen myötä, aiemmin ohjelmisto on ilmoittanut, mikäli tietoja ei ole löytynyt ja potilaan tiedot on pitänyt perustaa järjestelmään. MediMakeriä voidaan käyttää siis tässä toimintamallissa Pegasoksen kautta, eikä erillisiä käyttäjätunnuksia tarvita. Tunnukset molempiin ohjelmistoihin ovat samat ja salasanaa tarvitaan kirjauduttaessa MediMakeriin ensimmäistä kertaa. MediMakeristä tietoa ei siirry 6

7 Pegasokseen. Pegasos-ohjelmasta ei myöskään suoraan näy, onko MediMakerissä potilaalle tallennettuja tietoja, vaan käyttäjän on siirryttävä MediMakeriin tarkastamaan asia erikseen. 7

8 3 Diabeetikoiden silmänpohjien kuvaaminen 3.1 Kuvausten organisointi Kuopiossa diabeetikkojen silmänpohjat kuvataan Harjulan sairaalan poliklinikalla, jossa silmänpohjakuvia ottaa kaksi omasta henkilöstöstä koulutettua kuvaajaa. Kuvat otetaan DigiFundus Oy:ltä vuokrattavalla digitaalisella silmänpohjakameralla. Kamera on poliklinikalla kolme kertaa vuodessa, kahdesta kolmeen viikkoa kerrallaan. Vuokrattava kamera tulee Harjulan sairaalan poliklinikalle Matkahuollon kautta joko DigiFundukselta tai suoraan toisesta sairaanhoitopiirin terveyskeskuksesta. Toiveena on, että kamera saataisiin poliklinikalle viimeistään kuvausta edeltävänä päivänä, jotta se ennätettäisiin tarkistaa. Lisäksi ensimmäiseksi kuvauspäiväksi ei anneta aamuaikoja, koska kameran kanssa on ilmennyt jonkin verran ongelmia eikä sitä ole aina saatu toimimaan. Mikäli kameran tai sen asennuksen kanssa on ongelmia (poliklinikan työntekijät asentavat kameran itse), niitä selvitellään ensin puhelimitse DigiFunduksen kanssa ja tarvittaessa saadaan toinen kamera tilalle. Vuonna 2006 silmänpohjakamera on poliklinikalla yhteensä 9 viikkoa. Tammikuussa 2006 kuvauksia tehtiin kahden viikon ajan päivittäin klo 8 17, enimmillään 30 päivässä. Kuvattavia haastateltavat arvioivat olevan yhteensä noin 900 vuodessa ja määrä kasvaa jatkuvasti. Myös Pielaveden ja Keiteleen kansanterveystyön kuntayhtymässä diabeetikkojen silmänpohjakuvaukset toteutetaan kuntayhtymän oman henkilöstön voimin DigiFundukselta vuokrattavalla kameralla. Kuvauksia tekee kaksi sairaanhoitajaa, joista toinen työskentelee Keiteleellä ja toinen Pielavedellä. Kuvattavia koko kuntayhtymän alueella on vuosittain noin 300 ja kuvauksia järjestetään kaksi kertaa vuodessa, viikko keväällä (Pielavedellä kolme päivää, Keiteleellä kaksi) ja kaksi viikkoa syksyllä. Nilsiän ja Varkauden terveyskeskuksissa, Siilinjärven ja Maaningan sekä Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymissä on siirrytty käyttämään DigiFunduksen silmänpohjakuvauspalvelua. Tämä tarkoittaa sitä, että sovittuna kuvauspäivänä DigiFunduksen kuvaaja saapuu terveysasemalle kameran kanssa (tai kamera tulee jo aiemmin postitse) ja suorittaa kuvaukset. Kuvaajaa avustaa yksi terveysaseman työntekijä, joka laittaa tipat asiakkaiden silmiin ja ohjaa asiakasvirtaa. Aluksi organisaatiot tekivät kuvauksia itse hoitohenkilökunnan toimesta, mutta tätä ei koettu hyväksi käytännöksi. DigiFunduksen kuvauspalveluun siirtymisen syiksi mainittiin mm. ammattikuvaajan ottamien kuvien hyvä laatu ja oman organisaation henkilökuntavaje, esimerkiksi Suonenjoella silmänpohjien kuvaaminen sitoi aiemmin kahden henkilön työpanoksen neljänä päivänä vuodessa. Lisäksi ammattikuvaaja tekee pitkää päivää ja osaa ratkaista mahdolliset ongelmatilanteet, joten kuvaukset etenevät jouhevasti. Nilsiässä kuvauksia tehdään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Pääasiallinen kuvaus on syksyllä, jolloin kuvausaika on tarpeen mukaan kolmesta päivästä viikkoon. Keväällä kuvataan yleensä vain yhtenä päivänä, jolloin kuvataan vain ne diabeetikot, jotka on kuvattava puolivuosittain. Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymässä kuvaukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa, helmikuussa ja syyskuussa, jolloin kuvauksia tehdään kahtena päivänä Siilinjärvellä ja yhtenä päivänä Maaningalla. Sisä-Savossa kuvauksia on neljä kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tarkemmat kuvausajankohdat ja paikat määritellään aina tarpeen mukaan kuvattavien lukumäärästä riippuen. Vuoden 2005 lopusta lähtien, kun Sisä-Savossa siirryttiin käyttämään DigiFunduksen kuvauspalvelua, on diabeetikko voinut itse valita kuvauspaikan (Suonenjoki, Rautalampi tai Vesanto). Aiemmin, kun kuvaukset tehtiin itse, niitä tehtiin ainoastaan Suonenjoella. Viimeksi Suonenjoella kuvattavana oli 36 asiakasta. Varkauden terveyskeskuksessa kuvauksia tehdään kerran vuodessa kahden viikon ajan, kuvattavia diabeetikoita on vuosittain noin

9 3.2 Kuvausprosessi Kutsuminen Tyypin 1 diabetespotilaiden silmänpohjakuvauksiin on olemassa valtakunnallinen suositus, jonka mukaan viisi vuotta sairastaneet diabeetikot tulisi kuvata vuosittain. Tyypin 2 diabeetikot pitää kuvata silloin, kun tauti todetaan. Mikäli silmänpohjamuutoksia ei ole todettavissa, kuvausväli on kaksi vuotta. Kuopiossa Harjulan sairaalan sisätautien erikoislääkäri katsoo kaikkien diabeetikoiden silmänpohjakuvat ja päättää niiden perusteella, suoritetaanko potilaan kontrollikuvaukset vuoden vai kahden välein. Nilsiä, Sisä-Savo ja Varkaus ostavat DigiFundus Oy:ltä kuvauspalvelun lisäksi myös silmälääkärin lausuntopalvelun. Lausunnossa on yleensä mainittu, milloin diabeetikon silmänpohjat kannattaisi kuvata seuraavan kerran. Kontrollikuvausten väli on puolesta vuodesta kahteen vuotta, yleensä kaksi vuotta. Siilinjärvellä ja Maaningalla diabeetikon silmänpohjakuvat katsoo hänen omalääkärinsä, joka kuvien perusteella päättää seuraavan kuvauksen ajankohdasta. Pielavedellä ja Keiteleellä sairaanhoitaja kutsuu vuosikontrolliin tulevat diabeetikot ja lisäksi kuvauksesta ilmoitetaan lehdessä etukäteen. Näin koetetaan saada uudet ja aiemmin kuvaamattomat diabeetikot silmänpohjien seulonnan piiriin. Varkaudessa kuvauksista ilmoitetaan lehti-ilmoituksella. Kuopiossa diabeetikko tulee silmänpohjakuvaukseen aina jonkinlaisen lähetteen perusteella, joka voi olla esim. lääkärin pyyntö varata potilaalle kuvausaika. Keskeistä on, että nähdään kuka kuvauksen on pyytänyt. Lähetteiden pohjalta muodostetaan Pegasos-potilaskertomusjärjestelmään silmänpohjakuvausjono. Myös Nilsiässä käytetään Pegasosta, johon on luotu päiväohjelma silmänpohjakuvauksia varten. Hoitohenkilöstö antaa päiväohjelmaan kuvausaikoja sitä mukaa kun kuvaustarvetta syntyy. Siilinjärvellä ja Maaningalla diabeteshoitajat pitävät yllä kutsujärjestelmää Efficassa. Kutsujärjestelmään on tallennettu tieto siitä, miten usein asiakkaan silmät kuvataan. Atktukihenkilö ajaa Efficasta kutsulistat, joiden mukaan diabeteshoitajat kutsuvat asiakkaat kuvauksiin. Sisä-Savossa ei ollut vielä keväällä 2006 käytössä Pegasoksen kutsujärjestelmää, mutta sen kerrottiin olevan tulossa. Diabeetikkojen kuvausaikojen antamisesta ja kuvaukseen kutsumisesta huolehtivat väestövastuun aluehoitajat. Myöskään Pielavedellä ja Keiteleellä ei käytetty Pegasoksen kutsujärjestelmää. Sairaanhoitajat pitävät lääkärin kanssa yhteistyössä yllä listaa kutsuttavista Kuvaaminen Nilsiä, Siilinjärvi ja Maaninka, Sisä-Savo ja Varkaus käyttävät DigiFundus Oy:n silmänpohjakuvauspalvelua (kuva 1, oikea puoli). Paikan päällä DigiFunduksen kuvaaja tekee tarvittavat kamera-asennukset ja suorittaa kuvaukset. Kuvaajaa avustamaan tarvitaan terveydenhuollon organisaatiosta yksi henkilö, joka laittaa diabeetikoille mustuaista laajentavat silmätipat. Kuvat voidaan ottaa silmänpohjista 15 minuutin kuluttua tippojen laittamisesta. Kuvat tallentuvat suoraan MediMakeriin. Kuopiossa Harjulan sairaalan poliklinikan kaksi työntekijää kuvaavat diabeetikoiden silmänpohjat: he syöttävät MediMakeriin kuvattavien henkilö- ja osoitetiedot, mikäli niitä ei MediMakeristä jo löydy, laittavat silmätipat, ottavat kuvat ja tallentavat ne MediMakerin arkistoon, tekevät lausuntopohjan ja liittävät siihen kuvat. He myös tarvittaessa täyttävät joitain tietoja lausuntopohjaan esimerkiksi jos kuvaa ei jostain syystä saatu kohdistumaan kunnolla. Kuvaajat eivät kuittaa lausuntopohjaa, jotta se jää vielä sisätautien erikoislääkärin muokattavaksi. Samoin toimivat myös Pielaveden ja Keiteleen kaksi sairaanhoitajaa, jotka kuvaavat kuntayhtymänsä diabeetikoiden silmänpohjat (kuva 1, vasen puoli). 9

10 Kuva 1. Silmänpohjien kuvauskäytännöt. Varkaudessa diabeetikoiden silmänpohjia kuvataan myös Varkauden sairaalan erikoislääkäripoliklinikalla ei-digitaalisella silmänpohjakameralla. Erikoislääkäripoliklinikalla kuvataan diabetespoliklinikalle lähetteen saaneet ja poliklinikalla kontrollissa käyvät, yleensä insuliinihoitoiset tyypin 1 diabeetikot sekä osa Varkauden ympäristökuntien diabeetikoista. Osa ympäristökunnista on kuitenkin siirtynyt käyttämään DigiFunduksen kuvauspalvelua. Erikoislääkäripoliklinikalla käyvät lisäkuvauksissa myös ne varkautelaiset diabeetikot, joiden silmänpohjat on kuvattava useammin kuin kerran vuodessa. Kaiken kaikkiaan diabetespoliklinikalla tehtävät kuvaukset ovat vähentyneet huomattavasti ja niitä on ryhdytty tekemään keskitetysti noin kerran kuukaudessa. Tällöin kuvataan keskimäärin kymmenen diabeetikkoa, kuvauksia suorittaa kaksi poliklinikan sairaanhoitajaa. Filmikuvat lausuu sisätautien erikoislääkäri Effican sisätautien lehdelle. Kuvat säilytetään potilaspapereissa ja negatiivit arkistoidaan 10 vuotta. Mikäli sisätautien erikoislääkäri huomaa kuvissa muutoksia, hän lähettää ne KYS:aan katsottavaksi Kuvien tulkitseminen Nilsiässä DigiFunduksen kuvaaja seuloo silmänpohjakuvat alustavasti. Normaaleista kuvista kuvaaja kirjaa lausunnon suoraan lausuntopohjaan ja muut kuvat hän ottaa mukaansa cd-levyllä (kuva 2, oikea reuna). Sisä-Savossa ja Varkaudessa kuvaaja ottaa mukaansa kaikki kuvat. Mikäli kuvaaja jostain syystä käyttää omaa tietokonettaan kuvauksen yhteydessä, tallennetaan kuvat Sisä-Savossa MediMaker-arkistoon vasta cd-levyn ja lausuntojen tultua. Varkaudessa kuvat säilytetään ainoastaan cd-levyillä Käpykankaan terveysasemalla, eikä niitä tallenneta lainkaan MediMakeriin. Cd:llä olevat kuvat lausuu DigiFunduksen silmälääkäri Rovaniemellä. Paperille tulostetut lausunnot sekä cd-levyt tulevat postitse terveyskeskuksiin 2-4 viikon kuluessa. Nilsiässä paperiset lausunnot skannataan MediMaker-järjestelmän arkistoon, josta ne ovat terveyskeskuksen lääkäreiden katsottavissa. Sisä-Savossa ja Varkaudessa paperiset lausunnot menevät aina diabeetikon omalääkärille ja ne säilytetään potilasarkistossa. Sisä-Savossa lääkärit sanelevat tarvittaessa lausunnoista kohtia Pegasoksen yle-lehdelle ja Varkaudessa Effican silmä- 10

11 lehdelle. Asiakkaat saavat tiedon kuvauksen tuloksista puhelimitse, heille annetaan soittoaika kuvauksen yhteydessä tai heitä kehotetaan kysymään tuloksista noin kuukauden kuluttua. Siilinjärvellä ja Maaningalla ei käytetä DigiFunduksen lausuntapalvelua. Kuvat tulkitsee diabeetikon omalääkäri, joka myös kirjoittaa lausunnot MediMakeriin. Myös Pielavedellä ja Keiteleellä kuvien tulkitsemisesta huolehtivat kuntayhtymän lääkärit: Pielavedellä työterveyslääkäri ja Keiteleellä apulaisylilääkäri. Lääkärit lausuvat kaikista kuvista kaksi lausuntoa, yhden Pegasoksen Erityistutkimukset-kohtaan ja suppeamman MediMakeriin (kuva 2, vasen reuna). Asiakkaalle kerrotaan kuvauksen yhteydessä, että hänelle ilmoitetaan, mikäli kuvista löytyy jotain kommentoitavaa. Ellei yhteyttä oteta, kuvissa ei ole ollut mitään poikkeavaa ja asiakas voi kysyä niistä seuraavan kerran diabetespoliklinikka- tai lääkärin vastaanottokäynnillään. Kuva 2. Silmänpohjakuvien tulkitsemiskäytännöt. Kuopiossa silmänpohjakuvat tulkitsee Harjulan sairaalan sisätautien erikoislääkäri (kuva 2, keskellä). Hän tietää kokemuksensa perusteella milloin kuvia todennäköisesti on MediMakeriin ilmestynyt, MediMakeriin tallennetuista kuvista ei tule hänelle ilmoitusta. Erikoislääkäri katsoo kaikki kuvat ja lausuu ne MediMakeriin eli täyttää lausuntopohjan. Erikoislääkärin lisäksi Harjulan sairaalan diabetesvastaanotolla työskentelevät lääkärit voivat tarvittaessa katsoa kuvia. Valmiit lausunnot tulostetaan ja tuloste lähetetään terveyskeskukseen diabeetikon omalääkärille paperiseen potilaskertomukseen liitettäväksi. Lausuntoa ei siis pystytä siirtämään suoraan Pegasokseen. Mikäli lausunto haluttaisiin Pegasokseen, pitäisi sisätautien erikoislääkärin se sanella ja konekirjoittajan kirjoittaa sanelu Pegasokseen. Tämä on koettu liian työlääksi vaihtoehdoksi. Tulostettu lausunto lähetetään myös diabeetikolle kotiin. 11

12 3.2.4 Jatkotoimenpiteet Nilsiässä samoin kuin Siilinjärvellä ja Maaningalla diabeetikon omalääkäri lähettää konsultaatiota vaativat kuvat KYS:n silmätautien poliklinikalle (kuva 3). Pielavedellä ja Keiteleellä kuvat KYS:aan lähettää kuvat lausunut lääkäri. Konsultaatiopyyntö lähetetään MediMakerin sähköpostilla. Sähköpostiin liitetään kuvat ja tapausnumero, jonka MediMaker tekee automaattisesti. Konsultaatiopyynnössä ei siis ole mukana potilaan henkilötietoja. Kun konsultaatiopyyntöön tulee vastaus, MediMaker liittää vastauksen potilaaseen tapausnumeron perusteella. Vastauksen tuleminen kestää yleensä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Sisä-Savossa ja Varkaudessa silmänpohjakuvia ei lähetetä KYS:aan konsultoitavaksi. Jos DigiFunduksen silmälääkäriltä tulevassa lausunnossa todetaan jatkohoidon tarve, diabeetikon omalääkäri tekee Sisä-Savossa Pegasos-lähetteen KYS:aan. Varkaudessa lähete toimitetaan KYS:aan toistaiseksi postitse ja lähetteen mukaan liitetään kuva. 12

13 Kuva 3. Silmänpohjakuvien konsultointikäytännöt. Kuopiossa sisätautien erikoislääkäri toteaa lausuntoon silmänpohjakuvissa havaittavat pienet muutokset ja merkitsee lausuntoon myös seuraavan kontrollikuvauksen ajankohdan. Näin poliklinikan hoitajat voivat varata potilaalle kuvausajan jo samalla kun tulostavat lausunnon. Mikäli kuvissa on isompia muutoksia, konsultoidaan KYS:n silmäpoliklinikkaa MediMakerin sähköpostin kautta. Konsultaatiovastaus tulee sisätautien erikoislääkärin sähköpostiin, ei MediMakeriin, ja hän kopioi vastauksen MediMakeriin. Kuvat lähetetään aina ensin konsultoitavaksi ja vasta vastauksen tultua tehdään lähete KYS:n silmätautien poliklinikalle jatkotutkimuksiin, jos on tarvetta. Noin puolesta konsultaatioon lähteneistä kuvista tehdään myöhemmin lähete. Mikäli diabeetikko pitää lähettää jatkotutkimuksiin erikoissairaanhoitoon, tehdään silmätautien poliklinikalle normaali ajanvarauslähete Pegasoksen tai Effican kautta (kuva 4). Sähköiseen lähetteeseen ei voi liittää kuvia, joten esimerkiksi Kuopiossa lähetteeseen laitetaan merkintä kuvat olleet jo KYS:n silmälääkärin katsottavana, hän suosittaa. Nilsiästä, Siilinjärveltä ja 13

14 Maaningalta sekä Varkaudesta lähetteet eivät vielä haastatteluja tehtäessä lähteneet sähköisesti, sähköisen lähete-palaute järjestelmän käyttöönotto tapahtuu vuoden 2006 aikana. Nilsiässä Pegasokseen tulee päivityksiä vielä ennen sähköisen lähete-palaute järjestelmän käyttöönottoa. Lähetepohja on jo käytössä, se vain toistaiseksi tulostetaan paperille ja lähetetään postitse. Pegasos kerää lähetteeseen potilastiedot, lähetteeseen lisätään vain jatkohoitopaikka ja syy, miksi potilas lähetetään jatkohoitoon. Pielavedellä ja Keiteleellä ei haastateltujen mukaan tehdä erillistä lähetettä KYS:aan, jos asiakkaan silmät vaativat erikoissairaanhoitoa. Konsultaatiopyyntö on tällöin käynyt lähetteestä. Siitä ei ollut varmuutta, että onko käytäntö muuttunut sähköisen lähete-palautteen myötä. Kuva 4. Diabeetikon lähettäminen jatkotutkimuksiin silmätautien poliklinikalle. 14

15 3.2.5 Prosessin toimivuus Kuopiossa, kuten Pielavedellä ja Keiteleelläkään, kuvausprosessissa sinällään ei ole ollut ongelmia ja kuvaaminen sujuu yleensä jouhevasti, mikäli kaikki henkilökunta on töissä, tosin Harjulan poliklinikalla on vähän henkilökuntaa. Kuvat ovat myös hyvälaatuisia. Yleensä ongelmia aiheuttaa se, että kuvaukset joudutaan sovittamaan kaiken muun työn oheen, koska silmänpohjakuvauksia tekevä hoitaja avustaa myös skopioissa ja vuokrattava kamera on käytettävissä vain lyhyen ajan kerrallaan. Kuvaukset on organisoitava niin, että henkilökuntaa riittää kuvauksien ajan tekemään pitkää päivää ja kuvausajat sovitetaan niin, ettei vapaita aikoja jää väliin. Kahdelle kuvauksia tekevälle työntekijälle ei ole myöskään saatavissa varahenkilöitä, mikäli toinen sairastuu. Tarkoituksena onkin tulevaisuudessa kouluttaa kolmas kuvaaja. Omat kuvaajat ovat lähinnä kustannuskysymys, poliklinikan toiminnan kannalta parasta olisi, jos kuvauspalvelu ostettaisiin. Toisaalta joka tapauksessa omaa henkilökuntaa tarvittaisiin avustamaan, koska kuvattavat ovat usein huonosti liikkuvia vanhuksia, kuvaaminen ei käy viidessä minuutissa. Kuvausprosessiin ollaan tyytyväisiä myös niissä paikoissa, joissa kuvauksen suorittaa DigiFunduksen kuvaaja. Nilsiässä ongelmia on aiheutunut lähinnä siitä, ettei kuvaustekniikan (kannettava ja tulostin) kuntoon saattamiselle ole jäänyt aikaa eikä laitteita ole ennätetty testata, kun kamera on saatu kuvauspaikalle joko edellisenä iltana tai kuvauspäivän aamuna. Esimerkiksi haastatteluja edeltävällä kuvauskerralla silmänpohjakuvat piti siirtää käsin CD:ltä ja lausunnot tallentaa yksitellen lapuilta MediMakeriin ajuriongelmien takia. Ajuriongelmia on ollut myös Siilinjärvellä, jossa kuvaa ei ole joskus saatu lähtemään konsultaatioon. Nykyisin Siilinjärvellä ja Maaningalla kuvaukset tehdään yleensä joka kerran samassa huoneessa, jonka työasemalle on asennettu kuvauksessa tarvittava ohjelma. Näin työasemaa ei ole tarvinnut kuljetella paikasta toiseen. Sisä-Savossa kuvaaja on ottanut kuvat omaan tietokoneeseensa, mikäli terveyskeskuksen työaseman kanssa on ollut jostain syystä ongelmia. Ensisijaisesti Sisä- Savossakin käytetään terveyskeskuksen työasemaa. Mikäli kuvaaja ottaa Sisä-Savossa kuvat omalla koneellaan, ne tallennetaan terveyskeskuksen keskuskoneelle cd-levyltä. Varkaudessa silmänpohjien kuvausprosessin kehittämistarpeet liittyvät lähinnä terveyskeskuksen ja sairaalan välisen yhteistyön ja yhteisten käytäntöjen kehittämiseen. Effican käyttöönottamisen jälkeen on huomattu, että saman diabeetikon silmänpohjat on saatettu kuvata sekä terveyskeskuksessa että sairaalan diabetespoliklinikalla. Jonkin verran on myös ollut epäselvyyttä siitä, mihin Efficassa kirjataan tieto kuvauksesta. Haastateltavat olivat lisäksi sitä mieltä, että terveyskeskuksen ja sairaalan kuvaustoiminta olisi tulevaisuudessa järkevintä yhdistää. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla oman digikameran hankkiminen, jolloin erikoislääkäripoliklinikan sairaanhoitajat voisivat tehdä kuvauksia aina tarvittaessa. Kuvien lausuminen pitäisi kuitenkin miettiä erikseen, koska poliklinikan lääkärit tuskin ehtisivät kaikkia kuvia katsomaan. 15

16 4 Silmänpohjakuvien arkistointi Suurimmassa osassa haastatteluun osallistuneissa terveyskeskuksissa silmänpohjakuvat sekä niihin liittyvät lausunnot arkistoidaan MediMaker-ohjelman arkistoon. Sisä-Savossa ja Varkaudessa lausunnot arkistoidaan ainoastaan paperimuodossa ja Varkaudessa silmänpohjakuvat säilytetään toistaiseksi ainoastaan cd-levyillä. Tulevaisuudessa ne tullaan todennäköisesti siirtämään Effica-potilaskertomusjärjestelmään. Silmänpohjakuvia ei yleensä tulosteta. Kuopiossa lausunnot tulostetaan ja arkistoidaan lisäksi paperimuodossa. MediMakerissä olevat skopiakuvat printataan tarvittaessa lähetteen mukaan KYS:aan, koska Pegasos-lähetteisiin ei saa liitettyä kuvia. Nilsiässä MediMakeriin arkistoidaan myös ihokuvia, tapaturmakuvia ja hammaskuvia. Siilinjärvellä MediMakeriin ei arkistoida muita kuvia. Siilinjärvellä digikameralla otettujen haavakuvien tai tapaturmakuvien tallennuspaikka ei ollut tiedossa. Näillä kuvilla ei uskottu olevan yhtä tallennuspaikkaa, vaan jokainen kuvaaja tallentaa kuvat kuka minnekin. Myös Pielavedellä ja Keiteleellä oltiin keväällä 2006 hankkimassa digikameraa, mutta kuvien arkistoinnista ei vielä oltu päätetty. Röntgenkuvat arkistoidaan filmiarkistoon kaikissa organisaatioissa Sisä-Savoa ja Varkautta lukuun ottamatta, jotka käyttävät KYS:n digitaalista röntgenkuva-arkistoa, PACS:ia. Kaikissa terveyskeskuksissa arveltiin, että tilaa silmänpohjakuvien arkistointiin omassa organisaatiossa on toistaiseksi riittävästi. Tarkkaan ei kuitenkaan tiedetty, miten paljon kuvia MediMakerin arkistoon mahtuu ja milloin se kenties täyttyy. Joka tapauksessa esimerkiksi Kuopiossa kuvatietoa tallennetaan runsaasti, koska tähystyksiä kuvataan joka päivä ja yhdestä asiakkaasta otetaan monta kuvaa. Suunnitteilla olevista arkistointiin liittyvistä muutoksista haastatteluissa esille nostettiin mm. Alue- Pegasos sekä KYS:aan mahdollisesti perustettava yhteinen keskitetty kuva-arkisto. Varkaudessa suunnitelmissa on siirtyminen käyttämään silmänpohjakuvien osalta Efficapotilaskertomusjärjestelmän arkistoa, johon tällä hetkellä arkistoidaan jo hammaskuvat. Keskitetyn arkiston perustamiselle edellytettäisiin sairaanhoitopiirin vetovastuuta ja organisointia. Terveyskeskuksien olisi tehtävä työasemien vaihtamisen kaltaisia hankintoja. MediMakerin lisäksi keskitettyä arkistoa voisi hyödyntää röntgen. Terveyskeskuksilla on suunnitelmissa siirtyä röntgenissä digitaaliseen kuvantamiseen lähivuosina. Tällä hetkellä niiden kuvat ovat vielä filmikuvia Suonenjokea ja Varkautta lukuun ottamatta. Keskitetylle arkistolle ei juurikaan nähty vaihtoehtoja. Lähes kaikki haastateltavat näkivät tarvetta alueelliselle arkistolle, koska ihmiset liikkuvat ja muuttavat toiselle paikkakunnalle. Varkaudessakin, missä ensisijaisena arkistointiratkaisuna nähtiin Effica, oltiin sitä mieltä, että käyttäjien, lääkäreiden, kannalta tärkeintä olisi, että kuvat avautuisivat nopeasti ja helposti eikä erillisiä tunnuksia ja salasanoja tarvittaisi. Periaatteessa sillä ei ole niin suurta merkitystä, missä kuvat olisivat arkistoituna. Alueellisen arkiston myötä myös vanhat kuvat olisivat aina käytettävissä riippumatta siitä, missä organisaatiossa silmät on kuvattu. Sairaanhoitopiirin kaikki terveyskeskukset käsittävästä arkistoratkaisusta koettiin olevan hyötyä myös KYS:lle, koska erikoissairaanhoito tarvitsee paljon alueen terveyskeskusten kuvia. Olisi helpompaa, jos kuvat olisivat yhdessä paikassa, ettei niitä tarvitsisi liikutella ja ne olisivat aina tarvitsijoiden käytettävissä. Ideaalitilanteessa niin silmänpohjakuvien kuin skopioidenkin vertailukuvat olisivat helposti saatavissa, olipa kuvaukset tehty terveyskeskuksessa tai KYS:ssa. Terveyskeskuksen ei tarvitsisi myöskään huolehtia palvelimista, vaan ne hoidettaisiin keskitetysti. Nykytekniikalla kuvat latautuvat nopeasti, joten lähiarkistoakaan ei tarvittaisi. Keskitetystä arkistosta haastateltavat näkivät vain etuja. Kuvien toivottiin avautuvan nopeasti. Sisä-Savossa, jossa on kokemusta KYS:n PACSista, ei ole röntgenin osalta ollut suuria ongelmia. 16

17 Huolta herättivät kuitenkin kaapelin katkeaminen tai muut tekniset ongelmat sekä alueratkaisujen tietosuoja-asiat, jotka on ratkaistava ensin valtakunnan tasolla. Haastateltavien mukaan esimerkiksi Kainuussa on vain yksi terveyskeskus, vain yksi organisaatio eikä siinä tule tietosuojaongelmaa. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella tulisi olemaan monia organisaatioita, ja yhteen niistä arkistoitaisiin kaikkien kuvat. 17

18 5 Yhteenveto Suomessa pyritään yhtenäistämään diabeetikoiden hoitoketjuja myös diabeetikoiden silmänpohjien seurannan osalta. Tässä selvityksessä on kartoitettu, miten kuusi perusterveydenhuollon organisaatiota toteuttaa silmänpohjien seurantaa digitaalisen kuvantamisen keinoin. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskuksissa on jo usean vuoden ajan käytetty DigiFundus Oy:ltä vuokrattavaa kiertävää silmänpohjakameraa, jolla diabeetikoiden silmät kuvataan. Kuvaamiseen ja kuvien arkistoimiseen käytetään MediMaker-ohjelmistoa. Osa terveyskeskuksista järjestää kuvauksen oman henkilöstön voimin, osa ostaa kuvauspalvelun. Osa terveyskeskuksista ostaa myös kuvien lausuntapalvelun, osassa silmänpohjakuvat tulkitsee terveyskeskuksen oma lääkäri (esim. diabeetikon omalääkäri, sisätautien erikoislääkäri, työterveyslääkäri). MediMaker-ohjelmistoa käytetään selvitykseen osallistuneissa organisaatioissa hyvin eri tavoin. Ohjelmistoa voidaan käyttää pelkästään silmänpohjakuvien arkistoimiseen, eikä sitä käytetä muulloin kuin silmänpohjakuvausten yhteydessä, tai se voi olla lääkäreiden jokapäiväisenä työvälineenä sisältäen paljon muutakin kuin silmänpohjakuvia ja niihin liittyviä lausuntoja. Selvitystä tehdessä ei varsinaisesti kysytty, hyödyntävätkö diabeetikon hoidosta vastaavat lääkärit MediMakeriin arkistoituja kuvia ja lausuntoja päättäessään kuinka usein diabeetikon silmänpohjat tulisi kuvata tai harkitessaan kuvien lähettämistä konsultoitavaksi. Joka tapauksessa suunnitteilla oleva keskitetty alueellinen silmänpohjakuva-arkisto nähtiin tarpeellisena, koska sen myötä vertailukuvat olisivat aina käytettävissä riippumatta siitä, missä organisaatiossa ne on otettu. Seuraaviin lukuihin on koottu prosessikuvaukset selvitykseen osallistuneiden terveydenhuollon organisaatioiden silmänpohjakuvauskäytännöistä. 18

19 5.1 Kuopion sosiaali- ja terveyskeskus - Kuvauspyyntöjen pohjalta Pegasos-potilaskertomusjärjestelmään muodostetaan silmänpohjakuvausjono. - Diabeetikkojen silmänpohjat kuvaa kaksi hoitajaa Harjulan sairaalan poliklinikalla, kuvat otetaan DigiFundus Oy:ltä vuokrattavalla digitaalisella silmänpohjakameralla. - Silmänpohjakuvat katsoo ja tulkitsee Harjulan sairaalan sisätautien erikoislääkäri. - Lausunnot tulostetaan, tuloste lähetetään terveyskeskukseen diabeetikon omalääkärille sekä diabeetikolle kotiin. - Silmänpohjakuvat sekä lausunnot arkistoidaan MediMaker-ohjelman arkistoon, paperinen lausunto lisäksi diabeetikon potilaskansioon. - Tarvittaessa sisätautien erikoislääkäri lähettää kuvat sähköpostitse konsultoitavaksi KYS:n silmätautien poliklinikalle, vastaus kopioidaan MediMakeriin. - Vastauksen tultua voidaan tehdä lähete KYS:n silmätautien poliklinikalle jatkotutkimuksiin. Kuva 5. Diabeetikoiden silmänpohjakuvausprosessi Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 19

20 5.2 Nilsiän terveyskeskus - Kuvaustarpeen mukaan Pegasos-potilaskertomusjärjestelmään muodostetaan päiväohjelma silmänpohjakuvauksia varten. - Diabeetikkojen silmänpohjat kuvaa DigiFundus Oy:n kuvaaja, kuvaajaa avustaa yksi terveysaseman työntekijä. - Myös silmälääkärin lausuntopalvelu ostetaan DigiFundukselta, kuvaaja seuloo silmänpohjakuvat alustavasti. - Paperisten lausuntojen tultua ne skannataan MediMaker-järjestelmän arkistoon, josta ne ovat terveyskeskuksen lääkäreiden katsottavissa kuten kuvatkin. - Diabeetikon omalääkäri lähettää konsultaatiota vaativat kuvat KYS:n silmätautien poliklinikalle MediMakerin sähköpostilla. - Mikäli on tarvetta jatkotutkimuksiin, Pegasos-järjestelmässä oleva lähetepohja tulostetaan toistaiseksi paperille ja lähetetään postitse KYS:n silmätautien poliklinikalle, sähköinen lähetepalaute järjestelmä tulossa haastattelujen tekovaiheessa. Kuva 6. Diabeetikoiden silmänpohjakuvausprosessi Nilsiän terveyskeskuksessa. 20

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala

Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa. Hilkka-Helena Vesala Digitaalinen kuvantaminen - hanke osana Itä-Suomen Sonetti -ohjelmaa Digitaalinen kuvantaminen -hanke Digitaalisella kuvantamisella tarkoitetaan tuotantoprosessia, jossa kuvaus, diagnostinen tarkastelu,

Lisätiedot

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl

B2C Pro Jorvin kokemuksia. Päivi Valta anestesialääkäri, oyl B2C Pro Jorvin kokemuksia Päivi Valta anestesialääkäri, oyl 2.10.2007 Päiväkirurgisen potilaan asiointiprosessi n. 2 6 kk ennen n. 1 kk ennen leikkausta leikkausta 2 B2C Pro tulosten arviointi TOIMINNOT

Lisätiedot

Terveystiedot Omakannassa

Terveystiedot Omakannassa Terveystiedot Omakannassa 11.4.2016 Kaija Leskinen 1 Informaatio, suostumus ja kiellot 1. Kuittaa ensin informaatio potilastietojen käytöstä, mikäli et ole sitä jo tehnyt 2. Voit antaa suostumuksen tietojen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset

Lääkitysmäärittelyt 2016 Käyttötapaukset Lääkitysmäärittelyt 2016 1(18) Lääkitysmäärittelyt 2016 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Heikki Virkkunen Päivi Mäkelä-Bengs Riikka Vuokko Versio 0.1 (27.10.2015) Lääkitysmäärittelyt 2016 2(18) Pvm Päivitetyt

Lisätiedot

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET JOHDANTO Apteekin tulee varautua sähköisen reseptin toiminnassa mahdollisesti ilmeneviin häiriötilanteisiin. Koko apteekin henkilökunnan

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa

Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Systemaatinen hoidon tarpeen arviointi (HTA) perusterveydenhuollossa Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi

Lisätiedot

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen)

S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) S6. Verkosto- ja tietokysely (Ulla Salmelainen) Verkostokysely (Digium-pohja) Seuraavassa on lueteltu eri organisaatioita ja yhteisöjä, jotka ovat mahdollisesti yhteystahojasi tässä hankkeessa. Arvioi

Lisätiedot

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min)

Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Lyhyen videotyöpajan ohjelma (90 min) Päätarkoitus: - Lyhyiden selitysvideoiden tuotanto (max 3 minuuttia) yksinkertaisin keinoin Selitysvideoiden tuottaminen edistää reflektioprosessia liittyen omaan

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS

SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS 1(5) SILMÄLEIKKAUSTIEDOTUS Teille on varattu kaihileikkausaika oheisen ajanvarauskirjeen mukaan Vaasan keskussairaalan silmäyksikköön, joka sijaitsee A-rakennuksessa, 6. kerroksessa. Sairaanhoitaja soittaa

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014

Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista 2014 Mikä muuttui Diabeteskeskuksen myötä? Suvimarja Aranko, erikoislääkäri Espoon Diabeteskeskuksen vastuulääkäri Diabetesliiton asiantuntijaryhmän raportti: T1DM hoidosta, hoitojärjestelyistä ja kehittelytarpeista

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Alueellinen kuvien käyttö, johtava Iaakari Tuomo Pääkkönen, Suomussalmen terveyskeskus

Alueellinen kuvien käyttö, johtava Iaakari Tuomo Pääkkönen, Suomussalmen terveyskeskus SUOMEN KUNTALIITTO Sosiaali- ja terveysyksikkö TERVEYDENHUOLLON 27. ATK-PAIVAT 4. - 5.6.2001 Alueellinen kuvien käyttö, johtava Iaakari Tuomo Pääkkönen, Suomussalmen terveyskeskus TERVEYDENHUOLLON 27.

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Laske Laudatur ClassPadilla

Laske Laudatur ClassPadilla Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun, vähemmän aikaa laskimen opetteluun. Laske Laudatur ClassPadilla Pitkä matematiikka, syksy 2015 Casio Scandinavia Keilaranta 4 02150 Espoo info@casio.fi Hyvä Opettaja

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito

Käyntien odotusajat Salo, THL AVOHILMO perusterveydenhuollon lääkärit Käynnit Aika: 2015 09/2015 Palvelumuoto: Sairaanhoito Avosairaanhoito 276/06.00.00/2016 Vastaus Lounais-Suomen aluehallintoviraston selvityspyyntöön hoitoonpääsyn toteutumisesta perusterveydenhuollossa Lounais-Suomen aluehallintoviraston pyytää kirjeellään LSAVI/3818/05.07.03/2015

Lisätiedot

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft

Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft Etäterveydenhuolto todellisuutta, mahdollisuus vai utopiaa? Tiina Vuononvirta, TtT, ft 5.6.2013 Etäterveydenhuolto terveyspalveluiden tuottamista ja terveyteen liittyvän tiedon välittämistä tieto- ja viestintäteknologian

Lisätiedot

Kaaos vai käytettävyys

Kaaos vai käytettävyys Kaaos vai käytettävyys Arto Virtanen SLL e-health valiokunta Tk-lääkäri Nurmijärven tk Stakes 6.11.2008 Oma kokemus Vuosittain vuodesta 1985 alkaen 3500 normaalin työajan käyntiä Näistä neuvolakäyntejä

Lisätiedot

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa

Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Alueellinen sairauskertomustietojen hyödyntäminen Kaapossa Anne Kallio pp, yl Medi-IT Oy Medi-IT Oy Kymshp:n ja E-KSHP:n omistama kunnallinen osakeyhtiö Medi-IT Oy tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuottajien

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke) Tuottajatilaisuus

Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke) Tuottajatilaisuus Valinnanvapauskokeilu -hanke (VaVa hanke) Tuottajatilaisuus 2.12.2016 7.12.2016 Ohjelma 2.12.2016 Klo 12.45 Kahvitarjoilu Klo 13.00 Tilaisuuden avaus ja esittäytyminen Klo 13.15 Valinnanvapauskokeilun

Lisätiedot

Skype for Business pikaohje

Skype for Business pikaohje Skype for Business pikaohje Sisällys KOKOUSKUTSU... 2 ENNEN ENSIMMÄISEN KOKOUKSEN ALKUA... 4 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SKYPE FOR BUSINEKSELLA... 5 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN SELAIMEN KAUTTA... 6 LIITTYMINEN KOKOUKSEEN

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 1.6.1998 ELEKTRONINEN SAIRAUSKERTOMUS Viljo Rissanen SKERT-NÄKYMÄT ERI KÄYTTÄJILLE JA ORGANISAATIOILLE

TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 1.6.1998 ELEKTRONINEN SAIRAUSKERTOMUS Viljo Rissanen SKERT-NÄKYMÄT ERI KÄYTTÄJILLE JA ORGANISAATIOILLE '/05 '98 KE 08:34 FAX Oli li2ll6 Kl'S HALL, KESK, i4j OO~ TERVEYDENHUOLLON ATK-PÄIVÄT 1.6.1998 ELEKTRONINEN SAIRAUSKERTOMUS Viljo Rissanen SKERT-NÄKYMÄT ERI KÄYTTÄJILLE JA ORGANISAATIOILLE - JATKUVASTA

Lisätiedot

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.

SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3. Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.2015 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi 2 Rekisterinpitäjä ProWellness-potilastietojärjestelmä/ SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen

Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) Terveydenhuollon palvelualue 7720/2015 Suun terveydenhuolto Julkinen Kuopion kaupunki Sopimus 1 (4) SOPIMUS VIRKA-AJAN ULKOPUOLISEN SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISESTÄ POHJOIS-SAVON ALUEELLA Sopijapuolet Kuopion kaupunki ja Lapinlahden kunta Pohjois-Savon

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA

ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA ELINTAPAOHJAUKSEN PROSESSI JÄRVI-POHJANMAAN TK:SSA Elintapaohjauksen määritelmä: Tavoitteena ylläpitää ja edistää terveyttä ja hyvinvointia Elintapaohjauksella tuetaan riskihenkilöitä tekemään terveyttä

Lisätiedot

Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely. Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat

Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely. Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat Metsähallituksen Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalin esittely Taimikonhoidon ja istutuksen hankinnat Tarjouspalvelu.fi -toimittajaportaali https://tarjouspalvelu.fi/metsähallitus Tämän palvelun kautta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE Projektisuunnitelma Hoitotyön koulutusohjelma 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 PROJEKTIN TAVOITTEET, RAJAUS,

Lisätiedot

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana

Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Laboratoriopalveluiden alueellinen järjestäminen: Tietojärjestelmäratkaisut uuden toimintamallin perustana Terveydenhuollon ATK-päivät 11.5.2004 Maija-Liisa Virtanen KANSALLINEN PROJEKTI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä

Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Lääkelistat kuntoon Hämeenlinnassa Collaborative breakthrough (BT) menetelmällä Potilasturvallisuustutkimuksen päivät 26.-27.1.2011 Merja Toivonen Koulutusylilääkäri Hämeenlinnan terveyspalvelut liikelaitos

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena

Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Hoitoketjut järkevän hoidon porrastuksen tukena Alueellinen päivystyspäivä 15.2.2017 Anneli Kuusinen-Laukkala, asiantuntijalääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri, KSSHP anneli.kuusinen@ksshp.fi Mikä

Lisätiedot

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke

LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke LIITE 15. DILLI-hankkeen itsearviointilomake DILLI- hanke Hankkeen arviointi, itsearviointina 19.9.2008 A. DILLI- hankeen prosessin arviointi 1. Olivatko tavoitteet realistisia ja oikeista lähtökodista

Lisätiedot

Vanhojen potilas- ja asiakastietojen arkistointi

Vanhojen potilas- ja asiakastietojen arkistointi Vanhojen potilas- ja asiakastietojen arkistointi Vanhat tiedot ovat osa Kantapalveluita Yleistä vanhojen tietojen arkistoinnista Vanhoja asiakirjoja ovat potilastiedot, jotka on tallennettu terveydenhuollon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille

Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille Käyttöohje - YTL:n sähköinen asiointi 16.5.2016 Ohje ylioppilastutkintolautakunnan sähköisen asiointipalvelun käyttäjille 1 Tervetuloa sähköisen asioinnin käyttäjäksi! 1.1 Kuka asiointipalvelua käyttää?

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela

Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö. Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela Alueelliset tietovarastot ja niiden käyttö Terveydenhuollon ATK-päivät Janne Saarela 31.5.2005 Sisällysluettelo 1. Alueelliset tietovarastot Kytkös sähköisien potilaskertomuksien arkistointiin Kytkös organisaatiorajat

Lisätiedot

Laske Laudatur ClassPadilla

Laske Laudatur ClassPadilla Enemmän aikaa matematiikan opiskeluun, vähemmän aikaa laskimen opetteluun. Laske Laudatur ClassPadilla Lyhyt matematiikka, syksy 2015 Casio Scandinavia Keilaranta 4 02150 Espoo info@casio.fi Hyvä Opettaja

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen

ATK-päivä Joensuu 27.5.2002. Pentti Itkonen ATK-päivä Joensuu 27.5.2002 Pentti Itkonen Miksi strategia? Tulevaisuuteen ajautuminen Passiivinen kohtalonusko Strateginen liikkumavara koetaan vähäisenä Tulevaisuuteen sopeutuminen Menneisyyden trendit

Lisätiedot

Sähköinen, suojattu asiointi kirjaamon ja

Sähköinen, suojattu asiointi kirjaamon ja OHJE 1 (7) Sähköinen, suojattu asiointi kirjaamon ja potilaskertomusarkiston kanssa verkkopankkitunnistautuminen Palveluun kirjautuminen 1. Täytä tarvitsemasi tilaus / pyyntö / hakemus lomake ja tallenna

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2

Lisätiedot

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuopion kaupunki 1 (6) SOPIMUS SOSIAALI- JA POTILASASIAMIESPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Sopimuksen osapuolet Kuopion kaupunki Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet PL 227 70101 Kuopio Juankosken

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje eläinlääkäriasemille, Omakoira-palvelun käyttö

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje eläinlääkäriasemille, Omakoira-palvelun käyttö Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje eläinlääkäriasemille, Omakoira-palvelun käyttö Suomen Kennelliitto ry. 26.5.2014 2(19) Omakoira-palvelun käyttö Sisältö: Yleistä... 3 Palvelussa tehtävät toiminnot...

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Sosiaalipäivystyksen valtakunnalliset päivät 1.9.2011 Maarit Pirttijärvi j Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi Virtuaalisen sosiaali-

Lisätiedot

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto

ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia. Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto ROKE-projektin tuotoksia ja tuloksia Henna Kosunen Projektipäällikkö, TtM, laill. ravitsemusterapeutti Keliakialiitto Päämäärä Keliakian hyvä hoitotasapaino, joka saavutetaan motivoimalla keliakiaa sairastava

Lisätiedot

OPAS KULTA2 -JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN

OPAS KULTA2 -JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OPAS KULTA2 -JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN 1. Kulta2 -järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 1-3 2. Järjestelmään kirjautuminen olemassa olevalla käyttäjätunnuksella ja salasanalla s. 4-5 3. Hakemuksen

Lisätiedot

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä

Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä Kansalaisen asiointitilin käyttö julkisen terveydenhuollon viestintävälineenä palvelupäällikko Valtiokonttori, Valtion IT-palvelukeskus Tausta Valtiokonttoriin on ollut yhteydessä useita terveydenhuollon

Lisätiedot

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset

KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset KULTA2-JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖOPAS Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso-, hyvinvointiavustukset Sisällysluettelo: 1. Sisällysluettelo s. 1 2. Kulta2-järjestelmän käyttäminen ensimmäistä kertaa s. 2-3 3. Kirjautuminen

Lisätiedot

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE

PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE PORVOON SAIRAANHOITOALUEEN FYSIOTERAPIAN JA APUVÄLINETOIMINNAN YHTENÄISTÄMINEN -HANKE 1.9.2005-31.10.2007 Hankkeen vastaava Leena Penttinen Projektityöntekijä Irja Suhonen HANKKEEN TAUSTAA Porvoon hallinnoima

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK.

ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql, HSRC ja JSK. PIKAOHJEET VIESTIEN KÄYTTÖÖN ESRC:N KOTISIVUILLA Versio 3, 27.12.2006 ESRC:n uusiutumassa olevat kotisivut on toteutettu WordPress-ohjelmalla (WP). Samaa ohjelmaa käyttävät menestyksellä ainakin SSql,

Lisätiedot

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus

Määräys 4/2010 1/(6) Dnro 6579/03.00/ Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Määräys 4/2010 1/(6) Terveydenhuollon laitteesta ja tarvikkeesta tehtävä ammattimaisen käyttäjän vaaratilanneilmoitus Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki tervedenhuollon laitteista ja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö

Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinta - valmistautuminen Kansaan Case Kallio PPKY 06.10.2015 Merja Hauhtonen, tietohallintopäällikkö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan nykytilasta Sosiaalipalvelut pääsääntöisesti

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA

ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA ALUETIETOJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖKOKEMUKSET SATAKUNNASSA Terttu Luojukoski Salpahankkeen projektipäällikkö Satakunnan sairaanhoitopiiri Salpahanke www.salpahanke.fi terttu.luojukoski@satshp.fi 044 707 7665

Lisätiedot

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ TOIMITUSSOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ Liite TS2.4 Migraatiovaatimukset 1/10 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 12.3.15 3.0 Tarjouspyynnön liitteeksi Hanketoimisto 2/10 SISÄLLYS

Lisätiedot

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle

Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Peltotuki Pron Lohkotietopankkimoduli tärkkelysperunalle Versio 2008.1 15.10.2008 ohje 15.10.2008 Asennus, käyttöönotto ja päätoiminnot Ohjelmiston tarkoitus Ohjelmiston tarkoitus on yhdistää Peltotuki

Lisätiedot

Opintopolku.fi -palvelun tilannekatsaus

Opintopolku.fi -palvelun tilannekatsaus -palvelun tilannekatsaus KSHJ-ohjausryhmä 2.6.2016 Ajankohtaista kevään yhteishausta Kevään yhteishaun sijoittelu aloitettiin 11.5.2016 Sijoittelu joka aamu kello 7. Tällä hetkellä (2.6.2016 klo 6) yhteishaussa

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin

Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin Tilannekatsaus Pohjois-Savon uudistuviin perhepalveluihin 12.9.2016 Pohjois-Savon väestö, ml. Joroinen 253 524 asukasta 0-6v 7,0% 7-15v 9,3% 16-24v 10,8% Osuus (0-17v) lapsiväestöstä Ylä-Savo 14% Lapinlahti

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli

SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle

Lisätiedot

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS

Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Febdok 5.5.x, Varmuuskopiot OHJEISTUS Sisällys 1 YLEISTÄ 1 2 VARMUUSKOPIOT 2 2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO PERUSKÄYTTÄJÄN TUNNUKSILLA 2 2.2 VARMUUSKOPIOT ADMIN TUNNUKSILLA 4 2.2.1 TÄYDELLINEN VARMUUSKOPIO

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena tai etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Oppiportti terveydenhuollon täydennyskoulutukseen

Oppiportti terveydenhuollon täydennyskoulutukseen Oppiportti terveydenhuollon täydennyskoulutukseen Kouluttaudu ajasta ja paikasta riippumatta Oppiportti on työkalu terveydenhuollon ammattilaisten osaamisen ylläpitämiseen ja täydentämiseen. Palvelu sisältää

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013

Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 Kysymykset tarjouspyyntöön Pääarkkitehtipalvelut Dnro 21/021/2013 K1: Tarjouspyynnössä työmääräksi on arvioitu 120-160 htp/vuosi. Voiko tämän jakaa osiin tarjotun pääarkkitehdin ja tämän varahenkilön välillä

Lisätiedot

Kari Punnonen Jarkko Romppanen Ulla Dunder Toimitusjohtaja Osastonylilääkäri Koulutuspäällikkö Johtava ylilääkäri p.

Kari Punnonen Jarkko Romppanen Ulla Dunder Toimitusjohtaja Osastonylilääkäri Koulutuspäällikkö Johtava ylilääkäri p. Laboratoriotiedote 25/2016 1 (6) Vakuumiverinäytteenottovälineet vaihtuvat - käyttöönotto ja koulutukset Nykyisen vakuumiverinäytteenottoneulan (Terumo QuickFit) valmistus on loppunut ja se on poistumassa

Lisätiedot

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas

Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Varmuuskopiointi ja palauttaminen Käyttöopas Copyright 2009 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Windows on Microsoft Corporationin Yhdysvalloissa rekisteröimä tavaramerkki. Tässä olevat tiedot voivat

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot