terve vammainen INVALIDILIITON terveyspoliittisen ohjelman liitemuistio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "terve vammainen INVALIDILIITON terveyspoliittisen ohjelman liitemuistio"

Transkriptio

1 terve vammainen INVALIDILIITON terveyspoliittisen ohjelman liitemuistio

2 INVALIDILIITON TERVEYSPOLIITTINEN TYÖRYHMÄ Leena Simola-Nikkanen, puheenjohtaja, liittohallituksen jäsen, Helsingin Invalidien Yhdistys ry, Keijo Kaskiaho, liittovaltuuston jäsen, Kouvolan Seudun Invalidit ry, Aila Keskinen, aluejärjestösihteeri, Invalidiliiton keskustoimisto, Marjukka Latosuo, liittovaltuuston jäsen, Keurusseudun Invalidit ry, Kaarina Oksalahti, johtaja, Lahden palvelutalo, Eliisa Tarvainen, psykologi, Järvenpään koulutuskeskus, Ossi Wikman, liittohallituksen jäsen, Karisnejdens Invalider - Karjaanseudun Invalidit rf ja Marja-Leena Malin, sihteeri ja käsikirjoituksen laatija, Invalidiliiton keskustoimisto Invalidiliiton julkaisuja R.13., 2003 ISSN ISBN graafinen suunnittelu Anu Asikainen Invapaino, Helsinki 2

3 terve vammainen INVALIDILIITON terveyspoliittisen ohjelman liitemuistio

4 LUKIJALLE Terveyden tasa-arvo on todellinen haaste. Tasa-arvoa on kaikkien yhtäläinen mahdollisuus saada terveyspalveluita. Tasa-arvoa on se, että tarjotut palvelut vastaavat vammaisen käyttäjän tarpeita eivätkä jonkun tilastollisen keskivertokäyttäjän. Tasa-arvoa on myös ennalta ehkäisevien terveyspalveluiden kohdistuminen kaikkiin samankaltaisina. Terveyden tasa-arvo ei toteudu Suomessa jäsenkuntamme toivomassa määrin. Kansainvälisestikään vertailtaessa ei Suomea voida pitää terveyden tasa-arvon mallimaana. Varallisuus, koulutuksen määrä ja yhteiskunnallinen asema vaikuttavat meillä monia muita Länsi-Euroopan maita enemmän terveyteen ja jopa terveyspalveluiden saamiseen. Terveydenhuollon ammattilaiset tuntevat usein heikosti vammaisten ihmisten arkielämää. Tästä seuraa vääränlaisia asenteita ja vaikeutta ymmärtää vammaisten ihmisten palvelutarpeen kirjoa. Edelleen osa terveyspalveluista on portaiden takana tai avustamista ei ole järjestetty palvelutilanteissa. Kuntakohtaiset erot terveyspalveluiden tarjonnassa ovat suuret ja yhä kasvamassa. Uhkakuvana on asiakasmaksujen kohoaminen. Terveydenhuoltoon vaikuttaminen kohoaa tulevaisuudessa liiton ja sen jäsenyhdistysten vaikuttamistoiminnan entistä merkittävämmäksi osaksi. Terveys syntyy paljolti arkisten olosuhteiden ja elintapojen tuloksena. Korkea elintaso, turvallinen elinympäristö ja hyvä koulutus ovat tutkimusten mukaan tärkeimmät terveyttä edistävät ja elinikää nostavat asiat. Terveyttä edistäviin olosuhteisiin sisältyvät myös hyvät ihmissuhteet. Vasta sairauden tai vammautumisen sattuessa terveyspalvelut nousevat hyvinvoinnin välttämättömiksi edellytyksiksi. Meidän on yhdessä vaikutettava myös terveyttä edistävien olosuhteiden voimistumiseen ja itse valittava itsellemme terveyttä edistävät elintavat. Invalidiliiton terveyspoliittinen työryhmä valmisteli liitolle Terve vammainen -nimen saaneen terveyspoliittisen ohjelman ja on valmistanut tämän liitemuistion. Muistioon on koottu asioita, jotka ovat nimenomaan tuki- ja liikuntaelinvammaisten terveyden kannalta merkittäviä. Se sisältää liiton tämänhetkiset tärkeimmät terveyspoliittiset tavoitteet ja esittää keinoja niiden saavuttamiseksi. Muistio olkoon avuksi liiton yhdistyksille ja toimintayksiköille vaikuttamistyössä. Se varmasti edesauttaa myös muita tahoja nykyistä paremmin ymmärtämään, missä vammaisten ihmisten terveydenhuollossa on eniten tällä hetkellä ongelmia ja mitä niille pitäisi tehdä. INVALIDILIITTO ry Helsingissä Raimo Lindberg Toimitusjohtaja 4

5 SISÄLLYSLUETTELO Terveyden olemuksesta Terveyteen liittyy yhteiskunnallista päätöksentekoa... 6 Terveydenhuollon henkilöstö avainasemassa... 7 Esteettömyys on perusasia... 7 Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä on kaiken a ja o Asiakkaan asema... 9 Asiakasmaksujen omavastuuosuudet Keskittäminen helpottaa vaativien ongelmien ratkaisua Lisähuomiota polion myöhäisoireisiin ja aivohalvauspotilaisiin Tulevaisuuden kysymyksiä Priorisoinnin vaikeus Liiton arvomaailmasta LIITTEET Terveydenhoidon ja kuntoutuksen keskeisin lainsäädäntö Kirjallisuutta www-sivuja Lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsijoille Vanhuuseläkkeellä olevien, erityisesti vaikeavammaisten kuntoutus Apu- ja hoitovälineet Terveys syntyy arjessa Liikunta luo terveyttä Henkinen hyvinvointi Alkoholi, huumeet ja tupakka Terveelliset ruokailutottumukset Turvallisuus on pienestä kiinni

6

7 ... terveyden olemuksesta... Monilla ihmisillä on jokin särö terveydessään. Invalidiliiton jäsenkunnalla tuo särö on jäsenyhdistysten sääntöjen mukaan pysyvä tuki- ja liikuntaelinvamma. Vammat eivät ole sairauksia siinä mielessä, että ne joko paranisivat tai pahenisivat. Vammat ovat monesti lähinnä fyysisen olemuksen piirteitä; toki usein merkittävämpiä kuin silmien väri tms. ominaisuus ihmisessä. Monikaan liiton jäsenkunnasta ei koe itseään sairaaksi. Usein jopa henkilöt, joilla on sairaus joka aiheuttaa vuosien myötä yhä enemmän vammaisuutta, tuntevat itsensä ainakin suurimman osan aikaa terveeksi. Hyvinvointi ja terveys ovat lähekkäisiä käsitteitä. Invalidiliitto näkee terveyden voimavarana joka mahdollistaa osallisuuden hyvään elämään. Hyvä elämä kuuluu kaikille. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan sosiaalinen pääoma tarjoaa parhaan terveyden ja pitkän iän selityksen. Sosiaalinen pääoma on yhteisön ominaisuus ja sen olennainen osa on keskinäinen luottamus. Terveydenhoidon, terveyttä parantavan ja ylläpitävän sekä sairauksia ennalta ehkäisevän työn tulee perustua ruohonjuuritason ihmisten ja viranomaisten keskinäiseen luottamukseen ja yhteydenpitoon. Laajan, koko Suomea kattavan Terveys tutkimuksen ensimmäiset tulokset julkistettiin kesällä Sen mukaan suomalaiset ovat tällä hetkellä terveempiä kuin koskaan. Vakavat tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat vähentyneet, mutta kivut ja kolotukset eivät ole harvinaistuneet. Ikäihmisistäkin aikaisempaa suurempi osa selviytyy omatoimisesti jokapäiväisen elämän vaatimuksista. Terveyden tärkeä osa on toimintakyky, jonka turvin selviydytään päivittäisen elämän asettamista vaatimuksista. Usein puhutaan toimintakyvystä fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena toimintakykynä. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n vuonna 2001 hyväksymä uusi toimintakyvyn, toimintavajauksien ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF, Internatitonal Classification of Functioning, Disability and Health) käsittelee ihmisen toimintakykyä ja sosiaalista osallistumista yksilön ja ympäristön välisenä vuorovaikutuksena. On siis tapahtunut merkittävä sosiaalipoliittinen irtiotto biolääketieteellisestä ajattelutavasta. Terveyteen liittyy yhteiskunnallista päätöksentekoa Jokaisella on oikeus nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin ja mielen terveydestä. Ihmisille, joiden toimintakykyä vamma on jo vähentänyt, toimintakyvyn säilyminen ja mahdollisimman hyvä terveys ovat erityisen tärkeitä. Euroopan Unionin perusoikeuskirja puhuu terveyden suojelusta ja toteaa, että jokaisella on oikeus saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja lääkinnällistä hoitoa. Julkisen vallan velvollisuus on turvata riittävät terveyspalvelut. Lisäksi julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä. Tarvittavien palveluiden tulee olla kaikkien saatavilla ja niiden laadun tulee olla hyvä. Julkisen vallan vastuu terveydestä vahvistui perustuslain uudistuksessa. Eduskunnan oikeusasiamies Riitta- Leena Paunio on todennut: Jotta oikeus terveyteen ja terveyspalveluihin voitaisiin turvata kansain- Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot tunnustavat jokaiselle oikeuden nauttia korkeimmasta saavutettavissa olevasta ruumiin- ja mielenterveydestä. Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus: 12 artikla, 1 kohta 7

8 Terveyden suojelu Jokaisella on oikeus saada ehkäisevää terveydenhoitoa ja lääkinnällistä hoitoa kansallisen lainsäädännön ja kansallisten käytäntöjen mukaisin edellytyksin. Ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu varmistetaan kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteutuksessa. Euroopan Unionin perusoikeuskirja: 35 artikla välisten ihmisoikeussopimusten ja perusoikeuksien edellyttämällä tavalla on keskeistä, että tarpeelliset terveyspalvelut ovat laadultaan hyviä ja määrältään riittäviä ja hoidossa kunnioitetaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Viimeaikaiset korkeimman hallintooikeuden päätökset ovat olleet aikaisempaa suuremmassa määrin julkista valtaa terveyspalveluiden järjestämisessä velvoittavia. Oikeus saada hyvää, asianmukaista hoitoa, oikeus hyvään kohteluun, tiedonsaantioikeus, itsemääräämisoikeus ja oikeus henkilötietojen suojaan on kirjattu lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. siis poikkeuksellisen vaativasta työstä. Henkilöstön jatkuvaa koulutusta pidetään tarpeellisena. Koulutukseen sisältyy myös tietoa vammaisuudesta ja vammaisten ihmisten arjesta. Monet vammaisten ihmisten arjen tilanteet avautuvat vain tarpeeksi läheltä seuraamalla. Liiton mielestä ammattiin tutustumis- ja harjaantumisjaksoihin tulee sisällyttää osallistumista vammaisten palveluita tuottavien yksiköiden toimintaan. Riittävät tiedot ja aidot kohtaamistilanteet ovat myös omiaan muokkaamaan henkilöstön asenteita vammaisia ihmisiä kohtaan ennakkoluulottomiksi. Esteettömyys on perusasia Paraskaan toimintaympäristö ei aina poista vammaisen henkilön tarvitsemaa avustamisen ja apuvälineiden tarvetta. Terveydenhuollon toimintayksiköiden tulee varautua avustamaan tarvittaessa vammaista henkilöä. Joskus asiakas voi vammansa vuoksi tarvita ylimääräistä aikaa. Esimerkiksi hammaslääkärin tuoliin asettautuminen saattaa viedä suurimman osan varatusta hoitoajasta. Toimintayksiköiden varustuksiin tulee myös kuulua perusapuvälineitä. Terveydenhuollon henkilöstö avainasemassa Invalidiliitto arvostaa terveydenhuollon ammattiväkeä ja näkee osaavan asiakassuuntautuneen henkilöstön terveydenhuollon tärkeimmäksi tekijäksi. Invalidiliiton terveyspoliittisten tavoitteiden toteutuksessa terveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa ja luonnollinen kumppani liitolle vaikuttamistyössä. Esteettömyyden tulee ulottua kaikkialle yhteiskuntasuunnitteluun. Terveysvaikutuksien kannalta ajateltuna erityisen tärkeitä ovat esteettömät liikuntatilat. Esteettömyys myös lisää turvallisuutta; mitä paremmin työ- ja toimintaympäristö on suunniteltu, sitä harvinaisempia ovat tapaturmat. Tuki- ja liikuntaelinvammaiset ihmiset tarvitsevat monesti terveydenhuoltoa, joka edellyttää sekä laajaa että syvää osaamista. Kyse on Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Suomen perustuslaki,

9 Joka toisella suomalaisella aikuisella on Terveys tutkimuksen mukaan jokin pitkäaikaissairaus tai pysyvä vamma. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat ilahduttavasti vähentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Tutkimus osoittaa, että suotuisa kehitys aiheutuu pääosin selkä- ja niskavaivojen sekä naisten polvinivelrikon vähenemisestä. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet ovat yhä keskeisiä työelämästä syrjäytymisen ja eläkkeelle siirtymisen syitä. Väestön keskimäärin ikääntyessä ainakin jotkut tuki- ja liikuntaelinsairauksista, esimerkiksi lonkkamurtuma, tulevat yleistymään.... Hyvä terveydenhuoltojärjestelmä on kaiken a ja o... INVALIDILIITON TAVOITTEET: Terveydenhuollon palveluita on tarjolla riittävästi ja ne ovat laadukkaita sekä esteettömästi toteutettuja. Eri terveyspalvelut muodostavat saumattoman ketjun ja ne solmiutuvat yhdessä muiden palveluiden kanssa itsenäistä selviytymistä tukevaksi verkoksi. Valtio turvaa kunnille riittävät terveydenhuollon voimavarat. Terveys ei jakaannu Suomessa kovinkaan tasaisesti eri väestöryhmien kesken. Sosioekonomiset erot ovat Suomessa useiden terveyttä mittaavien seikkojen suhteen suuria ja suurempia kuin monissa muissa EU-maissa. Köyhyys ja kipeys liittyvät - kuten sananlaskussa - kohtalokkaasti yhteen. Jopa terveyspalveluiden tarjonnassa eri ihmisryhmille erot ovat suuria. Suomessa myös alueelliset erot ovat revenneet suuriksi. Invalidiliitosta kehitys, joka on johtanut terveyspalveluiden saannin suuriin kuntakohtaisiin eroihin, ei ole toivottava ja korostaa, että jokaisen on saatava tarvitsemansa palvelut asuinpaikasta riippumatta. Pitkäaikaissairaista ja vammaisista suurin osa tarvitsee jatkuvasti terveyspalveluita. Terveys tutkimukseen osallistuneista runsas kolmasosa hoitoa tarvitsevista katsoi hoitonsa ainakin jossain suhteessa riittämättömäksi. Tulevaisuudessa terveyspalveluiden ja lääkkeiden käytön odotetaan lisääntyvän. Todennäköisenä kehityksenä pidetäänkin terveydenhoitokustannusten merkittävää kasvua ja paineet kustannusten hillitsemiseen ovat suuret. Invalidiliitto näkee myönteisenä pyrkimykset tehostaa ja kehittää hoitokäytäntöjä, mutta korostaa todellisen palvelutarpeen tyydyttämisen ensisijaisuutta. Invalidiliiton jäsenistön uhkakuvana ovat julkisten terveyspalveluiden kurjistuminen ja samanaikaisesti tapahtuva maksupolitiikan kiristyminen. Terveydenhuoltoon käytetyt rahasummat ovat Suomessa EU-maiden keskitasoa alhaisemmat laskettiin ne sitten asukasta kohden tai suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Laadukkaita ja kattavia terveyspalveluita on siis tuotettu suhteellisen halvalla ja järjestelmällä on ollut väestön hyvä tuki. Vuonna 1998 suomalaiset olivat EU-maiden kansalaisista kaikkein tyytyväisempiä oman maansa terveyspalveluihin. Mahtaisiko tyytyväisyys olla tänään kysyttäessä yhtä suurta? 9

10 Tuki- ja liikuntaelinsairauksilla on kansantaloudellista merkitystä, mutta se johtuu enemmän poissaoloista työstä ja eläköitymisestä sekä vammaispalveluiden käytöstä kuin terveyspalveluiden käytöstä. Asiakkaan asema INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Jokaiselle vaikeavammaiselle ja vammaisen lapsen perheelle on nimetty terveydenhuollon henkilöstöstä joku yhdyshenkilöksi, joka huolehtii tiedon kulusta ja ohjaa palveluiden ääreen. C Jokaiselle vaikeavammaiselle on nimetty omalääkäri. C Jokaiselle asiakkaalle on - hänen sitä halutessaan - laadittu hoitosuunnitelma. Asiakaslähtöisyys on terveydenhuollon toteuttamisen keskeisiä periaatteita ja se on kirjattu sekä terveydenhuollon lainsäädäntöön että eri strategioihin. Asiakas on aina oman hoitonsa aktiivinen osallistuja, työntekijän yhteistyökumppani ja viimekätinen päätöksentekijä. Hän ei missään nimessä ole kohde, vaan pikemminkin päämies suhteessa terveydenhuollon muihin toimijoihin. Voidakseen toimia päämiehenä omassa asiassaan ja osallistua palveluiden suunnitteluun vammainen asiakas tarvitsee asianmukaista ja riittävää tietoa terveydenhuollon tarjoamista, yksilön huomioivista mahdollisuuksista ja palveluiden sisällöstä. Tämän tiedon antaminen on jokaisen terveydenhuollon toimijan tehtävä. Vaikeavammaisten asiakkaiden tarpeiden tuntemisen ja palveluohjauksen monimutkaisuuden vuoksi omalääkäri -järjestelmän tulee ulottua ainakin heihin; siitä hyötyisivät kaikki muutkin terveyspalveluiden käyttäjät. Yhdyshenkilön nimeäminen helpottaa erityisesti vaikea- ja monivammaisten lasten perheitä tilanteissa, joissa hoito ja kuntoutus tapahtuu useiden eri tahojen toimesta. Mitä moninaisempi on asiakkaan palveluiden tarve, sen tärkeämpää on, että kokonaisvastuuta kantava taho/henkilö on nimetty. Hoito- ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa sovitetaan yhteen asiakkaan tarpeita ja toiveita sekä olemassa olevia palveluita ja niiden TARVITTAVAT TOIMENPITEET Invalidiliitto ja jäsenyhdistykset Muut toimijat Valtakunnallisesti Liitto seuraa ja vaikuttaa terveydenhuollon lainsäädännön kehitykseen ja toteutukseen ja korostaa asiakkaan asemaa. Liitto tiedottaa jäsenkunnalle terveydenhuollon kysymyksistä sekä ohjaa, neuvoo ja kouluttaa jäsentä ao. asioissa. Suomalaisten terveydentilasta raportoidaan säännöllisesti esimerkiksi kansanterveyskertomuksen muodossa. Näihin raportteihin sisältyy tietoja tuki- ja liikuntaelinvammaisuudesta ja vammaisten tyytyväisyydestä palveluihin. Paikallisesti Yhdistyksissä toimii vapaaehtoisista koulutettuja asiakasluotseja, jotka auttavat ja neuvovat yksittäisiä ihmisiä mm. terveydenhuollon kysymyksissä. Palvelu- ja kuntoutusohjaus kohdistuu erityisesti vammaisten lasten perheisiin ja vaikeavammaisiin henkilöihin. Siihen sisältyy pitkäaikaisseuranta. 10

11 toteuttamistapoja. Suunnitelman laadinta on asiakaslähtöisyyden ydinprosessi. Suunnitelman tulee olla asiakirja, jonka työntekijä kirjaa ja valmistelee yhdessä asiakkaan kanssa. Aina ei asiakkaan ääni kuulu riittävästi eikä kerättyä asiakaspalautetta hyödynnetä. Terveydenhuoltojärjestelmän tulee aktiivisesti etsiä ja kehittää asiakasvaikuttamisen kanavia. Invalidiliitolla ja sen jäsenyhdistyksillä on tärkeä tehtävä erityisryhmien tarpeiden nostamisessa esiin. Asiakasjäsenet terveydenhuollon toimintayksiköiden johtoryhmissä tai vammaisneuvostot voivat merkittävästi auttaa asiakaslähtöisen toiminnan kehittämisessä. Asiakasmaksujen omavastuuosuudet INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Asiakkaiden maksuosuus terveyskustannuksista pienenee. C Terveydenhuollon maksukatot on yhdistetty ja uusi katto on määrältään pienempi kuin nykyisten maksukattojen yhteenlaskettu summa. Mahdollisuudet yhdistää sosiaalija terveydenhuollon omavastuuosuudet samaan maksukattoon selvitetään. TARVITTAVAT TOIMENPITEET Terveydenhoidon omavastuuosuudet ovat Suomessa Euroopan korkeimpia. Muutos rahoitusvastuussa on tapahtunut nopeasti: terveyspalveluiden käytön kulut ovat kasvaneet yli 20 prosenttia kymmenessä vuodessa. Asiakkaiden maksuosuus on Suomessa nyt suurin Pohjoismaista. Samanaikaisesti Suomen terveydenhuoltoon käytetty osuus bruttokansantuotteesta on Pohjoismaiden pienin. Terveyspalveluiden tarve on kasaantuvaa; paljon palveluita tarvitseville koituvaa taloudellista rasitetta tasataan eri maksukatoilla. Maksukattojen yhdistäminen helpottaisi erityisesti paljon palveluita käyttävien ihmisten tilanneetta. Samanaikaisesti on pidettävä huoli, että erilliskatotkin säilyvät jottei tilanne huonone esim. ainoastaan paljon lääkkeitä käyttävän kohdalla. Vuonna 2003 kunnallisen terveydenhuollon asiakasmaksujen maksukatto ja Kelan hallinnoimien lääkekulujen maksukatto, kuntoutuksen matkojen sekä sairausmatkojen maksukatto muodostavat yhteensä 1499,78 euroa. Lisäksi henkilöllä saattaa olla muita terveydenhoidon menoja, jotka eivät sisälly mihinkään maksukatoista. Runsaasti terveyspalveluita käyttävät ihmiset tarvitsevat tavallisesti myös sosiaalipalveluita, joista heille aiheutuu vielä lisäkuluja. Erityisen hankalaksi asian tekee vähimmäisturvalla elävien ihmisten matala tulotaso. On tultu tilanteeseen, jossa osalla ihmisiä ei ole enää varaa käyttää palveluita tai heidän on ryhdyttävä toimeentulotuen asiakkaiksi. Tilanne ei ole helpottumassa: terveydenhuollon asiakasmaksuja korotettiin vuodelle 2002 ja käyttöön otettiin mm. Invalidiliitto ja jäsenyhdistykset Muut toimijat Valtakunnallisesti Liitto seuraa ja vaikuttaa asiakasmaksuja koskevaan lainsäädäntöön. Asiakasmaksuja kohtuullistetaan lainsäädännön kautta. Paikallisesti ja alueellisesti Yhdistykset ovat tietoisia kuntien harjoittamasta maksupolitiikasta ja vaikuttavat siihen. Kunnat käyttävät heille kuuluvaa harkintavaltaa pitääksensä asiakasmaksut kohtuullisina ja asiakkaan elämäntilanteen huomioivana. 11

12 uusi päivystysmaksu, mutta kunnallinen terveydenhuollon maksukatto pysyi sellaisenaan. Kunnat perivät tavallisesti asiakasmaksulaissa mainitun korkeimman mahdollisen asiakasmaksun, eivätkä juurikaan käytä harkintavaltaansa maksuja madaltavasti. Asiakasläheisen ja ihmistä kunnioittavan työtavan tulee näkyä siinä, että toimeentulotukea myönnettäessä terveydenhuollon kulut huomioidaan niin, että turhaa hyppyyttämistä toimeentulon asiakkaana ei tapahdu. Keskittäminen helpottaa vaativien ongelmien ratkaisua INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Selkäydinvammaisten akuuttihoito on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin. Akuuttikuntoutus on keskitetty Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen. C Tekonivelleikkaukset on keskitetty toimipisteeseen. C Pienten, harvinaisten vammaisryhmien hoito ja kuntoutuksen suunnittelu on keskitetty yliopistollisiin sairaaloihin ja osan ryhmistä vain yhteen sairaalaan. Terveydenhuollon yksiköitä on maassamme runsaasti: viisi yliopistollista sairaalaa, 20 keskussairaalaa ja melkein 300 terveyskeskusta. Mitä harvinaisemmasta ja vaikeammin haltuun otettavasta terveysongelmasta on kyse, sitä parempia tuloksia voidaan toivoa saavutettavan keskittämisellä. Osaamista voi syntyä vain, jos tietyn ilmiön kohtaa riittävän usein. Keskittämisen voi uskoa parantavan myös synergisesti tuloksia. Toisaalta hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen esimerkiksi Käypä hoito -suositusten avulla vaikuttaa laatua kohottavasti hajayksiköissäkin. Arviolta vajaat henkilöä saa vuosittain vaikean tapaturmaisen selkäydinvamman. Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen tulee keskimäärin 55 uutta asiakasta vuodessa. Selkäydinvamma on noin 2000 suomalaisella. Vammautuneet tarvitsevat elinikäistä seurantaa ja kuntoutusta. Tapaturmaisen selkäydinvamman hoidosta ja kuntoutuksesta on annettu ns. Käypä hoito -suositus, jonka laatimisessa Käpylän kuntoutuskeskus on ollut aktiivinen. Lonkkanivelen rikko on noin viidellä prosentilla miehistä ja neljällä naisista. Polvinivelrikko on viidellä prosentilla miehistä ja seitsemällä naisista. Leikkausten onnistuminen vaihtelee melkoisesti hoitopaikkojen kesken ja jonot hoitoon ovat pitkät. Leikkauksia suorittavia yksiköitä on nykyisin yli 60. Sairaanhoitopiirien oman arvion mukaan vuonna 2002 lonkan ja polven tekonivelkirurgiaa odotti yli kolme kuukautta noin 7200 potilasta; jonojen purkamiseen tarvittaisiin lisää rahaa noin 50 miljoonaa euroa. Ns. pieniin, harvinaisiin vammaisryhmiin kuuluvien ihmisten määrää ei tiedetä: pohjoismaisen käytännön mukaan pienvammaisryhmiksi luetaan ryhmät, joihin kuuluu Suomessa korkeintaan 500 ihmistä, joilla on merkittävästi arkea vaikeuttava sairaus. Harvinaiset sairaudet ovat tavallisesti synnynnäisiä ja geenipohjaisia. Potilaiden elämänkaaresta tiedetään melko vähän; elämänkaaritutkimuksia ole juuri tehty. Sairauksien tuntemattomuuden vuoksi diagnoosi voi viivästyä jopa vuosia, mutta useimmiten näihin ryhmiin kuuluvien lasten hoito ohjautuu tapahtuvaksi yliopistollisten sairaaloiden lastenklinikoilla. Aikuisten hoitokäytännöt ovat kirjavia ja osin puutteellisia. 12

13 TARVITTAVAT TOIMENPITEET Invalidiliitto ja jäsenyhdistykset Muut toimijat Valtakunnallisesti Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus toimii selkäydinvammaisten kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus toimii tuki- ja liikuntaelinvammaisuutta aiheuttavien pienten, harvinaisten vammaisryhmien osaamiskeskuksena. Akuuttihoidon lisäksi yliopistollisiin keskussairaaloihin perustetaan poliklinikoita selkäydinvammaisten pitkäaikaisseurantaan. Nivelleikkausten onnistumista seurataan ja ne keskitetään sinne, missä tulokset ovat hyviä. Lonkka- ja polvinivelleikkausjonojen purkamiseen varataan riittävä määräraha. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa ohjeen pienten, harvinaisten vammaisryhmien hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun keskittämisestä ja yliopistollisiin sairaaloihin perustetaan harvinaiset -poliklinikoita. Paikallisesti ja alueellisesti Yhdistykset ovat tietoisia liiton valtakunnallisesta selkäydinvammaistoiminnasta ja pienvammaisryhmätoiminnasta ja ohjaavat jäseniä niiden pariin. Joku sosiaalialan osaamiskeskus kehittää yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa keinoja tukea sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä ja lisätä heidän osaamistaan harvinaisten ongelmien kohtaamisessa. 13

14 Lisähuomiota polion myöhäisoireisiin ja aivohalvauspotilaisiin INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Polion sairastaneille toimii valtakunnallinen hoito- ja kuntoutusohjelma. C Aivohalvauspotilailla, myös ikääntyneillä on mahdollisuus asianmukaiseen akuuttihoitoon ja riittävän varhain aloitettuun kuntoutukseen. Polio on tehokkaiden rokotusten ansiosta käytännöllisesti hävinnyt. Suomessa arvioidaan kuitenkin olevan ihmistä, joilla on polion myöhäisoireyhtymä. Se ilmaantuu polion sairastaneista suurimmalle osalle vuoden kuluttua sairastumisesta. Oireyhtymän syy on epäselvä. Sen tärkeimpiä oireita ovat lihasheikkouden lisääntyminen, lihas- ja nivelkivut, uupumus sekä kylmänarkuus. Polion myöhäisoireyhtymän tunnistaminen ja potilaiden hoitoon ohjaaminen on ajankohtaista Suomessa nyt, kun ja luvulla sairastuneiden oireet ovat alkaneet voimistua. Myöhäisoireyhtymään ei ole spesifistä hoitoa. Liioin ei tiedetä, onko joku tietty kuntoutuksen muoto parempi kuin toinen. Todennäköisesti kuntoutuksella oireiden ilmaantumista voidaan myöhentää ja lieventää. Vuosittain ihmistä sairastuu Suomessa aivohalvaukseen. Aivohalvauksista kaksi kolmasosaa ilmaantuu yli 65-vuotiaille. Aivohalvauksen aiheuttamia tavallisia oireita ovat toispuolihalvaus, tuntohäiriöt, puheen ongelmat, tasapainovaikeudet ja depressio. Oireet ovat yksilöllisiä. Akuuttihoidon järjestäminen vaihtelee yhä, mutta on viime vuosina kehittynyt. Vaihtelua on myös akuuttivaiheen aikaisen ja jälkeisen kuntoutuksen järjestämisessä. Varhain aloitettu tehokas kuntoutus on tärkeää. Tiedetään, että kuntoutus on tehokkainta perustuessaan moniammatillisen tiimin työskentelyyn. Ikäihmisten akuuttikuntoutuksessa on eniten vajetta, vaikka hyöty on kiistaton ja omatoimisuus ja paluu kotiin voidaan useimmiten mahdollistaa. Tarpeen on myös pitkäjänteinen ylläpitävä kuntoutus ja muu tuki. TARVITTAVAT TOIMENPITEET Invalidiliitto ja jäsenyhdistykset Muut toimijat Valtakunnallisesti Invalidiliiton ja Suomen Polioliiton yhteisprojektina luodaan valtakunnallinen poliovammaisten palveluohjelma ja palveleva puhelin. Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus toimii nuorten ja vaikeasti vammautuneiden aivohalvauspotilaiden osaamiskeskuksena. Aivohalvauksen hoidosta ja kuntoutuksesta annetaan Käypä hoito -suositus. Paikallisesti ja alueellisesti Yhdistykset tiedottavat liiton postpolioprojektista jäsenistölle. 14

15 ... Lääkinnällistä kuntoutusta tarvitsijoille... INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Palveluketju akuuttiterveydenhoidosta lääkinnälliseen kuntoutukseen on aukoton. C Kuntoutussuunnitelma on laadittu siitä hyötyville yhteistyönä, ja suunnitelman laatuun on panostettu. C Tuki- ja liikuntaelinvammaiset saavat tarvitsemansa kuntoutuksen. Jos maksaja on epäselvä, maksajatahot selvittävät tämän asian keskenään ilman, että asiakkaan kuntoutus viivästyy. C Nykyiset veteraanikuntoutukseen osoitetut erillismäärärahat säilyvät ikäihmisten kuntoutuksessa. C Terveydenhuollon henkilöstö on selvillä myös ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista ja ohjaa tarvittaessa asiakkaat niihin. Kuntoutus-sanan sisällä on monitahoinen ja monimutkainen lainsäädännöllinen palvelujen järjestäjien, rahoittajien ja tuottajien rakennelma, jonka hahmottaminen on vaikeaa niin kuntoutujalle kuin ammattilaisellekin. Tähän asiaan on kiinnitetty huomiota mm. eduskunnalle vuonna 2002 annetussa kuntoutusselonteossa, jossa myös painotettiin järjestelmän selkeyttämisen tarpeellisuutta. Kuntoutus on tärkeä keino lisätä ihmisten työ- ja toimintakykyä. Lisäksi se antaa ihmisille voimavaroja elämänhallintaan. Onnistuneen kuntoutuksen edellytys on oikea-aikaisuus; ennaltaehkäisyn merkitystä on korostettava. Tuki- ja liikuntaelinvammaiselle henkilölle kuntoutus on usein ainoa tie itsenäiseen elämään ja kohtuulliseen elämänlaatuun. Väestön ikärakenteen vanheneminen lisää kuntoutustarvetta. Eniten kuntoutusta myönnetään tuki- ja liikuntaelinten sairauksien perusteella. Fysioterapialla onkin keskeinen rooli terveydenhuollon kuntoutuksessa. Sen osuus tapaa olla noin 70 prosenttia kaikista kuntoutus- ja erityistyöntekijöiden käynneistä. Kelan kuntoutujista on tuki- ja liikuntaelinvammaisia noin 40 % asiakkaista. Kuntoutukseen eivät kuitenkaan kaikki siitä hyötyvät pääse. Erityisen paljon kuntoutuksen saantiongelmia tuntuu kasaantuvan ihmisille, joilla on tuki- ja liikuntaelinsairauden lisäksi ongelmia vuorovaikutustaidoissa tai esimerkiksi mielenterveysongelmia ja päihdeongelmia. Jo itse lainsäädäntö syrjii vanhuuseläkkeellä olevia vaikeavammaisia: he eivät ole Kelan kuntoutuksen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Terveys tutkimuksen mukaan neljäsosa kaikista 30 vuotta täyttäneistä koki tarvitsevansa kuntoutusta. Luvussa eivät ole mukana ammatillista kuntoutusta toivoneet. Vain vajaa 10 prosenttia vastanneista oli vuoden sisällä sitä saanut. Tutkijoita hämmästytti työikäisen väestön ilmaisema suuri kuntoutuksen tarve. Kaikkein iäkkäimpien miesten kuntoutustarve tyydyttyi merkittävästi veteraanikuntoutuksen kautta. Kuntoutuksen sisältöä ja palvelujen kirjoa tulee kehittää vastaamaan vammaisten tarpeita. Tiedetään, että kuntoutus on vaikuttavinta, jos se perustuu moniammatillisen työryhmän työskentelyyn. Vaatimus kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei saa johtaa kaikkein vaikeimmin vammaisten kuntoutuksen laiminlyöntiin. Kuntoutuksen kasvava 15

16 resurssointi on tarpeen. Tuki- ja liikuntaelinvammaisten kannalta korjaavia toimenpiteitä tulee kohdistaa myös ympäristöön; esteettömässä ympäristössä on helpointa selviytyä. Suomen kuntoutusjärjestelmän arviointia ja seurantaa helpottaa kuntoutusbarometrin syntyminen: tämä on pitkälti Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen ylilääkärin aloitteen tulos. Invalidiliitto yhtyy barometrihankkeen ensimmäisessä vaiheessa esitettyihin arvioihin siitä, että kuntoutuksen yhteistyö ontuu. Uusi kuntoutuksen asiakasyhteistyötä säätelevä laki tuonee asiaan parannusta. Liitto toivoo, että kuntoutuksen asema ylipäätään yhteiskunnallisessa päätöksenteossa paranee. Invalidiliiton omaa kuntoutuspalvelutuotantoa ohjaa liittohallituksen hyväksymä laatupolitiikka. Invalidiliiton sitoumus erityisesti vaikeasti vammaisten asiakkaiden kuntoutuspalveluiden laadun jatkuvaksi varmistamiseksi on saanut nimen Hyvä kuntoutuskäytäntö ja se on yksi liiton julkaisuista. Vanhuuseläkkeellä olevien, erityisesti vaikeavammaisten kuntoutus INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Kaikilla vaikeavammaisilla on oikeus yksilöllisen tarpeensa mukaiseen kuntoutukseen iästä riippumatta. Myös vanhuuseläkkeellä olevien kuntoutus on Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuus. C Kuntoutuksella turvataan toimintakyvyn säilymistä ja ylläpitoa myös lievävammaisten ikäihmisten kohdalla. Ikäännyttäessä monet sairaudet yleistyvät. Kolmanneksella 65 vuotta täyttäneistä on tuki- ja liikuntaelinvamma. Tutkimusten perusteella tiedetään kuntoutuksen tehoavan myös ikäihmisiin. Kustannushyöty -mittareilla mitattuna iäkkäät aivohalvauspotilaat hyötyvät jopa nuoria enemmän kuntoutuksesta. Vanhuuseläkkeellä olevien ihmisten mahdollisuus saada kuntoutusta on nuoria heikompi. Heillä ei ole lakisääteistä oikeutta Kelan vaikeavammaisten kuntoutukseen. Vastuu heidän kuntoutuspalveluidensa tuottamisesta on kunnan sosiaali- ja terveystoimella. Kuntien ikäihmisten kuntoutukseen suunnatut resurssit ovat kuitenkin olleet vähäiset. Eduskunta hyväksyi toukokuussa 2002 lausuman, jossa edellytetään, että hallitus selvittää mahdollisuudet saattaa 65 vuotta täyttäneet vaikeavammaiset Kansaneläkelaitoksen järjestämän lakisääteisen lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin. Tähän joukkoon tulee sisällyttää myös ne harvat vaikeavammaiset, joiden vanhuuseläke alkaa ennen 65 ikävuotta. Kuntoutuslainsäädäntö tulee uusia niin, että se tarjoaa kaikille vaikeavammaisille samat kuntoutusmahdollisuudet. Toteutuessaan muutos merkitsisi Invalidiliiton vaikuttamistoiminnan yhden monivuotisen päätavoitteen saavuttamista. Kaikkien ikäihmisten toimintakyvyn säilymisen kannalta ennaltaehkäisevä toiminta ja kuntoutuksen riittävän varhainen aloittaminen on tarpeen. Vammat usein pahenevat vuosien myötä. Lisäksi tulee muistaa, että vanhuus on vammautumisen ja sairastumisen tavallisin ajankohta. Monelle tuki ja ohjaus palveluiden ääreen on tarpeen toimintakyvyn muutos- ja heikkenemisvaiheessa. Myös ikäihminen voi tarvita psykososiaalista kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta ja kuntoutusohjausta. Vanhusväestön hoidon tulee kauttaaltaan perustua ns. kuntouttavaan työotteeseen. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että palvelut järjestetään tavalla, joka tukee ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä. Ajatus sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa vuonna 2001 antamaan ikäihmisten hoitoa ja palveluita koskevaan laatusuositukseen. 16

17 TARVITTAVAT TOIMENPITEET Invalidiliitto ja jäsenyhdistykset Muut toimijat Valtakunnallisesti Liitto vaikuttaa lainsäädäntöön niin, että vaikeavammaisten ikäihmisten kuntoutuksen saantimahdollisuudet paranevat. Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskus toimii geriatrisen kuntoutuksen osaamiskeskuksena. Kuntoutuslainsäädäntö uusitaan eduskunnan 2002 antaman lausuman hengessä ja vaikeavammaisten kuntoutus kokonaisuudessaan siirretään Kelan järjestämisvelvollisuudeksi. Kuntoutuksen edistämisyhdistyksen kokemuksia ikäihmisten kuntoutusneuvolatoiminnasta hyödynnetään. Paikallisesti ja alueellisesti Yhdistys neuvottelee ikäihmisten ryhmämuotoisten toimintakykyä ylläpitävien palveluiden perustamiseksi esimerkiksi terveydenhuollon ja liikuntatoimen yhteistyönä. Kunnat kehittävät eri hallintokunnat ylittävää yhteistyötä ikäihmisten toimintakyvyn ja elinolosuhteiden kohentamiseksi. Terveyskeskus ohjaa vanhana vammautuneet tai ne joiden vammat vanhana merkittävästi vaikeutuvat tarvittavien palveluiden, myös psykososiaalisen tuen ääreen. Apu- ja hoitovälineet INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Apu- ja hoitovälineiden valikoima sekä laatu vastaa käyttäjän tarvetta. C Apu- ja hoitovälineet luovutetaan asiakkaalle maksutta kuten laissakin edellytetään. C Apuvälineiden käytettävyys taataan opettamalla niiden käyttöä ja huoltamalla ne. Apuvälineet ovat konkreettinen apu toimintakyvyn heikkouksiin. Hoitovälineet ovat välttämättömiä arjesta selviytymiselle ja mahdollistavat kotona asumisen. Apu- ja hoitovälineiden tulee vastata käyttäjän yksilöllistä tarvetta. Apuvälineet ovat pääosin terveydenhuollon vastuulla kuten hoitovälineetkin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista säätää sekä apu- että hoitovälineet asiakkaalle maksuttomaksi. Apuvälineisiin käytetty rahamäärä vastasi vuonna 2000 reaalisesti vuoden 1992 tasoa. Invalidiliitto katsoo tämän riittämättömäksi, kun otetaan huomioon yleinen elintasokehitys ja erityisesti teknologian kehitys. Vammaisten, erityisesti vaikeavammaisten tulee päästä osalliseksi kehittyvän teknologian arkea ja elämänhallintaa helpottavista sekä itsenäistä suoriutumista tukevista keksinnöistä. Stakesin vuonna 2000 tekemä selvitys apuvälineiden saatavuudesta osoittaa, että siinä on merkittäviä puutteita. Syynä tähän on pääasiallisesti tarkoitukseen varattujen määrärahojen vähäisyys, mutta osin myös henkilöstön puutteellinen osaaminen ja epäselvä työnjako eri toimijoiden kesken. Tällä hetkellä apuvälineiden saatavuus ja luovutuskäytännöt vaihtelevat suuresti organisaatioittain ja alueittain sekä 17

18 kunnittain. Terveyskeskuksesta 68 prosenttia ja keskussairaaloista 83 prosenttia ilmoitti selvityksen mukaan rajoittaneensa apuvälineiden luovutusta jollakin kriteerillä. Erityisesti ikääntyneen väestön tarvitsemien apuvälineiden saatavuutta oli rajoitettu. Terveys tutkimus kertoo, että työikäisistä 1,4 prosentilla on joku liikkumisen apuväline, mutta vanhuuseläkeikäisistä jo joka viidennellä. Siitä kuinka hyvin apuvälinetarve on tyydytetty ei ole tutkimustietoa, mutta arvatenkin apuvälineistä hyötyviä on runsaasti enemmän kuin niitä tällä hetkellä käyttäviä. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa apuvälineiden laatusuosituksen vuoden 2003 aikana. Suosituksen tueksi valmistetaan Stakesissa sen toteuttamisohje. Tämä vaikuttanee myönteisesti apuvälinetilanteeseen. Apuvälineiden myöntämiseen ja koko apuvälinekäytäntöön tulevat vaikuttamaan selkeyttävästi myös viimeaikaiset Korkeimman hallinto-oikeuden päätökset. Myös hoitovälineiden määrään ja laatuun kohdistuu rajoituksia. Tilannetta ei ole selvitetty samalla tavalla perusteellisesti kuin apuvälinetilanne on selvitetty. Suomen Kuntaliiton marraskuussa 2002 kunnille lähettämä hoitovälineitä koskeva yleiskirje, joka muistuttaa kuntia hoitovälineiden maksuttomuudesta. Korkein hallinto-oikeus on ratkaisuissaan ottanut kantaa myönnettävien hoitovälineiden riittävään määrään ja jakelun maksuttomuuteen. Lisäksi se on todennut, että kunnat eivät saa yleisohjeilla ohittaa yksilöllisen tarpeen arviointia. TARVITTAVAT TOIMENPITEET Invalidiliitto ja -yhdistykset Muut toimijat Valtakunnallisesti Liitto vaikuttaa apuvälineiden laatusuosituksen toteuttamiskäytäntöihin. Liitto vaikuttaa niin, että hoitovälinetilannetta selkeytetään joko lainsäädäntöteitse tai sosiaali- ja terveysministeriön ohjeella. Invalidiliitto on mukana järjestämässä joka toinen vuosi apuvälinemessuja. Liitto näkee tärkeäksi, että apuvälineitä esitellään jäsenkunnalle ja muillekin tahoille riittävästi ja että erityisesti uusista apuvälineistä tiedotetaan. Valvovat viranomaiset, ennen kaikkea läänien sosiaali- ja terveydenhuollon tarkastajat kiinnittävät erityistä huomiota mahdollisiin lainsäädännön, laatusuosituksen ja ohjekirjeiden vastaisiin käytäntöihin. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee toimenpiteet hoitovälinetilanteen selkeyttämiseksi ja parantamiseksi. Paikallisesti ja alueellisesti Yhdistys selvittää terveyskeskuksen apuvälineiden luovutuskäytännön sekä apuvälineiden opetus- ja huoltokäytännön ja tutustuu mahdollisiin sisäisiin ohjeisiin. Lainsäädännön ja apuvälinesuosituksen vastaiset ohjeet pyritään muuttamaan. Apuvälinelainaamoiden valikoimaa ja toimintatapoja parannetaan. Erityistä huomiota kiinnitetään välineiden tarkoituksenmukaisuuteen ja turvallisuuteen. 18

19 ... Terveys syntyy arjessa INVALIDILIITON TAVOITTEET:... C Ennaltaehkäisevään kansanterveystyöhön panostetaan ja Terveys kansanterveysohjelma toteutetaan. C Kunkin kunnan laatimassa hyvinvointiohjelmassa otetaan huomioon myös vammaisten kuntalaisten terveys ja muu hyvinvointi. C Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset edistävät aktiivisesti tuki- ja liikuntaelinvammaisten terveyttä omalla toiminnallaan. Terveyttä edistävät ryhmätoiminnot ovat vielä verrattain harvinaisia terveydenhuollossa. Terveyden edistämiseen liittyvä yksilöllinen neuvonta sen sijaan on yleistä. Ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon liittyy myös erilaisia seurantatutkimuksia, terveystarkastuksia sekä terveyden omaa tarkkailua. Invalidiliitto katsoo, että terveydenhuollon tulee lisätä ennaltaehkäisevää työtä. Määrärahat tulisi kiireesti saattaa edes lamaa edeltäneelle tasolle. Terveys tutkimuksen mukaan noin 30 prosenttia suomalaisista osallistuu vuosittain johonkin terveyttä edistävään ryhmään. Yleisintä oli kuuluminen fyysistä kuntoa kohottaviin toimintoihin. Invalidiliitto pitää tärkeänä, että terveydenhuolto käyttäisi ryhmäohjausta nykyistä enemmän ja toimisi aktiivisemmin yhteistyössä liiton jäsenyhdistysten ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa. Ihmisen terveys ratkeaa pääasiassa terveyspalveluiden ulkopuolella. Yleisesti ottaen kansanterveys on Suomessa parantunut. Viimeisen 100 vuoden aikana keskimääräinen elinajan odote on noussut 30 vuotta. Tästä 20 vuotta aiheutuu elinolosuhteiden ja -tapojen muutoksesta, kahdeksan vuotta aiheutuu antibiooteista ja vain kaksi vuotta terveydenhuollon palveluista. Suomen terveyden edistämistyötä pidetään kansainvälisesti vertailtaessa hyvänä. Maailman terveysjärjestö, WHO antoi vuonna 2002 siitä kiittävän arvion. Vaurastumisen mukanaan tuoma hyvinvoinnin lisääntyminen ei enää yksiselitteisesti näy terveellisinä elämäntapoina. Tosin raskas ja vaarallinen ruumiillinen työ ei enää samassa määrin kuin aikaisemmin heikennä ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Myös liikennetapaturmissa vammautuneiden määrä on vähentynyt. Tällä hetkellä ihmisten - myös vammaisten - terveyttä uhkaavat yhä useammin mielenterveysongelmat, päihteet, tupakointi, väkivalta tai vaikkapa liikapaino. Niistä koituvia haittoja olisi voitava vähentää. Lisäksi hyvinvointia nykyisestään kasvattaisi liikunnan lisääntyminen ja turvalliset elinolosuhteet ja -tavat. Invalidiliitto ja sen jäsenkunta haluavat kantaa vastuuta omasta terveydestään ja ovat tietoisia elämäntapojen vaikutuksesta terveyteen. Liitto korostaa myös taiteen ja erilaisten kulttuurillisten harrastustoimintojen merkitystä hyvinvointiin. Invalidiliitto etsii uusia tapoja tukea jäsentensä fyysistä ja henkistä terveyttä. Tietämys vammaisten ihmisten itsehoidon mahdollisuuksista on vielä puutteellista; omaehtoisen kunnon ylläpitämisen tärkeys kylläkin ymmärretään. Liikunta luo terveyttä INVALIDILIITON TAVOITTEET: C Kaikilla on lähellä kotiaan tai kodissaan mahdollisuus harrastaa liikuntaa. C Kunnan liikuntatoimeen sisältyy erityisliikuntaa. C Liikunnan apuvälineitä on käytettävissä. C Terveydenhuollon henkilöstö rohkaisee vammaisia liikunnan pariin. 19

20 Liikunta on yksi tehokkaimmista keinoista edistää terveyttä. Tämä koskee myös tuki- ja liikuntavammaisia ihmisiä. Parhaiten kuntoaan voi hoitaa tekemällä arkiaskareita ja kuntoilemalla. Liikunta on yhteydessä lihasvoimaan, tasapainoon ja liikkumiskykyyn. Se aktivoi työ- ja toimintakykyä ja hidastaa toimintavajauksien etenemistä. Liikunnan merkittävä sivuvaikutus on mielialan kohoaminen. Erityisen hyvä mielenterveydellinen vaikutus on ryhmässä tapahtuvalla liikunnalla. Liikkumattomuus puolestaan lisää merkittävästi monien sairauksien vaaraa ja heikentää toimintakykyä. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset liikkuvat runsaasti, mutta terveyden kannalta liian vähän. Liikuntaa lisäämällä voidaan saavuttaa myös huomattavaa kansantaloudellista hyötyä. Valtioneuvosto teki huhtikuussa 2002 liikuntaa koskevan periaatepäätöksen, joka ohjaa terveyttä edistävän liikunnan kehittymistä lähivuosina. Huomiota kiinnitetään erityisesti liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin sekä ryhmiin, jotka hyötyvät eniten liikunnan lisäämisestä. Hallinnolliset rajat ovat vaikeita ylittää niin ministeriö- kuin kuntatasolla. Terveyttä edistävä liikunta osuu terveystoimen ja liikuntatoimen rajalle tavalla, joka ainakin joskus haittaa sen edistymistä. Kuitenkin myös liikuntalain yksi tavoite on edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä. Lääkäri voi vaikuttaa vastaanotolla käyvien ihmisten elintapoihin ja liikuntatoimi voi tarjota mahdollisuuden niiden muuttamiseen. Invalidiliiton jäsenyhdistysten jäsenet ovat myös Suomen Invalidien Urheiluliiton jäseniä. Järjestöt kannustavat yhteistyössä jäsenistöä terveys- ja kuntoliikuntaan. Fyysisen toimintakyvyn rajoituksesta huolimatta voi harrastaa monia liikuntamuotoja. Joskus tarvitaan ammattihenkilöstön antamaa lääkinnällistä kuntoutusta täydentämään omatoimista fyysisen kunnon hoitoa. Toisinaan lääkinnällinen kuntoutus on vaikeavammaiselle ihmiselle ainoa mahdollisuus vaikuttaa fyysiseen toimintakykyynsä. TARVITTAVAT TOIMENPITEET Invalidiliitto ja jäsenyhdistykset Muut toimijat Valtakunnallisesti Invalidiliitto seuraa valtakunnallisen terveysliikuntatoiminnan kehittymistä ja vaikuttaa siihen yhdessä Suomen Invalidien Urheiluliiton kanssa. Liitto luo yhteistyössä Suomen Invalidien Urheiluliiton kanssa jäsenkunnalle mahdollisuuksia kuntoliikuntaan. Erilaisille harrastusliikuntaryhmille koulutetaan SIU:n kanssa yhteistyössä vertaisvetäjiä. Invalidiliiton Lapin kuntoutuskeskuksen ja Käpylän kuntoutuskeskuksen yhteydessä toimii liikunnan apuvälinelainaamo. Tutkimuksin selvitetään liikunnan vaikuttavuutta eri tavoin vammaisten henkilöiden kohdalla. Selvitetään keinoja ja toimintamalleja, joilla liikuntapalvelut ulotetaan kaikille. Paikallisesti ja alueellisesti Invalidiyhdistyksessä toimii erilaisia liikunnan harrastusryhmiä. Invalidiyhdistys toimii eri ikäisten tuki- ja liikuntaelinvammaisten liikunnanharrastuksen edistämiseksi yhteistyössä terveystoimen ja liikuntatoimen sekä liikuntaseurojen kanssa. Vammaisten fyysisen aktiivisuuden edistäminen tapahtuu usean hallintosektorin yhteistyönä. Kunnan liikuntatoimi ja paikkakunnalla toimivat liikuntaseurat kehittävät valmiuksia ottaa vastaan myös vammaisia harrastajia. Lääkärit kirjoittavat myös tuki- ja liikuntaelinvammaisille ihmisille ns. liikkumisreseptejä. 20

terve vammainen INVALIDILIITTO terveyspoliittinen ohjelma

terve vammainen INVALIDILIITTO terveyspoliittinen ohjelma terve vammainen terveyspoliittinen ohjelma INVALIDILIITTO Terveys kuten sairaus on aina henkilökohtainen kokemus. Jotkut eivät mielestään tervettä päivää näe, kun taas toiset tuntevat olevansa hyvässä

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen

Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Vastuuhoitajan asiakaspalaute keskustelu asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson osakokonaisuus

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula Selvityshenkilö Valtuustoseminaari 21.2.2011 Valmistelun ohjaus Valtuusto Kaupunginhallitus Organisaatiotoimikunta

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Liiku Terveemmäksi neuvottelukunta 5.2.2008 Hallitusohjelman mukaan politiikkaohjelmassa on kiinnitettävä huomiota: Terveyden edistämisen rakenteiden kehittämiseen

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun

1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ. Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 1 (12) Selkokielinen oppimateriaali maahanmuuttajille SANASTOTEHTÄVIÄ Kuntoutumisen tukeminen -tutkinnon osan opiskeluun 2 (12) A. UUSIEN SANOJEN MUODOSTAMINEN 1. TEHTÄVÄ. uus/-yys, -us/-ys substantiivit

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä

Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Ammatillinen kuntoutus (tosi)pitkäaikaistyöttömillä Turun partyn kokemuksia ammatillisesta kuntoutuksesta yli 1000pv työttömillä (keskiarvo n. 5 10v) Tk lääkäri, Turun Party hanke Ylilääkäri, A klinikka,

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot