Täytyy kattoo, jos saa kattoo
|
|
- Marjut Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Täytyy kattoo, jos saa kattoo Sosiaalipsykologisia näkökulmia varhaisnuorten televisiokokemuksiin Juha Kytömäki
2 ISBN (PDF-versio) Helsingin yliopiston verkkojulkaisut Helsinki 1999
3 Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 1 Socialpsykologiska studier Social psychological studies Kustantaja: Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos Toimituskunta: Klaus Helkama, puheenjohtaja Karmela Liebkind Rauni Myllyniemi Anna-Maija Pirttilä-Backman Kari Mikko Vesala Maaret Wager Copyright Juha Kytömäki ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos PL 4 (Fabianinkatu 28) Helsingin yliopisto ISBN X ISSN Graafinen suunnittelu: VIL Design/Veikko Anttila Kannen kuva: Janne Kytömäki, Lentävä lohikäärme Wolfgang Petersenin elokuvasta Päättymätön tarina Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa 1999 ii
4 Puutalon lapsille iii
5 Sisällys Esipuhe 1 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Lapset ja televisio tutkimuksen kohteena Lapset ja median vaikutukset tutkimuksen historiassa Altistuvasta objektista tulkitsevaksi subjektiksi Tutkimuksen yleisiä lähtökohtia Kohti empiiristä tutkimusta kuvamediasta varhaisnuorten arjessa Tutkimusaineiston esittely Aineiston analyysi Haastattelujen tulkinnasta Tutkimuksen ongelmakohtia Työn rakenne 24 2 Lainattuja kokemuksia Johdanto Fiktion katsomiskokemuksen luonne Katselu identifioitumisena: Elämää lainakengissä Fiktion seuraaminen silminnäkijäkokemuksena Diegeettinen efekti Katselu empaattisena eläytymisenä Fiktiivisen kertomuksen todellisuussuhde Fiktiivinen kertomus kommunikaationa 47 3 Television katselun arkea lapsiperheissä Johdanto Lasten televisiosuosikit Perheyleisö ja katselun merkityksellisyys Vanhemmat perhenäyttämön yleisönä Lapsiperheiden yhteiset katselukokemukset Onko merkityksellisen yhdessäkatselu mahdottomuus? Sisarusten yhteiset katselukokemukset 79 iv
6 3.4 Yhteenveto: Perhe lasten kuvamedioiden käytön sosiaalisena kontekstina 83 4 Televisio ja kasvatus lapsiperheissä Johdanto Lasten erityislaatuisuuden hyväksyminen Käsitykset soveliaasta katselun määrästä: Ei me mutta ne muut Katselua koskevat säännöt Vanhempien näkökulma sääntöihin ja rajoituksiin Lasten näkökulma rajoituksiin Miten väkivaltainen ohjelma määritellään? Sarjafilmi Visitors televisiokasvatusta havainnollistavana esimerkkinä Yhteenveto: Televisiokasvatus tarvittaessa tapahtuvana katseluun puuttumisena Katseluun liittyvät pelot Johdanto Haastatteluista esille nouseva käsitys pelon syistä Todenmukaisuuden ja pelottavuuden suhteesta Yhteenveto: Pelot eläytymisprosessin epätäydellisen hallinnan seurauksena Katselun juhlaa: televisio ja elokuva vertaisryhmän yhteisenä kokemuksena Johdanto Elokuvien ja sarjafilmien katselu sosiaalisena toimintana Yhdessä katselu kavereiden kanssa Televisio, video ja elokuva keskustelun aiheena Sosiaalisten kontekstien luonne Yhteenveto: Vertaisryhmä lasten kuvamedioiden käytön sosiaalisena kontekstina Mistä on varhaisnuorten mielitarinat tehty? Johdanto Historiallinen vertailukohta Mielitarinoiden yleisiä piirteitä Mielitarinoiden sisällöllinen ja rakenteellinen tarkastelu 174 v
7 7.4.1 Poikien mielitarinat Tyttöjen mielitarinat Seikkailukertomuksen juonirakenteesta poikkeavat mielitarinat Yhteenveto: Seikkailukertomukset kertomuksina sosiaalisen identiteetin saavuttamisesta Kuvamediat osana kasvatusta ja kasvua Johdanto Mediakasvatuksen uusi tulkinta Valsinerin kehityspsykologisen teorian pohjalta Vertaisryhmä ja sosiaalisen identiteetin rakentaminen 199 Lähteet 207 LIITE: Teemarunko haastattelua varten 217 vi
8 Esipuhe Ajatus tutkia varhaisnuorten televisio- ja elokuvasuosikkeja syntyi omakohtaisista kokemuksista. Kiinnostukseni herätti innostus, jolla hieman toisella kymmenellä olevat varhaisnuoret suhtautuvat yhtä lailla kirjoihin kuin elokuviin ja sarjafilmeihinkin. Yhteisenä nimittäjänä näissä tuntui olevan tarina ja ehkäpä vielä aivan tietyntyyppinen tarina. Huomasin kuitenkin, ettei tätä aihepiiriä oltu 1980-luvun loppupuoliskolle tultaessa vielä oikeastaan selvitetty. Kun tuli tilaisuus kytkeä tätä ilmiötä koskevia kysymyksiä uuteen tutkimusprojektiin tavallaan kaupanpäälliseksi lähti oma tutkimuksenikin liikkeelle. Jälkeenpäin on mahdollista nähdä, että en ole ollut kysymyksineni yksin. Tutkimukseni sijoittuu ajallisesti selkeään taitekohtaan pitkän lapsia ja mediaa koskevan tutkimusperinteen historiassa. Taitekohtaan liittyy kasvanut kiinnostus peruskysymyksiin lasten ja median välisessä suhteessa ja niiden uudelleenarviointiin. Useat ihmiset ovat vuosien varrella myötävaikuttaneet siihen, että tästä tutkimuksesta syntyi väitöskirja. Heistä yksi keskeisistä on työni ohjaaja, sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama, joka on johdattanut minut sosiaalipsykologian kiinnostavimpien ajattelijoiden pariin, ja luonut johtamissaan seminaareissa keskustelevan, avoimen ja innostavan ilmapiirin. Keskeinen rooli on ollut myös Nykykulttuurin tutkimusyksikön perustajalla ja johtajalla, dosentti Katarina Eskolalla, jonka vetämässä audiovisuaalisen viestintäkulttuurin tutkijakoulutusverkoston reseptiotutkimuksen ryhmässä olen saanut työstäni asiantuntevaa palautetta. Professori Pertti Tiihonen on ollut jo samaa aihetta käsittelevän lisensiaatintutkielmani tarkastajana ja vaikuttanut merkittävästi sen muotoutumiseen väitöskirjaksi. Hän ja dosentti Anja Koski-Jännes ovat lukeneet käsikirjoituksen esitarkastajina ja heidän palautteensa on johtanut eräisiin olennaisiin tarkennuksiin. Kiitän heitä huolellisesta paneutumisesta työhöni. Erityiskiitokset kuuluvat professori Pertti Alasuutarille, joka on ollut yhteistyökumppani tutkimuksen suunnittelussa ja alkuvaiheen toteutuksessa. Häneltä olen saanut paitsi itse tutkimusta koskevia kommentteja työn eri vaiheissa, myös pitkästä tutkijakokemuksesta nousevia käytännöllisiä ohjeita. Ilman niitä rima ei vieläkään olisi sopivalla korkeudella. Professori James Lullia San Josén valtionyliopistosta Kaliforniasta haluan Esipuhe 1
9 kiittää erityisesti tutkimuksen johtopäätöksiä koskevista kommenteista ja professori Dolf Zillmannia Alabaman yliopistosta televisiota ja kasvatusta käsittelevää lukua koskevista kommenteista. Monet ihmiset ovat vuosien varrella lukeneet työtäni ja heiltä olen saanut hyödyllisiä kommentteja ja ideoita. Jo mainitun reseptioryhmän jäsenet Mirja Liikkanen, Päivi Pöntinen, Hanna Rajalahti ja Annikka Suoninen ovat jaksaneet lukea tekstejäni useassa eri vaiheessa, ja heidän apunsa on ollut tärkeää. Monet muut kollegat ja tutkijat ovat auttaneet minua lukemalla työtäni tai sen osia. Heistä haluan erityisesti mainita Minna Aslaman, Pentti Järvisen, Johanna Jääsaaren, Eija Kuokkalan, Kari Kyrönsepän, Seppo Paanasen, Anne Raatikaisen, Erja Ruohomaan, Marja- Leena Salon ja Ari Savisen. Kiitokset myös anopilleni Julia Saikkoselle, joka on maallikkona antanut palautetta työni luettavuudesta. Työnantajani Yleisradio on tukenut vuosien varrella työtäni merkittävästi. Tästä parhain kiitokseni erityisesti dosentti Juhani Wiiolle. Kiitos on paikallaan niille yhdeksällekymmenelle tamperelaisperheelle ja erityisesti perheisiin kuuluville varhaisnuorille, jotka uskaltautuivat mukaan tutkimukseen ja tekivät sen mahdolliseksi. Samoin kiitokseni tutkimuksen haastattelijoille, Marja Alastalolle ja Marja Ikkalalle. Heidän aito kiinnostuksensa tutkittavia kohtaan oli omiaan myötävaikuttamaan siihen, että haastatteluissa televisiota ja videota pystyttiin lähestymään osana varhaisnuorten arkielämää aiheen vahvasta normatiivisesta latauksesta huolimatta. Kiitokset myös oman talon ja naapuruston runsaalle lapsijoukolle, joka on herättänyt kiinnostukseni tähän aiheeseen. Lämpimin kiitoksin ajattelen myös vanhempiani Aino ja Eljas Kytömäkeä, jotka ovat kiinnostuksella ja myötäeläen seuranneet työn edistymistä. Isäni Ellu ei ehtinyt nähdä työni valmistumista. Lopuksi haluan kiittää erityisen lämpimästi vaimoani Leenaa. Ilman tätä yhteistä harrastustamme väitöskirjani olisi jäänyt vain hyväksi yritykseksi. Tutkimuksen tekemiseen olen saanut Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskuksen AVEK:n apurahan. Helsingin Oulunkylässä Juha Kytömäki 2 Täytyy kattoo, jos saa kattoo
10 1Johdanto Johdanto 3
11 1.1 Tutkimuksen tausta Kouluikäisten lasten vanhemmat tietävät kokemuksesta, miten suurta vastakaikua ja innostusta televisio-ohjelmat tai elokuvat saattavat herättää lapsissa ja millaisia muoti-ilmiöitä niihin liittyy. Tietyt suosikit, jotka yleensä ovat fiktiivisiä sarjoja tai elokuvia, on kerta kaikkiaan pakko katsoa. Ulla B. Abrahamssonin Ruotsissa tekemä tutkimus (Abrahamsson, 1988) tuo havainnollisesti esille, miten vuotiaiden suhtautumista suosikkiohjelmiinsa leimaa ehdoton innostus, joka nuoruusikään tultaessa jollain tavoin katoaa ja muuttuu kriittisemmäksi suhtautumiseksi. Tässä mielessä varhaisnuoret muodostavat aivan erityisen televisio- ja elokuvayleisön. Lasten vilpitön kiinnostus tekee vanhemmille vaikeaksi lähestyä aihepiiriä pelkästään ongelmana, jollaiselta se tutkimuksen ja tutkimuksesta kertovan julkisuuden valossa usein näyttäytyy. Vanhemmat näyttävät laajasti ajattelevan, että myös lapsilla on oikeus omaan, erityislaatuiseen kulttuuriinsa. Tämä tutkimus lähti liikkeelle omakohtaisesta kiinnostuksesta varhaisnuorten pakko katsoa -ilmiöön. Mistä tässä ilmiössä oikein on kysymys? Jollain tavoin sen täytyy liittyä lasten kehitysvaiheeseen, mutta miten? Entä onko olemassa jokin tietty tarinatyyppi, joka erityisesti puhuttelee tämänikäisiä? Intuitiivisesti on helppo ajatella, että näin saattaisi olla. Löytyykö tarinoiden sisällön ja lasten kehitysvaiheen tai elämäntilanteen väliltä jokin yhteys? 1 Kiinnostusta aiheeseen oli omiaan lisäämään se, ettei lasten ja television suhdetta lasten omasta ja perheen näkökulmasta tarkastelevaa tutkimusta näyttänyt olevan käytännöllisesti katsoen olemassakaan. Tämä käsitys on vahvistunut tutkimusprosessin myötä ja laajentunut koskemaan myös monia osa-alueita vallitsevassa tutkimusperinteessä. Sama havainto on tullut vastaan työn edistyessä samoihin aikoihin tehdyissä muissa tutkimuksissa erityisesti aikaisemman tutkimuksen kritiikkinä. Niinpä esimerkiksi symboliseen interaktionismiin työnsä pohjaava Patricia Palmer (1986, 2) tuo esiin, että lasten television katselun huolellinen havainnointi ja kuvaus on laiminlyöty aikaisemmassa tutkimuksessa. Näin ollen aiemmat teoriat lasten suhteesta televisioon ovat heijastaneet aikakautensa ajattelutapoja eivätkä itse ilmiön havainnointia ja luokittelua, mikä yleensä on uuden tutkimusalueen perusta. Saman asian esittävät hieman toisesta näkökulmasta semioottista lähestymistapaa edustavat Robert Hodge ja David Tripp vielä poleemi- 4 Täytyy kattoo, jos saa kattoo
12 semmin. Heidän mukaansa tilanne on paradoksaalisesti ollut se, että aikaisemmassa tutkimuksessa on pyritty todistamaan asioita, joita perustutkimuksen puuttuessa ei ole voitu ymmärtää. Hodge ja Tripp korostavat uuden etsimisen tarvetta, todistamisen sijasta on aika ottaa asioista selvää (Hodge and Tripp, 1986, 11). Tilanne ei 1990-luvun loppupuoliskolle tultaessa ole kovin paljon muuttunut. David Buckingham näkee lapsia ja mediaa koskevan tutkimuksen tuottaneen varsin vähän tietoa ilmiöiden ymmärtämisen kannalta. Hän näkee syynä tähän ennen kaikkea sen, että tutkimuksen valtavirta, behavioraalisia vaikutuksia etsivä tutkimus, on etsinyt äärimmäisen monimutkaisille ilmiöille yksinkertaisia selityksiä. Buckingham suosittelee peruskysymysten perusteellista uudelleenajattelua (Buckingham, 1996, 8). Kvalitatiivisen tutkimuksen metodikirjallisuudessa korostetaan usein tutkimushankkeen prosessiluonnetta ja yllätyksellisyyttä. Hammersley ja Atkinson (1983, 175) toteavat, että useinkin vasta tutkimuksen kuluessa lopullisesti selkiytyy, mitä tutkimus todella koskee. Ei ole tavatonta, että tutkimus on lopulta hyvinkin kaukana alunperin luonnostelluista ongelmista. Myös Martti Grönfors varoittaa kvalitatiivista kenttätutkimusta suunnittelevaa tutkijaa siitä, että tutkimusongelman muuttuminen kenttäkosketuksen myötä on enemmän sääntö kuin poikkeus (Grönfors, 1982, 44). Nämä havainnot kuvaavat hyvin osuvasti omia kokemuksiani. Varhaisnuoria television katsojina tarkastelevan tutkimukseni alkuperäinen pääaihe, lasten mieliohjelmat, on tutkimusprosessin aikana muotoutunut vain yhdeksi monista pääteemoista. Alunperin eräänlaiseksi taustaksi ajateltu, vanhempien harjoittamaa katselun kontrollia ja katselua koskevia sääntöjä kartoittava haastatteluteema, tuotti sitä lähemmin analysoitaessa niin mielenkiintoisia ja uusia näkökulmia, että siitä nousi erityisesti tutkimuksen alkuvaiheessa uusi pääaihe. Sitä täydentämään syntyi haastateltujen omista kokemuksista lähtien kokonaan uusi teema, katseluun liittyvät pelot. Myös alunperin teemarunkoon kuuluneen television sosiaalisia käyttöjä perheessä kartoittavan osuuden rinnalle nousi uusi ja odottamaton teema: Television ja videon katselu ja ohjelmista käytävä keskustelu kaveripiirissä. Tämä osoittautui varhaisnuorille erityisen merkitykselliseksi ja innostusta herättäväksi harrastukseksi. Ilmiön on samoihin aikoihin löytänyt myös Eero Julkunen, joka kutsuu joukkoviestintää koskevaa kerrontaa ja siihen perustuvia esityksiä (näytelmät ja leikit) medialoreksi (Julkunen, 1989). Johdanto 5
13 Tutkimuksen alkuperäisistä lähtökohdista ovatkin säilyneet lähinnä kaikkein yleisimmällä tasolla olevat. Yksi tällainen, edelleen ajankohtainen lähtökohta on ehkäpä hieman naiiviltakin kuulostava ajatus siitä, että haastateltujen käsityksiin ja ajatuksiin tulisi suhtautua vakavuudella. Taustalla on ajatus tutkijan ja tutkittavien tietyssä mielessä tasa-arvoisesta suhteesta. Tällä ei tarkoiteta deskriptiivistä haastattelututkimusta, jossa pelkästään kuvattaisiin haastateltujen käsityksiä ja mielipiteitä ja otettaisiin ne sellaisenaan. Ajatus on pikemminkin se, että vaikka haastateltujen käsitykset eivät sellaisenaan riitäkään tutkittavien ilmiöiden selitykseksi ovat ne kuitenkin tutkimuksen vakavasti otettava aineisto, eikä niihin voi suhtautua väärinä mielipiteinä tai kaunisteluna. Tutkimuksessa haastatellut vanhemmat edustavat taustaltaan laajaa ammattien kirjoa työntekijöistä ja toimihenkilöistä alan ammattilaisiin lastentarhanopettajiin, opettajiin, lääkäreihin ja korkeimman mahdollisen koulutuksen saaneisiin yhteiskuntatieteilijöihin. Televisio ja heidän lastensa suhde siihen on osa heidänkin arkielämäänsä, jota he ovat tässä tutkimuksessa omakohtaisesti pohtineet. Voidaan perustellusti ajatella, että aineistolähtöisessä tutkimuksessa tutkijan tehtävänä on tuoda esiin tutkittavaan ilmiöön liittyviä kokemuksia, kuvata ja analysoida niitä. Tutkijan keskeisin etu haastateltuihinsa nähden on siinä, että hänellä on käytettävissään omien kokemustensa lisäksi myös suuri joukko muiden kokemuksia, joita hän voi vertailla, pohtia, tulkita ja etsiä niissä olevaa yhteistä. Tässä mielessä olen taipuvainen asettamaan tutkimukselle Andersonin ja Meyerin (1988) tavoin tunnistettavuuden kriteerin. Heidän mukaansa tutkimuksessa tulisi pyrkiä siihen, että lukija pystyy löytämään itsensä tutkimustulosten joukosta, oivaltamaan jotain uutta itsestään ja omasta käyttäytymisestään. Myös Pertti Alasuutari tarkoittanee samaa todetessaan, että kulttuurintutkimus on aina myös toimintatutkimusta, joka laajentaa tajuntaa (ja tunnetuksi tulleessaan voi muuttaa myös itse ilmiötä; ks. Alasuutari, 1989). Eräänä tutkimuksen alkuperäisenä lähtökohtana on ollut myös se, että tutkimuksessa tulisi kuulla lapsia itseään, ja tarkastella televisiota ja muuta kuvamediaa myös heidän näkökulmastaan. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on enenevästi alettu tuoda esille, että lapsuuden hahmottamisessa on yksiselitteisen biologisen kuvauksen asemasta kyse myös varhaisten vuosien kulttuurisesta representaatiosta. Lasten näkökulman poissaolo aiemmasta tutkimuksesta liittyy paljolti siihen, että lapsuutta ja nuoruutta 6 Täytyy kattoo, jos saa kattoo
14 on lähestytty sosialisaation näkökulmasta. Sosialisaatioteoriaan on liittynyt taipumusta nähdä lapsuus aikuiselämän harjoitteluvaiheena, jonka aikana lapset vähitellen opetetaan hyväksymään aikuiset normit (Buckingham, 1993, 14-15). Implisiittisesti ajatus koskee lapsuutta biologisesti määräytyvänä esisosiaalisena ajanjaksona matkalla täyteen ihmisyyteen, jolloin lapsi hahmotetaan ei vielä täysin ihmisenä. Tässä prosessissa lapset ajatellaan sosialisaatioprosessien kohteina, eikä lasten omia ajatuksia juurikaan ole dokumentoitu. Lapsilla on kuitenkin yhtä lailla kuin tulevaan aikuisuuteen suuntautuva orientaatio myös elämä tässä ja nyt. Viimeaikainen tutkimus on erittäin vakuuttavalla tavalla tuonut esille sen, miten lapset hankkivat kulttuurisen tiedon aktiivisen sosialisaatioprosessin kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Modernia länsimaista lapsuutta tutkinut englantilainen antropologi Allison James ehdottaakin, että lasten arkista kulttuuria ei hahmotettaisi niinkään sosialisaatiotoimenpiteiden objektina kuin pikemminkin kontekstina, missä lapset varttuessaan paitsi sosiaalistuvat samalla sosiaalistavat toisensa (James, 1993; ks. myös Strandell, 1995). 1.2 Lapset ja televisio tutkimuksen kohteena Lapset ja median vaikutukset tutkimuksen historiassa Edellä on jo tuotu esiin se, että tutkimuksen kohteena olevien varhaisnuorten lähemmästä suhteesta kuvamediaan tiedetään varsin vähän. Paradoksaalisesti kyllä tämä ei johdu siitä, etteikö lapsia ja televisiota olisi aikaisemmin tutkittu, sillä televisiota ja lapsia koskevan tutkimuksen määrä itsessään on valtaisa. Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana on tehty yli 2000 tutkimusta television vaikutuksista aggressiivisuuteen, kun taas monet muut erityisesti vanhempia askarruttavat ilmiöt ovat jääneet erittäin vähälle huomiolle. Niinpä esimerkiksi vaikutukset lasten pelkoihin ovat saman ajanjakson aikana jääneet muutamaan kymmeneen tutkimukseen (Valkenburg, 1998). Median behavioraalisia vaikutuksia koskeva tutkimus on kokonaisuutena vielä edellä kuvattua huomattavasti laajempaa, sillä se on alkanut jo paljon televisiota aikaisemmin elokuvan, radion ja sarjakuvan vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa. Ellen Wartella ja Byron Reeves (1985) toteavat Johdanto 7
15 bibliografisessa tutkimuksessaan, että aiempi tutkimus on lähtökohdiltaan samanlaista televisiota koskevan tutkimuksen kanssa, vaikka alueen tutkimuksessa mielellään korostetaan paradigman muuttuneen vuosikymmenten kuluessa suorien vaikutusten injektioruiskumallista sofistikoituneempaan välillisten muutosten malliin. He kuitenkin havaitsivat, että jo varhaisimmat elokuvaa koskevat tutkimukset olivat tässä mielessä sofistikoituneita. Niissä korostettiin jo elokuvan kohdalla erilaisia vaikutuksia erilaisiin vastaanottajiin riippuen esimerkiksi sellaisista väliintulevista muuttujista kuten perhetausta ja sukupuoli. Muutokset ovatkin tapahtuneet kiinnostuksen kohteessa, sillä mediasisältöjen vaikutuksia lasten aggressiivisuuteen koskeva tutkimus on siirtynyt vuorollaan kulloiseenkin uuteen mediaan. Tämä näkyy hyvin seuraavassa kuviossa, johon on sisällytetty Yhdysvalloissa julkaistut elokuvaa, radiota ja televisiota koskeneet tutkimukset. Tutkimusten julkaiseminen ajoittuu kolmeen selvään periodiin, joista viimeinen toki on jatkunut pitkälti vuoden 1960 jälkeen. Wartella ja Reeves arvioivat, että tutkimus on heijastanut vanhempien ja muiden kasvattajien ajankohtaisia huolenaiheita uuden median saapuessa ja saavuttaessa vastakaikua lasten ja nuorten keskuudessa. Tässä tilanteessa on jokaisen peräkkäisen median kohdalla samalla tavalla ensin tutkittu median yleistymistä ja sen jälkeen median mahdollisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tulkintaa tukee se, että edellistä mediaa koskeva tutkimus on loppunut uuden median tuloon, vaikka sen potentiaaliset vaikutukset esimerkiksi levikillä mitaten ovat useinkin olleet vasta alkamassa (Wartella and Reeves, 1985). Harvinaisessa televisiota käsittelevässä artikkelissaan tunnettu satujen puolesta puhuja, lastenpsykiatri Bruno Bettelheim esittää samansuuntaisen tulkinnan. Bettelheim muistelee kuinka hänen lapsuudessaan kaikki paha liitettiin elokuvaan, hänen nuoruudessaan taas sarjakuvaan, jonka ajateltiin houkuttelevan viattomat väkivallan poluille. Ja sama on Bettelheimin havaintojen mukaan toistunut television mukana: Jokaiseen joukkoviihteen muotoon suhtaudutaan melkoisella epäluulolla, kunnes se on vakiintunut osaksi arkipäivää (Bettelheim, 1987). 8 Täytyy kattoo, jos saa kattoo
16 Kuvio 1. Yhdysvalloissa julkaistut median vaikutuksia lapsiin ja nuoriin koskevat tutkimukset median mukaan luokiteltuna 14 Number of Citations Film Radio Television Epoche Film Radio TV Lähde: Wartella and Reeves, 1985, 124 Media- ja kulttuurintutkimuksessa on uusien medioiden tuloon ja niiden herättämiin ahdistuksen jaksoihin yhteiskunnassa viitattu termillä moraalinen paniikki (ks. esim. Drotner, 1992). Tällaisesta voi jossain määrin puhua Suomessa videon yleistymisen yhteydessä, vaikkakin voinee sanoa, että kokonaisuutena televisiota seuranneet mediat ovat aiheuttaneet meillä suhteellisen vähän keskustelua ja huolestuneisuutta. Suomessa ei esimerkiksi ole koskaan puhuttu satelliittilapsista lähitulevaisuuden uhkakuvana. Johdanto 9
17 1.2.2 Altistuvasta objektista tulkitsevaksi subjektiksi Perinteinen tapa lähestyä lapsia ja mediaa vaikutusten näkökulmasta on 80-luvulta alkaen joutunut kasvavan kritiikin kohteeksi. Edellä kuvatun historiallisen tarkastelun valossa tätä voi pitää luonnollisena ajateltaessa jo pelkästään sitä, miten pitkään tutkimuksen peruslähtökohdat ovat pysyneet muuttumattomina. Kritiikissä ei ole kyse televisio- tai videoväkivallan vähättelystä tai kyvyttömyydestä nähdä lasten erityisluonnetta. Pikemminkin siinä on kyse yhtäältä teorian ja toisaalta uskottavuuden kriisistä. Uskottavuuden kriisi liittyy ennen kaikkea television ja muiden kuvamedioiden arkipäiväistymiseen ja uhkakuvien siirtymiseen enemmän taka-alalle. Television jo vuosikymmeniä jatkunut olemassaolo ja vakiintuminen keskeiseksi osaksi perheiden vapaa-aikaa on luonnollisesti suhteellistanut sekä tutkijoiden että suuren yleisön käsityksiä television roolista. Tämän arkipäiväistymisen myötä on useimpien suhteellisen helppoa hyväksyä ajatus television olemassaolosta. Myös uudemmat mediat kuten video, tietokonepelit ja internet ovat siirtäneet huomiota pois televisiosta. Tällaisessa käännekohdassa alkaa aiempien uhkakuvien sijaan herätä uudenlainen kiinnostus median käyttöön. Murroskauden luonne näkyy hyvin monien, toisistaan riippumatta 80-luvulla alkaneiden kvalitatiivisten projektien syntymisessä, joilla erilaisista teoreettisista lähtökohdistaan huolimatta on ollut yhteisenä tavoitteena ottaa asioista selvää (esim. Buckingham, 1993; Hodge and Tripp, 1986; Palmer, 1986; Suoninen, 1993). Teoriaa koskeva kriisi liittyy sekä viestien että vastaanottajan yksinkertaistavaan käsitteellistämiseen vaikutustutkimuksen pitkässä traditiossa. Merkityksen ja tulkinnan käsitteet ja niihin liittyvä uudempi tutkimus ovat tehneet sekä teoreettisesti että empiirisesti selväksi sen, että käsitys viestinnästä sisältöjen kuljetustapahtumana on kestämätön. Tämä tilanne on 80-luvulta lähtien näkynyt melkoisen suorana kritiikkinä tradition ulkopuolelta. For most researchers (publishing in these journals), then, content is still being viewed as a meaning-delivery system that works its effects mindless ways (Anderson and Meyer, 1988, 265). 10 Täytyy kattoo, jos saa kattoo
18 Kun viestintää lähestytään hieman elämänläheisemmästä teoreettisesta näkökulmasta, voidaan nähdä, että joukkoviestinnän vaikutukset eivät ole suora seuraus erilaisille sisällöille altistumisesta, vaan ne voivat syntyä vain epäsuorasti, merkitysten, arvojen ja uskomusten kautta. Kritiikissä ei tässäkään yhteydessä ole kysymys siitä, että vaikutusten olemassaolo haluttaisiin kiistää. Kritiikki kohdistuu teoreettiseen malliin, jolla vaikutukset selitetään ja sen kyvyttömyyteen ottaa huomioon tieteellistä kehitystä tutkimusperinteen ulkopuolella. Tässä mielessä paikoitellen kiihtynyt kiistely heikoista tai vahvoista vaikutuksista (tästä valaiseva esimerkki on Barker and Petley, 1997) on suhteellisen akateeminen ilmiö. Asian toinen puoli on siinä, että myös sisältöjen määrittely muodostuu huomattavasti totuttua monimutkaisemmaksi asiaksi, koska millään ohjelmalla ei voida ajatella olevan itsestään selvää, yksinkertaisesti löydettävissä olevaa merkitystä. Voidaan kysyä, onko tutkijan ennalta määrittelemä ohjelmasisältö (esimerkiksi väkivalta) keskeistä ja relevanttia vastaanottajan kannalta? Englantilaisen psykologin Grant Noblen esittämät tulokset tarjoavat tästä ongelmasta varhaisen esimerkin. Kun hänen tutkimuksessaan vuotiailta pojilta kysyttiin, mitkä ohjelmat televisiossa parhaiten kuvasivat ihmisten välistä auttavaisuutta, saivat sotaelokuvat ja lännenelokuvat useimpia mainintoja. Poikien mielestä lännenelokuvat olivat kärjessä myös onnellisen perhe-elämän kuvauksina (Noble, 1975, 219). Toinen, edelliseen läheisesti liittyvä ongelma teorian kriisin taustalla on se, että perinteinen lapsia ja mediaa koskeva tutkimus on rakentunut käsitteille, jotka ovat jääneet teoreettisesti kehittymättömiksi. Usein näyttää siltä, että on riittänyt arkiajattelussa tavanomaisen käsityksen pukeminen hieman tieteellisemmän käsitteen muotoon. Buckingham ja Alerton kiinnittävätkin huomiota siihen, että lapsia ja mediaa koskevan tutkimuksen yhteydessä käytetään usein käsitteitä, jotka implisiittisesti jokaisen kuvitellaan tuntevan, ja joita siksi ei tarvitse lähemmin määritellä (ks. Buckingham and Alerton, 1996, 23-24). Ehkäpä valaisevin esimerkki on tämän työn seuraavassa luvussa lähemmin tarkasteltava identifikaation käsite, jota vaikutustutkimuksen tradition sisälläkin käytetään vähintään kahdessa eri merkityksessä. Psykologia on tieteenä yleisesti siirtynyt ns. kognitiivisen vallankumouksen jälkeen pois sellaisista behavioristisista oletuksista, joita vaikutustutkimus havainnollistaa. Tämän muutoksen myötä lapsia ja mediaa kos- Johdanto 11
19 kevan psykologisen tutkimuksen alue on sekin laajentunut kognitiivisen psykologian alueelle, ja tutkijat ovat kiinnostuneet mm. siitä, miten lapset ymmärtävät eri ikäisinä televisio-ohjelmia. Kognitiiviseen psykologiaan perustuva ajattelutapa on ainakin ulkoisesti vastakkainen vaikutustutkimuksen paradigmalle. Katsojilla nähdään aktiivinen rooli merkityksen rakentamisessa. Stimuluksiin reagoimisen asemasta katsojat prosessoivat, tulkitsevat ja arvioivat näkemäänsä. Tulkitessaan katsomaansa katsojat käyttävät skeemoja tai skriptejä, aikaisempaan sekä televisiota että ulkoista maailmaa liittyviä kokemukseen perustuvia odotushorisontteja (yhteenveto, ks. Dorr, 1986; Bryant and Anderson, 1983). Kokonaisuutena muutos on ollut erittäin hidasta, ja määrällisesti ajatellen uudentyyppinen tutkimus on edelleen vähemmistöasemassa. James Anderson ja Timothy Meyer tutkivat kuuden yleisimmän viestintää käsittelevän tieteellisen aikakauslehden artikkelit vuosilta , kaikkiaan 259 artikkelia. Artikkeleita tarkasteltiin niiden teoreettisten lähestymistapojen kannalta, ja tutkijat totesivat yllättyneensä siitä, että suuri enemmistö (61%) artikkeleista perustui edelleen vaikutustutkimuksen perinteiseen altistumismalliin. Niissä kaikissa käytettiin myös muuttujina sellaisia tiloja, olosuhteita tai luokituksia, jotka ovat yksilön kontrollin ulkopuolella (sukupuoli, ikä, etninen tausta, kehitysvaihe jne). Anderson ja Meyer kutsuvat uudempaa, valtaosin kognitiivisesta psykologiasta lähtökohtansa omaksuneiden tutkimusten viitekehystä tulkintamalliksi, ja siihen pohjautuvia lähestymistapoja edusti kaikkiaan viidennes (21%) tutkituista artikkeleista. Niissä on varsin selkeästi nähtävissä trendi, jossa pyritään yhtäältä ottamaan huomioon tulkintojen erilaisuuksia ja toisaalta keskittymään yksilön tai perheen kannalta kontrolloitaviin muuttujiin. Tässä ilmiössä heijastuu ajatus siitä, että televisio on tullut jäädäkseen myös lapsiperheisiin. Niinpä näissä tutkimuksissa käytettiin sellaisia muuttujia kuin vanhempien ohjaus, perheen kommunikaatiotyyli, mediavalinnat tai valikoiva altistuminen medioille. Anderson ja Meyer toteavat, että mediatutkimuksessa käytetty tulkintamalli on kuitenkin teoreettisena lähtökohtana epävarma. Muuttujia käytetään useimmiten yksilöiden pysyvinä ominaisuuksina. Niinpä esimerkiksi perheen vuorovaikutustyylejä lähestyttiin lähes aina lasten ympäristöolosuhteina. Lapsia ei koskaan kuvattu perhe-elämän aktiivisina osallistujina. Lähtökohdasta ei myöskään ole aina pääteltävissä, että tulkinta liitettäisiin yksilöön. Se voidaan yhä nähdä väistämättömänä (altistumi- 12 Täytyy kattoo, jos saa kattoo
20 nen riittää) ja ennakoitavissa olevana, kunhan vaikuttavat voimat tunnetaan. Tässä käsitteellistämisessä ei yksilöllä nähdä olevan aitoa osuutta tulkinnan luomisessa (Anderson and Meyer, 1988, ). Hieman ongelmalliselta näyttää myös tutkimuksen kehityspsykologisen taustan rajoittuminen piagetlaisten kehitysvaiheiden käyttämiseen taustamuuttujien luokkina. Tämä ei laajemminkaan ole osoittautunut kovin menestykselliseksi lähestymistavaksi mm. siitä syystä, että sosiaalinen kognitio noudattaa varsin erilaisia lainalaisuuksia kuin kehitysvaiheluokittelun taustalla oleva fyysiseen maailmaan kohdistuva kognitio (ks. Damon and Hart, 1988, 173). Andersonin ja Meyerin tulkintamalli viittaa erilaisten tutkimusten eroihin siinä, nähdäänkö yksilöllä mitään roolia mediasisältöjen vastaanottajana. Pienen tutkimusnäytteen läpikäynti on hyödyllinen siinä mielessä, että se osoittaa, kuinka hankalasti uudet ajatukset kääntyvät empiriaksi. Varsin usein tulkintamallin piiriin luokiteltavissa olevien tutkimusten johdannoissa korostetaan esimerkiksi lasten aktiivisuutta tv-ohjelmien katsojina ja tulkitsijoina. Samoin korostetaan usein sitä, miten lapsia ei tulisi nähdä sosiaalisessa tyhjiössä, miten he kehittyvät läheisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristönsä kanssa, ja miten vanhemmilla, sisaruksilla ja tovereilla on suuri merkitys esimerkiksi mediataitojen kehittymisessä. Empiirisessä työssä nämä ajatukset kuitenkin unohtuvat ja esimerkiksi vanhempien rooli kasvattajina pelkistetään muutamaksi enemmän tai vähemmän itsestäänselväksi muuttujaksi ( on tapana/ei ole tapana katsoa yhdessä lapsen kanssa ; ks. esim. Dorr et al., 1989). Käytännössä siis myös uudempi tulkintamalliin kuuluva tutkimus näyttää usein jakavan saman ongelman varhaisemman tutkimuksen kanssa, käyttävän Patricia Palmerin sanoin aikakautensa ajattelutapoja tutkimustiedon asemasta. Kognitiivista traditiota on kritisoitu rajoittumisesta ihmiskuvaan, joka korostaa yksilöä ensisijaisesti informaation prosessoijana. Kvalitatiivisen käänteen myötä syntynyt uudempi lapsia ja mediaa koskeva tutkimus on pystynyt välttämään tämän ongelman. Humanistisista tieteistä omaksuttu konstruktivistinen tekstin käsite on antanut enemmän mahdollisuuksia lähestyä sekä sisältöjä että niiden monitulkintaisuutta. Toisaalta aktiivisten katsojien ja tulkintojen moninaisuuden korostaminen on ollut yllättävänkin vähän teoreettisesti perusteltua. David Buckingham on oivaltavasti nostanut esille sen, että korostus on ollut paitsi teoreettinen samalla myös retorinen, vastapaino vallitseville käsityksille passiivisesta Johdanto 13
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotSisällönanalyysi. Sisältö
Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotTIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN
TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös
LisätiedotSP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti
SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä
LisätiedotKäsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti
Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotHAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.
HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos
Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotTeoreettisen viitekehyksen rakentaminen
Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen
LisätiedotLAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
LisätiedotSari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus
Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,
LisätiedotTUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA
TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotTIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12
TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotLAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ
LAADULLISESTA SISÄLLÖNANALYYSISTÄ Aineiston ja teorian suhde INDUKTIIVINEN ANALYYSI Tulokset/teoria muodostetaan aineiston perusteella Tutkimuskysymykset muotoutuvat analyysin edetessä ABDUKTIIVINEN ANALYYSI
LisätiedotMiten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011
Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotTekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos
Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.
LisätiedotMikä ihmeen Global Mindedness?
Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,
LisätiedotLaadullisen tutkimuksen piirteitä
Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,
LisätiedotAiheesta tutkimussuunnitelmaan
Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn
LisätiedotAineistonkeruumenetelmiä
Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotKESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009
KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET
LisätiedotTieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tieteellinen kirjoittaminen: tekstin temaattiset osat Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Missä menet? Kirjoita vapaasti Mitä Miksi Miten teet kandintyössäsi.
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotFakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto
Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa
LisätiedotSyyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja
LisätiedotMitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa
Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)
LisätiedotLapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011
Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotTekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1
Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Miten
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotOnko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki?
Onko empiirinen käänne vain empirian kääntötakki? Tommi Nieminen 40. Kielitieteen päivät, Tampere 2. 4.5.2013 Empiria (kielitieteessä)? lähtökohtaisesti hankala sana niin käsitteellisesti kuin käytöltään
LisätiedotKuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto
Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,
LisätiedotMIKÄ USKONNONOPETUKSESSA
MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi
LisätiedotPOIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA
POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotPäihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä
Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime
LisätiedotKajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje
Kajaanin ammattikorkeakoulu Opinnäytetyösuunnitelman ohje Tutkintonimike Koulutus Syksy / Kevät 201X Opinnäytetyön aiheen valinnan ja aiheanalyysin hyväksynnän jälkeen tehdään opinnäytetyösuunnitelma.
LisätiedotOsallisuutta etsimässä Hepolan koululla
Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)
LisätiedotElävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa?
Elävä opetussuunnitelma Miten lapsen oppimissuunnitelma rakentuu varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen arjessa? Mervi Hangasmaa Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kasvatustieteen päivät
LisätiedotEläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet
Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Seminaarityöskentelyohjeet Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto 2017 1 Yleistä Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielman seminaarityöskentelyyn
LisätiedotLasten haastattelu lastensuojelussa
Lasten haastattelu lastensuojelussa Sauli Hyvärinen Johtava asiantuntija Lastensuojelun Keskusliitto 3.5.2018 Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotHISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotTyöyhteisön näkökulma - osatutkimus
Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön
LisätiedotICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen
ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn
LisätiedotTutkimussuunnitelmaseminaari. Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti
Tutkimussuunnitelmaseminaari Kevät 2012 Inga Jasinskaja-Lahti Osa I Seminaarin tavoite Tukea pro gradu -tutkielman aiheen valintaa Perehdyttää tutkimussuunnitelman laatimiseen ja Käynnistää tutkielman
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
Lisätiedotarvioinnin kohde
KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
LisätiedotTÄRKEÄÄ HUOMIOITAVAA ***
Ilmiö: Muuttuvat perhemallit. Kirja: Kolu Siri, Kesän jälkeen kaikki on toisin. Otava 2016. Lyhyt kuvaus kirjasta: Kesän jälkeen kaikki on toisin -teoksen päähenkilö Peetu on 17- vuotias transnuori, joka
LisätiedotHaastattelijan arki. Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja
Haastattelijan arki Tässä paketissa keskitytään käytännön vinkkeihin. Lisäksi on syytä kaivaa esille haastatteluja käsitteleviä metodikirjoja Arviointikriteerit laadullisessa tutkimusotteessa tutkija lähestyy
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
LisätiedotALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään
ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa
LisätiedotAnalyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa
Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotTaustaa VANHEMPAINILTARUNKO
VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin
LisätiedotAJATTELE ITSE. Hanna Vilkka
AJATTELE ITSE Hanna Vilkka Kirjallisuus: Hurtig, Laitinen, Uljas-Rautio 2010. Ajattele itse! Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 2007: Tutki ja kirjoita Viskari 2009: Tieteellisen kirjoittamisen perusteet TUTKIMUKSELLINEN
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotViestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman
Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön
LisätiedotTasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta
Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotTieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä
Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotNuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen
Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen
LisätiedotVuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja,
Vuorovaikutus kovilla valituksen uhka ilmassa -vuorovaikutuksen koetinkivet- Marianne Riekki, LL, yle el, vs. ayl, Oulun Kaupunki Kliininen opettaja, Oulun Yliopisto Yhteys on työn perusta Auttaminen perustuu
LisätiedotKöyhyys, tunteet ja toimijuus. Eeva-Maria Grekula
Köyhyys, tunteet ja toimijuus Eeva-Maria Grekula Aiheuttaako köyhyys suomalaisille eläkeläis- naisille häpeää ja toimijuuden menetystä? Robert Walker ym. 2014. The Shame of Poverty Köyhyyteen liittyy aina
LisätiedotTutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä
Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman
LisätiedotTaiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski
Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
LisätiedotSosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana Valtakunnalliset lastentarhanopettajapäivät 23.9.2017 Helsingin yliopisto SOSIAALINEN OIKEUDENMUKAISUUS Yksilöt ja ryhmät tulisi
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotKandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila
Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista
LisätiedotKOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN
KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,
LisätiedotEspoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto
Promootioviestintä Viestinnän päivittäminen 2.0 Espoo, Omnia 26.9.2017 Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto Erilaisia lähestymistapoja viestintään Maineviestintä;
LisätiedotOsallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla
Osallisuuden ja kokemuksen prosessointia tehtävän avulla POIMU Sosiaalityön käytännönopettajien koulutus Kirsi Nousiainen 13.11.2014 Lahti 13.11.2014 Kirsi Nousiainen 1 Kolme näkökulmaa ohjaukseen 1. Ihminen
LisätiedotLUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä
LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?
LisätiedotYhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa 2011 Yhteiskunnallisten aineiden seuranta-arviointi Tiedot kerättiin kaksivaiheisella ositetulla otannalla 98 suomenkielisestä
LisätiedotNuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo
Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.
LisätiedotHypermedian jatko-opintoseminaari
Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotHoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit
Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,
Lisätiedothyvä osaaminen
MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön
LisätiedotMaakaari. Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen
Maakaari Marjut Jokela Leena Kartio Ilmari Ojanen TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja kirjoittajat 5., uudistettu painos Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto:
LisätiedotMediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi
Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus
Lisätiedot