Täytyy kattoo, jos saa kattoo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täytyy kattoo, jos saa kattoo"

Transkriptio

1 Täytyy kattoo, jos saa kattoo Sosiaalipsykologisia näkökulmia varhaisnuorten televisiokokemuksiin Juha Kytömäki

2 ISBN (PDF-versio) Helsingin yliopiston verkkojulkaisut Helsinki 1999

3 Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 1 Socialpsykologiska studier Social psychological studies Kustantaja: Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos Toimituskunta: Klaus Helkama, puheenjohtaja Karmela Liebkind Rauni Myllyniemi Anna-Maija Pirttilä-Backman Kari Mikko Vesala Maaret Wager Copyright Juha Kytömäki ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos PL 4 (Fabianinkatu 28) Helsingin yliopisto ISBN X ISSN Graafinen suunnittelu: VIL Design/Veikko Anttila Kannen kuva: Janne Kytömäki, Lentävä lohikäärme Wolfgang Petersenin elokuvasta Päättymätön tarina Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa 1999 ii

4 Puutalon lapsille iii

5 Sisällys Esipuhe 1 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Lapset ja televisio tutkimuksen kohteena Lapset ja median vaikutukset tutkimuksen historiassa Altistuvasta objektista tulkitsevaksi subjektiksi Tutkimuksen yleisiä lähtökohtia Kohti empiiristä tutkimusta kuvamediasta varhaisnuorten arjessa Tutkimusaineiston esittely Aineiston analyysi Haastattelujen tulkinnasta Tutkimuksen ongelmakohtia Työn rakenne 24 2 Lainattuja kokemuksia Johdanto Fiktion katsomiskokemuksen luonne Katselu identifioitumisena: Elämää lainakengissä Fiktion seuraaminen silminnäkijäkokemuksena Diegeettinen efekti Katselu empaattisena eläytymisenä Fiktiivisen kertomuksen todellisuussuhde Fiktiivinen kertomus kommunikaationa 47 3 Television katselun arkea lapsiperheissä Johdanto Lasten televisiosuosikit Perheyleisö ja katselun merkityksellisyys Vanhemmat perhenäyttämön yleisönä Lapsiperheiden yhteiset katselukokemukset Onko merkityksellisen yhdessäkatselu mahdottomuus? Sisarusten yhteiset katselukokemukset 79 iv

6 3.4 Yhteenveto: Perhe lasten kuvamedioiden käytön sosiaalisena kontekstina 83 4 Televisio ja kasvatus lapsiperheissä Johdanto Lasten erityislaatuisuuden hyväksyminen Käsitykset soveliaasta katselun määrästä: Ei me mutta ne muut Katselua koskevat säännöt Vanhempien näkökulma sääntöihin ja rajoituksiin Lasten näkökulma rajoituksiin Miten väkivaltainen ohjelma määritellään? Sarjafilmi Visitors televisiokasvatusta havainnollistavana esimerkkinä Yhteenveto: Televisiokasvatus tarvittaessa tapahtuvana katseluun puuttumisena Katseluun liittyvät pelot Johdanto Haastatteluista esille nouseva käsitys pelon syistä Todenmukaisuuden ja pelottavuuden suhteesta Yhteenveto: Pelot eläytymisprosessin epätäydellisen hallinnan seurauksena Katselun juhlaa: televisio ja elokuva vertaisryhmän yhteisenä kokemuksena Johdanto Elokuvien ja sarjafilmien katselu sosiaalisena toimintana Yhdessä katselu kavereiden kanssa Televisio, video ja elokuva keskustelun aiheena Sosiaalisten kontekstien luonne Yhteenveto: Vertaisryhmä lasten kuvamedioiden käytön sosiaalisena kontekstina Mistä on varhaisnuorten mielitarinat tehty? Johdanto Historiallinen vertailukohta Mielitarinoiden yleisiä piirteitä Mielitarinoiden sisällöllinen ja rakenteellinen tarkastelu 174 v

7 7.4.1 Poikien mielitarinat Tyttöjen mielitarinat Seikkailukertomuksen juonirakenteesta poikkeavat mielitarinat Yhteenveto: Seikkailukertomukset kertomuksina sosiaalisen identiteetin saavuttamisesta Kuvamediat osana kasvatusta ja kasvua Johdanto Mediakasvatuksen uusi tulkinta Valsinerin kehityspsykologisen teorian pohjalta Vertaisryhmä ja sosiaalisen identiteetin rakentaminen 199 Lähteet 207 LIITE: Teemarunko haastattelua varten 217 vi

8 Esipuhe Ajatus tutkia varhaisnuorten televisio- ja elokuvasuosikkeja syntyi omakohtaisista kokemuksista. Kiinnostukseni herätti innostus, jolla hieman toisella kymmenellä olevat varhaisnuoret suhtautuvat yhtä lailla kirjoihin kuin elokuviin ja sarjafilmeihinkin. Yhteisenä nimittäjänä näissä tuntui olevan tarina ja ehkäpä vielä aivan tietyntyyppinen tarina. Huomasin kuitenkin, ettei tätä aihepiiriä oltu 1980-luvun loppupuoliskolle tultaessa vielä oikeastaan selvitetty. Kun tuli tilaisuus kytkeä tätä ilmiötä koskevia kysymyksiä uuteen tutkimusprojektiin tavallaan kaupanpäälliseksi lähti oma tutkimuksenikin liikkeelle. Jälkeenpäin on mahdollista nähdä, että en ole ollut kysymyksineni yksin. Tutkimukseni sijoittuu ajallisesti selkeään taitekohtaan pitkän lapsia ja mediaa koskevan tutkimusperinteen historiassa. Taitekohtaan liittyy kasvanut kiinnostus peruskysymyksiin lasten ja median välisessä suhteessa ja niiden uudelleenarviointiin. Useat ihmiset ovat vuosien varrella myötävaikuttaneet siihen, että tästä tutkimuksesta syntyi väitöskirja. Heistä yksi keskeisistä on työni ohjaaja, sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama, joka on johdattanut minut sosiaalipsykologian kiinnostavimpien ajattelijoiden pariin, ja luonut johtamissaan seminaareissa keskustelevan, avoimen ja innostavan ilmapiirin. Keskeinen rooli on ollut myös Nykykulttuurin tutkimusyksikön perustajalla ja johtajalla, dosentti Katarina Eskolalla, jonka vetämässä audiovisuaalisen viestintäkulttuurin tutkijakoulutusverkoston reseptiotutkimuksen ryhmässä olen saanut työstäni asiantuntevaa palautetta. Professori Pertti Tiihonen on ollut jo samaa aihetta käsittelevän lisensiaatintutkielmani tarkastajana ja vaikuttanut merkittävästi sen muotoutumiseen väitöskirjaksi. Hän ja dosentti Anja Koski-Jännes ovat lukeneet käsikirjoituksen esitarkastajina ja heidän palautteensa on johtanut eräisiin olennaisiin tarkennuksiin. Kiitän heitä huolellisesta paneutumisesta työhöni. Erityiskiitokset kuuluvat professori Pertti Alasuutarille, joka on ollut yhteistyökumppani tutkimuksen suunnittelussa ja alkuvaiheen toteutuksessa. Häneltä olen saanut paitsi itse tutkimusta koskevia kommentteja työn eri vaiheissa, myös pitkästä tutkijakokemuksesta nousevia käytännöllisiä ohjeita. Ilman niitä rima ei vieläkään olisi sopivalla korkeudella. Professori James Lullia San Josén valtionyliopistosta Kaliforniasta haluan Esipuhe 1

9 kiittää erityisesti tutkimuksen johtopäätöksiä koskevista kommenteista ja professori Dolf Zillmannia Alabaman yliopistosta televisiota ja kasvatusta käsittelevää lukua koskevista kommenteista. Monet ihmiset ovat vuosien varrella lukeneet työtäni ja heiltä olen saanut hyödyllisiä kommentteja ja ideoita. Jo mainitun reseptioryhmän jäsenet Mirja Liikkanen, Päivi Pöntinen, Hanna Rajalahti ja Annikka Suoninen ovat jaksaneet lukea tekstejäni useassa eri vaiheessa, ja heidän apunsa on ollut tärkeää. Monet muut kollegat ja tutkijat ovat auttaneet minua lukemalla työtäni tai sen osia. Heistä haluan erityisesti mainita Minna Aslaman, Pentti Järvisen, Johanna Jääsaaren, Eija Kuokkalan, Kari Kyrönsepän, Seppo Paanasen, Anne Raatikaisen, Erja Ruohomaan, Marja- Leena Salon ja Ari Savisen. Kiitokset myös anopilleni Julia Saikkoselle, joka on maallikkona antanut palautetta työni luettavuudesta. Työnantajani Yleisradio on tukenut vuosien varrella työtäni merkittävästi. Tästä parhain kiitokseni erityisesti dosentti Juhani Wiiolle. Kiitos on paikallaan niille yhdeksällekymmenelle tamperelaisperheelle ja erityisesti perheisiin kuuluville varhaisnuorille, jotka uskaltautuivat mukaan tutkimukseen ja tekivät sen mahdolliseksi. Samoin kiitokseni tutkimuksen haastattelijoille, Marja Alastalolle ja Marja Ikkalalle. Heidän aito kiinnostuksensa tutkittavia kohtaan oli omiaan myötävaikuttamaan siihen, että haastatteluissa televisiota ja videota pystyttiin lähestymään osana varhaisnuorten arkielämää aiheen vahvasta normatiivisesta latauksesta huolimatta. Kiitokset myös oman talon ja naapuruston runsaalle lapsijoukolle, joka on herättänyt kiinnostukseni tähän aiheeseen. Lämpimin kiitoksin ajattelen myös vanhempiani Aino ja Eljas Kytömäkeä, jotka ovat kiinnostuksella ja myötäeläen seuranneet työn edistymistä. Isäni Ellu ei ehtinyt nähdä työni valmistumista. Lopuksi haluan kiittää erityisen lämpimästi vaimoani Leenaa. Ilman tätä yhteistä harrastustamme väitöskirjani olisi jäänyt vain hyväksi yritykseksi. Tutkimuksen tekemiseen olen saanut Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskuksen AVEK:n apurahan. Helsingin Oulunkylässä Juha Kytömäki 2 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

10 1Johdanto Johdanto 3

11 1.1 Tutkimuksen tausta Kouluikäisten lasten vanhemmat tietävät kokemuksesta, miten suurta vastakaikua ja innostusta televisio-ohjelmat tai elokuvat saattavat herättää lapsissa ja millaisia muoti-ilmiöitä niihin liittyy. Tietyt suosikit, jotka yleensä ovat fiktiivisiä sarjoja tai elokuvia, on kerta kaikkiaan pakko katsoa. Ulla B. Abrahamssonin Ruotsissa tekemä tutkimus (Abrahamsson, 1988) tuo havainnollisesti esille, miten vuotiaiden suhtautumista suosikkiohjelmiinsa leimaa ehdoton innostus, joka nuoruusikään tultaessa jollain tavoin katoaa ja muuttuu kriittisemmäksi suhtautumiseksi. Tässä mielessä varhaisnuoret muodostavat aivan erityisen televisio- ja elokuvayleisön. Lasten vilpitön kiinnostus tekee vanhemmille vaikeaksi lähestyä aihepiiriä pelkästään ongelmana, jollaiselta se tutkimuksen ja tutkimuksesta kertovan julkisuuden valossa usein näyttäytyy. Vanhemmat näyttävät laajasti ajattelevan, että myös lapsilla on oikeus omaan, erityislaatuiseen kulttuuriinsa. Tämä tutkimus lähti liikkeelle omakohtaisesta kiinnostuksesta varhaisnuorten pakko katsoa -ilmiöön. Mistä tässä ilmiössä oikein on kysymys? Jollain tavoin sen täytyy liittyä lasten kehitysvaiheeseen, mutta miten? Entä onko olemassa jokin tietty tarinatyyppi, joka erityisesti puhuttelee tämänikäisiä? Intuitiivisesti on helppo ajatella, että näin saattaisi olla. Löytyykö tarinoiden sisällön ja lasten kehitysvaiheen tai elämäntilanteen väliltä jokin yhteys? 1 Kiinnostusta aiheeseen oli omiaan lisäämään se, ettei lasten ja television suhdetta lasten omasta ja perheen näkökulmasta tarkastelevaa tutkimusta näyttänyt olevan käytännöllisesti katsoen olemassakaan. Tämä käsitys on vahvistunut tutkimusprosessin myötä ja laajentunut koskemaan myös monia osa-alueita vallitsevassa tutkimusperinteessä. Sama havainto on tullut vastaan työn edistyessä samoihin aikoihin tehdyissä muissa tutkimuksissa erityisesti aikaisemman tutkimuksen kritiikkinä. Niinpä esimerkiksi symboliseen interaktionismiin työnsä pohjaava Patricia Palmer (1986, 2) tuo esiin, että lasten television katselun huolellinen havainnointi ja kuvaus on laiminlyöty aikaisemmassa tutkimuksessa. Näin ollen aiemmat teoriat lasten suhteesta televisioon ovat heijastaneet aikakautensa ajattelutapoja eivätkä itse ilmiön havainnointia ja luokittelua, mikä yleensä on uuden tutkimusalueen perusta. Saman asian esittävät hieman toisesta näkökulmasta semioottista lähestymistapaa edustavat Robert Hodge ja David Tripp vielä poleemi- 4 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

12 semmin. Heidän mukaansa tilanne on paradoksaalisesti ollut se, että aikaisemmassa tutkimuksessa on pyritty todistamaan asioita, joita perustutkimuksen puuttuessa ei ole voitu ymmärtää. Hodge ja Tripp korostavat uuden etsimisen tarvetta, todistamisen sijasta on aika ottaa asioista selvää (Hodge and Tripp, 1986, 11). Tilanne ei 1990-luvun loppupuoliskolle tultaessa ole kovin paljon muuttunut. David Buckingham näkee lapsia ja mediaa koskevan tutkimuksen tuottaneen varsin vähän tietoa ilmiöiden ymmärtämisen kannalta. Hän näkee syynä tähän ennen kaikkea sen, että tutkimuksen valtavirta, behavioraalisia vaikutuksia etsivä tutkimus, on etsinyt äärimmäisen monimutkaisille ilmiöille yksinkertaisia selityksiä. Buckingham suosittelee peruskysymysten perusteellista uudelleenajattelua (Buckingham, 1996, 8). Kvalitatiivisen tutkimuksen metodikirjallisuudessa korostetaan usein tutkimushankkeen prosessiluonnetta ja yllätyksellisyyttä. Hammersley ja Atkinson (1983, 175) toteavat, että useinkin vasta tutkimuksen kuluessa lopullisesti selkiytyy, mitä tutkimus todella koskee. Ei ole tavatonta, että tutkimus on lopulta hyvinkin kaukana alunperin luonnostelluista ongelmista. Myös Martti Grönfors varoittaa kvalitatiivista kenttätutkimusta suunnittelevaa tutkijaa siitä, että tutkimusongelman muuttuminen kenttäkosketuksen myötä on enemmän sääntö kuin poikkeus (Grönfors, 1982, 44). Nämä havainnot kuvaavat hyvin osuvasti omia kokemuksiani. Varhaisnuoria television katsojina tarkastelevan tutkimukseni alkuperäinen pääaihe, lasten mieliohjelmat, on tutkimusprosessin aikana muotoutunut vain yhdeksi monista pääteemoista. Alunperin eräänlaiseksi taustaksi ajateltu, vanhempien harjoittamaa katselun kontrollia ja katselua koskevia sääntöjä kartoittava haastatteluteema, tuotti sitä lähemmin analysoitaessa niin mielenkiintoisia ja uusia näkökulmia, että siitä nousi erityisesti tutkimuksen alkuvaiheessa uusi pääaihe. Sitä täydentämään syntyi haastateltujen omista kokemuksista lähtien kokonaan uusi teema, katseluun liittyvät pelot. Myös alunperin teemarunkoon kuuluneen television sosiaalisia käyttöjä perheessä kartoittavan osuuden rinnalle nousi uusi ja odottamaton teema: Television ja videon katselu ja ohjelmista käytävä keskustelu kaveripiirissä. Tämä osoittautui varhaisnuorille erityisen merkitykselliseksi ja innostusta herättäväksi harrastukseksi. Ilmiön on samoihin aikoihin löytänyt myös Eero Julkunen, joka kutsuu joukkoviestintää koskevaa kerrontaa ja siihen perustuvia esityksiä (näytelmät ja leikit) medialoreksi (Julkunen, 1989). Johdanto 5

13 Tutkimuksen alkuperäisistä lähtökohdista ovatkin säilyneet lähinnä kaikkein yleisimmällä tasolla olevat. Yksi tällainen, edelleen ajankohtainen lähtökohta on ehkäpä hieman naiiviltakin kuulostava ajatus siitä, että haastateltujen käsityksiin ja ajatuksiin tulisi suhtautua vakavuudella. Taustalla on ajatus tutkijan ja tutkittavien tietyssä mielessä tasa-arvoisesta suhteesta. Tällä ei tarkoiteta deskriptiivistä haastattelututkimusta, jossa pelkästään kuvattaisiin haastateltujen käsityksiä ja mielipiteitä ja otettaisiin ne sellaisenaan. Ajatus on pikemminkin se, että vaikka haastateltujen käsitykset eivät sellaisenaan riitäkään tutkittavien ilmiöiden selitykseksi ovat ne kuitenkin tutkimuksen vakavasti otettava aineisto, eikä niihin voi suhtautua väärinä mielipiteinä tai kaunisteluna. Tutkimuksessa haastatellut vanhemmat edustavat taustaltaan laajaa ammattien kirjoa työntekijöistä ja toimihenkilöistä alan ammattilaisiin lastentarhanopettajiin, opettajiin, lääkäreihin ja korkeimman mahdollisen koulutuksen saaneisiin yhteiskuntatieteilijöihin. Televisio ja heidän lastensa suhde siihen on osa heidänkin arkielämäänsä, jota he ovat tässä tutkimuksessa omakohtaisesti pohtineet. Voidaan perustellusti ajatella, että aineistolähtöisessä tutkimuksessa tutkijan tehtävänä on tuoda esiin tutkittavaan ilmiöön liittyviä kokemuksia, kuvata ja analysoida niitä. Tutkijan keskeisin etu haastateltuihinsa nähden on siinä, että hänellä on käytettävissään omien kokemustensa lisäksi myös suuri joukko muiden kokemuksia, joita hän voi vertailla, pohtia, tulkita ja etsiä niissä olevaa yhteistä. Tässä mielessä olen taipuvainen asettamaan tutkimukselle Andersonin ja Meyerin (1988) tavoin tunnistettavuuden kriteerin. Heidän mukaansa tutkimuksessa tulisi pyrkiä siihen, että lukija pystyy löytämään itsensä tutkimustulosten joukosta, oivaltamaan jotain uutta itsestään ja omasta käyttäytymisestään. Myös Pertti Alasuutari tarkoittanee samaa todetessaan, että kulttuurintutkimus on aina myös toimintatutkimusta, joka laajentaa tajuntaa (ja tunnetuksi tulleessaan voi muuttaa myös itse ilmiötä; ks. Alasuutari, 1989). Eräänä tutkimuksen alkuperäisenä lähtökohtana on ollut myös se, että tutkimuksessa tulisi kuulla lapsia itseään, ja tarkastella televisiota ja muuta kuvamediaa myös heidän näkökulmastaan. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on enenevästi alettu tuoda esille, että lapsuuden hahmottamisessa on yksiselitteisen biologisen kuvauksen asemasta kyse myös varhaisten vuosien kulttuurisesta representaatiosta. Lasten näkökulman poissaolo aiemmasta tutkimuksesta liittyy paljolti siihen, että lapsuutta ja nuoruutta 6 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

14 on lähestytty sosialisaation näkökulmasta. Sosialisaatioteoriaan on liittynyt taipumusta nähdä lapsuus aikuiselämän harjoitteluvaiheena, jonka aikana lapset vähitellen opetetaan hyväksymään aikuiset normit (Buckingham, 1993, 14-15). Implisiittisesti ajatus koskee lapsuutta biologisesti määräytyvänä esisosiaalisena ajanjaksona matkalla täyteen ihmisyyteen, jolloin lapsi hahmotetaan ei vielä täysin ihmisenä. Tässä prosessissa lapset ajatellaan sosialisaatioprosessien kohteina, eikä lasten omia ajatuksia juurikaan ole dokumentoitu. Lapsilla on kuitenkin yhtä lailla kuin tulevaan aikuisuuteen suuntautuva orientaatio myös elämä tässä ja nyt. Viimeaikainen tutkimus on erittäin vakuuttavalla tavalla tuonut esille sen, miten lapset hankkivat kulttuurisen tiedon aktiivisen sosialisaatioprosessin kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Modernia länsimaista lapsuutta tutkinut englantilainen antropologi Allison James ehdottaakin, että lasten arkista kulttuuria ei hahmotettaisi niinkään sosialisaatiotoimenpiteiden objektina kuin pikemminkin kontekstina, missä lapset varttuessaan paitsi sosiaalistuvat samalla sosiaalistavat toisensa (James, 1993; ks. myös Strandell, 1995). 1.2 Lapset ja televisio tutkimuksen kohteena Lapset ja median vaikutukset tutkimuksen historiassa Edellä on jo tuotu esiin se, että tutkimuksen kohteena olevien varhaisnuorten lähemmästä suhteesta kuvamediaan tiedetään varsin vähän. Paradoksaalisesti kyllä tämä ei johdu siitä, etteikö lapsia ja televisiota olisi aikaisemmin tutkittu, sillä televisiota ja lapsia koskevan tutkimuksen määrä itsessään on valtaisa. Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana on tehty yli 2000 tutkimusta television vaikutuksista aggressiivisuuteen, kun taas monet muut erityisesti vanhempia askarruttavat ilmiöt ovat jääneet erittäin vähälle huomiolle. Niinpä esimerkiksi vaikutukset lasten pelkoihin ovat saman ajanjakson aikana jääneet muutamaan kymmeneen tutkimukseen (Valkenburg, 1998). Median behavioraalisia vaikutuksia koskeva tutkimus on kokonaisuutena vielä edellä kuvattua huomattavasti laajempaa, sillä se on alkanut jo paljon televisiota aikaisemmin elokuvan, radion ja sarjakuvan vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa. Ellen Wartella ja Byron Reeves (1985) toteavat Johdanto 7

15 bibliografisessa tutkimuksessaan, että aiempi tutkimus on lähtökohdiltaan samanlaista televisiota koskevan tutkimuksen kanssa, vaikka alueen tutkimuksessa mielellään korostetaan paradigman muuttuneen vuosikymmenten kuluessa suorien vaikutusten injektioruiskumallista sofistikoituneempaan välillisten muutosten malliin. He kuitenkin havaitsivat, että jo varhaisimmat elokuvaa koskevat tutkimukset olivat tässä mielessä sofistikoituneita. Niissä korostettiin jo elokuvan kohdalla erilaisia vaikutuksia erilaisiin vastaanottajiin riippuen esimerkiksi sellaisista väliintulevista muuttujista kuten perhetausta ja sukupuoli. Muutokset ovatkin tapahtuneet kiinnostuksen kohteessa, sillä mediasisältöjen vaikutuksia lasten aggressiivisuuteen koskeva tutkimus on siirtynyt vuorollaan kulloiseenkin uuteen mediaan. Tämä näkyy hyvin seuraavassa kuviossa, johon on sisällytetty Yhdysvalloissa julkaistut elokuvaa, radiota ja televisiota koskeneet tutkimukset. Tutkimusten julkaiseminen ajoittuu kolmeen selvään periodiin, joista viimeinen toki on jatkunut pitkälti vuoden 1960 jälkeen. Wartella ja Reeves arvioivat, että tutkimus on heijastanut vanhempien ja muiden kasvattajien ajankohtaisia huolenaiheita uuden median saapuessa ja saavuttaessa vastakaikua lasten ja nuorten keskuudessa. Tässä tilanteessa on jokaisen peräkkäisen median kohdalla samalla tavalla ensin tutkittu median yleistymistä ja sen jälkeen median mahdollisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tulkintaa tukee se, että edellistä mediaa koskeva tutkimus on loppunut uuden median tuloon, vaikka sen potentiaaliset vaikutukset esimerkiksi levikillä mitaten ovat useinkin olleet vasta alkamassa (Wartella and Reeves, 1985). Harvinaisessa televisiota käsittelevässä artikkelissaan tunnettu satujen puolesta puhuja, lastenpsykiatri Bruno Bettelheim esittää samansuuntaisen tulkinnan. Bettelheim muistelee kuinka hänen lapsuudessaan kaikki paha liitettiin elokuvaan, hänen nuoruudessaan taas sarjakuvaan, jonka ajateltiin houkuttelevan viattomat väkivallan poluille. Ja sama on Bettelheimin havaintojen mukaan toistunut television mukana: Jokaiseen joukkoviihteen muotoon suhtaudutaan melkoisella epäluulolla, kunnes se on vakiintunut osaksi arkipäivää (Bettelheim, 1987). 8 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

16 Kuvio 1. Yhdysvalloissa julkaistut median vaikutuksia lapsiin ja nuoriin koskevat tutkimukset median mukaan luokiteltuna 14 Number of Citations Film Radio Television Epoche Film Radio TV Lähde: Wartella and Reeves, 1985, 124 Media- ja kulttuurintutkimuksessa on uusien medioiden tuloon ja niiden herättämiin ahdistuksen jaksoihin yhteiskunnassa viitattu termillä moraalinen paniikki (ks. esim. Drotner, 1992). Tällaisesta voi jossain määrin puhua Suomessa videon yleistymisen yhteydessä, vaikkakin voinee sanoa, että kokonaisuutena televisiota seuranneet mediat ovat aiheuttaneet meillä suhteellisen vähän keskustelua ja huolestuneisuutta. Suomessa ei esimerkiksi ole koskaan puhuttu satelliittilapsista lähitulevaisuuden uhkakuvana. Johdanto 9

17 1.2.2 Altistuvasta objektista tulkitsevaksi subjektiksi Perinteinen tapa lähestyä lapsia ja mediaa vaikutusten näkökulmasta on 80-luvulta alkaen joutunut kasvavan kritiikin kohteeksi. Edellä kuvatun historiallisen tarkastelun valossa tätä voi pitää luonnollisena ajateltaessa jo pelkästään sitä, miten pitkään tutkimuksen peruslähtökohdat ovat pysyneet muuttumattomina. Kritiikissä ei ole kyse televisio- tai videoväkivallan vähättelystä tai kyvyttömyydestä nähdä lasten erityisluonnetta. Pikemminkin siinä on kyse yhtäältä teorian ja toisaalta uskottavuuden kriisistä. Uskottavuuden kriisi liittyy ennen kaikkea television ja muiden kuvamedioiden arkipäiväistymiseen ja uhkakuvien siirtymiseen enemmän taka-alalle. Television jo vuosikymmeniä jatkunut olemassaolo ja vakiintuminen keskeiseksi osaksi perheiden vapaa-aikaa on luonnollisesti suhteellistanut sekä tutkijoiden että suuren yleisön käsityksiä television roolista. Tämän arkipäiväistymisen myötä on useimpien suhteellisen helppoa hyväksyä ajatus television olemassaolosta. Myös uudemmat mediat kuten video, tietokonepelit ja internet ovat siirtäneet huomiota pois televisiosta. Tällaisessa käännekohdassa alkaa aiempien uhkakuvien sijaan herätä uudenlainen kiinnostus median käyttöön. Murroskauden luonne näkyy hyvin monien, toisistaan riippumatta 80-luvulla alkaneiden kvalitatiivisten projektien syntymisessä, joilla erilaisista teoreettisista lähtökohdistaan huolimatta on ollut yhteisenä tavoitteena ottaa asioista selvää (esim. Buckingham, 1993; Hodge and Tripp, 1986; Palmer, 1986; Suoninen, 1993). Teoriaa koskeva kriisi liittyy sekä viestien että vastaanottajan yksinkertaistavaan käsitteellistämiseen vaikutustutkimuksen pitkässä traditiossa. Merkityksen ja tulkinnan käsitteet ja niihin liittyvä uudempi tutkimus ovat tehneet sekä teoreettisesti että empiirisesti selväksi sen, että käsitys viestinnästä sisältöjen kuljetustapahtumana on kestämätön. Tämä tilanne on 80-luvulta lähtien näkynyt melkoisen suorana kritiikkinä tradition ulkopuolelta. For most researchers (publishing in these journals), then, content is still being viewed as a meaning-delivery system that works its effects mindless ways (Anderson and Meyer, 1988, 265). 10 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

18 Kun viestintää lähestytään hieman elämänläheisemmästä teoreettisesta näkökulmasta, voidaan nähdä, että joukkoviestinnän vaikutukset eivät ole suora seuraus erilaisille sisällöille altistumisesta, vaan ne voivat syntyä vain epäsuorasti, merkitysten, arvojen ja uskomusten kautta. Kritiikissä ei tässäkään yhteydessä ole kysymys siitä, että vaikutusten olemassaolo haluttaisiin kiistää. Kritiikki kohdistuu teoreettiseen malliin, jolla vaikutukset selitetään ja sen kyvyttömyyteen ottaa huomioon tieteellistä kehitystä tutkimusperinteen ulkopuolella. Tässä mielessä paikoitellen kiihtynyt kiistely heikoista tai vahvoista vaikutuksista (tästä valaiseva esimerkki on Barker and Petley, 1997) on suhteellisen akateeminen ilmiö. Asian toinen puoli on siinä, että myös sisältöjen määrittely muodostuu huomattavasti totuttua monimutkaisemmaksi asiaksi, koska millään ohjelmalla ei voida ajatella olevan itsestään selvää, yksinkertaisesti löydettävissä olevaa merkitystä. Voidaan kysyä, onko tutkijan ennalta määrittelemä ohjelmasisältö (esimerkiksi väkivalta) keskeistä ja relevanttia vastaanottajan kannalta? Englantilaisen psykologin Grant Noblen esittämät tulokset tarjoavat tästä ongelmasta varhaisen esimerkin. Kun hänen tutkimuksessaan vuotiailta pojilta kysyttiin, mitkä ohjelmat televisiossa parhaiten kuvasivat ihmisten välistä auttavaisuutta, saivat sotaelokuvat ja lännenelokuvat useimpia mainintoja. Poikien mielestä lännenelokuvat olivat kärjessä myös onnellisen perhe-elämän kuvauksina (Noble, 1975, 219). Toinen, edelliseen läheisesti liittyvä ongelma teorian kriisin taustalla on se, että perinteinen lapsia ja mediaa koskeva tutkimus on rakentunut käsitteille, jotka ovat jääneet teoreettisesti kehittymättömiksi. Usein näyttää siltä, että on riittänyt arkiajattelussa tavanomaisen käsityksen pukeminen hieman tieteellisemmän käsitteen muotoon. Buckingham ja Alerton kiinnittävätkin huomiota siihen, että lapsia ja mediaa koskevan tutkimuksen yhteydessä käytetään usein käsitteitä, jotka implisiittisesti jokaisen kuvitellaan tuntevan, ja joita siksi ei tarvitse lähemmin määritellä (ks. Buckingham and Alerton, 1996, 23-24). Ehkäpä valaisevin esimerkki on tämän työn seuraavassa luvussa lähemmin tarkasteltava identifikaation käsite, jota vaikutustutkimuksen tradition sisälläkin käytetään vähintään kahdessa eri merkityksessä. Psykologia on tieteenä yleisesti siirtynyt ns. kognitiivisen vallankumouksen jälkeen pois sellaisista behavioristisista oletuksista, joita vaikutustutkimus havainnollistaa. Tämän muutoksen myötä lapsia ja mediaa kos- Johdanto 11

19 kevan psykologisen tutkimuksen alue on sekin laajentunut kognitiivisen psykologian alueelle, ja tutkijat ovat kiinnostuneet mm. siitä, miten lapset ymmärtävät eri ikäisinä televisio-ohjelmia. Kognitiiviseen psykologiaan perustuva ajattelutapa on ainakin ulkoisesti vastakkainen vaikutustutkimuksen paradigmalle. Katsojilla nähdään aktiivinen rooli merkityksen rakentamisessa. Stimuluksiin reagoimisen asemasta katsojat prosessoivat, tulkitsevat ja arvioivat näkemäänsä. Tulkitessaan katsomaansa katsojat käyttävät skeemoja tai skriptejä, aikaisempaan sekä televisiota että ulkoista maailmaa liittyviä kokemukseen perustuvia odotushorisontteja (yhteenveto, ks. Dorr, 1986; Bryant and Anderson, 1983). Kokonaisuutena muutos on ollut erittäin hidasta, ja määrällisesti ajatellen uudentyyppinen tutkimus on edelleen vähemmistöasemassa. James Anderson ja Timothy Meyer tutkivat kuuden yleisimmän viestintää käsittelevän tieteellisen aikakauslehden artikkelit vuosilta , kaikkiaan 259 artikkelia. Artikkeleita tarkasteltiin niiden teoreettisten lähestymistapojen kannalta, ja tutkijat totesivat yllättyneensä siitä, että suuri enemmistö (61%) artikkeleista perustui edelleen vaikutustutkimuksen perinteiseen altistumismalliin. Niissä kaikissa käytettiin myös muuttujina sellaisia tiloja, olosuhteita tai luokituksia, jotka ovat yksilön kontrollin ulkopuolella (sukupuoli, ikä, etninen tausta, kehitysvaihe jne). Anderson ja Meyer kutsuvat uudempaa, valtaosin kognitiivisesta psykologiasta lähtökohtansa omaksuneiden tutkimusten viitekehystä tulkintamalliksi, ja siihen pohjautuvia lähestymistapoja edusti kaikkiaan viidennes (21%) tutkituista artikkeleista. Niissä on varsin selkeästi nähtävissä trendi, jossa pyritään yhtäältä ottamaan huomioon tulkintojen erilaisuuksia ja toisaalta keskittymään yksilön tai perheen kannalta kontrolloitaviin muuttujiin. Tässä ilmiössä heijastuu ajatus siitä, että televisio on tullut jäädäkseen myös lapsiperheisiin. Niinpä näissä tutkimuksissa käytettiin sellaisia muuttujia kuin vanhempien ohjaus, perheen kommunikaatiotyyli, mediavalinnat tai valikoiva altistuminen medioille. Anderson ja Meyer toteavat, että mediatutkimuksessa käytetty tulkintamalli on kuitenkin teoreettisena lähtökohtana epävarma. Muuttujia käytetään useimmiten yksilöiden pysyvinä ominaisuuksina. Niinpä esimerkiksi perheen vuorovaikutustyylejä lähestyttiin lähes aina lasten ympäristöolosuhteina. Lapsia ei koskaan kuvattu perhe-elämän aktiivisina osallistujina. Lähtökohdasta ei myöskään ole aina pääteltävissä, että tulkinta liitettäisiin yksilöön. Se voidaan yhä nähdä väistämättömänä (altistumi- 12 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

20 nen riittää) ja ennakoitavissa olevana, kunhan vaikuttavat voimat tunnetaan. Tässä käsitteellistämisessä ei yksilöllä nähdä olevan aitoa osuutta tulkinnan luomisessa (Anderson and Meyer, 1988, ). Hieman ongelmalliselta näyttää myös tutkimuksen kehityspsykologisen taustan rajoittuminen piagetlaisten kehitysvaiheiden käyttämiseen taustamuuttujien luokkina. Tämä ei laajemminkaan ole osoittautunut kovin menestykselliseksi lähestymistavaksi mm. siitä syystä, että sosiaalinen kognitio noudattaa varsin erilaisia lainalaisuuksia kuin kehitysvaiheluokittelun taustalla oleva fyysiseen maailmaan kohdistuva kognitio (ks. Damon and Hart, 1988, 173). Andersonin ja Meyerin tulkintamalli viittaa erilaisten tutkimusten eroihin siinä, nähdäänkö yksilöllä mitään roolia mediasisältöjen vastaanottajana. Pienen tutkimusnäytteen läpikäynti on hyödyllinen siinä mielessä, että se osoittaa, kuinka hankalasti uudet ajatukset kääntyvät empiriaksi. Varsin usein tulkintamallin piiriin luokiteltavissa olevien tutkimusten johdannoissa korostetaan esimerkiksi lasten aktiivisuutta tv-ohjelmien katsojina ja tulkitsijoina. Samoin korostetaan usein sitä, miten lapsia ei tulisi nähdä sosiaalisessa tyhjiössä, miten he kehittyvät läheisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristönsä kanssa, ja miten vanhemmilla, sisaruksilla ja tovereilla on suuri merkitys esimerkiksi mediataitojen kehittymisessä. Empiirisessä työssä nämä ajatukset kuitenkin unohtuvat ja esimerkiksi vanhempien rooli kasvattajina pelkistetään muutamaksi enemmän tai vähemmän itsestäänselväksi muuttujaksi ( on tapana/ei ole tapana katsoa yhdessä lapsen kanssa ; ks. esim. Dorr et al., 1989). Käytännössä siis myös uudempi tulkintamalliin kuuluva tutkimus näyttää usein jakavan saman ongelman varhaisemman tutkimuksen kanssa, käyttävän Patricia Palmerin sanoin aikakautensa ajattelutapoja tutkimustiedon asemasta. Kognitiivista traditiota on kritisoitu rajoittumisesta ihmiskuvaan, joka korostaa yksilöä ensisijaisesti informaation prosessoijana. Kvalitatiivisen käänteen myötä syntynyt uudempi lapsia ja mediaa koskeva tutkimus on pystynyt välttämään tämän ongelman. Humanistisista tieteistä omaksuttu konstruktivistinen tekstin käsite on antanut enemmän mahdollisuuksia lähestyä sekä sisältöjä että niiden monitulkintaisuutta. Toisaalta aktiivisten katsojien ja tulkintojen moninaisuuden korostaminen on ollut yllättävänkin vähän teoreettisesti perusteltua. David Buckingham on oivaltavasti nostanut esille sen, että korostus on ollut paitsi teoreettinen samalla myös retorinen, vastapaino vallitseville käsityksille passiivisesta Johdanto 13

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa

Analyysi: päättely ja tulkinta. Hyvän tulkinnan piirteitä. Hyvän analyysin tulee olla. Miten analysoida laadullista aineistoa Analyysi: päättely ja tulkinta Analyysin - tai tulkinnan - pitää viedä tutkimus kuvailevan otteen ohi mielellään ohi ilmiselvyyksien KE 62 Ilpo Koskinen 20.11.05 Aineiston analyysi laadullisessa tutkimuksessa

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi

Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Mediakasvatus kirjastossa Pirjo Sallmén, Kirjastot.fi Taustaa 2006 Uimarengas mediatulvaan kirjastosta 2007 2008 Superkirtsin mediaopit 2008 2011 Lapset, media ja kirjastot - n. 20 aluekouluttajaa. Mediakasvatus

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011

Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Miten monikulttuurisuus ja tasa arvo kohtaavat nuorisotyössä? Veronika Honkasalo 27.1.2011 Esityksen rakenne 1) Nuorisotyön tyttökysymys mistä kaikki alkoi? 2) Nuorisotyö ja sukupuolten tasa arvo (tasa

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ?

TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? TERVEYSVIESTINTÄ MURROKSESSA. MITEN TERVEYSVIESTINTÄ MUUTTUU INTERNETIN JA SOSIAALISEN MEDIAN MYÖTÄ? Marja Salminen Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes

Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelututkimus kyselyaineistoilla - tiedon rajat ja mahdollisuudet Johanna Hiitola,, Stakes Lastensuojelun erillisselvitys projektien esittelyä Käynnistyi 2006 useiden eri toimijoiden yhteistyönä

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

VERKON. Taloustutkimus Oy

VERKON. Taloustutkimus Oy VERKON SISÄLLÖT 2011 Taloustutkimus Oy TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Taloustutkimus Oy on tehnyt Verkon sisällöt -tutkimuksen yhteistyössä Vapa Median kanssa. Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelissa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA

POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA POIKA NIMELTÄ PÄIVI SUKUPUOLEN MONINAISUUS KOULUSSA www.transtukipiste.fi www.facebook.com/transtukipiste SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA

HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA MIELELLÄÄN-SEMINAARI 7.10.2015 Puistotorni, Tampere HYVÄT KÄYTÄNNÖT TOIMIJUUTTA VAHVISTAMASSA Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiaaligerontologia, sosiologia jyrki.jyrkama@jyu.fi TEEMAT Käytännöt

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen

Rahastosalkun faktorimallin rakentaminen Teknillinen korkeakoulu Mat 2.177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2007 Evli Pankki Oyj Väliraportti 28.3.2007 Kristian Nikinmaa Markus Ehrnrooth Matti Ollila Richard Nordström Ville Niskanen

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (AMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä

OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä OHJEITA KURSSIPÄIVÄKIRJAN LAATIMISEEN Terveystiedon kurssi 2: Nuoret, terveys ja arkielämä Palautetaan arvioitavaksi ennen koeviikkoa (palautelaatikkoon viimeistään ke 13.5.) Kurssipäiväkirja on oman oppimisesi,

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi

Lapset ja nuoret tietoarkistossa. 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Lapset ja nuoret tietoarkistossa 31.10.2008 Tampereen yliopisto helena.laaksonen (at) uta.fi Taustaa Valtakunnallinen palveluresurssi Toiminta alkoi v. 1999 alussa Perustettiin Suomen Akatemian aloitteesta

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot