Täytyy kattoo, jos saa kattoo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Täytyy kattoo, jos saa kattoo"

Transkriptio

1 Täytyy kattoo, jos saa kattoo Sosiaalipsykologisia näkökulmia varhaisnuorten televisiokokemuksiin Juha Kytömäki

2 ISBN (PDF-versio) Helsingin yliopiston verkkojulkaisut Helsinki 1999

3 Sosiaalipsykologisia tutkimuksia 1 Socialpsykologiska studier Social psychological studies Kustantaja: Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos Toimituskunta: Klaus Helkama, puheenjohtaja Karmela Liebkind Rauni Myllyniemi Anna-Maija Pirttilä-Backman Kari Mikko Vesala Maaret Wager Copyright Juha Kytömäki ja Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitos PL 4 (Fabianinkatu 28) Helsingin yliopisto ISBN X ISSN Graafinen suunnittelu: VIL Design/Veikko Anttila Kannen kuva: Janne Kytömäki, Lentävä lohikäärme Wolfgang Petersenin elokuvasta Päättymätön tarina Tummavuoren Kirjapaino Oy, Vantaa 1999 ii

4 Puutalon lapsille iii

5 Sisällys Esipuhe 1 1 Johdanto Tutkimuksen tausta Lapset ja televisio tutkimuksen kohteena Lapset ja median vaikutukset tutkimuksen historiassa Altistuvasta objektista tulkitsevaksi subjektiksi Tutkimuksen yleisiä lähtökohtia Kohti empiiristä tutkimusta kuvamediasta varhaisnuorten arjessa Tutkimusaineiston esittely Aineiston analyysi Haastattelujen tulkinnasta Tutkimuksen ongelmakohtia Työn rakenne 24 2 Lainattuja kokemuksia Johdanto Fiktion katsomiskokemuksen luonne Katselu identifioitumisena: Elämää lainakengissä Fiktion seuraaminen silminnäkijäkokemuksena Diegeettinen efekti Katselu empaattisena eläytymisenä Fiktiivisen kertomuksen todellisuussuhde Fiktiivinen kertomus kommunikaationa 47 3 Television katselun arkea lapsiperheissä Johdanto Lasten televisiosuosikit Perheyleisö ja katselun merkityksellisyys Vanhemmat perhenäyttämön yleisönä Lapsiperheiden yhteiset katselukokemukset Onko merkityksellisen yhdessäkatselu mahdottomuus? Sisarusten yhteiset katselukokemukset 79 iv

6 3.4 Yhteenveto: Perhe lasten kuvamedioiden käytön sosiaalisena kontekstina 83 4 Televisio ja kasvatus lapsiperheissä Johdanto Lasten erityislaatuisuuden hyväksyminen Käsitykset soveliaasta katselun määrästä: Ei me mutta ne muut Katselua koskevat säännöt Vanhempien näkökulma sääntöihin ja rajoituksiin Lasten näkökulma rajoituksiin Miten väkivaltainen ohjelma määritellään? Sarjafilmi Visitors televisiokasvatusta havainnollistavana esimerkkinä Yhteenveto: Televisiokasvatus tarvittaessa tapahtuvana katseluun puuttumisena Katseluun liittyvät pelot Johdanto Haastatteluista esille nouseva käsitys pelon syistä Todenmukaisuuden ja pelottavuuden suhteesta Yhteenveto: Pelot eläytymisprosessin epätäydellisen hallinnan seurauksena Katselun juhlaa: televisio ja elokuva vertaisryhmän yhteisenä kokemuksena Johdanto Elokuvien ja sarjafilmien katselu sosiaalisena toimintana Yhdessä katselu kavereiden kanssa Televisio, video ja elokuva keskustelun aiheena Sosiaalisten kontekstien luonne Yhteenveto: Vertaisryhmä lasten kuvamedioiden käytön sosiaalisena kontekstina Mistä on varhaisnuorten mielitarinat tehty? Johdanto Historiallinen vertailukohta Mielitarinoiden yleisiä piirteitä Mielitarinoiden sisällöllinen ja rakenteellinen tarkastelu 174 v

7 7.4.1 Poikien mielitarinat Tyttöjen mielitarinat Seikkailukertomuksen juonirakenteesta poikkeavat mielitarinat Yhteenveto: Seikkailukertomukset kertomuksina sosiaalisen identiteetin saavuttamisesta Kuvamediat osana kasvatusta ja kasvua Johdanto Mediakasvatuksen uusi tulkinta Valsinerin kehityspsykologisen teorian pohjalta Vertaisryhmä ja sosiaalisen identiteetin rakentaminen 199 Lähteet 207 LIITE: Teemarunko haastattelua varten 217 vi

8 Esipuhe Ajatus tutkia varhaisnuorten televisio- ja elokuvasuosikkeja syntyi omakohtaisista kokemuksista. Kiinnostukseni herätti innostus, jolla hieman toisella kymmenellä olevat varhaisnuoret suhtautuvat yhtä lailla kirjoihin kuin elokuviin ja sarjafilmeihinkin. Yhteisenä nimittäjänä näissä tuntui olevan tarina ja ehkäpä vielä aivan tietyntyyppinen tarina. Huomasin kuitenkin, ettei tätä aihepiiriä oltu 1980-luvun loppupuoliskolle tultaessa vielä oikeastaan selvitetty. Kun tuli tilaisuus kytkeä tätä ilmiötä koskevia kysymyksiä uuteen tutkimusprojektiin tavallaan kaupanpäälliseksi lähti oma tutkimuksenikin liikkeelle. Jälkeenpäin on mahdollista nähdä, että en ole ollut kysymyksineni yksin. Tutkimukseni sijoittuu ajallisesti selkeään taitekohtaan pitkän lapsia ja mediaa koskevan tutkimusperinteen historiassa. Taitekohtaan liittyy kasvanut kiinnostus peruskysymyksiin lasten ja median välisessä suhteessa ja niiden uudelleenarviointiin. Useat ihmiset ovat vuosien varrella myötävaikuttaneet siihen, että tästä tutkimuksesta syntyi väitöskirja. Heistä yksi keskeisistä on työni ohjaaja, sosiaalipsykologian professori Klaus Helkama, joka on johdattanut minut sosiaalipsykologian kiinnostavimpien ajattelijoiden pariin, ja luonut johtamissaan seminaareissa keskustelevan, avoimen ja innostavan ilmapiirin. Keskeinen rooli on ollut myös Nykykulttuurin tutkimusyksikön perustajalla ja johtajalla, dosentti Katarina Eskolalla, jonka vetämässä audiovisuaalisen viestintäkulttuurin tutkijakoulutusverkoston reseptiotutkimuksen ryhmässä olen saanut työstäni asiantuntevaa palautetta. Professori Pertti Tiihonen on ollut jo samaa aihetta käsittelevän lisensiaatintutkielmani tarkastajana ja vaikuttanut merkittävästi sen muotoutumiseen väitöskirjaksi. Hän ja dosentti Anja Koski-Jännes ovat lukeneet käsikirjoituksen esitarkastajina ja heidän palautteensa on johtanut eräisiin olennaisiin tarkennuksiin. Kiitän heitä huolellisesta paneutumisesta työhöni. Erityiskiitokset kuuluvat professori Pertti Alasuutarille, joka on ollut yhteistyökumppani tutkimuksen suunnittelussa ja alkuvaiheen toteutuksessa. Häneltä olen saanut paitsi itse tutkimusta koskevia kommentteja työn eri vaiheissa, myös pitkästä tutkijakokemuksesta nousevia käytännöllisiä ohjeita. Ilman niitä rima ei vieläkään olisi sopivalla korkeudella. Professori James Lullia San Josén valtionyliopistosta Kaliforniasta haluan Esipuhe 1

9 kiittää erityisesti tutkimuksen johtopäätöksiä koskevista kommenteista ja professori Dolf Zillmannia Alabaman yliopistosta televisiota ja kasvatusta käsittelevää lukua koskevista kommenteista. Monet ihmiset ovat vuosien varrella lukeneet työtäni ja heiltä olen saanut hyödyllisiä kommentteja ja ideoita. Jo mainitun reseptioryhmän jäsenet Mirja Liikkanen, Päivi Pöntinen, Hanna Rajalahti ja Annikka Suoninen ovat jaksaneet lukea tekstejäni useassa eri vaiheessa, ja heidän apunsa on ollut tärkeää. Monet muut kollegat ja tutkijat ovat auttaneet minua lukemalla työtäni tai sen osia. Heistä haluan erityisesti mainita Minna Aslaman, Pentti Järvisen, Johanna Jääsaaren, Eija Kuokkalan, Kari Kyrönsepän, Seppo Paanasen, Anne Raatikaisen, Erja Ruohomaan, Marja- Leena Salon ja Ari Savisen. Kiitokset myös anopilleni Julia Saikkoselle, joka on maallikkona antanut palautetta työni luettavuudesta. Työnantajani Yleisradio on tukenut vuosien varrella työtäni merkittävästi. Tästä parhain kiitokseni erityisesti dosentti Juhani Wiiolle. Kiitos on paikallaan niille yhdeksällekymmenelle tamperelaisperheelle ja erityisesti perheisiin kuuluville varhaisnuorille, jotka uskaltautuivat mukaan tutkimukseen ja tekivät sen mahdolliseksi. Samoin kiitokseni tutkimuksen haastattelijoille, Marja Alastalolle ja Marja Ikkalalle. Heidän aito kiinnostuksensa tutkittavia kohtaan oli omiaan myötävaikuttamaan siihen, että haastatteluissa televisiota ja videota pystyttiin lähestymään osana varhaisnuorten arkielämää aiheen vahvasta normatiivisesta latauksesta huolimatta. Kiitokset myös oman talon ja naapuruston runsaalle lapsijoukolle, joka on herättänyt kiinnostukseni tähän aiheeseen. Lämpimin kiitoksin ajattelen myös vanhempiani Aino ja Eljas Kytömäkeä, jotka ovat kiinnostuksella ja myötäeläen seuranneet työn edistymistä. Isäni Ellu ei ehtinyt nähdä työni valmistumista. Lopuksi haluan kiittää erityisen lämpimästi vaimoani Leenaa. Ilman tätä yhteistä harrastustamme väitöskirjani olisi jäänyt vain hyväksi yritykseksi. Tutkimuksen tekemiseen olen saanut Audiovisuaalisen viestintäkulttuurin edistämiskeskuksen AVEK:n apurahan. Helsingin Oulunkylässä Juha Kytömäki 2 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

10 1Johdanto Johdanto 3

11 1.1 Tutkimuksen tausta Kouluikäisten lasten vanhemmat tietävät kokemuksesta, miten suurta vastakaikua ja innostusta televisio-ohjelmat tai elokuvat saattavat herättää lapsissa ja millaisia muoti-ilmiöitä niihin liittyy. Tietyt suosikit, jotka yleensä ovat fiktiivisiä sarjoja tai elokuvia, on kerta kaikkiaan pakko katsoa. Ulla B. Abrahamssonin Ruotsissa tekemä tutkimus (Abrahamsson, 1988) tuo havainnollisesti esille, miten vuotiaiden suhtautumista suosikkiohjelmiinsa leimaa ehdoton innostus, joka nuoruusikään tultaessa jollain tavoin katoaa ja muuttuu kriittisemmäksi suhtautumiseksi. Tässä mielessä varhaisnuoret muodostavat aivan erityisen televisio- ja elokuvayleisön. Lasten vilpitön kiinnostus tekee vanhemmille vaikeaksi lähestyä aihepiiriä pelkästään ongelmana, jollaiselta se tutkimuksen ja tutkimuksesta kertovan julkisuuden valossa usein näyttäytyy. Vanhemmat näyttävät laajasti ajattelevan, että myös lapsilla on oikeus omaan, erityislaatuiseen kulttuuriinsa. Tämä tutkimus lähti liikkeelle omakohtaisesta kiinnostuksesta varhaisnuorten pakko katsoa -ilmiöön. Mistä tässä ilmiössä oikein on kysymys? Jollain tavoin sen täytyy liittyä lasten kehitysvaiheeseen, mutta miten? Entä onko olemassa jokin tietty tarinatyyppi, joka erityisesti puhuttelee tämänikäisiä? Intuitiivisesti on helppo ajatella, että näin saattaisi olla. Löytyykö tarinoiden sisällön ja lasten kehitysvaiheen tai elämäntilanteen väliltä jokin yhteys? 1 Kiinnostusta aiheeseen oli omiaan lisäämään se, ettei lasten ja television suhdetta lasten omasta ja perheen näkökulmasta tarkastelevaa tutkimusta näyttänyt olevan käytännöllisesti katsoen olemassakaan. Tämä käsitys on vahvistunut tutkimusprosessin myötä ja laajentunut koskemaan myös monia osa-alueita vallitsevassa tutkimusperinteessä. Sama havainto on tullut vastaan työn edistyessä samoihin aikoihin tehdyissä muissa tutkimuksissa erityisesti aikaisemman tutkimuksen kritiikkinä. Niinpä esimerkiksi symboliseen interaktionismiin työnsä pohjaava Patricia Palmer (1986, 2) tuo esiin, että lasten television katselun huolellinen havainnointi ja kuvaus on laiminlyöty aikaisemmassa tutkimuksessa. Näin ollen aiemmat teoriat lasten suhteesta televisioon ovat heijastaneet aikakautensa ajattelutapoja eivätkä itse ilmiön havainnointia ja luokittelua, mikä yleensä on uuden tutkimusalueen perusta. Saman asian esittävät hieman toisesta näkökulmasta semioottista lähestymistapaa edustavat Robert Hodge ja David Tripp vielä poleemi- 4 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

12 semmin. Heidän mukaansa tilanne on paradoksaalisesti ollut se, että aikaisemmassa tutkimuksessa on pyritty todistamaan asioita, joita perustutkimuksen puuttuessa ei ole voitu ymmärtää. Hodge ja Tripp korostavat uuden etsimisen tarvetta, todistamisen sijasta on aika ottaa asioista selvää (Hodge and Tripp, 1986, 11). Tilanne ei 1990-luvun loppupuoliskolle tultaessa ole kovin paljon muuttunut. David Buckingham näkee lapsia ja mediaa koskevan tutkimuksen tuottaneen varsin vähän tietoa ilmiöiden ymmärtämisen kannalta. Hän näkee syynä tähän ennen kaikkea sen, että tutkimuksen valtavirta, behavioraalisia vaikutuksia etsivä tutkimus, on etsinyt äärimmäisen monimutkaisille ilmiöille yksinkertaisia selityksiä. Buckingham suosittelee peruskysymysten perusteellista uudelleenajattelua (Buckingham, 1996, 8). Kvalitatiivisen tutkimuksen metodikirjallisuudessa korostetaan usein tutkimushankkeen prosessiluonnetta ja yllätyksellisyyttä. Hammersley ja Atkinson (1983, 175) toteavat, että useinkin vasta tutkimuksen kuluessa lopullisesti selkiytyy, mitä tutkimus todella koskee. Ei ole tavatonta, että tutkimus on lopulta hyvinkin kaukana alunperin luonnostelluista ongelmista. Myös Martti Grönfors varoittaa kvalitatiivista kenttätutkimusta suunnittelevaa tutkijaa siitä, että tutkimusongelman muuttuminen kenttäkosketuksen myötä on enemmän sääntö kuin poikkeus (Grönfors, 1982, 44). Nämä havainnot kuvaavat hyvin osuvasti omia kokemuksiani. Varhaisnuoria television katsojina tarkastelevan tutkimukseni alkuperäinen pääaihe, lasten mieliohjelmat, on tutkimusprosessin aikana muotoutunut vain yhdeksi monista pääteemoista. Alunperin eräänlaiseksi taustaksi ajateltu, vanhempien harjoittamaa katselun kontrollia ja katselua koskevia sääntöjä kartoittava haastatteluteema, tuotti sitä lähemmin analysoitaessa niin mielenkiintoisia ja uusia näkökulmia, että siitä nousi erityisesti tutkimuksen alkuvaiheessa uusi pääaihe. Sitä täydentämään syntyi haastateltujen omista kokemuksista lähtien kokonaan uusi teema, katseluun liittyvät pelot. Myös alunperin teemarunkoon kuuluneen television sosiaalisia käyttöjä perheessä kartoittavan osuuden rinnalle nousi uusi ja odottamaton teema: Television ja videon katselu ja ohjelmista käytävä keskustelu kaveripiirissä. Tämä osoittautui varhaisnuorille erityisen merkitykselliseksi ja innostusta herättäväksi harrastukseksi. Ilmiön on samoihin aikoihin löytänyt myös Eero Julkunen, joka kutsuu joukkoviestintää koskevaa kerrontaa ja siihen perustuvia esityksiä (näytelmät ja leikit) medialoreksi (Julkunen, 1989). Johdanto 5

13 Tutkimuksen alkuperäisistä lähtökohdista ovatkin säilyneet lähinnä kaikkein yleisimmällä tasolla olevat. Yksi tällainen, edelleen ajankohtainen lähtökohta on ehkäpä hieman naiiviltakin kuulostava ajatus siitä, että haastateltujen käsityksiin ja ajatuksiin tulisi suhtautua vakavuudella. Taustalla on ajatus tutkijan ja tutkittavien tietyssä mielessä tasa-arvoisesta suhteesta. Tällä ei tarkoiteta deskriptiivistä haastattelututkimusta, jossa pelkästään kuvattaisiin haastateltujen käsityksiä ja mielipiteitä ja otettaisiin ne sellaisenaan. Ajatus on pikemminkin se, että vaikka haastateltujen käsitykset eivät sellaisenaan riitäkään tutkittavien ilmiöiden selitykseksi ovat ne kuitenkin tutkimuksen vakavasti otettava aineisto, eikä niihin voi suhtautua väärinä mielipiteinä tai kaunisteluna. Tutkimuksessa haastatellut vanhemmat edustavat taustaltaan laajaa ammattien kirjoa työntekijöistä ja toimihenkilöistä alan ammattilaisiin lastentarhanopettajiin, opettajiin, lääkäreihin ja korkeimman mahdollisen koulutuksen saaneisiin yhteiskuntatieteilijöihin. Televisio ja heidän lastensa suhde siihen on osa heidänkin arkielämäänsä, jota he ovat tässä tutkimuksessa omakohtaisesti pohtineet. Voidaan perustellusti ajatella, että aineistolähtöisessä tutkimuksessa tutkijan tehtävänä on tuoda esiin tutkittavaan ilmiöön liittyviä kokemuksia, kuvata ja analysoida niitä. Tutkijan keskeisin etu haastateltuihinsa nähden on siinä, että hänellä on käytettävissään omien kokemustensa lisäksi myös suuri joukko muiden kokemuksia, joita hän voi vertailla, pohtia, tulkita ja etsiä niissä olevaa yhteistä. Tässä mielessä olen taipuvainen asettamaan tutkimukselle Andersonin ja Meyerin (1988) tavoin tunnistettavuuden kriteerin. Heidän mukaansa tutkimuksessa tulisi pyrkiä siihen, että lukija pystyy löytämään itsensä tutkimustulosten joukosta, oivaltamaan jotain uutta itsestään ja omasta käyttäytymisestään. Myös Pertti Alasuutari tarkoittanee samaa todetessaan, että kulttuurintutkimus on aina myös toimintatutkimusta, joka laajentaa tajuntaa (ja tunnetuksi tulleessaan voi muuttaa myös itse ilmiötä; ks. Alasuutari, 1989). Eräänä tutkimuksen alkuperäisenä lähtökohtana on ollut myös se, että tutkimuksessa tulisi kuulla lapsia itseään, ja tarkastella televisiota ja muuta kuvamediaa myös heidän näkökulmastaan. Viimeaikaisessa tutkimuksessa on enenevästi alettu tuoda esille, että lapsuuden hahmottamisessa on yksiselitteisen biologisen kuvauksen asemasta kyse myös varhaisten vuosien kulttuurisesta representaatiosta. Lasten näkökulman poissaolo aiemmasta tutkimuksesta liittyy paljolti siihen, että lapsuutta ja nuoruutta 6 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

14 on lähestytty sosialisaation näkökulmasta. Sosialisaatioteoriaan on liittynyt taipumusta nähdä lapsuus aikuiselämän harjoitteluvaiheena, jonka aikana lapset vähitellen opetetaan hyväksymään aikuiset normit (Buckingham, 1993, 14-15). Implisiittisesti ajatus koskee lapsuutta biologisesti määräytyvänä esisosiaalisena ajanjaksona matkalla täyteen ihmisyyteen, jolloin lapsi hahmotetaan ei vielä täysin ihmisenä. Tässä prosessissa lapset ajatellaan sosialisaatioprosessien kohteina, eikä lasten omia ajatuksia juurikaan ole dokumentoitu. Lapsilla on kuitenkin yhtä lailla kuin tulevaan aikuisuuteen suuntautuva orientaatio myös elämä tässä ja nyt. Viimeaikainen tutkimus on erittäin vakuuttavalla tavalla tuonut esille sen, miten lapset hankkivat kulttuurisen tiedon aktiivisen sosialisaatioprosessin kautta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Modernia länsimaista lapsuutta tutkinut englantilainen antropologi Allison James ehdottaakin, että lasten arkista kulttuuria ei hahmotettaisi niinkään sosialisaatiotoimenpiteiden objektina kuin pikemminkin kontekstina, missä lapset varttuessaan paitsi sosiaalistuvat samalla sosiaalistavat toisensa (James, 1993; ks. myös Strandell, 1995). 1.2 Lapset ja televisio tutkimuksen kohteena Lapset ja median vaikutukset tutkimuksen historiassa Edellä on jo tuotu esiin se, että tutkimuksen kohteena olevien varhaisnuorten lähemmästä suhteesta kuvamediaan tiedetään varsin vähän. Paradoksaalisesti kyllä tämä ei johdu siitä, etteikö lapsia ja televisiota olisi aikaisemmin tutkittu, sillä televisiota ja lapsia koskevan tutkimuksen määrä itsessään on valtaisa. Viimeisen neljän vuosikymmenen aikana on tehty yli 2000 tutkimusta television vaikutuksista aggressiivisuuteen, kun taas monet muut erityisesti vanhempia askarruttavat ilmiöt ovat jääneet erittäin vähälle huomiolle. Niinpä esimerkiksi vaikutukset lasten pelkoihin ovat saman ajanjakson aikana jääneet muutamaan kymmeneen tutkimukseen (Valkenburg, 1998). Median behavioraalisia vaikutuksia koskeva tutkimus on kokonaisuutena vielä edellä kuvattua huomattavasti laajempaa, sillä se on alkanut jo paljon televisiota aikaisemmin elokuvan, radion ja sarjakuvan vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa. Ellen Wartella ja Byron Reeves (1985) toteavat Johdanto 7

15 bibliografisessa tutkimuksessaan, että aiempi tutkimus on lähtökohdiltaan samanlaista televisiota koskevan tutkimuksen kanssa, vaikka alueen tutkimuksessa mielellään korostetaan paradigman muuttuneen vuosikymmenten kuluessa suorien vaikutusten injektioruiskumallista sofistikoituneempaan välillisten muutosten malliin. He kuitenkin havaitsivat, että jo varhaisimmat elokuvaa koskevat tutkimukset olivat tässä mielessä sofistikoituneita. Niissä korostettiin jo elokuvan kohdalla erilaisia vaikutuksia erilaisiin vastaanottajiin riippuen esimerkiksi sellaisista väliintulevista muuttujista kuten perhetausta ja sukupuoli. Muutokset ovatkin tapahtuneet kiinnostuksen kohteessa, sillä mediasisältöjen vaikutuksia lasten aggressiivisuuteen koskeva tutkimus on siirtynyt vuorollaan kulloiseenkin uuteen mediaan. Tämä näkyy hyvin seuraavassa kuviossa, johon on sisällytetty Yhdysvalloissa julkaistut elokuvaa, radiota ja televisiota koskeneet tutkimukset. Tutkimusten julkaiseminen ajoittuu kolmeen selvään periodiin, joista viimeinen toki on jatkunut pitkälti vuoden 1960 jälkeen. Wartella ja Reeves arvioivat, että tutkimus on heijastanut vanhempien ja muiden kasvattajien ajankohtaisia huolenaiheita uuden median saapuessa ja saavuttaessa vastakaikua lasten ja nuorten keskuudessa. Tässä tilanteessa on jokaisen peräkkäisen median kohdalla samalla tavalla ensin tutkittu median yleistymistä ja sen jälkeen median mahdollisia vaikutuksia lapsiin ja nuoriin. Tulkintaa tukee se, että edellistä mediaa koskeva tutkimus on loppunut uuden median tuloon, vaikka sen potentiaaliset vaikutukset esimerkiksi levikillä mitaten ovat useinkin olleet vasta alkamassa (Wartella and Reeves, 1985). Harvinaisessa televisiota käsittelevässä artikkelissaan tunnettu satujen puolesta puhuja, lastenpsykiatri Bruno Bettelheim esittää samansuuntaisen tulkinnan. Bettelheim muistelee kuinka hänen lapsuudessaan kaikki paha liitettiin elokuvaan, hänen nuoruudessaan taas sarjakuvaan, jonka ajateltiin houkuttelevan viattomat väkivallan poluille. Ja sama on Bettelheimin havaintojen mukaan toistunut television mukana: Jokaiseen joukkoviihteen muotoon suhtaudutaan melkoisella epäluulolla, kunnes se on vakiintunut osaksi arkipäivää (Bettelheim, 1987). 8 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

16 Kuvio 1. Yhdysvalloissa julkaistut median vaikutuksia lapsiin ja nuoriin koskevat tutkimukset median mukaan luokiteltuna 14 Number of Citations Film Radio Television Epoche Film Radio TV Lähde: Wartella and Reeves, 1985, 124 Media- ja kulttuurintutkimuksessa on uusien medioiden tuloon ja niiden herättämiin ahdistuksen jaksoihin yhteiskunnassa viitattu termillä moraalinen paniikki (ks. esim. Drotner, 1992). Tällaisesta voi jossain määrin puhua Suomessa videon yleistymisen yhteydessä, vaikkakin voinee sanoa, että kokonaisuutena televisiota seuranneet mediat ovat aiheuttaneet meillä suhteellisen vähän keskustelua ja huolestuneisuutta. Suomessa ei esimerkiksi ole koskaan puhuttu satelliittilapsista lähitulevaisuuden uhkakuvana. Johdanto 9

17 1.2.2 Altistuvasta objektista tulkitsevaksi subjektiksi Perinteinen tapa lähestyä lapsia ja mediaa vaikutusten näkökulmasta on 80-luvulta alkaen joutunut kasvavan kritiikin kohteeksi. Edellä kuvatun historiallisen tarkastelun valossa tätä voi pitää luonnollisena ajateltaessa jo pelkästään sitä, miten pitkään tutkimuksen peruslähtökohdat ovat pysyneet muuttumattomina. Kritiikissä ei ole kyse televisio- tai videoväkivallan vähättelystä tai kyvyttömyydestä nähdä lasten erityisluonnetta. Pikemminkin siinä on kyse yhtäältä teorian ja toisaalta uskottavuuden kriisistä. Uskottavuuden kriisi liittyy ennen kaikkea television ja muiden kuvamedioiden arkipäiväistymiseen ja uhkakuvien siirtymiseen enemmän taka-alalle. Television jo vuosikymmeniä jatkunut olemassaolo ja vakiintuminen keskeiseksi osaksi perheiden vapaa-aikaa on luonnollisesti suhteellistanut sekä tutkijoiden että suuren yleisön käsityksiä television roolista. Tämän arkipäiväistymisen myötä on useimpien suhteellisen helppoa hyväksyä ajatus television olemassaolosta. Myös uudemmat mediat kuten video, tietokonepelit ja internet ovat siirtäneet huomiota pois televisiosta. Tällaisessa käännekohdassa alkaa aiempien uhkakuvien sijaan herätä uudenlainen kiinnostus median käyttöön. Murroskauden luonne näkyy hyvin monien, toisistaan riippumatta 80-luvulla alkaneiden kvalitatiivisten projektien syntymisessä, joilla erilaisista teoreettisista lähtökohdistaan huolimatta on ollut yhteisenä tavoitteena ottaa asioista selvää (esim. Buckingham, 1993; Hodge and Tripp, 1986; Palmer, 1986; Suoninen, 1993). Teoriaa koskeva kriisi liittyy sekä viestien että vastaanottajan yksinkertaistavaan käsitteellistämiseen vaikutustutkimuksen pitkässä traditiossa. Merkityksen ja tulkinnan käsitteet ja niihin liittyvä uudempi tutkimus ovat tehneet sekä teoreettisesti että empiirisesti selväksi sen, että käsitys viestinnästä sisältöjen kuljetustapahtumana on kestämätön. Tämä tilanne on 80-luvulta lähtien näkynyt melkoisen suorana kritiikkinä tradition ulkopuolelta. For most researchers (publishing in these journals), then, content is still being viewed as a meaning-delivery system that works its effects mindless ways (Anderson and Meyer, 1988, 265). 10 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

18 Kun viestintää lähestytään hieman elämänläheisemmästä teoreettisesta näkökulmasta, voidaan nähdä, että joukkoviestinnän vaikutukset eivät ole suora seuraus erilaisille sisällöille altistumisesta, vaan ne voivat syntyä vain epäsuorasti, merkitysten, arvojen ja uskomusten kautta. Kritiikissä ei tässäkään yhteydessä ole kysymys siitä, että vaikutusten olemassaolo haluttaisiin kiistää. Kritiikki kohdistuu teoreettiseen malliin, jolla vaikutukset selitetään ja sen kyvyttömyyteen ottaa huomioon tieteellistä kehitystä tutkimusperinteen ulkopuolella. Tässä mielessä paikoitellen kiihtynyt kiistely heikoista tai vahvoista vaikutuksista (tästä valaiseva esimerkki on Barker and Petley, 1997) on suhteellisen akateeminen ilmiö. Asian toinen puoli on siinä, että myös sisältöjen määrittely muodostuu huomattavasti totuttua monimutkaisemmaksi asiaksi, koska millään ohjelmalla ei voida ajatella olevan itsestään selvää, yksinkertaisesti löydettävissä olevaa merkitystä. Voidaan kysyä, onko tutkijan ennalta määrittelemä ohjelmasisältö (esimerkiksi väkivalta) keskeistä ja relevanttia vastaanottajan kannalta? Englantilaisen psykologin Grant Noblen esittämät tulokset tarjoavat tästä ongelmasta varhaisen esimerkin. Kun hänen tutkimuksessaan vuotiailta pojilta kysyttiin, mitkä ohjelmat televisiossa parhaiten kuvasivat ihmisten välistä auttavaisuutta, saivat sotaelokuvat ja lännenelokuvat useimpia mainintoja. Poikien mielestä lännenelokuvat olivat kärjessä myös onnellisen perhe-elämän kuvauksina (Noble, 1975, 219). Toinen, edelliseen läheisesti liittyvä ongelma teorian kriisin taustalla on se, että perinteinen lapsia ja mediaa koskeva tutkimus on rakentunut käsitteille, jotka ovat jääneet teoreettisesti kehittymättömiksi. Usein näyttää siltä, että on riittänyt arkiajattelussa tavanomaisen käsityksen pukeminen hieman tieteellisemmän käsitteen muotoon. Buckingham ja Alerton kiinnittävätkin huomiota siihen, että lapsia ja mediaa koskevan tutkimuksen yhteydessä käytetään usein käsitteitä, jotka implisiittisesti jokaisen kuvitellaan tuntevan, ja joita siksi ei tarvitse lähemmin määritellä (ks. Buckingham and Alerton, 1996, 23-24). Ehkäpä valaisevin esimerkki on tämän työn seuraavassa luvussa lähemmin tarkasteltava identifikaation käsite, jota vaikutustutkimuksen tradition sisälläkin käytetään vähintään kahdessa eri merkityksessä. Psykologia on tieteenä yleisesti siirtynyt ns. kognitiivisen vallankumouksen jälkeen pois sellaisista behavioristisista oletuksista, joita vaikutustutkimus havainnollistaa. Tämän muutoksen myötä lapsia ja mediaa kos- Johdanto 11

19 kevan psykologisen tutkimuksen alue on sekin laajentunut kognitiivisen psykologian alueelle, ja tutkijat ovat kiinnostuneet mm. siitä, miten lapset ymmärtävät eri ikäisinä televisio-ohjelmia. Kognitiiviseen psykologiaan perustuva ajattelutapa on ainakin ulkoisesti vastakkainen vaikutustutkimuksen paradigmalle. Katsojilla nähdään aktiivinen rooli merkityksen rakentamisessa. Stimuluksiin reagoimisen asemasta katsojat prosessoivat, tulkitsevat ja arvioivat näkemäänsä. Tulkitessaan katsomaansa katsojat käyttävät skeemoja tai skriptejä, aikaisempaan sekä televisiota että ulkoista maailmaa liittyviä kokemukseen perustuvia odotushorisontteja (yhteenveto, ks. Dorr, 1986; Bryant and Anderson, 1983). Kokonaisuutena muutos on ollut erittäin hidasta, ja määrällisesti ajatellen uudentyyppinen tutkimus on edelleen vähemmistöasemassa. James Anderson ja Timothy Meyer tutkivat kuuden yleisimmän viestintää käsittelevän tieteellisen aikakauslehden artikkelit vuosilta , kaikkiaan 259 artikkelia. Artikkeleita tarkasteltiin niiden teoreettisten lähestymistapojen kannalta, ja tutkijat totesivat yllättyneensä siitä, että suuri enemmistö (61%) artikkeleista perustui edelleen vaikutustutkimuksen perinteiseen altistumismalliin. Niissä kaikissa käytettiin myös muuttujina sellaisia tiloja, olosuhteita tai luokituksia, jotka ovat yksilön kontrollin ulkopuolella (sukupuoli, ikä, etninen tausta, kehitysvaihe jne). Anderson ja Meyer kutsuvat uudempaa, valtaosin kognitiivisesta psykologiasta lähtökohtansa omaksuneiden tutkimusten viitekehystä tulkintamalliksi, ja siihen pohjautuvia lähestymistapoja edusti kaikkiaan viidennes (21%) tutkituista artikkeleista. Niissä on varsin selkeästi nähtävissä trendi, jossa pyritään yhtäältä ottamaan huomioon tulkintojen erilaisuuksia ja toisaalta keskittymään yksilön tai perheen kannalta kontrolloitaviin muuttujiin. Tässä ilmiössä heijastuu ajatus siitä, että televisio on tullut jäädäkseen myös lapsiperheisiin. Niinpä näissä tutkimuksissa käytettiin sellaisia muuttujia kuin vanhempien ohjaus, perheen kommunikaatiotyyli, mediavalinnat tai valikoiva altistuminen medioille. Anderson ja Meyer toteavat, että mediatutkimuksessa käytetty tulkintamalli on kuitenkin teoreettisena lähtökohtana epävarma. Muuttujia käytetään useimmiten yksilöiden pysyvinä ominaisuuksina. Niinpä esimerkiksi perheen vuorovaikutustyylejä lähestyttiin lähes aina lasten ympäristöolosuhteina. Lapsia ei koskaan kuvattu perhe-elämän aktiivisina osallistujina. Lähtökohdasta ei myöskään ole aina pääteltävissä, että tulkinta liitettäisiin yksilöön. Se voidaan yhä nähdä väistämättömänä (altistumi- 12 Täytyy kattoo, jos saa kattoo

20 nen riittää) ja ennakoitavissa olevana, kunhan vaikuttavat voimat tunnetaan. Tässä käsitteellistämisessä ei yksilöllä nähdä olevan aitoa osuutta tulkinnan luomisessa (Anderson and Meyer, 1988, ). Hieman ongelmalliselta näyttää myös tutkimuksen kehityspsykologisen taustan rajoittuminen piagetlaisten kehitysvaiheiden käyttämiseen taustamuuttujien luokkina. Tämä ei laajemminkaan ole osoittautunut kovin menestykselliseksi lähestymistavaksi mm. siitä syystä, että sosiaalinen kognitio noudattaa varsin erilaisia lainalaisuuksia kuin kehitysvaiheluokittelun taustalla oleva fyysiseen maailmaan kohdistuva kognitio (ks. Damon and Hart, 1988, 173). Andersonin ja Meyerin tulkintamalli viittaa erilaisten tutkimusten eroihin siinä, nähdäänkö yksilöllä mitään roolia mediasisältöjen vastaanottajana. Pienen tutkimusnäytteen läpikäynti on hyödyllinen siinä mielessä, että se osoittaa, kuinka hankalasti uudet ajatukset kääntyvät empiriaksi. Varsin usein tulkintamallin piiriin luokiteltavissa olevien tutkimusten johdannoissa korostetaan esimerkiksi lasten aktiivisuutta tv-ohjelmien katsojina ja tulkitsijoina. Samoin korostetaan usein sitä, miten lapsia ei tulisi nähdä sosiaalisessa tyhjiössä, miten he kehittyvät läheisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisen ympäristönsä kanssa, ja miten vanhemmilla, sisaruksilla ja tovereilla on suuri merkitys esimerkiksi mediataitojen kehittymisessä. Empiirisessä työssä nämä ajatukset kuitenkin unohtuvat ja esimerkiksi vanhempien rooli kasvattajina pelkistetään muutamaksi enemmän tai vähemmän itsestäänselväksi muuttujaksi ( on tapana/ei ole tapana katsoa yhdessä lapsen kanssa ; ks. esim. Dorr et al., 1989). Käytännössä siis myös uudempi tulkintamalliin kuuluva tutkimus näyttää usein jakavan saman ongelman varhaisemman tutkimuksen kanssa, käyttävän Patricia Palmerin sanoin aikakautensa ajattelutapoja tutkimustiedon asemasta. Kognitiivista traditiota on kritisoitu rajoittumisesta ihmiskuvaan, joka korostaa yksilöä ensisijaisesti informaation prosessoijana. Kvalitatiivisen käänteen myötä syntynyt uudempi lapsia ja mediaa koskeva tutkimus on pystynyt välttämään tämän ongelman. Humanistisista tieteistä omaksuttu konstruktivistinen tekstin käsite on antanut enemmän mahdollisuuksia lähestyä sekä sisältöjä että niiden monitulkintaisuutta. Toisaalta aktiivisten katsojien ja tulkintojen moninaisuuden korostaminen on ollut yllättävänkin vähän teoreettisesti perusteltua. David Buckingham on oivaltavasti nostanut esille sen, että korostus on ollut paitsi teoreettinen samalla myös retorinen, vastapaino vallitseville käsityksille passiivisesta Johdanto 13

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 25.11.2010 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus

Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Kaikille sopiva työ ja työyhteisö Työyhteisön näkökulma - osatutkimus Erikoistutkija Outi Hietala, 1 RATKO-malli työyhteisöjen näkökulmasta Osatutkimuksen tavoitteena: - kuvata RATKO-mallin & -kehittämistyön

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Sopimustulkinta. Teoria, vaiheet, menettely. Vesa Annola

Sopimustulkinta. Teoria, vaiheet, menettely. Vesa Annola Sopimustulkinta Teoria, vaiheet, menettely Vesa Annola TALENTUM Helsinki 2016 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi: Lauri Karmila Taitto: Marja-Leena

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle

Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Ala-aste vanhempainilta Lapset, nuoret ja media - Tukea digiajan kasvattajalle Paula Aalto 14.4.2016 MLL:n mediakasvatustyö Mediakasvatuksella pyritään edistämään lasten valmiuksia ymmärtää ja tulkita

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

klo 14:15 salissa FYS2

klo 14:15 salissa FYS2 Kandi info 2016: Orientaatio LuK työn ja tutkielman tekemiseen keväällä 2017 28.11.2016 klo 14:15 salissa FYS2 28.11.2016 Jussi Maunuksela 1 Infon tarkoituksena on perehdyttää LuK tutkielman suorittamiseen

Lisätiedot

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö

Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö Tutkimuksellinen vai toiminnallinen opinnäytetyö (Salonen 2013.) (Salonen (Salonen 2013.) Kajaanin ammattikorkeakoulun opinnäytetyön arviointi (opettaja, opiskelija ja toimeksiantaja) https://www.kamk.fi/opari/opinnaytetyopakki/lomakkeet

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat?

Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? RIL, Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä 30.10.2013 Rakennusten sortumat miten estetään? Rakenteellinen turvallisuus miten teoria ja käytäntö kohtaavat? Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1.

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN

JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN JARKKO KURVINEN LAURI SIPILÄ VOITTAJAN RESEPTI TOIMIALASI VALLOITUKSEEN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Samuli Alapuranen Taitto:

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media

1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL. Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media 1/11/2016 Itä-Suomen 11. mediakasvatuspäivä Satu Valkonen / MLL Varhaiskasvatus, varhaisnuorisotyö ja media Hyvä(sti) lapsuus? Miten mediat ovat muuttaneet lapsen kasvuympäristöä? Onko muutos luonteeltaan

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA

MIKÄ ON HAVAINTO? TIEDON SUBJEKTIIVINEN LÄHTÖKOHTA HAVAINTO, DIALOGINEN KIRJOITTAMINEN Lähteet: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. Polanyi, 2002. Personal Knowledge. Towards a Postcritical Philosophy. London: Routledge. Merleau-Ponty 1945.

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011

Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä. Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Asumisen tulevaisuus -tutkimusohjelman viestintä Tiedottaja Leena Vähäkylä 22.11.2011 Viestintä Akatemian tavoitteiden näkökulmasta Yhtenä Suomen Akatemian strategisena tavoitteena on tutkimuksen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Näkökulmia sosiaalisten yritysten kilpailuedusta alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK Lähtökohdat Miten

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto

Etiikan mahdollisuudesta tieteenä. Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikan mahdollisuudesta tieteenä Henrik Rydenfelt Helsingin yliopisto Etiikka tieteenä? Filosofit ja ei-filosofit eivät pidä etiikkaa tieteenä Tiede tutkii sitä, miten asiat ovat, ei miten asioiden tulisi

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet

Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Kuluttajien arvoa luovat käytänteet Case Reino & Aino Elina Leppälä (FM) Tampereen Yliopisto Yhtymäkohdat markkinoinnin ja kuluttajatutkimuksen teoriaan Kuluttajat kanssaluojina => arvo on kuluttajan määrittelemää

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TEKIJÄNOIKEUS Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TALENTUM PRO Helsinki 2016 2., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot