Keski-Pohjanmaan liiton HALLINTOSÄÄNTÖ

Transkriptio

1 1 Keski-Pohjanmaan liiton HALLINTOSÄÄNTÖ

2 2 KESKI-POHJANMAAN LIITON HALLINTOSÄÄNTÖ KESKI-POHJANMAAN LIITTO- KUNTAYHTYMÄ 1 HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KUNTAYHTYMÄN JOHTOSÄÄNNÖT LUKU KOKOUSMENETTELY LUVUN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN KOKOUSAIKA JA -PAIKKA KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN JATKOKOKOUS KOKOUKSEN PITÄMINEN KOKOUKSEN JOHTAMINEN TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA LÄSNÄOLO TOIMIELINTEN KOKOUKSISSA MAAKUNTAHALLITUKSEN EDUSTUS MUISSA TOIMIELIMISSÄ ESTEELLISYYDEN TOTEAMINEN ÄÄNESTYS JA VAALIT PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN, TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN MAAKUNTAHALLITUKSEN OTTO-OIKEUS LUKU ERILLISIÄ ASIOITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET KAKSIKIELISYYS KUNTAYHTYMÄN TOIMINNASSA TIEDOTTAMINEN KESKI-POHJANMAAN JÄSENKUNTIEN JA ASUKKAIDEN ALOITTEET KUNTAYHTYMÄN PUHEVALTA, NIMENKIRJOITUS JA ASIAKIRJOJEN ALLEKIRJOITTAMINEN LUKU KUNTAYHTYMÄN TALOUS TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO TALOUSARVION MUUTOKSET KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI POISTOSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN RAHATOIMEN HOITAMINEN MAKSUJEN MÄÄRÄÄMINEN RISKIENHALLINTA RAHAVAROJEN VALVONTA JA LASKUJEN HYVÄKSYMINEN TALOUSHALLINTOA KOSKEVAT MÄÄRÄAJAT ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA TARKASTUSLAUTAKUNTA LAUTAKUNNAN KOKOONPANO LAUTAKUNNAN KOKOUKSET LAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT TILINTARKASTAJA TILINTARKASTAJAN VALINTA VASTUUN JAKAANTUMINEN TARKASTUSLAUTAKUNNAN ANTAMAT TEHTÄVÄT TILINTARKASTAJAN ILMOITUKSET, TILINTARKASTUSKERTOMUS JA TARKASTUSLAUTAKUNNAN VALMISTELU VALTUUSTOLLE TILINTARKASTAJAN ILMOITUKSET TILINTARKASTUSKERTOMUS TARKASTUSLAUTAKUNNAN VALMISTELU VALTUUSTOLLE LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA LUVUN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN TOIMIVALTA VIRAN PERUSTAMISESSA JA LAKKAUTTAMISESSA SEKÄ VIRKASUHTEEN MUUTTAMISESSA TYÖSUHTEEKSI HENKILÖSTÖVALINNAT VIRAN JA TOIMENHAKU... 15

3 3 44 HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOT VIRKAVAPAUS JA TYÖLOMA SIVUTOIMILUPA VIRANTOIMITUKSESTA PIDÄTTÄMINEN PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN VIRANHALTIJOIDEN RATKAISUVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA KUNTAYHTYMÄN EDUSTAMINEN LUKU TEHTÄVIEN TARKENNUKSET ERI TOIMIELINTEN VÄLILLÄ MAAKUNTAVALTUUSTO TOIMIVALTA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ ALUEIDEN KEHITTÄMISLAINSÄÄDÄNNÖN SEKÄ MUISSA SUUNNITTELUUN LIITTYVISSÄ ASIOISSA MAAKUNTAHALLITUS LIITON HALLINNOIMIEN PROJEKTIEN OHJAUSRYHMÄT MAAKUNTAHALLITUKSEN JAOSTOT JA TYÖRYHMÄT ARKISTOTOIMI MAAKUNTAJOHTAJAN TEHTÄVÄT LUKU VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS MAAKUNTAVALTUUSTON TOIMINNAN JÄRJESTELYT VALTUUSTORYHMÄN MUODOSTAMINEN VALTUUSTORYHMÄÄN LIITTYMINEN SEKÄ SIITÄ EROAMINEN TAI EROTTAMINEN VALTUUTETTUJEN ALOITTEET MAAKUNTAHALLITUKSELLE OSOITETTAVA KYSYMYS KYSELYTUNTI VALTUUSTON KOKOUKSET KOKOUSKUTSU ESITYSLISTA KOKOUKSESTA TIEDOTTAMINEN VARAVALTUUTETUN KUTSUMINEN KOKOUKSEN JOHTAMINEN JA TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA NIMENHUUTO LÄSNÄ OLEVAT VALTUUTETUT JA VARAVALTUUTETUT ASIOIDEN KÄSITTELYJÄRJESTYS PUHEENVUOROT PUHEENVUOROJEN KÄYTTÄMINEN PÖYDÄLLEPANOEHDOTUS EHDOTUKSET ÄÄNESTYSTAPA ÄÄNESTYSJÄRJESTYS TOIVOMUSPONSI VAALIT YLEISET MÄÄRÄYKSET VAALITOIMITUKSEN AVUSTAJAT VALTUUSTON VAALILAUTAKUNTA EHDOKASLISTOJEN JÄTTÄMINEN JA VAALITOIMITUKSEN NIMENHUUTO EHDOKASLISTOJEN LAATIMINEN EHDOKASLISTOJEN TARKASTUS JA OIKAISEMINEN EHDOKASLISTOJEN YHDISTELMÄ VAALITOIMITUS VAALIN TULOKSEN TOTEAMINEN JA ÄÄNESTYSLIPPUJEN SÄILYTTÄMINEN PÖYTÄKIRJA PÖYTÄKIRJA PÖYTÄKIRJANTARKASTUS LUKU LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOT SOVELTAMINEN... 28

4 92 KOKOUSPALKKIOT SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET VUOSIPALKKIOT KATSELMUS, NEUVOTTELU, TOIMITUS TILINTARKASTAJAT ANSIOMENETYKSEN KORVAUKSET MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ JA SIHTEERISTÖ VOIMAANTULO

5 5 HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty maakuntavaltuustossa Luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kuntayhtymän johtosäännöt Keski-Pohjanmaan liitto on kuntalain tarkoittama kuntayhtymä. Liiton tehtävistä säädetään alueiden kehittämistä koskevissa säädöksissä sekä maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä jäsenkuntien hyväksymän perussopimuksen määräyksissä. Hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella kuntayhtymän toimintaa ohjataan maakunnan yhteistyöryhmän työjärjestyksellä, johon nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena. 2. luku Kokousmenettely 2 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan maakuntavaltuustoa lukuun ottamatta kuntayhtymän toimielimissä 3 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 4 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Esityslista liitteineen/oheismateriaaleineen on lähetettävä vähintään neljää työpäivää ennen kokousta elleivät erityiset syyt ole esteenä.

6 6 Toimielimen kokouskutsut, esityslistat ja pöytäkirjat sekä toimielimen alaisten viranomaisten päätökset ja ilmoitukset voidaan lähettää ja saattaa tiedoksi sähköisen viestinvälityksen avulla siinä tapauksessa kuin toimielin päättää. Esityslistan tulee kunkin asian osalta sisältää esittelijän ehdotus päätökseksi. Ehdotuksen teko vasta kokouksessa on mahdollista, mikäli perustellut syyt sitä edellyttävät. Maakuntahallituksen kokouskutsut lähetetään tiedoksi myös maakuntahallituksen varajäsenille. Maakuntahallitus voi tarvittaessa kuulla kokouksessaan asiantuntijoita. 5 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 6 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja, esittelijä tai toimielimen sihteeri voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 7 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 8 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 9 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

7 7 10 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Liiton eri toimielinten kokouksissa on tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta jäsenten lisäksi läsnäja puheoikeus: - maakuntahallituksen kokouksessa maakuntavaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla - muun toimielimen kokouksessa maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta tulee päättää asianomaisen toimielimen. Maakuntahallituksen edustuksesta maakuntavaltuuston kokouksessa määrätään luvussa 7/maakuntavaltuuston työjärjestys. 11 Maakuntahallituksen edustus muissa toimielimissä Maakuntahallitus voi määrätä muihin toimielimiin tarkastuslautakuntaa lukuun ottamatta edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös maakuntahallituksen varajäsen tai maakuntajohtaja. 12 Esittely Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Asian valmistelijan ehdotus tulee käydä ilmi asian esittelystä. Maakuntahallituksen kokouksessa asiat päätetään maakuntajohtajan esittelystä lukuun ottamatta maakuntahallituksen toiminnan sisäisiä järjestelyjä koskevia asioita, joissa esittelijänä toimii puheenjohtaja. Muiden toimielinten esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen säännössä tai erillisellä päätöksellä. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen toimii esittelijänä hänen sijaisekseen määrätty. Maakuntahallitus voi määrätä erillisellä yksilöidyllä päätöksellä esittelijäksi johtavassa asemassa toimivan viranhaltijan. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. Puheenjohtajan ehdotus selostuksen pohjalta vaatii erillisen kannatuksen päästäkseen äänestykseen Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.

8 8 13 Esteellisyyden toteaminen Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 14 Äänestys ja vaalit Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä luvussa 7/Valtuuston työjärjestys määrätään. 15 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallituksen ja -valtuuston, maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön sekä kuntien edustajainkokouksen pöytäkirjat pidetään nähtävänä kuntayhtymän toimistossa. Jäljennökset pöytäkirjoista lähetetään tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: - toimielimen nimi, - kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka - läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä sekä - kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: - asiaotsikko, - selostus asiasta, - henkilön nimi, jolta voi pyytää tarvittaessa lisätietoja - päätösehdotus, - esteellisyys, - tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu, - äänestykset; äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos, - vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos, - päätöksen toteaminen - eriävä mielipide sekä 3) laillisuustietoina: - oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus, - puheenjohtajan allekirjoitus,

9 9 - pöytäkirjanpitäjän varmennus, - merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta sekä - merkintä nähtävänäpidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. Viranhaltija- ja luottamushenkilöpäätöksistä pidetään päätöspöytäkirjaa. 16 Maakuntahallituksen otto-oikeus Asian ottamisesta maakuntahallituksen käsiteltäväksi voi päättää maakuntahallitus, maakuntahallituksen puheenjohtaja tai maakuntajohtaja 3. Luku Erillisiä asioita koskevat määräykset 17 Kaksikielisyys kuntayhtymän toiminnassa Kuntayhtymän asiakirjat laaditaan suomen kielellä mutta pyydettäessä yksilöidyt asiakirjat annetaan myös ruotsin kielellä. Asianosaisasioissa päätös perusteluineen annetaan asianomaisen valitsemalla kielellä (suomi tai ruotsi). Maakuntavaltuuston kokouskutsu laaditaan molemmilla kielillä. Valtuuston esityslista ja pöytäkirja laaditaan suomen kielellä. Valtuuston pöytäkirjasta laaditaan epävirallinen käännös ennen pöytäkirjan nähtävälle panoa. Muiden toimielinten kokouskutsu- ja pöytäkirjakieli on suomi. Liiton asiakaspalvelut järjestetään niin, että asukkaita pystytään palvelemaan molemmilla kielillä. 18 Tiedottaminen Kuntayhtymän tiedottamista johtaa maakuntahallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet liiton tiedottamisen periaatteista ja nimeää tiedottamisesta vastaavat henkilöt. 19 Keski-Pohjanmaan jäsenkuntien ja asukkaiden aloitteet Maakuntahallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden

10 10 johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Maakuntahallituksen tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot maakuntahallitukselle sen päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kahden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. Jäsenkunnan aloite, joka halutaan käsiteltäväksi maakuntavaltuustossa, on kevätkokousta varten viimeistään helmikuussa ja syyskokousta varten viimeistään syyskuussa kirjallisena toimitettava maakuntahallitukselle, jonka tulee antaa lausuntonsa aloitteesta ja esittää se maakuntavaltuustolle. 20 Kuntayhtymän puhevalta, nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Maakuntahallituksen puheenjohtajalla ja maakuntajohtajalla on oikeus käyttää puhevaltaa maakuntahallituksen puolesta. Maakuntahallituksen tehtäviin ja toimialaan kuuluvat sopimukset, kirjelmät ja lausunnot allekirjoittavat maakuntahallituksen puheenjohtaja/varapuheenjohtaja/maakuntajohtaja ja maakuntajohtaja/ maakuntahallituksen sihteeri/tulosalueen vastaava viranhaltija. Kuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset, sitoumukset, kirjelmät ja lausunnot allekirjoittavat maakuntajohtaja ja maakuntahallituksen sihteeri/tulosalueen vastaava viranhaltija, jollei maakuntahallitus ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai jäljempänä muuta määrätä. Tulosalueen kirjeet ja valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa tulosalueen vastaava viranhaltija ja asian valmistelija. Toimielimen hallinnassa olevista asiakirjoista annettavat otteet ja jäljennökset oikeaksi todistaa toimielimen pöytäkirjanpitäjä. Täytäntöönpanopäätökset allekirjoittaa johtavassa asemassa oleva viranhaltija tai maakuntahallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Maakuntahallituksen puheenjohtaja, maakuntajohtaja ja maakuntahallituksen sihteeri ottavat vastaan liitolle osoitetut tiedoksiannot. 4. Luku Kuntayhtymän talous 21 Talousarvion täytäntöönpano Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarviossa ja suunnitelmassa kuntayhtymälle tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot.

11 11 Maakuntahallitus hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Hallitus voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. 22 Talousarvion muutokset Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä maakuntavaltuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä myös muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. 23 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä päättää maakuntavaltuuston hyväksymien perusteiden mukaisesti maakuntahallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. Maakuntajohtaja päättää irtaimiston poistoista ja kuntayhtymän tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä. 24 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy maakuntavaltuusto. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Maakuntavaltuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta maakuntahallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Maakuntahallitus vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan. 25 Rahatoimen hoitaminen Kassahallinta on järjestettävä siten, ettei toimintoihin sitoudu tarpeettomasti pääomaa. Rahoitus, maksuliikenne ja sijoitustoiminta on hoidettava riskit halliten. Maakuntavaltuusto päättää lainan ottamista sekä lainan antamista ja muuta sijoitustoimintaa koskevista periaatteista. Talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä valtuusto päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää maakuntahallitus.

12 12 Maakuntahallitus voi siirtää lainan ottamisen ja sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 26 Maksujen määrääminen Maakuntavaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksuista ja niiden yksityiskohtaisista perusteista sekä perimättä jääneen saatavan poistamisesta päättää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa viranhaltijoille. 27 Riskienhallinta Maakuntahallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. 28 Rahavarojen valvonta ja laskujen hyväksyminen Toiminnot on järjestettävä ja johtamistehtävä hoidettava niin, että organisaation kaikilla tasoissa ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Johtamansa toiminnan sisäisestä valvonnasta vastaa kukin toimielin ja kunkin vastuualueen päällikkö. Pankkitilien käyttöoikeus on maakuntajohtajalla ja hallintopäälliköllä. Maakuntajohtaja ja tulosalueen vastaavat hyväksyvät kuntayhtymää koskevat laskut ja maksuasiakirjat. Välitysvarojen maksuunpanomääräykset hyväksyy hallintopäällikkö. Maakuntajohtajan matkalaskut ja edustuskulut hyväksyy maakuntahallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Laskujen maksatuslistat hyväksyy hallintopäällikkö. 29 Taloushallintoa koskevat määräajat Maakuntavaltuuston on marraskuun loppuun mennessä hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ja suunnitelma seuraavalle kahdelle vuodelle. Varainhoitovuoden tilinpäätös ja toimintakertomus on hyväksyttävä maakuntahallituksessa helmikuun loppuun mennessä. Tilikaudelta laadittava tilinpäätösasiakirja on saatettava valtuuston käsiteltäväksi seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tuloslaskelma, tase ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Hallinnon ja talouden tarkastus

13 13 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tämän säännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa maakuntahallitus. Liitolla on oltava voimassaoleva maakuntahallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje. Tarkastuslautakunta 32 Lautakunnan kokoonpano Lautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 3 muuta jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on oltava Keski-Pohjanmaan maakuntavaltuutettuja. 32 Lautakunnan kokoukset Lautakunnan kokouksissa tilintarkastajalla on läsnäolo- ja puheoikeus. Tilintarkastajalla ja lautakunnan määräämillä luottamushenkilöillä ja viranhaltijoilla on velvollisuus olla läsnä lautakunnan kokouksessa lautakunnan niin päättäessä. Maakuntahallitus ei voi määrätä edustajaansa lautakunnan kokouksiin. Kokousmenettelyssä noudatetaan hallintosäännön määräyksiä. Esittelijästä ja sihteeristä päättää lautakunta. 33 Lautakunnan tehtävät Sen lisäksi, mitä kuntalain 71 ja 75 :ssä säädetään, lautakunta 1. seuraa tilintarkastajan tarkastussuunnitelman toteutumista sekä muutoinkin seurattava tilintarkastajan tehtävien suorittamista ja tehtävä tarpeen mukaan esityksiä tilintarkastuksen kehittämiseksi, 2. huolehtii siitä, että tilintarkastusta varten on tarpeelliset voimavarat, jotka mahdollistavat tilintarkastuksen suorittamisen hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa, sekä 3. tekee aloitteita ja esityksiä lautakunnan, tilintarkastajan ja sisäisen valvonnan tehtävien yhteensovittamisesta mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.

14 14 Tilintarkastaja 34 Tilintarkastajan valinta Maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden JHTT-tilintarkastajan ja yhden JHTTvaratilintarkastajan tai JHTT-yhteisön. 35 Vastuun jakaantuminen Jos tilintarkastajia valitaan useampia kuin yksi, tilintarkastajat vastaavat kuntayhtymälle tilintarkastuksesta yhteisvastuullisesti. 36 Tarkastuslautakunnan antamat tehtävät Tilintarkastaja voi ottaa lautakunnalta toimeksiantoja lautakunnan käsiteltävien asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon liittyvien tehtävien suorittamisesta, mikäli ne eivät ole ristiriidassa hyvän tilintarkastustavan kanssa. Tilintarkastajan ilmoitukset, tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle 37 Tilintarkastajan ilmoitukset Tilintarkastaja ilmoittaa tarkastussuunnitelman toteutumisesta ja tarkastushavainnoistaan tarkastuslautakunnalle sen määräämällä tavalla. Kuntalain 73 :n 3 momentin tarkoittamat ilmoitukset lautakunnalle tehdään kirjallisina lautakunnan puheenjohtajalle. Maakuntahallitukselle annettavat ilmoitukset tehdään kirjallisina maakuntahallituksen puheenjohtajalle ja maakuntajohtajalle. 38 Tilintarkastuskertomus Tilintarkastuskertomuksessa on kuntalain 75 :ssä mainitun lisäksi esitettävä lausunto 73 :n 1 momentin mukaisista asioista. Kertomuksessa esitetään myös muut tilintarkastajan tarpeelliseksi katsomat asiat. 39 Tarkastuslautakunnan valmistelu valtuustolle Lautakunta antaa maakuntavaltuustolle vähintään kahta viikkoa ennen tilintarkastuskertomuksen valtuustokäsittelyä arvionsa maakuntavaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta edellisenä vuonna. Lautakunta esittää arvionsa myös

15 15 tilintarkastuskertomuksessa tehdyistä muistutuksista sekä asianomaisten niistä antamista selityksistä ja maakuntahallituksen lausunnosta. Lautakunta esittää maakuntavaltuustolle ehdotuksen toimenpiteistä, joihin lautakunnan valmistelu ja tilintarkastuskertomus antavat aihetta. 5. Luku Toimivalta henkilöstöasioissa 40 Luvun määräysten soveltaminen Maakuntahallitus päättää virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä muuta määrätty. Työsopimussuhteesta käytetään jäljempänä nimitystä toimi. 41 Toimivalta viran perustamisessa ja lakkauttamisessa sekä virkasuhteen muuttamisessa työsuhteeksi Maakuntavaltuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteiseksi. Maakuntahallitus päättää toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta. 42 Henkilöstövalinnat Maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan. Maakuntahallitus valitsee muut virkahaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät. Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään kuudeksi kuukaudeksi palkattavien määräaikaisten toimenhaltijoiden ottamisesta, huomioiden palkkausehdoista päätettäessä virka- ja työsopimuksen sekä käytettävissä olevat määrärahat ja palkkaamista koskevat yleiset periaatteet. Maakuntahallitus valitsee maakuntajohtajan sijaisen. Muista sijaisuuksista päättää maakuntajohtaja. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta päättää se joka ottaa palvelukseen. Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetussa tapauksissa päättää maakuntavaltuusto. 43 Viran ja toimenhaku Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija/työntekijä avoinna olevaan virkaan/tehtävään. Viran, johon maakuntavaltuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi maakuntahallitus.

16 16 Kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa on säädetty, että henkilö voidaan ottaa ilman hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut kuntayhtymässä työsopimussuhteessa tai määräaikaisessa virkasuhteessa vähintään kuusi kuukautta, tai kun kysymyksessä on viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää. 44 Henkilöstön kelpoisuusehdot Maakuntajohtajan virkaan vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto tai muu virkaan soveltuva koulutus. Lisäksi arvostetaan kielitaitoa, yhteistyökykyä, joustavuutta, elinkeinoelämän ja Keski- Pohjanmaan tuntemusta sekä kunnallista ja valtiollista käytännön kokemusta. Muihin virkoihin ja toimiin vaaditaan maakuntahallituksen päättämä kelpoisuus. Virkasuhteeseen ottava viranomainen voi päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta. Henkilöstön kelpoisuusehdot kirjataan tehtävänkuvauksiin. 45 Virkavapaus ja työloma Jollei muuta johdu, maakuntahallitus päättää alaisensa henkilöstön harkinnanvaraisen virka- ja työvapauden myöntämisestä. Sijaisen määrää tarvittaessa se viranomainen, joka myöntää virka- tai työvapauden. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. Harkinnanvaraista virka- tai työvapaata voidaan myöntää enintään yhdeksi vuodeksi ja korkeintaan kahdessa eri jaksossa. 46 Sivutoimilupa Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisen päättää maakuntajohtaja. 47 Virantoimituksesta pidättäminen Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää maakuntahallitus.

17 17 48 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Irtisanomisesta, eron myöntämisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Viran- tai toimenhaltija voi siirtyä vanhuuseläkkeelle oman valintansa mukaan vuotiaana. Jos henkilö jää vanhuuseläkkeelle ennen 68 vuoden ikää, hänen on irtisanouduttava normaaleja irtisanoutumisaikoja ja -menettelyjä noudattaen. Viran- tai toimenhaltijan on ilmoitettava työnantajalle aikomuksestaan siirtyä eläkkeelle viimeistään 6 kuukautta ennen aiottua eläkkeelle siirtymisaika. Palvelussuhteen jatkamisesta virallisen vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen päättää se, joka valitsee viran- tai toimenhaltijan. Asiaa koskeva hakemus tulee toimittaa viimeistään 6 kuukautta ennen hakijan virallista eläkkeellesiirtymispäivää. 49 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta henkilöstöasioissa Maakuntajohtaja ratkaisee alaisiaan koskevat seuraavat henkilöstöasiat: 1. myöntää harkinnanvaraisen virkavapauden ja työvapaan palkattomana enintään kuudeksi kuukaudeksi, 2. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon 3. antaa henkilöstölle kutakin ulkomaan virkamatkaa koskevan virkamatkamääräyksen sekä 4. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveyden tilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä. 5. hyväksyy itseään lukuun ottamatta henkilöstön vuosilomat. Maakuntajohtajan vuosiloman myöntää maakuntahallitus Hallintopäällikkö ratkaisee seuraavat henkilöasiat: 1. toimeenpanee virka- ja työehtosopimuksen määräykset muilta kuin sopimuksen harkinnanvaraiselta osalta. 2. hyväksyy vuosilomien muutokset 3. myöntää sellaisen virkavapauden ja työloman jonka saamiseen viran- ja toimenhaltijalla on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai virkasäännön nojalla ehdoton oikeus, 4. päättää henkilöstön osallistumisesta opinto- ja koulutustilaisuuksiin 5. suorittaa maakuntahallituksen ja maakuntajohtajan tekemien henkilöstöhallinnon päätösten täytäntöönpano. 50 Kuntayhtymän edustaminen Maakuntahallitus nimeää kuntayhtymän edustajat sellaisiin toimielimiin, joissa käytetään kuntayhtymän äänivaltaa. Maakuntajohtaja nimeää kuntayhtymän edustajat muihin toimielimiin. Maakuntajohtaja edustaa tai kutsuu kuntayhtymän luottamushenkilön tai määrää muun viran- tai toimenhaltijan edustamaan kuntayhtymää kokouksissa tai neuvotteluissa, jollei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä ja antaa määräämälleen edustajalle tarvittaessa tarpeelliset ohjeet.

18 18 Maakuntajohtaja päättää kuntayhtymän edustustilaisuuksien järjestämisestä ja vieraanvaraisuuden osoittamisesta, kuntayhtymän edustajien nimeämisestä näihin tilaisuuksiin sekä niistä aiheutuvien menojen maksettavaksi hyväksymisestä, ellei maakuntahallitus yksittäistapauksissa toisin päätä. 6. Luku Tehtävien tarkennukset eri toimielinten välillä 51 Maakuntavaltuusto Kuntayhtymän ylintä toimivaltaa käyttää maakuntavaltuusto siten kuin siitä laissa säädetään tai perussopimuksessa määrätään. Kuntayhtymän muuta kuin maakuntavaltuustolle kuuluvaa toimivaltaa käyttää maakuntahallitus. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle ja maakuntajohtajalle. 52 Toimivalta maankäyttö- ja rakennuslain sekä alueiden kehittämislainsäädännön sekä muissa suunnitteluun liittyvissä asioissa Maakäyttö- ja rakennuslain tarkoittama maakuntasuunnitelma/ei-lakisääteinen maakuntastrategia sekä alueiden kehittämisestä annetussa laissa tarkoitettu maakuntaohjelma ja rakennerahastoohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain tarkoittamat rakennerahasto-ohjelmat käsitellään valtuustossa. 53 Maakuntahallitus Maakuntahallituksen tehtävät määräytyvät kuntalain mukaan. Maakuntahallituksella on valta 1. päättää asioista, joissa virka- ja työehtosopimuksen määräysten soveltaminen on sopimuksessa määrätyissä rajoissa jätetty kuntayhtymän harkintaan 2. päättää kuntayhtymän hankinnoista siltä osin kuin hankintoja ei ole uskottu viranhaltijan päätettäväksi 3. päättää vahingonkorvausten suorittamisesta, kun kuntayhtymä on korvausvelvollinen tai korvauksen suorittaminen on katsottava kohtuulliseksi, sikäli kuin tästä ei ole muuta säädetty tai määrätty 4. päättää helpotuksen tai vapautuksen myöntämisestä kuntayhtymälle tulevien maksujen, korvausten tai saatavien suorittamisesta ellei sitä ole uskottu viranhaltijan päätettäväksi

19 19 5. päättää kuntayhtymän omaisuuden vuokralle tai muutoin käytettäväksi luovuttamisesta sekä tarpeettomaksi käyneen irtaimen omaisuuden myymisestä, sikäli kun tätä ei ole uskottu viranhaltijan päätettäväksi 6. päättää periaatteista, joiden mukaan palveluja annetaan kuntayhtymän ulkopuolisille kunnille taikka yhteisöille tai laitoksille. 7. nimetä kuntayhtymän edustajat niiden yhteisöjen tai laitosten päätöksenteko- ja hallintoelimiin, joissa kuntayhtymä on osallisena. Maakuntahallituksella on valta siirtää päätäntävaltaa maakuntajohtajalle liiton nimetessä edustajiaan ulkopuolisten projektien ohjausryhmiin rahoittajan edustajiksi. 8. ottaa tarvittaessa kuntayhtymälle rahoitusluottoa, joka ei tule talousarvion menojen katteeksi. Maakuntahallitus voi päätöksellään siirtää tilapäislainan ottamista varten päätösvaltaa maakuntajohtajalle (hyväksytyn taloussuunnitelman täytäntöönpano). 9. Maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa lyhytaikaisen, riskittömän sijoitustoiminnan osalta maakuntajohtajalle. 10. antaa selityksen maakuntavaltuuston päätöksistä tehtyjen valitusten johdosta 11. aluekehittämisasioissa - päättää alueiden kehittämislain ja -asetuksen mukaisista ohjelmista ja suunnitelmista (pl. maakuntaohjelma), maakunnan kehittämisrahan, liitolle osoitetun EU-rahan ja vastinrahan käytöstä, takaisinperinnästä, hyväksyy ohjelmasopimukset liiton osalta ja antaa lain tarkoittamat lausunnot valtion piiriviranomaiselle sekä hoitaa muut kuin maakuntavaltuustolle alueiden kehittämisestä annetussa laissa ja asetuksessa määrätyt tehtävät. 12. alueiden käytön suunnitteluasioissa - antaa kaavoitusta, rakentamista ja muuta maakunnan alueiden käyttöä koskevat lausunnot 13. Maakuntahallituksella on valta siirtää edelleen aluekehitysvarojen käyttöä ja takaisinperintää sekä lausuntoja koskevaa päätäntävaltaa maakuntajohtajalle ja johtaville viranhaltijoille. Hallitus voi päättämissään rajoissa siirtää rahoituspäätöksen ja maksatuspäätöksen maakuntajohtajan tai muun viranhaltijan päätettäväksi. 14. lausuntojen antaminen ja esitysten tekeminen muissa kuin alueiden kehittämisen ja alueiden käytön suunnitteluasioissa - antaa liiton nimissä lausunnot ja tekee esityksiä kaikista niistä asioista, joilla on olennaista merkitystä maakunnan kehittämisen ja kuntayhtymän toiminnan kannalta. 15. ratkaista muut tässä hallintosäännössä maakuntahallituksen päätettäväksi uskotut asiat. 54 Liiton hallinnoimien projektien ohjausryhmät Maakuntahallitus nimeää rahoituspäätöksen yhteydessä liiton hallinnoimalle hankkeelle ohjausryhmän ja nimeää liiton henkilöstöstä vastuuhenkilön. Ohjausryhmän tehtävät määräytyvät hyväksytyn hankesuunnitelman ja liiton antamien ohjeiden mukaan. Kokousmenettelyssä noudatetaan tämän säännön 2 luvun ohjeita.

20 20 55 Maakuntahallituksen jaostot ja työryhmät Maakuntahallituksella voi olla maakuntahallituksen valtuutukseen perustuvaa asioiden valmistelua ja toimeenpanoa varten työjaosto, johon kuuluu enintään viisi maakuntahallituksen toimikaudekseen valitsemaa jäsentä ja näiden henkilökohtaiset varajäsenet. Maakuntahallitus voi käyttää valmistelutyössään apuna myös erilaisia asiantuntijatyöryhmiä. Asettaessaan tässä momentissa tarkoitetun toimielimen maakuntahallituksen on määriteltävä tämän toimielimen tavoitteet, tehtävät ja toimintatavat. Maakuntavaltuusto antaa kuntalain perusteella maakuntahallitukselle oikeuden siirtää toimivaltaansa edelleen työjaoston ratkaisuvaltaan. 56 Arkistotoimi Maakuntahallitus johtaa ja valvoo liiton arkistotointa. Asiakirjahallintoa hoidetaan siten kuin siitä on erikseen säädetty ja liiton asiakirjaohjeella määrätty. 57 Maakuntajohtajan tehtävät Maakuntajohtajan tehtävänä on sen lisäksi mitä edellä on sanottu 1. Maakuntahallituksen alaisena johtaa, valvoa ja kehittää liiton toimintaa, 2. Valvoa maakuntahallitukselle esiteltävien asioiden valmistelua ja huolehtia niiden käsiteltäviksi saattamista ilman tarpeetonta viivästymistä 3. Tehdä alueiden kehittämisestä annetun lain ja asetuksen tarkoittamat maakunnan kehittämisrahan, EU-rahan ja vastinrahan rahoituspäätökset ja käytön valvontaan liittyvät päätökset maakuntahallituksen delegointipäätösten mukaisesti, 4. Nimetä hankkeille uusi yhteyshenkilö nimetyn henkilön poistuessa liiton palveluksesta tai hänen tehtävien muutosten yhteydessä 5. Antaa lausuntoja siltä osin kuin hallintosäännössä on säädetty tai maakuntahallitus on delegoinut. 6. Päättää mahdollisista muista maakuntajohtajalle määrätyistä asioista ja pitää maakuntajohtajan päätöksistä kirjaa, 7. Suorittaa muut maakuntahallituksen määräämät tehtävät. 7. Luku Valtuuston työjärjestys 58 Maakuntavaltuuston toiminnan järjestelyt Maakuntavaltuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Ennen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien vaalia valtuusto päättää varapuheenjohtajien lukumäärästä.

21 21 Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. Valtuuston kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii ja sen muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii valtuuston määräämä viranhaltija. 59 Valtuustoryhmän muodostaminen Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuustolle kirjallinen ilmoitus, joka on kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen allekirjoitettava. Ilmoitus jätetään valtuuston puheenjohtajalle. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen 60 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen tai erottaminen Liittymisestä valtuustoryhmään ja siitä eroamisesta valtuutetun on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle. Liittymisilmoitukseen on liitettävä asianomaisen ryhmän kirjallinen hyväksyminen. Jos valtuutettu on erotettu valtuustoryhmästä, valtuustoryhmän on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuustolle. 61 Valtuutettujen aloitteet Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmällä ja valtuutetulla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään maakuntahallituksen valmisteltavaksi. Maakuntavaltuusto voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Maakuntahallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä maakuntavaltuustolle luettelo valtuutettujen tekemistä ja maakuntahallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita valtuusto ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Valtuusto voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. 62 Maakuntahallitukselle osoitettava kysymys Vähintään neljäsosa valtuutetuista voi tehdä maakuntahallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta.

22 22 Maakuntahallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa maakuntavaltuuston kokouksessa. Jos kysymystä käsiteltäessä tehdään ehdotus tilapäisen valiokunnan asettamisesta tukimaan kysymyksessä tarkoitettua asiaa, maakuntavaltuuston on päätettävä tästä. Muuta päätöstä ei kysymyksen johdosta saa tehdä. 63 Kyselytunti Valtuutetulla on oikeus esittää maakuntahallitukselle kyselytunnilla vastattavaksi lyhyitä enintään kolmen minuutin pituisia, kulloinkin yhteen asiaan kohdistuvia kysymyksiä kuntayhtymän hallinnon ja talouden hoitoa koskevista asioista. Kyselytunti järjestetään ennen valtuuston kokousta, jollei valtuusto toisin päätä. Kysymys on kirjallisena toimitettava kuntayhtymän toimistoon viimeistään 14 päivää ennen maakuntavaltuuston kokousta. Myöhemmin toimitetut kysymykset sekä kysymykset, joihin ei kyselytunnilla ehditä vastata, siirtyvät seuraavaan kyselytuntiin. Kysymykset otetaan vastattaviksi niiden saapumisjärjestyksessä. Puheenjohtajalla on kuitenkin oikeus määrätä tasapuolisuutta noudattaen muukin vastaa vastaamisjärjestys Saatuaan maakuntahallitukselta vastauksen kysymyksen esittäjällä on oikeus tehdä kaksi asiaan liittyvää lyhyttä lisäkysymystä. Kysymysten johdosta ei käydä keskustelua. Puheenjohtajana kyselytunnilla toimii valtuuston puheenjohtaja. Kyselytunti on julkinen. Valtuuston kokoukset 64 Kokouskutsu Kutsu maakuntavaltuuston kokoukseen on vähintään 5 työpäivää ennen kokousta lähetettävä erikseen kullekin valtuutetulle sekä niille, joilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus sekä tiedoksi jäsenkuntien kunnanhallituksille. Samassa ajassa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten ilmoitustaululla. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. 65 Esityslista Esityslista, joka sisältää selostuksen käsiteltävistä asioista ja ehdotukset valtuuston päätöksistä, on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, jolleivät erityiset syyt ole esteenä. 66 Kokouksesta tiedottaminen Maakuntavaltuuston kokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa valtuusto on päättänyt kokouksistaan ilmoittaa.

23 23 67 Varavaltuutetun kutsuminen Valtuutetun, joka on estynyt hoitamasta valtuutetun tointaan tai joka on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa, on viipymättä ilmoitettava asiasta valtuuston puheenjohtajalle. Puheenjohtajalle tehtävä ilmoitus voidaan jättää myös valtuuston sihteerille. Saatuaan valtuutetulta tai muuten luotettavasti tiedon esteestä tai esteellisyydestä puheenjohtajan on kutsuttava valtuutetun sijaan kuntalaissa tarkoitettu varavaltuutettu. Puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava valtuutetun ja muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys valtuuston ratkaistavaksi. 68 Maakuntahallituksen edustus valtuuston kokouksessa Maakuntahallituksen puheenjohtajan ja maakuntajohtajan on oltava läsnä maakuntavaltuuston kokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Maakuntahallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus. Edellä mainitulla henkilöllä on oikeus ottaa osaa keskusteluun, mutta ei päätöksen tekemiseen, jollei hän ole samalla valtuutettu. 69 Kokouksen johtaminen ja tilapäinen puheenjohtaja Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä maakuntavaltuuston kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. Puheenjohtaja voi tarvittaessa valtuuston suostumuksella luovuttaa puheenjohdon kokouksessa varapuheenjohtajalle ja osallistua sinä aikana kokoukseen jäsenenä. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokoukselle tilapäinen puheenjohtaja. 70 Nimenhuuto Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut todetaan nimenhuudolla, joka toimitetaan kunnittain aakkosjärjestyksessä. Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet valtuutetut ja läsnä olevat varavaltuutetut sekä onko valtuusto laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen

24 24 71 Läsnä olevat valtuutetut ja varavaltuutetut Läsnä oleviksi katsotaan valtuutetut ja varavaltuutetut, jotka ovat saapuneet kokoukseen eivätkä ole ilmoittaneet siitä poistuvansa tai joita muuten ei ole todettu poissa oleviksi. Puheenjohtaja voi toimittaa kokouksen kestäessä tai kokoustauon päätyttyä uuden nimenhuudon, jos se läsnä olevien toteamiseksi on tarpeen. 72 Asioiden käsittelyjärjestys Asiat esitellään maakuntavaltuustolle esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei valtuusto toisin päätä. Käsittelyn pohjana on maakuntahallituksen ehdotus taikka, milloin tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on valmistellut asian, niiden ehdotus. Jos maakuntahallitus, tarkastuslautakunta tai tilapäinen valiokunta on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin valtuusto on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta. 73 Puheenvuorot Kun asia on esitelty, siitä on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa: 1. asian käsittelyn alussa ryhmäpuheenvuoron kunkin valtuustoryhmän edustajalle ryhmien suuruuden mukaisessa järjestyksessä, 2. puheenvuoron maakuntahallituksen puheenjohtajalle, maakuntajohtajalle sekä tarkastuslautakunnan ja tilapäisen valiokunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisten toimielinten valmistelemia asioita, sekä 3. repliikki- ja kannatuspuheenvuoron. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro on annettava ennen muita. 74 Puheenvuorojen käyttäminen Puheenvuoron saaneen on puhuttava paikaltaan tai puhujakorokkeelta. Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän siitä poikkeaa, puheenjohtajan on kehotettava häntä palaamaan asiaan. Jos puhuja ei noudata huomautusta, puheenjohtajan on kiellettävä jatkamasta puhettaan.

25 25 75 Pöydällepanoehdotus Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn, jos se hylätään, jatkuu käsittely. Asia, joka esitetään ensimmäisen kerran maakuntavaltuustolle eikä esityslistaa ole toimitettu kokouskutsun yhteydessä, pannaan pöydälle seuraavaan kokoukseen, jos vähintään neljäsosa läsnä olevista valtuutetuista sitä pyytää. Muussa tapauksessa asian pöydällepanosta päätetään äänten enemmistöllä. 76 Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja sitä vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolella, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus ja ryhmäpuheenvuorossa tehty ehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka niitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se valtuuston päätökseksi. 77 Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella. 78 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää valtuuston hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että; 1. ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; 2. Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa

26 26 järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä 3. jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan lain mukaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. 79 Toivomusponsi Tehtyään käsiteltävänä olevassa asiassa päätöksen maakuntavaltuusto voi hyväksyä maakuntahallitukselle osoitettavan toivomusponnen, jonka tulee liittyä käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei saa olla ristiriidassa maakuntavaltuuston päätöksen kanssa eikä muuttaa tai laajentaa sitä. Vaalit 80 Yleiset määräykset Milloin vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoontaitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestyslipun annetaan valtuuston puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. 81 Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat toimivat samalla ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa, jollei valtuusto toisin päätä. Suhteellinen vaali 82 Valtuuston vaalilautakunta Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on 3 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii maakuntavaltuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä.

27 27 83 Ehdokaslistojen jättäminen ja vaalitoimituksen nimenhuuto Maakuntavaltuusto määrää ajankohdan, milloin ehdokaslistat on viimeistään annettava valtuuston puheenjohtajalle sekä milloin vaalitoimituksen nimenhuuto aloitetaan. 84 Ehdokaslistojen laatiminen Ehdokaslistassa saa olla enintään niin monen ehdokkaan nimi kuin vaalissa on valittavia jäseniä ja varajäseniä. Ehdokaslistan otsikossa on mainittava, missä vaalissa sitä käytetään. Ehdokaslista on vähintään kahden valtuutetun allekirjoitettava. Ensimmäinen allekirjoittaja toimii listan asiamiehenä, antaa sen valtuuston puheenjohtajalle ja on oikeutettu tekemään siihen 85 :ssä tarkoitetut oikaisut. 85 Ehdokaslistojen tarkastus ja oikaiseminen Kun ehdokaslistojen antamisen määräaika on päättynyt, valtuuston puheenjohtaja antaa ehdokaslistat vaalilautakunnalle, joka tarkastaa, ovatko ne asianmukaisesti laaditut. Jos listassa on virheellisyys, annetaan asiamiehelle tilaisuus sen korjaamiseen vaalilautakunnan asettamassa määräajassa. Jos sama henkilö on asiamiehen toimittaman ehdokaslistan korjaamisen jälkeenkin ehdokkaana kahdella tai useammalla listalla, vaalilautakunnan on, mikäli mahdollista, tiedusteltava ehdokkaalta, mille listalle hänen nimensä jätetään. 86 Ehdokaslistojen yhdistelmä Sitten kun edellä 85 :ssä mainittuja oikaisuja varten varattu määräaika on päättynyt, vaalilautakunta laatii hyväksytyistä ehdokaslistoista yhdistelmän, johon jokaiselle ehdokaslistalle merkitään järjestysnumero. Ehdokaslistojen yhdistelmä on pantava ennen vaalitoimituksen nimenhuudon alkamista valtuuston istuntohuoneeseen nähtäväksi ja valtuustolle julkiluettava. 87 Vaalitoimitus Kunkin valtuutetun on nimenhuudon määräämässä järjestyksessä annettava valtuuston puheenjohtajalle äänestyslippu, johon hän on merkinnyt äänestämänsä ehdokaslistan numeron.