Jäteplus. Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta. Jätehuoltopäivien ohjelma takasivulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäteplus. Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta. Jätehuoltopäivien ohjelma takasivulla"

Transkriptio

1 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI Jäteplus Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta Jätehuoltopäivien ohjelma takasivulla JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI Sähköposti: (mm. osoitteenmuutokset) LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI ISSN PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Myllymaa puh TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A Helsinki puh SISÄLTÖ Tässä numerossa: 03 Pääkirjoitus 04 JHY tiedottaa 05 Pääartikkeli: Jätemäärien ennakointi 09 Ämmässuon biokaasulaitos tuottaa biojätteestä energiaa 10 Froodly innostaa ruokajätteen vähentämiseen 11 Hyötypalat 14 JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Jätehuoltopäivien ohjelma TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. S. 10 Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Froodly pelastaa ruokaa joutumasta roskiin. 2 Jäteplus 3/2015

3 PÄÄKIRJOITUS NORMINPURKUTALKOOT JÄTEHUOLLOSSA Yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista on turhien normien ja byrokratian purkaminen. Pyrkimyksenä on etsiä turhaa sääntelyä kaikilta hallinnonaloilta. Eduskuntakin on harvinaisen yksimielinen tämän tavoitteen suhteen. Mistä turhista normeista voitaisiin jätealalla luopua? Mikä on turhaa byrokratiaa? Tässä taitavat jo mielipiteet jakautua vastaajan taustan ja intressien mukaan. Asetelma on pienoiskoossa sama kuin valtion budjettiin tehtävien leikkausten kanssa: kaikilla säästökohteilla on omat puolustajansa ja etujärjestönsä, ja itseä kirpaisevaan säästöön tarjotaan OJM-politiikkaa eli ottakaa jostain muualta. Moni kollega on tuskaillut jätealan monimutkaistumista ja sekavuutta erilaisten tulkintojen ja tulkintaoppaiden hetteikössä. Toivoa sopii, että parhaillaan JOPAS-työryhmän valmisteltavana oleva jätelain tulkintaopas ei tätä tuskaa lisää. Asiakkaan edun tulee olla työn keskiössä unohtamatta hallinnollisen kuorman suitsimista. Toki jotain oireellista on siinä, että lainsäädäntöä täytyy oppaan avulla tulkita ja avata käyttäjilleen. Kummasta se kertoo enemmän, lainsäädäntötyön laadusta vai jätealasta? Sipilän hallitus on ilmoittanut sujuvoittavansa lupa- ja valitusprosesseja. Tarkoituksena on ottaa käyttöön ainakin isojen teollisten hankkeiden lupaprosessien kiirehtimismenettely sekä siirtää rutiiniasioita ilmoitusmenettelyyn. Hyvä! En yhtään ihmettele, jos moni investointi on jäänyt tekemättä, kun pelkästään lupahakemuksen käsittely aluehallintovirastossa venähtää helposti kahdesta kolmeen vuoteen. Hyvällä syyllä voi kysyä, onko aika ajanut ohi monisatasivuisista ympäristölupapäätöksistä, joissa ympäristölupamääräysten määrä nousee useaan sataan? Eikö luvan alkuosan kertoelmaosuuden voisi pitää hyvin tiiviinä ja määräysosuudessa keskittyä olennaiseen. Tiiliskiven paksuiset ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) turhauttavat. Kuinkahan moni lukee arviointiselostuksen kannesta kanteen? Selostuksen keskeinen viesti olisi usein tiivistettävissä muutamiin sivuihin. Mutta olisiko konsultille noloa laskuttaa raskaimman päälle parikymmensivuisesta selvityksestä? Itse kaipaan kaiken tietovyöryn keskellä olennaiseen keskittyvää, tiivistä ja havainnollista, rönsyistä karsittua esitystapaa. Pitäisikö tästä laatia uusi normi, jossa määrätään maksimisivumäärät arviointiohjelmalle ja -selostukselle! Alueellisten ympäristökeskusten tehtävien jakaminen ELY-keskuksille ja aluehallintovirastoille on toiminnanharjoittajan näkökulmasta lisännyt edelleen hallinnollista kuormaa. Avit satsaavat entistä suuremmalla pieteetillä lupien valmisteluun, ja ELY-keskusten väki paneutuu kaikella tarmolla valvontaan. Viranomaisten välinen yhteistyö on pikemminkin jäykistynyt kuin sujuvoitunut. Elyillä ei juurikaan ole liikkuma-tilaa lupamääräysten tulkinnan suhteen, vaan toiminnanharjoittajan pitää hakea pieniinkin muutostarpeisiin hyväksyntä avista. Ely taas valittaa hanakasti avin epäselvistä lupamääräyk sistä. Tämä kaikki työllistää toiminnanharjoittajaa siinä välissä puhumattakaan ympäristöluvissa määrätyistä erillisselvityksistä, tarkkailuohjelmista ja raportoinnista, joiden työstäminen lähentelee jo ikiliikkujan kehittelyä. Uskon, että myös jätealalla ollaan herttaisen yksimielisiä siitä, että turhaa sääntelyä ja byrokratiaa pitää purkaa. Eri intressiryhmät laativat omia listojaan purettavista normeista. Jotta lapsi ei menisi pesuveden mukana, pitää normien purku tehdä systemaattisesti ja vaikutukset tarkastella yhtä huolellisesti kuin lainvalmistelutyössä yleensäkin. Toivotan onnea ja menestystä tälle työlle! Syksyn Jätehuoltopäivät lähestyvät. Tervetuloa kuulemaan jätealan ajankohtaisia kuulumisia, tapaamaan tuttuja ja luomaan uusia verkostoja. Kokeile rohkeasti myös uutta Brella-verkostoitumispalvelua, jota kokeilemme nyt ensimmäistä kertaa Jätehuoltopäivillä! Juha Uuksulainen Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen 3/2015 Jäteplus 3

4 JHY TIEDOTTAA Kuvat: Scandinavian Stockphoto UNOHDITKO ILMOITTAUTUA JÄTE HUOLTOPÄIVILLE Ei hätää, ilmoittautumislomake osoitteessa on yhä käytettävissä, ja otamme vastaan myös viime hetken ilmoittautumisia. Jätehuoltopäivien ohjelman löydät takasivulta. TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous järjestetään Jätehuoltopäivien yhteydessä Scandic Hotel Rosendahlissa tiistaina, kello Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita kokoukseen, eikä siihen osallistuminen edellytä osallistumista Jätehuoltopäiville. MATCH MAKING JÄTEHUOLTO PÄIVILLÄ JUTTUVINKKEJÄ JA KEHITYS EHDOTUKSIA Ota kaikki hyöty irti Jätehuoltopäivistä, ja kokeile rohkeasti Brella-verkostoitumistyökalua! Klikkaa saamaasi linkkiä, ja rekisteröidy palveluun. Voit rekisteröityä myös LinkedIn-tunnuksillasi. Kun kerrot palvelulle, mitä etsit tai tarjoat, palvelu ehdottaa sinulle sopivimpia kontakteja, joiden kanssa voit helposti jo etukäteen sopia tapaamisen Jätehuoltopäivien aikana. Voit myös itse etsiä kiinnostavia henkilöitä nimen perusteella ja ehdottaa tapaamista Julkaisemme mielellämme yhteisöjäsenorganisaatioidemme uutisia, joten muista lisätä sähköpostiosoite tiedotelistallesi. Voit lähettää meille myös valmiin jutun julkaistavaksi, tai jos sinulla on juttuidea, voimme yhdessä miettiä, miten sen voisi toteuttaa. Myös palaute ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita! UUDET JÄSENET Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet Henkilöjäseniksi: Raakel Jaloniemi, Uudenmaan ympäristötekniikka Oy Juha Kauppinen, Miktech Paula Luukkonen Ville Nikkilä, Ramboll Yhteisöjäseniksi: Watrec Oy 4 Jäteplus 3/2015

5 Teksti: Hanna Salmenperä erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus SYKE Kuvat: Lassila&Tikanoja TUTKIMUS Jätemäärien ennakointi valtakunnan tason suunnittelun apuna Uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Ennakointitieto jätevirroista ja virtojen sisältämistä hyödynnettävistä materiaaleista helpottaa uusien tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Ympäristöministeriö rahoitti keväällä 2015 päättynyttä Jätemäärien ennakointi -hanketta, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Kokonaisjätemäärän tulevaa kehitystä arvioitiin eri toimialojen näkymien kautta. Tilastot osoittavat, että jätemäärät seurailevat talouden kehitystä. Heikkoina vuosina jätemäärät vähenevät. Talouden ja markkinoiden ennusteet sekä teknologioiden uudistuminen näyttävät suuntaa alakohtaisten jätemäärien kehitykseen. Vaikka yhdyskuntajätteen osuus on Suomen kokonaisjätemäärästä vain muutama prosentti, siihen kohdistuu suuri määrä erilaisia velvoitteita. Tämän vuoksi yhdyskuntajäte nousi tehdyn työn painopisteeksi. Yhdyskuntajätemäärien ennustamisessa käytettiin IPAT-mallia. Lisäksi laadittiin ennuste yhdyskuntajätteen koostumuksen kehityksestä. Ennusteet laadittiin vuosille 2020 ja Hankkeessa arvioitiin myös mahdollisuuksia ja keinoja, joilla kierrätysastetta voitaisiin nostaa. Ennusteita hyödynnettäessä on muistettava, että niihin sisältyy suuri joukko olettamuksia, joiden toteutuminen on epävarmaa. 3/2015 Jäteplus 5

6 TUTKIMUS Kokonaisjätemäärä vähenee lähivuosina Keskeisten toimialojen ja jätevirtojen määrittely on tärkeää jätehuollon kehittämisessä. Jätemäärät tarjoavat tarkasteluun yhden näkökulman. Suuret jätemassat syntyvät mineraalien kaivussa ja maarakentamisessa. Näiden jätteiden hyödyntäminen on tärkeää, mutta jätemäärien lisäksi on muitakin näkökulmia. Jätteen hyödyntämispotentiaali sekä elinkaariajatteluun perustuva materiaalivirtojen tarkastelu laajentavat perspektiiviä. Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaivannaistuotannon jätemäärät pysyttelevät nykytasolla tai vähenevät. Kaivannaistuotannon kasvunäkymät ovat heikentyneet. Toiminnan volyymiin ja edelleen jätemääriin vaikuttavat metallien ja mineraalien maailmanmarkkinoiden kehitys sekä Suomeen perustettavat uudet kaivokset ja niiden käyttämä teknologia. Tulevaisuuden hyödyntämättömät malmiesiintymät sijaitsevat arvioiden mukaan syvällä, mikä merkitsee maanalaisten louhosten käyttöönottoa ja edelleen sivukiven vähäisempää määrää. Toisaalta matalapitoisten malmien hyödyntäminen saattaa lisätä syntyvää jätemäärää. Tehdasteollisuuden merkittävimpiä jätteentuottajia ovat puutuote-, massa- ja paperi- sekä metalli- ja metallituoteteollisuus. Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon arvioidaan laskevan runsaan kolmanneksen ja puutuoteteollisuuden vajaan viidenneksen vuoteen 2020 mennessä. Metalliteollisuuden liikevaihto on supistunut viime vuosina ja jätemäärät ovat seuranneet Yhdyskuntajätteen ennakointi Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. tuotannon laskua. Eurooppalaisia tehtaita on jouduttu sulkemaan viime vuosina ja tämä on Metalliliiton mukaan mahdollista myös Suomessa. Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat taloudellisen tilanteen mukaan. Talonrakentamisen jätteiden määrän väheneminen viime vuosina johtunee alan heikosta kehityksestä. Rakentamisen alamäen odotetaan jatkuvan lähivuosina. Ainoastaan korjausrakentamisessa on ollut nähtävissä kasvua. Suomen asuntokanta on rakennettu valtaosin luvulla, joten peruskorjaustarve jatkuu akuuttina. Maarakentamisen volyymit ovat pienentyneet sekä näkymät heikentyneet. Lähivuosina tämä saattaa merkitä selkeitä vähennyksiä kokonaisjätemäärässä. Tehdasteollisuuden jätteistä hyödynnetään valtaosa. Kaatopaikalle sijoitettiin sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen on haasteellista. Tehdasteollisuus hyödyntää jätteet pääosin energiana, ja potentiaalia materiaalina hyödyntämiseen on vielä monissa jätevirroissa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvokkaiden materiaalien kierrätysaste on alhainen. Talonrakentaminen on avainsektori tarkasteltaessa resurssien käytön kannalta keskeisiä toimialoja. Myös rakentamisen ja koko sen hankintaketjun elinkaaren aikana muodostuva jätteen määrä on huomattava. Koko elintarvikeketju elintarviketeollisuudesta kauppoihin, ravintoloihin ja kotitalouksiin asti, on toimiala, jolle tarvitaan paljon toimia sekä ruokajätemäärien vähentämiseksi että kierrätyksen lisäämiseksi. Yhdyskuntajätemäärän ennustamiseen käytettiin tässä työssä ympäristövaikutusten kuvaamiseen kehitettyä IPAT-mallia. IPAT-yhtälö (I = P*A*T) kuvaa väestön koon (P = väestön määrä), sen vaurauden määrän (A = BKT/hlö) ja teknologian (T = jätemäärä/bkt) vaikutusta syntyvään ympäristövaikutukseen (I). Väestön kasvu ja yhteiskunnan vaurastuminen kasvattavat yhdyskuntajätteen määrää. Teknologiatekijä T kuvaa yksinkertaistetusti tuotannon tehostumista tai dematerialisaatiota. Teknologiatekijä saa pienempiä arvoja kun syntyvä jätemäärä pienenee ajassa bruttokansantuotteen kehitykseen nähden. IPAT-yhtälön avulla tuotettiin vaihtoehtoisia kehityskulkuja yhdyskuntajätteen määrälle vuoteen Jatkotarkasteluihin valitun ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä kasvaa maltillisesti talouskasvua seuraillen osoittaen kuitenkin lievää suhteellista irtikytkentää talouskasvusta. Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 ja vuonna ,0 miljoonaa tonnia. Eri yhteyksissä tehdyt Suomea koskevat yhdyskuntajätemääräennusteet ovat suuruusluokaltaan samansuuntaisia. Hankkeessa ennustettiin myös yhdyskuntajätteen koostumuksen kehitystä. Tätä varten selvitettiin vuotta 2012 koskeva yhdyskuntajätteen koostumus. Koostumustieto muodostettiin yhdistämällä jätetilaston mukaiset erilliskerättyjen yhdyskuntajätteiden määrät Jätelaitosyhdistyksen koostumustietopankin sisältämien sekajätteen koostumustietojen mukaisiin jätemääriin. Lisäksi näihin tietoihin yhdistettiin yhdyskunnista erilliskerättyä energiajätettä koskevien koostumusselvitysten mukaiset jätelajeittaiset määrätiedot. Selvitetyn yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperi ja kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet tulee kohdistaa kierrätyksen lisäämiseksi. Paperi vähenee, muovi lisääntyy Koostumuksen ennakointiin tarvitaan tietoa historiallisesta koostumuksen kehityksestä. Työssä käytetty aineisto perustui Sokan ym. (2007) ja Moliisin ym. (2009) kokoamaan materiaaliin. Aineistoa täydennettiin tässä työssä tuotetulla vuoden 2012 tiedolla. Aineisto on kuitenkin horjuva johtuen tutkimusten erilaisista tiedontuotantotavoista ja luokitteluista. Yhdyskuntajätteen kehitystä tarkasteltiin jätelajeittain kahdessa muodostetussa ennusteessa; perusurassa sekä mukaillussa perusurassa. Ensimmäinen perustui alkusarja-aineistossa oleviin jätelajeittaisiin kehityskulkuihin ja jälkimmäinen oli asiantuntija-arvioiden perusteella muokattu versio edellisestä. Loppupäätelmissä käytettiin mukaillun perusuran antamaa ennustetta. Yhdyskuntajätteen koostumusennusteen mukaiset muutokset jätelajeittaisissa määrissä eivät vaikuta vuoden 2012 koostumustiedon tuottamaan päätelmään koskien keskeisimpiä jätelajeja kierrätysasteen noston kannalta. Koostumusennusteen mukaan paperin osuus yhdyskuntajätteessä vähenee kuitenkin merkittävästi. Kartonkipakkauksien osuus sen sijaan kasvaa 6 Jäteplus 3/2015

7 TUTKIMUS lievästi. Biojätteen osuus on myös hieman vähenevä, vaikka osuus pysyy jatkossakin suurimpana yksittäisenä jätejakeena. Sen sijaan muovin, tekstiilin ja muiden jätteiden (mm. SER, puu) osuudet tulevat lisääntymään. Lasin ja metallin osuudet pysyvät samoina. Koostumuksen muutoksilla saattaa olla jonkin verran merkitystä kierrätyksen kannalta. Paperille on olemassa hyvä keräysjärjestelmä, mutta paperin määrän vähentyessä kierrätysasteen saavuttaminen vaikeutuu. Samalla jätemuovin määrän kasvaessa maahamme tarvitaan kokonaan uusi keräys- ja kierrätysjärjestelmä. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista sekä kierrätystavoitteiden (50 ja 70 prosenttia) saavutettavuutta arvioitiin kysymällä asiantuntijanäkemyksiä jätehuollon asiantuntijoilta. He olivat lähes yhtä mieltä siitä, että yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on mahdollista saavuttaa. 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä ei pidetty mahdollisena. Asiantuntijoiden mielestä keskeisimpiä keinoja lisätä kierrätysastetta olivat erilaiset pakotteet, kierrätysteknologian kehitys ja sekajätteen lajittelulaitosten käyttöönotto, tuotesuunnittelu, sekajätteen käsittelyhinnan merkittävä korotus suhteessa erilliskerättyihin jätteisiin, energiajätteen erilliskeräyksen kieltäminen, korkeatasoinen kierrätys, laskentamenetelmien yhdenmukaistaminen EU:ssa, jätehuollon vastuiden uudelleenmäärittely, markkinoiden luominen kierrätettäville materiaaleille, teollisuuden innovaatiot ja jätemateriaalien tuotteistaminen. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan erilaisia ohjauskeinoja ja edelleen monipuolista käytännön toimenpiteiden valikoimaa. Tasapainottelu jätehuollon kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutusten ja toisaalta olemassa olevien tavoitteiden välillä edellyttää tarkempaa mallinnusta eri toimenpiteiden osalta. Avoimia asioita ovat muun muassa, tarvitaanko maahamme sekajätteen lajitte- Kierrätystavoitteiden mukaiset mallit Jäteasetuksen 50 prosentin kierrätystavoitteen ja EU:n vuonna 2014 antamassa kiertotalouspaketissa esitetyn 70 prosentin kierrätystavoitteen saavutettavuutta arvioitiin kierrätyksen, energiana hyödyntämisen ja kaatopaikan sisältävien karkeiden käsittelymallien avulla. Mallit rakennettiin vuosien 2020 ja 2030 jätemäärä- ja koostumusennusteille. Malleissa oletettiin, että yksi prosentti yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle. Lisäksi oletettiin, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy sataprosenttisesti kierrätykseen, vaan kullekin jätelajille on huomioitu pienet rejektiprosentit. Rejektin arvioitiin päätyvän suurimmaksi osaksi polttoon. Käsittelymallissa vuoteen 2020 mennessä kierrätyksen tehostaminen tapahtuisi ohjaamalla sekajätteen sisältämä kierrätyskelpoinen materiaali polton sijaan kierrätykseen. Mallin mukaan syntyvästä sekajätteestä eroteltaisiin tehostetusti bio- ja puutarhajäte, paperi, kartonki, lasi, metalli ja muovi. Kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin mallissa 70 prosenttia. Lisäksi erilliskerätyn energiajätteen määrä vuoden 2012 tasosta pienenisi puoleen. Erityisesti muovia ja kuitumateriaalia ohjattaisiin kierrätykseen polton sijaan. Käsittelymallissa vuoteen 2030 mennessä kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin jopa 80 prosenttia. Jätehuollon asiantuntijat uskovat, että 50 prosentin kierrätysaste yhdyskuntajätteessä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kierrätyksen lisäämisen keinot 3/2015 Jäteplus 7

8 lulaitoksia ja kuinka paljon jätehuolto saa maksaa sekä kuinka vetovoimaisiksi kierrätysmarkkinat voivat kehittyä arvottomampien materiaalien osalta ja mitkä ovat parhaimmat keinot tämän vahvistamiseksi. Lisätietoa hankkeesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/ Lähteet: Aaltonen, R., Alapassi, M., Karhula, M., Karhunen, E., Korhonen, I., Loukola-Ruskeeniemi, K.(toim.), Nybergh, P., Peltonen, P., Uusisuo, M Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna TEM Valtsu-työpajat syksyllä 2015 Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitystyö käynnistyi ympäristöministeriössä ja Suomen ympäristökeskuksessa viime keväänä, ja Valtsun tavoitetila ja painopisteet on nyt valittu. Tulevan syksyn aikana pohditaan suunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin painopisteelle. Tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimista varten syys-lokuussa järjestetään neljä työpajaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tiloissa. Työpajojen aiheina ovat biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, rakennus- ja purkujäte ja yhdyskuntajäte. Raportteja 23/2012. Elinkeino- ja innovaatio-osasto. Raportti Hetemäki, L. ja Hänninen, R Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja Metlan työraportteja 122. Koskela, S., Mäenpää, I., Mattila, T., Seppälä, J., Korhonen, M-R., Suorsa, M., Österlund, H. ja Hippinen, I Suomen talouden materiaalivirrat vuonna 2008 ja resurssitehokkuuden tehostamisen vaikutukset vuoteen Ympäristöministeriön raportteja 26/2013. Ympäristöministeriö. Mattila, T., Myllymaa, T., Seppälä, J. ja Mäenpää, I Materiaalitehokkuuden parantamisen ja jätteiden vähentämisen ympäristöinnovaatioiden tarpeet. Ympäristöministeriön raportteja 2/2011. Ympäristöministeriö. Metalliliitto Metallin suhdannekatsaus, kevät Tutkimusyksikön julkaisuja 3/2014. Moliis, K., Teerioja, N. ja Ollikainen, M Ennuste yhdyskuntajätteen kehityksestä vuoteen SUSWASTE-hankkeen esiselvitys. Discussion Papers n:o 41. Deaprtment of Economics and Management, University of Helsinki. Mäenpää, I., Härmä, T., Rytkönen, T., Merilehto, K., Sokka, L., Espo, J. ja Kaplas, M Jätevirrat ja jäteintesiteetin muutos Suomen taloudessa Finnwaste-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 44/2006. Suomen ympäristökeskus. RT Suhdanteiden välikatsaus helmikuu Tiedote Rakennusteollisuus. Sokka, L., Antikainen, R. ja Kauppi, P.E Municipal solid waste production and composition in Finland Changes in the period and prospects until Resources, Conservation and Recycling 50(2007) : Tilaa oma Uusiouutiset-lehti ja tiedät mistä puhutaan 8 Jäteplus 3/2015

9 JÄTTEISTÄ ENERGIAA Banaaninkuoresta biokaasuksi HSY:n uusi biokaasulaitos lisää uusiutuvan energian tuotantoa pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut tehosti biojätteen käsittelyä rakentamalla biokaasulaitoksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen. Avajaisia vietetiin 11. kesäkuuta. HSY:n laitos on pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsittelevä tuotantolaitos. Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen yhteyteen. Nyt biokaasu- ja kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. - Älykkäässä konseptissa kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämä osavirtamädätykseksi kutsuttu käsittelytapa on entistä ekologisempi vaihtoehto biojätteen käsittelyyn, ja sen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon hyödynnettävää biokaasua, kertoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo. Uuden laitoksen ansiosta saamme tehokkaasti talteen biojätteen sisältämän energian ja voimme palauttaa takaisin kiertoon humuksen sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosforin ja typen. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät entisestään. Biokaasulaitos tuottaa keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Tämä määrä sisältää noin megawattituntia energiaa, mikä vastaisi polttoaineena kolmea miljoonaa litraa bensiiniä. Biokaasusta tehdään kaasumoottorilla sähköä ja lämpöä. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että sähköä riittäisi noin omakotitalolle ja lämpöä 600 omakotitalolle. Ravinteikasta kompostia käytetään mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. - HSY on yksi Uudenmaan merkittävimmistä uusiutuvan energian tuottajista. HSY tuottikin jo viime vuonna uusiutuvaa energiaa 104 prosenttia suhteessa omaan energiankäyttöön. Uusi biokaasulaitos lisää uusiutuvaa energiaa entisestään, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kompostointi- ja biokaasulaitoksessa pystytään käsittelemään yhteensä noin tonnia biojätettä vuodessa. Syksyllä HSY kampanjoi biojätteen lajittelun lisäämiseksi. 3/2015 Jäteplus 9

10 JÄTTEEN VÄHENTÄMINEN Teksti: Katariina Krabbe Kuvat: Froodly Bisnesidea syntyi halusta vähentää ruokajätettä Startup-yritys Froodly julkaisi ensimmäisen version ruokajätteen vähentämiseen tähtäävästä mobiilisovelluksestaan syyskuun alussa. Froodlyn ideana on yhdistää kauppojen viimeistä myyntipäivää lähestyvät tuotteet ja edullisempia elintarvikkeita kaipaavat tai muuten tiedostavat kuluttajat entistä tehokkaammin, ja vähentää näin ruokajätteen syntymistä. Kuluttajat voivat itse kuvata älypuhelimillaan markettien hyllyjen punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita ja ladata kuvat palveluun. Sovelluksen muut käyttäjät saavat näin tiedon siitä, mitä tuotteita missäkin kaupassa olisi saatavissa alennettuun hintaan. Sovellus on kuluttajille ilmainen. Tulevaisuudessa ne, jotka kuvaavat tuotteita palveluun, keräävät lisäksi pisteitä, joilla saa etuja, esimerkiksi luomusiemeniä tai alennusta omista ostoksista. Pisteet voi myös lahjoittaa puiden istutukseen. Mihin tahansa kauppaan ei kuitenkaan voi marssia lataamaan kuvia palveluun, sillä mukana ovat vain sellaiset kaupat, joiden kanssa yhteistyöstä on sovittu. Meillä on ensimmäisessä vaiheessa yhteistyökumppaneina kuusi kauppaa, joiden kanssa palvelua on testattu aluksi Facebook-ryhmän muodossa. Tähän mennessä yhteistyöhön on lähtenyt K-kauppiaita sekä Ekolo-ekokauppoja. Neuvottelemme kuitenkin muidenkin kauppojen kanssa, Brennan Clark, toinen yrityksen perustajista kertoo. Froodlyn perustajat todella uskovat voivansa palvelun avulla vähentää ruokajätteen syntymistä. Suunniteltu ansaintamalli on, että palvelussa mukana olevat kaupat maksaisivat komissiota Froodlylle sen perusteella, miten paljon ruokajätettä on pystytty vähentämään. Yhteistyökumppanina olevan kaupan ei tarvitse itse tehdä mitään palvelumme eteen, ja jos tuloksia ei tule, kaupan ei tarvitse myöskään maksaa mitään, Clark sanoo. Clarkin mukaan kauppiaat ovat suhtautuneet Froodlyyn positiivisesti. Ensimmäisenä mukaan lähtenyt yhteistyökumppani, helsinkiläisen K-supermarket Kaisaniemen kauppias Joonas Heinonen on kuitenkin vielä odottavalla kannalla. Mielelläni haluan auttaa tällaista yritystä alkutaipaleellaan, ja toivon että tästä syntyy pitkäkestoinen yhteistyösuhde, sillä asia on tärkeä. Sitä, onko palvelulla todella vaikutusta ruokajätteen määrään, pystyn kuitenkin arvioimaan vasta sitten, kun syksy on saatu kunnolla alkuun ja opiskelijat ovat palanneet yliopistolle. Minulla on kuitenkin tunne, että tästä voi tullakin jotain, kunhan toimintamallia saadaan vielä selkeytettyä ja yksityiskohtia hiottua, hän Brennan Clark ja Shahram Eivazi jakoivat Ravintolapäivän kokeille kauppojen lahjoittamaa ruokaa ilmaiseksi. sanoo. Tärkeimpänä Heinonen pitää sitä, että ihmisten tietoisuuteen saataisiin ajatus, että kaikki yhdessä pyrkisimme vähentämään ruokajätteen syntymistä. On hienoa, jos ihmiset saadaan miettimään sitä, että teemme joka päivä valintoja, joilla on merkitystä. Froodlyn perustivat kanadalaissyntyinen Clark ja Iranista kotoisin oleva Shahram Eivazi kesäkuussa Helsingissä järjestetyssä Startup Weekendissä. Clark opiskelee kansainvälistä liiketoimintaa Jyväskylässä ja sukkuloi Jyväskylän ja Helsingin väliä. Tietojenkäsittelytieteestä väitellyt Eivazi työskentelee Froodlyssa täysipäiväisesti, kuten myös loput neljä froodlylaista. Toistaiseksi ainoastaan asiakaspäällikkömme on suomalainen, Clark kertoo. 10 Jäteplus 3/2015

11 HYÖTYPALAT Hack the Recycling! L&T isännöi kierrätysteemaista Hackathon-tapahtumaa Lassila & Tikanoja isännöi kierrätysteemaista IndustryHack Hackathon-tapahtumaa Tapahtuma kerää joukon koodaajia, suunnittelijoita ja kierrätyksestä innostuneita tyyppejä viikonlopuksi kehittämään uusia digitaalisia kierrätysratkaisuja. Tapahtumaan ilmoittaudutaan kahden tai kolmen hengen tiimeinä. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät vierailulle Suomen suurimmalle kierrätyslaitokselle Keravalle, jonka jälkeen he siirtyvät työstämään omia ideoitaan Tuusulaan, Gustavelundiin. L&T:n asiantuntijat ovat koko viikonlopun tiimien tukena. Hack the Recycling on looginen jatkumo keväällä järjestämällemme startup-illalle. Olimme todella vaikuttuneita kilpailuun osallistuneiden yritysten innovatiivisuudesta ja innostuneisuudesta, ja haluamme ehdottomasti laajentaa yhteistyötä myös Industry Hackin kaltaisiin kehittäjäyhteisöihin, kertoo L&T:n Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermo. L&T:n tavoitteena on palauttaa kaikki jäte uusiokäyttöön. Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii kierrätysprosessien tarkastelua tuoreesta näkökulmasta. Hack the Recycling -tapahtumassa keskitytään kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Syntyvät sovellukset tai palvelut voivat liittyä esimerkiksi uusien kierrätyspalveluiden luomiseen kuluttajille, datan keräämiseen ja analysointiin, tuotantolaitosten tai kaluston toiminnan tarkkailuun ja visualisointiin tai prosessien optimointiin. Joukkueet esittelevät ideansa viikonlopun päätteeksi tuomaristolle, ja paras innovaatio palkitaan. Seuraa ja osallistu keskusteluun tapahtumasta Twitterissä ja Instagramissa hashtageillä #HackTheRecycling ja #IndustryHack. Lounais-Suomen Jätehuolto aloitti toimintansa Turun ja Salon seudun asukkaat ovat saaneet syyskuun alusta alkaen jätehuoltopalvelut yhteiseltä yhtiöltä. Turun Seudun Jätehuolto ja Rouskis yhdistyivät Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ksi. Yhdistymisen tavoitteena on lisätä kustannustehokkuutta ja palvelujen kehittämismahdollisuuksia. Yhtiöiden 17 omistajakuntaa allekirjoittivat yhtiön osakassopimuksen Lounais-Suomen Jätehuollon omistajakunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki 23 prosentin ja Salon kaupunki 20,21 prosentin osuuksilla. Kunnat eivät rahoita yhtiön toimintaa. Nykyisten yhtiöiden tapaan toiminta rahoitetaan pääasiassa jätteenkäsittely- ja palvelumaksuilla. Yhtiön päätoimipaikat sijaitsevat Turun Orikedolla ja Salon Korvenmäessä. Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella asuu noin asukasta. Älykkäät roskikset helpottavat puistojen siivousta Helsingissä kokeillaan Seurasaaressa, Vanhassa kirkkopuistossa ja Esplanadilla roskiksia, jotka puristavat jätteet aurinkoenergialla lyttyyn. Vaikka uudet roskikset ovat hieman vanhoja pienempiä, niihin mahtuu jätettä 5-7-kertaisesti. Ulospäin vaatimattoman näköiset roskikset ahmivat sisäänsä jopa 600 litraa roskaa. Kyseiset Bigbellyroskikset on valmistettu Yhdysvalloissa. Vihreänä, keltaisena tai punaisena vilkkuvat liikennevalot kertovat ulospäin astioiden täyttöasteesta. Puistotyöntekijät näkevät jo kaukaa, mitkä roskiksista vaativat tyhjentämistä. Täyttöastetta voidaan seurata myös etänä tietokoneen välityksellä. Aikaa säästyy, sillä tyhjennykset voidaan ajoittaa oikeaan aikaan. Kyseessä on vuoden kestävä kokeilu, jonka jälkeen päätetään, hankitaanko Helsinkiin lisää älyroskiksia. Espan siivous on helpottunut selvästi. Uskallan jo tässä vaiheessa sanoa, että homma toimii. Nämä roskikset ovat olleet onnistunut hankinta, kertoo vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio Staralta. Jätealan huoltovarmuustoimikunnan selvitykset julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen alaisen Jätealan huoltovarmuustoimikunnan selvitykset häiriötilanteiden jätehuollosta on julkaistu. Selvitykset löytyvät kolmena erillisenä dokumenttina Jätelaitosyhdistyksen nettisivuilta. Jätealan huoltovarmuustoimikunta luovutti heinäkuussa ympäristöministeriölle häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevan selvityksen, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön ja jätehuollon järjestämisen kehittämiseksi. Toimikunta arvioi lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarvetta jätehuollon häiriötilanteiden hoitamisen lakiperustan parantamiseksi. Jätealan huoltovarmuustoimikunta selvitti häiriötilanteiden jätehuollon toimintamalleja ja lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarvetta ympäristönsuojelulain, jätelain, öljyntorjuntalain, pelastuslain, ydinenergialain, säteilylain, ydinvastuulain, eläintautilain ja valmiuslain osalta lähtökohdaksi ympäristönsuojelulainsäädännön kehittämiselle. Tarkastelun ulkopuolelle jätetty lainsäädäntö kuten terveydensuojelua ohjaava terveydensuojelulaki on myös tarpeen ottaa huomioon jatkossa. Jätealan huoltovarmuustoimikunta toivoo selvityksen tukevan osaltaan varautumisessa häiriötilanteiden jätehuollon hoitamiseen. 3/2015 Jäteplus 11

12 HYÖTYPALAT Mitä on biotalous? Teksti: Katariina Krabbe TER- MIT TU- TUIKSI Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa: Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa taloutta ja samalla tärkeä osa vihreää taloutta. Biotalous ei ole yhtä kuin bioenergia, joka kylläkin on osa biotaloutta, mutta lisäksi biotalous on paljon muutakin. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Biotaloudesta on monia erilaisia määritelmiä. Suomen biotalousstrategian määritelmä on samaa sukua EU:n biotalousmääritelmän kanssa. Yhdysvalloissa biotalous ymmärretään bioteknologiaksi. Suomessa biotalouden arvo voidaan kasvattaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 100 miljardiin euroon nykyisestä 60 miljardista eurosta. Samalla syntyisi uutta biotalouden työpaikkaa. Suomella on moniin muihin maihin verrattuna hyvät edellytykset kasvattaa biotaloutta. Meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, niihin perustuvaa teollisuutta ja osaamista sekä poliittista tahtoa edistää biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Suomen talouden ongelmat johtuvat pitkälti investointien puutteesta. Useita uusia biojalostamohankkeita on kuitenkin suunnitteilla ja toteutuessaan ne luovat työpaikkoja koko arvoketjuun. Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä vastaa: Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ei pelkästään biomassan käyttöä. Tyypillisesti biotalous ymmärretään biomassojen käyttönä, jolloin luonnonprosessit ja -arvot osana biotaloutta jäävät huomiotta. Niillä on kuitenkin huomattava taloudellinen, yhteiskunnallinen ja tietenkin myös ekologinen merkitys. Politiikan valmistelussa biotalous on ollut esillä jo pitkään, lähemmäs kymmenen vuotta. Biotalous ei varmastikaan yksin riitä Suomen talouden pelastajaksi, mutta sillä on merkitystä, jos biotalous ymmärretään riittävän laajasti. Esimerkiksi virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoava luontomatkailu on merkittävä osa biotaloutta, samoin tietenkin kestävä ruoantuotanto sekä korkean jalostusarvon biotekniset tuotteet kuin myös jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Uskon, että biotalous, kiertotalous ja puhtaat ratkaisut ovat kokonaisuus, johon panostamalla Suomi voi saavuttaa paljon, jos näin halutaan. Kansallisessa biotalousstrategiassa määritellään: Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Rasmus, 6 v.: Se on, että talossa on biojäteroskis. Isku perusti kierrätyskalusteisiin keskittyvän ketjun Isku Interior Oy perusti elokuussa yrittäjävetoisesti toimivan kierrätyskalusteisiin keskittyvän RealGreen-myymäläketjun. Sopimus ketjun liiketoiminnan pyörittämisestä on tehty yrittäjä Juha-Matti Ojalan kanssa. Tampereella toimiva Isku Outlet siirtyy RealGreen lipun alle ja seuraavat palvelupisteet avataan pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. RealGreen-ketjun on tarkoitus laajentua valtakunnalliseksi toimijaksi nopealla aikataululla. RealGreen-ketju ottaa vastaan ja kierrättää kaikkien valmistajien kalusteita. RealGreen-ketjun tavoitteena on myydä ja kierrättää kalusteita mahdollisimman paljon. Kaikki kalusteet menevät kiertoon: Hyvät kalusteet myydään ja huonokuntoiset puretaan ja prosessoidaan raaka-aineiksi. RealGreen-ketjun perustaminen on luonteva jatkumo Iskun pitkäjänteiselle työlle ympäristön hyväksi. Jatkossa kaikki 25 Iskun palvelukeskusta pystyvät tarjoamaan asiakkailleen uskottavan kierrätyspalvelun. Juha-Matti Ojalalla on pitkä kokemus kierrätyksestä ja kalustealalta. Tiedän, että hänen kokemuksensa yhdistettynä Iskun vahvaan organisaatioon vahvistaa Iskun asemaa kokonaispalveluiden tuottajana, toteaa Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen. RealGreen-ketju ottaa vastaan ja kierrättää kaikkien valmistajien kalusteita. 12 Jäteplus 3/2015

13 HYÖTYPALAT SYKE:n ja LUKE:n yhdistäminen ei ole ajankohtaista Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei pidä tarkoituksenmukaisena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhdistämistä, sillä LUKE:n perustamiseen liittyvät järjestelyt ovat monilta osin vielä kesken. Hallitusohjelmassa kaavaillut säästöt LUKE:n ja SYKE:n yhdistämisestä etsitään SYKE:n määrärahoista, toimitilaan liittyvistä ratkaisuista sekä tehostamalla eri tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Kolmen tutkimuslaitoksen yhdistäminen Luonnonvarakeskukseksi on ollut mittava hanke. Uuden suuren tutkimuslaitoksen toimipaikkaverkosto hakee vielä muotoaan. Tässä tilanteessa ei ole järkevää käynnistää uutta organisaatiomuutosta. Syke on myös menestynyt hyvin ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Luotan siihen, että tulevat välttämättömät muutokset eivät vaikuta toiminnan tasoon, ministeri Tiilikainen toteaa. Katson, että saamme parhaan tuloksen aikaan hakemalla aktiivisesti uusia toimintatapoja ja yhteistyön muotoja organisaatioiden välillä. Molemmissa taloissa on paljon hienoa asiantuntemusta, jonka saaminen nopeasti täysimääräiseen käyttöön on erittäin tärkeää hallitusohjelman linjausten toteuttamiselle. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus avasi verkkokaupan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus avasi elokuussa käytettyjen tavaroiden verkkokaupan. Uudistuksen myötä Kierrätyskeskuksen tuotteet ovat saatavilla koko Suomessa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja Juha Lehtikujan mukaan asiakkaat ovat toivoneet verkkokauppaa jo pitkään. Tavaroita voi tilata minne tahansa Suomessa Postin tai Matkahuollon välityksellä. Verkko-osoitteesta kauppa.kierrätyskeskus.fi tilatut tavarat voi myös noutaa itse Espoon Nihtisillan kierrätystavaratalosta. Verkkokaupasta löytyy muun muassa keräilyesineitä, designastioita, urheiluvälineitä sekä sisustustavaroita ja -tekstiilejä. Huonekaluja ei ole toistaiseksi saatavilla suuremmissa määrin, mutta tarkoitus on laajentaa verkkokaupan valikoimaa tulevaisuudessa myös niihin, Lehtikuja kertoo. Verkkokaupassa asiakkaat pystyvät paitsi vertailemaan tavaroiden hintoja, myös tutkimaan niiden valmistukseen kuluneiden kiinteiden luonnonvarojen määrää. Lukujen näyttämisellä Kierrätyskeskus pyrkii kannustamaan ihmisiä hankkimaan käytettyjä tavaroita. Tekstiili- ja muotialat TMA ry: Massaratkaisu ennen keruuta Tekstiili ja muotialat TMA ry:n mielestä on perusteetonta kerätä kasvava tekstiilijätevuori, jota ei voida tehokkaasti hyödyntää. Massaratkaisu ennen keruuta, tiivistää Tekstiili- ja muotialat TMA ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää alalla vallitsevan näkemyksen. Erilliskeräystä ei turhaan kannata maksaa kuluttajan kukkarosta. Tekstiilijätteen hyötykäyttöä rajoittavat kuitujen ominaisuudet, kuitujen mekaaninen kuluminen käytössä, sekoitekuitujen käyttö sekä viimeistely- ja väriaineet. Eri tekstiilikuidut vaativat toisistaan poikkeavan käsittelyn ja kuituseokset rajoittavat entisestään uudelleenkäyttöä. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä enemmän kestävyyttä vaatteelta odotetaan, sitä huonommin sen voi materiaalina kierrättää. Tekokuitujen palauttaminen lähtöaineiksi kuluttaa paljon energiaa ja lähin tuotantolaitos sijaitsee Keski-Euroopassa. Suomessa tekstiilijätteistä kerättiin vuonna 2012 noin kahdeksan prosenttia, joista uudelleen käytettiin Suomessa 1,6 prosenttia. EU:ssa tekstiilijätteestä käytetään uudelleen vaatteina kaksi prosenttia ja kuusi prosenttia viedään kehitysmaihin. Keruujärjestelmien kautta saadaan jo nyt enemmän kuituraaka-ainetta talteen kuin mitä voidaan hyödyntää. Suomessa eri toimijoiden keruupisteitä on jo lähes Materiaalin hyödyntäminen ei kuitenkaan ole kasvanut keruun myötä Vaateostaja on hyvin hintaherkkä, eikä hän ole valmis maksamaan paljon tekstiilien erilliskeräyksen kustannuksista. Suomessa kattavan keruujärjestelmän toteuttaminen maksaa noin 150 miljoonaa euroa ja korottaisi kuluttajahintoja neljä prosenttia, Kankaanpää sanoo. Ratkaisut, joilla koko käytönjälkeinen tekstiilijäte voitaisiin hyödyntää, ovat toistaiseksi jääneet innovaatioasteelle. Tekstiilivalmistus on keskittynyt Kaukoitään, joten kuluttajahinnoissa maksettaisiin keruun lisäksi myös jälleenvientikustannukset sinne, missä jatkotuotanto tehdään. Liian suuriksi kasvavista kustannuksista johtuen prosessien vaatimaa lajittelua ei kannata tehdä Suomessa. 3/2015 Jäteplus 13

14 JÄTEMIINUS Älä ota kesäkeräysvälinettä! Kesä on ollut monelle tiivistä pari- ja sukulaissuhdeaikaa, jonka hauskuudesta voi olla monta mieltä. Suhteissa, kuten lajittelussakin, kannattaa olla tarkkana, etteivät mene pussit ja parisuhteet sekaisin naapurin kanssa. Vaikka kesä on kohta pelkkä muisto, yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta on syytä muistuttaa. Älä ota kesäkeräysvälinettä! Joka syksy ihan sama juttu. Vastuuttomat ihmiset ovat ottaneet hetken mielijohteesta kesäkeräysvälineen ja syksyllä epäinhimillisesti hylänneet sen. Erityisesti mökkiläiset saattavat alkukesästä sääliä söpöä tyhjänä ammottavaa ja kansi auki kerjäävää kesäkeräysvälinettä alkaen täyttää sitä. Söpöt kesäkeräysvälinekuvat ovat syrjäyttäneet tyystin söpöt kissavideot. Asialle ollaan laatimassa kansalaisaloitetta tasa-arvoisen söpöilyn turvaamiseksi. Syksyllä mökkiläisten muuttaessa kaupunkiin kesäkeräysvälineet siirtyvät villiintyneinä kaupunkien laitamille esimerkiksi keräyspisteiden läheisyyteen monkumaan. Kesäkeräysvälineet voivat olla jopa niin huonossa kunnossa, etteivät ne tunnista omaa roskaruokavaliotansa. Ne saattavat niellä mitä tahansa roskaa, ennen kuin roskaruokavalio saadaan lajitteluterapeutin avulla kohdilleen. Söpöt kesäkeräysvälinekuvat ovat syrjäyttäneet tyystin söpöt kissavideot. Asialle ollaan laatimassa kansalaisaloitetta tasa-arvoisen söpöilyn turvaamiseksi. On hyvä muistaa, että vastuullinen kesäkeräysvälineen ottaja huolehtii siitä myös talvikauden. Löydetyt, villiintyneet kesäkeräysvälineet voi toimittaa lähimpään löytökeräysvälinetaloon. Löytötalossa hoitoalan ammattilaiset tarkistavat kesäkeräys välineiden kunnon, pesevät ja putsaavat keräysvälineet sekä antavat tarvittavat tarroitukset. Myös uusia omistajia keräysvälineille etsitään. Pulmaksi on tullut suuret määrät isoja harmaita sekajäterotuisia kesäkeräysvälineitä. Niitä on vaikeampi sijoittaa uusiin koteihin kuin muutamia pieniä kartonkikarvaisia keräysvälineitä. Syksyllä taloyhtiön jätepisteeseen pyrkivän kesäkeräysvälineen voi ottaa muiden joukkoon, jos se ei murise tai merkkaile paikkoja. Vesikauhua sairastavia keräysvälineitä on syytä välttää, koska pesuautokierros aiheuttaisi kovan tappelun. Jätekatoksessa ei kannata pitää liian monta sekajäterotuista keräysvälinettä, koska lauman hallittavuus vaikeutuu. Keräysvälinelaumaan on hyvä ottaa mukaan ennakkoluulottomasti vaikkapa biodoggi, kartonkiterrieri, keräyslasinnoutaja, metallimopsi ja paperivinttikoira. Positiivisessa miinushengessä hyötytäytteistä syksyä toivottaen Jätemiinus-reportteri Katkarapu 14 Jäteplus 3/2015

15 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 25 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 225 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Bintec Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Dafo Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp Nummek Oy NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Procofin Oy Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry Several Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tavicon Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT Watrec Oy WEG Oy Wise Engineering Group 3/2015 Jäteplus 15

16 29. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere TIISTAI KESKIVIIKKO Ilmoittautuminen ja tulokahvit TEEMA 4: TULEVAISUUS JÄTEHUOLLOSSA Jätehuoltoyhdistyksen tervetuliaissanat puheenjohtaja Tuuli Myllymaa, Jätehuoltoyhdistys ry Puheenjohtaja Esa Tommila, Jätehuoltoyhdistys ry Valtsu Valtakunnallinen jätesuunnitelma ylitarkastaja Sirje Stén, ympäristöministeriö Avauspuheenvuoro: Missä mennään kierto talouspaketissa? europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Keskustelua TEEMA 1: JÄTEMATERIAALEISTA ARVOVIRROIKSI? Jätteestä tuotteeksi kemianteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet ympäristöpäällikkö Katriina Heikkilä, Huntsman Pigments and Additives Puheenjohtaja Juha Kaila Tulevaisuuden teknologiat kierrätyksessä teknologiajohtaja Jyri Talja, Kuusakoski Oy Jätehuolto kiertotaloudessa professori emeritus Juha Kaila, Kasui Oy Puujätteiden LCA-tarkastelut tutkija Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus SYKE Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa tutkija Leena Grandell, VTT Lentotuhkan käsittelyn uusia teknologioita toimitusjohtaja Jouko Niemi, Micropulva Oy Preventioparadoksi kansanedustaja Elina Lepomäki Kysymyksiä, keskusteluja ja yhteenveto Biologiset käsittelymenetelmät case kuonan bioliuotus projektipäällikkö Jaakko Soini, Ekokem Oyj Lounas ja tutustuminen näyttelyyn TEEMA 2: JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN SELVIYTYMISPAKETTI Puheenjohtaja Juha Uuksulainen, Jätehuoltoyhdistys ry Lainsäädäntökatsaus ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö Miten toissijainen vastuu on ratkaistu? toimitusjohtaja Markku Salo, Jätelaitosyhdistys ry kommenttipuheenvuoro: asiantuntija Katja Moliis, Ympäristoteollisuus ja -palvelut YTP ry Pakkausjätteen tuottajavastuun tilannekatsaus toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Kommenttipuheenvuoro: toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala Perämeren Jätehuolto Oy Kahvi TEEMA 3: EKSKURSIO/MATCH MAKING Ekskursio Plastirollille Ylöjärvelle Vaihtoehtona Brella-verkostoitumistumistyökalun avulla sovittuja tapaamisia Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous Illallinen Ilta jatkuu yökerhossa Hallintopakko-yhtyeen säestämänä Yhteenveto Lounas ja tutustuminen näyttelyyn TEEMA 5: KIERRÄTYSMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN HAASTEITA JA RATKAISUJA Puheenjohtaja Juha-Pekka Salmi, Jätehuoltoyhdistys ry Rakentamisen jäte kiertotalouden arvokasta raaka-ainetta ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry MARA-asetuksen muutokset neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon ympäristöpäällikkö Ari-Pekka Heikkilä, Metsä Group Loppusanat Puheenjohtaja Tuuli Myllymaa, Jätehuoltoyhdistys ry Lähtökahvit

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö

Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet. Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte ja jätehuollon tavoitteet Tekstiilijäte raaka-aineena -seminaari 4.6.2014 Sirje Stén, ympäristöministeriö Tekstiilijäte osana jätehuoltoa ja sen tavoitteita Tekstiilien uudelleenkäyttö ja

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen

Kiertotalous & WtE. Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen L. Pirhonen Kiertotalous & WtE Kiertotalouden vaikutus jätteen energiahyödyntämiseen 25.10.2016 L. Pirhonen 1 Sisältö Kiertotalous ja kierrätystavoitteet Millaisilla tavoilla kierrätysaste olisi mahdollista saavuttaa?

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta

Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Hallituksen vuosikertomus eduskunnan lausumat jätelain uudistuksen toimeenpanosta ja seurannasta Ympäristövaliokunta 18.5.2015 Ympäristöneuvos Riitta Levinen Eduskunnan lausumat EV 360/2010 vp 1. Eduskunta

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin

Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Komission kiertotalouspaketti - vaikutukset kuntiin Henrik Rainio, Kuntatalous Tuulia Innala, Alueet ja yhdyskunnat Kuntamarkkinat 15.9.2016 Mitä on kiertotalous? Kiertotaloudessa resurssit säilytetään

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa

Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Sirpa Pietikäinen, Euroopan parlamentin jäsen 2015 Kiertotalous kohti jätteetöntä Eurooppaa Resurssitehokkuus mitä se on? Kymppikerroin : sama hyvinvointi ja ansiot kymmeneksellä resursseja Tuotteiden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT

VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT VESIHUOLTO 2016 PÄIVÄT MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JUHA NIEMELÄ 8.6.2016 1 Sininen biotalous kasvua vesiluonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä ja vesiosaamisesta Maapallon väestö vuonna 2030 noin 9

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään?

Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Mitä on sininen biotalous? Miten se tulee näkymään? Kaija Saarni Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 30.10.2014 Biotalous? Mitä on sininen biotalous? Suomen askeleet? Biotalous Määrittely haastavaa

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE

KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE KomPAssi VARSINAIS-SUOMEN KESKITETTY ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUSHANKE Osana Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa (I&O)- kärkihanketta 1 Helmikuu 2017 Kärkihanke Kehitetään

Lisätiedot

Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi

Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi Keppiä ja porkkanaa biojätteiden vähentämiseksi Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan -seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi Tehokkaita ohjauskeinoja

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille?

Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille? Mitä kiertotalous tarkoittaa kunnille? Erityisasiantuntija Tuulia Innala Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen Helsinki 10.3.2016 Kiertotalous Kiertotaloudessa resurssit säilytetään taloudessa silloinkin,

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes

BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti Inkeri Huttu Tekes BIOTALOUS INNOSTAA INNOVAATIOIHIN Lahti 12.10.2016 Inkeri Huttu Tekes Palvelemme kasvuyrityksiä kansainvälisen liiketoiminnan eri vaiheissa Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoituksen määrä yrityksille Yritysten,

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi

Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Ehdotuksia toimenpiteiksi tekstiilien kierrätyksen edistämiseksi Hanna Salmenperä, SYKE, Tekstiilien kierrätyksellä toteuttamaan kiertotaloutta - TEXJÄTE-hankkeen loppuseminaari, 23.4.2015 Päämäärät käytettyjen

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 9.9.2014 Sisältö: Taustaa: Oulun sitoutuminen INKA/ Älykäs kaupunki ohjelman toteuttamiseen ja ohjelmien

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ!

PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! PAREMPAA ARKEA, OLKAA HYVÄ! Paikallista ruokaa julkisiin ruokapalveluihin - rahat omalle alueelle Yritysten kanssa tehty tuotekehitystyö ja sen merkitys Palvelujohtaja Paula Juvonen 15.9.2016 Arkea Oy

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ

KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Eero Myller Projektipäällikkö Lassila & Tikanoja KÄSITTEET, MÄÄRITELMÄT JA TILASTOINTI PUUJÄTTEIDEN UUDELLEENKÄYTTÖÖN VALMISTELUSTA, KIERRÄTYKSESTÄ JA HYÖDYNTÄMISESTÄ Puujätteet kiertoon seminaari 27.5.2015

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016

Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra. Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Biotalous osana kiertotalouden tiekarttaa Mari Pantsar, Sitra Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen

Lisätiedot

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta,

Hankintalain kokonaisuudistus. Ympäristövaliokunta, Hankintalain kokonaisuudistus Ympäristövaliokunta, 28.9.2016 Ympäristötoimialalla on merkittävä rooli kaikissa kiertotalouden eri vaiheissa Tietoisuus korvattavuudesta, uudet kierrätysmateriaalit Ecodesign,

Lisätiedot

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta

BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA. Saara Kankaanrinta BIOTALOUDEN MAHDOLLISUUKSIA Saara Kankaanrinta Soilfood Oy, perustaja-, hallituksen jäsen, T&K Qvidja Kraft Ab, perustaja-, hallituksen jäsen BSAG säätiö, perustaja-, hallituksen jäsen Carbon to Soil Ltd,

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Jätteiden hallinta ja käsittely

Jätteiden hallinta ja käsittely Jätteiden hallinta ja käsittely Opintomoniste 1. Suomen yhdyskuntajätehuolto 1.1 Yhdyskuntajätteiden määrä ja ominaisuudet Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson

Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa. 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotaloutta käytännössä - Meneillään & tulossa 26.5.2016 Christian Hindersson Kiertotalouden suunnannäyttäjä. SUEZ Suomessa Vuodesta 1998 lähtien Asiakaslupauksemme Olemme luotettava ja monipuolinen

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Kari Herlevi, Sitra 29.4.2016 Sitra Kari Herlevi 29.4.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja

Lisätiedot

Kiertotalous Oulu

Kiertotalous Oulu Kiertotalous Oulu 15.3.2016 1. Viemäreiden sakokaivojen puhdistusten kiinteän jätteen käsittely/hyödyntäminen (tällä alueella ei vielä ratkaisua johtuen orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellosta) Biokaasulaitoksen

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet Metsäteollisuuden sivuvirrat Hyödyntämisen haasteet ja mahdollisuudet GES-verkostotapaaminen Kukkuroinmäen jätekeskus 24.02.2016 Apila Group Oy Ab Mervi Matilainen Apila Group Kiertotalouden koordinaattori

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Kiertotalous ja tekstiilialan tulevaisuus

Kiertotalous ja tekstiilialan tulevaisuus Kiertotalous ja tekstiilialan tulevaisuus 20.9.2016 Ohjelma 9.00 Seminaarin avaus Toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen, Suomen Tekstiili & Muoti ry 9.10 Key note: Pure Waste Textiles kiertotalouden edelläkävijä

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä

Kemianteollisuuden näkemyksiä. Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä Kemianteollisuuden näkemyksiä Vientiliittojen jäte- ja materiaalihyödyntämispäivä 17.3.2014 Sami Nikander 14.3.2014 1 Resurssiviisasta taloutta hahmotelma Resurssien rajallisuus ja samanaikainen taloudellisen

Lisätiedot

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjois-Savo Satakunta Koko maa Etelä-Savo. Varsinais-Suomi TYÖTTÖMYYDEN KASVU NOPEUTUI KESÄN AIKANA Työttömyyden kasvu kiihtyi Varsinais-Suomessa kuluneen kesän aikana. Tämä näyttää johtuneen ainakin osin nuorten työllistymisvaikeuksista, sillä työttömien määrä

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn

Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitusprosessin kehittäminen - mitä yhden luukun periaatteella tavoitellaan? Lainsäädäntöjohtaja Riitta Rönn Luvitus uudistuu Kokonaan ympäristöluvista pois Varsinaisen ympäristöluvan sujuvoittaminen

Lisätiedot

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä

Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa. Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä Taaleritehtaan Biotehdas investoi biokaasulaitoksiin Suomessa Eeli Mykkänen, VamBio Oy Keski-Suomen energiapäivä 5.2.2013 Taaleritehdas Varainhoitoa vuodesta 2007 Varoja hoidossa 2,3 miljardia euroa. Asiakkaita

Lisätiedot