Jäteplus. Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta. Jätehuoltopäivien ohjelma takasivulla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jäteplus. Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta. Jätehuoltopäivien ohjelma takasivulla"

Transkriptio

1 JÄTEALAN AMMATTILAISILLE JÄSENLEHTI Jäteplus Miten jätemäärät kehittyvät? Froodly pelastaa ruoan roskikselta Jätehuoltopäivien ohjelma takasivulla JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 Jäteplus JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N JÄSENLEHTI OSOITE Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI Sähköposti: (mm. osoitteenmuutokset) LASKUTUSOSOITE: Jätehuoltoyhdistys ry c/o Gerente Oy Liisankatu 12 D Helsinki Pankkiyhteys: BIC: NDEAFIHH Tilinumero: IBAN FI ISSN PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Myllymaa puh TOIMITTAJA Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A Helsinki puh SISÄLTÖ Tässä numerossa: 03 Pääkirjoitus 04 JHY tiedottaa 05 Pääartikkeli: Jätemäärien ennakointi 09 Ämmässuon biokaasulaitos tuottaa biojätteestä energiaa 10 Froodly innostaa ruokajätteen vähentämiseen 11 Hyötypalat 14 JäteMiinus 15 Yhteisöjäsenet 16 Jätehuoltopäivien ohjelma TAITTO JA ULKOASU Heidi Söyrinki JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. S. 10 Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. JULKAISIJA: JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Froodly pelastaa ruokaa joutumasta roskiin. 2 Jäteplus 3/2015

3 PÄÄKIRJOITUS NORMINPURKUTALKOOT JÄTEHUOLLOSSA Yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista on turhien normien ja byrokratian purkaminen. Pyrkimyksenä on etsiä turhaa sääntelyä kaikilta hallinnonaloilta. Eduskuntakin on harvinaisen yksimielinen tämän tavoitteen suhteen. Mistä turhista normeista voitaisiin jätealalla luopua? Mikä on turhaa byrokratiaa? Tässä taitavat jo mielipiteet jakautua vastaajan taustan ja intressien mukaan. Asetelma on pienoiskoossa sama kuin valtion budjettiin tehtävien leikkausten kanssa: kaikilla säästökohteilla on omat puolustajansa ja etujärjestönsä, ja itseä kirpaisevaan säästöön tarjotaan OJM-politiikkaa eli ottakaa jostain muualta. Moni kollega on tuskaillut jätealan monimutkaistumista ja sekavuutta erilaisten tulkintojen ja tulkintaoppaiden hetteikössä. Toivoa sopii, että parhaillaan JOPAS-työryhmän valmisteltavana oleva jätelain tulkintaopas ei tätä tuskaa lisää. Asiakkaan edun tulee olla työn keskiössä unohtamatta hallinnollisen kuorman suitsimista. Toki jotain oireellista on siinä, että lainsäädäntöä täytyy oppaan avulla tulkita ja avata käyttäjilleen. Kummasta se kertoo enemmän, lainsäädäntötyön laadusta vai jätealasta? Sipilän hallitus on ilmoittanut sujuvoittavansa lupa- ja valitusprosesseja. Tarkoituksena on ottaa käyttöön ainakin isojen teollisten hankkeiden lupaprosessien kiirehtimismenettely sekä siirtää rutiiniasioita ilmoitusmenettelyyn. Hyvä! En yhtään ihmettele, jos moni investointi on jäänyt tekemättä, kun pelkästään lupahakemuksen käsittely aluehallintovirastossa venähtää helposti kahdesta kolmeen vuoteen. Hyvällä syyllä voi kysyä, onko aika ajanut ohi monisatasivuisista ympäristölupapäätöksistä, joissa ympäristölupamääräysten määrä nousee useaan sataan? Eikö luvan alkuosan kertoelmaosuuden voisi pitää hyvin tiiviinä ja määräysosuudessa keskittyä olennaiseen. Tiiliskiven paksuiset ympäristövaikutusten arvioinnit (YVA) turhauttavat. Kuinkahan moni lukee arviointiselostuksen kannesta kanteen? Selostuksen keskeinen viesti olisi usein tiivistettävissä muutamiin sivuihin. Mutta olisiko konsultille noloa laskuttaa raskaimman päälle parikymmensivuisesta selvityksestä? Itse kaipaan kaiken tietovyöryn keskellä olennaiseen keskittyvää, tiivistä ja havainnollista, rönsyistä karsittua esitystapaa. Pitäisikö tästä laatia uusi normi, jossa määrätään maksimisivumäärät arviointiohjelmalle ja -selostukselle! Alueellisten ympäristökeskusten tehtävien jakaminen ELY-keskuksille ja aluehallintovirastoille on toiminnanharjoittajan näkökulmasta lisännyt edelleen hallinnollista kuormaa. Avit satsaavat entistä suuremmalla pieteetillä lupien valmisteluun, ja ELY-keskusten väki paneutuu kaikella tarmolla valvontaan. Viranomaisten välinen yhteistyö on pikemminkin jäykistynyt kuin sujuvoitunut. Elyillä ei juurikaan ole liikkuma-tilaa lupamääräysten tulkinnan suhteen, vaan toiminnanharjoittajan pitää hakea pieniinkin muutostarpeisiin hyväksyntä avista. Ely taas valittaa hanakasti avin epäselvistä lupamääräyk sistä. Tämä kaikki työllistää toiminnanharjoittajaa siinä välissä puhumattakaan ympäristöluvissa määrätyistä erillisselvityksistä, tarkkailuohjelmista ja raportoinnista, joiden työstäminen lähentelee jo ikiliikkujan kehittelyä. Uskon, että myös jätealalla ollaan herttaisen yksimielisiä siitä, että turhaa sääntelyä ja byrokratiaa pitää purkaa. Eri intressiryhmät laativat omia listojaan purettavista normeista. Jotta lapsi ei menisi pesuveden mukana, pitää normien purku tehdä systemaattisesti ja vaikutukset tarkastella yhtä huolellisesti kuin lainvalmistelutyössä yleensäkin. Toivotan onnea ja menestystä tälle työlle! Syksyn Jätehuoltopäivät lähestyvät. Tervetuloa kuulemaan jätealan ajankohtaisia kuulumisia, tapaamaan tuttuja ja luomaan uusia verkostoja. Kokeile rohkeasti myös uutta Brella-verkostoitumispalvelua, jota kokeilemme nyt ensimmäistä kertaa Jätehuoltopäivillä! Juha Uuksulainen Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen 3/2015 Jäteplus 3

4 JHY TIEDOTTAA Kuvat: Scandinavian Stockphoto UNOHDITKO ILMOITTAUTUA JÄTE HUOLTOPÄIVILLE Ei hätää, ilmoittautumislomake osoitteessa on yhä käytettävissä, ja otamme vastaan myös viime hetken ilmoittautumisia. Jätehuoltopäivien ohjelman löydät takasivulta. TERVETULOA SYYSKOKOUKSEEN Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous järjestetään Jätehuoltopäivien yhteydessä Scandic Hotel Rosendahlissa tiistaina, kello Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kaikki jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita kokoukseen, eikä siihen osallistuminen edellytä osallistumista Jätehuoltopäiville. MATCH MAKING JÄTEHUOLTO PÄIVILLÄ JUTTUVINKKEJÄ JA KEHITYS EHDOTUKSIA Ota kaikki hyöty irti Jätehuoltopäivistä, ja kokeile rohkeasti Brella-verkostoitumistyökalua! Klikkaa saamaasi linkkiä, ja rekisteröidy palveluun. Voit rekisteröityä myös LinkedIn-tunnuksillasi. Kun kerrot palvelulle, mitä etsit tai tarjoat, palvelu ehdottaa sinulle sopivimpia kontakteja, joiden kanssa voit helposti jo etukäteen sopia tapaamisen Jätehuoltopäivien aikana. Voit myös itse etsiä kiinnostavia henkilöitä nimen perusteella ja ehdottaa tapaamista Julkaisemme mielellämme yhteisöjäsenorganisaatioidemme uutisia, joten muista lisätä sähköpostiosoite tiedotelistallesi. Voit lähettää meille myös valmiin jutun julkaistavaksi, tai jos sinulla on juttuidea, voimme yhdessä miettiä, miten sen voisi toteuttaa. Myös palaute ja kehitysehdotukset ovat tervetulleita! UUDET JÄSENET Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet Henkilöjäseniksi: Raakel Jaloniemi, Uudenmaan ympäristötekniikka Oy Juha Kauppinen, Miktech Paula Luukkonen Ville Nikkilä, Ramboll Yhteisöjäseniksi: Watrec Oy 4 Jäteplus 3/2015

5 Teksti: Hanna Salmenperä erikoissuunnittelija, Suomen ympäristökeskus SYKE Kuvat: Lassila&Tikanoja TUTKIMUS Jätemäärien ennakointi valtakunnan tason suunnittelun apuna Uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman laadinta on käynnistynyt. Ennakointitieto jätevirroista ja virtojen sisältämistä hyödynnettävistä materiaaleista helpottaa uusien tavoitteiden ja toimenpiteiden asettamista. Ympäristöministeriö rahoitti keväällä 2015 päättynyttä Jätemäärien ennakointi -hanketta, joka toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa. Kokonaisjätemäärän tulevaa kehitystä arvioitiin eri toimialojen näkymien kautta. Tilastot osoittavat, että jätemäärät seurailevat talouden kehitystä. Heikkoina vuosina jätemäärät vähenevät. Talouden ja markkinoiden ennusteet sekä teknologioiden uudistuminen näyttävät suuntaa alakohtaisten jätemäärien kehitykseen. Vaikka yhdyskuntajätteen osuus on Suomen kokonaisjätemäärästä vain muutama prosentti, siihen kohdistuu suuri määrä erilaisia velvoitteita. Tämän vuoksi yhdyskuntajäte nousi tehdyn työn painopisteeksi. Yhdyskuntajätemäärien ennustamisessa käytettiin IPAT-mallia. Lisäksi laadittiin ennuste yhdyskuntajätteen koostumuksen kehityksestä. Ennusteet laadittiin vuosille 2020 ja Hankkeessa arvioitiin myös mahdollisuuksia ja keinoja, joilla kierrätysastetta voitaisiin nostaa. Ennusteita hyödynnettäessä on muistettava, että niihin sisältyy suuri joukko olettamuksia, joiden toteutuminen on epävarmaa. 3/2015 Jäteplus 5

6 TUTKIMUS Kokonaisjätemäärä vähenee lähivuosina Keskeisten toimialojen ja jätevirtojen määrittely on tärkeää jätehuollon kehittämisessä. Jätemäärät tarjoavat tarkasteluun yhden näkökulman. Suuret jätemassat syntyvät mineraalien kaivussa ja maarakentamisessa. Näiden jätteiden hyödyntäminen on tärkeää, mutta jätemäärien lisäksi on muitakin näkökulmia. Jätteen hyödyntämispotentiaali sekä elinkaariajatteluun perustuva materiaalivirtojen tarkastelu laajentavat perspektiiviä. Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. Kaivannaistuotannon jätemäärät pysyttelevät nykytasolla tai vähenevät. Kaivannaistuotannon kasvunäkymät ovat heikentyneet. Toiminnan volyymiin ja edelleen jätemääriin vaikuttavat metallien ja mineraalien maailmanmarkkinoiden kehitys sekä Suomeen perustettavat uudet kaivokset ja niiden käyttämä teknologia. Tulevaisuuden hyödyntämättömät malmiesiintymät sijaitsevat arvioiden mukaan syvällä, mikä merkitsee maanalaisten louhosten käyttöönottoa ja edelleen sivukiven vähäisempää määrää. Toisaalta matalapitoisten malmien hyödyntäminen saattaa lisätä syntyvää jätemäärää. Tehdasteollisuuden merkittävimpiä jätteentuottajia ovat puutuote-, massa- ja paperi- sekä metalli- ja metallituoteteollisuus. Massa- ja paperiteollisuuden tuotannon arvioidaan laskevan runsaan kolmanneksen ja puutuoteteollisuuden vajaan viidenneksen vuoteen 2020 mennessä. Metalliteollisuuden liikevaihto on supistunut viime vuosina ja jätemäärät ovat seuranneet Yhdyskuntajätteen ennakointi Arvion mukaan Suomen kokonaisjätemäärä tulee vähenemään lähitulevaisuudessa. tuotannon laskua. Eurooppalaisia tehtaita on jouduttu sulkemaan viime vuosina ja tämä on Metalliliiton mukaan mahdollista myös Suomessa. Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat taloudellisen tilanteen mukaan. Talonrakentamisen jätteiden määrän väheneminen viime vuosina johtunee alan heikosta kehityksestä. Rakentamisen alamäen odotetaan jatkuvan lähivuosina. Ainoastaan korjausrakentamisessa on ollut nähtävissä kasvua. Suomen asuntokanta on rakennettu valtaosin luvulla, joten peruskorjaustarve jatkuu akuuttina. Maarakentamisen volyymit ovat pienentyneet sekä näkymät heikentyneet. Lähivuosina tämä saattaa merkitä selkeitä vähennyksiä kokonaisjätemäärässä. Tehdasteollisuuden jätteistä hyödynnetään valtaosa. Kaatopaikalle sijoitettiin sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen on haasteellista. Tehdasteollisuus hyödyntää jätteet pääosin energiana, ja potentiaalia materiaalina hyödyntämiseen on vielä monissa jätevirroissa. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden arvokkaiden materiaalien kierrätysaste on alhainen. Talonrakentaminen on avainsektori tarkasteltaessa resurssien käytön kannalta keskeisiä toimialoja. Myös rakentamisen ja koko sen hankintaketjun elinkaaren aikana muodostuva jätteen määrä on huomattava. Koko elintarvikeketju elintarviketeollisuudesta kauppoihin, ravintoloihin ja kotitalouksiin asti, on toimiala, jolle tarvitaan paljon toimia sekä ruokajätemäärien vähentämiseksi että kierrätyksen lisäämiseksi. Yhdyskuntajätemäärän ennustamiseen käytettiin tässä työssä ympäristövaikutusten kuvaamiseen kehitettyä IPAT-mallia. IPAT-yhtälö (I = P*A*T) kuvaa väestön koon (P = väestön määrä), sen vaurauden määrän (A = BKT/hlö) ja teknologian (T = jätemäärä/bkt) vaikutusta syntyvään ympäristövaikutukseen (I). Väestön kasvu ja yhteiskunnan vaurastuminen kasvattavat yhdyskuntajätteen määrää. Teknologiatekijä T kuvaa yksinkertaistetusti tuotannon tehostumista tai dematerialisaatiota. Teknologiatekijä saa pienempiä arvoja kun syntyvä jätemäärä pienenee ajassa bruttokansantuotteen kehitykseen nähden. IPAT-yhtälön avulla tuotettiin vaihtoehtoisia kehityskulkuja yhdyskuntajätteen määrälle vuoteen Jatkotarkasteluihin valitun ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä kasvaa maltillisesti talouskasvua seuraillen osoittaen kuitenkin lievää suhteellista irtikytkentää talouskasvusta. Ennusteen mukaan yhdyskuntajätemäärä vuonna 2020 olisi 2,8 ja vuonna ,0 miljoonaa tonnia. Eri yhteyksissä tehdyt Suomea koskevat yhdyskuntajätemääräennusteet ovat suuruusluokaltaan samansuuntaisia. Hankkeessa ennustettiin myös yhdyskuntajätteen koostumuksen kehitystä. Tätä varten selvitettiin vuotta 2012 koskeva yhdyskuntajätteen koostumus. Koostumustieto muodostettiin yhdistämällä jätetilaston mukaiset erilliskerättyjen yhdyskuntajätteiden määrät Jätelaitosyhdistyksen koostumustietopankin sisältämien sekajätteen koostumustietojen mukaisiin jätemääriin. Lisäksi näihin tietoihin yhdistettiin yhdyskunnista erilliskerättyä energiajätettä koskevien koostumusselvitysten mukaiset jätelajeittaiset määrätiedot. Selvitetyn yhdyskuntajätekoostumuksen perusteella paperi ja kartonki, biojäte sekä muovit ovat ne keskeiset jätteet, joihin jätesuunnitelman toimenpiteet tulee kohdistaa kierrätyksen lisäämiseksi. Paperi vähenee, muovi lisääntyy Koostumuksen ennakointiin tarvitaan tietoa historiallisesta koostumuksen kehityksestä. Työssä käytetty aineisto perustui Sokan ym. (2007) ja Moliisin ym. (2009) kokoamaan materiaaliin. Aineistoa täydennettiin tässä työssä tuotetulla vuoden 2012 tiedolla. Aineisto on kuitenkin horjuva johtuen tutkimusten erilaisista tiedontuotantotavoista ja luokitteluista. Yhdyskuntajätteen kehitystä tarkasteltiin jätelajeittain kahdessa muodostetussa ennusteessa; perusurassa sekä mukaillussa perusurassa. Ensimmäinen perustui alkusarja-aineistossa oleviin jätelajeittaisiin kehityskulkuihin ja jälkimmäinen oli asiantuntija-arvioiden perusteella muokattu versio edellisestä. Loppupäätelmissä käytettiin mukaillun perusuran antamaa ennustetta. Yhdyskuntajätteen koostumusennusteen mukaiset muutokset jätelajeittaisissa määrissä eivät vaikuta vuoden 2012 koostumustiedon tuottamaan päätelmään koskien keskeisimpiä jätelajeja kierrätysasteen noston kannalta. Koostumusennusteen mukaan paperin osuus yhdyskuntajätteessä vähenee kuitenkin merkittävästi. Kartonkipakkauksien osuus sen sijaan kasvaa 6 Jäteplus 3/2015

7 TUTKIMUS lievästi. Biojätteen osuus on myös hieman vähenevä, vaikka osuus pysyy jatkossakin suurimpana yksittäisenä jätejakeena. Sen sijaan muovin, tekstiilin ja muiden jätteiden (mm. SER, puu) osuudet tulevat lisääntymään. Lasin ja metallin osuudet pysyvät samoina. Koostumuksen muutoksilla saattaa olla jonkin verran merkitystä kierrätyksen kannalta. Paperille on olemassa hyvä keräysjärjestelmä, mutta paperin määrän vähentyessä kierrätysasteen saavuttaminen vaikeutuu. Samalla jätemuovin määrän kasvaessa maahamme tarvitaan kokonaan uusi keräys- ja kierrätysjärjestelmä. Yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostamista sekä kierrätystavoitteiden (50 ja 70 prosenttia) saavutettavuutta arvioitiin kysymällä asiantuntijanäkemyksiä jätehuollon asiantuntijoilta. He olivat lähes yhtä mieltä siitä, että yhdyskuntajätteen kierrätysasteen nostaminen 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on mahdollista saavuttaa. 70 prosentin kierrätysasteen saavuttamista vuoteen 2030 mennessä ei pidetty mahdollisena. Asiantuntijoiden mielestä keskeisimpiä keinoja lisätä kierrätysastetta olivat erilaiset pakotteet, kierrätysteknologian kehitys ja sekajätteen lajittelulaitosten käyttöönotto, tuotesuunnittelu, sekajätteen käsittelyhinnan merkittävä korotus suhteessa erilliskerättyihin jätteisiin, energiajätteen erilliskeräyksen kieltäminen, korkeatasoinen kierrätys, laskentamenetelmien yhdenmukaistaminen EU:ssa, jätehuollon vastuiden uudelleenmäärittely, markkinoiden luominen kierrätettäville materiaaleille, teollisuuden innovaatiot ja jätemateriaalien tuotteistaminen. Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja kiertotalouden edistämiseksi tarvitaan erilaisia ohjauskeinoja ja edelleen monipuolista käytännön toimenpiteiden valikoimaa. Tasapainottelu jätehuollon kustannustehokkuuden ja ympäristövaikutusten ja toisaalta olemassa olevien tavoitteiden välillä edellyttää tarkempaa mallinnusta eri toimenpiteiden osalta. Avoimia asioita ovat muun muassa, tarvitaanko maahamme sekajätteen lajitte- Kierrätystavoitteiden mukaiset mallit Jäteasetuksen 50 prosentin kierrätystavoitteen ja EU:n vuonna 2014 antamassa kiertotalouspaketissa esitetyn 70 prosentin kierrätystavoitteen saavutettavuutta arvioitiin kierrätyksen, energiana hyödyntämisen ja kaatopaikan sisältävien karkeiden käsittelymallien avulla. Mallit rakennettiin vuosien 2020 ja 2030 jätemäärä- ja koostumusennusteille. Malleissa oletettiin, että yksi prosentti yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikalle. Lisäksi oletettiin, että erilliskerätyt jätteet eivät päädy sataprosenttisesti kierrätykseen, vaan kullekin jätelajille on huomioitu pienet rejektiprosentit. Rejektin arvioitiin päätyvän suurimmaksi osaksi polttoon. Käsittelymallissa vuoteen 2020 mennessä kierrätyksen tehostaminen tapahtuisi ohjaamalla sekajätteen sisältämä kierrätyskelpoinen materiaali polton sijaan kierrätykseen. Mallin mukaan syntyvästä sekajätteestä eroteltaisiin tehostetusti bio- ja puutarhajäte, paperi, kartonki, lasi, metalli ja muovi. Kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin mallissa 70 prosenttia. Lisäksi erilliskerätyn energiajätteen määrä vuoden 2012 tasosta pienenisi puoleen. Erityisesti muovia ja kuitumateriaalia ohjattaisiin kierrätykseen polton sijaan. Käsittelymallissa vuoteen 2030 mennessä kaikesta syntyvästä paperista ja kartongista sekä bio- ja puutarhajätteestä kierrätettäisiin jopa 80 prosenttia. Jätehuollon asiantuntijat uskovat, että 50 prosentin kierrätysaste yhdyskuntajätteessä on mahdollista saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Kierrätyksen lisäämisen keinot 3/2015 Jäteplus 7

8 lulaitoksia ja kuinka paljon jätehuolto saa maksaa sekä kuinka vetovoimaisiksi kierrätysmarkkinat voivat kehittyä arvottomampien materiaalien osalta ja mitkä ovat parhaimmat keinot tämän vahvistamiseksi. Lisätietoa hankkeesta: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/ Lähteet: Aaltonen, R., Alapassi, M., Karhula, M., Karhunen, E., Korhonen, I., Loukola-Ruskeeniemi, K.(toim.), Nybergh, P., Peltonen, P., Uusisuo, M Suomen kaivosteollisuuden tilannekatsaus vuonna TEM Valtsu-työpajat syksyllä 2015 Valtakunnallisen jätesuunnitelman päivitystyö käynnistyi ympäristöministeriössä ja Suomen ympäristökeskuksessa viime keväänä, ja Valtsun tavoitetila ja painopisteet on nyt valittu. Tulevan syksyn aikana pohditaan suunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä kullekin painopisteelle. Tavoitteiden ja toimenpiteiden laatimista varten syys-lokuussa järjestetään neljä työpajaa ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tiloissa. Työpajojen aiheina ovat biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto, sähkö- ja elektroniikkalaiteromu, rakennus- ja purkujäte ja yhdyskuntajäte. Raportteja 23/2012. Elinkeino- ja innovaatio-osasto. Raportti Hetemäki, L. ja Hänninen, R Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuosina 2015 ja Metlan työraportteja 122. Koskela, S., Mäenpää, I., Mattila, T., Seppälä, J., Korhonen, M-R., Suorsa, M., Österlund, H. ja Hippinen, I Suomen talouden materiaalivirrat vuonna 2008 ja resurssitehokkuuden tehostamisen vaikutukset vuoteen Ympäristöministeriön raportteja 26/2013. Ympäristöministeriö. Mattila, T., Myllymaa, T., Seppälä, J. ja Mäenpää, I Materiaalitehokkuuden parantamisen ja jätteiden vähentämisen ympäristöinnovaatioiden tarpeet. Ympäristöministeriön raportteja 2/2011. Ympäristöministeriö. Metalliliitto Metallin suhdannekatsaus, kevät Tutkimusyksikön julkaisuja 3/2014. Moliis, K., Teerioja, N. ja Ollikainen, M Ennuste yhdyskuntajätteen kehityksestä vuoteen SUSWASTE-hankkeen esiselvitys. Discussion Papers n:o 41. Deaprtment of Economics and Management, University of Helsinki. Mäenpää, I., Härmä, T., Rytkönen, T., Merilehto, K., Sokka, L., Espo, J. ja Kaplas, M Jätevirrat ja jäteintesiteetin muutos Suomen taloudessa Finnwaste-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 44/2006. Suomen ympäristökeskus. RT Suhdanteiden välikatsaus helmikuu Tiedote Rakennusteollisuus. Sokka, L., Antikainen, R. ja Kauppi, P.E Municipal solid waste production and composition in Finland Changes in the period and prospects until Resources, Conservation and Recycling 50(2007) : Tilaa oma Uusiouutiset-lehti ja tiedät mistä puhutaan 8 Jäteplus 3/2015

9 JÄTTEISTÄ ENERGIAA Banaaninkuoresta biokaasuksi HSY:n uusi biokaasulaitos lisää uusiutuvan energian tuotantoa pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun ympäristöpalvelut tehosti biojätteen käsittelyä rakentamalla biokaasulaitoksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen. Avajaisia vietetiin 11. kesäkuuta. HSY:n laitos on pohjoismaiden suurin pelkästään biojätettä käsittelevä tuotantolaitos. Biokaasulaitos rakennettiin kompostointilaitoksen yhteyteen. Nyt biokaasu- ja kompostointilaitos muodostavat yhtenäisen prosessin, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Lopputuotteina saadaan biokaasua ja kompostia. - Älykkäässä konseptissa kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämä osavirtamädätykseksi kutsuttu käsittelytapa on entistä ekologisempi vaihtoehto biojätteen käsittelyyn, ja sen tavoitteena on tuottaa mahdollisimman paljon hyödynnettävää biokaasua, kertoo jätehuollon toimialajohtaja Petri Kouvo. Uuden laitoksen ansiosta saamme tehokkaasti talteen biojätteen sisältämän energian ja voimme palauttaa takaisin kiertoon humuksen sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosforin ja typen. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät entisestään. Biokaasulaitos tuottaa keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Tämä määrä sisältää noin megawattituntia energiaa, mikä vastaisi polttoaineena kolmea miljoonaa litraa bensiiniä. Biokaasusta tehdään kaasumoottorilla sähköä ja lämpöä. Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että sähköä riittäisi noin omakotitalolle ja lämpöä 600 omakotitalolle. Ravinteikasta kompostia käytetään mullan raaka-aineena viherrakentamiseen. - HSY on yksi Uudenmaan merkittävimmistä uusiutuvan energian tuottajista. HSY tuottikin jo viime vuonna uusiutuvaa energiaa 104 prosenttia suhteessa omaan energiankäyttöön. Uusi biokaasulaitos lisää uusiutuvaa energiaa entisestään, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Raimo Inkinen. Kompostointi- ja biokaasulaitoksessa pystytään käsittelemään yhteensä noin tonnia biojätettä vuodessa. Syksyllä HSY kampanjoi biojätteen lajittelun lisäämiseksi. 3/2015 Jäteplus 9

10 JÄTTEEN VÄHENTÄMINEN Teksti: Katariina Krabbe Kuvat: Froodly Bisnesidea syntyi halusta vähentää ruokajätettä Startup-yritys Froodly julkaisi ensimmäisen version ruokajätteen vähentämiseen tähtäävästä mobiilisovelluksestaan syyskuun alussa. Froodlyn ideana on yhdistää kauppojen viimeistä myyntipäivää lähestyvät tuotteet ja edullisempia elintarvikkeita kaipaavat tai muuten tiedostavat kuluttajat entistä tehokkaammin, ja vähentää näin ruokajätteen syntymistä. Kuluttajat voivat itse kuvata älypuhelimillaan markettien hyllyjen punaisilla hintalapuilla varustettuja tuotteita ja ladata kuvat palveluun. Sovelluksen muut käyttäjät saavat näin tiedon siitä, mitä tuotteita missäkin kaupassa olisi saatavissa alennettuun hintaan. Sovellus on kuluttajille ilmainen. Tulevaisuudessa ne, jotka kuvaavat tuotteita palveluun, keräävät lisäksi pisteitä, joilla saa etuja, esimerkiksi luomusiemeniä tai alennusta omista ostoksista. Pisteet voi myös lahjoittaa puiden istutukseen. Mihin tahansa kauppaan ei kuitenkaan voi marssia lataamaan kuvia palveluun, sillä mukana ovat vain sellaiset kaupat, joiden kanssa yhteistyöstä on sovittu. Meillä on ensimmäisessä vaiheessa yhteistyökumppaneina kuusi kauppaa, joiden kanssa palvelua on testattu aluksi Facebook-ryhmän muodossa. Tähän mennessä yhteistyöhön on lähtenyt K-kauppiaita sekä Ekolo-ekokauppoja. Neuvottelemme kuitenkin muidenkin kauppojen kanssa, Brennan Clark, toinen yrityksen perustajista kertoo. Froodlyn perustajat todella uskovat voivansa palvelun avulla vähentää ruokajätteen syntymistä. Suunniteltu ansaintamalli on, että palvelussa mukana olevat kaupat maksaisivat komissiota Froodlylle sen perusteella, miten paljon ruokajätettä on pystytty vähentämään. Yhteistyökumppanina olevan kaupan ei tarvitse itse tehdä mitään palvelumme eteen, ja jos tuloksia ei tule, kaupan ei tarvitse myöskään maksaa mitään, Clark sanoo. Clarkin mukaan kauppiaat ovat suhtautuneet Froodlyyn positiivisesti. Ensimmäisenä mukaan lähtenyt yhteistyökumppani, helsinkiläisen K-supermarket Kaisaniemen kauppias Joonas Heinonen on kuitenkin vielä odottavalla kannalla. Mielelläni haluan auttaa tällaista yritystä alkutaipaleellaan, ja toivon että tästä syntyy pitkäkestoinen yhteistyösuhde, sillä asia on tärkeä. Sitä, onko palvelulla todella vaikutusta ruokajätteen määrään, pystyn kuitenkin arvioimaan vasta sitten, kun syksy on saatu kunnolla alkuun ja opiskelijat ovat palanneet yliopistolle. Minulla on kuitenkin tunne, että tästä voi tullakin jotain, kunhan toimintamallia saadaan vielä selkeytettyä ja yksityiskohtia hiottua, hän Brennan Clark ja Shahram Eivazi jakoivat Ravintolapäivän kokeille kauppojen lahjoittamaa ruokaa ilmaiseksi. sanoo. Tärkeimpänä Heinonen pitää sitä, että ihmisten tietoisuuteen saataisiin ajatus, että kaikki yhdessä pyrkisimme vähentämään ruokajätteen syntymistä. On hienoa, jos ihmiset saadaan miettimään sitä, että teemme joka päivä valintoja, joilla on merkitystä. Froodlyn perustivat kanadalaissyntyinen Clark ja Iranista kotoisin oleva Shahram Eivazi kesäkuussa Helsingissä järjestetyssä Startup Weekendissä. Clark opiskelee kansainvälistä liiketoimintaa Jyväskylässä ja sukkuloi Jyväskylän ja Helsingin väliä. Tietojenkäsittelytieteestä väitellyt Eivazi työskentelee Froodlyssa täysipäiväisesti, kuten myös loput neljä froodlylaista. Toistaiseksi ainoastaan asiakaspäällikkömme on suomalainen, Clark kertoo. 10 Jäteplus 3/2015

11 HYÖTYPALAT Hack the Recycling! L&T isännöi kierrätysteemaista Hackathon-tapahtumaa Lassila & Tikanoja isännöi kierrätysteemaista IndustryHack Hackathon-tapahtumaa Tapahtuma kerää joukon koodaajia, suunnittelijoita ja kierrätyksestä innostuneita tyyppejä viikonlopuksi kehittämään uusia digitaalisia kierrätysratkaisuja. Tapahtumaan ilmoittaudutaan kahden tai kolmen hengen tiimeinä. Viikonlopun aikana osallistujat pääsevät vierailulle Suomen suurimmalle kierrätyslaitokselle Keravalle, jonka jälkeen he siirtyvät työstämään omia ideoitaan Tuusulaan, Gustavelundiin. L&T:n asiantuntijat ovat koko viikonlopun tiimien tukena. Hack the Recycling on looginen jatkumo keväällä järjestämällemme startup-illalle. Olimme todella vaikuttuneita kilpailuun osallistuneiden yritysten innovatiivisuudesta ja innostuneisuudesta, ja haluamme ehdottomasti laajentaa yhteistyötä myös Industry Hackin kaltaisiin kehittäjäyhteisöihin, kertoo L&T:n Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Petri Salermo. L&T:n tavoitteena on palauttaa kaikki jäte uusiokäyttöön. Uusien ratkaisujen kehittäminen vaatii kierrätysprosessien tarkastelua tuoreesta näkökulmasta. Hack the Recycling -tapahtumassa keskitytään kierrätysliiketoiminnan kehittämiseen. Syntyvät sovellukset tai palvelut voivat liittyä esimerkiksi uusien kierrätyspalveluiden luomiseen kuluttajille, datan keräämiseen ja analysointiin, tuotantolaitosten tai kaluston toiminnan tarkkailuun ja visualisointiin tai prosessien optimointiin. Joukkueet esittelevät ideansa viikonlopun päätteeksi tuomaristolle, ja paras innovaatio palkitaan. Seuraa ja osallistu keskusteluun tapahtumasta Twitterissä ja Instagramissa hashtageillä #HackTheRecycling ja #IndustryHack. Lounais-Suomen Jätehuolto aloitti toimintansa Turun ja Salon seudun asukkaat ovat saaneet syyskuun alusta alkaen jätehuoltopalvelut yhteiseltä yhtiöltä. Turun Seudun Jätehuolto ja Rouskis yhdistyivät Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ksi. Yhdistymisen tavoitteena on lisätä kustannustehokkuutta ja palvelujen kehittämismahdollisuuksia. Yhtiöiden 17 omistajakuntaa allekirjoittivat yhtiön osakassopimuksen Lounais-Suomen Jätehuollon omistajakunnat ovat Aura, Kaarina, Kemiönsaari, Lieto, Marttila, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Parainen, Pöytyä, Raisio, Rusko, Salo, Sauvo ja Turku. Suurimmat omistajat ovat Turun kaupunki 23 prosentin ja Salon kaupunki 20,21 prosentin osuuksilla. Kunnat eivät rahoita yhtiön toimintaa. Nykyisten yhtiöiden tapaan toiminta rahoitetaan pääasiassa jätteenkäsittely- ja palvelumaksuilla. Yhtiön päätoimipaikat sijaitsevat Turun Orikedolla ja Salon Korvenmäessä. Lounais-Suomen Jätehuollon toimialueella asuu noin asukasta. Älykkäät roskikset helpottavat puistojen siivousta Helsingissä kokeillaan Seurasaaressa, Vanhassa kirkkopuistossa ja Esplanadilla roskiksia, jotka puristavat jätteet aurinkoenergialla lyttyyn. Vaikka uudet roskikset ovat hieman vanhoja pienempiä, niihin mahtuu jätettä 5-7-kertaisesti. Ulospäin vaatimattoman näköiset roskikset ahmivat sisäänsä jopa 600 litraa roskaa. Kyseiset Bigbellyroskikset on valmistettu Yhdysvalloissa. Vihreänä, keltaisena tai punaisena vilkkuvat liikennevalot kertovat ulospäin astioiden täyttöasteesta. Puistotyöntekijät näkevät jo kaukaa, mitkä roskiksista vaativat tyhjentämistä. Täyttöastetta voidaan seurata myös etänä tietokoneen välityksellä. Aikaa säästyy, sillä tyhjennykset voidaan ajoittaa oikeaan aikaan. Kyseessä on vuoden kestävä kokeilu, jonka jälkeen päätetään, hankitaanko Helsinkiin lisää älyroskiksia. Espan siivous on helpottunut selvästi. Uskallan jo tässä vaiheessa sanoa, että homma toimii. Nämä roskikset ovat olleet onnistunut hankinta, kertoo vastaava piiripuutarhuri Sampo Sainio Staralta. Jätealan huoltovarmuustoimikunnan selvitykset julkaistu Huoltovarmuuskeskuksen alaisen Jätealan huoltovarmuustoimikunnan selvitykset häiriötilanteiden jätehuollosta on julkaistu. Selvitykset löytyvät kolmena erillisenä dokumenttina Jätelaitosyhdistyksen nettisivuilta. Jätealan huoltovarmuustoimikunta luovutti heinäkuussa ympäristöministeriölle häiriötilanteiden jätehuoltoa koskevan selvityksen, joka sisältää ehdotuksia lainsäädännön ja jätehuollon järjestämisen kehittämiseksi. Toimikunta arvioi lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarvetta jätehuollon häiriötilanteiden hoitamisen lakiperustan parantamiseksi. Jätealan huoltovarmuustoimikunta selvitti häiriötilanteiden jätehuollon toimintamalleja ja lainsäädännön nykytilaa ja kehittämistarvetta ympäristönsuojelulain, jätelain, öljyntorjuntalain, pelastuslain, ydinenergialain, säteilylain, ydinvastuulain, eläintautilain ja valmiuslain osalta lähtökohdaksi ympäristönsuojelulainsäädännön kehittämiselle. Tarkastelun ulkopuolelle jätetty lainsäädäntö kuten terveydensuojelua ohjaava terveydensuojelulaki on myös tarpeen ottaa huomioon jatkossa. Jätealan huoltovarmuustoimikunta toivoo selvityksen tukevan osaltaan varautumisessa häiriötilanteiden jätehuollon hoitamiseen. 3/2015 Jäteplus 11

12 HYÖTYPALAT Mitä on biotalous? Teksti: Katariina Krabbe TER- MIT TU- TUIKSI Liisa Saarenmaa maa- ja metsätalousministeriöstä vastaa: Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvaa taloutta ja samalla tärkeä osa vihreää taloutta. Biotalous ei ole yhtä kuin bioenergia, joka kylläkin on osa biotaloutta, mutta lisäksi biotalous on paljon muutakin. Tärkeimpiä uusiutuvia luonnonvaroja Suomessa ovat metsien, maaperän, peltojen, vesistöjen ja meren biomassa eli eloperäinen aines sekä makea vesi. Ekosysteemipalveluja ovat luonnon tarjoamat palvelut kuten hiilidioksidin sitominen ja virkistysmahdollisuudet. Biotalouteen kuuluu olennaisena osana myös se, että luonnonvaroja ei tuhlata, vaan niitä käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Biotaloudesta on monia erilaisia määritelmiä. Suomen biotalousstrategian määritelmä on samaa sukua EU:n biotalousmääritelmän kanssa. Yhdysvalloissa biotalous ymmärretään bioteknologiaksi. Suomessa biotalouden arvo voidaan kasvattaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 100 miljardiin euroon nykyisestä 60 miljardista eurosta. Samalla syntyisi uutta biotalouden työpaikkaa. Suomella on moniin muihin maihin verrattuna hyvät edellytykset kasvattaa biotaloutta. Meillä on runsaasti uusiutuvia luonnonvaroja, niihin perustuvaa teollisuutta ja osaamista sekä poliittista tahtoa edistää biotalouteen perustuvaa liiketoimintaa. Suomen talouden ongelmat johtuvat pitkälti investointien puutteesta. Useita uusia biojalostamohankkeita on kuitenkin suunnitteilla ja toteutuessaan ne luovat työpaikkoja koko arvoketjuun. Merja Saarnilehto ympäristöministeriöstä vastaa: Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ei pelkästään biomassan käyttöä. Tyypillisesti biotalous ymmärretään biomassojen käyttönä, jolloin luonnonprosessit ja -arvot osana biotaloutta jäävät huomiotta. Niillä on kuitenkin huomattava taloudellinen, yhteiskunnallinen ja tietenkin myös ekologinen merkitys. Politiikan valmistelussa biotalous on ollut esillä jo pitkään, lähemmäs kymmenen vuotta. Biotalous ei varmastikaan yksin riitä Suomen talouden pelastajaksi, mutta sillä on merkitystä, jos biotalous ymmärretään riittävän laajasti. Esimerkiksi virkistys- ja hyvinvointipalveluja tarjoava luontomatkailu on merkittävä osa biotaloutta, samoin tietenkin kestävä ruoantuotanto sekä korkean jalostusarvon biotekniset tuotteet kuin myös jätteiden ja sivuvirtojen hyödyntäminen. Uskon, että biotalous, kiertotalous ja puhtaat ratkaisut ovat kokonaisuus, johon panostamalla Suomi voi saavuttaa paljon, jos näin halutaan. Kansallisessa biotalousstrategiassa määritellään: Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista, ehkäisee ekosysteemien köyhtymistä sekä luo uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Rasmus, 6 v.: Se on, että talossa on biojäteroskis. Isku perusti kierrätyskalusteisiin keskittyvän ketjun Isku Interior Oy perusti elokuussa yrittäjävetoisesti toimivan kierrätyskalusteisiin keskittyvän RealGreen-myymäläketjun. Sopimus ketjun liiketoiminnan pyörittämisestä on tehty yrittäjä Juha-Matti Ojalan kanssa. Tampereella toimiva Isku Outlet siirtyy RealGreen lipun alle ja seuraavat palvelupisteet avataan pääkaupunkiseudulle ja Turkuun. RealGreen-ketjun on tarkoitus laajentua valtakunnalliseksi toimijaksi nopealla aikataululla. RealGreen-ketju ottaa vastaan ja kierrättää kaikkien valmistajien kalusteita. RealGreen-ketjun tavoitteena on myydä ja kierrättää kalusteita mahdollisimman paljon. Kaikki kalusteet menevät kiertoon: Hyvät kalusteet myydään ja huonokuntoiset puretaan ja prosessoidaan raaka-aineiksi. RealGreen-ketjun perustaminen on luonteva jatkumo Iskun pitkäjänteiselle työlle ympäristön hyväksi. Jatkossa kaikki 25 Iskun palvelukeskusta pystyvät tarjoamaan asiakkailleen uskottavan kierrätyspalvelun. Juha-Matti Ojalalla on pitkä kokemus kierrätyksestä ja kalustealalta. Tiedän, että hänen kokemuksensa yhdistettynä Iskun vahvaan organisaatioon vahvistaa Iskun asemaa kokonaispalveluiden tuottajana, toteaa Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen. RealGreen-ketju ottaa vastaan ja kierrättää kaikkien valmistajien kalusteita. 12 Jäteplus 3/2015

13 HYÖTYPALAT SYKE:n ja LUKE:n yhdistäminen ei ole ajankohtaista Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei pidä tarkoituksenmukaisena Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) ja Luonnonvarakeskuksen (LUKE) yhdistämistä, sillä LUKE:n perustamiseen liittyvät järjestelyt ovat monilta osin vielä kesken. Hallitusohjelmassa kaavaillut säästöt LUKE:n ja SYKE:n yhdistämisestä etsitään SYKE:n määrärahoista, toimitilaan liittyvistä ratkaisuista sekä tehostamalla eri tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä. Kolmen tutkimuslaitoksen yhdistäminen Luonnonvarakeskukseksi on ollut mittava hanke. Uuden suuren tutkimuslaitoksen toimipaikkaverkosto hakee vielä muotoaan. Tässä tilanteessa ei ole järkevää käynnistää uutta organisaatiomuutosta. Syke on myös menestynyt hyvin ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa. Luotan siihen, että tulevat välttämättömät muutokset eivät vaikuta toiminnan tasoon, ministeri Tiilikainen toteaa. Katson, että saamme parhaan tuloksen aikaan hakemalla aktiivisesti uusia toimintatapoja ja yhteistyön muotoja organisaatioiden välillä. Molemmissa taloissa on paljon hienoa asiantuntemusta, jonka saaminen nopeasti täysimääräiseen käyttöön on erittäin tärkeää hallitusohjelman linjausten toteuttamiselle. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus avasi verkkokaupan Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus avasi elokuussa käytettyjen tavaroiden verkkokaupan. Uudistuksen myötä Kierrätyskeskuksen tuotteet ovat saatavilla koko Suomessa. Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen toimitusjohtaja Juha Lehtikujan mukaan asiakkaat ovat toivoneet verkkokauppaa jo pitkään. Tavaroita voi tilata minne tahansa Suomessa Postin tai Matkahuollon välityksellä. Verkko-osoitteesta kauppa.kierrätyskeskus.fi tilatut tavarat voi myös noutaa itse Espoon Nihtisillan kierrätystavaratalosta. Verkkokaupasta löytyy muun muassa keräilyesineitä, designastioita, urheiluvälineitä sekä sisustustavaroita ja -tekstiilejä. Huonekaluja ei ole toistaiseksi saatavilla suuremmissa määrin, mutta tarkoitus on laajentaa verkkokaupan valikoimaa tulevaisuudessa myös niihin, Lehtikuja kertoo. Verkkokaupassa asiakkaat pystyvät paitsi vertailemaan tavaroiden hintoja, myös tutkimaan niiden valmistukseen kuluneiden kiinteiden luonnonvarojen määrää. Lukujen näyttämisellä Kierrätyskeskus pyrkii kannustamaan ihmisiä hankkimaan käytettyjä tavaroita. Tekstiili- ja muotialat TMA ry: Massaratkaisu ennen keruuta Tekstiili ja muotialat TMA ry:n mielestä on perusteetonta kerätä kasvava tekstiilijätevuori, jota ei voida tehokkaasti hyödyntää. Massaratkaisu ennen keruuta, tiivistää Tekstiili- ja muotialat TMA ry:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää alalla vallitsevan näkemyksen. Erilliskeräystä ei turhaan kannata maksaa kuluttajan kukkarosta. Tekstiilijätteen hyötykäyttöä rajoittavat kuitujen ominaisuudet, kuitujen mekaaninen kuluminen käytössä, sekoitekuitujen käyttö sekä viimeistely- ja väriaineet. Eri tekstiilikuidut vaativat toisistaan poikkeavan käsittelyn ja kuituseokset rajoittavat entisestään uudelleenkäyttöä. Yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä enemmän kestävyyttä vaatteelta odotetaan, sitä huonommin sen voi materiaalina kierrättää. Tekokuitujen palauttaminen lähtöaineiksi kuluttaa paljon energiaa ja lähin tuotantolaitos sijaitsee Keski-Euroopassa. Suomessa tekstiilijätteistä kerättiin vuonna 2012 noin kahdeksan prosenttia, joista uudelleen käytettiin Suomessa 1,6 prosenttia. EU:ssa tekstiilijätteestä käytetään uudelleen vaatteina kaksi prosenttia ja kuusi prosenttia viedään kehitysmaihin. Keruujärjestelmien kautta saadaan jo nyt enemmän kuituraaka-ainetta talteen kuin mitä voidaan hyödyntää. Suomessa eri toimijoiden keruupisteitä on jo lähes Materiaalin hyödyntäminen ei kuitenkaan ole kasvanut keruun myötä Vaateostaja on hyvin hintaherkkä, eikä hän ole valmis maksamaan paljon tekstiilien erilliskeräyksen kustannuksista. Suomessa kattavan keruujärjestelmän toteuttaminen maksaa noin 150 miljoonaa euroa ja korottaisi kuluttajahintoja neljä prosenttia, Kankaanpää sanoo. Ratkaisut, joilla koko käytönjälkeinen tekstiilijäte voitaisiin hyödyntää, ovat toistaiseksi jääneet innovaatioasteelle. Tekstiilivalmistus on keskittynyt Kaukoitään, joten kuluttajahinnoissa maksettaisiin keruun lisäksi myös jälleenvientikustannukset sinne, missä jatkotuotanto tehdään. Liian suuriksi kasvavista kustannuksista johtuen prosessien vaatimaa lajittelua ei kannata tehdä Suomessa. 3/2015 Jäteplus 13

14 JÄTEMIINUS Älä ota kesäkeräysvälinettä! Kesä on ollut monelle tiivistä pari- ja sukulaissuhdeaikaa, jonka hauskuudesta voi olla monta mieltä. Suhteissa, kuten lajittelussakin, kannattaa olla tarkkana, etteivät mene pussit ja parisuhteet sekaisin naapurin kanssa. Vaikka kesä on kohta pelkkä muisto, yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta on syytä muistuttaa. Älä ota kesäkeräysvälinettä! Joka syksy ihan sama juttu. Vastuuttomat ihmiset ovat ottaneet hetken mielijohteesta kesäkeräysvälineen ja syksyllä epäinhimillisesti hylänneet sen. Erityisesti mökkiläiset saattavat alkukesästä sääliä söpöä tyhjänä ammottavaa ja kansi auki kerjäävää kesäkeräysvälinettä alkaen täyttää sitä. Söpöt kesäkeräysvälinekuvat ovat syrjäyttäneet tyystin söpöt kissavideot. Asialle ollaan laatimassa kansalaisaloitetta tasa-arvoisen söpöilyn turvaamiseksi. Syksyllä mökkiläisten muuttaessa kaupunkiin kesäkeräysvälineet siirtyvät villiintyneinä kaupunkien laitamille esimerkiksi keräyspisteiden läheisyyteen monkumaan. Kesäkeräysvälineet voivat olla jopa niin huonossa kunnossa, etteivät ne tunnista omaa roskaruokavaliotansa. Ne saattavat niellä mitä tahansa roskaa, ennen kuin roskaruokavalio saadaan lajitteluterapeutin avulla kohdilleen. Söpöt kesäkeräysvälinekuvat ovat syrjäyttäneet tyystin söpöt kissavideot. Asialle ollaan laatimassa kansalaisaloitetta tasa-arvoisen söpöilyn turvaamiseksi. On hyvä muistaa, että vastuullinen kesäkeräysvälineen ottaja huolehtii siitä myös talvikauden. Löydetyt, villiintyneet kesäkeräysvälineet voi toimittaa lähimpään löytökeräysvälinetaloon. Löytötalossa hoitoalan ammattilaiset tarkistavat kesäkeräys välineiden kunnon, pesevät ja putsaavat keräysvälineet sekä antavat tarvittavat tarroitukset. Myös uusia omistajia keräysvälineille etsitään. Pulmaksi on tullut suuret määrät isoja harmaita sekajäterotuisia kesäkeräysvälineitä. Niitä on vaikeampi sijoittaa uusiin koteihin kuin muutamia pieniä kartonkikarvaisia keräysvälineitä. Syksyllä taloyhtiön jätepisteeseen pyrkivän kesäkeräysvälineen voi ottaa muiden joukkoon, jos se ei murise tai merkkaile paikkoja. Vesikauhua sairastavia keräysvälineitä on syytä välttää, koska pesuautokierros aiheuttaisi kovan tappelun. Jätekatoksessa ei kannata pitää liian monta sekajäterotuista keräysvälinettä, koska lauman hallittavuus vaikeutuu. Keräysvälinelaumaan on hyvä ottaa mukaan ennakkoluulottomasti vaikkapa biodoggi, kartonkiterrieri, keräyslasinnoutaja, metallimopsi ja paperivinttikoira. Positiivisessa miinushengessä hyötytäytteistä syksyä toivottaen Jätemiinus-reportteri Katkarapu 14 Jäteplus 3/2015

15 LIITY JÄTEHUOLTOYHDISTYKSEN JÄSENEKSI SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: JätePlus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 25 euroa, opiskelijajäsenmaksu 10 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 225 euroa vuodessa. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen nimi sähköposti organisaatio kotiosoite työosoite puhelinnumero (työ) (matkapuhelin) Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse osoitteella Haluan jäsenpostin kotiosoitteeseen työosoitteeseen PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY:N YHTEISÖJÄSENET Aalto-yliopisto Allu Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Bintec Oy BioBag Finland Oy BMH Technology Oy Botniarosk Oy Ab Citec Oy Ab Cross Wrap Oy Dafo Oy Ecomond Oy Ecomp Oy Ekokem Oyj Ekorosk Oy Ab Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Eurofins Scientific Finland Oy Europress Oy FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Gypsum Recycling International A/S Haba Group Oy Holger Hartmann Oy Hyötypaperi Oy Jyväskylän Kaupunki Jätehuolto P. Pääkkönen Oy Jätekukko Oy Jätelaitosyhdistys ry Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kierrätysverkko Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Kymenlaakson Jäte Oy Labkotec Oy Lakeuden Etappi Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy L&T Kierrätys Oy Luowia Collection Oy Metsäsairila Oy Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy NCC Roads Oy Nordkalk Oyj Abp Nummek Oy NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy Oulun Yliopistollinen Sairaala Oy Machine Tool Co Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Procofin Oy Puhas Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon Paja Oy Romukeskus Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy Savo-Karjalan Vesi- ja Ympäristösuunnittelu Oy SER-Tuottajayhteisö ry Several Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Oy Ab Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus Tamtron Systems Oy Tavicon Oy Tramel Oy U-Landshjälp Från Folk till Folk i Finland Uusioaines Oy Uusiouutiset-lehti / Suoma Oy Vectos Oy Veljekset Paupek Oy Vestia Oy Vimelco Oy VTT Watrec Oy WEG Oy Wise Engineering Group 3/2015 Jäteplus 15

16 29. valtakunnalliset Jätehuoltopäivät Scandic Hotel Rosendahl, Tampere TIISTAI KESKIVIIKKO Ilmoittautuminen ja tulokahvit TEEMA 4: TULEVAISUUS JÄTEHUOLLOSSA Jätehuoltoyhdistyksen tervetuliaissanat puheenjohtaja Tuuli Myllymaa, Jätehuoltoyhdistys ry Puheenjohtaja Esa Tommila, Jätehuoltoyhdistys ry Valtsu Valtakunnallinen jätesuunnitelma ylitarkastaja Sirje Stén, ympäristöministeriö Avauspuheenvuoro: Missä mennään kierto talouspaketissa? europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen Keskustelua TEEMA 1: JÄTEMATERIAALEISTA ARVOVIRROIKSI? Jätteestä tuotteeksi kemianteollisuuden mahdollisuudet ja haasteet ympäristöpäällikkö Katriina Heikkilä, Huntsman Pigments and Additives Puheenjohtaja Juha Kaila Tulevaisuuden teknologiat kierrätyksessä teknologiajohtaja Jyri Talja, Kuusakoski Oy Jätehuolto kiertotaloudessa professori emeritus Juha Kaila, Kasui Oy Puujätteiden LCA-tarkastelut tutkija Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus SYKE Kriittiset metallit uudessa energiateknologiassa tutkija Leena Grandell, VTT Lentotuhkan käsittelyn uusia teknologioita toimitusjohtaja Jouko Niemi, Micropulva Oy Preventioparadoksi kansanedustaja Elina Lepomäki Kysymyksiä, keskusteluja ja yhteenveto Biologiset käsittelymenetelmät case kuonan bioliuotus projektipäällikkö Jaakko Soini, Ekokem Oyj Lounas ja tutustuminen näyttelyyn TEEMA 2: JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN SELVIYTYMISPAKETTI Puheenjohtaja Juha Uuksulainen, Jätehuoltoyhdistys ry Lainsäädäntökatsaus ympäristöneuvos Jarmo Muurman, ympäristöministeriö Miten toissijainen vastuu on ratkaistu? toimitusjohtaja Markku Salo, Jätelaitosyhdistys ry kommenttipuheenvuoro: asiantuntija Katja Moliis, Ympäristoteollisuus ja -palvelut YTP ry Pakkausjätteen tuottajavastuun tilannekatsaus toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen, Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Kommenttipuheenvuoro: toimitusjohtaja Tuija Ahrikkala Perämeren Jätehuolto Oy Kahvi TEEMA 3: EKSKURSIO/MATCH MAKING Ekskursio Plastirollille Ylöjärvelle Vaihtoehtona Brella-verkostoitumistumistyökalun avulla sovittuja tapaamisia Jätehuoltoyhdistyksen syyskokous Illallinen Ilta jatkuu yökerhossa Hallintopakko-yhtyeen säestämänä Yhteenveto Lounas ja tutustuminen näyttelyyn TEEMA 5: KIERRÄTYSMATERIAALIEN HYÖDYNTÄMISEN HAASTEITA JA RATKAISUJA Puheenjohtaja Juha-Pekka Salmi, Jätehuoltoyhdistys ry Rakentamisen jäte kiertotalouden arvokasta raaka-ainetta ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen, Rakennusteollisuus RT ry MARA-asetuksen muutokset neuvotteleva virkamies Else Peuranen, ympäristöministeriö Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa ympäristönsuojelun erityisasiantuntija Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon ympäristöpäällikkö Ari-Pekka Heikkilä, Metsä Group Loppusanat Puheenjohtaja Tuuli Myllymaa, Jätehuoltoyhdistys ry Lähtökahvit

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1

Kiertotalous. KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Kiertotalous KOKOEKO-SEMINAARI: Katsaus jätehuollon ajankohtaisiin muutoksiin 10.2.2015 10.2.2015 1 Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry Suomessa toimivien vastuullisten ympäristöteollisuus ja -palveluyritysten

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015

Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista. Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Valtakunnallinen jätesuunnittelu ja muuta ajankohtaista Sirje Stén, ympäristöministeriö Kokoeko seminaari Kuopio 10.2.2015 Sisältö Ajankohtaiset asiat Lainsäädäntö Jätehuollon lähiajan lainsäädäntömuutokset

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS

UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS UUDENKAUPUNGIN MATERIAALIKÄSITTELYKESKUS YVA-ohjelman julkistaminen 28.8.2013 MATERIAALINKÄSITTELYKESKUS HANKKEEN ESITTELY JORMA MIKKONEN Ympäristöhuollon tulevaisuuden trendit Niiden vaikutus Lounais-Suomeen

Lisätiedot

Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna. Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät, 8.10.2014

Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna. Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät, 8.10.2014 Jätevirtojen ennakointi suunnittelun apuna Hanna Salmenperä, Suomen ympäristökeskus, Jätehuoltopäivät, 8.10.2014 Miksi jätemääriä pitäisi ennakoida? Yksinään jätemäärien ennakoidut kehityskulut eivät kerro

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia

Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen synnyn ehkäisy tavoitteita ja kokemuksia Biojätteen ehkäisyllä järkevään jätepolitiikkaan - seminaari Helsingissä 25.1.2011 Erja Heino Tutkija MTT, W-fuel-hanke erja.heino@mtt.fi OECD ja EU

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet

Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet KIERRÄTYKSESTÄ KILPAILUETUA Alueelle soveltuvat uudet liiketoimintamahdollisuudet Helena Dahlbo / SYKE Esityksen sisältö Kiertotalous liiketoiminnan edistäjänä Sitran selvitys Kiertotalouden mahdollisuudet

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo

Jätehuollon näkymät ja haasteet. Markku Salo Jätehuollon näkymät ja haasteet Markku Salo yhdyskuntajäte jätteen kuljetus kaatopaikkakielto biojäte energiahyödyntäminen siirtokuormaus mädätys LCA tuottajavastuu arinakattila kaasutus leijupeti jätekeskus

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet?

Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Ohjelman ehdotukset lainsäädäntö, tutkimus ja EU:n aloitteet? Jarmo Muurman Ympäristöneuvos Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman lanseeraustilaisuus 7.3.2014 Sisältö Lainsäädäntö ja sujuva hallinto

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1

Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj. Lassila & Tikanoja Oyj 1 Jäte arvokas raaka-aine FIBS Ratkaisun Paikka 2015 Jorma Mikkonen, Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 1 JÄTTEET OVAT TULEVAISUUDEN RAAKA- AINETTA Kaatopaikat Hygieniauhan torjuminen Jätteiden

Lisätiedot

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.

ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5. ENERGIA- JA YMPÄRISTÖOSAAMISEN MERKITYS KONSULTTIYRITYKSEN ASIAKASPROJEKTEISSA MIRJA MUTIKAINEN, LIIKETOIMINTAPÄÄLLIKKÖ, RAMBOLL FINLAND OY 26.5.2015 SISÄLTÖ Energia- ja ympäristöosaaminen Rambollissa

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU

TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU TAVOITTEENA VIHREÄ LIPPU VEIKKOLAN KOULUN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINTAA Arttu 5D KANSAINVÄLINEN ECO-SCHOOLS -OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco-Schools ohjelmaa Idea sai alkunsa Tanskassa 1990

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy

Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausten kuluttajakeräyksen järjestäminen Harri Patana Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy 17.11.2014 www.pyr.fi 1 PYR OY Kaupan ja teollisuuden omistama palveluyhtiö:

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset

Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Biohajoavien (Orgaanisten) jätteiden tuleva kaatopaikkakielto ja sen vaikutukset Orgaanisen jätteen hyödyntämisen vaihtoehdot materiana ja energiana, Jokioinen 16.11.2010, Biolaitosyhdistys Risto Saarinen,

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI Hallitus 51 24.04.2015 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUKSELLE VALTUUSTOALOITTEESTA KIERRÄTYKSEN EDISTÄMISEKSI 994/00.02.023.0230/2015 Hallitus 51 Esittelijä Toimialajohtaja Petri Kouvo Valmistelija

Lisätiedot

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace

Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy. Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Kaasualan neuvottelupäivät 21-22.5.2014, M/S Viking Grace Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn.

Lisätiedot

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA

KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA KAATOPAIKAN VASTAANOTTAJAN NÄKÖKULMA Mutku-päivät, Hämeenlinna 11.-12.3.2009 Käyttöpäällikkö Jyri Metsänranta Rouskis Oy 1 Rouskis Oy on kuntien omistama jätehuoltoyhtiö OMISTAJAKUNTIEN OSAKKEET v. 2009

Lisätiedot

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS

PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS PAKKAUSJÄTTEEN TUOTTAJAVASTUUN TILANNEKATSAUS 29. Valtakunnalliset jätehuoltopäivät, 6.-7.10.2015, Tampere Juha-Heikki Tanskanen Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy www.rinkiin.fi SUOMEN PAKKAUSKIERRÄTYS

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE)

Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Tekstiilijätteen kierrätyksen mahdollisuudet ja esteet (TEXJÄTE) Helena Dahlbo, SYKE 5.6.2013 Poistotekstiiliseminaari Forssa Tekstiilijätemäärät kasvussa Lyhytikäinen muoti, heikkolaatuiset vaatteet Tekstiilien

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys 13.10.

Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys 13.10. Kohti kiertotaloutta Lounais-Suomen ympäristöohjelman käynnistys 13.10. 8.9.2014 1 Tuesday, October 14, 2014 Riittääkö muutos vai tarvitaanko vallankumous? Taskulamppu ja paristot Paristojen ja metallin

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy

KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014. Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy KOKOEKO-seminaari Suljetaanko kaatopaikat vuonna 2016? Minne jätteet? Kuopio 11.2.2014 Eeli Mykkänen Kehityspäällikkö Biotehdas Oy Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6)

KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI. KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) KÄSIEN PESUN JÄLKEEN KUIVAAT KÄTESI. ONKO PAREMPI KÄYTTÄÄ KÄSIPAPERIA (siirry kohtaan 32) VAI PYYHKIÄ KÄDET PYYHKEESEEN (siirry kohtaan 6) BIOJÄTETTÄ EI VIEDÄ KAATOPAIKALLE, VAAN SIITÄ TEHDÄÄN BIOETANOLIA,

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo

Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Mitä EU sanoo jätteistä? Jäteseminaari: Elämä, jätteet ja EU 5.6.2007 Tuusulan kunnantalo Ylitarkastaja Tarja-Riitta Blauberg Ympäristöministeriö 1 Esityksen sisältö EU:n 6. ympäristöohjelma ja jätteet

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy

Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi. 19.9.2014 Pertti Laukkanen Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian jätevoimala muuttaa roskat energiaksi Toimitusjohtaja Vantaan Energia Oy Vantaan Energian päätuotteina ovat sähkö ja kaukolämpö 2013 Liikevaihto 379 M Liikevoitto 38 M Asiakkaita n.110.000

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry

Resurssitehokkuus ja rakentaminen. Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Resurssitehokkuus ja rakentaminen Toimittajataustainfo 12.6.2014 Pekka Vuorinen energia ja ympäristöjohtaja Rakennusteollisuus RT ry Rakentamisen resurssitehokkuudessa voimakas sääntelyn ote Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen

Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Kestävää kasvua materiaalitehokkuudella - kansallinen materiaalitehokkuusohjelma Ohjelman tavoite ja puitteet Yritysten työkalujen kehittäminen Erja Fagerlund TEM Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä

Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Jätemäärien laskenta yrityksessä ja yhteisössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Raportit ja

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö

Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista. Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kunnan, jätelautakunnan ja jäteyhtiön rooleista Loimi-Hämeen jätehuolto 6.9.2013 Lakiasiainpäällikkö Leena Eränkö Kuntien jätehuoltoyksinoikeus jatkuu YHDYSKUNTAJÄTEHUOLTO = julkinen välttämättömyyspalvelu

Lisätiedot

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa:

Jätehuoltolautakunnan lausunnoksi on valmisteltu seuraavaa: Jätehuoltolautakunta 6 26.02.2015 Lausunto jätehuoltomääräyksiä koskevasta valituksesta 1479/14.06.00.02/2014 Jätehuoltolautakunta 26.02.2015 6 Valmistelija: Jätehuoltoasiamies, Satu Ojala, satu.ojala@salo.fi,

Lisätiedot

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet

Caverion Suomi esitys. Kierrätyshuoneet 30.10.2014 Caverion Suomi esitys Kierrätyshuoneet Jätteen putkikeräysjärjestelmä Asukasinfo 30.10.2014 Petri Pouttu Järjestelmän toimintaperiaate 1 2 3 4 5 6 Syöttöpisteet voivat sijaita sisällä tai ulkona

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina

Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Autojen kierrätys osina ja materiaaleina Suomen Autokierrätys Oy Arto Silvennoinen Draivi tulevaisuusfoorumi09.10.2008 Velvollisuus romuajoneuvojen kierrätykseen äjtelain muutos syksyllä 2004 laajensi

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA. 1. Sopijapuolet. Ehdotus 22.4.2015. Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat Ehdotus 22.4.2015 Salon kaupunki Saapunut 11.5.2015 1043/00.04.01/2015 1044/00.00.01.01/2015 1 SOPIMUS YHTEISESTÄ JÄTEHUOLTOLAUTAKUNNASTA 1. Sopijapuolet Tämän sopimuksen osapuolina ovat seuraavat kunnat

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013

MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 MAL-aiesopimuksen toimeenpano ja seuranta Turun kaupunkiseudulla MAL-aiesopimusten seurantatyöpaja Vantaa 25.3.2013 25.3.2013 Kehittämispäällikkö Christina Hovi 1 Turun kaupunkiseudun MAL-aiesopimus Valtion

Lisätiedot