2 LUKU JÄTEVESIÄ JA VESIENSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 1 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Määräysten antaminen ja tavoite 2 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin 3 Määräysten valvonta 4 Määräysten paikallinen kattavuus 5 Määritelmät 2 LUKU JÄTEVESIÄ JA VESIENSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6 Yleistä talousjätevesien käsittelystä 7 Talousjätevesien käsittely perustason käsittelyn alueilla 8 Talousjätevesien käsittely tiukennetun käsittelyn vyöhykkeellä 9 Talousjätevesien käsittely ranta-alueilla 10 Talousjätevesien käsittelypohjavesialueilla 11 Talousjätevesien käsittelylaitteiston sijoittaminen ja huolto 12 Käsittelyvaatimukset erityisen kuormittavissa kohteissa 13 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu. 14 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu 15 Hyötyeläinten lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levitys 16 Maalämmön käyttöön liittyvät vesiensuojelumääräykset) 17 Turvetuotantoa koskevat ympäristönsuojelumääräykset 3 LUKU JÄTTEITÄ JA SIVUTUOTEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 18 Yleistä 19 Kuivakäymäläjäte ja kompostointi 20 Maatalousjäte 21 Riistan käsittelyjäte 22 Maanrakentamisessa hyödynnettävät jätteet ja sivutuotteet 23 Rakennusten ja muiden rakenteiden kunnostustöissä syntyvät jätteet 24 Veneiden pohjamaalien poisto ja maalijäte. 25 Ruoppaus ja vesikasvillisuuden poistojäte 26 Lumen vastaanottopaikkoja koskevat määräykset 4 LUKU KEMIKAALIT 27 Yleiset määräykset vaarallisten kemikaalien ja jätteiden varastoinnista 28 Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella 29 Kemikaalisäiliötarkastukset. 30 Käytöstä poistetun säiliön käsittely 5 LUKU ILMANSUOJELU 31 Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan pölyämisen torjunta 32 Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyöt 33 Tilapäinen murskaus ja louhinta taajaan rakennetulla alueella.. 34 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy

2 2 6 LUKU MELUNTORJUNTA 35 Erityisen häiritsevää melua aiheuttava tilapäinen toiminta 36 Poikkeukset meluilmoitusvelvollisuudesta. 37 Äänentoistolaitteiden jatkuva käyttö ulkotiloissa.. 38 Erityisen häiritsevä melu yöaikaan 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 39 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 40 Aluerajausten voimassaolo 41 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Määräysten antaminen ja tavoite Äänekosken kaupunginvaltuusto on antanut ympäristönsuojelumääräykset ympäristönsuojelulain (86/2000) 19 :n nojalla. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa on säädetty. 2 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin Määräykset koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa taikka puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien ja näiden säädösten nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi noudatettava näitä paikallisia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Muita kunnallisia määräyksiä ovat rakennusjärjestys, jätehuoltomääräykset, mahdolliset terveydensuojelumääräykset sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Mikäli samasta asiasta on määrätty muussa kunnallisessa säännöstössä, tulee ympäristönsuojelumääräyksiä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon. Kunnan viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa ja viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon, mitä näissä määräyksissä säädetään. 3 Määräysten valvonta

3 3 Ympäristönsuojelumääräysten noudattamista valvoo kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Äänekosken kaupungissa toimii ympäristölautakunta, sekä lautakunnan alaiset ympäristönsuojeluviranhaltijat. Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä ympäristönsuojelulain 15 luvun 116 :ssä. 4 Määräysten alueellinen kattavuus Ympäristönsuojelumääräykset ovat voimassa koko Äänekosken kaupungin alueella, ellei määräyksiä ole erikseen kohdistettu tärkeälle pohjavesialueelle tai ranta-alueelle. 5 Määritelmät Pohjavesialueella tarkoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi (I luokan) tai vedenhankintakäyttöön soveltuvaksi (II luokan) pohjavesialueeksi luokiteltua, ympäristöhalliin määrittelemää pohjavesialuetta. Ranta-alueella tarkoitetaan jokeen, järveen, lampeen tai vastaavaan vesistöön rajoittuvaa maa-aluetta, joka ulottuu 150 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Maasto-olosuhteista johtuen ranta-alue voidaan tapauskohtaisesti määritellä tästä poikkeavasti myös esim. veden virtaussuunnan mukaan. Jätevedellä tarkoitetaan sellaista käytöstä poistettua vettä, pilaantuneelta alueelta johdettavaa vettä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan käytetyltä alueelta johdettavaa vettä, josta voi aiheutua ympäristön pilaantumista Talousjätevedellä tarkoitetaan asuntojen, toimistojen, liikerakennusten ja laitosten vesikäymälöistä, keittiöistä, pesutiloista ja niitä vastaavista tiloista ja laitteista sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan vastaavaa, karjatilojen maitohuoneista tai muusta elinkeinotoiminnasta peräisin olevaa vastaavaa jätevettä; Vähäisillä jätevesillä tarkoitetaan kantoveden varassa olevien saunojen ja muiden varustelultaan vaatimattomien kiinteistöjen pesuvesiä silloin, kun vuotuinen käyttö asukasvuorokausina on vähäistä, sekä määrältään ja laadultaan edellisiin rinnastettavia jätevesiä; Saostussäiliöllä (saostuskaivo) tarkoitetaan jäteveden yksi- tai useampiosaista, vesitiivistä mekaanista esikäsittelylaitetta, jonka läpi jätevesi virtaa ja jonka pääasiallisena tarkoituksena on pidättää jätevedestä erottuvat laskeutuvat kiintoaineet ja vettä kevyemmät aineosat; Jäteveden umpisäiliöllä (umpikaivo), tarkoitetaan vesitiivistä, talousjäteveden tai lietteen tilapäiseen varastoimiseen tarkoitettua säiliötä, josta ei ole jäteveden purkuputkea ympäristöön; Jäteveden maahanimeyttämöllä tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi imeytetään maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen;

4 4 Jäteveden maasuodattamolla tarkoitetaan sellaista maahan kaivettua tai pengerrettyä talousjäteveden käsittelylaitteistoa, jossa vähintään saostussäiliössä esikäsitelty jätevesi puhdistuu kulkeutuessaan rakennetun, pääasiassa hiekkaa tai muuta maa-ainesta olevan suodatinkerroksen läpi ja se kootaan putkistolla sekä johdetaan edelleen ympäristöön tai jatkokäsittelyyn; Pienpuhdistamolla tarkoitetaan muita kuin edellä mainittuja talousjäteveden käsittelylaitteita, ja joissa toimintaperiaate voi olla fysikaalinen, kemiallinen, biologinen tai niiden yhdistelmä; Jäteveden perustason käsittelyn vyöhykkeellä tarkoitetaan pohjavesialueiden ja rantaalueiden ulkopuolisia alueita. Perustason käsittelyn alueella jätevesijärjestelmän puhdistustehon tulee täyttää valtioneuvoston asetuksen (209/2011) 3 vaatimukset. Jäteveden tiukennetun käsittelyn vyöhykkeellä tarkoitetaan pilaantumiselle herkkiä alueita, joita ovat pohjavesialueet ja ranta-alueet. Ranta-alueella jätevesijärjestelmän puhdistustehon tulee täyttää vähintään valtioneuvoston asetuksen (209/2011) 4 vaatimukset. Pohjavesialueella jäteveden johtaminen maahan on pääsääntöisesti kielletty. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella tarkoitetaan lainvoimaista kunnan päätöksellä määriteltyä aluetta, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta. Ympäristöhaitalla tarkoitetaan terveyshaittaa, merkittävää viihtyisyyshaittaa sekä vahinkoa tai merkittävää haittaa luonnolle ja sen toiminnoille taikka omaisuudelle ja sen käytölle; Jätteellä tarkoitetaan ainetta tai esinettä, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä taikka on velvollinen poistamaan käytöstä; Sivutuotteella tarkoitetaan teollisten prosessien tai kaivamisen sivutuotteena syntyviä aineita tai esineitä, jotka ovat sellaisenaan käyttökelpoisia ja haitattomia ja joille on olemassa varma ja suunniteltu käyttötarkoitus, jolloin niitä ei luokitella jätteiksi; Vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on palo- räjähdys- tai tartuntavaarallinen, jolla on muutoin terveydelle tai ympäristölle vaarallinen tai jolla on muu vastaava vaaraominaisuus. Yleisellä alueella tarkoitetaan asemakaavassa toriksi, liikennealueeksi, virkistysalueeksi tai näihin verrattavaksi alueeksi osoitettua kunnan, valtion tai muun julkisyhteisön toteutettavaksi tarkoitettua aluetta. 2 LUKU JÄTEVESIÄ JA VESIENSUOJELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 6 Yleistä talousjätevesien käsittelystä Nämä ympäristönsuojelumääräykset koskevat jätevesien käsittelyvaatimuksia vesihuolto laitoksen toiminta-alueen ulkopuolella, sekä vesihuoltolaitokseen viemäriverkostoon liittämättömiä kiinteistöjä toiminta-alueella. Jätevesien käsittelystä on säädetty ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksesta talousjätevesien käsittelystä haja-asutusalueella (209/2011). Jätevesien käsittelystä vesi- ja viemäriverkoston toiminta-alueella on säädetty vesihuoltolaissa (119/2001). Kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän luvanvaraisuudesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999)

5 5 7 Talousjätevesien käsittely perustason käsittelyn alueilla Jäteveden perustason käsittelyn vyöhykkeellä jätevesijärjestelmän pitää puhdistaa jäteveden - orgaanisesta aineesta (BHK7) 80 % - kokonaisfosforista (P) 70 % - kokonaistypestä (N) 30 % Puhdistustehon täyttymistä voidaan arvioida vertaamalla jätevesijärjestelmästä lähtevää kuormitusta käsittelemättömien jätevesien mitoitusperusteiseen kuormitukseen siten kuin talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisella alueella koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä 1 on säädetty 8 Talousjätevesien käsittely tiukennetun käsittelyn vyöhykkeellä Jäteveden tiukennetun käsittelyn vyöhykkeellä jätevesijärjestelmän pitää puhdistaa vähintään jäteveden - orgaanisesta aineesta (BHK7) 90 % - kokonaisfosforista (P) 85 % - kokonaistypestä (N) 40 % 9 Talousjätevesien käsittely ranta-alueilla Ranta-alueilla tulee noudattaa tiukennetun käsittelyn puhdistusvaatimuksia. Vesikäymäläjätevedet tulee johtaa umpisäiliöön ja toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan tai käsitellä pienpuhdistamossa. Kompostikäymälä on vaihtoehto vesikäymälälle. Pienpuhdistamon käsitelty jätevesi ja saostuskaivojen kautta johdetut pesuvedet tulee imeyttää maahan tai ojaan vähimmäissuojaetäisyydet huomioon ottaen siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Vähäiset jätevedet (ks. määritelmä 5 :ssä) voidaan imeyttää vähimmäissuojaetäisyyttä lähemmäksi rantaviivaa tai käyttää ravinteina kasvustolle, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, tai käyttää ravinteina kasvustolle. 10 Talousjätevesien käsittely pohjavesialueilla Pohjavesialueilla kaikkien talousjätevesien imeyttäminen maahan on kielletty. Pohjavesialueilla vesikäymälä- ja pesuvesien yhteiskäsittelyn edellytyksenä on jätevesien käsittelyjärjestelmän tiivis pohjarakenne. Käsitelty jätevesi on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Erillisviemäröinnissä vaihtoehto vesikäymäläjätevesien käsittelylle on vesikäymäläjätevesien johtaminen umpisäiliöön tai kompostikäymälän rakentaminen. Pesuvesien käsittelyjärjestelmän on oltava pohjarakenteeltaan tiivis ja jätevesien purkupaikan sijoittelussa käytetään tapauskohtaista harkintaa.

6 6 Vähäiset jätevedet (ks. määritelmä 5 :ssä) voidaan imeyttää maahan edellyttäen, ettei niistä aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa, tai käyttää ravinteina kasvustolle 11 Talousjätevesien käsittelylaitteiston sijoittaminen ja huolto Jätevesien maaperäkäsittelylaitteistojen (maahanimeyttämö ja maasuodattamo) ja puhdistetun jäteveden purkupaikan sijoittamisessa tulee kiinteistöllä noudattaa seuraavia vähimmäissuojaetäisyyksiä: Talousvesikaivo - maastosta ja maaperästä riippuen m Vesistö (koskee pesuvesiä ja puhdistetun jäteveden purkupaikkaa) m Tie, tontin raja 5 m Suojakerros ylimmän pohjavesitason yläpuolella - maasuodatuksessa vähintään 0,50 m - maahanimeytyksessä vähintään 1 m Ranta-alueilla jätevesien puhdistuslaitteisto tulee sijoittaa siten, etteivät jätevedet pääse puhdistamattomina suoraan vesistöön kerran viidessäkymmenessä vuodessa esiintyvän ylimmänkään tulvavesikorkeuden (HW50) aikana. Jätevesien maahanimeyttämön ja maasuodattamon imeytys- ja kokoomaputkistot tulee sijoittaa vähintään 1 metrin vuotuisen keskivedenpinnan (MHW) yläpuolelle. Kiinteistöjen jätevedet on johdettava umpisäiliöön, mikäli jätevesien käsittelyssä ei voida noudattaa vähimmäissuojaetäisyyksiä tai jätevesien puhdistusvaatimukset täyttävä käsittely ei muista syistä johtuen ole mahdollista. Kiinteistön haltijan tulee huolehtia siitä, että jätevesien puhdistuslaitteet ovat kaikissa olosuhteissa toimintakunnossa ja laitteiden puhdistusteho vastaa niille asetettuja vaatimuksia. Saostussäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Liete tulee toimittaa jätevedenpuhdistamolle tai asianmukaisen luvan omaavalle vastaanottajalle tai käsitellä muulla ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Kiinteistön haltijan tulee pitää kirjaa järjestelmän kunnossapidosta. Kirjanpito sekä tositteet on pyydettäessä esitettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ennen WC-jätevesille tarkoitetun jätevesisäiliön tai käsittelylaitteiston sijoittamisesta ilman tieyhteyttä olevaan saareen tai muuhun huoltoajoneuvolla erityisen vaikeasti saavutettavaan paikkaan, kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee esittää luotettava selvitys säiliöiden ja laitteistojen asennus- tyhjennys- ja huoltomahdollisuudesta. Jos säiliöiden ja laitteistojen asennus-, tyhjennys- ja huolto ei ole mahdollista, on valittava vedetön käymäläratkaisu. 12 Käsittelyvaatimukset erityisen kuormittavissa kohteissa

7 7 Jätevesien käsittelyjärjestelmälle, jonka asukasvastineluku on , ovat voimassa jäteveden tiukennetut käsittelyvaatimukset. Käsittelyjärjestelmälle on laadittava tarkkailusuunnitelma, josta on annettava tieto kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu Ajoneuvoja, veneitä, koneita ja vastaavia laitteita liuottimia sisältävillä pesuaineilla pestäessä pesuvedet on johdettava viemäriverkostoon hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla tällaiset pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä ne rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä tai maa- ja metsätalouskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa yleiseen jätevesi- tai sadevesiviemäriverkostoon tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristöhaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu yleisillä alueilla kuten puisto-, virkistys-, katu- ja tiealueilla sekä muilla yleisillä alueilla on kielletty. Pohjavesialueilla ja ranta-alueilla on ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta pesuvedet johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon tai muuhun rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymään jätevesien käsittelyjärjestelmään. Veneiden satunnainen pesu muilla kuin liuottimia sisältävillä pesuaineilla on sallittu veneiden talvisäilytyspaikoilla, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriverkostoon tai sadevesiviemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristöhaittaa. Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ammattimainen tai muu laajamittainen pesu on pesuaineiden laadusta riippumatta sallittu ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla, josta jätevedet johdetaan hiekan-, rasvan- ja öljynerotuskaivon kautta viemäriverkostoon vesihuoltolaitoksen hyväksymällä tavalla. Viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla pesuvedet on johdettava umpisäiliöön tai käsiteltävä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä. 14 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu yleisillä alueilla on kielletty. Yleiseltä pesupaikalta jätevedet on johdettava viemäriverkostoon tai käsiteltävä muulla rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymällä jätevesien käsittelyjärjestelmällä. Käytössä olevilla pesupaikoilla edellä mainitut järjestelyt on tehtävä 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Yksityisessä käytössä olevilla pesupaikoilla on pesu pyrittävä järjestämään siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet missään olosuhteissa joudu suoraan vesistöön. Yksityisessä käytössäkään olevilla pesupaikoilla pesuvedet eivät saa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa.

8 8 15 Hyötyeläinten lietelannan, virtsan ja säilörehun puristenesteen levitys Lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialuilla (I- ja II-luokka). Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla ja säilörehun puristenesteellä. Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta on säädetty valtioneuvoston asetuksella 931/2000. Karjanlannan käyttöön liittyvistä menettelytavoista on esitetty suositus nitraattiasetuksen liitteenä 3. Yllä olevalla määräyksellä on osa suosituksista muutettu sitovaksi. Hyvään maatalouskäytäntöön kuuluu suosituksena, että kotieläinten lanta levitetään siten, ettei lantaa tai sen sisältämiä ravinteita pääse valumaan vesistöön tai ojaan. Ravinteiden vesiin pääsyä voidaan vähentää jättämällä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille suojavyöhykkeitä, joita ei lannoiteta. Suojavyöhykkeen suositusleveys on vähintään 10 metriä. 16 Maalämmön käyttöön liittyvät vesiensuojelumääräykset Maalämpökaivojen ja kenttien sijoittaminen käytössä olevien erittäin tärkeiden vedenottamoiden suojavyöhykkeelle on kielletty. Ellei suojavyöhykettä ole määrätty, ei maalämpökaivoja tai kenttiä saa sijoittaa 500 metriä lähemmäksi erittäin tärkeää vedenottamoa tai 200 metriä lähemmäksi muuta vedenottamoa, joka on vesihuoltolaitoksen tai vesiosuuskunnan käytössä. 17 Turvetuotantoa koskevat vesiensuojelumääräykset Niistä turvetuotantoalueista, jotka eivät vaadi ympäristölupaa on annettava tieto kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja esitettävä pyydettäessä suunnitelma vesiensuojelutoimenpiteistä. 3 LUKU JÄTTEITÄ JA SIVUTUOTTEITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET 18 Yleistä Lumenajopaikkoja, sivutuotteita ja ylijäämämaita koskevat nämä määräykset, ellei lailla valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä tai ympäristöluvassa toisin määrätä.

9 9 Jätteiden keräilystä, varastoinnista, käsittelystä ja hyödyntämisestä kiinteistöllä tavanomaisten yhdyskuntajätteiden ja niihin rinnastettavien jätteiden osalta sovelletaan Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Ympäristöluvissa on annettu määräykset lupaa edellyttävän toiminnan jätehuollosta. Ympäristönsuojelumääräyksillä täydennetään tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä ympäristöominaisuuksiltaan poikkeavien jätteiden käsittelyvaatimuksia. Vaarallisten jätteiden keräys ja varastointi on käsitelty vastaavien kemikaalien yhteydessä. 19 Kuivakäymäläjäte ja kompostointi Kuivakäymälän alustan tulee olla tiivis. Käymäläjätteet tulee kompostoida asianmukaisesti niin ikään tiiviillä alustalla ja riittävän kauan ennen jatkokäyttöä tai toimittaa hyväksyttyyn jatkokäsittelypaikkaan. Käymälä ja kompostointi tulee sijoittaa suojaan sateelta ja tulvavaaran ulottumattomiin. Käymälää tulee hoitaa siten, ettei siitä aiheudu haju- eikä muutakaan haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Tapahtumien järjestäjä vastaa tapahtumaa varten tuotujen käymälöiden hoitamisesta. 20 Maatalousjäte Maatuva maatalousjäte, esim. käyttökelvottomat rehupaalit ja pilaantuneet naatit, jota ei toimiteta luvan saaneeseen paikkaan käsiteltäväksi tai hyödynnettäväksi, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon taikka hyödyntämällä omatoimisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristöhaittaa. Maatalousmuoveja ei saa jättää ympäristöön eikä polttaa avotulella. 21 Riistan käsittelyjäte Riistan sisälmyksien jättäminen maastoon riistan suolistamispaikalle on sallittu, mikäli niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Riistan käsittelypaikalla syntyvät, hyödyntämättä jäävät ruhonosat on varastoitava asianmukaisessa jäteastiassa ja toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Haaskanpidosta on voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty (Maa- ja Metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä 1022/2000). 22 Maanrakentamisessa hyödynnettävät sivutuotteet ja jätteet

10 10 Maanrakentamisessa voidaan ilman ympäristölupaa tai maanrakennusasetuksen mukaista ilmoitusta hyödyntää puhtaita, pääasiassa mineraalisia ja niihin rinnastettavia teknisiltä ja ympäristöominaisuuksiltaan soveltuvia jäte-eriä ja sivutuotteita korvaamaan luonnonaineksia. Edellytyksenä on, että kyse on tosiasiallisesta hyödyntämisestä, määrä on enintään 500 m3, materiaali ei sisällä ympäristölle tai terveydelle haitallisia aineita, eikä aiheuta roskaamista tai muutakaan haittaa tai vaaraa ympäristölle ja on murskattu käyttötarkoitukseen sopivaksi tai koostuu muutoin kappaleista, joiden halkaisija on enintään 150 mm. Pohjavesialueella muun jätteen kuin puhtaan ylijäämämaan käyttö maanrakentamisessa on kielletty. Jätemateriaalia sisältävä rakenne tulee peittää tai päällystää käyttötarkoitukseen ja ympäristöön sopivalla tavalla. Materiaalin sijoittajan on oltava selvillä erän puhtaudesta ja haitattomuudesta. Hyödyntämisen edellytyksenä on lisäksi, että jätelajista ja sen alkuperästä sekä edellä mainittujen ehtojen täyttymisestä on tehty selvitys kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vrk ennen sijoittamista. Kiinteistöllä syntyvän mineraalisen rakennusjätteen ja ylijäämämaan käytön maanrakentamiseen rakennuspaikalla hyväksyy riittävään selvitykseen perustuen rakennusvalvontaviranomainen purkamisilmoituksen / purkamisluvan tai rakennusluvan yhteydessä. Puhtaan ylijäämämaan hyödyntämisestä katusuunnitelman ja yleisten alueiden suunnitelman tai maisematyöluvan mukaiseen käyttötarkoitukseen päättää suunnitelman tai luvan hyväksyvä viranomainen. Maanomistaja vastaa viimekädessä maahan sijoitetusta jätemateriaalista. Mahdolliset valvontatoimet kohdistetaan maanomistajaan, ellei toiminnanharjoittajalla ole esittää alueen omistajan kirjallista suostumusta sijoittamiseen. 23 Rakennusten ja muiden rakenteiden kunnostustöissä syntyvät jätteet Maalinpoistossa sekä rakennusten ja rakenteiden hiekkapuhalluksessa taikka poistettaessa polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä saumausaineita on maanpinta suojattava siten, että jätteiden pääsy maaperään, vesistöön ja viemäriin estyy. Syntyneet jätteet on työn jälkeen toimitettava jätteiden laadun edellyttämään käsittelyyn. Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan pölyämisen torjunnasta on määrätty 29 :ssä. 24 Veneiden pohjamaalien poisto ja maalijäte

11 11 Veneiden pohjamaalin poistaminen on pohjavesialueilla kielletty. Veneiden vesistölle, ympäristölle tai terveydelle haitallinen pohjamaali on poistettava tiiviillä alustalla, joka estää ympäristölle haitallisten maalijätteiden pääsyn maaperään ja jolta maalijäte voidaan kerätä mahdollisimman tarkoin talteen. Pohjamaalin hiontapölyn leviäminen ympäristöön on estettävä. Maalijäte on käsiteltävä vaarallisena jätteenä ja se on toimitettava jätteen laadun edellyttämään vastaanottopaikkaan. 25 Ruoppaus- ja vesikasvillisuuden poistojäte Vesikasvillisuuden leikkausjäte ja muu vastaava vesistön kunnostusjäte on poistettava vedestä tai jäältä välittömästi kuivalle maalle siten, ettei se ole tulvavesien huuhdeltavissa ja toimitettava käsiteltäväksi tai käsiteltävä niin, että siitä ei pääse valumaan ravinteita vesistöön tai aiheudu muutakaan ympäristöhaittaa. Vesistöjen kunnostuksesta on säädetty vesilaissa ja mm. ruoppaushankkeesta on aina ilmoitettava alueelliselle ELY-keskukselle tai haettava siihen lupa aluehallintovirastolta (yli 500 m3). Tällaisen ruoppausjätteen käsittelystä päätetään vesilain mukaisen ilmoituksen/luvan yhteydessä. 26 Lumen vastaanottopaikkoja koskevat määräykset Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen pohjavesialueille on kielletty. Lumen vastaanottopaikat on sijoitettava, niiden käyttö on ohjeistettava ja niistä huolehdittava siten, ettei käytöstä tai toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista eikä kohtuutonta haittaa asutukselle tai muulle maankäytölle. Sulamisvesistä ei saa aiheutua vettymistä tai muuta haittaa naapurikiinteistöille eivätkä ne saa pilata vesistöjä. Alueet on siistittävä mahdollisimman pian lumien sulamisen jälkeen. 4 LUKU KEMIKAALIT 27 Yleiset määräykset vaarallisten jätteiden ja kemikaalien varastoinnista Kemikaalien, kuten esimerkiksi öljyjen, maalien, liuottimien, torjunta-aineiden ja ongelmajätteiden varastointi ja säilytys kiinteistöllä tulee järjestää siten, etteivät kemikaalit pääse maaperään, viemäriin, pinta- tai pohjaveteen tai muuhun ympäristöön ja niin, että haihtuvien yhdisteiden pääsy ilmaan on estetty. Säiliöiden ja astioiden päällysmerkinnästä on käytävä ilmi, mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit on säilytettävä aidatussa, lukitussa tilassa tai ulkopuolisten pääsy varastoon on estettävä muulla tavoin. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita.

12 12 Maanpäälliset ulkona olevat yksivaippaiset polttoneste- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säiliön koosta riippumatta sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen tai tiiviille kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevien yksivaippaisten säiliöiden suojaus on järjestettävä 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Polttonesteiden ja muiden nestemäisten kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella. Tilapäiset tankkauspaikat on sijoitettava kemikaaleja kestävälle alustalle. Käytössä olevat polttonesteiden ja muiden kemikaalien kiinteät tankkaus- ja täyttöpaikat on päällystettävä tiiviillä, kemikaaleja läpäisemättömällä pinnoitteella 5 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Määräys ei koske kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöiden täyttöpaikkoja eikä venesatamien laitureilla sijaitsevia tankkauspaikkoja. Nestemäisten kemikaalien käsittely- ja varastointipaikoilla sekä polttonesteiden tankkausja täyttöpaikoilla on oltava imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Sisätiloissa kemikaalit on aina säilytettävä ja varastoitava siten, että ne eivät vahinko- tai onnettomuustilanteessa pääse viemäriin tai maaperään. Sisätiloissa polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöt on säilytettävä ja varastoitava allastetussa tilassa. Suojaallas tai kynnys on mitoitettava säiliön koon ja kemikaalin vaarallisuuden mukaan. Määräys ei koske kotitalouksissa säilytettäviä vähäisiä määriä tavanomaisesti käytettäviä kemikaaleja, kuten pesu- ja puhdistusaineita. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivuodon aiheuttamasta maaperän ja pohjavesien pilaantumisesta sekä niiden kunnostustoimenpiteistä aiheutuvista kustannuksista vastaa säiliön omistaja tai muu vahingon aiheuttaja. Ongelmajätteiden ja vaarallisten kemikaalien käsittelyssä ja varastoinnissa tapahtuneesta onnettomuudesta on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokselle, sekä kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisille 28 Erityiset määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista pohjavesialueella Pohjavesialueella käyttöön otettavien maan päälle tai maan alle sijoitettavien öljy-, polttoaine- ja muiden nestemäisten kemikaalien säiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Säiliöt on varustettava ylitäytön estolaitteella sekä vuodonilmaisujärjestelmällä. Maan päälle sijoitettavassa säiliössä on oltava myös laponesto. Olemassa olevat maanpäälliset yksivaippaiset säiliöt on sijoitettava vähintään säiliön kokoa vastaavaan suoja-altaaseen. Säiliön suoja-allas on katettava ja säiliö on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä. Työmaa-alueella polttonestesäiliön täyttöventtiilin tai siirtopumpun on oltava lukittuna työajan ulkopuolella tai säiliössä on oltava laponesto. Säiliö ja tankkauspaikka on sijoitettava tiiviille, polttonesteitä läpäisemättömälle alustalle. Tankkauspaikalla on oltava saatavissa imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Polttoainesäiliön täyttö työmaa-alueella on kielletty.

13 13 Työkoneet on säilytettävä tiiviiksi tehdyllä seisonta-alustalla. Työkoneita saa huoltaa työmaa-alueilla ainoastaan poikkeustapauksissa, jolloin se tulee tehdä suojatulla ja kemikaalien haitallisia vaikutuksia kestävällä alustalla. 29 Kemikaalisäiliötarkastukset Kemikaalisäiliön omistajan tai haltijan on tarkastutettava maanalainen öljy-, polttoaine- ja muu käytössä oleva kemikaalisäiliö sekä muu kuin 3 momentissa tarkoitettu öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö ensimmäisen kerran 15 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta ja siitä eteenpäin 10 vuoden kuluessa edellisestä tarkastuksesta, ellei säiliön kuntoluokituksen vuoksi ole tarpeen tehdä tarkastusta useammin. Tarkastuksesta on laadittava tarkastuspöytäkirja, joka on säilytettävä ja jonka jäljennös on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle 14 päivän kuluessa tarkastuksesta. Tarkastuksen saa suorittaa vain Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja. Säiliöt, jotka on otettu käyttöön vähintään 15 vuotta ennen näiden määräysten voimaantuloa sekä säiliöt, joiden käyttöönottoaikaa ei voida osoittaa, on tarkastettava ensimmäisen kerran 2 vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta. Tärkeällä pohjavesialueella oleva maanalainen öljysäiliö on säiliön omistajan tai haltijan toimesta tarkastutettava siten, kuin kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevassa päätöksessä 344/1983, muutos 1199/1995, edellytetään. 30 Käytöstä poistetun säiliön käsittely Säiliön omistajan tai haltijan on poistettava öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö maaperästä putkistoineen ja puhdistutettava säiliö ennen poistamista. Todistus puhdistuksesta on säilytettävä mahdollista tarkastusta varten. Puhdistuksen suorittajalla on oltava tehtävän edellyttämä ammattitaito. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa maaperästä öljy-, polttoaine- tai muu kemikaalisäiliö, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa tai siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, että Turvallisuus- ja kemikaaliviraston päteväksi arvioima tarkastaja ei ole suorittamassaan tarkastuksessa todennut säiliövuotoja eikä siitä aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on todistettavasti ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja tarkistettu. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava. Kiinteistön haltijan vaihtuessa on nykyisen haltijan annettava tarkka tieto maaperään jätetystä säiliöstä uudelle haltijalle. Mikäli säiliön poistamisen yhteydessä havaitaan säiliövuotojen aiheuttama maaperän pilaantuminen, tulee todetusta säiliövuodosta tehdä välittömästi ilmoitus Keski-Suomen ELY -keskukselle ja Keski-Suomen pelastuslaitokselle.

14 14 5 LUKU ILMANSUOJELU 31 Rakennusten ja rakenteiden kunnostus- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan pölyämisen torjunta Rakennusten julkisivuja hiekkapuhallettaessa ne on peitettävä pölyn ja hiekkapuhallusjätteiden leviämisen estämiseksi. Julkisivut on peitettävä myös, mikäli asbestipitoisella pinnoitteella käsiteltyjä julkisivuja pestään painepesulla tai pinnoite on hilseilevää. Määräys julkisivujen peittämisestä ei koske vähäisiä ja etäällä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta olevia korjaus-, puhdistus- tai paikkaustyökohteita, joissa pölyn leviäminen on estetty riittävän tehokkaalla kohdepoistolaitteistolla. Polykloorattuja bifenyylejä (PCB) tai lyijyä sisältäviä elementtisaumoja poistettaessa on hiomisessa syntyvän pölyn leviäminen ympäristöön estettävä kytkemällä hiomakone riittävän imukykyiseen kohdeimuriin. Työstä on tiedotettava vähintään viikkoa ennen sen vaikutuspiirissä oleville asuinkiinteistöille ja muille sellaisille kohteille, joille työstä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Rakennusten ja rakenteiden kunnostustyössä syntyvien jätteiden torjunnasta on määrätty 21 :ssä 32 Kulkuväylien, pihojen ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotöistä aiheutuvan pölyämisen torjunta Hiekoitushiekan koneellisen poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttamaa pölyämistä on olennaisesti vähennettävä esimerkiksi kastelemalla puhdistettava alue tarvittaessa. Lehtipuhaltimien käyttö hiekoitushiekan ja muiden vastaavien pölyhaittaa aiheuttavien ainesten poistamiseen on kielletty. 33 Tilapäinen murskaus ja louhinta Murskausyksiköt on pölyn ympäristöön leviämisen estämiseksi varustettava kuljettimien ja seulojen päälle asetettavilla pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä. Mikäli veden käyttö pölyntorjunnassa ei ole mahdollista esimerkiksi pakkasen vuoksi, tulee murskausyksiköihin asentaa riittävän tehokkaat pölynerottimet pölypitoisen ilman suodattamiseksi ennen murskaustyön jatkamista. Pölyntorjuntajärjestelmän on oltava kokonaisuudessaan käytössä aina kun murskaustyötä tehdään.

15 15 Louhintatyö on tehtävä siten, että pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Poravaunut on varustettava pölynkeräyslaitteistolla, jota ei saa tyhjentää räjäytyspaikalle. Tilapäisen murskauksen ja louhinnan edellyttämästä meluilmoituksesta on määrätty 33 :ssä. 34 Savukaasupäästöjen haitallisten vaikutusten ehkäisy Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulipesissä ei saa polttaa sellaisia materiaaleja tai aineita, joiden palaessa savukaasujen mukana ympäristöön kulkeutuu siinä määrin nokea, hiukkasia, hajua tai ympäristölle ja terveydelle vaarallisia yhdisteitä, että poltosta aiheutuu ympäristöhaittaa. Tällaisia materiaaleja tai aineita ovat mm. paine- ja pintakäsitelty puutavara, likaiset ja muut sellaiset muovit, joiden poltto kiinteistökohtaisissa tulipesissä on jätehuoltomääräyksissä kielletty sekä kosteat tai muusta syystä huonosti tai epäpuhtaasti palavat materiaalit. Polttolaitteet tulee säätää ja huoltaa siten, että palaminen on mahdollisimman puhdasta. 6 LUKU MELUNTORJUNTA 35 Erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttava tilapäinen toiminta Ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle on tehtävä vähintään 30 päivää ennen tapahtumaa ainakin seuraavista erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavista tilapäisistä toiminnoista tai tapahtumista: 1. tilapäinen murskaamo 2. louhintatyö, johon kuuluu porausta, räjäytystä, louheen lastausta ja ajoa sekä paalutus ja hydraulisen iskuvasaran käyttö, jos - toimintaa harjoitetaan muuna aikana kuin arkisin maanantaista perjantaihin klo tai - toiminnan kesto on yli 10 työpäivää 3. muu kuin tavanomainen rakentaminen, purkaminen, korjaus, kunnossapito tai niihin rinnastettava tilapäinen työ, joka aiheuttaa yli 85 db melutason 10 metrin etäisyydellä melulähteestä ja jota tehdään - kahtena tai useampana yönä klo välisenä aikana - yli viisi päivää klo välisenä aikana - kahtena tai useampana viikonloppuna lauantaista sunnuntaihin klo taikka yleisenä juhlapäivänä tai - yli 10 arkipäivänä maanantaista perjantaihin kello välisenä aikana 4. tilapäinen melua aiheuttava tapahtuma, joka järjestetään muualla kuin asemakaavassa siihen varatulla alueella Tällaisia tapahtumia ovat 35 kohdassa mainituin poikkeuksin esimerkiksi:

16 16 - ulkoilmakonsertti, jossa käytetään äänenvahvistimia - moottoriurheilukilpailu - urheilu-, huvi- tai näytöstilaisuus tai muu suuri yleisötapahtuma, joka aiheuttaa erityisen häiritsevää melua - lentonäytös tai tilapäinen yleisölennätys, johon kuuluu yli kymmenen laskua tai nousua. Toiminnanharjoittajan on vähintään viikko ennen tapahtumaa tiedotettava edellä kohdissa 1-4 mainituista toiminnoista ja tapahtumista melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoito- ja oppilaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toiminnoista saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen muistakin tilapäisistä tapahtumista ja töistä, jos niiden arvioidaan aiheuttavan erityisen häiritsevää melua lähialueelle. 36 Poikkeukset ilmoitusvelvollisuudesta Ympäristönsuojelulain 60.n mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta on seuraavia poikkeuksia: Äänenvahvistimien ja äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa kello välisenä aikana on sallittu ilman ympäristönsuojelulain 60 :n mukaista ilmoitusta yksipäiväisten, kertaluonteisten yleisötapahtumien yhteydessä seuraavissa julkiseen kokoontumis- tai liikuntakäyttöön tarkoitetuissa paikoissa: - Liikuntapuiston kaikki kentät sekä hiihdon ja lähdön maalialue - Palomäen kenttä - Äänemäen laskettelurinne - Suolahden urheilukenttä - Sumiaisten urheilunkenttä - Konginkankaan urheilukenttä - Koiviston urheilukenttä - Huuhan puisto - Äänekosken Keskus- ja Rantapuisto - Suolahden Asemapuisto ja Wanhan Aseman seutu - Keski-Suomen Opiston ulkolava-alue - Kaupungin omistuksessa olevat torialueet eri puolilla Äänekoskea - Julkisyhteisön opetuskäytössä olevien koulujen ja oppilaitosten piha-alueet Edellytyksenä on myös, että alueen haltija on myöntänyt käyttöön luvan ja että kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisen herkästi häiriintyviä kohteita, kuten tapahtumaaikana muun kuin toiminnan järjestäjän käytössä olevia hoiva-, opetus-, luontoloma- tai seurakuntatoiminnan tiloja. Tavanomainen, kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen liittyvä ja kohtuullisella äänitasolla oleva toiminta ko. paikoissa ei toistuvanakaan yleensä edellytä meluilmoituksen tekemistä. Meluilmoitusta ei myöskään tarvitse tehdä ilotulitusnäytöksestä, joka järjestetään klo välisenä aikana tai uudenvuodenyönä, mikäli näytös päättyy klo mennessä.

17 17 Vaikka meluilmoitusta ei edellytetä, on yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien huolehdittava siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistimien säädöt ja muut meluntorjuntatoimet on toteutettu siten, että tapahtuma häiritsee lähiympäristöä mahdollisimman vähän. Ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa tekemään ilmoituksen edellä mainituista tapahtumista, jos niistä ennakolta arvioidaan aiheutuvan erityisen häiritsevää melua, tai jos toiminta yksin tai yhdessä muiden vastaavien tapahtumien kanssa muuttuu kertaluonteisesta toistuvaksi Ilotulitusnäytöksen järjestämisestä on räjähdeasetuksen (473/1993) mukaan ilmoitettava paikkakunnan poliisille vähintään seitsemän vuorokautta ennen näytöksen järjestämistä. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi näytöksen paikka, tarkka ajankohta ja millaisia välineitä näytöksessä aiotaan käyttää, varotoimenpiteet onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä käyttäjien henkilötiedot. Poliisin on kuultava tarvittaessa ilmoituksen johdosta kunnan paloviranomaista. Poliisi voi asettaa näytöksen järjestämiselle räjähteiden turvallisen käsittelyn ja yleisen turvallisuuden kannalta tarpeellisia ehtoja ja rajoituksia sekä kieltää näytöksen järjestämisen. Poliisin tulee ilmoittaa näytöksestä kunnan paloviranomaisille ja aluehälytyskeskukselle. 37 Äänentoistolaitteiden pysyväisluonteinen käyttö ulkotiloissa Äänentoistolaitteiden pysyväisluonteinen käyttö on kielletty sairaalan, vanhainkodin, päiväkodin tai vastaavan hoitolaitoksen ja muun erityisen häiriintyvän kohteen läheisyydessä. Käyttö yöaikaan klo on kielletty lisäksi alueilla jossa on asutusta. Ulkotarjoilualueella tai mainostarkoituksessa käytettävät äänentoistolaitteet on säädettävä siten, ettei toistettava ääni ole häiritsevästi kuultavissa lähimmissä asuinhuoneistoissa ikkunoiden kiinni ollessa. Yleisen järjestyksen häiritseminen tai turvallisuuden vaarantaminen yleisellä paikalla mm. metelöimällä on kielletty järjestyslain 3 :n nojalla. Metelöiminen on kielletty myös muualla kuin yleisellä paikalla, jos toiminnan vaikutus ulottuu yleiselle paikalle. Järjestyslakia valvoo poliisi. 38 Erityisen häiritsevä työstä aiheutuva melu yöaikaan Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttäminen on kielletty asuntojen ja muiden sellaisten kohteiden läheisyydessä, joille työstä saattaa aiheutua hait-

18 18 taa tai häiriötä kello välisenä aikana, muutoin kuin on tarpeen maatalouselinkeinojen harjoittamisen, liikenneturvallisuuden tai ympäristöhuollon kannalta tarpeellisten taikka muutoin välttämättömien töiden suorittamiseksi. Mikäli yöaikaan tehtävä poikkeuksellinen välttämätön työ tai toimenpide on etukäteen tiedossa, on siitä ilmoitettava etukäteen melun vaikutuspiirissä oleville asukkaille, hoitolaitoksille sekä muille sellaisille kohteille, joille toimenpiteestä saattaa aiheutua haittaa tai häiriötä. 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 39 Poikkeaminen ympäristönsuojelumääräyksistä Päätöksen poikkeamisesta voi erityisestä syystä myöntää yksittäistapauksessa ympäristönsuojelun viranhaltija, jonka tehtävänä on muutoinkin ratkaista aihealueeseen liittyviä valvonta-asioita ja hakemuksia. Lupaa poikkeamiseen haetaan kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaiselta ja asia käsitellään noudattaen normaalia hallintomenettelyä. Meluntorjuntaa koskevista yleismääräyksistä voi poiketa hyväksytyllä ympäristönsuojelulain 60 :n mukaisella meluilmoituksella. 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 40 Aluerajausten voimassaolo Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen rajaus on voimassa kulloinkin voimassa olevan lainvoiman saaneen päätöksen mukaisesti. Pohjavesialueiden rajaus ja luokittelu ovat voimassa Keski-Suomen ympäristökeskuksen kunnille vuonna 1997 toimittaman aineiston ja Keski-Suomen ELY- keskuksen sitä koskevien muutosten mukaisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen voi alueen haltijan hakemuksesta täydentää kokoontumistai liikuntatarkoitukseen käytettävien, yksipäiväisten yleisötapahtumien järjestämiseen ilman meluilmoitusvelvollisuutta soveltuvien paikkojen luetteloa. 41 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan xx xx xxxx.