Liitot ovat tuottaneet yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimialueen kanssa lavaohjelmaa

Transkriptio

1 1 (7) Villa Maireasta Paimion parantolaan Satakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla Lavalla Runopuulaaki Satakuntaliitto (osasto A75) ja Varsinais-Suomen liitto (A76) ovat yhdessä esillä Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla Turun Messu- ja kongressikeskuksessa perjantaista sunnuntaihin Maakuntien yhteisenä teemana on rakennusperintö ja erityisesti Alvar Aalto teemana Villa Maireasta Paimion parantolaan. Osastoilla on yleisökilpailu palkintoineen. Satakunnan osastolla Metsähallitus esittelee Selkämeren kansallispuistoa pallopanoraamakuvin. Liitot ovat tuottaneet yhdessä Taiteen edistämiskeskuksen Lounais-Suomen toimialueen kanssa lavaohjelmaa messuille. Kahden maakunnan draamakirjallisuus! (auditorio I klo ) Lavalla esitetään lukudraamakatkelmat Tapio Koivukarin näytelmästä Missä aallot murtuvat kohtaus Enok pukseerilla ja Ilpo Tuomarilan näytelmästä Taulahäntä ja Kivenhakkaaja eli Nurmi ja Aaltonen. Luvassa on myös puhetta Lounais-Suomen näytelmäkirjallisuudesta. Kirjailijoiden kanssa näytelmäkirjallisuudesta keskustelevat Annamari Karjalainen, Raija-Liisa Seilo ja Minna Sirnö. Modernismin perintö hukassa? (Kuisti-lava klo ) Keskustelussa pohditaan Alvar Aallon ja modernismin jälkiä Lounais-Suomessa niin merkkirakennuksia kuin standardoituja massatuotettuja rakennuksia. Keskustelua virittelevät rakennustutkija Liisa Nummelin (Satakunnan Museo) ja erityisasiantuntija Henri Terho (Taiteen edistämiskeskus). Rakennusperinnön asiantuntijoina mukana ovat myös tutkija Kaarin Kurri (Turun museokeskus), asiamies Mikko Laaksonen (Bryggman-säätiö) ja arkkitehti Tuula Pöyhiä (Alvar Aalto -säätiö). Kun kirjailija rakastaa kotiseutuaan (Kuisti-lava klo ) Heli Laaksonen ja Elina Wallin runollisina oppaina Varsinais-Suomen ja Satakunnan hurmaavilla teillä. Runopuulaaki mitellään klo eli leikkimielinen runokilpailu Varsinais-Suomi vastaan Satakunta sovelletuilla runopuulaaki-kilpailun säännöillä Turun Kirjakahvilassa (Vanha Suurtori 3). Ideana on, että kilpailijat esittävät omia runojaan runon ihannemitan ollessa kolme minuuttia. Tuomaristo kootaan tilaisuuden alussa yleisön joukosta. Jokaisella kierroksella putoaa pois yksi kilpailija, kunnes jäljellä on voittaja. Tilaisuuden avaaja ja ns. nollarunoilijana toimii Heli Laaksonen. Satakunnan joukkue on Merja Hermonen, Elina Wallin ja Tapio Koivukari. Varsinais-Suomen joukkue on Asko Lehtonen ja Daniil Kozlov. Tilaisuuden juontaa Runokukko duo Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Osuuskunta Turun Kirjakahvila, Satakuntaliitto ja Rauman kaupunki. Tilaisuus on kaikille avoin ja ilmainen.

2 2 (7) Satakunnan kirjailijat esillä Satakunnan osastolla vierailee maakunnan omia kirjailijoita ja heidän tuotantoaan on esillä. perjantai lauantai sunnuntai Katriina Ranne klo Johanna Kartio klo Aira Savisaari klo Leila Tuure klo Pertti Rajala klo Hannes Tiira klo Heli Laaksonen klo Eero Kavasto klo Tapio Koivukari klo Leena Sammallahti klo Elina Wallin klo Annastiina Mäkitalo klo Pertti Rajala klo Tapio Koivukari klo Pauli Karmala klo Pauli Karmala klo Heli Laaksonen klo Hannes Tiira klo Aikataulumuutokset ovat mahdollisia. Yhteiskuljetus Satakunnasta messuille Satakunnasta järjestetään yleisölle yhteiskuljetus messuille, jotka ovat avoinna perjantaina klo 10-18, lauantaina klo ja sunnuntaina klo Menopaluu päivän aikana maksaa 20 ja summa tulee maksaa käteisellä bussissa. Bussi lähtee Porin linja-autoaseman tilauslaiturista nro 9. Top Liikenteen bussi ajaa reittiä Pori-Luvia-Eurajoki-Rauma (Rauman linja-autoaseman tilausajolaituri)-turku. Ennakkoilmoittautuneet voivat nousta kyytiin matkan varrelta. Paluu lähtee samaa reittiä takaisin tuntia ennen messujen päättymistä kunakin messupäivänä Messukeskuksen bussiparkkipaikalta HK-Areenan puolelta tultaessa A-hallin päädyssä (ellei muuta sovita). Ilmoittautumiset mennessä Lisätiedot: Tapahtuma ja yhteiskuljetus Ulla Koivula, Satakuntaliitto, Runopuulaaki Risto Kupari, Rauman kaupunki, Lavaohjelmat Henri Terho, Taiteen edistämiskeskus,

3 3 (7) Johanna Kartio Kartio on kirjoittanut selkokirjoja, muokannut yleiskielisiä tekstejä selkokielisiksi ja kouluttanut sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja työntekijöitä käyttämään selkokieltä. Tänä syksynä ilmestyy Kartion muokkaamana selkokielinen versio Anna-Leena Härkösen Häräntappoaseesta. Kartio on kirjoittanut selkotietokirjan Suomalaisia viihdetähtiä ja Rajalan kanssa yhdessä Suomalaisia taiteilijoita sekä osana työryhmää satukokoelman Satujen silta. Hän on myös julkaissut selkopakinoita ja Papunet-verkkosivustolla selkokielisiä tarinoita nuorille. Kartio on toimittanut kirjan Selkokieli ja vuorovaikutus, jossa yleiskielellä kerrotaan, miten selkoilmaisua voi käyttää puheessa. Pauli Karmala Noormarkussa, Satakunnan pohjoisissa metsissä, perheineen nykyisin asusteleva runoilija, joka pikkuhiljaa alkaa pitää itseään oikeana kirjailijana saatuaan ensimmäiset Sanasto-korvaukset ja törmättyään ensi kertaa kierrätyskeskuksessa itse kirjoittamaansa kirjaan. Tyyliltään helposti ymmärrettävää proosarunoa, ei mitään sana-arvuuttelutehtäviä. Tunnelataukseltaan Karmalan tuotanto taas pyyhkii tajunnan kuin syysmyrsky, ainakin runoilijalta itseltään Eero Kavasto Kavasto on kirjoittanut kaksi juutalaiskirjaa Pantterin täplät (2009) ja Hatikva (2010), joista kummastakin on tulossa painokset arabiaksi, hepreaksi ja englanniksi. Ruotsinnos julkistetaan Turun kansainvälisillä Kirjamessuilla. Kavasto on rovasti, ja käsittelee yhteiskunnallisia ja kirkollisia aiheita. Pantterin täplät kertoo kahdeksasta erimaalaisesta juutalaisesta Dachaun keskitysleirin parakissa kaksi vuotta sodan jälkeen Tämä on vähän tiedetty historiallinen fakta. Hatikva kertoo pääparin siirtymisestä kommunistiselle kibbutsille Israeliin Varsinkin Hatikva ottaa kantaa Lähi-Idän monimutkaiseen poliittiseen tilanteeseen tavalla, jota ei yleensä ole tällä tavalla tuotu esiin. Pantterin täplät on esitetty näyttämöllä ja kirjasta on olemassa myös äänikirja.

4 4 (7) Tapio Koivukari Raumalainen Koivukari on ollut päätoiminen kirjailija syksystä 1999 alkaen. Hänen pääteoksenaan pidetään kolmiosaista saaristolaissaagaa, joka alkoi 2002 romaanilla Luodetuulen maa. Tästä on tehty myös Rauman kaupunginteatteriin kaksi näyttämösovitusta: Luodetuulen maa (2010) ja Missä aallot murtuvat (2013). Koivukari on myös suomentanut islantilaista kirjallisuutta. Tänä syksynä ilmestyy islantilaisen naisrunoilijan Gerður Kristnýn runoteos Verikavio. Se on muinaisrunon kommentti, vanha tarina kerrottuna naisen näkökulmasta. Koivukari on ollut mukana Turun kirjamessuilla jo 90-luvun alkupuolelta asti: myymässä, esittelemässä, esiintymässä, haastattelemassa, runomaaotteluissa... Koivukarista kirjailijan työ on itsenäistä, mutta yksinäistä. Tapaamiset esimerkiksi Kirjamessuilla poikivat mahdollisesti töitä ja joka tapauksessa, messujen latauksen voimin jaksaa taas pitkälle pimenevään syksyyn. Kirsi Kuusisto Kuusisto on raumalainen kuvataiteilija ja taidegraafikko. Kuvien tekeminen ja ajatusten kokoaminen runoiksi ovat samojen ilmiöiden tarkastelua eri puolilta. Kuusiston teokset pohtivat ihmisen ja luonnon kohtaamista ihmisen ollessa sekä riippuvainen että muutoksia aiheuttava osa luontoa. Kuusiston Luonto kutsuu, taidegrafiikkaa ja runoja ilmestyi kirsikuusisto.blogspot.fi Heli Laaksonen Laaksonen on Rauman Lapissa elelevä sanamaija, kulttuurihuseeraaja ja Suomea kiertävä lavarunoilija. Viidentoista julkaistun teoksen joukossa on lounaismurteella kirjoitettuja runokirjoja, äänikirjoja, tietokirjoja - uusimpana Suomen ensimmäinen murreaapinen eli Aapine. Helin oma yritys Sanatoimisto Hulimaa tarjoaa esiintymiskoulutusta, kielikurssitusta ja viestintävirkistystä. Syksyn 2013 Heli viettää kirjailijaresidenssissä Latviassa, mutta esiintyy Turun kirjamessuilla useana päivänä, mm. porilaisen Elina Wallinin kanssa. kuva Miikka Lappalainen

5 5 (7) Annastiina Mäkitalo Mäkitalo on kuvittanut viisi lasten kuvakirjaa, joista kaksi hän on myös kirjoittanut. Mäkitalo on taiteen maisteri, graafinen suunnittelija ja kuvittaja. Mäkitalon lopputyö Aalto-yliopistoon on Vanhaan Raumaan sijoittuvan historiallinen kuvakirja Vanhan Rauman Kirsti, joka on saanut hyvän vastaanoton sekä kotimaassa että maailmalla. Kirja on valittu mm. Vuoden Huiput kilpailun kuva ja kuvitus -sarjassa shortlistalle, finaaliin Rudolf Koivu -kilpailussa sekä Bratsilavan kansainväliseen kuvitusbiennaleen. Kirsti-kirjan posliinikoirahahmot seikkailevat jo kankaana - ja pian myös vaatteissakin. Mäkitalo on syntynyt Satakunnassa ja asunut Raumalla vuosina Tällä hetkellä hän asuu Vihdissä. kiinnoste.blogspot.com Arja Palonen Palonen on porilainen kirjastonhoitaja, joka työskentelee lasten ja nuorten kanssa, koska ei omien sanojensa mukaan ole koskaan kasvanut itsekään aikuiseksi. Palonen on kirjoittanut runoja aina. Omakustannerunokirja Näkee kasvoista ilmestyi vuonna 2000 toinen runokokoelma Lentosumua Palonen on lähtöisin Alavieskasta ja asuu nykyisin Porissa. Pertti Rajala Rajalan tunnetuimmissa selkokirjoissa on useita tietokirjoja, muun muassa Aikojen alusta nykypäivään, Mannerheimin ja Kekkosen elämäkerrat sekä pienoiselämänkertakirjat Hyvät, pahat ja rohkeat maailmahistorianmerkkihenkilöistä ja Tahtoa, taitoa ja sisua suomalaista merkkihenkilöistä. Rajala on kirjoittanut useampia Suomen historiaan ja suomalaisiin merkkihenkilöihin liittyviä selkokirjoja. Hänen mielestään jokaisella on oikeus tutustua omaan kulttuuriinsa ja historiaansa ja rakentaa omaa identiteettiään sitä kautta. Selkokirja on usein lukijansa ensikosketus kirjallisuuteen. Usein selkokirja on myös ensimmäinen kirja, jonka hän lukee kannesta kanteen. Tämä synnyttää onnistumisen iloa ja ylpeyttä. Samalla lukijan maailma kuin huomaamatta laajenee. Asiat, joita ei ole tiennyt tai ymmärtänyt tai joita ei ole voinut kokea, kuuluvatkin äkkiä lukijan maailmaan. Katriina Ranne Ranne on Noormarkusta kotoisin oleva kirjailija, tutkija ja runouden suomentaja. Hän on opettanut Lontoon yliopistossa, ja Lontoon lisäksi hän on asunut Tansaniassa, Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa ja Argentiinassa, mutta haluaa nykyisin viettää suurimman osan ajastaan Suomessa, Noormarkunjoen rannalla. kuva Denis Vinokur Ranteen esikoisromaani Minä, sisareni ilmestyi Teos kertoo neljästä toisilleen läheisestä siskosta, jotka kasvavat lapsuuden viattomuudesta ja yhteisyydestä omiin suuntiinsa. Romaani käsittelee läheisyyttä, lähtemistä ja kohtaamista. Ranne on myös julkaissut kirjallisuuslehdissä englannista, swahilista ja norjasta suomentamiaan runoja. Hänen ensimmäinen oma runoteoksensa Ohikulkijan tuoksu ilmestyy helmikuussa Gummeruksen kustantamana. Syksyllä Poesia julkaisee Ranteen kokoaman ja kääntämän afrikkalaisen runouden antologian. katriinaranne.com

6 6 (7) Leena Sammallahti Sammallahti on Helsingin yliopiston dosentti ja eläkkeellä Satakunnan Museon johtajanvirasta. Sammallahti on harvoja akateemisia esinetutkijoita Suomessa ja hänen väitöskirjansa käsitteli suomalaisia lasten tuudituslaitteita ja 2010 ilmestyivät monografiat suomalaisista sängyistä, keinutuoleista ja piirongeista. Sammallahti laatii parhaillaan käsikirjoitusta suomalaisista kansanomaisista peileistä. Eläkepäivillään Sammallahti muutti syntymä- ja koulukaupunkiinsa Raumalle, mistä on kivenheitto hänen pientilalleen Pyhärannan Santtioon. kuva Pentti Pere Aira Savisaari Kiehtovinta kirjailijan työssä Savisaaren mielestä on se, että juuri ne työt, joita on tekemässä, tuntuvat aina mielenkiintoisimmilta ja tärkeimmiltä. Kaikki kasvamiseen ja kasvattamiseen liittyvät asiat kiinnostavat Savisaarta. Usein hänen kirjojensa henkilöt ovat elämiä, vaikkei se olekaan tietoinen päätös. Savisaarelta on julkaistu useita kirjoja tuoreimpina niistä Sylvi Sumppi pulassa, Masa ja Maija 2 (2012), Masa ja Maija (2011), Keikalla katoaa Gibson, M.E.Kuusi (2011), Haudasta nousee hemmo, M.E.Kuusi (2010), Joku siipi pitäis olla (2009) sekä Tikku ja Melli (2007). Hannes Tiira Pappi Tiira on syntynyt Jämsässä, käynyt koulut ja yliopistot Helsingissä sekä muuttanut 1989 Poriin. Ensimmäinen kirja Säteitä pimeässä julkaistiin 1982 ja se kertoo 26-vuotiaan sokean papin muistelmat. Tähän mennessä Tiiralta on julkaistu 13 tietokirjaa. Tiira on erikoistunut Porin seudun historiaan. Yyteri on poikinut kaksi kirjaa ja Kirjurinluoto yhden. Tiiralla on intohimoinen rakkaussuhde lintuihin ja historiaan. Tiira on ollut nelisen vuotta satakuntalaisen kirjoittajayhdistys Manuscript-63:n puheenjohtaja ja olen yhä. tiira-kirjat.blogspot.fi

7 7 (7) Leila Tuure Tuure on porilainen kirjailija ja kustantaja, joka on tehnyt elämäntyönsä historian opettajana Porin suomalaisessa yhteislyseossa. Tuure on saanut Satakunnan kirjallisen kerhon Nortamo-palkinnon sekä Pori tutuksi ry:n tunnustuspalkinnon. Ensimmäisen romaani julkaistiin 1989, minkä jälkeen kirjoja on tullut tasaiseen tahtiin. Vuonna 2013 ilmestyi 24. ja seuraava, Piiritanssi-sarjan neljäs osa, on jo työn alla. Tuuren romaanit ovat pääosin historiallisia, Suomen ja Porin historiaan liittyviä, mutta joukkoon mahtuvat myös kaksi jännityskirjaa sekä pari nuorten kirjaa. Tuuren kirjoista Puolan prinsessa kertoo Juhana herttuan ja Katariina Jagellonican avioliiton alkuvaiheista. kuva Kristiina Suutari Elina Wallin Wallin on porilainen murrekirjoittaja, -pakinoitsija ja esiintyjä. Wallin on tullut tutuksi Satakunnan Kansa pakinoitsijana ja porilaisuuden iloisena sanansaattajana. Hänen tuotannostaan on julkaistu kaksi pakinakokoelmakirjaa, äänikirja sekä tuliaiskahvi yhdessä paikallisen Cafe Solo -kahvipaahtimon kanssa. Yhdessä murrerunoilija Heli Laaksosen kanssa tehdyt Sää, mää ja Hentuliisa -murreillat ovat saavuttaneet suuren suosion ja kaksikko onkin toivottu vieras niin Porissa kuin ystävyyskaupunki Raumallakin. kuva Janne Alhonpää