Pohjois-Skandinavian. Harri Ahonen VAELLUSREITIT. Suunnittele oma vaelluksesi upeissa Pohjois-Ruotsin ja -Norjan maisemissa. tammi

Transkriptio

1 Pohjois-Skandinavian Harri Ahonen VAELLUSREITIT Suunnittele oma vaelluksesi upeissa Pohjois-Ruotsin ja -Norjan maisemissa tammi

2 Pohjois-Skandinavian VAELLUSREITIT Harri Ahonen Kustannusosakeyhtiö Tammi Helsinki

3 Äidille Kiitän mitä kohteliaimmin Suomalais-ruotsalaista kulttuurirahastoa, joka on tukenut kirjan syntyä. Kiitän myös kustannustoimittajaani Jenni Salmista, kustannusjohtaja Tuija Nurmirantaa sekä kaikkia Tammen ihmisiä, jotka ovat olleet mukana kirjan teossa. Lisäksi kiitän avopuolisoani Marikaa, perhettäni ja vaellustovereitani, joista erityisesti Mikko ansaitsee erityismaininnan, sekä kaikkia, jotka ovat olleet tukena kirjan syntymisessä. Harri Ahonen ja Kustannusosakeyhtiö Tammi 2014 Teksti: Harri Ahonen Toimitus: Jenni Salminen Valokuvat: Harri Ahonen, paitsi s. 276, 293 ja 298 Marika Kylänen, s. 92 Marko Kylänen, s. 80 Malin Moisio ja s. 212 Anni Vuohensilta Graafinen suunnittelu ja kansi: Jukka Aalto, Armadillo Graphics Taitto: Jukka Iivarinen, Vitale Ay ISBN Painettu EU:ssa.

4 Lukijalle... 4 I VAELLUSALUEESEEN TUTUSTUMINEN...6 Vaellukselle valmistautuminen... 8 Reitin suunnittelu...10 Milloin mennä?...11 Kartta vaellusalueista Matkustaminen vaelluskohteisiin Tupien omistajat vaellusalueilla Den Norske Turistforening Svenska Turistförening...22 Badjelánnda Laponia Turism...25 Norges jeger- og fiskeforbund Nordland...27 Statskog...28 Länsstyrelsen Västerbotten ja Länsstyrelsen Norrbotten...29 Metsähallitus Yleisiä retkeilyohjeita Telttailu...34 Tulenteko...35 Juomavesi...35 Kahlaaminen...36 Sillat ja venekyydit Vaaratilanteet...39 Matkapuhelimen kuuluvuus Rajojen ylittäminen Polut ja merkityt reitit...42 Merkityt polut...44 Vakiintuneet kulku-urat...45 Merkityt ja nimetyt vaellusreitit...45 Kartta nimetyistä vaellusreiteistä...46 Kungsleden...47 Kalottireitti...48 Padjelantaleden Rádjebálges Nordlandsruta Rallarvägen...52 Kartat...54 Kirjan käyttäminen...56 Vaellusreitit...58 Tupatiedot II VAELLUSALUEET...62 Troms...64 Narvikfjellene Abisko-Kebnekaise Padjelanta & Sarek Sulitjelma & Junkerdal Saltfjellet-Svartisen Vindelfjällen & Arjeplogsfjällen Kirjallisuuslähteet SISÄLLYS

5 LUKIJALLE Kulkea kiireettä vuorenrinteen reunaa ja laskeutua laaksoon vievää polkua. Istahtaa laakson pohjaa kiemurtelevan joen mutkaan ja viivytellä katsellessa etäällä kohoavaa vuori jonoa, jonka seassa kimmeltää kristallinkirkkaina välkehtiviä, jäänsinisiä laattoja. Antaa katseen viipyä maisemassa ja lämpimän iltapäivän kasvoilla. Maata joenpenkalla tunturipuron tahdittaessa hiljaisuutta ja rauhaa. Joenmutkasta kuuluva liplatus houkuttelee riisumaan vaellus kengät ja huljuttelemaan jalkoja tunturipurossa. Tuulenhiven tuntuu poskella, taivas on korkealla. Vaeltaminen on rauhoittavaa, vaikka se ei aina tällaista olekaan. Joinakin päivinä kiveä ja vettä tuntuu olevan kaikkialla ja tuuli nakkelee sopuleita ja märkiä rättejä silmille. Näkyvyys rajoittuu kymmenen askeleen päähän ja tuvalle on vielä usean tunnin taival. Mutta silti. Kastuneena ja väsyneenäkin. Koko kehon valloittaa ilon ja onnen tunne, kun tuvan piirteet erottuvat hämärän läpi tai kun savun tuoksu kiemurtelee kivisokkeloiden lomasta. Vaeltaminen on mahtavaa! Vaeltaminen vaatii tietynlaista asennoitumista. Valmistautumista monenlaiseen maastoon ja säähän. Rinkan kantamista sateessa tai paisteessa, puntinlahkeet enemmän tai vähemmän kuraisina. Vaelluksilla kokee paljon asioita, omasta kehosta ja ympäristöstä. Kiristä siis kengännauhat, heitä rinkka selkään ja kompassi kaulaan ja lähde polulle. Luvassa on uskomattomia maisemia ja unohtamattomia kokemuksia! Go Tur! Pohjois-Skandinavian vaellusreitit 4

6 Gappohytta-tuvalta lounaaseen

7 I VAELLUSALUEESEEN TUTUSTUMINEN

8

9 VAELLUKSELLE VALMISTAUTUMINEN Troms, Narvikfjellene, Kebnekaise, Padjelanta, Sarek, Junkerdal, Sulitjelma, Svartisen, Salt fjellet, Arjeplogsfjällen ja Vindelfjällen. Pohjois-Skandinavian vaellusalue on laaja. Yksistään Pohjois-Skandinaviassa sijaitsevien kansallispuistojen ja luonnonpuistojen yhteenlaskettu pinta-ala on valtava, yli neliökilometriä. Merkityt reitit kulkevat myös suojelu alueiden ulkopuolisilla erämaa-alueilla, jolloin pinta-ala kaksinkertaistuu. Jokainen vaelluskohde sisältää lukuisia mahdollisuuksia toteuttaa erilaisia vaelluksia: iltapäivä- ja viikonloppuvaelluksista kahden kolmen viikon tai jopa kuukauden mittaisiin vaelluksiin, olipa sitten liikkeellä perheen kanssa tai ystävien seurassa. Pohjois-Skandinavian vaellusalueiden maasto on monimuotoinen. Sarekin kansallispuisto ja Kebnekaise ovat jättimäisten vuorikolonnien koteja. Äkkijyrkkien, yli 2000 metriin kohoavien huippujen juurella kulkee reheviä, jokivirtojen piirtämiä laaksoja. Sulitjelman vuorimassiivin ympärille levittäytyvä Sulitjelmaisenin jäätikkö (44 km²) ja Saltfjelletin kansallispuiston länsilaidalla sijaitseva Svartisenin jäätikkö (370 km²) antavat vaellukselle hyisen ja herkän luonteen. Sulitjelman ja Sarekin jättiläisten välissä sijaitsee rauhallisemmin kumpuileva Padjelantan ylänkö, jonka länsireunalla levittäytyvät vapaana aaltoilevat Virihauren ja Vastenjauren järvet. Narvikfjellenen vaellusalueella voi ihailla dramaattisia vuorimuodostumia. Vuoriston sydämessä pääsee kulkemaan aivan jäätikön reunaa nuollen ja ihailemaan kuumaisemaa. Vindelfjällenin luonnonpuisto ja sen pohjoispuolella levittäytyvä Arjeplogin erämaa-alue ovat monimuotoisia. Etelän vuorimassiivi- ja järvimaisemista pohjoisen syviin jokilaaksoihin levittäytyvä vaellusalue on Pohjois-Skandinavian monipuolisimpia samoin kuin Troms, joka ulottuu Reisadalenin kanjonista satojen kilometrien päähän länteen. Matka kulkee tunturikerojen, vehreiden laaksojen ja valtakunnanrajojen poikki. Riippumatta siitä, millä liikennevälineillä vaelluskohteisiin matkustaa, ovat ne kaikki korkeintaan vuorokauden matkan päässä täältä Pohjois-Skandinavian vaellusreitit 8

10 9 Pohjois-Skandinavian vaellusreitit Vaellukselle valmistautuminen

11 Suomesta. Kaikille vaellusalueille ja monille merkityille reiteille pääsee suoraan rautatieasemalta, bussipysäkiltä tai parkkipaikalta. Reitin suunnittelu Aloitin kerran valmistautumisen vaellukselle noin yhdeksän kuukautta etukäteen. Meni tovi ennen kuin hyväksyin sen, etteivät juna- ja linja-autoyhtiöt julkaise tulevan kesän aikatauluja vielä tammikuussa. Minulle jäikin paljon aikaa tarkastella eri reittivaihtoehtoja vaelluskartoista. keskustelupalstoja Vaellusinformaatiota suomeksi Vaellusinformaatiota ruotsiksi Vaellusinformaatiota norjaksi Pohjois-Skandinaviassa on kattava merkitty vaellusreitistö ja laaja tupaverkosto. Vaellusreitit perustuvat vanhoihin paimen-, posti- ja kauppareitteihin sekä uudempiin, vaeltajia varten rakennettuihin polkuihin. Merkittyjä polkuja on tuhansia kilometrejä ja ne risteilevät valtioiden rajojen yli monin paikoin. Vaellusreitin voi suunnitella pitkälti ulkoilujärjestöjen ja valtioiden sekä läänin- ja metsähallitusten huoltamiin tupiin perustuen. Huollettuja laavu- ja telttapaikkoja, joita Suomessa on tyypillisesti, on selvästi vähemmän. Telttailla voi halutessaan yleensä tupien läheisyydessä tai tunturipurojen ja -järvien varsilla. Ulkoilujärjestöjen sekä Ruotsin ja Norjan valtioiden huoltamat tuvat ovat hyväkuntoisia ja yleensä hyvin varusteltuja. Pohjois-Skandinavia on yhtä aikaa vehreää ja vesistöistä sekä rosoista ja karua. Maasto vaihtelee huomattavasti mutta riippumatta siitä, minne vaelluksensa suuntaa, kaksi seikkaa on hyvä ottaa huomioon: mäkisyys ja viima. Vuorten ja tunturien rinteet poukkoilevat päivämatkan aikana useita kertoja ylös ja alaspäin. Norjalaisilla onkin kelpo termi kuvaamaan tällaista maastoa: småkupert terreng. Vapaasti suomennettuna se merkitsee kevyesti kumpuilevaa maastoa. Pohjois-Skandinavian avotunturissa tämä tarkoittaa toistuvia, parhaimmillaan satoja metrejä kohoavia ja laskevia rinteitä. Useimmat merkityistä vaellusreiteistä kulkevat avotunturissa jopa kymmenien kilometrien matkan. Avotunturissa puhaltava viima asettaa omat vaatimuksensa vaatetukselle, ruokailulle, taukopaikoille ja leiriytymiselle. Edes se, että polku laskeutuu laaksoon, ei välttämättä tarkoita, että pääsisi metsään suojaan tuulelta. Vaellukselle valmistautuminen Pohjois-Skandinavian vaellusreitit 10

12 Ennakkovalmistautuminen kannattaa aloittaa verkkaisesti ja tuumaillen. Millaista reittiä tahtoo kulkea, millaisella porukalla ja milloin? Mieleisen vaelluskohteen löydyttyä on hyvä alkaa sommitella reittiä: päivämatkoja ja yöpymispaikkoja. Matkoja ei kannata laskea niinkään kilometreissä kuin käytetyssä ajassa. Lyhyt mutta kivikkoinen ja jyrkkärinteinen pätkä voi viedä yllättävän paljon aikaa. Pääsääntöisesti voi laskea, että keskimäärin vuoristoetapeilla kulkee 1 3 km/h riippuen rinkan painosta ja kulkualustasta. Matkavauhtiin vaikuttaa maaston lisäksi sää. Avotunturissa puhaltava voimakas vastatuuli, vesisade tai sakea sumu tekee etenemisestä hidasta. Samoin jokien ylittäminen kahlaamalla jarruttaa kulkua. Vaellusreitin selkiintyessä on hyvä tarkistaa, ettei aikataulu ole liian kireä. Milloin mennä? lumitilanne Sää ja lumitilastot Norjassa Sää ja lumitilastot Ruotsissa Vaellusajankohtaan vaikuttavat olennaisesti vuodenajat, ja ne eroavat melko paljon esimerkiksi Etelä-Suomen vuodenajoista. Lumi sataa aiemmin ja sulaa myöhemmin. Myöskään sulan maan aika ei ole yhtä kuin vaelluskausi, sillä keväällä sulamisvesi tekee vaeltamisen melko lailla mahdottomaksi. Kevät alkaa paikasta, kulkukorkeudesta ja talvesta riippuen vasta toukokuussa ja päättyy vasta kesäkuun lopussa. Ei ole lainkaan tavatonta, että heinäkuun alussa on vielä paikoin lunta maassa ja järvet osin jäässä. Lumitilanne kannattaa aina tarkistaa. Yksittäiset syvänteisiin, polunpainaumiin ja muihin varjoisiin paikkoihin jääneet lumikentät eivät ole este vaellukselle. Syksyllä taas lokakuu on yleensä käännekohta. Varminta on, että vaellus päättyy viimeistään lokakuun alkupuoliskolla. Valmistaudu kuitenkin siihen, että koska vain voi sataa lunta myös heinäkuussa. Kesällä on myös hyttysiä: pahin aika on heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. Avotunturissa hyttysiä on vähemmän kuin laaksoissa, mutta varaudu silti hyttysverkolla ja -myrkyllä. 11 Pohjois-Skandinavian vaellusreitit Vaellukselle valmistautuminen

13

14 Matkustaminen vaelluskohteisiin linja-autoliikenne Linja-autojen aikataulut Pohjois-Norjassa Linja-autojen aikataulut Västerbottenin läänin alueella Edullisesti yöbussilla Tukholmasta pohjoiseen Linja-autojen aikataulut Etelä-Norjassa Linja-autojen aikataulut Norrbottenin läänin alueella Pohjois-Ruotsissa Linja-autojen aikataulut Suomessa Linja-autolla Suomessa pohjoiseen laivaliikenne Laivalla Suomesta Ruotsiin lentoyhtiöt Helikopteriyhtiöitä Pohjois-Ruotsissa Lentomatkustamista Norjassa Tapasin kerran norjalaisen pariskunnan lähellä Rostadalen-laaksoa (30 kilometriä linnuntietä Kilpisjärveltä länteen). He olivat lähteneet yli tuhat kilometriä pitkälle vaellukselle kotoaan, Oslosta. Lyhyen juttutuokion jälkeen he heippasivat hymyssäsuin ja jatkoivat matkaa kohti Hammerfestiä. Harva meistä patikoi tuhatta kilometriä vaelluspaikkaan. Useimmat matkustavat paikan päälle joko autolla tai julkisilla liikennevälineillä. Mahdollisuuksia on monia, samoin kuin matkustusreittejä. Olen itse kokeillut monia erilaisia vaihtoehtoja ja kaikki matkustusmuodot ovat toimineet hyvin. Tämän luvun oheen on koottu internetsivustoja, joilta löytyvät julkisten liikennevälineiden aikataulut ja hinnastot. Tietoa on yleensä saatavilla paikallisen kielen lisäksi englanniksi. Pohjois-Skandinaviaan maata pitkin matkustavat voivat suunnata suoraan pohjoiseen kohti Kilpisjärveä, jonne pääsee yöjunan ja bussin yhdistelmällä. Vaihto tapahtuu Rovaniemellä. Toinen vaihtoehto on matkata juna-bussiyhdistelmällä Tornio-Haaparannan kautta Luulajan kaupunkiin, josta kulkee Statens Järnvägarin päivä- ja yöjuna Jällivaaran, Kiirunan, Abiskon, Katterjåkkin, Riksgränsenin ja Katteratin kautta Narvikiin. Reitti Tornion kautta vaatii tarkkaa aikataululaskentaa, sillä aikavyöhyke muuttuu Suomen ja Ruotsin rajalla. Muutenkin Ruotsin ja Suomen liikennöitsijöiden aikataulujen yhteensovittaminen vaatii kärsivällisyyttä, sillä niitä ei ole synkronoitu. Ruotsin sisämaassa kulkee Inlandsbanan Kristinehamnin ja Jällivaaran väliä. Se pysähtyy muun muassa Storumanissa, Sorselessa, Arvidsjaurissa ja Jokkmokkissa. Rautatietä voi hyödyntää siirryttäessä sisämaassa pohjois-eteläsuunnassa. Junaliikenne on myös synkronoitu Kiirunasta Nikkaluoktaan ja Jällivaarasta Ritsemiin kulkevan linja-autoliikenteen kanssa. Meritse reitit kulkevat Vaasan ja Uumajan sekä Helsingin tai Turun ja Tukholman välillä. Molemmat reitit ovat varteenotettavia vaihtoehtoja, mikäli vaelluskohde on esimerkiksi Vindelfjällenin luonnonpuisto, Salt fjellet-svartisenin kansallispuisto tai Sulitjelman vuoristomassiivi. 13 Pohjois-Skandinavian vaellusreitit Vaellukselle valmistautuminen

15 Katteratin rautatieasema junaliikenne Juna-aikataulut Norjassa Juna-aikataulut Ruotsissa Juna-aikataulut Etelä- ja Keski-Ruotsissa Juna-aikataulut Suomessa Juna-aikataulut Ruotsissa, sisämaanrata Laivareittiä valitessa kannattaa huomioida jatkoyhteydet: Tukholmasta pohjoiseen voi valita esimerkiksi päivälaivan ja yöjunan tai päinvastoin. Myös Uumajasta eteenpäin pääsee junalla. Matka satamasta rautatie- tai linja-autoasemalle on usein pitkä, mutta laivayhtiöillä on usein valmiita kuljetuksia. Kannattaa tiedustella asiaa laivayhtiöltä etukäteen. Mikäli haluaa kokea Atlantin valtameren aallokoita, kannattaa valita Bergenin ja Kirkenesin välillä kulkeva laivareitti nimeltä Hurtigruten. Nämä useita satoja matkustajia kuljettavat laivat kulkevat verkkaisesti, esimerkiksi Bodön ja Tromssan kaupunkien satamien kautta. Laivoihin voi ostaa ns. etappilippuja, joilla pääsee matkustamaan suhteellisen edullisesti satamien välejä. Hurtigruten-reittilaivoja ei kannatta sekoittaa samalta kuulostaviin Hurtigbåt-laivoihin, jotka on tarkoitettu paikallisliikenteeseen Norjan rannikolla ja saarilla. Hurtigbåt-laivat ovat merten Vaellukselle valmistautuminen Pohjois-Skandinavian vaellusreitit 14

16 pieni paikannimisanasto suomi Jällivaara Kiiruna Uumaja Luulaja Haaparanta Tornio suomi Koutokeino Tromssa Bodö ruotsi Gällivare Kiruna Umeå Luleå Haparanda Torneå norja Kautokeino Tromsø Bodø muita liikennevälineitä Pohjois-Ruotsin tunturiveneiden aikataulut Sv/djur-och-natur (klikkaa Båttrafik i fjällen vaihtoehtoa) Eri liikennemuotojen aikataulusivusto Norjassa nri.websrv01.reiseinfo.no Eri liikennemuotojen aikataulusivusto Ruotsissa reseplanerare.resrobot.se raitiovaunuja. Merimatkailu Atlantin rannikolla antaa aivan uudenlaisen näkökulman vaellusmaisemaan ja on jo itsessään upea kokemus! Lentämällä pääsee useamman vaelluskohteen läheisyyteen, ja matkaa voi jatkaa linja-autoilla tai junilla. Oslosta on useita lentovuoroja päivittäin Bodön, Narvikin ja Tromssan kaupunkeihin. Myös Tukholmasta pääsee lentäen esimerkiksi Kiirunaan ja Hemavaniin. Lentomatkustuksessa on tarpeen ottaa huomioon, että lentokoneeseen ei saa vielä kaasupulloja tai muutakaan räjähdysherkkää tavaraa, joten ne on ostettava paikanpäältä. Jos mukaan aikoo ottaa pitkän puisen vaellussauvan, kannattaa siitä ottaa yhteyttä lentoyhtiöön hyvissä ajoin. Kannattaa myös muistaa, että lentokentät eivät ole kaupunkien jatkoyhteysasemien läheisyydessä. Bodön ja Hemavanin lentokentät muodostavat poikkeuksen, sillä Bodön lentokentältä on kävelymatka rautatie- ja linja-autoasemalle. Hemavanin lentokenttä on niin ikään lähellä linja-autopysäkkiä sekä Vindelfjällenin luonnonpuiston vaellusaluetta. Pohjois-Ruotsissa sijaitsevien isojen järvien, esimerkiksi Áhkajávrren, yli kulkee aikataulun mukaan linjaveneliikennevuorot. Linjat kulkevat esimerkiksi Ritsemin ja Änonjálmmen sekä hieman etelämpänä Kebnatsin ja Saltoluoktan väliä, ja ne on synkronoitu linja-autoliikenteen kanssa. Sarekin ja Padjelantan kansallispuistoissa kulkevilla vaellusreiteillä on lisäksi mahdollista tilata maksullinen moottorivenekuljetus järvien poikki, ellei tahdo käyttää soutuvenettä. Norjan rannikolla, vuononpohjissa sijaitsevilta Hellemobotnin ja Sørfjordenin laitureilta pääsee vuonojen halki Kjøpsvikin kaupunkiin, josta on linja -autoyhteys esimerkiksi Narvikin kaupunkiin. Kyseessä on tilausliikenne, josta veloitetaan pohjamaksu ja lisäksi lisämaksu henkilömäärän mukaan. Vaellusalueiden vesistökuljetukset ja niiden yhteystiedot löytyvät reittiselostusten yhteydestä sekä kirjan lopusta. Joillekin Ruotsissa sijaitseville Fjällstation-tunturiasemille pääsee matkustamaan helikopterilla, esimerkiksi Kebnekaisen, Kvikkjokkin ja Stáloluoktan tunturiasemille. Helikopteriasemia on esimerkiksi Abiskossa, Nikkaluoktassa, Kvikkjokkissa ja Vuoggatjålmessa. 15 Pohjois-Skandinavian vaellusreitit Vaellukselle valmistautuminen

17 TUPIEN OMISTAJAT VAELLUSALUEILLA Vaellusreittien varsilla on kesäaikaan vilskettä ja monta onnellista mutta väsynyttä vaeltajaa saapuu iltaisin vaellustuville, joita Pohjois-Skandinaviassa on noin 260 kappaletta. Alueella on kolmenlaisia vaeltamiseen liittyviä organisaatioita: paikallisia ja kansallisia ulkoilujärjestöjä sekä valtiollisia organisaatioita. Ensin mainittuja ovat Den Norske turistforening (DNT), Svenska Turistforening (STF), Badjelánnda Laponia Turism (BLT) sekä Nordland Jeger og fiskeforening (NJFF). Tupia omistavia valtiollisia toimijoita ovat Norjassa Statskog, Ruotsissa Länsstyrelsen Norrbotten ja Västerbotten sekä Suomessa Metsähallitus. Myös jotkut kunnat sekä yksityishenkilöt ja -yritykset ylläpitävät muutamia vaellustupia. Vaellusreiteistä kertovien kappaleiden yhteyteen on listattu kyseisellä alueella sijaitsevat vaellustuvat. Pohjois-Skandinavian vaellusreitit 16

18 Stuor-Kärpelin hätäsuoja

19 Den Norske- Turistforening (DNT) Den Norske Turistforening on perustettu vuonna 1868, ja se on vanhin pohjoismaisista ulkoilujärjestöistä. DNT on erittäin suosittu ja sillä on lähes jäsentä Norjassa ja maan ulkopuolella. Järjestöllä on koko maan kattava, yli 500 tuvan verkosto. Toiminta rakentuu 57 paikallisen jäsenjärjestön varaan. Suurin paikallisjärjestö on DNT Oslo og Omegn. Paikallisjärjestöt (turistforening/turlag) omistavat alueellaan sijaitsevat tuvat ja huoltavat niitä sekä pitävät huolta merkityistä poluista ja jokien ylitse vievistä silloista. Tosin DNT Oslo og Omegn omistaa tupia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella, aina Pohjois-Norjaa myöten. Den Norske Turistforeningilla on toimintaa myös perusvaellustoiminnan ulkopuolella. Sillä on omat ryhmät lapsia, nuoria, sinkkuja ja eläkeläisiä varten, ja se järjestää vuosittain useita vaelluskursseja ja yhteisretkiä sekä filmifestivaalin. DNT on lisäksi aktiivinen toimija kansallisen luonnonsuojelun puolestapuhujana. Paikallisilla DNT:n jäsenjärjestöillä on myös monenlaista toimintaa ympäri vuoden. Vaellusta suunnitellessa kannattaa tarkistaa paikallisen järjestön kotisivut heidän järjestämiensä yhteisvaellusten varalta. Mikäli olet liikkeellä suuremman ryhmän (6+) kanssa, asiasta kannattaa ilmoittaa paikalliselle ulkoilujärjestölle esimerkiksi sähköpostitse. Tupien varaaminen ja niille saapuminen Pohjois-Norjassa on noin sata tupaa (ubetjent hytte), joita DNT:n jäsenjärjestöt huoltavat. Ne ovat avoinna ympäri vuoden. Tuvat ovat hyvin varustettuja, lukittuja ja maksullisia. Niille pääsemiseksi tarvitaan DNT:n standardiavain. Avaimen saa parhaiten hankittua DNT:n internetkaupasta, mutta sen saa käyttöönsä 100 kruunun panttia vastaan myös useilta tunturiasemilta, huoltoasemilta, urheiluliikkeistä ja tulliasemilta koko Pohjois-Norjan alueella. Avain on pääsylippu lähes kaikkiin DNT:n vaellustupiin koko maassa. DNT:n internetkaupasta ostetun standardiavaimen voi pitää itsellään myöhempää käyttöä varten. Tuvalle saavuttua tulee täyttää tuvan protokollakirja. Kirjassa on juokseva numerointi, jonka perusteella paikallisjärjestöt kontrolloivat Tupien omistajat vaellusalueilla Pohjois-Skandinavian vaellusreitit 18

20 tuvan käyttöä. Kirjaan täytetään nimi- ja osoitetiedot, mahdollinen ulkoilujärjestön nimi ja jäsennumero, maksutapa, saapumis- ja lähtöpäivä sekä mahdollisen edellisen ja seuraavan tuvan/telttapaikan nimi; mistä on tulossa ja minne menossa. Matkatiedot kerätään vaellusreittien käytön seuraamiseksi ja hätätilanteiden varalta. Niistä voidaan tarvittaessa tarkistaa, millä tuvalla vaeltaja on viimeksi yöpynyt ja mihin suuntaan hän on lähtenyt. Protokollakirjan täyttämisellä vaeltaja oikeuttaa itselleen yösijan. DNT:n tuvissa on ns. patjatakuu. Kukaan ei joudu nukkumaan ulkona vaan tarpeen vaatiessa vintiltä tai varastosta noudetaan patjoja tuvan lattialle. Patjatakuu toimii pääsääntöisesti loistavasti. DNT:n paikallisjärjestöt toivovat, että ryhmät ilmoittaisivat hyvissä ajoin etukäteen, mikäli aikovat yöpyä tuvissa. Suomen Latu Maksaminen Yösija maksetaan tuvalta poistuttaessa. DNT:n tuvilla yöpyminen maksaa Norjan kruunua per henkilö yhdeltä yöltä (v. 2014). Alle 26-vuotiaat yöpyvät pääsääntöisesti puoleen hintaan ja alle 13-vuotiaat ilmaiseksi. Pohjoismaisen sisarulkoilujärjestön, kuten Suomen Ladun tai Svenska turistföreningin jäsenkorteilla saa alennusta kaikissa DNT:n tuvissa samalla tavalla kuin DNT:n jäsenkortilla. DNT suosittelee betalingsfullmakt-plankettien käyttöä, mutta myös käteinen käy. Käteisellä maksettaessa käytetään tuvassa olevia pieniä ruskeita kirjekuoria, joihin merkitään tuvan nimi, protokollakirjan numero, nimi, osoite ja ulkoilujärjestön nimi sekä maksettu summa Norjan kruunuissa. Kuori pudotetaan tuvassa olevaan maksulaatikkoon. Mikäli tuvassa ei ole saatavilla ruskeita kirjekuoria, niiden sijaan voi käyttää mitä tahansa suljettua paperiviritystä, kunhan yhteystiedot ovat oikein ja maksu kuoressa. Betalingsfullmaktilla maksaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että vaeltaja antaa paikalliselle turistforeningille oikeuden veloittaa yöpyminen vaeltajan luottokortilta. Järjestelmä on turvallinen ja toimiva, ja se on ollut käytössä DNT:n tuvilla jo vuosien ajan. Betalingsfullmakt-lomakkeeseen 19 Pohjois-Skandinavian vaellusreitit Tupien omistajat vaellusalueilla

21 täytetään tuvan nimi, päivämäärät, nimi- ja yhteystiedot, mahdollinen ulkoilujärjestön jäsennumero sekä luottokortin tiedot. Annetut tiedot vahvistetaan allekirjoituksella. Kaikki maksut ilmoitetaan Norjan kruunuissa. Betalingsfullmaktin päällimmäinen paperi laitetaan maksulaatikkoon ja kopio otetaan mukaan kuitiksi. Jotkut DNT:n paikallisjärjestöt käyttävät Betaling for oppholdet -maksutositelappuja, joihin täytetään yöpymisen hinta, tuvan ja maksajan nimi sekä protokollakirjan numero. Tositelappua ei jätetä tuvan maksulaatikkoon vaan otetaan mukaan. Tositelapun tietojen mukaan maksu maksetaan kotona omalta tililtä. Hyvän tavan mukaisesti maksulaatikkoon voi laittaa viestin (protokollakirjan merkinnän lisäksi), että maksu tapahtuu kotona. Norjaksi teksti menee seuravasti: Jeg skal betala oppholdet med en gang når eg kjem hjem. Med vennlig hilsen (+nimi). Tupien varustus ja käyttö DNT:n tuvissa on aina kamiina ja kaasuhella sekä makuuhuoneissa patjat, peitot ja tyynyt. Oman lakanasetin tai makuupussin käyttö on pakollista. Tupien keittiöt on varustettu kaasuhellan lisäksi astiastolla ja aterimilla sekä useilla kattiloilla, paistinpannulla ja muilla ruoanlaittovälineillä. Joillakin tuvilla on aurinkovoimalla toimiva sähkö. Vesi otetaan läheisestä purosta, joesta, järvestä tai kaivosta, joka on ilmoitettu tuvan informaatiotaululla tai tuvan informaatiokirjassa. Vesi noudetaan sitä varten osoitetuilla juomavesiämpäreillä. Juomavesiämpärit ovat vain juomavettä varten! Pohjois-Skandinaviassa sijaitsevilta DNT:n tuvilta ei ole mahdollista ostaa ruokatarvikkeita. Vaikka DNT:n tuvat ovat erikokoisia ja näköisiä, on niiden pohjaratkaisu monesti samankaltainen. Ensin on eteinen, jossa on paikka vaelluskenkiä varten. Tupa on tavallisesti suuri ja samassa tilassa on keittiö ja kamiina. Kuivauspaikat ovat kamiinan vierellä tai yllä. Tuvasta johtaa ovet tai verhot nukkumatiloihin, joissa on tavallisesti 1 4 kerrossänkyä jokaisessa huoneessa. Peseytymistä varten tuvissa on vateja sekä joskus verholla erotettu tila peseytymistä varten. Tuvan läheisyydestä on Tupien omistajat vaellusalueilla Pohjois-Skandinavian vaellusreitit 20

22 Lähde vaeltamaan komeisiin Pohjois-Ruotsin ja -Norjan maisemiin! isbn Pohjois-Skandinavian vaellusreitit on kattava perusteos jokaiselle, joka on haaveillut Skandinavian upeissa vuoristomaisemissa ja erämaissa vaeltamisesta. Kirja sisältää yli kahdensadan vaellusreitin kuvauksen. Niistä jokainen voi koota itselleen sopivan vaelluksen. Lisäksi mukana on perustietoa Ruotsissa ja Norjassa vaeltamisesta: tuvista, matkustamisesta, vaellusajankohdasta ja muista vaeltamiseen liittyvistä käytännöistä Kansi: Jukka Aalto Armadillo Graphics