Yliopettaja Taina Tukiainen: Uudistuminen lähtee ihmisistä. Professori Antti Hautamäki: Paluu hyvinvointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yliopettaja Taina Tukiainen: Uudistuminen lähtee ihmisistä. Professori Antti Hautamäki: Paluu hyvinvointiin"

Transkriptio

1 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 1/2010 Yliopettaja Taina Tukiainen: Uudistuminen lähtee ihmisistä Professori Antti Hautamäki: Paluu hyvinvointiin Ympäristöteknologian opiskelijat Antarktis-tutkimusmatkalla

2 PÄÄKIRJOITUS Yhdessä huipulle Niin kulunut lausahdus, suorastaan klisee. Mutta niin totta. Mitä vuoren valloitukseen tarvitaan? Hyvää kuntoa, sitkeyttä ja hyviä varusteita. Realiteettien tajua. Entäs kilpailuhenkeä? Ei, paitsi tietysti itsensä kanssa kilpailua. Tärkeämpää kuitenkin on hyvä joukkuehenki, toinen toisensa kannustaminen ja tukeminen. Sitä tarvitaan myös Suomen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Kuntoa meiltä löytyy: lahjakasta ja hyvin koulutettua porukkaa, joka sitkeästi puurtaa kohti päämäärää. Varusteet ovat myös kunnossa, onhan Suomen tutkimusinfrastruktuuri varsin mallikkaassa kuosissa. Realiteettien tajua sen sijaan puuttuu, ja pienen maan T&K&I-toimijat on pakotettu kilpailemaan keskenään jo vuosia työajasta (ja valitettavan usein myös vapaa-ajasta!) on mennyt aivan liian iso osa kilpailuun rahoituksesta. Milloin ymmärrämme, että näin pienessä maassa ei ole varaa tuhlata resursseja toistemme kanssa kilpailemiseen? Meidän pitää yhdistää voimamme todellisten kilpakumppaniemme kohtaamiseen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Nyt on viimeinen tilaisuus tehdä uusi reittisuunnitelma ja tiivistää rivit. On aika nostaa pitkään rahoituksen puutteesta kärsinyt perustutkimus sille kuuluvaan asemaan pitkällä aikavälillä innovaatioita ja kilpailukykyä tuottavaksi toiminnaksi. Ammattikorkeakouluilla on selkeä rooli sekä perustutkimuksen rinnalla tehtävän soveltavan T&K&I-työn osaajina että perustutkimuksen tuottaman, vielä kohtuullisen kaukana markkinoilta olevan tuloksen jatkokehityksessä yhdessä yritysten kanssa sovellutuksiksi, jotka tukevat alueen ja Suomen kilpailukykyä. Eläköön siis duaalimalli ja Suomea kehittävä yhteistyö! Susanna Näreaho T&K&I-päällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 Kuva: Susanna Näreaho

3 FOCUS 26 2 Yhdessä huipulle 4 Millä eväillä Suomen arvostetuimmaksi ammattikorkeakouluksi? 5 Ammattitaitoisesta korkeakoulujohtamisesta kilpailuvaltti 6 Uudistuminen lähtee ihmisistä 8 Innovatiivisuuden puolestapuhuja 10 Eurooppalainen suksee 11 Ammattitaito vahvistui harjoittelussa Belgiassa 12 Käyttäytymisesi on käyntikorttisi Ammatillista asennetta etsimässä 14 Hyvinvointiklinikka Positiassa Asiakkaalle on aikaa 15 Kivun jäljillä 16 Paluu hyvinvointiin 18 Ammattitaitoa vahvistamassa 20 Muotimessuilta isommille markkinoille 22 Sosiaalisen median käyttöönotto työssä edellyttää mielenmaiseman muutosta Korkeakoulusta työelämään: 24 Kamppailun kautta ammattiin Metropolilaisia maailmalla: 26 Ympäristöteknologian opiskelijat Antarktis-tutkimusmatkalla Unohtumaton kokemus 29 Uutisia 31 In English Hannakaisa Länsisalmi on tutkinut organisaatioiden innovatiivisuutta. Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Päivi Hellén uskoo Erasmus-vaihto-ohjelman menestykseen. Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Sosiaalinen media mahdollistaa uudentyyppisen työskentelyn, sanoo Juhana Kokkonen. Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Metropolian asiakaslehti Focus 1/2010 Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Bulevardi 31, Helsinki PL 4000, Metropolia puh (vaihde) Päätoimittaja: Liisa Salo, puh Kuvatoimittaja: Mika Seppälä, Toimitusneuvosto: Robert Arpo, Kristiina Ilmanen, Eero Kokko, Martti Lahti, Tanja Naumanen, Jari Paakkanen, Olli Pekkanen, Liisa Salo, Mika Seppälä, Anna-Maija Vesa, Pertti Ylhäinen Ulkoasu: Mainostoimisto Vetovoima Oy Kirjapaino: Libris Oy, Helsinki 2010 ISSN (painettu) ISSN (verkko-pdf) Kannen on suunnitellut graafisen suunnittelun opiskelija Tuuli Kortelainen Metropoliasta. Kannen kuva Heidi Söderholm

4 Millä eväillä Suomen arvostetuimmaksi ammattikorkeakouluksi? Rehtori, toimitusjohtaja Riitta Konkola Teksti: Liisa Salo, kuva: Lauri Mannermaa Metropolia on päivittänyt strategiansa. Mihin korkeakoulu tarvitsee strategiaa, sillä ammattikorkeakoulun tehtäväthän on määritelty ammattikorkeakoululaissa (opetus, T&K-työ, aluekehitys)? Korkeakoulujen yleiset tehtävät tulevat laista, mutta ne eivät konkreettisesti vielä kerro, mitä tavoitellaan. Myös opetusministeriö velvoittaa korkeakouluilta omaa strategiaa ja korostaa strategista johtamista. Metropolialla oli aluksi ns. yhdistymisstrategia, kun kaksi korkeakoulua liitettiin yhteen. Nyt elämme toimintojen vakiinnuttamisen ja laadun kohottamisen aikaa. Uusien strategisten tavoitteiden valinta on tehty tältä pohjalta. Suunnan näyttämisen ja asioiden konkretisoimisen lisäksi strategialla on myös erottautumisen merkitys. Korkeakoulut haluat luoda itselleen omaleimaiset profiilit, joilla ne erottautuvat toisistaan. Tämä edellyttää huolellista strategiatyötä. Miten uudet tavoitteet muuttavat Metropolian asemaa korkeakoulukentässä? Uskon, että asemamme markkinajohtajana ammattikorkeakoulukentässä vahvistuu. Strateginen ote korkeakoulujohtamisessa on myös yksi asia, jolla haluamme erottautua. Se on Suomessa vielä melko uutta korkeakoulukentällä. Hyviä esimerkkejä löytyy mm. Australiasta, kuten University of New South Wales, jossa on tehty systemaattista strategiatyötä jo pitkään. Systemaattinen strategiatyö auttaa tunnistamaan omat vahvuudet, kirkastamaan tavoitteet, erottautumaan ja kertomaan omasta toiminnasta paljon selkeämmin kuin mihin yleensä on totuttu. Jos tässä onnistumme, niin uskon, että tätä kautta myös syntyy arvostus. Mihin Metropolia panostaa seuraavan puolen vuoden aikana saavuttaakseen aseman maan arvostetuimpana ammattikorkeakouluna? Strategisissa päämäärissämme olemme ottaneet huomioon eri näkökulmat: asiakkaat, prosessit, tuotteet ja palvelut, henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi, verkostoituminen, vaikuttavuus ja talous. Näille kaikille olemme myös asettaneet konkreettiset tavoitteet. Haluamme muun muassa olla paras työpaikka korkeakoulusektorilla. Tähän liittyen olemme käynnistäneet Metropolia Akatemia -valmennuksen kaikille esimiehille. Korkeimpaan läpäisyasteeseen pyrimme muun muassa panostamalla opiskelijoiden ohjaukseen ja sitä kautta keskeyttämisten vähentämiseen. Tänä vuonna valmistaudumme myös korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmän arviointiin, ja tätä kautta prosessimme kehittyvät. Haluamme myös tarjota Suomen parasta opetusta. Tähän pyrimme nykytilan analyysin pohjalta tehtävällä kehittämistyöllä sekä keräämällä hyviä käytäntöjä. Työelämän näkökulmasta tärkeää on myös innovaatio-osaamisen kehittäminen eli monialaisuutemme hyödyntäminen ja erilaiset yhteistyöhankkeet. Millaista osaamista tämä edellyttää korkeakoulun henkilöstöltä ja yhteistyöltä opiskelijoiden ja työelämän kanssa? Koko korkeakoulun henkilöstön tulee sisäistää uusi strategiamme ja sitä kautta ymmärtää, miksi tulemme aamulla töihin. Toimintaajatuksemme tulee olla kaikilla kirkkaana mielessä. Näin strategian merkitys ulottuu jokaiseen työntekijään. Tämä edellyttää johtamisosaamista ja esimiestyöskentelyä, strategisen, pedagogisen, kansainvälisen, taloudellisen osaamisen sekä tutkimus-, kehitys- ja hankeosaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tähän toisaalta myös panostamme. Metropolia Akatemian lisäksi tulemme luomaan osaamisen johtamisjärjestelmän, jolla tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämistä. Opiskelijoille tämä toivon mukaan näkyy parempana palveluna ja työelämälle muun muassa parempina koulutus- ja hanketuotteina. 4

5 Mitä yhteiskunnallista hyvää Metropolia tarjoaa Suomen hyvinvoinnin edistämiseksi? Haluamme pureutua yhteiskunnassa esiin nouseviin teemoihin. Tämä edellyttää ketteryyttä toiminnassamme, jotta kykenemme ottamaan tärkeitä kehitysteemoja mukaan toimintaamme. Metropolia esimerkiksi sitoutui Itämeren suojeluohjelmaan Baltic Sea Action -huippukokouksessa helmikuussa Helsingissä. Tavoitteenamme on myös green office. Lisäksi haluamme korkeakouluna vaikuttaa siihen, että nämä asiat nousevat esille myös opiskelijoille. Haluamme olla synnyttämässä ja mukana sellaisissa hankkeissa, joissa on yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä teemoja kuten ilmasto-, energiansäästö- tai turvallisuuskysymykset. Pidän tärkeänä myös sitä, että olemme asiantuntijoina laajasti mukana erilaisissa verkostoissa. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyy myös tavoitteemme hyvästä oppimisilmapiiristä ja että olemme paras työpaikka korkeakoulukentällä. Mikä teitä Metropolian rehtorina eniten innostaa tässä haasteessa? On hienoa nähdä, kuinka asiat alkavat toimia ja kirkastua. Metropolia on myös saavuttanut menestystä ja palkintoja eri puolilla. Lisäksi olemme saaneet palautetta siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan, vaikka töitä edelleen riittää. Palkitsevaa on myös se, että ihmiset ovat alkaneet hitsautua sellaiseen moodiin, jossa he aidosti haluavat tehdä yhteistyötä toistensa kanssa. Myös opiskelijat ovat viestittäneet positiivisesti yhteistyön lisääntymisestä. Oma vahva usko ja visio siitä, ettei nykymaailmassa asioita enää voi ratkoa yksin vaan yhdessä ja että tämä tulisi huomioida myös opetuksessa, alkaa konkretisoitua. Tämä on ollut itselleni ehkä se suurin innostuksen lähde. Senkin tässä on oppinut, että yhteinen ymmärrys poikkialaisuuden merkityksestä ja uusista toimintamalleista vaatii systemaattista prosessia. Innostavaa on ollut myös se, että olemme tehneet rohkeita valintoja Metropolian perustamisessa ja käynnistämisessä. Metropolia vuonna 2014 Metropolia on Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö. Se erottautuu korkeakoulukentällä uudenlaisilla tavoilla toimia, kouluttaa laaja-alaisesti elämän eri vaiheissa ja kilpailee markkinajohtajana opetuksen laadussa. Metropolia luo yhteistyössä työelämän kanssa Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen. Metropolian opiskelijat valmistuvat määräajassa parhaiten Suomessa. Sillä on asiakasläheiset ja tehokkaat prosessit sekä laadukkain opetus. Se on paras työpaikka korkeakoulukentällä ja haluttu kumppani. Lisäksi se tarjoaa pääkaupunkiseudulle osaavaa ja uudistumiskykyistä työvoimaa. Metropolia on taloudellisesti itsenäinen korkeakoulu. Korkea laatu, yhteisöllisyys, avoimuus ja asiantuntijuus kuvaavat Metropolian tapaa toimia. Ammattitaitoisesta korkeakoulujohtamisesta kilpailuvaltti Teksti: Helena Kuusisto-Ek Metropoliassa käynnistyi vuoden alussa johdon ja esimiesten valmennus- ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tehdä ammattitaitoisesta johtamisesta ja esimiestyöstä yksi Metropolian keskeinen kilpailutekijä. Ohjelmassa johtamisvalmiuksia kehitetään systemaattisesti kaikilla keskeisillä johtamisen osa-alueilla (strategia, management/johtamisjärjestelmät ja leadership/ihmisten johtaminen) sekä kaikilla organisaation tasoilla. Perinteisistä johdon valmennusohjelmista poiketen Metropolia Akatemian ytimenä on ajatus kytkeä valmennus tiiviisti Metropolian omaan organisaatioon ja tavoitteisiin. Vahvaa kytkentää on haettu räätälöimällä ohjelman sisällöt, käsitteet sekä ajattelu- ja toimintatavat Metropolian tarpeista käsin. Samalla ohjelmaa on hyödynnetty paitsi strategian myös yhtenäisen johtamiskulttuurin rakentamisen ja toteuttamisen välineenä. Näin Metropolia Akatemialla uskotaan olevan laaja vaikutus ja sen tarjoavan merkittävää lisäarvoa organisaation toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Akatemian kokonaispituus on vuosi, jonka aikana järjestetään 13 lähivalmennuspäivää. Ne on rytmitetty kolmeen johtamisen keskeisiä teemoja käsittäviin moduuleihin, jotka sisältävät strategiaa, johtamisjärjestelmää ja ihmisten johtamista. Ohjelman alussa kaikille osallistujille tehdään 360-johtajuusarvio. Valmennusohjelman pedagogiikka noudattaa ammattikorkeakoulun omaa toimintafilosofiaa eli tietojen ohella (teoria) kehitetään taitoja (tiedon soveltaminen omaan työhön). Samalla korostetaan valmiuksia kehittää omaa toimintaa, verkostoitua ja toimia tuloksellisesti eri vuorovaikutustilanteissa sekä erilaisissa tiimeissä. Metropolia Akatemiasta on tarkoitus tehdä jatkuva johdon ja esimiesten valmennusohjelma, johon kaikki Metropolian esimiehet ajan mittaan osallistuvat. Ohjelman valmentajina toimivat sekä Metropolian omat asiantuntijat että ulkopuoliset verkostoasiantuntijat. Valmennusohjelma on suunniteltu Metropolian liiketalousosaamisen ja henkilöstön kehittämisyksikön yhteistyönä. 5

6 Uudistuminen lähtee ihmisistä Teksti: Liisa Salo, kuvat: Heidi Söderholm Uudistumiseen, ihmisiin ja uuden kehittämiseen kannattaa investoida erityisesti laskukauden aikana, jolloin yritys on uusilla tuotteilla ja palveluilla sekä kyvykkäillä osaajilla eturintamassa, kun nousukausi alkaa. Näin kannustaa innovaatioiden edistämiseen ja johtamiseen perehtynyt tekniikan tohtori, yliopettaja Taina Tukiainen Metropoliasta. Tukiainen uskoo ajatukseen, jonka mukaan innovaatiot muodostavat osaamislähtöisen kilpailuedun niin yrityksille, organisaatioille kuin korkeakouluillekin, jos niitä osataan käyttää oikein. Jos suomalaisina haluamme pärjätä maailmalla, niin mahdollisuutemme eivät ole määrässä vaan laadussa. Tekemällä asioita samalla tavalla kuin muut syntyy keskinkertaisesti hyvää. Tekemällä asioita uudella, erilaisella ja tehokkaammalla tavalla syntyy huippuosaamista, jota niin yritykset, julkisyhteisöt kuin koulutuskin tarvitsevat pärjätäkseen globaalissa kilpailussa, Tukiainen muistuttaa. Innovaatiot eivät synny tyhjästä tai sattumalta. Niiden taustalla on usein pitkäjänteistä työtä. Avaintekijä uudistumisessa on innostunut ja motivoitunut henkilöstö. Innovatiivisessa yrityksessä on usein myös selkeä visio siitä, mihin ollaan menossa. Lisäksi siellä vallitsee luottamuksen ilmapiiri, jossa asioita on mahdollista tehdä myös perinteisestä poikkeavilla tavoilla. Muun muassa nämä asiat nousivat esille Tekesin Liitoohjelman Rendez-projektissa, jonka johtajana Tukiainen toimi Systemaattisuus lisää innovatiivisuutta Yksi projektin avaintuloksista oli Tukiaisen mukaan se, että yritysten innovatiivisuutta lisäävät systemaattiset ja kokonaisvaltaiset prosessit, joita voidaan tarvittaessa uudistaa tukemaan haluttua suunnan muutosta. Yrityksissä pohditaan paljon sitä, mikä on paras tapa luoda uutta, sanoo yliopetteja Taina Tukiainen. 6

7 Jokainen voi miettiä omassa työssään, toimiiko asioiden edistäjänä vai niiden jarruna. On kysymyksessä sitten yrityksen ydinliiketoiminta tai sitä tukeva toiminto, niin innovaatiotoiminnassa on tärkeää, että on mietitty sen kannalta oikea strategia, organisaatio, prosessi sekä kulttuuri ja arvot. Ne voivat olla erilaisia kuin organisaation perustoiminnassa. Monesti suurin virhe tehdään siinä, että jokin revolutionaarinen innovaatio pakotetaan vanhaan muottiin, jossa se ei enää toimikaan. Tukiaisen mukaan erityisesti suuressa organisaatiossa innovatiiviset yksiköt ovat keskeisiä ja niiden sallitaan toimia myös muusta organisaatiosta erilaisilla malleilla. Innovaatiotoiminnassa näyttäisi olevan tärkeää myös ihmisten ja organisaatioiden vahva verkostoituminen, uudenlaisten yhteisöjen ja esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntäminen, koska innovaatiot ovat usein avoimia, globaaleja ja monialaisia. Ennen ajateltiin, ettei uudesta ideasta voi kertoa, jottei joku nappaa sitä. Ehkä tässä ajassa innovaatiotoiminnassa onkin tärkeämpää, että siitä kerrotaan mahdollisimman monelle, otetaan ihmisiä ja organisaatioita mukaan toimintaan sekä hyödynnetään saatuja kommentteja. Yrityksissä tämä näyttäytyy myös niin, ettei asioita tehdä yksin vaan yhdessä toisten yritysten ja asiakkaiden kanssa, jolloin myös riskit pienenevät. Johtaminen keskiössä Keskeistä on Tukiaisen mukaan se, kuinka ihmiset saadaan maksimaalisesti hyödyntämään innovatiivisuuspotentiaaliaan. Tämä liittyy johtamiseen. Organisaatiossa ihmisten ja toimintamallien välillä tulee vallita luottamus, jolloin ihmiset kokevat, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Muuten innovaatiot karkaavat muualle. Tämä vaatii johtamiselta henkilökohtaista ja visionääristä otetta, leadershipia, heterogeenisuuden sallimista ja laaja-alaisuutta, mikä on vaikeaa. Johtamisessakin on helppo pitää omaa ja sitä lähellä olevaa tyyliä oikeana tapana toimia. Innovatiivisuus kuitenkin edellyttää diversiteettiä (monimuotoisuutta), erilaista osaamista, erilaisia malleja ja niiden tasapainottamista. Olennaista onkin, kuinka asioiden tasapainottamisessa onnistutaan niin, että toimitaan prosessien mukaan, mutta samalla annetaan uusille asioille tilaa löytää uudenlai- Innovatiivisuutta tukevat ketterät prosessit, Taina Tukiainen sanoo. sia ratkaisuja ja tekemisen tapoja ilman, että yrityksen perustoiminto kärsii. Tukiaisen mukaan yrityksissä pohditaankin paljon sitä, mikä on paras tapa luoda uutta. Tähän ei ole tutkimuksellisia vastauksia. Rönsyjä ja kukkasia täytyy kuitenkin olla, sillä nykymaailmassa ei voi varmasti tietää, mihin suuntaan ollaan menossa. Innovaatioilla on Tukiaisen mukaan tärkeä merkitys myös julkisen sektorin kehittämisessä. Se edellyttää kuitenkin asennemuutosta ja tahtotilaa. Kunnat ja valtio ovat keskeinen paikka innovoida. Esimerkiksi terveydenhuollossa tai kuntataloudessa voidaan saavuttaa suurta hyötyä etsimällä uusia ratkaisuja tekemiseen. Samoin korkeakoulumaailmassa. Prosessien ketteryys syntyy ihmisistä Innovatiivisuutta tukevat myös riittävän ketterät prosessit. Prosessien ketteryys lähtee Tukiaisen mukaan ihmisistä. Jokainen voi kysyä itseltään, tuottaako arvoa organisaatiolle toimimalla omassa tehtävässään niin kuin toimii, ja voisiko toimia tehokkaammin. Jokainen voi myös toimia uudistajana. Julkisella sektorilla tämä on erityisen oleellista, kun toimitaan verovaroilla. Voidaan kysyä, tuottaako toiminta kansalaisille hyötyä ja maksimaalista arvoa. Tässäkin johdon esimerkki on Tukiaisen mukaan tärkeä. Täytyy vallita muutoksen tahtotila, joka edellyttää itsensä peliin laittamista niin johdolta kuin työntekijöiltä. Asiat uudistuvat ja pieniä muutoksia syntyy päivittäin, jos muutos lähtee asenteista. Tukiaista kiinnostaa paitsi uudistuminen myös se, minkälaisilla malleille siinä onnistutaan, ja mikä mahdollistaa onnistumisen. Lisäksi on tärkeää oppia ymmärtämään, että parhaimpia opettajia ovat epäonnistumiset. Niistä olen havainnut sen, miten asioita ei ainakaan kannata tehdä tai, että tällaiset mallit eivät ainakaan toimi. RENDEZ-PROJEKTI (Renewal and Redirection New Management Models for Supporting Innovation Implementation) Tekesin Liito-ohjelmaan (Onnistunut liiketoiminta ja johtaminen ) kuuluvassa Rendez-projektissa ( ) tutkittiin yritysten uudistumista ja innovatiivisuuden johtamista eri toimialoilla jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä suurten ja keskisuurten yritysten kanssa. Siihen osallistuivat IBM, Nokia, Kone, HTV, Saunalahti, Planmeca ja Suunto. Projektiin osallistui tutkijoita Metropolian lisäksi Teknillisestä Korkeakoulusta, New Jersey Institute of Technologysta ja Columbia Universitysta. Tutkimus toteutettiin tapaus- ja toimintatutkimuksena yhteistyöyrityksissä. Tutkimuksen tuotoksina syntyivät muun muassa innovatiivisuuden, innovatiivisten hankkeiden ja uudistumisen toiminta- ja johtamismallit käytännön esimerkein; mittarit ja arvioinnit sekä toimenpide-ehdotukset innovatiivisuuden edistämiseksi ja yritysten uudistamiseksi. Yli sata Metropolian tuotantotalouden sekä tieto- ja viestintäteknologian opiskelijaa teki projektissa yhteistyötä yritysten kanssa. 7

8 Henkilöstön kehitysjohtaja Hannakaisa Länsisalmi Innovatiivisuuden puolestapuhuja Teksti: Liisa Salo, kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Organisaatioiden uudistuminen ja ihmisten hyvinvointi kulkevat työelämässä käsi kädessä, jos asioita tehdään oikein. Tähän tulokseen on tullut niin tutkimuksissaan kuin käytännön työssään psykologian tohtori, henkilöstön kehitysjohtaja Hannakaisa Länsisalmi. Hän työskentelee Nokian Devices-yksikössä, joka vastaa muun muassa matkapuhelinten kehittämisestä ja tuotehallinnasta. Globaalissa yksikössä työskentelee noin ihmistä. Väitöskirjassaan (2004) Innovation in organisations. The role of communication, expertise and occupational stress Länsisalmi tutki organisaatioiden innovatiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineistona oli 50 suomalaista ja kansainvälistä yritystä ja julkisen sektorin organisaatiota. Onko tutkittua tietoa siitä, että yritysten ja organisaatioiden jatkuva uudistuminen on paras tapa tehdä tulosta? Kyllä, jos uudistumisella tarkoitetaan sitä, että yritys tai organisaatio kehittää uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintojaan sen mukaan, kuinka maailma ympärillä muuttuu, on sitten kysymyksessä asiakas- tai kuluttajatarpeiden muutokset. Jotta pystyy tuomaan markkinoille uusia tuotteita ja palveluita, niin täytyy jatkuvasti uudistaa myös omia toimintatapojaan niin, että ne tukevat liiketoimintaa. Usein uutuus ei sovi vanhaan putkeen tai siihen, miten asioita on ennen tehty. Tutkimusten mukaan menestyjät ovat niitä, jotka ovat viisarit auki ulospäin ja pystyvät sisäisestikin muuttamaan toimintatapojaan. On yrityksiä, jotka ovat hyviä haistelemaan trendejä ja puskemaan ulos tuotteita, mutta jotka eivät muuta omaa toimintaansa. Nämä yritykset eivät välttämättä menesty. Miten jatkuva uudistuminen ja muutos vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin? Asioita voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Jos uudistukset toteutetaan hyvin, niin silloin ihmiset valtuutetaan ja heidät otetaan mukaan kehittämään uusia toimintatapoja. Kysymys on vanhasta osallistamisesta, josta puhuttiin paljon jo 80-luvulla. Olen tutkinut ja nähnyt käytännössä, että jos yrityksessä tai organisaatiossa halutaan uudistuksia ja asia ainoastaan kommunikoidaan ihmisille ja jätetään siihen, niin ihmiset eivät koe asiaa omakseen. Jos heidät sen sijaan otetaan mukaan uuteen haasteeseen miettimään, kuinka se ratkaistaan, sillä on ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Oivalsin tutkimuksessani, että jos organisaatiossa tuetaan innovatiivisuutta edistäviä asioita, niin samalla edistetään ihmisten hyvinvointia. Tämä on 8

9 yksi harvoja asioita liike-elämässä, jossa toteutuu win-win-periaate niin, että hyötyjiä ovat niin osakkeenomistajat, yritykset, liiketoiminta kuin henkilöstökin. Mihin työntekijä voi rakentaa luottamuksensa, mihin hän voi kiinnittyä, tai mistä hän löytää motivaation työhönsä, kun ihmiset, tiimit ja esimiehet ympärillä vaihtuvat sekä toimintatavat muuttuvat? Kyseessä ovat ilmiöt, jotka tapahtuvat kaikkialla maailmassa, ja joihin on vaikea antaa tyhjentävää vastausta. Työelämässä on tultu tilanteeseen, jossa infrastruktuurit muuttuvat koko ajan. On havaittavissa, että ihmiset kiinnittyvät nyt enemmän professioon, ammattiin, on sitten kysymyksessä Linux-koodari, organisaation kehittäjä tai sairaanhoitaja. Ihmiset kokevat, että heillä on identiteetti, ja että heidän elämäänsä tuo merkitystä se, millaista työtä he tekevät. Tärkeää ovat myös työssä kehittymisen ja verkostoitumisen mahdollisuudet. Verkostot ovat tärkeitä myös siksi, että jos oma organisaatio muuttuu tai myydään, niin verkostoissa edelleen tunnet ihmisiä ja sinut tunnetaan. Linux-käyttöjärjestelmän synty on ihana esimerkki yhteisöstä, joka jakoi Linus Torvaldsin haaveen ja vision. Sen ympärille muodostui joukko ihmisiä, joilla oli samankaltaisia haaveita ja he tuottivat täysin uuden järjestelmän, joka toimii. He tekivät pitkiä työpäiviä ilman palkkaa, kiinnittyivät siihen yhteisöön, jossa he kokivat, että he saavat arvostusta. He tekivät itselleen merkityksellisiä asioita. Tämä on loppukädessä paljon voimakkaampi driveri kuin yritykseen sitoutuminen. Toisaalta työelämässä on paljon myös kodittomuutta. Ennen oli esimies ja tiimi, johon tunnettiin yhteenkuuluvuutta. Nyt nämä kodit hajoavat ja ihmiset joutuvat miettimään, mihin tehdä uusi koti; onko se projekti tai yhteisö, jossa tehdään useampia projekteja. Tässä on tapahtumassa iso murros. Ehkä juuri verkostot ja yhteisöt ovat korvaamassa tiimit ja yksiköt työntekijän kotina. Miten johtamisella voidaan edesauttaa uudistumista ja samalla tukea työhyvinvointia? Yksi vaikeimpia asioita johtamisessa on yhteisen kielen ja yhteistyön löytäminen. Ihmisellä on taustasta riippuen oma kieli ja ajattelumaailma; insinööri ajattelee insinöörin, teollinen muotoilija teollisen muotoilijan tavalla ja finanssi-ihminen laskee euroja. Haaste on usein siinä, kuinka ihmiset saadaan tuottamaan jotakin, joka enemmän kuin kunkin oma pikku laatikko. Näissä kohdissahan innovaatiotkin usein syntyvät. Hyvä johtaja osaa artikuloida hyvin sen, mikä on tiimin tai projektin yhteinen tavoite, joka liimaa heidät yhteen. Hän saa asioita erilaisilla silmälaseilla katsovat ihmiset puhaltamaan samaan hiileen ja rakentamaan yhteistä tarinaa. Hän auttaa tiimiä kestämään epävarmuutta ja avoimia kysymyksiä muutosten ja projektien alussa. Hän pystyy luomaan hengen, jossa uskotaan ja luotetaan siihen, että tuloksia saadaan aikaan ja ratkaisu löytyy. Toisaalta johtajan täytyy osata myös manageerata, että asiat syntyvät ajallaan, oikeassa järjestyksessä ja niin, että myös yksityiskohdat on mietitty. Haaste on siinä, kuinka ihmiset saadaan tuottamaan jotakin, joka on enemmän kuin kunkin oma pikku laatikko. Näissä kohdissahan innovaatiotkin usein syntyvät. Kun lopputulema on saatu, niin johtajalla on tärkeä rooli siinä, että ihmiset oppivat prosesseista, ovat ne sitten onnistumisia tai epäonnistumisia. Tutkiessani innovaatioita yksi tulos oli se, että innovaatioita tuottavat usein ryhmät, jotka ovat tehneet paljon työtä yhdessä. Yhteistyössä syntyy luottamusta, jolloin sitä ei aina tarvitse rakentaa alusta. Heillä on myös taustalla paljon paitsi onnistumisia myös epäonnistumisia ja huonoja kokemuksia, joista he ovat yhdessä oppineet. Miten johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, että innovaatiot ja uudet toimintatavat siirtyvät myös käytäntöön? Kysymys on osallistamisesta. Niiden ihmisten täytyy olla mukana suunnittelemassa ja luomassa, joita uudet ideat ja toimintatavat koskettavat. Sidosryhmäympäristössä saattaa olla myös niitä, jotka vastustavat muutosta. Taitava johtaja on hyvä huomaamaan, ketkä ovat asian äänekkäimmät vastustajat ja hän ottaa myös heidät mukaan. If you can t beat them, join them, toimii hyvin. Vastustajat eivät välttämättä ole aktiivisesti toiminnan ytimessä, mutta he ovat ajan tasalla asioista, jolloin hekin tulevat osaksi tekemistä. Nämä ovat hyvin yksinkertaisia ja simppeleitä asioita, jos ne vain osataan tehdä. Millainen on hyvä työntekijä? Ovatko hänen ominaisuutensa työelämän murroksessa muuttuneet? Työelämän projektiviidakossa ja kodittomuudessa on edelleen tärkeää, että on jonkin asian perusosaaminen tai mielellään osaamista useammalta alalta. Tämä ei tarkoita, että kaikista tulee kaikkien alojen eksperttejä, mutta toisaalta työelämässä on yhä yleisempää, että on monta ammattia tai työtä ennen eläkeikää. Tämä sykli on kiihtynyt. Työntekijä tarvitsee itsevarmuutta ja näkemystä siitä, mikä on hänen juttunsa, jossa hän haluaa kehittyä. Kannattaa myös käyttää kaikki mahdollisuudet hakeutua sellaisiin yhteisöihin, verkostoihin ja töihin, joissa voi kehittää omaa juttuaan. Ja kannattaa olla useampia jalkoja, joiden varassa seisoo. Jos yksi jalka ei jostain syystä enää kannattele, niin sitten on vielä pari muuta. Ennen työntekijälle myös kerrottiin työt tai tehtävät, jotka tulee tehdä. Nykyään on enemmän niin, että pitää osata tuoda itseään esille ja kertoa, missä asioissa on hyvä. Ja samalla oppia kertomaan työelämän tarina siitä, mitä on tehnyt ja mitä osaa tehdä. Meille suomalaisille tämä on usein vaikeaa. Olennaista on myös osata tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Koulutus tuottaa ihmiselle tietyn viitekehyksen päähän. Olisikin tärkeää, että jo opiskeluaikana olisi mahdollisuus saada kosketuspintaa muihin maailmoihin ja ajatuksiin, sekä oppia eri alojen kieliä. Ettei käy niin, että ymmärtää vain yhden laatikon asioita. Tänä päivänä on osattava ammentaa toisten erilaisesta tekemisestä ja ajattelusta oman osaamisensa päälle. Tällaiset ihmiset pärjäävät globaalissa maailmassa ja heitä halutaan erilaisiin ryhmiin. Vaihtoehtonahan on, että suljetaan toisen alan osaajat pois toteamalla, ettei haluta leikkiä noiden kanssa, kun ne ovat niin vaikeita ja ajattelevat niin eri tavalla. Entä työn ja muun elämän yhteensovittaminen; miten olet itse onnistunut siinä? Minulla 4-vuotiaat kaksostytöt. Käyn töissä ja, kun olen kotona, niin olen siellä vain perheeni kanssa. Se on hyvin suoraviivasta, vaikka en sano, että se on aina helppoa. Toisaalta perhe on niin tärkeä, että minun on ollut helppo vetää tämä raja. Työ on tärkeä osa elämää, mutta perhe on vielä tärkeämpi. Sitten ovat vielä ystävät ja harrastukset. Arvostan myös muita elämän osaalueita niin paljon, ettei työ tule koskaan valloittamaan koko elämää. Oman elämän säännöt ja rajat täytyy jokaisen luoda itse ja sanoa ne myös ääneen. 9

10 Metropolian Erasmus-koordinaattori Päivi Hellén tapasi joulukuussa saksalaiset vaihto-opiskelijat Alexander Prueferin (vas.) ja Daniel Linken. He opiskelevat kansainvälisessä Construction and Real Estate Management -maisteriohjelmassa berliiniläisessä FHTW-ammattikorkeakoulussa ja viettivät viisi kuukautta vaihdossa Metropoliassa. Eurooppalainen suksee Teksti: Liisa Salo, kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Parasta EU:ssa on kansalaisten näkökulmasta Erasmus-vaihto-ohjelma ja ihmisten liikkuvuus, totesi korkea-arvoinen EU-virkamies syksyllä Brysselissä. Samaa mieltä on Erasmus-koordinaattori Päivi Hellén Metropoliasta. Yksi EU:n lippulaivoista ja menestystarinoista, todellinen suksee, vakuuttaa Hellén, jolla on kymmenen vuoden kokemus korkeakoulun kansainvälisyysasioista. Erasmus on Euroopan laajin vaihto-ohjelma, jonka kautta tuetaan korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta. Renessanssiajalla eläneen hollantilaisen filosofin ja humanistin Erasmus Rotterdamilaisen mukaan nimensä saaneella ohjelmalla on Hellénin mukaan tärkeä merkitys eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa, osaamisen kasvattamisessa ja suvaitsevaisuuden lisäämisessä. Vuonna 1987 käynnistynyt ohjelma on mahdollistanut yli kahden miljoonan opiskelijan opinnot ja työharjoittelun ulkomailla. Kahden miljoonan rajan rikkoutumista juhlistettiin Ruotsin Lundissa syksyllä pidetyssä EU:n komission järjestämässä konferenssissa, johon kutsuttiin osallistujiksi parhaiten menestyneitä Erasmus-opiskelijoita. Suomea tilaisuudessa edusti Metropolian European Management -ohjelmassa opiskeleva Jenni Silvennoinen, joka oli ollut Erasmus-harjoittelijana Saksassa. Erasmus-ohjelman merkitys on Hellénin mukaan suuri, sillä se muodostaa niin kansallisesti kuin Metropoliassakin 50 prosenttia kaikesta lähtevien korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudesta. LIIKKUVUUS Lukuvuonna Erasmuksen kautta lähti ulkomaille opiskelemaan tai opettamaan yli eurooppalaista opiskelijaa ja yli opettajaa. Lisäksi ohjelmasta tuettiin yli opiskelijan työharjoittelua ulkomaisessa yrityksessä tai organisaatiossa. Vaihtoajat vaihtelevat kolmesta kuukaudesta vuoteen. Metropolian Erasmus-liikkuvuus on vuosittain noin 300, joka on kärkeä ammattikorkeakoulujen joukossa Suomessa, Erasmus-koordinaattori Päivi Hellén kertoo. Metropoliasta lähtee vuosittain Erasmus-vaihtoon tai työharjoitteluun noin 200 opiskelijaa ja vajaat 80 henkilöstöstä, joista valtaosa on opettajia. Innokkaimmin vaihtomahdollisuutta ovat hyödyntäneet liiketalouden opiskelijat. Lähtevien suosikkikohteet ovat Englanti, Saksa, Alankomaat ja Espanja. Metropoliaan tulee vuosittain 170 Erasmus-opiskelijaa ja vajaat 80 opettajaa ja muuta henkilöstöä. Eniten on tulijoita Saksasta, Espanjasta Ranskasta ja Alankomaista. Suomen houkuttimina ovat muun muassa hyvä koulujärjestelmä, puhdas luonto ja turvallisuus. Metropolialla on Erasmuksen kautta lähes 250 yhteistyökorkeakoulua. >> Tulevaisuudessa Global-ohjelma Toisaalta nykynuoret ovat matkustelleet paljon ja monet lähtisivät Euroopan sijasta vaihtoon kauemmaksi kuten USA:han, Kanadaan, Afrikkaan, Aasiaan, Japaniin ja Kiinaan. Erasmuksen laajentamista Euroopan ulkopuolelle ns. Global-ohjelmaksi onkin jo mietitty. Vaihtoehtoa pohditaan, sillä EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma, johon Erasmuskin kuuluu, päättyy vuonna 2013, ja uutta jo suunnitellaan. Parhaillaan haetaan uusia ideoita Erasmuksen kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena on edelleen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden lisääminen. Hellén on työssään saanut seurata, kuinka vaihto ulkomailla kasvattaa paitsi nuoren ammatillisia valmiuksia ja kielitaitoa, niin se tukee myös hänen henkilökohtaista kasvuaan. Palaavien itsetunto ja -luottamus ovat lisääntyneet. Ulkomailla asuminen, opiskelu ja eläminen paitsi kasvattaa ja avartaa myös auttaa asettamaan asioita oikeaan perspektiiviin. Samalla oman maan tuntemus lisääntyy. Vaihdossa syntyy usein myös elinikäisiä kontakteja ja verkostoituu kansainvälisesti. Lisäksi se vaikuttaa asenteisiin ja lisää suvaitsevaisuutta. Liikkuvuuden lisäämisessä riittää Hellénin mukaan vielä työtä muun muassa tiedon lisäämiseksi, sillä Erasmus-liikkujien kasvuvauhti on Euroopan tasolla hidastunut ja joissakin maissa liikkuvuus on jopa kääntynyt laskuun. EU on asettanut tavoitteeksi, että 2013 täyttyy kolmen miljoonan Erasmus-liikkujan raja ja vuoteen 2020 mennessä kaikista korkeakoulusta valmistuneista 20 prosenttia olisi hyödyntänyt ohjelman mahdollisuuksia. Kaikkiaan Erasmus-ohjelmassa on mukana yli korkeakoulua 33 Euroopan maassa. 10

11 Ammattitaito vahvistui harjoittelussa Belgiassa Teksti: Liisa Salo, kuva: Mikko Haiko Kun kerran on lähtenyt maailmalle, niin sinne tekee aina vähän mieli uudestaan, sanoo kätilö Mari Pitkänen, 25. Hän valmistui joulukuussa 2008 kätilöksi Metropolian hoitotyön koulutusohjelmasta ja on siitä lähtien työskennellyt synnytyssalissa Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä. Pitkäsen työ on vuorotyötä, jossa hän saattaa vuorosta riippuen olla mukana kolmessakin eri synnytyksessä. Opintoihinsa kuuluvan viimeisen kolmen kuukauden harjoittelujakson Pitkänen vietti Erasmus-harjoittelijavaihdossa Belgiassa syksyllä Ajatus ulkomaille lähdöstä oli luonteva, sillä olin jo lukioaikana vaihto-oppilaana Australiassa ja se oli hieno kokemus. Alun perin Pitkäsen oli määrä mennä Kanadaan, mutta siellä ei ollut tarjolla käytännön harjoittelupaikkoja. Vaihtomaaksi valikoitui Belgia. Siellä Pitkänen oli Gentin kaupungin suuressa AZ Maria Middelares Gent -sairaalassa. Belgiassa elämäntyyli on pitkälti samanlaista kuin Suomessa ja sinne oli helppo sopeutua, enkä kokenut samalla tavalla kulttuurishokkia kuin Australiaan mennessäni. Työhön ja sairaalaan sopeutuminen vaati ehkä enemmän, sillä työskentelytavat olivat osittain erilaisia kuin Suomessa. Esimerkkinä Pitkänen kertoo suunnitellusta keisarinleikkauksesta. Suomessa äidit voivat syödä jo leikkauspäivänä vointinsa mukaan ja nousta jalkeille hoitamaan vauvaa heti, kun voimat antavat periksi. Belgiassa äiti sen sijaan ei saa ensimmäisenä vuorokautena juoda mitään ja häntä makuutetaan ja hoidetaan kuin sairasta, Pitkänen kuvailee. Gent on Belgian flaaminkielistä aluetta, jossa puhutaan flaamia ja ranskaa. Pitkänen kertoi pärjänneessä harjoittelussa erinomaisesti englannilla, jota lähes kaikki työkaverit kuin asiakkaatkin puhuivat hyvin. Sain jo opiskeluaikana hyvät ammatilliset kielivalmiudet ja lisäksi minulla oli takanani Australian kokemus, joten englantini oli hyvä jo lähtiessäni, mutta hoitotyön sanastoni vahvistui entisestään. Belgiassa hoitokulttuuri lääkärijohtoisempi hän huomasi pärjäävänsä vieraassa maassa, uudessa työyhteisössä ja uusien ihmisten parissa. Koska Belgiassa hoitokulttuuri on hyvin lääkärijohtoinen, harjoitteluaika avarsi näkökulmaa myös siihen, miten erilainen kätilön ammatti voi olla eri maissa. Pohjoismaissa kätilö toimii Belgiaan verrattuna paljon itsenäisemmin. Olinkin tyytyväinen, kun sain tulla taas Suomeen töihin. Eroa Belgiaan on Pitkäsen mukaan myös siinä, että Suomessa koulutus on laajempi ja kätilö saa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Pitkänen asui Gentissä Metropolian harjoittelijan Terhi Ryypön kanssa, joka oli työharjoittelussa toisessa sairaalassa. Vapaa-aikana matkustimme paljon. Kävimme Pariisissa, Amsterdamissa ja kiertelimme Belgiassa junalla. Lisäksi liikuimme paikalliseen tapaan vuokraamillamme polkupyörillä. Asuimme yhdessä yksiössä, jonka paikallinen oppilaitos oli järjestänyt. Ratkaisu oli muuten hyvä, mutta vuorotyö ja eri vuorot aiheuttivat välillä haasteita nukkumiseen. Jälkikäteen ajatellen olisi voinut olla hyvä, että minulla olisi ollut myös jotain teoriaopintoja Gentissä, jolloin olisin tutustunut myös paikallisiin opiskelijoihin. Sitä kautta olisin ehkä löytänyt muitakin vapaa-ajan aktiviteetteja. Pitkänen sai harjoitteluaan varten Erasmus-tukea ja Kelan opintotukea. Niillä pärjäsi hyvin, sillä eläminen ja asuminen olivat halvempaa kuin Suomessa. Työharjoittelu ulkomailla vahvisti Pitkäsen mukaan hänen ammatillista osaamistaan. Hän kohtaa myös nykyisessä työssään paljon ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä ja heidän perheitään, jolloin työkielenä on englanti. Hänellä on myös ohjattavanaan Metropoliassa vaihdossa oleva belgialainen kätilöopiskelija. On hyvä nähdä, miten asioita tehdään myös muualla. Se on vähän sama kuin, ettei Suomessakaan kannata tehdä koko työuraa yhdessä työpaikassa, Pitkänen sanoo. Australian aikaiseen vaihtoperheeseensä ja ystäviin Pitkänen pitää edelleen yhteyttä ja Belgian aikaisia opiskelutovereita on kavereina Facebookissa. Pitkänen tunnustaa, että päässä pyörii ajatus työskentelystä ulkomailla joskus tulevaisuudessa. Mari Pitkänen oli opiskeluaikanaan Erasmus-vaihdossa Belgiassa Santeri Salminen ihailee puolentoista tunnin ikäistä tytärtään. Mari Pitkänen oli kätilönä Salmisen perheen esikoisen syntymässä helmikuussa. Kuva: Mari Pitkänen Harjoittelu ulkomailla lisäsi Pitkäsen mukaan hänen itsenäisyyttään ja itsevarmuutta, kun >> sosiaali-ja-terveysala/hoitotyo/ 11

12 Tiina Suurnäkki (vas.), Ville Lahtinen, Minna Kaihovirta-Rapo, Raisa Varsta ja Olli Remonen ovat olleet synnyttämässä liiketalouden omaa viestintä- ja käyttäytymiskoodistoa. Käyttäytymisesi on käyntikorttisi Ammatillista asennetta etsimässä Teksti: Liisa Salo, kuvat: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Vielä vuosi sitten markkinoinnin lehtori Raisa Varsta ja kielten lehtori Tiina Suurnäkki kuvittelivat olevansa ylivoimaisen haasteen edessä. He olivat saaneet tehtäväkseen kehittää liiketalouden alan oppimisympäristöä Metropoliassa. Aiheeseen oli kiinnitetty huomiota opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella, joka koski muun muassa käyttäytymistä ja viestintää koulutusalalla. Työelämäpalautteissa oli ilmennyt, että opiskelijat ja valmistuneet hallitsivat hyvin ammatilliset asiat. Ammatillisuuden haluttiin välittyvän entistä paremmin myös opiskelijoiden käyttäytymisessä ja ihmisten kohtaamisessa. Tästä alkoi kiteytyä ajatus yhteisestä viestintä- ja käyttäytymiskoodistosta liiketalouden alalle. Varsinkin globaaleilla yrityksillä on käytössään Code of Conduct, joka on moraalinen ja eettinen koodisto, johon yrityksen työntekijät sitoutetaan, Varsta kuvailee. Aiheen ympärille muodostui ydinjoukko, johon Varstan ja Suurnäkin lisäksi kuuluivat viestinnän lehtori Minna Kaihovirta-Rapo sekä opiskelijat Olli Remonen ja Ville Lahtinen. Vuoden projektin jälkeen liiketalous esitteli helmikuussa opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyössä syntyneen kirjallisen sopimuksen eli liiketalouden oman Code of Conductin. Koodistoa on tarkoitus käyttää muun muassa koulutusalan perehdytysmateriaalina niin uusille opiskelijoille kuin henkilöstölle. Lisäksi siitä halutaan tehdä strateginen kilpailuvaltti työelämään päin. Liiketalouden opiskelija Olli Remonen vertaa koodistoa maalaisjärkeen, joka on tiivistetty tekstin muotoon. Siinä on käyttäytymiseen ja viestintään liittyviä ajatuksia ja iskulauseita, jot- 12

13 ka kaikki maalaisjärjellä tietävät: käyttäydytään kohteliaasti, pukeudutaan siististä, saavutaan ajoissa jne. Toisaalta voidaan ajatella, että me kaikki tulemme tänne eri maakunnista, jolloin meillä on myös erilaisia maalaisjärkiä. Tavoitteena onkin ollut ikään kuin suodattaa ne kaikki yhdeksi tiivistetyksi maalaisjärjeksi ja pukea se kirjalliseen muotoon, jolloin niiden noudattaminen siirtyy ihmisten selkärankaan. Minna Kaihovirta-Rapo pitää koodiston ansiona myös sitä, että se on sama kaikille niin opiskelijoille kuin henkilöstölle. Se on liiketalouden yhteisellä äänellä tehty, jolloin kaikki ikään kuin myös sitoutuvat noudattamaan sitä. Liiketalouden Code of Conduct pitää sisällään viestintään, käyttäytymiseen, toisiin ihmisiin suhtautumiseen, pukeutumiseen, metropolialaisuuteen, ammatilliseen asenteeseen sekä ryhmä- ja projektityötaitoihin liittyviä asioita. Aiheet ovat nousseet liiketalouden ammatillisista näkökulmista ja tarpeista, mutta Varsta uskoo niillä olevan sovellettavuutta laajemminkin niin oman organisaation sisällä kuin työelämässä yleensä. Koodistosta onkin oltu kiinnostuneita muissa ammattikorkeakouluissa ja peruskoulussa. Metropoliassa se on myös linkitetty ammattikorkeakoulun tuoreisiin arvoihin, joita se tukee ja vahvistaa. Lupaus työelämälle Projektin edetessä yhteisen käyttäytymis- ja viestintäkoodiston merkitys on laajentunut liiketalouden koulutuksessa myös strategiseen suuntaan. Työelämässä tarvittavia käytös- ja vuorovaikutustapoja opitaan jo opiskelun aikana ja tulevaisuudessa näiden asioiden merkitys opiskelijan työuralla menestymiselle kasvanee entisestään. Toisaalta myös opettajilta edellytetään malliesimerkkinä toimimista ja tämä edellyttää ammattikorkeakoulun opettajalta yhteisen käyttäytymiskoodiston sisäistämistä opetustyön ohessa, sanoo vt. johtaja Helena Kuusisto-Ek. Hänen mukaansa hyvät käyttäytymistavat johtavat myönteiseen oppimisilmapiiriin, joka lisää opiskelun tuloksellisuutta. Haluamme rakentaa tähän liittyvästä ajattelusta kilpailuetua korkeakoululle. Ikään kuin annamme työelämälle lupauksen siitä, että Metropoliassa opiskelijat omaksuvat näitä asioita jo opiskelun aikana, jolloin siirtyminen työelämään helpottuu. Samalla siitä syntyy opiskelijalle lisäarvoa ja kilpailuetu suhteessa muihin työnhakijoihin, Raisa Varsta sanoo. Yhteisen koodiston synnyttämiseen osallistui keskustelun ja kommentoinnin kautta suuri joukko liiketalouden opiskelijoita ja henkilöstöä. Koodiston sisältöä hiottiin ja yhtenäistettiin syksyn ajan ja vuoden alussa se saatiin kirjalliseen muotoon ja painetuksi. Sille luotiin myös oma visuaalinen ilme, jonka teki graafisen suunnittelun opiskelija Ilona Sundell viestinnän koulutusohjelmasta. Koodisto julkistettiin helmikuussa liiketalouden järjestämässä viestintäseminaarissa, jossa alan ammattilaiset toivat siihen myös työelämän näkökulman. Lisäksi sitä tehtiin näkyväksi organisaatiossa syksyllä käynnistyneessä kilpailussa, jossa haettiin kannustavia kavereita ja kollegoita sekä innostavia esikuvia, joiden arjen toiminnassa ja teoissa koodiston periaatteet näkyivät. Opiskelijat myös työstivät aiheesta lyhytelokuvan, jossa kuvataan niitä asioita, joihin koodistolla halutaan kiinnittää huomiota: käyttäytymistä ja toisten huomioon ottamista. Elokuvan on ohjannut ja kuvannut Ville Lahtinen ja Olli Remonen on toiminut käsikirjoittajana ja tuottajana. Visualisoimme ja teimme asian tarinan muotoon. Jos olisimme vain kertoneet siitä paperilla, se olisi ikään kuin jäänyt tiedotteen muotoon, Lahtinen sanoo. Tavoitteena on, että koodisto elää arjessa ja ohjaa niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin toimintaa. Se on jotakin kättä pidempää, Kaihovirta-Rapo sanoo. Siihen voidaan Varstan mukaan tukeutua myös vaikeissa paikoissa, esimerkiksi tilanteissa, joissa yhdessä sovittuja periaatteita rikotaan. Laatutakuu opiskelijoille Projektiryhmä uskoo, että vastaavalle koodistolle on tarvetta laajemminkin yhteiskunnassa. Sen tarve heijastelee yhteiskunnan perinteisten rakenteiden ja yhteisöjen murtumista. Tämä näkyy myös korkeakoulussa. Varstan mukaan projekti on ravistellut opettajia, kun he ovat huomanneet, kuinka innolla opiskelijat ovat lähteneet siihen mukaan. Samalla olemme huomanneet, kuinka suuri tarve tälle oikeasti on. Kollektiivisuus on tavallaan hävinnyt. Opiskelemaan tullaan yksilöinä ja kaikki menevät yksilöllisiä polkujaan eteenpäin. Onko tämä sitä individualismia ja länsimaalaista kulttuuria, Lahtinen kysyy. Opettajien kokemuksen mukaan opiskelijat kaipaavat yhä enemmän tukea, ohjausta ja suunnan näyttämistä. Kun opiskelijoilla ei ole enää omaa ryhmää tai luokkaa, he hakevat vertaistukea sosiaalisesta mediasta ja verkkoyhteisöistä. Nyt he tsemppaavat toisiaan Facebookissa, jotta esimerkiksi jokin raportti saadaan valmiiksi, Kaihovirta-Rapo kuvailee. Code of Conduct -projekti on tarjonnut myös opettajille mahdollisuuden löytää uusi tapoja ja menetelmiä opetuksen kehittämiseen. Opettajana olen uskaltanut luottaa ja heittäytyä yhteistyöhön ja yhteiseen pohdintaan opiskelijoiden kanssa sen sijaan, että tarjoan valmiita vastauksia. Tämä on lisännyt uskallusta päästää irti perinteisestä opettajan roolista ja luottamusta siihen, että asioita syntyy ja laadukkaita tuloksia saadaan aikaan yhdessä tekemällä, Varsta ja Kaihovirta-Rapo sanovat. Olli Remonen muistuttaa koodiston kaksisuuntaisuudesta. Se on myös opiskelijoille laatutakuu aktiivisista opiskelutavoista ja -metodeista, jotka mahdollistavat myös tekemällä oppimisen. Kaihovirta-Ravon mukaan liiketalouden yhteisen koodiston luomisessa ei ole ollut tärkeää ainoastaan lopputulos vaan yhteinen matka, jonka koodiston syntyminen on edellyttänyt. Tämä on avannut koulutusalalla keskusteluyhteyden ja tekemisen meiningin ihan uudella tavalla. Koodisto on myös alkanut elää arjessa. Yksikin opettaja tuli aamulla töihin ja kertoi, kuinka hänelle oli avattu kaikki ovet. Näin moni pieni asia saa ikään kuin nimen ja lapun päälle, että tämä liittyy siihen. Parhaimmillaan tästä syntyy itseään vahvistava kehityskulku, Kaihovirta-Rapo uskoo. 13

14 Hyvinvointiklinikka Positiassa Asiakkaalle on aikaa Teksti: Tanja Naumanen, kuvat: Julius Haukkasalo Metropolian hyvinvointiklinikka Positia tarjoaa kaiken ikäisille asiakkaille apuvälinetekniikan, fysioterapian, jalkaterapian, optometrian, osteopatian, sosiaalialan, toimintaterapian ja vanhustyön palveluita ohjattuna opiskelijatyönä. Meillä käy monenlaisia asiakkaita, kuten opiskelijoita, kotiäitejä ja ikääntyneitä ihmisiä. Jokaiselle tarjoamallemme palvelulle on riittänyt kysyntää, sanoo Positian toiminnasta vastaava koordinaattori Teija Leminen. Erityisesti jalkaterapiapalvelut ovat olleet suosittuja ja kysyntä ylittää tarjonnan, sillä jalkaterapeuttiopiskelijoiden harjoittelujakso on melko lyhyt. Sen sijaan lapsi- ja vauva-asiakkaita osteopaattiopiskelijamme voisivat kausiluontoisesti vastaanottaa enemmänkin. Positian tavoitteena on tarjota palveluja, joita asiakkaat tarvitsevat. Pyydämme aina palautetta palveluistamme ja kuuntelemme, millaisia tarpeita asiakkailla on, Leminen sanoo. Opiskelijoille Positia toimii harjoittelupaikkana, jossa heillä on mahdollisuus kohdata asiakkaita jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Jokaisessa asiakastilanteessa on mukana opiskelijaa ohjaava asiantuntija. Asiakkaamme tietävät yleensä ennalta, että kyseessä on opetustilanne. Ennen hoidon alkua vielä varmistamme, että useampi opiskelija voi olla seuraamassa hoitotilannetta, Leminen kertoo. Asiakkailta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää. Oppimistilanteessa on mahdollisuus paneutua asioihin laajasti ilman aikapakotteita. Tästä ihmiset pitävät ja monet palaavat tämän takia uudestaan sekä kertovat palvelusta lähipiirille. Paitsi vaivojen hoitoon Positiasta haetaan apua myös terveyden edistämiseen. Palveluyksikössä teoria yhdistyy käytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla ja vahvistaa oppimista. Opiskelijoillemme erilaiset asiakaskokemukset ovat kultaakin kalliimpia, Leminen kiteyttää. Metropoliassa opiskelijoita rohkaistaan myös yrittäjyyteen. Positiassa he saavat myös kokemusta markkinoinnista ja yrityksen pyörittämiseen liittyvistä toimisto- ja ajanvaraustöistä. Opiskelijoilla on myös tärkeä rooli hyvinvointiklinikan ja työelämän välisessä yhteistyössä. Opiskelijat järjestävät, suunnittelevat ja räätälöivät tapahtumia asiakkaiden toiveiden mukaan. Jalkaudumme mielellämme työpaikoille ja erilaisiin yhteisöihin, Leminen sanoo. Opiskelijayhteistyö rikastuttaa toimintaa Helsingin Invalidien yhdistys on tehnyt yhteistyötä Positian kanssa reilun vuoden. Idea opiskelijayhteistyöstä syntyi, kun yhdistyksen projektipäällikkö Ilse Uoti tapasi Metropolian opettajia. Olen yrittänyt löytää erilaista tekemistä yhdistyksemme jäsenille ja opiskelijayhteistyö tarjosi uudenlaisen ja virkeän yhteistyön näkökulman. Itse järjestetty toiminta alkaa helposti toistaa itseään, mutta opiskelijoilla on ehkä enemmän luovuutta ja uusia ideoita, Uoti kuvailee. Yhdistyksen omaan toimintaan kuuluu esimerkiksi liikuntaryhmien ja harrastuskerhojen ohjaaminen. Myös Positian opiskelijat ovat ohjanneet yhdistyksen ryhmäliikuntaa. Se teki todella hyvää. Olin itsekin mukana. Opiskelijat ovat myös käyneet neuvomassa, kuinka niska-hartiaseudun vaivat saadaan kotikonstein kuriin. Jalkaterapeuttiopiskelijat ovat opastaneet jalkojen hoidossa ja myös liikkumisen apuvälineisiin on perehdytty, Uoti sanoo. Viime vuonna Positian vanhustyön opiskelijat järjestivät yhdistyksen tiloissa terveystietopäivän, jossa muun muassa mitattiin osallistujien verensokeri ja -paine sekä käsiteltiin terveellistä ruokavaliota. Seuraavaksi yhteiseksi projektiksi on sovittu hyvänolon päivä, jonka teemana on Aistit avoinna kevääseen. Luvassa on virikkeitä kaikille aisteille. On hienoa, että opiskelijat järjestävät tapahtumia. Yhteistyö rikastuttaa toimintaamme, Uoti sanoo. Olemme tyytyväisiä, että voimme tarjota opiskelijoille käytännön kokemuksia. Monet heistä ovat yrittäjähenkisiä ja saavat arvokasta organisointikokemusta esimerkiksi järjestäessään tapahtumia. Opiskelijat ovat Uotin mukaan olleet tyytyväisiä yhteistyöhön Helsingin Invalidien yhdistyksen kanssa. Yhdistyksen jäsenistön puolelta vastaanotto on ollut lämmin, eikä opiskelijoiden ole tarvinnut jännittää. Uoti suosittelee vastaavaa yhteistyötä myös muille yhdistyksille. Olemme iloisia, kun olemme yhteistyön kautta päässeet kokeilemaan uusia asioita, Uoti sanoo. 14

15 Sisäänkäynti, ilmoittautuminen, odotustila. Positia-palveluyksikkö muistuttaa ulkoisesti mitä tahansa terveyspalvelukeskusta oppilaitokseksi sen voisi tunnistaa vain tuulen riepottelemasta Metropolia-lipusta ja parkkipaikalla kyhnöttävästä tuning-corollasta. Olen tullut tutustumaan Positian fysioterapiapalveluun selvittääkseni töissä rasittamani selän kiputiloja. Haluan uteliaasti tietää, mitä olen tehnyt väärin. Ystävällisen ja asiantuntevan oloinen fysioterapeuttiopiskelija Lauri Hakanen noutaa minut odotusaulasta. Kärvisteleviä alaselän lihaksiani odottaa suuri hoitohuone, jossa on verhoilla eristettyjä hoitotiloja. En näe muita asiakkaita, mutta kevyt puheensorina ympäri huonetta tuntuu jopa kotoisalta. Hakanen kutsuu paikalle ohjaavan fysioterapeutin Kaj Rinteen. Hetken aikaa olen hämilläni eivätkö fysioterapeutit ole tavallisesti naisia? Ennakkoluuloni osoittautuu typeräksi, kun miehet aloittavat yhdessä tutkimusvaiheen. Hakanen ohjaa minua erilaisiin asentoihin, venyttää, kääntelee ja tutkii. Rinteen osaksi jää seurata tilannetta sivusta ja kysyä opiskelijalta tärkeimpiä huomioita. Saan vaikutelman, että Hakanen on opinnoissaan jo pitkällä ja ehtinyt tavata monenlaisia asiakkaita. Hoitotilanne on epätavallisen kiiretön ja onnekseni huomaan, että ylitehokkuuden tavoittelu loistaa poissaolollaan. Käymme liikkeet läpi rauhallisesti poissulkevalla menetelmällä. Opiskelijalla on myös taito palvella asiakasta, mikä ihastuttaa ja jopa ihmetyttää minua: missä välissä nämäkin asiat on ehditty opettaa? Jo pelkästään puhetyyli ja sanavalinnat luovat lämpimän tunnelman palvelutilanteeseen. Ymmärsinkö oikein, että... ja Tarkoitatteko, että... saavat oloni mukavaksi. Minua on siis kuultu! Ohjaavan fysioterapeutin poistuessa tilasta hetkeksi opiskelija uskaltautuu ohjaamaan minua entistäkin reippaammin ja selittää hoidon yksityiskohtia paitsi minulle, myös itselleen. Moni paatuneempi ja kokenut fysioterapeutti tuskin olisi yhtä yksityiskohtainen ja selostaisi asiakkaalle huomioitaan yhtä tarkasti ennen lopullista diagnoosia. Pidän selostuksesta, koska siten tiedän, mitä kyseisellä liikkeellä tutkitaan. Nyt palpoin sacroiliacaa kun fleksoit ja ekstensoit kaikkea en kuitenkaan ymmärrä. Tunnin fysioterapian aikana sekä opiskelijalle että minulle selviää, mitä olen tehnyt väärin ja kuinka työskennellä jatkossa kroppaa rasittamatta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koko työyhteisömme kaipaisi samankaltaista opastusta. Vaivihkaa varaan uuden ajan ja koitan opetella saamani kotiläksyn. Notkoselällä ei nosteta. Tanja Naumanen Jutun kirjoittaja opiskelee Metropolian liiketalouden koulutusohjelmassa valmistuen tradenomiksi. Positia Metropolian hyvinvointi- ja toimintakykyklusterin opiskelijoiden palveluyksikkö Positia tarjoaa asiakkaille apuvälinetekniikan, fysioterapian, jalkaterapian, optometrian, osteopatian, sosiaalialan, toimintaterapian ja vanhustyön palveluita ohjattuna opiskelijatyönä. Positian terapia-, tutkimus-, hoito- ja ryhmäpalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille. Lääkärin lähetettä ei tarvita. >> Lisätietoja palveluista: 15

16 Teksti: Liisa Salo, kuvat: Heidi Söderholm Hyvinvointiajattelu on palaamassa niin työelämään kuin yhteiskuntapolitiikkaan, sanoo filosofian tohtori, innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta. Hautamäki puhui Metropolia Meets Business sosiaali- ja terveysalan sidosryhmäseminaarissa alkuvuodesta. Paluu hyvinvointiin 16

17 Maailman globalisoituminen on heijastunut työelämään jatkuvana muutoksena, jota ovat siivittäneet puheet tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Tässä keskustelussa on Hautamäen mukaan unohdettu ihminen. Hautamäen mukaan muutosta ei tarvitse ihailla, mutta sen voi nähdä välttämättömyytenä. Muutokset tulisi kuitenkin pystyä viemään läpi niin, että samalla turvataan ihmisten hyvinvointi eikä heitä ajeta muutoksessa loppuun. Yhteiskuntapolitiikan keskeisenä haasteena onkin Hautamäen mukaan se, pystytäänkö muutokset viemään läpi turvallisella ja kestävällä tavalla. Hän puhuu kestävästä innovoinnista (sustainableinnovation), joka perustuu eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille. Työelämässä ihmisiä on pitkään kannustettu tehokkuuteen. Vasta viime aikoina on pysähdytty kysymään, miksi? Ei ole ymmärretty, kuinka tuhoisaa jatkuva tehokkuuden vaatimus on ihmisten jaksamiselle, sitoutumiselle ja innovatiivisuudelle. Hautamäki uskoo, että hyvinvoinnin näkökulmasta tehokkuuden ja vaurauden tavoittelussa on saavutettu ääripiste, jonka jälkeen heiluri on valumassa takaisin päin. Myös luonnon kestokyky ja ilmastonmuutos asettavat rajoituksia tuotannon lisäämiselle. Lähtökohtana ihminen Tehokkuuskarusellissa ihmiset ovat alkaneet peräänkuuluttaa työn mielekkyyttä. On alettu myös puhua organisaatioiden arvoista ja arvojohtamisesta. Varsinkin nuorempi sukupolvi edellyttää työnantajalta arvoja, joihin voi sitoutua. Hautamäen mukaan ihmiset eivät enää ole valmiit satsaamaan työhön hinnalla millä hyvänsä, jos se samalla merkitsee tinkimistä omasta hyvinvoinnista, perheestä ja harrastuksista. Tehokkuusajattelussa ihminen unohtui ja sen takia olemme nyt palaamassa perusasioihin eli ihmisen hyvinvointiin. Systeemi ei ole inhimillinen, jos esimerkiksi tehtaita suljetaan noin vain, vaikka ratkaisu olisi taloudellisesti perusteltu, Hautamäki sanoo. Hänen mukaansa myös liike-elämässä ollaan siirtymässä yhä enemmän kohti ihmiskeskeistä businessmallia, jossa tulosta voidaan tehdä myös tekemällä hyvää doing well by doing good ja panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin. Hyvinvointi on Hautamäen mukaan tavoitteena palaamassa myös julkiselle sektorille kilpailuvaltio-ideologian jälkeen. Voidaan puhua, että ollaksemme globaalisti menestyvä maa meidän pitää panostaa tehokkuuteen ja työn tekemiseen. Toisaalta voidaan kysyä, mikä on yhteiskunnan perimmäinen tarkoitus. Vastaus on ihmiset. Se, että ihmiset voivat hyvin, ovat onnellisia ja jaksavat; viettävät rikasta ja monipuolista elämää. Innovaatiotkin syntyvät tällaisessa ilmapiirissä. Tavoitteena onnellisuus Yksilön näkökulmasta yhteiskuntapolitiikan perustavoitteeksi tulisikin Hautamäen mukaan asettaa onnellisuus. Onnellisuus-käsitteen hieno puoli on siinä, että se ottaa huomioon aineellisen hyvinvoinnin lisäksi myös yksilön oman kokemuksen elämästään ja hyvinvoinnistaan. Tästä näkökulmasta jokaisen julkisen sektorin työntekijän on hän sitten lääkäri tai sosiaalityöntekijä tulisi Hautamäen mukaan pysähtyä kysymään, mikä on asiakkaan ongelma, mikä on hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan. Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen on tavoitteena eri asia kuin nykyinen pitkälle erikoistuneeseen asiantuntijuuteen perustuva lähestymistapa. Reseptien sijasta ihmisille tulisi tarjota enemmän tukea omien voimavarojen löytämiseen, voimaantumiseen, ja sitä kautta oman elämänsä parantamiseen. Vaihtoehtona on hänen mukaansa professionaalinen manipulaatio, jolloin asiantuntija arvioi ylhäältä päin asiakkaan tilannetta ja sitä mikä hänelle on parhaaksi. Mikään julkinen palvelu ei voi onnistua tehtävässään, jos ihminen itse ei ole siinä mukana. Jos ihminen lähtee itse mukaan esimerkiksi muuttamaan elämäntapojaan, niin asioita alkaa tapahtua. Sosiaali- ja terveysalalla uudistumisen paineet syntyvät Hautamäen mukaan paitsi julkisen talouden heikkenemisestä myös asiakkaiden odotuksista. Palveluja tulisi hänen mukaansa kehittää sellaisiksi, että niillä tuetaan ihmisten omia päätöksiä ja yhteisöllisiä toimintamalleja. Hän puhuu hyvään tuuppaamisesta. Lisäksi hyvinvointiprojektissa on hänen mukaansa tärkeää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jossa ne eivät kilpaile vaan täydentävät toisiaan. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rooli voi muuttua. Professionaaliset auttajat, jotka nyt katsovat asiakasta ammattinsa näkökulmasta, voivat toimia enemmän kuin konsultit ja erilaisten vertaisverkostojen ohjaajat, joiden työn tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy, Hautamäki kuvailee. Metropolia Meets Business Tutkimusprofessori Antti Hautamäki puhui tammikuussa Metropolia Ammattikorkeakoulun Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä sosiaali- ja terveysalan sidosryhmäseminaarissa. Tapahtuma kuului Metropolia Meets Business -seminaarien sarjaan, jotka kokoavat yhteen eri alojen asiantuntijoita vaihtuvien teemojen ympäriltä. Seminaarien tavoitteena on vahvistaa Metropolian sekä työ- ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta ja luoda foorumi, jossa eri toimijat voivat verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia työelämän ajankohtaisista teemoista. Juttu perustuu Hautamäen puheenvuoroon seminaarissa ja sen yhteydessä tehtyyn haastatteluun. 17

18 Ammattitaitoa vahvistamassa Kulttuurialan erikoistumisopinnot avartavat näköalaa ammatilliseen tulevaisuuteen Teksti: Reija Wihinen, kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Erikoistumisopinnot tarjoavat ammattilaiselle mahdollisuuden oman osaamisensa vahvistamiseen. Ne ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia, opintopisteen laajuisia täydennyskoulutusohjelmia, jotka syventävät koulutusohjelmien perusopetusta. Teemat vaihtelevat työelämässä ajankohtaisten painotusten mukaan. Opintojen lähtökohtana ovat opiskelijan ja työelämän tarpeet. Intensiivistä työn ohella oppimista voidaan osittain räätälöidä opiskelijan henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla. Taustoiltaan erilaisten osallistujien ammattitaidon kehittymistä tuetaan mahdollisimman hyvin. Työelämää toivotaan yhä useammin yhteistyökumppaneiksi erikoistumisopintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tavoitteena on, että kaikki opinnoissa tehtävät harjoitustyöt liittyvät kiinteästi työelämään. Ostotoiminnan opinnoilla kilpailukykyä vaatetusalalle Metropolian vaatetusalan erikoistumisopinnot ovat vanhimmat vuosittain toteutetut kulttuurialan erikoistumisopinnot Suomessa. Opinnot tähtäävät valikoimasuunnittelun, tuotannon ulkoistamisen ja laadunohjauksen hallinnan osaamiseen globaalissa toimintaympäristössä. Tavoitteena on kouluttaa osaajia kaupan ja teollisuuden kansainvälisen tuontikaupan tehtäviin ja edesauttaa yritysten kilpailukykyä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Kuusi vuotta tuotepäällikkönä toiminut Marika Iloniemi haki vaatetusalan erikoistumisopintoihin, koska halusi saada opinnoista käytännön hyötyä työhönsä Sportiassa. Iloniemi halusi kartuttaa tietojaan ostamisesta ja valikoimasuunnittelusta sekä saada uutta otetta työhön. Myös teoreettinen oppi oli tervetullutta käytännön työn kautta ostajan tehtäviin kouluttautuneelle. Oivalsin uusia työskentelytapoja valikoiman tekoon. Valinnaiset brändimarkkinoinnin opinnot tukivat hyvin kehittämistyöni aihetta, joka vähitellen muodostui opintojen edetessä. Suurin hyöty sekä Iloniemen omalle työlle että Sportia-ketjulle koituikin juuri kehittämistyöstä. Se kytketään opiskelijan oman työn, työnantajayrityksen ja joskus koko vaatetusalan kehittämistarpeisiin. Opintojen aikana kootaan myös dokumentoivaa portfoliota. Iloniemi kiittelee sekä työnantajaansa että opettajia tuesta ja kannustuksesta. Oli myös mukava jakaa kokemuksia ja näkemyksiä opiskelutovereiden kanssa. Yhteydenpitoa jatketaan varmasti vastaisuudessakin. Oman ajankäytön suunnittelu oli välillä haasteellista, mutta tehtävien palautusaikatauluissa onneksi joustettiin. Opiskelu painottui pitkälti perjantai-iltoihin ja viikonloppuihin, joten työntekoa se ei häirinnyt. Kontaktitunteja ei ollut joka viikonloppu, aikaa jäi myös itselle ja perheelle. Iloniemen esimies, SGN Sportian toimitusjohtaja Veli-Pekka Erkkilä sanoo, että Sportiassa suhtaudutaan positiivisesti henkilöstön täydennyskoulutukseen. Työtekijän osaaminen pyritään maksimoimaan ja hänelle tarjotaan motivoivia haasteita oppia lisää. Sportiassa kannustetaan työntekijöitä kehittämään omaa työtään ja yrityksen toimintaa myös antamalla heille tarpeeksi haastavia työtehtäviä ja vapaus tehdä omaa työtään. Iloniemen erikoistumisopintojen myötä yritykseen saatua uutta osaamista on Erkkilän mukaan voitu selkeästi hyödyntää muun muassa ostotoiminnassa, tavaranhallinnassa sekä paremman katteen ja kierron saavuttamisessa. Ostotoiminnan ja valikoimasuunnittelun erikoistumisopinnot - kohderyhmänä vaatetusalan ostotoiminnan parissa työskentelevät sisäänostajat, tuotepäälliköt, apulaisostajat, osto- ja tuoteassistentit sekä ostotiimeissä toimivat tuotesuunnittelijat - seuraava aloitus on suunnitteilla syksylle 2011 Luovat menetelmät avuksi yhteisöjen kohtaamiseen Teatteri-ilmaisun ohjaajia kouluttavassa Metropolian esittävän taiteen koulutusohjelmassa on järjestetty ryhmän ohjaamiseen ja tarinateatteriin liittyvät erikoistumisopinnot kolmesti. Aiheen toistuva valinta kertoo työelämän tarpeesta kehittää luovia tapoja yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden kohtaamiseen. Opintoihin on viime vuosina hakeutunut eri ammatti- ja ikäryhmiin kuuluvia, jotka ovat halunneet kehittää ryhmien ohjaamisen taitojaan ja tutustua tarinateatterimenetelmään. Ohjaamiseen ja tarinateatteriin liittyvien opintojen viitekehyksen muodostavat morenolainen teoria luovuudesta ja ryhmistä sekä narratiivinen ajattelu. 18

19 Tuotepäällikkö Tuotepäällikkö Maria Marika Iloniemi Iloniemi ja SGN Sportian ja SGN Sportian toimitusjohtaja toimitusjohtaja Veli-Pekka Veli-Pekka Erkkilä uskovat Erkkilä niin työntekijän uskovat niin kuin työntekijän työnantajankin kuin hyötyvän työnantajankin henkilöstön hyötyvän täydennyskoulutuksestalöstön henki- täydennyskoulutuksesta. Vuorovaikutusta ja sosiodynamiikkaa korostava prosessityöskentely on keskeistä opinnoissa, joissa opiskelijatovereiden vertaisvahvistus ja monien ammattiryhmien todellisuuteen tutustuminen avartavat näköaloja ammatilliseen tulevaisuuteen. Espoolainen ala-asteen opettaja Sinikka Lumiaho aloitti opinnot keväällä Lumiaholla oli oman peruskoulutuksensa lisäksi suoritettuna opinnot draamapedagogiikasta. Hän oli erityisen kiinnostunut tarinateatterimenetelmästä ja draaman soveltamiseen liittyvien taitojensa kehittämisestä. Lumiaho kertoo opintojen muuttaneen hänen opetustyylinsä: opettaja oppi olemaan läsnä ja kuuntelemaan. Hankalat vuorovaikutustilanteet opetustilanteissa vähenivät huomattavasti. Hän koki saaneensa välineitä oppilaiden kohtaamiseen, mikä kevensi työn emotionaalista taakkaa merkittävästi. Riihimäen seurakunnan seurakuntapastori Hanna Rienoja jatkoi opintoja tarinateatterin ohjaajaksi, koska koki tarinateatterin soveltuvan nuorten kanssa työskentelyyn ja tukevan hyvin modernia seurakuntatyötä. Opintojen tärkeimmäksi anniksi Rienoja nimeää uuden suhteen työhön ja sen, että on rohkaistunut kommunikoimaan työyhteisössään rikkaammin, suoremmin ja rehellisemmin. Kulttuuriantropologi ja työnohjaaja Ulla Korhonen toimii esimiehenä Itä-Helsingin sosiaaliviraston monikulttuurisessa projektissa. Hän kokee tarinallisuuden ja tarinateatterin erinomaiseksi välineeksi työskenneltäessä maahanmuuttajien kanssa. Teatteri-ilmaisua Sorin sirkuskoulussa Tampereella opettava Katja Ranta-Penttilä sanoo löytäneensä erikoistumisopinnoista tärkeän palasen ammattitaidon suuntaamiseen nuorten auttamiseksi. Esittävän taiteen erikoistumisopinnot - järjestetty vuodesta 2001 lähtien erilaisten teemojen ympärille - seuraava aloitus on suunnitteilla syksylle 2011 (teemana jokin muu kuin tarinateatteri) Verkkotiedottamisesta eväitä sosiaaliseen mediaan Metropolian verkkotiedottamisen erikoistumisopintojen erityispainotus on tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa. Tutkimusten mukaan suomalaisissa yrityksissä sosiaaliseen mediaan suhtaudutaan odottavasti. Toisaalta sitä pidetään myös hallitsemattomana välineenä. Sen mahdollisuuksia ei osata hyödyntää riittävästi. Leena Joutsenniemen silmiin tieto erikoistumisopinnoista osui sattumalta. Opinnot kiinnostivat häntä ajankohtaisuutensa ja ennen kaikkea sosiaalisen median ympärilleen kehräämän hähmän vuoksi. Joutsenniemeä askarrutti, miten hypätä mukaan sosiaalisen median kelkkaan. Opintojen myötä hän kertoo terävöityneensä huomattavasti sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median hyödyntämisessä. Hän aloitti muun muassa oman blogin. Helena Selkäinaho lähti työnantajansa kannustamana erikoistumisopintoihin täydentämään verkkotoimittajan työssä saamiaan oppeja ja hakemaan lisäpotkua alan uusimmista virtauksista. Lopputyönsä aiheeksi hän valitsi ekstranetin uudistusprojektin. Selkäinaho painottaa heikkojen signaalien tunnistamisen merkitystä ja sen myötä tuloillaan olevien trendien välittämistä erikoistumisopinnoissa. Metropolian kulttuurin ja luovan alan projektisuunnittelija Kaisu Kiventaus sai erikoistumisopinnoista kokonaiskäsityksen verkkotiedottamisen mahdollisuuksien koko kirjosta. Sisäisen viestinnän ja kehittämistehtävien parissa työskentelevä Kiventaus sanoo, että koska erikoistumisopintojen raamit ovat niin väljät, on pitkälti itsestä kiinni, kuinka työelämälähtöisiksi opinnot muodostuvat. Maisteritutkinnon aikanaan suorittaneen ja pitkään journalistina toimineen Petri Turusen mukaan erikoistumisopinnot ovat hyvä vaihtoehto tieteellisille jatko-opinnoille. Hän kiinnostui verkkoviestinnän erikoistumisopinnoista, koska halusi ottaa haltuunsa alan uusimpia suuntauksia ja teknisiä taitoja. Mielekäs opiskeluponnistus pitkän työssäolojakson jälkeen tuntui Turusesta hyvältä ajatukselta. Myös hänen työnantajansa Ilta-sanomat suhtautui opintoihin kannustavasti, koska opinnot lisäävät hänen ammatillista pätevyyttään. Lisäksi Turunen pystyi hyödyntämään lopputyön aiheen suoraan työssään. Verkkotiedottamisen erikoistumisopinnot - kohderyhmänä viestinnän ammattilaiset ja muut viestinnän toimijat, jotka haluavat kehittää verkkoympäristössä tapahtuvaa viestintää ja viestinnän suunnittelua - tällä hetkellä erityispainotus sosiaalisessa mediassa - alkaa seuraavan kerran tammikuussa 2011 >> 19

20 Teksti: Liisa Salo kuvat: Mirkku Pervonsuo, Heli Blåfield. Team Placen ja Metropolian vaatetusalan koulutusohjelman yhteisprojekti huipentui Kööpenhaminan kansainvälisillä muotimessuilla helmikuussa. Myös messut itsessään olivat Penttisen mukaan onnistunut kokemus. Team Placen mallisto herätti mielenkiintoa ja yhteydenottoja, vaikka osastolla ei kauppoja nyt syntynytkään. Tämä avasi silmiä sille, kuinka kovaa ja haasteellista kilpailu alalla on. Täytyy olla todella vetovoimainen brändi ja asiakkaan kannalta oikeat tuotteet, Penttinen tiivistää. Johtaja Ville Penttinen kulkee isänsä ja isoisänsä jalanjälkiä. Hän on kolmannen polven yrittäjä urheilu- ja vapaa-ajan vaatteita suomalaisille urheiluseuroille valmistavassa perheyrityksessä, joka on vuodesta 1984 toiminut nimellä Team Place Oy. Yrityksen juuret ulottuvat 1950-luvulle. Yhteistyö ammattikorkeakoulun vaatetusalan koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa innosti yritystä alkuvuodesta hakeutumaan ensimmäistä kertaa kansainvälisille markkinoille. Ponnahduslautana isommille markkinoille toimi Metropolian vaatetusalan koulutusohjelman kanssa toteutettu messuprojekti, joka huipentui helmikuussa 2010 Kööpenhaminan kansainvälisillä CIFF-messuilla Tanskassa. Pohjoismaiden suurimmilla muotimessuilla esiteltiin Metropolian vaatetusalan opiskelijoiden Team Placelle suunnittelema nuorten naisten urheilullinen vapaa-ajan vaatemallisto, joka sisälsi asukokonaisuuden harjoittelutopista ulkoilutakkiin. Projektiosaaminen vahvistui Muotimessuilta isommille markkinoille Messuvieraat saivat myös tutustua malliston valmistuksen eri vaiheisiin osastolla pyörineen esittelyvideon kautta, jonka toteuttivat Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun opiskelijat. Yrityksemme myi viime vuonna 17 vuotta Forumin liikekeskuksessa Helsingissä toimineen nuorisomuotiliikkeen, joka oli osa liiketoimintaamme. Myynnin jälkeen liikevaihtomme laski, ja nyt tavoitteena on lähteä uudelleen kasvattamaan sitä. Tältä pohjalta hakeuduimme yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kanssa, Penttinen kertoo. Yrityksen tavoitteena on jatkossa löytää uusia asiakkaita myös kansainvälisiltä markkinoilta ja kasvattaa 11 hengen pienyritystä suuremmaksi. Meillä ei ollut omaa suunnittelijaa. Alun perin ajatuksena olikin saada apua talvitakki- tai tuulipukumalliston suunnitteluun, mutta yhteistyö laajeni kansainväliseksi messuprojektiksi, Penttinen kertoo. Metropolian vaatetusalan ammattilaisiksi opiskelevat vestonomiopiskelijat vastasivat osana opintoihin kuuluvaa projektityötään Team Placen malliston suunnittelusta, kaavoituksesta, vaatemalliston kuvaston suunnittelusta ja toteutuksesta sekä messuosaston suunnittelusta ja esittelijöiden vaatetuksesta. Kyseessä oli vaatetusalan koulutuksen ensimmäinen kansainvälinen messuprojekti. Penttinen pitää yhteistyötä antoisana. Myös me yrityksessä opimme paljon, kun tutustuimme opiskelijoiden työtapoihin ja näimme koko prosessin vaatemalliston suunnittelusta sen valmistukseen ja esittelyyn. Oli myös mielenkiintoista tehdä yhteistyötä opettajien kanssa, joilta saimme paljon uusia näkemyksiä. Tämä on paras tapa kouluttaa asiantuntijoita alalle eli kytkeä opinnot käytännön yritysyhteistyöhön. Näin opiskelijat konkreettiset näkevät, mikä on se tulos, jota heiltä työelämässä odotetaan, luonnehtii yhteistyötä Jari Paakkanen Metropolian vaatetusalan koulutusohjelmasta. Hänen mukaansa yritysyhteistyö kovasti kilpaillussa kansainvälisessä toimintaympäristössä kehitti opiskelijoiden ammatillista osaamista niin suunnittelussa, kaavoituksessa, markkinoinnissa, kansainvälisessä messutyöskentelyssä kuin tuotannon ulkoistamisessakin. Opiskelijat muun muassa tutustuivat Pariisissa trenditalojen toimintaan ja verkostoituivat alan ammattilaisiin, tilasivat kankaita Italiasta ja Pariisista sekä kilpailuttivat projektin alihankkijat. Paakkasen mukaan yritysyhteistyö vahvisti erityisesti opiskelijoiden tiimityötaitoja ja projektiosaamista, jotka ovat keskeistä alalla. Opiskelijat kokivat käytännössä, kuinka tiimityössä alun normaalin kaaosvaiheen jälkeen tapahtuu organisoituminen sekä tavoitteiden ja toiminnan kirkastuminen. Samalla he oppivat analysoimaan omaa toimintaansa tiimissä ja erilaisia tiimirooleja, Paakkanen kuvailee. Team Place maksoi ammattikorkeakoululle yhteistyöstä. Lisäksi se vastasi messuosaston kustannuksista sekä kuvaston painatuksesta. Ammattikorkeakoulu huolehti opiskelijoiden messukustannuksista. Ilman yhteistyötä osallistumisemme kansainvälisille muotimessuille tuskin olisi ollut mahdollista omin voimin, sillä kyseessä oli kallis projekti, Penttinen sanoo. Hänen mukaansa opiskelija-yhteistyössä yrityksen tulee muistaa, että työskentelytapa on toisenlainen kuin valmiiden ammattilaisten kanssa toimittaessa. Täytyy olla ajan tasalla, mitä tapahtuu. Toisaalta asioiden etenemiseen voi luottaa, koska opettajat vastaavat projektin ohjaamisesta. Myös aikataulutuksessa kannattaa huomioida, että opiskelijoiden kanssa työt etenevät hitaammin mm. kesäloman takia. Penttisen mukaan kokemus oli niin hyvä, että yrityksellä on myös jatkossa kiinnostusta jatkaa yhteistyötä ainakin jonkun alan opiskelijan kanssa. >>www.metropolia.fi/koulutustarjonta/ kulttuuriala/vaatetusala/ 20

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI

Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-SUKUPOLVI: MINUN URANI Y-sukupolvi on keskittynyt omaan uraansa, kulkemaan omia polkujaan ja kehittämään taitojaan varmistaakseen kilpailukykynsä työmarkkinoilla. Muiden johtaminen ei ole prioriteettilistan

Lisätiedot

Johtamisen kehitysloikka

Johtamisen kehitysloikka Johtamisen kehitysloikka Mikä? VIA Leadership in Action -kehitysohjelma keskittyy oman vastuualueen kehittämiseen operatiivisesta ja strategisesta näkökulmasta. Ihmisten johtamisen haasteisiin vastaaminen

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi

Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi Uusi Sairaala-hanke on mittava muutosprosessi M I K Ä O N TÄ R K E Ä Ä, KUN TO I M I N N A N M U U TO S V I E DÄ Ä N L Ä P I J O H TA M I S E N J A H E N K I LÖ S TÖ N O S A A M I S E N N Ä KÖ KU L M A

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Helena Åhman Helena Åhman on työpsykologian tohtori ja arvostettu johtamisen huippuasiantuntija, jonka intohimona on ihmismielen ymmärtäminen eri näkökulmista. Helena on palkittu tietokirjailija, jonka

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä

TEKLiideri Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy yhteistyössä TEK Teknisen Kaupan johtamisohjelma syksy 2016 TEKn tavoitteet TEK on kohdennettu johtajille ja esimiehille, jotka haluavat uudistua ja kehittää johtamistaan uudelle tasolle. valmentaa esimiehiä tehokkaasti

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

Projektipäällikkö Olli Vesterinen Projektipäällikkö Olli Vesterinen OSAAMISEN JA KOULUTUKSEN KÄRKIHANKE 1 Uusi peruskoulu -ohjelma on osa Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin -kärkihanketta Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA

ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA ONNI JA OSAAMINEN SAMALLA RANNALLA SAVILAHTI 2030 NYKYISIN 9 000 OPISKELIJAA 10 000 TYÖPAIKKAA n. 30 ASUKASTA = 19 000 TOIMIJAA SAVILAHDEN NYKYISIÄ TOIMIJOITA: Kuopion yliopistollinen sairaala Itä-Suomen

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot