Yliopettaja Taina Tukiainen: Uudistuminen lähtee ihmisistä. Professori Antti Hautamäki: Paluu hyvinvointiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yliopettaja Taina Tukiainen: Uudistuminen lähtee ihmisistä. Professori Antti Hautamäki: Paluu hyvinvointiin"

Transkriptio

1 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN ASIAKASLEHTI 1/2010 Yliopettaja Taina Tukiainen: Uudistuminen lähtee ihmisistä Professori Antti Hautamäki: Paluu hyvinvointiin Ympäristöteknologian opiskelijat Antarktis-tutkimusmatkalla

2 PÄÄKIRJOITUS Yhdessä huipulle Niin kulunut lausahdus, suorastaan klisee. Mutta niin totta. Mitä vuoren valloitukseen tarvitaan? Hyvää kuntoa, sitkeyttä ja hyviä varusteita. Realiteettien tajua. Entäs kilpailuhenkeä? Ei, paitsi tietysti itsensä kanssa kilpailua. Tärkeämpää kuitenkin on hyvä joukkuehenki, toinen toisensa kannustaminen ja tukeminen. Sitä tarvitaan myös Suomen tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnassa. Kuntoa meiltä löytyy: lahjakasta ja hyvin koulutettua porukkaa, joka sitkeästi puurtaa kohti päämäärää. Varusteet ovat myös kunnossa, onhan Suomen tutkimusinfrastruktuuri varsin mallikkaassa kuosissa. Realiteettien tajua sen sijaan puuttuu, ja pienen maan T&K&I-toimijat on pakotettu kilpailemaan keskenään jo vuosia työajasta (ja valitettavan usein myös vapaa-ajasta!) on mennyt aivan liian iso osa kilpailuun rahoituksesta. Milloin ymmärrämme, että näin pienessä maassa ei ole varaa tuhlata resursseja toistemme kanssa kilpailemiseen? Meidän pitää yhdistää voimamme todellisten kilpakumppaniemme kohtaamiseen Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Nyt on viimeinen tilaisuus tehdä uusi reittisuunnitelma ja tiivistää rivit. On aika nostaa pitkään rahoituksen puutteesta kärsinyt perustutkimus sille kuuluvaan asemaan pitkällä aikavälillä innovaatioita ja kilpailukykyä tuottavaksi toiminnaksi. Ammattikorkeakouluilla on selkeä rooli sekä perustutkimuksen rinnalla tehtävän soveltavan T&K&I-työn osaajina että perustutkimuksen tuottaman, vielä kohtuullisen kaukana markkinoilta olevan tuloksen jatkokehityksessä yhdessä yritysten kanssa sovellutuksiksi, jotka tukevat alueen ja Suomen kilpailukykyä. Eläköön siis duaalimalli ja Suomea kehittävä yhteistyö! Susanna Näreaho T&K&I-päällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulu 2 Kuva: Susanna Näreaho

3 FOCUS 26 2 Yhdessä huipulle 4 Millä eväillä Suomen arvostetuimmaksi ammattikorkeakouluksi? 5 Ammattitaitoisesta korkeakoulujohtamisesta kilpailuvaltti 6 Uudistuminen lähtee ihmisistä 8 Innovatiivisuuden puolestapuhuja 10 Eurooppalainen suksee 11 Ammattitaito vahvistui harjoittelussa Belgiassa 12 Käyttäytymisesi on käyntikorttisi Ammatillista asennetta etsimässä 14 Hyvinvointiklinikka Positiassa Asiakkaalle on aikaa 15 Kivun jäljillä 16 Paluu hyvinvointiin 18 Ammattitaitoa vahvistamassa 20 Muotimessuilta isommille markkinoille 22 Sosiaalisen median käyttöönotto työssä edellyttää mielenmaiseman muutosta Korkeakoulusta työelämään: 24 Kamppailun kautta ammattiin Metropolilaisia maailmalla: 26 Ympäristöteknologian opiskelijat Antarktis-tutkimusmatkalla Unohtumaton kokemus 29 Uutisia 31 In English Hannakaisa Länsisalmi on tutkinut organisaatioiden innovatiivisuutta. Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Päivi Hellén uskoo Erasmus-vaihto-ohjelman menestykseen. Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Sosiaalinen media mahdollistaa uudentyyppisen työskentelyn, sanoo Juhana Kokkonen. Kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Metropolian asiakaslehti Focus 1/2010 Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Julkaisija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Bulevardi 31, Helsinki PL 4000, Metropolia puh (vaihde) Päätoimittaja: Liisa Salo, puh Kuvatoimittaja: Mika Seppälä, Toimitusneuvosto: Robert Arpo, Kristiina Ilmanen, Eero Kokko, Martti Lahti, Tanja Naumanen, Jari Paakkanen, Olli Pekkanen, Liisa Salo, Mika Seppälä, Anna-Maija Vesa, Pertti Ylhäinen Ulkoasu: Mainostoimisto Vetovoima Oy Kirjapaino: Libris Oy, Helsinki 2010 ISSN (painettu) ISSN (verkko-pdf) Kannen on suunnitellut graafisen suunnittelun opiskelija Tuuli Kortelainen Metropoliasta. Kannen kuva Heidi Söderholm

4 Millä eväillä Suomen arvostetuimmaksi ammattikorkeakouluksi? Rehtori, toimitusjohtaja Riitta Konkola Teksti: Liisa Salo, kuva: Lauri Mannermaa Metropolia on päivittänyt strategiansa. Mihin korkeakoulu tarvitsee strategiaa, sillä ammattikorkeakoulun tehtäväthän on määritelty ammattikorkeakoululaissa (opetus, T&K-työ, aluekehitys)? Korkeakoulujen yleiset tehtävät tulevat laista, mutta ne eivät konkreettisesti vielä kerro, mitä tavoitellaan. Myös opetusministeriö velvoittaa korkeakouluilta omaa strategiaa ja korostaa strategista johtamista. Metropolialla oli aluksi ns. yhdistymisstrategia, kun kaksi korkeakoulua liitettiin yhteen. Nyt elämme toimintojen vakiinnuttamisen ja laadun kohottamisen aikaa. Uusien strategisten tavoitteiden valinta on tehty tältä pohjalta. Suunnan näyttämisen ja asioiden konkretisoimisen lisäksi strategialla on myös erottautumisen merkitys. Korkeakoulut haluat luoda itselleen omaleimaiset profiilit, joilla ne erottautuvat toisistaan. Tämä edellyttää huolellista strategiatyötä. Miten uudet tavoitteet muuttavat Metropolian asemaa korkeakoulukentässä? Uskon, että asemamme markkinajohtajana ammattikorkeakoulukentässä vahvistuu. Strateginen ote korkeakoulujohtamisessa on myös yksi asia, jolla haluamme erottautua. Se on Suomessa vielä melko uutta korkeakoulukentällä. Hyviä esimerkkejä löytyy mm. Australiasta, kuten University of New South Wales, jossa on tehty systemaattista strategiatyötä jo pitkään. Systemaattinen strategiatyö auttaa tunnistamaan omat vahvuudet, kirkastamaan tavoitteet, erottautumaan ja kertomaan omasta toiminnasta paljon selkeämmin kuin mihin yleensä on totuttu. Jos tässä onnistumme, niin uskon, että tätä kautta myös syntyy arvostus. Mihin Metropolia panostaa seuraavan puolen vuoden aikana saavuttaakseen aseman maan arvostetuimpana ammattikorkeakouluna? Strategisissa päämäärissämme olemme ottaneet huomioon eri näkökulmat: asiakkaat, prosessit, tuotteet ja palvelut, henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi, verkostoituminen, vaikuttavuus ja talous. Näille kaikille olemme myös asettaneet konkreettiset tavoitteet. Haluamme muun muassa olla paras työpaikka korkeakoulusektorilla. Tähän liittyen olemme käynnistäneet Metropolia Akatemia -valmennuksen kaikille esimiehille. Korkeimpaan läpäisyasteeseen pyrimme muun muassa panostamalla opiskelijoiden ohjaukseen ja sitä kautta keskeyttämisten vähentämiseen. Tänä vuonna valmistaudumme myös korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmän arviointiin, ja tätä kautta prosessimme kehittyvät. Haluamme myös tarjota Suomen parasta opetusta. Tähän pyrimme nykytilan analyysin pohjalta tehtävällä kehittämistyöllä sekä keräämällä hyviä käytäntöjä. Työelämän näkökulmasta tärkeää on myös innovaatio-osaamisen kehittäminen eli monialaisuutemme hyödyntäminen ja erilaiset yhteistyöhankkeet. Millaista osaamista tämä edellyttää korkeakoulun henkilöstöltä ja yhteistyöltä opiskelijoiden ja työelämän kanssa? Koko korkeakoulun henkilöstön tulee sisäistää uusi strategiamme ja sitä kautta ymmärtää, miksi tulemme aamulla töihin. Toimintaajatuksemme tulee olla kaikilla kirkkaana mielessä. Näin strategian merkitys ulottuu jokaiseen työntekijään. Tämä edellyttää johtamisosaamista ja esimiestyöskentelyä, strategisen, pedagogisen, kansainvälisen, taloudellisen osaamisen sekä tutkimus-, kehitys- ja hankeosaamisen jatkuvaa kehittämistä. Tähän toisaalta myös panostamme. Metropolia Akatemian lisäksi tulemme luomaan osaamisen johtamisjärjestelmän, jolla tuetaan henkilöstön osaamisen kehittämistä. Opiskelijoille tämä toivon mukaan näkyy parempana palveluna ja työelämälle muun muassa parempina koulutus- ja hanketuotteina. 4

5 Mitä yhteiskunnallista hyvää Metropolia tarjoaa Suomen hyvinvoinnin edistämiseksi? Haluamme pureutua yhteiskunnassa esiin nouseviin teemoihin. Tämä edellyttää ketteryyttä toiminnassamme, jotta kykenemme ottamaan tärkeitä kehitysteemoja mukaan toimintaamme. Metropolia esimerkiksi sitoutui Itämeren suojeluohjelmaan Baltic Sea Action -huippukokouksessa helmikuussa Helsingissä. Tavoitteenamme on myös green office. Lisäksi haluamme korkeakouluna vaikuttaa siihen, että nämä asiat nousevat esille myös opiskelijoille. Haluamme olla synnyttämässä ja mukana sellaisissa hankkeissa, joissa on yhteiskunnan kehityksen kannalta tärkeitä teemoja kuten ilmasto-, energiansäästö- tai turvallisuuskysymykset. Pidän tärkeänä myös sitä, että olemme asiantuntijoina laajasti mukana erilaisissa verkostoissa. Hyvinvoinnin edistämiseen liittyy myös tavoitteemme hyvästä oppimisilmapiiristä ja että olemme paras työpaikka korkeakoulukentällä. Mikä teitä Metropolian rehtorina eniten innostaa tässä haasteessa? On hienoa nähdä, kuinka asiat alkavat toimia ja kirkastua. Metropolia on myös saavuttanut menestystä ja palkintoja eri puolilla. Lisäksi olemme saaneet palautetta siitä, että olemme menossa oikeaan suuntaan, vaikka töitä edelleen riittää. Palkitsevaa on myös se, että ihmiset ovat alkaneet hitsautua sellaiseen moodiin, jossa he aidosti haluavat tehdä yhteistyötä toistensa kanssa. Myös opiskelijat ovat viestittäneet positiivisesti yhteistyön lisääntymisestä. Oma vahva usko ja visio siitä, ettei nykymaailmassa asioita enää voi ratkoa yksin vaan yhdessä ja että tämä tulisi huomioida myös opetuksessa, alkaa konkretisoitua. Tämä on ollut itselleni ehkä se suurin innostuksen lähde. Senkin tässä on oppinut, että yhteinen ymmärrys poikkialaisuuden merkityksestä ja uusista toimintamalleista vaatii systemaattista prosessia. Innostavaa on ollut myös se, että olemme tehneet rohkeita valintoja Metropolian perustamisessa ja käynnistämisessä. Metropolia vuonna 2014 Metropolia on Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö. Se erottautuu korkeakoulukentällä uudenlaisilla tavoilla toimia, kouluttaa laaja-alaisesti elämän eri vaiheissa ja kilpailee markkinajohtajana opetuksen laadussa. Metropolia luo yhteistyössä työelämän kanssa Osaamista ja oivallusta tulevaisuuden tekemiseen. Metropolian opiskelijat valmistuvat määräajassa parhaiten Suomessa. Sillä on asiakasläheiset ja tehokkaat prosessit sekä laadukkain opetus. Se on paras työpaikka korkeakoulukentällä ja haluttu kumppani. Lisäksi se tarjoaa pääkaupunkiseudulle osaavaa ja uudistumiskykyistä työvoimaa. Metropolia on taloudellisesti itsenäinen korkeakoulu. Korkea laatu, yhteisöllisyys, avoimuus ja asiantuntijuus kuvaavat Metropolian tapaa toimia. Ammattitaitoisesta korkeakoulujohtamisesta kilpailuvaltti Teksti: Helena Kuusisto-Ek Metropoliassa käynnistyi vuoden alussa johdon ja esimiesten valmennus- ja kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on tehdä ammattitaitoisesta johtamisesta ja esimiestyöstä yksi Metropolian keskeinen kilpailutekijä. Ohjelmassa johtamisvalmiuksia kehitetään systemaattisesti kaikilla keskeisillä johtamisen osa-alueilla (strategia, management/johtamisjärjestelmät ja leadership/ihmisten johtaminen) sekä kaikilla organisaation tasoilla. Perinteisistä johdon valmennusohjelmista poiketen Metropolia Akatemian ytimenä on ajatus kytkeä valmennus tiiviisti Metropolian omaan organisaatioon ja tavoitteisiin. Vahvaa kytkentää on haettu räätälöimällä ohjelman sisällöt, käsitteet sekä ajattelu- ja toimintatavat Metropolian tarpeista käsin. Samalla ohjelmaa on hyödynnetty paitsi strategian myös yhtenäisen johtamiskulttuurin rakentamisen ja toteuttamisen välineenä. Näin Metropolia Akatemialla uskotaan olevan laaja vaikutus ja sen tarjoavan merkittävää lisäarvoa organisaation toiminnan ja osaamisen kehittämiseen. Akatemian kokonaispituus on vuosi, jonka aikana järjestetään 13 lähivalmennuspäivää. Ne on rytmitetty kolmeen johtamisen keskeisiä teemoja käsittäviin moduuleihin, jotka sisältävät strategiaa, johtamisjärjestelmää ja ihmisten johtamista. Ohjelman alussa kaikille osallistujille tehdään 360-johtajuusarvio. Valmennusohjelman pedagogiikka noudattaa ammattikorkeakoulun omaa toimintafilosofiaa eli tietojen ohella (teoria) kehitetään taitoja (tiedon soveltaminen omaan työhön). Samalla korostetaan valmiuksia kehittää omaa toimintaa, verkostoitua ja toimia tuloksellisesti eri vuorovaikutustilanteissa sekä erilaisissa tiimeissä. Metropolia Akatemiasta on tarkoitus tehdä jatkuva johdon ja esimiesten valmennusohjelma, johon kaikki Metropolian esimiehet ajan mittaan osallistuvat. Ohjelman valmentajina toimivat sekä Metropolian omat asiantuntijat että ulkopuoliset verkostoasiantuntijat. Valmennusohjelma on suunniteltu Metropolian liiketalousosaamisen ja henkilöstön kehittämisyksikön yhteistyönä. 5

6 Uudistuminen lähtee ihmisistä Teksti: Liisa Salo, kuvat: Heidi Söderholm Uudistumiseen, ihmisiin ja uuden kehittämiseen kannattaa investoida erityisesti laskukauden aikana, jolloin yritys on uusilla tuotteilla ja palveluilla sekä kyvykkäillä osaajilla eturintamassa, kun nousukausi alkaa. Näin kannustaa innovaatioiden edistämiseen ja johtamiseen perehtynyt tekniikan tohtori, yliopettaja Taina Tukiainen Metropoliasta. Tukiainen uskoo ajatukseen, jonka mukaan innovaatiot muodostavat osaamislähtöisen kilpailuedun niin yrityksille, organisaatioille kuin korkeakouluillekin, jos niitä osataan käyttää oikein. Jos suomalaisina haluamme pärjätä maailmalla, niin mahdollisuutemme eivät ole määrässä vaan laadussa. Tekemällä asioita samalla tavalla kuin muut syntyy keskinkertaisesti hyvää. Tekemällä asioita uudella, erilaisella ja tehokkaammalla tavalla syntyy huippuosaamista, jota niin yritykset, julkisyhteisöt kuin koulutuskin tarvitsevat pärjätäkseen globaalissa kilpailussa, Tukiainen muistuttaa. Innovaatiot eivät synny tyhjästä tai sattumalta. Niiden taustalla on usein pitkäjänteistä työtä. Avaintekijä uudistumisessa on innostunut ja motivoitunut henkilöstö. Innovatiivisessa yrityksessä on usein myös selkeä visio siitä, mihin ollaan menossa. Lisäksi siellä vallitsee luottamuksen ilmapiiri, jossa asioita on mahdollista tehdä myös perinteisestä poikkeavilla tavoilla. Muun muassa nämä asiat nousivat esille Tekesin Liitoohjelman Rendez-projektissa, jonka johtajana Tukiainen toimi Systemaattisuus lisää innovatiivisuutta Yksi projektin avaintuloksista oli Tukiaisen mukaan se, että yritysten innovatiivisuutta lisäävät systemaattiset ja kokonaisvaltaiset prosessit, joita voidaan tarvittaessa uudistaa tukemaan haluttua suunnan muutosta. Yrityksissä pohditaan paljon sitä, mikä on paras tapa luoda uutta, sanoo yliopetteja Taina Tukiainen. 6

7 Jokainen voi miettiä omassa työssään, toimiiko asioiden edistäjänä vai niiden jarruna. On kysymyksessä sitten yrityksen ydinliiketoiminta tai sitä tukeva toiminto, niin innovaatiotoiminnassa on tärkeää, että on mietitty sen kannalta oikea strategia, organisaatio, prosessi sekä kulttuuri ja arvot. Ne voivat olla erilaisia kuin organisaation perustoiminnassa. Monesti suurin virhe tehdään siinä, että jokin revolutionaarinen innovaatio pakotetaan vanhaan muottiin, jossa se ei enää toimikaan. Tukiaisen mukaan erityisesti suuressa organisaatiossa innovatiiviset yksiköt ovat keskeisiä ja niiden sallitaan toimia myös muusta organisaatiosta erilaisilla malleilla. Innovaatiotoiminnassa näyttäisi olevan tärkeää myös ihmisten ja organisaatioiden vahva verkostoituminen, uudenlaisten yhteisöjen ja esimerkiksi sosiaalisen median hyödyntäminen, koska innovaatiot ovat usein avoimia, globaaleja ja monialaisia. Ennen ajateltiin, ettei uudesta ideasta voi kertoa, jottei joku nappaa sitä. Ehkä tässä ajassa innovaatiotoiminnassa onkin tärkeämpää, että siitä kerrotaan mahdollisimman monelle, otetaan ihmisiä ja organisaatioita mukaan toimintaan sekä hyödynnetään saatuja kommentteja. Yrityksissä tämä näyttäytyy myös niin, ettei asioita tehdä yksin vaan yhdessä toisten yritysten ja asiakkaiden kanssa, jolloin myös riskit pienenevät. Johtaminen keskiössä Keskeistä on Tukiaisen mukaan se, kuinka ihmiset saadaan maksimaalisesti hyödyntämään innovatiivisuuspotentiaaliaan. Tämä liittyy johtamiseen. Organisaatiossa ihmisten ja toimintamallien välillä tulee vallita luottamus, jolloin ihmiset kokevat, että asioita voidaan tehdä uudella tavalla. Muuten innovaatiot karkaavat muualle. Tämä vaatii johtamiselta henkilökohtaista ja visionääristä otetta, leadershipia, heterogeenisuuden sallimista ja laaja-alaisuutta, mikä on vaikeaa. Johtamisessakin on helppo pitää omaa ja sitä lähellä olevaa tyyliä oikeana tapana toimia. Innovatiivisuus kuitenkin edellyttää diversiteettiä (monimuotoisuutta), erilaista osaamista, erilaisia malleja ja niiden tasapainottamista. Olennaista onkin, kuinka asioiden tasapainottamisessa onnistutaan niin, että toimitaan prosessien mukaan, mutta samalla annetaan uusille asioille tilaa löytää uudenlai- Innovatiivisuutta tukevat ketterät prosessit, Taina Tukiainen sanoo. sia ratkaisuja ja tekemisen tapoja ilman, että yrityksen perustoiminto kärsii. Tukiaisen mukaan yrityksissä pohditaankin paljon sitä, mikä on paras tapa luoda uutta. Tähän ei ole tutkimuksellisia vastauksia. Rönsyjä ja kukkasia täytyy kuitenkin olla, sillä nykymaailmassa ei voi varmasti tietää, mihin suuntaan ollaan menossa. Innovaatioilla on Tukiaisen mukaan tärkeä merkitys myös julkisen sektorin kehittämisessä. Se edellyttää kuitenkin asennemuutosta ja tahtotilaa. Kunnat ja valtio ovat keskeinen paikka innovoida. Esimerkiksi terveydenhuollossa tai kuntataloudessa voidaan saavuttaa suurta hyötyä etsimällä uusia ratkaisuja tekemiseen. Samoin korkeakoulumaailmassa. Prosessien ketteryys syntyy ihmisistä Innovatiivisuutta tukevat myös riittävän ketterät prosessit. Prosessien ketteryys lähtee Tukiaisen mukaan ihmisistä. Jokainen voi kysyä itseltään, tuottaako arvoa organisaatiolle toimimalla omassa tehtävässään niin kuin toimii, ja voisiko toimia tehokkaammin. Jokainen voi myös toimia uudistajana. Julkisella sektorilla tämä on erityisen oleellista, kun toimitaan verovaroilla. Voidaan kysyä, tuottaako toiminta kansalaisille hyötyä ja maksimaalista arvoa. Tässäkin johdon esimerkki on Tukiaisen mukaan tärkeä. Täytyy vallita muutoksen tahtotila, joka edellyttää itsensä peliin laittamista niin johdolta kuin työntekijöiltä. Asiat uudistuvat ja pieniä muutoksia syntyy päivittäin, jos muutos lähtee asenteista. Tukiaista kiinnostaa paitsi uudistuminen myös se, minkälaisilla malleille siinä onnistutaan, ja mikä mahdollistaa onnistumisen. Lisäksi on tärkeää oppia ymmärtämään, että parhaimpia opettajia ovat epäonnistumiset. Niistä olen havainnut sen, miten asioita ei ainakaan kannata tehdä tai, että tällaiset mallit eivät ainakaan toimi. RENDEZ-PROJEKTI (Renewal and Redirection New Management Models for Supporting Innovation Implementation) Tekesin Liito-ohjelmaan (Onnistunut liiketoiminta ja johtaminen ) kuuluvassa Rendez-projektissa ( ) tutkittiin yritysten uudistumista ja innovatiivisuuden johtamista eri toimialoilla jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä suurten ja keskisuurten yritysten kanssa. Siihen osallistuivat IBM, Nokia, Kone, HTV, Saunalahti, Planmeca ja Suunto. Projektiin osallistui tutkijoita Metropolian lisäksi Teknillisestä Korkeakoulusta, New Jersey Institute of Technologysta ja Columbia Universitysta. Tutkimus toteutettiin tapaus- ja toimintatutkimuksena yhteistyöyrityksissä. Tutkimuksen tuotoksina syntyivät muun muassa innovatiivisuuden, innovatiivisten hankkeiden ja uudistumisen toiminta- ja johtamismallit käytännön esimerkein; mittarit ja arvioinnit sekä toimenpide-ehdotukset innovatiivisuuden edistämiseksi ja yritysten uudistamiseksi. Yli sata Metropolian tuotantotalouden sekä tieto- ja viestintäteknologian opiskelijaa teki projektissa yhteistyötä yritysten kanssa. 7

8 Henkilöstön kehitysjohtaja Hannakaisa Länsisalmi Innovatiivisuuden puolestapuhuja Teksti: Liisa Salo, kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Organisaatioiden uudistuminen ja ihmisten hyvinvointi kulkevat työelämässä käsi kädessä, jos asioita tehdään oikein. Tähän tulokseen on tullut niin tutkimuksissaan kuin käytännön työssään psykologian tohtori, henkilöstön kehitysjohtaja Hannakaisa Länsisalmi. Hän työskentelee Nokian Devices-yksikössä, joka vastaa muun muassa matkapuhelinten kehittämisestä ja tuotehallinnasta. Globaalissa yksikössä työskentelee noin ihmistä. Väitöskirjassaan (2004) Innovation in organisations. The role of communication, expertise and occupational stress Länsisalmi tutki organisaatioiden innovatiivisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimusaineistona oli 50 suomalaista ja kansainvälistä yritystä ja julkisen sektorin organisaatiota. Onko tutkittua tietoa siitä, että yritysten ja organisaatioiden jatkuva uudistuminen on paras tapa tehdä tulosta? Kyllä, jos uudistumisella tarkoitetaan sitä, että yritys tai organisaatio kehittää uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintojaan sen mukaan, kuinka maailma ympärillä muuttuu, on sitten kysymyksessä asiakas- tai kuluttajatarpeiden muutokset. Jotta pystyy tuomaan markkinoille uusia tuotteita ja palveluita, niin täytyy jatkuvasti uudistaa myös omia toimintatapojaan niin, että ne tukevat liiketoimintaa. Usein uutuus ei sovi vanhaan putkeen tai siihen, miten asioita on ennen tehty. Tutkimusten mukaan menestyjät ovat niitä, jotka ovat viisarit auki ulospäin ja pystyvät sisäisestikin muuttamaan toimintatapojaan. On yrityksiä, jotka ovat hyviä haistelemaan trendejä ja puskemaan ulos tuotteita, mutta jotka eivät muuta omaa toimintaansa. Nämä yritykset eivät välttämättä menesty. Miten jatkuva uudistuminen ja muutos vaikuttavat työntekijöiden hyvinvointiin? Asioita voidaan tehdä hyvin tai huonosti. Jos uudistukset toteutetaan hyvin, niin silloin ihmiset valtuutetaan ja heidät otetaan mukaan kehittämään uusia toimintatapoja. Kysymys on vanhasta osallistamisesta, josta puhuttiin paljon jo 80-luvulla. Olen tutkinut ja nähnyt käytännössä, että jos yrityksessä tai organisaatiossa halutaan uudistuksia ja asia ainoastaan kommunikoidaan ihmisille ja jätetään siihen, niin ihmiset eivät koe asiaa omakseen. Jos heidät sen sijaan otetaan mukaan uuteen haasteeseen miettimään, kuinka se ratkaistaan, sillä on ihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä vaikutus. Oivalsin tutkimuksessani, että jos organisaatiossa tuetaan innovatiivisuutta edistäviä asioita, niin samalla edistetään ihmisten hyvinvointia. Tämä on 8

9 yksi harvoja asioita liike-elämässä, jossa toteutuu win-win-periaate niin, että hyötyjiä ovat niin osakkeenomistajat, yritykset, liiketoiminta kuin henkilöstökin. Mihin työntekijä voi rakentaa luottamuksensa, mihin hän voi kiinnittyä, tai mistä hän löytää motivaation työhönsä, kun ihmiset, tiimit ja esimiehet ympärillä vaihtuvat sekä toimintatavat muuttuvat? Kyseessä ovat ilmiöt, jotka tapahtuvat kaikkialla maailmassa, ja joihin on vaikea antaa tyhjentävää vastausta. Työelämässä on tultu tilanteeseen, jossa infrastruktuurit muuttuvat koko ajan. On havaittavissa, että ihmiset kiinnittyvät nyt enemmän professioon, ammattiin, on sitten kysymyksessä Linux-koodari, organisaation kehittäjä tai sairaanhoitaja. Ihmiset kokevat, että heillä on identiteetti, ja että heidän elämäänsä tuo merkitystä se, millaista työtä he tekevät. Tärkeää ovat myös työssä kehittymisen ja verkostoitumisen mahdollisuudet. Verkostot ovat tärkeitä myös siksi, että jos oma organisaatio muuttuu tai myydään, niin verkostoissa edelleen tunnet ihmisiä ja sinut tunnetaan. Linux-käyttöjärjestelmän synty on ihana esimerkki yhteisöstä, joka jakoi Linus Torvaldsin haaveen ja vision. Sen ympärille muodostui joukko ihmisiä, joilla oli samankaltaisia haaveita ja he tuottivat täysin uuden järjestelmän, joka toimii. He tekivät pitkiä työpäiviä ilman palkkaa, kiinnittyivät siihen yhteisöön, jossa he kokivat, että he saavat arvostusta. He tekivät itselleen merkityksellisiä asioita. Tämä on loppukädessä paljon voimakkaampi driveri kuin yritykseen sitoutuminen. Toisaalta työelämässä on paljon myös kodittomuutta. Ennen oli esimies ja tiimi, johon tunnettiin yhteenkuuluvuutta. Nyt nämä kodit hajoavat ja ihmiset joutuvat miettimään, mihin tehdä uusi koti; onko se projekti tai yhteisö, jossa tehdään useampia projekteja. Tässä on tapahtumassa iso murros. Ehkä juuri verkostot ja yhteisöt ovat korvaamassa tiimit ja yksiköt työntekijän kotina. Miten johtamisella voidaan edesauttaa uudistumista ja samalla tukea työhyvinvointia? Yksi vaikeimpia asioita johtamisessa on yhteisen kielen ja yhteistyön löytäminen. Ihmisellä on taustasta riippuen oma kieli ja ajattelumaailma; insinööri ajattelee insinöörin, teollinen muotoilija teollisen muotoilijan tavalla ja finanssi-ihminen laskee euroja. Haaste on usein siinä, kuinka ihmiset saadaan tuottamaan jotakin, joka enemmän kuin kunkin oma pikku laatikko. Näissä kohdissahan innovaatiotkin usein syntyvät. Hyvä johtaja osaa artikuloida hyvin sen, mikä on tiimin tai projektin yhteinen tavoite, joka liimaa heidät yhteen. Hän saa asioita erilaisilla silmälaseilla katsovat ihmiset puhaltamaan samaan hiileen ja rakentamaan yhteistä tarinaa. Hän auttaa tiimiä kestämään epävarmuutta ja avoimia kysymyksiä muutosten ja projektien alussa. Hän pystyy luomaan hengen, jossa uskotaan ja luotetaan siihen, että tuloksia saadaan aikaan ja ratkaisu löytyy. Toisaalta johtajan täytyy osata myös manageerata, että asiat syntyvät ajallaan, oikeassa järjestyksessä ja niin, että myös yksityiskohdat on mietitty. Haaste on siinä, kuinka ihmiset saadaan tuottamaan jotakin, joka on enemmän kuin kunkin oma pikku laatikko. Näissä kohdissahan innovaatiotkin usein syntyvät. Kun lopputulema on saatu, niin johtajalla on tärkeä rooli siinä, että ihmiset oppivat prosesseista, ovat ne sitten onnistumisia tai epäonnistumisia. Tutkiessani innovaatioita yksi tulos oli se, että innovaatioita tuottavat usein ryhmät, jotka ovat tehneet paljon työtä yhdessä. Yhteistyössä syntyy luottamusta, jolloin sitä ei aina tarvitse rakentaa alusta. Heillä on myös taustalla paljon paitsi onnistumisia myös epäonnistumisia ja huonoja kokemuksia, joista he ovat yhdessä oppineet. Miten johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, että innovaatiot ja uudet toimintatavat siirtyvät myös käytäntöön? Kysymys on osallistamisesta. Niiden ihmisten täytyy olla mukana suunnittelemassa ja luomassa, joita uudet ideat ja toimintatavat koskettavat. Sidosryhmäympäristössä saattaa olla myös niitä, jotka vastustavat muutosta. Taitava johtaja on hyvä huomaamaan, ketkä ovat asian äänekkäimmät vastustajat ja hän ottaa myös heidät mukaan. If you can t beat them, join them, toimii hyvin. Vastustajat eivät välttämättä ole aktiivisesti toiminnan ytimessä, mutta he ovat ajan tasalla asioista, jolloin hekin tulevat osaksi tekemistä. Nämä ovat hyvin yksinkertaisia ja simppeleitä asioita, jos ne vain osataan tehdä. Millainen on hyvä työntekijä? Ovatko hänen ominaisuutensa työelämän murroksessa muuttuneet? Työelämän projektiviidakossa ja kodittomuudessa on edelleen tärkeää, että on jonkin asian perusosaaminen tai mielellään osaamista useammalta alalta. Tämä ei tarkoita, että kaikista tulee kaikkien alojen eksperttejä, mutta toisaalta työelämässä on yhä yleisempää, että on monta ammattia tai työtä ennen eläkeikää. Tämä sykli on kiihtynyt. Työntekijä tarvitsee itsevarmuutta ja näkemystä siitä, mikä on hänen juttunsa, jossa hän haluaa kehittyä. Kannattaa myös käyttää kaikki mahdollisuudet hakeutua sellaisiin yhteisöihin, verkostoihin ja töihin, joissa voi kehittää omaa juttuaan. Ja kannattaa olla useampia jalkoja, joiden varassa seisoo. Jos yksi jalka ei jostain syystä enää kannattele, niin sitten on vielä pari muuta. Ennen työntekijälle myös kerrottiin työt tai tehtävät, jotka tulee tehdä. Nykyään on enemmän niin, että pitää osata tuoda itseään esille ja kertoa, missä asioissa on hyvä. Ja samalla oppia kertomaan työelämän tarina siitä, mitä on tehnyt ja mitä osaa tehdä. Meille suomalaisille tämä on usein vaikeaa. Olennaista on myös osata tehdä töitä erilaisten ihmisten kanssa. Koulutus tuottaa ihmiselle tietyn viitekehyksen päähän. Olisikin tärkeää, että jo opiskeluaikana olisi mahdollisuus saada kosketuspintaa muihin maailmoihin ja ajatuksiin, sekä oppia eri alojen kieliä. Ettei käy niin, että ymmärtää vain yhden laatikon asioita. Tänä päivänä on osattava ammentaa toisten erilaisesta tekemisestä ja ajattelusta oman osaamisensa päälle. Tällaiset ihmiset pärjäävät globaalissa maailmassa ja heitä halutaan erilaisiin ryhmiin. Vaihtoehtonahan on, että suljetaan toisen alan osaajat pois toteamalla, ettei haluta leikkiä noiden kanssa, kun ne ovat niin vaikeita ja ajattelevat niin eri tavalla. Entä työn ja muun elämän yhteensovittaminen; miten olet itse onnistunut siinä? Minulla 4-vuotiaat kaksostytöt. Käyn töissä ja, kun olen kotona, niin olen siellä vain perheeni kanssa. Se on hyvin suoraviivasta, vaikka en sano, että se on aina helppoa. Toisaalta perhe on niin tärkeä, että minun on ollut helppo vetää tämä raja. Työ on tärkeä osa elämää, mutta perhe on vielä tärkeämpi. Sitten ovat vielä ystävät ja harrastukset. Arvostan myös muita elämän osaalueita niin paljon, ettei työ tule koskaan valloittamaan koko elämää. Oman elämän säännöt ja rajat täytyy jokaisen luoda itse ja sanoa ne myös ääneen. 9

10 Metropolian Erasmus-koordinaattori Päivi Hellén tapasi joulukuussa saksalaiset vaihto-opiskelijat Alexander Prueferin (vas.) ja Daniel Linken. He opiskelevat kansainvälisessä Construction and Real Estate Management -maisteriohjelmassa berliiniläisessä FHTW-ammattikorkeakoulussa ja viettivät viisi kuukautta vaihdossa Metropoliassa. Eurooppalainen suksee Teksti: Liisa Salo, kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Parasta EU:ssa on kansalaisten näkökulmasta Erasmus-vaihto-ohjelma ja ihmisten liikkuvuus, totesi korkea-arvoinen EU-virkamies syksyllä Brysselissä. Samaa mieltä on Erasmus-koordinaattori Päivi Hellén Metropoliasta. Yksi EU:n lippulaivoista ja menestystarinoista, todellinen suksee, vakuuttaa Hellén, jolla on kymmenen vuoden kokemus korkeakoulun kansainvälisyysasioista. Erasmus on Euroopan laajin vaihto-ohjelma, jonka kautta tuetaan korkeakoulujen eurooppalaista yhteistyötä ja liikkuvuutta. Renessanssiajalla eläneen hollantilaisen filosofin ja humanistin Erasmus Rotterdamilaisen mukaan nimensä saaneella ohjelmalla on Hellénin mukaan tärkeä merkitys eurooppalaisen identiteetin rakentamisessa, osaamisen kasvattamisessa ja suvaitsevaisuuden lisäämisessä. Vuonna 1987 käynnistynyt ohjelma on mahdollistanut yli kahden miljoonan opiskelijan opinnot ja työharjoittelun ulkomailla. Kahden miljoonan rajan rikkoutumista juhlistettiin Ruotsin Lundissa syksyllä pidetyssä EU:n komission järjestämässä konferenssissa, johon kutsuttiin osallistujiksi parhaiten menestyneitä Erasmus-opiskelijoita. Suomea tilaisuudessa edusti Metropolian European Management -ohjelmassa opiskeleva Jenni Silvennoinen, joka oli ollut Erasmus-harjoittelijana Saksassa. Erasmus-ohjelman merkitys on Hellénin mukaan suuri, sillä se muodostaa niin kansallisesti kuin Metropoliassakin 50 prosenttia kaikesta lähtevien korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuudesta. LIIKKUVUUS Lukuvuonna Erasmuksen kautta lähti ulkomaille opiskelemaan tai opettamaan yli eurooppalaista opiskelijaa ja yli opettajaa. Lisäksi ohjelmasta tuettiin yli opiskelijan työharjoittelua ulkomaisessa yrityksessä tai organisaatiossa. Vaihtoajat vaihtelevat kolmesta kuukaudesta vuoteen. Metropolian Erasmus-liikkuvuus on vuosittain noin 300, joka on kärkeä ammattikorkeakoulujen joukossa Suomessa, Erasmus-koordinaattori Päivi Hellén kertoo. Metropoliasta lähtee vuosittain Erasmus-vaihtoon tai työharjoitteluun noin 200 opiskelijaa ja vajaat 80 henkilöstöstä, joista valtaosa on opettajia. Innokkaimmin vaihtomahdollisuutta ovat hyödyntäneet liiketalouden opiskelijat. Lähtevien suosikkikohteet ovat Englanti, Saksa, Alankomaat ja Espanja. Metropoliaan tulee vuosittain 170 Erasmus-opiskelijaa ja vajaat 80 opettajaa ja muuta henkilöstöä. Eniten on tulijoita Saksasta, Espanjasta Ranskasta ja Alankomaista. Suomen houkuttimina ovat muun muassa hyvä koulujärjestelmä, puhdas luonto ja turvallisuus. Metropolialla on Erasmuksen kautta lähes 250 yhteistyökorkeakoulua. >> Tulevaisuudessa Global-ohjelma Toisaalta nykynuoret ovat matkustelleet paljon ja monet lähtisivät Euroopan sijasta vaihtoon kauemmaksi kuten USA:han, Kanadaan, Afrikkaan, Aasiaan, Japaniin ja Kiinaan. Erasmuksen laajentamista Euroopan ulkopuolelle ns. Global-ohjelmaksi onkin jo mietitty. Vaihtoehtoa pohditaan, sillä EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelma, johon Erasmuskin kuuluu, päättyy vuonna 2013, ja uutta jo suunnitellaan. Parhaillaan haetaan uusia ideoita Erasmuksen kehittämiseksi. Keskeisenä tavoitteena on edelleen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden lisääminen. Hellén on työssään saanut seurata, kuinka vaihto ulkomailla kasvattaa paitsi nuoren ammatillisia valmiuksia ja kielitaitoa, niin se tukee myös hänen henkilökohtaista kasvuaan. Palaavien itsetunto ja -luottamus ovat lisääntyneet. Ulkomailla asuminen, opiskelu ja eläminen paitsi kasvattaa ja avartaa myös auttaa asettamaan asioita oikeaan perspektiiviin. Samalla oman maan tuntemus lisääntyy. Vaihdossa syntyy usein myös elinikäisiä kontakteja ja verkostoituu kansainvälisesti. Lisäksi se vaikuttaa asenteisiin ja lisää suvaitsevaisuutta. Liikkuvuuden lisäämisessä riittää Hellénin mukaan vielä työtä muun muassa tiedon lisäämiseksi, sillä Erasmus-liikkujien kasvuvauhti on Euroopan tasolla hidastunut ja joissakin maissa liikkuvuus on jopa kääntynyt laskuun. EU on asettanut tavoitteeksi, että 2013 täyttyy kolmen miljoonan Erasmus-liikkujan raja ja vuoteen 2020 mennessä kaikista korkeakoulusta valmistuneista 20 prosenttia olisi hyödyntänyt ohjelman mahdollisuuksia. Kaikkiaan Erasmus-ohjelmassa on mukana yli korkeakoulua 33 Euroopan maassa. 10

11 Ammattitaito vahvistui harjoittelussa Belgiassa Teksti: Liisa Salo, kuva: Mikko Haiko Kun kerran on lähtenyt maailmalle, niin sinne tekee aina vähän mieli uudestaan, sanoo kätilö Mari Pitkänen, 25. Hän valmistui joulukuussa 2008 kätilöksi Metropolian hoitotyön koulutusohjelmasta ja on siitä lähtien työskennellyt synnytyssalissa Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä. Pitkäsen työ on vuorotyötä, jossa hän saattaa vuorosta riippuen olla mukana kolmessakin eri synnytyksessä. Opintoihinsa kuuluvan viimeisen kolmen kuukauden harjoittelujakson Pitkänen vietti Erasmus-harjoittelijavaihdossa Belgiassa syksyllä Ajatus ulkomaille lähdöstä oli luonteva, sillä olin jo lukioaikana vaihto-oppilaana Australiassa ja se oli hieno kokemus. Alun perin Pitkäsen oli määrä mennä Kanadaan, mutta siellä ei ollut tarjolla käytännön harjoittelupaikkoja. Vaihtomaaksi valikoitui Belgia. Siellä Pitkänen oli Gentin kaupungin suuressa AZ Maria Middelares Gent -sairaalassa. Belgiassa elämäntyyli on pitkälti samanlaista kuin Suomessa ja sinne oli helppo sopeutua, enkä kokenut samalla tavalla kulttuurishokkia kuin Australiaan mennessäni. Työhön ja sairaalaan sopeutuminen vaati ehkä enemmän, sillä työskentelytavat olivat osittain erilaisia kuin Suomessa. Esimerkkinä Pitkänen kertoo suunnitellusta keisarinleikkauksesta. Suomessa äidit voivat syödä jo leikkauspäivänä vointinsa mukaan ja nousta jalkeille hoitamaan vauvaa heti, kun voimat antavat periksi. Belgiassa äiti sen sijaan ei saa ensimmäisenä vuorokautena juoda mitään ja häntä makuutetaan ja hoidetaan kuin sairasta, Pitkänen kuvailee. Gent on Belgian flaaminkielistä aluetta, jossa puhutaan flaamia ja ranskaa. Pitkänen kertoi pärjänneessä harjoittelussa erinomaisesti englannilla, jota lähes kaikki työkaverit kuin asiakkaatkin puhuivat hyvin. Sain jo opiskeluaikana hyvät ammatilliset kielivalmiudet ja lisäksi minulla oli takanani Australian kokemus, joten englantini oli hyvä jo lähtiessäni, mutta hoitotyön sanastoni vahvistui entisestään. Belgiassa hoitokulttuuri lääkärijohtoisempi hän huomasi pärjäävänsä vieraassa maassa, uudessa työyhteisössä ja uusien ihmisten parissa. Koska Belgiassa hoitokulttuuri on hyvin lääkärijohtoinen, harjoitteluaika avarsi näkökulmaa myös siihen, miten erilainen kätilön ammatti voi olla eri maissa. Pohjoismaissa kätilö toimii Belgiaan verrattuna paljon itsenäisemmin. Olinkin tyytyväinen, kun sain tulla taas Suomeen töihin. Eroa Belgiaan on Pitkäsen mukaan myös siinä, että Suomessa koulutus on laajempi ja kätilö saa myös sairaanhoitajan pätevyyden. Pitkänen asui Gentissä Metropolian harjoittelijan Terhi Ryypön kanssa, joka oli työharjoittelussa toisessa sairaalassa. Vapaa-aikana matkustimme paljon. Kävimme Pariisissa, Amsterdamissa ja kiertelimme Belgiassa junalla. Lisäksi liikuimme paikalliseen tapaan vuokraamillamme polkupyörillä. Asuimme yhdessä yksiössä, jonka paikallinen oppilaitos oli järjestänyt. Ratkaisu oli muuten hyvä, mutta vuorotyö ja eri vuorot aiheuttivat välillä haasteita nukkumiseen. Jälkikäteen ajatellen olisi voinut olla hyvä, että minulla olisi ollut myös jotain teoriaopintoja Gentissä, jolloin olisin tutustunut myös paikallisiin opiskelijoihin. Sitä kautta olisin ehkä löytänyt muitakin vapaa-ajan aktiviteetteja. Pitkänen sai harjoitteluaan varten Erasmus-tukea ja Kelan opintotukea. Niillä pärjäsi hyvin, sillä eläminen ja asuminen olivat halvempaa kuin Suomessa. Työharjoittelu ulkomailla vahvisti Pitkäsen mukaan hänen ammatillista osaamistaan. Hän kohtaa myös nykyisessä työssään paljon ulkomaalaistaustaisia synnyttäjiä ja heidän perheitään, jolloin työkielenä on englanti. Hänellä on myös ohjattavanaan Metropoliassa vaihdossa oleva belgialainen kätilöopiskelija. On hyvä nähdä, miten asioita tehdään myös muualla. Se on vähän sama kuin, ettei Suomessakaan kannata tehdä koko työuraa yhdessä työpaikassa, Pitkänen sanoo. Australian aikaiseen vaihtoperheeseensä ja ystäviin Pitkänen pitää edelleen yhteyttä ja Belgian aikaisia opiskelutovereita on kavereina Facebookissa. Pitkänen tunnustaa, että päässä pyörii ajatus työskentelystä ulkomailla joskus tulevaisuudessa. Mari Pitkänen oli opiskeluaikanaan Erasmus-vaihdossa Belgiassa Santeri Salminen ihailee puolentoista tunnin ikäistä tytärtään. Mari Pitkänen oli kätilönä Salmisen perheen esikoisen syntymässä helmikuussa. Kuva: Mari Pitkänen Harjoittelu ulkomailla lisäsi Pitkäsen mukaan hänen itsenäisyyttään ja itsevarmuutta, kun >> sosiaali-ja-terveysala/hoitotyo/ 11

12 Tiina Suurnäkki (vas.), Ville Lahtinen, Minna Kaihovirta-Rapo, Raisa Varsta ja Olli Remonen ovat olleet synnyttämässä liiketalouden omaa viestintä- ja käyttäytymiskoodistoa. Käyttäytymisesi on käyntikorttisi Ammatillista asennetta etsimässä Teksti: Liisa Salo, kuvat: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Vielä vuosi sitten markkinoinnin lehtori Raisa Varsta ja kielten lehtori Tiina Suurnäkki kuvittelivat olevansa ylivoimaisen haasteen edessä. He olivat saaneet tehtäväkseen kehittää liiketalouden alan oppimisympäristöä Metropoliassa. Aiheeseen oli kiinnitetty huomiota opiskelijoilta tulleen palautteen perusteella, joka koski muun muassa käyttäytymistä ja viestintää koulutusalalla. Työelämäpalautteissa oli ilmennyt, että opiskelijat ja valmistuneet hallitsivat hyvin ammatilliset asiat. Ammatillisuuden haluttiin välittyvän entistä paremmin myös opiskelijoiden käyttäytymisessä ja ihmisten kohtaamisessa. Tästä alkoi kiteytyä ajatus yhteisestä viestintä- ja käyttäytymiskoodistosta liiketalouden alalle. Varsinkin globaaleilla yrityksillä on käytössään Code of Conduct, joka on moraalinen ja eettinen koodisto, johon yrityksen työntekijät sitoutetaan, Varsta kuvailee. Aiheen ympärille muodostui ydinjoukko, johon Varstan ja Suurnäkin lisäksi kuuluivat viestinnän lehtori Minna Kaihovirta-Rapo sekä opiskelijat Olli Remonen ja Ville Lahtinen. Vuoden projektin jälkeen liiketalous esitteli helmikuussa opiskelijoiden ja henkilöstön yhteistyössä syntyneen kirjallisen sopimuksen eli liiketalouden oman Code of Conductin. Koodistoa on tarkoitus käyttää muun muassa koulutusalan perehdytysmateriaalina niin uusille opiskelijoille kuin henkilöstölle. Lisäksi siitä halutaan tehdä strateginen kilpailuvaltti työelämään päin. Liiketalouden opiskelija Olli Remonen vertaa koodistoa maalaisjärkeen, joka on tiivistetty tekstin muotoon. Siinä on käyttäytymiseen ja viestintään liittyviä ajatuksia ja iskulauseita, jot- 12

13 ka kaikki maalaisjärjellä tietävät: käyttäydytään kohteliaasti, pukeudutaan siististä, saavutaan ajoissa jne. Toisaalta voidaan ajatella, että me kaikki tulemme tänne eri maakunnista, jolloin meillä on myös erilaisia maalaisjärkiä. Tavoitteena onkin ollut ikään kuin suodattaa ne kaikki yhdeksi tiivistetyksi maalaisjärjeksi ja pukea se kirjalliseen muotoon, jolloin niiden noudattaminen siirtyy ihmisten selkärankaan. Minna Kaihovirta-Rapo pitää koodiston ansiona myös sitä, että se on sama kaikille niin opiskelijoille kuin henkilöstölle. Se on liiketalouden yhteisellä äänellä tehty, jolloin kaikki ikään kuin myös sitoutuvat noudattamaan sitä. Liiketalouden Code of Conduct pitää sisällään viestintään, käyttäytymiseen, toisiin ihmisiin suhtautumiseen, pukeutumiseen, metropolialaisuuteen, ammatilliseen asenteeseen sekä ryhmä- ja projektityötaitoihin liittyviä asioita. Aiheet ovat nousseet liiketalouden ammatillisista näkökulmista ja tarpeista, mutta Varsta uskoo niillä olevan sovellettavuutta laajemminkin niin oman organisaation sisällä kuin työelämässä yleensä. Koodistosta onkin oltu kiinnostuneita muissa ammattikorkeakouluissa ja peruskoulussa. Metropoliassa se on myös linkitetty ammattikorkeakoulun tuoreisiin arvoihin, joita se tukee ja vahvistaa. Lupaus työelämälle Projektin edetessä yhteisen käyttäytymis- ja viestintäkoodiston merkitys on laajentunut liiketalouden koulutuksessa myös strategiseen suuntaan. Työelämässä tarvittavia käytös- ja vuorovaikutustapoja opitaan jo opiskelun aikana ja tulevaisuudessa näiden asioiden merkitys opiskelijan työuralla menestymiselle kasvanee entisestään. Toisaalta myös opettajilta edellytetään malliesimerkkinä toimimista ja tämä edellyttää ammattikorkeakoulun opettajalta yhteisen käyttäytymiskoodiston sisäistämistä opetustyön ohessa, sanoo vt. johtaja Helena Kuusisto-Ek. Hänen mukaansa hyvät käyttäytymistavat johtavat myönteiseen oppimisilmapiiriin, joka lisää opiskelun tuloksellisuutta. Haluamme rakentaa tähän liittyvästä ajattelusta kilpailuetua korkeakoululle. Ikään kuin annamme työelämälle lupauksen siitä, että Metropoliassa opiskelijat omaksuvat näitä asioita jo opiskelun aikana, jolloin siirtyminen työelämään helpottuu. Samalla siitä syntyy opiskelijalle lisäarvoa ja kilpailuetu suhteessa muihin työnhakijoihin, Raisa Varsta sanoo. Yhteisen koodiston synnyttämiseen osallistui keskustelun ja kommentoinnin kautta suuri joukko liiketalouden opiskelijoita ja henkilöstöä. Koodiston sisältöä hiottiin ja yhtenäistettiin syksyn ajan ja vuoden alussa se saatiin kirjalliseen muotoon ja painetuksi. Sille luotiin myös oma visuaalinen ilme, jonka teki graafisen suunnittelun opiskelija Ilona Sundell viestinnän koulutusohjelmasta. Koodisto julkistettiin helmikuussa liiketalouden järjestämässä viestintäseminaarissa, jossa alan ammattilaiset toivat siihen myös työelämän näkökulman. Lisäksi sitä tehtiin näkyväksi organisaatiossa syksyllä käynnistyneessä kilpailussa, jossa haettiin kannustavia kavereita ja kollegoita sekä innostavia esikuvia, joiden arjen toiminnassa ja teoissa koodiston periaatteet näkyivät. Opiskelijat myös työstivät aiheesta lyhytelokuvan, jossa kuvataan niitä asioita, joihin koodistolla halutaan kiinnittää huomiota: käyttäytymistä ja toisten huomioon ottamista. Elokuvan on ohjannut ja kuvannut Ville Lahtinen ja Olli Remonen on toiminut käsikirjoittajana ja tuottajana. Visualisoimme ja teimme asian tarinan muotoon. Jos olisimme vain kertoneet siitä paperilla, se olisi ikään kuin jäänyt tiedotteen muotoon, Lahtinen sanoo. Tavoitteena on, että koodisto elää arjessa ja ohjaa niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin toimintaa. Se on jotakin kättä pidempää, Kaihovirta-Rapo sanoo. Siihen voidaan Varstan mukaan tukeutua myös vaikeissa paikoissa, esimerkiksi tilanteissa, joissa yhdessä sovittuja periaatteita rikotaan. Laatutakuu opiskelijoille Projektiryhmä uskoo, että vastaavalle koodistolle on tarvetta laajemminkin yhteiskunnassa. Sen tarve heijastelee yhteiskunnan perinteisten rakenteiden ja yhteisöjen murtumista. Tämä näkyy myös korkeakoulussa. Varstan mukaan projekti on ravistellut opettajia, kun he ovat huomanneet, kuinka innolla opiskelijat ovat lähteneet siihen mukaan. Samalla olemme huomanneet, kuinka suuri tarve tälle oikeasti on. Kollektiivisuus on tavallaan hävinnyt. Opiskelemaan tullaan yksilöinä ja kaikki menevät yksilöllisiä polkujaan eteenpäin. Onko tämä sitä individualismia ja länsimaalaista kulttuuria, Lahtinen kysyy. Opettajien kokemuksen mukaan opiskelijat kaipaavat yhä enemmän tukea, ohjausta ja suunnan näyttämistä. Kun opiskelijoilla ei ole enää omaa ryhmää tai luokkaa, he hakevat vertaistukea sosiaalisesta mediasta ja verkkoyhteisöistä. Nyt he tsemppaavat toisiaan Facebookissa, jotta esimerkiksi jokin raportti saadaan valmiiksi, Kaihovirta-Rapo kuvailee. Code of Conduct -projekti on tarjonnut myös opettajille mahdollisuuden löytää uusi tapoja ja menetelmiä opetuksen kehittämiseen. Opettajana olen uskaltanut luottaa ja heittäytyä yhteistyöhön ja yhteiseen pohdintaan opiskelijoiden kanssa sen sijaan, että tarjoan valmiita vastauksia. Tämä on lisännyt uskallusta päästää irti perinteisestä opettajan roolista ja luottamusta siihen, että asioita syntyy ja laadukkaita tuloksia saadaan aikaan yhdessä tekemällä, Varsta ja Kaihovirta-Rapo sanovat. Olli Remonen muistuttaa koodiston kaksisuuntaisuudesta. Se on myös opiskelijoille laatutakuu aktiivisista opiskelutavoista ja -metodeista, jotka mahdollistavat myös tekemällä oppimisen. Kaihovirta-Ravon mukaan liiketalouden yhteisen koodiston luomisessa ei ole ollut tärkeää ainoastaan lopputulos vaan yhteinen matka, jonka koodiston syntyminen on edellyttänyt. Tämä on avannut koulutusalalla keskusteluyhteyden ja tekemisen meiningin ihan uudella tavalla. Koodisto on myös alkanut elää arjessa. Yksikin opettaja tuli aamulla töihin ja kertoi, kuinka hänelle oli avattu kaikki ovet. Näin moni pieni asia saa ikään kuin nimen ja lapun päälle, että tämä liittyy siihen. Parhaimmillaan tästä syntyy itseään vahvistava kehityskulku, Kaihovirta-Rapo uskoo. 13

14 Hyvinvointiklinikka Positiassa Asiakkaalle on aikaa Teksti: Tanja Naumanen, kuvat: Julius Haukkasalo Metropolian hyvinvointiklinikka Positia tarjoaa kaiken ikäisille asiakkaille apuvälinetekniikan, fysioterapian, jalkaterapian, optometrian, osteopatian, sosiaalialan, toimintaterapian ja vanhustyön palveluita ohjattuna opiskelijatyönä. Meillä käy monenlaisia asiakkaita, kuten opiskelijoita, kotiäitejä ja ikääntyneitä ihmisiä. Jokaiselle tarjoamallemme palvelulle on riittänyt kysyntää, sanoo Positian toiminnasta vastaava koordinaattori Teija Leminen. Erityisesti jalkaterapiapalvelut ovat olleet suosittuja ja kysyntä ylittää tarjonnan, sillä jalkaterapeuttiopiskelijoiden harjoittelujakso on melko lyhyt. Sen sijaan lapsi- ja vauva-asiakkaita osteopaattiopiskelijamme voisivat kausiluontoisesti vastaanottaa enemmänkin. Positian tavoitteena on tarjota palveluja, joita asiakkaat tarvitsevat. Pyydämme aina palautetta palveluistamme ja kuuntelemme, millaisia tarpeita asiakkailla on, Leminen sanoo. Opiskelijoille Positia toimii harjoittelupaikkana, jossa heillä on mahdollisuus kohdata asiakkaita jo varhaisessa vaiheessa opintoja. Jokaisessa asiakastilanteessa on mukana opiskelijaa ohjaava asiantuntija. Asiakkaamme tietävät yleensä ennalta, että kyseessä on opetustilanne. Ennen hoidon alkua vielä varmistamme, että useampi opiskelija voi olla seuraamassa hoitotilannetta, Leminen kertoo. Asiakkailta saatu palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää. Oppimistilanteessa on mahdollisuus paneutua asioihin laajasti ilman aikapakotteita. Tästä ihmiset pitävät ja monet palaavat tämän takia uudestaan sekä kertovat palvelusta lähipiirille. Paitsi vaivojen hoitoon Positiasta haetaan apua myös terveyden edistämiseen. Palveluyksikössä teoria yhdistyy käytäntöön parhaalla mahdollisella tavalla ja vahvistaa oppimista. Opiskelijoillemme erilaiset asiakaskokemukset ovat kultaakin kalliimpia, Leminen kiteyttää. Metropoliassa opiskelijoita rohkaistaan myös yrittäjyyteen. Positiassa he saavat myös kokemusta markkinoinnista ja yrityksen pyörittämiseen liittyvistä toimisto- ja ajanvaraustöistä. Opiskelijoilla on myös tärkeä rooli hyvinvointiklinikan ja työelämän välisessä yhteistyössä. Opiskelijat järjestävät, suunnittelevat ja räätälöivät tapahtumia asiakkaiden toiveiden mukaan. Jalkaudumme mielellämme työpaikoille ja erilaisiin yhteisöihin, Leminen sanoo. Opiskelijayhteistyö rikastuttaa toimintaa Helsingin Invalidien yhdistys on tehnyt yhteistyötä Positian kanssa reilun vuoden. Idea opiskelijayhteistyöstä syntyi, kun yhdistyksen projektipäällikkö Ilse Uoti tapasi Metropolian opettajia. Olen yrittänyt löytää erilaista tekemistä yhdistyksemme jäsenille ja opiskelijayhteistyö tarjosi uudenlaisen ja virkeän yhteistyön näkökulman. Itse järjestetty toiminta alkaa helposti toistaa itseään, mutta opiskelijoilla on ehkä enemmän luovuutta ja uusia ideoita, Uoti kuvailee. Yhdistyksen omaan toimintaan kuuluu esimerkiksi liikuntaryhmien ja harrastuskerhojen ohjaaminen. Myös Positian opiskelijat ovat ohjanneet yhdistyksen ryhmäliikuntaa. Se teki todella hyvää. Olin itsekin mukana. Opiskelijat ovat myös käyneet neuvomassa, kuinka niska-hartiaseudun vaivat saadaan kotikonstein kuriin. Jalkaterapeuttiopiskelijat ovat opastaneet jalkojen hoidossa ja myös liikkumisen apuvälineisiin on perehdytty, Uoti sanoo. Viime vuonna Positian vanhustyön opiskelijat järjestivät yhdistyksen tiloissa terveystietopäivän, jossa muun muassa mitattiin osallistujien verensokeri ja -paine sekä käsiteltiin terveellistä ruokavaliota. Seuraavaksi yhteiseksi projektiksi on sovittu hyvänolon päivä, jonka teemana on Aistit avoinna kevääseen. Luvassa on virikkeitä kaikille aisteille. On hienoa, että opiskelijat järjestävät tapahtumia. Yhteistyö rikastuttaa toimintaamme, Uoti sanoo. Olemme tyytyväisiä, että voimme tarjota opiskelijoille käytännön kokemuksia. Monet heistä ovat yrittäjähenkisiä ja saavat arvokasta organisointikokemusta esimerkiksi järjestäessään tapahtumia. Opiskelijat ovat Uotin mukaan olleet tyytyväisiä yhteistyöhön Helsingin Invalidien yhdistyksen kanssa. Yhdistyksen jäsenistön puolelta vastaanotto on ollut lämmin, eikä opiskelijoiden ole tarvinnut jännittää. Uoti suosittelee vastaavaa yhteistyötä myös muille yhdistyksille. Olemme iloisia, kun olemme yhteistyön kautta päässeet kokeilemaan uusia asioita, Uoti sanoo. 14

15 Sisäänkäynti, ilmoittautuminen, odotustila. Positia-palveluyksikkö muistuttaa ulkoisesti mitä tahansa terveyspalvelukeskusta oppilaitokseksi sen voisi tunnistaa vain tuulen riepottelemasta Metropolia-lipusta ja parkkipaikalla kyhnöttävästä tuning-corollasta. Olen tullut tutustumaan Positian fysioterapiapalveluun selvittääkseni töissä rasittamani selän kiputiloja. Haluan uteliaasti tietää, mitä olen tehnyt väärin. Ystävällisen ja asiantuntevan oloinen fysioterapeuttiopiskelija Lauri Hakanen noutaa minut odotusaulasta. Kärvisteleviä alaselän lihaksiani odottaa suuri hoitohuone, jossa on verhoilla eristettyjä hoitotiloja. En näe muita asiakkaita, mutta kevyt puheensorina ympäri huonetta tuntuu jopa kotoisalta. Hakanen kutsuu paikalle ohjaavan fysioterapeutin Kaj Rinteen. Hetken aikaa olen hämilläni eivätkö fysioterapeutit ole tavallisesti naisia? Ennakkoluuloni osoittautuu typeräksi, kun miehet aloittavat yhdessä tutkimusvaiheen. Hakanen ohjaa minua erilaisiin asentoihin, venyttää, kääntelee ja tutkii. Rinteen osaksi jää seurata tilannetta sivusta ja kysyä opiskelijalta tärkeimpiä huomioita. Saan vaikutelman, että Hakanen on opinnoissaan jo pitkällä ja ehtinyt tavata monenlaisia asiakkaita. Hoitotilanne on epätavallisen kiiretön ja onnekseni huomaan, että ylitehokkuuden tavoittelu loistaa poissaolollaan. Käymme liikkeet läpi rauhallisesti poissulkevalla menetelmällä. Opiskelijalla on myös taito palvella asiakasta, mikä ihastuttaa ja jopa ihmetyttää minua: missä välissä nämäkin asiat on ehditty opettaa? Jo pelkästään puhetyyli ja sanavalinnat luovat lämpimän tunnelman palvelutilanteeseen. Ymmärsinkö oikein, että... ja Tarkoitatteko, että... saavat oloni mukavaksi. Minua on siis kuultu! Ohjaavan fysioterapeutin poistuessa tilasta hetkeksi opiskelija uskaltautuu ohjaamaan minua entistäkin reippaammin ja selittää hoidon yksityiskohtia paitsi minulle, myös itselleen. Moni paatuneempi ja kokenut fysioterapeutti tuskin olisi yhtä yksityiskohtainen ja selostaisi asiakkaalle huomioitaan yhtä tarkasti ennen lopullista diagnoosia. Pidän selostuksesta, koska siten tiedän, mitä kyseisellä liikkeellä tutkitaan. Nyt palpoin sacroiliacaa kun fleksoit ja ekstensoit kaikkea en kuitenkaan ymmärrä. Tunnin fysioterapian aikana sekä opiskelijalle että minulle selviää, mitä olen tehnyt väärin ja kuinka työskennellä jatkossa kroppaa rasittamatta. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että koko työyhteisömme kaipaisi samankaltaista opastusta. Vaivihkaa varaan uuden ajan ja koitan opetella saamani kotiläksyn. Notkoselällä ei nosteta. Tanja Naumanen Jutun kirjoittaja opiskelee Metropolian liiketalouden koulutusohjelmassa valmistuen tradenomiksi. Positia Metropolian hyvinvointi- ja toimintakykyklusterin opiskelijoiden palveluyksikkö Positia tarjoaa asiakkaille apuvälinetekniikan, fysioterapian, jalkaterapian, optometrian, osteopatian, sosiaalialan, toimintaterapian ja vanhustyön palveluita ohjattuna opiskelijatyönä. Positian terapia-, tutkimus-, hoito- ja ryhmäpalvelut on tarkoitettu kaikenikäisille. Lääkärin lähetettä ei tarvita. >> Lisätietoja palveluista: 15

16 Teksti: Liisa Salo, kuvat: Heidi Söderholm Hyvinvointiajattelu on palaamassa niin työelämään kuin yhteiskuntapolitiikkaan, sanoo filosofian tohtori, innovaatiotoiminnan tutkimusprofessori Antti Hautamäki Jyväskylän yliopistosta. Hautamäki puhui Metropolia Meets Business sosiaali- ja terveysalan sidosryhmäseminaarissa alkuvuodesta. Paluu hyvinvointiin 16

17 Maailman globalisoituminen on heijastunut työelämään jatkuvana muutoksena, jota ovat siivittäneet puheet tehokkuudesta, tuottavuudesta ja kilpailukyvyn parantamisesta. Tässä keskustelussa on Hautamäen mukaan unohdettu ihminen. Hautamäen mukaan muutosta ei tarvitse ihailla, mutta sen voi nähdä välttämättömyytenä. Muutokset tulisi kuitenkin pystyä viemään läpi niin, että samalla turvataan ihmisten hyvinvointi eikä heitä ajeta muutoksessa loppuun. Yhteiskuntapolitiikan keskeisenä haasteena onkin Hautamäen mukaan se, pystytäänkö muutokset viemään läpi turvallisella ja kestävällä tavalla. Hän puhuu kestävästä innovoinnista (sustainableinnovation), joka perustuu eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille. Työelämässä ihmisiä on pitkään kannustettu tehokkuuteen. Vasta viime aikoina on pysähdytty kysymään, miksi? Ei ole ymmärretty, kuinka tuhoisaa jatkuva tehokkuuden vaatimus on ihmisten jaksamiselle, sitoutumiselle ja innovatiivisuudelle. Hautamäki uskoo, että hyvinvoinnin näkökulmasta tehokkuuden ja vaurauden tavoittelussa on saavutettu ääripiste, jonka jälkeen heiluri on valumassa takaisin päin. Myös luonnon kestokyky ja ilmastonmuutos asettavat rajoituksia tuotannon lisäämiselle. Lähtökohtana ihminen Tehokkuuskarusellissa ihmiset ovat alkaneet peräänkuuluttaa työn mielekkyyttä. On alettu myös puhua organisaatioiden arvoista ja arvojohtamisesta. Varsinkin nuorempi sukupolvi edellyttää työnantajalta arvoja, joihin voi sitoutua. Hautamäen mukaan ihmiset eivät enää ole valmiit satsaamaan työhön hinnalla millä hyvänsä, jos se samalla merkitsee tinkimistä omasta hyvinvoinnista, perheestä ja harrastuksista. Tehokkuusajattelussa ihminen unohtui ja sen takia olemme nyt palaamassa perusasioihin eli ihmisen hyvinvointiin. Systeemi ei ole inhimillinen, jos esimerkiksi tehtaita suljetaan noin vain, vaikka ratkaisu olisi taloudellisesti perusteltu, Hautamäki sanoo. Hänen mukaansa myös liike-elämässä ollaan siirtymässä yhä enemmän kohti ihmiskeskeistä businessmallia, jossa tulosta voidaan tehdä myös tekemällä hyvää doing well by doing good ja panostamalla työntekijöiden hyvinvointiin. Hyvinvointi on Hautamäen mukaan tavoitteena palaamassa myös julkiselle sektorille kilpailuvaltio-ideologian jälkeen. Voidaan puhua, että ollaksemme globaalisti menestyvä maa meidän pitää panostaa tehokkuuteen ja työn tekemiseen. Toisaalta voidaan kysyä, mikä on yhteiskunnan perimmäinen tarkoitus. Vastaus on ihmiset. Se, että ihmiset voivat hyvin, ovat onnellisia ja jaksavat; viettävät rikasta ja monipuolista elämää. Innovaatiotkin syntyvät tällaisessa ilmapiirissä. Tavoitteena onnellisuus Yksilön näkökulmasta yhteiskuntapolitiikan perustavoitteeksi tulisikin Hautamäen mukaan asettaa onnellisuus. Onnellisuus-käsitteen hieno puoli on siinä, että se ottaa huomioon aineellisen hyvinvoinnin lisäksi myös yksilön oman kokemuksen elämästään ja hyvinvoinnistaan. Tästä näkökulmasta jokaisen julkisen sektorin työntekijän on hän sitten lääkäri tai sosiaalityöntekijä tulisi Hautamäen mukaan pysähtyä kysymään, mikä on asiakkaan ongelma, mikä on hänen elämäntilanteensa kokonaisuudessaan. Ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen on tavoitteena eri asia kuin nykyinen pitkälle erikoistuneeseen asiantuntijuuteen perustuva lähestymistapa. Reseptien sijasta ihmisille tulisi tarjota enemmän tukea omien voimavarojen löytämiseen, voimaantumiseen, ja sitä kautta oman elämänsä parantamiseen. Vaihtoehtona on hänen mukaansa professionaalinen manipulaatio, jolloin asiantuntija arvioi ylhäältä päin asiakkaan tilannetta ja sitä mikä hänelle on parhaaksi. Mikään julkinen palvelu ei voi onnistua tehtävässään, jos ihminen itse ei ole siinä mukana. Jos ihminen lähtee itse mukaan esimerkiksi muuttamaan elämäntapojaan, niin asioita alkaa tapahtua. Sosiaali- ja terveysalalla uudistumisen paineet syntyvät Hautamäen mukaan paitsi julkisen talouden heikkenemisestä myös asiakkaiden odotuksista. Palveluja tulisi hänen mukaansa kehittää sellaisiksi, että niillä tuetaan ihmisten omia päätöksiä ja yhteisöllisiä toimintamalleja. Hän puhuu hyvään tuuppaamisesta. Lisäksi hyvinvointiprojektissa on hänen mukaansa tärkeää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus, jossa ne eivät kilpaile vaan täydentävät toisiaan. Myös sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rooli voi muuttua. Professionaaliset auttajat, jotka nyt katsovat asiakasta ammattinsa näkökulmasta, voivat toimia enemmän kuin konsultit ja erilaisten vertaisverkostojen ohjaajat, joiden työn tavoitteena on asiakkaan omien voimavarojen tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy, Hautamäki kuvailee. Metropolia Meets Business Tutkimusprofessori Antti Hautamäki puhui tammikuussa Metropolia Ammattikorkeakoulun Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä sosiaali- ja terveysalan sidosryhmäseminaarissa. Tapahtuma kuului Metropolia Meets Business -seminaarien sarjaan, jotka kokoavat yhteen eri alojen asiantuntijoita vaihtuvien teemojen ympäriltä. Seminaarien tavoitteena on vahvistaa Metropolian sekä työ- ja elinkeinoelämän vuorovaikutusta ja luoda foorumi, jossa eri toimijat voivat verkostoitua ja vaihtaa ajatuksia työelämän ajankohtaisista teemoista. Juttu perustuu Hautamäen puheenvuoroon seminaarissa ja sen yhteydessä tehtyyn haastatteluun. 17

18 Ammattitaitoa vahvistamassa Kulttuurialan erikoistumisopinnot avartavat näköalaa ammatilliseen tulevaisuuteen Teksti: Reija Wihinen, kuva: Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Erikoistumisopinnot tarjoavat ammattilaiselle mahdollisuuden oman osaamisensa vahvistamiseen. Ne ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia, opintopisteen laajuisia täydennyskoulutusohjelmia, jotka syventävät koulutusohjelmien perusopetusta. Teemat vaihtelevat työelämässä ajankohtaisten painotusten mukaan. Opintojen lähtökohtana ovat opiskelijan ja työelämän tarpeet. Intensiivistä työn ohella oppimista voidaan osittain räätälöidä opiskelijan henkilökohtaisella opetussuunnitelmalla. Taustoiltaan erilaisten osallistujien ammattitaidon kehittymistä tuetaan mahdollisimman hyvin. Työelämää toivotaan yhä useammin yhteistyökumppaneiksi erikoistumisopintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tavoitteena on, että kaikki opinnoissa tehtävät harjoitustyöt liittyvät kiinteästi työelämään. Ostotoiminnan opinnoilla kilpailukykyä vaatetusalalle Metropolian vaatetusalan erikoistumisopinnot ovat vanhimmat vuosittain toteutetut kulttuurialan erikoistumisopinnot Suomessa. Opinnot tähtäävät valikoimasuunnittelun, tuotannon ulkoistamisen ja laadunohjauksen hallinnan osaamiseen globaalissa toimintaympäristössä. Tavoitteena on kouluttaa osaajia kaupan ja teollisuuden kansainvälisen tuontikaupan tehtäviin ja edesauttaa yritysten kilpailukykyä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Kuusi vuotta tuotepäällikkönä toiminut Marika Iloniemi haki vaatetusalan erikoistumisopintoihin, koska halusi saada opinnoista käytännön hyötyä työhönsä Sportiassa. Iloniemi halusi kartuttaa tietojaan ostamisesta ja valikoimasuunnittelusta sekä saada uutta otetta työhön. Myös teoreettinen oppi oli tervetullutta käytännön työn kautta ostajan tehtäviin kouluttautuneelle. Oivalsin uusia työskentelytapoja valikoiman tekoon. Valinnaiset brändimarkkinoinnin opinnot tukivat hyvin kehittämistyöni aihetta, joka vähitellen muodostui opintojen edetessä. Suurin hyöty sekä Iloniemen omalle työlle että Sportia-ketjulle koituikin juuri kehittämistyöstä. Se kytketään opiskelijan oman työn, työnantajayrityksen ja joskus koko vaatetusalan kehittämistarpeisiin. Opintojen aikana kootaan myös dokumentoivaa portfoliota. Iloniemi kiittelee sekä työnantajaansa että opettajia tuesta ja kannustuksesta. Oli myös mukava jakaa kokemuksia ja näkemyksiä opiskelutovereiden kanssa. Yhteydenpitoa jatketaan varmasti vastaisuudessakin. Oman ajankäytön suunnittelu oli välillä haasteellista, mutta tehtävien palautusaikatauluissa onneksi joustettiin. Opiskelu painottui pitkälti perjantai-iltoihin ja viikonloppuihin, joten työntekoa se ei häirinnyt. Kontaktitunteja ei ollut joka viikonloppu, aikaa jäi myös itselle ja perheelle. Iloniemen esimies, SGN Sportian toimitusjohtaja Veli-Pekka Erkkilä sanoo, että Sportiassa suhtaudutaan positiivisesti henkilöstön täydennyskoulutukseen. Työtekijän osaaminen pyritään maksimoimaan ja hänelle tarjotaan motivoivia haasteita oppia lisää. Sportiassa kannustetaan työntekijöitä kehittämään omaa työtään ja yrityksen toimintaa myös antamalla heille tarpeeksi haastavia työtehtäviä ja vapaus tehdä omaa työtään. Iloniemen erikoistumisopintojen myötä yritykseen saatua uutta osaamista on Erkkilän mukaan voitu selkeästi hyödyntää muun muassa ostotoiminnassa, tavaranhallinnassa sekä paremman katteen ja kierron saavuttamisessa. Ostotoiminnan ja valikoimasuunnittelun erikoistumisopinnot - kohderyhmänä vaatetusalan ostotoiminnan parissa työskentelevät sisäänostajat, tuotepäälliköt, apulaisostajat, osto- ja tuoteassistentit sekä ostotiimeissä toimivat tuotesuunnittelijat - seuraava aloitus on suunnitteilla syksylle 2011 Luovat menetelmät avuksi yhteisöjen kohtaamiseen Teatteri-ilmaisun ohjaajia kouluttavassa Metropolian esittävän taiteen koulutusohjelmassa on järjestetty ryhmän ohjaamiseen ja tarinateatteriin liittyvät erikoistumisopinnot kolmesti. Aiheen toistuva valinta kertoo työelämän tarpeesta kehittää luovia tapoja yhteisöjen, ryhmien ja yksilöiden kohtaamiseen. Opintoihin on viime vuosina hakeutunut eri ammatti- ja ikäryhmiin kuuluvia, jotka ovat halunneet kehittää ryhmien ohjaamisen taitojaan ja tutustua tarinateatterimenetelmään. Ohjaamiseen ja tarinateatteriin liittyvien opintojen viitekehyksen muodostavat morenolainen teoria luovuudesta ja ryhmistä sekä narratiivinen ajattelu. 18

19 Tuotepäällikkö Tuotepäällikkö Maria Marika Iloniemi Iloniemi ja SGN Sportian ja SGN Sportian toimitusjohtaja toimitusjohtaja Veli-Pekka Veli-Pekka Erkkilä uskovat Erkkilä niin työntekijän uskovat niin kuin työntekijän työnantajankin kuin hyötyvän työnantajankin henkilöstön hyötyvän täydennyskoulutuksestalöstön henki- täydennyskoulutuksesta. Vuorovaikutusta ja sosiodynamiikkaa korostava prosessityöskentely on keskeistä opinnoissa, joissa opiskelijatovereiden vertaisvahvistus ja monien ammattiryhmien todellisuuteen tutustuminen avartavat näköaloja ammatilliseen tulevaisuuteen. Espoolainen ala-asteen opettaja Sinikka Lumiaho aloitti opinnot keväällä Lumiaholla oli oman peruskoulutuksensa lisäksi suoritettuna opinnot draamapedagogiikasta. Hän oli erityisen kiinnostunut tarinateatterimenetelmästä ja draaman soveltamiseen liittyvien taitojensa kehittämisestä. Lumiaho kertoo opintojen muuttaneen hänen opetustyylinsä: opettaja oppi olemaan läsnä ja kuuntelemaan. Hankalat vuorovaikutustilanteet opetustilanteissa vähenivät huomattavasti. Hän koki saaneensa välineitä oppilaiden kohtaamiseen, mikä kevensi työn emotionaalista taakkaa merkittävästi. Riihimäen seurakunnan seurakuntapastori Hanna Rienoja jatkoi opintoja tarinateatterin ohjaajaksi, koska koki tarinateatterin soveltuvan nuorten kanssa työskentelyyn ja tukevan hyvin modernia seurakuntatyötä. Opintojen tärkeimmäksi anniksi Rienoja nimeää uuden suhteen työhön ja sen, että on rohkaistunut kommunikoimaan työyhteisössään rikkaammin, suoremmin ja rehellisemmin. Kulttuuriantropologi ja työnohjaaja Ulla Korhonen toimii esimiehenä Itä-Helsingin sosiaaliviraston monikulttuurisessa projektissa. Hän kokee tarinallisuuden ja tarinateatterin erinomaiseksi välineeksi työskenneltäessä maahanmuuttajien kanssa. Teatteri-ilmaisua Sorin sirkuskoulussa Tampereella opettava Katja Ranta-Penttilä sanoo löytäneensä erikoistumisopinnoista tärkeän palasen ammattitaidon suuntaamiseen nuorten auttamiseksi. Esittävän taiteen erikoistumisopinnot - järjestetty vuodesta 2001 lähtien erilaisten teemojen ympärille - seuraava aloitus on suunnitteilla syksylle 2011 (teemana jokin muu kuin tarinateatteri) Verkkotiedottamisesta eväitä sosiaaliseen mediaan Metropolian verkkotiedottamisen erikoistumisopintojen erityispainotus on tällä hetkellä sosiaalisessa mediassa. Tutkimusten mukaan suomalaisissa yrityksissä sosiaaliseen mediaan suhtaudutaan odottavasti. Toisaalta sitä pidetään myös hallitsemattomana välineenä. Sen mahdollisuuksia ei osata hyödyntää riittävästi. Leena Joutsenniemen silmiin tieto erikoistumisopinnoista osui sattumalta. Opinnot kiinnostivat häntä ajankohtaisuutensa ja ennen kaikkea sosiaalisen median ympärilleen kehräämän hähmän vuoksi. Joutsenniemeä askarrutti, miten hypätä mukaan sosiaalisen median kelkkaan. Opintojen myötä hän kertoo terävöityneensä huomattavasti sähköisen viestinnän ja sosiaalisen median hyödyntämisessä. Hän aloitti muun muassa oman blogin. Helena Selkäinaho lähti työnantajansa kannustamana erikoistumisopintoihin täydentämään verkkotoimittajan työssä saamiaan oppeja ja hakemaan lisäpotkua alan uusimmista virtauksista. Lopputyönsä aiheeksi hän valitsi ekstranetin uudistusprojektin. Selkäinaho painottaa heikkojen signaalien tunnistamisen merkitystä ja sen myötä tuloillaan olevien trendien välittämistä erikoistumisopinnoissa. Metropolian kulttuurin ja luovan alan projektisuunnittelija Kaisu Kiventaus sai erikoistumisopinnoista kokonaiskäsityksen verkkotiedottamisen mahdollisuuksien koko kirjosta. Sisäisen viestinnän ja kehittämistehtävien parissa työskentelevä Kiventaus sanoo, että koska erikoistumisopintojen raamit ovat niin väljät, on pitkälti itsestä kiinni, kuinka työelämälähtöisiksi opinnot muodostuvat. Maisteritutkinnon aikanaan suorittaneen ja pitkään journalistina toimineen Petri Turusen mukaan erikoistumisopinnot ovat hyvä vaihtoehto tieteellisille jatko-opinnoille. Hän kiinnostui verkkoviestinnän erikoistumisopinnoista, koska halusi ottaa haltuunsa alan uusimpia suuntauksia ja teknisiä taitoja. Mielekäs opiskeluponnistus pitkän työssäolojakson jälkeen tuntui Turusesta hyvältä ajatukselta. Myös hänen työnantajansa Ilta-sanomat suhtautui opintoihin kannustavasti, koska opinnot lisäävät hänen ammatillista pätevyyttään. Lisäksi Turunen pystyi hyödyntämään lopputyön aiheen suoraan työssään. Verkkotiedottamisen erikoistumisopinnot - kohderyhmänä viestinnän ammattilaiset ja muut viestinnän toimijat, jotka haluavat kehittää verkkoympäristössä tapahtuvaa viestintää ja viestinnän suunnittelua - tällä hetkellä erityispainotus sosiaalisessa mediassa - alkaa seuraavan kerran tammikuussa 2011 >> 19

20 Teksti: Liisa Salo kuvat: Mirkku Pervonsuo, Heli Blåfield. Team Placen ja Metropolian vaatetusalan koulutusohjelman yhteisprojekti huipentui Kööpenhaminan kansainvälisillä muotimessuilla helmikuussa. Myös messut itsessään olivat Penttisen mukaan onnistunut kokemus. Team Placen mallisto herätti mielenkiintoa ja yhteydenottoja, vaikka osastolla ei kauppoja nyt syntynytkään. Tämä avasi silmiä sille, kuinka kovaa ja haasteellista kilpailu alalla on. Täytyy olla todella vetovoimainen brändi ja asiakkaan kannalta oikeat tuotteet, Penttinen tiivistää. Johtaja Ville Penttinen kulkee isänsä ja isoisänsä jalanjälkiä. Hän on kolmannen polven yrittäjä urheilu- ja vapaa-ajan vaatteita suomalaisille urheiluseuroille valmistavassa perheyrityksessä, joka on vuodesta 1984 toiminut nimellä Team Place Oy. Yrityksen juuret ulottuvat 1950-luvulle. Yhteistyö ammattikorkeakoulun vaatetusalan koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa innosti yritystä alkuvuodesta hakeutumaan ensimmäistä kertaa kansainvälisille markkinoille. Ponnahduslautana isommille markkinoille toimi Metropolian vaatetusalan koulutusohjelman kanssa toteutettu messuprojekti, joka huipentui helmikuussa 2010 Kööpenhaminan kansainvälisillä CIFF-messuilla Tanskassa. Pohjoismaiden suurimmilla muotimessuilla esiteltiin Metropolian vaatetusalan opiskelijoiden Team Placelle suunnittelema nuorten naisten urheilullinen vapaa-ajan vaatemallisto, joka sisälsi asukokonaisuuden harjoittelutopista ulkoilutakkiin. Projektiosaaminen vahvistui Muotimessuilta isommille markkinoille Messuvieraat saivat myös tutustua malliston valmistuksen eri vaiheisiin osastolla pyörineen esittelyvideon kautta, jonka toteuttivat Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun opiskelijat. Yrityksemme myi viime vuonna 17 vuotta Forumin liikekeskuksessa Helsingissä toimineen nuorisomuotiliikkeen, joka oli osa liiketoimintaamme. Myynnin jälkeen liikevaihtomme laski, ja nyt tavoitteena on lähteä uudelleen kasvattamaan sitä. Tältä pohjalta hakeuduimme yhteistyöhön ammattikorkeakoulun kanssa, Penttinen kertoo. Yrityksen tavoitteena on jatkossa löytää uusia asiakkaita myös kansainvälisiltä markkinoilta ja kasvattaa 11 hengen pienyritystä suuremmaksi. Meillä ei ollut omaa suunnittelijaa. Alun perin ajatuksena olikin saada apua talvitakki- tai tuulipukumalliston suunnitteluun, mutta yhteistyö laajeni kansainväliseksi messuprojektiksi, Penttinen kertoo. Metropolian vaatetusalan ammattilaisiksi opiskelevat vestonomiopiskelijat vastasivat osana opintoihin kuuluvaa projektityötään Team Placen malliston suunnittelusta, kaavoituksesta, vaatemalliston kuvaston suunnittelusta ja toteutuksesta sekä messuosaston suunnittelusta ja esittelijöiden vaatetuksesta. Kyseessä oli vaatetusalan koulutuksen ensimmäinen kansainvälinen messuprojekti. Penttinen pitää yhteistyötä antoisana. Myös me yrityksessä opimme paljon, kun tutustuimme opiskelijoiden työtapoihin ja näimme koko prosessin vaatemalliston suunnittelusta sen valmistukseen ja esittelyyn. Oli myös mielenkiintoista tehdä yhteistyötä opettajien kanssa, joilta saimme paljon uusia näkemyksiä. Tämä on paras tapa kouluttaa asiantuntijoita alalle eli kytkeä opinnot käytännön yritysyhteistyöhön. Näin opiskelijat konkreettiset näkevät, mikä on se tulos, jota heiltä työelämässä odotetaan, luonnehtii yhteistyötä Jari Paakkanen Metropolian vaatetusalan koulutusohjelmasta. Hänen mukaansa yritysyhteistyö kovasti kilpaillussa kansainvälisessä toimintaympäristössä kehitti opiskelijoiden ammatillista osaamista niin suunnittelussa, kaavoituksessa, markkinoinnissa, kansainvälisessä messutyöskentelyssä kuin tuotannon ulkoistamisessakin. Opiskelijat muun muassa tutustuivat Pariisissa trenditalojen toimintaan ja verkostoituivat alan ammattilaisiin, tilasivat kankaita Italiasta ja Pariisista sekä kilpailuttivat projektin alihankkijat. Paakkasen mukaan yritysyhteistyö vahvisti erityisesti opiskelijoiden tiimityötaitoja ja projektiosaamista, jotka ovat keskeistä alalla. Opiskelijat kokivat käytännössä, kuinka tiimityössä alun normaalin kaaosvaiheen jälkeen tapahtuu organisoituminen sekä tavoitteiden ja toiminnan kirkastuminen. Samalla he oppivat analysoimaan omaa toimintaansa tiimissä ja erilaisia tiimirooleja, Paakkanen kuvailee. Team Place maksoi ammattikorkeakoululle yhteistyöstä. Lisäksi se vastasi messuosaston kustannuksista sekä kuvaston painatuksesta. Ammattikorkeakoulu huolehti opiskelijoiden messukustannuksista. Ilman yhteistyötä osallistumisemme kansainvälisille muotimessuille tuskin olisi ollut mahdollista omin voimin, sillä kyseessä oli kallis projekti, Penttinen sanoo. Hänen mukaansa opiskelija-yhteistyössä yrityksen tulee muistaa, että työskentelytapa on toisenlainen kuin valmiiden ammattilaisten kanssa toimittaessa. Täytyy olla ajan tasalla, mitä tapahtuu. Toisaalta asioiden etenemiseen voi luottaa, koska opettajat vastaavat projektin ohjaamisesta. Myös aikataulutuksessa kannattaa huomioida, että opiskelijoiden kanssa työt etenevät hitaammin mm. kesäloman takia. Penttisen mukaan kokemus oli niin hyvä, että yrityksellä on myös jatkossa kiinnostusta jatkaa yhteistyötä ainakin jonkun alan opiskelijan kanssa. >>www.metropolia.fi/koulutustarjonta/ kulttuuriala/vaatetusala/ 20

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma

Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Digitaalinen Polku Johdon mentoripohjainen koulutus- ja valmennusohjelma Yritysjohdon tukena Digitaalinen Polku pilottiohjelma alkaa! Kilpailukyky 2014 Digitaalinen Polku 2014 Osallistuminen ja kriteerit

Lisätiedot

Esiintymisvalmennus, 6h

Esiintymisvalmennus, 6h Esiintymisvalmennus, 6h Vaikuttavuudella epäreilua kilpailuetua " Erilaisuus, avoimuus, aitous ja rohkeus huokui valmentajasta. Mari Seppänen 1 / 9 Oletko esiintyessäsi epämukavuusalueella? Kuunnellaanko

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta.

Vaihto-oppilaaksi voit lähteä jo lukioaikana tai ammattioppilaitoksesta. Maailmalle nyt! Löydä oma suuntasi Maailma on täynnä mahdollisuuksia! Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan, työharjoitteluun, vapaaehtoistyöhön, töihin tai muuten hankkimaan uusia kokemuksia. Vaihto-oppilaaksi

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot