4 Aikuisopiskelija. Vastuuntunto kasvaa harjoitusyrityksissä. s. 10. Svengaava uutuus Salpaukselta! Ketkä istuvat Svengin sohvalla?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 Aikuisopiskelija. Vastuuntunto kasvaa harjoitusyrityksissä. s. 10. Svengaava uutuus Salpaukselta! Ketkä istuvat Svengin sohvalla?"

Transkriptio

1 Salpauksen vengi KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN ASIAKASLEHTI 1/09 Vastuuntunto kasvaa harjoitusyrityksissä s. 10 Myös verkossa Svengaava uutuus Salpaukselta! 4 Aikuisopiskelija Maarit Luukka 8 Ketkä istuvat Svengin sohvalla? 14 Näin Oilon kouluttaa

2 Salpauksen Svengi 1/ Sisältö 4 3 Pääkirjoitus Marita Modenius 4 5 Svengipersoona Iltaopiskelun rytmi sopii Maarit Luukalle 6 7 Kansainvälisyys Kohta kannattaa rekrytoida ulkomailta 8 9 Sohvalla Hannes Hell ja Päivi Rahkonen pohtivat työpaikkaohjauksen saloja Näin meillä Salpauksen Parturi-Kampaamo on nuorekas harjoitusyritys 13 Menestystarina Maailmanmestari Pasi Suhonen matkusti isän Mossen kyydissä Yritysyhteistyö Oilonissa arvostetaan räätälöityä koulutusta Uutisia Lyhyesti svengaten 17 Arvaa tai tiedä Salpausknopit haltuun! 18 Pakina Simo-Veikko Engi Salpauksen Svengi 1. vuosikerta Julkaisija Koulutuskeskus Salpaus, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Teinintie 4, Lahti, Toimitus Päätoimittaja Marita Modenius Toimitussihteeri ja toimittaja Terhi Hollo, Toimittaja Helena Salakka, fi Graafinen suunnittelu ja taitto Sanna Henttonen, Toimituskunta Sirkku Aro, Terhi Hollo, Tuula Kilpinen, Kaarina Laisi, Mika Lehtolainen, Katri Luukka, Lasse Niemelä, Marita Modenius, Taija Pitkänen, Marjatta Pohjola, Hannu Rinne, Paula Tervamäki Kannen kuva istockphoto Ilmoitusmyynti ja osoitteenmuutokset Susanna Salmi, puh , Painosmäärä kpl Paino N-Paino Oy, Lahti ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) Salpauksen Svengi ilmestyy vuonna 2009 kaksi kertaa. 2

3 Pääkirjoitus Tervetuloa Svengin lukijaksi Pitelet käsissäsi Koulutuskeskus Salpauksen uuden asiakaslehden ensimmäistä numeroa. Svengi kertoo lukijoilleen Salpauksen monipuolisesta koulutustoiminnasta ja merkittävästä roolista maakunnan kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittäjänä. Asiakaslehti on osa viime aikojen suurten uudistusten sarjaa. Salpauksesta on tullut koko maakunnan kattava monialainen oppilaitos, ja olemme aloittaneet useita uusia koulutusaloja. Opetusministeriöltä olemme saaneet tehtäväksemme palvella entistä enemmän työelämää. Svengi toimii tässäkin työssä viestinviejänä ja on samalla esimerkki uudistuneiden viestintä- ja markkinointipalveluidemme työstä. Viestintä keskittyy nykyisin yhä enemmän nettiin ja tietoverkkoihin, mutta uskon, että perinteisellä lehdellä on edelleen tärkeä paikkansa ihmisten arjessa. Svengi tekee näkyväksi sitä monipuolista yhteistyötä, jota Salpauksessa tehdään arvokkaiden kumppaneiden kanssa. Svengi viestii ihmiseltä ihmiselle, yritykseltä yritykselle. Uskon sen antavan virikkeitä organisaatioiden kehittämiseen, henkilöstön osaamisen parantamiseen, työvoiman saantiin, kansainvälistymiseen ja uusien työmenetelmien kehittämiseen. Vuosi 2009 näyttää Salpauksen kristallipallosta katsottuna kiinnostavalta. Vuoden alusta saimme kaksisataa uutta koulutuspaikkaa, ja keväällä Salpaus saa kuntalain mukaisen uuden johtokunnan. Monen koulutusalan opetussuunnitelmat uudistuvat osana suurta valtakunnallista uudistusta, ja yritysten kanssa yhdessä toteutettavat ammattiosaamisen näytöt lisääntyvät. Vuodenvaihteessa Orimattilassa valmistui opetustilojen saneeraus, ja loppuvuodesta saamme Heinolaan autoalan uuden oppimisympäristön. Salpauksesta on lähdössä keväällä ennätysmäärä alkukarsinnoissa pärjänneitä eri alojen kilpailijoita Vaasaan vuoden 2009 Taitaja-kilpailuihin. Salpaus on mukana myös syksyllä Calgaryssä pidettävissä World Skills -ammattitaitokisoissa. Ja yksi asia on ylitse muiden ammatillisen koulutuksen vetovoima lisääntyy koko ajan! Marita Modenius rehtori Salpauksen Svengi 1/2009 3

4 Svengipersoona Elämänkokemuksella Lahtelainen kunnanvaltuutettu ja 13 lapsen äiti Maarit Luukka lähti opiskelemaan lähes parinkymmenen kotiäitivuoden jälkeen. Entinen kartanpiirtäjä tähtää nyt lähihoitajaksi. Teksti ja kuvat n Helena Salakka Lahtelaisen 49-vuotiaan Maarit Luukan elämän tärkeitä lukuja ovat 13 lasta, 14 lastenlasta ja 20 kotiäitivuotta. Myös vuosi 2007 on jäänyt Luukalle mieleen. Tuona vuonna hänet palkittiin Valkoisen Ruusun Ritarikunnan ansiomitalilla ansioituneena kasvattajana ja saman vuoden syksynä hän aloitti lähihoitajan opinnot Koulutuskeskus Salpauksessa Lahdessa. Kun lapset kasvoivat, alkoi tuntua siltä, että voisin alkaa tehdä jotain muuta. Ajatus nimenomaan hoivatyön opiskelusta syntyi yhteiskunnallisten asioiden seuraamisesta. Halusin itse nähdä, millainen ikäihmisten tilanne on Suomessa ja millaista hoitotyö on työntekijöiden näkökulmasta. Myös elämänkokemukseni myötä hoiva-ala tuntui omalta, 13 lapsen äiti nauraa. Luukka opiskelee lähihoitajaksi monimuoto-opiskeluna. Iltaopiskelu sopii minulle hyvin. Ensimmäisenä vuonna opiskelua oli lähes joka arki-ilta puoli viidestä puoli yhdeksään. Lisäksi meillä on etätehtäviä, käytännön työssäoppimista ja näyttöjä, joilla testataan opittua osaamista. Hurmaantunut ikäihmisistä Työssäoppimisjaksoilla Luukka on ollut kaupunginsairaalassa, päiväkodissa ja viimeksi dementoituville ikäihmisille suunnatussa Vire Kodissa. Siellä hän liikkui fysioterapeutin ja lähihoitajan mukana auttamassa talon asukkaita heidän arjessaan, kuten aamutoimissa, pukemisessa ja ruokailussa. Olin myös mukana virike- ja jumppahetkissä, askartelussa ja ulkoilussa. Minulle oli tärkeää kuunnella ikäihmisiä ja seurustella heidän kanssaan. 4 Salpauksen Svengi 1/2009

5 Kurkistus Maaritin kalenteriin Maanantai kello Lahden kaupunginvaltuuston talousarviokokous Tiistai kello 8 16 Työssäoppimassa Vire Kodissa kello Harrastusyhdistyksen johtokunnassa Keskiviikko kello 8 16 Työssäoppimassa Vire Kodissa kello Lahden kaupunginhallituksen sivistyslautakunnan kokous Torstai kello 8 16 Työssäoppimassa Vire Kodissa Illalla ostoksilla Perjantai kello Työssäoppimassa Vire Kodissa kello 19 Juhlat perhepiirissä pääsee pitkälle Luukka tunnustaa olevansa hurmaantunut ikäihmisistä. He ovat työn suola ja heidän seuransa on piristävää. On tuntunut mukavalta, kun on saanut vanhuksen kertomaan itselleen tärkeistä, vanhoista asioista. Myös ikäihmisten luottamuksen saavuttaminen on tuntunut hyvältä. Antoisinta opiskelussa Luukan mielestä ovat olleet juuri työssäoppimiset, mutta myös aikuisopiskelijoista koostuva ryhmä. Porukkamme on todella mukava ja puhaltaa yhteen hiileen. Ryhmässä on paljon hoitotyötaustaisia ihmisiä, mutta myös meitä ammatinvaihtajia. Itseään ei pidä päästää tylsistymään. Yksi asia kerrallaan Opiskelun haasteeksi Luukka on kokenut sen, kun pitäisi ehtiä moneen paikkaan yhtä aikaa. Kotona asuu vielä kahdeksan lasta, joista nuorin on kuusivuotias. Ensimmäisenä opiskeluvuonna toiseksi vanhin tyttäreni oli meillä hoitamassa nuorinta lastamme. Maarit Luukka on mukana Lahden kunnalliselämässä ja seurakunnan luottamustoiminnassa. Koska hänellä on monta rautaa tulessa, hän kertoo opetelleensa mahdollisimman stressittömän opiskelutavan. Riittää, että elää päivän ja asian kerrallaan ja oppii laittamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi siivouksesta voi luistaa. Ei ole väliä, vaikka kaikkia kodin kaappeja ei siivoa kahteen vuoteen, hän nauraa. Opiskelun alussa Luukka kertoo miettineensä, omaksuisiko hän kaiken uuden tiedon pitkän opiskelutauon jälkeen. Hän huomasi kuitenkin, että motivaatio, selkeä tavoite ja kokemus auttavat. Elämänkokemuksesta on hyötyä hoivatyössä, koska siinä on kyse toisen ihmisen tarpeiden huomioimisesta, empatiakyvystä ja tilannetajusta. Haluankin rohkaista aikuisia opiskelemaan elämänkokemuksella pääsee pitkälle. Säilytä uteliaisuus Opiskelu on ollut Luukan mielestä palkitsevaa. Hän näkee aikuisopiskelun osana elinikäistä oppimista, jossa ihminen ei ole koskaan valmis. Itseään ei pitäisi päästää koskaan tylsistyneeseen tilaan, vaan aina pitäisi kokeilla jotain uutta. Pieni uteliaisuus on hyvä säilyttää elämässä, ettei väsähdä. Koskaan ei ole liian vanha opiskelemaan. Luukan valmistuminen häämöttää jouluna Sen jälkeen Luukka haluaisi vielä jatkaa opintoja. Sairaala ympäristönä kiinnostaa minua, joten sairaanhoitajan opinnot voisivat olla seuraava askel. n Lisätietoja aikuisopiskelusta: 5

6 Tekstit ja kuvat n Helena Salakka Eksoottiset kohteet kiinnostavat tulevaa matkailuvirkailijaa Internationally Yours Tsunami toi Borriellon veneenrakentajaksi Suomeen Egypti, Madagaskar ja Seychellien saarivaltio. Ne ovat Anna-Mari Laitisen unelmakohteita maailmalla. Laitinen valmistuu tänä keväänä matkailuvirkailijaksi Koulutuskeskus Salpauksesta yo-pohjaiselta linjalta. Kansainvälisyys kuuluu luonnollisena osana Laitisen opintoihin. Viime syksynä hän vietti pari kuukautta työssäoppimisjaksolla Gran Canarian Puerto Ricossa. Olin hotellissa töissä ja työskentelin allasbaarissa ja hotellin vastaanotossa. Suomalaiset asiakkaat olivat tyytyväisiä, kun saivat käyttää omaa äidinkieltään. Meillä on ollut myös muita työssäoppimisjaksoja. Olen ollut Mikkelissä Suomen Matkatoimistossa, jossa on myös matkailuneuvonta. Matkailuvirkailijan opintoihin kuuluu muun muassa asiakaspalvelua sekä matkailupalveluiden myyntiä ja markkinointia. Ylioppilaspohjaisena koulutus kestää kaksi vuotta. Itseäni kiinnostavat eniten matkojen myynti ja matkailuneuvonta. Suosittelen matkailuvirkailijan ammattia kaikille matkailusta kiinnostuneille. Alan työpaikat ovat monipuolisia. n Lisätietoja: koulutuspäällikkö Katharina Shemeikka puh tai Italialainen kulttuuriantropologi Maurizio Borriello työskenteli Indonesiassa opettajana, kun tsunami iski maahan. Kalastajaveneet rikkoutuivat kaiken muun lisäksi ja Borriello seurasi kalastajakylissä, miten rikkoutuneet veneet rakennettiin uudestaan. Aloin kiinnostua perinteisestä veneenrakennuksesta ja halusin lähteä opiskelemaan alaa. Olin kuullut, että Suomessa saa maailman parasta opetusta, joten etsin internetistä tietoa siitä, missä Suomessa voisi opiskella veneenrakentajaksi. Tällä hetkellä Borriello opiskelee toista vuotta veneenrakentajaksi Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa. Hän työstää parhaillaan pyöreäpohjaista uppoumarunkovenettä, josta tulee keskimoottorivene. Samaan aikaan hän on suunnittelemassa V-pohjaista, nopealiikkeistä moottorivenettä. Opin koko ajan uutta sekä perinteisestä veneenrakennuksesta että teollisesta tuotannosta ja uusista tekniikoista. Suomessa on todellakin yksi maailman parhaista koulujärjestelmistä. Viime keväänä Borriello oli Turkissa työharjoittelussa kaksi kuukautta. Hän pääsi harjoittelemaan pieneen kalastajakylään Mustanmeren rannikolle. Opiskelun jälkeen Borriello unelmoi perustavansa oman veneenrakennusyrityksen. Toisena unelmana on tehdä kehitysyhteistyötä. n Lisätietoja: veneenrakennuksen opettaja Paavo Tolvanen puh tai Salpaus Internationally Yours Kolumni n Taru Virtanen Elokuu 2008 piirtyy mieleeni ajankohtana, jolloin vaihdoin valtionhallinnosta koulumaailmaan, Koulutuskeskus Salpauksen kansainvälisten asioiden päälliköksi. Oppilaitoksen laajan koulutustarjonnan vuoksi työ on tarjonnut heti alusta alkaen, jos ei nyt aivan vaarallisia tilanteita, niin ainakin vauhtia ja mielenkiintoisia haasteita. Salpauksen mittavan opiskelija- ja opettajakunnan kansainvälisen toiminnan kirjoa kartoittaessani löysin tietoa työssäoppimisjaksoista ja yhteistyöhankkeista Euroopassa, Afrikassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Olipa jokunen opiskelija löytänyt ammattitaitoaan kehittävän työssäoppimispaikan Aasian ja Australian suunnalta. Käyntini Salpauksen lukuisten koulutusalojen toimipaikoissa vahvistivat kuvaa kansainvälisesti aktiivisesta oppilaitoksesta. Ensimmäisten viikkojen raivaustyö ammatillisen koulutuksen kansainvälisyysviidakossa paljasti, että toiminnan kannalta keskeisten asioiden ympärille on kehittynyt todellinen lyhenteiden tiheikkö. Vielä työpäivän jälkeenkin LLP, OPH, ECVET, Cedefop, CIMO, EfVET ja Eurydice pomppivat silmissäni villiintyneen gasellilauman tavoin. Oli opeteltava uusi kieli, jolla kesyttää kirjainlyhenteet ja avata ne koulutuksen arkitodellisuuden toiminnaksi. Hyvän lopputuloksen kannalta olennaisinta on löytää sellainen yhteinen kieli, jolla kääntää ja nivoa EU:n ja Opetushallituksen kansainväliselle toiminnalle asettamat tavoitteet osaksi Salpauksen koulutuksenjärjestäjän tehtävää ja työelämän vaatimuksia. Onnistuminen edellyttää, että kansainvälinen toimintamme tukee vahvasti ja järkevästi eri koulutusalojen ammattitaitovaatimuksia ja yritysten kehittymistarpeita. Tässä ei parane kiirehtiä. Joskus on maltettava pysähtyä pohtimaan yhdessä, miten ja millaisin keinoin tukea ja kehittää opiskelijoiden ja heidän tulevien työnantajiensa kannalta mielekkäimpiä kansainvälisen osaamisen työkaluja. On myös oltava valmis kohtaamaan ja hyväksymään erilaisuutta ja erilaisia toiminnan tapoja on löydettävä yhteinen halu kehittää monikulttuurista ammatillista osaamista ja kouluttaa ammatillisia osaajia, joilla on eväät pärjätä niin paikallisilla, kansallisilla kuin kansainvälisillä työmarkkinoilla. n Kirjoittaja on Koulutuskeskus Salpauksen kansainvälisten asioiden päällikkö. 6 Salpauksen Svengi 1/2009

7 Varaudu rekrytoimaan ulkomailta Vaikka nyt puhutaan taantumasta, pitkällä tähtäimellä Suomeen on tulossa työvoimapula. Silloin ei riitä, että laittaa ilmoituksen paikallislehteen. Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuspäällikkö Hannu Nieminen arvioi, että pelkästään Päijät-Hämeessä puolet työvoimasta vaihtuu kymmenen vuoden sisällä. jos työvoiman tarve säilyy ennallaan, pitää puolet työvoimasta rekrytoida uudestaan. Salpauksen kieli-, kulttuuri- ja maahanmuuttajakoulutuksesta vastaava Nieminen uskoo vahvasti, että ikäluokkien pienuuden takia työvoimaa pitää rekrytoida ulkomailta. Hän arvioi, että kymmenen vuoden aikana pelkästään Päijät-Hämeeseen tarvitaan työntekijää ulkomailta. Tämä on melkoisen mittaluokan haaste. Siihen pitäisi valmistautua jo nyt. Miten voimme valmentaa työyhteisöjä ja toisaalta tulijoita eli maahanmuuttajia tähän? Miten valmistamme koko yhteiskuntaa tähän? Salpauksessa ei ole seisty haasteen kanssa tumput suorina. Viime vuosina on toteutettu monenlaisia valmennuksia ja monikulttuurisuuskoulutuksia niin yrityksille kuin julkiselle sektorille. Esimerkiksi Peikko Finland Oy:tä konsultoitiin maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ohjauksessa ja maahanmuuttajataustaisille metallialan ammattilaisille järjestettiin suomen kielen koulutusohjelma. Lahden kaupungin vanhusten palvelutalojen henkilöstö sai puolestaan koulutusta siihen, miten erilainen kulttuuritausta huomioidaan työpaikalla tapahtuvassa ohjauksessa. Maahanmuuttajat tarvitsevat koulutusta kielitaidon hankkimiseksi ja kulttuuri- ja työelämätaidoissa. Toisaalta työyhteisöt tarvitsevat valmennusta tulijoiden vastaanottamisessa. Kehitämme koulutusta jatkuvasti työyhteisöjen kanssa, kertoo maahanmuuttajien ohjaava kouluttaja Ulla Nieminen. Mitä työyhteisöjen pitäisi nyt sitten tehdä? Osa on jo ehtinyt rekrytoida maahanmuuttajia, joten heillä on jo kokemusta, sitten kun varsinainen ulkomaisen työvoiman tarve iskee, sanoo Maija-Leena Kemppi, maahanmuuttajien ohjaava kouluttaja. Hannu Nieminen korostaa aktiivista työvoiman hankintaa. Lahden seudulle ei yhtäkkiä ryntää tu- hatta ihmistä, vaan se vaatii aktiivista rekrytointia. Tilanne on haastava, koska Suomessa on aina ollut hyvin työvoimaa tarjolla. Lahdessa tilanteeseen on reagoitu hoitoalan Kiina-kokeilulla, jonka avulla ollaan luomassa rekrytointirakenteita ulkomaille. Salpauksen asiantuntijakolmikon viesti on, että yritysten ja yhteisöjen kannattaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen ja miettiä, miten rekrytointi hoidetaan, jos kotimaista työvoimaa ei ole saatavilla. Kyse on vaativasta prosessista. Kohdemaihin pitää luoda suhteet ja tarvitaan yhteistyökumppaneita, jotka toteuttavat rekrytoinnin. Myös me koulutuksen tarjoajat ja kaupungit voimme olla tässä apuna, sillä jokainen yritys ei voi itse lähteä rekrytoimaan ulkomailta, Nieminen muistuttaa. Salpauksen tiimi pitäisi rekrytointimarkkinoiden ovet auki joka suuntaan. On tärkeää miettiä, keitä aidosti kiinnostaisi muuttaa pysyvästi Suomeen. Humanitäärisesti katsottuna väestörikkaat maat ovat järkeviä rekrytointikohteita, koska niillä on kapasiteettia. Tarkoituksena ei ole viedä kylän viimeistä sairaanhoitajaa. Kun kyseessä on iso maa niin kuin Kiina tai Vietnam, ihmisen muutto ulkomaille ei ole vielä paljon. Salpaus on kehittämässä maahanmuuttajille monipuolista kielitaidon testausjärjestelmää, jossa perinteisen kielitaidon lisäksi arvioidaan viestintävalmiuksia ja työelämätaitoja. Vuoden 2009 aikana aletaan rakentaa verkkoon uutta Mamu-portaalia, jonka tarkoituksena on toimia työnantajien ja maahanmuuttajaopiskelijoiden rekrytointikanavana. Salpauksessa kehitetään myös monimuotoisten työyhteisöjen kehittämiseen liittyviä palveluita, kuten eri henkilöstöryhmien monikulttuurisuuskoulutuksia ja esimiestyötä monikulttuurisissa työyhteisöissä. n Kun hankitaan työvoimaa ulkomailta, sekä työyhteisö että maahanmuuttajat tarvitsevat valmennusta, kertovat Ulla Nieminen, Maija-Leena Kemppi ja Hannu Nieminen. Lisätietoja koulutuspalveluista yrityksille: kouluttaja Marja Ahola (suomen kieli), puh kouluttaja Ulla Nieminen (monimuotoiset työyhteisöt), puh Salpauksesta voi tilata esitettä koulutuspalveluista yrityksille sekä maksutonta opaskirjaa Maahanmuuttajat työpaikalla Opas monikulttuurisiin kohtaamisiin. Tilaukset: opintosihteeri Taru Kontula, puh

8 teksti Terhi Hollo n kuvat Helena Salakka Sohvalla Juttusarjassa vieraat istahtavat Svengin sohvalle vaihtamaan näkemyksiä itselleen läheisestä aiheesta. Työpaikka on myös Asukaspalvelupäällikkö Päivi Rahkonen toimii Päijät-Hämeen Jätehuollossa työpaikkaohjaajana. Hän on ollut aktiivisesti mukana myös jätehuollon alan näyttötutkintojen suunnittelussa, arvioinnissa ja tutkinnon perusteiden laadintatyössä. Päivi Rahkonen ja Hannes Hell tunnist Ohjaaja on usein työyhteisössä arv jota työkavereidenkin Päivi Rahkonen, millainen tausta sinulla on työpaikkaohjaajana? Meillä Päijät-Hämeen Jätehuollossa on paljon erilaisia työssäoppijoita eri oppilaitoksista. Olen ollut työpaikkaohjaajana mm. ympäristönhuollon ammattitutkinnon suorittajille. Tällä hetkellä meillä on yksi oppisopimusopiskelija, jonka opinnot kestävät noin kaksi vuotta. Olen aloittanut työpaikkaohjaamisen työn ohella vuonna Olen suorittanut kahden opintoviikon työpaikkaohjaajan kurssin Salpauksessa. Hannes Hell, kerro hieman työpaikkaohjaajille suunnatusta It s time -hankkeesta. Tavoitteena on kehittää työpaikkaohjaajille tarjottavaa koulutusta ja miettiä sen rakennetta pedagogisen pätevyyden näkökulmasta. Kansainvälisen hankkeen ydinpartnerimaita ovat Portugali, Hollanti, Saksa ja Suomi. Kymmenen opiskelijan pilottikurssi alkoi Salpauksessa tammikuussa. Koulutus perustuu moduuleihin, ja jokainen ydinpartnerimaa pilotoi omalla kielellään yhden 120 tunnin mittaisen moduulin. Suomen, eli Salpauksen, moduuli on tutorointi työpaikalla ja siihen liittyvät vuorovaikutustaidot. Siihen sisältyvät muun muassa pehmeät arvot ja palautteen antaminen ja vastaanottaminen niin, että se toimisi opiskelijaa motivoivana tekijänä. Lisäksi monikulttuurinen työympäristö ja sen haasteet ovat vahvasti esillä. Miten tärkeää on työpaikkaohjaajan pedagoginen pätevyys? Hannes: Kun ymmärtää millaisia prosesseja oppijan päässä tapahtuu, osaa ohjata erilailla. Pedagoginen pätevyys auttaa hahmottamaan, miten esimerkiksi sosiaalinen tausta tai kulttuuri vaikuttaa oppijan asenteisiin ja motivaatioon. Työpaikkaohjaajalla voi olla 20 vuoden työkokemus ja hiljaista tietoa vaikka torilla myytäväksi, mutta jos hän ei osaa käsitellä ihmisiä, on ohjaus vaikeaa. Päivi: Hyvin perustelit tuon pedagogisen pätevyyden tarpeen. Ei todellakaan riitä, että ohjaaja osaa työnsä hyvin ja tuntee työpaikan prosessit ja käytännöt. Se ei takaa, että opiskelijat oppivat. Ratkaisevaa on ilmapiiri, joka yrityksessä on työssäoppijoita kohtaan. Meillä suhtautuminen on aina ollut myönteistä, koska jätehuollon alalle ei ole ollut paljoa koulutusta, joten oppimisen on tapahduttava työpaikalla. Hannes: Pilottimoduulissa on kiinnitetty paljon huomiota myös esimiehen rooliin. Työssäoppimisjakso koskee aina laajaa piiriä ja on tärkeää, että kaikki osapuolet ovat aktiivisesti mukana. Näin opiskelija huomaa, ettei hän putoa koskaan tyhjän päälle, vaan voi ottaa yhteyttä esimieheen, ohjaajaan tai oppilaitokseen. Verkoston toiminta vaikuttaa suoraan oppijan motivaatioon ja haluun kehittyä. Päivi: Yhteistyö on todella vähintään yhtä tärkeää kuin se, mitä työpaikalla tapahtuu. Itse sain mahdollisuuden osallistua näyttöjen suunnitteluun ja pääsin sitä kautta hyvin kiinni ammattitutkintoon. Työpaikkaohjaa- 8 Salpauksen Svengi 1/2009

9 ohjaaja pedagogi avat työpaikkaohjaajan monet roolit. ostettu ja pidetty ammattilainen, on helppo lähestyä. Projektipäällikkö Hannes Hell oli mukana käynnistämässä kansainvälistä työpaikkaohjauksen It s time -hanketta, jossa Salpaus toimii Suomen partnerina. Hän muutti tammikuussa Italiaan, jossa hän aloittaa pian aikuiskasvatustieteen apulaisprofessorina. Hannes: Niinpä. Jos pomo tulee onnittelemaan täystyöllistettyä alaistaan, että sinut on juuri nimetty työpaikkaohjaajaksi ja velvoittaa perehtymään ohjattavaan ja hänen tutkintoonsa, niin huhhuh. Siinä on melkoinen haaste. Verrattuna moneen muuhun maahan olemme Suomessa erikoistilanteessa, sillä meillä ei juurikaan ole täyspäiväisiä työpaikkaohjaajia. Näen sen kuitenkin positiivisena haasteena: suomalaisilla on tapana toimia hyvin paineen alla. Silloin löytyy myös ratkaisuja. Sohvan Svengille lahjoitti Salpauksen puu- ja huonekalualan yksikkö. Sohva on verhoiltu Millaisia eroja on nuoren ja aikuisen ohjaamisessa? Hannes: Nuoret ovat helpommin muokattavissa. Aikuisille täytyy perustella enemmän. Aikuinen oppii rakentaen tietoa sen päälle, minkä jo tietää. Hän vaatii usein aasinsillan: asia täytyy kytkeä johonkin aiemmin opittuun, jotta sen ymmärtää ja asia pysyy mielessä. Aikuiselle voi toisaalta antaa enemmän vastuuta oppimisesta. Vipusenkadulla opiskelijatyönä. Svengi-lehti kiittää! Päivi: Haastavimpia ovat varmasti ne yksilölliset erot. Jokainen oppii tavallaan. Miten saan ohjaajana jokaisen yksilön ymmärtämään oleellisen? Olen huomannut esimerkiksi, ettei kirjallinen toteutus ole oppimisessa aina välttämätöntä. Osaamisen voi osoittaa myös muulla tavalla. Hannes: Aivan. Ihmiset jakautuvat auditiivisiin, visuaalisiin ja kinesteettisiin oppijoihin. Toiset hahmottavat paremmin kuultua, toiset nähtyä, luettua tai tunnettua. Melkein kaikkien kanssa toimii kuitenkin kokemuksellinen oppiminen: opitaan tekemällä tai lähdetään ongelmasta, joka ratkaistaan. Yksilöllisyyteen kiinnitetään huomiota myös pilottikurssilla. Mitä ohjaaminen antaa työpaikkaohjaajalle? Päivi: Minulle jätehuollon yleinen kehittyminen ja arvostuksen lisääntyminen on yksi motivaattori työpaikkaohjaamiselle. Vielä 1980-luvulla asenne oli se, että kunnan viimeinen mies laitettiin töihin kaatopaikalle. Muutosta on onneksi tapahtunut, nykypäivänä meitä on jo aika paljon siellä kaatopaikalla. jan täytyy ehdottomasti tutustua tutkinnon perusteisiin. Ihanteellisinta olisi, että ohjaaja olisi mukana laatimassa opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelmaa. Millainen ihminen sopii työpaikkaohjaajaksi? Päivi: Vuorovaikutustaidot ovat ensiarvoisen tärkeitä. On pystyttävä toimimaan erilaisten ja eritasoisten ihmisten kanssa. Myös oma asenne on ratkaiseva. Työpaikkaohjaajaksi ei saisi määrätä ketään vasten omaa tahtoa. Hannes: Työpaikkaohjaaja on usein työpaikallaan yleisesti arvostettu ihminen. Vaikkei hän olisikaan johtotason ihminen, työkavereiden on helppo tulla kysymään häneltä neuvoa. Työpaikkaohjaaminen on ohjaajalle itselleen myös elinikäistä oppimista, jolle moni näkee nykypäivänä suuren arvon. n Lisätietoja It s time -hankkeesta ja sen koulutuksesta: Koulutuskeskus Salpaus, Marjukka Nikkari puh , 9

10 Varauskirja täyttyy vauhdilla Pilotille jatkoa Keväällä parturi-kampaajiksi valmistuvien opiskelijoiden harjoitusyrityksen oli alun perin tarkoitus kestää syksyllä yhden jakson ajan, mutta motivoitunut ryhmä päätti jatkaa toimintaa kevääseen saakka. Keväälle ajoittuu myös kolmannen vuoden työssäoppimisjakso, mutta harjoitusyrityksen asiakaspalvelupäivät on jo nyt varattu opisteksti Terhi Hollo n kuvat istockphoto, Anna Räikkönen ja Helena Salakka Harjoitusyrityksessä opiskelijoiden vastuunkanto ja motivaatio kasvavat kuin itsestään. Svengi tutustui Salpauksen parturi-kampaajaopiskelijoiden arkeen Svinhufvudinkadulla. esitteli idean harjoitusyrityksestä viime talvena ja innostuin heti, asiakaspalvelun ohjauksesta vastaava Paula Aalto kertoo. Ilmoitukset toimarille Koulutuskeskus Salpauksen parturikampaamossa käy positiivinen sutina. Leikkauksia, permanentteja ja värjäyksiä on tehty täällä opiskelijatöinä jo vuosikymmeniä, mutta nyt fööneissä puhaltaa uudenlainen tekemisen meininki. Kolmannen vuosikurssin opiskelijat pyörittävät toimintaa harjoitusyrityksenä, jossa kaikki toteutetaan aivan kuten oikeassa yrityksessä, toimitusjohtajan johdolla liiketoimintasuunnitelmaa noudattaen. Ohjaava opettaja Paula Aalto kertoo, että Svinhufvudinkadun parturi-kampaamolla on jo vakiintunut asiakaskuntansa. Osa asiakkaista on käyttänyt opiskelijoiden palveluja jo parikymmentä vuotta. Aallon mukaan harjoitusyrityksen olemassaolon asiakas huomaa entistäkin parempana ja henkilökohtaisempana palveluna. Tämän todistavat puskaradion kautta tulleet uudet asiakkaat, joiden ansiosta varauskirja täyttyy nykyisin vauhdilla. Opiskelijat ovat aikaisemminkin perustaneet yrityksen paperilla, mutta nyt mukaan on tuotu tämä toiminnallinen ulottuvuus. Yrittäjyyskasvatukseen laajemmin perehtynyt opettajakollegani Mila Hakalin Opiskelijat on jaettu harjoitusyrityksessä tiimeihin, jotka vastaavat yrityksen johtamisesta, kirjanpidosta, markkinoinnista, sisäänostoista, somistuksesta ja siivouksesta. Opiskelijoiden keskuudesta on valittu tiiminvetäjät, ja koko orkesteria johtaa toimitusjohtaja-työpari. Esimerkiksi poissaoloista opiskelijoilla on ilmoitusvastuu opettajan sijaan toimitusjohtajalle. Aalto on huomannut, että toimintamalli vähentää poissaoloja. Vastaavasti vastuuntunto ja omaaloitteisuus ovat selvästi lisääntyneet. Avajaispäivänä sain verhoista vastaavalta sisustustiimin opiskelijalta aamulla kuuden jälkeen viestin, että hän on sairaana. Muistutin häntä ilmoittamaan asiasta toimitusjohtajalle. Kun tulin töihin vartin yli seitsemän, verhoja oltiin jo ripustamassa. Näin heti asioiden yhteyden: työ oli delegoitu nopeasti eteenpäin, sillä pitäähän avajaisissa verhot olla. Pienistäkin asioista tulee merkityksellisiä, aivan kuten oikeassa yrityksessä. Uusi toimintakulttuuri näkyy selkeästi myös opettajan työssä. Hän on harjoitusyrityksessä ikään kuin yksi työntekijä muiden joukossa. Opettaja pitää toki suitsista kiinni, muttei tee päätöksiä, vaan opiskelijat organisoivat toimintaa yhdessä. Työpäivä alkaa opiskelijoiden vetämällä palaverilla, jossa käydään läpi päivän työt ja ennen kotiinlähtöä kokoonnutaan tarkastelemaan, miten päivä meni. Malli on Aallon mukaan oppimista parhaimmillaan. Työllistymisen kannalta tärkeää on työelämän taitojen oppimisen lisäksi se, että harjoitusyritys madaltaa kynnystä yrittäjyyteen. 10 Salpauksen Svengi 1/2009

11 kelijoiden kalentereista. Kokemukset pilottiharjoitusyrityksestä ovat olleet kaikille osapuolille niin myönteiset, että toimintamallia aiotaan kehittää edelleen. Kun nykyiset opiskelijat valmistuvat, aloittaa uusi opiskelijaryhmä työt omalla liiketoimintasuunnitelmallaan ja tuo oman mausteensa Svinhufvudinkadun nuorekkaaseen parturi-kampaamoon. Harjoitusyritys voisi tulla osaksi opintoja jo aikaisemmassa vaiheessa. Haaveenamme onkin, että harjoitusyrityksessä olisivat mukana kaikkien vuosikurssien opiskelijat, sillä sisäisen yrittäjyyden ja oman osaamisen myyminen tulee tässä hyvin esiin. Suunnitteilla on myös, että opiskelijat markkinoisivat kampaamotuotteita ja palveluitamme enemmän myös kampusalueella. Haluamme viedä tietoa ja osaamista näiden seinien ulkopuolelle, Paula Aalto kertoo kehitysideoista. Tulevaisuudessa eri alojen välistä yhteistyötä kehitetään Salpauksen harjoitusyritystoiminnassa. Jo nyt parturi-kampaamon taloustiimillä on kirjanpitoasioissa auttavat kumppanit liiketalouden puolelta. n Salpauksen Parturi-Kampaamo Svinhufvudinkatu 17 B, Lahti Ajanvaraus: Yrittäjyyskasvatuksen uudet muodot Yrittäjyyskasvatusta Salpauksessa koordinoiva Heidi Hosiokangas toteaa, että harjoitusyritys tukee hyvin työelämän vaatimuksia. Harjoitusyritys on yksi toimintamalli monien yrittäjämäisten opetusmenetelmien joukossa. Ideana ei ole tuottaa yrittäjiä, vaan tukea yrittäjämäistä toimintatapaa, jota me kaikki tarvitsemme työelämässä. Harjoitusyritys on tapa opiskella eri oppiaineita yrittäjämäisesti oppilaitosympäristössä. Ammattiosaamisen taitojen ja tietojen lisäksi myös muut työelämässä vaadittavat taidot kehittyvät. Se, että harjoitusyritystoiminta on monialaistettu, eli toimii myös muilla kuin kaupan alalla, on vielä jokseenkin uutta Suomessa, Hosiokangas sanoo. Salpauksessa toimii harjoitusyrityksiä jo monilla aloilla. Parturi-kampaamon tapaan asiakkaita palvelee muun muassa kosmetologiopiskelijoiden kauneushoitola Vipusenkadulla. Nuori Yrittäjyys ry:n toiminnan kautta harjoitusyrityksiä on syntynyt myös seuraaville aloille: liiketalous, auto ja logistiikka ja lähiaikoina aloittavat myös vaatetus, kulta, metalli ja kaiverrus sekä rakennusala. Matkailualan harjoitusyritys hyödyntää myös Second Life -virtuaaliympäristöä. toimintamalleista: Lisätietoja harjoitusyritysten Svengi testasi palvelut. Arvio seuraavalla sivulla. > 11

12 < Jatkoa edelliseltä sivulta. Svengi testaa teksti Helena Salakka n kuvat Anna Räikkönen ja Terhi Hollo Mitä syntyy, kun parturi-kampaaja opiskelija saa vapaat kädet toimittajan ylikasvaneen hiuspehkon kanssa? ARVIOITAVANA: Kolmannen vuoden opiskelija Maria Luukkosen toteuttama muutoskäsittely. Ennen Vastaanotto: Testipupu tuli etuajassa paikalle. Maria kävi tervehtimässä iloisesti eteisessä ja huikkasi ystävällisesti odottamaan pienen hetken. Vastaanotto oli aurinkoinen. Palvelu: Loistavaa koko ajan. Asiakkaan ei tarvinnut olla hetkeäkään hoomoilasena. Maria kertoi aina, mitä hän tekee seuraavaksi. Hän antoi työskennellessään luontevasti vinkkejä muun muassa föönaamiseen, hiuspuuterin käyttöön ja pinnikampauksen loihtimiseen. Tarjolla oli luettavaa juorulehdistä naistenlehtiin ja sisustuslehtiin. Smalltalk: Tuleva parturi-kampaaja jutteli luontevasti. Jos en olisi ollut juttutuulella, olisin voinut uppoutua lehtiin. Jutustelemalla useamman tunnin kestäneestä uudistumiskeikasta sai eniten irti. Ilmapiiri: Rento, mutta samalla tehokas. Minun ei tarvinnut missään vaiheessa jännittää lopputuloksen puolesta. Hiusalan opettaja Paula Aalto tuli välillä katsomaan, missä vaiheessa työ oli menossa. Hiustenpesu: Miellyttävä kokemus. Minulta kysyttiin, oliko veden lämpötila sopiva ja niskan asento hyvä. Pesuun sisältyi myös hiuspohjan hieronta, mikä oli taivaallista. Jälkeen Värjäys: Hiuksiini laitettiin tyviväri, vaaleita raitoja ja kiiltoväri. Kaikki sujui ammattimaisen varmasti ja olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Leikkaus: Hartioille ulottuvat, lässähtäneet hiukseni muuntuivat leikkauksessa epäsymmetriseksi, hieman rikotuksi polkaksi, joka piteni oikealle sivulle. Tuuheutta ja jämäkkyyttä tuli hienosti lisää! ARVIO KOKONAISUUDESTA: Yhtään ylisanoja käyttämättä voin sanoa, että tämä oli elämäni antoisin kampaamokeikka. Niin paljon käytännön vinkkejä sain mukaani. Svengi testasi parturi-kampaamon palvelut myös juhlatilanteiden varalle. Opiskelija Anna Rautio taiteili pitkiin hiuksiin nuorekkaan ja vauhdikkaan bilekampauksen, joka kesti jopa saunomisen. 12 Salpauksen Svengi 1/2009

13 Tie maailmanmestariksi Tämä on lyhyt kertomus siitä, kuinka Pasi Suhosesta tuli Koulutuskeskus Salpauksen logistiikan opettaja ja raskaan liikenteen ajotaidon maailmanmestari. Isäni ajoi nuoruudessaan kaikenmaailman härveleitä aina junista tukkirekkoihin. Kyytiin en silloin päässyt, mutta jo puolivuotiaana sain matkata muuttokuorma-auton kyydissä äitini sylissä. Muutimme Savon sydämestä Lahteen, kun isä sai töitä Enso-Gutzeitin tehtailta. Isä oli tuolloin mennyt jo edeltä moottoripyörällä kaupunkiin. Isän lomat ajelimme Mossella pitkin Skandinavian teitä minä ja veljeni laskimme vastaantulevia rekkoja. Aika kului ja fillarilla ajamisen jälkeen oli vuorossa mopo, jolla huristelin aina täysiikäiseksi saakka. Ajokortin sain vuonna 1983 ja oman auton ostin kesäduunisäästöistä. Muutaman tehtaassa vietetyn kesän jälkeen isäni puhui minut Enson kuljetusosastolle ajamaan pyöräkuormaajaa. Seuraavana kesänä pääsinkin jo ajamaan kuorma-autoa, kun jakelin pahvilähetyksiä ympäri Lahtea. Ylioppilaslakin jälkeen tie vei Seinäjoelle, josta valmistuin autonkuljettajaksi yo-pohjaiselta linjalta. Kesätyön jälkeen oli vuorossa varusmiespalvelus Lahden varuskunnan kuljetuskomppaniassa. Armeijan jälkeen hakeuduin rekkakurssille ja työllistyin Suomen suurimpaan kuljetusliikkeeseen. Ensimmäinen ajokkini oli kilvetön kuorma-auto, jolla siirtelin kontteja ja perävaunuja Enson lastauslaitureihin. Siinä tuli luotua peruutustaidolle hyvät pohjat. Keikkaakin pääsin ajamaan, ja muutaman ajovuoden jälkeen oli vuorossa linja-autonkuljettajan työt. Viisi vuoroa päivässä Lahden ja Nastolan välillä antoi peruskäsityksen asiakaspalvelusta ja linjaauton ajamisesta. Elämänhallinnan opettaminen on yksi opetuksen tärkeimpiä osia työelämää ajatellen. Liikenneopettajakoulutus tuli aika ajoin mieleeni, kun seurasin niin omia kuin muidenkin kuljettajien tekemiä virheitä liikenteessä. Opettajakoulutukseen pääsin 90- luvun alussa ja autokoulussa työskentelin viisi vuotta. Vuonna 1997 suoritin rekkakuskin ammattitutkinnon näyttökokeena, ja sain työpaikan Työtehoseuran Ammatillisesta Aikuiskoulutuskeskuksesta Rajamäellä, jossa koulutin raskaan liikenteen kuljettajia. Vuonna 2003 koulutuspäällikkö Ari Taipale pyysi minua töihin Salpaukseen. Oli uusi haaste päästä työskentelemään nuorisoasteella ja Päijät- Hämeen talousalueen logistiikan toimijoiden kanssa. Nyt on vierähtänyt kuusi vuotta tässä innovatiivisessa, dynaamisessa ja kansainvälisessä oppilaitoksessa, eikä loppua näy. Pidän työstäni nuorten parissa ja jaan kaiken osaamiseni heille. On valtava kiitos omalle työlle, kun näkee nuoren peruskoulusta tulleen opiskelijan kasvavan kolmessa vuodessa vastuulliseksi oman alansa tulevaisuuden työntekijäksi. Elämänhallinnan opettaminen on yksi tärkeimpiä osia opetuksesta, ja se tulee olla kohdallaan ennen työelämään siirtymistä. Kaksivuotias Pasi lapsuudenkodin hiekkalaatikolla Suonenjoella vuonna Huomaa kuvan vasemmassa laidassa oleva kuormaauto. Olen aina ollut kilpailuhenkinen. Ensimmäisen ajotaitokilpailuni ajoin vuonna 1991 ja kahden täysperävaunun ajotaidon maailmanmestaruuden sekä kolmen Suomen mestaruuden jälkeen uskon harjoittelun ja toistuvien suoritusten voimaan. Omien kykyjen kehittäminen ja itsensä hallinta paineen alla ovat jokapäiväisessä elämässäkin tärkeitä asioita. Suurin koitokseni tällä hetkellä ovat ammattikorkeakouluopinnot liiketoiminnan logistiikan saralla, josta aion valmistua jouluna Suurin voimavarani on upea perheeni, johon kuuluvat Kaarina-vaimo sekä 11-, 9-, ja 3-vuotiaat lapset. Mihin lie omena pudonnut, kun lapsemme kehittävät itseään koulunkäynnin ohessa yleisurheillen, suunnistaen ja hiihtäen. Pasi Suhonen Luxemburgin ajotaidon MM-kisoissa vuonna 2006 Suhonen voitti raskaan liikenteen kuninkuuslajin eli täysperävaunusarjan mestaruuden. 13

14 Oilon johtava pohjoiseurooppalainen poltinvalmistaja perustettu vuonna 1961 liikevaihto 2007 n. 45 milj. euroa henkilökuntaa n. 300 Suomessa, Kiinassa ja Venäjällä Oilonin edustajia ollut mukana Salpauksen työelämäneuvot- telukunnissa sekä valtakunnanlaajuisessa LVI-alan näyttötutkintotoimikunnassa Räätälöity koulutus lämmönlähteenä Lahtelainen poltinvalmistaja Oilon on kovaa vauhtia kasvamassa ulos pk-yrityksen mitoista. Eteneminen maailmanmarkkinoilla luo uusia tarpeita myös henkilöstön kouluttamiseen. Oilonin tehdashallissa vierailijan huomio kiinnittyy yrityksen monimerkitykselliseen iskulauseeseen: Oilonissa on erityistä lämpöä. Lämpöä Oilonin polttimista riittääkin niin teollisuuden tarpeisiin kuin omakotitaloihin. Perheyhtiölle on erityisen tärkeää, että myös henkilöstö kokee saavansa työnantajalta muutakin kuin lämmintä kättä. Henkilöstön kouluttaminen on yksi työyhteisön tyytyväisyyttä lisäävä tekijä, johon kannattaa panostaa. Koulutustarve Oilonissa on jatkuvaa. Harva voi nykypäivänä perustella itselleen, ettei tarvitse mitään koulutusta. Alalla on menty niin kovaa vauhtia eteenpäin, että koulutuksen arvon huoteksti Terhi Hollo n kuvat Helena Salakka 14

15 maavat lähes kaikki, Oilonin hallintopäällikkö Tapio Vihersaari kertoo. Maailman muuttuessa uuden oppimisen ja vanhojen tietojen päivittämisen tarve kasvaa. Oilonissa käytetään viisi prosenttia liikevaihdosta tuotekehitykseen, jotta asiakkaille löydetään aina uusia kestävän kehityksen energiaratkaisuja. Teknispainotteisessa yrityksessä myös palveluiden myyminen on pitkälti teknispohjaista, mutta toimenkuvia on silti monenlaisia. Jos ajatellaan perinteistä teollisuusyritystä, niin osavalmistuksen tehtävät meiltä puuttuvat eli esimerkiksi koneistajia palkkalistoillamme ei ole. Se osaaminen on jo pitkään ollut alihankittua. Muutama hitsari löytyy kyllä. Meillä on paljon insinöörejä, pääsuuntina sähköautomaatio, mekaniikka, mekatroniikka ja energiatekniikka, Vihersaari listaa Oilonin erikoisosaamisalueita. Joustavuus tärkeää Oilonissa korostuu alan asiantuntijuus ja tämä näkyy myös koulutuksissa. Valmis koulutuspaketti sopii sellaisenaan käytettäväksi vain harvoin. Erikoisalan osaaja tarvitsee kohdennettua koulutusta. Vihersaaren mukaan juuri tässä Oilonin ja Salpauksen yhteinen sävel soi kaikkein kirkkaimmin. Saman on huomannut myös vuoden Oilonissa HR-asiantuntijana työskennellyt Anna Väli- Klemelä. Koulutukset ovat useimmiten räätälöityjä. Pohjana voi olla jokin Salpauksen koulutuskokonaisuus, mutta se kohdennetaan vain meille. Esimerkiksi poltinkokoonpanossa työskentelevien koulutus on tällaista. Periaatteessa kyseessä on Salpauksen oppisopimuskoulutus, mutta me otamme siitä vain tietyt osat tietyin painotuksin. Joustavuus on koulutuksen järjestäjälle tärkeä ominaisuus, hän toteaa. Tapio Vihersaari jaottelee koulutustarpeet muutamiin pääkategorioihin. Ensimmäisenä hän mainitsee laatukoulutuksen eli systemaattisen osaamisen kehittämisen, jota on tähän asti tarjottu lähinnä ylimmälle johdolle. Parhaillaan mietitään seuraavan portaan tarpeita, jotka kumpuavat yrityksen etenemisestä maailmanmarkkinoilla. Pk-yrityksenä pärjää tietyissä ympyröissä tietyllä osaamisella, mutta kun tähdätään isojen joukkoon, vaaditaan myös keskijohdolta enemmän. Organisaatiomme on hyvin toimihenkilövaltainen, joten tämä asiantuntijoiden ja esimiesten joukko on noin henkilöä. Johtamisen erikoisammattitutkinto on ollut vahvasti esillä pohdittaessa heille sopivaa koulutusta Salpauksen kanssa. Oilonissa on jatkuva tarve myös niin sanotulle ajantasakoulutukselle, jota yksittäiset esimiehet poimivat tarpeen mukaan useilta eri koulutuksen järjestäjiltä. Salpaus tulee jälleen kuvioihin, kun puhe kääntyy erityisammattitaitoihin. Näihin on koulutuksissa panostettu erityisesti viime syksynä ja työ jatkuu myös tänä vuonna. Tällaisia opintokokonaisuuksia ovat esimerkiksi tekninen piirustus ja piirrosten tulkinta, mittaustekniikka, tekniikat ja standardit sekä laatu ja tuottavuus koko toimitusketjun kannalta. Myös yleistaidoiksi luokiteltavia aiheita, kuten kielikoulutusta ja atk-taitoja järjestetään Salpauksen kanssa. Vaikka nämä ovat luonteeltaan yleiskursseja, käytännössä nekin aina räätälöidään. On pyritty tunnistamaan työntekijöiden lähtötasot ja tarpeet, mihin he esimerkiksi tiettyä tietokoneohjelmaa tarvitsevat. Juuri tässä on mielestäni Salpauksen vahvuus, Vihersaari sanoo. Oilonin Harri Puputti suorittaa tekniikan erikoisammattitutkintoa Salpauksessa. Oppisopimuksella tutkinto hoituu kätevästi työn lomassa. Valmistuminen kunniaan Henkilöstön koulutustarpeet on nyt Oilonissa systemaattisesti kartoitettu ja niiden pohjalta on tehty henkilökohtaiset koulutussuunnitelmat. Tälle vuodelle on jo sovittu paljon kursseja. Oppisopimuskoulutus sopii meille toteutustapana hyvin. Tällä hetkellä yksi uusi työntekijä on tullut taloon sitä kautta ja yksi jo pidempään meillä työskennellyt on lähtenyt kehittämään osaamistaan oppisopimuksella, Väli-Klemelä kertoo. Salpauksen ja Oilonin yhteistyö näkyy henkilöstön koulutuksen lisäksi jokapäiväisessä työssä tehtaalla. Salpauksen nuorisopuolen opiskelijat suorittavat usein työssäoppimisjaksojaan Oilonissa. Jutuntekohetkellä talossa työskentelee yksi markkinoinnin opiskelija, kolme mekatroniikkaopiskelijaa ja kaksi mediatekniikan opiskelijaa. Myös kunnossapitopuolella on parhaillaan Salpauksen työssäoppija. Opiskelijoista pidetään Oilonissa hyvää huolta ja heidän tulevaisuudestaan ollaan kiinnostuneita, eikä heidän kanssaan siksi allekirjoiteta toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Opiskelijasta tämä voi joskus tuntua tylyltä, mutta Oilonissa asia nähdään myös yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Annamme mielellämme työtilaisuuksia opiskelijoille, mutta jos alkaa näyttää siltä, että opinnot jäävät niiden takia kesken, niin työt loppuvat. Näin käy, vaikka olisi miten hyvä työsuhde, sillä haluamme, että ihmiset valmistuvat. Emme pysty tarjoamaan kenellekään ikuista työpaikkaa, joten nuorella pitää olla muitakin eväitä tulevaisuuteen, Tapio Vihersaari sanoo. Tämä lienee myös sitä Oilonin erityistä lämpöä. n Salpauksen Svengi 1/

16 tekstit Terhi Hollo ja Helena Salakka Lyhyesti svengaten Tutkintouudistus palvelee työelämän tarpeita Kehittyvä ammatillinen tutkintojärjestelmä huomioi entistä paremmin työelämän haasteet sekä yksilölliset osaamistarpeet. Ammatilliset tutkinnot perustuvat osaamiseen ja työelämän toimintakokonaisuuksiin. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkinnoissa samat, mutta suorittamistavat eroavat. Tutkinnot uudistuvat asteittain. Salpauksen tutkinnoista rakennusalan perustutkinto aloitti uudella opetussuunnitelmalla jo elokuussa Suurin osa tutkinnoista uudistuu tänä syksynä ja viimeisetkin vuonna Nuorisoasteen opetussuunnitelmissa korostuvat entistä enemmän työssä oppiminen ja ammattiosaamisen näytöt sekä työelämän kanssa tehtävä yhteistyö. Tulevaisuudessa myös nuorisoasteen opiskelija voi suorittaa tutkinnon osa kerrallaan ja olla vaikka opintojen välillä töissä, jos se on hänen opiskeluvalmiuksiensa, elämäntilanteensa tai työllistymisensä kannalta tarkoituksenmukaista. Työvoima saadaan nopeammin työmarkkinoille kuin nykyisessä kolmen vuoden opintoputkessa. Lähtökohtana on toki edelleen, että opiskelija suorittaa koko tutkinnon, kertoo opiskelijapalveluiden johtaja Riitta Murtorinne Salpauksesta. Salpauksesta neljä World- Skills-eksperttiä Calgaryyn Joka toinen vuosi järjestettävät nuorten kansainväliset ammattitaitokisat, WorldSkills Competitions (WSC) järjestetään tänä vuonna Calgaryssä, Kanadassa syyskuuta. Kilpailujen ja niihin valmistautumisen avulla edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Suomesta Calgaryyn lähtee kilpailijoiden lisäksi 43-henkinen eri ammattialojen huippuosaajista koostettu eksperttijoukko. Tuomareina kisassa toimivat ekspertit osallistuvat oman alansa kilpailutehtävien suunnitteluun yhdessä kansainvälisten kollegoiden kanssa. Koulutuskeskus Salpauksesta on valittu kisoihin neljä eksperttiä: Marko Varjos (huonekalupuusepän laji), Hannu Honkanen (rakennuspuusepän laji), Kari Kosonen (CAD-suunnittelu) ja Arto Tikkunen (kultasepän laji). Ekspertit valittiin hakemusten perusteella ja valintakriteereinä pidettiin mm. hakijan kykyä kehittää omaa kilpailulajiaan eteenpäin myös työelämän ja alan kehittymisen näkökulmasta. Svengi toivottaa onnea ja menestystä Markolle, Hannulle, Karille ja Artolle mielenkiintoiseen ja haastavaan eksperttitehtävään! SVENGI-FAKTA Ensimmäiset Ammattitaidon MM-kilpailut pidettiin Espanjassa vuonna 1950 nimellä Taito-olympialaiset. Kilpailuista on kehittynyt mahtava kansainvälinen tapahtuma, jossa WorldSkills Internationalin jäsenmaiden alle 23-vuotiaat huipputaitajat kilvoittelevat yli 40 kilpailulajissa. Suomesta Ammattitaidon MM-kilpailuissa ovat mukana valmennuksessa parhaiten menestyneet nuoret. Valmennukseen valikoidutaan muun muassa Taitaja-kilpailujen tai suoraan oppilaitosten ja yritysten kautta. Suomi on osallistunut kilpailuihin vuodesta 1989 lähtien. 16

17 Työnäky panostaa opiskelijan työelämätaitoihin Kevään yhteishaku myös netissä Yhteishaku syksyllä alkavaan ammatilliseen ja lukiokoulutukseen on Myös Salpauksen koulutusohjelmiin voi hakea internetissä: Jo ennen hakuaikaa palveluun voi tutustua syksyn koulutuksia esittelevän demoversion avulla. Palvelussa voi tehdä hakuja esimerkiksi kotialueen tai opintoalan mukaan. Hakea voi edelleen myös Opetushallituksen paperilomakkeella. Salpauksen koordinoima Työnäky-projekti edistää nuorten työllistymistä vahvistamalla oppilaitoksen työllistymisohjausta. Projektin aikana toteutetaan kaksi työllistymisohjausvalmiuksien parantamiseen keskittyvää koulutusta, joiden aikana kehitetään oppilaitoksessa annettavaa työllistymisohjausta. Koulutuksiin osallistuu opettajia, opinto-ohjaajia, kuraattoreita, yksilöohjaajia ja työvalmentajia. Ensimmäinen ryhmä aloitti opinnot Toinen ryhmä aloittaa tammikuussa Työnäky on Etelä-Suomen lääninhallituksen ja Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittama projekti. Se toteutetaan yhteistyössä Lahden kaupungin Nuorisopalvelujen, Avainsäätiön ja Tuoterenkaan kanssa. Hankkeen laittoi alulle Rotaryklubi Lahti-Mukkula. Lisätietoja koulutusohjelmista ja hakukoodit paperista hakemusta varten: Lisätietoja: projektipäällikkö Sirkku Oksanen, puh , Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimisto aloitti Lahdessa Koulutuskeskus Salpaus koordinoi Nuori Yrittäjyys ry:n aluetoimintaa Päijät-Hämeessä. Viime syksynä avautunut aluetoimisto tarjoaa Päijät-Hämeen kaikkien kouluasteiden opettajille ja opiskelijoille apua ja tukea Nuori Yrittäjyys ry:n opinto-ohjelmien käyttöönotossa sekä yritysten ja yrittäjäverkostojen kanssa verkostoitumisessa. Aluetoimisto on myös mukana järjestämässä ohjelmiin liittyviä alueellisia tapahtumia kuten messuja. Nuori Yrittäjyys -malli tarjoaa mahdollisuuden opintojen toteuttamiseen käytännönläheisesti. Se perustuu tekemällä oppimiseen ja mahdollistaa ryhmätyöskentelyn sekä ongelmanratkaisutaitojen harjoittamisen. Lisäksi se ohjaa kantamaan vastuuta omasta toiminnasta ja antaa mahdollisuuden toteuttaa omia ideoita. Kyseistä toimintamallia voidaan käyttää osana lähes minkä tahansa oppiaineen opetusta. Nuori Yrittäjyys ry on voittoa tavoittelematon yhdistys ja osa kansainvälistä Junior Achievement Young Enterprise -järjestöä. Järjestö toimii tällä hetkellä yli 110 maassa. Lisätietoja: suunnittelija Heidi Hosiokangas, puh , Salpausknopit haltuun! 1. Montako opiskelijaa Salpauksessa opiskelee vuosittain? a) noin opiskelijaa b) reilut opiskelijaa c) lähes opiskelijaa 2. Kuinka monen kunnan alueella Salpaus toimii? 3. Monellako eri ammattinimikkeellä Salpauksesta voi valmistua? 4. Montako lypsylehmää Salpaus omistaa? 5. Montako erilaista tutkintoa Salpauksen kautta voi opiskella oppisopimuskoulutuksena? a) noin 50 b) lähes 170 c) yli 300 Oikeat vastaukset sivulla 19. Salpauksen Svengi 1/

18 Pakina Simo-Veikko Engi on monen alan sekatyöläinen, joka seuraa intohimoisesti päijäthämäläistä yritys- ja koulutusmaailmaa. Sosiaalinen mediatarkkailija Sosiaalinen media. Turhanpäiväisin ilmiö sitten tosi-tv:n. Nettinörttisukupolven epätoivoinen yritys olla sosiaalinen ruiskimalla roskaa pitkin verkkoa: suttuista kuvamateriaalia, valheellisia profiileja, julkkiskuumeessa hikoilevien tavisten verkkopäiväkirjoja. Ketä kiinnostaa? Onneksi minulla on niin vahva sosiaalinen verkosto reaalimaailmassa, ettei elämää tarvitse etsiä tietokoneen ruudulta. Näin ajattelin vielä joitakin kuukausia sitten. Muutamat viime syksyn mediatärpit pakottivat kuitenkin miettimään suhdettani tai sen puutetta sosiaaliseen mediaan: Virtuaalipettäminen Second Lifessa johti englantilaispariskunnan avioeroon. Johanna Korhosen Potkut jo ennen työsuhdetta -tapaus sai hetkessä tuhannet suomalaiset liittymään Alma Mediaa boikotoivaan ryhmään Facebookissa. Kunnallisvaaleissa osa ehdokkaista meni läpi lähes pelkästään blogia markkinointivälineenä käyttäen. Minulle oli käynyt kuin Smedsin Tuntemattoman teilanneelle pääministerille. Sosiaalisen median ilmiöihin olisi perehdyttävä pikaisesti tai fossilisoituminen olisi julistettu alkaneeksi. Virtuaalikiinnostus oli täten herätetty, mutta edelleen tuo Hallitsematon Ääretön arvelutti. Mihinkään bookkiin tai lifeen en ainakaan kirjautuisi! Joku vielä ostaisi lomaosakkeita pitkin planeettaa minun henkilötiedoillani. Niinpä tutustuin virtuaalimaailmaan teini-ikäisen tyttäreni avustuksella ja seikkailin Second Lifessa hänen avattarellaan ja surffasin Facebookissa hänen profiilinsa kautta. (Kyllä, myös kaiken tämän kumman sanaston opin 16-vuotiaalta helpdeskiltäni.) Jo tämä nopea virtuaalivisiitti opetti, että sosiaalinen media paljastaa ihmisistä ja yrityksistä käsittämättömän paljon. Se piiloutuu kulisseihin kuin huippupaparazzi ja tekee aivan kaiken näkyväksi. Heikoimmilla jäillä liukastellaan silloin, kun sosiaalisen median sisältö on ristiriidassa yrityksen strategioiden ja arvojen kanssa. Kumpaa arvelet esimerkiksi potentiaalisen työnhakijan ristiriitatilanteessa uskovan: työntekijöiden kommentointia yritystä koskevassa keskustelussa Suomi24:ssä vai yrityksen verkkosivuilla tarjoiltua ylevää visiomissiojargoniaa? Tiedätkö, mitä yrityksestäsi löytyy YouTube-videopalvelusta? Entä jos joku on ladannut sinne kyseenalaisimmat hetket pikkujoulujen pikkutunneilta? Tai jos sairaslomalle ilmoittautuneen työntekijän Facebook-statuksessa lukeekin Pena otti äkkilähdön paratiisin. Arrivederci loska ja kettumainen pomo! Olisiko syytä kiinnostua? Ehkä vähintään googletus silloin tällöin osuvilla hakusanoilla olisi paikallaan. Sosiaalinen media paljastaa ihmisistä ja yrityksistä käsittämättömän paljon. Kenelle sosiaalisen mediatarkkailijan rooli kuuluu? Toimitusjohtajalle? HR-päällikölle? Viestintäosastolle? Niinpä. Kiire on jo valmiiksi kaikilla, joten uusien oto-töiden myyminen tuskin saisi varauksetonta suosiota kehityskeskusteluissa. Masentavien taantumauutisten vastapainoksi tässä voisikin olla tilaisuus luoda uusia työpaikkoja: Sosiaaliset mediatarkkailijat joka yritykseen seuraamaan virtuaalitodellisuutta. Ja kun sosiaalisen median kehitys kiivastuu, ties vaikka tulevaisuudessa Salpauksessa voisi opiskella sosiaalisen mediatarkkailun erikoisammattitutkinnon. 18 toim. huom. Hetki ennen lehden painoon menoa Simo-Veikko rohkaistui virtuaalimaailmassa. Voit antaa pakinasta palautetta liittymällä Simo-Veikko Engin ryhmään Facebookissa.

19 ANNA SVENGISTÄ PALAUTETTA Seuraava Salpauksen Svengi ilmestyy syksyllä 2009 Varaa jo nyt ilmoitustila yrityksellesi ja näy kerralla kaikille Svengin lukijoille. Ilmoitustiedot internetissä: Nopean varaajan etu 10 % voimassa saakka. Lisätiedot ja varaukset: markkinointisihteeri Susanna Salmi puh tai Kolahtiko Svengi? Mikä oli juttujen helmi? Jäikö joku kaivelemaan tai jotain puuttumaan? Mistä haluaisit lukea seuraavalla kerralla? Anna palautteesi toimitukselle Salpauksen Svengin ensimmäisestä numerosta osoitteessa Kaikkien mennessä vastanneiden kesken arvotaan Jokipiin Pellavan kahden design-pyyhkeen pakkaus sekä kolme muistitikkua. Suhtaudumme myös aprillipäivänä tulleisiin palautteisiin tosissamme ja käytämme ne hyödyksi seuraavia lehtiä suunnitellessamme. Salpausknopit haltuun! Vastaukset sivun 17 kysymyksiin 1. Vuosittain Salpauksessa opiskelee lähes nuorta ja aikuista opiskelijaa. Heistä opiskelee tutkintoon johtavassa koulutuksessa, noin aikuiskoulutuksen opinnoissa, noin 1800 oppisopimuskoulutuksessa ja noin 220 lukiokoulutuksessa. 2. Salpaus toimii kuuden kunnan alueella eli Lahdessa, Orimattilassa, Heinolassa, Hollolassa, Asikkalassa ja Nastolassa. Toimipisteitä on yhteensä Salpauksesta voi valmistua noin 60 eri ammattinimikkeellä. Ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi ajoneuvoasentaja, sirkusartisti, maaseutuyrittäjä, laborantti, elektroniikka-asentaja, vaatetusompelija ja puutarhuri. 4. Salpaus omistaa 26 lypsylehmää. Opetusmaatilalla Asikkalassa majailee myös hevosia ja vasikoita. Pieneläintilalla on myös koko joukko pieneläimiä, kuten gerbiilejä, liskoja, jyrsijöitä ja lintuja. 5. Oppisopimuskoulutuksessa on valittavana yli 300 erilaista tutkintoa. Oppisopimuskoulutus on joustava opiskelumuoto. Kaikki tutkinnot suoritetaan näyttötutkintoina. Salpauksen Svengi 1/

20 Mikäli vastaanottajaa ei tavoiteta, pyydämme palauttamaan os. Koulutuskeskus Salpaus, Teinintie 4, Lahti. Osoitelähde: Koulutuskeskus Salpauksen osoiterekisteri Ammatillisen koulutuksen monet mahdollisuudet Koulutuskeskus Salpaus järjestää Lahden seudulla ammatillista koulutusta ja lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille. Salpaus tekee tiivistä kehittämisyhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Vuosittain Salpauksessa opiskelee noin nuorta ja aikuista opiskelijaa. Opettajia ja muuta henkilöstöä on yli 750. Koulutusalat Auto ja logistiikka Estraditaide Kauneudenhoito Kieli- ja kulttuurikoulutus Kone ja metalli Kotitalous Kulta ja kaiverrus, metallikalusteet Liiketalous Lukio-opinnot Luonnonvara-ala Maahanmuuttajakoulutus Matkailu, ravitseminen ja elintarvike Muovi ja laboratorio Musiikki Nuoriso ja vapaa-aika Puhdistuspalvelut Puu ja huonekalu Rakentaminen ja talotekniikka/lvi Sosiaali- ja terveysala Sähkö ja elektroniikka Tekstiili ja vaatetus Tietojenkäsittely Turvallisuus Viestintä Viherrakentaminen Ympäristönhoito Ammatilliset perustutkinnot Aikuisten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot tai tutkinnon osat oppisopimuskoulutuksena ammatillisena lisäkoulutuksena henkilöstökoulutuksena työvoimakoulutuksena Lyhytkurssit, kortti-, sertifiointi- ja passikoulutukset Teinintie 4, Lahti, vaihde ,

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Muuttuva opettajuus 3 pointtia

Muuttuva opettajuus 3 pointtia Muuttuva opettajuus 3 pointtia Toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry @LempinenPetri #ammatillinenkoulutus #amke www.amke.fi 1. Ympäristön muuttuessa koulutus uudistuu

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa

Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa Työelämän odotukset ammatillisten perustutkintojen uudistuessa SAK SAK syksy 2009 1 Työmarkkinoiden joustavuus haastaa ammatillisen peruskoulutuksen Työmarkkinoiden muutokset ja joustavuus lisääntynyt

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA Yleistä oppilaitosyhteistyöstä - Kokemukset oppilaitosyhteistyöstä - Yhteistyön muodot - Työssäoppimisjaksojen mahdollistaminen - Työssäoppimisjaksoon valmistautuminen työpaikalla

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala Pasi Ollikainen 8.9.2016 Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Vuonna 2015 yli 22 000 opiskelijaa 300 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013

OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 OPPISOPIMUSFOORUMI 21.11.2013 1. 2+1 TOTEUTUKSEN KRITEERIT 2. 2+1 MALLIN TOTEUTUS RAKENNUSALALLA 3. OPPIMISPOLKUJA 4. POSITIIVISTA / POHDITTAVAA Oppisopimusfoorumi Hannu Rinne TUTKINNON TAVOITTEET KOLMELLE

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään

Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osaamisen tunnistamisen kautta nopeasti työelämään Osama testin hyödyntäminen ammatillisen osaamisen tunnistamisessa Hiljaisen tiedon tunnistaminen ohjaustyössä Ammattilainen arvioi ammattitaidon Osaamistodistus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Laajennettu työssäoppiminen

Laajennettu työssäoppiminen Laajennettu työssäoppiminen Liiketalouden perustutkinto Esityksen nimi / Tekijä 13.11.2013 1 Nykyisin käytössä olevat mallit Koulutuskeskus Sedu, Seinäjoki, Koulukatu, liiketalouden perustutkinto Tieto-

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet

Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen nykytila ja mahdollisuudet Tiina Suorsa Spring House Oy 1.3.2016 STAFFPOINT SPRING HOUSE SAIMA SOFT Yleistä haastattelukyselystä Ravintola-alan oppisopimuskoulutuksen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA

YHDESSÄ OPPIMISEN TAIDOT JA RYHMÄDYNAMIIKKA KUTSU ESAVI/5965/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Miten ohjaan yksilön ja ryhmän taitoja tukemaan uuden opetussuunnitelman mukaista oppimista? Tervetuloa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus

Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Nuorten oppisopimuskoulutus ja koulutussopimus Suomen Yrittäjien näkökulma Miikka Venäläinen Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Suomen Yrittäjät Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Yhdessä työelämän kanssa

Yhdessä työelämän kanssa Yhdessä työelämän kanssa Erasmus+ tavoitteita Parantaa osallistujien avaintaitoja ja osaamista jota tarvitaan erityisesti työelämässä Vahvistaa koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä Toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus

Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus Aikuisopotoiminta Joutsassa 4/2010-5/2011 Seija Vuori Aikuisohjausta paikallisesti hanke, Joutsan kunta 31.5.2011 Elinikäiseen oppimiseen liittyvä ohjaus CEDEFOPIN (=Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

Henkilöstökoulutus. Orimattilan Yrittäjät 2.3.2016

Henkilöstökoulutus. Orimattilan Yrittäjät 2.3.2016 Henkilöstökoulutus Orimattilan Yrittäjät 2.3.2016 Esityksen teemat Yleistä Salpauksen aikuiskoulutuksesta Rahoituskanavat Esimerkkejä Oppisopimus Kysymyksiä Salpaus Jyrki Pyykkönen Myyntijohtaja, oppisopimuksesta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Opitaanko Suomessa suomea?

Opitaanko Suomessa suomea? 1/5 Työpajasarja: Suomen kielen taidon vaikutukset kansainvälisten asiantuntijoiden työllistymiseen Yhteenveto 4. työpajasta (7.6. klo 9 12, Helsingin yliopiston Kielikeskuksen juhlasali): Opitaanko Suomessa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot