Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Sami Paavola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14.30 15.00 Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Sami Paavola"

Transkriptio

1 Työryhmäkoordinaattorit: Hannele Kerosuo, tutkija & Hanna Toiviainen, tutkija Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE Torstai , klo , Atalpa Alkupuheenvuoro Tietotyö ja työn digitalisoituminen käytännössä Esimerkkinä työn digitalisoituminen rakennusten suunnittelussa Hannele Kerosuo Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Sami Paavola Standardit, yhteiskehittely ja oppiminen? Tapaustutkimus raideliikenteen ohjauksen muuttuvasta verkostotyöstä Jiri Lallimo & Heli Heikkilä Tauko Median moniosaaja vai digityöläinen? Graafisen suunnittelijan työ tulevaisuudessa Heikki Nuutinen Hajautettu työ: yleisyys ja seurauksia eurooppalaisilla työntekijöillä Satu Ojala & Pasi Pyöriä Loppupuheenvuoro Perjantai , klo , Atalpa Monipaikkainen etätyö julkisella sektorilla Pasi Pyöriä & Tiina Saari Nopeasti vanhenevan tiedon jakamisen ja hallinnan haasteet ohjelmointityössä Antti Salovaara & Sanna Tiilikainen Tauko Digitaalisten 3D-mallien käyttö (BIM) rakennustyömaan työnjohdon työssä Tarja Mäki Digitalisoituminen ja sähköiset järjestelmät rakennusten ylläpidossa Jenni Korpela Loppupuheenvuoro Hanna Toiviainen 1

2 Hannele Kerosuo Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Tietotyö ja työn digitalisoituminen käytännössä Esimerkkinä työn digitalisoituminen rakennusten suunnittelussa Tietomallintaminen (building information modeling, BIM) rakennusten suunnittelussa perustuu kolmiulotteisten, digitaalisten mallien käytölle. Se poikkeaa aiemmasta tietokoneavusteisesta suunnittelusta (computer-aided design, CAD) sekä tiedollisten ominaisuuksien että tietokoneohjelmistojen käytön osalta. Tietomalleihin tallennettu tieto on objektipohjaista, kun taas tietokoneavusteisessa suunnittelussa tieto perustuu viivapiirustukselle, symboleille ja numeroille. Tietomalli puolestaan sisältää periaatteessa kaiken rakennukseen liittyvän tiedon rakennuksen geometriasta sen yksittäisiin osiin, määriin ja kustannuksiin. Yhdessä työkoneiden kehittymisen myötä tietomallintaminen mahdollistaa erilaisten tietokonepohjaisten analyysien kuten energiaanalyysien tekemisen. Tietomallien käyttö tuo mukanaan monia uusia mahdollisuuksia paitsi rakennusten suunnitteluun, niin itse rakentamiseen, rakennusten ylläpitoon ja kiinteistöjohtamiseen. Kansainvälisissä artikkeleissa tietomallintamisen sanotaankin mullistavan koko rakennusteollisuuden ja rakennusprosessin suunnittelusta ylläpitoon. Käytännössä tietomallien käyttö on kuitenkin vielä kaukana näistä utopioista. Suomessa tietomalleja käytetään lähinnä rakentamisen suunnittelussa, mutta suunnittelukäyttökin on vasta yleistymässä. Suunnittelun ohella yksittäiset työntekijät käyttävät tietomalleja yksittäisillä työmailla. Sen sijaan rakennusten ylläpidossa ei juurikaan käytetä suunnittelun ja työmaavaiheen aikana tehtyjä tietomalleja, vaan kehitellään ohjelmistoja pelkästään ylläpitotarkoitukseen. Tietojen siirto suunnittelu- ja työmaavaiheen malleista on kuitenkin mahdollista kehittyneimpien ohjelmistojen avulla. Olemme tutkineet tietomallien käyttöönottoa useissa eri rakennushankkeissa vuosina Tässä esityksessä keskitymme rakennusten suunnitteluvaiheen tutkimukseen eri suunnittelualojen yhteistyön kannalta. Tietomallien käytön luvataan parantavan eri suunnittelualojen välistä yhteistyötä rakennushankkeissa. Jotkut tutkijat kuitenkin väittävät, että tietomallit monimutkaistavat ja jopa hidastavat sitä. Havaintojemme mukaan asia ei ole kuitenkaan noin yksinkertainen. Tietomallit parantavat monin tavoin suunnittelutyön laatua ja nopeutta. Tietomallintamisen käyttö suunnittelijoiden välisessä yhteistyössä on teknisesti jo pitkälle kehittynyttä, mutta ohjelmistojen kehittämisen ohella tarvitaan yhteistyökäytäntöjen kehittämistä. Tässä esityksessä analysoimme erityisesti tietomallien käytön mukanaan tuomia haasteita ja niiden ratkaisuja yhteistyökäytäntöjen kehittämisen kannalta. 2

3 Sami Paavola Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö (CRADLE) Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Digitaalinen teknologia muuttaa ihmisten toimintaa kaikilla elämänalueilla. Digitaaliset välineet muodostavat yhä enemmän sen ympäristön ja infrastruktuurin missä toimimme ja olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa (Wiltse & Stolterman 2010; Henfridsson & Bygstad, tulossa). Keskustelua käydään siitä, kuinka perustavasta muutoksesta on kysymys. Onko kyseessä yhtä suuri muutos kuin mistä esimerkiksi kirjapainotaidon keksimisessä oli kyse vai onko kyseessä vain aiempaa tehokkaampien välineiden käyttöönotosta (Bowker et al. 2010; Rückriem 2009)? Viime aikoina on alettu korostaa digitaalisten artefaktien (eli erilaisten digitaalisten materiaalien) erityisiä ominaisuuksia kuten niiden helppoa muokattavuutta ja jaettavuutta tai niiden rajoittamatonta luonnetta (Ekbia 2009; Kallinikos et al. 2010). Ajatuksena on ollut että digitaalisuus rikkoo perinteisiin työvälineisiin (kuten kynään ja paperidokumentteihin) liittyvää konkreettisuutta, fyysisyyttä ja sidonnaisuutta yksittäisiin tilanteisiin ja juuri siksi luo uusia toiminnan mahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten digitaaliset työvälineet toimivat kuitenkin myös uudenlaisen konkreettisuuden perustana. Tutkimuskohteena on suunnittelijoiden yhteistyö itäsuomalaisen koulun korjausrakentamishankkeessa. Tutkimuksessa analysoidaan erityisesti ns. tietomallintamisen käyttöä suunnittelijoiden yhteistyökokouksissa. Tietomallintaminen (building information modeling) viittaa uudenlaiseen 3D-malleja ja parametrista tietoa käyttävään teknologiaan, jolla rakennusta koskevia tietoja ja suunnitelmia voidaan jakaa eri suunnitteluryhmien välillä ja käyttää eri tarkoituksiin. Tietomallintamiseen liittyy paljon lupauksia ja odotuksia, mutta sen käyttö on vasta viime aikoina alkanut yleistyä. Paperissa tarkastellaan hankkeessa toteutettua kahta erilaista tapaa käyttää tietomalleja yhteistyön välineenä 1) erillisen tietomalliasiantuntijan kokoamat yhdistelmämallit suunnittelijoiden tekemien suunnitelmien pohjalta ( mekaaninen mallien törmäilyjen tarkastaminen) ja 2) suunnittelijalähtöinen mallien tarkastelu kasvokkaisissa, koko päivän kestäneissä suunnittelijapalavereissa. Analysoitavana on erityisesti se, miten päivän suunnittelijakokouksiin liittyy uudenlainen spatiaalinen tai visuaalinen konkreettisuus (vrt. Henderson 1999), jossa 3D-yhdistelmämallit toimivat yhteistyön perustana. 3

4 Jiri Lallimo Helsingin yliopisto, toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö, Heli Heikkilä Työterveyslaitos Standardit, yhteiskehittely ja oppiminen tapaustutkimus raideliikenteen ohjauksen muuttuvasta verkostotyöstä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raideliikenteen ohjauksen muuttuvan verkoston muotoa, käytäntöjä sekä verkostotyön välineitä. Tutkimuksen lähtökohtana olivat alustavat havainnot, kuinka työ on muuttunut paikallisesta ja jopa yksilöllisestä osaamisesta kohti verkoston osapuolien välisiä, yhteisiä työkäytäntöjä ja standardeja. Standardeja ei raideliikenteen yhteydessä liitetä massatuotantomaiseen työhön, vaan niitä tarkastellaan osana verkoston kehkeytyviä työkäytäntöjä sekä yhteiskehittelyn muotoja. Toiminnan muutokset ja yhteisen toiminnan kohteet tulevat esille raideliikenteen ohjauksen verkoston toimintakorteissa (häiriökorteissa). Näitä on kehitetty raideliikenteen ongelmatilanteiden selvittämiseen, joita ovat mm. onnettomuudet sekä teknisistä syistä ja luonnonvoimista johtuvat häiriöt. Toimintakortit ovat yhteisellä verkkopohjaisella alustalla olevia kuvauksia, joista ilmenevät mm. prosessi, yksittäiset toiminnot, osapuolet, vastuut ja käytettävät välineet. Toimintakorttien avulla verkosto pyrkii ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmatilanteita. Toimintakortit avaavat tuoreen mahdollisuuden verkoston yhteisten käytäntöjen koordinointiin sekä verkoston oppimiseen. Tutkimuskohdetta lähestytään toiminnan teoreettisilla (Engeström 1987) sekä kehittävän työntutkimuksen (Engeström 1995) välineistöllä. Tutkimusaineisto koostuu verkoston eri organisaatioiden edustajien haastatteluista, tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvän projektin ohjausryhmätapaamisista, raideliikenteen verkosto-työpajoista sekä toimintakortteihin liittyvästä aineistosta. Analyysin tukena on käytetty Victor & Boyntonin (1998) näkökulmaa historiallisesti muuntuvista työmuodoista sekä käsitehierarkian mallia (Engeström 2007, Toiviainen & al 2012). Tulokset tuovat esille verkoston eri työmuotojen yksilökeskeinen ja paikallinen mestariosaaminen, standardien ohjaama verkostotyö ja yhteiskehittely välisiä muutosjännitteitä sekä riippuvuuksia. Verkosto kokonaisuutena sekä verkoston yksittäiset jäsenet ilmentävät ja tarvitsevat aineksia eri työmuotoihin liittyvistä aineksista; paikallisen, käsityömäisen osaamisen syvällistä ymmärrystä ja välittämistä, standardeihin perustuvia yhteisiä ratkaisuja verkostotyön koordinointiin sekä yhteiskehittelyä, jonka kohteena ovat verkostokäytännöt sekä niitä ohjaavat sosiaaliset ja materiaaliset välineet. Tutkimus antaa tietoa sekä välineitä verkostojen tutkimiseen sekä käytäntölähtöiseen kehittämiseen. Engeström, Y. (1987) Learning by Expanding: An activity theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta konsultit. Toiviainen, H., Lallimo, J., & Hong, J. (2012) Emergent learning practices in globalizing work - The case of a Finnish-Chinese project in a Finnish technology consulting firm. Journal of Workplace learning, 24(7), pp Victor, B. & Boynton, A. (1998) Invented here: maximizing your organization s internal growth and profitability. Boston: Harvard Business School Press. 4

5 Heikki Nuutinen Aalto-yliopisto, median laitos Median moniosaaja vai digityöläinen? Graafisen suunnittelijan työ tulevaisuudessa Tarkastelen esityksessäni muuttuvaa graafisen suunnittelijan työtä. Muutokset ovat koskettaneet ammatissa vaadittavia taitoja, tehtäviä, työvälineitä, prosesseja sekä työllistymistä (mm. Heller 2007). Muutokset ovat myös vaikuttaneet graafisten suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin ja jopa kyseenalaistaneet ammatin tulevaisuuden (mm. Buchanan 2008, Mok 1998). Esittelen miten graafikot itse kokevat muutokset ja mitkä ovat heidän mielestään suurimmat muutoksiin vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä ovat teknologian kehittyminen, talouden vaihtelut, kulttuurin muutokset, globalisaatio, ympäristömuutokset sekä poliittiset päätökset. Tarkastelen edelleen muutokseen vaikuttavien tekijöiden kehittymistä tulevaisuudessa. Tutkimus sijoittuu tulevaisuudentutkimuksen tieteelliseen viitekehykseen. Keskeisimmät metodini ovat delfoi- sekä skenaariomenetelmät. Hyödynnän tutkimuksessani myös kehittävän työntutkimuksen ja kyselytutkimuksen menetelmiä. Lähestyn tutkimusaihetta graafisen suunnittelijan näkökulmasta. Määritelmä graafisista suunnittelijoista perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin toimialaluokista (Grafia 2010) sekä Suomen Peliteollisuuden tilastoilla (Neogames 2011). Tutkimuksessa graafisia suunnittelijoita on siten viideltä eri toimialalta: 1) mainonta, 2) muotoilu, 3) kustantaminen ja painaminen, 4) kulttuuri sekä 5) ohjelmointi ja tietotekniikka. Alustavien tulosten mukaan graafisilta suunnittelijoilta edellytetään tulevaisuudessa uusi taitoja muun muassa mediateknologian kehittyessä ja globalisaation edetessä. Lisäksi suunnittelutehtävät monipuolistuvat ja suunnitteluprosesseihin osallistuvat yhä useammin asiakkaita, kuluttajia sekä eri alojen asiantuntijoita. Myös yrittäjyys ja verkostoituminen lisääntyy merkittävästi. Näkyvissä on kuitenkin myös sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Esitykseni lopuksi pohdin tutkimustulosten merkitystä ja hyödyntämistä erityisesti graafisten suunnittelijoiden koulutuksessa ja alan tutkimuksessa. Lähteet Buchanan, Richard. (2008). It s the End of Graphic Design as We Know It. New Views 2:Conversations and Dialogues in Graphic Design Conference. London College of Communication Grafia-lehti 1/2010. (2010). Graafinen muotoilu tilastojen valossa. Helsinki: Grafia ry. Heller, Steven & Ballance, Georgette (ed.). (2001). Graphic Design History. New York: Allworth Press. Mok, Clement. (1998). I Used to Be a Graphic Designer; What Am I Now? AIGA Journal of Graphic Design, Vol. 16, no. 2. New York: AIGA. Verkkojulkaisu: Suomen pelinkehittäjät ry. (2008). Suomen pelialan koulutus ja sen kehittämistarpeet. SILE-projekti. Helsinki: Uudenmaan TE-keskus. j74qs5ifhmcq&usg=afqjcnetgharuijbudo65czcee49hxomwa&sig2=9rcxwb8wl3qp1jpyeavb1a 5

6 Satu Ojala Pasi Pyöriä Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Hajautettu työ: yleisyys ja seurauksia eurooppalaisilla työntekijöillä Hajautetun ja mobiilin työn muodot lisääntyvät. Tässä esitelmässä erittelemme eri tavoin liikkuvan työn muotoja eri Euroopan maissa: työntekoa kotona, kulkuvälineissä, asiakkaiden tiloissa sekä ulkotiloissa. Aineistona on Eurofoundationin European Working Conditions Survey vuodelta 2010 ja sen palkansaajat sekä pienyrittäjät 27 EU-maassa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian projektia Työn tilallinen hajautuminen ( ). Hajautettu työ yleistyy hiljaksiin, ja Suomi on (totutusti) kehityksen kärkijoukkoa. Alustavien tulosten mukaan hajautettu työ kuitenkin yhä täydentää perinteisempiä työnteon muotoja eikä varsinaisesti korvaa niitä. Se tarjoaa kuitenkin joustavuutta työhön työntekijöille ja yrittäjille ja on varsin tyypillistä etenkin tietotyöntekijöille ja muille korkeasti koulutetuille ammattilaisille. Sittenkin visionäärisimmät arviot tietotyön siirtymisestä virtuaalisiin ja ajasta ja paikasta täysin riippumattomiin käytäntöihin ovat vielä utopiaa. Tälläkin työelämän sektorilla konventionaalisuus ja jatkuvuudet työn käytännöissä ovat ilmiselviä. Hajautetulla työllä on etunsa ja haittansa. Esimerkiksi kotona työtä tekevät ovat muita useammin mukana kehittämässä työprosesseja työpaikoillaan ja arvioivat työyhteisöltä saamansa tuen muita paremmaksi. Kuitenkin samaan aikaan heillä on muita enemmän stressioireita ja he arvioivat useammin, ettei työaika tahdo riittää työtehtävien suorittamiseen. 6

7 Pasi Pyöriä & Tiina Saari Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Monipaikkainen etätyö julkisella sektorilla Etätyö on Suomessa verrattain yleistä. Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan prosenttia suomalaispalkansaajista tekee etätyötä satunnaisesti. Pääasiassa etätyötä tehdään kotona, mutta myös muut hajautetun työn muodot, kuten kulkuvälineissä ja asiakkaiden tiloissa työskentely, on yhä yleisempää. Tilastot eivät kuitenkaan tavoita etätyön moninaisuutta. Kokemukset etätyöstä vaihtelevat organisaatiosta toiseen. Tutkimuksessamme keskitymme etätyöhön kahdessa suomalaisessa julkisen sektorin organisaatiossa. Tarkastelemme millaisten teknisten sovellusten ja työn organisoinnin tapojen avulla etätyö mahdollistetaan ja miten etätyö vaikuttaa työyhteisöihin: pysyvätkö etätyöläiset tiiviinä osana yhteisöä vai koetaanko etätyö yhteisöä hajaannuttavaksi työmuodoksi? Teemahaastatteluihin pohjautuvat tuloksemme eivät tue yleistä käsitystä julkisesta sektorista jäykkänä ja byrokraattisena työnantajana. Tarkastelemissamme organisaatioissa kokemukset etätyöstä ovat pääosin positiivisia. Etätyötä tukeva tekniikka toimii hyvin eikä virallisessa tiedonkulussa nähdä merkittäviä ongelmia. Jaetut työpöydät, videoneuvottelut ja tietoverkon välityksellä tapahtuva pikaviestintä ovat esimerkkejä tutkimuskohteissamme hyviksi havaituista tietoteknisistä sovelluksista. Etätyöntekijät eivät myöskään koe jäävänsä ulkopuolelle muusta työyhteisöstä. Yhteisöllisyys voi rakentua virtuaalisestikin, kunhan kasvokkaista vuorovaikutusta ja säännöllisiä palavereja ei unohdeta täysin. Etätyö onkin vain harvoin kokopäiväistä. Tyypillisimmin etätyö ja perinteinen toimistolla tehtävä työ vuorottelevat, mitä voidaan pitää suositeltavana käytäntönä. Työyhteisössä mukana pysyminen on kiinni sekä etätyöntekijän että työnjohdon aktiivisuudesta. Kokopäiväisessä etätyössä sosiaalisen eristäytymisen riski on todellinen, mutta selkeä työnjako sekä vastuista ja velvollisuuksista sopiminen auttavat välttämään mahdollisia ongelmia. 7

8 Antti Salovaara Sanna Tiilikainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nopeasti vanhenevan tiedon jakamisen ja hallinnan haasteet ohjelmointityössä Alavin ja Leidnerin (2001) laajasti viitattu malli esittää tietämyksenhallinnan (knowledge management) prosessina jonka osia ovat tietämyksen luonti, tallennus/haku, siirto ja soveltaminen. Yksi mallin oletuksista on, että tietämys on melko pysyvää, jolloin sitä voidaan yrittää varastoida. Mallin validiteetti muuttuu kuitenkin kyseenalaiseksi tilanteissa, joissa tietämyksen huolelliseen varastointiin ei ole mahdollisuuksia. Yksi esimerkki tällaisesta tietotyöstä on ohjelmointiliiketoiminta, jossa tieto uusista ohjelmointikirjastoista, päivityksistä, tietoturva-asioista jne. on niin nopeasti muuttuvaa, että sen varastointiin ja ajan tasalla pitämiseen ei ole resursseja. Ohjelmointitiedon jakaminen on kuitenkin elintärkeää yrityksille. Tutkimassamme suomalaisessa 150 hengen ohjelmistoyrityksessä on ryhdytty käyttämään Skypen chat-kanavaa tiedon jakamisen väylänä. Kanavalla on n. 30 osallistujaa, ja viestejä lähetetään useita kymmeniä päivittäin. Sisältöanalyysimme mukaan keskustelut sisältävät erityisesti lyhyitä ilmoituksia Internetistä löytyvästä uudesta tiedosta (31 %), vertaisapua ohjelmointitehtävissä (30 %) ja huomioita ohjelmointiongelmista (11 %). Nämä ovat esimerkkejä nopeasti vanhenevan mutta tärkeän tietämyksen jakamisesta. Nykyiset tietämyksenhallinnan ja jakamisen mallit ottavat heikosti huomioon tietämyksen aikasidonnaisuuden, erityisesti sen relevanssin vanhenemisen. Edelleen käynnissä oleva tutkimuksemme tarjoaa empiirisen pohjan olemassa olevien mallien päivittämiseen. Tavoitteenamme on ymmärtää nopeasti vanhenevan tiedon jakamista käytäntölähtöisesti ja muuttaa havaintojamme käsitteiksi, joiden pohjalta tietämyksenhallintaa voidaan soveltaa muissakin nopeasti muuttuvissa työympäristöissä kuin vain ohjelmistoliiketoiminnassa. Esittelemme tutkimuspäivillä lisää havaintojamme nopeasti vanhenevan tietämyksen hallinnasta sekä niistä tunnistamiamme ilmiöitä. 8

9 Tarja Mäki Helsingin yliopisto Digitaalisten 3D-mallien käyttö (BIM) rakennustyömaan työnjohdon työssä Rakentamisen tietomallintamista on kehitetty alalla jo usean vuosikymmennen ajan. Alun alkaen siitä on kehitetty työvälinettä suunnittelijoille, jolloin suunnittelijat - toisin kuin perinteisiä paperikuvia käyttäen voivat yhdistää ja analysoida objektipohjaisia, digitaalisia 3D-tietomalleja paremmin suunnitteluvaiheessa. Tämän on odotettu parantavan suunnittelun laatua, siten että rakennusvaiheeseen siirryttäessä suunnitelmat olisivat rakennettavia ja sisältäisivät vähemmän virheitä tai puutteita kuin perinteisessä suunnittelussa. Nyt digitaaliset 3D-tietomallit ovat siirtymässä myös työmaiden työnjohdon käyttöön perinteisten paperikuvien rinnalle. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen rakennustyömaan työnjohdon työtä, sitä kuinka he käyttävät tietomalleja (Building Information Modeling, BIM) osana tuotannonsuunnittelua ja -johtamista. Tutkin myös työnjohdon, suunnittelijoiden ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, erityisesti yhteistyötä joka liittyy suunnitteluratkaisujen tarkentamiseen rakentamisvaiheessa. Olen kerännyt tutkimusaineistoa mm. varjostamalla rakennustyömaan työnjohtajia eri työmailla Suomea. Varjostamisella tässä tarkoitetaan kohdehenkilön mukana liikkuvaa havainnointia, jossa video- ja ääninauhoittein ja muistiinpanojen avulla tallennetaan yksityiskohtaisesti henkilöiden toimintaa työpäivien aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on toiminnan teoria. Uuden teknologian käyttöönotto nähdään siinä historiallisena prosessina, jossa työvälineitä ja työtapoja kehitetään paikallisesti. Uuden työvälineen käyttöönotto aiheuttaa muutoksia myös muissa toimintajärjestelmän elementeissä kuten osaamisvaatimuksissa ja keskinäisessä työnjaossa. Alustavien tulosten mukaan tietomalleja käytetään työmailla ja käyttäjät kokevat ne hyödyllisiksi. Käyttö määräytyy kuitenkin voimakkaasti sen mukaan mikä henkilön rooli hankkeessa on. Lisäksi käyttöön liittyy edelleen monenlaisia haasteita. Näiden haasteiden ratkaiseminen näyttää edellyttävän osaamisen laajenemista sekä uudenlaista työjakoa tai yhteistyötä hankkeen eri osapuolien välillä, mutta myös laite- ja ohjelmistokehitystä työmaan tarpeita ajatellen. Mallien käyttö ja siihen liittyvä as-built mallien vaatimus työmaalla voi tiivistää yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa, mutta perinteiseen työskentelytapaan nojaavat asenteet ja roolit haittaavat yhteistyötä tai sen puitteissa yhteistyö ajoittuu usein niin ettei siitä ole parasta mahdollista hyötyä hankkeen toteutukselle. 9

10 Jenni Korpela Helsingin yliopisto Digitalisoituminen ja sähköiset järjestelmät rakennusten ylläpidossa Rakennusten ylläpidossa työn digitalisoituminen etenee monella eri taholla. Ylläpidon tärkein työväline on rakennuksen huoltokirja, joka sisältää rakennuksen piirustukset, laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet sekä kiinteistön huoltosuunnitelmat. Perinteisen fyysisen huoltokirjan on syrjäyttänyt sähköinen huoltokirja, usein palvelimella toimiva järjestelmä. Sähköinen huoltokirja sisältää kiinteistön perustietojen lisäksi mahdollisuuden palvelupyyntöjen hallintaan ja huoltomiesten työn organisointiin. Ylläpitotoiminnan kehittämisessä mahdollisuutena pidetään tietomallien (building information model, BIM) käyttöönottoa. Tietomalleilla tarkoitetaan rakennuksen digitaalisia kolmiulotteisia malleja, joissa rakennusosien ominaisuudet esitetään objektimuotoisesti. Tietomalli sisältää rakennuksen geometrian lisäksi tiedon rakennusosien ominaisuuksista, jolloin näitä voidaan luokitella ja ryhmitellä älykkäästi. Alun perin suunnittelijoiden työkaluksi kehitetty tietomalli on laajentunut käyttöön myös rakennusaikana ja suuri lupaus onkin, että mallia voitaisiin hyödyntää koko rakennuksen elinkaaren ajan. Ylläpidossa merkittävä muutos on myös rakennusautomaatiojärjestelmien kehittyminen, joka mahdollistaa rakennuksen olosuhteiden ja kulutuksen tarkemman seurannan ja siihen vaikuttamisen. Sähköisellä huoltokirjalla, tietomalleilla ja rakennusautomaatiojärjestelmillä on kaikilla omat käyttökohteensa ja niiden kehittyminen ja digitalisoituminen vaikuttavat eri tavoin kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon. Näitä vaikutuksia tutkitaan havainnoimalla case-kohteen huoltomiehen työskentelyä kahden päivän ajan. Tutkimuksessa selviää, miten sähköiset järjestelmät istuvat huoltomiehen arkeen ja kuinka suuri merkitys niillä on päivittäisten tehtävien hoitamisessa. 10

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet

Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Trialogisen oppimisen suunnitteluperiaatteet Tekijät: Hanni Muukkonen, Minna Lakkala, Liisa Ilomäki ja Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Suunnitteluperiaatteet trialogisen oppimisen pedagogiikalle 1.

Lisätiedot

Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään

Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään 12.9.213 Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään Sosiaalipolitiikan päivät Jyväskylä 212 Satu Ojala, Jouko Nätti ja Timo Anttila satu.ojala@uta.fi Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sulautuva sosiaalityö

Sulautuva sosiaalityö Sulautuva sosiaalityö Sosiaalityön tutkimuksen päivät Sosiaalityön yliopiston lehtori, VTT Camilla Granholm camilla.granholm@helsinki.fi Twitter:@cgranhol Taustaa Väittelin huhtikuussa 2016 Väitöskirjani

Lisätiedot

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto

SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3)

Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Rakentamisen koulutus (YARKAI15A3) code name 1 2 sum YARKA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 80 YARKA15AYRK01-1000 Rakentamistalous 20 YRK0101 Strateginen johtaminen ja talous 5 5

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan.

Työ on. muuttunut. Digitalisoimme työajanhallinnan. Työ on muuttunut Digitalisoimme työajanhallinnan. Työn tulos ei synny sen tekemiseen käytetystä ajasta vaan sen tuottavuudesta. Työ on muuttunut. Digitalisaatio sekä muutokset ympäristössä, yhteiskunnassa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Työelämän tutkimuspäivät Tampereen yliopisto 3-4 marraskuuta 2016 Työryhmä: Työn uudet teknologiat kehittämisen ja oppimisen haasteena

Työelämän tutkimuspäivät Tampereen yliopisto 3-4 marraskuuta 2016 Työryhmä: Työn uudet teknologiat kehittämisen ja oppimisen haasteena Työelämän tutkimuspäivät Tampereen yliopisto 3-4 marraskuuta 2016 Työryhmä: Työn uudet teknologiat kehittämisen ja oppimisen haasteena Artefaktit tietomallintamisen oppimisessa ja kehittämisessä rakennusalalla

Lisätiedot

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon

Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Mobiilit käyttöliittymät lääkitystietoon Katja Leiviskä, Harri Oinas-Kukkonen, Teppo Räisänen Oulun yliopisto, Tietojenkäsittelytieteiden laitos katja.leiviska@oulu.fi, harri.oinas-kukkonen@oulu.fi, teppo.raisanen@oulu.fi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta Heidi Krzywacki, Jari Lavonen, Tiina Korhonen 12.2.2010 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Portfolio TieVie-koulutuksessa. Anna-Kaarina Kairamo Taru Valovirta

Portfolio TieVie-koulutuksessa. Anna-Kaarina Kairamo Taru Valovirta Portfolio TieVie-koulutuksessa Anna-Kaarina Kairamo anna-kaarina.kairamo@tkk.fi Taru Valovirta taru.valovirta@tkk.fi 1.9.2006 Esityksen sisältö Portfolion kaksi roolia Sanastoa ja käsitteitä Portfolio

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen

Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian

Lisätiedot

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto

Markus Kaakinen Tampereen yliopisto Markus Kaakinen Tampereen yliopisto 9.12.2010 1. Ympäristöekspertti-toiminta 2. Organisaatioiden tutkiminen ja kehittäminen 3. Teoreettiset lähtökohdat 4. Tutkimuskysymykset 5. Tapaustutkimus, tutkimusaineisto

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

NewWow New Ways Of Working Tulosseminaari

NewWow New Ways Of Working Tulosseminaari NewWow New Ways Of Working Tulosseminaari 31.8.2011 Tavoitteet Hankkeen tavoitteena on luoda uusien työn tekemisen tapojen konsepteja, johtamismalleja sekä määrittää avainmittarit korkealaatuiselle ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia?

Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Rakennetun ympäristön haasteet vai ovatko ne mahdollisuuksia? Arto Saari Rakennustuotannon ohjauksen professori Tekniikan tohtori Uusien professorien juhlaluento 8.2.2016 Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, 22.10. Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä Tutustuminen ja esittelyt Ketäs te olette? Etsi täältä sellainen henkilö,

Lisätiedot

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti

Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Eduskunnan tiedon ja tietämyksen hallinta -projekti Olli Mustajärvi olli.mustajarvi@eduskunta.fi Eduskunta www.eduskunta.fi Mistä on kysymys? Case eduskunta Tiedon ja tietämyksen hallinta-projektit tulokset

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN

Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN Epsonin kokousratkaisut TUO IHMISET, PAIKAT JA TIEDOT YHTEEN MUUTA ESITYKSET KESKUSTELUIKSI, IDEAT LUOMUKSIKSI JA TEHOKKUUS TUOTTAVUUDEKSI LUO, TEE YHTEISTYÖTÄ JA JAA Ihmiset muistavat alle 20 % näkemistään

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen

Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet. 12.5.2016/Matti Mannonen Konsultointialan tulevaisuuden näkymät ja haasteet 12.5.2016/Matti Mannonen M Suunnittelu- ja konsultointiyritykset kasvavat ja työllistävät Suomessa erittäin haastavassa toimintaympäristössä 250 225 200

Lisätiedot

Työhyvinvointia työtä kehittämällä

Työhyvinvointia työtä kehittämällä Työhyvinvointia työtä kehittämällä Arja Ala-Laurinaho Tiimipäällikkö, TkL Työn kehittäminen -tiimi, Työterveyslaitos 1 Häiritsevätkö muutokset toimivaa organisointia ja sujuvaa työtä? TYÖ ENNEN (n. 1980-luvulle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1

Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely. Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 Tekstin rakenne ja epälineaarinen työskentely Kandidaattiseminaarin kielikeskuksen osuus, tekstipaja 1 tiina.airaksinen@aalto.fi Kirjoittaminen on palapelin kokoamista Kirjoittaminen on toimintaa Jörn

Lisätiedot

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Seppo Törmä, Jyrki Oraskari, Nam Vu Hoang Hajautettujen järjestelmien ryhmä Tietotekniikan laitos Aalto Yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu Rakennustietomallit

Lisätiedot

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten?

Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Palkansaajat jakamistaloudessa seminaari Jakamistalous muuttaa työtä mutta miten? Anne Kovalainen, professori, Turun yliopisto SWiPE tutkimushankkeen johtaja Suomen Akatemia Jakamistalous? Keikkatalous?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 2.6.2015 Anna-Leena Kurki. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 2.6.2015 Anna-Leena Kurki. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Roolini organisaation kehittäjänä I KV-koordinaattori työn muutoksessa Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija "Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu että tää koko yhteiskunta on niin verkottunut,

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa

BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa BIMeye Projektinaikaista tiedonhallintaa Roope Syvälahti Manager BLM Sales & Services Vantaa 07.10.2016 Tietomallintaminen rakentamisessa ja kiinteistöalalla Rakennuksen tietomalli (Building Information

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala

Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala Työpaja 2 Työkaluja ja malleja koulun käytäntöjen kehittämiseen Heidi Krzywacki & Laura Koistinen Minna Lakkala 6.9.2011 1 Jotain vanhaa, jotain uutta Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä haasteena

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6

LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 14 VUOSILUOKAT 3-6 14.3 Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 14.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) tunnusten/visuaalisen ilmeen käyttöperiaatteet korkeakoulujen viestintämateriaaleissa ja korkeakoulujen tunnusten/visuaalisen

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely)

Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) Sähköisen liiketoiminnan tason mittaaminen pk-yrityksissä (aihe-esittely) 24.1.2011 Ohjaaja: DI Tommi Kemppainen Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn tausta Asiakas on tilannut ohjelmiston, jolla pkyrittäjät

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE

AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE AIKUISTEN OHJAUS JA NEUVONTATYÖ, 30 op ESITE Aikuisten ohjaus ja neuvontatyö, 30 op ERKKERI on aikuisten ohjaus- ja neuvontatyötä tekevän henkilöstön ohjausosaamista sekä moniammatillista verkostotyötä

Lisätiedot

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita

Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Korkeakouluopinnot ja työ - korkeakouluopetuksen muutoshaasteita Päivi Tynjälä Korkeakoulutuksen kärkihankkeet ja Eurostudent VI - käynnistysseminaari 1.3. 2016 Ilmasto, energia, ympäristö Poliittinen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot