Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Sami Paavola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "14.30 15.00 Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Sami Paavola"

Transkriptio

1 Työryhmäkoordinaattorit: Hannele Kerosuo, tutkija & Hanna Toiviainen, tutkija Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö CRADLE Torstai , klo , Atalpa Alkupuheenvuoro Tietotyö ja työn digitalisoituminen käytännössä Esimerkkinä työn digitalisoituminen rakennusten suunnittelussa Hannele Kerosuo Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Sami Paavola Standardit, yhteiskehittely ja oppiminen? Tapaustutkimus raideliikenteen ohjauksen muuttuvasta verkostotyöstä Jiri Lallimo & Heli Heikkilä Tauko Median moniosaaja vai digityöläinen? Graafisen suunnittelijan työ tulevaisuudessa Heikki Nuutinen Hajautettu työ: yleisyys ja seurauksia eurooppalaisilla työntekijöillä Satu Ojala & Pasi Pyöriä Loppupuheenvuoro Perjantai , klo , Atalpa Monipaikkainen etätyö julkisella sektorilla Pasi Pyöriä & Tiina Saari Nopeasti vanhenevan tiedon jakamisen ja hallinnan haasteet ohjelmointityössä Antti Salovaara & Sanna Tiilikainen Tauko Digitaalisten 3D-mallien käyttö (BIM) rakennustyömaan työnjohdon työssä Tarja Mäki Digitalisoituminen ja sähköiset järjestelmät rakennusten ylläpidossa Jenni Korpela Loppupuheenvuoro Hanna Toiviainen 1

2 Hannele Kerosuo Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden laitos Tietotyö ja työn digitalisoituminen käytännössä Esimerkkinä työn digitalisoituminen rakennusten suunnittelussa Tietomallintaminen (building information modeling, BIM) rakennusten suunnittelussa perustuu kolmiulotteisten, digitaalisten mallien käytölle. Se poikkeaa aiemmasta tietokoneavusteisesta suunnittelusta (computer-aided design, CAD) sekä tiedollisten ominaisuuksien että tietokoneohjelmistojen käytön osalta. Tietomalleihin tallennettu tieto on objektipohjaista, kun taas tietokoneavusteisessa suunnittelussa tieto perustuu viivapiirustukselle, symboleille ja numeroille. Tietomalli puolestaan sisältää periaatteessa kaiken rakennukseen liittyvän tiedon rakennuksen geometriasta sen yksittäisiin osiin, määriin ja kustannuksiin. Yhdessä työkoneiden kehittymisen myötä tietomallintaminen mahdollistaa erilaisten tietokonepohjaisten analyysien kuten energiaanalyysien tekemisen. Tietomallien käyttö tuo mukanaan monia uusia mahdollisuuksia paitsi rakennusten suunnitteluun, niin itse rakentamiseen, rakennusten ylläpitoon ja kiinteistöjohtamiseen. Kansainvälisissä artikkeleissa tietomallintamisen sanotaankin mullistavan koko rakennusteollisuuden ja rakennusprosessin suunnittelusta ylläpitoon. Käytännössä tietomallien käyttö on kuitenkin vielä kaukana näistä utopioista. Suomessa tietomalleja käytetään lähinnä rakentamisen suunnittelussa, mutta suunnittelukäyttökin on vasta yleistymässä. Suunnittelun ohella yksittäiset työntekijät käyttävät tietomalleja yksittäisillä työmailla. Sen sijaan rakennusten ylläpidossa ei juurikaan käytetä suunnittelun ja työmaavaiheen aikana tehtyjä tietomalleja, vaan kehitellään ohjelmistoja pelkästään ylläpitotarkoitukseen. Tietojen siirto suunnittelu- ja työmaavaiheen malleista on kuitenkin mahdollista kehittyneimpien ohjelmistojen avulla. Olemme tutkineet tietomallien käyttöönottoa useissa eri rakennushankkeissa vuosina Tässä esityksessä keskitymme rakennusten suunnitteluvaiheen tutkimukseen eri suunnittelualojen yhteistyön kannalta. Tietomallien käytön luvataan parantavan eri suunnittelualojen välistä yhteistyötä rakennushankkeissa. Jotkut tutkijat kuitenkin väittävät, että tietomallit monimutkaistavat ja jopa hidastavat sitä. Havaintojemme mukaan asia ei ole kuitenkaan noin yksinkertainen. Tietomallit parantavat monin tavoin suunnittelutyön laatua ja nopeutta. Tietomallintamisen käyttö suunnittelijoiden välisessä yhteistyössä on teknisesti jo pitkälle kehittynyttä, mutta ohjelmistojen kehittämisen ohella tarvitaan yhteistyökäytäntöjen kehittämistä. Tässä esityksessä analysoimme erityisesti tietomallien käytön mukanaan tuomia haasteita ja niiden ratkaisuja yhteistyökäytäntöjen kehittämisen kannalta. 2

3 Sami Paavola Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteiden laitos Toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö (CRADLE) Digitaaliset työvälineet ja työn uudenlainen konkreettisuus suunnittelijoiden yhteistyössä Digitaalinen teknologia muuttaa ihmisten toimintaa kaikilla elämänalueilla. Digitaaliset välineet muodostavat yhä enemmän sen ympäristön ja infrastruktuurin missä toimimme ja olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa (Wiltse & Stolterman 2010; Henfridsson & Bygstad, tulossa). Keskustelua käydään siitä, kuinka perustavasta muutoksesta on kysymys. Onko kyseessä yhtä suuri muutos kuin mistä esimerkiksi kirjapainotaidon keksimisessä oli kyse vai onko kyseessä vain aiempaa tehokkaampien välineiden käyttöönotosta (Bowker et al. 2010; Rückriem 2009)? Viime aikoina on alettu korostaa digitaalisten artefaktien (eli erilaisten digitaalisten materiaalien) erityisiä ominaisuuksia kuten niiden helppoa muokattavuutta ja jaettavuutta tai niiden rajoittamatonta luonnetta (Ekbia 2009; Kallinikos et al. 2010). Ajatuksena on ollut että digitaalisuus rikkoo perinteisiin työvälineisiin (kuten kynään ja paperidokumentteihin) liittyvää konkreettisuutta, fyysisyyttä ja sidonnaisuutta yksittäisiin tilanteisiin ja juuri siksi luo uusia toiminnan mahdollisuuksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan sitä, miten digitaaliset työvälineet toimivat kuitenkin myös uudenlaisen konkreettisuuden perustana. Tutkimuskohteena on suunnittelijoiden yhteistyö itäsuomalaisen koulun korjausrakentamishankkeessa. Tutkimuksessa analysoidaan erityisesti ns. tietomallintamisen käyttöä suunnittelijoiden yhteistyökokouksissa. Tietomallintaminen (building information modeling) viittaa uudenlaiseen 3D-malleja ja parametrista tietoa käyttävään teknologiaan, jolla rakennusta koskevia tietoja ja suunnitelmia voidaan jakaa eri suunnitteluryhmien välillä ja käyttää eri tarkoituksiin. Tietomallintamiseen liittyy paljon lupauksia ja odotuksia, mutta sen käyttö on vasta viime aikoina alkanut yleistyä. Paperissa tarkastellaan hankkeessa toteutettua kahta erilaista tapaa käyttää tietomalleja yhteistyön välineenä 1) erillisen tietomalliasiantuntijan kokoamat yhdistelmämallit suunnittelijoiden tekemien suunnitelmien pohjalta ( mekaaninen mallien törmäilyjen tarkastaminen) ja 2) suunnittelijalähtöinen mallien tarkastelu kasvokkaisissa, koko päivän kestäneissä suunnittelijapalavereissa. Analysoitavana on erityisesti se, miten päivän suunnittelijakokouksiin liittyy uudenlainen spatiaalinen tai visuaalinen konkreettisuus (vrt. Henderson 1999), jossa 3D-yhdistelmämallit toimivat yhteistyön perustana. 3

4 Jiri Lallimo Helsingin yliopisto, toiminnan, kehityksen ja oppimisen tutkimusyksikkö, Heli Heikkilä Työterveyslaitos Standardit, yhteiskehittely ja oppiminen tapaustutkimus raideliikenteen ohjauksen muuttuvasta verkostotyöstä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää raideliikenteen ohjauksen muuttuvan verkoston muotoa, käytäntöjä sekä verkostotyön välineitä. Tutkimuksen lähtökohtana olivat alustavat havainnot, kuinka työ on muuttunut paikallisesta ja jopa yksilöllisestä osaamisesta kohti verkoston osapuolien välisiä, yhteisiä työkäytäntöjä ja standardeja. Standardeja ei raideliikenteen yhteydessä liitetä massatuotantomaiseen työhön, vaan niitä tarkastellaan osana verkoston kehkeytyviä työkäytäntöjä sekä yhteiskehittelyn muotoja. Toiminnan muutokset ja yhteisen toiminnan kohteet tulevat esille raideliikenteen ohjauksen verkoston toimintakorteissa (häiriökorteissa). Näitä on kehitetty raideliikenteen ongelmatilanteiden selvittämiseen, joita ovat mm. onnettomuudet sekä teknisistä syistä ja luonnonvoimista johtuvat häiriöt. Toimintakortit ovat yhteisellä verkkopohjaisella alustalla olevia kuvauksia, joista ilmenevät mm. prosessi, yksittäiset toiminnot, osapuolet, vastuut ja käytettävät välineet. Toimintakorttien avulla verkosto pyrkii ennakoimaan ja ratkaisemaan ongelmatilanteita. Toimintakortit avaavat tuoreen mahdollisuuden verkoston yhteisten käytäntöjen koordinointiin sekä verkoston oppimiseen. Tutkimuskohdetta lähestytään toiminnan teoreettisilla (Engeström 1987) sekä kehittävän työntutkimuksen (Engeström 1995) välineistöllä. Tutkimusaineisto koostuu verkoston eri organisaatioiden edustajien haastatteluista, tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvän projektin ohjausryhmätapaamisista, raideliikenteen verkosto-työpajoista sekä toimintakortteihin liittyvästä aineistosta. Analyysin tukena on käytetty Victor & Boyntonin (1998) näkökulmaa historiallisesti muuntuvista työmuodoista sekä käsitehierarkian mallia (Engeström 2007, Toiviainen & al 2012). Tulokset tuovat esille verkoston eri työmuotojen yksilökeskeinen ja paikallinen mestariosaaminen, standardien ohjaama verkostotyö ja yhteiskehittely välisiä muutosjännitteitä sekä riippuvuuksia. Verkosto kokonaisuutena sekä verkoston yksittäiset jäsenet ilmentävät ja tarvitsevat aineksia eri työmuotoihin liittyvistä aineksista; paikallisen, käsityömäisen osaamisen syvällistä ymmärrystä ja välittämistä, standardeihin perustuvia yhteisiä ratkaisuja verkostotyön koordinointiin sekä yhteiskehittelyä, jonka kohteena ovat verkostokäytännöt sekä niitä ohjaavat sosiaaliset ja materiaaliset välineet. Tutkimus antaa tietoa sekä välineitä verkostojen tutkimiseen sekä käytäntölähtöiseen kehittämiseen. Engeström, Y. (1987) Learning by Expanding: An activity theoretical approach to developmental research. Helsinki: Orienta konsultit. Toiviainen, H., Lallimo, J., & Hong, J. (2012) Emergent learning practices in globalizing work - The case of a Finnish-Chinese project in a Finnish technology consulting firm. Journal of Workplace learning, 24(7), pp Victor, B. & Boynton, A. (1998) Invented here: maximizing your organization s internal growth and profitability. Boston: Harvard Business School Press. 4

5 Heikki Nuutinen Aalto-yliopisto, median laitos Median moniosaaja vai digityöläinen? Graafisen suunnittelijan työ tulevaisuudessa Tarkastelen esityksessäni muuttuvaa graafisen suunnittelijan työtä. Muutokset ovat koskettaneet ammatissa vaadittavia taitoja, tehtäviä, työvälineitä, prosesseja sekä työllistymistä (mm. Heller 2007). Muutokset ovat myös vaikuttaneet graafisten suunnittelijoiden ammatti-identiteettiin ja jopa kyseenalaistaneet ammatin tulevaisuuden (mm. Buchanan 2008, Mok 1998). Esittelen miten graafikot itse kokevat muutokset ja mitkä ovat heidän mielestään suurimmat muutoksiin vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä ovat teknologian kehittyminen, talouden vaihtelut, kulttuurin muutokset, globalisaatio, ympäristömuutokset sekä poliittiset päätökset. Tarkastelen edelleen muutokseen vaikuttavien tekijöiden kehittymistä tulevaisuudessa. Tutkimus sijoittuu tulevaisuudentutkimuksen tieteelliseen viitekehykseen. Keskeisimmät metodini ovat delfoi- sekä skenaariomenetelmät. Hyödynnän tutkimuksessani myös kehittävän työntutkimuksen ja kyselytutkimuksen menetelmiä. Lähestyn tutkimusaihetta graafisen suunnittelijan näkökulmasta. Määritelmä graafisista suunnittelijoista perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin toimialaluokista (Grafia 2010) sekä Suomen Peliteollisuuden tilastoilla (Neogames 2011). Tutkimuksessa graafisia suunnittelijoita on siten viideltä eri toimialalta: 1) mainonta, 2) muotoilu, 3) kustantaminen ja painaminen, 4) kulttuuri sekä 5) ohjelmointi ja tietotekniikka. Alustavien tulosten mukaan graafisilta suunnittelijoilta edellytetään tulevaisuudessa uusi taitoja muun muassa mediateknologian kehittyessä ja globalisaation edetessä. Lisäksi suunnittelutehtävät monipuolistuvat ja suunnitteluprosesseihin osallistuvat yhä useammin asiakkaita, kuluttajia sekä eri alojen asiantuntijoita. Myös yrittäjyys ja verkostoituminen lisääntyy merkittävästi. Näkyvissä on kuitenkin myös sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Esitykseni lopuksi pohdin tutkimustulosten merkitystä ja hyödyntämistä erityisesti graafisten suunnittelijoiden koulutuksessa ja alan tutkimuksessa. Lähteet Buchanan, Richard. (2008). It s the End of Graphic Design as We Know It. New Views 2:Conversations and Dialogues in Graphic Design Conference. London College of Communication Grafia-lehti 1/2010. (2010). Graafinen muotoilu tilastojen valossa. Helsinki: Grafia ry. Heller, Steven & Ballance, Georgette (ed.). (2001). Graphic Design History. New York: Allworth Press. Mok, Clement. (1998). I Used to Be a Graphic Designer; What Am I Now? AIGA Journal of Graphic Design, Vol. 16, no. 2. New York: AIGA. Verkkojulkaisu: Suomen pelinkehittäjät ry. (2008). Suomen pelialan koulutus ja sen kehittämistarpeet. SILE-projekti. Helsinki: Uudenmaan TE-keskus. j74qs5ifhmcq&usg=afqjcnetgharuijbudo65czcee49hxomwa&sig2=9rcxwb8wl3qp1jpyeavb1a 5

6 Satu Ojala Pasi Pyöriä Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Hajautettu työ: yleisyys ja seurauksia eurooppalaisilla työntekijöillä Hajautetun ja mobiilin työn muodot lisääntyvät. Tässä esitelmässä erittelemme eri tavoin liikkuvan työn muotoja eri Euroopan maissa: työntekoa kotona, kulkuvälineissä, asiakkaiden tiloissa sekä ulkotiloissa. Aineistona on Eurofoundationin European Working Conditions Survey vuodelta 2010 ja sen palkansaajat sekä pienyrittäjät 27 EU-maassa. Tutkimus on osa Suomen Akatemian projektia Työn tilallinen hajautuminen ( ). Hajautettu työ yleistyy hiljaksiin, ja Suomi on (totutusti) kehityksen kärkijoukkoa. Alustavien tulosten mukaan hajautettu työ kuitenkin yhä täydentää perinteisempiä työnteon muotoja eikä varsinaisesti korvaa niitä. Se tarjoaa kuitenkin joustavuutta työhön työntekijöille ja yrittäjille ja on varsin tyypillistä etenkin tietotyöntekijöille ja muille korkeasti koulutetuille ammattilaisille. Sittenkin visionäärisimmät arviot tietotyön siirtymisestä virtuaalisiin ja ajasta ja paikasta täysin riippumattomiin käytäntöihin ovat vielä utopiaa. Tälläkin työelämän sektorilla konventionaalisuus ja jatkuvuudet työn käytännöissä ovat ilmiselviä. Hajautetulla työllä on etunsa ja haittansa. Esimerkiksi kotona työtä tekevät ovat muita useammin mukana kehittämässä työprosesseja työpaikoillaan ja arvioivat työyhteisöltä saamansa tuen muita paremmaksi. Kuitenkin samaan aikaan heillä on muita enemmän stressioireita ja he arvioivat useammin, ettei työaika tahdo riittää työtehtävien suorittamiseen. 6

7 Pasi Pyöriä & Tiina Saari Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Monipaikkainen etätyö julkisella sektorilla Etätyö on Suomessa verrattain yleistä. Tilastokeskuksen, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Työterveyslaitoksen arvioiden mukaan prosenttia suomalaispalkansaajista tekee etätyötä satunnaisesti. Pääasiassa etätyötä tehdään kotona, mutta myös muut hajautetun työn muodot, kuten kulkuvälineissä ja asiakkaiden tiloissa työskentely, on yhä yleisempää. Tilastot eivät kuitenkaan tavoita etätyön moninaisuutta. Kokemukset etätyöstä vaihtelevat organisaatiosta toiseen. Tutkimuksessamme keskitymme etätyöhön kahdessa suomalaisessa julkisen sektorin organisaatiossa. Tarkastelemme millaisten teknisten sovellusten ja työn organisoinnin tapojen avulla etätyö mahdollistetaan ja miten etätyö vaikuttaa työyhteisöihin: pysyvätkö etätyöläiset tiiviinä osana yhteisöä vai koetaanko etätyö yhteisöä hajaannuttavaksi työmuodoksi? Teemahaastatteluihin pohjautuvat tuloksemme eivät tue yleistä käsitystä julkisesta sektorista jäykkänä ja byrokraattisena työnantajana. Tarkastelemissamme organisaatioissa kokemukset etätyöstä ovat pääosin positiivisia. Etätyötä tukeva tekniikka toimii hyvin eikä virallisessa tiedonkulussa nähdä merkittäviä ongelmia. Jaetut työpöydät, videoneuvottelut ja tietoverkon välityksellä tapahtuva pikaviestintä ovat esimerkkejä tutkimuskohteissamme hyviksi havaituista tietoteknisistä sovelluksista. Etätyöntekijät eivät myöskään koe jäävänsä ulkopuolelle muusta työyhteisöstä. Yhteisöllisyys voi rakentua virtuaalisestikin, kunhan kasvokkaista vuorovaikutusta ja säännöllisiä palavereja ei unohdeta täysin. Etätyö onkin vain harvoin kokopäiväistä. Tyypillisimmin etätyö ja perinteinen toimistolla tehtävä työ vuorottelevat, mitä voidaan pitää suositeltavana käytäntönä. Työyhteisössä mukana pysyminen on kiinni sekä etätyöntekijän että työnjohdon aktiivisuudesta. Kokopäiväisessä etätyössä sosiaalisen eristäytymisen riski on todellinen, mutta selkeä työnjako sekä vastuista ja velvollisuuksista sopiminen auttavat välttämään mahdollisia ongelmia. 7

8 Antti Salovaara Sanna Tiilikainen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nopeasti vanhenevan tiedon jakamisen ja hallinnan haasteet ohjelmointityössä Alavin ja Leidnerin (2001) laajasti viitattu malli esittää tietämyksenhallinnan (knowledge management) prosessina jonka osia ovat tietämyksen luonti, tallennus/haku, siirto ja soveltaminen. Yksi mallin oletuksista on, että tietämys on melko pysyvää, jolloin sitä voidaan yrittää varastoida. Mallin validiteetti muuttuu kuitenkin kyseenalaiseksi tilanteissa, joissa tietämyksen huolelliseen varastointiin ei ole mahdollisuuksia. Yksi esimerkki tällaisesta tietotyöstä on ohjelmointiliiketoiminta, jossa tieto uusista ohjelmointikirjastoista, päivityksistä, tietoturva-asioista jne. on niin nopeasti muuttuvaa, että sen varastointiin ja ajan tasalla pitämiseen ei ole resursseja. Ohjelmointitiedon jakaminen on kuitenkin elintärkeää yrityksille. Tutkimassamme suomalaisessa 150 hengen ohjelmistoyrityksessä on ryhdytty käyttämään Skypen chat-kanavaa tiedon jakamisen väylänä. Kanavalla on n. 30 osallistujaa, ja viestejä lähetetään useita kymmeniä päivittäin. Sisältöanalyysimme mukaan keskustelut sisältävät erityisesti lyhyitä ilmoituksia Internetistä löytyvästä uudesta tiedosta (31 %), vertaisapua ohjelmointitehtävissä (30 %) ja huomioita ohjelmointiongelmista (11 %). Nämä ovat esimerkkejä nopeasti vanhenevan mutta tärkeän tietämyksen jakamisesta. Nykyiset tietämyksenhallinnan ja jakamisen mallit ottavat heikosti huomioon tietämyksen aikasidonnaisuuden, erityisesti sen relevanssin vanhenemisen. Edelleen käynnissä oleva tutkimuksemme tarjoaa empiirisen pohjan olemassa olevien mallien päivittämiseen. Tavoitteenamme on ymmärtää nopeasti vanhenevan tiedon jakamista käytäntölähtöisesti ja muuttaa havaintojamme käsitteiksi, joiden pohjalta tietämyksenhallintaa voidaan soveltaa muissakin nopeasti muuttuvissa työympäristöissä kuin vain ohjelmistoliiketoiminnassa. Esittelemme tutkimuspäivillä lisää havaintojamme nopeasti vanhenevan tietämyksen hallinnasta sekä niistä tunnistamiamme ilmiöitä. 8

9 Tarja Mäki Helsingin yliopisto Digitaalisten 3D-mallien käyttö (BIM) rakennustyömaan työnjohdon työssä Rakentamisen tietomallintamista on kehitetty alalla jo usean vuosikymmennen ajan. Alun alkaen siitä on kehitetty työvälinettä suunnittelijoille, jolloin suunnittelijat - toisin kuin perinteisiä paperikuvia käyttäen voivat yhdistää ja analysoida objektipohjaisia, digitaalisia 3D-tietomalleja paremmin suunnitteluvaiheessa. Tämän on odotettu parantavan suunnittelun laatua, siten että rakennusvaiheeseen siirryttäessä suunnitelmat olisivat rakennettavia ja sisältäisivät vähemmän virheitä tai puutteita kuin perinteisessä suunnittelussa. Nyt digitaaliset 3D-tietomallit ovat siirtymässä myös työmaiden työnjohdon käyttöön perinteisten paperikuvien rinnalle. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelen rakennustyömaan työnjohdon työtä, sitä kuinka he käyttävät tietomalleja (Building Information Modeling, BIM) osana tuotannonsuunnittelua ja -johtamista. Tutkin myös työnjohdon, suunnittelijoiden ja työntekijöiden välistä yhteistyötä, erityisesti yhteistyötä joka liittyy suunnitteluratkaisujen tarkentamiseen rakentamisvaiheessa. Olen kerännyt tutkimusaineistoa mm. varjostamalla rakennustyömaan työnjohtajia eri työmailla Suomea. Varjostamisella tässä tarkoitetaan kohdehenkilön mukana liikkuvaa havainnointia, jossa video- ja ääninauhoittein ja muistiinpanojen avulla tallennetaan yksityiskohtaisesti henkilöiden toimintaa työpäivien aikana. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on toiminnan teoria. Uuden teknologian käyttöönotto nähdään siinä historiallisena prosessina, jossa työvälineitä ja työtapoja kehitetään paikallisesti. Uuden työvälineen käyttöönotto aiheuttaa muutoksia myös muissa toimintajärjestelmän elementeissä kuten osaamisvaatimuksissa ja keskinäisessä työnjaossa. Alustavien tulosten mukaan tietomalleja käytetään työmailla ja käyttäjät kokevat ne hyödyllisiksi. Käyttö määräytyy kuitenkin voimakkaasti sen mukaan mikä henkilön rooli hankkeessa on. Lisäksi käyttöön liittyy edelleen monenlaisia haasteita. Näiden haasteiden ratkaiseminen näyttää edellyttävän osaamisen laajenemista sekä uudenlaista työjakoa tai yhteistyötä hankkeen eri osapuolien välillä, mutta myös laite- ja ohjelmistokehitystä työmaan tarpeita ajatellen. Mallien käyttö ja siihen liittyvä as-built mallien vaatimus työmaalla voi tiivistää yhteistyötä suunnittelijoiden kanssa, mutta perinteiseen työskentelytapaan nojaavat asenteet ja roolit haittaavat yhteistyötä tai sen puitteissa yhteistyö ajoittuu usein niin ettei siitä ole parasta mahdollista hyötyä hankkeen toteutukselle. 9

10 Jenni Korpela Helsingin yliopisto Digitalisoituminen ja sähköiset järjestelmät rakennusten ylläpidossa Rakennusten ylläpidossa työn digitalisoituminen etenee monella eri taholla. Ylläpidon tärkein työväline on rakennuksen huoltokirja, joka sisältää rakennuksen piirustukset, laitteiden käyttö- ja huolto-ohjeet sekä kiinteistön huoltosuunnitelmat. Perinteisen fyysisen huoltokirjan on syrjäyttänyt sähköinen huoltokirja, usein palvelimella toimiva järjestelmä. Sähköinen huoltokirja sisältää kiinteistön perustietojen lisäksi mahdollisuuden palvelupyyntöjen hallintaan ja huoltomiesten työn organisointiin. Ylläpitotoiminnan kehittämisessä mahdollisuutena pidetään tietomallien (building information model, BIM) käyttöönottoa. Tietomalleilla tarkoitetaan rakennuksen digitaalisia kolmiulotteisia malleja, joissa rakennusosien ominaisuudet esitetään objektimuotoisesti. Tietomalli sisältää rakennuksen geometrian lisäksi tiedon rakennusosien ominaisuuksista, jolloin näitä voidaan luokitella ja ryhmitellä älykkäästi. Alun perin suunnittelijoiden työkaluksi kehitetty tietomalli on laajentunut käyttöön myös rakennusaikana ja suuri lupaus onkin, että mallia voitaisiin hyödyntää koko rakennuksen elinkaaren ajan. Ylläpidossa merkittävä muutos on myös rakennusautomaatiojärjestelmien kehittyminen, joka mahdollistaa rakennuksen olosuhteiden ja kulutuksen tarkemman seurannan ja siihen vaikuttamisen. Sähköisellä huoltokirjalla, tietomalleilla ja rakennusautomaatiojärjestelmillä on kaikilla omat käyttökohteensa ja niiden kehittyminen ja digitalisoituminen vaikuttavat eri tavoin kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon. Näitä vaikutuksia tutkitaan havainnoimalla case-kohteen huoltomiehen työskentelyä kahden päivän ajan. Tutkimuksessa selviää, miten sähköiset järjestelmät istuvat huoltomiehen arkeen ja kuinka suuri merkitys niillä on päivittäisten tehtävien hoitamisessa. 10

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti

MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti MONIPAIKKAINEN VIRASTO projekti BIT Tutkimuskeskus Työpsykologian ja johtamisen yksikkö Teknillinen korkeakoulu Yhteyshenkilö: Tutkimuspäällikkö Anu Sivunen, +358 40 735 4279, anu.sivunen@tkk.fi MoVi-projekti:

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään

Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään 12.9.213 Töitä ei tehdä öisin omalla ajalla mutta iltaisin tehdään Sosiaalipolitiikan päivät Jyväskylä 212 Satu Ojala, Jouko Nätti ja Timo Anttila satu.ojala@uta.fi Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely

Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely Rakentamisen tietomallintaminen -tutkimushankkeen esittely Tarja Mäki CRADLE, Helsingin yliopisto tarja.maki [att] helsinki.fi Tietomallintamisella tarkoitetaan uudenlaista geneeristä teknologiaa, jota

Lisätiedot

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana

Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Solmutyöskentely tietomalliprosessin tehostajana Elina Mäkelä, Hannele Kerosuo, Marko Rajala, Tuomas Laine MODEL NOVA New Business Model Based on Process

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle?

Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Miksi tulisin aamulla töihin toimistolle? Timo Räikkönen, kehitys- ja markkinointijohtaja, YIT Jari Niemelä, toimitusjohtaja, Workspace Oy #HENRYFoorumi / #HF_2014 #yitkehitys HR erilaisten muutosten keskellä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013 Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito tutkion osa (VEPA) MÄÄRÄYS 20/011/2013 AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET mercuria.fi Verkkopalvelujen tuottaminen

Lisätiedot

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä

Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Hyvinvointia työstä Työhyvinvointi muuttuvassa työssä Arja Ala-Laurinaho arja.ala-laurinaho@ttl.fi 7.6.2016 Työterveyslaitos Ala-Laurinaho www.ttl.fi 2 Muutos kirjastoissa: kävijän kokemus Kuvat: Noor

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja, suunnittelua tai rakentamista.

Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja, suunnittelua tai rakentamista. Osa 1: Sanasto Bezirksregierung Köln EU-Geschäftsstelle Wirtschaft und Berufsbildung Zeughausstraße 2-10 50667 Köln Kiinteistönhallinta Talotekniikan ammattilaisen toimiala, joka sisältää kiinteistötoimintoja,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille?

Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? Eihän yksittäinen opettaja voi vaikuttaa yliopiston tuloksiin ja opiskelijan valmistumiseen! Tarve skaalautuville sähköisille seurantatyövälineille? OpeVeivit Mikael Seppälä YTM, KTM, KM Tietojärjestelmäsuunnittelija

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA JÄSENTUTKIMUS DIGITALISAATIOSTA 2015 SIHTEERI- JA HALLINTOTYÖN AMMATTILAISILLE UUSIMAA DIGITALISAATION MÄÄRITELMÄ Digitalisaatiolla tarkoitetaan digiteknologian hyödyntämistä

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen

TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen TIEDONHALLINTA Avain koordinointiin ja tiedon laadun ytimeen Rakennuttamisen ja suunnittelun laadunhallinnan kehitysseminaari, Varkaus 18.3.2015 Toni Teittinen ja Jenni Kaukonen, Capisso Oy MENU Rakentamisen

Lisätiedot

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö

Uusi mobiilioppiminen Vantaalla. Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Uusi mobiilioppiminen Vantaalla Tuomas Harviainen kehittämispäällikkö Kuka? Kehittämispäällikkö, Vantaan sivistysvirasto FT, TM; postdoc-sopimustutkija, SIS, Tampereen yliopisto Palvelu- ja organisaatiomuotoilija

Lisätiedot

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - -

AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON PERUSTEET Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto. MÄÄRÄYKSEN MUUTOS Lausuntopyyntö 15/421/2012 LIITE 1 (4) - - - 1 (4) - - - 4.2.17 Tallennetuotanto Ammattitaitovaatimukset osaa tallentaa tekstiä, kuvaa, ääntä, liikkuvaa kuvaa ja kolmiulotteisia malleja laatukriteerien mukaisesti käsitellä kaikkia aineistolajeja

Lisätiedot

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa

Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Tulevaisuuden työ - nousevia trendejä työelämän muutostutkimusten valossa Anu Järvensivu, dosentti, vanhempi tutkija anu.jarvensivu@ttl.fi, 043 824 7370 Merkittäviä muutoskulkuja, joista ei paljon puhuta

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Tulevaisuuden työympäristöt

Tulevaisuuden työympäristöt Tulevaisuuden työympäristöt Green Office-aamukahvit/ Ilmatieteen laitos ja Senaatti-kiinteistöt Tuomme tilalle ratkaisut Esityksen sisältö Muutoksesta Tilatehokkuudesta Toimitilakustannuksista Etä-/joustotyöstä

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Ritva Engeström Helsingin yliopisto Toiminnan luotettavuus ja häiriön hallinta työntutkimuksen näkökulma

Ritva Engeström Helsingin yliopisto Toiminnan luotettavuus ja häiriön hallinta työntutkimuksen näkökulma Ritva Engeström Helsingin yliopisto Toiminnan luotettavuus ja häiriön hallinta työntutkimuksen näkökulma 4/19/2004 1 Esitykseni eteneminen Virhe inhimillisen tekijän ja työntutkimuksen näkökulmasta Oppimisen

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista

Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Moduls: Tehokkuutta myymälärakentamiseen tehostamalla konehuonerakentamista Konehuoneen rakentamissa on haasteita, jotka vaikuttavat suoraan kauppaketjujen liiketoimintaan HAASTEET VAIKUTUKSET RATKAISU:

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet

Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet Digitaaliset työvälineet päämies-alihankkija -yhteistyössä Case: Sandvik Breakers - Nomet LADEC:n Kohti teollista internetiä -tilaisuus 3.3.2015 Harri Lakkala Harri Lakkala DI, yhteisöllisen bisneskehityksen

Lisätiedot

Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää

Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää TIEDOTE 20.9.2012 Suomi on etätyön edelläkävijä perjantaina 21.9. vietetään Kansallista etätyöpäivää Suomen ympäristökeskus ja Microsoft Oy kumppaneineen järjestävät jo toista kertaa Kansallisen etätyöpäivän

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj

EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito. 1 Lassila & Tikanoja Oyj EKOHUOLTO+ Kustannustehokkaan kiinteistön täysihoito 1 Lassila & Tikanoja Oyj TAVOITTEENA ENERGIATEHOKKUUS ENERGIATEHOKKUUDEN AVAIN ON ASENTEISSA JA OSAAMISESSA Ennakoiva kiinteistöhuolto: Ekohuolto koulutetut

Lisätiedot

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa

Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmasto ja kiinteistöpalveluiden järjestäminen elinkaarihankkeissa Sisäilmastoseminaari 11.3.2015 toimitusjohtaja Tarja Andersson Elinkaarihanke (1) Hankintatapa, joissa tilaajan valitseman palveluntuottajan

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi

FlowIT virtaa IT-hankintoihin. Työterveyslaitos www.ttl.fi FlowIT virtaa IT-hankintoihin FlowIT virtaa IT-hankintoihin, Matti Gröhn, Kirsi Jääskeläinen, Tiina Kalliomäki- Levanto, Jani Lukander, Kristian Lukander, Teppo Valtonen, Tiina Vihtonen, Tuija Virtanen,

Lisätiedot

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus

Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto. Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus Aineiston luovuttaminen tilaajalle KSE13 Tietomallit ja sähköinen aineisto Matti Kiiskinen 12.2.2014/Telu-koulutus KSE 2013, keskeiset muutokset liittyen konsulttityön luovutukseen Asiakirjat -> Aineisto

Lisätiedot

Tietomallit ylläpidossa, periaatteita

Tietomallit ylläpidossa, periaatteita Tietomallit ylläpidossa, periaatteita TJJ / 14.01.2015 Rakennushankkeen kolme tukijalkaa Tavoitteet Luonnos Sopimus Toteutus Rakentaminen Vastaanotto Ylläpito Allianssi Yhteistoiminta Ajattelutapa Lean

Lisätiedot

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017)

Talouskriisit, työhyvinvointi ja työurat -hanke (2015 2017) 5.11.15 Työntekijöiden työurapolut liikevaihdoltaan erilaisissa toimipaikoissa 199 1 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Tietojen keruu kiinteistötietojärjestelmiin rakennushankkeessa ja niiden hyödyntäminen huoltokirjassa

Tietojen keruu kiinteistötietojärjestelmiin rakennushankkeessa ja niiden hyödyntäminen huoltokirjassa Tietojen keruu kiinteistötietojärjestelmiin rakennushankkeessa ja niiden hyödyntäminen huoltokirjassa SSTY sairaalatekniikan päivät To 13.2.2014 10.00-10.30 Case Meilahden potilastorni Hannu Tuovinen Granlund

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.

Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus. Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt. Mikä on avoimen tuotteen hallintamalli perustiedot ja taustoitus Jukka Kääriäinen, Tapio Matinmikko, Raija Kuusela 22.4.2015 Jukka.kaariainen@vtt.fi Avoimen tuotteenhallinta Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta?

Lisätiedot

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET

CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies. Essi Vuopala, LET CoCreat -Enabling Creative Collaboration through Supporting Technlogies Projektin tausta ja tarve Oppivan yhteiskunnan toimintaympäristöille on tyypillistä muuttuvuus ja kompleksisuus aktiivinen toiminta

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 29.1.2015 Anna-Leena Kurki 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 29.1.2015 Anna-Leena Kurki 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 0 Työvälineitä onnistuneeseen organisaatiomuutokseen Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija 1 Organisaatiomuutos hyvinvoinnin uhka ja mahdollisuus (Kauppinen ym. 2013; Pahkin ym. 2011) Muutos

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 2.6.2015 Anna-Leena Kurki. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 2.6.2015 Anna-Leena Kurki. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Roolini organisaation kehittäjänä I KV-koordinaattori työn muutoksessa Anna-Leena Kurki, KM, Tutkija "Tää on verkottunu nykyään, must tuntuu että tää koko yhteiskunta on niin verkottunut,

Lisätiedot

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015

MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 MOODI2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät Oulu 1.-2.10.2015 Nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointi Mitä toivottaisiin aluekoordinoinnilta sekä aluekoordinaattoreilta, mikäli sellainen

Lisätiedot

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön

Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön Rakentamisen 3D-mallit hyötykäyttöön 1 BIM mallien tutkimuksen suunnat JAO, Jyväskylä, 22.05.2013 Prof. Jarmo Laitinen, TTY rakentamisen tietotekniikka Jarmo Laitinen 23.5.2013 Jarmo Laitinen 23.5.2013

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen

Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen Viisastu verkostotyöstä Näkökulmia konseptien tutkimiseen ja kehittämiseen Learn more about network collaboration Viewpoints for research and developing network concepts Seminaari /Seminar 21.11.2013 Helsingin

Lisätiedot

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus

Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Alue- ja yhdyskuntasuunnittelijan oppisopimustyyppinen koulutus Hanna Mattila & Eeva Mynttinen Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus Aalto-yliopisto, Insinööritieteellinen korkeakoulu Mitä

Lisätiedot

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003

Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Tietojärjestelmän kehittäminen syksy 2003 Ryhmä C2 Väliraportti 2-24.10. Päivi Laiterla Tomas Windahl Toni Nikkanen Antti Lehto 1 Sisällysluettelo Rich Picture...4 Käsitemalli...5 P-tason

Lisätiedot

08/02/2012. Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa

08/02/2012. Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa 1 08/02/2012 Kestävä kehitys käsittää 3 näkökulmaa 1. Ekologinen: energia, jätteet, hiilijälki Energiapihirakentaminen yleistyy Suomessakin, Euroopassa rakennetaan jo plusenergiataloja Työkalut rakennusten

Lisätiedot

Built Environment Process Reengineering (PRE)

Built Environment Process Reengineering (PRE) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Tarvitaanko tätä palkkia? Built Environment Process Reengineering (PRE) Kohti kulttuurimuutosta Tiina Perttula Built Environment Process Innovations Reengineering Tuottavuus Infra-ala

Lisätiedot

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina

HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina HP OpenView ratkaisut toiminnan jatkuvuuden turvaajina - Käytännön esimerkkejä ITIL ja ITSM mukaisista IT palveluhallinnan toteutuksista ja mahdollisuuksista Ville Koskinen Sales Specialist, HP Software

Lisätiedot

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa)

Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Pilvipalvelut kehityksen mahdollistajana - (valmistavan PK-yrityksen näkökulmaa) Juhani Lempiäinen Ohjelmapalvelujen tuottaja Digitaalinen tuoteprosessi-ohjelma Valmistavissa yrityksissä pilvipalvelujen

Lisätiedot

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa

Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Dynamo-koulutus 7.5.2014 Omat laitteet oppimisessa Käsitteitä BYOD - Bring Your Own Device CYOD - Choose Your Own Device MDM - Mobile Device Management Pilvipalvelut TAVOITE: Omnia tekee ratkaisuja ja

Lisätiedot

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011

Sähköinen työpöytä. Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Sähköinen työpöytä Millainen se oikein on? Kuka sitä (haluaa) käyttää? Aki Antman Sulava Oy 13.10.2011 Agenda Alkusanat ja puhujan lyhyt esittely Mikä on (tulevaisuuden) sähköinen työpöytä? Miten sähköinen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu

Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Seudullisen rakentamisen ja asumisen sähköinen palvelu Yksityiskohtainen esittely Sisältö Pientalonlaadun kokonaisuuden yleisesittely Seudullisen rakentamisen ja asumisen palvelun yleisesittely Seudullisen

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto

JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI. Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari Hautaniemi, Tampereen yliopisto Mikko Aro, Turun yliopisto Sektoritutkimuksen neuvottelukunnan osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston esiselvitys 4 Osaamisen merkitys työvoimavarojen, JULKISTAMISTILAISUUS 11.3.2009, HELSINKI Harri Melin, Tampereen yliopisto Ari

Lisätiedot

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014

Jarmo Suomisto / Helsinki Kaupunkisuunnitteluvirasto 11.2.2014 3D kaupunkimallinnuksen kehitys Ennen vuotta 2000 Mallinnus manuaalisesti Tietojen käsittely ja siirto monimutkaista Mallien käsittely edellytti tehotyöasemia Aikavievää, kallista ja tehotonta Vain innokkaille

Lisätiedot

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli?

Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa. Entäpä tietomalli? Länsimetron sähköinen huoltokirja osa laajempaa tiedonhallintaa Entäpä tietomalli? Projektitiedonhallinnan hallinta tiedonhallinnan tiedon hallinta Helppoa? Haastavaa? Mahdotonta? Mielenkiintoista? 4.6.2015

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska

Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Betonipäivät 2014 Rakenteiden mallintaminen mallit hyötykäyttöön Case Skanska Ilkka Romo Skanska Oy 1 Tietomallintaminen Skanskassa Skanska mallinnuttaa suunnittelijoilla pääsääntöisesti kaikki omat projektikehityshankkeensa

Lisätiedot

Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua

Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua Digitalisoituminen pakoittaa työnteon ja johtamisen mobiiliksi Hallitse tilanne, ennen kuin tilanne hallitsee sinua Pete Nieminen +358-50-4636969 pete.nieminen@atea.fi fi.linkedin.com/in/petenieminen/

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti!

Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Valtakunnallinen Varhaiskasvatuspäivä 17.3.2016 Teema - Lapset opettajina Tunnus - Oikeesti, leikisti! Tämän vuoden Valtakunnallisen Varhaiskasvatuspäivän tavoitteena on lastentarhanopettajan, varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet

HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet HUS-Kiinteistöt Oy:n tietomallinnusohjeet Yleinen osa Versio 1.1 18.02.2009 1. YLEISTÄ Projektien mallinnuksen tavoitteena on, että tietomallien sisältämä tieto on hyödynnettävissä rakennushankkeen kaikissa

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi

Vierumäki Esit itys 14.01.2009 www.vierumaki.fi Vierumäki Esitys 14.01.2009 VIERUMÄKI COUNTRY CLUB OY Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on vuodesta 1937 lähtien ollut suomalaisen urheilun ja liikunnan koulutuksen osaamisen lippulaiva. Vierumäki Country

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE!

LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! LIIKENNEVIRASTO SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA TILAAJA AVAINASEMASSA TIETOMALLIEN KÄYTÖLLE! RIL 13.10.2011 Juha Noeskoski LIIKENNEVIRASTON SIIRTYY TILAAMAAN TIETOMALLEJA SILTAHANKKEISSA

Lisätiedot

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014

Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Avoimella tiedonsiirrolla kohti kulttuurimuutosta 3.4.2014 Mitä mallintamisella tavoitellaan Tuottavuuden parantamista Virheiden vähenemistä Laatua Kustannustenhallintaa Määrätietoutta Kommunikoinnin ja

Lisätiedot

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä

Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä S-38.3310 Tietoverkkotekniikan diplomityöseminaari Tietoliikennepalveluiden palvelutasonhallinnan kehittäminen kohdeyrityksessä Tuomas Laajanen Työn ohjaaja: Prof. Heikki Hämmäinen Työn valvoja: DI Tom

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4

Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Innovation Manager 1 7.1 2.201 3 21.1.201 4 Ajankohta: Kick-off 1 7.1 2.201 3 klo 1 3 1 6, lähiopetuspäivä 7.1.201 4 klo 9 1 6, loppukoe 21.1.201 4 Paikka: Stella Business Park, Lars Sonckin kaari 1 0

Lisätiedot