LIITE 4 1/21 MAISEMASELVITYS KALAJOEN KAUPUNKI, KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 4 1/21 MAISEMASELVITYS KALAJOEN KAUPUNKI, KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA"

Transkriptio

1 1/21 MAISEMASELVITYS KALAJOEN KAUPUNKI, KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

2 2/21 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Kallio- ja maaperä Maastonmuodot ja maankohoaminen Vesi ja vedenjakajat Ilmasto Kasvillisuus ja luontoarvot Kulttuuriympäristö Maisemarakenne ja maisematyypit Kalajoen kaupunki 2014 Tekijät: Serum arkkitehdit Oy Anna-Kaisa Aalto Graafinen suunnittelu ja taitto: Serum arkkitehdit Oy Kartat ja suunnitelmakuvat: Serum arkkitehdit Oy, ellei toisin mainita. Valokuvat: Serum arkkitehdit Oy, kuvaaja suluissa A-KA = Anna-Kaisa Aalto, SV = Saija Vihervuori, MV = Maarit Virkkunen. Maisemallinen maankäyttösuositus Lähteet

3 3/21 JOHDANTO Kalajoen kaupunki on teettänyt maisemaselvityksen Kalajoen keskustan osayleiskaavoitusta varten. Selvityksen on laatinut Serum arkkitehdit Oy, jossa työstä on vastannut maisema-arkkitehti Anna-Kaisa Aalto. Työtä on ohjannut Kalajoen kaupungilla kaavoituspäällikkö Aleksiina Paakki. Selvityksen luonnosta on esitelty Kalajoen Elinkeino- ja maankäyttötoimikunnassa Selvitysalueen rajaus. 3

4 4/21 KALLIO- JA MAAPERÄ Kalajoen lounaispuolella kallioperä koostuu pääasiassa pintakivilajeista: Kokkolantieltä (vt8) pohjoiseen vallalla on maasälpäpitoinen ja tien eteläpuolella porfyroblastinen kiillegneissi (oheisen kallioperäkartan siniset alueet). Syväkivilajeja on laajalti joen koillispuolella, rannikolla Kalajokisuun molemmin puolin sekä selvitysalueen eteläkärjessä. Kvartsi- ja granodioriittialueiden (keltaiset alueet) lomassa on pienempiä gabro- ja dioriittiesiintymiä (ruskeat alueet). Lisäksi Kalajoen lounaispuolella on todettu graniittiutumista ja mikrokliinirikkaita juonia sekä aivan selvitysalueen pohjois- ja itäkärjissä mikrokliiniporfyroblastista graniittia. (Salli 1955a, 1955b ja 1957.) Selvitysalueen kallioperä. Sisältää Kallioperäkartta 1: aineistoa muokattuna Geologian tutkimuskeskus (Salli 1955a, 1955b ja 1957). Selvitysalueen maaperästä valtaosa on karkeaa hietaa. Pitkänomaisia, kaakosta luoteeseen suuntautuneita hienoainesmoreeniesiintymiä on Kalajoen varressa sekä alueen itä- ja pohjoisosissa, jossa ne lomittuvat samansuuntaisten hiekkaesiintymien kanssa. Selvitysalueen länsiosissa moreenialueet ovat pienimuotoisempia ja epäsäännöllisempiä. Pieniä kalliopaljastumia on siellä täällä moreenikumpujen yhteydessä. Hienorakeisia kerrostumia on niukalti; selvitysalueen laajin hienoa hietaa, hiesua ja savea sisältävä esiintymä on Kalajoen varressa alueen kaakkoisreunalla. Kalajoen koillisrannalla lähellä jokisuistoa on täyttömaita entisen Santaholman sahan alueella. Turvekerrostumat ovat maankohoamisrannikolle tyypillisesti ohuita. Maaperäaineiston mittakaavasta (1:20 000) johtuen vain osa soistumista on merkitty karttaan turvekerrostumina (lähinnä alueen pohjoisosissa pitkulaisten hiekkaharjanteiden väliset saraturvepainanteet). Alueen geologisena erityispiirteenä ovat dyynit. Maristonpakat selvitysalueen länsireunalla on valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan ja Natura verkostoon kuuluva laaja dyynialue. Pienempiä ryhmiä ja yksittäisiä dyynejä on myös pohjoisosassa selvitysaluetta. Dyynit syntyvät merestä nousseelle kasvittomalle maalle tuulen kuljettaessa hiekkaa tai hietaa rannan suuntaisiksi kasoiksi. Maankohoamisen ansiosta dyynialueet voivat sijaita jopa useiden kilometrien päässä nykyisestä rantaviivasta. Dyynin kehitys päättyy, kun kasvillisuus sitoo maa-aineksen metsäiseksi dyyniksi. Kalajoen keskustan eteläpuolelta alkaa valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu Kalajoen Pihtiputaan kumpumoreenikenttä, jonka yksi selväpiirteinen kumpumoreenimuodostuma sijaitsee Junnikkalan sahan länsipuolella (Mäkinen ym. 2007). Kellertävänruskeaa hietapeltoa Kalajoen kirkon lounaispuolella. Hikevät hietamaat ovat veden voimakkaan kapillaarisen nousun vuoksi erinomaisia viljelysmaita. (A-KA) Rakennettavuudeltaan parhaita alueita ovat lajittuneet hiekkamaat. Tasaisten hietamaiden rakennettavuus on myös pääsääntöisesti hyvä. Moreenialueilla rakennettavuuteen vaikuttaa routivan hienoaineksen määrä. Hienorakeisten kerrostumien ohuudesta johtuen alueen pehmeikötkin ovat rakennettavuudeltaan vähintään kohtalaisia. Rakentamisolosuhteissa saattaa kuitenkin olla paikallisesti suuriakin vaihteluita. Yleisesti ottaen suunnittelualueen loivuus ja tasaisuus on rakennettavuuden kannalta eduksi. 4

5 5/21

6 6/21 MAASTONMUODOT JA MAANKOHOAMINEN Selvitysalueen korkokuva on loiva ja tasainen. Alueen luoteisosan jokisuistosta maasto nousee kiilamaisesti kohti selvitysalueen reunoja: länsireunassa +15 metriin, eteläkärjessä +20 metriin ja itäreunassa lähes +30 metriin, joka on korkein kohta koko selvitysalueella. Eniten nousua on alueen pohjoisosan rinteellä, jossa maasto nousee 2 kilometrin matkalla 20 metriä. Etelänkylän tasaista viljelymaisemaa Untisentanhualta etelään. (MV) Paikallista vaihtelua korkokuvaan tuovat selvitysalueen länsireunalla oleva dyynialue sekä yksittäiset dyynit alueen pohjoisosassa. Keskustan ja Plassin kohdalla on myös suhteellisen jyrkkiä joen rantapenkkoja. Vuorentien kalliokumpare hautausmaan itäreunalla sekä hiekkamoreenikumpu Junnikkalan sahan länsipuolella erottuvat niin ikään ympäristöstään. Jääkauden jälkeinen maankohoaminen on nopeinta Merenkurkun ja Perämeren ympäristössä, jossa maa kohoaa nykyisin 8 9 mm vuosivauhtia, eli vajaan metrin sadassa vuodessa. Alavalla Pohjanmaalla selviä muutoksia rantaviivassa voi havaita jo muutamassa kymmenessä vuodessa. Maankohoaminen oli nopeinta heti jääkauden jälkeen, ja kohoaminen on sittemmin hidastunut. Ilmastonmuutoksesta aiheutuva merenpinnan nousu tasoittaa maankohoamisen vaikutusta, mutta Ilmatieteen laitoksen ennusteiden mukaan merenpinta laskisi Kalajoen seudulla siitä huolimatta seuraavan sadan vuoden aikana (Ilmasto-opas.fi [1]). Maankohoaminen Pohjolassa (millimetriä vuodessa). Maankohoaminen on nopeinta Perämeren ja Merenkurkun ympäristössä, jossa jääkauden aikainen jääkerros oli paksuinta. Kuvan lähteenä on käyrien osalta käytetty GTK:n aineistoa (Breilin ym. 2005). 6

7 7/21

8 8/21 Kalajoen alajuoksua Plassin kohdalla. Joen alaosa on rannikolta Ylivieskan Hamarinkoskelle suojeltu koskiensuojelulailla, mikä estää uusien vesivoimaloiden rakentamisen alueelle. (SV) VESI JA VEDENJAKAJAT Selvitysalue sijaitsee Perämereen laskevan Kalajoen suun tuntumassa. Suomenselän vedenjakaja-alueelta alkunsa saava Kalajoki on 110 km pitkä, Suomen mittakaavassa suurehko joki, jonka valuma-alueen koko on 4260 km². Kalajoen vesi on runsashumuksista ja rautapitoista. Kalajoen kaupungin kohdalla jokiveden ekologinen tila ja vedenlaatu on ympäristöhallinnon Suomen vesistöjen ekologisen tilan luokituksessa (2009) välttävä. Rehevöitymistä aiheuttavat suuret fosforin ja typen pitoisuudet, mikä lisäksi joki kuljettaa runsaasti sameutta lisäävää kiintoainetta. Valuma-alueella esiintyy myös happamia sulfaattimaita eli ns. alunamaita, jotka paljastuessaan aiheuttavat eliöstölle haitallista veden happamoitumista. (Meidän Kalajoki -verkkosivusto 2013.) Kalajoen virtaamassa ja vedenkorkeudessa on suuria vaihteluita. Lumien sulamisvesistä tai jääpadoista aiheutuvia tulvia on lähes vuosittain. Alaville rannoille tulva voi nousta nopeastikin, mikä lisää tulvasuojelun tarvetta. Selvitysalueella ei kuitenkaan sijaitse vesistöalueen merkittäviksi nimettyjä tulvariskialueita (Tulvariskien alustava arviointi Kalajoen vesistöalueella 2011). Valtaosa selvitysalueen vesistä valuu suoraan Perämereen tai Kalajoen suistoon. Suistoalueen eteläpuolelta alkaa 46,8 km² laajuinen Kalajoensuun valuma-alue. Kalajokeen laskee Langinsaaren kohdalla Nuoraoja, joka muodostaa oman 20,6 km² suuruisen valuma-alueensa. Selvitysalueen lounaisosa kuuluu Perämereen laskevan Keihäsojan valuma-alueeseen, jonka koko on n. 60 km². (Valuma-aluejako, Suomen ympäristökeskus 2013.) Muita huomionarvoisia selvitysalueen pienvesiä ovat Iivarinoja Kalajoen länsirannan peltoaukealla, Kalajokeen alueen kaakkoislaidalla laskeva Luutaoja, keskustaajaman halki kulkeva Merenoja ja siihen rannikon tuntumassa laskeva Lipinoja. Selvitysalueen ainut lampi on pieni ja soistunut, Iivarinojaan laskeva Kaakkurilampi Maristonpakkojen pohjoispuolella. Selvitysalueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Yllä: Pohjankylän soilta alkunsa saava Merenojan pääuoma mutkittelee keskustaajaman halki laskien lopulta Kalajoen suistoon. Kuva urheilupuiston kohdalta. (A-KA) Vasemmalla: Plassin rantapuiston kohdalla Kalajokeen laskee Merenojan pohjoista pääuomaa runsasvetisempi sivu-uoma. (SV) 8

9 9/21

10 10/21 ILMASTO Kalajoki kuuluu ilmastollisesti keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Perämeri vaikuttaa rannikon ilmastoon syksyllä lämmittävästi ja keväällä sekä alkukesällä jääpeitteen vuoksi viilentävästi. Vuoden keskilämpötila on noin +2,5 ⁰C. Tilastollisesti kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila Kalajoella on noin -8 ⁰C. Talvikuukausina lämpötila voi kuitenkin poikkeuksellisesti kohota jopa yli +10 asteen voimakkaan föhn-tuulen puhaltaessa lännestä. Heinäkuun keskilämpötila on hieman yli +15 ⁰C, mutta kesäöisin saattaa lakeuksilla esiintyä jopa hallaa. (Ilmasto-opas.fi [2].) Keväisin Kalajokisuistoon pakkautuva jää voi nostaa vedenpintaa ja aiheuttaa tulvimista jokirannan tuntumassa. Kuva huhtikuulta (A-KA) Pohjanmaan rannikolla sataa Lapin ohella vähiten Suomessa. Vuotuinen sademäärä jää Kalajoella yleensä alle 500 millimetrin. Vähäsateisin kuukausi on tyypillisesti huhtikuu ja sateisin elokuu. Terminen kasvukausi alkaa toukokuun puolivälin tienoilla ja päättyy lokakuun ensimmäisinä viikkoina. Kasvukausia vaivaa toisinaan kuivuus. (Ilmasto-opas.fi [2].) Hellepäiviä (+25 ⁰C tai enemmän) Kalajoella on keskimäärin 8 10 vuodessa (Ilmatieteen laitos). Kalajoen seutu on muuta maakuntaa vähälumisempi. Pohjois-Pohjanmaalla rannikko saa pysyvän lumipeitteen noin kuukautta sisämaata myöhemmin eli marraskuun lopulla. Lumipeite jää rannikolla myös ohuemmaksi, paksuimmillaan hanki on keskimäärin cm maaliskuun puolivälin tienoilla. Yhtenäinen lumipeite on sulanut Kalajokilaaksosta yleensä jo ennen huhtikuun puoltaväliä, joten luminen kausi kestää noin 4 4,5 kuukautta. (Ilmasto-opas.fi [2].) Kalajoen vuoden keskimääräistä tuulisuutta (50 metrin korkeudella maanpinnasta) kuvaava tuuliruusu. Lounaistuulet ovat vallitsevia. Kuva: Suomen Tuuliatlas Kuten Suomessa yleisesti, lounaan puoleiset tuulet ovat Kalajoella vallitsevia. Selvitysalueen tuulisimmat paikat sijaitsevat rannikolla ja avoimilla peltoaukeilla sekä niiden reunoilla. Etenkin peltoaukeiden koillisreunalle sijoittunut asutus on alttiina vallitseville tuulille. Tuulisuutta voidaan vähentää tonteilla avoimen alueen reunaan jätettävällä tai istutettavalla kasvillisuudella. Soilla ja jokilaakson hienorakeisten maalajien alueilla pienilmasto on kosteampi ja viileämpi kuin hieta- ja moreenimailla. Kalajoen keskustasta pohjoiseen ulottuva alue on pienilmastoltaan lämmintä, loivaa lännenpuoleista hiekkaista moreenirinnettä ja siten asumiselle edullista. Vuoden keskilämpötila (vasen kartta) ja keskimääräinen vuotuinen sademäärä (oikea kartta) vertailukaudella Kuva: Ilmatieteen laitos 10

11 LIITE 4 11/21

12 12/21 Kalajoen suiston Natura alue on linnustoltaan monipuolinen. Alue kuuluu myös valtakunnalliseen rantojensuojeluohjelmaan. (MV) KASVILLISUUS JA LUONTOARVOT Selvitysalue kuuluu pohjoisen havumetsävyöhykkeen keskimmäiseen alueeseen eli keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen. Hedelmäpuiden ja puuvartisten koristekasvien menestymisen suhteen alue kuuluu Suomen kahdeksasta vyöhykkeestä viidenteen. Metsissä mänty on kuusta yleisempi puulaji. Lehtoja on paikoitellen, mutta jalopuita niissä ei luontaisesti esiinny. Perämeren rannikon luonnon erityispiirteitä ovat hiekkarannat ja dyynialueet, loivat rantaniityt, ohutturpeiset soistumat sekä maankohoamisrannikolle tunnusomaiset fladat, kluuvit ja laguuninomaiset lahdet. Luonnontilaisilla rannikoilla maan kohoamista ilmentää myös kasviston primäärisukkessio, eli meren alta paljastuneelle maalle syntyvän lajiston vähittäinen muutos avoimesta hiekkarannasta lehtipuuvaltaiseen metsään. Selvitysalueelle on tehty kevään ja kesän 2013 aikana luontoselvitys osayleiskaavoituksen pohjaksi (Terhi Ala-Risku, tmi Pohjanmaan luontotieto). Selvityksen perusteella alueelta löytyy useita, joskin melko pienialaisia huomionarvoisia luontokohteita (ks. kartta s. 13). Uhanalaisia luontotyyppejä edustavat tulvaniityt ja kuivat heinäniityt, jotka tulisi säilyttää laidunnettuina maatalousalueina. Muutamilla pienillä alueilla on säilynyt edustavaa jokivarren tulvametsää ja kuusivaltaista tuoretta lehtometsää, joka on myös liito-oravan elinympäristöä. Alueen länsiosassa on luonnontilaisena säilytettävää maankohoamismetsien lehtomaista koivuvaltaista metsää, korpea sekä soistuvia lampia. Kasvilajistoltaan arvokkaimpia alueita ovat edellä mainittujen laidunnettujen niittyjen lisäksi jokivarren tulvametsät. Linnuston kannalta tärkeimmiksi alueiksi osoittautuivat Holmanperän kaislikot (naurulokkiyhdyskunta), Vetoniemenperän peltoaukea sekä rantojensuojelualueeseen rajautuvat maankohoamismetsät. Tunnettuja liito-oravan pysyviä elinpiirejä on Keihäsojan varressa, Rahvon teollisuusalueen pohjoispuolisessa vanhassa metsässä sekä seurakunnan leirikeskuksen vanhassa metsässä. Selvitysalueen jokiosuudella lisääntyvät uhanalaiset vaellussiika, harjuksen merikanta sekä suojeltu kivisimppu. (Ala-Risku 2013.) Kalajoen tulvaniityt ja -metsät sekä laidunnetut rantaniityt Vetoniemenperän ja Plassin kohdalla ovat monimuotoisia, arvokkaita luontokohteita. (Viistoilmakuva: Kalajoen kaupunki) 12

13 13/21

14 14/21 Yllä: Plassintien varren vanhaa rakennuskantaa. (MV) Vasemmalla: Osuuskaupan funktionalistista tyyliä edustava liikerakennus on vuodelta Yläkerrassa toimi ravintola Kultakala luvulla aaltopellillä päällystetty rakennus on nykyisin tyhjillään. (MV) KULTTUURIYMPÄRISTÖ Kalajoen seutu on maankohoamisen myötä noussut merestä vasta kivikauden loppupuolella. Selvitysalueelta ei ole löydetty kiinteitä muinaisjäännöksiä, mutta alueelta voidaan mainita kolme historiallisen ajan mahdollista muinaisjäännöstä sekä kaksi esihistoriallista irtolöytöä. Plassin vanha markkinapaikka ja Kalajoen pappila on arvotettu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi (RKY 2009). Rakennuskannaltaan monipuolinen ja ajallisesti kerrostunut Plassin alue on ollut Pohjanmeren jokisuiden tärkeimpiä markkinapaikkoja. Kalajoen pappila taas on yksi maamme harvoista kustavilaisista pappilarakennuksista. Selvitysalueelle ulottuu kaksi laajaa, maakunnallisesti merkittävää maisema-alueetta. Jokisuun länsirannalta alkaa Hiekkasärkille ja Rahjan saaristoon ulottuva maisema-alue, jonka luonteenomaisia piirteitä ovat laaja lentohietikko sekä erilaiset rantamuodostumat, kuten eroosiotörmät, rantavallit sekä vedenalaiset särkät ja kynnykset. Kalajoen keskustan eteläpuolelta alkaa Kalajokilaakson vanhimpiin viljelymaisemiin kuuluva Pitkäsenkylän Tyngän maisema-alue, jossa tiedetään olleen asutusta jo ennen 1500-luvun puoliväliä. (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997.) Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahv. 2005) kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeinä alueina on maisema-alueiden lisäksi osoitettu myös Holmanperä, Plassi ja Pohjankylä. Selvitysalueelle on osayleiskaavoituksen pohjaksi laadittu kulttuuriympäristöselvitys vuoden 2013 aikana (Kristina Karlsson, Mona Schalin ja Marica Schalin / Stadionark). Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys sisältää rakennuskannan inventoinnin ja aiemmin inventoitujen kohteiden tarkistuksen. Kaikki jälleenrakennuskauden ( luvut) ja sitä vanhemmat rakennukset on pyritty tunnistamaan. Kulttuuriympäristöselvityksessä nostettiin esille kuusi huomionarvoista rakennetun kulttuuriympäristön aluekokonaisuutta: Plassin alue ja vanha markkinakatu, Plassintien pohjoisosan vanhat maatilat ja torpat, Vanhan Holmantien varren asutus, Kirkon ympäristö, Kalajoentien kauppakatu sekä Eteläkyläntien maisema. Kalajoen seurakunnan seitsemännen 1879 valmistuneen kirkon on suunnitellut lääninarkkitehti F. W. Lüchow. Kirkko paloi 1929, minkä jälkeen se uudistettiin W.G. Palmqvistin piirustusten mukaan nykyiseen asuunsa. (A-KA) 14

15 15/21

16 16/21 näkymäaukko Näkymä Plassin rantapuistosta vastarannalle. Jokirannan peltopalstojen yli avautuu pitkiä näkymiä aina Vetoniemenperän viljelyaukeille saakka. (SV) Plassin aluetta joen vastarannalta katsottuna. Pihojen yksittäiset havupuut, etenkin matalan rakennuskannan ylle nousevat kuuset ja pihdat, korostuvat syksyisessä maisemassa. (MV) MAISEMARAKENNE JA MAISEMATYYPIT Suomi on jaettu kymmeneen maan eri osien luonnon- ja kulttuuripiirteitä luonnehtivaan maisemamaakuntaan. Osa maakunnista on jaettu edelleen pienempiin seutuihin. Kalajoki kuuluu Pohjanmaan maisemamaakuntaan ja seutuun nimeltä Keski-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko. Seutua luonnehtivat kapeahkot viljellyt jokilaaksot ja niiden väliin jäävät laajahkot karut ja soiset moreeniselänteet. Suhteellisen tasainen maasto on paikoin kumpareista: drumliinit ja kumpumoreenimuodostumat ovat seudulle tyypillisiä. Matalien harjujaksojen päätteeksi on muodostunut laajoja hiekkaisia rantakerrostumia. Joen keski- ja alajuoksulla asutus on sijoittunut jokitöyräälle, yläjuoksulla laakson reunalla oleville kumpareille. (Maisematyöryhmän mietintö 1992, osa I, ) Suurmaisemassa selvitysalue sijaitsee moreeniselänteiden reunustamassa Kalajokilaaksossa, lähellä jokisuuta hienoainesmoreenin ja hietamaiden muodostamalla tasanteella. Peltoja on hieta-alueiden lisäksi myös moreenialueilla niiden hienoainespitoisuudesta johtuen. Joen lounaispuolella pellot sijaitsevat pääasiassa parhailla hietamailla. Täällä pellon reuna myös myötäilee maalajirajaa selvemmin kuin vastarannan puolella, jossa valtaosa peltomaasta on hienoainesmoreenilla. Pääosa asuinrakentamisesta sijoittuu puoliympyrän muotoisesti joen koillisrannalle, pienempi osa vastarannalle. Taajamaa täydentää nauhamainen kyläasutus joen molemmin puolin. Asutus viljelyksineen päättyy selvitysalueen reunoilla soistuneisiin metsäselänteisiin. kirkko kellotapuli Maiseman solmukohdat ovat paikkoja, jossa useat maisematekijät tai maisematilat (maastonmuodot, maalajit, vesistöt, peltoaukeat jne.) kohtaavat tai leikkaavat toisiaan. Kalajoen keskusta sijaitsee yhdessä maiseman solmukohdista: paikassa, jossa moreenija hietamaat sekä Kalajoki risteävät. Pienempi maiseman solmukohta sijaitsee paikassa, jossa Nuoraoja laskee Kalajokeen Langinsaaren kohdalla. Maastossa helposti tunnistettava joenmutka on myös maalajien rajakohta: pohjoisessa on moreenia, lounaassa hietaa ja kaakossa laajahko hienorakeisten maalajien (hienohieta, hiesu, savi) kerrostuma. Kolmas maiseman solmukohta kuvaa alati muuttuvaa, rajoiltaan epämääräistä jokisuiston aluetta, johon maa ja joki päättyvät ja josta meri alkaa. Näkymä Etelänkylän Yliuntisentieltä kirkolle. Korkea kirkontorni ja kellotapuli näkyvät kauas tasaisessa ja avoimessa maastossa. Maamerkit toimivat kiintopisteinä alueella liikkuville. (MV) Maamerkeillä on alavassa, avoimessa maisemassa suuri merkitys. Kun maastonmuodot tai kasvillisuuskaan ole esteenä, näkyy kirkontorni, tehtaan piippu tai vesitorni kauas ja moneen suuntaan toimien samalla kiintopisteenä alueella liikkuville. Sivun 17 karttaan on merkitty muutamia tärkeitä näkymälinjoja selvitysalueella: näkymät kirkontornille Kalajoen sisääntuloteiltä, näkymät keskustaajamaa lännessä ja etelässä rajaavalle peltoaukealle (erityisesti Kokkolantieltä ja Etelänkyläntieltä), pitkät näkymät Plassin ja Vetoniemenperän peltoaukean välillä sekä näkymä Kokkolantien (E8) sillalta meren suuntaan. Tärkeitä ovat myös näkymät joenmyötäisiltä teiltä (Etelänkyläntie, Holmantie, Kalajoentie, Plassintie) niin joelle kuin ympäröivään peltomaisemaan. 16

17 17/21

18 18/21 MAISEMALLINEN MAANKÄYTTÖSUOSITUS Maisemaselvityksen pohjalta on laadittu maisemallinen maankäyttösuositus, jossa on arvioitu alueiden soveltumista asuinrakentamiseen maiseman näkökulmasta. Suosituksen lähtökohtana ovat luonnonolojen (mm. maaperän ja pienilmaston) lisäksi maiseman ominaispiirteet sekä nykyinen kaupunki- ja kylärakenne. Pirkosuontien rivitaloasutusta Urheilupuiston laidalla. Kalajoen keskustaajaman rakennuskanta on pääosin yksikerroksista. (A-KA) Yksi maankäyttösuosituksen kriteereistä oli rakennettavuus, jota tosin voitiin arvioida vain varsin yleispiirteisen maalajikartan perusteella. Selvitysalue on enimmäkseen hienoainesmoreeni- tai hietamaata. Rakentamista on molemmilla alueella paljon jo ennestään, joten suosituksessa näitä alueita ei ole eroteltu maaperän mukaan. Alueen kaakkoisreunalla jokilaakson yli metrin paksuisille hienohietamaille ei maaperän ja siitä seuraavan viileän pienilmaston vuoksi suositella juurikaan lisärakentamista. Lajittuneet hiekkamaat sijaitsevat taas enimmäkseen syrjässä nykyisestä kaupunkirakenteesta, joten niitä ei pelkän hyvän rakennettavuuden perusteella ole suositeltu asuinrakentamiseen. Topografian ja muiden luonnonolojen perusteella selvitysalue on melko tasalaatuisesti asuinrakentamiseen soveltuvaa, lukuun ottamatta reuna-alueiden soistumia sekä tulvalle alttiita jokivarsia. Pienilmasto on joen koillisrannan loivalla rinteellä hieman edullisempi kuin joen lounaispuolella, jossa vallitsevan tuulensuunnan puoleinen peltoaukea lisää tuulisuutta jonkin verran. Maankäyttösuositus pyrkii korostamaan maiseman nykyisiä ominaispiirteitä ja arvoja, kuten edustavia peltoaukeiden muodostamia maisematiloja sekä pitkiä näkymiä. Nykyinen kaupunkirakenne hahmottuu melko yhtenäisenä jokeen kiinnittyvänä saarekkeena, jota joen varren nauhamainen kylärakenne täydentää. Maankäyttösuosituksen lähtökohtana on näiden ominaispiirteiden säilyttäminen kaupunkirakenteen tiivistymisestä ja laajentumisesta huolimatta. Skeittipaikka urheilupuistossa Kalajoen lukion vieressä. (A-KA) Uusi asuinrakentaminen suositellaan sijoitettavaksi pääosin nykyisen taajamarakenteen yhteyteen, samalla kun pienimittakaavaisempaa täydennysrakentamista voidaan tehdä myös sen ulkopuolisilla kyläalueilla. Säilytettäviä maisematiloja ovat kaupungin länsirajan muodostava Vetoniemenperän Etelänkylän avoin viljelymaisema, Lepistönperän peltoaukea kylänraitteineen, jokirannat sekä koillispuolisen taajamarakenteen katkaisevat viherkäytävät, joista pohjoisempi jäsentynee rakenteen tiivistymisen myötä. Esitetyt rajat s. 19 kartalla ovat suuntaa-antavia, mikä antaa vapauksia suosituksessa mainitut elementit huomioivalle suunnittelulle. Aittoja Plassin rannassa. (SV) Suurimittakaavainen teollinen rakentaminen on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, sillä sen vaatimukset asumiseen verrattuna ovat varsin erilaiset. Selvitysalueen suurpiirteisessä maisemassa teollisuusrakennusten luonteva sijaintipaikka on metsäisillä selänteillä irrallaan asuinrakentamisesta ja arvokkaimmista peltoaukeista. 18

19 19/21

20 20/21 LÄHTEET Ala-Risku, Terhi 2013: Kalajoen keskustan osayleiskaavan luontoselvitys. Tmi Pohjanmaan luontotieto. Breilin, Olli; Kotilainen, Aarno; Ojalainen, Jukka; Virransalo, Petri; Nenonen, Keijo; Räsänen, Matti & Ollqvist, Susanna: Otteita Merenkurkun geologiasta Historiaa ja meneillään olevia geologisia prosesseja. Kalvosarja. Geologian tutkimuskeskus Ilmasto-opas.fi [verkkojulkaisu] [1]: Suomen muuttuva ilmasto, Tuleva ilmasto, Itämeren pinnan korkeus: Maankohoaminen hillitsee merenpinnan nousua Suomen rannikolla. Ilmatieteen laitos [viitattu: ]. Saantitapa: https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/338246aa-d b087-cd9e0d4a3d04/ itameren-pinnankorkeuden-muutokset.html Ilmasto-opas.fi [verkkojulkaisu] [2]: Suomen muuttuva ilmasto, Suomen nykyilmasto, Pohjois-Pohjanmaa: Pohjois-Pohjanmaan länsiosa Perämeren vaikutuspiirissä. Ilmatieteen laitos [viitattu: ]. Saantitapa: suomen-muuttuva-ilmasto/-/artikkeli/ ca29-443b-824b-246be7e8ea93/pohjoispohjanmaan-lansiosa-perameren-vaikutuspiirissa.html Karlsson, Kristina; Schalin, Mona & Schalin, Marica 2013: Kalajoen kaupunki, keskustan osayleiskaava, Rakennetun kulttuuriympäristön selvitys. Stadionark / Arkkitehtitoimisto Kristina Karlsson & Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy. Koko maan hellepäivät / Helletilastot [verkkosivu]. Ilmatieteen laitos [viitattu: ]. Saantitapa: Lausunto alimmista rakentamiskorkeuksista Kalajoen keskustan uuden yleiskaavan alueelta, Kalajoki ( ). Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Maaperä 1: digitaalinen kartoitusaineisto. Karttalehdet , ja Geologian tutkimuskeskus. (Ladattu GTK:n verkkopalvelusta )** Maisematyöryhmän mietintö 1992, osa I Maisemanhoito ja osa II Arvokkaat maisemaalueet. Ympäristöministeriö. Painatuskeskus Oy, Helsinki Meidän Kalajoki [verkkojulkaisu]. Kalajoen vesistöalue, Kalajoen nykytila ja Tulvasuojelu [viitattu ]. 14/2007. Ympäristöministeriö. Helsinki. Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet. Pohjois-Pohjanmaan liitto RKY 2009, Valtakunnalliseti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt -sivusto [verkkojulkaisu]. Museovirasto [viitattu: ]. Saantitapa aspx Salli, Ilmari 1955a: Suomen geologinen kartta, Kallioperäkartta 1: , Lehti 2413 Kalajoki. Geologian tutkimuskeskus. (Ladattu GTK:n verkkopalvelusta )** Salli, Ilmari 1955b: Suomen geologinen kartta, Kallioperäkartta 1: , Lehti 2431 Ylivieska. Geologian tutkimuskeskus. (Ladattu GTK:n verkkopalvelusta )** Salli, Ilmari 1957: Suomen geologinen kartta, Kallioperäkartta 1: , Lehti 2432 Pyhäjoki. Geologian tutkimuskeskus. (Ladattu GTK:n verkkopalvelusta )** Suomen Tuuliatlas (2009) [verkkojulkaisu]. Työ- ja elinkeinoministeriö, Ilmatieteen laitos, Motiva Oy [viitattu: ]. Saantitapa: Tulvariskien alustava arviointi Kalajoen vesistöalueella. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Saatavilla verkosta: Valuma-aluejako (Suomen päävesistöalueet, valuma-aluejako sekä purkupisteet). Suomen ympäristökeskus 2013 [viitattu ]. Saantitapa: Paikkatietoikkuna [verkkosivusto]. Ylläpitäjä Maanmittauslaitos. Vuoden keskilämpötila ja vuosisade / Vuositilastot [verkkosivu]. Ilmatieteen laitos [viitattu: ]. Saantitapa: * Geologian tutkimuskeskus. Käyttöoikeuslisenssi: aineiston_kayttooikeusehdot_mp20www1.pdf ** Geologian tutkimuskeskus. Käyttöoikeuslisenssi: Mäkinen, Kalevi; Palmu, Jukka-Pekka; Teeriaho, Jari; Rönty, Hannu; Rauhaniemi, Tom & Jarva, Jaana 2007: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 20

21 21/21 Serum arkkitehdit Oy Nilsiänkatu F Helsinki Kalajoen kaupunki Kalajoentie Kalajoki puh fax

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3.

5.2 Ylikerava 5.2.1 Historia. 5.2.3 Kasvillisuus. 5.2.5 Tiestö. 5.2.7 Maisemahäiriöt. 5.3 Keravan vankila 5.3.1 Historia. 5.3. Tuulikki Peltomäki Maankäyttöpalvelut Keravan kaupunki 20.12.2013 Sisällys 1 Johdanto 2 Työn lähtökohdat 2.1 Selvitysalue 2.2 Aineisto ja menetelmät 3.1 Maakuntakaava 3.2 Keravan Yleiskaava 2020 3.4

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA

MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA MAISEMATARKASTELU PORLAN ALUE, LOHJA 27.1.2014 MAISEMARAKENNE kalliokummut (maaperä kartoittamatta) savilaaksot vedenjakaja moreenikumpareet (mm. Liessaari) Lohjanjärvi hiekkavaltainen harju (Lohjanselkä)

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti

Syrjävaara-Karjaoja I-luokka Kohdenumero (kartalla) 2. Koko ja sijainti Syrjävaara-Karjaoja Kohdenumero (kartalla) 2. 350 ha tuulivoimarakentamista puoltavat ja rajoittavat tekijät Vaiheyleiskaavan luontoselvityksissä huomioitavaa Sijaitsee Nuojuan pohjoispuolella, molemmin

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS

KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KEMIÖNSAAREN KUNTA KASNÄSIN ASEMAKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20134 1 (9) Ger Riikka Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Maisema... 2 2.1

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

1. Vuotomaa (massaliikunto)

1. Vuotomaa (massaliikunto) 1. Vuotomaa (massaliikunto) Vuotomaa on yksi massaliikuntojen monista muodoista Tässä ilmiössä (usein vettynyt) maa aines valuu rinnetta alaspa in niin hitaasti, etta sen voi huomata vain rinteen pinnan

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma Alueen nykytila Suunnittelualue on Sulan osayleiskaava-alue, joka on pinta-alaltaan n. 510 hehtaaria. Alueesta noin hieman alle 200 ha on asemakaavoitettu asumisen ja työpaikkojen alueiksi. Kaavoittamattomat

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla

Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Tuulivoimala ja kulttuuriympäristö seminaari 7.5.2013, Helsinki Tuulipuistot kulttuurimaiseman reunalla Antti Saartenoja Etelä-Pohjanmaan liitto Eteläpohjalaista maisemaa Etelä-Pohjanmaa jakautuu maisemamaantieteellisesti

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI

PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI MAISEMA JA PAIKKA SELVITYS PARKKIARON OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU PARKKIARON METSÄSTÄ ASUNTOALUEEKSI Maisemarakenne ja maiseman yleispiirteet Osayleiskaava-alueen maiseman perusrakenne

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 14 LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 15 LIITE 2 FORSSAN KIIMASSUON OSAYLEISKAAVAN LUONNOS SITO OY, SYYSKUU 2008, PIENENNÖS 16 LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUPASUON ASEMAKAAVA TAMMELAN KUNTA

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT

PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT PÄLKÄNE, LUOPIOISTEN KIRKONKYLÄ RAJALANNIEMI ETELÄOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 2.4.2007 MA-ARKKITEHDIT Rajalanniemen eteläosan asemakaavan muutos 1 LÄHTÖKOHTIA Kaavahankkeen perustiedot on esitetty

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Rautavaara Lapinjärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma

Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Maisemallinen maankäyttösuunnitelma Asemakaavan Lavanko 340400 Katriinantien länsipuolinen alue Suunnittelualueen sijainti maisemassa Lähtökohdat Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut

MÄNTSÄLÄN KUNTA Maankäyttöpalvelut sivu 1(5) ASPELUNDIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 257 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ote Kiimassuo -osayleiskaavasta, kaava-alueen rajaus Alueen ortokuva Kohde Asemakaavan lähtökohdat ja tavoitteet OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaava Dnro:

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola

Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013. Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Tuulipuisto Oy Kyyjärvi Luontotyyppikartoitus 7.11.2013 Tarkastanut: FM Päivi Vainionpää Laatija: FM Satu Pietola Asiakas Winda Invest Oy Gallen-Kallelankatu 7 28100 Pori Yhteyshenkilö Kalle Sivill Puh.

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010 Hannu Poutiainen Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännös... 3 RUOVESI 94 VUOLLENIEMI...

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa:

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Edesjärvien ja Patasalmen rantaosayleiskaava-alueiden uusien rakennuspaikkojen tarkastus 2005 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana

Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Siikaniemi 26. 27.10. 2010 Hautausmaa julkisena ja toiminnallisena tilana Salpausselän haasteet ja mahdollisuudet Mari Aartolahti http://fi.wikipedia.org/wiki/salpaussel%c3%a4t Salpausselät Salpausselät

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2040 Tonttijärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Torttijärven alue sijaitsee Pirkanmaalla, Ylöjärven Kurussa, noin 10 kilometriä

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO

LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 17. ALANURMON KAUPUNGINOSAN ASEMA- KAAVAN LAAJENNUS, VIERULANPELTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on ALANURMON

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015

Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut. Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Yhdyskuntatekniikka Lausunto Dnro: Kaavoitus- ja liikennejärjestelmäpalvelut Anna Hakamäki 11.11.2015 718/11.01.00/2015 Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Lausunto Perikunta c/o Christian

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot