DIAKONI Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONI Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen"

Transkriptio

1 DIAKONI Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen -esite diakonin työnkuvasta Sanna Junnola Ulla Laitinen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakonin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Junnola, Sanna/Laitinen, Ulla. Diakoni: Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen esite diakonin työnkuvasta. Pieksämäki 2002, 39 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu/Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön tarkoitus on lisätä ihmisten tietämystä diakonin työnkuvasta ja markkinoida koulutusta. Työ toteutettiin produktiona. Esite diakonin työkuvasta on suunnattu ammatinvalinnan kynnyksellä oleville nuorille ja mahdollisesti uutta koulutusta suunnitteleville aikuisille. Prosessina opinnäytetyö oli mielenkiintoinen, mutta haastava. Diakonian teoriapohjaan pyrittiin hakemaan mahdollisimman tuoretta tietoa, jotta esitteestä tulisi riittävän kattava. Esitteen ja sen teoriapohjan tekemisessä oli sosiaalialan opiskelijoille paljon työtä ja haasteita. Esite sisältää tietoa diakonin työnkuvasta ja koulutuksesta. Lisäksi siinä on yhteystietoja lisäinformaatiota varten ja diakoniaan liittyviä Raamatun kohtia. Esite toteutettiin omakustanteisesti. Yhteistyötä on ollut Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa, joka julkaisee vuonna 2003 messuesitteen. Produktion esitteen tekstiä on suunniteltu käytettäväksi messuesitteessä. Diakonia on aiheena ajankohtainen. Yhteiskunnan muutoksessa diakonian tärkein kohderyhmä, köyhät ja syrjäytyneet ovat jääneet vaille huomiota. Vastuu näistä ihmisistä on siirtynyt kirkolle ja diakoniatyöntekijöille. Asiasanat: diakonit; esitteet; produktiot Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, kirjasto.

3 ABSTRACT Junnola, Sanna/Laitinen, Ulla. Diakoni; Deacon, Professonal of Social Work of the Church and Society Brochure of Gualifications of Diacon. Pieksämäki s. 4 appendix. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit. The meaning of the final thesis was to add the knowledge of the qualifications of the deacons and to market the education of the social work of the church. The thesis was carried out as a production by working out a brochure of the deacons social work of the church. The brochure is focused on the young people who are planning the choice of a profession and also to the adults who are plotting a new career. The process of the thesis was interesting, but also demanding at the same time. It was important to get current information to the written work of the production, in order to get the brochure comprehensive enough. This work demanded a lot of effort to the students of social education. The brochure includes information of the deacons job and education. Furthermore, you can find contact information and extracts of the Bible that refer to the social work of the church. The brochure was put into practise as the author's edition. It is expected that the introduction of the work will be published in the brochure 2003 of the Diaconia Polytechnic. Diaconia is a topical issue. The change of the society has caused that the important target group of the welfare job, poor and excluded people, has been brushed away. The responsibility of these people has been moved to the church, to the deacons. Keywords: deacons; brochures; productions. Filed at the library of Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit.

4 JOHDANTO Saimme opinnäytetyöhömme vision opiskelumme alussa, kun huomasimme ihmisten tietämättömyyden diakonin työstä ja työnkuvasta. Diakonissan työ usein tunnetaan, mutta diakonia luullaan useasti miespuoliseksi diakonissaksi. Toisaalta diakoni osataan yhdistää seurakuntaan, mutta työtehtävistä ei monella liene tietoa. Monet diakoniopiskelijatkaan eivät ole opintojen alkuvaiheessa selvillä diakonin toimenkuvan monipuolisuudesta ja runsaudesta. Asiat avautuvat konkreettisesti opiskelijoille vasta käytännön harjoittelujen myötä. Ilkka-Aholan (2001, 6-7) mukaan seurakunnissa diakonia on nykyisin itsestäänselvyys, osa seurakunnan työtä. Sen sisin saattaa olla epäselvä seurakuntalaisille, vapaaehtoisille, luottamushenkilöille ja jopa diakoneille itselleen Ensimmäinen suunnitelmamme oli tehdä esittelyvideo. Suunnitelma kuitenkin muuttui yhteistyökumppanin, eli varsinaisen videon tekijän puuttumisen takia. Esitteen teon suunnittelun aloitimme sen jälkeen. Yritimme etsiä julkaisijaa eri tahoilta jo alkuvaiheessa, mutta monet halusivat valmiin työn nähtäväksi ennen päätöstään. Näin ollen jätimme yhteistyökumppanin eli mahdollisen julkaisijan etsimisen opinnäytetyön loppuvaiheeseen. Saimme opinnäytetyömme loppuvaiheessa yhteistyötarjouksen Diakoniaammattikorkeakoululta (tästä lähtien käytämme lyhennettä Diak). Diak on julkaisemassa vuoden 2003 aikana messuesitteen ja siihen olisi mahdollista laajentaa kirkollisten työalojen kuvausta. Annoimme diakonissan ja kirkon nuorisotyönohjaajien osuuksien tekemisen eteenpäin ja jatkoimme itse oman esitteemme prosessointia. Esitteen teksteistä kävimme vuoropuhelua sähköpostitse kirkollisten alojen teksteistä vastaavan opettajan Kai Henttosen kanssa. Annoimme Diakonia-ammattikorkeakoululle luvan käyttää ja julkaista esitteemme tekstin tarvittaessa. Esite (liite 1) on tiivis kuvaus diakonin työnkuvasta ja mainos mahdollisista yhteistyökumppaneista. Toivomme diakonissa-opiskelijoiden ja kirkon nuorisotyönohjaajien

5 6 tekevän tulevaisuudessa esitteen omasta työnkuvastaan. Tällöin nämä kolme esitettä kirkollisesta koulutuksesta ja työstä olisi mahdollista yhdistää. Diakonin työnkuva on aiheena ajankohtainen. Yhteiskunnan murroksessa ja kehityksessä köyhät ja syrjäytyneet, diakonian ja diakoniatyön tärkein kohderyhmä, ovat jääneet vaille huomiota. Kirkon ja seurakuntien vastuulle on jäänyt suuri osa köyhien hoidosta, kun yhteiskunnan rahkeet eivät ulotu kaikkiin syrjäytyneisiin ja muuten apua tarvitseviin tai moniongelmaisiin. Kirkon nelivuotiskertomuksen (2002) mukaan diakoniatyön tarvetta siis lisäsivät valtion ja kuntien supistama sosiaaliturva ja pitkäaikaistyöttömyyden ja velkaantumisen aiheuttama syrjäytyminen. Diakoniatyön yhteistyö kuntien ja eri järjestöjen kanssa lisääntyi, kun valtion ylläpitämiä hyvinvointipalveluja supistettiin. Suomalainen yhteiskunta jakautuu edelleen laman pitkäaikaisena seurauksena hyväosaisiin ja huono-osaisiin, menestyjiin ja syrjäytyjiin.

6 7 2 PRODUKTION SUUNNITELMA JA TAVOITTEET Teimme opinnäytetyömme produktiona. Produktion tavoitteena on tehdä jokin tuotos ja kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Työn tärkein kriteeri on niveltyä ammatilliseen käytäntöön. (Kainulainen, Gothóni, & Pesonen 2002, 34.) Aloitimme produktion suunnittelemisen syksyllä Halusimme alusta asti tehdä esittelyn diakonin työnkuvasta ja ensimmäinen suunnitelmamme oli tehdä video. Yritimme alku-keväällä 2002 yhteistyökumppaniksemme Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön viestinnän koulutusohjelman opiskelijoita. Me olisimme suunnitelleet videon sisällön ja tehneet kirjallisen työn ja he toteuttaneet sen käytännössä. Olimme yhteydessä viestintäkoulutusohjelman vastaavaan opettajaan, joka lupasi tiedustella asiaa opiskelijoilta. Vastausta kyselyymme emme kuitenkaan koskaan saaneet. Keväällä 2002 suunnitelma muuttui videosta esitteeksi, joka meidän oli helpompi toteuttaa itse. Alussa pyysimme yhteistyökumppaneiksi Diakonia-ammattikorkeakoulua, Diakoniatyöntekijöiden Liittoa ja Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskuntatyötä (liite 2). Organisaatiot halusivat valmista materiaalia, joten otimme heihin uudelleen yhteyttä syksyllä 2002 esitteen valmistuttua. Lokakuussa 2002 Diakilta tuli yhteistyötarjous. Diak oli budjetoinut vuodelle 2003 messuesitteen (liite 3), johon se toivoi meidän tekevän kaikkien kirkollisten alojen tekstit. Meidän aikamme ei tähän enää riittänyt, joten olimme yhteydessä Diakin viestintäsuunnittelija Eija Rantaseen. Sovimme hänen kanssaan, että voimme jakaa työn diakonissojen ja kirkon nuorisotyönohjaajien kanssa. He tekisivät mahdollisesti oman osansa, ja me antaisimme jo valmiin esitteen tekstin Diakin käytettäväksi.

7 8 2.1 Kohderyhmä, tavoitteet ja hyödynsaajat Esitteemme varsinainen kohderyhmä on ammatinvalinnan kynnyksellä olevat nuoret. ja siitä on hyötyä myös uudelleen koulutuksesta haaveileville aikuisille. Eli esite on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kirkon tai sosiaalialan koulutuksesta, mutta eivät ole vielä löytäneet omaa koulutusohjelmaansa. Alussa tavoitteemme olivat suuret ja olimme ahneita levityksen suhteen. Lopussa ajan puutteen vuoksi tavoitteet karsiutuivat entistä konkreettisemmiksi. Myös yhteistyökumppanin löytäminen osoittautui monien yhteensattumien vuoksi työlääksi. Opinnäytetyömme ensimmäinen hyödyn saaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu, joka voi esitteen avulla saada koulutuksesta kiinnostuneita opiskelijoita. Hyödyn saajana ovat myös yhteistyökumppanit, jotka saavat yhteystietonsa esitteeseemme. Parhaimmillaan diakonin ammatti tulee siis tutummaksi ja Suomen evankelisluterilainen kirkko saa mainosta työaloistaan ja uusia työntekijöitä. 2.2 Toteutusstrategia ja työsuunnitelma Esitteen teon alussa yritimme etsiä yhteistyökumppaneita. Näiltä saadun palautteen myötä suunnitelma muuttui; ensin keräsimme teoriapohjan sekä esitteen tekemiseen että diakoniaan liittyen. Viimeisenä valmistimme esitteen ja etsimme julkaisijan. Suurin työ jäi syksyyn 2002; keväällä ja kesällä 2002 saimme kerättyä osan materiaalia ja tehtyä teoriapohjaa.

8 9 Työsuunnitelma: kesä 2002 teoriapohjat valmistuvat. elokuu/ lokakuu 2002 esite valmistuu ja etsimme yhteistyökumppanit. lokakuu 2002 viimeistelemme opinnäytetyön opinnäytetyö esitarkastukseen opinnäytetyön jättöpäivä. 27./ opinnäytetyön esitys kypsyyskoe. 2.3 Resurssit, budjetti ja riskit Opinnäytetyön tekijöitä oli kaksi, Sanna Junnola ja Ulla Laitinen. Työnjako muotoutui heti alussa ja oli suhteellisen selkeä; Sanna Junnola teki diakoniaan liittyvän osuuden ja Ulla Laitinen esitteen teorian. Yhdessä suunniteltiin ajankäyttö ja toteutettiin esite ja muut opinnäytetyön vaatimat tehtävät. Virallista budjettia ei ollut, koska esitteen julkaiseminen jäisi yhteistyökumppanin asiaksi. Rahaa kului kopiointeihin, kirjemaksuihin, puhelinkuiluihin ja pieneen määrään tulostettuja esitteitä. Posterin materiaalit ja esitteen pohjapaperit olivat opinnäytetyön suurin investointi. Suurin riski oli esitteen epäonnistuminen eli sen toimimattomuus ja tekijöiden yhteisen ajan löytyminen. Produktion onnistuminen edellyttää aina myös yhteistyökumppanin saamista. Koimme tämän työmme suureksi haasteeksi ja samalla riskitekijäksi. 2.4 Arviointi Tekijät itse arvioivat työtä opinnäytetyön kirjallisessa osiossa ja etenkin pohdinnassa opinnäytetyö-prosessin loppuvaiheessa. Arviota antoivat myös opettajat ja opponentit. Ohjaava opettaja seurasi työn kulkua ohjauskeskustelujen kautta.

9 10 Keräsimme palautetta esitteestämme pieneltä joukolta keväällä 2003 kirjoittavilta lukiolaisilta. Pyysimme palautetta myös Diakilta, Diakoniatyöntekijöiden Liitolta ja Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskuntatyöltä pyytäessämme heitä yhteistyökumppaneiksemme. Palautetta saimme tarvittaessa myös opiskelijatovereilta ja lähipiiriltä.

10 11 3 DIAKONIA SUOMEN EVANKELISLUTERILAISESSA KIRKOSSA Suomen evankelisluterilaisen kirkon tehtävänä on saattaa ihmiset seurakunnassa sanan ja sakramenttien vaikutuspiiriin, jotta heissä syntyisi ja pysyisi usko kolmiyhteiseen Jumalaan sekä kasvaisi vastuu lähimmäiseen. Seurakunta toteuttaa tätä tarkoitustaan viidellä perustehtävällään; julistuksella, kasvatuksella, sielunhoidolla, palvelulla ja lähetyksellä. (Huotari 1992, ) Palvelu eli diakonia kuuluu kirkon perusluonteeseen, koska kirkko ei ole itseään, vaan maailmaa varten. Kirkko palvelee maailmaa julistuksellaan ja kasvatuksellaan; julistamalla ja opettamalla lakia ja evankeliumia. Se vastaa hätään myös konkreettisesti ja käytännöllisesti asettamatta ennakkoehtoja tai käyttämättä palvelua pelkkänä julistuksen välikappaleena. (Huotari 1992, ) Juuri tämä konkreettinen hätään vastaaminen on tämän päivän diakoniatyötä sekä tulevaisuuden haaste. Kirkon toimintaperiaatteet perustuvat ihmisen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen, sillä kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on aineellinen, henkinen ja hengellinen olento. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa Jumalan sanaa julistetaan puhtaasti ja jossa toimitetaan sakramentit, kaste ja ehtoollinen, sekä muut kirkolliset toimitukset, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Näiden lisäksi kirkon toiminnan keskeisiin piirteisiin kuuluu Raamatun sisällön opettaminen. Kirkon tehtävänä on myös ylläpitää keskustelua niistä asioista, jotka kristillisen etiikan mukaan kuuluvat ja johtavat hyvään ja oikeudenmukaiseen elämään. Tämä on diakoniatyön yksi tärkeistä tehtävistä. (Diakoniatyöntekijä 2002.) 3.1 Diakonia eli palvelu Diakonia pohjautuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, jossa ihmisen arvo pohjautuu siihen, että hän on Jumalan luoma, eikä hänellä ole mitään aluetta, joka olisi toista tärkeämpi. Siksi muun muassa ihmisten hengellisten kysymysten käsitteleminen ei ole tärkeämpää

11 12 lähimmäisestä huolehtimista kuin jokin toinen osa-alue. Tärkeintä diakoniassa on huolehtia ihmisestä, ei hänen ongelmastaan tai hädästään. (Ryökäs 2000, ) Diakonian haasteet nousevat ympäröivän yhteiskunnan muuttuvista tarpeista, paikallisella tasolla vaikuttavista väestön ja elinolojen erityispiirteistä sekä yksilöiden vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun liittyvistä ongelmista. Nykyään monet avun tarvitsijoista ovat kuin muukalaisia omassa tai vieraassa maassa. He ovat pudonneet yhteiskunnan välittämisverkkojen aukoista eivätkä kykene hallitsemaan omaa elämäänsä eivätkä monimutkaisia avustusverkostoja. Diakonian haaste on aina ollut löytää alkava vaivaisuus eli syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ja auttaa heitä oman elämänsä hallinnassa. (Ilkka- Ahola 2001, ) Diakonialla voi ajatella olevan kolme erilaista muotoa. Sen voidaan ajatella tarkoittavan kaikkea mahdollista hyvää työtä. Se voi olla myös seurakunnan yleinen tehtävä tai seurakunnan viranomaisesti järjestetty toiminta Diakonia kaikkien tehtävänä Ryökkään (2000, 31) mukaan diakonia on kaikkien tehtävä. Hän on kirjoittanut diakonian olevan periaatteessa jotain sellaista, jota kaikki ihmiset uskoon katsomatta voivat tehdä. Ammatillinen koulutus luo kuitenkin edellytykset diakoniatyöntekijänä toimimiselle. Diakonian teot eivät eroa muusta ihmisen toiminnasta, mutta niiden voimanlähde voi olla erilainen. Tekoja ei ole perusteltua erottaa yhteiskunnan toimenpiteistä, sillä myös yhteiskunnan rakenteiden kautta Jumala huolehtii ihmisistä. Diakoninen toiminta on pääasia, ei sen jäsentyminen kirkolliseen organisaatioon. Diakonian perusta ei siis Ryökkään (2000, 31) mukaan ole määräyksissä vaan lähimmäisenrakkaudessa, jota on kaikkialla luomisen perusteella. Usko ei anna rakkautta lähimmäiseen eikä määrää rakastamaan lähimmäistä. Usko antaa lisävoimaa lähimmäisenrakkauteen.

12 Diakonia seurakunnan ja kristityn olemuksena Kirkkojärjestyksen (1994, 4:3) mukaan diakonia on seurakunnan ja sen jäsenten velvollisuus. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Seurakunnissa toimintaa määrittelevät tarkemmin diakoniatyön johtosäännöt, jotka kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto hyväksyy. (Rauhala 2000, 12.) Diakonia on uskon näkyvä ilmenemismuoto. Diakonian voi Malkavaaran (2002) mukaan jakaa kolmeen eri osaan: asenteeseen, aatteeseen ja liikkeeseen. Asenteena diakonia on kristityn käyttäytymistä, hänen suuntautumistaan lähimmäistään kohti, rakkauden ja palvelumielen toteutumista. Aatteena se pyrkii kristillisen uskon motivoimana luomaan toimintaa heikommassa asemassa olevien lähimmäisten parhaaksi etsien erityisesti väliinputoajia ja marginaaleihin joutuneita. Samalla sen tulee vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Diakonialiikettä ovat vahvistaneet kaksi samanaikaista muutosta. Kirkon diakonian teologia ja sosiaalietiikan perusta ovat vahvistuneet. Samalla kuitenkin yhteiskunnan arvopohja on muuttunut ja rappeuttanut palvelujärjestelmää, sekä synnyttänyt tarvetta, johon diakonia on voinut reagoida. Voisi päätellä, että jos tarpeen lisääntyminen johtaa diakonialiikkeen vahvistumiseen, täytyy diakonialla olla kyky tunnistaa tarpeita herkästi. (Malkavaara 2002.) Diakonia työntekijän tehtävänä Kaikki kristillisen seurakunnan työ voidaan nähdä palveluna, mutta erillisenä työmuotona diakonia on yksi kristillisen palvelun ilmentymä. Sen tehtävänä on palvella toisaalta yksityisiä ihmisiä ja toisaalta puuttua niihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät hätää ja kärsimystä. (Huotari 1992, 268.) Otto Aarnisalo ( ) on kenties merkittävin suomalaisen diakonian uranuurtaja ja kehittäjä. Hänen työnsä kautta suomalainen diakonia kehittyi seurakuntadiakoniaksi,

13 14 joka on jokaisen kristityn kirkkolaissa vuonna 1943 määrätty velvollisuus. Aarnisalo teki aloitteen piispainkokoukselle diakonian viran vakiinnuttamisesta joka seurakuntaan pakollisena virkana. (Ilkka-Ahola 2001, 38.) Vuonna 1899 Aarnisalo kirjoitti diakoniaohjelmansa kirjaseksi (Suomen kirkon diakoniakysymys), jossa hän määritteli diakonia seuraavasti: Diakonia on kristillisen seurakunnan viranomaisesti järjestetty, vapaa, saarnatoimen rinnalla käyvä ja sen tukeeksi tapahtuva laupeudentoimi (Aarnisalo 1899, 20). Tämä määrittely on antanut vaikutteita omaan diakonianäkemykseemme monien työntekijäsukupolvien ja kirkkolakimme kautta. (Ilkka-Ahola 2001, 8.) Jokaisessa seurakunnassa tulee olla diakonian virka, jonka haltijana voi olla diakoni tai diakonissa. Diakoniakoulutuksen lisäksi diakonissa on saanut terveydenhuollon ja diakoni sosiaalityön koulutuksen. Diakonian virkoja kirkossa on hiukan toista tuhatta, minkä lisäksi diakoniatyöhön osallistuvat jossakin määrin myös papit ja lehtorit sekä nuoriso- ja lapsityön ohjaajat. Diakoniaan suuntautuneita erityisvirkoja ovat muun muassa kehitysvammatyöntekijät, kuurojenpapit sekä vankilapapit ja -diakonit. (Diakonia ja yhteiskuntatyö 2002.) 3.2 Diakonia Raamatussa Diakonian lähtökohtana Raamatussa ovat Jeesuksen esimerkit ja hänen opetuksensa. Jeesus kohtasi apua tarvitsevat; köyhät, sairaat ja syrjäytyneet. Hän kuunteli heitä, paransi, auttoi ja julisti anteeksiantamuksen sanomaa. Luukkaan evankeliumin kertomuksessa Laupiaasta samarialaisesta Jeesus osoitti, että jokainen ihminen on lähimmäisemme, riippumatta kansallisuudesta, rodusta, uskonnosta tai muista tekijöistä. Alkuseurakunnassa diakonia toteutui huolenpitona köyhistä, sairaista, vangeista ja muista kärsivistä, sekä pöytäpalveluna seurakunnan kokouksissa. (Diakonia ja yhteiskuntatyö 2002.) Raamatusta diakonian perustaksi on myös noussut kolme tunnettua tekstiä; Rakkauden kaksoiskäsky, Kultainen sääntö ja Jeesuksen tulkinta omasta elämästään ja opetuslap

14 15 seudesta palveluna. Kaikki myöhemmät diakonian määritelmät peilaavat omalla tavallaan ja omassa kontekstissaan näihin. (Henttonen 1997, 38.) Jeesus vastasi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Pyhä Raamattu 1992; Matteuksen evankeliumi 22:37-39.) Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. (Pyhä Raamattu 1992; Luukkaan evankeliumi 6:31.) Opetuslasten kesken syntyi myös kiista siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Silloin Jeesus sanoi heille: Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija. Kumpi on suurempi, se, joka on aterialla, vai se, joka palvelee häntä? Eikä se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee. (Pyhä Raamattu 1992; Luukkaan evankeliumi 22:24-27.) 3.3 Diakonian työalat Aarnisalo (1899, 42) poimi diakonian työalat Raamatusta, Matteuksen evankeliumin 25 luvusta, jakeista 35-36: Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni. (Pyhä Raamattu 1992.) Evankeliumissa mainitut tehtävät tulevat Aarnisalon mukaan olemaan kaikkina aikoina laupeudentoiminnan eli diakoniatyön päämuodot. Organisoitu diakoniatyö toteutuu osana paikallisseurakuntien toimintaa sekä ammatillisesti koulutettujen diakoniaviranhaltijoitten että vapaaehtoisten toimesta. Diakonia ja yhteiskuntatyön (2002) mukaan diakoniaa voi tehdä seuraavilla eri tavoilla; yksilöllisesti (lähimmäispalvelu, kotikäynnit, vastaanottotyö, sielunhoito, taloudellinen avustaminen, tukiasunnot, päihde- ja huumeongelmaisten tukeminen).

15 16 ryhmätoimintana (vankien ja vapautuvien tukeminen ryhmissä diakoniapiirit, kylätoimikunnat, erityisryhmien kirkkopyhät, vanhusten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten, riippuvuuksista kärsivien ym. tukiryhmät ja piirit, perheryhmät, kriisiryhmät, sururyhmät, retket, leirit). Yhteiskunnallisena vaikuttamisena diakonia ei hoida vain yhteiskunnallisten epäkohtien seurausilmiöitä, vaan pyrkii vaikuttamaan myös niiden syihin. Se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja luomakunnan eheyttä sekä toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi. Kansainvälisenä diakoniana se herättää myös vastuuta yli rajojen.(diakonia ja yhteiskuntatyö 2002.) 3.4 Diakonia tulevaisuudessa Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön tavoitteeksi on asetettu kristillisen uskon motivoimana yksilön, yhteiskunnan ja luonnon eheyden vahvistaminen. Tulevaisuuden painopisteenä on hyvinvointistrategia eli diakoniatyön oleminen osa yhteiskunnan sosiaalijärjestelmää, eikä vain sen täydentäjä. Muut haasteet ovat ikääntyminen, huumeongelma ja poliittinen diakonia eli yhteiskuntaan vaikuttaminen. (Veikkola 2001, ) Paavo Kettunen (2001, 188) on tutkinut diakoniatyön asiakkaita ja diakoniatyöntekijöiden auttamista. Tutkimuksen mukaan diakoniatyön muuttuminen on näkynyt asiakaskunnan lisääntymisenä ja eläkeikäisten kotikäyntien muuttumisena asiakasvastaanotoilla käyviin työikäisiin. Samalla se on muuttanut diakoniatyöntekijän roolia kodeissa vierailevasta seurakuntasisaresta vastaanottoa pitäväksi virkailijaksi. Diakoniatyöntekijän imago on alkanut muistuttaa entistä enemmän kunnallista sosiaalityöntekijää. Aineellinen auttaminen on lisääntynyt diakoniatoiminnassa. Tämä on nähty uhkana kirkon hengelliselle ja sielunhoidolliselle työlle. Diakoniatyöntekijät ovat joutuneet kohtaamaan työn paineet ja ristiriitaiset odotukset. Suurimpana ongelmana tulevaisuudessa monet näkivätkin juuri sielunhoidon aseman suhteessa taloudelliseen auttamiseen. (Kettunen 2001, )

16 17 Huomattavalla osalla diakoniatyöntekijöiden asiakaskunnasta on monia erilaisia ongelmia. Asiakaskontakteista yli puolella ei ollut ammatillista koulutusta ja sama määrä oli myös sillä hetkellä työttömiä. Tutkimuksen mukaan myös lähes puolet asiakkaista kärsivät toimeentulon niukkuudesta. Monet asiakassuhteet kestivät pitemmän aikaa, puolet tulivat tapaamisiin vielä jopa 2 vuoden jälkeen. Tämä osoittaa, että diakoniatyöntekijä nähdään potentiaalisena auttajana silloinkin, kun hänen palvelujaan ei käytetä aktiivisesti. (Kettunen 2001, ) Diakoniatyöntekijät näkevät tulevaisuudessakin työnäkynään kirkkojärjestyksen tavoitteen auttaa niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muutoin auteta. Ongelmana oli tämä kohderyhmä, sosiaalitoimiston loppuun käsittelemät tai ne, joiden hätään sosiaalityö ei lakiin vedoten voi puuttua. Näin diakoniatyö nähdään sosiaalityön jatkeena. (Kettunen 2001, 193.)

17 18 4 DIAKONIATYÖ Diakoniatyö nousee vapaasta sydämen rakkaudesta. Se on Aarnisalon (1899, 26-27) mukaan hyvin persoonallista ja henkilökohtaista; diakoniatyön vahvuutena on sydämellään työtä tekevät työntekijät, jotka uhraavat itsensä ja osaavat ottaa osaa autettavan elämäntilanteeseen. Siinä kohdataan ihminen aidosti. Diakoniatyö kuvastaa aina aikaansa, koska sen tärkein pyrkimys on löytää ihmisten elämän vaikeudet ja auttaa niissä. Työntekijästä on monessa mielessä tullut väline, hänet on valittu seurakuntaan palvelemaan sen tarpeita. Työntekijän valintoihin ja toimintatapoihin vaikuttavat muun muassa diakoniatiimi, diakoniajohtokunta, kirkkoherra, kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvosto sekä kirkkovaltuusto. Toisaalta diakoniatyöntekijä voi myös kokea olevansa Jumalan työväline ja haluaa toimia sen mukaisesti. (Rauhala 2000, 15.) Diakoniatyö on työtä tässä hetkessä paremman huomisen hyväksi. Käytännön työ hapuilee eteenpäin asiakkaan entisistä vaikeuksista kohti parempaa huomista ja uusia haasteita. Työtä, sen työtapoja ja koulutusta kehitellään kaiken aikaa, jotta päästäisiin ennakoimaan muuttuvan ja kehittyvän yhteiskunnan syrjäyttäviä rakenteita ja vastaamaan tämän päivän haasteisiin. (Ilkka-Ahola 2001, 7.) 4.1 Työntekijä Diakoniatyössä on monia vaativuustekijöitä, kuten muissakin yhteiskunnan tehtävissä. Työntekijä tarvitsee erilaisia taitoja, muun muassa päättely- ja jäsennyskykyä, empaattisuutta, vuorovaikutustaitoja, hengellisiä kohtaamistaitoja ja sielunhoitokykyä. Muita tarpeellisia taitoja ovat ryhmänohjaamis-, yhteistyö- ja esiintymistaidot sekä oikean sisällön löytäminen hartauksiin. Kenelläkään ei tietenkään voi olla kaikkia taitoja, mutta jokaisella on omat vahvuutensa. Diakoniatyöntekijän tärkein työväline kuitenkin on

18 19 hänen oma persoonansa ja kukin voi painottaa työtään omien lahjojensa mukaan. (Åstrand 1995, ) Diakoniatyö on sekä yhdyskuntatyötä että sielunhoitoa. Ihmisen elämisen laatua yritetään parantaa sekä materiaalisesti, henkisesti kuin myös hengellisesti. Työntekijä on mukana muun muassa jumalanpalveluksissa, hartauksissa, leireillä, retkillä ja kerhoissa. Työ sisältää paljon asioiden järjestelyä, suunnittelua ja kokouksia. Olennaisinta on ihmisten kohtaaminen, jolloin voidaan kuulla heidän tarpeitaan. (Rauhala 2000, 55,76.) Diakonaatista, yhdistetystä diakonian, kasvatuksen ja musiikin virasta on jätetty mietintö kirkkohallitukselle. Sen tavoitteena on vahvistaa kirkon jäsenten ja työntekijöiden hengellistä identiteettiä, selkiyttää virka-asemaa ja vastata ekumeenisista sitoumuksista. Virka on kolmisäikeinen, ylimpänä on piispuus, sitten pappeus ja alimpana diakonaatti. (Ripatti 2002, 27-29; Andersson 2002, ) Diakonaatin tarkoitus ei ole velvoittaa työntekijöitä tekemään toisen virkanimikkeen alle kuuluvia tehtäviä. Silti se tulee muuttamaan ja jossain määrin lisäämään diakonille kuuluvia tehtäviä. Diakoni voi saarnata ja avustaa ehtoollisella. Lisäksi diakonaattiin kuuluville ehdotetaan oikeutta toimittaa sanajumalanpalvelus ja eritystapauksissa hautaan siunaaminen ja siviiliavioliiton siunaaminen. Lehtoreille ja diakonian viranhaltijoille ehdotetaan lisäksi lupaa toimittaa ehtoollinen Kirkkojärjestyksen toisen luvun, kymmenennen pykälän mukaisessa erityistapauksessa. (Andersson 2002, ) Diakoniatyöntekijöissä pelkoa herättää papillisten tehtävien mahdollinen siirtyminen diakoniatyöntekijöille. Tällöin viikonlopputöiden lisääntyminen veisi työaikaa viikolta, jolloin työtä tehdään nimenomaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja tavataan asiakkaita. Kuka siis kohtaisi ja milloin nämä ihmiset, joiden ainoa kontakti tapahtuu diakoniatoimistossa ja diakonian eri tilaisuuksissa? Diakoniatyöntekijät haluaisivat pysyä pienen ihmisen palvelijoina, eivätkä päätyä apupapeiksi kaikelle kansalle. (Iivarinen & Ilmonen 2002, 33-34; Pasma 2002, )

19 Diakoniatyön historia Suomessa diakoniatyö on syntynyt seurakunnan reagointina tilanteessa, jossa huonoosaiset ovat olleet vaarassa syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Tämä on tänäkin päivänä diakonian suurin haaste, vain syrjäytymisen syyt ovat muuttuneet yhteiskunnan kehityksen myötä. Kuitenkin lähtökohta, hädän äärimmäisessä päässä olevien auttaminen, on pysynyt samana. (Ilkka-Ahola 2001, 6.) Ensimmäinen askel kohti selkeää suomalaista seurakuntadiakoniaa oli Oulun synodaalikokouksen mietintö Suomeen perustettavasta diakoniasta. Kokouksen asettama työryhmä ehdotti maallikkotoimen ja seurakunnallisen vaivais- ja sairaanhoidon yhdistämistä, josta muodostunutta tointa kutsuttaisiin diakoniaksi. Sen tuli toimia vain oman seurakunnan alueella ja rahoittaa työnsä saaduilla lahjoituksilla ja vaivaiskolehdeilla. Senaatti vahvisti säännöt 1893, jolloin tuomiokapituli kehotti seurakuntia toimiin diakoniarahastojen perustamiseksi ja sääntöjen toteuttamiseksi. (Ilkka-Ahola 2001, 24.) Tänä päivänä ei voida enää käyttää Aarnisalon (1899) ajatusta ja vertausta kunnan ja seurakunnan työn erosta. Hänen mukaansa kunnan vaivaishoidolla autetaan ulkonaisilla, aineellisilla varoilla ja pyritään parantamaan ajallisia oloja. Vastaavasti seurakunnan vaivaishuolto käyttää hyväkseen hengellistä ulottuvuutta köyhien tilanteen helpottamiseksi. Jumalan sanaa lukemalla, rukoilemalla, ja uskon avulla seurakunnissa pyritään kärsivän iankaikkiseen parhaaseen. Diakoniatyö on selvästi menettänyt hengellistä ulottuvuuttaan ja joutunut keskittymään ennemminkin maalliseen auttamiseen, ajallisten olojen parantamiseen. Mielestämme kirkossa olisikin suotavaa käydä vakavasti keskustelua diakonityön hengellisyydestä. Kun työskennellään kirkon alaisuudessa, sen tulisi olla automaattisesti osa työtä.

20 21 5 KOULUTUS Diakoneja koulutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa, joka toimii Raamatusta nousevien kristillisten ja eettisten arvojen pohjalta. Perusarvoja ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisen kunnioitus eli kristillinen lähimmäisenrakkaus, joka sosiaalialalla käytännössä merkitsee jokaisen ihmisen ainutkertaisuuden kunnioittamista. Toiset arvot ovat lähimmäisiin suuntautuva diakonia eli rakkauden palvelua sekä avoin vuorovaikutus. Diakissa se merkitsee yhteiskunnan marginaaliryhmien syrjäytymisen ehkäisyä ja heidän nostamistaan yleiseen tietoisuuteen. Eettinen lähestymistapa tarkoittaa pyrkimystä sovittaa yhteen yksilön ja yhteisön oikeudet sekä yhteiskunnan kokonaisetu. (Kotila (toim.) 2001, 11-12; Kotila ym. 2002, 7.) Opetusministeriö on vahvistanut koulutusohjelman nimeksi Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Tutkintonimike on sosionomi (AMK), joka antaa sosiaalialan ammatillisen korkea-asteen kelpoisuuden sekä halutessaan pätevyyden diakoniatyöhön (diakoni). (Porio & Aukee (toim.) ) Kaksoispätevyys on toistaiseksi taannut kohtuullisen työllisyyden joko kirkon tai yhteiskunnan tehtävissä. (Diakoniatyöntekijä 2002.) Diakonian koulutus on kirkon hyväksymää ja kirkolliseen virkaan tähtäävää koulutusta, samalla tavalla kuin teologien saama koulutus. Koulutus kuitenkin pätevöittää työhön eikä tietyn tieteenalan hallintaan. Diakoniatyöntekijät ovatkin käytännön työntekijöitä. (Ryökäs ,57.) 5.1 Diakoniakoulutuksen historia Ensimmäinen maininta diakonaatista (diakonin koulutuksesta) on Saksasta, reformoidun Reininmaan kirkkojärjestyksessä vuodelta Tällöin pastoraalisen keskuksen työntekijöitä kutsuttiin apudiakoneiksi. Suomessa diakonikoulutuksen varhaisvaihe on Sor

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely

Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kuusamon evankelis-luterilaisen seurakunnan seurakuntalaisuuskysely Kysely on tarkoitettu kaikille seurakuntalaisille. Tavoitteena on kartoittaa vastaajien tietämystä ja ajatuksia Kuusamon ev.lut. seurakunnan

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUKSEN TARVESELVITYKSEN LAATIMINEN 3

KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUKSEN TARVESELVITYKSEN LAATIMINEN 3 Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 7/2011 Aika Paikka 11.10.2011 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Akaan seurakunnan strategia

Akaan seurakunnan strategia Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä

Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Miten luterilaisuus ilmenee Suomessa? Tulevan kirkon nelivuotiskertomuksen esittelyä Kimmo Ketola 1 Synodaalikirjan haasteet lukijalle Haastaa lukijan reflektoimaan katsomustaan suhteessa ajankohtaisiin

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain muuttamisesta Kirkkolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että kirkkoneuvoston, seurakuntaneuvoston ja yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan oikeudesta

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Savonia ammattikorkeakoulu Miten tilintarkastajan tulee toimia? v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020

Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS

HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Seurakuntaneuvosto 22.5.2014 sivu 1 (6) HAKUNILAN SEURAKUNNAN SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika torstai 22.5.2014 klo 18.00 Paikka Hakunilan kirkon kokoustila Hakunilantie 48, Vantaa Osallistujat: Jäsenet

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi?

Heikki Salomaa 10.12.2013. Minustako auttajaksi? Heikki Salomaa 10.12.2013 Minustako auttajaksi? Älä pakene. Täältä ei voi paeta. Tämä on maailma. Me olemme maailmassa. Heaven, that s so simple! Merkitysten etsintä Tieteen filosofian peruskysymykset

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Juontajan opas. Sisällys

Juontajan opas. Sisällys Juontajan opas Tämä opas on tarkoitettu avuksi teille, jotka luotsaatte Suomen Lähetysseuran ja seurakuntien yhteisen Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuden alusta loppuun. Aivan ensimmäiseksi Suomen Lähetysseurassa

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot