DIAKONI Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "DIAKONI Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen"

Transkriptio

1 DIAKONI Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen -esite diakonin työnkuvasta Sanna Junnola Ulla Laitinen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö Diakonin sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Junnola, Sanna/Laitinen, Ulla. Diakoni: Kirkon ja sosiaalialan ammattilainen esite diakonin työnkuvasta. Pieksämäki 2002, 39 sivua, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu/Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK), diakoni. Opinnäytetyön tarkoitus on lisätä ihmisten tietämystä diakonin työnkuvasta ja markkinoida koulutusta. Työ toteutettiin produktiona. Esite diakonin työkuvasta on suunnattu ammatinvalinnan kynnyksellä oleville nuorille ja mahdollisesti uutta koulutusta suunnitteleville aikuisille. Prosessina opinnäytetyö oli mielenkiintoinen, mutta haastava. Diakonian teoriapohjaan pyrittiin hakemaan mahdollisimman tuoretta tietoa, jotta esitteestä tulisi riittävän kattava. Esitteen ja sen teoriapohjan tekemisessä oli sosiaalialan opiskelijoille paljon työtä ja haasteita. Esite sisältää tietoa diakonin työnkuvasta ja koulutuksesta. Lisäksi siinä on yhteystietoja lisäinformaatiota varten ja diakoniaan liittyviä Raamatun kohtia. Esite toteutettiin omakustanteisesti. Yhteistyötä on ollut Diakonia-ammattikorkeakoulun kanssa, joka julkaisee vuonna 2003 messuesitteen. Produktion esitteen tekstiä on suunniteltu käytettäväksi messuesitteessä. Diakonia on aiheena ajankohtainen. Yhteiskunnan muutoksessa diakonian tärkein kohderyhmä, köyhät ja syrjäytyneet ovat jääneet vaille huomiota. Vastuu näistä ihmisistä on siirtynyt kirkolle ja diakoniatyöntekijöille. Asiasanat: diakonit; esitteet; produktiot Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, kirjasto.

3 ABSTRACT Junnola, Sanna/Laitinen, Ulla. Diakoni; Deacon, Professonal of Social Work of the Church and Society Brochure of Gualifications of Diacon. Pieksämäki s. 4 appendix. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit. The meaning of the final thesis was to add the knowledge of the qualifications of the deacons and to market the education of the social work of the church. The thesis was carried out as a production by working out a brochure of the deacons social work of the church. The brochure is focused on the young people who are planning the choice of a profession and also to the adults who are plotting a new career. The process of the thesis was interesting, but also demanding at the same time. It was important to get current information to the written work of the production, in order to get the brochure comprehensive enough. This work demanded a lot of effort to the students of social education. The brochure includes information of the deacons job and education. Furthermore, you can find contact information and extracts of the Bible that refer to the social work of the church. The brochure was put into practise as the author's edition. It is expected that the introduction of the work will be published in the brochure 2003 of the Diaconia Polytechnic. Diaconia is a topical issue. The change of the society has caused that the important target group of the welfare job, poor and excluded people, has been brushed away. The responsibility of these people has been moved to the church, to the deacons. Keywords: deacons; brochures; productions. Filed at the library of Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit.

4 JOHDANTO Saimme opinnäytetyöhömme vision opiskelumme alussa, kun huomasimme ihmisten tietämättömyyden diakonin työstä ja työnkuvasta. Diakonissan työ usein tunnetaan, mutta diakonia luullaan useasti miespuoliseksi diakonissaksi. Toisaalta diakoni osataan yhdistää seurakuntaan, mutta työtehtävistä ei monella liene tietoa. Monet diakoniopiskelijatkaan eivät ole opintojen alkuvaiheessa selvillä diakonin toimenkuvan monipuolisuudesta ja runsaudesta. Asiat avautuvat konkreettisesti opiskelijoille vasta käytännön harjoittelujen myötä. Ilkka-Aholan (2001, 6-7) mukaan seurakunnissa diakonia on nykyisin itsestäänselvyys, osa seurakunnan työtä. Sen sisin saattaa olla epäselvä seurakuntalaisille, vapaaehtoisille, luottamushenkilöille ja jopa diakoneille itselleen Ensimmäinen suunnitelmamme oli tehdä esittelyvideo. Suunnitelma kuitenkin muuttui yhteistyökumppanin, eli varsinaisen videon tekijän puuttumisen takia. Esitteen teon suunnittelun aloitimme sen jälkeen. Yritimme etsiä julkaisijaa eri tahoilta jo alkuvaiheessa, mutta monet halusivat valmiin työn nähtäväksi ennen päätöstään. Näin ollen jätimme yhteistyökumppanin eli mahdollisen julkaisijan etsimisen opinnäytetyön loppuvaiheeseen. Saimme opinnäytetyömme loppuvaiheessa yhteistyötarjouksen Diakoniaammattikorkeakoululta (tästä lähtien käytämme lyhennettä Diak). Diak on julkaisemassa vuoden 2003 aikana messuesitteen ja siihen olisi mahdollista laajentaa kirkollisten työalojen kuvausta. Annoimme diakonissan ja kirkon nuorisotyönohjaajien osuuksien tekemisen eteenpäin ja jatkoimme itse oman esitteemme prosessointia. Esitteen teksteistä kävimme vuoropuhelua sähköpostitse kirkollisten alojen teksteistä vastaavan opettajan Kai Henttosen kanssa. Annoimme Diakonia-ammattikorkeakoululle luvan käyttää ja julkaista esitteemme tekstin tarvittaessa. Esite (liite 1) on tiivis kuvaus diakonin työnkuvasta ja mainos mahdollisista yhteistyökumppaneista. Toivomme diakonissa-opiskelijoiden ja kirkon nuorisotyönohjaajien

5 6 tekevän tulevaisuudessa esitteen omasta työnkuvastaan. Tällöin nämä kolme esitettä kirkollisesta koulutuksesta ja työstä olisi mahdollista yhdistää. Diakonin työnkuva on aiheena ajankohtainen. Yhteiskunnan murroksessa ja kehityksessä köyhät ja syrjäytyneet, diakonian ja diakoniatyön tärkein kohderyhmä, ovat jääneet vaille huomiota. Kirkon ja seurakuntien vastuulle on jäänyt suuri osa köyhien hoidosta, kun yhteiskunnan rahkeet eivät ulotu kaikkiin syrjäytyneisiin ja muuten apua tarvitseviin tai moniongelmaisiin. Kirkon nelivuotiskertomuksen (2002) mukaan diakoniatyön tarvetta siis lisäsivät valtion ja kuntien supistama sosiaaliturva ja pitkäaikaistyöttömyyden ja velkaantumisen aiheuttama syrjäytyminen. Diakoniatyön yhteistyö kuntien ja eri järjestöjen kanssa lisääntyi, kun valtion ylläpitämiä hyvinvointipalveluja supistettiin. Suomalainen yhteiskunta jakautuu edelleen laman pitkäaikaisena seurauksena hyväosaisiin ja huono-osaisiin, menestyjiin ja syrjäytyjiin.

6 7 2 PRODUKTION SUUNNITELMA JA TAVOITTEET Teimme opinnäytetyömme produktiona. Produktion tavoitteena on tehdä jokin tuotos ja kehittää työvälineitä käytännön toimintaan. Työn tärkein kriteeri on niveltyä ammatilliseen käytäntöön. (Kainulainen, Gothóni, & Pesonen 2002, 34.) Aloitimme produktion suunnittelemisen syksyllä Halusimme alusta asti tehdä esittelyn diakonin työnkuvasta ja ensimmäinen suunnitelmamme oli tehdä video. Yritimme alku-keväällä 2002 yhteistyökumppaniksemme Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikön viestinnän koulutusohjelman opiskelijoita. Me olisimme suunnitelleet videon sisällön ja tehneet kirjallisen työn ja he toteuttaneet sen käytännössä. Olimme yhteydessä viestintäkoulutusohjelman vastaavaan opettajaan, joka lupasi tiedustella asiaa opiskelijoilta. Vastausta kyselyymme emme kuitenkaan koskaan saaneet. Keväällä 2002 suunnitelma muuttui videosta esitteeksi, joka meidän oli helpompi toteuttaa itse. Alussa pyysimme yhteistyökumppaneiksi Diakonia-ammattikorkeakoulua, Diakoniatyöntekijöiden Liittoa ja Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskuntatyötä (liite 2). Organisaatiot halusivat valmista materiaalia, joten otimme heihin uudelleen yhteyttä syksyllä 2002 esitteen valmistuttua. Lokakuussa 2002 Diakilta tuli yhteistyötarjous. Diak oli budjetoinut vuodelle 2003 messuesitteen (liite 3), johon se toivoi meidän tekevän kaikkien kirkollisten alojen tekstit. Meidän aikamme ei tähän enää riittänyt, joten olimme yhteydessä Diakin viestintäsuunnittelija Eija Rantaseen. Sovimme hänen kanssaan, että voimme jakaa työn diakonissojen ja kirkon nuorisotyönohjaajien kanssa. He tekisivät mahdollisesti oman osansa, ja me antaisimme jo valmiin esitteen tekstin Diakin käytettäväksi.

7 8 2.1 Kohderyhmä, tavoitteet ja hyödynsaajat Esitteemme varsinainen kohderyhmä on ammatinvalinnan kynnyksellä olevat nuoret. ja siitä on hyötyä myös uudelleen koulutuksesta haaveileville aikuisille. Eli esite on suunnattu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kirkon tai sosiaalialan koulutuksesta, mutta eivät ole vielä löytäneet omaa koulutusohjelmaansa. Alussa tavoitteemme olivat suuret ja olimme ahneita levityksen suhteen. Lopussa ajan puutteen vuoksi tavoitteet karsiutuivat entistä konkreettisemmiksi. Myös yhteistyökumppanin löytäminen osoittautui monien yhteensattumien vuoksi työlääksi. Opinnäytetyömme ensimmäinen hyödyn saaja on Diakonia-ammattikorkeakoulu, joka voi esitteen avulla saada koulutuksesta kiinnostuneita opiskelijoita. Hyödyn saajana ovat myös yhteistyökumppanit, jotka saavat yhteystietonsa esitteeseemme. Parhaimmillaan diakonin ammatti tulee siis tutummaksi ja Suomen evankelisluterilainen kirkko saa mainosta työaloistaan ja uusia työntekijöitä. 2.2 Toteutusstrategia ja työsuunnitelma Esitteen teon alussa yritimme etsiä yhteistyökumppaneita. Näiltä saadun palautteen myötä suunnitelma muuttui; ensin keräsimme teoriapohjan sekä esitteen tekemiseen että diakoniaan liittyen. Viimeisenä valmistimme esitteen ja etsimme julkaisijan. Suurin työ jäi syksyyn 2002; keväällä ja kesällä 2002 saimme kerättyä osan materiaalia ja tehtyä teoriapohjaa.

8 9 Työsuunnitelma: kesä 2002 teoriapohjat valmistuvat. elokuu/ lokakuu 2002 esite valmistuu ja etsimme yhteistyökumppanit. lokakuu 2002 viimeistelemme opinnäytetyön opinnäytetyö esitarkastukseen opinnäytetyön jättöpäivä. 27./ opinnäytetyön esitys kypsyyskoe. 2.3 Resurssit, budjetti ja riskit Opinnäytetyön tekijöitä oli kaksi, Sanna Junnola ja Ulla Laitinen. Työnjako muotoutui heti alussa ja oli suhteellisen selkeä; Sanna Junnola teki diakoniaan liittyvän osuuden ja Ulla Laitinen esitteen teorian. Yhdessä suunniteltiin ajankäyttö ja toteutettiin esite ja muut opinnäytetyön vaatimat tehtävät. Virallista budjettia ei ollut, koska esitteen julkaiseminen jäisi yhteistyökumppanin asiaksi. Rahaa kului kopiointeihin, kirjemaksuihin, puhelinkuiluihin ja pieneen määrään tulostettuja esitteitä. Posterin materiaalit ja esitteen pohjapaperit olivat opinnäytetyön suurin investointi. Suurin riski oli esitteen epäonnistuminen eli sen toimimattomuus ja tekijöiden yhteisen ajan löytyminen. Produktion onnistuminen edellyttää aina myös yhteistyökumppanin saamista. Koimme tämän työmme suureksi haasteeksi ja samalla riskitekijäksi. 2.4 Arviointi Tekijät itse arvioivat työtä opinnäytetyön kirjallisessa osiossa ja etenkin pohdinnassa opinnäytetyö-prosessin loppuvaiheessa. Arviota antoivat myös opettajat ja opponentit. Ohjaava opettaja seurasi työn kulkua ohjauskeskustelujen kautta.

9 10 Keräsimme palautetta esitteestämme pieneltä joukolta keväällä 2003 kirjoittavilta lukiolaisilta. Pyysimme palautetta myös Diakilta, Diakoniatyöntekijöiden Liitolta ja Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskuntatyöltä pyytäessämme heitä yhteistyökumppaneiksemme. Palautetta saimme tarvittaessa myös opiskelijatovereilta ja lähipiiriltä.

10 11 3 DIAKONIA SUOMEN EVANKELISLUTERILAISESSA KIRKOSSA Suomen evankelisluterilaisen kirkon tehtävänä on saattaa ihmiset seurakunnassa sanan ja sakramenttien vaikutuspiiriin, jotta heissä syntyisi ja pysyisi usko kolmiyhteiseen Jumalaan sekä kasvaisi vastuu lähimmäiseen. Seurakunta toteuttaa tätä tarkoitustaan viidellä perustehtävällään; julistuksella, kasvatuksella, sielunhoidolla, palvelulla ja lähetyksellä. (Huotari 1992, ) Palvelu eli diakonia kuuluu kirkon perusluonteeseen, koska kirkko ei ole itseään, vaan maailmaa varten. Kirkko palvelee maailmaa julistuksellaan ja kasvatuksellaan; julistamalla ja opettamalla lakia ja evankeliumia. Se vastaa hätään myös konkreettisesti ja käytännöllisesti asettamatta ennakkoehtoja tai käyttämättä palvelua pelkkänä julistuksen välikappaleena. (Huotari 1992, ) Juuri tämä konkreettinen hätään vastaaminen on tämän päivän diakoniatyötä sekä tulevaisuuden haaste. Kirkon toimintaperiaatteet perustuvat ihmisen kokonaisvaltaiseen huomioimiseen, sillä kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on aineellinen, henkinen ja hengellinen olento. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa Jumalan sanaa julistetaan puhtaasti ja jossa toimitetaan sakramentit, kaste ja ehtoollinen, sekä muut kirkolliset toimitukset, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. Näiden lisäksi kirkon toiminnan keskeisiin piirteisiin kuuluu Raamatun sisällön opettaminen. Kirkon tehtävänä on myös ylläpitää keskustelua niistä asioista, jotka kristillisen etiikan mukaan kuuluvat ja johtavat hyvään ja oikeudenmukaiseen elämään. Tämä on diakoniatyön yksi tärkeistä tehtävistä. (Diakoniatyöntekijä 2002.) 3.1 Diakonia eli palvelu Diakonia pohjautuu kristilliseen ihmiskäsitykseen, jossa ihmisen arvo pohjautuu siihen, että hän on Jumalan luoma, eikä hänellä ole mitään aluetta, joka olisi toista tärkeämpi. Siksi muun muassa ihmisten hengellisten kysymysten käsitteleminen ei ole tärkeämpää

11 12 lähimmäisestä huolehtimista kuin jokin toinen osa-alue. Tärkeintä diakoniassa on huolehtia ihmisestä, ei hänen ongelmastaan tai hädästään. (Ryökäs 2000, ) Diakonian haasteet nousevat ympäröivän yhteiskunnan muuttuvista tarpeista, paikallisella tasolla vaikuttavista väestön ja elinolojen erityispiirteistä sekä yksilöiden vuorovaikutukseen ja tiedonkulkuun liittyvistä ongelmista. Nykyään monet avun tarvitsijoista ovat kuin muukalaisia omassa tai vieraassa maassa. He ovat pudonneet yhteiskunnan välittämisverkkojen aukoista eivätkä kykene hallitsemaan omaa elämäänsä eivätkä monimutkaisia avustusverkostoja. Diakonian haaste on aina ollut löytää alkava vaivaisuus eli syrjäytymisvaarassa olevat ihmiset ja auttaa heitä oman elämänsä hallinnassa. (Ilkka- Ahola 2001, ) Diakonialla voi ajatella olevan kolme erilaista muotoa. Sen voidaan ajatella tarkoittavan kaikkea mahdollista hyvää työtä. Se voi olla myös seurakunnan yleinen tehtävä tai seurakunnan viranomaisesti järjestetty toiminta Diakonia kaikkien tehtävänä Ryökkään (2000, 31) mukaan diakonia on kaikkien tehtävä. Hän on kirjoittanut diakonian olevan periaatteessa jotain sellaista, jota kaikki ihmiset uskoon katsomatta voivat tehdä. Ammatillinen koulutus luo kuitenkin edellytykset diakoniatyöntekijänä toimimiselle. Diakonian teot eivät eroa muusta ihmisen toiminnasta, mutta niiden voimanlähde voi olla erilainen. Tekoja ei ole perusteltua erottaa yhteiskunnan toimenpiteistä, sillä myös yhteiskunnan rakenteiden kautta Jumala huolehtii ihmisistä. Diakoninen toiminta on pääasia, ei sen jäsentyminen kirkolliseen organisaatioon. Diakonian perusta ei siis Ryökkään (2000, 31) mukaan ole määräyksissä vaan lähimmäisenrakkaudessa, jota on kaikkialla luomisen perusteella. Usko ei anna rakkautta lähimmäiseen eikä määrää rakastamaan lähimmäistä. Usko antaa lisävoimaa lähimmäisenrakkauteen.

12 Diakonia seurakunnan ja kristityn olemuksena Kirkkojärjestyksen (1994, 4:3) mukaan diakonia on seurakunnan ja sen jäsenten velvollisuus. Diakonia on kristilliseen rakkauteen perustuva avun antaminen erityisesti niille, joiden hätä on suurin ja joita ei muulla tavoin auteta. Seurakunnissa toimintaa määrittelevät tarkemmin diakoniatyön johtosäännöt, jotka kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto hyväksyy. (Rauhala 2000, 12.) Diakonia on uskon näkyvä ilmenemismuoto. Diakonian voi Malkavaaran (2002) mukaan jakaa kolmeen eri osaan: asenteeseen, aatteeseen ja liikkeeseen. Asenteena diakonia on kristityn käyttäytymistä, hänen suuntautumistaan lähimmäistään kohti, rakkauden ja palvelumielen toteutumista. Aatteena se pyrkii kristillisen uskon motivoimana luomaan toimintaa heikommassa asemassa olevien lähimmäisten parhaaksi etsien erityisesti väliinputoajia ja marginaaleihin joutuneita. Samalla sen tulee vaikuttaa yhteiskunnan epäkohtiin sekä yhteiskunnan että yksilön tasolla. Diakonialiikettä ovat vahvistaneet kaksi samanaikaista muutosta. Kirkon diakonian teologia ja sosiaalietiikan perusta ovat vahvistuneet. Samalla kuitenkin yhteiskunnan arvopohja on muuttunut ja rappeuttanut palvelujärjestelmää, sekä synnyttänyt tarvetta, johon diakonia on voinut reagoida. Voisi päätellä, että jos tarpeen lisääntyminen johtaa diakonialiikkeen vahvistumiseen, täytyy diakonialla olla kyky tunnistaa tarpeita herkästi. (Malkavaara 2002.) Diakonia työntekijän tehtävänä Kaikki kristillisen seurakunnan työ voidaan nähdä palveluna, mutta erillisenä työmuotona diakonia on yksi kristillisen palvelun ilmentymä. Sen tehtävänä on palvella toisaalta yksityisiä ihmisiä ja toisaalta puuttua niihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät hätää ja kärsimystä. (Huotari 1992, 268.) Otto Aarnisalo ( ) on kenties merkittävin suomalaisen diakonian uranuurtaja ja kehittäjä. Hänen työnsä kautta suomalainen diakonia kehittyi seurakuntadiakoniaksi,

13 14 joka on jokaisen kristityn kirkkolaissa vuonna 1943 määrätty velvollisuus. Aarnisalo teki aloitteen piispainkokoukselle diakonian viran vakiinnuttamisesta joka seurakuntaan pakollisena virkana. (Ilkka-Ahola 2001, 38.) Vuonna 1899 Aarnisalo kirjoitti diakoniaohjelmansa kirjaseksi (Suomen kirkon diakoniakysymys), jossa hän määritteli diakonia seuraavasti: Diakonia on kristillisen seurakunnan viranomaisesti järjestetty, vapaa, saarnatoimen rinnalla käyvä ja sen tukeeksi tapahtuva laupeudentoimi (Aarnisalo 1899, 20). Tämä määrittely on antanut vaikutteita omaan diakonianäkemykseemme monien työntekijäsukupolvien ja kirkkolakimme kautta. (Ilkka-Ahola 2001, 8.) Jokaisessa seurakunnassa tulee olla diakonian virka, jonka haltijana voi olla diakoni tai diakonissa. Diakoniakoulutuksen lisäksi diakonissa on saanut terveydenhuollon ja diakoni sosiaalityön koulutuksen. Diakonian virkoja kirkossa on hiukan toista tuhatta, minkä lisäksi diakoniatyöhön osallistuvat jossakin määrin myös papit ja lehtorit sekä nuoriso- ja lapsityön ohjaajat. Diakoniaan suuntautuneita erityisvirkoja ovat muun muassa kehitysvammatyöntekijät, kuurojenpapit sekä vankilapapit ja -diakonit. (Diakonia ja yhteiskuntatyö 2002.) 3.2 Diakonia Raamatussa Diakonian lähtökohtana Raamatussa ovat Jeesuksen esimerkit ja hänen opetuksensa. Jeesus kohtasi apua tarvitsevat; köyhät, sairaat ja syrjäytyneet. Hän kuunteli heitä, paransi, auttoi ja julisti anteeksiantamuksen sanomaa. Luukkaan evankeliumin kertomuksessa Laupiaasta samarialaisesta Jeesus osoitti, että jokainen ihminen on lähimmäisemme, riippumatta kansallisuudesta, rodusta, uskonnosta tai muista tekijöistä. Alkuseurakunnassa diakonia toteutui huolenpitona köyhistä, sairaista, vangeista ja muista kärsivistä, sekä pöytäpalveluna seurakunnan kokouksissa. (Diakonia ja yhteiskuntatyö 2002.) Raamatusta diakonian perustaksi on myös noussut kolme tunnettua tekstiä; Rakkauden kaksoiskäsky, Kultainen sääntö ja Jeesuksen tulkinta omasta elämästään ja opetuslap

14 15 seudesta palveluna. Kaikki myöhemmät diakonian määritelmät peilaavat omalla tavallaan ja omassa kontekstissaan näihin. (Henttonen 1997, 38.) Jeesus vastasi: Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Pyhä Raamattu 1992; Matteuksen evankeliumi 22:37-39.) Niin kuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, niin tehkää te heille. (Pyhä Raamattu 1992; Luukkaan evankeliumi 6:31.) Opetuslasten kesken syntyi myös kiista siitä, ketä heistä olisi pidettävä suurimpana. Silloin Jeesus sanoi heille: Kuninkaat hallitsevat herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija. Kumpi on suurempi, se, joka on aterialla, vai se, joka palvelee häntä? Eikä se, joka on aterialla? Mutta minä olen teidän keskellänne niin kuin se, joka palvelee. (Pyhä Raamattu 1992; Luukkaan evankeliumi 22:24-27.) 3.3 Diakonian työalat Aarnisalo (1899, 42) poimi diakonian työalat Raamatusta, Matteuksen evankeliumin 25 luvusta, jakeista 35-36: Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin koditon, ja te otitte minut luoksenne. Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni. (Pyhä Raamattu 1992.) Evankeliumissa mainitut tehtävät tulevat Aarnisalon mukaan olemaan kaikkina aikoina laupeudentoiminnan eli diakoniatyön päämuodot. Organisoitu diakoniatyö toteutuu osana paikallisseurakuntien toimintaa sekä ammatillisesti koulutettujen diakoniaviranhaltijoitten että vapaaehtoisten toimesta. Diakonia ja yhteiskuntatyön (2002) mukaan diakoniaa voi tehdä seuraavilla eri tavoilla; yksilöllisesti (lähimmäispalvelu, kotikäynnit, vastaanottotyö, sielunhoito, taloudellinen avustaminen, tukiasunnot, päihde- ja huumeongelmaisten tukeminen).

15 16 ryhmätoimintana (vankien ja vapautuvien tukeminen ryhmissä diakoniapiirit, kylätoimikunnat, erityisryhmien kirkkopyhät, vanhusten, vammaisten, mielenterveysongelmaisten, riippuvuuksista kärsivien ym. tukiryhmät ja piirit, perheryhmät, kriisiryhmät, sururyhmät, retket, leirit). Yhteiskunnallisena vaikuttamisena diakonia ei hoida vain yhteiskunnallisten epäkohtien seurausilmiöitä, vaan pyrkii vaikuttamaan myös niiden syihin. Se pyrkii edistämään oikeudenmukaisuutta ja luomakunnan eheyttä sekä toimimaan ihmisarvoisen elämän edellytysten luomiseksi. Kansainvälisenä diakoniana se herättää myös vastuuta yli rajojen.(diakonia ja yhteiskuntatyö 2002.) 3.4 Diakonia tulevaisuudessa Kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön tavoitteeksi on asetettu kristillisen uskon motivoimana yksilön, yhteiskunnan ja luonnon eheyden vahvistaminen. Tulevaisuuden painopisteenä on hyvinvointistrategia eli diakoniatyön oleminen osa yhteiskunnan sosiaalijärjestelmää, eikä vain sen täydentäjä. Muut haasteet ovat ikääntyminen, huumeongelma ja poliittinen diakonia eli yhteiskuntaan vaikuttaminen. (Veikkola 2001, ) Paavo Kettunen (2001, 188) on tutkinut diakoniatyön asiakkaita ja diakoniatyöntekijöiden auttamista. Tutkimuksen mukaan diakoniatyön muuttuminen on näkynyt asiakaskunnan lisääntymisenä ja eläkeikäisten kotikäyntien muuttumisena asiakasvastaanotoilla käyviin työikäisiin. Samalla se on muuttanut diakoniatyöntekijän roolia kodeissa vierailevasta seurakuntasisaresta vastaanottoa pitäväksi virkailijaksi. Diakoniatyöntekijän imago on alkanut muistuttaa entistä enemmän kunnallista sosiaalityöntekijää. Aineellinen auttaminen on lisääntynyt diakoniatoiminnassa. Tämä on nähty uhkana kirkon hengelliselle ja sielunhoidolliselle työlle. Diakoniatyöntekijät ovat joutuneet kohtaamaan työn paineet ja ristiriitaiset odotukset. Suurimpana ongelmana tulevaisuudessa monet näkivätkin juuri sielunhoidon aseman suhteessa taloudelliseen auttamiseen. (Kettunen 2001, )

16 17 Huomattavalla osalla diakoniatyöntekijöiden asiakaskunnasta on monia erilaisia ongelmia. Asiakaskontakteista yli puolella ei ollut ammatillista koulutusta ja sama määrä oli myös sillä hetkellä työttömiä. Tutkimuksen mukaan myös lähes puolet asiakkaista kärsivät toimeentulon niukkuudesta. Monet asiakassuhteet kestivät pitemmän aikaa, puolet tulivat tapaamisiin vielä jopa 2 vuoden jälkeen. Tämä osoittaa, että diakoniatyöntekijä nähdään potentiaalisena auttajana silloinkin, kun hänen palvelujaan ei käytetä aktiivisesti. (Kettunen 2001, ) Diakoniatyöntekijät näkevät tulevaisuudessakin työnäkynään kirkkojärjestyksen tavoitteen auttaa niitä, joiden hätä on suurin ja joita ei muutoin auteta. Ongelmana oli tämä kohderyhmä, sosiaalitoimiston loppuun käsittelemät tai ne, joiden hätään sosiaalityö ei lakiin vedoten voi puuttua. Näin diakoniatyö nähdään sosiaalityön jatkeena. (Kettunen 2001, 193.)

17 18 4 DIAKONIATYÖ Diakoniatyö nousee vapaasta sydämen rakkaudesta. Se on Aarnisalon (1899, 26-27) mukaan hyvin persoonallista ja henkilökohtaista; diakoniatyön vahvuutena on sydämellään työtä tekevät työntekijät, jotka uhraavat itsensä ja osaavat ottaa osaa autettavan elämäntilanteeseen. Siinä kohdataan ihminen aidosti. Diakoniatyö kuvastaa aina aikaansa, koska sen tärkein pyrkimys on löytää ihmisten elämän vaikeudet ja auttaa niissä. Työntekijästä on monessa mielessä tullut väline, hänet on valittu seurakuntaan palvelemaan sen tarpeita. Työntekijän valintoihin ja toimintatapoihin vaikuttavat muun muassa diakoniatiimi, diakoniajohtokunta, kirkkoherra, kirkkoneuvosto ja seurakuntaneuvosto sekä kirkkovaltuusto. Toisaalta diakoniatyöntekijä voi myös kokea olevansa Jumalan työväline ja haluaa toimia sen mukaisesti. (Rauhala 2000, 15.) Diakoniatyö on työtä tässä hetkessä paremman huomisen hyväksi. Käytännön työ hapuilee eteenpäin asiakkaan entisistä vaikeuksista kohti parempaa huomista ja uusia haasteita. Työtä, sen työtapoja ja koulutusta kehitellään kaiken aikaa, jotta päästäisiin ennakoimaan muuttuvan ja kehittyvän yhteiskunnan syrjäyttäviä rakenteita ja vastaamaan tämän päivän haasteisiin. (Ilkka-Ahola 2001, 7.) 4.1 Työntekijä Diakoniatyössä on monia vaativuustekijöitä, kuten muissakin yhteiskunnan tehtävissä. Työntekijä tarvitsee erilaisia taitoja, muun muassa päättely- ja jäsennyskykyä, empaattisuutta, vuorovaikutustaitoja, hengellisiä kohtaamistaitoja ja sielunhoitokykyä. Muita tarpeellisia taitoja ovat ryhmänohjaamis-, yhteistyö- ja esiintymistaidot sekä oikean sisällön löytäminen hartauksiin. Kenelläkään ei tietenkään voi olla kaikkia taitoja, mutta jokaisella on omat vahvuutensa. Diakoniatyöntekijän tärkein työväline kuitenkin on

18 19 hänen oma persoonansa ja kukin voi painottaa työtään omien lahjojensa mukaan. (Åstrand 1995, ) Diakoniatyö on sekä yhdyskuntatyötä että sielunhoitoa. Ihmisen elämisen laatua yritetään parantaa sekä materiaalisesti, henkisesti kuin myös hengellisesti. Työntekijä on mukana muun muassa jumalanpalveluksissa, hartauksissa, leireillä, retkillä ja kerhoissa. Työ sisältää paljon asioiden järjestelyä, suunnittelua ja kokouksia. Olennaisinta on ihmisten kohtaaminen, jolloin voidaan kuulla heidän tarpeitaan. (Rauhala 2000, 55,76.) Diakonaatista, yhdistetystä diakonian, kasvatuksen ja musiikin virasta on jätetty mietintö kirkkohallitukselle. Sen tavoitteena on vahvistaa kirkon jäsenten ja työntekijöiden hengellistä identiteettiä, selkiyttää virka-asemaa ja vastata ekumeenisista sitoumuksista. Virka on kolmisäikeinen, ylimpänä on piispuus, sitten pappeus ja alimpana diakonaatti. (Ripatti 2002, 27-29; Andersson 2002, ) Diakonaatin tarkoitus ei ole velvoittaa työntekijöitä tekemään toisen virkanimikkeen alle kuuluvia tehtäviä. Silti se tulee muuttamaan ja jossain määrin lisäämään diakonille kuuluvia tehtäviä. Diakoni voi saarnata ja avustaa ehtoollisella. Lisäksi diakonaattiin kuuluville ehdotetaan oikeutta toimittaa sanajumalanpalvelus ja eritystapauksissa hautaan siunaaminen ja siviiliavioliiton siunaaminen. Lehtoreille ja diakonian viranhaltijoille ehdotetaan lisäksi lupaa toimittaa ehtoollinen Kirkkojärjestyksen toisen luvun, kymmenennen pykälän mukaisessa erityistapauksessa. (Andersson 2002, ) Diakoniatyöntekijöissä pelkoa herättää papillisten tehtävien mahdollinen siirtyminen diakoniatyöntekijöille. Tällöin viikonlopputöiden lisääntyminen veisi työaikaa viikolta, jolloin työtä tehdään nimenomaan yhteistyökumppaneiden kanssa ja tavataan asiakkaita. Kuka siis kohtaisi ja milloin nämä ihmiset, joiden ainoa kontakti tapahtuu diakoniatoimistossa ja diakonian eri tilaisuuksissa? Diakoniatyöntekijät haluaisivat pysyä pienen ihmisen palvelijoina, eivätkä päätyä apupapeiksi kaikelle kansalle. (Iivarinen & Ilmonen 2002, 33-34; Pasma 2002, )

19 Diakoniatyön historia Suomessa diakoniatyö on syntynyt seurakunnan reagointina tilanteessa, jossa huonoosaiset ovat olleet vaarassa syrjäytyä muusta yhteiskunnasta. Tämä on tänäkin päivänä diakonian suurin haaste, vain syrjäytymisen syyt ovat muuttuneet yhteiskunnan kehityksen myötä. Kuitenkin lähtökohta, hädän äärimmäisessä päässä olevien auttaminen, on pysynyt samana. (Ilkka-Ahola 2001, 6.) Ensimmäinen askel kohti selkeää suomalaista seurakuntadiakoniaa oli Oulun synodaalikokouksen mietintö Suomeen perustettavasta diakoniasta. Kokouksen asettama työryhmä ehdotti maallikkotoimen ja seurakunnallisen vaivais- ja sairaanhoidon yhdistämistä, josta muodostunutta tointa kutsuttaisiin diakoniaksi. Sen tuli toimia vain oman seurakunnan alueella ja rahoittaa työnsä saaduilla lahjoituksilla ja vaivaiskolehdeilla. Senaatti vahvisti säännöt 1893, jolloin tuomiokapituli kehotti seurakuntia toimiin diakoniarahastojen perustamiseksi ja sääntöjen toteuttamiseksi. (Ilkka-Ahola 2001, 24.) Tänä päivänä ei voida enää käyttää Aarnisalon (1899) ajatusta ja vertausta kunnan ja seurakunnan työn erosta. Hänen mukaansa kunnan vaivaishoidolla autetaan ulkonaisilla, aineellisilla varoilla ja pyritään parantamaan ajallisia oloja. Vastaavasti seurakunnan vaivaishuolto käyttää hyväkseen hengellistä ulottuvuutta köyhien tilanteen helpottamiseksi. Jumalan sanaa lukemalla, rukoilemalla, ja uskon avulla seurakunnissa pyritään kärsivän iankaikkiseen parhaaseen. Diakoniatyö on selvästi menettänyt hengellistä ulottuvuuttaan ja joutunut keskittymään ennemminkin maalliseen auttamiseen, ajallisten olojen parantamiseen. Mielestämme kirkossa olisikin suotavaa käydä vakavasti keskustelua diakonityön hengellisyydestä. Kun työskennellään kirkon alaisuudessa, sen tulisi olla automaattisesti osa työtä.

20 21 5 KOULUTUS Diakoneja koulutetaan Diakonia-ammattikorkeakoulussa, joka toimii Raamatusta nousevien kristillisten ja eettisten arvojen pohjalta. Perusarvoja ovat sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisen kunnioitus eli kristillinen lähimmäisenrakkaus, joka sosiaalialalla käytännössä merkitsee jokaisen ihmisen ainutkertaisuuden kunnioittamista. Toiset arvot ovat lähimmäisiin suuntautuva diakonia eli rakkauden palvelua sekä avoin vuorovaikutus. Diakissa se merkitsee yhteiskunnan marginaaliryhmien syrjäytymisen ehkäisyä ja heidän nostamistaan yleiseen tietoisuuteen. Eettinen lähestymistapa tarkoittaa pyrkimystä sovittaa yhteen yksilön ja yhteisön oikeudet sekä yhteiskunnan kokonaisetu. (Kotila (toim.) 2001, 11-12; Kotila ym. 2002, 7.) Opetusministeriö on vahvistanut koulutusohjelman nimeksi Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma. Tutkintonimike on sosionomi (AMK), joka antaa sosiaalialan ammatillisen korkea-asteen kelpoisuuden sekä halutessaan pätevyyden diakoniatyöhön (diakoni). (Porio & Aukee (toim.) ) Kaksoispätevyys on toistaiseksi taannut kohtuullisen työllisyyden joko kirkon tai yhteiskunnan tehtävissä. (Diakoniatyöntekijä 2002.) Diakonian koulutus on kirkon hyväksymää ja kirkolliseen virkaan tähtäävää koulutusta, samalla tavalla kuin teologien saama koulutus. Koulutus kuitenkin pätevöittää työhön eikä tietyn tieteenalan hallintaan. Diakoniatyöntekijät ovatkin käytännön työntekijöitä. (Ryökäs ,57.) 5.1 Diakoniakoulutuksen historia Ensimmäinen maininta diakonaatista (diakonin koulutuksesta) on Saksasta, reformoidun Reininmaan kirkkojärjestyksessä vuodelta Tällöin pastoraalisen keskuksen työntekijöitä kutsuttiin apudiakoneiksi. Suomessa diakonikoulutuksen varhaisvaihe on Sor

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012

HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 HÄMEENKYRÖN SEURAKUNNAN DIAKONIATYÖN PERUSTOIMEN KUVAUS 2012 1. PERUSTEHTÄVÄ Diakoniatyön perustelut löytyvät sekä Raamatusta, että Kirkko järjestyksestä. Minun oli nälkä, ja te annoitte minulle ruokaa.

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä.

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ. Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN DIAKONIAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkoneuvostossa 31.3.2004 42 1 Diakonia on seurakunnan tehtävä, josta säädetään kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä. KL 4:1 Toteuttaakseen kirkon

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa

Lähetysnäkymme 2014-2018. Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa Lähetysnäkymme 2014-2018 Lähetystyö raikkaassa Pyhän Hengen johdatuksessa POHJOIS-KARJALAN HELLUNTAISEURAKUNTIEN LÄHETYSNÄKY 2014-2018 Seurakunnan lähetystyön näky ja tehtävä Näky: Sytyttää ja levittää

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.

Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia. Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes. Globaalin ja lokaalin jännitteessä uudistuva diakonia Diakonian tutkimuksen päivä 2007 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@stakes.fi 1 Esitys pohjautuu artikkeliin: Seppänen, Marjaana & Toikkanen, Tuulikki

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

SEURAKUNTA aarre kaupungissa

SEURAKUNTA aarre kaupungissa Kirkkovaltuusto 16.12.2014, 13, liite 1 Kirkkovaltuusto 27.01.2015, 12, liite 1 SEURAKUNTA aarre kaupungissa Outokummun evankelis-luterilaisen seurakunnan strategia vuoteen 2020 Hyväksytty kirkkovaltuustossa

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs)

MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ. Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) MIETTEITÄ DIAKONIABARO- METRIN ÄÄRELLÄ Jouko Kiiski Yliopistonlehtori, dos., TT, FT Itä-Suomen yliopisto (avustaja: Esko Ryökäs) ONKO DIAKONIA TÄRKEÄÄ? Seurakuntalaisten yksi keskeisimmistä perusteita

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010

HAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 65 Kirkkoneuvosto 6/2010 21.10.2010 65 63 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 21.10.2010 63 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi

Helluntaiseurakunta. Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi Rovaniemen Helluntaiseurakunta Välähtikö? Käytäntöjä uusien työmuotojen aloittamiseksi 2 Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä uuden työmuodon aloittamiseksi Rovaniemen helluntaiseurakunnan käytäntöjä

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Puhumme rohkeasti Jumalasta

Puhumme rohkeasti Jumalasta Puhumme rohkeasti Jumalasta Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan Viestintäohjelma 2015 2 Sisällys Johdanto 3 Arvot 4 Tiedotustyön perustehtävä 5 Tiedotustyön toiminta-ajatus 5 Painopistealueet matkalla

Lisätiedot

KRISTILLINEN KASVATUS

KRISTILLINEN KASVATUS KRISTILLINEN KASVATUS Ammattitaitovaatimukset Osaamisen arviointi osaa tukea lapsen hengellistä kasvua syventää kokonaisvaltaisen osaamista ottaen huomioon lapselle ominaiset tavat toimia luo turvallisen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

KIRKONPALVELIJAN EETTISET OHJEET

KIRKONPALVELIJAN EETTISET OHJEET KIRKONPALVELIJAN EETTISET OHJEET Kirkonpalvelijoiden eettisiä ohjeita valmisteleva työryhmä aloitti tehtävänsä maaliskuussa 2004. Työryhmä on ollut vuorovaikutuksessa Kirkonpalvelijat ry:n 19:n alaosaston

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Lapsen osallistava opetus = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus Teemu Lappalainen 2008 Osallistavan opetuksen tavoite Lapsi ymmärtää Lapsi ymmärtää kokemusten kautta Ei toiminnallisuutta

Lisätiedot

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus

Minna Rauas. Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Minna Rauas Nuorisotyölle eettinen ohjeistus Työryhmä: *Suvi Kuikka (pj/nuoli ry) *Markus Söderlund (Allianssi), *Annikki Kluukeri Jokinen (Humak), *Marika Punamäki (Mamk/Juvenia) *Tomi Kiilakoski (nuorisotutkimus)

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020

VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa.

DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. DIAKONIATYÖN syksy 2015 DIAKONIA kuuluu kirkon perustehtäviin. Se perustuu kristinuskon ajatukseen, että jokainen ihminen on lähimmäisemme ja lähimmäistä tulee auttaa. Diakonia toteuttaa ja kutsuu toteuttamaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57

Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta

Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta Diakonian tutkimuksen päivä 28.11.14 Päivi Pöyhönen Tohtorikoulutettava HY Teologinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 1 Tässä esityksessä 1) Väitöskirjan kokonaisuus 2) Fokus viimeisessä osajulkaisussa:

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan.

Järvenpään kirkkovaltuusto päättää neuvottelukeskuksen toimintasuunnitelmasta ja talousarvioista ja valitsee johtajan. JÄRVENPÄÄN, KERAVAN JA TUUSULAN SEURAKUNTIEN PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN OHJESÄÄNTÖ Järvenpään, Keravan ja Tuusulan seurakutien perheasiain neuvottelukeskuksen tehtävänä on kirkkomme tunnustuksen pohjalla

Lisätiedot

Seurakunnallisten toimitusten kirja

Seurakunnallisten toimitusten kirja Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkko Seurakunnallisten toimitusten kirja Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 5 2015 Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Kaikki oikeudet pidätetään.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon

Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Koulutusta tulevaisuuden kirkkoon Diakin kehittämispäivät 17.9.2010 Kirkkona elämisen kerrokset I kerrostuma Dominoi 1800-luvun puoliväliin saakka Staattinen Paikallisyhteisökeskeinen Olla ihminen oli

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012

KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 KYSELYLOMAKE: FSD2829 KIRKON TYÖNTEKIJÖIDEN HENGELLINEN HYVINVOINTI 2012 QUESTIONNAIRE: FSD2829 SPIRITUAL WELL-BEING OF CHURCH WORKERS 2012 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala

Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi. 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala Lasten ja nuorten osallisuus seurakunnassa Lapsivaikutusten arviointi 31.10.2011, Helsinki Kaisa Rantala MIKSI PUHUMME OSALLISUUDESTA? Osallisuus on ohittamattoman tärkeää kirkon tulevaisuudelle. Missä

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot