Osuuskunnat. Tasavertainen yhteistoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osuuskunnat. Tasavertainen yhteistoiminta"

Transkriptio

1 Osuuskunnat Kuten tiedätte, ihmisen yhteiskunta on yksi ja jakamaton. Ihminen ei voi asua yksin. Jos joku haluaa juoda vettä kaivosta, hän tarvitsee narun ja ämpärin ja narun kiinnittämiseen hän tarvitsee koukun. Kaikkeen tähän muiden apu on tarpeen. Yhteiskunnassa ihmisten on työskenneltävä yhdessä muiden kanssa, jotta kaikki voivat kulkea eteenpäin yhdessä. Samánam ejati iti samájah. Yhteiskunta tarkoittaa sellaisen ryhmän kollektiivista liikettä, jota on tehdyt yksimielisen päätöksen edetä kohti yhteistä päämäärää. Jos ihmiset kulkevat tiiviisti yhdessä eteenpäin kaikilla elämän aloilla, lukuun ottamatta niitä muutamia elämänaloja, jotka ovat hyvin henkilökohtaisia, tämä on hyväksi yhteiskunnan hyvinvoinnille. (Mitä tiiviimmin ihmiset kulkevat yhdessä eteenpäin kaikilla elämän aloilla, lukuun ottamatta niitä muutamia elämänaloja, jotka ovat hyvin henkilökohtaisia, sitä parempi yhteiskunnan hyvinvoinnille). Vain ne asiat, joita ei voida tehdä kollektiivisesti, tulisi tehdä yksityisesti. On aina parempi työskennellä yhdessä - mitä enemmän työskentelemme yhdessä, sitä parempi. Jos tätä periaatetta ei noudateta, yhteiskunnan perusluonne menetetään, ja tämä voi vaarantaa koko ihmiskunnan olemassaolon. Ihmisten on syötävä ruokaa erikseen - kukaan toinen ei voi syödä puolestasi - mutta ateriointi voidaan järjestää yhteisesti. Siellä missä individualismi hallitsee ihmisten elämää, se vaikuttaa vahingollisesti ympäristöön, eri yhteiskuntaryhmien hyvinvointiin ja asettaa vaakalaudalle jopa ihmiskunnan olemassaolon. Tasavertainen yhteistoiminta Toiminta (operation) tarkoittaa saada jokin tehtävä suoritetuksi yhden tai useamman kanavan kautta. Oletetaan, että operoidaan työstökonetta. Jos tällainen työ tehdään yhteisvoimin, silloin sitä voidaan nimittää yhteistyöksi (co-operation). Yhteistoiminta tarkoittaa, että tehdään jotain yhdenvertaisin oikeuksin, samanlaisen ihmisarvon ja samanarvoisista lähtökohdista. Yhteiskunnan jäsenten kesken tulisi vallita yhteistoiminnan henki kaikilla elämän aloilla. Kun tämä yhteistyö on vapaiden ihmisten kesken, joilla on samanlaiset oikeudet ja keskinäinen kunnioitus toisiaan kohtaan, siten että kaikki pitävät huolta toistensa hyvinvoinnista, silloin voidaan tasavertaisesta yhteistoiminnasta. Kun ihmiset tekevät jotain yksityisesti tai kollektiivisesti, mutta pysyttelevät muiden ihmisten johdon alaisuudessa, silloin on kyse alisteisesta yhteistoiminnasta (subordinated co-operation). Kaikilla elämän aloilla meidän tulisi suorittaa kaikki tehtävät tasavertaisen yhteistoiminnan puitteissa. Maailmassa on vallalla erilaisia sosioekonomisia järjestelmiä, mutta mikään niistä ei pohjaudu tasavertaiseen yhteistoimintaan. Pikemminkin ne pohjautuvat alisteiseen yhteistyöhön, joka johtaa yhteiskunnan moraalisen perustan rappeutumiseen. Esimerkiksi joissain maissa ei ole minkäänlaista rodullista tasa-arvoa eikä minkäänlaista tasavertaista yhteistyötä eri etnisten ryhmien kesken. Tämä yhteiskunnallisen tasapainon puute saa koko yhteiskunnan romahtamaan. Jotkut maat noudattavat kommuunijärjestelmää. Kommuunijärjestelmässä yhteiskunnasta on tehty pelkkä tuotanto- ja jakelujärjestelmä, joka toimii tiukan kontrollijärjestelmän alaisuudessa. Sen sijaan että kommuunijärjestelmä lisäisi tuotantoa, se pikemminkin pakottaa heikkoon tuottavuuteen ja tämän seurauksena lähes kaikki kommunistiset maat kärsivät elintarvikepulasta. Kapitalistiset maat, kuten Australia, Kanada ja USA myyvät viljaa Neuvostoliittoon ja Kiinaan. Lisäksi kommuunin työläiset eivät pysty samastumaan työhönsä eivätkä he ole vapaita kehittämään kaikkia kykyjään. Tällainen tukahduttava ja mekanistinen järjestelmä edistää materialistista elämänkatsomusta ja tuottaa ateistisia johtajia. Kommuunijärjestelmässä ei ole henkilökohtaista omaisuutta. Ilman henkilökohtaisen omistamisen tunnetta ihmiset eivät tee ahkerasti töitä eivätkä huolehdi omaisuudesta. Jos maanviljelijät tuntevat, että heillä on pysyvä käyttöoikeus maahan, heidän tuottavuutensa nousee. Kommuunijärjestelmässä tämä tunne tukehtuu mistä seuraa heikko tuottavuus ja henkinen ahdistus. Lahjakkaat ihmiset pakotetaan heille soveltumattomaan työhön ja heille maksetaan samanverran palkkaa kuin tavallisille työläisille. Kannustusjärjestelmä puuttuu kokonaan eikä lahjakkaiden henkilöiden yksittäisiä

2 aloitteita kannusteta, joten on selvä etteivät ihmiset työskentele ahkerasti. Tällainen järjestelmä ei koskaan pysty ratkaisemaan yhteiskunnan taloudellisia ongelmia, oli sitten kyseessä maatalous tai teollisuus. Pikemminkin se pahentaa olemassa olevia ongelmia ja luo uusia ongelmia näillä sektoreilla. Tuotanto- ja jakelujärjestelmät kommuunissa ovat perusluonteeltaan virheelliset, riistävät ja epäinhimilliset. Niinpä kommuunijärjestelmästä puuttuu täysin tasavertainen yhteistoiminta. Kommuunijärjestelmä perustuu alisteiseen yhteistyöhön - jäsenten keskinäiset suhteet ovat esimiesten ja alaisten välisiä alistussuhteita. Tällaiset sosiaaliset suhteet ovat vahingollisia inhimilliselle kehitykselle ja ne jarruttavat edistystä. Ne ovat ihmismielen perusluonteen vastaisia. Prout kannattaa osuustoimintaa, ja pyrkii toteuttamaan sitä. Osuustoiminnan perusta on tasavertainen yhteistoiminta, sillä vain se voi taata ihmiskunnan terveen, kokonaisvaltaisen kehityksen. Osuustoiminnalla on keskeinen asema ihmiskunnan täydellisessä ja pysyvässä yhdistämisessä. Ihmisten tulisi työskennellä toteuttaakseen osuustoimintaan perustuvan talousjärjestelmän. Niinpä Prout nostaa esiin iskulauseet: Haluamme osuuskuntia, emme kommuuneja! ja Emme ole kommuunien orjia! Osuustoiminta maataloudessa Jos yhteistoiminnan periaatetta toteutetaan, perustoimeentuloon tarvittavat hyödykkeet - kuten ravinto, vaatetus, asunnot, koulutus ja terveyspalvelut - tulee tuottaa osuuskuntien avulla. Ravinto on tärkein hyödyke ja koska elintarvikkeet ovat tärkeitä, on maatalous talouden tärkein osa-alue. Yleensä on niin, että maan yleisin peruselintarvike on myös alueen tärkein viljelykasvi. Esimerkiksi Bengalissa riisi on tärkein elintarvike ja myös tärkein viljelykasvi. Vastaavasti pääelintarvike Punjabissa on vehnä, Irlannissa peruna ja Skotlannissa ruis, kaura ja ohra. Viljelymaan uudelleen järjestämisen ja sen maksimaalisen hyödyntämisen kannalta osuustoiminnallinen järjestelmä on kaikkien suositeltavin. Viljelymaan tuottavuus on riippuvainen alueen maaperästä ja luonnonoloista - sadon määrään vaikuttaa suuresti maaperän kosteus. Yleensä ylänköalueet eivät tuota kovin paljoa, vaikka maaperä olisi hedelmällistä. Usein on mahdollista tuottaa hyviä satoja alavilla alueilla myös vähemmän hedelmällisellä maaperällä, koska niille kertyy vettä. Myös suhteellisen alavilla mailla viljelypalstat tulee sijoittaa ottaen huomioon veden korkeus ja virtaus suhteessa pellon korkeuteen. Tai sitten vettä täytyy kanavoida muualta. Maa on hyviä tärkeä viljelijöille, koska he ovat hyvin kiintyneitä omistamaansa maahan. He saattavat kyllä lahjoittaa satoja kiloja tuottamaansa satoa, mutta eivät koskaan luopuisi vapaaehtoisesti edes muutamasta neliömetristä maataan. Oletetaan että useat pienviljelijät omistavat yhteensä 200 eekkeriä maata. Jos he muodostavat osuuskunnan ja pitävät kirjaa maaomistuksen mukaisesta osuudestaan, pystytään omistajuuden tunne säilyttämään. Jos kaikki viljelymaat ovat samalla korkeudella, voidaan niiden väliset raja-aidat poistaa, jolloin viljelypinta-alaa saadaan lisätyksi. Tällaisen järjestelyn puitteissa maanomistaja ei tunne epävarmuutta eikä omistajuuttaan uhatuksi. Pystytään poistamaan raja-aidat, jotka tarpeettomasti jakavat alueen useiksi pieniksi palstoiksi ja tieteellisiä viljelymenetelmiä voidaan soveltaa myös vähemmän tuottavaan maaperään. Sellaiset viljelijät, jotka omistavat vain muutaman neliömetrin maata, eivät pysty pitämään härkiä ja auraa. He joutavat antamaan maansa jonkun muun viljeltäväksi, kuten perinteisessä viljelyjärjestelmässä (share cropping). Jos he antavat maansa suurviljelijöille, he saavat harvoin mitään vastineeksi. Tämä ongelma aiheutuu omistetun peltoalan pienestä koosta. Jos viljelyä toteutetaan osuustoiminnallisesti, voidaan useat pienet palstat yhdistää yhdeksi suureksi peltoalaksi. Tästä on suurta hyötyä viljelijöille. Kuningas Akbarin aikana Intiassa oli käytössä järjestelmä, jossa palstojen ympärille oli rakennettu aidat. Akbar aloitti järjestelmän, jossa kunkin palstan omistajalle kuului sen pohjoisen ja lännen puoleinen raja-alue. Kun osuuskunnat poistavat raja-aidat laajempien kokonaisuuksien muodostamiseksi, tulee kunkin palstan pohjoisen ja läntisen rajan alue palauttaa palstan omistajalle. Nykyään viljelijät tarvitsevat maataloustuotantoon lannoitteita, traktoreita ja kasteluvettä. Mutta kun kemiallisia lannoitteita käytetään runsaasti, tulee maaperästä tuottamatonta ja hyödytöntä jonkin

3 ajan kuluttua. Kemialliset lannoitteet tuhoavat vähitellen maaperän elinvoimaisuuden ja se muuttuu elottomaksi, kuin sementiksi. Tähän asiaan tulisikin panostaa tutkimusresursseja, jotta selvitettäisiin miten kemiallisia lannoitteita voitaisiin käyttää ilman haitallisia vaikutuksia maaperään. Yksityisen pienviljelyn puitteissa ei pystytä välttämään kemiallisten lannoitteiden haittavaikutuksia. Osuustoiminnallisen järjestelmän puitteissa on kuitenkin hyvät edellytykset maatalouden tutkimus- ja kehitystyöhön ja voidaan löytää uusia tapoja lisätä maaperän elinvoimaisuutta. Osuuskunnan tuoma hyöty on siinä, että usean henkilön varallisuus ja resurssit voidaan yhdistää ja niitä kyetään hyödyntämään yhdessä. Joskus aikaisemmin viljelijöillä oli tapana jättää viljelemättä peltonsa sen jälkeen, kun sitä on viljelty yhtä mittaa useita vuosia, mutta tämä ei ole mahdollista nykyään. Niinpä on otettava käyttöön jokin menetelmä, jonka avulla voidaan joko käyttää kemiallisia lannoitteita sellaisella tavalla, joka ei köyhdytä maan ravintopitoisuutta, tai sitten löydetään tapa saada hyviä satoja käyttämättä lainkaan kemiallisia lannoitteita. Uskon että tähän päästään lähitulevaisuudessa. Maataloussektorilla tulisi olla samanlainen asema kuin teollisuudella. Monessa kehitysmaassa tätä periaatetta ei noudateta - sitä voidaan parhaiten toteuttaa osuustoiminnallisen järjestelmän puitteissa. Esimerkiksi Himachal Pradeshin omenaviljelmien tulisi toimia osuustoiminnallisesti ei yksityistuotantona, ja samoin tulisi organisoida tuotteiden pakkaus, kuljetus ja markkinointi. Omenoiden prosessointia ja pakkausta tulisi pitää osana maataloustuotantoa. Maatalouden työntekijöiden tulisi saada bonuspalkkioita samaan tapaan kuin teollisuudessa saadaan. Tällä tavoin maatalousosuuskuntien tulee organisoida koko maataloustuotanto teollisuuden tapaiseksi talouden sektoriksi. Maatalousosuuskunnat Prout kannattaa kaiken viljelymaan uudelleenorganisointia asteittain etenevän suunnitelman mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki taloudellisesti kannattamattomat viljelypalstat tulee ottaa osuustoiminnalliseen hallintaan, tämä hyödyttää sekä palstojen alkuperäisiä omistajia että osuuskunnan työntekijöitä. Seuraavassa vaiheessa kaikkia maanomistajia tulee pyytää liittymään osuustoiminnalliseen järjestelmään. Kolmannessa vaiheessa tulee toteuttaa maan järkiperäinen jakaminen ja omistajuuden uudelleenmäärittely. Lopulta neljännessä vaiheessa ei maan omistajuuteen liity enää ristiriitoja. Ihmiset oppivat ajattelemaan pikemminkin yhteistä etua, kuin kapea-alaista omaa etuaan. Tällainen tietoisuuden laajeneminen tulee synnyttämään nykyistä suotuisamman yhteiskunnallisen ilmapiirin. Tällainen muutos kollektiivisessa tietoisuudessa ei tule kuitenkaan tapahtumaan hetkessä vaan vähitellen ihmismielen tunteiden laajentuessa. Kun tällainen järjestelmä on saatu aikaan, lakkaa nykyinen konflikti maanomistajien ja maattoman maatalouden työväestön kesken. Ensimmäisessä vaiheessa maatalousosuuskuntia muodostetaan tuottajaryhmien keskinäisen yhteistoiminnan avulla. Oletetaan että A, B, C ja D ovat neljä maanviljelijää, jotka ovat liittäneet maansa osuuskuntaan seuraavanlaisesti: A on antanut kaksi eekkeriä, B viisi eekkeriä C kymmenen eekkeriä ja D viisitoista eekkeriä. Satojen myynnistä tuleva voitto tulee tällöin jakaa samassa suhteessa kuin maata oli annettu osuuskunnalle - ottaen myös huomioon kunkin tekemän työmäärän näiden satojen tuottamiseksi. Viljelijöiden tulee saada osuutensa sadosta ja myyntivoitoista samassa suhteessa, kuin he omistavat osuuskunnan osakkeita ja myös heidän tekemänsä työmäärän mukaan. Sitä mukaa kun maan tuottavuus kohoaa jatkuvasti kehittyviä tieteellisten menetelmien myötä, viljelijät voivat luottaa tuottavuutensa ja vaurautensa lisääntyvän. Kaikkien osuuskuntaan liitettyjen viljelysmaiden tuottavuudesta tulee pitää kirjaa. Osakkeita tulee jakaa suhteessa maan tuottavuuteen. Jos esimerkiksi viljelijällä on 30 eekkeriä maata, josta 15 eekkeriä on hyvin tuottoisaa ja 15 eekkeriä vähemmän tuottoisaa, tulee osakkeissa myös ottaa huomioon nämä erot maan tuottavuudessa. Jos jotkut maanomistajat eivät ole halukkaita työskentelemään maatalousosuuskunnassa, tulee heidän maansa silti liittää osuuskuntaan. Heidät tulee myös hyväksyä osuuskunnan jäseniksi ja heidän tulee saada osakkeita suhteessa viljelymaan kokoon ja tuottavuuteen. Luonnollisesti maanomistajat, jotka eivät työskentele osuuskunnassa, eivät ole oikeutettuja saamaan palkkaa.

4 Osuustoiminnallisessa järjestelmässä maataloustuottajien ei tarvitse olosuhteiden pakosta myydä tuotteitaan heti sadonkorjuun jälkeen. Yksityisyrittäjyyteen pohjautuvassa järjestelmässä useimmat viljelijät joutuvat myymään satonsa välittömästi saadakseen käteistä toimeentuloaan varten. Osuustoiminnallisessa järjestelmässä viljelijät voivat nauttia paremmasta taloudellisesta vakaudesta, koska osuuskunta voi myöntää heille luottoa ja myydä tuotteet suotuisimpana ajankohtana saaden niistä parhaan mahdollisen hinnan. Toisin sanoen osuuskunta voi päättää kuinka paljon myydään ja milloin myydään jotta saadaan paras mahdollinen myyntivoitto. Osuuskunnat voivat myös itse määrittää omien tuotteidensa myyntihinnan tiettyjen rajojen puitteissa. Näin ollen osuuskunnat saavat ne voitot, jotka menevät välikäsille ja keinottelijoille yksityisomistukseen pohjautuvassa kapitalistisessa järjestelmässä. Nykyjärjestelmässä viljelijät joutuvat maksamaan heti sadon jälkeen takaisin velat, jotka he joutuivat ottamaan kasteluun, siemeniin ja palkkakuluihin satojen tuottamiseksi. Lisäksi tuolloin he ostavat usein vaatteita perheelleen seuraavaksi vuodeksi. Koska heillä on suuri tarve saada käteistä, he joutuvat usein myymään tuotteensa käytännössä puoliilmaiseksi. Tämänlaista myymistä olosuhteiden paineessa nimitetään pakkomyynniksi. Osuustoiminnallinen järjestelmä on keskeisessä asemassa pyrittäessä suojelemaan viljelijöitä pakkomyynniltä. Osuuskunnan jäseninä viljelijät voivat pitää sadosta sen verran, mitä itse tarvitsevat vuodeksi eteenpäin ja myydä sitten loput tuotteista osuuskunnan määrittämään hintaan. Kun markkinahinnat ovat suotuisat, osuuskunta myy tuotteet. Viljelijät saavat sitten oman osansa voitoista suhteessa omistamiinsa osuuksiin. Osuuskunnan tulee maksaa yhteisesti verot ja muut vastaavat maksut, näin voidaan vapauttaa yksittäiset viljelijät taloudellisesta paineesta ja riistosta. Useissa taloudellisesti kehittyneissä maissa ei kerätä lainkaan maaveroja, koska tällaisten verojen tuotto olisi vain pieni osa kaikesta verokertymästä. Osuustoiminnallisessa järjestelmässä työvoima koostuu sekä osuuden omistavista viljelijöistä että osuudettomista työntekijöistä. Kumpikin ryhmä hyötyy tästä: osuuden omistavat viljelijät saavat säännöllisen palkan työstään ja lisäksi osaketuloa ja työntekijät puolestaan saavat vakaan työpaikan ja kunnollisen palkan. Maatalousosuuskunnissa on kahden tyyppisiä osuudettomia työntekijöitä - vakinaisia ja lyhytaikaisia. Vakinaiset työntekijät saavat myös bonuspalkkioita palkan lisäksi, kun taas lyhytaikaiset saavat pelkästään palkkaa. Niiden työntekijöiden jotka hyödyttävät osuuskuntaa eniten työllään, tulisi myös saada eniten bonuspalkkioita. Ammattitaitoisten tulee saada parempaa palkkaa kuin ammattitaidottomien. Näin kannustetaan kaikkia hankkimaan ammattitaitoa ja työskentelemään ahkerammin. Bonuspalkkioiden määrän tulee olla sidoksissa palkan määrään ja niiden tulee vastata työntekijän ammattitaitoa ja tuottavuutta. Niillä jäsenillä, jotka hankkivat osakkeita osuuskunnasta, ei tule olla oikeutta myydä osakkaitaan edelleen, mutta ne voivat kyllä periytyä. Lapsettomien osakkeenomistajien osakkeiden tulee siirtyä heidän laillisesti hyväksytyille edunsaajilleen ja näistä tulee samalla osuuskunnan jäseniä mikäli eivät ole jäseniä jo entuudestaan. Tämän järjestelyn avulla estetään kapitalisteja hankkimasta suuria määriä osuuskunnan osakkeita ja keinottelemasta niillä osakemarkkinoilla. Tämän tyyppinen toiminta voi johtaa taloudelliseen lamaan. Perintöoikeutta koskeva lainsäädäntö vaihtelee eri maissa, joten oikeuden osakkeiden perimiseen tulee määräytyä maassa noudatetun järjestelmän mukaisesti. Esimerkiksi Bengalissa noudatetaan ns. Dayabhaga-järjestelmää, muualla Intiassa ns. Hindu code -järjestelmää ja muissa maissa noudatetaan muunlaisia järjestelmiä. Jos menetellään tämän mukaisesti, ei osuuskuntien jäsenten tarvitse nostaa asiasta oikeusjuttuja kuten ns. zamindar-maanomistajilla oli aikanaan tapana. Koska kaikki osuuskunnan jäsenet ovat lähialueilta tai saman kylän asukkaita, he tuntevat kaikki toisensa ja näin ollen ei ole vaikeaa päättää, kenelle osakkeiden perimisoikeus kuuluu. Osuuskunnan jäsenet voivat itse päättää keskenään, kenellä on oikeus periä osakkeet jäsenen kuoltua. Myös vähävaraiset pienomistajat hyötyvät osuustoiminnallisesta järjestelmästä. Leski, työkyvytön viljelijä tai alaikäinen poika tai tyttö, joka omistaa jonkin verran maata, voi saada tuloa omistamansa osuuden mukaisesti. Yksityisomistukseen pohjautuvassa järjestelmässä heidän maansa jäisi hyödyntämättä ja he kärsisivät köyhyydestä. Niinpä, jos osuuskunnan jäsenet ovat kykenemättömiä tekemään työtä, heillä on silti oikeus osuuskunnan voitoista maksettavaan tuloon.

5 Viljelijät voivat myös muodostaa tuottajaosuuskuntia toimittamalla tuotteita eri teollisuudenaloille. Näin osuuskunta voi toimia sekä maatalousosuuskuntana että tuottajaosuuskuntana. Sellaisia raakaaineita, jotka eivät ole peräisin maataloudesta, kuten sementin valmistukseen tarvittava kalkkikivi, tulee jalostaa tuottajaosuuskunnissa. Pelkkiä maataloustuotteita tuottavien osuuskuntien tulee myydä tuotteensa suoraan tuottajaosuuskunnille, jotka puolestaan voivat tuottaa niistä erilaisia kulutushyödykkeitä. Sellaiset maatalousosuuskunnat, jotka toimivat myös tuottajaosuuskuntina, voivat kohottaa kannattavuuttaan monin eri tavoin. Esimeriksi tällaiset osuuskunnat voivat tuottaa öljyä riisin akanoista. Näin ansaittu tulo voidaan sijoittaa uudelleen osuuskuntaan tai käyttää esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyöhön. Maatalousosuuskuntien viljelijät pystyvät yhdessä vaatimaan erilaisia etuja ja infrastruktuurin kehittämistä hallinnolta sekä paikallishallinnon, osavaltion että paikallisen hallinnon tasolla. Esimerkiksi Intiassa hedelmiä tuottavat viljelijät käyttävät yleensä syviä porakaivoja kasteluun. Tällä voi kuitenkin olla haitallinen vaikutus hedelmätuotantoon, koska pohjavesi laskeutuu liian alas, kauas puiden alimmista juurista ja vähitellen hedelmäpuut kuihtuvat ja kuolevat. Tällaisessa tilanteessa ontot putkikaivot olisivat parempia, mutta tällaiset kaivot eivät anna tarpeeksi vettä kastelua varten. Viljelijät tarvitsevat altaita, patoja ja kastelujärjestelmiä - ja näiden toteuttamiseen he tarvitsevat apua viranomaisilta. Ihmisillä on perustavaa laatua oleva oikeus saada taattu vähimmäistoimeentulo, joka koskee elintarvikkeita, vaatetusta, asumista, koulutusta ja terveyspalveluja. Kasteluveden saaminen on perusoikeus, koska ilman sitä ei voida tuottaa ravintoa, mikä on vähimmäistoimeentulon tärkein tuote. Kasteluvesi on keskeisen tärkeä. Tuottaja- ja kulutusosuuskunnat Maatalousosuuskuntien lisäksi Prout kannattaa myös muunlaisten osuuskuntien perustamista, mukaan lukien tuottaja- ja kulutusosuuskunnat. Tuottajaosuuskuntien toimialaan kuuluvat agroteollisuus (vaiheet ennen sadonkorjuuta) ja agriko-teollisuus (vaiheet sadonkorjuun jälkeen) sekä maatalouden ulkopuoliset alat. Tällaisten osuuskuntien voitot tulee jakaa osuuskunnan työntekijöiden kesken siinä suhteessa kuin kukin on sijoittanut pääomia osuuskuntaan, ottaen huomioon heidän työpanoksensa osuuskunnan tuotannon ja hallinnon hyväksi. Vastaavasti samanmielisten ihmisten tulisi perustaa kulutusosuuskuntia, joiden puitteissa he jakavat osuuskunnan tuottaman voiton suhteessa työmääräänsä ja sijoittamaansa pääomaan. Tällaisten osuuskuntien hallinnossa työskentelevillä on myös oikeus saada palkkaa työpanoksensa perusteella. Kulutusosuuskunnan hoitavat kulutustuotteiden jakelua kuluttajille kohtuullisin hinnoin. Tuotteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: välttämättömyystuotteet kuten riisi, pavut, suola ja vaatetus; hyötytuotteet (demi-essential) kuten öljy, antiseptinen saippua; sekä ei-välttämättömät tuotteet kuten ylellisyystuotteet. Jos keinottelijat aiheuttavat keinotekoista puutetta eivälttämättömien tuotteiden saatavuudessa, tästä ei aiheudu haittaa ihmisille. Mutta jos keinottelijat keräävät välttämättömyystuotteita, tuotetaan suurta kärsimystä tavallisille ihmisille. Tällainen tilanne voidaan välttää, jos kulutusosuuskunnat ostavat välttämättömyystuotteet suoraan tuottajaosuuskunnilta tai maatalousosuuskunnilta. Kapitalistit keräävät välttämättömyystuotteita ja aiheuttavat näin keinotekoista puutetta saadakseen mahdollisimmat suuret voitot. Tämän seurauksena kuluttajat joutuvat maksamaan ylisuuria hintoja välttämättömyystuotteista ja joskus he saavat huomata, ettei niitä ole lainkaan saatavana. Keinottelijat ja välikädet luovat välttämättömyystuotteiden keinotekoisia puutteita tietäen, että ihmiset ostavat niitä joka tapauksessa vaikka velaksi, mutta harvat ihmiset ottavat velkaa ostaakseen ylellisyystuotteita. Jos välttämättömyystuotteiden jakelu hoidetaan kulutusosuuskuntien kautta, saadaan välikädet ja keinottelijat pois jakeluketjusta. Kulutusosuuskuntien tulee hankkia tuotteita sekä maatalous- että tuottajaosuuskunnilta. Sellaisia tuotteita, jotka eivät mene suoraan maatalousosuuskunnilta kulutusosuuskunnille, tulee tuottaa tuottajaosuuskunnissa. Esimerkiksi maatalous- tai tuottajaosuuskuntien, jotka tuottavat puuvilla- tai silkkilankaa, tulisi myydä lanka kutomo-osuuskunnille, jotka voivat tuottaa kangasta kutomakoneillaan. Käsin kudontaa voidaan myös tehdä silloin kun tarvitaan hienoa kuviointia, mutta

6 yleisesti ottaen kutomo-osuuskuntien tulisi asentaa uusinta tekniikkaa edustavat kutomakoneet. Kutomo-osuuskunnat toimittavat puolestaan tuotteensa kulutusosuuskunnille. Niiden hyödykkeiden ryhmää, jotka katsotaan välttämättömiksi, tulee ajoittain arvioida uudelleen ja laajentaa ajan, paikan ja henkiöiden muutosten myötä. Tällaiset uudelleenmäärittelyt tulee tehdä viranomaisten toimesta, eikä minkään tietyn osuuskunnan johtokunnassa. Se mitä pidetään hyötytuotteena tänään, saatetaan määrittää välttämättömyystuotteeksi huomenna. Sellaiset hyötytuotteet, joiden keinotekoinen pula voi aiheuttaa kärsimystä ihmisille, tulee tuottaa tuottajaosuuskunnissa. Ylellisyystuotteiden tuotanto voidaan jättää yksityissektorin käsiin. Sellaiset keskeiset palvelut, jotka eivät kuulu maatalouden piiriin ja jotka vaativat suuria investointeja, tulisi järjestää julkisen sektorin toimesta. Rautatiet ovat esimerkki tällaisesta. Näemme siis, että terveen yhteiskunnan rakentamiseksi maatalousosuuskunnat, välttämättömyystuotteiden tuottajaosuuskunnat ja välttämättömyystuotteiden kulutusosuuskunnat ovat keskeisen tärkeitä. Osuuskuntien johtaminen Osuuskuntien jäsenten tulee muodostaa jokaiselle osuuskunnalle johtokunta. Johtokunnan tulee päättää, minkä verran voitoista jaetaan jäsenille, toisin sanoen, minkä verran osakkaille maksetaan osinkoa. Voittoa ei tulisi kuitenkaan kokonaan jaa osinkoina - osa tulisi säästää käytettäväksi investointeihin tai hankintoihin kuten traktorien, lannoitteiden yms. ostoihin. Osa tulee käyttää pääoman kartuttamiseen ja osa tulee sijoittaa vararahastoon. Vararahastoa tulee käyttää osingon kasvattamiseksi sellaisina vuosina, kun tuotanto on vähäisempää. Jos tätä järjestelyä noudatetaan, vältetään käyttämästä varsinaista pääomaa tähän. Johtokunta tulee valita äänestämällä osuuskunnan jäsenten keskuudesta - johtokunnan jäsenyyden ei pidä olla luottamustoimi. Tulisi huolehtia siitä, että yhtään epämoraalista henkilöä ei valita johtokuntaan. Kaikkien johtajien tulee omata korkea moraali. Valtion tulee toteuttaa voimakkaita toimia mustan pörssin kitkemiseksi. Esimerkiksi vaatetusteollisuuden suojaamiseksi tulisi säätää laki, joka estää myymästä vaatteita, joissa ei ole merkintää tuottajaosuuskunnasta, joka on valmistanut sen. Näin ollen, jos mustan pörssin kauppiaat yrittävät myydä mitä tahansa vaatetta ilman tavaramerkkiä, he jäävät helposti kiinni. Tämän yksinkertaisen ja tehokkaan keinon tietävät monet älykkäät ihmiset, mutta silti he eivät tee mitään. Tämä johtuu siitä, että he ovat kapitalistien asiamiehiä, jotka tarvitsevat rahaa näiltä laittomilta kauppiailta ja omaisuuden käärijöiltä rahoittaakseen vaalikampanjoitaan. Tämän tyyppinen korruptio vaalijärjestelmässä on osa demokratiaa, joten voimme sanoa, ettei demokratia ole paras mahdollinen hallintomuoto. Omaisuuden ylenmääräistä kartuttamista, keinottelua ja mustaa pörssiä ei voida poistaa demokraattisessa järjestelmässä, koska ne jotka yrittävät lopettaa niitä, joutuvat syrjään vallasta. Kun Ksattriya-aikakausi oli parhaimmillaan, pystyttiin salakuljetusta ja kartuttamista hillitsemään, mutta niin pian kuin älymystön ja kauppiasluokan vaikutus voimistui, heikkeni tämän tyyppisen korruption valvonta. Useita pieniä satelliittiosuuskuntia tulisi muodostaa toimimaan laajojen tuottajaosuuskuntien alihankkijoina. Esimerkiksi autoteollisuudessa voivat monet pienet osuuskunnat valmistaa paikallisesti monia ajoneuvon osia. Näiden pienten satelliittiosuuskuntien jäsenet voivat jopa tehdä työtään kotoa käsin yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Suurten tuottajaosuuskuntien päätehtävä on koota ajoneuvon osat. Tästä on kahdenlaista hyötyä: suuret osuuskunnat eivät tarvitse paljoa työvoimaa, joten työselkkaukset vähenevät minimiin ja henkilöstömenot alenevat, jolloin tuotteiden hinta voidaan pitää alhaisena. Siirtotyöläisiin ja vierastyövoimaan liittyviä ongelmia ei esiinny osuustoiminnallisessa järjestelmässä, koska osuuskuntien jäsenten on oltava paikallisia ihmisiä. Vierastyöläisillä ei pidä olla oikeutta osuuskunnan jäsenyyteen - muuttolinnuilla ei ole sijaa osuuskunnissa - ne voivat olla häiriöksi koko taloudelle. Esimerkiksi Howrahin alue tuottaa tarpeeksi elintarvikkeita vuodessa ruokkiakseen paikalliset ihmiset seitsemäntoista kuukauden ajan, mutta muualta tulleen työvoiman takia sato on käytetty loppuun jo kuudessa ja puolessa kuukaudessa. Siirtotyövoiman poistuminen suojelee myös osuuskuntien jäseniä kielteisiltä sosiaalisilta vaikutuksilta.

7 Osuustoiminnallisessa järjestelmässä työttömyysongelma kyetään ratkaisemaan. Tuotannon lisääntyessä tulee myös toimitilojen ja resurssien tarve kasvamaan. Koulutettuja ihmisiä voidaan palkata ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Tulee myös tarve palkata traktorinkuljettajia, työntekijöitä ja viljelijöitä, ja osuuskuntien jäsenet luonnollisesti otetaan näihin töihin. Kyläläisten ei tarvitse muuttaa kaupunkeihin töitä etsimään. Osuustoiminnallisessa järjestelmässä ei tulisi olla mitään pakollista eläkeikää. Ihmisillä tulisi olla oikeus työskennellä niin pitkään kuin haluavat, jos terveyttä riittää. Niiden talousalueiden, joilla ei ole tarpeeksi raaka-aineita, tulee tuottaa tuottaa synteettisiä tai keinotekoisia raaka-aineita. Oletetaan että jollakin seudulla ei tuoteta tarpeeksi rehua karjan ja lampaiden ravinnoksi. Tulee tämän seudun tuoda rehua muualta? Ei, sen tulee sen sijaan valmistaa rehua keinotekoisesti. Vastaavasti tarvitaan melko paljon puuvillaa yhden dhotin valmistamiseen [perinteinen pohjoisintialainen miesten asu]. Suurten puuvillamäärien kuljettaminen vaatii myös paljon energiaa, joten jos sitä ei ole helposti saatavilla, voidaan synteettisiä materiaaleja käyttää tuotannossa. Tieteen edistymisen myötä osuuskunnat tulevat tuottamaan suuren määrän erilaisia tuotteita synteettisistä raaka-aineista. Kapitalistisessa järjestelmässä raaka-aineita tuodaan muista maista ja muilta alueilta tuotteiden valmistamiseksi. Osuuskunnat eivät noudata tätä periaatetta. Ne tulevat kehittämään omia raaka-aineitaan tutkimustyön avulla, minkä ansiosta ne eivät ole riippuvaisia ulkomaisista raaka-aineista. Kokonaisvaltainen kehitys Osuustoiminnan avulla ihmiskunta tulee edistymään kiihtyvällä vauhdilla ja tämä tulee edistämään tiedettä jättiharppauksin. Yksikään osa tätä maailmankaikkeutta ei jää hyödyntämättä joka kolkkaa tullaan käyttämään asianmukaisesti. Siellä missä rehua on saatavilla, voidaan laiduntamista ja meijerituotantoa harjoittaa. Siellä missä rehua ei ole saatavissa, tullaan tuottamaan synteettistä maitoa. Tällä tavoin kehitystä tullaan pitämään yllä kaikilla elämän aloilla. Olemme pian tulossa sellaiseen vaiheeseen, jossa tiedettä ohjaavat henkisesti suuntautuneet tutkijat. Kun tämä toteutuu, tiede edistyy pitkien harppauksin, mikä puolestaan lisää suuresti ihmisten älyllistä kapasiteettia. Osuuskunnat edistävät suuresti tätä psyykkistä ja henkistä kehitystä. Voimistaaksemme yhteenkuuluvuuden tunnetta meidän tulee kannustaa kaikkia yhdistäviä tekijöitä ja koettaa estää kaikkia hajottavia tekijöitä. Intiassa on monia yhdistäviä tekijöitä, jotka auttavat luomaan yhteenkuuluvuutta, ja samoin on monia monia hajottavia tekijöitä. Keskeisin yhdistävä tekijä intialaisessa mentaliteetissa on täydellinen riippuvuus Jumalasta, toisin sanoen se perustuu olennaisesti teismiin. Se hyväksyy jumalaisen katselmuksen inhimillisen elämän perustaksi. Jopa intialaiset kommunistit ovat teistejä sydämissään, mutta poliittisissa tilaisuuksissa he esiintyvät ateisteina. Vaikka ihmisten hengellinen taso on korkea, heidän moraalinen tasonsa on alhaisempi kuin länsimaissa. Niinpä moraalista tasoa on kohotettava. Moralistien määrää on lisättävä. Tämä varten universaalia ideologiaa tulee levittää maan jokaiseen kolkkaan. Toinen yhdistävä tekijä Intiassa on samskrtin kieli. Intialaiset tuntevat syvää rakkautta ja kunnioitusta sanskriittia kohtaan riippumatta siitä, osaavatko he sitä. Jos sanskritista olisi tehty Intian kansallinen kieli hindin sijaan, olisi kaikki nykyiset kansalliskieleen liittyvät kiistat voitu välttää. Yksi esimerkki on kalenteri. Pohjois-Intiassa ja joissain osissa Etelä-Intiaa noudatetaan Sambadakalenteria, joka perustuu liikkeeseen. Tässä järjestelmässä seitsemäs Asar on keskipäivällä ja yhdeksäs Asar on yöllä. Tällainen kalenteri aiheuttaa monia ongelmia. Bengalissa, Assamissa, Manipurissa, Punjabissa, Jammussa ja Kashmirissa, Orissassa ja tietyissä osissa etelä-intiaa noudatetaan auringon liikkeeseen pohjautuvaa Shakabda-kalenteria. Sen mukaisesti Bengalissa ensimmäinen Baisakh on 14. huhtikuuta ja Punjabissa ensimmäinen Baisakh on 13. huhtikuuta. Pitäisikö meidän rohkaista tällaisia eroja kalentereiden välillä? Ei, vaan tulisi noudattaa joko Shakabda-kalenteria tai kansainvälistä kalenteria.

8 Niinpä, integroidaksemme koko ihmiskunnan, yhdistäviä tekijöitä tulisi kannustaa ja hajottavia tekijöitä tulee koettaa välttää. Suloisimmat yhdistävät tekijät ovat rakkaus ja myötätunto ihmiskuntaa kohtaan. Ihmissydämen luontaiset piirteet ovat iloisuus, rauha ja autuus. Fyysisellä tasolla tämän inhimillisen lämmön paras ilmaus on osuustoiminta. Osuustoimintaan perustuva järjestelmä on ihmiskunnan suloisen nektarin kaunein ilmennys. 18 helmikuuta 1988, Calcutta

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011

HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT. 29 tammikuuta 2011 HYLLYKALLION YRITYSKAUPPA - ERKIN VAIHTOEHDOT 29 tammikuuta 2011 1. Nykyinen suunnitelma 1. Wasaborg myy uusille osakkaille Hyllykallion liikkeen saaden 450,000 myyntituloa Tästä ei jouduta maksamaan myyntivoittoveroa,

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia

Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia Reilu kauppa uusia tuotemahdollisuuksia esimerkkinä Jalotofu 23.12.2014 Kaikki kuvat: Oy Soya Ab Reilun kaupan soijapavut Jalotofun soijapavut kasvavat Pohjois-Brasilian auringon lämmössä, Capaneman kylässä.

Lisätiedot

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja

Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Markkinariskien hallinta osaksi viljelijän rutiineja Hämeenlinna 16.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta pertti.riikonen@proagria.fi Entämiltänäyttääjuuri nyt? Mitäkylvää? Pitäisikötyhjentäävarastot?

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Tyynelän tila, Joutseno Kevät 2013 www.tyynelantila.fi 2. PÄIVÄ I Investointien järkevyys II Heikon lenkin korjaaminen eloperäisen aineksen lisäämisen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen

Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus. VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen Kommenttipuheenvuoro PK-yrittäjä ja osinkoverotus VATT PÄIVÄ 8.10.2014 Jouko Karttunen 1 PK yrittäjän näkökulma Suomen osinkoverotuksesta Vuosina 1969 1989 voimassa osinkovähennysjärjestelmä eri muodoissaan

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt

Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään

Lisätiedot

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maataloustuottajain Helsingin yhdistys r.y. Ilmastonmuutosseminaari Hotelli Presidentti, 21.3.2013 Tuottajien vastaukset

Lisätiedot

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010.

Johdanto. Strategia on hyväksytty edustajiston kokouksessa 15.4.2010. STRATEGIA 2015 Johdanto Strategian tarkoitus on ohjata ylioppilaskunnan toimintaa ja päätöksentekoa. Ylioppilaskunnan toimijat vaihtuvat useasti, joten keskeiset tavoitteet ja toimintatavat on syytä kirjata

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa

Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Luonnonmukainen viljely on parhaimmillaan tehotuotantoa Kuva: Arttu Muukkonen Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Pro Luomun luomubrunssi Sisältö - Tilan esittely - Miksi luomuviljely? - Luonnonmukainen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta

Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta Arvoa tuottava IPR-salkku ei synny sattumalta IPR-lakimies Ari-Pekka Launne Helsinki 3.6.2015 Oikeuksien varmistaminen Tuotekehitys Markkinoilletulo Brändi TUOTE ja sen SUOJAUS Kartoitus Seuranta Palaute

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat

GREPPA MARKNADEN tunne markkinat GREPPA MARKNADEN tunne markkinat Viljelijän kommenttipuheenvuoro Sebastian Sohlberg Malmgård Sjundeå www.malmgardsjundea.fi Facebook: Malmgård Sjundeå Instagram: MALMGARDSJUNDEA GREPPA MARKNADEN? Greppa

Lisätiedot

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Sadonkorjuujuhlat Viljamarkkinat Muutoksessa Vilja-asiamies Max Schulman, MTK Viljamarkkinat muutoksessa Viljamarkkinat ennen Nykytilanne y Muuttuvat maailman markkinat Eurooppa muutoksen kourissa Itämeren

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin Ratkaisuja kunnan terveyspalveluihin Valinnanvapaus parantaa kuntalaisten asemaa. Terveyspalvelut kuntalaisille Terveyspalveluiden tuotanto LPY korostaa kuntavaaleissa kansalaisten valinnanvapauden lisäämistä.

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä

Kiinteistöt. Vaativat jatkuvaa hoitamista. Sitovat pääomaa ja riskejä. Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Yritysesittely Kiinteistöt Vaativat jatkuvaa hoitamista Sitovat pääomaa ja riskejä Vaikuttavat jokaisen elämään, kotona ja töissä Kustannukset nousussa, varsinkin energian Ovat monimutkaisia ja herkkiä

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen

Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Ihmiskaupan uhrin tunnistaminen Kuka on ihmiskaupan uhri? Rikoslain määritelmä (RL 25:3 (a)). - Ihmiskaupan uhrina voidaan pitää sellaisen toiminnan kohdetta, missä sekä käytetyt keinot, tekotavat että

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja

Avioehto. Marica Twerin/Maatalouslinja Avioehto Marica Twerin/Maatalouslinja Avio-oikeus Avioliiton solmimisella ei ole vaikutusta puolisoiden omistusoikeuteen. Yhteisesti hankittu omaisuus tai yhteisesti taatut velat ovat yhteisiä. Avio-oikeudella

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo

IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma. IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo IPR JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Kansainvälistyvän pk-yrityksen näkökulma IPR-lakimies, OTK, MBA Jani Kaulo Immateriaalioikeuksiin liittyvät ongelmat kaupan esteinä Noin 7 % kaikista suomalaisyritysten kohtaamista

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Teollinen Internet. Tatu Lund

Teollinen Internet. Tatu Lund Teollinen Internet Tatu Lund Suomalaisen yritystoiminnan kannattavuus ja tuottavuus ovat kriisissä. Nokia vetoinen ICT klusteri oli tuottavuudeltaan Suomen kärjessä ja sen romahdus näkyy selvästi tilastoissa.

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta. Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT 19.03.2015 Riskienhallinta ja Markkinaseuranta Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot