Osuuskunnat. Tasavertainen yhteistoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osuuskunnat. Tasavertainen yhteistoiminta"

Transkriptio

1 Osuuskunnat Kuten tiedätte, ihmisen yhteiskunta on yksi ja jakamaton. Ihminen ei voi asua yksin. Jos joku haluaa juoda vettä kaivosta, hän tarvitsee narun ja ämpärin ja narun kiinnittämiseen hän tarvitsee koukun. Kaikkeen tähän muiden apu on tarpeen. Yhteiskunnassa ihmisten on työskenneltävä yhdessä muiden kanssa, jotta kaikki voivat kulkea eteenpäin yhdessä. Samánam ejati iti samájah. Yhteiskunta tarkoittaa sellaisen ryhmän kollektiivista liikettä, jota on tehdyt yksimielisen päätöksen edetä kohti yhteistä päämäärää. Jos ihmiset kulkevat tiiviisti yhdessä eteenpäin kaikilla elämän aloilla, lukuun ottamatta niitä muutamia elämänaloja, jotka ovat hyvin henkilökohtaisia, tämä on hyväksi yhteiskunnan hyvinvoinnille. (Mitä tiiviimmin ihmiset kulkevat yhdessä eteenpäin kaikilla elämän aloilla, lukuun ottamatta niitä muutamia elämänaloja, jotka ovat hyvin henkilökohtaisia, sitä parempi yhteiskunnan hyvinvoinnille). Vain ne asiat, joita ei voida tehdä kollektiivisesti, tulisi tehdä yksityisesti. On aina parempi työskennellä yhdessä - mitä enemmän työskentelemme yhdessä, sitä parempi. Jos tätä periaatetta ei noudateta, yhteiskunnan perusluonne menetetään, ja tämä voi vaarantaa koko ihmiskunnan olemassaolon. Ihmisten on syötävä ruokaa erikseen - kukaan toinen ei voi syödä puolestasi - mutta ateriointi voidaan järjestää yhteisesti. Siellä missä individualismi hallitsee ihmisten elämää, se vaikuttaa vahingollisesti ympäristöön, eri yhteiskuntaryhmien hyvinvointiin ja asettaa vaakalaudalle jopa ihmiskunnan olemassaolon. Tasavertainen yhteistoiminta Toiminta (operation) tarkoittaa saada jokin tehtävä suoritetuksi yhden tai useamman kanavan kautta. Oletetaan, että operoidaan työstökonetta. Jos tällainen työ tehdään yhteisvoimin, silloin sitä voidaan nimittää yhteistyöksi (co-operation). Yhteistoiminta tarkoittaa, että tehdään jotain yhdenvertaisin oikeuksin, samanlaisen ihmisarvon ja samanarvoisista lähtökohdista. Yhteiskunnan jäsenten kesken tulisi vallita yhteistoiminnan henki kaikilla elämän aloilla. Kun tämä yhteistyö on vapaiden ihmisten kesken, joilla on samanlaiset oikeudet ja keskinäinen kunnioitus toisiaan kohtaan, siten että kaikki pitävät huolta toistensa hyvinvoinnista, silloin voidaan tasavertaisesta yhteistoiminnasta. Kun ihmiset tekevät jotain yksityisesti tai kollektiivisesti, mutta pysyttelevät muiden ihmisten johdon alaisuudessa, silloin on kyse alisteisesta yhteistoiminnasta (subordinated co-operation). Kaikilla elämän aloilla meidän tulisi suorittaa kaikki tehtävät tasavertaisen yhteistoiminnan puitteissa. Maailmassa on vallalla erilaisia sosioekonomisia järjestelmiä, mutta mikään niistä ei pohjaudu tasavertaiseen yhteistoimintaan. Pikemminkin ne pohjautuvat alisteiseen yhteistyöhön, joka johtaa yhteiskunnan moraalisen perustan rappeutumiseen. Esimerkiksi joissain maissa ei ole minkäänlaista rodullista tasa-arvoa eikä minkäänlaista tasavertaista yhteistyötä eri etnisten ryhmien kesken. Tämä yhteiskunnallisen tasapainon puute saa koko yhteiskunnan romahtamaan. Jotkut maat noudattavat kommuunijärjestelmää. Kommuunijärjestelmässä yhteiskunnasta on tehty pelkkä tuotanto- ja jakelujärjestelmä, joka toimii tiukan kontrollijärjestelmän alaisuudessa. Sen sijaan että kommuunijärjestelmä lisäisi tuotantoa, se pikemminkin pakottaa heikkoon tuottavuuteen ja tämän seurauksena lähes kaikki kommunistiset maat kärsivät elintarvikepulasta. Kapitalistiset maat, kuten Australia, Kanada ja USA myyvät viljaa Neuvostoliittoon ja Kiinaan. Lisäksi kommuunin työläiset eivät pysty samastumaan työhönsä eivätkä he ole vapaita kehittämään kaikkia kykyjään. Tällainen tukahduttava ja mekanistinen järjestelmä edistää materialistista elämänkatsomusta ja tuottaa ateistisia johtajia. Kommuunijärjestelmässä ei ole henkilökohtaista omaisuutta. Ilman henkilökohtaisen omistamisen tunnetta ihmiset eivät tee ahkerasti töitä eivätkä huolehdi omaisuudesta. Jos maanviljelijät tuntevat, että heillä on pysyvä käyttöoikeus maahan, heidän tuottavuutensa nousee. Kommuunijärjestelmässä tämä tunne tukehtuu mistä seuraa heikko tuottavuus ja henkinen ahdistus. Lahjakkaat ihmiset pakotetaan heille soveltumattomaan työhön ja heille maksetaan samanverran palkkaa kuin tavallisille työläisille. Kannustusjärjestelmä puuttuu kokonaan eikä lahjakkaiden henkilöiden yksittäisiä

2 aloitteita kannusteta, joten on selvä etteivät ihmiset työskentele ahkerasti. Tällainen järjestelmä ei koskaan pysty ratkaisemaan yhteiskunnan taloudellisia ongelmia, oli sitten kyseessä maatalous tai teollisuus. Pikemminkin se pahentaa olemassa olevia ongelmia ja luo uusia ongelmia näillä sektoreilla. Tuotanto- ja jakelujärjestelmät kommuunissa ovat perusluonteeltaan virheelliset, riistävät ja epäinhimilliset. Niinpä kommuunijärjestelmästä puuttuu täysin tasavertainen yhteistoiminta. Kommuunijärjestelmä perustuu alisteiseen yhteistyöhön - jäsenten keskinäiset suhteet ovat esimiesten ja alaisten välisiä alistussuhteita. Tällaiset sosiaaliset suhteet ovat vahingollisia inhimilliselle kehitykselle ja ne jarruttavat edistystä. Ne ovat ihmismielen perusluonteen vastaisia. Prout kannattaa osuustoimintaa, ja pyrkii toteuttamaan sitä. Osuustoiminnan perusta on tasavertainen yhteistoiminta, sillä vain se voi taata ihmiskunnan terveen, kokonaisvaltaisen kehityksen. Osuustoiminnalla on keskeinen asema ihmiskunnan täydellisessä ja pysyvässä yhdistämisessä. Ihmisten tulisi työskennellä toteuttaakseen osuustoimintaan perustuvan talousjärjestelmän. Niinpä Prout nostaa esiin iskulauseet: Haluamme osuuskuntia, emme kommuuneja! ja Emme ole kommuunien orjia! Osuustoiminta maataloudessa Jos yhteistoiminnan periaatetta toteutetaan, perustoimeentuloon tarvittavat hyödykkeet - kuten ravinto, vaatetus, asunnot, koulutus ja terveyspalvelut - tulee tuottaa osuuskuntien avulla. Ravinto on tärkein hyödyke ja koska elintarvikkeet ovat tärkeitä, on maatalous talouden tärkein osa-alue. Yleensä on niin, että maan yleisin peruselintarvike on myös alueen tärkein viljelykasvi. Esimerkiksi Bengalissa riisi on tärkein elintarvike ja myös tärkein viljelykasvi. Vastaavasti pääelintarvike Punjabissa on vehnä, Irlannissa peruna ja Skotlannissa ruis, kaura ja ohra. Viljelymaan uudelleen järjestämisen ja sen maksimaalisen hyödyntämisen kannalta osuustoiminnallinen järjestelmä on kaikkien suositeltavin. Viljelymaan tuottavuus on riippuvainen alueen maaperästä ja luonnonoloista - sadon määrään vaikuttaa suuresti maaperän kosteus. Yleensä ylänköalueet eivät tuota kovin paljoa, vaikka maaperä olisi hedelmällistä. Usein on mahdollista tuottaa hyviä satoja alavilla alueilla myös vähemmän hedelmällisellä maaperällä, koska niille kertyy vettä. Myös suhteellisen alavilla mailla viljelypalstat tulee sijoittaa ottaen huomioon veden korkeus ja virtaus suhteessa pellon korkeuteen. Tai sitten vettä täytyy kanavoida muualta. Maa on hyviä tärkeä viljelijöille, koska he ovat hyvin kiintyneitä omistamaansa maahan. He saattavat kyllä lahjoittaa satoja kiloja tuottamaansa satoa, mutta eivät koskaan luopuisi vapaaehtoisesti edes muutamasta neliömetristä maataan. Oletetaan että useat pienviljelijät omistavat yhteensä 200 eekkeriä maata. Jos he muodostavat osuuskunnan ja pitävät kirjaa maaomistuksen mukaisesta osuudestaan, pystytään omistajuuden tunne säilyttämään. Jos kaikki viljelymaat ovat samalla korkeudella, voidaan niiden väliset raja-aidat poistaa, jolloin viljelypinta-alaa saadaan lisätyksi. Tällaisen järjestelyn puitteissa maanomistaja ei tunne epävarmuutta eikä omistajuuttaan uhatuksi. Pystytään poistamaan raja-aidat, jotka tarpeettomasti jakavat alueen useiksi pieniksi palstoiksi ja tieteellisiä viljelymenetelmiä voidaan soveltaa myös vähemmän tuottavaan maaperään. Sellaiset viljelijät, jotka omistavat vain muutaman neliömetrin maata, eivät pysty pitämään härkiä ja auraa. He joutavat antamaan maansa jonkun muun viljeltäväksi, kuten perinteisessä viljelyjärjestelmässä (share cropping). Jos he antavat maansa suurviljelijöille, he saavat harvoin mitään vastineeksi. Tämä ongelma aiheutuu omistetun peltoalan pienestä koosta. Jos viljelyä toteutetaan osuustoiminnallisesti, voidaan useat pienet palstat yhdistää yhdeksi suureksi peltoalaksi. Tästä on suurta hyötyä viljelijöille. Kuningas Akbarin aikana Intiassa oli käytössä järjestelmä, jossa palstojen ympärille oli rakennettu aidat. Akbar aloitti järjestelmän, jossa kunkin palstan omistajalle kuului sen pohjoisen ja lännen puoleinen raja-alue. Kun osuuskunnat poistavat raja-aidat laajempien kokonaisuuksien muodostamiseksi, tulee kunkin palstan pohjoisen ja läntisen rajan alue palauttaa palstan omistajalle. Nykyään viljelijät tarvitsevat maataloustuotantoon lannoitteita, traktoreita ja kasteluvettä. Mutta kun kemiallisia lannoitteita käytetään runsaasti, tulee maaperästä tuottamatonta ja hyödytöntä jonkin

3 ajan kuluttua. Kemialliset lannoitteet tuhoavat vähitellen maaperän elinvoimaisuuden ja se muuttuu elottomaksi, kuin sementiksi. Tähän asiaan tulisikin panostaa tutkimusresursseja, jotta selvitettäisiin miten kemiallisia lannoitteita voitaisiin käyttää ilman haitallisia vaikutuksia maaperään. Yksityisen pienviljelyn puitteissa ei pystytä välttämään kemiallisten lannoitteiden haittavaikutuksia. Osuustoiminnallisen järjestelmän puitteissa on kuitenkin hyvät edellytykset maatalouden tutkimus- ja kehitystyöhön ja voidaan löytää uusia tapoja lisätä maaperän elinvoimaisuutta. Osuuskunnan tuoma hyöty on siinä, että usean henkilön varallisuus ja resurssit voidaan yhdistää ja niitä kyetään hyödyntämään yhdessä. Joskus aikaisemmin viljelijöillä oli tapana jättää viljelemättä peltonsa sen jälkeen, kun sitä on viljelty yhtä mittaa useita vuosia, mutta tämä ei ole mahdollista nykyään. Niinpä on otettava käyttöön jokin menetelmä, jonka avulla voidaan joko käyttää kemiallisia lannoitteita sellaisella tavalla, joka ei köyhdytä maan ravintopitoisuutta, tai sitten löydetään tapa saada hyviä satoja käyttämättä lainkaan kemiallisia lannoitteita. Uskon että tähän päästään lähitulevaisuudessa. Maataloussektorilla tulisi olla samanlainen asema kuin teollisuudella. Monessa kehitysmaassa tätä periaatetta ei noudateta - sitä voidaan parhaiten toteuttaa osuustoiminnallisen järjestelmän puitteissa. Esimerkiksi Himachal Pradeshin omenaviljelmien tulisi toimia osuustoiminnallisesti ei yksityistuotantona, ja samoin tulisi organisoida tuotteiden pakkaus, kuljetus ja markkinointi. Omenoiden prosessointia ja pakkausta tulisi pitää osana maataloustuotantoa. Maatalouden työntekijöiden tulisi saada bonuspalkkioita samaan tapaan kuin teollisuudessa saadaan. Tällä tavoin maatalousosuuskuntien tulee organisoida koko maataloustuotanto teollisuuden tapaiseksi talouden sektoriksi. Maatalousosuuskunnat Prout kannattaa kaiken viljelymaan uudelleenorganisointia asteittain etenevän suunnitelman mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa kaikki taloudellisesti kannattamattomat viljelypalstat tulee ottaa osuustoiminnalliseen hallintaan, tämä hyödyttää sekä palstojen alkuperäisiä omistajia että osuuskunnan työntekijöitä. Seuraavassa vaiheessa kaikkia maanomistajia tulee pyytää liittymään osuustoiminnalliseen järjestelmään. Kolmannessa vaiheessa tulee toteuttaa maan järkiperäinen jakaminen ja omistajuuden uudelleenmäärittely. Lopulta neljännessä vaiheessa ei maan omistajuuteen liity enää ristiriitoja. Ihmiset oppivat ajattelemaan pikemminkin yhteistä etua, kuin kapea-alaista omaa etuaan. Tällainen tietoisuuden laajeneminen tulee synnyttämään nykyistä suotuisamman yhteiskunnallisen ilmapiirin. Tällainen muutos kollektiivisessa tietoisuudessa ei tule kuitenkaan tapahtumaan hetkessä vaan vähitellen ihmismielen tunteiden laajentuessa. Kun tällainen järjestelmä on saatu aikaan, lakkaa nykyinen konflikti maanomistajien ja maattoman maatalouden työväestön kesken. Ensimmäisessä vaiheessa maatalousosuuskuntia muodostetaan tuottajaryhmien keskinäisen yhteistoiminnan avulla. Oletetaan että A, B, C ja D ovat neljä maanviljelijää, jotka ovat liittäneet maansa osuuskuntaan seuraavanlaisesti: A on antanut kaksi eekkeriä, B viisi eekkeriä C kymmenen eekkeriä ja D viisitoista eekkeriä. Satojen myynnistä tuleva voitto tulee tällöin jakaa samassa suhteessa kuin maata oli annettu osuuskunnalle - ottaen myös huomioon kunkin tekemän työmäärän näiden satojen tuottamiseksi. Viljelijöiden tulee saada osuutensa sadosta ja myyntivoitoista samassa suhteessa, kuin he omistavat osuuskunnan osakkeita ja myös heidän tekemänsä työmäärän mukaan. Sitä mukaa kun maan tuottavuus kohoaa jatkuvasti kehittyviä tieteellisten menetelmien myötä, viljelijät voivat luottaa tuottavuutensa ja vaurautensa lisääntyvän. Kaikkien osuuskuntaan liitettyjen viljelysmaiden tuottavuudesta tulee pitää kirjaa. Osakkeita tulee jakaa suhteessa maan tuottavuuteen. Jos esimerkiksi viljelijällä on 30 eekkeriä maata, josta 15 eekkeriä on hyvin tuottoisaa ja 15 eekkeriä vähemmän tuottoisaa, tulee osakkeissa myös ottaa huomioon nämä erot maan tuottavuudessa. Jos jotkut maanomistajat eivät ole halukkaita työskentelemään maatalousosuuskunnassa, tulee heidän maansa silti liittää osuuskuntaan. Heidät tulee myös hyväksyä osuuskunnan jäseniksi ja heidän tulee saada osakkeita suhteessa viljelymaan kokoon ja tuottavuuteen. Luonnollisesti maanomistajat, jotka eivät työskentele osuuskunnassa, eivät ole oikeutettuja saamaan palkkaa.

4 Osuustoiminnallisessa järjestelmässä maataloustuottajien ei tarvitse olosuhteiden pakosta myydä tuotteitaan heti sadonkorjuun jälkeen. Yksityisyrittäjyyteen pohjautuvassa järjestelmässä useimmat viljelijät joutuvat myymään satonsa välittömästi saadakseen käteistä toimeentuloaan varten. Osuustoiminnallisessa järjestelmässä viljelijät voivat nauttia paremmasta taloudellisesta vakaudesta, koska osuuskunta voi myöntää heille luottoa ja myydä tuotteet suotuisimpana ajankohtana saaden niistä parhaan mahdollisen hinnan. Toisin sanoen osuuskunta voi päättää kuinka paljon myydään ja milloin myydään jotta saadaan paras mahdollinen myyntivoitto. Osuuskunnat voivat myös itse määrittää omien tuotteidensa myyntihinnan tiettyjen rajojen puitteissa. Näin ollen osuuskunnat saavat ne voitot, jotka menevät välikäsille ja keinottelijoille yksityisomistukseen pohjautuvassa kapitalistisessa järjestelmässä. Nykyjärjestelmässä viljelijät joutuvat maksamaan heti sadon jälkeen takaisin velat, jotka he joutuivat ottamaan kasteluun, siemeniin ja palkkakuluihin satojen tuottamiseksi. Lisäksi tuolloin he ostavat usein vaatteita perheelleen seuraavaksi vuodeksi. Koska heillä on suuri tarve saada käteistä, he joutuvat usein myymään tuotteensa käytännössä puoliilmaiseksi. Tämänlaista myymistä olosuhteiden paineessa nimitetään pakkomyynniksi. Osuustoiminnallinen järjestelmä on keskeisessä asemassa pyrittäessä suojelemaan viljelijöitä pakkomyynniltä. Osuuskunnan jäseninä viljelijät voivat pitää sadosta sen verran, mitä itse tarvitsevat vuodeksi eteenpäin ja myydä sitten loput tuotteista osuuskunnan määrittämään hintaan. Kun markkinahinnat ovat suotuisat, osuuskunta myy tuotteet. Viljelijät saavat sitten oman osansa voitoista suhteessa omistamiinsa osuuksiin. Osuuskunnan tulee maksaa yhteisesti verot ja muut vastaavat maksut, näin voidaan vapauttaa yksittäiset viljelijät taloudellisesta paineesta ja riistosta. Useissa taloudellisesti kehittyneissä maissa ei kerätä lainkaan maaveroja, koska tällaisten verojen tuotto olisi vain pieni osa kaikesta verokertymästä. Osuustoiminnallisessa järjestelmässä työvoima koostuu sekä osuuden omistavista viljelijöistä että osuudettomista työntekijöistä. Kumpikin ryhmä hyötyy tästä: osuuden omistavat viljelijät saavat säännöllisen palkan työstään ja lisäksi osaketuloa ja työntekijät puolestaan saavat vakaan työpaikan ja kunnollisen palkan. Maatalousosuuskunnissa on kahden tyyppisiä osuudettomia työntekijöitä - vakinaisia ja lyhytaikaisia. Vakinaiset työntekijät saavat myös bonuspalkkioita palkan lisäksi, kun taas lyhytaikaiset saavat pelkästään palkkaa. Niiden työntekijöiden jotka hyödyttävät osuuskuntaa eniten työllään, tulisi myös saada eniten bonuspalkkioita. Ammattitaitoisten tulee saada parempaa palkkaa kuin ammattitaidottomien. Näin kannustetaan kaikkia hankkimaan ammattitaitoa ja työskentelemään ahkerammin. Bonuspalkkioiden määrän tulee olla sidoksissa palkan määrään ja niiden tulee vastata työntekijän ammattitaitoa ja tuottavuutta. Niillä jäsenillä, jotka hankkivat osakkeita osuuskunnasta, ei tule olla oikeutta myydä osakkaitaan edelleen, mutta ne voivat kyllä periytyä. Lapsettomien osakkeenomistajien osakkeiden tulee siirtyä heidän laillisesti hyväksytyille edunsaajilleen ja näistä tulee samalla osuuskunnan jäseniä mikäli eivät ole jäseniä jo entuudestaan. Tämän järjestelyn avulla estetään kapitalisteja hankkimasta suuria määriä osuuskunnan osakkeita ja keinottelemasta niillä osakemarkkinoilla. Tämän tyyppinen toiminta voi johtaa taloudelliseen lamaan. Perintöoikeutta koskeva lainsäädäntö vaihtelee eri maissa, joten oikeuden osakkeiden perimiseen tulee määräytyä maassa noudatetun järjestelmän mukaisesti. Esimerkiksi Bengalissa noudatetaan ns. Dayabhaga-järjestelmää, muualla Intiassa ns. Hindu code -järjestelmää ja muissa maissa noudatetaan muunlaisia järjestelmiä. Jos menetellään tämän mukaisesti, ei osuuskuntien jäsenten tarvitse nostaa asiasta oikeusjuttuja kuten ns. zamindar-maanomistajilla oli aikanaan tapana. Koska kaikki osuuskunnan jäsenet ovat lähialueilta tai saman kylän asukkaita, he tuntevat kaikki toisensa ja näin ollen ei ole vaikeaa päättää, kenelle osakkeiden perimisoikeus kuuluu. Osuuskunnan jäsenet voivat itse päättää keskenään, kenellä on oikeus periä osakkeet jäsenen kuoltua. Myös vähävaraiset pienomistajat hyötyvät osuustoiminnallisesta järjestelmästä. Leski, työkyvytön viljelijä tai alaikäinen poika tai tyttö, joka omistaa jonkin verran maata, voi saada tuloa omistamansa osuuden mukaisesti. Yksityisomistukseen pohjautuvassa järjestelmässä heidän maansa jäisi hyödyntämättä ja he kärsisivät köyhyydestä. Niinpä, jos osuuskunnan jäsenet ovat kykenemättömiä tekemään työtä, heillä on silti oikeus osuuskunnan voitoista maksettavaan tuloon.

5 Viljelijät voivat myös muodostaa tuottajaosuuskuntia toimittamalla tuotteita eri teollisuudenaloille. Näin osuuskunta voi toimia sekä maatalousosuuskuntana että tuottajaosuuskuntana. Sellaisia raakaaineita, jotka eivät ole peräisin maataloudesta, kuten sementin valmistukseen tarvittava kalkkikivi, tulee jalostaa tuottajaosuuskunnissa. Pelkkiä maataloustuotteita tuottavien osuuskuntien tulee myydä tuotteensa suoraan tuottajaosuuskunnille, jotka puolestaan voivat tuottaa niistä erilaisia kulutushyödykkeitä. Sellaiset maatalousosuuskunnat, jotka toimivat myös tuottajaosuuskuntina, voivat kohottaa kannattavuuttaan monin eri tavoin. Esimeriksi tällaiset osuuskunnat voivat tuottaa öljyä riisin akanoista. Näin ansaittu tulo voidaan sijoittaa uudelleen osuuskuntaan tai käyttää esimerkiksi tutkimus- ja kehitystyöhön. Maatalousosuuskuntien viljelijät pystyvät yhdessä vaatimaan erilaisia etuja ja infrastruktuurin kehittämistä hallinnolta sekä paikallishallinnon, osavaltion että paikallisen hallinnon tasolla. Esimerkiksi Intiassa hedelmiä tuottavat viljelijät käyttävät yleensä syviä porakaivoja kasteluun. Tällä voi kuitenkin olla haitallinen vaikutus hedelmätuotantoon, koska pohjavesi laskeutuu liian alas, kauas puiden alimmista juurista ja vähitellen hedelmäpuut kuihtuvat ja kuolevat. Tällaisessa tilanteessa ontot putkikaivot olisivat parempia, mutta tällaiset kaivot eivät anna tarpeeksi vettä kastelua varten. Viljelijät tarvitsevat altaita, patoja ja kastelujärjestelmiä - ja näiden toteuttamiseen he tarvitsevat apua viranomaisilta. Ihmisillä on perustavaa laatua oleva oikeus saada taattu vähimmäistoimeentulo, joka koskee elintarvikkeita, vaatetusta, asumista, koulutusta ja terveyspalveluja. Kasteluveden saaminen on perusoikeus, koska ilman sitä ei voida tuottaa ravintoa, mikä on vähimmäistoimeentulon tärkein tuote. Kasteluvesi on keskeisen tärkeä. Tuottaja- ja kulutusosuuskunnat Maatalousosuuskuntien lisäksi Prout kannattaa myös muunlaisten osuuskuntien perustamista, mukaan lukien tuottaja- ja kulutusosuuskunnat. Tuottajaosuuskuntien toimialaan kuuluvat agroteollisuus (vaiheet ennen sadonkorjuuta) ja agriko-teollisuus (vaiheet sadonkorjuun jälkeen) sekä maatalouden ulkopuoliset alat. Tällaisten osuuskuntien voitot tulee jakaa osuuskunnan työntekijöiden kesken siinä suhteessa kuin kukin on sijoittanut pääomia osuuskuntaan, ottaen huomioon heidän työpanoksensa osuuskunnan tuotannon ja hallinnon hyväksi. Vastaavasti samanmielisten ihmisten tulisi perustaa kulutusosuuskuntia, joiden puitteissa he jakavat osuuskunnan tuottaman voiton suhteessa työmääräänsä ja sijoittamaansa pääomaan. Tällaisten osuuskuntien hallinnossa työskentelevillä on myös oikeus saada palkkaa työpanoksensa perusteella. Kulutusosuuskunnan hoitavat kulutustuotteiden jakelua kuluttajille kohtuullisin hinnoin. Tuotteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään: välttämättömyystuotteet kuten riisi, pavut, suola ja vaatetus; hyötytuotteet (demi-essential) kuten öljy, antiseptinen saippua; sekä ei-välttämättömät tuotteet kuten ylellisyystuotteet. Jos keinottelijat aiheuttavat keinotekoista puutetta eivälttämättömien tuotteiden saatavuudessa, tästä ei aiheudu haittaa ihmisille. Mutta jos keinottelijat keräävät välttämättömyystuotteita, tuotetaan suurta kärsimystä tavallisille ihmisille. Tällainen tilanne voidaan välttää, jos kulutusosuuskunnat ostavat välttämättömyystuotteet suoraan tuottajaosuuskunnilta tai maatalousosuuskunnilta. Kapitalistit keräävät välttämättömyystuotteita ja aiheuttavat näin keinotekoista puutetta saadakseen mahdollisimmat suuret voitot. Tämän seurauksena kuluttajat joutuvat maksamaan ylisuuria hintoja välttämättömyystuotteista ja joskus he saavat huomata, ettei niitä ole lainkaan saatavana. Keinottelijat ja välikädet luovat välttämättömyystuotteiden keinotekoisia puutteita tietäen, että ihmiset ostavat niitä joka tapauksessa vaikka velaksi, mutta harvat ihmiset ottavat velkaa ostaakseen ylellisyystuotteita. Jos välttämättömyystuotteiden jakelu hoidetaan kulutusosuuskuntien kautta, saadaan välikädet ja keinottelijat pois jakeluketjusta. Kulutusosuuskuntien tulee hankkia tuotteita sekä maatalous- että tuottajaosuuskunnilta. Sellaisia tuotteita, jotka eivät mene suoraan maatalousosuuskunnilta kulutusosuuskunnille, tulee tuottaa tuottajaosuuskunnissa. Esimerkiksi maatalous- tai tuottajaosuuskuntien, jotka tuottavat puuvilla- tai silkkilankaa, tulisi myydä lanka kutomo-osuuskunnille, jotka voivat tuottaa kangasta kutomakoneillaan. Käsin kudontaa voidaan myös tehdä silloin kun tarvitaan hienoa kuviointia, mutta

6 yleisesti ottaen kutomo-osuuskuntien tulisi asentaa uusinta tekniikkaa edustavat kutomakoneet. Kutomo-osuuskunnat toimittavat puolestaan tuotteensa kulutusosuuskunnille. Niiden hyödykkeiden ryhmää, jotka katsotaan välttämättömiksi, tulee ajoittain arvioida uudelleen ja laajentaa ajan, paikan ja henkiöiden muutosten myötä. Tällaiset uudelleenmäärittelyt tulee tehdä viranomaisten toimesta, eikä minkään tietyn osuuskunnan johtokunnassa. Se mitä pidetään hyötytuotteena tänään, saatetaan määrittää välttämättömyystuotteeksi huomenna. Sellaiset hyötytuotteet, joiden keinotekoinen pula voi aiheuttaa kärsimystä ihmisille, tulee tuottaa tuottajaosuuskunnissa. Ylellisyystuotteiden tuotanto voidaan jättää yksityissektorin käsiin. Sellaiset keskeiset palvelut, jotka eivät kuulu maatalouden piiriin ja jotka vaativat suuria investointeja, tulisi järjestää julkisen sektorin toimesta. Rautatiet ovat esimerkki tällaisesta. Näemme siis, että terveen yhteiskunnan rakentamiseksi maatalousosuuskunnat, välttämättömyystuotteiden tuottajaosuuskunnat ja välttämättömyystuotteiden kulutusosuuskunnat ovat keskeisen tärkeitä. Osuuskuntien johtaminen Osuuskuntien jäsenten tulee muodostaa jokaiselle osuuskunnalle johtokunta. Johtokunnan tulee päättää, minkä verran voitoista jaetaan jäsenille, toisin sanoen, minkä verran osakkaille maksetaan osinkoa. Voittoa ei tulisi kuitenkaan kokonaan jaa osinkoina - osa tulisi säästää käytettäväksi investointeihin tai hankintoihin kuten traktorien, lannoitteiden yms. ostoihin. Osa tulee käyttää pääoman kartuttamiseen ja osa tulee sijoittaa vararahastoon. Vararahastoa tulee käyttää osingon kasvattamiseksi sellaisina vuosina, kun tuotanto on vähäisempää. Jos tätä järjestelyä noudatetaan, vältetään käyttämästä varsinaista pääomaa tähän. Johtokunta tulee valita äänestämällä osuuskunnan jäsenten keskuudesta - johtokunnan jäsenyyden ei pidä olla luottamustoimi. Tulisi huolehtia siitä, että yhtään epämoraalista henkilöä ei valita johtokuntaan. Kaikkien johtajien tulee omata korkea moraali. Valtion tulee toteuttaa voimakkaita toimia mustan pörssin kitkemiseksi. Esimerkiksi vaatetusteollisuuden suojaamiseksi tulisi säätää laki, joka estää myymästä vaatteita, joissa ei ole merkintää tuottajaosuuskunnasta, joka on valmistanut sen. Näin ollen, jos mustan pörssin kauppiaat yrittävät myydä mitä tahansa vaatetta ilman tavaramerkkiä, he jäävät helposti kiinni. Tämän yksinkertaisen ja tehokkaan keinon tietävät monet älykkäät ihmiset, mutta silti he eivät tee mitään. Tämä johtuu siitä, että he ovat kapitalistien asiamiehiä, jotka tarvitsevat rahaa näiltä laittomilta kauppiailta ja omaisuuden käärijöiltä rahoittaakseen vaalikampanjoitaan. Tämän tyyppinen korruptio vaalijärjestelmässä on osa demokratiaa, joten voimme sanoa, ettei demokratia ole paras mahdollinen hallintomuoto. Omaisuuden ylenmääräistä kartuttamista, keinottelua ja mustaa pörssiä ei voida poistaa demokraattisessa järjestelmässä, koska ne jotka yrittävät lopettaa niitä, joutuvat syrjään vallasta. Kun Ksattriya-aikakausi oli parhaimmillaan, pystyttiin salakuljetusta ja kartuttamista hillitsemään, mutta niin pian kuin älymystön ja kauppiasluokan vaikutus voimistui, heikkeni tämän tyyppisen korruption valvonta. Useita pieniä satelliittiosuuskuntia tulisi muodostaa toimimaan laajojen tuottajaosuuskuntien alihankkijoina. Esimerkiksi autoteollisuudessa voivat monet pienet osuuskunnat valmistaa paikallisesti monia ajoneuvon osia. Näiden pienten satelliittiosuuskuntien jäsenet voivat jopa tehdä työtään kotoa käsin yhdessä muiden perheenjäsenten kanssa. Suurten tuottajaosuuskuntien päätehtävä on koota ajoneuvon osat. Tästä on kahdenlaista hyötyä: suuret osuuskunnat eivät tarvitse paljoa työvoimaa, joten työselkkaukset vähenevät minimiin ja henkilöstömenot alenevat, jolloin tuotteiden hinta voidaan pitää alhaisena. Siirtotyöläisiin ja vierastyövoimaan liittyviä ongelmia ei esiinny osuustoiminnallisessa järjestelmässä, koska osuuskuntien jäsenten on oltava paikallisia ihmisiä. Vierastyöläisillä ei pidä olla oikeutta osuuskunnan jäsenyyteen - muuttolinnuilla ei ole sijaa osuuskunnissa - ne voivat olla häiriöksi koko taloudelle. Esimerkiksi Howrahin alue tuottaa tarpeeksi elintarvikkeita vuodessa ruokkiakseen paikalliset ihmiset seitsemäntoista kuukauden ajan, mutta muualta tulleen työvoiman takia sato on käytetty loppuun jo kuudessa ja puolessa kuukaudessa. Siirtotyövoiman poistuminen suojelee myös osuuskuntien jäseniä kielteisiltä sosiaalisilta vaikutuksilta.

7 Osuustoiminnallisessa järjestelmässä työttömyysongelma kyetään ratkaisemaan. Tuotannon lisääntyessä tulee myös toimitilojen ja resurssien tarve kasvamaan. Koulutettuja ihmisiä voidaan palkata ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Tulee myös tarve palkata traktorinkuljettajia, työntekijöitä ja viljelijöitä, ja osuuskuntien jäsenet luonnollisesti otetaan näihin töihin. Kyläläisten ei tarvitse muuttaa kaupunkeihin töitä etsimään. Osuustoiminnallisessa järjestelmässä ei tulisi olla mitään pakollista eläkeikää. Ihmisillä tulisi olla oikeus työskennellä niin pitkään kuin haluavat, jos terveyttä riittää. Niiden talousalueiden, joilla ei ole tarpeeksi raaka-aineita, tulee tuottaa tuottaa synteettisiä tai keinotekoisia raaka-aineita. Oletetaan että jollakin seudulla ei tuoteta tarpeeksi rehua karjan ja lampaiden ravinnoksi. Tulee tämän seudun tuoda rehua muualta? Ei, sen tulee sen sijaan valmistaa rehua keinotekoisesti. Vastaavasti tarvitaan melko paljon puuvillaa yhden dhotin valmistamiseen [perinteinen pohjoisintialainen miesten asu]. Suurten puuvillamäärien kuljettaminen vaatii myös paljon energiaa, joten jos sitä ei ole helposti saatavilla, voidaan synteettisiä materiaaleja käyttää tuotannossa. Tieteen edistymisen myötä osuuskunnat tulevat tuottamaan suuren määrän erilaisia tuotteita synteettisistä raaka-aineista. Kapitalistisessa järjestelmässä raaka-aineita tuodaan muista maista ja muilta alueilta tuotteiden valmistamiseksi. Osuuskunnat eivät noudata tätä periaatetta. Ne tulevat kehittämään omia raaka-aineitaan tutkimustyön avulla, minkä ansiosta ne eivät ole riippuvaisia ulkomaisista raaka-aineista. Kokonaisvaltainen kehitys Osuustoiminnan avulla ihmiskunta tulee edistymään kiihtyvällä vauhdilla ja tämä tulee edistämään tiedettä jättiharppauksin. Yksikään osa tätä maailmankaikkeutta ei jää hyödyntämättä joka kolkkaa tullaan käyttämään asianmukaisesti. Siellä missä rehua on saatavilla, voidaan laiduntamista ja meijerituotantoa harjoittaa. Siellä missä rehua ei ole saatavissa, tullaan tuottamaan synteettistä maitoa. Tällä tavoin kehitystä tullaan pitämään yllä kaikilla elämän aloilla. Olemme pian tulossa sellaiseen vaiheeseen, jossa tiedettä ohjaavat henkisesti suuntautuneet tutkijat. Kun tämä toteutuu, tiede edistyy pitkien harppauksin, mikä puolestaan lisää suuresti ihmisten älyllistä kapasiteettia. Osuuskunnat edistävät suuresti tätä psyykkistä ja henkistä kehitystä. Voimistaaksemme yhteenkuuluvuuden tunnetta meidän tulee kannustaa kaikkia yhdistäviä tekijöitä ja koettaa estää kaikkia hajottavia tekijöitä. Intiassa on monia yhdistäviä tekijöitä, jotka auttavat luomaan yhteenkuuluvuutta, ja samoin on monia monia hajottavia tekijöitä. Keskeisin yhdistävä tekijä intialaisessa mentaliteetissa on täydellinen riippuvuus Jumalasta, toisin sanoen se perustuu olennaisesti teismiin. Se hyväksyy jumalaisen katselmuksen inhimillisen elämän perustaksi. Jopa intialaiset kommunistit ovat teistejä sydämissään, mutta poliittisissa tilaisuuksissa he esiintyvät ateisteina. Vaikka ihmisten hengellinen taso on korkea, heidän moraalinen tasonsa on alhaisempi kuin länsimaissa. Niinpä moraalista tasoa on kohotettava. Moralistien määrää on lisättävä. Tämä varten universaalia ideologiaa tulee levittää maan jokaiseen kolkkaan. Toinen yhdistävä tekijä Intiassa on samskrtin kieli. Intialaiset tuntevat syvää rakkautta ja kunnioitusta sanskriittia kohtaan riippumatta siitä, osaavatko he sitä. Jos sanskritista olisi tehty Intian kansallinen kieli hindin sijaan, olisi kaikki nykyiset kansalliskieleen liittyvät kiistat voitu välttää. Yksi esimerkki on kalenteri. Pohjois-Intiassa ja joissain osissa Etelä-Intiaa noudatetaan Sambadakalenteria, joka perustuu liikkeeseen. Tässä järjestelmässä seitsemäs Asar on keskipäivällä ja yhdeksäs Asar on yöllä. Tällainen kalenteri aiheuttaa monia ongelmia. Bengalissa, Assamissa, Manipurissa, Punjabissa, Jammussa ja Kashmirissa, Orissassa ja tietyissä osissa etelä-intiaa noudatetaan auringon liikkeeseen pohjautuvaa Shakabda-kalenteria. Sen mukaisesti Bengalissa ensimmäinen Baisakh on 14. huhtikuuta ja Punjabissa ensimmäinen Baisakh on 13. huhtikuuta. Pitäisikö meidän rohkaista tällaisia eroja kalentereiden välillä? Ei, vaan tulisi noudattaa joko Shakabda-kalenteria tai kansainvälistä kalenteria.

8 Niinpä, integroidaksemme koko ihmiskunnan, yhdistäviä tekijöitä tulisi kannustaa ja hajottavia tekijöitä tulee koettaa välttää. Suloisimmat yhdistävät tekijät ovat rakkaus ja myötätunto ihmiskuntaa kohtaan. Ihmissydämen luontaiset piirteet ovat iloisuus, rauha ja autuus. Fyysisellä tasolla tämän inhimillisen lämmön paras ilmaus on osuustoiminta. Osuustoimintaan perustuva järjestelmä on ihmiskunnan suloisen nektarin kaunein ilmennys. 18 helmikuuta 1988, Calcutta

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela

Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari Miska Kuusela Kilpailukykyinen teollisuus koko ketjun etu? VYR Viljelijäseminaari 17.2.2016 Miska Kuusela Hypoteesi Viljan tuottajan kannalta on etu*, jos kotimainen viljaa käyttävä teollisuus menestyy**, ja haitta,

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja

Lisätiedot

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille

suurtuotannon etujen takia yritys pystyy tuottamaan niin halvalla, että muut eivät pääse markkinoille KILPAILUMUODOT Kansantaloustieteen lähtökohta on täydellinen kilpailu. teoreettinen käsitteenä tärkeä Yritykset ovat tuotantoyksiköitä yhdistelevät tuotannontekijöitä o työvoimaa o luonnon varoja o koneita

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA

1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA 1(5) MYLLYPURON YHTEISKERHOTILA OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 YHTIÖN TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Yhtiön toiminimi on Kiinteistö Oy Myllypuron Yhteiskerhotila, ruotsiksi Fastighets AB Kvarnbäckens Klubbhus ja kotipaikka

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi?

Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Marjamaat ja maisema kauppatavaraksi? Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Forest heritage developer project http://www.metsavastaa.net/metsakulttuuri VOIMAMETSÄ tilaisuus Haukiputaalla 19.5.2010

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK

VILJAMARKKINAT Kevät 2015. (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK VILJAMARKKINAT Kevät 2015 (2015 2020 projisointi) Max Schulman / MTK Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin

Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa ja merkitty kaupparekisteriin 1 Yhtiöjärjestys on hyväksytty varsinaisessa yhtiökokouksessa 9.5.2016 ja merkitty kaupparekisteriin 20.5.2016. 1 KÖYLIÖN-SÄKYLÄN SÄHKÖ OY YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Köyliön-Säkylän Sähkö Oy

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot

Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot Uusi kunta ja suomalaisen yhteiskunnan digitaaliset palveluverkostot 1 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 Yhteenveto Kunta on keskeinen toimija osana digitaalisen yhteiskunnan ansaintaketjuja ja

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä

Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä Etnisten suhteiden neuvottelukunta * Keitä me olemme? Valtakunnalllinen etno + 7 alueellista etnoa = 300 jäsentä - verkosto - jäsenten tuoma laaja asiantuntemus - jäsenten laajat verkostot - mukana keskeiset

Lisätiedot

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ

https://xlitemprod.pearsoncmg.com/api/v1/print/en-us/econ 06 www4 Page of 5 Student: Date: Instructor: hannele wallenius Course: Kansantaloustieteen perusteet 06 Assignment: 06 www4. Mikä seuraavista alueista vastaa voittoa maksimoivan monopoliyrityksen ylisuuria

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Ravinnetase ja ravinteiden kierto Ravinnetase ja ravinteiden kierto Pen0 Seuri MTT Mikkeli Ympäristöakatemian kutsuseminaari 7.- 8.6.2010 Maatalouden ja luonnonekosysteemin toimintaerot Maatalousekosysteemi: Lineaarinen ravinnetalous Apuenergiaa

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa

Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Ravintola-alalla kasvatetaan lisäarvoa Saska Heino Helsingin Sanomat uutisoi jokin aika sitten siitä, kuinka Helsingin huippuravintoloissa vallitsevan yleisen käsityksen mukaan korvaukseton työ kuuluu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT

1993 vp - HE 284 YLEISPERUSTELUT 1993 vp - HE 284 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräille omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävistä veronhuojennuksista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 JOUKKOLIIKENTEEN LIPPU- JA MAKSUJÄRJESTELMÄ OY:N YHTIÖJÄRJESTYS YHTIÖJÄRJESTYS Liite perustamissopimukseen 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta 1991 vp - HE 20 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että liikevaihtovero korotettaisiin väliaikaisesti

Lisätiedot

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys

Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 1 Koha-Suomi Oy Yhtiöjärjestys 2 1. Yhtiön toiminimi Yhtiön toiminimi on Koha-Suomi Oy, ruotsiksi Koha-Finland Ab ja englanniksi Koha-Finland Ltd. 2. Yhtiön kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Mikkeli. 3.

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS

POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 0 POSIVIRE OY:N OSAKASSOPIMUS Luonnos 26.10.2011, muutokset 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen taustaa 3. Sopimuksen tarkoitus 4. Yhtiön osakepääoma, osakkeiden

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki,

Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen Juho Korteniemi Bionova Engineering Seinäjoki, 9.11.2009 Bionova Engineering lyhyesti Ympäristö & energia-alan asiantuntija Uusiutuvan energian,

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Harjoittelukoulujen juhlaseminaari Hämeenlinna 2.9.2010 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunta 11. helmikuuta 2002 VÄLIAIKAINEN LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Asia Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta HE 94/2015 vp Aluksi Näyttelijäliitolta

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Autonomian tukeminen on yhteinen etu Autonomian tukeminen on yhteinen etu Päivi Topo, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta, ETENE Sosiaali- ja terveysministeriö paivi.topo@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys - kommenttipuheenvuoro Tuottavuus ja työhyvinvointi Toimihenkilöiden työsuhdepäivät 0.2.20 M/S Silja Symphony Johtaja Jukka Ahtela EK 2 3 Suomi on palvelutalous

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 JUNAKALUSTO OY PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPPAKIRJA Sivu 1/6 KAUPPAKIRJA 1. Sopijapuolet Ostajat: (1) Helsingin kaupunki Osoite: Pohjoisesplanadi 11 13, 00170 Helsinki / PL 1, 00099 Helsingin kaupunki (jäljempänä Helsinki)

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Markkinoinnilla kasvua & työtä!

Markkinoinnilla kasvua & työtä! Markkinoinnilla kasvua & työtä! Oulun Kauppakamarin Kevätforum 13.5.2016 Anne Korkiakoski Meillä on tehtävä, jotta suomalaiset yritykset lisäisivät panostuksia markkinointiin, koska silloin osaamisemme,

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä.

Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät. Tarvitset niitä joka päivä. Hampaasi ovat tärkeät Tarvitset hampaitasi joka päivä kun syöt, naurat ja puhut. Ehjät hampaat ja terve suu ovat tärkeitä hyvän elämän edellytyksiä. Mene

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot