MAALAJIEN EROJA: TUOTTOKYKY & VILJELY- OMINAISUUDET RAKENTAMISKELPOISUUS
|
|
- Santeri Väänänen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viljelyskelpoisuus LAJITTUMATTOMAT Soramoreeni SrMr kuiva, viljelyyn sopimaton hiekkamoreeni HkMr kuivahko hietamoreeni HtMr hikevä, kuohkea hiesumoreeni HsMr vaalea, juokseva, huonohko vilj.maa savimoreeni SMr harvinainen, hyvä viljelysmaa LAJITTUNEET KIVENNÄISMAA sora Sr kuiva, viljelyyn sopimaton karkea hiekka KHk kuiva, viljelyyn sopimaton hieno hiekka HHk poutiva karkea hieta KHt kuohkea, lievästi poutiva hieno hieta HHt hikevä, hyvä viljelysmaa hiesu Hs vaalea, juokseva, kovettuva useimmiten hankala viljellä hietasavi HtS hikevä, murevahko hiesusavi HsS kuorettuva, vaaleahko aitosavi AS vaikea viljellä, hyvä viljelysmaa liejusavi LjS vakea viljellä, vähäravinteinen hiue He kohtalainen viljelysmaa hiuesavi HeS kohtalainen viljelysmaa hietasavi Ht hikevä, hyvä viljelysmaa MAALAJIEN EROJA: TUOTTOKYKY & VILJELY OMINAISUUDET RAKENTAMISKELPOISUUS ELOPERÄISET MAAT lieju Lj helppohoitoinen viljelysmaa järvimuta Jm helppohoitoinen viljelysmaa muta Mt helppohoitoinen viljelysmaa saraturve Ct viljelyskelpoinen metsäsaraturve LCt viljelyskelpoinen rahkasaraturve SCt viljelyskelpoinen ruskosammalsaraturve BCt viljelyskelpoinen rahkaturve St vähäravinteinen, hapan sararahkaturve CSt vähäravinteinen, hapan metsärahkaturve LSt vähäravinteinen, hapan
2 JYVITYS Tilukset jyvitetään eli niiden arvot verrataan keskenään: pjakamista varten tilan halkomisessa ja yhteisen alueen jaossa; pvaihtamista varten uusjaossa, tilusvaihdossa ja muissa järjestelytoimituksissa. Jyvitystä varten erilaiset tilukset erotellaan toimituksen tarkoituksen vaatimalla tavalla (= tilusten kuviointi). Sen jälkeen kullekin tilukselle määritellään jyväluku, joka osoittaa tiluksen arvon verrattuna toisten tilusten arvoihin (KML 195 ).
3 Jyväluku määrätään tiluksen: p kauppaarvon, p tuottoarvon tai p kestävän tuottokyvyn perusteella. Jyväluvun määrittämisessä otetaan huomioon tiluksen käyttötarkoitus, käyttömahdollisuudet, laatu, sijainti sekä mahdollisesti muut sen arvoon vaikuttavat tekijät. Eri perusteiden mukaan jyvitetyt tilukset verrataan keskenään kauppaarvon tai tuottoarvon mukaan eli saatetaan samaan sarjaan.
4 Tiluksen jyväluku ilmoitetaan kokonaislukuna pintaalayksikköä kohden joko suhdelukuasteikolla (esim jyvää) tai käytettäessä kauppaarvoon perustuvaa jyvitystä rahaarvona (esim /ha). RUNKOJYVITYS MAAPERÄNÄYTTEET VILJAVUUSPALVELU Oy
5 MAANKÄYTTÖLAJIT Viljelty maa puutarha pelto peltotyypit laidun Kivennäispelto Turvepelto Suopelto Metsämaa (kasvu min 1 m 3 /ha) metsä ja suotyypit Kitu ja joutomaa (kasvu alle m 3 /ha) Erityismaa Vesialue
6 PELTOTILUSTEN JYVITYS: Maataloustuoton perusteella perusjyväluku tuottokyky viljelykustannukset Luontaisia ominaisuuksia: pmaan laatu pruokamultakerroksen paksuus pruokamullan mullaspitoisuus pmaan luontaisen vesitalouden edullisuus pmaan happamuus pperuskuivatusvaikeus pviettävyys ja epätasaisuus pkivisyys ja lohkareisuus phallanarkuus
7 PELTOJEN JYVITYSTAULUKOT Peltotyyppi ja päämaalaji Kivennäis ja multapellot ruokamullan humusprosentin ollessa alle ruokamultakerroksen paksuuden ollessa KHk, Sr, SrMr Hs HHk ja HsMr HkMr, Mt KHt, HsS, LjS, He, HeS SMr ja Lj HtMr, Ht ja As HHt ja HtS Peltotyyppi ja päämaalaji Turve ja suopellot turvekerroksen paksuuden olessa (cm) alle yli 60 maatumisasteen ollessa r s y r s y r s y r s y St LSt CSt SCt LCt, Ct, BCt ja Jm Viljelyskelpoisuus LAJITTUMATTOMAT Soramoreeni SrMr hiekkamoreeni HkMr hietamoreeni HtMr hiesumoreeni HsMr savimoreeni SMr LAJITTUNEET KIVENNÄISMAA sora karkea hiekka hieno hiekka karkea hieta hieno hieta hiesu hietasavi hiesusavi aitosavi liejusavi hiue hiuesavi hietasavi ELOPERÄISET MAAT lieju järvimuta muta saraturve metsäsaraturve rahkasaraturve ruskosammalst. rahkaturve Sr KHk HHk KHt HHt Hs HtS HsS AS LjS He HeS Ht Lj Jm Mt Ct LCt SCt BCt St CSt sararahkaturve metsärahkaturve LSt
8 Muokkauskerroksen orgaanisen aineksen pitoisuus, % Nimitys Lyhenne Taulukko 2. Multavuuden luokitus (ANON a, s. 7). alle yli 40 vähämultainen multava runsasmultainen erittäin runsasmultainen multamaa turvemaa vm m rm erm Mm esim. Ct, St jne. Maatumisaste Visuaalinen arviointi Puristustulos Raakaa Maatumatonta turvetta, kasvirakenne selvästi erotettavissa. Kirkasta vettä, enintään hieman puuromaista. Sopivasti maatunutta Ylimaatunutta Selvästi maatunutta turvetta, kasvirakennetta vielä erotettavissa. Maatunutta turvetta, kasvirakennetta ei erotettavissa. Sameata vettä, osa turpeesta menee sormien välistä. Puristettaessa turvetta suurin osa menee sormien välistä. Taulukko 3. Turpeen maatumisasteet (ANON 1954, s. 1314).
9 Erikoistekijät positiivinen vaikutus, % negatiivinen vaikutus, % jankon ja pohjamaan poikkeuksellinen laatu poikkeuksellinen happamuusaste ruokamullan kivisyys ja lohkareisuus kyntökerroksen kantoisuus ja liekoisuus haitallinen viettävyys kumpuileva maasto hallanarkuus, rajoittuminen metsään tai suohon valaistussuhteet, varjostus
10 Taloudellisia tekijöitä ppellon sijainti phaitallinen varjostus Teknisiä tekijöitä p Peltokappaleen muoto ja koko Vyöhyke, min < Vyöhyke, km, kun nopeus 12,5 km/h 0 0,2 0,2 0,4 0,4 12,5 12,5 < Korjaus peruspisteluku un, % / Taulukko 5. Peltolohkon etäisyyden vaikutus peruspistelukuun.
11 Jyvityksen ongelmia: Jyvityksen lähtökohtana on eräänlainen tiluksen palstaarvo eli tiluksen kyky joko itse muodostaa maankäyttöyksikkö tai tulla sellaisen osaksi. Tällöin se edustaa eräänlaista keskimääräistä vaihtoarvoa.
12 Yleisesti katsotaan, että jyvityksen tulee nojautua jaon jälkeiseen olotilaan (vrt. kaksinkertainen jyvitys) kaikkien osakkaiden tulee jaon jälkeisessä tilanteessa omistaa osuutensa mukainen arvoosuus. Tilusjärjestelyssä syntyvän hyödyn tulee jakautua tasapuolisesti kaikille. Jyvitys kohdistuu vain osaan koko jaettavasta omaisuudesta eli maapohjaan. Muiden omaisuusosien oikeudenmukainen jakautuminen joudutaan turvaamaan lähes kokonaan tileissä vaarana suuret tilikorvaukset. Maatalouden harjoittaminen tulee kyseeseen yhä harvemmalle jakoosakkaalle. Usein jakoosakkaan kannalta ovat tärkeämpiä kauppaarvot ja virkistysarvot.
13 Maataloudellinen arvo sisällöltään on myös hyvin ongelmallinen ja epävarmakin. Erilaiset tuet sotkevat arvonmääritystä ja tuleva kehitys on epäselvä.
14 METSÄMAAN JYVITYS Pääsääntöisesti metsämaa jyvitetään metsätyyppien perusteella. Mutta myöhempää puuston lukua ajatellen metsämaa voidaan jyvittää myös puustokuvioittain. Tällöin puustotili on helpompi laatia. Eri metsä ja suotyyppien keskimääräiset jyväluvut paikkakunnalla voidaan laskea seuraavilla tavoilla: 1). Puuston metsätyypeittäisten kehityssarjojen avulla. 2). Tapion taskukirjasta saatavien metsämaan maapohjan arvojen avulla. Taulukoissa on esitetty kunkin metsäkeskuksen kohdalla metsätyypeittäiset maapohjan arvot. Näistä saa helposti selville eri metsätyyppien hintasuhteen.
15
16 Kasvillisuusvyöhyke Kasvupaikkatyyppi EteläSuomi PohjanmaaKainuu PeräPohjola MetsäLappi Karukkokangas Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Jäkälätyyppi (CIT) Kuiva kangas Kanervatyyppi (CT) Variksenmarjakanervatyyppi (ECT) Mustikkakanervajäkälätyyppi (MCCIT) Juolukkapuolukkavariksenmarja tyyppi (UVET) Kuivahko kangas Puolukkatyyppi (VT) Variksenmarjapuolukkatyyppi (EVT) Variksenmarjamustikkatyyppi (EMT) Juolukkavariksenmarjatyyppi (UVET) Tuore kangas Mustikkatyyppi (MT) Puolukkamustikkatyyppi (VMT) Seinäsammalmustikkatyyppi (HMT) Juolukkavariksenmarjamustikkatyyppi (UVET) Lehtomainen kangas Käenkaalimustikkatyyppi (OMT) Kurjenpolvikäenkaalimustikkatyyppi (GOMT) Kurjenpolvimustikkatyyppi (GMT) Lehto Käenkaalioravanmarjatyyppi (OMaT) Kurjenpolvimetsäimarretyyppi (GDT) + SUOTYYPIT [korpi, räme, neva,]
17 Metsätyyppien nimien lyhenteet tulevat nimikkokasvien tieteellisistä nimistä. Nimikkokasvit ovat: O Oxalis Käenkaali M Myrtillus mustikka De Deschampsia metsälauha L Ledum suopursu E Empetrum variksenmarja U Vaccinium uliginosum juolukka C Calluna kanerva Cl Cladina Poronjäkälä D Gymnocarpium dryopteris metsäimarre V Vaccinium puolukka Ma Maianthemum oravanmarja F Filices saniaiset He Hepatica sinivuokko G Geranium kurjenpolvi Fi Filipendula angervo Py Pyrola talvikki H Hylocomium seinäsammal
18 Kasvupaikka/metsätyyppi Veroluok ka Jyväluku Lehto I Oravanmarjatyyppi (OMT) I Mustikkatyyppi (MT) I Puolukkatyyppi (VT) II Kasvullinen korpi (KI) III Kanervatyyppi (CT) III Jäkälätyyppi (ClT) III Kasvullinen räme (RI) IV Huonokasvuinen korpi (KII) Huonokasvuinen räme (RII) 10 5 Metsien jyvitystaulukko EteläSuomen kasvillisuusvyöhykkeellä (mukaillen Wiiala 1976, s. 242). Kasvupaikkojen luokitus veroluokkiin perustuu metsäveroasetuksen (1208/1991) 6 :ään
19 Jäkälätyyppi (ClT) Maa on yhtenäisen jäkäläkerroksen peitossa. Muu kasvillisuus muistuttaa kanervatyyppiä. Jyvitysasteikko Kanervatyyppi (CT) Erilaiset poronjäkälät sekä seinä ja kynsisammaleet ovat suurin piirtein yhtä yleisiä. Kanervan ja puolukan varpuja on runsaasti. Lisäksi alueella kasvaa kieloa, kultapiiskua, kissankäpälää ja kangasmaitikkaa. Uudistusalat ovat kanervavaltaisia, usein esiintyy myös variksenmarjaa
20 Puolukkatyyppi (VT) Paikoitellen kasvaa poronjäkälää pieninä laikkuina. Seinä ja kynsisammaleet muodostavat yhtenäisiä mattoja. Puolukan sekä mustikan varpuja on runsaasti yhdessän kangasmaitikan kanssa. Opaskasveja ovat metsätähti, lillukka, nuokkutalvikki, oravanmarja ja kevätpiippo. Uudistusalat ovat puolukkavaltaisia ja niillä voi myös kasvaa kanervaa. Heinäkasvillisuus lisääntyy vähitellen
21 Mustikkatyyppi (MT) Sammalpeite on yhtenäinen ja siinä kasvaa kerros ja sulkasammalia. Mustikan ja puolukan varpuja on runsaasti. Kanervaa ei esiinny juuri lainkaan. Avoimemmat paikat ovat ruoho ja heinävaltaisia. Oravanmarja, vanamo ja metsälauha ovat tavallisia lajeja. Opaskasveja ovat metsäkurjenpolvi, metsäimarre, isotalvikki ja metsäkorte. Eri ruohokasvit, erityisesti metsälauha, valtaavat nopeasti uudistusalan. Kosteammilla kasvupaikoilla alueelle leviävät vadelma ja maitohorsma
22 Käenkaalimustikkatyyppi (OMT) Sammalpeite ei yleensä ole täysin yhtenäinen ja se koostuu kerros, seinä ja kynsisammalista. Joskus tavataan myös metsäliekosammalta. Mustikanvarvut ovat korkeita ja reheviä, mutta eivät erityisen marjaisia. Avoimemmilla paikoilla kasvillisuus on erittäin rehevää, valtalajina yleensä vadelma. Opaskasveja ovat käenkaali, nuokkuhelmikkä, kevätlinnunherne, sinivuokko ja metsäorvokki. Uudistusalojen valtalajeja ovat korkeat heinät, vadelma, maitohorsma ja mesiangervo. Pensaat ja vesakko kasvavat erittäin nopeasti
23 Lehto Lehdot ovat reheviä kasvupaikkoja, joiden maaperä on multamaata. Niiden tunnusomaista kasvillisuutta ovat leveälehtiset lehtosammalet, monipuolinen ja runsas heinä ja ruohokasvillisuus sekä saniaiset. Lehtoja esiintyy purojen varsilla, rehevillä rinn la sekä erityisesti kalkkirikkailla mailla
24 Korpi Räme Korpi I Räme I Korpi II Räme II 5 10 Neva
25 Taulukko 8. Sijainnin vaikutus metsä ja kitumaiden peruspistelukuun prosenttia (ANON 1983 b). Erikoistekijöiden vaikutus metsämaiden peruspistelukuun prosenttia (ANON 1983 b, WIIALA 1976). Etäisyys tiehen, m Positiivi nen vaikutus, % Negatiivi nen vaikutus, % Erikoistekijät Positiivi nen vaikutus, % Negatiivi nen vaikutus, % yli kallioperäisyys kivisyys ja louhikkoisuus soistuneisuus ja vetisyys haitallinen kaltevuus ja kumpuilevuus tuulen, lumen ja metsäpalon vaikutus uudistusalan auraus tai mätästys Pellon ja metsän arvosuhteen määrittäminen Pellon ja metsän arvosuhteen tunteminen on tarpeen silloin kun viljelykset ja metsätilukset jyvitetään samaan sarjaan. Arvosuhde määritetään tiluslajiensa puitteissa keskinkertaisia olosuhteita edustavien pelto ja metsätiluksen osalta.
26 Pellon ja metsän arvosuhteen määrittäminen Maanmittauslaitoksen arviointi ja korvaukset tietokannassa on selostettu pellon ja metsän arvosuhteen määräämistä kauppaarvon ja tuottoarvon perusteella. Pellon ja metsän arvosuhdetta voidaan tutkia kauppaarvoon perustuen esimerkiksi seuraavassa esitettävistä lähtökohdista. (MML/Arviointi ja Korvaukset.) Pellon kauppahinta EteläSavossa on 6000 /ha. Jaettavan alueen pellot vastaavat paikkakunnan keskimääräisiä peltoja. Metsätyypit on suhteutettu omaan sarjaansa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion summaarvotaulukon (EteläSavo) maapohjaarvojen mukaan (Tapio). Kun metsän arvo tuottopuustoineen oletetaan olevan 5 kertaa maapohjan arvo, saadaan taulukossa 6 esitetyt euromääräiset ja suhteelliset arvot (MML/Arviointi ja korvaukset): Maankäyttölaji Metsäveroluokka Maapohja /ha Arvo /ha Suhteellinen arvojyvää Pelto Metsä I (OMT) I(MT) II (VT) III (CT) IV (R1)
kivennäismaalajeihin eloperäisiin maalajeihin sedimentteihin
MAALAJIT Pääosa Suomen maalajeista on syntynyt jääkauden loppuvaiheessa tai sen jälkeen. Syntytapansa perusteella maalajit jaetaan kivennäismaalajeihin (minerogeenisiin maalajeihin), eloperäisiin maalajeihin
LisätiedotJ Y V I T Y S. AALTO-YLIOPISTO PÄIVÖLÄ 2016 Maa Kiinteistöopin maastoharjoitukset Arvo Vitikainen 1(12) 1 Jyvityksen käsite
Arvo Vitikainen 1(12) J Y V I T Y S 1 Jyvityksen käsite Jyvitys toimii arvioinnin ja suunnittelun apuvälineenä sekä maa- tai vesitilusten jakamista (esim. halkominen, uusjako, yhteisen alueen jako) että
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotTällaisissa tapauksissa on käsiteltävä korvaukset yleisimmin:
TILIKORVAUKSET Jyvitykseen perustuvissa jako- ja järjestelytoimituksissa q kiinteistö jaetaan tai kiinteistön tiluksia vaihdetaan maapohjan arvoa kuvaavan jyvityksen mukaan. q Tällöin muut kiinteistöön
LisätiedotMetsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa. Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen
Metsätyyppien opaskasvit Etelä-Suomessa Koulutuskeskus Salpaus Hanna Salminen Opaskasvit kasvupaikkatyypin määrittämisessä Kasvupaikkatyypeillä tarkoitetaan ravinteisuudeltaan, rakenteeltaan ja kosteudeltaan
LisätiedotVILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ
08 VILJAVUUSTUTKIMUKSEN TULKINTA PELTOVILJELYSSÄ VILJAVUUSTUTKIMUS JA SEN HYVÄKSIKÄYTTÖ Perustutkius Varsinaisessa viljavuustutkiuksessa eli perustutkiuksessa ääritetään aalaji, ultavuus, happauus, johtoluku,
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotMetsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit
Metsänkasvatuksen biologiaa Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotPuu- ja Pensaskerros
Puu- ja Pensaskerros Kasvin nimi: Hieskoivu Keräyspäivä: 12.8.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Rauduskoivu Keräyspäivä: 30.5.2007 Kasvupaikka: Kotipiha Kasvin nimi: Harmaaleppä Keräyspäivä:1.10.2007
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
LisätiedotARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuusselvitys 2014 AHLMAN GROUP OY Raportteja 101/2014 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
LisätiedotMotit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
LisätiedotTorstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla
Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.30 lounas 12-16 maastokohteita + esityksiä 16.30 päivällinen ilta sauna (naiset 18-20,
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotMaa-ainesmuodostuma. !. GM200 -kairaus. !. GM50 -kairaus !. KP2 LIITE
526000 527000 528000 LIITE 529000!. AP9 ALAPITKÄ Tutkimuspistekartta!. GM200 -kairaus 7009000!. AP8!. KP_10!. GM50 -kairaus Pohjaveden havaintoputki Maatutkaluotauslinja 7009000 Painovoimamittauslinja
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotTAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Taaleritehtaan Tuulitehdas I Ky Asiakirjatyyppi Kasvillisuusselvitys Päivämäärä 12.9.2012 TAALERITEHTAAN TUULITEHDAS I KY MISSKÄRRIN TUULIVOIMAPUISTON KASVILLISUUSSELVITYS TAALERITEHTAAN
LisätiedotKOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN KESKIOSAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Lisätiedotls YMPARISTOPALVELUor
ljlsuomen ls YMPARSTOPALVELUor Saonkatu 8, Oulu p. 0851450 1.08319 VLJAVUUSTUTKMUS Pv Tyo As.nro nro 4.06.13 94894 5 MTY Hyvaaki KOssintie 1 018 LEPSAMA Tulospalvelu Kliyttajatunnus:. Salasana: 11 Tilatunnus
LisätiedotKuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis
Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:
LisätiedotMäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
LisätiedotARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
LisätiedotAALTO-YLIOPISTO PÄIVÖLÄ 2016 Kiinteistöoppi Arvo Vitikainen 1(6)
Arvo Vitikainen 1(6) H A L K O M I N E N 1 Tehtävänanto Tehtävänä on lkomalla jakaa yhteisomistuksessa oleva tila omistajaosakkaiden kesken. Halottavaan tilaan kuuluu oheisista kartoista (liite 1) ilmenevät
LisätiedotHyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotTORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS
Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
Lisätiedotw metsänhoitoyhdistys
w metsänhoitoyhdistys Lausunto metsän arvosta Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot Muut arviossa
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotHalkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle.
26.5.2016/av Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle. KML 49.1 Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus [esim 1/3
LisätiedotMetsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus
~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotKEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotMaaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
LisätiedotÄkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari. Luontoselvitys
Sami Mäkikyrö 13.8.2013 Äkäslompolon asemakaavan laajennus, Röhkömukanmaa, Kolari Luontoselvitys 2 SISÄLLYS 1. Johdanto.. 3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat 3 2.1. Luonnonsuojeluohjelmat.. 3 2.2. Luonnonsuojelu-,
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotME101 - Metsien kasvillisuus ja kasvupaikat
ME101 - Metsien kasvillisuus ja kasvupaikat Sisältö (oppimistavoitteet) 1) Motivointi aiheeseen 2) Kasvillisuus ja kasvupaikat Suomessa Kasvimaantieteen pikakatsaus 3) Kasvit kasvualustansa indikaattoreina
LisätiedotLaskelma metsäkiinteistön arvosta
Laskelma metsäkiinteistön arvosta Laskelman nimi: Kivelä Arvioidut tilat Kunta Pinta-ala, ha Kok. ala, ha KIVELÄ 707-414-7-14 RÄÄKKYLÄ 25,37 42,56 Yhteensä 25,37 42,56 Yhteenveto ha / m3, yht /ha 1. Metsämaan
LisätiedotLaskelma metsäkiinteistön arvosta
Laskelma metsäkiinteistön arvosta Laskelman nimi: Ellola Arvioidut tilat Kunta Pinta-ala, ha Kok. ala, ha Ellola 260-409-1-8 KITEE 34,85 34,85 Yhteensä 34,85 34,85 Yhteenveto ha / m3, yht /ha 1. Metsämaan
Lisätiedot6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
LisätiedotVALUMAVESIEN HALLINTA
VALUMAVESIEN HALLINTA Tämän raportin tarkoituksena on esitellä paikkatietoanalyysi, jossa pyritään osoittamaan optimaalinen sijainti valumavesien hallinnan menetelmille. Esitelty paikkatietoanalyysi on
LisätiedotKuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI
Rantayleiskaavan muutoskohde VAHVAJÄRVI 892-401-5-100 Uurainen 2017 Mia Rahinantti Sisällys... 0 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 2.1. M-alue... 2 2.2. MY-alue... 3 3. Vaikutusarviointi... 3 4.
LisätiedotKEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan
LisätiedotAkaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin Toijalan SAVIKON ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVA- JA LUONTOSELVITYS 2008 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotTiistai Teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turv la, luontokohteet
Tiistai 29.8. Teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla, luontokohteet 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.15 lounas 12 luento n. 12:30-> maastokohteita + esityksiä n. 16.30 kotiin
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotT e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
LisätiedotMaaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus Louhikko 422-414-14-14 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotSastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
LisätiedotAALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 Harjoitustyö: H A L K O M I N E N T I L I K O R V A U K S E
LisätiedotRauman kaupungin. Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen. asemakaava-alueiden. luontoselvitys
Rauman kaupungin Fere-Centerin, Papinpellon, Jussoilan, Unajantien ja Nikulanmäen asemakaava-alueiden luontoselvitys 2006 2 1. JOHDANTO Luontoselvitykset on tehty Rauman kaupungin kaavoitusosaston toimeksiantona
LisätiedotTeernijärvi (Nokia) rantakaava
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUSLIITTEET 2.12.2015 Biologitoimisto Jari Venetvaara Ky LIITE 3 Karrakuja 6, 66400 LAIHIA gsm 0405145359 jari.venetvaara@svk.fi www.venetvaara.fi Teernijärvi (Nokia) rantakaava
LisätiedotSODANKYLÄN KUNTA. Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys. Hanna Suominen
SODANKYLÄN KUNTA Sodankylän Metsävainion asemakaava-alueen luonto- ja eläinselvitys Hanna Suominen 26.9.2016 SODANKYLÄN KUNTA 26.9.2016 3 (12) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 5 2 MENETELMÄT... 5 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Lisätiedottakaisin Metsäekologia Metsäekologian perusteet 1 Metsäekologian perusteet 2 Metsä- ja suotyyppijärjestelmä Metsätyypit Suotyypit
Tämä metsäekologian perusteita, metsä- ja suotyyppejä sekä metsäluonnon monimuotoisuutta käsittelevä verkko-opetusmateriaali on tehty erityisesti Pohjois- Karjalan olosuhteisiin soveltuvaksi. Kirjallisina
LisätiedotLiite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset
Liite 2. Rakentamisalueiden kasvillisuus- ja luontotyyppikuvaukset Tuulivoimala 1 Rakentamisalueen puusto on pääosin vanhaa mäntyvaltaista kalliolakimetsää. Kallioalueiden välissä esiintyy kangasmaita
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN
ELIÖKOKOELMAN LAATIMINEN Lajien tunnistaminen on biologinen perustaito, jonka oppii parhaiten lajeja tutkimalla, keräämällä tai kuvaamalla. Eliökokoelman voit laatia joko perinteisessä tai digitaalisessa
LisätiedotLAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS
LisätiedotMetsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta. Arvokäsitteitä
Metsän arvostuskysymykset yhteismetsän laajentuessa liittymisten kautta MML 3.5.2010 Eero Autere (MH) Raito Paananen Metsävaratietoasiantuntija (MMM, LKV) 5.5.2010 1 5.5.2010 2 Arvokäsitteitä Käyttöarvo
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotMaaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom
telä-suomen yksikkö spoo 28.11.2011 Maaperän rakennettavuusselvitys - Östersundom Hilkka Kallio & Ossi Ikävalko telä-suomen yksikkö spoo Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TOIMKSIANTO 1 2 JOHDANTO 1 3 TUTKIMUSMNTLMÄT
LisätiedotHARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Purnuvuoren ranta-asemakaava selostus 8.1.2014, liite 10 Vastaanottaja Ilmatar Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 30.7.2012 Viite 82142499-05 HARTOLAN PURNUVUO- REN LIITO-ORAVA-
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotHalkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle.
20.1.2016/av Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan tilan yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esim. perikunnalle. KML 49.1 Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus [esim 1/3
LisätiedotMaiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
LisätiedotKASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA
KASVIEN KERÄÄMINEN LEMPÄÄLÄN KOULUISSA ARVIOINTI Kerättyjen kasvien vaikutus biologian kurssiarvosanaan 7.- 8. luokilla Hakkarin ja Sääksjärven kouluissa: Kasvio tulee palauttaa kolmen viikon kuluessa
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
LisätiedotLuontoselvitys. Lempäälän Pitkäkalliolla
Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Ympäristönsuunnittelu Oy 2013 Luontoselvitys Lempäälän Pitkäkalliolla Luontoselvitys Tarve luontoselvitykselle on syntynyt alustavasta suunnitelmasta ottaa maa-ainesta
LisätiedotJyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys
Jyväskylän kaupunki Haukkalan pohjoisosan luontoselvitys 1. Johdanto Tämän selvityksen tavoitteena on laatia Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimistolle kaavoitustarkoituksia palveleva luontoselvitys.
LisätiedotMTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. Tiedote 9/88. Maaperäkarttaselitys LAHTI. RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto
MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 9/88 RAIMO ERVIÖ ja ILPO HÄMÄLÄINEN Maantutkimusosasto Maaperäkarttaselitys LAHTI JOKIOINEN 1988 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 9/88 RAIMO ERVIÖ
LisätiedotMäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
LisätiedotAsemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010
LUONTOPALVELU KRAAKKU Asemanseudun liito-orava- ja luontoselvitys 2010 Parkanon kaupunki Marika Vahekoski 31.7.2010 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-orava.3 3. Menetelmät 3 3.1 Liito-oravaselvitys...3
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotMaa Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016
AALTO-YLIOPISTON INSINÖÖRITIETEIDEN KORKEAKOULU Rakennetun ympäristön laitos Maa-20.3376 Kiinteistötekniikan syventävä opintojakso Kevät 2016 HALKOMINEN Lainsäädäntö, ohjeet ja muu kirjallisuus: Kiinteistönmuodostamislaki
LisätiedotLiite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot
Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.
LisätiedotSUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS
Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI
LisätiedotMaanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT SIPPOLAN KOULUKODIN METSÄALUEET LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti kiinteistöt Asiakirjatyyppi Kuukausi 9/2017 SENAATTI-KIINTEISTÖT SIPPOLAN KOULUKODIN METSÄALUEET LUONTOARVIO SENAATTI-KIINTEISTÖT LUONTOARVIO Tarkastus 28.9.2017 Päivämäärä 21.9.2017
LisätiedotRAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA
16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotMAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI
MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (6 op) 2015 KASVIOPPI FM Aapo Ahola 23.9. 25.11.2015 Kurssin järjestelyt 1,5 op kontaktiopetusta 9 h ja itsenäistä opiskelua 30 h vanhojen vaatimusten
LisätiedotSOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS
1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja
Lisätiedot