Keravan tanssiopiston 35-vuotisjuhlajulkaisu

Transkriptio

1 Pyörre Keravan tanssiopiston 35-vuotisjuhlajulkaisu 1

2 SISÄLLYSLEUTTELO HETKESSÄ 4 22 Tanssia joka lähtöön 4 Keravan tanssiopistossa voi harrastaa tanssia omaksi ilokseen ja tavoitteellisesti. Löydä oma lajisi! Ylös, ulos ja tanssimaan! 8 Ulpu Puhakan tie pienestä tanssinharrastajasta tanssin ammattilaiseksi. 8 Esitysten Onnistuneen näytöksen takana on monia eri työvaiheita. Rutiinit auttavat esitysten tuottamisessa. Tanssi elää hetkessä. Keravan tanssiopistossa on annettu tanssinopetusta 35 vuotta, joten tanssin hetkiä on näihin vuosiin mahtunut lukematon määrä. Mitä näistä menneistä hetkistä on jäänyt jälkeen? M uistoja, valokuvia, videotallenteita, elämyksiä, ystäviä, hyvää kuntoa, tanssitaitoa, notkeutta, intohimoa, tanssin tuntemusta lista on pitkä ja jokaiselle mukana olleelle henkilökohtainen. Meillä ihmisillä on luontainen tarve listata ja tavoitella asioiden hyötyjä, mutta onko se aina tärkeää tai edes välttämätöntä. Elämä on tässä ja nyt. Juuri tämä hetki. Tanssija saa luvan olla hetkessä. Hän saa heittäytyä hetkeen. Hänen täytyy olla tanssiessaan läsnä niin kehollaan kuin mielelläänkin, oli hän sitten harjoitussalissa tai näyttämöllä. Kun tanssija hyppää, hän ei mieti mennyttä koulupäivää tai tulevaa viikonloppua. Hän hyppää ja lentää, ja koko elämä on siinä hetkessä. Läsnäolo ja hetkessä eläminen antavat tanssijalle vapaudentunteen, joka on jotain hyvin voimakasta ja joka täytyy itse kokea. Siitä pienestä hetkestä syntyy iso onni. Tanssija keskittyy hetkeen, ja samalla hänen liikkeissään tiivistyy sekä tanssin traditio että tanssijan oma taiteellinen tulkinta, oma keho ja oma mieli. Vietämme juhlavuotta ja tuotamme juhlanäytöksiä, mutta todellisuudessa ihan jokainen tanssittu hetki on juhlaa, silloinkin kun harjoittelu tuntuu vaikealta tai raskaalta. Kiitämme Keravan tanssiopistoa siitä, että sen korkeatasoinen toiminta on mahdollistanut tanssitaiteen alueellisen kehittymisen ja vakiintumisen tarjoten tanssin harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Toivomme tietysti menestystä myös tulevaisuuteen, mutta tänään, tässä hetkessä me tanssimme, koska me osaamme ja rakastamme tanssia. 20 Keravan tanssiopisto eilen ja tänään Polulle pienestä yhdistyksestä keskisuureksi tanssikouluksi on mahtunut paljon erilaisia hetkiä. Sirkusakrobatiaa Keravalla 22 Sirkuksen eri osa-alueiden saloihin pääsee tutustumaan myös Keravan tanssiopistossa. Terveellinen välipala, paras! 24 Energiaa elämään saa terveellisistä ja säännöllisistä aterioista. 20 Irmeli Toiviainen Tekstit Ilona Salonen Jaana Reinikka Taru Reijonen Viivi Virtanen Valokuvat Tekla Vali Taitto Kitty von Schantz

3 Nuorimmat tanssijat Keravan tanssiopistolla ovat kolmevuotiaita tanssileikkiryhmäläisiä. Elämykselliset ja iloiset varhaisiän tanssiopinnot jatkuvat lastentanssiryhmissä esikouluikäiseksi asti. Liikunnallisia, sosiaalisia ja musikaalisia taitoja monipuolisesti kehittäviin varhaisiän opintoihin osallistuvat myös tanssiopiston poikaryhmät. Balettitunnit Keravan tanssiopistolla aloitetaan ekaluokkalaisena valmentavassa ryhmässä, ja balettiharrastusta on mahdollista jatkaa aikuiseksi asti. Baletin harjoittelussa tähdätään liikkumisen sulavuuteen, joustavuuteen, keveyteen ja ketteryyteen. Baletin pääaineekseen valinneet pikkolo- ja takoryhmien oppilaat harjoittelevat tavoitteellisesti monta kertaa viikossa syventäen taitojaan ja valmiuksiaan. Tällöin myös perinteinen balettiohjelmisto ja varvastanssi kuuluvat harjoitteluun. Baletin voi valita myös monipuoliseksi sivuaineeksi tukemaan muiden tanssilajien harrastamista. Aikuisbaletissa puolestaan keskitytään liikkuvuuden ja kehotietoisuuden kehittämisen ohella nauttimaan tanssin taiasta. Päälajikseen laajalla linjalla voi valita baletin sijaan myös nyky- tai jazztanssin. Nykytanssi keskittyy tilan, ajan ja voiman käyttöön sekä liikeimprovisaatioon. Jazztanssissa puolestaan korostuvat rytmi, isolaatio ja irtonaisuus yhdistettynä energiseen liikkeeseen. Pikkolo- ja takoryhmissä näitä taitoja syvennetään tavoitteellisella harjoittelulla. Molempia lajeja yhdistelevät nykyjazztunnit puolestaan tarjoavat monipuolisen sivuaineen muiden lajien opiskelijoille. Tanssia joka lähtöön I loa lapsille, innostusta nuorille ja virkistystä aikuisille kaikkea tätä on 35-vuotias Keravan tanssiopisto. Tanssiopisto tarjoaa oman paikkakunnan ja lähiseutujen lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuuden sekä harrastaa omaksi ilokseen että opiskella tavoitteellisesti tanssin eri lajeja ammattitaitoisten opettajien ohjauksessa. Tanssiopiston tarjonnan onkin löytänyt jo yli 600 oppilasta, ja opetusta järjestetään kuudessa toimipaikassa. Tanssiopisto myös tekee yhteistyötä taidepäiväkoti Konstin ja Keravan lukion kanssa. Lukion opiskelijat voivat suorittaa kursseja, osallistua kouluaikana tanssin aamutunneille sekä tehdä tanssin lukiodiplomin. Taidepäiväkoti Konstissa Keravan tanssiopiston opettaja vastaa tanssinopetuksesta. Tanssiopisto näkyy sekä kuuluu myös perusopetuksen puolella, ja on osallisena monissa keravalaisissa hankkeissa. Tavoitteena onkin tehdä Keravasta tanssiva kaupunki! 4 K eravan tanssiopisto on taiteen perusopetusta ja syventävää opetusta antava oppilaitos, joten sen opinnot jakautuvat laajaan ja yleiseen oppimäärään. Yleinen opintolinja tarjoaa opetusta niille, jotka haluavat harjoitella kerran tai kaksi viikossa. Tällöin tunteja voi yhdistellä vapaasti ja valita oman kiinnostuksensa mukaan. Yleisellä opintolinjalla tarjotaan mahdollisuus tanssin harrastamiseen, lajissa kehittymiseen ja virkistykseen. Laaja opintolinja puolestaan tarjoaa innostuneille ja tavoitteellisesti opiskeleville lapsille ja nuorille mahdollisuuden harrastaa tanssia pitkäjänteisesti. Laajan opintolinjan pääaineeksi voi valita baletin, jazztanssin tai nykytanssin. Laajalla opintolinjalla suoritetaan perus- ja syventävät opinnot, jotka muodostuvat pääaineesta ja sivuaineesta. Niiden lisäksi on tarjolla paljon erilaisia valinnaisaineita. Omaa lajiaan etsiville nuorille on omiaan Tanssi tutuksi -tunti, jossa eri taidetanssilajeihin tutustutaan monipuolisesti kokeillen. 5

4 Keravan tanssiopistolla on laaja katutanssitarjonta. Hip hop kulttuuriin tutustutaan niin breikin, hip hopin kuin lockinginkin tunneilla osaavien opettajien johdolla. Ne, jotka vielä etsivät omaa katutanssilajiaan treenaavat StreetAllstyle tunnilla, jolla tutustutaan moniin eri katutanssilajeihin. Katutanssitunneilla treenataan menevällä meiningillä ja omaa tanssityyliä etsien. Sirkuksen maailmaan tanssiopistolla sukelletaan sirkusakrobatian tunneilla. Tutuiksi tulevat yksilö-, pari- ja ryhmäakrobatian harjoitteet sekä muutkin sirkuksen osaalueet. Näillä tunneilla akrobaattisia taitojaan harjoittelevat monien lajien tanssijat. Keravan tanssiopistolla tanssitaan myös monenlaista showtanssia. Baletin ja jazztanssin liikesanastoa yhdistelevä kaunisliikkeinen lyrical jazz on noussut showtanssin ohella suosituksi nuorten tanssitunniksi. Oman lisänsä tarjontaan tuovat myös showjazztunnit, joilla showtanssin ja jazztanssin perinteitä yhdistetään menevällä tavalla. Hyvinvointia aikuiselle harrastajalle Keravan tanssiopistolla harrastavat myös aikuisoppilaat. Kehonhuoltotunti ja pitkät perinteet omaava Vyötärönmetsästäjät vahvistavat ja venyttävät aikuisia harrastajia. Naisten nykytanssiryhmä Nykynaiset sekä lyrical jazzin ja aikuisbaletin tunnit puolestaan keräävät aikuisia nauttimaan tanssin ilosta. Viikoittaisen vilkkaan lukujärjestyksen ja laajan tuntivalikoiman ohella tanssiopiston tavoitteena on lisätä kiinnostusta tanssitaidetta kohtaan sekä järjestää korkeatasoisia esityksiä ja tanssitapahtumia. Tämä jos mikä mahdollistaa sen, että Keravalla on tarjolla tanssia joka lähtöön. 6 7

5 Äidin raahaamasta pikkutytöstä itsenäiseksi himotreenaajaksi T anssivat isosiskot pitivät huolen siitä, että Ulpu innostui baletista ja halusi Keravan tanssiopiston satubalettiin jo 3-vuotiaana. Aina treenaaminen ja tanssitunnille meneminen ei kuitenkaan ollut Ulpulle houkuttelevaa ja helppoa. Lapsena Ulpu koki olonsa ulkopuoliseksi ja kiusatuksi tanssiryhmässä, eikä olisi millään halunnut käydä tunneilla. Harrastus olisi voinut jäädäkin ellei äiti olisi raahannut tyttöä tunneille. Jossain vaiheessa yläasteikäisenä oma sisäinen motivaatio veti Ulpun tiukemmin kiinni tanssiin. Enää ei riittänytkään oman ryhmän balettitunnit, vaan Ulpu pyysi päästä treenaamaan tanssisalille myös omatoimisesti. Taipumus itsenäiseen ja ahkeraan harjoitteluun onkin ehkä yksi tärkeimmistä asioista, joka on tehnyt Ulpusta tanssin ammattilaisen. Paikallaan junnausta ja edistymispyrähdyksiä Tanssissa edistyminen ei ole aina suoraviivaista ja jatkuvaa. Näin kävi Ulpunkin kohdalla. Toisten opettajien kanssa löytyi yhteinen sävel helpommin ja nopeammin, jolloin treenaaminen oli mielekkäämpää ja edistyminen näkyvämpää. Välillä taas Ulpu koki olevansa hukassa uuden opettajan käsissä, jolloin kehitys helposti taantui. Kehittyminen oli myös aikamoista vuoristorataa, kun Ulpu siirtyi Keravan tanssiopistolta Oopperan balettioppilaitoksen ammatilliseen koulutukseen. Koulutukseen pääseminen ei ollut mikään itsestäänselvyys, Tanssija joutuu usein kohtaamaan kateutta ja katkeruutta ja siten varsin iso ja tärkeä asia Ulpulle. Siinä vaiheessa roolit olivat menneet jo äidin kanssa ristiin: Ulpu sai puhua äitinsä ympäri, jotta tämä suostui päästämään Ulpun ammatilliseen koulutukseen ja hyväksymään sen, ettei Ulpusta ehkä tulekaan akateemisesti koulutettua. Ensimmäinen vuosi meni lähestulkoon täydellisesti: päivät täyttyivät tanssimisesta: ei pelkästä baletista, koulutus oli hyvin monimuotoista käsittäen hyvin erilaisia tanssilajeja, kehonhuoltoa, improvisaatiota, musiikkia ja tanssin historiaa. Kaikki oli uutta ja kiinnostavaa. Toki oli haastavaa ja raskasta tulla pienemmästä tanssikoulusta sellaisten tyttöjen keskelle, jotka olivat pienestä pitäen olleet Kansallisoopperan balettikoulussa. Ulpu kuitenkin pärjäsi hienosti, ja sai jo ensimmäisen kevään esityksessä tanssia rooleja, jotka oli tarkoitettu lähinnä vanhempien ryhmien tytöille. anssija joutuu usein kohtaamaan kateutta ja katkeruutta, aina joku kokee toisen vieneen oman paikkansa loistaa. Varsinkin, kun tanssijan työllistymismahdollisuudet ovat hyvin rajalliset, saa tanssija helposti toisten tanssijoiden vihat niskaansa. Saadessaan solistisen Sireenihaltiattaren roolin Ulpu koki tämän tanssijoiden välisen kilpailun varsin raskaasti, mikä näkyi myös negatiivisesti treenaamisessa ja edistymisessä. Toinen opiskeluvuosi menikin Ulpun sanojen mukaan aikalailla sumussa, hukkaan. Ulpu ahdistui jo ennakkoon siitä, ettei kuitenkaan saisi töitä valmistuttuaan. Toisen vuoden loppupuolella rupesi helpottamaan: Ulpu sai tilaisuuksia näyttää omat taitonsa ja lisäksi hän eksyi showtanssin pariin tiiviimmin ja innostui siitä. Kolmantena ja viimeisenä kouluvuotena asiat taas loksahtelivat paikalleen, sekä tanssin puolella että yksityiselämässä. Ulpu löysi rennomman ja itsevarmemman otteen tanssiin. Se näkyikin kaikessa: opettajat kehuivat, kuinka kaikki, tekniikka, treenaaminen ja ilmaisu paranivat huomattavasti. Ulpu innostui myös kasaamaan oman kisaryhmän showtanssikisoihin. T Ylös, ulos ja tanssimaan! Haastateltavana Keravan tanssiopiston kasvatti, tämänhetkinen baletin, showtanssin ja lyricall jazzin opettaja Ulpu Puhakka. Keravan tanssiopiston 35-vuotisjuhlanäytöksen balettiteos Ruma ankanpoikanen on Ulpun käsialaa. 8 Syksyllä 2014 baletin tanssiteatteri harjoitteli ahkerasti satubaletti Rumaa Ankanpoikasta, johon Ulpu Puhakka on tehnyt koreografian Tauno Marttisen musiikkiin. Satubaletissa esiintyy mm. Espanjalainen Ankka. 9

6 Tanssisalissa nähdään aina välillä myös luomisen tuskaa. Ammattilaisen vaihteleva työnkuva Mielikuva tanssijan ammatista on monella varmasti hyvin balettikeskeinen. Ulpu on päässyt kokemaan hyvin erilaisia puolia tanssin ammattikentästä. Ekso ottisin kokemus oli vuonna 2008 Kuubassa Laura Alonson balettiryhmässä tanssiminen. Kansallisoopperan balettikouluun Ulpua on kysytty useasti tekemään koreografioita, ja Ulpun teoksia on nähty myös Pienen Suomalaisen Balettiseurueen näytöksissä. Hyvin balettipainotteisesta koulutuksesta huolimatta Ulpu ei ole rajautunut vain balettiin. Jo kolmasluokkalaisena pikkutyttönä Ulpu piti ekaluokkalaisille showtanssityylistä tanssikerhoa. Tämä innostus kulki koko aika mukana, mutta aina sille ei vain ollut tilaa. Valmistumisen jälkeen tanssikenttä oli laajempi, ja Ulpu muun muassa teki koreografian Vaskivuoren lukion Grease-musikaaliin. Kiertue-elämää Ulpu pääsi kokemaan tanssiessaan Tanssiteatteri Raatikossa Sirkusprinsessa Esmeralda Kultavarpaana. Silloin esitykset eivät olleetkaan enää pelkkää tanssimista, vaan pienemmässä teatteriseurueessa esiintyjien tehtäviä olivat myös kaiken rekvisiitan, valojen ja tanssimattojen huolehtiminen paikoilleen. Toisaalta Ulpu koki tämän monimuotoisuuden nautinnollisena ja tervetulleena vaihteluna. Kaiken tämän ohessa Ulpu on enemmän tai vähemmän opettanut eri tanssikouluissa. Keravan tanssiopisto on ollut aina Ulpulle kotoisa paikka, jonka toimintaan on ollut helppo sulautua. Opettajana Ulpu haluaisi saada välitettyä kaikkea sitä tietoa ja positiivisuutta, minkä hän on eri opettajilta ja eri paikoista saanut. Ulpu kokee tärkeänä sen, että tanssioppilaat löytäisivät sekä harrastuksesta että tavoitteellisemmasta treenauksesta sallivuuden ja hyväksymisen, ilman että tanssiminen olisi pakottamista. Että oppilaat tanssisivat itseään varten. Ei tulisi arvioida omaa hyvyyttään tai osaamistaan, vaan löytää oma tapa liikkua oman kehon kautta ilman pakottamista ja väkisin vääntämistä. Tanssi elämysten, haasteiden ja onnistumisten kenttänä Lapsena tanssi-innostus lähti isosiskoista ja Ulpu ihaili maailmantähtien uskomatonta kehonhallintaa ja venyvyyttä. Tanssissa Ulpua on kuitenkin ehkä eniten viehättänyt tanssin kokonaisvaltaisuus ja haasteet, jotka eivät koskaan lopu. Lisäksi edistymisen, esiintymisten, omien koreografioiden ja oppilaiden tuomat onnistumisen elämykset ovat todella palkitsevia. Kun johonkin harrastukseen tai lajiin sitoutuu kokonaisvaltaisesti, saa siitä varmasti paljon itselleen. Ulpu kokeekin, että on saanut tanssin kautta paljon sellaista, mitä ei olisi ikinä saanut mistään muualta. Vaikka välillä tanssin takia kaikki muu elämä on kutistunut, ei Ulpu koe menettäneensä mitään sellaista, mikä tekisi katkeraksi. Ulpusta onkin omituista kuulla, kuinka entiset tanssijat tai tanssinharrastajat kokevat harrastukseen käytetyn ajan menneen hukkaan, jos ammatti ei ole löytynytkään tanssin alalta. Ulpu näkee tanssin kautta tulleen kehotietoisuuden ja liikkeellisen hahmottamisen olevan korvaamatonta ja sellaista, mikä näkyy kaikessa liikkumisessa positiivisesti. Tanssin kautta kehittynyt liikkeellinen taju ei ole missään nimessä hukkaan heitetty. onnistumisen elämykset ovat todella palkitsevia Heikkoudet ja vahvuudet, sekä opettajien merkitys kehittymisessä Ulpu näkee omaksi vahvuudekseen kyvyn oppia äärettömän nopeasti. Ulpu saikin kerran ulkomailla lempinimekseen Nokia, toimii kuin kone. Ulpun vahvuus tanssijana on ollut myös se että Ulpu tuntee oman kehonsa, sen heikkoudet ja vahvuudet, ja osaa itsenäisesti kehittää itseään. Ulpu on saanut myös kiitosta esiintymis- ja eläytymistaidoistaan. Vaikka esiintymiskokemusta on vuosien saatossa kertynyt todella paljon, ei esiintymisjännitys ole hävinnyt mihinkään. Tosin nyt Ulpu on jo päässyt eroon lamaannuttavasta ja negatiivisesta jännityksestä, ja jännitys on muuttunut positiiviseksi. esiintymisjännitys ole hävinnyt mihinkään Ulpu kokee kaikki opettajat itselleen tärkeiksi, kunkin omalla tavallaan. Ulpun mielestä onkin turha ajatella jotain opettajaa tai koreografia tärkeämpänä tai parempana. Toiset ovat antaneet jotain teknistä, toiset rentoutta ja itsevarmuutta, toiset ovat nähneet Ulpussa jotain, mitä kukaan muu ei ole ehkä osannut arvostaa. Varsinkin näin jälkikäteen Ulpun on helpompi nähdä kaikissa opettajissa jotain positiivista ja opettavaista, mikä on ollut nuorempana vaikeammin ymmärrettävissä. Ulpu näkee arvokkaana avoimuuden ja kollektiivisuuden: Tanssissa hyvän pitää antaa kiertää, hyvät jutut täytyy jakaa. Oma onnistuminen lähtee siitä, että jakaa hyviä juttuja muille. Ulpu nauttiikin muiden inspiroimisesta ja oman kädenjälkensä ja työnsä näkymisestä. Opettajalle on myös palkitsevaa nähdä oppilaiden innostuminen ja uusien asioiden oppiminen. Avoimuus tulevaisuudelle Tavoitteista, saavutuksista ja unelmista puhuttaessa Ulpun linjaus on kovin selvä. Ulpu ei halua lokeroida elämäänsä tai määritellä, ovatko omat tavoitteet toteutuneet. Ulpu näkee elämän jatkuvana mahdollisuutena: hän haluaa olla avoin tulevaisuudelle eikä lukittautua saavutuksiin tai unelmiin. Ulpu näkee elämän jatkuvana saavuttamisena, kasvua tapahtuu koko aika niin tanssijana, opettajana, koreografina että ihmisenä. On turha unelmoida jostain suuresta ja mahtavasta, ja odottaa jotain jättipottia. Toki Ulpusta olisi ihana tehdä jokin iso produktio suurelle näyttämölle. Mutta se tulee vastaan jos on tullakseen. Vähitellen Ulpu on oppinut sen, että vaikka välillä tuntuu, että kaikki menee pieleen, niin varmasti aina jotain hyvää tulee. Kyllä elämä huolehtii. Mulla on tosi kivaa nyt ja mä uskon että tää kiva jatkuu Mulla on tosi kivaa nyt ja mä uskon että tää kiva jatkuu 10 11

7 Esitysten 101 Ideasta esitykseen 12 13

8 Tanssiopiston näytöksen tuottaminen vaatii monta työvaihetta K eravan tanssiopiston lukuvuotta rytmittävät tanssinäytökset ovat aina iso urakka. Esitysten suunnittelu aloitetaan viimeistään elokuussa, kun henkilökunta palaa kesälomilta - Kerava-sali on varattu etukäteen jo vuotta aikaisemmin. Heti kauden alussa pidetään palaveri, jossa ideoidaan ja suunnitellaan tulevia näytöksiä: Mitkä ryhmät esiintyvät missäkin näytöksessä? Mitä ovat näytösten aiheet tai teemat? Onko jossakin näytöksessä dramaturgiaa? Jos on, kuka on esityksen dramaturgiavastaava tai ohjaaja? Tarvitaanko juontajia? Mikä on budjetti? Tanssiopiston rehtori Irmeli Toiviainen kuvaa näytöstuotannon vaativan valtavasti kokemusta, tiimityötä sekä tarkkaa suunnittelua: Valmistelut aloitetaan jo hyvissä ajoin ennen esityksiä - usein jopa vuotta aikaisemmin. Koska emme ole ammattiteatteri, vaan oppilaitos, näytökset vaativat paljon projektiluontoista lisätyötä koko henkilökunnalta. Tiivistetysti tuotantoon kuuluu tanssijoista, opettajista ja yleisöstä huolehtiminen niin, että lopputulos eli itse esitys olisi sekä sujuva, että korkeatasoinen. Alun luova vaihe on usein hauska, kun erilaisia ideoita kokeillaan käytännössä Ylimmän balettiryhmän, balettitako II:n tytöt, ovat jo hyvin tottuneet esiintymään baletille perinteisissä tutu-hameissa. P ääosin Keravan tanssiopiston näytökset on suunniteltu vuosittain toistuvan aikataulun mukaan: Joulunäytöksissä esiintyvät laajan linjan ryhmät, osa yleisen linjan ryhmistä sekä tanssiteatteri. Joulunäytös on usein myös juonellinen kokonaisuus. Maaliskuussa lavan valtaa iso osa yleisen linjan ryhmistä ja kevätnäytöksissä on jälleen laajan linjan vuoro. Kun näytösten teemat ovat selvillä, ryhdytään töihin: Tanssinopettajat alkavat suunnitella koreografiaa tai etsiä sopivaa valmista tanssinumeroa. Luovaan vaiheeseen kuuluu usein musiikin metsästystä, ideointia yhdessä esiintyvien ryhmien kanssa, liikemateriaalin kasausta ja pukuvarastojen tutkimista. Opettajalla on yleensä useita eri juttuja mielessä: Jos ohjattavana on monta eri ryhmää, vuodessa ehtii luoda kymmenittäin koreografioita. Alun luova vaihe on usein hauska, kun erilaisia ideoita kokeillaan käytännössä ja ajatukset muuttuvat tekemisen kautta. Kun suunnitelmat on tehty, tanssisaleilla ryhdytään tosissaan hommiin. Alkaa raaka työ, numeron harjoittelu. Näytösvalmistelut jatkuvat samalla vauhdilla myös toimistossa: näytöksen tuottaminen on aina monivaiheinen homma. Esiintyvien numeroiden tiedot kerätään pian opettajilta. Näytöksiin varataan valokuvaaja ja tehdään sopimus lipunmyyjän kanssa, Kerava-salin varaus vahvistetaan ja otetaan yhteyttä kahvilaan. Graafikko alkaa suunnitella näytösjulistetta ja näytöksen markkinointi käynnistyy

9 P uvustusvastaava, opiston apulaisrehtori Jaana Reinikka suunnittelee näytösten puvustusta yhdessä opettajien kanssa. Tanssiopiston pukuvarastosta löytyy usein sopiva vaihtoehto. Pukusarjat saattavat kuitenkin vaatia täydennystä, korjailuja tai jotain pientä lisää. Välillä tarvitaan myös uusia pukuja: parinkymmenen eri tanssiasun sarjan tekemiseen joutuu joskus lyhyelläkin varoitusajalla. Näytöspuvustus vaatii keskittymistä sekä kokonaisuuteen että yksityiskohtiin. Kun molemmat ovat kunnossa, puvustus toimii. Joskus juuri oikeanlaisen kokonaisuuden ja yksityiskohtien löytämiseen pitää käyttää enemmän aikaa, joskus vähemmän Jaana Reinikka kuvailee. Näytöksen esiintymisjärjestystä rakennetaan kuten palapeliä T uotannon osalta suunnittelu jatkuu esiintymisjärjestyksen ja kenraaliharjoitusaikataulun tekemisellä. Koska monet oppilaat esiintyvät useissa eri numeroissa, näytöksen esiintymisjärjestystä rakennetaan kuten palapeliä. Järjestyksen laatija kohtaa usein haasteita: Ovatko vaihdot tarpeeksi pitkiä, jotta ne esiintyjät, jotka ovat mukana useammassa tanssinumerossa, ehtivät vaihtaa esiintymisasuja? Saadaanko kaikki lasten numerot näytöksen alkuosaan, jotta pienimpien odotus ei kävisi turhan pitkäksi? Tuleeko esitysjärjestyksestä samalla myös taiteellisesti toimiva kokonaisuus? Irmeli Toiviainen kuvailee työvaihetta haastavaksi: Kriittisintä on ehdottomasti aikatauluttaminen, sillä yhteen näytökseen osallistuu useimmiten yli 200 ihmistä, mutta kokemus auttaa myös tässä. Näytöstuotanto vaatii isojen kokonaisuuksien hallintaa, hyviä hermoja ja ymmärrystä tanssityöskentelystä. Kun kaikki tämä on selvillä, opettajat tiedottavat käytännön asioista ryhmilleen. Ennen näytöstä tuotanto ottaa yhteyttä vielä Kerava-salin tekniikkaan, etsii näytöksiin avustajia ja ovimiehiä, valmistelee käsiohjelmaa, lähettää näytöskutsuja ja antaa näytöstiedot paikallislehtiin. Näytösten lähestyessä on tehtävä vielä paljon järjestelyä: Onko äänien ja valojen ajolistat toimitettu tekniikalle? Ovatko näytöskassat mukana, vapaaliput jaettu ja lipunmyyntimäärät tarkistettu? Onko kaikille ryhmille pukuhuoneet? Mikä on harjoitusaikataulu? Kun järjestelyt on tehty ja esiintymisasut kuljetettu Kerava-salille, kenraaliharjoitukset käynnistyvät. Koska esiintyviä ryhmiä on usein paljon, harjoitusaikataulu on tiukka. Kerava-salin tekniikka luo Jussi Kaatrasalon johdolla illassa näyttämötilanteet kymmeniin eri esityksiin. Harjoitusaikataulu on tiukka 16 Balettitutu-hameiden valmistamiseen kuluu useita kymmeniä metrejä tylliä ja muita erikoiskankaita, ja työ on käsityötä alusta loppuun. 17

10 N äytöksissä Kerava-salissa on kova vilske: Yhdessä näytöksessä on yleensä mukana noin 200 tanssiopiston oppilasta, ja näytöksiä voi olla samana päivänä kaksi. Esityksissä on onneksi usein mukana avustajia, jotka helpottavat niiden sujumista. Kun näytökset on saatu onnistuneesti pulkkaan, esiintymisvaatteet roudataan takaisin pukuvarastolle. Tästä alkaa puvustajan pukuhuoltourakka: Likaantuneiden pukujen pesua, järjestämistä ja paikoilleen laittoa riittää vielä viikoiksi. Esityksen jälkeen pukuhuolto on pukujen pesemistä, kunnostamista, lajittelemista ja järjestämistä, ja kun esiintyjiä on näytöksissä yleensä toista sataa, menee jälkihuoltoonkin aikaa. Näin puvut ovat valmiita käytettäväksi sitten, kun niitä seuraavassa esityksessä jälleen tarvitaan Jaana sanoo. Toimistossa työstetään näytöstallennetta ja huolehditaan näytöksestä otetut valokuvat verkkoon. Vielä ei kuitenkaan voi hengähtää: Kun yksi näytös on saatu tehtyä, seuraava on jo muutaman kuukauden päästä. Homma alkaa taas siis uudestaan! Tanssiopisto tuottaa viidestä kymmeneen näytöstä vuodessa. Keuda-talon näytösten lisäksi Keravan tanssiopiston lukukausi on täynnä pienempiä esityksiä; päättötöitä, omia tansseja, salijuhlia, leirinäytöksiä, koululaisesityksiä ja yksittäisiä keikkoja. 18 Vielä ei kuitenkaan voi hengähtää 19

11 Keravan tanssiopisto eilen ja tänään Yhteisiä askeleita Vaikka nimi ei tanssikouluakaan pahenna, päädyttiin vuonna 1990 vaihtamaan se tanssi- ja liikuntakoulusta tanssiopistoksi. 90-luvulla tehtiin entistä enemmän yhteistyötä eri tahojen kanssa. Lukioyhteistyö sai alkunsa vuonna 1997, ja aamutunnit tulivat ohjelmistoon mukaan. Yhteistyön tavoitteena oli tanssin- ja lukio-opintojen järkevä yhteensovittaminen. Näiden vuosien aikana kymmenet lukiolaiset ovat suorittaneet niin tanssin kursseja kuin lukiodiplominkin. Yhdessä on kuljettu myös varhaiskasvatuksen piirissä, kun vuonna 1995 Keravan musiikkiopisto, kuvataidekoulu ja tanssiopisto perustivat taiteen varhaiskasvatusta antavan päiväkodin. Tanssin polku on näin saatu alustettua taaperoiästä aikuisuuteen saakka, ja tunnutuksena tästä työstä Suomen tanssioppilaitosten liitto (STOPP ry) myönsi Keravan tanssiopistolle vuonna 1995 Tanssikasvatuspalkinnon. Opetusministeriön myöntämän tuntiperusteisen valtionavun piiriin Keravan tanssiopisto pääsi vuonna 2009 ja tanssiopiston pitkäaikainen rehtori ja lastentanssiopettaja Kristiina Kostia palkittiin uraauurtavasta työstään marraskuussa 2013 Vuoden Taidekasvattaja -tunnustuspalkinnolla. Keväällä 1979 pieni ryhmä tanssin ystäviä perusti yhdistyksen, jonka nimeksi tuli Keravan tanssi- ja liikuntayhdistys ry. Tavoitteena oli alusta alkaen kehittää Keravalle kunnollinen tanssioppilaitos musiikkiopistojen malliin. Syksyllä 1979 opetustoiminta alkoi neljän lastentanssiryhmän ja yhden opettajan, Kristiina Kostian voimin. Aluksi oli pelkkä innostus, kirjoituskone, puhelin ja vaatimaton sali tuntien aloittamiseen. Pian saatiin lisää opettajia ja tiloja, ja näitä seurasivat kaikki hallinnon ja talouden asiat. Jo 80-luvulla Keravan kaupunki alkoi avustaa toimintaa, ja tanssiopiston asema taideoppilaitoksena Musiikkiopiston ja Kuvataidekoulun rinnalla alkoi vakiintua. Keravan tanssiopiston taitavat opettajat ovat näiden vuosien aikana luoneet sadoittain tansseja, useita tanssisatuja, pienoisbaletteja, nykytanssiteoksia ja suurproduktioita. Opetustyö ja tanssitaide ovat kohdanneet usein mieleenpainuvalla tavalla. Tanssi on tullut näkyväksi Keravalla. Yhdestä salista suuremmaksi Kun 80-luvun alussa toimintaa oli kahdessa pienessä salissa, Killan kerhohuoneella ja vastavalmistuneen Killan koulun peilisalissa, nyt 35 vuotta myöhemmin Keravan tanssiopisto tarjoaa laadukasta tanssinopetusta kolmessa uudessa ja isossa peilisalissa sekä kolmen eri koulun liikuntasalissa. Piskuinen Killan koulun peilisali on edelleen opetuspaikkana lastentanssiryhmille. Baletti oli Keravan tanssiopistossa tärkeä laji jo alkuvaiheessa, ja baletin perusteet kuuluvat edelleenkin jokaisen opiskelijan työkalupakkiin. Lastentanssista liikkeelle lähtenyt tanssinopetustoiminta on laajentunut kattamaan taidetanssin peruslajit klassisen baletin, jazztanssin ja nykytanssin, ja niiden lisäksi tarjotaan opetusta myös muutamassa trendilajissa. Neljästä viikkotunnista ja ryhmästä kasvu on ollut hurjaa, ja tällä hetkellä viikottaisia opetustkertoja on reilut 90 ja ryhmiäkin useampi kymmen. viikottaisia opetustkertoja on reilut 90 Tärkeintä on oppilaan oma motivaatio ja halu harjoitella Kaksi opintolinjaa Alussa opetusta ei ollut eriytetty, vaan kaikki opiskelijat opiskelivat samalla yleisellä linjalla. Laajan linjan opetussuunnitelma laadittiin ja hyväksyttiin vuonna Jo alusta asti kaiken opetuksen tavoitteena on ollut ja yhä on tukea oppilaan henkistä kasvua, luovuutta ja sosiaalisia taitoja. Yleisella linjalla herätellään oppilaissa tanssin iloa ja pyritään saattamaan oppilas pitkäjänteisen harrastustoiminnan pariin. Tanssitunnilla käydään 1-2 kertaa viikossa. Lajitarjonta kattaa baletin, nykytanssin, jazztanssin, showtanssin, katutanssilajit, sirkusakrobatian ja kehonhuollon. Yleisellä linjalla edetään tavoitteellisesti tasolta toiselle, vaikkakin hitaammassa tahdissa kuin laajalla linjalla. Laajan linjan opinnot muodostuvat perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Sen lisäksi opetus jaetaan pääaineisiin, sivuaineisiin ja valinnaisaineisiin. Laaja oppimäärä tarjoaa tanssista innostuneille ja tavoitteellisesti opiskeleville lapsille sekä nuorille tiedollisesti ja taidollisesti haastavaa opetusta. Tavoitteena on antaa monipuolista ja syventävää tanssinopetusta, joka tarjoaa laaja-alaisen näkemyksen tanssista taidemuotona. Tärkeintä on oppilaan oma motivaatio ja halu harjoitella. Laajan linjan pääaineeksi voi valita klassisen baletin, nykytanssin tai jazztanssin. Myös varhaisiän opinnot, eli tanssileikki, lastentanssi ja valmentavat lajit ovat laajan oppimäärän opintoja. Perusopintojen tasoryhmiä kutsutaan Keravan tanssiopistossa pikkoloryhmiksi. Oppilaat ovat alakouluikäisiä, luokkalaisia. Harjoituskertoja on pääaineessa vähintään 2 kertaa viikossa ja lisäksi yksi sivuainetunti viikossa. Syventävien opintojen ryhmiä kutsutaan takoryhmiksi. Nimi tulee termistä tanssin koulutusohjelma. Takolaiset ovat yläkouluja lukioikäisiä, ja he harjoittelevat pääainettaan 3-4 kertaa viikossa ja sivuainetta kerran viikossa. Lisäksi heidän on mahdollista ottaa valinnaisaineeksi yleisen linjan tunteja, kuten showtanssia tai katutansseja. Laajan linjan tuntimäärät ovat valtakunnalliset ja tulevat Opetushallituksen määräyksestä koskien taiteen perusopetuksen antamista. Iloa, innostusta ja virkistystä Kun tanssiopiston toiminta 35 vuotta sitten Keravalla pienessä kerhohuoneessa muutaman lastentanssiryhmän parissa alkoi, olivat tanssin ilo ja halu tarjota elämyksiä vahvasti läsnä. Samalla polulla olemme vieläkin, ja toiminta on kasvanut ja vakiintunut. Keravan tanssiopistossa voivat tanssia harrastaa niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin. Opettajat ovat alansa vahvoja ammattilaisia, ja opetustilat ovat tanssille tehtyjä. Tunneilla opitaan, viihdytään ja saadaan kavereita. Mielettömän hyvä paketti, siis

12 S irkusakrobatia otettiin mukaan Keravan tanssiopiston lukujärjestykseen tammikuussa Ryhmiä on tällä hetkellä kaksi, alkeisryhmä sekä alkeis/jatkoryhmä edistyneemmille. Suurella osalla sirkusakrobatian oppilaista on tanssi pääaineena, osalla on muuta liikunnallista taustaa, esim. telinevoimistelu tai jokin taistelulaji. On hienoa, että tanssiopiston oppilailla on mahdollisuus tutustua sirkuksen maailmaan, onhan Kerava sirkuskaupunki jo historialtaankin. Sirkus harrastuksena ja esittävän taiteen muotona on viime vuosina ollut kovassa nosteessa, ja harrastajia alkaa olla vauvasta vaariin. Lähes jokaisessa isommassa kaupungissa on nykyään sirkustoimintaa lapsille ja nuorille. Sirkus on monipuolisuudessaan haastavaa ja loputtoman kiehtovaa. Opittavaa riittää koko ihmisiäksi. Sirkuksen eri lajeja ovat esimerkiksi akrobatia, tasapainoilu ja jongleeraus. Akrobatian ja muiden sirkuslajien opetteleminen kehittää kehonhallintaa, voimaa ja venyvyyttä sekä koordinaatiota. Akrobatian eri osa-alueita ovat muun muassa yksin ja parin kanssa tehtävät temput, ihmispyramidit, käsilläseisonta ja trampoliini- sekä notkeusakrobatia. Akrobatian lisäksi tanssiopiston oppilaat tutustuvat jongleerauksen ja tasapainoilun perusteisiin ja niissä käytettäviin välineisiin. Sirkus on monipuolisuudessaan haastavaa ja loputtoman kiehtovaa S Sirkusakrobatiaa Keravalla 22 irkusakrobatian opettaja, oululaislähtöinen Janni Johansson on toiminut sirkusopettajana vuodesta 2006 alkaen. Hän aloitti sirkuksen tekemisen opettemalla jongleeraamaan kolmella pallolla. Lainasin jongleerauksesta kertovan kirjan, jossa opetettiin lisää temppuja. Siitä se sitten lähti. Liityin oululaiseen nuorisosirkukseen, jonka esiintyvässä ryhmässä kävimme keikoilla ympäri suomea ja treenasimme paljon. Harrastuksesta ja elämäntavasta tuli virallisesti ammatti, kun Janni valmistui kolmen vuoden opiskelun jälkeen 2012 Lahden Koulutuskeskus Salpauksesta sirkusartistiksi. Sirkusakrobatian tunneilla lähdetään liikkeelle alkulämmittelyllä, joka toteutetaan eri tavoin tunnin aiheesta riippuen. Perusliikkeitä ja niiden variaatioita hiotaan joka tunnilla. Liikkeiden oikea ja turvallinen suoritustapa on tärkeää opetella hyvin alusta asti, ja se vaatii hyvää kehonhallintaa ja huolellisuutta. Lisäksi tehdään lihasvoimaa ja venyvyyttä parantavia harjoituksia. Tunti lopetellaan esimerkiksi miniesityksillä, loppuleikillä tai rentoutuksella. Keravan tanssiopiston Sirkusakrobatian oppilaat nousevat ensimmäistä kertaa esiintymislavalle toukokuussa 2015, tanssiopiston kevätnäytöksessä. Tervetuloa katsomaan! 23