Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Sinikka Torkkola: Potilaskuvan merkityksistä 3 Timo Airaksinen: Onko tule-terveys kansalaishyve? 4 Tule-asialla Suonenjoella 6 Jyrki Kasvi: Numeroiden takana on ihminen 9 Kansallisen TULE-ohjelman julkistaminen 12 Vihanneksilla luut ja nivelet kuntoon? 14

2 PÄÄKIRJOITUS Niskaote tule-vaivoista Olavi Airaksinen on tules-vuosikymmen-hanketta ohjaavan Tules-liigan jäsen. Airaksinen pitää omat tule-oireensa kurissa liikkumalla riittävästi. Hän käy muun muassa metsällä. T ule-oireet on yleinen vaiva Suomessa. Terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tulevista potilaista noin 40 prosenttia hakeutuu hoitoon kivun vuoksi. Näistä kiputiloista valtaosa kohdistuu tuki- ja liikuntaelimiin. Selkäkipu ja nivelrikko ovat kaksi yleisintä kivun syytä. Ne aiheuttavat merkittävän osan sairauspoissaoloista työpaikoilta. Kelan tilaston mukaan vuonna 2005 yli viisi miljoonaa sairauspäivärahapäivää aiheutui tule-oireista. Kyse on siis hyvin merkittävästä kuluerästä yhteiskunnalle. Kulujen lisäksi tule-vaivoista on monenlaista muuta haittaa ja harmia. Tehokas kivunhoito on tärkeää kiputilojen kroonistumisen ehkäisyssä sekä työ- ja toimintakyvyn haittojen minimoimisessa. Akuuttien tule-sairauksien hoidossa on ensisijaista huolehtia tehokkaasta kivun lievityksestä. Paras tapa on hoitaa kipua kipulääkkeillä, mutta myös kotikonsteista on apua. Esimerkiksi kylmähoito on useimmiten erittäin hyvä kivunlievityskeino, varsinkin äkillisten tapaturmien yhteydessä. Kivun lääkehoito tahtoo usein jäädä puutteelliseksi lääkkeiden epäsäännöllisen ja satunnaisen käytön vuoksi. Kun lääkäri on arvioinut lääkehoidon tarpeelliseksi, on oleellista noudattaa lääkärin ohjeita lääkkeiden suhteen. Kivun lievittymisen jälkeen päästään varsinaiseen hoitoon ja moniammatilliseen kuntoutukseen, jotka tuottavat pitkäkestoisia vaikutuksia ja palauttavat työ- ja toimintakykyä. Mikä avuksi? Selkäsairauksista kärsivälle kerrottu sairauden usein hyvä ennuste ja annetut omatoimisuutta korostavat itsehoito-ohjeet ovat osoittautuneet vaikuttaviksi ja yksinkertaisiksi hoitotavoiksi pitkäkestoisen tule-vaivan hallinnassa. Euroopan Unionin selkähoitosuosituksessa on todettu, että ohjattu liikeharjoittelu ja säännöllinen liikunta ovat parhaita kroonisen selkäkivun hoitomenetelmiä. Samaisen suosituksen mukaan liikunta on myös tehokkain hoitokeino ehkäistä uusia selkäkipuja. Nivelrikon hoitosuosituksissa meillä ja maailmalla on todettu lihasharjoittelun olevan keskeisessä asemassa vaivan hoidossa ja ehkäisyssä. Samoin tiedetään, että ylipainolla on vaikutusta nivelrikon kehittymiseen kantavissa nivelissä, kuten lonkissa ja polvissa. Tapaturmat ja kova rasitus altistavat myös nivelrikolle. Pai- nonhallinta, järkevä liikunta sekä tapaturmia välttävä elämäntapa ovat eduksi pyrittäessä ehkäisemään nivelrikon lisääntymistä. Ikä on myös merkittävä riskitekijä, samoin perityt geenit, mutta näihin on mahdotonta vielä vaikuttaa. Liike on lääke Lääkemarkkinoilla on paljon käsikauppaja reseptivalmisteita, joilla luvataan hidastaa nivelrikon kehitystä. Pääosaa näistä valmisteista voi käyttää varsin turvallisesti, sillä useimmista ei ole odotettavissa vakavia haittoja, vaikka toki rahan menoa. Nykykäsityksen mukaan nivelrikkoa ei voida pysyvästi parantaa, mutta nivelrikon etenemiseen voidaan vaikuttaa tietyillä lääkevalmisteilla. Silti liikunta on tässäkin sairausryhmässä se varsinainen hoito- ja kuntoutusmuoto. Kipulääkkeet ja lisäravinteet omalta osaltaan helpottavat liikeja harjoitushoitojen toteutusta ja niillä on hoitoa täydentävä rooli. Niskan ja yläraajan vaivat yleistyvät istumatyön ja näyttöpäätetyöskentelyn lisääntyessä. Ergonomiset työskentelyasennot ovat tärkeitä tule-vaivojen ehkäisyssä ja hoidossa. Kroonistuneen niskakivun hoidossa aktiivinen sekä kestävyyttä että voimaa lisäävä harjoitusohjelma on osoittautunut sekä toimintakykyä parantavaksi että kipua helpottavaksi. Niskasairauksien hoidosta on tullut paljon ristiriitaisia tutkimustuloksia, mutta aivan viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet harjoittelun ja liikuntapainotteisen kuntoutuksen edut passiivisiin hoitoihin nähden. Tutkimustietoa on jo varsin vakuuttavasti liikunnan hyödyllisestä vaikutuksesta useimpien tule-sairauksien hoidossa ja ehkäisyssä. Niin ikään tiedetään, että terveellisillä elämäntavoilla ylipainon välttämisellä, tupakoimattomuudella ja terveellisellä ravinnolla on merkittävä vaikutus tule-terveyteen. Tätä tietoa jokaisen kannattaa hyödyntää. Tässä tiedotteessa keskitytään yhteiskunnallisiin näkökulmiin tule-terveyden edistämisessä. Kysymme otetaanko terveydenhuollossa vieläkään ihmistä huomioon kokonaisuutena, mikä on kansalaisen vastuu terveytensä ylläpitäjänä ja mikä on yhteiskunnan rooli tule-sairauksien ehkäisyssä? Olavi Airaksinen Dosentti, fysiatri 2 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

3 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Pär Slätis: suurlähettilään tervehdys 2 Moniammatillinen aivoriihi hyvän hoidon takeena 4 Sinikka Nopola ja hämäläisen terveyden eväät 8 Väitökset potilaan ohjaamisesta ja kohtaamisesta 10 Tule-sairauksien yleisyys näkyy hoitovahinkojen määrässä 12 Avoin kirje terveydenhuollolle Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Heikki Hurri: Itsehoito on oman terveyden vaalimista 3 Eija Kalso ja kokonaisvaltainen kivuntutkimus 4 Hannu Pellinen: Tule-lääkkeet annospusseissa apteekista 8 Peter Nyman ja suomenruotsalainen terveys 10 Pirkko K. Koskisen kolumni potilaan kohtaamisesta 13 Markku Hakala: Kuntoutustutkimuksen haasteet Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote Ministeri Hyssälä ja työhyvinvointi 3 Tule-ergonomiaa näyttöpäätetyöhön 4 Esteettömyys on ihmisoikeus 8 Työpaikoilla otetaan paljon tule-riskejä 10 Sari Kaasinen ja tule-remontti 12 Turvallinen koti 14 Tauti irtoaa kantajasta miten käy potilaan? I tsemääräämisoikeus, asiakkuus ja hoitoon osallistuminen kuuluvat tämän päivän potilaan paikkaa määrittävään sanastoon. Uudet sanat ovat pikku hiljaa löytäneet tiensä mediaankin. Mutta vaikka sanat muuttuvat, niin kuvat pysyvät. Nykymedian potilaskuvastot toisintavat vanhojen maalausten asetelmia, joissa potilaat makaavat ja lääkärit tekevät. Journalismissa potilaan paikka on kuvittaa ja esimerkittää asiantuntijoiden puhetta. Kysymys on nimenomaan konkreettisesta kuvittamisesta. Sängyissä, tutkimus- ja leikkauspöydillä makaavat potilaat esimerkittävät ja kuvittavat asian- tuntijoiden puhetta. Potilas on äänetön todistaja, jonka tehtävänä on osoittaa terveydenhuollon toimivuus. Aina ei tarvita edes kokonaista potilasta. Kuvitukseksi riittää tietokonetomografiaan menevä päätön ruumis tai ruumiinosa leikkauspöydällä. Mutta kuvat eivät vain kuvita vaan tekevät näkyväksi potilaan yhteiskunnallista ja kulttuurista paikkaa. Kysyä siis voi, onko potilaan asema sittenkään muuttunut? Peittävätkö uudissanat alleen potilaan todellisen aseman taudin kantajana, joka on pysynyt samana koko modernin lääketieteen olemassaolon ajan. Modernin lääketieteen synty luvulla edellytti potilaan ja taudin suhteen muuttumista. Kärsivästä potilaasta tuli taudin kantaja. Hoidon kohteena ei enää ollut kärsijä vaan kärsijän kantama tauti. Potilaan kokemus on lähtökohtaisesti alisteinen lääketieteelliselle tiedolle, jonka perusteella tauti todetaan ja hoidetaan. Niinpä vaateet potilaan asiantuntemuksen huomioon ottamisesta haastavat sekä terveydenhuollon käytäntöjä että lää- ketieteellistä tautiymmärrystä. Potilaan kokemuksen ja asiantuntemuksen tunnustamista estänee myös biolääketieteen muuttuminen infolääketieteeksi. Tietoteknologia on muuttanut taudin toteamista ja hoitoa niin, että biolääketieteen sijalle on astumassa infolääketiede. Se muuttaa taudin ja potilaan suhdetta: Yhtäältä kuvantamismenetelmät mahdollistavat lääketieteellisen katseen porautumisen yhä syvemmälle ruumiiseen. Toisaalta kuvantamisessa pilkotut ruumiinosat ja muut potilastiedot leviävät tietoverkoissa yhä laajemmalle. Potilasta ei enää tarvita taudin kantajaksi vaan tauti irtoaa kantajastaan. Infolääketieteen aikakaudelle taudin diagnosointi ja hoitopäätökset voidaan tehdä tuhansien kilometrien päässä potilaasta. Kun potilas muuttuu tietoverkoissa kulkeviksi ykkösiksi ja nolliksi, niin miten käy potilaan kokemuksen. Vaimentaako virtuaalinen taudinkantaja kokevan potilaan kokonaan? Sinikka Torkkola Terveysviestinnän tutkija Tampereen yliopisto HYVÄ LUKIJA, Vuoden 2008 alusta TULES10+ -tiedote muuttuu ainoastaan sähköisenä julkaistavaksi. Lähettämällä sähköpostiosoitteesi osoitteeseen info@tules-vuosikymmen.org varmistat tiedotteen lähettämisen sinulle jatkossakin. Kaikki tiedotteet löytyvät myös osoitteesta: 3

4 NÄKÖKULMA Terveydenedistäminen kansalaishyveenä ONKO KANSALAISILLA EETTINEN VELVOLLISUUS HUOLEHTIA TULE-TERVEYDESTÄÄN? HELSINGIN YLIOPISTO Timo Airaksisen mielestä terveysvalistus ei tehoaisi sen paremmin, vaikka valistus myytäisiin kiellettynä hedelmänä, joka tuottaa mielihyvää. Sellainen mediatemppu ei ole hänestä mahdollinen. Osa tuki- ja liikuntaelinsairauksista on itse aiheutettuja. Niistä koituva taakka edellyttää asianmukaista huomiota yhteiskunnalta. Yksilötasolla eri tulevaivat vaikuttavat lähes joka viidennen suomalaisen arkeen. Kansakunnan kantavia rakenteita koettelevia tule-riskitekijöitä ovat ylipaino, liikunnan puute, tupakointi, masennus ja usein alkoholin aiheuttamat tapaturmat. Elämäntapamuutosta pidetään vastauksena moniin tule-ongelmiin. Tällöin olisi loogista turvautua kansalaisten syyllistämiseen ja jopa terveysterrorismiin yhteisen hyvän nimissä. Tästä syystä monet pitävät terveydenedistämistä eettisenä kysymyksenä. Filosofian professori Timo Airaksinen on erikoistunut etiikkaan ja yhteiskuntafilosofiaan. Hän työskentelee käytännöllisen filosofian laitoksella Helsingin yliopistossa. Airaksisesta terveydenedistäminen ei oikeastaan ole eettinen kysymys, sillä ihmisellä ei ole velvollisuutta terveyteen. Jokaisella ihmisellä on vapaus toimia itsensä suhteen kuten haluaa. Ihmiseltä vaaditaan terveyttä ennen kaikkea siksi, ettei yhteiskunnalle aiheudu hänestä hoitoja muita kustannuksia, Airaksinen sanoo. Yhteiskunnallisesti katsoen kyse on todellisuudessa säästämisestä. Airaksisen mukaan kansalaisia patistetaan pysymään terveenä, jotta valtion varat säästyisivät. En näe verovarojen säästämistä eettisenä velvollisuutena. Ihminen maksaa veroja, jotta häntä sitten joskus hoidettaisiin. Aikamme vaatii tuhlaamaan aikaa, rahaa ja terveyttä. Ihmisen pitäisi samaan aikaan säästää kaikkea ja tuhlata sitä. Lyhyt ja tuhlaileva elämä on aivan järkevä valinta. Toisaalta kuitenkin ihmisiä on valistettava sairastamisen rajattomasta kurjuudesta, Airaksinen toteaa. Osaa tule-sairauksista pidetään elämäntapasairauksina, jotka ovat syntyneet hyvinvointiyhteiskunnan sivutuotteina. Airaksisesta sairauksien syitä ei voi kokonaan sälyttää yksilöiden niskaan, vaan yhteiskunnankin tulee tuntea vastuunsa. Ennen kuoltiin raadantaan, nyt liialliseen helppouteen. Ihmisen terveys on joka tapauksessa sidottu erityisesti sosio-ekonomiseen asemaan ja koulutustasoon. Liian stressaava yhteiskunta on myös syyllinen sairauksiin. Yhteiskunta voisi auttaa korjaamalla työn rasittavuutta ja puuttumalla masennuksen syihin. Kaikki ei ole yksilöstä kiinni, Airaksinen sanoo. Terveystietoinen kansalainen Voidaan olettaa, että perustieto liikunnan ja terveellisen ravinnon vaikutuksista on kaikkien saatavissa. Airaksisen mukaan terveysvalistus on itse asiassa tavoittanut kansalaiset erittäin hyvin. Hän kysyykin, miten käyttäydyttäisiin jos tietoa ei olisi? Ihmiset ovat luultavasti tänä päivänä paljon terveystietoisempia ja siitä stressaantuneempia kuin koskaan ennen. Ihmiset toimivat oman tahtonsa ja halujensa mukaan ja ottavat terveystiedon vastaan itselleen sopivina annoksina. He toteuttavat omaa vapauttaan. Luulen, että parhaiten tepsii tieto siitä, kuinka kurjaa on olla sairas. Mutta tähän liittyy paljon torjuntaa. Pelkkä terveydestä puhuminen ei riitä. Pitää puhua sairauksista ja niiden uhasta, Airaksinen painottaa. Ihmiset usein nimeävät hyvän terveyden tärkeimmäksi perusarvokseen. Arvostaako ihminen terveyttä, jos hän samalla ajattelee, että en liiku, koska tarvitsen lepoa, syön herkkuja, koska olen ansainnut ne? Tämä on klassinen itsepetos. Ihminen ilmoittaa arvokseen terveyden, joka taas edellyttää liikuntaa. Mutta hän ei viitsi liikkua ja pettää itseään uskomalla yhä terveyteen. Toinen syy on tietysti hallitsemattomat halut, joita ei jaksa vastustaa. Ja kun ei jaksa vastustaa, ajattelee että seuraavana päivänä tai 4 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

5 vuonna sitten teen oikein. Terveyden muutokset tapahtuvat hitaasti, joten ne on helppo unohtaa ja peittää itsepetoksen alle, Airaksinen sanoo. Tule-terveys kansalaishyveenä Yhteiskunnallisessa keskustelussa on väläytelty erilaisia pakkotoimia, jotta kansalaiset huolehtisivat terveydestään paremmin. Tulisiko esimerkiksi hoidon saamisen oikeus jollakin tapaa ehdollistaa itse aiheutettujen sairauksien kohdalla? Ehdottomasti ei! Useimmat vaivat ovat itse aiheutettuja. Jos poljen kuntopyörää ja saan lihasrevähdyksen, tätä itse aiheutettua vaivaa ei hoidettaisi, vai? Koko kysymys on moralistinen siten, että huonoista elämäntavoista rangaistaan, kun huono rinnastetaan syntiin ja paheeseen, Airaksinen toteaa. Yhteiskunta on ennenkin syyllistynyt ihmisoikeusloukkauksiin terveyden nimissä. Ruotsin valtion rodunjalostusohjelmat sotien välillä ovat tästä esimerkki. Saksassa natsit puolestaan surmasivat vammaisia. Vammaisten kohtelu sairaina on aina ihmisoikeusloukkaus. Kun ihminen pakotetaan kohtaamaan oma riittämättömyytensä tavalla, joka ahdistaa häntä ja jota hän ei kuitenkaan pysty välttämään, syyllistytään Airaksisesta terveysterrorismiin. Uhkailu ja pelottelu ovat myös terrorismia, johon ei tule turvautua. Terveet elämäntavat ovat vaan niin vaikeita, sillä elämän nautinnot houkuttavat lähes jokaista, Airaksinen korostaa. Airaksisen mukaan terveyden ylläpitämisen voidaan nähdä hyveenä ja kansalaisvelvollisuutena, mutta hänestä velvollisuus on ymmärrettävä jotenkin muutoin kuin eettiseksi pakoksi. Voisi paremminkin puhua kansalaishyveistä. Terveydenedistämisen voi nimetä yhdeksi niistä monista hyveistä, jotka tekevät ihmisen hyväksi ja ihailtavaksi kansalaiseksi, Airaksinen sanoo. Filosofista silloin ei saa puhua verovarojen säästämisestä. Parempi olisi puhua työkykyisyydestä, luovuudesta ja sosiaalisen aseman täyttämisestä. Täysi elämä hyvän yhteiskunnan arvokkaana jäsenenä ei ole mahdollista ilman terveyttä ja tarmoa. Mutta tällainen puhe ei ole enää nykyään muodikasta, sillä siinä voi tavoittaa autoritaarisia sävyjä. Painotan vielä että, kysymys ei ole eettinen, vaan yhteiskunnallinen ja se liittyy hyvän kansalaisen roolin täyttämiseen. Mutta tällainen ajattelutapa tuntuu vanhanaikaiselta ajatukselta nykymaailmassa, Airaksinen pohtii. TULES-LIIGA OHJAA TULES-VUOSIKYMMENEN TOTEUTUSTA Tules-liiga on eri tules-asiantuntijatahojen yhteistyöelin. Liigan toiminnassa on alusta asti korostunut itse sairastavien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö. Tules-liigan jäsenyhteisöjät ovat: INVALIDISÄÄTIÖ ORTON Edustaja: Heikki Hurri, kuntoutusylilääkäri, liigan puheenjohtaja REUMASÄÄTIÖ Edustaja: Marja-Leena Kukkurainen, terveystieteiden tohtori SOCIETAS MEDICINAE PHYSICALIS ET REHABILITATIONIS FENNIAE RY Edustaja: Olavi Airaksinen, dosentti SUOMEN FYSIOTERAPEUTIT RY Edustaja: Maarit Keskinen, Suomen Fysioterapeutit puheenjohtaja, fysioterapeutti SUOMEN ORTOPEDIYHDISTYS Edustaja: Heikki Österman, ortopedi SUOMEN REUMALIITTO RY Edustajat: Keijo Tauriainen, puheenjohtaja ja Kaarina Laine-Häikiö, toimitusjohtaja SUOMEN REUMATOLOGINEN YHDISTYS Edustaja: Markku Kauppi, puheenjohtaja, reumatologi SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIYHDISTYS Edustaja: Anne Lamminpää, ylilääkäri TYÖTERVEYSLAITOS Edustaja: Jaro Karppinen, professori Tules-liiga on mm. järjestänyt terveydenhuollon ammattilaisille yhdeksät valtakunnalliset Tules-päivät ja nostanut esiin tules-tutkimusta järjestämällä kolme tutkimuskilpailua, joissa on palkittu tieteellisesti ansioituneita tutkimuksia. Tällä hetkellä Tules-liiga toimii Kansainvälisen tules-vuosikymmenen ohjausryhmänä. 5

6 LYHYESTI Tuolilla tule-terveys paremmaksi Suonenjoki tule-kuntoon T uoli on käypä kapine, mutta tuoliin ei kannata jämähtää, vaan sen kohtuukäyttö on suositeltavaa. Tules-toimintapäivänä Suomen Osteoporoosiliitto ry, Suomen Reumaliitto ry ja Suomen Selkäliitto ry muistuttivat, että tuolilta, sohvalta tai auton penkiltä on hyvä nousta liikkumaan. Tuolikin voi olla tehokas kuntoiluväline. Tules-toimintapäivän tempauksissa jaettiin kirjanmerkin muotoon tehtyä tuolijumppaohjetta. Tuolijumpan on suunnitellut Polvijärven terveyskeskuksen kuntoutusyksikkö, joka vuonna 2005 voitti Tules kuntoon -kilpailun. Toimintapäivän tempauksissa yleisöllä oli mahdollisuus kokeilla tuolijumppaa. Jumppaliikkeet sopivat niin kuntoliikuntaharjoitteiksi kuin taukovoimisteluksi. Säännöllisyys on harjoittelun vaikuttavuuden kannalta tärkeää. Harjoitusohjelmaa kannattaa tehdä vähintään pari, kolme kertaa viikossa. Liikkeet ja toistot tulee tehdä oman kunnon ja tuntemusten mukaan. Toistojen määrää voi lisätä kunnon lisääntyessä. Hyvä jumppatuoli on tukeva, siinä on selkänoja, mutta ei käsinojia. Tules-toimintapäivänä kampanjoitiin 70 paikkakunnalla korostaen, että arkinen ja säännöllinen liikunta edistää tuki- ja liikuntaelinten hyvinvointia. Yhteistyössä olivat mukana myös Suomen Nivelyhdistys ja Liikenneturva. Lataa tuolijumppakirjamerkki osoitteesta: Syyskuussa käynnistyi Suonenjoki tule-kuntoon -terveyskampanja, jossa keskitytään suonenjokelaisten tule-terveyden edistämiseen. Tulesvuosikymmen toteuttaa kampanjan yhteistyössä Suonenjoen kaupungin, Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän ja Suonenjoki-Rautalammin Tules ry:n sekä monen muun suonenjokelaistahon kanssa. Kampanjan ajan suonenjokelaisille tarjotaan tule-terveystietoa paikkakunnalle räätälöidyssä savolaishengessä. Esimerkiksi Suonenjoki tulekuntoon-lehti on jaettu kaikkiin Suonenjoen koteihin. Tietoa löytyy myös kampanjan verkkosivuilta, jonne suonenjokelaiset voivat lähettävää omia hyötyliikuntavinkkejään. Verkkosivuilla voi myös esittää kysymyksiä tule-terveydestä ja kertoa omista tule-kokemuksistaan. Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen tavoitti heti kampanjan yhteiskunnallisen merkityksen, sillä hy- Suonenjoki-Rautalammi Tules ry:n jäsen Seija Paananen on tyytyväinen kampanjaan. Suonenjoen tule-terveyshanke on ainutlaatuinen kokeilu Suomessa. Jos tulokset ovat hyviä, malli voi levitä muillekin paikkakunnille, Paananen sanoo. 6 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

7 Marraskuussa järjestetty Tule-tietotori-tapahtuma oli Suonenjoki tule-kuntoon -kampanjan suurin tapahtuma. Tapahtumassa esiintyi kolme Olavia; vasemmalta fysiatri Olavi Airaksinen, juontaja Olavi Rytkönen ja kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen. vinvoivat ja työssä jaksavat asukkaat ovat jokaisen kunnan tärkein voimavara. Tule-terveyden edistäminen säästää myös kaupungin sosiaali- ja terveysmenoja. Paikallisväriä kampanjaan lisää Jope Pitkäsen piirrossankari Mauno Mansikka, joka on lupautunut kampanjan kummiksi. Mauno on tunnettu arveluttavista elämäntavoistaan ja selkää ja niveliä kuormittavasta työstään mansikanviljelijänä. Kampanjan myötä Mauno ottaa itseään niskasta kiinni ja tekee esimerkillisen elämäntapamuutoksen. Kampanjan saama suosio on yllättänyt järjestäjät iloisesti. Kampanja jatkuu ensi vuoteen. Käväise katsomassa: Tules-vuosikymmenen vuoden 2007 arvonnat on suoritettu! Tules-toimintapäivän toteutukseen osallistuneella 70 paikkakunnilla järjestettiin arvonta. Kaikista leikkimieliseen kilpailuun osallistuneista arvottiin yksi onnekas osallistumaan valtakunnalliseen pääpalkintojen arvontaan. Arvonta suoritettiin Suomen Reumaliiton keskustoimistossa. Arpaonni suosi seuraavia: Kylpyläloma Imatran Kylpylässä Unto Ojala, Savonlinna Tallink Silja Line -risteily Liisa Laine, Mäntyharju Tules-vuosikymmen kunta-kyselyn arvonnassa onni oli myötä seuraavilla: Lahjakortti Kylpylähotelli Kunnonpaikkaan Tuula Tolkki, Suonenjoki Lahjakortti Rokuan Kuntokeskukseen Raili Hantunen, Haapajärvi Askelmittarit: Kaarina Vepsäläinen ja Martti Piitulainen Suonenjoelta sekä Ritva Jämsä ja Tuula Laukkanen Haapajärveltä. Lämpimät onnittelut voittajille! Voittajille on ilmoitettu voitoista henkilökohtaisesta. 7

8 TUTKITTU JUTTU Osteoporoosilääkitykseen ei suhtauduta vakavasti Osteoporoosi voi johtaa etenevään luun haurastumiseen ja osteoporoottisiin murtumiin. Murtumien seurauksena osteoporoosia sairastavan omatoimisuus voi ratkaisevasti vaikeutua heikentäen samalla elämänlaatua. Tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että lonkkamurtumapotilaiden hoitoon määrättyjen reseptivalmisteiden käyttö on vähäistä ja osteoporoosia sairastavien sitoutuminen lääkehoitoon on heikkoa. Dosentti Peter Lüthjen tutkimusryhmän tekemän tutkimuksen mukaan lonkkamurtumapotilaan lääkehoitoa pitää voimakkaasti tehostaa. Tutkimuksessa selvitettiin Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja Kuusankosken aluesairaalassa hoidettujen lonkkamurtumapotilaiden luulääkkeiden sekä kalsiumia ja D-vitamiinia sisältävien reseptivalmisteiden käyttöä ennen murtumaa ja murtuman jälkeen. Ihannetapauksessa osteoporoosin ehkäisy alkaa jo ennen luun tiheyden heikkenemistä ja ensimmäistä murtumaa. Käytännössä osteoporoosin diagnosointi ja hoito alkavat kuitenkin vasta ensimmäisen murtuman jälkeen, jos silloinkaan, Lüthje sanoo. Osteoporoosin ehkäisy ei toteudu Lüthjen mukaan luulääkkeet ovat osoittaneet tehokkuutensa osteoporoottisten murtumien ehkäisyssä. Lääkityksen teho on todettu jopa yli 80-vuotiaiden hoidossa. Luulääkkeen lisäksi on huolehdittava riittävästä D-vitamiinin ja kalsiumin saannista. Lonkkamurtumapotilaiden seerumin D-vitamiinipitoisuus on huolestuttavan matalalla tasolla. Suomessa riittävästi D-vitamiinia ja kalsiumia sisältävät valmisteet ovat reseptivalmisteita, Lüthje sanoo. Noin puolet yli 50-vuotiaista naisista on vaarassa saada loppuelämänsä aikana ranne-, nikama- tai lonkkamurtuman. Samanikäisistä miehistä murtuman saa joka viides. Lonkkamurtuman jälkeen uuden murtuman vaara on suuri kahden ensimmäisen murtuman jälkeisen vuoden aikana. Lüthjen mukaan lääkityksen aloittaminen heti lonkkamurtuman jälkeen on välttämätöntä. Lääkityksellä on huomattava vaikutus, jos murtumapotilaan liikuntakyky on palautunut kuntoutuksen avulla. Luun tiheysmittaus ei ole enää yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä yleensä tarpeen, kunhan mahdolliset muut sairaudet on suljettu pois, Lüthje toteaa. Käypä hoito -suosituksesta on tiedotettu terveydenhuollolle. Siitä huolimatta lonkkamurtuman jälkeinen luulääkitys ja muiden tarvittavien reseptivalmisteiden käyttö ei vastaa suosituksia. Tutkimuksen mukaan luulääkkeiden käyttäjistä noin puolet lopettaa käytön kesken. Oletan, että lääkärit eivät kirjoita suosituksen mukaisia reseptejä riittävästi. Toisaalta luulen, että potilaat eivät käytä luulääkkeitä suositusten mukaan. He eivät ehkä koe lääkkeiden tehoavan sairauteen, joka etenee muutoinkin hitaasti. Sekä hoitohenkilökunnan että osteoporoosia sairastavien asennoitumisessa on siis toivomisen varaa, Lüthje sanoo. Mitä tulisi tehdä? Lüthjen mukaan murtumapotilaiden osteoporoosi- ja kaatumisriskien järjestelmällinen seulonta ja hoito tulee järjestää terveydenhuollossa osana murtumien kokonaishoitoa. Osteoporoottisia murtumia saaneiden uusien murtumien ehkäisy edellyttää moniammatillista otetta. Erikoissairaanhoidon, avohoidon ja potilaiden yhteistyötä tulee parantaa. Olennaista on hyvä sitoutuminen lääkehoitoon, jolla pyritään Peter Lüthjen mielestä osteoporoosin lääkehoidolla voidaan ehkäistä uusia murtumia tehokkaasti. Lue lisää Lüthjen tutkimuksesta Suomen Lääkärilehdestä uusien murtumien ehkäisyyn. Osteoporoosia sairastavan saaminen tutkimusten ja hoidon piiriin edellyttää murtuma- tai osteoporoosihoitajaa, joka koordinoi tätä toimintaa, Lüthje painottaa. Sairaalan ja perusterveydenhuollon yhteistyön tulee olla saumatonta ja yhdessä sovittua hoitokäytäntöä noudattavaa. Näin toteutettu hoito parantaisi osteoporoosia sairastavien hoitomotivaatiota ja näkyisi uusintamurtumien vähenemisenä. Hoitoon sitoutuminen parantuisi myös, jos lääkkeiden Kela-korvattavuutta muutettaisiin. Ainakin niiden potilaiden tulisi päästä erityiskorvauksen piiriin, joilla on ollut jo yksi osteoporoottinen murtuma ja luun tiheysmittauksessa on todettu osteoporoosi. Useassa tutkimuksessa on jo osoitettu, että asianmukainen lääkitys kannattaa myös terveystaloudellisesti, Lüthje sanoo. Tee osteoporoosin riskitekijäkartoitus: VIRPI KOSKUE 8 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

9 VIERASKYNÄ: JYRKI KASVI Yhteiskunta ei jätä tulesairautta sairastavaa yksin M eillä eduskunnassa tule-sairaudet, kuten niin monet muutkin inhimilliset asiat, näkyvät lähinnä tilastoina, budjettimomentteina ja kustannuspaineina kansantaloudelle. Helposti unohtuu, että esimerkiksi luku on jotain ihan muuta kuin pelkkä numero. Se on arvio nivelreumaa sairastavien ihmisten lukumäärästä Suomessa. Määrä on yhtä suuri kuin Lohjan väkiluku. Kun mukaan lasketaan kaikki tulesairauksia sairastavat ja heidän läheisensä, joiden elämää sairaus myös koskettaa, luku pyörii jo miljoonissa. Iltaisin on paljon helpompi mennä nukkumaan, kun ajattelee vain pelkkiä numeroita tai euroja, eikä ihmisiä numeroiden takana. Ehkä me kansanedustajat suojaamme näin itseämme ahdistukselta. Meitä poliitikkoja, viranhaltijoita, mediaa ja kansalaisia täytyykin muistuttaa siitä, että numeroiden takana on tuntevia ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea. Tule-osaamiseen tulee panostaa terveydenhuollossa. Terveyskeskuksissa pitää tehdä diagnoosi riittävän varhaisessa vaiheessa ja taata nopea hoidon aloittaminen ennen kuin tule-sairaus etenee liian pitkälle. Potilas saattaa tulla terveyskeskuslääkärin pakeille myös jonkin aivan muun vaivan vuoksi, ja lääkärin pitäisi huomata mahdollisesta alkavasta sairaudesta kielivät oireet. Jossain tapauksissa, kuten nivelreuman kohdalla, potilas pitää lähettää mahdollisimman nopeasti erikoissairaanhoitoon diagnoosin tekemistä ja hoidon aloittamista varten, sillä nivelreuma kuuluu erikoissairaanhoidon piiriin. Tietoa tarvitaan terveyskeskusten lisäksi myös kansalaisten keskuudessa. Suomalainen kun ei pienistä tai vähän isommistakaan kolotuksista mielellään valita. Ajatus Kansanedustaja Jyrki Kasvi haluaa nähdä ihmisen tilastojen ja numeroiden takana. siitä, että pitäisi käydä lääkärissä varmuuden vuoksi, kun nivelet ovat aamuisin jäykkiä ja kolottavat iltaisin, on suomalaiselle vieras. Uutiset terveysasemien ruuhkista ja lääkäri- ja hoitajapulasta eivät edistä asiaa. Kiireistä lääkäriä ei haluta vaivata "turhan päiten" pienen nivelsäryn vuoksi. Ja eikös kolotus ole iän myötä jo ihan normaaliakin? Osaamistarpeet terveyskeskuksissa eivät valitettavasti rajoitu pelkästään tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Kyse on oikeastaan enemmänkin asenneongelmasta kuin osaamisen puutteesta. Henkinen tuki jää suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä helposti vähälle huomiolle. Toimitaan ikään kuin somaattisella sairaudella ei olisi psykologista ulottuvuutta, kuin ruumis ja sielu olisivat irti toisistaan. Tieto vakavasta sairaudesta on aina shokki, jonka kanssa potilas jätetään liian usein yksin. Olen kuullut aivan liian monta tarinaa siitä, miten potilas hoippuu ulos lääkärin vastaanotolta diagnoosi kourassa ja selviää nippa, 9 JYRKI KASVIN ARKISTO nappa autoon tai kotiin ennen romahdusta. Yksin. Eikä psyykkinen kuorma lopu diagnoosin saamiseen. Usein vakava sairaus altistaa myös depressiolle, joka on kroonistuessaan tappavan vaarallinen sairaus, joka estää tehokkaasti myös tule-kuntoutuksen onnistumisen. On ensiarvoisen tärkeää, että hoitohenkilökunta havaitsee alkavan depression ja osaa ohjata tule-sairautta sairastavan ajoissa hoitoon. Kehitettävää olisi myös terveyskeskusten ja potilasjärjestöjen yhteistyössä. On luotava toimintamalleja, joissa terveyskeskuksissa annetaan diagnoosin saaneelle automaattisesti tietoa järjestötoiminnasta. Tietopakettiin tulisi koota kattavasti kaikki mitä saatavilla on, sillä joku tarvitsee tietoa keskusteluryhmistä, joku toinen jumpista ja kolmas apua byrokratian hoitamiseen. Tärkeintä on luoda tunne siitä, ettei kukaan jää sairautensa kanssa yksin, vaan saa asiallista, oikea-aikaista apua, pätevää tietoa ja riittävästi tukea silloin kuin sitä tarvitsee. Jyrki Kasvi Eduskunnan Tules-ryhmän puheenjohtaja TULES EI HIEKOITUSTA

10 EDUSKUNNASSA Asiat hoidetaan huumorilla ja rennosti E duskunnan Tules-ryhmän kokoonpano uudistui kevään eduskuntavaalien myötä. Lähes puolet ryhmän edustajista vaihtui. Yksi uusista Tules-ryhmän vaikuttajista on Keskustan kansanedustaja, urheilulegenda Juha Mieto. Hänestä kansanedustajan kiireinen arki ei saa verottaa hyötyliikunnan osuutta oman hyvinvoinnin edistämisessä. Seuraavassa Miedon mietteitä tule-terveydestä ja -liikunnasta. Säästyittekö urheilijauranne aikana tule-vaivoilta? Aika hyvin säästyin kaikilta kivuilta ja vaivoilta. Ei ole muistissa muuta kuin hyviä kokemuksia. Kuuluuko liikunta edelleen elämäänne? Kuinka rytmitätte kiireisen eduskuntatyön ja liikuntaharrastuksen? Liikunta kuuluu oleellisena osana elämääni ja teen erilaisia hyötyliikuntasuorituksia viikonloppuisin kotona, niin kuin rankametsässä käyntiä, puiden pilkontaa ja kaikkea mahdollista fyysistä voimaa vaativaa tehtävää. Lenkille lähren aina kun ehtii. Oletteko yhä terveysintoilija: Miten huolehditte hyvinvoinnistanne liikunnan lisäksi? Voi sanoa jotta olen terveysintoilija, mutten mikään tiukkapipoinen sellainen. Hyvinvoinnista kannattaa huolehtia nukkumalla ja lepäämällä riittävästi. Monipuolinen ja riittävä kotimainen ruoka kruunaa raskaan päivän metsässä. Käykö huippu-urheilija mielestänne koko kansan liikunnalliseksi esikuvaksi? Mielestäni käy, mutta edellyttää myös esikuvamaista käyttäytymistä ja sellaista elämää, ettei ole päivälehtien lööpeissä kerran viikossa ja ni- JUHA MIEDON ARKISTO menomaan kielteisesti. Omat arvot pitää tiedostaa. Kansanedustajan näkökulmasta katsoen, millaista esimerkkiä haluaisitte näyttää kansalaisille? Tehdään työtä tehokkaasti ja ahkerasti, se on suomalaisten ainoa keino selviytyä. Mutta välillä pitää ajatella itseään ja rentoutua liikunnan, raittiiden harrastusten ja riittävän unen avulla. Kansanedustaja Juha Miedon mielestä turha kiire ei ole tarpeen politiikassakaan. Vaaleissa tuli esiin motto, jotta " Mietaa tuloo", mutta tavallisesti sanon avustajalle, jotta "otetaan rauhallisesti". Mikä on elämänasenteenne salaisuus? Onko se pohjalaisuus? Elämä pitää ottaa rauhallisesti, "nuon henkises mieles." Pohjalaisuudesta on suuri hyöty. Asiat hoidetaan huumorilla ja rennosti. Pohjalainen ei ole juro jörrikkä, jotenka kyllä. 10 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

11 Eduskunnan Tules-ryhmä täyttää 20 vuotta T ullakseen paremmin kuulluksi päätöksenteossa ja herättääkseen yhteiskunnallista keskustelua, monet kansalaisjärjestöt ovat perustaneet eduskuntaan oman yhteistyöryhmän. Suomen Reumaliiton toimesta vuonna 1988 perustettu Reuma-ryhmä, myöhemmin Tules-ryhmä, on näistä pitkäaikaisempia. Tules-ryhmä täyttää tammikuussa 2008 jo 20 vuotta. Sen jäsenet ovat kunkin puolueen nimeämiä kansanedustajia. Ryhmässä perehdytään ajankohtaisiin tule-kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi terveydenhuoltoon, kuntoutukseen, maksu- ja palvelukattoihin sekä valmisteilla oleviin lakiesityksiin. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, vaikka lakialoitteet tai lakien muutosesitykset eivät aina ole päässeet pääuutisiin saakka. Esimerkiksi kansanedustaja Satu Taiveaho on ehdottanut lakialoitteessaan ravitsemusterapian saamista sairausvakuutuskorvauksen piiriin. Lisäksi olen korostanut, että ravitsemusterapeuttien määrää tulisi lisätä julkisessa terveydenhuollossa, Taiveaho toteaa. Pitkäjänteinen kansalaisjärjestöjen vaikuttaminen tuottaa lopulta tulosta eduskunnassa. Taiveahon mukaan terveydenedistäminen on alkanut saada entistä näkyvämmän roolin politiikkaohjelmissa. Mielestäni tule-terveyden tukeminen pitää nähdä osana kaikkia terveyspoliittisia ohjelmia. Terveyden edistämistoimet ovat inhimillisiä, mutta myös taloudellisia päätöksiä. On sääli, että terveyserot ovat kasvaneet ja eriarvoisuus on tältäkin osin lisääntynyt, Taiveaho toteaa. Eduskunnan Tules-ryhmän toimesta on toteutettu tietoiskuja ja seminaareja. Viime lokakuussa järjestettiin teemaseminaari tules-osaamisesta terveyskeskuksissa. Ehkä eniten julkisuutta on saanut vuosittainen Keltaisen nauhan päivä, jolloin myös Tules-ryhmälle ja muille eduskunnan työntekijöille on korostettu liikunnan merkitystä tule-terveyttä edistävänä ja työkykyä ylläpitävänä tekijänä. Ensi vuonna Keltaisen nauhan päivänä eduskunnan Tulesryhmän kanssa toteutetaan Vammaiset naiset näkyviksi kaikilla areenoilla -seminaari. Tänä syksynä myös TULE-parlamentti pidettiin eduskunnan lisärakennuksessa. Tilaisuuden järjestivät Suomen TULE ry yhteistyössä eduskunnan Tules-ryhmän kanssa. Sosialidemokraattien kansanedustaja, sosiaalijohtaja Satu Taiveaho Hämeenlinnasta on uusi kasvo Tules-ryhmässä. Yhteiskunnan on järkevää tukea kuntoliikunnan mahdollisuuksia, Taiveaho toteaa. SATU TAIVEAHON ARKISTO Eduskunnan Tules-ryhmän jäsenet ovat kaudella Puheenjohtaja Jyrki Kasvi, Vihreät Varapuheenjohtaja Eero Akaan-Penttilä, Kansallinen Kokoomus Juha Mieto, Suomen Keskusta Satu Taiveaho, Suomen Sosialidemokraattinen puolue Erkki Virtanen, Vasemmistoliitto Anna-Maja Henriksson, Ruotsalainen kansanpuolue Svenska Folkpartiet Leena Rauhala, Kristillisdemokraatit Pentti Oinonen, Perussuomalaiset Eduskunnan Tules-ryhmän työskentelyyn osallistuvat Suomen Reumaliiton valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Rakel Hiltunen, hallituksen puheenjohtaja Keijo Tauriainen, toimitusjohtaja Kaarina Laine- Häikiö sekä edunvalvonta-asiamies, eduskunnan Tules-ryhmän sihteeri Marja Eronen. 11

12 KESKIÖSSÄ KANSALLINEN TULE-OHJELMA: Yhteisenä tavoitteena kansalaisten hyvä tule-terveys Markku Heliövaara on toiveikas kansallisen TULE-ohjelman vaikutuksista yhteiskuntaan ja kansalaisiin. Ohjelman on koonnut professori Ilkka Vuori. T utkittua tietoa tule-sairauksien yleisyydestä ja niiden aiheuttamasta yhteiskunnallisesta taakasta on ollut vuosia päättäjien käytettävissä. Järjestöt ja asiantuntijat ovat tehneet aloitteita tule-ongelmien vähentämiseksi, silti vaikuttajat tiedostavat huonosti tulesairauksien todelliset haitat. Ehkäisevien toimenpiteiden puuttuessa tule-ongelma on saanut kasvaa rauhassa suuremmaksi. On arvioitu, että tule-sairaudet aiheuttavat noin kahden miljardin euron työpanoksen menetyksen vuosittain. Yli 65 vuotta täyttäneistä 36 prosentilla on jossain määrin ja 14 prosentilla päivittäin toimintakyvyn rajoituksista johtuvaa avun tarvetta. Tule-sairaudet ovat yksi tärkeimmistä kansansairausryhmistä. Suomen TULE ry on rakentanut eri järjestöjen tavoitteista yhtenäisen ohjelmajulistuksen. Marraskuun lopussa TULE-parlamentissa julkistettiin kansallisen TULE-ohjelman ensimmäinen versio. Sysäyksen ohjelman luomiseen antoi Kansainvälinen tules-vuosikymmen-hanke, joka suositteli maakohtaisten ohjelmien laatimista. Suomessa päätettiin perustaa Suomen TULE ry tuleterveysalan järjestöjen yhteistoimintaorganisaatioksi. Suomen TULE ry:n puheenjohtajan Markku Heliövaaran mukaan kansallisen TULE-ohjelman tärkein anti on yhteistyön korostaminen. Ohjelmassa korostetaan keskeisten tule-yhteisöjen verkottumista sekä sitoutumista pitkäjännitteiseen yhteistyöhön, jotta tule-terveyden edistäminen saa käytännön työssä ongelman suuruuteen ja sen ratkaisemisen edellyttämän aseman, sanoo Heliövaara. Päättäjät kohderyhmänä Kansallisessa TULE-ohjelmassa painotetaan liikuntaa, lasten ja nuorten elämäntapoja, potilaiden oikeuksia ja toimivien hoitoketjujen aikaansaamista. Ohjelma on ensisijaisesti suunnattu päättäjille. Mikäli ohjelmasta syntyy laaja yhteisymmärrys, päättäjien on omankin etunsa vuoksi aiheellista sisällyttää sen keskeiset elementit poliittisiin ohjelmiin, Heliövaara toteaa. Ohjelman päämäärä on saada tule-terveyden edistäminen ja tulesairauksien ja -tapaturmien ehkäisy, hoito ja kuntoutus merkitystään vastaavaan asemaan kaikilla päätöksenteon ja toiminnan tasoilla. Järjestöyhteistyö keskiössä Ohjelman sisältöön ovat ottaneet kantaa Suomen TULE ry:n jäsenjärjestöt ja tieteellinen neuvottelukunta sekä tutkimuksen edustajat. Heliövaara näkee kolmannen sektorin roolin olennaisena TULE-ohjelman toteutuksessa. Kansallinen TULE-ohjelma on kolmannen sektorin ikioma ohjelma. Se syntyi kolmannen sektorin aloitteesta ja potilasjärjestöt ovat olleet alusta saakka aktiivisesti mukana suunnittelussa. Ohjelman toimintalinjat valittiin kentän laaja-alaisen kuulemisen perusteella. Toivon, että tuloksiakin saadaan aikaan kolmannen sektorin toimin, sanoo Heliövaara. Yleisesti ottaen kansanterveys puhuttaa suurta osaa järjestökentästä. Heliövaara toivoo tulevaisuudessa laajaa yhteistyötä kaikilta kansansairauksien ehkäisyyn keskittyneiltä kansalaisjärjestöiltä. Tuki- ja liikuntaelimistön hyvä terveys ja toimintakyky ovat monen kansantaudin ehkäisytyön kulmakiviä. Tällaisia kansantauteja ovat muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet ja diabetes. Ristiriitaa tai kilpailuasetelmaa ei siis pitäisi olla suhteessa muihin kansanterveysjärjestöihin, Heliövaara painottaa. Kaikkien kansansairauksien ehkäisyyn keskittyneiden terveysohjelmien yhdistäminen ei ole vielä Heliövaarasta ajankohtaista, mutta yhteistyö toimijoiden kesken on. Suomen TULE ry on lähtökohdiltaan ja perusajatukseltaan yhteistyöjärjestö, joka pyrkii käyttämään synergiaetua hyväksi ja kanavoimaan joukkovoimaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, Heliövaara korostaa. teemanu- Lisää aiheesta: Kansanterveys-lehden mero 9/ Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

13 STM TIEDOTTAA: Risikko suuntaisi rahaa terveyspulmien ehkäisyyn Hallituksen oman terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteena on väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa panostetaan tulevaisuudessa ennaltaehkäisyyn, jotta rahat ja palvelut saadaan riittämään. Tämä on keskeinen linjaus kansallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelmassa. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan nykyisin terveydenhuollon budjetista menee arviolta alle yksi prosentti terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Osuuden pitäisi olla paljon suurempi, sillä nyt rahat menevät vaurioiden korjaamiseen. Vaurioiden ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen ei ole yksin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävä, vaan se on kaikkien hallinnonalojen tehtävä. Esimerkiksi hiekoitusta ja liukuesteitä saa paljon eurolla, mikä on yhden lonkkamurtuman ensimmäisen vuoden hinta, Risikko sanoo. Mikäli oikeasti haluamme politiikkaohjelmien parantavan suomalaisten hyvinvointia, kansalaisjärjestöt ovat otettava tasavertaisina osapuolina mukaan yhteistyöhön. Ennaltaehkäisy on usein jäänyt pelkäksi puheeksi, koska alkukustannukset tuntuvat korkeilta. Nyt kun valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä, kunnissa on tehtävä päätöksiä. Kehittämisohjelma toimii toivottavasti evästyksenä päätöksentekijöille siitä, mihin rahat pitäisi pistää, sanoo Risikko. Kansalaisjärjestöt on syytä ottaa mukaan hallituksen politiikkaohjelmien toteuttamiseen. Politiikkaohjelmien tarkoitus on lisätä poikkihallinnollista yhteistyötä julkisen hallinnon sisällä, korostaa Risikko. KANSALLINEN KOKOOMUS Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon Kotikonsteja selän hoitoon Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja-esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Esitteitä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille 10 sentin kappalehintaan. Lisäksi tilaajilta laskutetaan postimaksut. Verkostoon kuuluville esitteet ovat maksuttomia, mutta yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postimaksu. Esitteet voi myös ladata Internet-sivuiltamme ilmaiseksi. Selän hoidosta ja nivelrikosta on tehty kalvosarjat terveydenhuollon ammattilaisille potilasohjaukseen. Kalvosarjoihin kuuluu taustateksti. Hinta: 35 euroa/kalvosarja. Tilaukset: Lisätietoja: Kotikonsteja nivelrikon hoitoon 13

14 ITSEHOIDOSTA Kasviksilla luut ja nivelet kuntoon? REUMASÄÄTIÖN SAIRAALA Anu Varjosesta hedelmä on maistuva välipala. Varjonen on aiemmin osallistunut Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeeseen, jossa etsittiin menetelmiä elintapasairauksien ennaltaehkäisyyn muun muassa ravintotottumusten muuttamisen kautta. Monipuolinen ravinto on liikunnan ohella merkittävä keino edistää luiden ja nivelten terveyttä. Parhaimmillaan terveelliset ravintotottumukset saattavat vaikuttaa tule-oireiden kehityskulkuun. Esimerkiksi paljon kasviksia sisältävällä ravinnolla on myönteistä vaikutusta kipumekanismiin ja kivun kokemiseen. Tätä mieltä on ravitsemusterapeutti Anu Varjonen, joka työskentelee Reumasäätiön sairaalassa Heinolassa. Kasvisruokavaliosta saatu hyöty voi perustua suoliston bakteerifloorassa tapahtuviin myönteisiin muutoksiin. Etenkin kasvisten rasvahappokoostumus saattaa olla edullinen kipuoireiden kannalta, Varjonen sanoo. Kasvisten päivittäisestä käyttömäärästä on olemassa useita suosituksia. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan tekemän kansallisen ravitsemussuosituksen mukaan joka päivä tulisi nauttia 400 grammaa kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kotimaiset kasvikset ry puhuu puolestaan puolen kilon päivittäismäärästä. Itse käytän puolen kilon suositusta. Yksi annos on noin 80 grammaa, jolloin kuusi annosta on noin puoli kiloa. Tämä on tavoite, enemmänkin voi toki kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödä. Mielestäni ei pidä ajatella niin grammalleen, mutta kuusi kourallista on hyvä käytännön näppituntuma päivittäisannosten arvioimiseen, Varjonen sanoo. Kasviksia Välimeren tapaan Runsasta kasvisten käyttöä voi suositella tule-terveyden edistämisessä. Hivenaineet ja vitamiinit säilyvät parhaiten kypsentämättömissä kasviksissa. Raakojen kasvisten käytöstä voi olla hyötyä myös niiden sisältämän kuitumäärään ansiosta. Kasvikset ovat viljatuotteiden ohella tärkeä kuidun lähde. Runsas kuitujen määrä helpottaa painonhallintaa luomalla kylläisyyden tunnetta. Kuidut tasaavat myös verensokerin vaihtelua, laskevat veren rasva-arvoja ja ehkäisevät ummetusta sekä edistävät suoliston toimintaa, Varjonen sanoo. Kuitenkaan pelkän kasvisruokavalion tuottamaa hyötyä tule-sai- Mitä pistän lautaselle? Lautasmalli auttaa terveellisen aterian kokoamisessa. Mallin noudattaminen on yksinkertaista: puolet lautasesta täytetään kasviksilla, neljäsosa perunalla, riisillä tai pastalla ja toinen neljännes kala-, liha- tai munaruoalla. Ruokajuomaksi suositellaan rasvatonta maitoa tai piimää ja lisukkeeksi vielä leipää, jonka päälle sipaisu kasvimargariinia tai kasvirasvalevitettä. Marjat tai hedelmät täydentävät aterian. rautta sairastavalle ei ole pystytty osoittamaan. Viitteitä on, että erityisen edullinen yhdistelmä saattaisi olla runsaan kalaruoan ja kasvisten käyttö. Välimeren ruokavalio on osoittautunut tuloksekkaaksi nivelreumaa sairastavien hoitokokeiluissa. Välimeren ruokavaliolla tarkoitetaan dieettiä, jossa on paljon kasviksia ja kalaa sekä kasviöljyä, Varjonen kertoo. 14 Tules-vuosikymmen -terveyshankkeen tiedote

15 Riskit tiedostettava Reuma-Aapisen mukaan kasvisruokavalio voi olla tule- ja reumasairauden kannalta jopa haitallinen, sillä pelkillä kasviksilla on vaikeata turvata riittävä energian, proteiinin, kalsiumin, raudan, sinkin ja vitamiinien saanti. Varjonen on samaa mieltä. Mielestäni paras vaihtoehto on kasviksia sisältävä sekaruokavalio, jolloin kaikkien ravintoaineiden saanti turvataan helpoiten. Jos eläinkunnan tuotteet puuttuvat ruokavaliosta kokonaan, on muistettava varmistaa riittävä proteiinien saanti hyvän lihaskunnon ylläpitämiseksi. Kasvisruokavaliota noudattavat saavat proteiineja soijatuotteista ja palkokasveista. Vegaanin on täydennettävä ruokavaliotaan ainakin kalsiumilla, D- ja B12-vitamiinilla sekä kivennäisaineilla tarpeen mukaan, Varjonen kertoo. Maitotuotteet ja kala ovat merkittäviä kasvisten täydentäjiä. Maidosta saa luustolle tärkeätä D-vitamiinia ja kalsiumia elimistöön helpommin imeytyvässä muodossa kuin kasviksista. Luustolle tärkeää D-vitamiinia saadaan auringon valon lisäksi kalasta, vitaminoidusta maidosta, piimästä ja kasvimargariinista. On hyvä huomata, että luomumaitoon ei lisätä vitamiineja. Maidon proteiinin voi korvata soijatuotteilla, palkokasveilla ja täysjyväviljatuotteilla. Joihinkin täysmehuihin, soija-, kaura- ja riisijuomiin on lisätty kalsiumia, Varjonen sanoo. Kasvisruokavalioon liittyy usein arvovalintoja, joista ei haluta ymmärrettävästi joustaa. Tiedostavan kasvissyöjän on mahdollista noudattaa ruokavaliotaan oman tuleterveyden tai arvojen kärsimättä. Vihannes on oiva välipala. Reuma-Aapisen mukaan päivittäisen kasvisannoksen voi koota esimerkiksi näin: keskikokoinen porkkana pieni omena 2 dl marjoja keskikokoinen tomaatti 2 dl salaattia/raastetta 1,5 dl keitettyjä kasviksia Ylipaino on pääasiassa ruokavaliosta johtuva muun muassa tulesairauksien aiheuttaja. Esimerkiksi lonkka- ja polvinivelet joutuvat koetukselle ylipainon takia. Ylipaino saattaa nopeuttaa nivelrikon etenemistä. Painonhallinnassa auttaa säännöllinen ateriarytmitys ja vähärasvainen ruokavalio. Terveellinen ruoka voi toimia lääkkeenomaisesti, sillä monet lääkeaineet on kehitetty alun perin ravinnoksi tarkoitetuista raaka-aineista. Valmistamalla niistä teollisesti tuotettuja lääkkeitä, hoidon tehoa on voitu lisätä ja vähentää luonnontuotteisiin mahdollisesti liittyviä haittavaikutuksia. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeissä käytetyn asetyylisalisyylihapon kehittämisen taustalla on ollut tieto pajunkuoriuutteen kipua lievittävästä vaikutuksesta. Samoin unikosta löytyi kipulääkkeenä käytetty morfiini ja sormustinkukasta sydämen hoidossa hyödynnetty digoksiini. Mäkikuismasta eristetty ainesosa lienee tuorein suoraan kasvikunnasta saatu lääkeaine, jota käytetään masennuksen hoitoon, Anu Varjonen sanoo. SAMI GARAM SUOSITTELEE: Sinappikalkkunaa taikinakuoressa 1 kalkkunan rintafilee 1 dl sinappia karkeaa suolaa voitaikinaa 1 kananmuna Suolaa kalkkunanfile hieromalla sen kaikille pinnoille suolaa ja anna maustua vähintään kaksi tuntia. Ota ylimääräiset suolankiteet pois ja sivele lihan pinta kauttaaltaan sinapilla. Kuumenna uuni ensin 250 asteeseen ja paista kalkkunaa aluksi tässä lämmössä 15 minuuttia, jotta pinnat kypsyvät. Alenna uunin lämpö 180 asteeseen ja kypsennä lihaa pari tuntia, noin tunti per kilo. Ota liha uunista ja anna sen jäähtyä hiukan. Peitä se sitten puolen sentin paksuiseksi kaulitulla voitaikinalla ja voitele pinta. Pistele taikinaan myös muutamia ilmareikiä ja paista sitten 200-asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, kunnes taikina on kypsää ja kauniin väristä. Tarjoa lisäksi uunissa paistettuja perunanpuolikkaita, limesmetanaa, kuumia herneitä, maissia ja luumuja. TIMO VILJAKAINEN Muita reseptejä: Pidot Ankkalinnassa, Sanoma Magazines,

16 TULES-VUOSIKYMMENEN TOIMINTAVERKOSTO SUOMESSA 2007 = Apteekit (146 kpl) = Maakuntakouluttajat (13 kpl) = Terveyskeskukset (179 kpl) = Työterveyshuollot (161 kpl) = Yhdistykset (151 kpl) Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Kansainvälinen tules-vuosikymmen / Suomen Reumaliitto ry Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN Kansainvälisen tules-vuosikymmenen tavoitteiden edistämiseen osallistuvat myös