MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MM M SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO"

Transkriptio

1 UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA SIKOJEN RUOKINTAOPAS SIKOJEN RUOKINTA JA HOITO

2 UOKINNAN RUO RAISIOSTA AM A MM M MMA MA AI T OA TO T TA ATTITA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS OIKEALLA RUOKINNALLA Sianlihantuotanto ja sen kannattavuus eivät enää ole pelkästään suomalaisen tuottajan omissa käsissä, vaan niihin vaikuttavat yhä enemmän tapahtumat muualla maailmassa. Sianlihantuotannon lisääntyminen kehittyvissä maissa ja etanolin valmistus vaikuttavat raaka-aineiden, kuten viljan, kysyntään ja sitä kautta rehun hintoihin. Niin kauan kun tarjonta ylittää kysynnän, lihanhinta pysyy matalana. Tuottaja pystyy osaltaan vaikuttamaan tuotantonsa tehokkuuteen. Koska rehut muodostavat suuren osan sianlihantuotantokustannuksista, kannattaa panostaa laadukkaisiin rehuihin ja käyttää tilalle sopivaa ruokintaohjelmaa. Tämä ruokintaopas kertoo, mitä asioita täytyy ottaa huomioon, kun miettii oman tilan ruokintaratkaisuja. Toimivalla ruokinnalla ja hyvällä hoidolla eläimet pysyvät terveinä ja tulokset paranevat olivat sitten kyseessä emakot, porsaat tai lihasiat. Kun tarvitset apua ruokinnan suunnittelussa tai neuvoja managementin kehittämisessä, ota yhteyttä lähimpään rehuraisiolaiseen. Autamme sinua valitsemaan tilallesi sopivan ruokintaohjelman ja siihen kuuluvat rehut. Tuotantoneuvojapalvelu auttaa tuottavuuden ja sikojen hyvinvoinnin parantamisessa. Monet ongelmat voivat ratketa nopeasti tilan ulkopuolisella avulla. Olemme palveluksessasi! LISÄTIETOJA: Päivi Volanto sianrehujen kehityspäällikkö puh Paavo Viitanen tuotantoneuvoja puh

3 SISÄLLYS ENSIKOIDEN RUOKINTA Ensikosta kestävä emakko... 4 EMAKOIDEN RUOKINTA Tiineysajan ruokinta... 6 Porsiminen lähestyy... 8 Imetysajan ruokinta Vieroitetun emakon ruokinta Ruokinta siemennyksen jälkeen Karjun ruokinta PORSAIDEN RUOKINTA Imevä porsas Ennen vieroitusta Vieroitus Vieroitetun porsaan ruokinta LIHASIKOJEN RUOKINTA Lihasika ja kasvu Syöntikyky Energiaruokinta Valkuaisruokinta Lihasian ruokinta Kasvatus sukupuolet erillään Rehuhyötysuhde MUUTA TÄRKEÄÄ Vesi tärkein ravintoaine Hyvinvointi Ruokinnan vaikutus lannan typpi- ja fosforipitoisuuteen RUOKINTAOHJELMAT Porsaiden ruokintaohjelmat Emakoiden ruokintaohjelmat Lihasikojen ruokinta

4 ENSIKOIDEN RUOKINTA ENSIKOSTA KESTÄVÄ EMAKKO Kiihotusruokinta on tärkeää Kun kasvua halutaan hillitä, rehun antoa rajoitetaan ja korkeimmillaan määrä on 2,8 ry/pv. Tuolloin keskimääräinen kasvu on suomalaisilla ensikoilla noin 800 grammaa päivässä siemennykseen asti. Silavan kasvua edistää rehun alhaisempi lysiinipitoisuus. Tämä ruokintamalli vaatii ennen astutusta kiihotusruokintaa, jotta irtoavien munasolujen määrä olisi yhtä suuri kuin runsaasti ruokituilla eläimillä. Kiihotusruokinta rajoittuu ensimmäisen ja toisen kiiman väliin edellyttäen, että astutus tapahtuu toiseen kiimaan. Kiihotusruokinta tehdään tavallisesti porsasrehulla 14 päivää ennen oletettua kiimaa. Aikaisempiin sukupolviin verrattuna nykyiset ensikot ovat lihakkaampia ja vähärasvaisempia. Jotta ensikko kestäisi hyvin ensimmäisen imetyskauden, kannattaa en- Ensikon kasvatuksella ja kunnolla ensimmäisen porsituksen aikaan on ratkaiseva merkitys siihen, mi- ehtii tulla lisää. sikko siementää myöhemmin kuin ennen. Siten painoa kä on sen elinikäinen porsastuotos. Usein emakko Ensikko siemennetään 7,5 8,5 kuukauden iässä poistetaan ensimmäisen tai toisen porsimiskerran jälkeen ja kiloisena. Tällöin ensikko on ensimmäistä jalkaongelmien tai hedelmällisyyshäiriöiden takia. Jos kertaa porsiessaan noin vuoden ikäinen. Kun siemennys kerran porsineita emakoita joudutaan poistamaan paljon, se lisää uudiseläinten tarvetta. Ensipahnueiden suuri vyys paranee ja ensipahnue on suurempi. Käytännössä tehdään toiseen tai kolmanteen kiimaan, ensikon kestä- osuus pienentää tilan porsastuotantotuloksia, koska pahnuekoko on vanhempia olisi hyvä olla noin porsimishetken selkäsilavan paksuuden mm. emakoita pienempi ja ensikkopahnueista vieroitetaan porsaita vähemmän kuin vanhemmilta emakoilta. Ensikon kasvunopeudella voidaan vaikuttaa eläimen kestävyyteen jatkossa. Rehuraision ja MTT:n yhteistyötutkimuksessa kävi ilmi, että runsas ruokinta lisää ensikoiden karsiutumista jalkaongelmien Runsas ruokinta lisää ensikoiden karsiutumista jalkaongelmien takia. Ensikon maidontuotanto on lähes samansuuruinen kuin vanhemmalla emakolla, mutta syöntikyky on huonompi. Siksi ensikko menettää helposti painoaan, joten se saa olla porsimishetkellä hieman tuhdimpi kuin useamman kerran porsinut emakko. Ensikkoa ei saa kasvattaa liian lihavaksi. Silloin syönti imetyskaudella takia. Rehun kivennäistason nostokaan ei pitkällä tähtäyksellä auta, koska karsiutuminen vain siirtyy ensimmäi- Ensikolle sopiva kuntoluokka porsiessa on 4. Jos ensikot/ pienenee ja ensikko menee helposti huonoon kuntoon. sen tai toisen porsimisen jälkeen. Kun ensikoiden kasvua emakot ovat joutilashäkeissä, niiden kuntoluokan pitää hidastettiin, saatiin pahnueita kasvatettua ensikkoa kohti olla hieman alhaisempi (3,5), jotta porsimisvaikeuksia ei enemmän kuin nopealla kasvatuksella. ilmenisi. Siemennykseen siirto Ensikoiden kasvatustilassa ei saa olla karjua, jotta kiima näkyisi vahvasti haluttuna aikana. Loppukasvatusaikana eläinten siirtelyä on vältettävä, jotta ne eivät tulisi kiimaan ennen siirtoa siemennysosastolle. Ensikoiden pitää olla vähintään 7,5 kuukauden ikäisiä ennen kuin karju tuodaan niiden lähelle. Siemennykseen siirrot kannattaa tehdä ns. välisiirron kautta karjulle aina kun se on mahdollista. Noin neljä viikkoa ennen haluttua siemennystä eläimet on siirrettävä toiseen osastoon, josta ensikot siirretään edelleen siemennysosastoon noin kolmen viikon kuluttua. Karjua näytetään ensikoille vasta siemennysosastossa. Toinen tapa on merkitä kiimat muistiin välisiirtokarsinassa ja siirtää eläin siemennykseen noin kaksi viikkoa kiimasta. 4

5 RUNSAS RUOKINTA LISÄÄ ENSIKOIDEN KARSIUTUMISTA JALKAONgELMIEN TAKIA Kasvatusnopeus Nopea Hidas Rehuannos max 3,3 ry/pv max 2,6 ry/pv Rehun P-pitoisuus, g/ry Kasvatusosastolla poistettu 14,3 5,4 8,9 7,1 jalkojen takia, % Joutilasosastolla poistettu 15,2 13,3 5,0 2,5 jalkojen takia, % Liikuntapisteet 1 5 3,52 3,70 3,40 3,55 1=huono, 5=erinomainen Kyky liikkua 1,52 1,36 1,51 1,27 1=laukkaa, 2=juoksee, ei laukkaa, 3=kävelee, ei juokse Lähde: Rehuraision ja MTT:n yhteistyötutkimus

6 EMAKOIDEN RUOKINTA TIINEYSAJAN RUOKINTA Tiineyskauden tarkoitus on kunnostaa emakko sopivaan painoon seuraavaa porsimista varten. Syötetty rehumäärä vaikuttaa positiivisesti porsaiden syntymäpainoon, elinvoimaan ja kasvuun imetyskaudella. Pahnuekokoon voidaan vaikuttaa runsaammalla ruokinnalla tiineyskauden ensimmäisenä kuukautena. Vanhempien emakoiden painon kasvaessa rehun energiasta kuluu enemmän ylläpitoon kuin aikaisemmin. Ensikot ja nuoret emakot eivät ole vielä täysikasvuisia, joten osa rehun energiasta kuluu kasvuun. Yksilöllinen ruokinta takaa sopivan kuntoluokan Parhaiten kunnostus pystytään tekemään ensimmäisen tiineyskuukauden aikana, jolloin emakot ovat kiinni. Emakot tulee ruokkia yksilöllisesti huomioiden niiden vieroituksen jälkeinen kunto. Tämä onnistuu ryhmittelemällä samankuntoiset emakot (omat ryhmät laihoille ja normaaleille) samalle venttiilille ja antamalla rehua kunnon mukaan. Emakoilla sopiva kuntoluokka porsiessa on 3,5. Pihatossa olevien emakoiden ja ensikoiden kuntoluokka saa olla 4. Lisää rehua tiineyskauden lopulla Tiineysajan viimeisellä kolmanneksella sikiöiden ja maitorauhasten kasvu kiihtyy. Jos emakko ei saa tarpeeksi rehua, se ottaa tarvitsemansa ravintoaineet omista kudoksistaan ja laihtuu, koska emakko turvaa ensisijaisesti sikiöiden kasvun. Tavallisesti rehuannosta nostetaan tiineyskauden viimeisillä viikoilla, mutta tässäkin vaiheessa emakon kunto ratkaisee rehuannoksen koon. Hyvänä nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tiineyskaudella rehua kuluu vähintään 300 ry/emakko. Vältä ääripäitä Joutilaskaudella emakko ei saa lihoa liikaa. Liikalihavuus hidastaa ja vaikeuttaa porsimista. Tiineyskauden liika ruokinta heikentää myös maitorauhasten kehittymistä ja vähentää maidon erittymistä imetyskaudella. Lihava emakko syö imetyskaudella huonosti, mikä alentaa maidontuotantoa entisestään. Huonon syönnin takia emakon paino alenee rajusti, mikä vaikuttaa haitallisesti tiinehtymiseen. Jos emakkoa ei ole saatu kunnostettua tiineyskaudella, emakon rasvavarastot ovat liian pienet imetyskauden rasituksiin. Emakko laihtuu entisestään ja seurauksena on vieroituskiiman viivästyminen, tiinehtyvyyden aleneminen ja tehottomuuspäivien lisääntyminen. Jos selkäsilavan paksuus porsiessa on alle 15 mm, riski lapojen rikkoutumiseen lisääntyy selvästi. Laihuus pienentää myös seuraavaa pahnuekokoa. REHUN MÄÄRÄ TIINEYSKAUDELLA Rehunkulutus, kg (tiineyspäivät 0 110) SIKIÖN PAINON KEHITYS TIINEYSAIKANA Tiineyskauden pituus, pv 116,2 115,4 Elävänä syntyneet 11,0 11,0 Kuolleena syntyneet 0,5 0,4 Syntymäpaino, g Kuolleisuus % 7,1 3,6 Lähde: Schothorst Feed Research Sikiön paino, g Tiineyspäivä Lähde: Wu ym

7 EMAKON SOPIVA KUNTO- LUOKKA PORSIESSA ON 3,5 7

8 EMAKOIDEN RUOKINTA PORSIMINEN LÄHESTYY Imetys- ja tiineysrehun linkitys toisiinsa ja lisäveden anto pehmentävät emakon sontaa. Emakko siirretään hyvissä ajoin ennen porsimista ennen porsimista ja sen jälkeen pari kertaa päivässä. pestyyn ja desinfioituun porsimistilaan, jotta se Lisävedenanto pehmentää sontaa ja edesauttaa maidon kotiutuisi uuteen ympäristöön. Ulkomailla emakot muodostusta. jopa pestään ennen siirtoa hygienian parantamiseksi. Hormonaaliset muutokset, sikiöiden lisääntynyt paino, liikunnan puute ja rehumuutokset aiheuttavat stressiä, Rehu vaihdetaan imetyskauden energiapitoiseen rehuun 5 7 päivää ennen porsimista, jolloin joka voi ilmetä ruoansulatuksen hidastumisena ja ummetuksena. Sonnan koostumusta voidaan pehmentää kuitupitoisilla erikoisrehuilla tai antamalla karkearehua. Kuitu myös nopeuttaa ruoansulatusta ja lisää ulostemäärää. Oljen anto tyydyttää emakon pesäntekoviettiä. Nopea porsiminen hyödyksi pahnueelle emakko tottuu uuden rehun makuun. Äkillinen rehunvaihto porsimisen aikaan saattaa aiheuttaa ruokahaluttomuutta juuri silloin, kun emakon rehuannosta pitäisi alkaa nostaa. Vähemmän rehua ennen porsimista Porsimisen helpottamiseksi kannattaa rehumäärää laskea muutamana päivänä ennen porsimista. Porsimisen lähestyessä emakon vulva turpoaa, emakko käy Niukempi rehumäärä ehkäisee myös maitokuumetta ja rauhattomaksi ja sen utareista alkaa valua maitoa. Kaikkiaan porsimiseen kuluu aikaa 2 5 tuntia. Porsimista täytyy utarepöhöä. Rehuannosta ei saa laskea liian pieneksi, sillä turhan niukka rehumäärä aiheuttaa ummetusta. Tiineys- ja imetyskauden rehujen linkittäminen toisiinsa raakagoimaan heti. Kun emakko synnyttää nopeasti, kuolleina seurata koko ajan, jotta ongelmatilanteisiin pystytään reaainesisällön suhteen pienentää ummetuksen esiintymistä. syntyneiden määrää pienenee ja porsaat ovat tarmokkaita, Hyvä tapa on antaa emakolle lisävettä 2 3 päivänä jolloin ne imevät varmemmin ternimaitoa. 8

9 N RUOKINNAN RAISIOSTA A AM MM MAT MA TITATA T T AI OA AITO 9

10 EMAKOIDEN RUOKINTA IMETYSAJAN RUOKINTA kuntoluokka ei saisi pudota yhtä kuntoluokkaa enempää. matalavalkuaispitoinen imetysrehu aiheuttaa häiriöitä kiimakierrossa ja tiinehtyvyydessä. Energiaa imetysrehusta Prestarterin anto porsaille säästää emakkoa liialliselta Rehun energiapitoisuutta nostamalla voidaan imettävän laihtumiselta. Hyvänmakuinen ensirehu parantaa lisäksi emakon energiansaantia lisätä. Kuorittu kaura, painava porsaiden kasvua ja valmistaa porsaita vieroitukseen. ohra, vehnä ja rasva ovat hyviä energialähteitä imetysrehussa. Energiapitoinen imetysrehu parantaa myös porrehusta on sekä emakolle että Mitä suurempi pahnuekoko on, sitä suurempi hyöty lisä- porsaille. Syntyneet porsaat ovat täysin riippuvaisia emänsä saiden kasvua. Rasvalisäys imetysrehussa nostaa maidon maidosta. Porsaat saavat emakon ternimaidosta ravinnon lisäksi vasta-aineita ympäristön taudinaiheutaa kasvuunsa ja vieroituspainot nousevat. rasvapitoisuutta, jolloin porsaat saavat enemmän energitajia vastaan. Ternimaito toimii luonnon omana rokotteena. Runsaasti energiaa sisältävä rehu on erityisen tärkeää Heti porsimisen jälkeen emakon erittämä maitomäärä silloin, kun imetysaika on pitkä. Energiapitoinen rehu on on noin 3 4 litraa päivässä. Suurimmillaan emakko lypsää litraa päivässä. Maitomäärään vaikuttavia teniä. Emakon huomattava laihtuminen imetyskaudella pit- eduksi myös kesäkuumalla, jolloin syöntimäärät ovat piekijöitä ovat rehun ja veden saannin ohella porsimiskerta, kittää aikaa vieroituksesta seuraavaan kiimaan, alentaa pahnuekoko, porsaiden elinvoimaisuus ja imemistiheys. irtoavien alkioiden määrää ja heikentää tiinehtyvyyttä. Lisäksi lisääntyneet alkioiden varhaiskuolemat pienentävät seuraavaa pahnuekokoa. Riittävä energiansaanti ensisijaista Maidon muodostus vaatii energiaa, joten emakon rehuannosta on nostettava ripeästi porsimisen jälkeen. Tavallisesti Energiapitoinen rehu imetyskaudella rehuannosta nostetaan 0,5 1,0 kg päivässä emakon ruokahalua seuraten. Ensikoilla rehumäärää nostetaan maltilli- vähentää emakon painon menetystä, lisää maidon tuotantoa, semmin, koska niiden syöntikyky on noin prosenttia laskee porsaskuolleisuutta ja heikompi kuin vanhemmilla emakoilla. Kaukalon on oltava parantaa seuraavan tuotantokauden tulosta. tyhjä ennen uuden rehun lisäämistä. Viikon päästä porsimisesta emakon tulisi syödä noin 5 6 kg/pv. Vapaasti Valkuaisen tarve kasvaa imetyskaudella, koska maidon ruokittaessa emakko syö rehua noin 7 9 kg/pv, kun maidontuotanto on huipussaan. tarvitaan maidon muodostukseen mukana poistuu runsaasti valkuaista. Aminohappoja sekä Hyvän ruokahalun omaava emakko lypsää hyvin maitoa menettämättä liiaksi painoaan. Emakkoa ja erityisesti ensikkoa on vaikea saada syömään niin paljon, ettei energiavajetta syntyisi. Jos emakko ottaa puuttuvan energian omista kudoksistaan, se laihtuu. Imetyskaudella Energiapitoinen imetysrehu parantaa myös porsaiden kasvua. kudosten kasvuun ja ylläpitämiseen. Lysiini on ensimmäinen maidontuotantoa rajoittava aminohappo. Sen tarve kasvaa maitomäärän noustessa. Tutkimuksissa emakon maidontuotanto on noussut huomattavasti, kun energialisäyksen ohella rehun lysiinipitoisuutta on nostettu. Liian 10

11 MITEN IMETTÄVÄ EMAKKO SAADAAN SYÖMÄÄN ENEMMÄN? Anna emakolle imetysrehua, joka on raaka-ainekoostumukseltaan samankaltaista tiineysrehun kanssa. Anna rehua pieninä annoksina useita (3 4) kertoja päivässä. Kerta-annoksen pitää olla alle 4 kg. Rehun on oltava raikasta. Poista kaukalossa seissyt rehu ennen seuraavaa ruokintakertaa ja muuta annoskokoa tarvittaessa. Pienennä rehumäärää ennen porsimista, jotta emakon ruokahalu on hyvä, kun rehumäärää aletaan nostaa. Lihava emakko ei pysty syömään tarpeeksi rehua. Tiineysaikana emakon runsasta ruokintaa pitää välttää. Ota huomioon porsimiskerta. Syöntiongelmat ovat yleisempiä ensikoilla kuin vanhemmilla emakoilla. Varmista, että emakko saa vettä kohtuullisella virtausnopeudella (5 7 l/min). Imettävän emakon vedentarve on litraa päivässä. Emakot syövät enemmän rakeista kuin jauheista rehua. Varmista rehun häiriötön saatavuus. Lisävesi parina päivänä ennen ja jälkeen porsimisen edesauttaa maidonmuodostusta imetyksen alkupäivinä. Emakolle sopiva ympäristön lämpötila on ºC. Liika lämpö heikentää syöntiä. Porsailla on oltava mahdollisuus päästä asteen lämpötilaan. Rehun kostutus parantaa syöntiä. Kostutettua rehua ei saa päästää pilaantumaan, joten anna pieniä annoksia kerrallaan. Käsittele emakoita lempeästi. EMAKON RUOKINNAN VAIKUTUS PORSAASEEN Emakon ruokinta tiineys- ja imetyskaudella Porsaiden kehittyminen Porsimisen onnistuminen Ternimaidon ja maidon tuotanto Elinvoimaiset porsaat syntyessä Porsaiden selviytyminen Porsaiden kasvu Lähde: Leenhouwers ym

12 EMAKOIDEN RUOKINTA VIEROITETUN EMAKON RUOKINTA Porsaiden vieroitus tapahtuu tavallisesti 4 5 viikon iässä, jolloin porsaiden ruoansulatus on kehittynyt tarpeeksi hyväksikäyttämään muutakin rehua kuin maitoa. Emakon seuraava pahnuekoko pienenee, jos vieroitus tapahtuu alle kolmen viikon iässä. Jos porsaat vieroitetaan kovin myöhään, emakko ja varsinkin ensikot menevät helposti huonoon kuntoon. Tavallisesti porsaat siirretään pois emakon luota ja emakko jää porsituskarsinaan. Imemätön maito aiheuttaa paineen nousun maitorauhasissa, minkä seurauksena emakon maidontuotanto pienenee nopeasti. Viikon kuluttua vieroituksesta utareet ovat palautuneet täysin lepotilaan. parantaa tiinehtyvyyttä pienentää syntyvien porsaiden painohajontaa Tavallisesti emakko tulee kiimaan 3 7 päivän päästä vieroituksesta. Jos emakko tulee nopeasti kiimaan vieroituksen jälkeen, sen seisova kiima-aika on pidempi kuin sellaisella emakolla, jonka vieroituskiima tulee myöhään. Jos emakko ei tahdo tulla kiimaan, voi syynä olla kiiman alkaminen jo imetysaikana, hiljainen kiima tai emakon liiallinen laihtuminen imetyskaudella. Jos kiimaa ei esiinny viikon sisällä vieroituksesta, on siirryttävä tiineysajan rehuun ja annostukseen. Kiihotusruokinnalla vahvat kiimat Vieroitettaessa emakot ja varsinkin ensikot ovat usein kovin laihoja, siksi kunnostaminen on aloitettava heti tiineysrehulla. Samalla aloitetaan myös emakoiden kiihotusruokinta rehulla, joka nostaa veren insuliinitasoa. Tavoitteena on saada emakot nopeasti vahvaan kiimaan, jolloin seuraavan pahnueen koko kasvaa ja porsaiden välinen painohajonta pienenee. Kiihostusruokintaa jatketaan aina siemennykseen asti. Oikein tehty vieroitusajan ruokinta: lisää insuliinin eritystä nopeuttaa kiimaan tuloa saa aikaan vahvemmat kiimat lisää irtoavien munasolujen määrää Siemennyksessä huomioitavia asioita: Hygienia ennen siemennystä. Käytettävän siemenen on oltava tuoretta. Siemennyspilli otetaan pois vasta, kun seisontarefleksi on ohi ja pilli löysä. Tuplaaminen tehdään varmuudeksi, jos vähänkin tuntuu siltä, että on tarvetta. Siemennysmerkintään voidaan käyttää ns. viikkomerkintää: 1. vko sininen, 2. vko punainen, 3. vko vihreä, 1. vko sininen jne. Lisäksi voidaan merkitä eläimen selkään viikonpäivä MA=1, TI=2 jne. eli käytössä on sen värinen rasvakynä tai spray, minkä värisellä viikolla uusintakiimakontrolli on. Numeron avulla tiedetään viikonpäivä, jolloin edellinen siemennys on tehty. 12

13 RUOKINTA SIEMENNYKSEN JÄLKEEN Useissa tutkimuksissa on havaittu, että ensikoilla muksissa on havaittu, että hierarkia-asemaltaan alempiarvoisten emakoiden porsaiden syntymä- ja vieroituspaino suuret rehumäärät heti siemennyksen jälkeen heikentävät alkioiden selviytymistä. Ensimmäiset on pienempi kuin ylempiarvoisten emakoiden. Lisäksi 3 5 päivää ovat kaikkein kriittisimmät, porsaat ovat aggressiivisempia vieroituksen jälkeen, kun niitä sekoitetaan ja silloin rehuannos kannattaa pitää toisten maltillisena. Emakon kunto on otettava huomioon rehuannosta mietittäessä. Jos emakko on laiha tai kyseessä on kerran porsinut emakko, rehumäärää ei kannata rajoittaa siemennyksen jälkeen. Joutilaiden runsaampi ruokinta loppukesällä ja alkusyksyllä parantaa tiinehtyvyyttä, jos Oikein suunniteltu tiineysrehu rauhoittaa emakkoa ja vähentää stressiä. porsaiden kanssa. Oikein suunniteltu tiineysrehu rauhoittaa emakkoa ja vähentää stressiä. Rehun sisältämä leike antaa emakolle välittömästi kylläisyyden tunteen. Lisäksi nälkä pysyy loitolla pidempään. Joutilaskaudella emakolla kuluu elintoi- syyshedelmättömyys on ongelmana pihattosikalassa. mintojen ylläpitoon noin prosenttia päivittäisestä Emakoiden stressi astutuksen jälkeen vaikuttaa merkittävästi alkioiden selviytymiseen. Stressiä lisääviä tekijöitä vanhetessa painonlisäyksen myötä. Ylläpitoenergiatarve energiatarpeesta. Ylläpitoenergian tarve nousee emakon ovat muun muassa melu, lämpötilan muutokset, tappelut voi nousta huomattavasti, jos emakoilla on mahdollisuus muiden emakoiden kanssa ja hätä ruoansaannista. Tutki- liikkua tai ne ovat stressaantuneita. KUITUPITOINEN JOUTILASREHU ANTAA TÄYTTÄVYYDEN TUNTEEN Raaka-aine Fermentoituvan aineksen määrä suhteessa leikkeeseen Melassileike 100 Vehnälese 50 Ohra 20 Kaura 30 Lähde: Lfl

14 EMAKOIDEN RUOKINTA KARJUN RUOKINTA loiselle sopii lihasikojen alkukasvatusrehu. Testaukseen asti voidaan antaa erityisesti siitossioille kehitettyä rehua. Oikea ruokinta, vesi ja liikunta tärkeitä Karjut testataan noin 100 kg:n painoisina ja jalkavikaiset poistetaan. Rehuna käytetään tiineysrehua, joka kivennäisval- Tavoitteena on kestäväluinen karju, joka liikkuu sujuvasti. Tilalla käytettävän karjun sperman laatu on erittäin Karju tarvitsee myös liikuntaa pysyäkseen kunnossa. tärkeä taloudellinen tekijä porsastuotannon kannalta. Siemennesteen laatu on yksi yleisimmistä Hyvä keino saada karju liikkeelle on sijoittaa vesipiste Karjun karsinan pitää olla tarpeeksi suuri, noin 8 m². poistojen syistä. Muita syitä ovat ikä, terveys ja libido. ja ruokakaukalo vastakkaisille seinille. Karju saavuttaa Karjun siemennesteen laatuun vaikuttavia tekijöitä ovat sukukypsyyden 6 8 kuukauden iässä. Runsas ruokinta astutustiheys, lämpöstressi ja ruokinta. aikaistaa sukukypsyysikää ja niukka ruokinta vaikuttaa Kasvatuskaudella karju kannattaa ruokkia kuten ensikko. Tavoitteena on kestäväluinen karju, joka liikkuu kuukauden iässä, mutta sperman laatu on alussa vielä päinvastaisesti. Siittiöiden muodostus alkaa jo neljän sujuvasti. Jos kasvuvauhti on liian nopea, heikko. Karjun saavuttaessa kuukauden iän sen siemennesteen ja liikuntaongelmien riski nousee. Alle 50-ki- siittiöiden määrä on noussut huipputasolle. Lämpöstressi voi heikentää sperman laatua kesällä Nuoren karjun astutuksien määrän tulee olla pienempi kuin vanhemmalla karjulla. Astutusten määrää viikossa lisätään iän myötä. Jos ympäristön lämpötila nousee misteen kera sopii myös täysikasvuisen karjun ruokintaan. korkealle esimerkiksi kesällä, siemenen laatu heikkenee. Esteetön vedensaanti on myös tärkeää, koska karjun tulisi Lämpöstressin vaikutukset voivat ilmetä vasta muutaman juoda 6 8 litraa päivässä. Täyskasvuisen karjun ruokinnan viikon viiveellä. Vuodenaika vaikuttaa karjun testosteronin määrään, joka asteittain kasvaa päivänvalon vähe- tavoitteena on pitää eläin sopivassa kunnossa (kuntoluokka 3). Rehumäärä on tuolloin 3,0 3,3 kg/pv riippuen karjun tessä. Lämpöstressi ja matala testosteronimäärä voivat painosta. Lihava karju tulee laiskaksi ja jalkaviat lisääntyvät, kun taas laihalla karjulla siittiöiden tuotanto laskee. selittää alentuneen siemennesteen määrän ja laadun kesäkuukausina. SPERMAN LAATU HEIKKENEE, JOS KARJULTA OTETAAN LIIAN USEIN SIEMENNESTETTÄ Siemenen ottotiheys Siemennesteen Siemennesteen Siittiöiden Erinomaisesti (kertaa viikossa) volyymi, ml pitoisuus kokonaismäärä/ liikkuvien siittiöiden (siittiötä x 10 6 ) karju/vko (x 10 9 ) määrä, % , , , ,17 Lähde: R. Frangez, ym

15 KARJU ON SUKUKYPSÄ 6 8 KUUKAUDEN IÄSSÄ 15

16 PORSAIDEN RUOKINTA IMEVÄ PORSAS Jalostuksen ansiosta elävänä syntyneiden porsaiden määrä emakkoa kohti on kasvanut. Pahnuekoon kasvaessa porsaiden syntymäpaino laskee ja kuolleisuus lisääntyy. Porsitushuoneessa voi hyvin nähdä, että pienikokoisia porsaita kuolee enemmän kuin isoja. Porsaat vaativat parempaa hoitoa kuin ennen ja niiden ruoansaannista on huolehdittava tarkemmin. Ensimmäiset 24 tuntia Vastasyntyneen energiavarastot ovat niukat: ne kattavat ensimmäisen vuorokauden energiatarpeesta vain %. Saadakseen lisää energiaa porsaan on saatava nopeasti ternimaitoa. Porsas tarvitsee ternimaitoa g/syntymäpainokilo, jotta sen energiatase ei olisi negatiivinen. Ympäristön on oltava lämmin, jotta vähäiset energiavarastot eivät kulu lämmöntuottamiseen. Emakon synnyttäessä yksi lämpölamppu tulisi sijoittaa emakon peräpäähän, jotta porsaat pysyisivät lämpiminä syntyessään. Lämmönhukan pienentämiseksi porsaat tulisi saada myös kuivaksi mahdollisimman pian syntymän jälkeen. Jokaisen porsaan on saatava oman emänsä ternimaitoa ensimmäisten 24 elintunnin aikana. Vasta sitten porsaita voi siirtää toisille emakoille. Ternimaidosta porsas saa elintärkeitä vasta-aineita, immunoglobuliineja, ja niiden määrä on ylimmillään heti syntymän jälkeen. Parhaiten vasta-aineet imeytyvät 6 tunnin aikana syntymästä. Tavallisesti porsaalta kuluu minuuttia, ennen kuin se löytää nisille. Ensimmäisenä syntyneeltä aikaa kuluu kauemmin kuin seuraavaksi syntyneiltä. Jos porsas ei tahdo löytää nisille, sitä on autettava. Syntymäpainoltaan pienet porsaat imevät vähemmän ternimaitoa, mikä on yksi syy niiden suurempaan kuolleisuuteen. Jos pahnue on PAHNUEKOON KASVAESSA SYNTYMÄPAINO PIENENEE JA KUOLLEISUUS KASVAA kuolleisuus, % porsasta 13 porsasta 15 porsasta 0, ,5 1,6 2 > 2 Syntymäpaino, kg Lähde: F. Thorup

17 suuri, yli 12 porsasta, voidaan imetystä vaiheistaa pienempien hyväksi. Heikoimmat porsaat päästetään nisille ensin ja vahvemmat porsaat vähän myöhemmin. Ensimmäiset viikot Ensimmäisen noin 4 6 tunnin aikana porsaille on valikoitunut omat nimikkonisänsä, joita ne imevät jatkossa. Etummaiset ja keskimmäiset nisät erittävät maitoa enemmän kuin takimmaiset nisät. Isona syntynyt porsas pystyy hyödyntämään kokoaan: nisistä kilpailtaessa se valitsee nisän, josta maidon eritys on runsasta. Kookas porsas pystyy myös imemään voimakkaammin, jolloin se saa enemmän maitoa ja hyöty isosta koosta korostuu. Emakko pystyy erittäin hyvin kontrolloimaan maidon eritystään. Maitoa erittyy sekuntia kerrallaan ja porsaat saavat maitoa keskimäärin kerran tunnissa. Vuorokaudessa imetyskertoja on normaalisti yli 24. Imetyskerrat harvenevat imetyskauden edetessä. Porsaan maidonsaantiin vaikuttaa mm. emakon maitotuotos ja se, mistä nisistä porsas pääsee imemään. Heikkokuntoisille porsaille voidaan tarjota ensimmäisinä elinpäivinä maidonkorviketta emakon maidon ohella. Maito on porsaan ensisijainen ravinnonlähde ensimmäiset kaksi viikkoa. Porsas saa energiaa ternimaidon ja maidon sisältämästä rasvasta sekä maitosokerista. Maidon rasvapitoisuutta voidaan nostaa antamalla emakolle rehua, johon on lisätty rasvaa. Energiapitoisesta emakkorehusta hyötyvät sekä porsas että emakko: porsas kasvaa paremmin ja emakko laihtuu vähemmän. Maidosta porsas saa myös välttämättömät kivennäisaineet ja vitamiinit. Emakon maidossa ei kuitenkaan ole tarpeeksi rautaa, joten rautalisä on välttämätön anemiaa ehkäistäessä. PORSAAN TERNIMAIDON SAANTIA VÄHENTÄVÄT TEKIJÄT Syntymäpaino Hapenpuute syntyessä Kylmyys Pahnuekoko -43 g/100 g pudotus syntymäpainossa ensimmäinen imemiskerta viivästyy ja ternimaidon saanti on vähäisempää ensimmäinen imemiskerta viivästyy ja ternimaidon saanti on vähäisempää -45g/syntyvä lisäporsas (pahnuekoon vaihdellessa 10 porsaasta 16 porsaaseen) Lähde: J. Dividich & P. Herpin

18 PORSAIDEN RUOKINTA ENNEN VIEROITUSTA Emakon maidontuotanto saavuttaa huippunsa 8 15 päivää porsimisesta, jonka jälkeen se pysyy kutakuinkin vakiona. Emakko lypsää maitoa parhaimmillaan yli 10 kg päivässä, mikä vastaa suunnilleen 50 kg:n päivätuotosta lehmällä. Porsituskertojen myötä emakon maitotuotos kasvaa, mutta samalla kasvaa myös pahnuekoko. Porsaan saamassa maitomäärässä ei ole suuria eroja porsituskertojen suhteen. Maitotuotokseen vaikuttavat myös emakon rehunsyönti, vedenjuonti, pahnuekoko, imemistiheys ja porsaiden elinvoimaisuus. Porsaiden syöntiä voidaan arvioida punnitsemalla pahnue ennen imetystä ja sen jälkeen, jolloin painoero kuvastaa porsaiden nauttimaa maitomäärää. Porsaiden vanhetessa emakon maitomäärästä tulee kasvua rajoittava tekijä. Jos emakolla on 10 kolmeviikkoista porsasta hoidettavana, sen täytyisi tuottaa ainakin 18 kg maitoa päivässä, jotta porsaiden energiatarve tulisi tyydytettyä. Käytännössä emakon lypsämä maitomäärä ei yllä tälle tasolle, joten porsaille pitää antaa lisäruokaa. Prestarter totuttaa rehunsyöntiin Ensirehua annetaan noin viikon iästä alkaen. Aluksi prestarteria annetaan vain hyppysellinen, koska tässä vaiheessa porsaat vasta uteliaisuuttaan maistelevat rehua. Porsaiden kasvaessa syöntihalukkuus kasvaa. Kolmen viikon jälkeen syntymästä syönnissä näkyy selvä harppaus ylöspäin. Prestarterin kokonaismäärästä % kuluu vasta viimeisellä viikolla ennen vieroitusta, kun vieroitusikä on neljä viikkoa. On syytä muistaa, että porsaiden syömä rehumäärä vaihtelee paljon sekä pahnueiden välillä että pahnueen sisällä. Ensirehussa pitää olla runsaasti energiaa ja valkuaista, jonka aminohappokoostumus on optimaalinen pikkuporsaalle. Prestarteriin valitaan hyvin sulavia raaka-aineita, koska muuten pieni porsas ei hyödy rehusta. Rehun korkea sulavuus lisää ravintoaineiden saantia ja hyvä maittavuus lisää ruokahalua. Porsaat, jotka ovat saaneet rehua jo imetysaikana, kasvavat paremmin vieroituksen jälkeen. Eniten lisärehusta hyötyvät pahnueen pohjimmaiset, joiden maidonsaanti on jäänyt vähäiseksi. Ensirehua tarjotaan useita kertoja päivässä, jotta rehu olisi raikkaan makuista ja ruokahalua herättävää. Porsaat syövät enemmän, kun annettava rehu on tuoretta. Vaikka rehua kuluu alussa vähän, porsaat tottuvat uuden rehun olomuotoon ja makuun. Samalla entsyymituotanto kehittyy sulattamaan muutakin kuin maitoa ja porsaan valmistaminen vieroitukseen alkaa. Rehun kostutus lisää rehun kuiva-aineen syöntiä. Yhä useammilla tiloilla prestarter annetaan porsaille vellinä, jolla on edullinen vaikutus myös suolistoterveyteen. Velliruokinnassa on oltava tarkkana annoskoossa, koska kostutettu rehu pilaantuu kuivaa rehua helpommin, minkä seurauksena maittavuus kärsii. Vellikupit on syytä puhdistaa joka päivä, jos porsas ei ole tehnyt sitä itse. Prestarter: herättää porsaan entsyymituotannon sulattamaan kasviperäisiä raaka-aineita lisää ravinnonsaantia pienillä porsailla, jotka saavat vähiten maitoa parantaa porsaan kasvua ja vieroituspainoa helpottaa porsaan elämää vieroituksen jälkeen, koska se tottuu syömään muutakin kuin maitoa tavoiteltava ensirehun kulutus ennen vieroitusta on n g rehua/porsas kostutus lisää syöntiä PORSAIDEN REHUNSYÖNNIN KASVU Syönti kokonaiskulutuksesta, % Porsaan ikä, pv Lähde: Kavanagh ym

19 19

20 PORSAIDEN RUOKINTA VIEROITUS lähteenä toimi pääasiassa maidon sisältämä rasva, mutta vieroituksen jälkeen suuri osa energiasta tulee hiilihydraateista kuten tärkkelyksestä. Saadakseen maitoon verrattuna saman verran energiaa porsaan on syötävä määrällisesti enemmän rehua. Ensimmäinen viikko riskialttein Muutokset ruoansulatuselimistössä alkavat tapahtua jo muutaman tunnin jälkeen vieroituksesta. Akuuttivaihe kestää noin 5 7 päivää. Jos porsas ei syö tai se syö liian vähän, suolinukan kunto heikkenee ja rehun ravintoaineiden imeytyminen häiriytyy. Ruoansulatusta heikentää myös porsaan vaillinainen entsyymituotanto. Rehun ja ympäristön vaihtuminen muuttavat porsaan suoliston mikrobistoa, jolloin tauteja aiheuttavat organismit pääsevät helposti vallalle. Haitalliset Kookkaat porsaat selviävät vieroituksesta pieniä paremmin. Vieroitetun porsaan kasvupotentiaali on suuri, mutta vieroitusvaihe on niin rankka kokemus, että ruokasulasta, jolloin ne pystyvät lisääntymään suolistossa ja bakteerit, kuten E. coli, saavat ravintoa imeytymättömästä kasvussa tapahtuu aina taantumaa. Pääasialliset seurauksena on usein ripuli. syyt ovat ruoan muuttuminen maidosta täyttävämpään Viikon päästä vieroituksesta porsas alkaa sopeutua kasviperäiseen rehuun, ero emosta, totutteleminen uusiin vallitseviin olosuhteisiin. Sen ruokahalu kasvaa ja rehunkulutus lisääntyy. Sopeutumisvaiheessa porsaan entsyy- lajitovereihin, ympäristön muutoksesta johtuva fyysinen stressi sekä suolistossa tapahtuvat muutokset. mitoiminta vilkastuu. Erityisesti hiilihydraatteja pilkkovien Porsaan ruoansulatuselimistö joutuu vieroituksen jälkeen kovalle koetukselle. Ennen energia- pilkkovan proteaasin eritys kasvaa. entsyymien kuten amylaasin ja maltaasin sekä valkuaista Lisääntynyt entsyymieritys auttaa porsasta sulattamaan paremmin rehua. Ikä ja koko vaikuttavat sopeutumiseen Kookas ja tarpeeksi vanha porsas kestää vieroitusajan stressiä paremmin kuin pienikokoinen ja nuori. Isolla porsaalla on isommat rasvavarastot, jotka auttavat sitä selviytymään vieroituksen aiheuttamasta pienentyneestä syönnistä. Porsaan vastustuskyky on alimmillaan kolmen viikon ikäisenä, jolloin emakon maito ei juuri sisällä vasta-aineita ja omien vasta-aineiden tuottaminen on vielä vähäistä. Mitä vanhempana ja kookkaampana porsas vieroitetaan, sitä helpompaa sitä on hoitaa. Myös sairastavuusriski pienenee. Porsas kannattaa vieroittaa noin neljän viikon ikäisenä ja vähintään 7,0 kilon painoisena. SUURET MUUTOKSET VIEROITUKSEN AIKANA AIHEUTTAVAT USEIN RIPULIA Rehumuutos, paasto, infektiot, stressi Suoliston kehitys + vahingoittuminen Puolustuskyky Sulatus, imeytyminen Sulamatonta rehua suolistossa Taudinaiheuttajien (esim. E. coli) lisääntyminen/kiinnittyminen Toksiinien erittyminen Ripuli 20

EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS

EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS 2013 EMAKOT, PORSAAT JA LIHASIAT SIKOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA TERVEET ELÄIMET JA HYVÄ TULOS RUOKINNAN RAISIOSTA AMMAT TITAITOA 2 OIKEA RUOKINTA TUO TEHOKKUUTTA SISÄLLYS Siitoseläinten ruokinta Ensikosta

Lisätiedot

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS

LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS V a s i k a s t a p i h v i k s i LIHAKARJAN RUOKINTAOPAS TEHOKKAAT REHUT, TERVEET ELÄIMET. Rehuraisio Tehokas ruokinta parantaa kannattavuutta Tehokas ruokinta lyhentää lihanaudan kasvatusaikaa ja eläimet

Lisätiedot

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Sikojen ruokintasuositukset 2014 MTT Kotieläintuotannon tutkimus 10.6.2015 Sikojen ruokintasuositukset 2014 Sikojen energiaruokintasuositukset on annettu megajouleina (MJ) nettoenergiaa (NE) päivässä, MJ NE/d. NE-arvo on laskettu EvaPig

Lisätiedot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO 1/2012 PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO UUDEN SUKUPOLVEN MAATALOUS- KAUPPA Potra-ruokintaohjelman tavoitteena on: parempi päiväkasvu ja rehuhyötysuhde porsaiden painohajonnan kaventuminen

Lisätiedot

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Sikojen Ruokintasuositukset 2014 Hilkka Siljander-Rasi Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Sikojen ruokintasuositusten päivittäminen Vertailu uusimpiin

Lisätiedot

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä!

Onnellinen odotus onnistunut porsiminen. Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan. Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onnellinen odotus onnistunut porsiminen Suomen Rehun ruokintaratkaisut tiineen ja porsivan emakon ruokintaan Ehkäise ummetus Pekoni Putkimiehellä! Onn.porsiminen-esite.031007.indd1 1 3.10.2007 13:46:00

Lisätiedot

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta

Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Onnistunut imetys onnellinen emakko Suomen Rehun uudet imetystäysrehut emakon hyvinvoinnin puolesta Emakko-Pekoni Plus Pekoni 106 Trypto Imetys-Pekoni Plus Onnistunut imetys hyvinvointia emakolle Suomen

Lisätiedot

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen Oikea tiivistevalinta tuottaa ympäristöä säästäen Sikojen vilja-tiivisteruokinnassa on tärkeää

Lisätiedot

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta

Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Kantavan tamman ja kasvavan varsan ruokinta Hevosten ruokinta: Kantavan tamman ruokinta Tiineyden loppuvaiheen ruokinta Imetyskauden ruokinta Vieroitetun varsan ruokinta Agriristeily 8.2.2013 Heikki Kankainen

Lisätiedot

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 19.12.2014 1 Tausta: poikimisen jälkeinen energiatase Ummessaolevan lehmän energiantarve noin 90 MJ

Lisätiedot

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus OMAVARA hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Tavoite: ihannevalkuainen Rehun valkuaisen koostumus mahdollisimman

Lisätiedot

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut Räätälöidyllä ruokinnalla tehokasta ja taloudellista kasvua Sikojen ruokinnassa on tärkeää varmistaa optimaalinen

Lisätiedot

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY NAUDAN KASVUN SÄÄTELY Sole Raittila Jyväskylä 18.11.2010 23.11.2010 1 Naudan kasvuun vaikuttavat tekijät Perimä Sukupuoli Rotu Yksilölliset ominaisuudet Ruokinta Olosuhteet Terveys 23.11.2010 2 Naudan

Lisätiedot

Emakot syömään porsituksessa

Emakot syömään porsituksessa Emakot syömään porsituksessa Huittinen 10.12.2013 Paavo Viitanen Mahdollisuudet Terveet eläimet Sopusuhtaiset eläimet, ei laihoja eikä lihavia Hyvä hygienia Hyvät olosuhteet Laadukas rehu Hygienia Tavoite

Lisätiedot

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 12.11.2013 Sika on laarista kotoisin Sika saa viljasta tavanomaisilla ruokinnoilla Noin 80 %

Lisätiedot

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen

Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena. Eija Valkonen Ruokintaratkaisu kanojen hyvinvoinnin ja tuotoksen tukena Eija Valkonen Joustavuutta ruokintaan Punaheltta Paras rehut: Täysrehut untuvikosta loppumunintaan Kolme kasvatuskauden rehua ja esimunintarehu

Lisätiedot

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi.

Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta. Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma. Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi. Dynaamista kasvua vaihe vaiheelta Suomen Rehun Dynaaminen kasvuohjelma Neljä toisiaan tukevaa rehua porsaan parhaaksi. Neljä porrasta kannattavaan kasvuun Porsaan elämän ja syönnin alku ovat herkkiä ja

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa

Maitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen

Lisätiedot

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella

Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Tasaisempi kasvu paremmat tulokset Tasaista kasvua hyvällä rehuhyötysuhteella Primo-juomarehut Primo Starter -starttitäysrehu Primo I, Primo II, Primo III -kasvatustäysrehut Panostus alkukasvatukseen kannattaa

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola

Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Hankeaika 10.10.2007-31.12.2012 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Broilerivehnän viljelypäivä 2.2.2012 Essi Tuomola Broilerin rehustuksen koostumus Valkuaisaineet Aminohapot Vehnän rehuarvo broilerille

Lisätiedot

Tankki täyteen kiitos!

Tankki täyteen kiitos! Tankki täyteen kiitos! Tutkitusti enemmän maitoa aidolla Pötsitehosteella Mainio-Krossi ja Aimo-Krossi -täysrehut Oiva-Krono Top ja Puhti-Krossi Top -puolitiivisteet Tehosta rehun reittiä valkuaispitoiseksi

Lisätiedot

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI

08.10.2014 1. Ruokinta ja hedelmällisyys. Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Eläinten terveys ja hyvinvointi KERRASTA KANTAVAKSI Ruokinta ja hedelmällisyys 08.10.2014 1 Lehmä tiinehtyy, jos sen kohtu on terve sekä sen ruokinta, energiatasapaino ja terveys ovat kunnossa. Sen jälkeen

Lisätiedot

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Herne lisää lehmien maitotuotosta Liite 13.6.2005 62. vuosikerta Numero 2 Sivu 6 Herne lisää lehmien maitotuotosta Seppo Ahvenjärvi, Aila Vanhatalo ja Seija Jaakkola, MTT Märehtijät saavat herneestä hyvin valkuaistäydennystä silloin, kun

Lisätiedot

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan KRONO I KRONO II KRONO III KRONO IV Onnistunut täydennys ruokintaan Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top ja Krono 135 Top -puolitiivisteet

Lisätiedot

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNEKÖ SUOMEN MAISSI? HERNE LYPSYLEHMIEN RUOKINNASSA Tohtorikoulutettava Laura Puhakka Pro Agria Maitovalmennus 4.9.2014 TÄSSÄ ESITYKSESSÄ HERNE REHUKASVINA KUIVATTU HERNEEN SIEMEN HERNE KOKOVILJASÄILÖREHUNA

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuyksiköstä Megajouleen Minna Tanner, ProAgria Kainuu Rehuarvojen päivitykset 1.9.2010 Megajoule (MJ) korvasi rehuyksikön (Ry) rehuenergian yksikkönä (märehtijöillä ja hevosilla) Lypsylehmien energian

Lisätiedot

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden 6.9.2013 Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja lypsylehmien ruokinta, terveys ja hyvinvointi p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi (Kuvat M.Norismaa ellei

Lisätiedot

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus

HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma

Lisätiedot

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Toimivia ruokintaratkaisuja Krono-rehuilla Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta. Krono I, II, III ja IV -täysrehut Krossi 125 Top, Krono 135 Top ja Huippu-Krossi

Lisätiedot

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus 4.4.2013 Sikojen rehutaulukoiden ja ruokintasuositusten päivitys ja uudistaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen

Maitoa mahan täydeltä. Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Maitoa mahan täydeltä Vasikan ruokinta juottokaudella ja vieroituksen jälkeen Mahojen toiminta ja kehittyminen Juotto Juottomenetelmät Juottovirheet Imemisongelmat Juoksutusmahaongelmat juottokaudella

Lisätiedot

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön Maija Karhapää Sikojen optimoitu valkuaisruokinta Lihasika tarvitsee valkuaista/aminohappoja elintoimintojen ylläpitoon ja kasvuun Aminohappojen tulee

Lisätiedot

Hyödyllinen puna-apila

Hyödyllinen puna-apila Hyödyllinen puna-apila Kaisa Kuoppala MTT Kotieläintuotannon tutkimus Valkuaiskasvien viljely- ja ruokintaosaamisen kehittäminen - tulevaisuustyöpaja Mustialassa 19.11.2013 Keinoja paremman valkuaisomavaraisuuden

Lisätiedot

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehuanalyysiesimerkkejä Rehuanalyysiesimerkkejä Rehun laatu on monen tekijän summa! Vaikka korjuuajan ajoitus onnistuu täydellisesti, myös säilöntään on syytä keskittyä. Virhekäymiset lisäävät säilönnästä johtuvaa hävikkiä ja

Lisätiedot

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI

PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI PORSASKUOLLEISUUS KEINOJA SEN HALLITSEMISEKSI (1) 30 Porsaskuolleisuus Tanskassa 1996-2009 25 20 15 Syntynyt porsaita kpl Porsaskuolleisuus (ennen vier.) % 10 5 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Lisätiedot

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen -juomarehut Starter ja Mysli -starttirehut I ja Hieho -kasvatusrehut Stabiliser, Electrolyte ja Fiber -vasikoiden

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita

Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta. Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Pekoni-rehut menestyvän tilan valinta Kestävältä emakolta enemmän elinvoimaisia ja tasalaatuisia porsaita Tavoitteena kestävä emakko ja elinvoimaiset, hyvin kasvavat porsaat Hyvän emakon kriteerit ovat

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi +1,5 litraa lypsylehmää kohden päivässä MAITOVAKUUTUS Lue lisää suomenrehu.fi MaitoPro-konseptilla kohti tulosta Suomen Rehu on kehittänyt uuden ruokintakonseptin takaamaan tehokkaamman maidontuotannon

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl. Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014

Sikojen Rehutaulukko 2014. Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 Sikojen Rehutaulukko 2014 Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki 15.5.2014 20.5.2014 Uusi sikojen rehutaulukko netissä 15.5.2014 Käyttöperiaatteet netissä samanlaiset kuin aikaisemmin Voit

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus siat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna 2016

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa FI 2013 Kaura Kauran viljelyllä ja rehukäytöllä on pitkät perinteet Suomessa. Yli neljäsosa Suomessa tuotetusta viljasta on a. Puhdas maaperä ja viileä ilmasto soveltuvat

Lisätiedot

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA

080218 - TS presentatie vleesvee UK Sloten BV ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA ELINVOIMAINEN VASIKKA TULEVAISUUDEN LYPSYLEHMÄ TAI TEHOKAS LIHANTUOTTAJA MIKSI? Hiehon kasvatus lypsylehmäksi maksaa EUR 1500 2300 Poikimakertojen määrä 4 3 2 Kustannus st/maitolitra 4,6 6,6 9,3 Hyvin

Lisätiedot

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus Rehuarvoseminaari Helsinki 15.5.2014 20.5.2014 Nykyisessä sikojen energia-arvojärjestelmässä puutteita

Lisätiedot

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma

Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen Liisa Voutila, Katri Virtanen, Jarkko Niemi, Anna Ollila, Claudio Oliviero, Anna Valros, Mari Heinonen, Olli Peltoniemi Tausta Normaaliteuraspainoisen kastroimattoman

Lisätiedot

Sari Kajava, Annu Palmio

Sari Kajava, Annu Palmio Lypsylehmän kuidun tarve Sari Kajava, Annu Palmio Kestävä karjatalous (KESTO) hanke Loppuseminaari 16.12.2014 Johdanto Maidontuotannon tehostaminen: Enemmän väkirehua, vähemmän karkearehua Paljon energiaa,

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma

Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita. Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Terve lehmä tekee tuplasti vasikoita Suomen Rehun Acetona Terveysohjelma Acetona-esite_8s.indd 1 30.8.2007 12:03:25 Tavoitteena kestävä, terve lehmä! Investoimalla lehmän terveyteen investoit tilasi tuottavuuteen.

Lisätiedot

6d.Utareterveys ja ruokinta Laura Kulkas Valio Oy Ruokinta vaikuttaa lehmän vastustuskykyyn Ruokinta vaikuttaa vastustuskykyyn mikrobeja vastaan ravinnon eri osatekijöiden kautta Monien ravintoaineiden

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. RAPORTTI Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin. H an n e D a m gaa r d P ou l s en Tutkimusinstituutin johtaja Pvm : 24. syyskuuta 201 0 Sivu 1 / 5 Taustaa:

Lisätiedot

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola

Rehu lisääntymiskautena. EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena EP rehupäivät 2016 Essi Tuomola Rehu lisääntymiskautena Hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät Raaka-aineet/Ravintoaineet Rehun sulavuus Rehun maittavuus Valkuainen tiineysaikana

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu Mustiala Heikki Ikävalko Lypsykarjatilan seosruokintamuodot Seosruokinta Suomessa pohjautuu kahteen menetelmään Täydennetty seosruokinta (PMR) Seosruokinta (TMR)

Lisätiedot

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa Mikko J. Korhonen Potentiaalisimmat valkuaiskasvit? Puna-apila Sinimailanen Rypsi Härkäpapu Herne Seoskasvustot Puituna tai säilörehuna Nurmi vs. apilasäilörehu

Lisätiedot

Terveillä vasikoilla on terveet mahat

Terveillä vasikoilla on terveet mahat Terveillä vasikoilla on terveet mahat Benfital Plus koska maitojuotto on tärkeää Vetmedica Etusijalla eläinten hyvinvointi Miksi vasikoille tulee ripuli? Miksi on tärkeää ennaltaehkäistä vasikoiden ripulia?

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä

E Seleeni 7000 plex. Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä E Seleeni 7000 plex Tärkeitä antioksidantteja ja orgaanista seleeniä KOOSTUMUS E-vitamiini 7 000 mg/kg B6-vitamiini B12-vitamiini C-vitamiini Sinkki (Zn) Seleeni (Se) 60 % natriumseleniittinä 40 % orgaanisena

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa

Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa. Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Naudan ruokintavaatimus eri kasvuvaiheessa Luomulihaseminaari Tampere 9.12.2009 Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Päivän aiheena Naudan kasvu Ravintoainetarpeen määräytyminen Minkälaisia rehuja kasvu vaatii?

Lisätiedot

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä 29.3.2012. Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus. Märehtijä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus Pötsin ph Ruokinta Väkevyys Arja Korhonen Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Tutkimus tehty MTT Maaningan tutkimuskoeasemalla

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke

Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein. InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Emolehmätilan ruokintaa vanhoin ja uusin normein InnoNauta-koulutus Maiju Pesonen InnoNauta-hanke Optimointia Lähtee eläimen päivittäisestä rehuntarpeesta Valitaan tilanolosuhteisiin edullisin rehuyhdistelmä,

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta

Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista

Lisätiedot

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS

VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2012 VASIKASTA KESTÄVÄKSI LYPSYLEHMÄKSI HIEHOJEN RUOKINTAOPAS TAVOITTEENA KORKEA ELINIKÄIS- TUOTOS 2 Hiehojen ruokintaopas 2012 Vasikan ruokinta tähtää KESTÄVYYTEEN JA HYVÄÄN TUOTOKSEEN Karjakoon kasvaessa

Lisätiedot

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus

Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa. Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Kotimaisen valkuaisen taloudellisuus sikojen ruokinnassa Jarkko Niemi MTT taloustutkimus OMAVARA-hankkeen loppuseminaari, Raisio 19.3.2013 Valkuaisrehumarkkinat Kotimaisen valkuaisen rehukäyttö ja sen

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Mari Timonen Sanna Timonen. Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma. Mari Timonen Sanna Timonen. Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mari Timonen Sanna Timonen Työnohjeistuskansion laatiminen Nurmeksen Porsaalle Opinnäytetyö Tammikuu 2014 OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2014 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Härkäpapu siipikarjan rehuna Härkäpapu siipikarjan rehuna OMAVARA-hankkeen loppuseminaari 19.3.2013, Raisio Erja Koivunen 1 Kotimaiset rehuvalkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa Aikaisemmissa hankkeissa tutkittua MTT:llä on aikaisemmissa

Lisätiedot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan ruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan Kehityspäällikkö Eija Valkonen Hankkija Oy Rehuliiketoiminta rehujen valmistuksen yleiset tuotantosäännöt 1. Luonnonmukaisten rehujen valmistus on pidettävä ajallisesti

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Lihantuotanto SIANLIHA

Lihantuotanto SIANLIHA Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Hedelmällisyys ja talous

Hedelmällisyys ja talous Hedelmällisyys tuottamaan 7.10.2014 Toholampi Hedelmällisyys ja talous Juhani Taponen Helsingin yliopisto Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Kotieläinten lisääntymistiede Hedelmällisyys heikentynyt

Lisätiedot

Helposti sulava. Anti-Hairball

Helposti sulava. Anti-Hairball Ilman keinotekoisia, väri, maku tai säilöntäaineita. Virtsan ph 6,06,5 Iho & Turkki Huolellisesti valitut raakaaineet ja erikoisresepti takaavat täydellisen kalsiumin ja fosforin suhteen sekä madalletun

Lisätiedot

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina Raisio Oyj:n Tutkimussäätiön TUTKIJAKOULUN SATOA SEMINAARI 21.4.2015 Tohtorikoulutettava Laura Puhakka www.helsinki.fi/yliopisto 29.4.2015 1 Tässä

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet

Liharotuisten nautojen. ruokinta. InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Liharotuisten nautojen loppukasvatuksen ruokinta InnoNauta-koulutuspäivä Maiju Pesonen InnoNauta-hankkeet Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Lihakset Luusto Rasvakudos Sukukypsyysikä merkittävä,

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot