Kulttuurien kirjo Kodin turvallisuus 1/2015 HELSINKI LAPPI ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuurien kirjo Kodin turvallisuus 1/2015 HELSINKI LAPPI ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK. 28.1.2015"

Transkriptio

1 ELÄKKEENSAAJIEN KESKUSLIITON JÄSENLEHTI, 45.VSK Kuva: Joonas Vallius 1/2015 ERI KULTTUURIEN KOHTAAMISIA tapahtuu päivittäin: moninaisuus on rikkautta. n TEEMASIVUT 1 2; 4 7 Kulttuurien kirjo Kodin turvallisuus 4 Varmista kotisi paloturvallisuus SPEK neuvoo 10 Kunnolliset apuvälineet ovat myös osa kodin turvallisuutta. Anjan Apuvälinevinkit sivulla 17. Kuva: Ulla Wallinsalo Kuva: Eduskunta Kuva: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Hervantalaiset tapaavat maahanmuuttajanaisia käsitöiden parissa. Kantin pysäkillä kohtaavat somalialaiset rouvat ja kantasuomalaiset. Ministeri Huovinen: Sote-uudistus kansalaisen puolella 11 n PIIRIT Liiton eduskuntavaalitavoitteet 2015 valmistuivat HELSINKI LAPPI

2 2 Vapaaehtoistoimijoina Latvian Ystävien yhdistyksessä Eri kansojen välistä kulttuuriyhteistyötä tehdään EKL-väen piirissä muun muassa Tampereella, jossa toimii aktiivinen Latvian Ystävät ry. Yhdistys tekee tunnetuksi Latviaa suomalaisille ja Suomea latvialaisille. Eläkkeensaajien Tampereen Yhdistys ETY:n jäseniä on ollut yhdistyksen toiminnassa mukana jo pitkään. w Tampereen Latvian Ystävät täytti viime syyskuussa 20 vuotta, jota juhlimassa olivat muiden muassa Latvian suurlähettiläs Ugis Bambe ja Latvian kunniakonsuli Tapio Aho. Latvian Ystävien ohjelmassa on lähes vuosittain matka Latviaan. Alkuaikoina käytiin Jurmalassa, jossa yhteistyössä Jurmalan kaupungin kulttuuritoimen Zinaida Skuljan kanssa järjestettiin Suomiviikkoja. Viime vuosien aikana matka on suuntautunut sekä Länsi- että Itä-Latviaan. Tämän vuoden matkasuunnitelmana on järjestää Suomi-viikko yhteistyössä latvialaisten kanssa Iecavan kaupunkiin. Latvian Ystävien yhdistyksen tarkoitus on edistää kulttuurinvaihtoa maiden kesken. Olemme tuoneet latvialaisia kansantanssi- ja lauluryhmiä, taidenäyttelyitä ja luennoitsijoita Suomeen, ja vastaavasti vieneet suomalaista Liepas Womens Clubin järjestämässä tervetuliaistilaisuudessa Iecavassa esiintyivät lasten folk-ryhmä Tarkski yhdessä Womens Clubin naisten kanssa. TOIMINNANJOHTAJALTA n TIMO KOKKO Uudet köyhyysluvut ja eduskuntavaalitavoitteemme julki T ilastokeskuksen juuri ennen joulua julkaiseman tulonjakotilaston pienituloisuutta koskevan ennakkotiedon myötä palaan jo aiemminkin käsittelemääni, ja liittokokouksessa paljon puhuttaneeseen, aiheeseen eli köyhyysteemaan. Ei juuri näy valoa tunnelin päässä. Tulonjakotilasto kuvaa kotitalouksien vuositulojen jakautumista ja tuloeroja erilaisten väestöryhmien kesken. Tilastossa kuvataan käytettävissä olevien tulojen määrää ja muodostumista eri tulolähteistä, verotus ja tulonsiirrot huomioiden. Tuloja ja niiden jakautumista tarkastellaan muun muassa tulotason, sosioekonomisen ryhmän, elinvaiheen ja asuinalueen mukaisissa ryhmissä. Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä on 60 prosenttia kotitalouksien käytettävissä olevasta mediaanitulosta. Suomalaisten mediaanitulojen nousu on hiukan nostanut myös köyhyysrajaa ylöspäin edellisvuodesta. Raja nousi vuosituloissa mitattuna 60 eurolla. Mediaani on luku, jonka alapuolella on tuloilla mitattuna puolet ja yläpuolella puolet väestöstä. Tuloilla taas tarkoitetaan verojen jälkeisiä tuloja, jotka koostuvat työ- ja omaisuustuloista sekä tulonsiirroista kuten sosiaalimaksuista. Kansalaisista noin 13 prosenttia on pienituloisia. Pienituloisuuden perusteella köyhiä ihmisiä oli maassamme noin Vuonna 2012 luku oli , joten pienituloisten määrä kasvoi vuoden aikana hengellä. Köyhien määrä maassamme kääntyi siis taas nousuun, edellisvuonna luvut laskivat hieman. Pitkittyneesti pienituloisia oli puolestaan vuonna Henkilön katsotaan olevan pitkittyneesti pienituloinen silloin, kun hän on kuulunut pienituloiseen asuntokuntaan vähintään kaksi kertaa edellisen neljän vuoden aikana. Kun katsotaan toimeentulovaikeuksissa olevien kotitalouksien lukumäärää sosioekonomisen aseman mukaan, ovat eläkkeensaajat ylivoimaisesti suurin ryhmä. Suomessa erityisenä ongelmana on yksinäisten eläkkeensaajien huomattavan korkea köyhyysriski. Vuonna 2009 yli 30 prosenttia Suomen yksinelävistä eläkeläisistä oli köyhiä. Kuten olen aiemmin kertonut, OECD:n vertailussa yhtä köyhää yksinasuvaa eläkkeensaajaa kuin Suomessa ei löydy koko LänsiEuroopasta. Yli 65-vuotiaiden yksinasuvien köyhyysaste on tuon vertailun mukaan 28 prosenttia. OECD:n vertailussa köyhyysrajamääritelmä 50 prosenttia mediaanitulosta, eli raja on EU vertailua alemmalla tasolla. Tilastokeskuksen lukujen mukaan pienituloisten määrä on liikkunut vuodesta 2007 lähtien noin henkilön molemmin puolin. Vielä 1990-luvun puolivälissä alle suomalaista jäi tuloillaan köyhyysrajan alle. Tulonjakotilasto 2013 mukaan Suomessa pienituloisuusraja oli euroa vuodessa. Toisin sanoen yhden hengen taloudessa asuva on pienituloinen, jos hänen tulonsa ovat alle euroa kuukaudessa. Vuoden 2013 lopussa maassamme sai alle euron eläkettä henkilöä (yli 33 prosenttia eläkkeensaajistamme). Heistä oli naisia ja miehiä Alle euron eläkettä sai henkilöä, reilusti yli puolet eläkkeensaajistamme (54,6 prosenttia). Reilusti yli kolmannes eläkkeensaajista saa siis eläketuloa, joka on alle virallisen köyhyysrajan. Haloo päättäjät, pitäisiköhän tehdä jotain? Pienituloisuus on yleisintä 75 vuotta täyttäneillä. Nykyisin käytössä olevan työeläkeindeksin (20 ansiotaso / 80 elinkustannusten muutosten painoarvo) takia pitkään eläkkeellä oleminen lisää pienituloisuutta ja köyhyyttä. Mitä pitempään eläkkeellä ollaan, sitä varmemmin kuljetaan kohti köyhyysrajaa. Tällä hetkellä suomalaisista jo yli miljoona on 65 vuotta täyttäneitä. Kymmenen vuoden kuluttua heitä ennustetaan olevan 1,3 miljoonaa eli 23 prosenttia väestöstä. Suomessa ikääntyneiden osuus kasvaa EU-maista nopeimmin vuoteen 2030 asti. Myös suhteellinen köyhyys maassamme tulee tulevaisuudessa vain kasvamaan, jos asialle ei tehdä mitään. Eduskuntavaaliasiakirjassaan EKL on tehnyt kattavat esitykset eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi maassamme. Niitä esitellään myös tässä numerossa. Pitäkää huolta, että alueillanne olevat kansanedustajaehdokkaat saavat nuo esitykset ja muut vaalitavoitteemme tietoonsa. Äänensä kannattaa antaa niille, jotka lupaavat tehdä työtä tavoitteittemme eteen valituksi tullessaan. Hyvää loppuvuotta kaikille!

3 3 MATTI HELLSTEN päätoimittaja, chefredaktör Eläkkeensaajien Keskusliiton puheenjohtaja Pensionstagarnas Centralförbunds ordförande Ensimmäisenä iltana perille päästyämme latvialaiset lapset veivät meidät vieraat pihamaalle, ja yhdessä mentiin piirileikkiä. osaamista ja näyttelyitä eri tapahtumiin Latviassa. Tavara löytää tarvitsijansa Muutama vuosi sitten veimme vaatteita latvialaisiin lastenkoteihin ja vanhustentaloihin, mm. lakanoita, pyyhkeitä, takkeja ja housuja. Nykyään olemme keskittyneet pääasiassa lapsiin ja koululaisiin. Latviassa on itsenäistymisensä jälkeen ollut pulaa mm. koulutarvikkeista, jotka nyt ovat kaikki maksullisia. Varsinkin pienillä, syrjässä olevissa kylissä ja kaupungeissa on näin. Olemme Iecavan Drengeru-naisyhdistysten kautta vieneet lähinnä Iecavaan ja sen lähialueille muun muassa kyniä, vihkoja ja muuta koulunkäyntiin liittyvää materiaalia sekä muutamalle suurperheelle vaatteita ja kenkiä. Viime kesänä veimme kuorma-autollisen vaatteita ja kenkiä sekä opiskelutarvikkeita Iecavaan. Tavarat olemme koonneet kukin tahoiltamme, lähinnä kotoamme, joskin naapurit, sukulaiset ja tuttavat ovat osallistuneet. Valitettavasti emme voi ottaa vastaan ulkopuolisia lahjoituksia, koska meillä ei ole mitään säilytyspaikkaa tavaroille. Toimimme Kansainvälisen toimintakeskuksen tiloissa, eikä omaa toimistoa ole. Yhdistyksessä on jäsenenä myös Latviasta kotoisin olevia henkilöitä, joista on ollut suuri apu luodessamme suhteita sikäläisiin yhdistyksiin ja yhteisöihin. Opettajan johdolla olemme opiskelleet latvian kieltä muutamana vuotena, jotain ehkä opittukin. Olemme aiemmin kuuluneet Rozentas-seuraan, joka toimii Helsingissä. Saimme siltä myös toiminta-avustusta, joka nyt on lakkautettu. Latvian Suomen suurlähetystössä olemme vierailleet vuosittain. Toukokuussa 2014 perustettiin Latvian Ystävien Liitto ry LYL, johon kuuluvat Porin Seudun Suomi-Latvia -yhdistys ry, Suomi-Latvia -yhdistys ry Finland/Lettland-föreningen rf Pietarsaari ja Latvian Ystävät ry Tampere. Toimintaa pyritään levittämään muihinkin kaupunkeihin. Sirkka-Liisa Kaonpää Eläkkeensaajien Tampereen Yhdistys ETY Lisätietoa kotisivuilta: latvianystavat.nettisivu.org/ EKL-yhdistys, oletko Facebookissa? Jos yhdistyksellänne on omat Facebook-sivut, olisi toivottavaa, että laittaisitte omalle tai kaverienne seinälle silloin tällöin uutisia myös Rajaniemen lomakeskuksesta! Tai linkittäisitte Rajaniemen omat kotisivut Facebook-seinällenne tai omille kotisivuillenne. Näin jotkut yhdistykset ovat jo tehneetkin, kiitos siitä! Tällä tavalla ristiin linkittämällä Rajaniemen näkyvyys lisääntyy huimasti. PÄÄKIRJOITUS Eduskuntavaalit lähestymässä Ilmassa on monia merkkejä, joista näkee eduskuntavaalien olevan lähestymässä. Varmoja merkkejä ovat erilaisten tutkimuslaitosten tai ns. ajatuspajojen tuotokset rakennemuutosten tekemiseksi tai muiksi talousohjelmiksi. Totta kai myös EKL pyrkii olemaan mukana tässä. Me emme kuitenkaan tee mitään laajaa ja kaiken kattavaa ohjelmaa, vaan pyrimme keskittymään eläkkeensaajille tärkeisiin asioihin, erityisesti eläkkeensaajien köyhyyden vähentämiseen. Toisin tekee esimerkiksi Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla, joka on tehnyt varsin laajan tuotoksen. Jos sen tiivistää karkeasti, sisältö on: verot alas ja menot alas. Kun ohjelmasta kaivaa yksityiskohtia, meille eläkkeensaajille löytyy varsin mielenkiintoinen asia eli indeksien jäädytys, josta me olemme jo vähän saaneet esimakua. Etla esittää, että eläkeindeksit ja sosiaaliturvan indeksit jäädytetään neljäksi vuodeksi. Esityksessä todetaan nimenomaisesti, että indeksien jäädyttäminen voitaisiin toteuttaa ongelmitta myös eläke-etuuksiin! Esityksestä ei näy tai ainakaan minä en sitä löydä, että jäädytys myöhemmin jotenkin kompensoitaisiin. Vaikka inflaatio on tällä hetkellä pieni tai saattaa jopa käydä hetkittäin deflaation puolella, on neljän vuoden jäädytys ehdotuksenakin aika hurja. Etlan ehdotus on saanut varovaista tukea maan hallituksen elinkeinoministeriltä, joka on sitä mieltä, että kaikki keinot kannattaa katsoa. Toinen taho, joka tukee ehdotusta varauksetta, on tunnettu suomalainen veropakolainen. Sama talouselämän ykkösketjun nimi esitti pari vuotta sitten, että pitää harkita äänioikeuden poistamista eläkkeensaajilta. Vieläkin vähän ihmettelen sitä, että hänen silloisesta ehdotuksestaan ei noussut sen suurempaa kohua. Ehdotettu laaja indeksien jäädyttäminen olisi merkittävä talouspoliittinen toimi. Perustellusti voi kysyä, että mahtaako tämä olla vallitsevassa tilanteessa järkevää. Joidenkin mielestä näköjään kyllä tarkoituksenmukaista. Työeläkkeiden kirjo on hyvin laaja. On kuitenkin hyvä muistaa se tosiasia, että valtaosa työeläkkeistä on alhaisia tai erittäin alhaisia. Mainittu indeksien jäädyttäminen merkitsisi merkittävää kulutuskysynnän leikkausta. Onko kulutuskysynnän leikkaaminen se keino, jolla Suomen talous saadaan nousuun? Epäilen vahvasti. Viime aikoina Suomessa on nähty outo ilmiö: ruoan hinta on kääntynyt ainakin joidenkin tuotteiden osalta laskuun, joka on sinänsä erittäin tervetullut uutinen. Toivottavasti jatkoa seuraa. Hinnanalennusten taustalla on varmasti erilasia tekijöitä. On syytä kiinnittää huomiota kaupan edustajien sanomaan, että yhtenä syynä on kuluttajien ostovoiman kasvu. On väite totta tahi ei, se kuitenkin kertoo siitä, että kauppojen kassoilla näkyy ihmisten alhainen ostovoima. Tätäkö vielä pitäisi vähentää leikkaamalla kaikkein huonotuloisimpien suomalaisten ostovoimaa jos tätä sanotaan talouspolitiikaksi, on se mielestäni huonoa talouspolitiikkaa. Käytetään äänioikeuttamme, kun se vielä meillä on, ja käydään äänestämässä! Riksdagsvalet närmar sig I luften finns det många tecken, av vilka man ser att riksdagsvalet närmar sig. Säkra tecken är olika forskningsinstituts eller s.k. idériors publikationer för att göra strukturförändringar eller övriga ekonomiprogram. Naturligtvis försöker också PCF vara med i detta. Vi gör inga breda och allomfattande program, utan vi försöker koncentrera oss på viktiga ärenden som berör pensionstagarna, särskilt för att minska på fattigdomen bland pensionärerna. På ett annorlunda sätt gör till exempel Näringslivets forskningsinstitut ETLA, som har gjort en rätt bred publikation. Om man sammanfattar den grovt, är innehållet: skatterna ner och utgifterna ner. När man från programmet gräver fram detaljer, så hittar man för oss pensionärer en ganska intressant sak alltså att frysa indexet, som vi redan har fått lite smak av. Etla föreslår, att pensionsindexet och socialskyddsindexet fryses ner för fyra år. I förslaget konstaterar man uttryckligen, att indexets frysning kunde genomföras problemfritt också på pensionsförmåner! I förslaget syns inte åtminstone hittade inte jag det, att man skulle kompensera frysningen senare på något sätt. Fastän inflationen i detta nu är liten eller till och med kan gå för en tid över till deflationssidan, är en frysning på fyra år som förslag redan ganska hemskt. Etlas förslag har fått ett varsamt stöd av landets näringsminister, som är av den åsikten, att alla medel är värda att se på. En andra part, som stöder förslaget utan förbehåll, är en känd finländsk skatteflykting. Samma person inom näringslivet föreslog för ett par år sedan, att man borde fundera på att ta bort rösträtten av pensionärerna. Ännu förundrar jag mig över, att det inte från hans förslag då uppstod något större rabalder. Det föreslagna att frysa de breda indexen skulle ha en betydande ekonomisk politisk verkning. Man kunde befogat fråga, skulle detta vara vettigt i den nurådande situationen. Enligt vissa skulle det nog vara ändamålsenligt. Arbetspensionernas spektrum är mycket brett. Det är ändå bra att komma ihåg det faktum, att merparten av arbetspensionerna är låga eller mycket låga. En frysning av de nämnda indexen skulle betyda betydelsefulla nedskärningar av konsumenternas efterfrågan. Är en nedskärning av konsumenternas efterfrågan det sätt, med vilket man skulle få Finlands ekonomi att gå uppåt? Jag tvivlar starkt. På senaste tid har man i Finland sett ett märkligt fenomen: priserna på maten för åtminstone vissa produkter har sjunkit, vilket i sig är en mycket välkommen nyhet. Hoppas det fortgår. I prissänkningarnas bakgrund finns säkert olika faktorer. Det är viktigt att uppmärksamma vad handels representanter säger, att en orsak är att öka konsumenternas köpkraft. Är påståendet rätt eller ej, det berättar ändå det, att i affärernas kassor syns människornas låga köpkraft. Bör detta ännu minskas genom att skära ner på köpkraften bland de finländare som har låga inkomster om man säger att detta är ekonomisk politik, är det enligt min mening en dålig ekonomisk politik. Vi använder vår rösträtt, när vi ännu har en sådan, och vi går och röstar!

4 4 TEEMASIVUT: kodin turvallisuus Yli 65-vuotiaita on karkeasti ottaen viidennes väestöstä. Monet wheistä ovat käytännössä keski-ikäi- siä. Paljon on niitäkin, joiden toimintakyky on iän tuomien vaivojen tai vaikka lääkityksen takia rajoittunut. On olemassa keinot turvata niidenkin ihmisten kodin turvallisuus, jotka eivät esimerkiksi tulipalossa pysty toimimaan tilanteen vaatimalla ripeydellä, tähdentää turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Paloturvallisuuden parantamiseen on syytäkin. Palokuolematilastot kertovat synkästi, että ikäihmisten osuus tulipaloissa kuolleista on kasvanut viime vuosina. Kun heitä on väestöstä noin 20 prosenttia, niin palokuolleista heitä on jopa noin 40 prosenttia. Ikäihmisten paloturvalliseen asumiseen on olemassa keinot Me suomalaiset olemme päivä päivältä vanhempia; sen näkee väestötilastoistakin. Suomalaiset myös asuvat yhä iäkkäämmiksi omillaan, joko suunnilleen yhtä iäkkään siipan kanssa tai aivan yksin. Kuka ajattelee yksin asuvien ikäihmisten turvallisuutta? Mitä tapahtuu, kun mummo tai pappa unohtaa keitokset liedelle? Asuntojen varustaminen automaattisilla sammutuslaitteistoilla eli sprinklereillä estää palokuolemat käytännössä täysin. Erilaisista palveluasunnoista yhä useammat ovat sprinklattuja. Suurimpana haasteena onkin turvata omassa kodissaan asuvien iäkkäiden ihmisten turvallisuus, sanoo Ilpo Leino. Monelle tulee sprinklereistä mieleen talon rakenteissa olevat sammutuslaitteistot. Tällaistenkin asentaminen varsinkin rakennusvaiheessa on suhteellisen edullista. Kiinteiden sprinklereiden rinnalle on markkinoille tullut myös siirrettäviä sammutuslaitteistoja. Yhteiskunta on päättänyt asuttaa ikäihmisiä omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Tällöin tarvitaan uusia keinoja turvallisuuden varmistamiseksi. Siirrettävillä sprinklereillä voidaan turvata jopa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino kehottaa tarkistamaan palohälyttimen paristot säännöllisesti. Kuva: SPEK. Palotarkastus.fi -palvelu on avattu Palvelun avulla voit selvittää mikä on omakotitalosi, kesämökkisi, taloyhtiösi tai muun kiinteistön paloturvallisuuden tila. Tarkastus suoritetaan verkkopohjaisen työkalun ohjaamana ja opastamana. Palvelu on käytettävissä kaikilla mobiililaitteilla tai tietokoneella. Suoritetusta tarkastuksesta käyttäjä saa tarkastuspöytäkirjan. Pöytäkirjasta selviää lakisääteisten osa-alueiden turvallisuustaso ja mahdolliset turvallisuuspuutteet sekä kehityssuunnitelma puutteiden korjaamiseksi. Raportin voi liittää esimerkiksi osaksi omakotitalon huoltokirjaa, jolloin se toimii luotettavuuden tuojana vaikkapa talon myyntitilanteessa. Palvelu on maksuton kuluttajille, ja on käytettävissä osoitteessa www. palotarkastus.fi Palvelun tarjoajana on turvallisuusalan asiantuntijayritys Safetum Oy. Palvelun avulla yritys haluaa saada ihmiset perehtymään ja huolehtimaan paremmin kotinsa arkisista paloturvallisuusasioista. Lisätietoja: Safetum Oy, Jääkaapin tausta on syytä pitää pölystä puhtaana. Kuva: SPEK. kahden kodin asukkaat, ja laitteisto on siirrettävissä melko pienellä työllä tarvittaessa toiseen paikkaan, Ilpo Leino kertoo. Siisteys on turvallisuutta Suuri osa kotien tulipaloista saa alkunsa liesistä. Liesiin itseensä vikoja tulee hyvin harvoin, eli liesipalon syynä on lieden käyttäjä. On mahdollista suojata liesi sammutuslaitteistolla tai varustaa lie- Paloturvallisuuden tarkistuslista Keittiö pidetään siistinä. Keittiössä on turvaliesi. Sähkölaitteita käytetään käyttöohjeen mukaisesti. Pyykkejä ei kuivata saunassa. Asunnon joka kerroksessa on vähintään yksi toimiva palovaroitin jokaista alkavaa 60 neliömetriä kohti. Palovaroittimien toimita testataan kuukausittain. Palovaroittimien paristo vaihdetaan vuoittain. Sammutuspeite tai sammutin on helposti saatavilla. si automaattisella virran katkaisulla, jos se on jäänyt liian pitkäksi aikaa päälle tai kuumenee liikaa. Vuonna 2014 hyväksytty EU-tason liesien turvalaitestandardi on osaltaan vaikuttamassa siihen, että ikäihmisille voidaan luoda erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö, kertoo Leino. Siinä vaiheessa, kun sprinkleri laukeaa ja sammuttaa tulen, on paloturvallisuus päässyt jo pahasti repsahtamaan. Ikäihmisten kodin paloturvallisuuteen pätevät aivan samat ennaltaehkäisyn keinot kuin nuoremmankin polven asumiseen. Perussiisteys on pitkälti avain siihen, että tulipalot jäävät syttymättä. Lieden läheisyydessä ei ajelehdi pahvisia hiutalelaatikoita tai muovisia purkkeja, sähkölaitteet ovat puhtaita pölystä, listaa turvallisuuspäällikkö Ilpo Leino paloturvallisuutta edistäviä asioita. Hän painottaa myös, että sähkölaitteita on syytä käyttää vain käyttöohjeen mukaisesti eikä missään nimessä viallisina. Paloturvallisuutta on myös se, että ulos pääsee tulipalon sytyttyä nopeasti. Poistumisreiteillä ei siis kannata säilyttää mitään. Tulipalon alun sammuttaminenkin kuuluu kansalaistaitoihin, jos sammuttaminen vain onnistuu itseä vaarantamatta. Ikäihmisten kanssa työskentelevät ja myös sukulaiset ovat avainasemassa, kun toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden kodin paloturvallisuutta parannetaan, tähdentää Ilpo Leino. Paloturvallisuuden tuumiminen on tärkeää aivan jokaiselle. Kuka tahansa voi vaikkapa jalka kipsissä tai vahvalla lääkekuurilla kuulua turvallisuuden kannalta erityisryhmiin. Huonosti kuuleville tai näkeville on saatavissa erilaisia lisävälineitä, jotka voidaan liittää palovaroittimeen. Vaikkapa vilkkuvalolla tai täristimellä voidaan varmistaa, että hälytys huomataan ja asukas saadaan ajoissa turvaan. Juha Hassila Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

5 Tunnetko pakkausten varoitusmerkinnät? Siirtymäaika vaarallisten aineiden pakkausmerkintöihin päättyy tänä vuonna. CLP-asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (Classification, Labelling and Packaging of substances and mixtures) kemikaalien luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta. Aineet on täytynyt luokitella CLPasetuksen mukaisesti alkaen, ja päättyy siirtymäaika myös seosten osalta. CLP-merkintä on osa maailmanlaajuista kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmää. Tavoitteena on, että kaikkialla maailmassa vaarallisten kemikaalien luokittelussa ja pakkausmerkinnöissä käytetään samoja periaatteita, jolloin kemikaali turvallisuus paranee. Vaaralliseksi luokiteltu kemikaali voi olla esimerkiksi syttyvä, välittömästi myrkyllinen tai vesieliöille vaarallinen (ympäristövaara). Muistisairautta sairastavia on Suomessa lähes Vuosittain sairastuu henkilöä. Muistisairauksien riski lisääntyy ikääntymisen myötä, mutta ne eivät ole pelkästään ikäihmisten sairauksia. Muistisairauksia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä aivoterveydestä huolehtimalla. Suomessa on tälläkin hetkellä w yli alle 65-vuotiasta muistisairautta sairastavaa henkilöä. Yleisimmät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, verisuoniperäiset muistisairaudet, Lewyn kappale -tauti ja otsalohkorappeumasta johtuva muistisairaus. Muistisairaudet ovat edelleen osittain mysteeri, eli emme voi tietää varmuudella, kuka sairastuu ja miksi. Ennaltaehkäisyä liikunnalla ja kunnon ravinnolla Nykytietämyksen mukaan muistisairauksia voidaan kuitenkin ennaltaehkäistä, hoitaa tehokkaasti ja myös kuntouttaa. Ennaltaehkäisyn kulmakivet ovat terveellinen ravitsemus ja liikunta. Tutkimusten mukaan ihmisillä, jotka liikkuvat vähintään puoli tuntia 3 5 kertaa viikossa, on puolta pienempi riski sairastua muistisairauteen. Asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella sairauden etenemistä voidaan hidastuttaa ja pidentää kotona asumisen mahdollisuuksia jopa useilla vuosilla. TEEMASIVUT Muistin suojaaminen luo turvaa ja pidentää kotona asumista Kuntoutuksessa säännöllinen ja reipas liikunta mielellään ulkoilun merkeissä ovat avaintekijöitä toimintakyvyn ja muistin ylläpitämisessä. Tämän lisäksi nykyiset lääkkeet voivat hidastuttaa huomattavasti esimerkiksi Alzheimerin taudin etenemistä, vaikka ne eivät sairautta paranna. Ravitsemus ja liikunta yhdessä ehkäisevät lisäksi muistisairauksien tunnettujen riskitekijöiden, kuten ylipaino, korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja diabetes, ilmaantuvuutta. Liikunnan ja ravitsemuksen lisäksi päihteiden sekä tupakka että alkoholi käytön vähentäminen ja välttäminen, henkinen vireys, riittävä uni, hyvät sosiaaliset suhteet sekä aivojen aktiivinen käyttö, esimerkiksi uusien asioiden opiskelu, suojaavat muistisairauksilta. Yhteenvetona voidaan todeta, että jokainen meistä voi vaalia aivoterveyttään oikeilla valinnoilla. Pidetään huolta aivoistamme! Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliiton hallituksen puheenjohtaja 5 Mitä on aivoille terveellinen ravitsemus? Seuraavassa muutama konkreettinen ohje: Pidä verensokeri tasaisena eli syö pieniä aterioita riittävän usein. Huolehdi raudan saannista. Muista B- ja D-vitamiinit. Helli aivoja hyvällä rasvalla (pehmeät rasvat). Valitse värikkäitä vihanneksia. Kalaa kannattaa syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. Suosi suomalaisia marjoja. Vähennä suolan käyttöä. Muista, että aivot tarvitsevat monipuolista ravintoa. Muista nauttia nesteitä tarpeeksi. Uusi vanhustenhoidon malli vähensi vuodehoidon tarvetta Vanhusten elämänlaatua voidaan merkittävästi parantaa. Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta raportista. Kustaankartanon monipuolisessa palvelukeskuksessa Helsingissä kehitettiin systemaattinen asiakkaan ääntä kuunteleva sekä liikunta- ja turvateknologiaa hyödyntävä hoitotyön malli. Uudet hoitokäytännöt juurtuivat tehokkaasti. Hoitokäytäntöjä muutettiin Kustaankartanossa kahdeksan vuoden aikana oleellisesti. Asukkaille mieleinen yksilöllisesti räätälöity toiminta ja turvateknologian käyttöönotto mahdollistivat aiempaa aktiivisemman elämän. Sadan vuodepo- tilaan joukko on supistunut noin 10 vuodessa alle kymmeneen. Psykoosilääkkeiden käyttö väheni 22 prosenttia, rauhoittavien ja unilääkkeiden 38 prosenttia ja säännöllisen unilääkityksen 8 prosenttia. Esimerkiksi kaatuilijoiden osuus lähes puolittui. Lattiaturvalaitteiden osuus fyysisen aktivoinnin mahdollistajana rohkaisi asukkaita liikkumaan itse. Tulokset osoittavat, että elämänsä viimeisiä vuosia elävillä vanhuksilla on vielä käyttämätöntä potentiaalia, joka pitäisi saada hyödynnettyä heidän hyväkseen jo paljon ennen kuin he muuttavat laitokseen. Tässä auttaa nyt kehitetty malli, joka sisältää muun muassa asiakkaan riski- ja voimavarakartoituksen ja yksilöllisen hoito- ja aktivointisuunnitelman, uskoo THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri. Malli kehitettiin kaupungin innovaatiorahaston vuonna 2006 myöntämän viisivuotisen apurahan turvin. Lähde: THL

6 6 TEEMASIVUT: kulttuurien kirjo Yhdessä tehden tutustutaan toinen toistensa kulttuureihin ja tapoihin. Kuvat: Kantti ry. Suomalais-somalialaisia kohtaamisia Monikulttuurisuudesta on tullut osa helsinkiläisen palvelutalo Kantin pysäkin arkea. Kantissa kokoontuu kahtena päivänä viikossa lähes 20 ikääntynyttä somalialaista naista. Kantin somalinaiset edustavat ensimmäistä Suomessa vanhenevaa sukupolvea. Moni näkee tulevaisuutensa täällä. Muutama Kantin somaliwsuomeen naisista on muuttanut jo 20 vuotta sitten. Kaikki unelmoivat paluusta kotimaahan. Rauhaa odottaessa Suomesta on kuitenkin tullut uusi koti. Naisten toivomuksesta ryhmissä voi harrastaa liikuntaa, osallistua somalinkieliseen keskustelu- ja hyvinvointiryhmään sekä vapaaehtoisten ohjaamaan matematiikan ja suomen kielen opetukseen. Heille tärkeää on huolehtia fyysisestä kunnosta, sosiaalisista suhteista sekä oppia ainakin sen verran suomea, että voisi keskustella naapurien kanssa. Milloin vanhuus alkaa? Somalialaisessa kulttuurissa henkilön katsotaan tulevan vanhaksi noin 50 vuoden iässä. Vanhuuden myötä henkilö saa arvostetun aseman yhteisössä ja hänen puoleensa käännytään pyytämään neuvoa. Ikääntyneen odotetaan käyttäytyvän kunniakkaasti: iän tuoma viisaus näkyy esimerkiksi runollisena puheena ja rauhallisina eleinä. Kantasuomalaisten ja somalialaisten yhteisissä ta- pahtumissa vanhuus on herättänyt keskustelua. Kohtaamisten kautta moni somalialaisista rouvista on saanut huomata, etteivät he olekaan vielä kovin iäkkäitä. Esimerkiksi yhteiseen naisten päivän juhlaan osallistuneet yli 100-vuotiaat vieraat herättivät naisissa suurta kunnioitusta. Heidät tavatessaan moni ymmärsi, että ilman näitä vieraita nykyisenlaista Suomea ei olisi olemassa. Päivästä riitti kerrottavaa vielä paljon jälkeenpäinkin. 100-vuotiaille vieraille puolestaan oli ensimmäinen kerta, kun he pääsivät maistamaan somalialaista teetä ja kahvia ja kuulemaan somalialaista laulua. Yhteiset muistot voittavat kielimuurin Monissa tapahtumissa osallistujilla ei ole ollut keskenään yhteistä kieltä. Tästä huolimatta tapaamiset ovat sujuneet mukavasti ja menneistä ajoista on löydetty yhteisiä muistoja ja naurunkin aiheita. Tästä esimerkkinä oli Kantin pysäkissä kokoontuvan Kulttuurikantin vierailu suomen kielen tunnille. Molempien ryhmien naiset lausuivat vuorollaan runoja, kukin omalla äidinkielellään. Tulkin avulla näistä kumpusi tarinoita ja yllättävän samanlaisia muistoja. Melkein jokainen oli joskus lypsänyt. Vaikka taktiikka oli periaatteessa sama, eroja löydettiin lehmän ja kamelin lypsämisasennoista: kamelin lypsäminen vaati yllättävän paljon tasapainoa. Nyt asentoa on harjoiteltu liikuntatunneilla. Yhteiset tapahtumat ja luontoretket ovat olleet mukava tapa tutustua suomalaisiin ja suomalaiseen tapakulttuuriin, sanoo Sahra. Hän miettii, miksei entisajasta puhuta enemmän. Erityisen vaikuttunut hän on suomalaisten naisten urheudesta sodan aikana. Mikseivät nuoremmat sukupolvet kanna samaa vastuuta yhteisöstään, mitä suomalaiselle yhteisöllisyydelle on tapahtunut? Sahra miettii. Hanna Rantala Kantti ry Kantin pysäkillä toimiva Jade -projekti on RAY:n rahoittama kolmivuotinen projekti, joka kuuluu valtakunnalliseen Eloisa ikä -avustusohjelmaan. Se edistää Helsingissä asuvien ikääntyvien afrikkalaistaustaisten naisten hyvinvointia ja kotoutumista. Projekti pyrkii huolehtimaan siitä, että heikko suomen/ ruotsin kieli, riittämätön toimeentulo tai sukupuoli ei olisi esteenä toiminnallisuudelle.

7 TEEMASIVUT 7 Sukankutomisen lomassa tutustutaan! w Yhteistyömme lähti yli vuosi sitten, kun pyysimme setlementtiläisiä kertomaan kuukausikokoukseemme Naistarin toiminnasta. Silloin syntyi idea siitä, miten maahanmuuttajanaiset ja kantasuomalaiset naiset voisivat kohdata, puhua suomea ja jutella arjesta. Oman yhdistyksemme, Hervannan Eläkkeensaajien Sukkamummot otti kiinni ideasta, ja niin sovittiin tapaamiset heti Naistarin oman käsityökerhon kanssa, joka kokoontuu pari kertaa viikossa. Me ja naistarilaiset tapaamme 1-2 kertaa kuukaudessa. Me opimme heiltä esimerkiksi sen, miten sukka aloitetaankin kärjestä ja sen, että sukan voi kutoa myös pyöröpuikoilla. Eräässä hiljattaisessa tapaamisessamme juttelin erään vietnamilaisnaisen kanssa. Valitettavasti hänen nimensä ei jäänyt mieleen liekö suomalaiselle liian vaikea? Hän kertoi asuneensa Hervannassa jo niinkin pitkään kuin 20 vuotta. Suomen kieli oli vieläkin heikkoa, mutta ymmärsin, että hän pitää käsitöistä ja ompelukoneella ompelemisesta. Kännykästä katselimme yhdessä kuvia hänen kädentaitojen tuloksista. Hän kertoi käyvänsä myös seurakunnassa Äiti Teresan ryhmässä kutomassa. Meidän ryhmässä uusi tuttavuuteni koki ikätoveruutta. Hänelle tuntui olevan tärkeää, että saisi meistä Setlementtiyhdistys Naapuri ry pitää Tampereen Hervannassa kansainvälisten naisten kohtaamispaikkaa Naistaria. Siellä hervantalaiset Sukkamummot ja maahanmuuttajataustaiset naiset kohtaavat toisiaan, kutovat, nauravat ja tekevät kaikenlaista muutakin yhdessä. eläkkeensaajanaisista ystäviä. Yhteinen kahvitteluhetki parin tunnin tapaamisen aikana oli niin minulle kuin hänellekin hyvä, kodinomainen kokemus. Yhteiset keskustelut ovat sujuneet kohtalaisen hyvin. Aiheina meillä naisilla on tietysti lapset, perhe ja se, mitä tänään laitettaisiin ruuaksi. Joskus olemme saaneet näiden mamu-naisten leipomia lämpimäisiä kahvin kera. Meistä on tullut ystäviä. Sirpa Koivisto Hervannan Eläkkeensaajat Mikä Naistari on? Naistarin tarkoituksena on tarjota maahanmuuttajanaisille ja -lapsille tapaamispaikka, missä he voivat turvallisesti osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Maahanmuuttajanaiset ovat hyvin perhekeskeisiä. Naisten ja tyttöjen voimaantuminen koskee siksi koko perhettä. Toisten samanlaisessa tilanteessa olevien naisten tuki on erittäin tärkeätä. Naistarissa maahanmuuttajanaiset voivat esim. opiskella suomen kieltä, harjaannuttaa kielen käyttöä keskusteluryhmissä, jakaa kokemuksiaan Suomessa elämisestä, ja saada tietoa suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Naistarin henkilökunta auttaa myös erilaisissa sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja koskevissa kysymyksissä. Useimmat maahanmuuttajanaiset ovat oppineet suomen kieltä ja saaneet rohkeutta hoitaa päivittäisiä asioita suomeksi. Yhdistämällä sosiaali- ja kulttuurityötä monet kulttuuriristiriidat on voitu estää ja naisten voimaantuminen on tullut mahdolliseksi. Yhteiskuvassa Naistarin naisia, vas. Oanh, kiinalainen äiti ja Kieu, vietnamilainen äiti yhdessä Hervannan Sukkamummojen kanssa. Kuva: Nina Laine. Ulkomaalaistaustaisten määrä ylitti rajan Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2013 lopussa ulkomaalaistaustaista, mikä oli 5,5 prosenttia koko väestöstä. Eläkeikäisiä eli 65 vuotta täyttäneitä ulkomaalaistaustaisista oli 5 prosenttia, kun suomalaistaustaisista eläkeikäisiä oli 20 prosenttia. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia oli ja toisen polven eli Suomessa syntyneitä Maanosittain tarkasteltuna kaikista ulkomaalaistaustaisista 59 prosenttia oli taustaltaan eurooppalaisia. Aasialaistaustaisia oli 24 prosenttia ja afrikkalaistaustaisia 12 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat henkilöt, joiden taustamaa oli Venäjä tai entinen Neuvostoliitto. Heitä oli vuoden 2013 lopussa , neljäsosa kaikista ulkomaalaistaustaisista. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat virolaistaustaiset, henkilöä, somalialaistaustaiset, henkilöä ja irakilaistaustaiset, henkilöä. Suomalaistaustaisista työikäisten (15 64-vuotiaiden) osuus oli 63 prosenttia. Ulkomaalaistaustaisista työikäisten osuus oli 76 prosenttia, ja ensimmäisen polven ulkomaalaistaustaisista 86 prosenttia. EU-27 -maista Luxemburgissa ulkomaalaisia kansalaisia on eniten, 44,5 prosenttia väestöstä (2012). Suomi sijoittuu EU 27 -keskiarvoa (6,8) reippaasti alemmas (3,6). Suomea vähemmän ulkomaalaistaustaisia kansalaisia on Unkarissa, Slovakiassa, Liettuassa, Bulgariassa ja Romaniassa. Häntää pitää Puola (0,2). Lähde: Tilastokeskus

8 8 edunvalvontaa Kelan matkakorvaus heti taksissa Taksimatkasta saa Kela-korvauksen jo taksissa, kun tilaa taksin keskitetystä tilausnumerosta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) siirtyi suorakorvausmenettelyyn joulukuussa. Uusi tilausmenettely ja suorakorvaus ovat tällöin käytössä koko maassa. Kela korvaa terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja, jos asi- w akas ei pysty terveydentilansa vuoksi käyttämään edullisempaa kulkuneuvoa. HUS-alueella Kelan korvaamat taksimatkat tilataan alkaen keskitetystä tilausnumerosta, (suomi) ja (ruotsi), Helsingin ja Uudenmaan taksikeskuksesta. Kun asiakas tilaa matkan tästä numerosta, hän saa matkakorvauksen jo taksissa näyttämällä Kela-korttia. Asiakas maksaa matkastaan vain omavastuuosuuden. Se on yhteen suuntaan tehdyltä matkalta tänä vuonna 14,25 euroa. Soitto tilausnumeroon maksaa 1,74 euroa ja paikallisverkkomaksun. Jonotus on maksuton. Matka tilataan keskitetysti, jotta taksikeskus voi yhdistellä samaan paikkaan matkustavien asiakkaiden matkoja. Jos asiakas ei voi osallistua yhteiskuljetukseen esimerkiksi infektiovaaran vuoksi, hän tarvitsee terveydenhuollosta todistuksen oikeudestaan matkustaa yksin, kertoo Kelan Helsingin vakuutuspiirin apulaisjohtaja Maiju Kummunmäki. Kenellä oikeus käyttää tuttua taksia? Taksikeskuksesta tilattu matka välitetään yleensä asiakasta lähimmälle vapaalle ja kuljetukseen parhaiten soveltuvalle taksille. Omaa vakiotaksia eli ns. tuttua taksia voivat käyttää Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat ja ne 65 vuotta täyttäneet, jotka ovat saaneet vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Oikeus vakiotaksiin on myös yksin matkustavilla alle 16-vuotiailla lapsilla sekä vaikeasti sairailla lapsilla, joita hoidetaan keskus- tai yliopistosairaalassa. Lisäksi Kela voi myöntää harkinnan perusteella asiak- kaalle vakiotaksiasiakkuuden. Vakiotaksien asiakkaat tilaavat matkan suoraan valitsemaltaan kuljettajalta. Muut aiemmin tuttua kuljettajaa käyttäneet asiakkaat joutuvat sopeutumaan siihen, että tämä toimintatapa ei ole enää mahdollista. Matka on tilattava keskitetyn palvelun kautta, jos haluaa selvitä kustannuksista omavastuun hinnalla. Alueilla, joilla suorakorvausmenettely on jo otettu käyttöön, menettely aiheutti aluksi vastarintaa niin osassa asiakkaita kuin autoilijoitakin. Nyt on tehty jo kaksi miljoonaa matkaa, ja palaute sekä terveydenhuollosta että asiakkailta on ollut pääosin myönteistä, kertoo Kummunmäki. Matkojen omavastuisiin luvassa muutoksia Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan lakimuutosta, jonka perusteella ensi vuoden alusta voimaan tulisi kaksi omavastuuta. Keskitetystä tilausnumerosta tilattujen matkojen omavastuu nousisi 16 euroon ja vuotuinen omavastuu (ns. matkakatto) 272 euroon. Muualta tilattujen matkojen omavastuu olisi kaksinkertainen eli 32 euroa. Nämä omavastuuosuudet eivät myöskään kerryttäisi asiakkaan matkakattoa. Muualta tilatun matkan hinta pitää myös maksaa kokonaan ensin itse ja jälkikäteen hakea korvausta Kelasta tarvittavine liitteineen. Kummunmäen mukaan uudistuksen tärkein tavoite on taksimatkojen sähköinen tiedonsiirto sekä matkojen yhdistelyn kautta saatava matkakustannusten kasvun hillitseminen. Vuonna 2013 matkojen yhdistelyllä säästettiin noin 10 miljoonaa euroa, vaikka järjestelmä oli käytössä vasta osassa maata. Lisätietoja Kelan korvaamista matkoista Heini Lehikoinen Kelan viestintä Usein kysyttyä Kelan taksimatkoista Eläkeuudistus turvaa eläkkeiden rahoituksen EETU tapasi palkansaajajärjestöjen edustajia Helsingissä joulukuun alussa. Puheenaiheina olivat muun muassa eläkeuudistus ja omaishoitajien asema. Tapaamisen aluksi SAK:n w Katja Veirto kertasi syksyllä tehdyn eläkeuudistuksen tärkeimpiä muutoksia. Eläkeikä nousee portaittain 65 vuoteen. Jatkossa eläkeikä nousee edelleen, jos myös elinajanodote nousee. Useita rahoituksen yksityiskohtia hiottiin. Työttömyysturvan lisäpäiviin ei tullut muutoksia. Uudistus herätti eetulaisissa runsaasti kysymyksiä. Eläkeliiton Hannes Manninen pohti, kuinka eläkeiän nostoa sovelletaan julkiselle sektorille, jossa on käytössä henkilökohtaiset eläkeiät. Palkansaajajärjestöjen edustajien mukaan keskustelut tästä ovat vasta käynnissä. On olemassa pieni joukko hyvin suuren perhe-eläkkeen saajia. Tämän perusteella on esitetty, että perhe-eläkkeistä voitaisiin luopua. Entä mitä kaavailuja on ollut esillä siitä, millaisin kriteerein työuraeläkettä voitaisiin käyttää? kysyi Eläkeläiset ry:n Kalevi Kivistö. SAK:n Kaija Kallinen selvitti, että suurin osa perheeläkkeistä ei ole niin isoja, että tarvetta olisi leikkauksiin. Asiasta aletaan neuvotella vuonna 2016, ja säätelyä voidaan ajantasaistaa, mutta tarvetta heikennyksiin ei ole. STTK:n Heli Puura totesi, että työuraeläke eli niin sanottu työnsankarieläke ei ole suurille massoille. Lain valmisteluryhmä miettii kriteerit, joissa tulee huomioida niin henkiset, fyysiset kuin sosiaalisetkin kuormitustekijät. Eläkeuudistusta EETUn edustajat pitävät pääpiirteittäin hyvänä. Aiemmin iäkkäitä sukupolvia on syytetty rusinoiden poimimisesta pullasta, mutta nyt ratkaisu on tasapuolinen. Asioita pyrittiin ratkaisemaan kohtuullisella aikajänteellä, ja myöhemmin voidaan tehdä muutoksia. Erittäin hyväksi todettiin se, että eläkkeiden rahoitus turvattiin pitkällä tähtäimellä. Jos eliniän piteneminen heijastuu terveyserojen pienenemisenä, eläkeiän nosto on luultavasti kestävä ratkaisu. Kaiken muun ohella keskustelu eläkeuudistuksesta lisäsi merkittävästi eläketietoisuutta koko yhteiskunnassa, myös nuorten parissa, mikä oli erittäin myönteistä. Indeksiä ei olisi saanut leikata Eläkemaksuja on ehdotettu alennettaviksi työllisyys- ja elvytyssyistä. Tämän palkansaajajärjestöt kuitenkin tyrmäsivät. Ehdotus perustui nykypäivän rinnastukseen 1970-lukuun, jolloin ei tiedetty elinikien pidentyvän niin paljon. Tapaamisessa puhuttiin myös eläkkeiden indeksileikkauksesta. EETU on vahvasti sitä mieltä, että tämä oli väärä ratkaisu. Erityisen huonoa on, että pienimmät eläkkeet jäivät ilman kompensaatiota. Viimeinen puheenaihe olivat omais- ja läheishoitajat. Yhdessä todettiin omaishoitajien asemassa olevan paljon ongelmia. Moni omaishoitaja ei saa mitään tukea. Omaishoitajat eivät ole työsuhteessa, joten he eivät voi lakkoilla ja sijaisia on hankala järjestää. Pienestä korvauksesta menee vero, mutta verotuksessa ei saa samoja vähennyksiä kuin ansiotuloista. Korvaus voi huveta kokonaan sijaisen palkkaamiseen. Vapaapäiviä on hankala viettää. Mahdollisesta omaishoidon tuen siirtämisestä Kelan vastuulle keskusteltiin. Millään palkansaajajärjestöistä ei ole tähän kysymykseen vielä selkeää omaa linjausta. Veera Saloheimo Palkansaajajärjestöjen jokavuotisessa tapaamisessa EETU ry:tä edustivat mm. vas. EKL:n Matti Hellsten ja Eläkeliiton Hannes Manninen. Kuva: Timo Porthan. K: Mitkä matkat tilataan keskitetystä tilausnumerosta? V: Kaikki Kelan korvaamat taksimatkat, myös äkillisissä sairaustapauksissa. Jos tarvitaan ambulanssia, se tilataan hätäkeskuksesta. Jos vastaanottoaika on tiedossa, matka tilataan edel- tävänä päivänä ennen klo Samalla soitolla voi tilata useampia matkoja. K:Voiko matkan tilata muualta kuin keskitetystä tilausnumerosta? V: Voi, mutta silloin on maksettava matkan koko hinta ja haettava itse korvausta Kelasta. K: Voiko käyttää tuttua taksia? V: Kuljettajaa ei voi itse valita, vaan matkatilaus välitetään asiakasta lähinnä ajovuorossa olevalle taksille. K: Voiko kyydissä olla muita matkustajia? V: Voi. Asiakkaiden matkoja yhdistellään aina mahdollisuuksien mukaan. K: Miksi tilausvälityskeskukseen täytyy antaa henkilötunnus? V: Henkilö- ja matkatiedot tarvitaan Kelassa matkakorvauksen käsittelyä varten. K: Miksi puhelun hinta on asiakkaalle maksullinen? V: Tilauspuhelun hinnalla katetaan osa tilausvälityskeskuksen toiminnasta. Heini Lehikoinen

9 Kymen piirin satapäinen joukko vieraili eduskunnassa edunvalvontaa 9 Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry vastustaa jyrkästi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan esittämää ajatusta siitä, että sosiaaliturvan indeksitarkistukset voisi eduskuntavaalien jälkeen jäädyttää neljäksi vuodeksi. Jäädytyksen kannalla on w ollut myös kauppa- ja teollisuusministeri Jan Vapaavuori. Suomea ei nosteta suosta sillä, että ostovoima tapetaan tyystin muun muassa pienituloisimmilta eläkkeensaajilta, toteaa Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Yksityisen sektorin työeläkeindeksin jäädyttämisellä ei EKL:n mukaan ole vaikutusta valtiontalouteen muuten kuin heikentävästi työeläkettä saavien ostovoiman ja verotulojemme vähetessä. Etlan paperissaan tekemä esitys, että juustohöylä voidaan ongelmitta ulottaa myös maksettaviin eläke-etuuksiin, on pöyristyttävä. Se kuvaa myös Etlan totaalista vieraantumista maan pienituloisten arjesta. Tilastokeskuksen joulu- Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n ja Eläkkeensaajien Keskusliiton yhdessä ja erikseen pitämä meteli on kuultu. Järjestöjen kritiikki siitä, että Suomen itsenäisyyden satavuotisvuotisjuhlavuoden valmisteluorganisaatiosta on puuttunut eläkkeensaajajärjestöjen edustus, on tuottanut tulosta. EKL:n tiedote : Levottomat indeksijäädytyspuheet romukoppaan ja heti! kuussa julkaiseman ennakkotiedon mukaan maassamme oli pienituloista vuonna 2013, ja nousua edellisvuoteen verrattuna oli Sosioekonomisista ryhmistä ylivoimaisesti suurin pienituloisten joukko löytyy eläkkeensaajista. Voi vain kuvitella, mikä olisi heidän kohtalonsa, mikäli seuraavan hallitusohjelman kirjoittajat kuuntelevat Etlaa tässä asiassa, jatkaa puheenjohtaja Hellsten. Eläkkeensaajien Keskusliitto vaatii, että maan hallituksen on oikaistava jo viime vuodenvaihteessa tehty indeksijäädytys. Jäädytys leikkaa reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason pysyvästi alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä tarkoittaa suurta ja pysyvää heikennystä maamme eläkkeensaajille, mikäli jäädytystä ei hyvitetä täysimääräisenä tulevien indeksitarkistusten yhteydessä. Edellytämme, että ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus korjaa tämän jo tehdyn vääryyden, päättää Matti Hellsten. Eläkkeensaajajärjestöt otettiin mukaan Suomen 100-vuotisjuhlavuoden suunnitteluun Valtioneuvoston kanslia w päätti täydentää satavuotisjuhlavuoden hankkeen valtuuskunnan kokoonpanoa. Valtuuskuntaan nimitetään Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n edustajaksi EKL:n puheenjohtaja Matti Hellsten. Toinen merkittävä lisäys on Mannerheimin Lastensuojeluliiton edustaja, vt. pääsihteeri Milla Kalliomaa. Kymen piirin alueelta saapunut EKL-väki täytti ison kokoustilan eduskunnan täysistunnon kuulemisen jälkeen. Kuva: Ulla Wallinsalo. EKL:n Kymen piiri järjesti loppuvuodesta vierailun eduskuntaan. Vierailun tarkoituksena oli päästä keskustelemaan syvällisemmin taitetusta indeksistä ja muista ikääntyneiden kansalaisten hyvinvoinnille tärkeistä asioista. Ajatus eduskuntavierailuun syntyi Imatralla pide- w tyn Kymen piirin kevätkokouksen jälkeen. Kokouksessa vieraillut liiton puheenjohtaja Matti Hellsten paheksui mm. eläkeindeksiin kohdentuvia toimenpiteitä, niillähän mm. kiristettiin 0,4 prosenttia eläkkeensaajien verotusta entisestään. Hellsten kertoi liitossa mietityn, että joka päivä Suomen maanteillä liikkuu noin 400 bussia kuljettaen eläkkeensaajia erilaisiin vierailukohteisiin ympäri Suomea: teattereihin, konsertteihin tai muihin yhteisiin tapaamisiin ja tilaisuuksiin. Toiminta on tähän asti lisännyt valtion verotuloja. Eläkkeensaajan käteenjäävän tulon kaventuessa käy tietenkin päinvastoin. Miksi me emme siis lähtisi kyselemään lainsäätäjiltä henkilökohtaisesti asioiden laitaa? Samalla osoittaisimme heille, että valvomme jäsenistömme etua konkreettisesti läsnäolollamme. Olimme yhteydessä kansanedustaja Jukka Kärnään, joka lupasi ryhtyä toimenpiteisiin vierailun järjestämiseksi vielä joulukuun aikana. Lehtereillä täysistuntoa seurattiin noin tunnin verran. Sen jälkeisessä tilaisuudessa olivat mukana kansanedustaja Kärnän lisäksi kansanedustajat Anneli Kiljunen sekä Suna Kymäläinen. Keskuste- lua käytiin varsin laaja-alaisesti. Suurinta mielenkiintoa herätti taitettu ja muutenkin murjottu eläkeindeksi Kiljusen alustamana. Hän selvitti varsin tarkkaan muitakin erilaisia sosiaalipoliittisia linjanvetoja ja vastasi esittämiimme kysymyksiin seikkaperäisesti. Kun koolla on sadan henkilön kokoinen ryhmä, niin asioita riittää: keskustelua käytiin mm. ulkomaisen työvoiman käytöstä rakennusalalla, rikkipäästöistä Itämerellä, kuluttajahinnoista, autoveron muutoksista ja vähäpäästöisemmistä autoista sekä verotusasteen noususta. Kärnän alustamana keskusteltiin lisäksi ydinvoiman lisärakentamisesta ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusäilytyspaikoista. Kärnä totesi, että Rosatomin asiaperusteet ovat kunnossa ja että polttoaineen loppusäilytys kestää vähintään niin kauan kuin polttoainesauvat ovat jäähtyneet. Ydinjäte säilötään kallioon louhittuihin luoliin. Alustuksien ja keskustelujen perusteella vierailumme eduskunnassa oli varsin antoisa ja ajatuksia herättävä, puolin jos toisinkin. Moneen asiaan saatiin lisävalaistusta, kun ne pohjustettiin selkein alustuksin. Pertti Lallo puheenjohtaja yhdistyksen tiedottaja Lauritsalan Eläkkeensaajat Kansanedustaja Anneli Kiljunen antoi lisävalaistusta mm. sote-pakettiin. Kuva: Risto Ihalainen. Hoitajamitoitus jäänee haaveeksi? Vanhuspalvelulain viimeinen suuri kiista on hoita- w jamitoitus, ts. kuinka paljon henkilökuntaa hoitolaitoksissa tulee olla. Aiempi peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson yritti saada hoitajamitoituksesta sitovaa määräystä lakiin tai kompromissina sitä, että ministeriö voisi määrätä mitoituksesta asetuksella. Mallille ei löytynyt silloisesta hallituksesta riittävää tukea. Niinpä hoitajamitoitus jäi ei-sitovan suosituksen varaan. Ratkaisusta kerrottiin hallituksen tiedotustilaisuudessa vuoden 2012 joulukuussa yksiselitteisesti, että mikäli vuoden 2014 lopulla löytyy yksikin laitos, jossa hoitajamitoitus on alle 0,5 hoidettavaa kohden, asiasta säädetään lailla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksessä alle 0,5:n mitoituksella toimivia laitoksia on laitosten kokonaismäärästä löytynyt noin 10 prosenttia. Nykyinen peruspalveluministeri Susanna Huovinen on yrittänyt lunastaa edellisen hallituksen antamaa lupausta säätää hoitajamitoituksesta lailla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että asia ei etene hallituksessa. Ainakin sosiaaliministeri Laura Räty vastustaa sitä, että hallitus lunastaisi lupauksen. Matti Hellsten Kansanedustaja Jukka Kärnä vastaili omalta osaltaan Kymen piirin väen kimurantteihin kysymyksiin. Kuva: Risto Ihalainen.

10 10 edunvalvontaa Peruspalveluministeri Susanna Huovinen: Historiallinen sote-uudistus on kansalaisen puolella Tarvitaan myös paljon muutoksia työtapoihin, johtamiseen ja rahoitukseen. Kuinka moni uupunut tai monisairas tietää, mistä hakea apua tai jaksaa soitella sinne ja tänne? Ei kaikilla ole omaisia rinnalla kulkijoina ja auttajina. Toki on hienojakin esimerkkejä siitä, että ihmistä on autettu viipymättä. Vaikka osassa maata palvelut pelaavat, on liian monessa paikassa isoja ongelmia. Esimerkiksi terveyseromme ovat vain kasvaneet 2000-luvulla. Liian usein ihminen ei saa apua ongelmiinsa ajoissa. Liian usein ihminen joutuu pompoteltavaksi luukulta toiselle ja asiat pitkittyessään myös mutkistu- Peruspalveluministerinä saan liian paljon palautetta siitä, että moni kansalainen tipahtaa oman avuntarpeensa kanssa erilaisten hallintoportaiden välille. Kansalaiset kertovat viesteissään, että he joutuvat olemaan hyvin sinnikkäitä saadakseen apua. Näin asian ei pitäisi olla. vat. Painopistettä on saatava korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn. Jotta saamme palveluketjut kuntoon, palvelurakenne on uudistettava. Sote-uudistus on siis väline parempiin palveluihin. Kun vastuu koko ketjusta aina peruspalvelusta erikoistasoon asti katsotaan saman johdon ja budjetin alla, syntyy varmuudella tarve varmistaa ihmisille oikea-aikainen, kokonaisvaltainen apu. Muuten taloudellinen lasku on liian suuri inhimillisestä laskusta puhumattakaan. Suomessa on tunnistettu uudistuksen tarve pitkään. Ratkaisut ovat antaneet odottaa itseään. Nyt on vihdoin päästy kaikkien eduskuntapuolueiden yhteistyöllä yhteiseen näkemykseen. Kun olen kiertänyt ministerinä pitkin Suomea, viesti on selkeä: tehkää jo päätöksiä, kukaan ei jaksa tätä edistämisen kehittämistä. Niinpä mikään aikalisä ei tipauta taivaasta sellaista mallia, jolle kaikki hurraisivat. Yli 63-vuotiasta väestöä on tällä hetkellä miljoona, ja tulevina vuosikymmeninä ikääntyneen väestön osuus kasvaa merkittävästi. Uudistuksen yhtenä tavoitteena onkin ollut taata palvelut nopeaa vauhtia kasvavalle ikääntyvälle väestölle. Väestön ikääntyminen lisää hoidon ja hoivan tarpeita, mikä vaatii sosiaali- ja terveyspalveluilta joko nykyistä vahvempia resursseja tai toimivampaa organisointia. Inhimillinen, laadukas ja välittävä hoiva on jokaisen kansalaisen oikeus. Nämä tarpeet pitää pystyä turvaamaan myös vuosikymmeniksi eteenpäin. Jos mitään ei tehtäisi, voisivat nykyisten ja tulevien ikääntyneiden mahdollisuudet laadukkaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin vaarantua. Sote-uudistus mahdollistaa ikääntyneiden palveluiden järjestämisen monialaisena kokonaisuutena yhteisen johdon ja rahoituksen alle. Sote-alueet turvaavat yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset palvelut ja palveluiden saatavuuden. Paljon eri palveluita käyttävien ja haavoittuvien isojen asiakasryhmien, kuten iäkkäiden, näkökulmasta on tärkeää, että ehkäisevät, korjaavat, hoitavat ja kuntouttavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan yhtenäisenä kokonaisuutena. Uusien sukupolvien tullessa vanhusikään myös ajatukset hyvästä elämästä ja toimivista palveluista muuttuvat. Tavoitteena onkin turvata entistä paremmin yksilölliset mahdollisuudet kotona asumiseen ja hyvinvoivaan ikääntymiseen. Ikäihmisen toimintakykyä ja vireyttä tukevien koti- ja avopalveluiden avulla pystytään ehkäisemään laitoshoidon tarvetta sekä kustannusten nousua. Samalla ehkäistään syrjäytymistä ja kavennetaan terveyseroja. Kuten laajasta sote-keskustelusta on voinut päätellä, esitetty malli ei ole täydellinen. Sitä on kritisoitu monestakin näkökulmasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että monet sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat ovat tukeneet nyt esitettyä viiden sote-alueen mallia, jolla vähennetään palveluiden järjestämisestä vastuussa olevia tahoja merkittävästi. Näin saadaan palveluihin tasa-arvoa ja osaamista sinne, mistä sitä vielä uupuu. Selvää on kuitenkin se, että palvelurakenteen uudistaminen on prosessi, joka ei tule valmiiksi pelkällä sote-järjestämislailla. Tarvitaan paljon muutoksia työtapoihin, johtamiseen ja rahoitukseen. Yhtä selvää on myös se, että jollemme nyt uskalla tehdä muutoksia palvelurakenteeseen, edessä on julkisten hyvinvointipalvelujen edelleen näivettyminen. Tällaista tulevaisuutta en usko suomalaisten ihmisten haluavan. Toivotan teille kaikille antoisaa kuluvaa vuotta! Pidetään yhteyttä ja rakennetaan yhdessä Suomea, josta muutkin voivat ottaa mallia! Nivelrikkoa esiintyy jossakin muodossa noin miljoonalla suomalaisella. Nivelet alkavat kuitenkin kiinnostaa yleensä vasta sitten, kun ne ovat kipeät. Jokainen voisi tehdä kuitenkin paljon niveltensä hyväksi jo ennen sitä. Tähän kannustaa uusi Nivelrikkopeli! Suomen Nivelyhdistyksen tuottama, netissä pelattava Nivelrikkopeli on julkistettu. Osoitteesta löytyvän pelin tarkoituksena on herättää myös nuorten ja työikäisten huomio niveltensä hyvinvointiin. Nivelrikkopeli soveltuu myös erilaisten koulutusten virikemateriaaliksi. Yleensä ihmiset kiinnostuvat nivelistään vasta, kun ne alka- Nivelrikkopeli herättelee huolehtimaan nivelistä vat oireilla. Nivelrikko mielletään vain iäkkäiden ihmisten sairaudeksi, mutta sitä ilmenee myös yllättävän nuorilla aikuisilla. Uusi Nivelrikkopeli keskittyy ns. sekundaariseen nivelrikkoon. Pelin alussa pelaaja valitsee pelihahmon, joka harrastaa tiettyä urheilulajia. Pelaaja kokee pelihahmonsa välityksellä urheiluvamman ja siitä toipumisen erilaisten liikuntaharjoitteisiin perustuvien minipelien avulla. Hauskalla ja viihdyttävällä tavalla käydään läpi nivelrikon tärkeimpiä hoitomuotoja, eli nivelystävällisiä liikuntalajeja. Harjoitteita läpikäyden pelaaja kerää kuntomittariin pisteitä, jotka voi lopuksi jakaa Facebookissa ja kisata pelisuorituksillaan näin myös kavereidensa kanssa. Nopeasti pelattavan pelin on tarkoitus toimia herätteenä syvällisemmän tiedon äärelle. Pelisivustolta löytyy suora linkki Suomen Nivelyhdistyksen alkuvuodesta tuottaman nivelrikko-oppaan nettiversioon. Se löytyy myös osoitteesta Opasta on saatavissa myös paperiversiona. Nivelrikkopeli on pelattavissa useimmilla verkkoselaimilla. Sen on toteuttanut kajaanilainen, globaalisti toimiva peliyhtiö Team Jolly Roger, ja sen ovat rahoittaneet puoliksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja puoliksi Rahaautomaattiyhdistys. Lisätietoja maan suurimmilta nivelrikkoon keskittyviltä nettisivuilta: Nivelrikkoa esiintyy jossakin muodossa noin miljoonalla suomalaisella, polven tai lonkan nivelrikkoa sairastaa suomalaista, ja neljännesmiljoonalla nivelrikko haittaa arkisista toiminnoista selviytymistä. Tekonivelleikkauksia tehdään maassamme vuosittain noin Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, johon ei ole löydetty parantavaa hoitoa. Sitä esiintyy noin joka viidennellä ihmisellä myös maailmanlaajuisesti. Tekonivelleikkausten määrän ennustetaan edelleen kasvavan, joten on yhä tärkeämpää panostaa nivelrikon ennaltaehkäisyyn ja toimintakykyä ylläpitävän itsehoitotietouden lisäämiseen. Suomen Nivelyhdistys ry on vuonna 2000 perustettu valtakunnallinen yhdistys, jonka tehtävänä on helpottaa nivelrikkoisten ihmisten arjessa selviytymistä sairautensa kanssa. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat tiedotus, edunvalvonta ja vertaistuki. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yli , ja jäsenmäärä kasvaa voimakkaasti vuosittain. Suomen Nivelyhdistys on EKL:n uusi yhteistyökumppani.

11 Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry w esittää seuraavia toimenpiteitä eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi maassamme: Kansaneläke Pienituloisten taloudellisen tilanteen parantamiseksi on maassamme toteutettava kansaneläkkeen reilu tasokorotus. Yksinäisen eläkkeensaajan kansaneläke on mahdollisimman nopeasti nostettava takuueläkkeen tasolle. Sitä kautta nousisi myös kansaneläkettä saavien määrä ja useampi pienituloinen eläkkeensaaja saisi helpotusta elämäänsä. Kansaneläkkeeseen tehtävä tasokorotus on kirjattava eduskuntavaalien jälkeisen hallituksen hallitusohjelmaan. Vähintäänkin on tehtävä kirjaus, että eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi toteutetaan toimenpideohjelma kansaneläkkeiden tason nostamiseksi. Työeläke Myös työeläkkeiden ostovoima on turvattava. Palkkapainotteisuutta on nostettava työeläkkeiden indeksitarkistuksissa. Vaihtoehtoisesti tulisi selvittää indeksijärjestelmän muuttamista niin, että se suosisi pieni- ja keskisuurta eläkettä saavia. Vuodenvaihteessa 2015 toteutettu indeksijäädytys leikkaa heti eläkkeensaajien reaalista ostovoimaa ja alentaa sosiaaliturvan tason alemmalle kehitysuralle myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä. Tämä on pysyvä heikennys, mikäli jäädytystä ei hyvitetä täysimääräisenä tulevien indeksitarkistusten yhteydessä. Indeksijäädytys on korvattava eläkkeensaajille seuraavan vaalikauden aikana. Verotus Välillisten verojen korottaminen koskee kaikkein kipeimmin pienituloisia. Heidät on erityisesti huomioitava kaikissa tulevissa verolinjauksissa. Tuloveron tulevat muutokset eivät saa korottaa eläkkeiden verotusta suhteessa palkkatulojen verotukseen. Mahdollisten välillisten verojen korotukset on korvattava pientä ja keskisuurta eläkettä saaville. Pienet eläkkeet on pidettävä verottomana myös tulevaisuudessa. Verottoman eläkkeen alarajaa on nostettava perustulovähennystä sekä kunnallista että valtionverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla palkkatulon verotus- Eduskuntavaalit 2015 Toimenpide-esityksiä eläkeläisköyhyyden nujertamiseksi ja liiton muut vaalitavoitteet (lyhennelmä) Eurooppa strategian mukaisesti Suomi on sitoutunut vähentämään köyhyysriskissä elävien ihmisten määrää :lla vuoteen 2020 mennessä. Asetettu tavoite on Eläkkeensaajien Keskusliiton mielestä vaatimaton ja sitä pitää nostaa. Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämisen tuleekin olla yksi seuraavan vaalikauden keskeisiä tavoitteita. Toimenpiteiden aika on nyt. ta ankarampaa. Eläke- ja palkkatulon verotuksen vertailussa palkansaajan TyEL-maksun lukeminen veroksi on ongelmallinen, koska maksu ei ole veroa. Tästä tulkinnasta on luovuttava siinä yhteydessä, kun palkansaajilta peritty työeläkemaksu ei enää vähennä eläkepalkkaa. Tämä tapahtuu vuonna 2017 tulevan eläkeuudistuksen yhteydessä. Yle-veron poisto pienituloisimmilta Vuonna 2014 eläkkeensaajalta alettiin periä veroa euroa ylittävistä vuosiansioista. Yle-veroa perittiin 7500 euroa ylittävästä tulosta. Yle-vero on poistettava kaikilta niiltä kansalaisilta, joiden tulot jäävät verotettavaa rajaa pienemmiksi. Pitkäaikaissairaiden omavastuut keveämmiksi Valitettavan usein pienituloiset kansalaisemme säästävät lääkkeistään ja muista terveydenhuollon kustannuksistaan, jotta rahat riittäisivät muihin menoihin. Tällä on merkittäviä kustannusvaikutuksia yhteiskunnallemme, kun eläkkeensaaja sairastuu pahemmin. Lääkkeiden, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja sairauteen liittyvien matkojen saatavuus on turvattava myös pienituloisille. Niihin liittyvät maksukatot on yhdistettävä ja saatettava nykyistä alhaisemmalle tasolle. Asumiskulut alemmas Vanhusten odotetaan asuvan mahdollisimman pitkään kotonaan tulevaisuudessa. Samaan aikaan asumismenot kasvavat kovaa vauhtia. Eläkkeensaajien asumistuen tulorajoja on nostettava. Asumistuen määrää on korotettava nykyisestä 85 prosentista 95 prosenttiin asumistukilain mukaisista asumismenoista omavastuuosuuden vähennyksen jälkeen. Asumistuen omavastuuosuutta on vähennettävä. Toimeentulotuen perusosan korottaminen Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Käytännössä monet joutuvat kuitenkin selviytyäkseen turvautumaan toimeentulotukeen säännöllisenä tukena. Toimeentulotuki tulee nostaa tämänhetkisiä realiteetteja paremmin vastaavalle tasolle. Eduskuntavaalit sunnuntaina EKL:n MUUT VAALITAVOITTEET Osallisuus ja kuulluksi tuleminen perusoikeuksia Kaikkeen ikäihmisiä koskevaan lainsäädäntöön on otettava määräykset ikäihmisen oikeudesta tulla kuulluksi itseään koskevissa asioissa Euroopan sosiaalisen asiakirjan periaatteiden mukaisesti. Ikääntyvällä on oltava mahdollisuus siihen, että häntä kuullaan asukkaana ja asiakkaana häntä koskevissa vanhustenhoidon ja hoivan suunnittelussa sekä toteutuksessa. Kunnissa toimivien vanhusneuvostojen toiminta- ja työskentelymahdollisuuksia on kehitettävä. Palveluja parannettava Lähivuosien keskeisiä haasteita on kohtuuhintaisten, esteettömien asuntojen saatavuuden turvaaminen ja lähipalvelujen kehittäminen. Hissittömissä taloissa asuu noin yli 65-vuotiasta. On myös varmistettava kotiin saatavien palvelujen riittävyys ja laatu. Niille vanhuksille, jotka haluavat ja kykenevät asumaan kotonaan, on turvattava riittävät ja kohtuuhintaiset terveys-, sairaus- ja sosiaalipalvelut. Sote-uudistuksessa tulee varmistaa peruspalvelujen yhdenvertainen saatavuus eri puolilla Suomea. Erityisesti harvaan asutuille seuduille tulee luoda uusia palvelujen järjestämistapoja täydentämään tärkeitä lähipalveluja. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaa on jatkettava vuoden 2017 jälkeenkin. Tässä yhteydessä on myös taattava hissirakentamisen lisäämisen jatkuminen hissittömiin kerrostaloihin. Palvelumaksut kohtuullisiksi Yhteiskunta teknistyy kovaa vauhtia. Palvelujen ostaminen internetissä on halvempaa kuin henkilökohtaisesti asioimalla. Pankkien konttoriverkostoa on harvennettu, jäljelle jääneiden aukioloaikoja on lyhennetty ja kassahenkilökuntaa vähennetty. Lisäksi maksuautomaatteja on karsittu. On kohtuutonta, että eläkkeensaajat joutuvat maksamaan suhteellisen pienistä laskuistaan tiskillä jopa 8 10 euroa laskulta. Lainsäädännöllä on turvattava, että ikäihmiset voivat saada pankki-, ym. palvelut samaan hintaan kuin tietokoneiden välityksellä palvelunsa hankkivat. Yksityisten ja julkisten palvelumaksujen nopeaa nousua on ikäihmisten kohdalla kompensoitava esimerkiksi omavastuuosuuksia vähentämällä. Ikäihmisten aktivointi On tärkeää, että ikäihmiset pysyvät henkisesi ja fyysisesti aktiivisina. Ikäihmisille tulee tarjota yhteiskunnallisia palveluja edulliseen hintaan niin joukkoliikenteen 11 kuin kulttuuriin osallistumisen osalta. Elintärkeät liikuntapalvelut on saatava ilmaiseksi. Eläkkeensaajajärjestöjä tuettava Eläkeläisjärjestöjen ennaltaehkäisevä työ lisää ja ylläpitää ikääntyneiden sosiaalista, psyykkistä ja fyysistä hyvinvointia. Lisäksi se on oikea täsmälääke yksinäisyyden torjuntaan. Eläkkeensaajajärjestöjä tulee tukea. Julkiset tilat on avattava järjestöjen käyttöön. Ikääntyville tulee turvata tarvittavat kokoontumistilat mahdollisimman joustavasti ja edullisesti. Kuntoutus kunniaan Julkisen vallan tavoitteena on kustannussäästöjä tavoiteltaessa vanhustenhoidon laitosvaltaisuuden vähentäminen. Tulevaisuudessa yhä useampi vanhus hoidetaan kotonaan. Palvelurakenteen muutos edellyttää, että avopalveluun, omaishoitoon ja perhehoitoon osoitetaan riittävät resurssit. Ennaltaehkäisevästä toiminnasta on muodostettava vakiintunut toimintatapa ja palvelu, jolla voidaan edistää ikääntyneiden toimintakykyä ja siten myöhentää laitoshoitoon joutumista. Lisäksi kotona asumisen turvaamiselle välttämättömiä kuntouttavia palveluja on oltava tarjolla nykyistä enemmän. Muistisairauksien tutkimukseen panostettava Muistisairaiden määrän arvioidaan maailmanlaajuisesti kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Suomi on samassa tilanteessa muiden länsimaiden kanssa. Keskivaikeasti ja vaikeasti muistisairaita oli maassamme vuosi sitten noin ja heidän määränsä tulee eräiden varovastikin tehtyjen arvioiden mukaan kaksinkertaistumaan seuraavien 30 vuoden kuluessa. Maassamme on satsattava vanhusten muistiheikkouden tutkimisen kehittämiseen. Asiassa on tehtävä pohjoismaista yhteistyötä tietotaidon edistämiseksi ja tutkimuskulujen jakamiseksi. Omaishoidon lainsäädäntö heti työn alle Kansallisessa omaishoidon kehittämisohjelmassa todetaan, että investointi omaishoitoon kannattaa ja että se tuottaa merkittäviä säästöjä eri hallinnontasoilla ja -aloilla. 470 miljoonan euron sijoitus sopimusomaishoitoon tuottaa jo vuonna 2020 noin 1,5 miljardin euron nettosäästöt julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluiden menoissa. Omaishoitolainsäädännön säätämisessä on vitkasteltu. Sen valmistelu on aloitettava välittömästi kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman pohjalta. Raha-automaattiyhdistyksen itsenäinen asema turvattava tulevaisuudessa RAY:n avustuksilla on ratkaiseva merkitys sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan jatkuvuudelle. Sen saama rahoitus on leikkaamattomana suunnattava järjestöjen toimintaan. RAY:n itsenäinen asema on turvattava jatkossa.

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö

MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely. Juhani Rinne Kehittämispäällikkö MATKAKORVAUKSET Taksimatkojen sähköinen suorakorvausmenettely Juhani Rinne Kehittämispäällikkö 21.1.2015 Suorakorvausmenettelyn käytännön toteutusmalli matkojen yhdistelyssä Menettely koskee Kelan korvaamia

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015

Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sosiaaliturvan kuumat perunat 2015 Sairaanhoitokorvausten muutokset matkakorvaukset hammashoidon korvaukset 15.1.2015 Anne Giss pääsuunnittelija Kelan terveysosasto Matkakorvaustilastot Matkakorvaukset

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011 Eläkeliitto ry Eläkeläiset ry Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry Kansallinen senioriliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Svenska pensionärsförbundet rf Tavoitteet lähiajalle ja eduskuntavaaleihin 2011

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu -

IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - MUISTIVIIKKO 2016 IKÄIHMISTEN TURVALLINEN ARKI - Ennakoi ja varaudu - 17 Ikäihmisten asumisturvallisuus vinkkejä turvallisuuden parantamiseen Palotarkastaja Eerik Virtanen, Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 8:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2016 1 15.4.2016 ASUNTOKUNTIEN ELINVAIHEET JA TULOT ELINVAIHEEN MUKAAN VUOSINA 2005 2013 Asuntokunnat elinvaiheen mukaan lla, kuten muillakin tässä tarkastelluilla

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio

Toimintaympäristö. Tulot. 12.1.2015 Jenni Kallio Toimintaympäristö Tulot 12.1.2015 Jenni Kallio Käytettävissä olevat tulot pienenivät Tulot 2013 Diat 4 7 Vuonna 2013 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 587 euroa. Tulonsaajista

Lisätiedot

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeet ja köyhyys. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeet ja köyhyys Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto 24.11.2016 Eläketulot: erilaisia käsitteitä Työeläke Kokonaiseläke = työeläke + kansaneläke + takuueläke + lapsikorotus + rintamalisät Käytettävissä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi omaishoidon tuesta annetun lain 4 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan omaishoitajan oikeutta lakisääteiseen vapaaseen lisättäväksi kahdesta vuorokaudesta kolmeen

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta?

Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Selviääkö Pihtiputaan mummo ja Jämsän äijä vanhustenhuollon palveluviidakosta? Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 Sinikka Tyynelä Yksikön johtaja Ikääntyvien asumispalvelut / Keski-Suomi

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2015 1 Vanhusneuvosto 26.10.2015 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 24 Muistikoordinaattori Helena Hurme-Marttisen puheenvuoro 4 25 Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 6 26

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena Hanasaaren kulttuurikeskus 28.8.2007 Sprinklaus henkilösuojauksessa missä mennään tällä hetkellä Seppo Männikkö Pelastuspäällikkö Tampereen

Lisätiedot

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista

Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Alustavia pohdintoja tulevan sote-alueen järjestämisvastuun, tuotannon ja rahoituksen haasteista Risto Miettunen Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtaja Tekesin Sote & Huippuostajat Lappeenranta 6.5.2014

Lisätiedot

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA

PALOTURVALLISUUTTA KOTONA TURVALLISEEN HUOMISEEN PALOTURVALLISUUTTA KOTONA Kunta/kaupunki: Katuosoite: Ovikoodi: Asukkaan puhelinnumero: HÄTÄNUMERO: 112 Säilytä tämä lehtinen näkyvällä paikalla. 1 Palovaroitin Kiinnitä palovaroitin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012

Eloisan iän salaisuudet. Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet 10.10.2012 Eloisan iän salaisuudet Vappu Taipale Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton puheenjohtaja Eloisa Ikä- seminaari Helsinki 10.10.2012 Me olemme nyt muodissa! Vanhat ihmiset

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Maahanmuuton taloustiede Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Maahanmuuton taloustiede  Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuton taloustiede www.vatt.fi/maahanmuutto Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Maahanmuuttajien määrä kasvanut nopeasti Ulkomailla syntyneet Ulkomaalaistaustaiset Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen Verkostoseminaarit 11. ja 25.10.2016 Pasi Saukkonen Kotoutuminen yksinkertaistettuna Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen

Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Asenteet uusiksi, keinoja yhteisölliseen asumiseen Taloyhtiön varautuminen asukkaiden ikääntymiseen seminaari, Oulu 23.05.2016 Pasi Orava Pohjois-Suomen paikallisasiamies Suomen Vuokranantajat ry www.vuokranantajat.fi

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 7:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 7:2016 1 11.4.2016 LAPSETTOMIEN PARIEN TULOT VANTAALLA VUOSINA 2000 2013 Asuntokuntien määrä Vantaalla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 95 400 asuntokuntaa, joista

Lisätiedot

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus

Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa. Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus Ruotsissa asuvan eläkkeensaajan hoito-oikeudet Suomessa Suvi Lummila Kelan Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 5.10.2016 Sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluita Suomessa Miten hoito-oikeus

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla Kiertävä pysäkki 2011-2014 paikallinen päätöksenteko käräjäkivillä kylänuotion ympärillä ilman teknologisia laitteita ja yhdessäolo ovat tärkeitä Kylätapahtumat, Kylätulilla Yhdessä yhteisellä asialla

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta

Opintotuen saajien tulot vuonna 2014 ja vuoteen 2014 kohdistunut tulovalvonta Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.03.2016 Anna Koski-Pirilä, puh. 020 634 1373, Ilpo Lahtinen, puh. 020 634 3254, etunimi.sukunimi@kela.fi etunimi.sukunimi@kela.fi Opintotuen saajien tulot vuonna ja vuoteen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Hissillä kotiin Valtakunnallinen hissiseminaari, 8.5.2014, Lahti Ohjelmapäällikkö, FT Sari Hosionaho, ympäristöministeriö Ikääntyminen koskettaa yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja Ikäkoti kuntoon! -kampanja Esteettömyys on asumisen kehittämistä Asumisen ja hyvinvoinnin rahoitus -seminaari, 4.11.2014, Lahti, Sibeliustalo Sari Hosionaho,FT,

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry

Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito. Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry Yhteisöllinen toimeksiantosuhteinen perhehoito Maria Kuukkanen, kehittämispäällikkö Perhehoitoliitto ry 1 Asiakasmaksu perhehoito on avohoitoa vuokrasopimussuhde, vuokra 510, 30 /kk mahdollisuus saada

Lisätiedot

xx klo 10:00 -, After Eight Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja Pietarsaaren Eläkkeensaajat r.y.

xx klo 10:00 -, After Eight Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja Pietarsaaren Eläkkeensaajat r.y. PÖYTÄKIRJA Sivu 1 Kokousaika ja kokouspaikka Päättäjät xx klo 10:00 -, After Eight Varsinaiset jäsenet Jakobstads Veteraner Bertel Widjeskog, puheenjohtaja Pietarsaaren Eläkeläiset r.y. Alli Bro, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön

Nimi: Asiakas: Annan suostumuksen tietojen kirjaamiseen ja käyttöön. En annan suostumusta tietojen kirjaamiseen ja käyttöön Nimi: Asiakkaalle kerrotaan, että Keuruun kaupungin vanhuspalvelut käyttää Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoimaa potilastietojärjestelmää, jossa on yhteiskäyttömahdollisuus. Keuruun vanhuspalveluiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot