Paradontaalisairaudet etiologiasta hoitoon

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paradontaalisairaudet etiologiasta hoitoon"

Transkriptio

1 21 Julkaisimme viime numerossa osan Suun Terveys tapahtuman tiivistelmistä. Tästä lehdestä voitte vielä lukea lisää mielenkiintoisista luennoista. kuva ois kiva Paradontaalisairaudet etiologiasta hoitoon Ien- ja kiinnityskudossairauksien erikoishammaslääkäri Petri Hippi piti "Parodontaalisairaudet etiologiasta hoitoon" -luennon Suun Terveys -tapahtumassa. Luento piti sisällään laajan katsauksen aiheesta. Parodontiitti on monitekijäinen sairaus. Perusluonteeltaan se on kr. bakteeri-infektio. Sairauden syntyyn vaikuttavat bakteerit (biofilmi), perimä (geenit) ja ympäristötekijät. Ympäristötekijöistä tärkein on tupakointi. Yleissairauksista diabetes on yksi keskeisimmistä parodontaalisairauksille altistavista tekijöistä ja myös yksi yleisimmistä. Stressillä näyttää olevan vaikutusta immuunivasteen toimintaan. Ruokavalion osalta tutkimus näyttää painottuvan antioksidantteihin, D-vitamiiniin sekä kalaöljyyn. Näillä saattaa olla parodontaaliterveyttä edistäviä vaikutuksia. Yleissairausten vaikutus suun terveydelle on tärkeä ymmärtää. Infektiolla näyttää olevan merkitystä useiden kroonisten sairauksien synnyssä. Parodontaali-infektioilla näyttää olevan yhteys mm. diabetekseen, reumasairauksiin, sydän- ja verisuonisairauksiin, astmaan ja joihinkin autoimmuunisairauksiin. Kr.infektio voi olla myös eräille syöpäsairauksille altistava tekijä. Diabetes on yleinen ja parodontaalisairauksien kannalta erittäin merkittävä yleissairaus. Se näyttää muuttavan ienkudoksen vastetta bakteerikuormitukselle. Se vaikuttaa mm. puolustussolujen toimintaan ja altistaa siksi infektioille. Diabeteksen hoitotasapainon tunteminen on tärkeää juuri näiden seikkojen vuoksi. Yleensä diabeetikot tietävät oman "pitkäsokeri" -arvonsa (Hba1c). Mikäli parodontaalisairauden hoitovaste on heikko, on hyvä pitää mielessä myös diagnosoimattoman diabeteksen mahdollisuus. Parodontaalisairauksien hoito edellyttää diagnostiikkaa tämä puolestaan perustuu tutkimukseen. Ientaskujen mittaaminen on parodontologinen perustutkimus. Sairauden/taskun aktiivisuutta voi arvioida rtg-kuvista; aktiivisessa sairaudessa marginaalinen luu ei kuvaudu tarkkarajaisena. Luu saattaa näyttää "suttuiselta". Muita aktiivisuuden merkkejä ovat veri- ja/tai märkävuoto taskusta. Parodontaali-infektion laajuutta kuvaa "vuotoindeksi" eli BOP (bleeding on probing). Sen on osoitettu olevan luotettava mittari erityisesti tupakoimattomilla potilailla. Taskujen mittaamisen lisäksi tutkitaan furkaatiot (yläneloset ja molaarit). Tähän tarvitaan furkasondi. Furkaatioiden anatomian ymmärtäminen on tärkeää myös ylläpitohoidon onnistumiseksi. Parodontaalisairauksien hoidon kulmakivi on kotihoidon onnistuminen. Siksi sen opettamiseen ja kertaamiseen kannattaa käyttää aikaa. Sopivien välineiden valinta ja niiden käytön opetus on onnistuneen kotihoidon perusta. Sähköhammasharjaa kannattaa suosia. Välien puhdistukseen hammasväliharja on hyvä ja ahtaimpiin väleihin opetetaan lankaus tai "softpick". Perinteisen hammastikun puhdistusteho on vaatimaton. Kielen bakteerimassan puhdistus onnistuu harjalla tai erityisellä kielen puhdistimella. Halitoosin taustalla on usein peitteinen kieli. Kotihoidon opetus on suositeltavaa tehdä potilaan omassa suussa siten, että potilas näkee puhdistustekniikan peilistä. Kotihoitoon valitaan siis potilaalle sopivimmat välineet. Useimmiten sähköharja ja sopiva väliharja riittävät. "Keep it simple!" sopinee motoksi välineiden valintaan. Teksti Petri Hippi, EHL

2 22 Patrik Borg Helpoin tapa syödä hyvin Ravitsemustutkija Patrik Borgin mukaan on monta tapaa syödä hyvin. Se saa asian näyttämään monimutkaiselta. Kahdesta esitellystä dieetistä jompikumpi ei välttämättä ole se paras kaikille. Hän korostaakin sitä, että hyvän syömisen tavoitteena on hyvä fiilis. Ateriarytmi tulisi saada kuntoon. Suuria kertamuutoksia ei kannata tehdä. Patrik Borgin mielestä 90 % kaikesta ravitsemusinformaatiosta voitaisiin heittää pois. Hyvä syöminen tarkoittaa nautittavuutta, terveyttä, painon hallintaa, hyvää vireystilaa, stressittömyyttä, hyvää kuntoa ja hyvää fiilistä. Ruoan hyvinvointivaikutukset eivät rajoitu pelkästään painonhallintaan ja terveyteen. Ruoka maistuu hyvältä, auttaa jaksamaan ja on tärkeää myös sosiaalisessa mielessä. Tärkeää on se, miten suhtautuu syömiseen. Syömisestä ei saa stressata. Mitä enemmän syöt, sitä enemmän stressaat. Stressaaminen hankaloittaa syömistä. Sen sijaan, että keskityttäisiin ruoan hyvinvointivaikutuksiin, mietitään liikaa, mitä saa syödä ja mitä ei. Kohtuudessa pysyminen on silloin hankalaa. KOETTUJA ESTEITÄ RUOKAVALION MUUTTAMISELLE: pelkää, että joutuu luopumaan lempiruoasta itsekuria puuttuu on kiire työ on epäsäännöllistä ei haluakaan muutosta. Patrik Borg kertoi, ettei ole koskaan joutunut laittamaan asiakastaan luopumaan tämän lempiruoasta. Tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan aina parhaan makuinen ruoka. Ihmisten oma käsitys hyvästä syömisestä on Borgin mukaan tosi tiukka. Kysyttäessä suomalaiset sanovat tietävänsä, miten syödään terveellisesti. Usein ollaan huolissaan epäolennaisista pikkuasioista. Mustavalkoisuus on meille monille sisäsyntyinen asia. Pysyvä muutos on vaikeaa. Tsemppaajat väsähtävät. Ravintotottumuksia muutettaessa pitää miettiä, jaksanko tehdä tämän seuraavat viisi vuotta? Jos näin ei ole, ei muutos onnistu. LUONNOLLINEN NÄLÄNHALLINTA JA SYÖMISEN KOHTUUS Borgin mukaan itseään ei saa panna niin tiukalle, että se potkaisee takaisin. Hän kehottaa syömään tarpeeksi, ainakin 1500 kcal päivässä. Verensokerit eivät saa laskea, joten tasaisesti syöminen on tärkeää. Olisi hyvä opetella syömään aamiainen ja lounas. Puolet päivän kalorimäärästä pitäisi saada ennen iltapäivää. Luennoitsija kehottaa syömään tarpeeksi ja hyvällä omallatunnolla. Tarpeeton hienostelu ja kikkailu kannattaa jättää pois. Vahvistavia tekijöitä ovat Borgin mukaan: lupa syödä, lupa nauttia. Nälkää ei pyritä voittamaan tai edes hallitsemaan. Syödään, kun on nälkä, syödään kylläiseksi. Ei syödä, kun ei ole nälkä. Vapautunut syöminen tarkoittaa kohtuutta. Kun syö ajoissa, ei tee mieli syödä enempää. Syömisen stressaajalla on syömispurkauksia ja makeanhimoa. Kun nälkä kasvaa, siitä seuraa ähkyyn syöminen. Paradoksi on, että mitä enemmän stressaat, sitä enemmän syöt. Kohtuus on hankala juttu; esimerkkinä rajoittajan suklaansyönti kaapissa kiusaavan suklaalevyn katoamiskikka. Kiellettyyn asiaan syntyy himo. Jos pakotetaan syömään tai tekemään jotakin, sitä ei tee mieli. Salliva asenne auttaa pysymään kohtuudessa. HYVÄ SYÖMINEN RENTO PAINONHALLINTA Elintapamuutokset vaikuttavat terveyteen. Eniten merkitystä on kasvisten määrällä ja monipuolisuudella; puoli kiloa päivässä, riittävällä liikkumisella ja rasvan laadulla (öljyt, kala). Seuraavaksi eniten vaikutuksia on hiilihydraattien laadulla. Luennoitsijan mukaan on idioottimaista laihtua 1 kg tai enemmän viikossa. Hän kehottaa käyttämään muiden elintapojen hyödyt syömiseen, koska niissä on asenneongelmia vähemmän. Riittävä uni on tärkeä. Univaje vaikuttaa miehillä naisia enemmän syömiseen. Liikkuminen säätelee miehillä naisia enemmän ja paremmin syömistä. Vaikka liikunnan vaikutus painon muutokseen on pieni kiloissa, on se terveyden ja kiinteyden kannalta suuri.

3 23 Kukaan ei jaksa väsyneenä oikein mitään. Jokaisen pitäisi selvittää oman jaksamisensa kokonaistilanne ja arvioida pullonkauloja. Borg puhuukin oikean ruokavalion sijasta kokonaisvaltaisesta, hyvästä syömisestä. Se tarkoittaa parhaimmillaan hienoja makuelämyksiä ja mukavaa yhdessäoloa ystävien ja läheisten kanssa. Rento painonhallinta tehoaa tiukkaa dieettiä paremmin. Erilaisista ruokavalioista syntyi keskustelua. Patrik Borg suosittelee, että naiset söisivät jonkin verran lihaa, jos se on heille mahdollista. Hiilihydraattien vähentämistä hän ei pidä pahana asiana, mikäli kasviksia kuitenkin syödään riittävästi. Paastoa hän ei pidä hyvänä laihdutuskeinona, mutta siitä voi saada hyvää oloa. Vitamiineja, lukuun ottamatta D-vitamiinia, saadaan Suomessa suositusten mukaan. Folaattia (foolihappo) ei saada aivan riittävästi. YHTEENVETO: Et tarvitse laihtumiseen tietoa kaloreista tai rasvaprosen teista. Kun ateriarytmi on säännöllinen, lautaseltasi löytyy puoli kiloa kasviksia päivittäin, ja syöt itsesi kylläiseksi, laihdut. Iloitse liikunnasta. Älä liiku velvollisuudentunteesta. Painonhallinnassa ravinnolla on paljon liikuntaa isompi rooli. Lopeta syyllisyyden poteminen ja itsesi rankaiseminen. Kieltäymyksestä seuraa väistämättä repsahduksia. Tee vain sen mittaisia muutoksia, joiden kanssa pystyt elämään jatkuvasti. Aseta maali tarpeeksi kauas, vähintään vuoden päähän. Teksti ja kuva Raija Sipilä RAVINNON MUUTOS/PAINO arvio 100 kg painavalla henkilöllä vuodessa syömisen normalisoiminen ateriarytmien tasaaminen kasvisten määrän lisääminen energiapitoisten juomien vähentäminen herkkujen kohtuullistaminen kuitupitoisempien viljatuotteiden valitseminen proteiinipitoisuuden lisääminen vähäsokerisempien tuotteiden valinta liian rasvainen ruokavalio sopivaksi liikunnan lisääminen rasvan laadun parantaminen 5 7 kg 4 5 kg 3 4 kg 0 3 kg 0,5 1 kg Tutustu: Uudet suomalaiset ravintosuositukset: FINRAVINTO 2007, KTL. Suositus NNR 2004 Ulla Järvi Kenen pillin tahdissa suoritamme tervettä elämää? Henkilökohtaisesta terveydestä on tullut suomalaisten tärkein arvo. Arvopreferenssitutkimuksissa terveys ohitti 2000-luvulla maailmanrauhan. Kun sodan kauhut eivät enää uhkaa, on aikaa tuijottaa omaan napaan. Navan ympäriltä löytyy uudenlaisia uhkia: vyötärölihavuutta, rasvamaksaa ja diabetesta. Onneksi näille uhille ja riskeille voi yksittäinen ihminen tehdä jotain. Ja kyllä me teemmekin tiedotusvälineiden suosiollisella myötävaikutuksella. Median terveysvalistus on keskittynyt ravitsemuksen ja liikunnan vähäisyyden tuottamiin terveysriskeihin. Tiedotusvälineille itselleen tästä henkilökohtaisesta sodasta on tullut hyvä bisnes. Heti vuodenvaihteen jälkeen, kun jouluhalot on saatu palasteltua parempiin suihin, media kääntää katseen liikakiloihin. Tipattomat tammikuut ja kuntosalikorttien ryvästymät katkeavat tosin hetkeksi laskiaisen pulliin ja ystävänpäivän suklaamakeisiin. Pääsiäinen vyöryttää uuden herkuttelusuman, jonka jälkeen on pikaisesti laihdutettava rantakuosiin, jotta pääsisi timmissä kunnossa grillailemaan. Grillikauden jälkeen on taas ryhdyttävä syksyn tullen kuntoilemaan, jotta ennen kaamosmasennukseen vaipumista jaksaisi siirtyä siihen jouluherkkusesonkiin. MIKSI RAHA HALLITSEE TERVEYSPUHETTA? Pinnallisesti mediavälitteinen terveysvalistus näyttää tällaiselta kaupalliselta oravanpyörältä, mutta kyse ei kuitenkaan ole yksin mainosbisneksestä,

4 24 medikalisaatiosta tai sairaustehtailusta. Parhaillaan käydään kilpailua myös siitä, kuka saa määritellä, millainen on hyvä kansalainen, siis hyvä ihminen. Lääketieteen asiantuntijat rakentavat jo pelkistä terveysriskeistä sairauksia, koska silloin määrittelyvalta pysyy heillä. Yhteiskuntatieteilijät väittävät lihavuuden olevan kulttuurinen konstruktio, mikä murentaa luonnontieteilijöiden väitteitä. Terveyspoliitikot rakentavat uhkakuvia elämäntapasairauksien romahduttamasta kansantaloudesta. Yhä useammin terveys ja sairaus niputetaan puheeseen rahasta. Silti terveydenhuolto nähdään julkisessa keskustelussa ennemmin kulueränä kuin tehokkaana palvelutuotantona. Ihailemme entisajan yksinkertaista elämää, vaikka isovanhemmiltamme alkoivat hampaat putoilla jo parikymppisinä. Myös kuviteltu luonnonmukaisuus on trendikäs myyntivaltti teknistyvässä maailmassa elävälle ihmiselle. Mitä kauemmaksi luonnosta erkanemme, sitä vahvemmin pyrimme hallitsemaan itseämme elämäntapojen avulla. Sykevariaatiomittarit, kehonkoostumusvaa at ja tietokoneavusteiset treeniohjelmat tarjoavat välineitä kehostaan vieraantuneelle nykyihmiselle. Mitä suurempia terveysuhkia meille esitellään, sitä voimallisemmin pyrimme niitä torjumaan jatkuvalla itsen tarkkailulla. Hallinnan yhteiskunnassa meille tarjoillaan näennäistä vapautta valita sokeriton tai makea jogurtti, pikaruoka tai ekoateria, sohvalla löhöily tai maraton. Jos elämästä tulee vain sarja tekoja, koska elämme? Kun uskonto ennen vahvisti uskoamme kuolemanjälkeiseen elämään, haluamme nyt uskoa, että tarkasti säädellyllä elämällä kuoleman voisi voittaa kokonaan. Teksti Ulla Järvi, lääketieteen toimittaja, FT Kuva Pirkko Takala Suosituksilla suun terveyttä Terveellisten elintapojen juurrutaminen aloitetaan jo varhaislapsuudessa. Kaikilla tulee olla oikeus kasvaa terveyttä edistävässä elinympäristössä, joka antaa mallia hyvistä terveysvalinnoista ja tukee hyvän suun terveyden kehittymistä. Karieksen hallinnan käypä hoito -suositus julkaistiin vuonna Suosituksen tavoitteena on ohjata potilaita ja suun terveydenhuollon ammattilaisia hallitsemaan kariesta niin, että hampaisiin ei synny kariesvaurioita. Karieksen hallinnan tavoitteena on, että potilas omaksuu terveelliset elintavat ja pystyy toteuttamaan omahoitoa itsenäisesti. SOKERIN KÄYTTÖ LISÄÄNTYNYT Suomalaisten napostelu on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, myös makeisten kulutus on lisääntynyt. Pienillä lapsilla yleisin sokerin lähde on mehut. Mehuissa on hammasplakissa hapoiksi muuttuvia sokereita, vaikkei tavallista sokeria olisi mehuun lisätty. Luonnon sokerit, kuten hedelmäsokerit ja hunaja ovat yhtä haitallisia kuin sakkaroosi. Myös hampaiden eroosio ja energiajuomien käyttö on yleistymässä länsimaissa. Light-juomat on makeutettu hammasystävällisillä makeuttajilla, mutta ongelmana on juomien alhainen ph. Energiajuomat on makeutettu sakkaroosilla. Maustamattomat kivennäisvedet eivät ole hampaille haitallisia, mutta maustetuissa kivennäisvesissä sen sijaan on yleisesti sitruunahappoa. Suosituksissa (Juomat ravitsemuksessa 2008, Käypä hoito 2009) korostetaan sokeria sisältävien ja happamien juomien haitallisuutta hampaille ja suositellaan vettä janojuomana. OMAHOITO KARIEKSEN HALLINNAN PERUSTA Hampaiden reikiintymistä ehkäistään kaiken ikäisillä ensisijaisesti omahoidolla, johon kuuluvat säännöllisen ja vähäsokerisen ruokavalion lisäksi mutans streptokokki -tartunnan välttäminen sekä hampaiden huolellinen harjaus kahdesti päivässä fluoritahnalla. Käypä hoito -suositus korostaa vanhempien vastuuta lastensa suun hoidosta ja huolellisen harjauksen merkitystä. Fluorihammastahnan käyttö voidaan aloittaa, kun lapsen ensimmäiset maitohampaat ovat puhjenneet. Suositeltava fluoripitoisuus tahnassa on 0,5 2-vuotiaille lapsille 500 ppm ja 2 5-vuotiaille lapsille enintään 1100 ppm. Alle kouluikäisillä annostukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota fluoroosiriskin vuoksi. Koululaiset voivat käyttää tahnaa, jossa fluoria on vähintään 1100 ppm. Fluorihammastahnaa kahdesti päivässä käyttävän lapsen ei tule käyttää muita fluorivalmisteita omahoidossa ellei hänellä ole todettu kariesriskiä. Jos käyttöveden pitoisuus on yli 1,5mg/l ei fluoritahnaa suositella alle viisivuotiaille. PYSÄYTYSHOITO TARPEEN, JOS OMAHOITO EI TEHOA Suun terveydenhoidon ammattihenkilöiden toteuttamaa pysäytyshoitoa tarvitaan, jos omahoito tai tehostettu omahoito eivät tehoa ja potilaalla on yksi tai useampia nopeasti eteneviä kiille- tai dentiinivaurioita. Pysäytyshoitoon kuuluvat elintapojen kartoitus ja ohjaus, ksylitolin käyttösuositus, hampaiden

5 25 ammattimainen puhdistus, paikalliset fluorikäsittelyt, pinnoitteet ja klooriheksidiini. Pinnoitteen laittaminen etenevän, mutta vielä kavitoitumattoman kariesvaurion päälle vähentää vauriokohdassa olevien kariesbakteerien määrää ja saattaa ehkäistä kariesvaurion etenemisen. Hampaan pintaa ei saa rikkoa pinnoitettaessa. Klooriheksidiiniä voidaan käyttää yleissairailla, joilla syljeneritys tai kyky huolehtia suuhygieniasta on heikentynyt. Muille asiakkaille klooriheksidiinikäsittelyt karieksen hallinnassa eivät ole tarpeellisia. Fluorikäsittely sen sijaan voi olla hyödyllinen niille, joilla on vasta puhjenneita hampaita tai eteneviä kariesvaurioita. Tärkeää on, että elintavat saadaan sellaisiksi, että reikiintyminen pysähtyy. Muuten ammattimaisilla toimenpiteilläkään ei ole vaikutuksia. KSYLITOLI ON FIKSU TAPA Ksylitoli on suomalainen keksintö, josta voimme olla ylpeitä. Ensimmäiset ksylitolituotteet tulivat kauppoihin jo vuonna Sittemmin ksylitoli on vahvistanut asemansa ja useat tutkimukset todistavat sen kiistattomat vaikutukset suun terveydelle. Ksylitolille on myönnetty EU:n terveysväite vuonna Ksylitolipitoisuuden tulee olla vähintään 30 prosenttia tuotteen painosta ja ksylitolia tulee olla vähintään puolet kaikkien makeuttajien yhteispainosta, jotta tuote olisi hammasystävällinen. Suositeltava määrä ksylitolia on koululaisille ja aikuisille 5 grammaa päivässä eli esimerkiksi kuusi palaa täysksylitolipurukumia. Purukumia ei tarvitse syödä viittä minuuttia kauempaa. Paras vaikutus saadaan, kun ksylitolia käytetään säännöllisesti ruokailujen jälkeen, 3-5 kertaa päivässä. Pikkulapset voivat aloittaa ksylitolituotteiden käytön, kun he käyttävät niitä ilman ongelmia. Suositeltavia ovat alkuun pienet pastillit. Ksylitolin päiväannos pikkulapsille on enintään 5 grammaa. Kliinisten tutkimusten mukaan ksylitolista on hyötyä erityisesti hampaiden puhjetessa. Ksylitoli myös ehkäisee mutans streptokokki tartuntaa, minkä vuoksi Käypä hoito suosituksessakin sitä suositellaan erityisesti odottaville vanhemmille. Ksylitolin käyttö vähentää plakin määrää ja hapon tuotto -potentiaalia ja ksylitoliplakki sisältää vähemmän liimamaisia polysakkarideja kuin normaaliplakki. Artikkeli on tiivistelmä Suun Terveys 2011 tapahtuman luennoista fluorija ksylitolisuositusten päivityksistä. Artikkelin pohjana on käytetty dosentti Eva Söderlingin ja HLT, EHL, dosentti Kaisu Pienihäkkisen luentoja sekä Leafin ksylitolitiedottaja Marjatta Sandströmin luentoa. Teksti Kukka-Maaria Leivonen Juha Mäkelä Onnistuuko ohjaus? Omahoidon merkitys. Hammaslääkäri Juha Mäkelä konkretisoi hallitsematonta kariesta: Jos 6v lapsella on kahdessa hampaassa paikattava reikä, hänen elinaikanaan paikkoja tehdään 140! Tärkein asia korjaavan hoidon hallinnassa on hampaiden harjaus. Jos omahoito sujuu paremmin, hampaan pinta pysyy kiiltävänä, tuolloin remineralisaatio on mahdollista. Tutkimusten mukaan biofilmin häirintä on tärkeintä. Lapsen / asiakkaan omasta hampaan pinnasta karverilla vuoltu biofilmi on hyvä esimerkki, mitä pitää pestä pois. Nexön mallia on mahdollista toteuttaa Suomessa edullisesti. Lapsille pidetään harjauskoulua mahdollisimman varhain, kuutoset pinnoitetaan tarvittaessa. Kavitaatiot suljetaan tai avataan, mikä helpottaa puhtaanapitoa. Jokaisella hammashoitokäynnillä annetaan lyhyt omahoidon ohjaus, suoritetaan ammattimainen biofilmin poisto sekä fluoraus. Lisäksi tarvitaan toistuvia käyntejä, siis pidetään seurannassa. Konneveden mallissa alakoululaisille jutellaan suun hoidosta, näytetään lapselle ja saattajalle biofilmi, tarkastetaan harjaustekniikka. Arvioidaan lapsen arjen todellisuus ja osaaminen. Yhdellä kerralla opetetaan yksi asia ja harjoitellaan. Kirjataan tavoitteet omakorttiin ja seurataan. Konnevedellä ei kutsuta hoitoon. Uuden ajan tarve merkitään omakorttiin, jatko omatoimisella ajanvarauksella. Jatkokäynneillä arvioidaan harjuksen sujuminen, kehutaan, treenataan ja tarvittaessa biofilmi poistetaan sekä hampaat fluorataan. Kirjataan omahoidon taso ja terveydentilan kartoitus, asetetut tavoitteet sekä kerrotaan nykytilan vaikutukset. Asiakas sitoutetaan omahoitoon ja oman vastuun ymmärtämiseen, jolloin korjaavan hoidon aloituksen viiveestä ei tarvitse ahdistua. Konneveden kokeilu on saanut vanhemmilta paljon positiivista palautetta. Harjauksen laatu on tehostunut ja moni vanhempikin on oivaltanut harjauksen merkityksen. Teksti ja kuva Pirkko Takala

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas

Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Päiväkoti-ikäisten lasten suun ja hampaiden hoitoopas Lukijalle Suun terveyteen liittyvät terveystavat vakiintuvat jo varhaislapsuudessa. Suun terveydellä on merkitys ihmisen kokonaisterveydelle. Monet

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli

LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli LIITE 7. Painonhallintaryhmäohjausmalli DILLI-HANKE 1. tapaaen ORIENTOITUMINEN Avauspuheenvuoro Ryhmän idea Omien valintojen ja tekojen korostaen, elämäsi tilaisuus Muutosten kokeilu tärkeää, positiivinen

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä siihen vaikuttavia

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä

Hampaat ja hammashoito. Oma nimi Työn päivämäärä Hampaat ja hammashoito Oma nimi Työn päivämäärä Sisällys Sisällys... 1 1 Helli hampaitasi hetki päivässä... 2 Nuoret aikuiset välinpitämättömiä... 2 Hammaslanka ikenien ilo... 3 Suu vaahdossa valkoiset

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe

Ensimmäistä lasta odottava perhe Terveydenedistämistavoite: Kohderyhmä. Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet. 1. lasta odottava perhe Ensimmäistä lasta odottava perhe Kohderyhmä 1. lasta odottava perhe Vastuuhlö Kutsutapa ja aika Toimintatapa Tavoitteet Shg Äitiysneuvola ohjaa varaaman perheajan shg:lle kirjallisella tiedotteella.(liite

Lisätiedot

Nimi, luokka, päivämäärä

Nimi, luokka, päivämäärä Nimi, luokka, päivämäärä 1 Jätä nämä tällaisiksi. 2 Jätä nämä tällaisiksi. 3 Kirjoita itsestäsi kuvaus. 4 5 6 Esimerkki: Tutkimushenkilö käytti aikaa lepoon n. 9 tuntia päivässä, koulutyöhön ja läksyihin

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen

Karieksen hallinnan uudet tuulet. Hannu Hausen Karieksen hallinnan uudet tuulet Hannu Hausen 20.2.2014 Aiheita Karieksen hallinta pähkinänkuoressa Hampaiden harjaus Uudet ravitsemussuositukset Pieni vilkaisu hampaiden reikiintymisen kehityssuuntiin

Lisätiedot

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA

FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA FYYSINEN HYVINVOINTI 1. LIIKUNTA Liikunnan hyödyt suurelta osin jo aktiivisesta arkiliikunnasta + esim. kävelystä lähes päivittäin Uusi suomalainen liikuntasuositus: 2,5 TUNTIA /VKO REIPASTA LIIKUNTAA

Lisätiedot

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta.

TerveysInfo. Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. TerveysInfo suu Aftat Lehtinen kertoo aftojen oireista ja hoidosta. Hakusanat: hoito, suu, sairaudet, oireet Diabeetikon suunhoito Lehtisessä kerrotaan diabeetikon suunhoidosta. Hakusanat: hampaidenhoito,

Lisätiedot

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O

K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O K O K O N A I S V A LTA I S TA H Y V I N V O I N T I A A R J E S S A R I K U A A LT O RIKU AALTO Yrittäjä, perustaja Trainer4You, Fitra, T4U Revolution ja MyPT Oy. Personal trainingin uranuurtaja. > 30

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS

Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS Helpompi hymyillä! Tietoa ja tehtäviä suun ja hampaiden terveydestä ja hoidosta 5.- ja 6.-luokkalaisille OPETTAJAN OPAS 1 Hei opettaja! Tässä tehtävävihkossa käsitellään suun ja hampaiden terveyttä sekä

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI

SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SUUPALAT OMAHOITOSI TUEKSI SISÄLLYS SUUN OMAHOITO... 3 Hampaiden harjaus... 3 Harjaustekniikka... 5 Hammasvälien puhdistaminen... 9 Hammasproteesien puhdistaminen... 12 RAVINNON VAIKUTUS SUUN TERVEYTEEN...

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus

SPORTNESS CORPORATE. INTRO Hyvä työvire heti aamusta. Maksimoidaan iskukyky. Fokus Maksimoidaan iskukyky Valmennusformaatti tähtää hyvinvoinnin ja suorituskyvyn maksimoimiseen. Hyvä työvire ja tasapaino elämän kaikilla osa-alueilla ovat kestävän johtajuuden Fokus INTRO Hyvä työvire heti

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön

En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani. Diabetes pelottaa minua. Tarvitsen enemmän apua. En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En tarkoita syödä niin paljon sokeria kuin syön En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin diabetestani Tarvitsen enemmän apua Diabetes pelottaa minua Minulla on välillä tosi vaikeita hetkiä Diabetes hallitsee

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli

MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Osaamista terveysliikunnan edistämiseen MENOMONO - työterveyshuollon toimintamalli Liike on lääke TEMPO- hanke Dosentti, työterveyslääkäri Riitta Luoto riitta.luoto@uta.fi Liikkumisen lisäämisellä voidaan

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti

Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh.

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. 050 5475 194 Pätevyys ja sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007

Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Ravintoluento lentopalloilijoille Piispalassa 29.12.2007 Christer Sundqvist, ravintovalmentaja Nuoren lentopalloilijan ravinnon muistilista KUUNNELKAA! Tämä koskee: urheilijoita vanhempia valmentajia 1)

Lisätiedot

2016 Case. Hyvinvointianalyysi

2016 Case. Hyvinvointianalyysi 2016 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2016 Case Kartoituksen alkupäivämäärä 08.10.2015 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani teho on mielestäni

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot