1. Pohjoismaiset elintarvikkeet 2. Vuodenaikojen mukaista ruokaa 3. Keittiö täynnä koneita 4. Ruokakilometrit 5. Enemmän kananmunia vähemmän

Transkriptio

1 1. Pohjoismaiset elintarvikkeet 2. Vuodenaikojen mukaista ruokaa 3. Keittiö täynnä koneita 4. Ruokakilometrit 5. Enemmän kananmunia vähemmän naudanlihaa 6. Pohjoismaiset maut 7. Uusi pohjoismainen ruokakulttuuri 8. Laita uutta pohjoismaista arkiruokaa 9. Kouluruoka ja lasten mieliruoat 10. Tunnetko eri elintarvikkeet? 11. Uusi pohjoismainen arkiruoka ja uudet ravitsemussuositukset 12. Pohjoismaista makeutta 13. Syö kaikin aistein 14. Jääsohjoa lasiin 15. Omenan matkapäiväkirja 16. Nuotiosta mikroaaltouuniin 17. Perunaa joka lähtöön 18. Niukkuudesta ja raadannasta yltäkylläisyyteen ja hiirikäteen 19. Oletko liikkunut puoli tuntia? 1 Maj-Britt Berndtsson 2012

2 1. Pohjoismaiset elintarvikkeet A) Pöydällä on joitakin opettajan esille asettamia pohjoismaisia elintarvikkeita. Tunnistatko pöydällä olevat elintarvikkeet? Luokitelkaa elintarvikkeet ensin Ruokalabrassa mainittuihin luokkiin: vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat, viljatuotteet ja pähkinät, maustekasvit ja sienet, kananmunat ja maito, liha ja kala. Nimetkää nyt elintarvikkeet (katsokaa tarvittaessa Ruokalabrasta). Piirtäkää samanlainen taulukko, jonka näette tällä sivulla. Ottakaa kuva jokaisesta elintarvikkeesta ja liittäkää kuvat taulukkoon: B) Näitä elintarvikkeita käytetään ruoanlaitossa. Mihin ruokiin eri raaka-aineita voi mielestänne käyttää? Keskustelkaa ehdotuksistanne. Voitte myös valmistaa itse jonkin ruokalajin. 2 Maj-Britt Berndtsson 2012

3 2. Vuodenaikojen mukaista ruokaa A) Vihannekset, hedelmät ja maustekasvit kasvavat hitaasti Pohjoismaiden viileässä ilmastossa. Niistä tulee pitkän kasvukauden ansiosta erinomaisen maukkaita. On parempi syödä kulloisenkin vuodenajan satoa, sen sijaan että tuottaisimme elintarvikkeita toiselta puolelta maapalloa. Se säästää ympäristöä kuljetusten vaatimalta energiankulutukselta. Etsikää Ruokalabrasta syksyn pohjoismaisia raaka-aineita. Sijoittakaa ne vuosiympyrään. B) Monet satokasvit säilyvät oikein varastoituna useita kuukausia. Selvittäkää, miten perunoita, porkkanoita, kaalia ja omenoita tulee säilyttää. C) Talviaikaan Pohjoismaissa voidaan viljellä kurkkua, salaattia ja tomaattia ainoastaan lämmitetyissä kasvihuoneissa (tai ne on tuotava tuhansien kilometrien päästä). Valmistakaa talvisalaatti ilman salaatinlehtiä, tomaattia ja kurkkua. Käyttäkää opettajan tuomia talvivihanneksia, pähkinöitä ja marjoja. Ruokalabrassa on tietoa eri elintarvikkeista. Tuoreet maustekasvit voi korvata kesällä valmistetulla pestolla tai yrttisuolalla. Katsokaa esimerkiksi video Rikkaruohoja ja vihanneksia, joka on osiossa Sata vuotta pohjoismaista ruokaa välilehdellä 2010-luku. 3 Maj-Britt Berndtsson 2012

4 Pesto-ohje: Sekoita monitoimikoneessa 2 nippua tuoreita mausteyrttejä, 2 dl kylmäpuristettua rapsiöljyä, ripaus suolaa ja 3 rkl omenaviinietikkaa ja pakasta pesto pienissä rasioissa. (Pestoon voi lisätä myös pähkinää ja valkosipulia.) Yrttisuolan ohje: Sekoita monitoimikoneella 2 nippua mausteyrttejä ja 2 dl karkeaa suolaa ja levitä seos kuivumaan ulos aurinkoon. Säilytä yrttisuola lasitölkissä. 4 Maj-Britt Berndtsson 2012

5 3. Keittiö täynnä koneita A) Ruoanlaitto helpottui huomattavasti, kun keittiöön saatiin sähkö. Jos olette seuranneet osion Sata vuotta Pohjoismaista ruokaa aikajanaa, olette nähneet, että jääkaapit ja pakastimet ilmestyivät keittiöihin 1950-luvulla. Keittiökoneiden määrä on kasvanut huimasti sitten 1950-luvun. Jotkut uudet vekottimet lojuvat valitettavasti käyttämättöminä kaapin nurkassa. Tarkista, onko teillä kotona seuraavia kojeita: - Jäätelökone - Mehulinko - Vohvelirauta - Monitoimikone - Tehosekoitin - Teholeikkuri - Sähkövatkain Selvitä myös, milloin laitetta on viimeksi käytetty ja miksi sitä ei käytetä useammin. B) Laitteet eivät kuluta energiaa, jos niitä ei käytetä, mutta niiden valmistukseen on käytetty sekä energiaa että raaka-aineita. Valmistakaa jälkiruoka jollakin näistä kojeista. Opettaja antaa teille reseptejä. 5 Maj-Britt Berndtsson 2012

6 C) Etsikää osiossa Sata vuotta pohjoismaista ruokaa olevista filminpätkistä kulloisenakin aikana käytetyt välineet ja laitteet: : Eväät miestä haastatellaan keittiössä vuonna Mitä näette taustalla? 1950-luku: Miehet kokkikurssilla ja 1970-luku: Naiset haluavat kaupunkiin 1980-luku: Kotitaloustunnilla 6 Maj-Britt Berndtsson 2012

7 4. Ruokakilometrit A) Ruokakilometrit kertovat, kuinka pitkän matkan elintarvikkeet kulkevat tuottajalta kuluttajalle. Pitkät kuljetusmatkat kuluttavat energiaa, ja kuljetusten aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kuormittavat ympäristöä. Pohjoismaisia elintarvikkeita ei tarvitse kuljettaa kauaksi. Selvittäkää, mistä ruokakaupan hedelmät on tuotu. (Etsikää alkuperämaa Google Earthillä ja zoomatkaa siihen.) Kuorma-auto: 1000 kg CO 2 / tonni/ km Lentokone: 0,4 kg CO 2 / tonni/ km Laiva: 0,01 kg CO 2 / tonni/ km 7 Maj-Britt Berndtsson 2012

8 B) Vaikka ruokakilometrejä ei kertyisikään paljon, elintarvikkeiden tuottamiseen on saattanut kulua runsaasti energiaa, jos ne on esimerkiksi kasvatettu lämmitetyissä kasvihuoneissa tai pakastettu. Miettikää, onko nyt oikea vuodenaika ruokakaupasta löytämillenne pohjoismaisille hedelmille. (Joistakin hedelmistä saatte tietoa Ruokalabrasta.) C) Raparperisesonki on Pohjoismaissa huhtikuusta kesäkuuhun ja elokuusta lokakuuhun. Keskustelkaa, mitä tekisitte tammikuussa tälle raparperikerrosjälkiruoan ohjeelle, jos ajattelisitte asiaa ruokakilometrien näkökulmasta: Voit tarkistaa muiden pohjoismaisten hedelmien ja marjojen sesongin Ruokalabrasta. Avomaalla (tai lämmittämättömissä kasvihuoneissa) kasvatettujen hedelmien ja vihannesten sesonki koittaa niiden kypsyessä. 8 Maj-Britt Berndtsson 2012

9 5. Enemmän kananmunia vähemmän naudanlihaa A) Yksi uuden pohjoismaisen arkiruoan suosituksista on, että meidän tulisi vähentää naudanlihan syöntiä. Perusteluna on se, että naudanlihan tuottaminen vaatii hyvin paljon energiaa ja resursseja. Se voitaisiin ainakin osittain korvata kestävämmällä tavalla tuotetuilla proteiineilla. Sen vuoksi kehotetaan syömään enemmän palkokasveja ja luomukananmunia. Kuinka iso annos munakokkelia vastaa ilmastovaikutukseltaan 100 gramman painoista naudanlihasta tehtyä jauhelihapihviä? Näette Ilmastopyramidista eri raaka-aineiden ilmastovaikutuksen. Arvioikaa munakokkelin määrä näiden lukujen pohjalta. Lataa Ilmastokeittokirja (englanninkielinen). Ilmastopyramidi on sivulla Valmista annokset ja aseta ne vierekkäin nähdäksesi eron omin silmin. (Muista ottaa kuva!) Punnitse ensin kananmuna ja arvioi, montako munaa tarvitaan. (Joudutte ehkä ratkaisemaan tämän tehtävän yhdessä.) 9 Maj-Britt Berndtsson 2012

10 Ohje: 1 annos munakokkelia Vatkaa ensin kunnolla 2 kananmunaa ja 2 rkl kylmää vettä. Sulata sitten pannussa 1 tl voita alhaisella lämmöllä ja kaada munaseos pannuun. Työntele seosta koko ajan varovasti lastalla keskeltä sivuille pannun pohjan myötäisesti. Munakokkeli on valmista, kun seos on hyytynyt. Ota pannu levyltä. Tulostakaa ilmastopyramidi ja kiinnittäkää se jääkaapin oveen. B) Munakokkelin voi vuodenajasta riippuen maustaa erilaisilla yrteillä ja vihanneksilla. Kesäaikaan valittavana on runsaasti erilaisia tuoreita maustekasveja. Talviaikaan on turvauduttava varastoihin. Voitte esimerkiksi paahtaa voissa paperinohuita porkkanasiivuja tai käyttää kesällä tekemäänne pestoa. Valitkaa nyt lisukkeet munakokkeliin. Ottakaa kuvia valmistamastanne ruoasta, maistakaa ja kuvailkaa sitä muutamalla sanalla. 10 Maj-Britt Berndtsson 2012

11 C) Kootkaa kaikki kuvat ja kuvaukset pieneksi keittokirjaksi vaikkapa nettiin lataamaanne käsitekarttaan. D) Tarkista ostostesi hiilidioksidikuormitus: Voitte testata, kuinka suurta hiilidioksidimäärää eri ruokaostokset vastaavat. Kokeile peliä (tanskankielinen): koeb.htm 11 Maj-Britt Berndtsson 2012

12 6. Pohjoismaiset maut A) Useimmat pohjoismaiset elintarvikkeet ovat teille tuttuja, mutta ette ehkä tunnista kaikkia. Elintarvikkeet on poimittu Ruokalabrasta, jossa niistä kerrotaan tarkemmin. Tutkikaa opettajan tuomia pohjoismaisia elintarvikkeita ja kuvailkaa niitä. Näköaistilla: väri, muoto, koko Hajuaistilla: tuoksu Makuaistilla: maku*) (Voitte leikitellä Makuhermoissa kuvatuilla perusmauilla) Tuntoaistilla: suutuntuma (pehmeys, kovuus, rapeus, sileys...) Kuuloaistilla: pureskeluääni (esimerkiksi ratina) (Joitakin elintarvikkeita voi syödä sellaisenaan, jotkut taas on valmistettava ruoaksi opettajan antamien ohjeiden mukaan.) *) Voitte käyttää esimerkiksi näitä sanoja: Perusmaku: makea, hapan, suolainen, karvas, umami Rakenne: pehmeä, sitkeä, rakeinen, sileä, rapea Tuoksu: raikas, makeahko, hapan, ummehtunut, mausteinen Maun voimakkuus: hyvin mieto, mieto, neutraali, voimakas, hyvin voimakas. 12 Maj-Britt Berndtsson 2012

13 B) Maistatko eron? Vertaile kotimaisia avomaan tomaatteja ulkomaisiin tomaatteihin. Kuvaile tomaatin väriä, muotoa, kokoa ja tuoksua. Halkaise tomaatti ja kuvaile hedelmälihan väriä ja tuoksua. Maista tomaattia ja kuvaile sen perusmakua, rakennetta ja maun voimakkuutta. Kuuntele, millainen ääni kuuluu, kun naputat tomaattia kynnellä ja kun haukkaat siitä palasen. (Lähde: Smagens Dag 2011, Kirsten Marie Pedersen ja Hanne Birkum Petersen) 13 Maj-Britt Berndtsson 2012

14 7. Uusi pohjoismainen ruokakulttuuri A) Uuden pohjoismaisen arkiruoan ateriakokonaisuudessa on ajateltu, että ilta-aterialla tarjotaan pääruoka ja joko eturuoka tai jälkiruoka. Kahden viikon ilta-aterioiden pääruoat 1 kasvisruokapäivä 1 liha- tai kalakeittopäivä 1 kasviskeittopäivä 7 lihapäivää (joka toinen päivä) 1 kala- tai lihaleikkelepäivä 3 kalapäivää Laadi tämän pohjalta seuraavien kahden viikon illallissuunnitelma. Valitse Ruokalabrasta ja Makuhermoista pohjoismaisia elintarvikkeita. 14 Maj-Britt Berndtsson 2012

15 B) Ostosten tekeminen on helppoa eikä ruokaa tarvitse heittää pois, jos suunnittelee ateriat etukäteen. Suunnittele kahden viikon ruokalista ja liitä siihen kuvia. Netissä on runsaasti erilaisia reseptisivustoja, esimerkiksi: 15 Maj-Britt Berndtsson 2012

16 8. Laita uutta pohjoismaista arkiruokaa A) Uuden pohjoismaisen arkiruoan periaatteet 1. Joka päivä enemmän hedelmiä ja vihanneksia (paljon enemmän marjoja, kaalia, juureksia, palkokasveja, perunaa ja maustekasveja) 2. Enemmän täysjyväviljaa erityisesti kauraa, ruista ja ohraa 3. Enemmän kalaa ja äyriäisiä 4. Laadukasta lihaa mutta vain kohtuullisesti 5. Enemmän ruokaa luonnosta 6. Valitse luomua aina kun voit 7. Vältä lisäaineita 8. Syö vuodenaikojen mukaan 9. Laita ruokaa kotona 10. Älä heitä ruokaa pois. 16 Maj-Britt Berndtsson 2012

17 Kysykää opettajalta, minkä ruokalajin voisitte valmistaa. Tämä riippuu vuodenajasta, rahatilanteesta ja siitä, paljonko voitte käyttää aikaa ruoanlaittoon. 1) Perunakeitto, rasvakalan mäti ja ranskankerma 2) Suippokaalisalaatti, kylmäsavulohi ja isoäidin salaatinkastike 3) Lihapullat perunoiden, sipulin ja liperin kanssa 4) Hapanimelä lampaanviillokki, punajuuri ja varhaissipuli 5) Kanapata, ohrasuurimot ja vuohenputki 6) Punajuuritartar, paistettu kananmaksa ja omena 7) Silakat, pinaatti ja päärynä-valkokaalisalaatti 8) Kalapullat ja remouladekastike 9) Kermainen ruokavehnä yrttien ja pekonin kanssa Reseptejä on netissä esimerkiksi osoitteessa: 17 Maj-Britt Berndtsson 2012

18 9. Kouluruoka ja lasten lempiruoat A) Osiossa Sata vuotta pohjoismaista ruokaa näette, miten lapset syövät koulussa eväitä. Kaikissa maissa ei ole maksutonta kouluruokailua, ja esimerkiksi Tanskassa lapsilla on koulussa edelleen eväät mukana. Tyypillinen eväsruoka on maksapasteijavoileipä. Voileipiä syötiin jo viikinkiajalla, joten ne ovat viimeisen päälle pohjoismaista ruokaa. Eväskulttuuria kuvataan filminpätkissä Eväät ja Terveellistä kouluruokaa 1940-luvulla välilehdellä sekä Lasten lempiruoat välilehdellä 1980-luku. Tee samantapaiset eväät, joita kööpenhaminalaislapset syövät filmissä Terveellistä kouluruokaa 1940-luvulla. B) Mitä lapset nykyään syövät lounaaksi? Mitkä ovat teidän mieliruokanne? Keskustelkaa siitä, millaiset eväät haluaisitte mieluiten mukaan retkelle. Tehkää retkieväät pohjoismaisista raaka-aineista. Etsikää elintarvikkeet Ruokalabrasta ja muistakaa, että niiden pitää olla terveellisiä ja tarjota ravintoa myös aivoille. (Katso Ruokalabrasta kohta Tavoitteet: Ehkäise energiapulaa ja Älä anna kaamoksen lannistaa.) 18 Maj-Britt Berndtsson 2012

19 10. Tunnistatko eri elintarvikkeet? A) Peruskoulun toisluokkalaisten parissa tehdyn tutkimuksen mukaan kaikki oppilaat tunnistivat perunan, porkkanan, sipulin ja kurkun, mutta jo herkkusieni ja parsakaali tuottivat monille vaikeuksia, ja muut vihannekset olivat sitäkin vieraampia. Mitä nämä kymmenen näkemäänne vihannesta ovat? Veikatkaa ensin itse ja tarkistakaa sitten tulos Ruokalabrasta. 19 Maj-Britt Berndtsson 2012

20 11. Uusi pohjoimainen arkiruoka ja uudet ravitsemussuositukset *) opus/wp%201/100823_grundlag%20for%20ny%20nordisk%20hverdagsmad_ Pressem%C3%B8de.ashx 20 Maj-Britt Berndtsson 2012

21 Taulukko 4 Keskimääräinen päivittäinen ruokavalio, joka perustuu uuden pohjoismaisen arkiruoan periaatteisiin, tanskalaisten päivittäiseen keskimääräiseen ravinnonsaantiin ja vuonna 2005 julkaistuihin ravitsemussuosituksiin. Luvut on määritelty kaikkien 4 75-vuotiaiden henkilöiden energiakorjatun saannin (per 10 MJ) pohjalta. A) Näette taulukosta, että tarvitsemme esimerkiksi yli 300 g hedelmiä päivässä ja että niistä g tulisi olla marjoja. Tutustu kuvagalleriaan: Valitse elintarvikkeet Ruokalabrasta ja punnitse ne, niin että ne vastaavat suosituksia. Jaa ne kolmeen pääateriaan ja kahteen välipalaan. Ehdota, mitä niistä voisi valmistaa. Laadi vaikkapa wix.com-verkkosivu ja lataa sille kuvia ja suosituksia. 21 Maj-Britt Berndtsson 2012

22 12. Pohjoismaista makeutta A) Pohjoismainen hunaja tuoksuu ja maistuu pohjoisen kukilta, jotka kukkivat viileän kevään ja hennon kesän aikana. Maista eri seuduilla tuotettua hunajaa. Levitä vastapaistetulle täysjyväleipäviipaleelle vähän voita ja hunajaa. Mums! Tutustu Ruokalabrassa makeaan perusmakuun. B) Viileässä ilmastossa hitaasti kypsyneiden pohjoismaisten marjojen ja hedelmien tuoksu ja maku kehittyvät aivan omanlaisikseen. Kun ne poimitaan täysin kypsinä, maku ja happamuus ovat aivan täydellisiä. Ne voidaan poimia ja syödä sellaisinaan, tai niiden makeus voidaan säilöä talven varalle. Maista tuoreita marjoja ja hedelmiä ja tee niistä jälkiruokaa. Resepti riippuu siitä, mitä marjoja ja hedelmiä on saatavilla. Kysykää opettajalta tai etsikää osoitteesta C) Pohjoismainen makeus tuntuu aivan erityisesti luonnonvaraisissa marjoissa, ja makeus voidaan säilöä talveksi keittämällä marjoista hilloa tai mehua: Tehkää hilloa luonnonvaraisista marjoista, esimerkiksi lakoista, mustikoista, puolukoista, vadelmista, karpaloista, juolukoista, variksenmarjoista tai ruusunmarjoista. Voitte myös tehdä mehua vaikkapa puolukoista. Resepti riippuu siitä, mitä marjoja ja hedelmiä on saatavilla. Kysykää opettajalta tai etsikää osoitteesta 22 Maj-Britt Berndtsson 2012

23 13. Syö kaikin aistein A) Vihannekset, hedelmät ja maustekasvit kasvavat hitaasti Pohjoismaiden viileässä ilmastossa. Niistä tulee pitkän kasvukauden ansiosta erinomaisen maukkaita. Useimmista kasveista saadaan Pohjoismaissa sato ainoastaan syksyllä. Ruokaelämys syntyy aistiemme välityksellä: ruoan ulkonäöstä, suutuntumasta, mausta, tuoksusta ja äänestä. Voit kokeilla Makuhermoissa, miten hyvin tunnistat viisi perusmakua eli makean, happaman, suolaisen, karvaan ja umamin. 23 Maj-Britt Berndtsson 2012

24 Pystytkö maistamaan eron? Vertaile kotimaisia omenia ulkomaisiin omeniin. Kuvaile omenan väriä, muotoa, kokoa ja tuoksua. Leikkaa omenasta pala ja kuvaile hedelmälihan väriä ja tuoksua. Maista omenaa ja kuvaile sen kiinteyttä, rapeutta ja makua. Kuuntele, millainen ääni kuuluu, kun naputat omenaa rystysellä ja miten se rapsahtaa, kun haukkaat siitä palasen. (Tutki myös, onko omenan pinta käsitelty vahalla: raaputa kuorta varovasti hedelmäveitsellä veitseen jäävä valkoinen töhnä on vahaa.) Voitte käyttää esimerkiksi näitä sanoja: Perusmaku: makea, hapan, suolainen, karvas, umami Rakenne: pehmeä, sitkeä, rakeinen, sileä, rapea Tuoksu: raikas, makeahko, hapan, ummehtunut, mausteinen Maun voimakkuus: hyvin mieto, mieto, neutraali, voimakas, hyvin voimakas. (Lähde: Smagens Dag 2011, Kirsten Marie Pedersen ja Hanne Birkum Petersen) 24 Maj-Britt Berndtsson 2012

25 14. Jääsohjoa lasiin A) Ravintosuositusten mukaan meidän pitäisi syödä enemmän hedelmiä ja vihanneksia. Niiden syömisen ei tarvitse todellakaan olla tylsää. Lisäksi voitte välttää ruokahävikkiä käyttämällä kaiken hyödyksi. Hiukan nuhjaantuneita omenoita ja päärynöitä ei suinkaan tarvitse heittää pois, vaan niistä voi tehdä raikasta jäähilejuomaa. Valmista makoisa jäähilejuoma: Kuori hedelmät ja poista siemenkota ja kanta. Pilko hedelmät tehosekoittimeen ja lisää kourallinen jääkuutioita. Sekoita hedelmäpalat ja jääkuutiot jäähilejuomaksi. B) Kokeile rohkeasti uusia raaka-aineita ja lisää jäähilejuomaan vaikkapa persiljaa, pinaatinlehtiä, varsiselleriä tai muita vihanneksia. Ruokalabrassa on tietoa pohjoismaisista maustekasveista ja vihanneksista. Kokeile niitä, kunnes onnistut kehittämään kaikkien aikojen maistuvimman jäähilejuoman. Ota kuva ja anna juomalle nimi. Jaa ohje myös kavereillesi. 25 Maj-Britt Berndtsson 2012

26 15. Omenan matkapäiväkirja A) Tanskalaiset syövät keskimäärin 50 kg omenia henkeä kohti vuodessa, mutta vain 1/3 niistä on kotimaisia! Markettien omenat tulevat monesti toiselta puolelta maapalloa. Opettajanne tuo teille erilaisia omenia. Selvittäkää, mistä ne ovat peräisin. Merkitkää paikka Google Earthiin ja etsikää laivareitti sieltä omaan maahanne. Kuinka pitkän matkan omenat ovat matkanneet? Etsikää omenaviljelmä Google Earthista ja zoomatkaa siihen. B) Omenat ovat terveellisiä Etsi Ruokalabrasta omena ja selvitä sen terveysvaikutukset klikkaamalla kuvassa olevia elimiä ja ruumiinosia. C) Miten omenat ovat selviytyneet matkasta? Eteläafrikkalaiset omenat käsitellään usein kypsymistä hidastavalla tehoaineella tai ohuella vahakerroksella, joka tekee omenan pinnasta läpäisemättömän. Hedelmät laivataan tänne kylmäkuljetuksena. Voitte tehdä piirrosfilmin, kuvatarinan tai nettisarjakuvan (esim. Pixton.com), jossa kouluun matkustavilla omenilla on silmät ja hattu. 26 Maj-Britt Berndtsson 2012

27 16. Nuotiosta mikroaaltouuniin A) Olette nähneet osion Sata vuotta pohjoismaista ruokaa filminpätkissä liesiä ja keittolevyjä. Monet ruokatavarat on kypsennettävä, ennen kuin niitä voi syödä. Tehkää teknologinen aikamatka ja laittakaa keittoa, leipää ja omenajälkiruokaa ja arvioikaa, onko ruoanlaitto muuttunut helpommaksi ja ruoka maukkaammaksi. Avotuli: tehkää pihalle nuotio ja kypsentäkää ruoka avotulella Puuliesi: selvittäkää, onko jossakin lähistöllä puuliesi, jota voisitte käyttää Sähköliesi Mikroaaltouuni Teillä on käytössänne seuraavia raaka-aineita: sipulia, perunoita, juureksia, kaalia, maustekasveja, savukylkeä, hiivaa, grahamjauhoja, vehnäjauhoja, voita, omenoita, munia ja suolaa. Opettajanne voi antaa teille muita aineksia, jotka sopivat kulloiseenkin reseptiin. Avotulella oli helpointa paistaa pannuleipää. Ruoat tehtiin yksi kerrallaan. Kaalikeitto: Ripusta keittopata nuotion yläpuolelle. Leikkaa savukylki kuutioiksi ja käristä pannussa, kunnes rasva on sulanut. Lisää pilkottu sipuli ja käristä pari minuuttia. Lisää vesi, kuoritut ja pilkotut juurekset ja ohuiksi suikaleiksi leikattu kaali. Lisää hienonnetut tuoreet yrtit. Keitä kypsäksi. 27 Maj-Britt Berndtsson 2012

28 Lämmin nokkospannuleipä: Sekoita keskenään 3 dl vehnäjauhoja, 1 dl grahamjauhoja, 1 tl leivinjauhetta ja ripaus suolaa. Lisää noin 2 dl vettä ja 1 dl kiehautettuja, hienonnettuja nokkosenlehtiä. Vaivaa taikinaa ja pyörittele siitä palloja. Litistä pallot ja paista nuotiopannulla. Nuotio-omenat: Paista omena tikun nokassa nuotiolla. Voit myös katsoa Tanskan luonnonsuojeluyhdistyksen videon nuotio-omenan paistamisesta: Puuliedellä voitiin paistaa oikeita sämpylöitä ja valmistaa useita ruokia samanaikaisesti. Saatte opettajalta vihanneskeiton, grahamsämpylöiden ja omenajälkiruoan ohjeet. Sähköliesi oli suuri helpotus. Enää ei tarvinnut sytyttää tulta ja lisätä puita, ja lämpötilaa oli paljon helpompi säätää. Saatte opettajalta vihanneskeiton, grahamsämpylöiden ja omenajälkiruoan ohjeet. 28 Maj-Britt Berndtsson 2012

29 Mikroaaltouuni lämmittää ruoassa olevat vesimolekyylit, ja sen ansiosta ruoan pintaan ei muodostu kovaa kuorta. Keitto: Leikkaa kaikki kasvikset (yhteensä noin 300 g) pieniksi kuutioiksi ja kaada ne matalaan mikrouunivuokaan. Lisää 2 dl vettä ja kypsennä viisi minuuttia täydellä teholla. Survo kasvikset tehosekoittimessa ja kaada takaisin vuokaan. Lisää 1½ dl vettä, hienonnettuja yrttejä ja voita ja kuumenna vielä neljä minuuttia täydellä teholla. Leivän paistaminen mikrouunissa onnistuu vain, jos uunissa on grillivastus. Kuumenna mikrouunivuoassa 50 g voita ja ½ dl vettä 45 sekuntia täydellä teholla. Lisää 2 dl vettä ja sekoita joukkoon ½ pakettia hiivaa. Sekoita nesteeseen 2 dl grahamjauhoja ja 6 dl vehnäjauhoja, 1 tl suolaa ja 1 tl sokeria. Kumoa taikina pöydälle ja vaivaa kunnolla. Siirrä taikina takaisin kulhoon ja kohota sitä mikrouunissa 15 sekuntia täydellä teholla. Anna taikinan levätä 8 minuuttia ja kuumenna sitä taas 5 sekuntia täydellä teholla. Pyörittele taikinasta yhdeksän sämpylää ja aseta ne paistoalustalle leivinpaperin päälle. Nosta paistoalusta mikrouuniin ritilän päälle ja paista sämpylöitä 15 minuuttia 100 W:n teholla. Grillivastuksen on oltava päällä. Paistetut omenat: Poista kannat ja siemenkodat neljästä omenasta, mutta älä puhkaise omenoita läpi asti. Aseta omenat mikrouunivuokaan aivan vieri viereen. Valuta omenoiden päälle hunajaa ja kaada vuokaan ½ dl vettä. Peitä vuoka kannella ja kypsennä 3 4 minuuttia täydellä teholla. 29 Maj-Britt Berndtsson 2012

30 17. Perunaa joka lähtöön A) Perunansyönti on vähentynyt 1980-luvulta lähtien, ja käytämme sen sijaan enemmän riisiä ja pastaa. Katso osion Sata vuotta pohjoismaista ruokaa aikajanan välilehdellä 1980-luku oleva video 1980-luvun ruokaa. Perunassa on kuitenkin runsaasti hyviä hiilihydraatteja, vitamiineja ja kivennäisaineita, sitä viljellään paikallisesti, eikä sen viljely ja varastointi vaadi kovin paljon energiaa. Suositusten mukaan perunaa tulisi syödä neljä kertaa viikossa. Peruna ei ole ollenkaan tylsää ruokaa. On olemassa monia eri perunalajikkeita, jotka maistuvat erilaiselta ja joita käytetään erilaisiin ruokalajeihin. Jauhoiset lajikkeet soveltuvat soseisiin ja keittoihin. Kiinteät perunat taas pysyvät keitettäessä ehjinä ja soveltuvat hyvin esimerkiksi perunasalaattiin. Raa asta perunasta ei näe, onko se jauhoinen vai kiinteä, mutta jauhoisen perunan tiheys on hieman suurempi kuin kiinteän perunan. 30 Maj-Britt Berndtsson 2012

31 Testaa perunoiden tiheys näin: tee liuos, jossa on 1 kahvikupillinen suolaa ja 11 kahvikupillista vettä. Kaada veteen sekä jauhoisia että kiinteitä perunoita. Jauhoiset perunat painuvat pohjaan ja kiinteät nousevat pintaan. Jos kaikki jäävät pintaan, lisää hieman vettä, kunnes osa perunoista uppoaa. Jos kaikki painuvat pohjaan, lisää suolaa, kunnes jotkut nousevat pintaan. Lajittele perunat jauhoisiin ja kiinteisiin ja keitä ne kahdessa eri kattilassa. Maista kumpaakin ja yritä survoa ne. Selitys: Perunoiden energia on peräisin tärkkelyksestä, jota on jyväsinä kasvin varastosoluissa. Soluja ympäröi soluseinä, ja solujen välissä on nestepitoinen keskilamelli, joka pitää solut yhdessä. Perunan jauhoisuus tai kiinteys riippuu soluseinistä ja keskilamelleista ja erityisesti niiden kyvystä sitoa vettä. Jauhoisten perunoiden varastosolut irtoavat herkästi toisistaan keitettäessä. Sen vuoksi jauhoisista perunoista on helppo tehdä muusia. Kiinteiden perunoiden varastosolut puolestaan pysyvät keitettäessä kiinni toisissaan, ja siksi perunoita on hyvin vaikea survoa. 31 Maj-Britt Berndtsson 2012

32 18. Niukkuudesta ja raadannasta yltäkylläisyyteen ja hiirikäteen A) Osion Sata vuotta pohjoismaista ruokaa filminpätkästä Maatalouden historiaa käy selvästi ilmi, että maanviljely vaati kovaa ruumiillista työtä, ennen kuin siirryttiin nykyisen kaltaiseen kokonaan koneellistettuun viljelyyn. Myös kotitaloudessa riitti työtä. Esimerkiksi kaikki pyykki pestiin käsin. Lapset tietysti auttoivat, ja vapaa-aikanaan he leikkivät ulkona ympäri vuoden. Ruoassa on siis oltava runsaasti kaloreita. Ihmiset söivätkin mielellään rasvaista ruokaa, sillä 1 g hiilihydraatteja sisältää vain 17 kj/g (4 kcal/g), kun taas rasvassa oli 37 kj/g (8,8 kcal/g). Voilla voideltu leipäviipale sisältää lähes kaksi kertaa enemmän energiaa kuin leipäviipale, jonka päällä on perunaa. Ruokittavia suita oli paljon, joten oli pakko valita huokeita elintarvikkeita. Katso tanskalainen filminpätkä Terveellistä kouluruokaa 1940-luvulla, joka on osiossa Sata vuotta pohjoismaista ruokaa. 32 Maj-Britt Berndtsson 2012

33 Kirjoita muistiin, mitä koululaiset saivat lounaaksi, tee eväät ja kata pöytään lisäksi maitoa ja omenia. Laske aterian energiasisältö. B) Vain harvat meistä tekevät nykyään raskasta ruumiillista työtä. Siirrymme autolla tai muulla kulkuneuvolla paikasta toiseen ja istumme tuntikausia tietokoneen tai television ääressä. Syömmekö sitten vähemmän kuin ennen? Tutustukaa osiossa Sata vuotta pohjoismaista ruokaa oleviin 1950-luvun faktatietoihin ja käyttäkää niitä. Miksi sinun mielestäsi puolet väestöstä on ylipainoisia? Mitä voitte itse tehdä terveytenne eteen? Voitte tehdä tehtävän esimerkiksi ennen ja jälkeen -kuvien avulla. 33 Maj-Britt Berndtsson 2012

34 19. Oletko liikkunut puoli tuntia? A) Kahdeksan ravitsemussuositusta liittyvät tietysti syömiseen ja juomiseen, mutta kahdeksas ohje koskee liikuntaa. Tutustu osiossa Sata vuotta pohjoismaista ruokaa oleviin kahdeksaan ravitsemussuositukseen. Ei riitä että syö terveellisesti ja pysyy hoikkana on myös liikuttava. Keksikää hauskoja ulkoleikkejä, joissa todellakin tunnette liikkuvanne. (Ei ollenkaan haittaa, jos hengästytte ja saatte punaiset posket.) Keksikää leikeille nimet, joissa esiintyy pohjoismaisia elintarvikkeita, kuten peruna on paras, mustikkalaukka, keppiä vai porkkanaa. Voitte leikkiä vaikkapa perunajuoksua ja käyttää leikeissä erilaisia elintarvikkeita, niin kauan kuin pysytte kohtuuden rajoissa. (Jos heitätte oikeita sillejä vesilammikkoon, leikki menee jo sotkemiseksi.) Löydätte pohjoismaisten elintarvikkeiden nimiä Ruokalabrasta ja Makuhermoista. B) Katsokaa Ruokalabran Tavoitteista, mitä kannattaa syödä, jos haluaa kasvattaa lihaksia. Keksi leikki, jonka nimessä on sellainen elintarvike, joka vahvistaa jalkalihaksia. 34 Maj-Britt Berndtsson 2012