IKÄÄNTYNEEN TERVEYSTAPAAMINEN terveydenhoitajan käsikirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IKÄÄNTYNEEN TERVEYSTAPAAMINEN terveydenhoitajan käsikirja"

Transkriptio

1 IKÄÄNTYNEEN TERVEYSTAPAAMINEN terveydenhoitajan käsikirja Terveyden edistämisen tehostaminen Keski-Karjalassa -hanke Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus

2 LUKIJALLE IKÄÄNTYNEEN TERVEYSTAPAAMINEN RAVINTO LIIKUNTA UNI ALKOHOLI TUPAKKA MIELENTERVEYS MUISTI SEKSUAALITERVEYS IKÄNÄKÖ JA IKÄKUULO PÄIVITTÄINEN ELÄMÄ

3 1 HYVÄT TERVEYDENHOITAJAT Tämä käsikirja on tarkoitettu Teille tueksi ja työvälineeksi terveystapaamisissa. Kirjassa kuvataan terveystapaamisen ideaa sekä keskeisiä ikääntyneiden terveyden edistämisen haasteita ja toimintoja. Ne perustuvat tieteelliseen näyttöön, ja niitä on arvioitu työryhmässä, jossa on ollut mukana paikallisia hoitotyön ammattilaisia ja muiden alojen edustajia. Ikääntyneillä tarkoitetaan tässä yhteydessä vuotiaita henkilöitä. Käsikirjan tekemiseen kannustivat monet kysymykset: Miten voidaan tukea ja auttaa tervettä henkilöä? Miten saadaan terveysnäkökulmaa sairaan hoitamiseen? Miten saadaan terveyden edistämisen laatusuositukset sovelletuksi käytäntöön? Mitä ikääntyneiden terveyden edistäminen on? Mitkä ovat keskeisiä asioita, joihin kannattaa asiakasvastaanotolla puuttua? Käsikirjan lähtökohtana on terveysresepti, joka on väline omien elintapojen arvioimiseen ja mahdollisen muutoksen herättämiseen. Terveysresepti löytyy osoitteesta Käsikirjassa on tietoa terveydentilan ja terveystottumusten arviointiin, käytännönläheisiä vinkkejä terveysneuvontaan sekä lähdeluettelo ja internet-osoitteita lisätietojen saamiseksi. Kunkin osion lopussa on vielä työkalupakki terveydentilan ja terveystottumusten arviointimenetelmistä. Tieto- ja vinkkilaatikot on koodattu eri väreillä. Sinisissä laatikoissa olevat asiat koskevat niin sanottua normaalia ikääntymistä. Vihreä väri viittaa tilanteisiin, jolloin jokin terveysriski tai -uhka on jo olemassa. Keltaisissa laatikoissa olevat asiat liittyvät sairauksien varhaisvaiheiden tunnistamiseen ja itsehoitoon. Työkalupakit ovat harmaita.

4 2 TEKIJÄT Käsikirjan on toimittanut terveyssuunnittelija Jaana Huohvanainen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta. Kieli- ja ulkoasun muokkaamiseen on osallistunut tiedottaja Tuula Koponen Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksesta. Aineistoa ovat kommentoineet: Kirsti Anttonen, johtava lääkäri, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Päivi Hakulinen, johtava hoitaja Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Tuula Hirvonen, terveydenhoitaja, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Kari Hyvärinen, liikuntasuunnittelija, Liisa Häkkinen, ravitsemusterapeutti, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Arja Janhonen, terveydenhoitaja, osastonhoitaja, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Jaana Karhapää, TtM, muistineuvoja Tuula Karppinen, fysioterapeutti, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Satu Karvinen, suuhygienisti, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Anne Kejonen, sairaanhoitaja, alkoholiohjelman projektityöntekijä, Itä-Suomen lääninhallitus Merja Kettunen, terveydenhoitaja, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Kirsi-Marja Kojo, psykologi, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Sirpa Kojo, terveydenhoitaja, Tohmajärven kunta Raija Mattila, sairaanhoitaja, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Kirsti Rautiainen, sosiaalityöntekijä, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Timo Renfors, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Pirjo Rinne, johtava hoitaja, Tohmajärven kunta Seija Teppana, terveydenhoitaja, Keski-Karjalan terveyskeskuskuntayhtymä Kielenhuolto: Kristiina Viitanen, FM, toimittaja ja tuottaja

5 3 II IKÄÄNTYNEEN TERVEYSTAPAAMINEN Mistä terveystapaamisessa on kysymys? 4 Mitä määräaikaisessa terveystapaamisessa tapahtuu? 6 Mitä terveyspolut ovat? 7 Mitä on asiakkaan voimaannuttaminen määräaikaisessa terveystapaamisessa? 7

6 4 Mistä terveystapaamisessa on kysymys? Terveystapaamiseen kuuluvat sekä määräaikaiset terveystapaamiset että terveyspolut. Määräaikaiset terveystapaamiset ovat terveydenhoitajan vastaanottoja. Terveyspolut ovat terveyttä ja hyvinvointia tukevia palveluja, jonne asiakkaita ohjataan terveystapaamisissa. Toiminnan tavoitteena on asiakkaan voimaannuttaminen eli voimavarojen vahvistaminen. Voimavarat ovat ihmisessä itsessään tai ympäristössä olevia tekijöitä, jotka auttavat joko välttämään haitallisia kuormitustekijöitä tai selviämään niistä menestyksellisesti. Voimavaroja voivat olla esimerkiksi yksilön terveystiedot, hyvät ystävyyssuhteet ja erilaiset palvelut. Voimaannuttamisen tasot ovat perustuki, ennakoiva tuki, varhainen puuttuminen ja korjaava tuki, jota käsikirjassa ei kuvata. Korjaavan tuen vaiheessa asiakas on jo lääketieteellisen hoidon ja kuntoutuksen piirissä. Terveysnäkökulma on otettava huomioon myös näiden asiakkaiden kohdalla, minkä vuoksi käsikirjaa voidaan soveltaa laajemminkin ikääntyneiden terveyden edistämiseksi. Voimaannuttaminen suunnataan kohti perustukea. Ennakoivilla, asiakaslähtöisillä ja ihmisen omaa aktiivisuutta tukevilla toimilla pyritään edistämään elämänlaatua sekä ehkäisemään ja siirtämään sairauksien puhkeamista ja laitoshoidon tarvetta. Voimaannuttamisen tasoja havainnollistetaan käsikirjan tekstissä seuraavilla väreillä: sininen, vihreä ja keltainen. Perustuki (promootio): Terveyden edistäminen eli promootio on keskeistä perustuessa. Se kattaa kaikille kuntalaisille tarkoitetut palvelut ja toiminnot. Promootiossa korostuu yhteisöllisyys, terveyden tukeminen ja voimavarojen vahvistaminen päivittäisessä elämässä. Terveystapaamisissa terveyden edistäminen tarkoittaa itsehoitoon ja aktiiviseen elämään ohjaamista. Itsehoito voi olla paitsi ennakoivaa huolenpitoa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista myös toimintakyvyn heikkenemisen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Itsehoito edellyttää tietoa ikääntymisestä, terveydestä, terveysvalinnoista sekä saatavilla olevista palveluista ja harrastusmahdollisuuksista. Erilaiset elämän siirtymävaiheet, kuten läheisen ihmisen sairastuminen tai kuolema, avioero sekä muutto, vaikuttavat keskeisesti siihen, miten ikääntynyt jaksaa huolehtia omasta terveydestään. Ennakoiva tuki (primaaripreventio): Ennakoivaa tukea tarvitaan silloin, kun ihmisellä on oletettavissa jokin terveysuhka tai -riski. Ennakoivaa tukea antavat perustuen toimijat ja tehtävään erikoistuneet ammattihenkilöt. Primaaripreventiivisten toimintojen painopiste on riskitapausten ehkäisyssä ja tunnistamisessa sekä niihin puuttumisessa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Prevention tavoitteena on yleensä muutos ja siihen sitoutuminen sekä paluu perustuen piiriin. Keskeisiä ikääntyneiden primaaripreventiivisiä haasteita ovat virheravitsemustila, fyysinen inaktiivisuus, painonhallinta, tilapäiset unihäiriöt, riskirajan ylittävä alkoholinkäyttö ja tupakointi sekä niihin liittyvät tekijät. Varhainen puuttuminen (sekundaaripreventio):

7 5 Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sekundaaripreventiivisiä toimenpiteitä, jolloin sairauden puhkeamisen tai toimintakyvyn menettämisen vaara on ilmeinen. Sekundaaripreventiivisiä keinoja ovat muun muassa seulontatutkimukset. Interventiot perustuvat pääasiassa käypä hoito suosituksiin. Tyypillisimpiä spesifejä terveysuhkia, joihin ikääntynyt voi vielä omilla elämäntavoillaan vaikuttaa, ovat kohonnut verenpaine ja verensokeri, poikkeavat veren rasva-arvot sekä masentunut mieliala.

8 6 Mitä määräaikaisessa terveystapaamisessa tapahtuu? Terveystapaamisessa on kyse uudenlaisesta määräaikaisesta terveystarkastuksesta, jossa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan terveyteen ja päivittäiseen elämään liittyvistä asioista sekä tuetaan arkielämän terveysvalinnoissa. Ikääntyneiden terveystapaamiseen kutsutaan kirjeitse 68-vuotiaita henkilöitä, jotka käyttävät vain satunnaisesti terveyskeskuksen palveluja. Kutsun yhteydessä lähetetään terveysresepti, jonka avulla kukin jo ennen terveystapaamiseen tuloa arvioi elintapojaan ja niiden muutostarvetta. Kutsuttuja pyydetään pohtimaan laajemminkin omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyviä asioita, joihin he tarvitsevat apua ja tukea. Vastaanotto kestää noin tunnin, ja siinä käsitellään asiakkaan tärkeinä pitämiä asioita. Terveydenhoitaja kertoo laboratoriotutkimusten (pieni verenkuva, verensokeri ja kolesterolit) tulokset, antaa tarvittavat rokotukset sekä asiakkaan toivomuksesta mittaa verenpaineen, pulssin ja vyötärönympäryksen, laskee suhteellisen painoindeksin sekä tarkistaa näön ja kuulon. Asiakas voi keskustella mieltä askarruttavista asioista sekä saada tarvitsemaansa tietoa ja neuvontaa sekä ohjausta muiden terveyttä edistävien palvelujen ja toimintojen piiriin omassa kunnassa. Uusintakäynti terveydenhoitajan luokse on myös mahdollinen. TERVEYSTAPAAMINEN määräaikaisena vastaanottotilanteena KUTSU: TERVEYSRESEPTI LABORATORIO TERVEYSTAPAAMINEN Sisältö asiakkaan tarpeista!elämäntilanteen, terveydentilan ja el ämäntapojen arvio Mittaukset, keskustelu, testit, rokotukset > Asiakas tiedostaa tilanteensa ja asettaa tavoitteensa!tiedon jakaminen!neuvonta!ohjaus TERVEYSPOLUT UUSI TERVEYS - TAPAAMINEN KUNTATOIMIJAT!Terveystoimi!Sosiaalitoimi!Sivistystoimi!Liikuntatoimi!Tekninen toimi MUUT TOIMIJAT Seurakunnat Järjest öt Hankkeet Oppilaitokset jne.

9 7 Mitä terveyspolut ovat? Eri toimijoiden tuottamia terveys- ja hyvinvointipalveluja kuvataan terveyspolkujen avulla. Terveyspolut jaetaan perus- ja ennakoivan tuen sekä varhaisen puuttumisen mukaisesti. Terveystapaamisissa asiakkaita ohjataan palvelujen piiriin yksilöllisten tarpeiden perusteella. Terveyspolut suunnataan perustukea kohti. Mitä on asiakkaan voimaannuttaminen määräaikaisessa terveystapaamisessa? Yksilön voimavarojen tukeminen ja vahvistaminen keskustelun avulla on terveydenhoitajan keskeinen tehtävä terveystapaamisessa. Voimavarakeskeisen neuvonnan avulla ihmistä autetaan tunnistamaan ja vahvistamaan niitä tekijöitä (voimavaroja), joiden avulla olemassa oleva terveys ja toimintakyky on saavutettu, ja niitä ylläpidetään tulevaisuudessa. Terveydentilan ja elämäntilanteen arvioinnin jälkeen asiakasta autetaan asettamaan yksilöllisiä tavoitteita ja annetaan konkreettisia ohjeita niihin pääsemiseksi. Se voi olla esimerkiksi terveysneuvontaa tai tietoa paikallisista terveyttä edistävistä palveluista. Arkielämään sovellettu tieto lisää pystyvyyden tunnetta, joka on tärkeä motivaatiotekijä uuden toiminnan aloittamiselle ja

10 8 jatkamiselle. Pystyvyyden tunne kuvaa sitä, kuinka hyvin henkilö kokee suoriutuvansa tietyn asian tekemisestä. Neuvonnassa on oleellista asiakkaan kokemus autonomiasta, arvostuksesta sekä avun ja tuen saamisesta. Neuvonta perustuu dialogiin. Hyvässä dialogissa ammattilaisen ja asiakkaan kokemusmaailmat kohtaavat. Se on yhteisen näkemyksen kehittelyä, jossa sovitaan yhteiset konkreettiset ja realistiset tavoitteet ja keinot keskustellen. Omaa kantaa ei pidetä lopullisena vaan askeleena kohti lopputulosta. Virheelliset tiedot korjataan hienovaraisesti ja neuvotellen. Ikääntyneet kokevat, että dialoginen palvelusuhde on tärkeä voimavara kotona selviytymisen kannalta. Kun vuorovaikutus on luottamuksellista ja toisesta välittäminen aitoa, ovat arkaluontoisetkin asiat helppo ottaa puheeksi. Oleellista on, miten asia ilmaistaan. Se ei ole toisen määrittelemistä ongelmaiseksi vaan ilmaisua omasta huolesta. Huolensa kertominen on ihmistä kunnioittavaa varhaista puuttumista, joka ei saa tuntua ulkoiselta kontrollilta. Lähteet: Eriksson, E. & Arnkil, T.E Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista. Stakes. Oppaita 60. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Fredriksson, H Aikuisten terveystarkastuksissa siirrytään terveyden tukemiseen. htt://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti. Hakulinen, T. & Pelkonen, M Voimavaroja vahvistava malli perhehoitotyöhön. Hoitotiede Vol. 14, no 5/-02. Hokkanen, H., Häggman-Laitila, A. & Eriksson, E Kotona asuvien ikääntyneiden voimavarat ja niiden tukeminen-katsaus tutkimuskirjallisuuteen. Gerontologia 1/2006. Kettunen, T Neuvontakeskustelu. Tutkimus potilaan osallistumisesta ja sen tukemisesta sairaalan terveysneuvonnassa. Studies in Sport, Physical Education and Health 75. Jyväskylän yliopisto. Lievestuore: Jyväskylä University Printing House, Jyväskylä and ER-Paino Ky. Kokko, R-L Tulevaisuuden muistelu. Ennakointidialogit asiakkaiden kokemina. Stakes. Vaajakoski: Gummerus Kirjapaino Oy. Pietilä, A-M., Hakulinen, T., Hirvonen, E., Koponen, P., Salminen, E-M. & Sirola, K Terveyden edistäminen. Uudistavat työmenetelmät. Juva: WS Bookwell Oy. Sosiaali- ja terveysministeriö Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Helsinki: Edita Oyj. Takanen, T Voimaantuva työyhteisö- miten luomme tulevaisuutta? Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.

11 9 III RAVINTO Miten ikääntyminen vaikuttaa ravitsemustilaan? 11 Millainen on terveellinen ruokavalio? 11 Miksi pitää syödä monipuolisesti? 11 Mitä ovat antioksidantit? 12 Miksi säännöllistä ateriarytmiä pitää noudattaa? 12 Mistä energiaa saadaan? 12 Miksi kuidut ovat hyödyllisiä? 13 Ruokapyramidi havainnollistaa tasapainoista ruokavaliota 13

12 10 Mitä päivittäisen ruokavalion pitää sisältää? 14 Lautasmalli auttaa suunnittelussa 16 Onko vitamiini- ja kivennäisainelisillä merkitystä? 17 Terve suu hyvä ravitsemustila 17 Miten suuhygieniasta huolehditaan? 18 Milloin on kyse virhe- tai aliravitsemuksesta? 18 Kuinka pienentää energian saantia? 19 Kuinka alentaa verenpainetta? 20 Kuinka saada veren rasva-arvot kuriin ruokavaliolla? 20 Kuinka ehkäistä tyypin 2 diabetesta? 20 Työkalupakki ravitsemustilan ja ruokailutottumusten arviointiin 21 Vitamiini- ja kivennäisainetaulukko 24

13 11 Miten ikääntyminen vaikuttaa ravitsemustilaan? Ikääntyminen muuttaa ruoansulatuskanavan toimintaa sekä perusaineenvaihduntaa, mikä vaikuttaa ravitsemustilaan. Hyvä ravitsemustila tarkoittaa riittävää suoja- ja energiaravintoaineiden saantia. Perusaineenvaihdunta on peruselintoimintojen ylläpitoon tarvittava energiamäärä. Ikääntymisen vaikutukset ravitsemustilaan: Makumieltymykset muuttuvat. Makujen erotuskynnys muuttuu: happaman, karvaan ja suolaisen maun aistiminen heikkenee, makean paranee. Usein ikääntyneet haluavatkin lisätä suolaa valmiiseen ruokaan. Ravintoaineiden imeytyminen heikkenee. Iän myötä mahalaukun ja suoliston limakalvoilla tapahtuu muutoksia, mikä huonontaa ravintoaineiden, mm. kalsiumin, raudan ja B12-vitamiinin imeytymistä. Elimistön kyky käyttää hyväksi proteiineja heikkenee. Energian tarve vähenee. Se johtuu lähinnä perusaineenvaihdunnan hidastumisesta ja liikunnan vähenemisestä. Mitä suurempi osa kehosta on lihasmassaa, sitä suurempi on perusaineenvaihdunta. Millainen on terveellinen ruokavalio? Terveellinen ruokavalio on monipuolista. tasapainoista. kohtuullista. nautittavaa. Ikääntyneet korostavat terveellisessä ruokavaliossa monipuolisuutta, säännöllisiä ateria-aikoja, kohtuullisuutta ja kotona valmistettua perinneruokaa. Iän myötä ruoan psyykkistä ja sosiaalista mielihyvää aiheuttava merkitys korostuu. Maku, tuoksu, ulkonäkö ja rakenne ovat osa ruuan laatua ja nautittavuutta. Kiireettömyys ja hyvä ruokaseura tekevät ruokailusta miellyttävän hetken. Miksi pitää syödä monipuolisesti? Monipuolinen ruokavalio turvaa oikean suojaravintoaineiden eli vitamiinien, kivennäisaineiden ja proteiinien saannin sekä tasoittaa yksittäisten elintarvikkeiden mahdollisia heikkouksia. Ikääntyminen ei muuta suojaravinteiden tarvetta. Ruoan voimakas kuumennus sekä pitkäaikainen säilytys tuhoavat vitamiineja. Etenkin C-vitamiini tuhoutuu helposti ruoan kuumentamisen yhteydessä. Einestuotteiden suojaravintoainepitoisuudet ovat usein pitkän valmistusprosessin vuoksi pieniä. Pilaantunut ruoka on terveysriski.

14 12 Suojaravintoaineilla on tärkeä merkitys päivittäiselle toimintakyvylle, sillä ne parantavat fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. parantavat stressinsietokykyä. hidastavat vanhenemista. estävät sairauksia. suojaavat tulehduksilta. nopeuttavat sairauksista, vammoista ja leikkauksista toipumista. Mitä ovat antioksidantit? Joitakin vitamiineja ja kivennäisaineita kutsutaan antioksidanteiksi. Ne suojaavat elimistöä estäen sitä haitalliselta hapettumiselta. Antioksidantit ehkäisevät monia sairauksia. monia sairauksia. C- ja E-vitamiini, beetakaroteiini ja seleeni ovat tunnetuimpia antioksidantteja. Flavonoidit luetaan myös antioksidantteihin. Flavonoidit ovat kasvien aineenvaihduntatuotteita, joita on monien kasvien maanpäällisissä osissa, hedelmissä ja marjoissa. Monipuolinen, runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio takaa riittävän antioksidanttimäärän. Miksi säännöllistä ateriarytmiä pitää noudattaa? Säännöllinen ateriarytmi edistää parhaiten tasapainoisen ruokavalion toteutumista. Tasapainoinen ruokavalio tarkoittaa tasapainoista suoja- ja energiaravintoaineiden saantia suhteessa kulutukseen. Ikääntyneille suositellaan päivässä 5 6 pientä ateriaa, joista osa on lämpimiä ja osa kylmiä aterioita tai välipaloja. Säännöllinen ateriarytmi auttaa pitämään verensokeritason ja vatsantoiminnan hyvinä. Noin puolet eläkeläisistä syö pelkän lounaan sekä välipalatyyppisiä aterioita ja jättää päivällisen nauttimatta. Nautitun ruuan laadulla ja määrällä on merkitystä. Satunnaiset herkutteluhetket ovat sallittuja, sillä vain usein toistuvilla, arkisilla valinnoilla on merkitystä ruokavalion kokonaisuuteen. Jatkuva herkkujen napostelu altistaa painonnousulle sekä suuinfektioille ja hammaskariekselle. Mistä energiaa saadaan? Hiilihydraattien osuus kokonaisenergiasta pitää olla prosenttia. Hiilihydraatteja ovat tärkkelys, sokerit ja kuidut. Proteiinit eli valkuaisaineet ovat energialähteitä sekä suojaravintoaineita ja kehomme rakennusaineita. Proteiinisuositus on ikääntyneillä prosenttia kokonaisenergiasta, mikä on hieman muuta väestöä suurempi. Proteiinien liian vähäinen saanti vaikuttaa epäedullisesti immuunipuolustukseen ja elimistön solu- ja lihasmassaan. Sairaudet ja stressitilanteet lisäävät huomattavasti proteiinin tarvetta.

15 13 Rasvat ovat energianlähteitä ja välttämättömiä ainesosia monissa elimistömme toiminnoissa. Välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien riittävän saannin vuoksi ei kannata rajoittaa rasvojen osuutta alle prosenttiin kokonaisenergiasta. Tyydyttyneiden rasvojen osuus saa olla korkeintaan kolmasosa kokonaismäärästä. Rasva sisältää yli kaksi kertaa enemmän energiaa painoyksikköä kohden kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Rasva tuottaa energiaravintoaineista vähiten kylläisyyden tunnetta. Miksi kuidut ovat hyödyllisiä? Hiilihydraatteja, jotka kulkeutuvat imeytymättä ruoansulatuskanavan läpi, kutsutaan kuiduiksi. Kuidut edistävät vatsan toimintaa. ylläpitävät kylläisyyden tunnetta. tasaavat verensokerin vaihtelua. imevät itseensä kolesterolia ja haitallisia kuona-aineita ja kuljettavat niitä pois elimistöstä. Suositeltava saanti on grammaa vuorokaudessa. Runsaskuituiseen ruokavalioon siirtyminen aiheuttaa helposti ilmavaivoja, mutta elimistö sopeutuu ruokavaliomuutokseen melko pian. Ruokapyramidi havainnollistaa tasapainoista ruokavaliota Pyramidin kanta muodostaa ruokavalion perustan. Huipulla ovat runsaasti energiaa mutta vähän suojaravintoaineita sisältävät valmisteet. Kuvan ruokapyramidin suositukset vastaavat noin 2000 kalorin energiatasoa. Tietoa terveellisestä ruokavaliosta löytyy internet-osoitteista ja Kuva: Leipätiedotus ry

16 14 Mitä päivittäisen ruokavalion pitää sisältää? Runsaasti kokojyväviljaa Viljatuotteista saa hiilihydraattipitoista energiaa, runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja ravintokuitua. Ruisleipä on hyvä liukoisen kuidun lähde. Päivittäinen suositus on 6 9 viipaletta. Kuidun saantia voi parantaa käyttämällä vaihtelevasti täysjyvätuotteita: leipiä, puuroa, mysliä sekä tummaa riisiä ja pastaa. Reilu puoli litraa vähärasvaisia maitotuotteita Kohtuullinen rasvattomien tai vähärasvaisten maitotuotteiden käyttö varmistaa kalsiumin ja proteiinin riittävän saannin. Vitaminoiduissa maitovalmisteissa on myös D-vitamiinia. Maitoa tai muita nestemäisiä maitovalmisteita nautitaan 6 7 desiä, minkä lisäksi vielä jonkin verran juustoja. Reilusti perunaa Peruna on monipuolinen ruoka-aine ja sisältää vain vähän energiaa. Peruna sisältää vähemmän energiaa kuin sama määrä riisiä tai pastaa. Peruna valmistetaan ilman rasvaa. Vähintään puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat erinomaisia hiilihydraatti-, vitamiini-, hivenaine- ja liukoisen kuidun lähteitä mutta sisältävät vähän energiaa. Osa kasviksista syödään kypsentämättä. Salaatti sopii myös leivän päälle. Liha- ja kalaruokia voidaan mehevöittää kasviksilla ja hedelmillä, joiden sisältämä C-vitamiini edistää samalla raudan imeytymistä. Pavut, linssit ja herneet sisältävät proteiineja, joten niillä voi korvata lihaa tai kalaa. Kotimaisissa marjoissa on pakastettunakin runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja flavonoideja. Kalaa kahdesti viikossa Kala ja liha ovat hyviä proteiinin lähteitä. Lihassa on myös hyvin imeytyvää rautaa ja B12- vitamiinia. Sisäelimet ja kananmuna sisältävät proteiineja ja vitamiineja, mutta niiden käyttöä on hyvä rajoittaa niiden suuren kolesterolipitoisuuden vuoksi. Rasvakoostumuksen suhteen suositeltavimpia ovat kala ja siipikarja. Kalaa kannattaa syödä eri kalalajeja vaihdellen. Kala on helposti sulavaa ruokaa, joka sisältää runsaasti elimistön tarvitsemia rasvahappoja sekä vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten esimerkiksi D-vitamiinia ja kalsiumia. Rasvoja niukasti Suositeltavimpia ravintorasvoja ovat margariinit, kasviöljyt sekä näiden seokset. Margariinit ja voi sisältävät A- ja D-vitamiineja. Kasviöljyissä on runsaasti E-vitamiinia. Voissa on paljon tyydyttynyttä rasvaa, joka kohottaa kolesterolia. Kasviöljyissä ja -margariineissa on tyydyttymättömiä rasvoja, jotka alentavat veren kolesterolipitoisuutta ja voivat nostaa HDLkolesterolin määrää. Rasvat sisältävät runsaasti energiaa, minkä vuoksi niiden käyttömäärien tulisi olla melko pieniä.

17 15 On hyvä muistaa, että: seerumin kokonaiskolesterolipitoisuuden pitää olla alle 5.0 mmol/l. veren rasvojen määrä on normaali silloin, kun seerumin o LDL-kolesterolipitoisuus (paha kolesteroli) on alle 3.0 mmol/l. LDL-hiukkaset kuljettavat kolesterolia valtimon seinämään. o HDL-kolesterolipitoisuus (hyvä kolesteroli) on yli 1.0 mmol/l. HDL- hiukkaset poistavat kolesterolia valtimoista kuljettamalla sitä maksaan hajotettavaksi. o triglyseridipitoisuus on alle 2.0 mmol/l. o kokonaiskolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde on alle 4. Vinkkejä ruoan rasvakoostumuksen parantamiseksi Näkyvät rasvat Levitä leivälle ohuelti pehmeää rasiamargariinia tai kevytlevitettä. Käytä ruuanvalmistukseen ja leivontaan kasvirasvoja, esimerkiksi rypsiöljyjä. Jätä aterialla näkyvä rasva ja rasvainen kastike lautaselle. Käytä salaattikastikkeiksi mehu- tai öljypohjaisia kastikkeita kohtuullisesti. Käytä kastikkeissa nestesuurustusta. Piilorasvat Vältä rasvaisia makkaroita ja uppopaistettuja ruokia. Keitä, hauduta, grillaa tai valmista ruoka mikroaaltouunissa. Laita keitoissa sekä laatikko- ja pataruoissa nesteeksi maitoa tai kasvis-, kalatai lihalientä kerman tai smetanan sijasta. Älä lisää ruokiin rasvanokareita. Nauti kahvileipänä sämpylää, rieskaa, tavallista pullaa tai pullapohjaista marjapiirakkaa voitaikinapohjaisen leivonnaisen sijasta. Puolita pullataikinan rasva. Vertaile kaupassa ruokavalmisteiden rasvapitoisuuksia ja rasvojen laatua. Kotiruuan käyttö helpottaa ravinnosta saatavien rasvojen seurantaa. Herkutteluhetkien rasvapitoisuutta voi vähentää käyttämällä kevyttuotteita. Vähemmän suolaa Ruokasuolan sisältämä natrium kerää nestettä elimistöön ja kohottaa verenpainetta. Kohtuullinen ja turvallinen suolamäärä vuorokaudessa on korkeintaan 5-7 grammaa. Vähäsuolaiseen ruokaan tottuu muutamassa viikossa. Happamat ainekset lisäävät ruoan maistuvuutta. Yrttimausteet ovat hyvä vaihtoehto ruoan maustamiseen suolan tai suolaa sisältävien mausteseosten sijasta. Kaupassa kannattaa seurata elintarvikkeiden, etenkin leipien, juustojen sekä liha- ja kalajalosteiden suolapitoisuutta ja valita vähäsuolaisia tai mineraalisuolalla maustettuja tuotteita. Tuoteryhmästä riippuen vähäsuolainen ruoka tarkoittaa alle %:n suolapitoisuutta. Esim. ruokaleivässä vähäsuolaisen raja on 0.7 %. Juustoissa vähäsuolaisuus tarkoittaa alle 1.2 % suolapitoisuutta.

18 16 Säästeliäästi sokeria Sokeri sisältää pelkästään energiaa eikä mitään suojaravintoaineita. Suun terveyden edistämiseksi sokeripitoisten ruokien ja juomien käyttö on hyvä keskittää aterioiden yhteyteen. Elintarvikkeissa voi olla runsaasti niin sanottua piilosokeria, jonka määrän voi tarkistaa tuoteselosteesta. Esimerkiksi ketsuppi sisältää paljon sokeria, joka ei maistu tuotteen sisältämän suuren suolapitoisuuden vuoksi. Riittävästi vettä Vesi on paras janojuoma. Janon tunne heikkenee ikääntyessä, mutta nesteentarve ei muutu. Aikuisen henkilön päivittäinen nesteen tarve on noin 2 3 litraa, josta osa tulee muun muassa nautitusta ruoasta ja muista juomista. Suositeltava päivittäinen vesimäärä on noin 1 litra. Kahvi poistaa nestettä elimistöstä ja lisää nesteentarvetta. Riittävä veden juominen ehkäisee ummetusta. Lautasmalli auttaa suunnittelussa Ruoka-aineiden valintaa helpotetaan lautasmallin avulla. Puolet lautasesta täytetään kasviksilla, jotka voivat olla joko keitettyinä tai raasteina tai salaatteina. Neljännes on perunaa, riisiä tai pastaa, mielellään täysjyvätuotteita. Toinen neljännes on lihalle tai kalalle tai vaikka kananmunalle. Nämä suhteet toimivat myös keitto- ja pataruoissa. Ateriaan kuuluu myös lasillinen rasvatonta maitoa, piimää tai vettä sekä viipale täysjyväviljaleipää, joka on voideltu kasvimargariinilla. Jälkiruoaksi voi nauttia marjoja tai hedelmiä.

19 17 Kuva: Leipätiedotus ry Onko vitamiini- ja kivennäisainelisillä merkitystä? Vitamiini- ja kivennäislisät parantavat vastustuskykyä. Niitä suositellaan yli 65-vuotiaille sairastumisen yhteydessä. Folaatin, D- ja C-vitamiinin sekä kuidun saantiin kannattaa kiinnittää huomiota, sillä suomalaisten vuotiaiden saanti on suosituksia vähäisempää. Folaatin eli foolihapon puute johtuu yksipuolisesta ruokavaliosta, joka liittyy usein alkoholismiin tai hoitamattomaan keliakiaan. Miesten C-vitamiinin saanti jää helposti talviaikaan riittämättömäksi. Kalsiumin riittävä saanti hidastaa luumassan vähenemistä ja vähentää luunmurtumia vaihdevuodet ohittaneilla naisilla. Kalsiumlisä saattaa vähentää nikamanmurtumia myös naisilla, joille niitä on jo syntynyt. Kalsiumin vaikutuksesta miesten luuston mineraalitiheyteen ja luunmurtumien esiintyvyyteen ei ole riittävää näyttöä. Yli 60-vuotiaiden kalsiumsuositus on mg /vrk. D-vitamiini lisää kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistossa. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee 5 µg D-vitamiinilisää vuorokaudessa kaikille yli 65-vuotiaille ruokavaliosta riippumatta loka-maaliskuun aikana. Ikääntyneet käyttävät runsaasti luontaistuotteita joko ravintoainelisinä tai lääkkeinä. Tieteellistä näyttöä luontaistuotteiden vaikuttavuudesta ei ole. Niiden sisältämien vaikuttavien aineiden määrä on turvallisuuden vuoksi rajattu vähäiseksi, eli valmisteet ovat lähes tai täysin tehottomia. Valmisteiden sisältämiä mahdollisia haittojakaan ei välttämättä tiedetä. Terve suu hyvä ravitsemustila Terve suu edistää ruoan pureskelemista ja siten monipuolisen ruokavalion noudattamista. Suu on tärkeä infektioportti elimistössä ja oraalisen mielihyvän lähde. Suun terveyttä edistetään syömällä monipuolisesti. noudattamalla säännöllistä ateriarytmiä. syömällä pureskelua vaativaa ravintoa. huolehtimalla suuhygieniasta. välttämällä päihteiden käyttöä. Iän myötä syljeneritys heikkenee. Vähäisetkin ravitsemushäiriöt, lääkkeet ja irtoproteesit heikentävät syljeneritystä ja limakalvojen kuntoa. Syljenerityksen huononeminen vaikeuttaa ruoan pureskelemista ja huonontaa makujen aistimista. Niukka syljeneritys altistaa hampaiden reikiintymiselle ja aiheuttaa ikenien, suun ja suupielien tulehtumista, haavaumia, kielen tarttumista kitalakeen sekä suun ja kielen kirvelyä. Ientulehduksen ensimmäinen oire on verenvuoto ikenistä. Pureskelua vaativalla ravinnolla voidaan lisätä syljeneritystä. Ksylitolipastilleista ja -purukumeista sekä apteekeista saatavista syljen eritystä lisäävistä tuotteista voi olla apua. Monet ikääntyneet

20 18 kuitenkin pahentavat tilannetta kostuttamalla suuta sokeroiduilla mehuilla ja virvotusjuomilla tai imeskelemällä sokeria ja usein vielä sitruunahappoa sisältäviä pastilleja. Miten suuhygieniasta huolehditaan? Säännöllinen hampaiden harjaus pehmeällä hammasharjalla ja fluorihammastahnalla sekä hammasvälien puhdistaminen joko hammaslangalla, -tikulla tai hammasväliharjalla suojaa hampaita reikiintymiseltä ja ientulehduksilta. Hampaattomassakin suussa voi olla tulehduksia. Suun bakteerit voivat kulkeutua verenkiertoon ja kehon eri osiin ja heikentää yleiskuntoa, altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja pahentaa sairauksia. Tulehdusten ehkäisemiseksi hammasproteesit harjataan proteesiharjalla huolellisesti kahdesti vuorokaudessa. Puhdistusaineena käytetään proteesinpuhdistusainetta, mietoa saippualiuosta tai nestemäistä astianpesuainetta. Hammasproteesia ei pidä käyttää yöllä, jotta sylki pääsee huuhtelemaan suun kauttaaltaan. Puhdistettu proteesi säilytetään kuivana ilmavassa rasiassa, sillä vedessä säilyttäminen lisää bakteerien ja hiivasienten kasvua. Hammasproteesin sopivuudella on tärkeä merkitys ruoan pureskelemiselle ja limakalvojen kunnossa pysymiselle. Vain alle puolet 65-vuotiaista käy säännöllisessä hammashoidossa ja iän karttuessa yhä harvempi. Vuosittainen suuhygienistin tai hammaslääkärin tekemä tarkastus auttaa havaitsemaan piilevätkin tulehdukset, jotka voivat vaarantaa terveyden. Säännöllinen hammaskiven poisto estää ientulehduksia. Kun vauriot saadaan hoitoon varhaisessa vaiheessa, jäävät kustannuksetkin pienemmiksi. Suun tarkastus on tärkeä myös hammasproteesia käyttäville, sillä joka kolmannella kokoproteesia käyttävällä on tulehdus proteesin alla. Milloin on kyse virhe- tai aliravitsemuksesta? Jos ruoka on yksipuolista tai se on riittämätöntä, seurauksena on virhe- tai aliravitsemus. Virheravitsemus tarkoittaa sairaalloista tilaa, joka johtuu yhden tai useamman välttämättömän ravintoaineen puutteesta tai liiallisuudesta ruokavaliossa. Aliravitsemus (vajaaravitsemus) on ruuan pitkäaikaisesta puutteesta aiheutunut sairaalloinen tila, joka ilmenee muun muassa painon vähenemisenä. Virhe- ja aliravitsemuksen syyt voivat olla sekä fyysisiä että psykososiaalisia, joten niiden korjaamisessakin on otettava huomioon monia tekijöitä. Virhe- tai aliravitsemuksen mahdollisuus kannattaa huomioida, mikäli henkilöllä on vaihtelevia ylävatsavaivoja: esim. turvotusta, närästystä, röyhtäilyjä ja kipuja. ummetusta. ylipainoa. puutostiloja: esim. anemiaa. stressaava elämäntilanne. yksinäisyyden kokemuksia. masennusta. muistihäiriöitä. huono suuhygienia. huono ruokahalu. alkoholiongelma.

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012

Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä. Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 Hyvän kunnon ja tasapainon tärkeys ikääntyvillä henkilöillä Työfysioterapeutti Kaija Riento-Lindroos 13.3.2012 1 Lukuisista ikääntymisen myötä tapahtuvista muutoksista huolimatta ikääntyneet ovat terveempiä

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK Muisti ja liikunta Iiris Salomaa, ft YAMK 19.4.2016 3.11.2016 Liikunta toimintakykyisyyden edistäjänä Fyysisiä vaikutuksia mm: Selviytyminen päivittäisistä arjen askareista Liikuntakykyisyys: lihasvoima,

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ravinto ja hammasterveys

Ravinto ja hammasterveys Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA

KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä -

Pärjääminen päivästä toiseen. 50 avioliittovuoden jälkeen ei voisi muuta tehdä kuin hoitaa hänet. - Omaishoitaja Päijät-Hämeestä - Etenevien muistisairauksien oireisiin kuuluu muistivaikeuksien lisäksi heikentyminen muillakin toimintakyvyn osa-alueilla. Läheisesi toimintakyvyn heikentymistä voidaan hidastaa monin keinoin, esimerkiksi

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM

Muistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET

LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET LUUSTOTERVEYDEN KULMAKIVET Ravitsemus ja liikunta Tähän oppaaseen on koottu perustietoa luustoterveyttä tukevista elintavoista. Terve ja vahva luusto on tuki- ja liikuntaelimistön peruspilareita, ja sen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn Inkerelli Vieltojärvi, ravitsemusterapeutti,

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

BLUESIN TERVEYSTIETOA / SISÄLTÖ:

BLUESIN TERVEYSTIETOA / SISÄLTÖ: BLUES TERVEYSTIETOA BLUESIN TERVEYSTIETOA / SISÄLTÖ: 1) Terveyden edistäminen seuratoiminnassa 2) Fyysinen ulottuvuus 3) Psyykkinen ulottuvuus 4) Sosiaalinen ulottuvuus 5) Ravinto 6) Energiaravintoaineet

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo

Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Tavoite lähestyy Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Juoksusuorituksen onnistuminen on monen tekijän summa Onnistumisen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY Ylä-Savon terveysliikunta ja ravitsemus hanke Ravitsemusterapeutti Teija Hyppönen Rasva ja suola ENINTÄÄN 5 g PÄIVÄSSÄ SUOLAN SAANTI NYKYISIN (FINRAVINTO 2002) MIEHET 10 G /

Lisätiedot

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015

SUOJARAVINTOAINEET. Kristi Loukusa Liikunnanohjaaja opiskelija Lapin Yläkouluakatemia / elokuu 2015 KERTAUSTA Mitä ovat makroravintoaineita? Mitä tehtäviä niillä on? Ruokaesimerkkejä niistä? Millainen on ateriarytmisi? Vaikuttiko saamanne tieto omaan syömiskäyttäytymiseen? Kerro vierustoverille mitä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin

Suomalaiset ravitsemussuositukset. - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Suomalaiset ravitsemussuositukset - Jokaiselle löytyy tapa syödä hyvin Esityksen sisältö Ravitsemussuositusten tausta ja tavoitteet Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 Terveyttä ruuasta Liikunta Kestävät

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh.

RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ. Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. RUOKALAUTASELTA LISÄÄ VIRTAA JA TOIMINTAKYKYÄ Anette Palssa laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM anette.palssa@gmail.com puh. 050 5475 194 Pätevyys ja sidonnaisuudet Luento- ja asiantuntijapalkkioita

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot