Ylöjärven kaupunki. Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys /YMP30281

Transkriptio

1 Ylöjärven kaupunki Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys /YMP30281

2 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 1 ESIPUHE Tämä selvitys on tehty Sitossa Ylöjärven kaupungin toimeksiannosta. Tehtävänä oli täydentää vuonna 2011 tehtyä melu- ja tärinäselvitystä Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutosalueelle. Tehdyssä selvityksessä tutkittiin alueen soveltuvuutta asuinkäyttöön sekä annettiin melu- ja tärinälaskentoihin perustuvat suositukset tarvittaville jatkotoimenpiteille. Nyt tehdyssä päivityksessä vuoden 2011 selvitystä on täydennetty selvittämällä melutasot raideliikenteen nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla sekä alueella loppuvuonna 2012 tehdyin tärinämittauksin. Mittaustuloksia on hyödynnetty tässä raportissa esitetyssä tärinän riskialueiden kartoituksessa. Lisäksi tehdyt tärinämittaukset tuloksineen on raportoitu erillisessä raportissa Liikennetärinämittaus, Ylöjärven kirkonseudun osayleiskaava, päivätty Työhön osallistuivat: Anne Määttä Siru Parviainen Sito Oy Sito Oy Espoossa tammikuussa 2013

3 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 2 SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT 3 2 LÄHTÖTIEDOT Liikennetiedot Maastomalli Pohjasuhdetiedot 4 3 MENETELMÄT Melun ohjearvot Melulaskenta Tärinän suositusarvot Laskennallinen arvio tärinän leviämisestä ja täydennyksenä alueella tehdyt tärinämittaukset 6 4 MELUSELVITYKSEN TULOKSET 7 5 TÄRINÄSELVITYKSEN TULOKSET 10 6 JOHTOPÄÄTÖKSET 11 LIITTEET 1 Meluvyöhykekartat 2 Maaperäkartta ja kaavamuutosmerkinnät

4 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 3 1 TAUSTATIEDOT Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksessa suunnitellaan uusia asuinalueita nykyisen asutuksen pohjoispuolelle. Samalla alueelle tulee uusia teitä. Työssä tehdyssä melu- ja tärinäselvityksessä tutkittiin alueen soveltuvuutta asuinkäyttöön ja selvitettiin, aiheuttavatko eri liikennemuodot rajoituksia maankäytölle. Alueen liikenteestä otettiin huomioon Tampere Seinäjoki-radan ja Viljakkalantien nykyinen liikenne sekä kaava-alueelle suunnitellun Siltatien liikenne vuonna Kuvassa 1 on punaisella esitetty suunniteltujen uusien asuinalueiden sijainti. Kuva 1. Uusien asuinalueiden kaavan mukainen sijainti. 2 LÄHTÖTIEDOT 2.1 Liikennetiedot Meluselvityksessä on huomioitu sekä tie- että raideliikenne. Kaavamuutosalue rajoittuu idässä Viljakkalantiehen ja lännessä Tampere Seinäjoki-rataan. Suunnitelmassa aluetta halkoo uusi Siltatie. Tärinän leviämisen arvioinnissa on huomioitu alueen raideliikenne. Taulukossa 1 on esitetty selvityksessä huomioitujen teiden liikennemäärät. Viljakkalantien osalta on käytetty nykyistä liikennemäärää ja Siltatien osalta vuoden 2030 liikennemäärää. Uudella Siltatiellä raskaan liikenteen osuus on hyvin pieni, vain satunnaisia läpiajoja.

5 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 4 Taulukko 1. Tieliikennemäärät, Viljakkalantie vuonna 2011 ja Siltatie vuonna Katuosuus Nopeus Raskas-% Päiväajan KVL Päiväliikenne Yöliikenne Kevyt Raskas Kevyt Raskas Viljakkalantie 60 5,0 0, Siltatie, länsipää 60 0,0 0, Siltatie, itäpää 60 0,0 0, Taulukossa 2 on esitetty raideliikenteen määrät, junatyypit, nopeudet, pituudet ja painot nykytilanteessa. Lukumäärien kohdalla ensimmäinen luku kertoo junien määrän pohjoiseen päin ja toinen etelään päin. Laskennallinen tärinän leviämisarvio on tehty kahden määräävimmän junan perusteella käyttäen niiden nopeusrajoituksen mukaisia nopeuksia. Laskennassa huomioituja junia ovat pikajuna (yö) ja kelajuna, joiden nopeusrajoitukset ovat 200 km/h ja 120 km/h. Taulukko 2. Raideliikennemäärät vuonna Junatyyppi Pituus (metriä) Paino (tonnia) Todellinen Nopeus- Lukumäärä nopeus rajoitus Päivä Yö Yhteensä Pendolino IC Pikajuna Normaali tavarajuna TK-juna Kelajuna Maastomalli Maastomalli on laadittu perustuen Ylöjärven kaupungin digitaaliseen pohjakarttaaineistoon. Siltatie on sijoitettu osayleiskaavamuutoksen mukaisesti. 2.3 Pohjasuhdetiedot Radan pohjasuhteet Selvitysalueen radan pohjasuhdetiedot on saatu Tampere-Seinäjoki, nopeuden nosto, rakentamissuunnitelman suunnitelmaselostuksesta (päivätty ). Siinä esitetyn mukaan rata selvitysalueella (tiedot väliltä km ) kulkee silttipehmeikön läpi. Tutkittavalla alueella maanpinta on noin tasolla Penger ulottuu 5 7 metriä alkuperäisen maanpinnan yläpuolelle. Luonnollinen perusmaa on kerroksittain silttiä ja savea. Kerros alkaa tasolta ja ulottuu syvimmillään kilometrivälillä metrin syvyyteen. Tehtyjen siipikairausten mukaan penkereen juuressa perusmaan suljettu leikkauslujuus on alimmillaan savikerroksissa noin 20kN/m2 ja muualla vähintään 40 kn/m2. Tämän kerroksen alapuolella on kantava moreeni tasolla Pohjasuhteet radan ulkopuolella Suunnittelualueelta on saatavilla kaksi rakennettavuusselvitystä; Mikkosen kaavaalueen rakennettavuusselvitys (Geotesti Ky, päivätty ) ja Haavisto-Korte alueen rakennettavuusselvitys (Geopalvelu Oy, päivätty ). Selvitykset keskittyvät suunnittelualueen eteläisen osan pohjasuhdetietoihin. Eteläinen alue on hienorakeisesta maarakenteesta koostuvaa vanhaa peltoa, noin tasossa metriä sekä karkeampaa, moreenimaasta sekä kallioaineksesta muodostuvia kumpareita noin tasossa metriä. Peltoalueilla on 3 7 metrin paksuinen erittäin löyhä koheesiomaakerros (siltti tai laiha savi), kumpareisilla (metsäisillä) jaksoilla puolestaan 0,7 4 metrin löyhä koheesiomaakerros, jonka alla on kalliota tai moreenia. Tärinätarkastelua varten asuinkäyttöön kaavoitettavat alueet on numeroitu ja jaoteltu maaperän mukaan. Eteläisimmät alueet, joilta pohjasuhdetietoja on saatavilla, on numeroitu alueiksi I VI. Pohjasuhdetiedot kattavat myös osan aluetta IX. Alueen pohjoisimmilta, radan läheisyydessä sijaitsevilta kaava-alueilta (numeroitu VII,

6 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 5 VIII ja osa alueesta IX) ei ole maaperäkartan lisäksi saatavilla muita pohjasuhdetietoja. Maaperäkartta esittää pintamaan lajin noin 2 metrin syvyyteen saakka. Maaperäkartan mukaan alueiden VII ja VIII maaperä koostuu kalliokumpareista, joiden välissä on moreenimuodostumaa sekä paikoitellen turvekerrostumia. Alueen IX maalaji on pääosin moreenia. Alueiden numerointi on esitetty liitteen 2 maaperäkartalla. 3 MENETELMÄT 3.1 Melun ohjearvot Melutason ohjearvoina, joihin melulaskentatuloksia verrataan, on käytetty valtioneuvoston päätöksen 993/92 mukaisia melun ohjearvoja. Ne on annettu meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi. Ohjearvot on tarkoitettu käytettäviksi maankäytön ja rakentamisen suunnittelussa sekä eri liikennemuotoja koskevassa liikenteen suunnittelussa. Taulukossa 3 on esitetty melun ohjearvot ulko- ja sisätiloissa erilaisilla alueilla. Tässä selvityksessä käsitellään kokonaan uusia asuinalueita, joten yöajan ohjearvona käytetään 45 db. Taulukko 3. Melun ohjearvot. Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet Sisällä Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo ) 2) 55 db db 45 db 40 db 3) Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1 Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3.2 Melulaskenta Suunnittelualueen melutasot selvitettiin laskennallisesti SoundPlan 7.0 -melulaskentaohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettävään yhteispohjoismaiseen tie- ja raideliikenteen melulaskentamalliin (Nordic Prediction Method 1996). Kyseinen laskentamalli on ympäristöministeriön suositusten mukainen. Laskentamallin tarkkuus on tyypillisesti noin ± 2 db. Melulaskenta perustuu melulähteen aiheuttamiin lähtömelutasoihin ja äänen leviämiseen maastossa maastomallin pohjalta. Melulaskennat antavat tulokset keskiäänitasoina, jolloin niitä voi verrata suoraan Valtioneuvoston antamiin melun ohjearvoihin. Laskentamallien käyttö mahdollistaa myös erilaisten vaihtoehtojen ja ennustetilanteiden vertailun, sekä mahdollisten meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutusten selvittämisen.

7 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 6 Melulaskennassa on huomioitu maaston muotojen lisäksi nykyiset rakennukset ja rakenteet. Vesialueet on mallinnettu akustisesti kovina pintoina. Melutasot on laskettu päivällä ja yöllä kahdessa tilanteessa, raideliikenteen nykyisen tilanteen mukaisilla nopeuksilla sekä nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Tulevaisuudessa junien nopeuksia on tarkoitus nostaa lähemmäs nopeusrajoitusta. Junien määrät sekä tieliikenteen määrät ja nopeudet ovat muuttumattomat molemmissa tilanteissa. 3.3 Tärinän suositusarvot Liikennetärinän värähtelyluokituksen suosituksena käytetään VTT:n Tiedotteen 2278 (Asko Talja, Suositus liikennetärinän mittaamisesta ja luokituksesta, 2004) mukaista luokitusta. Värähtelyluokituksessa käytettävä tunnusluku vastaa asuintiloissa esiintyvän värähtelyn tilastollista maksimiarvoa viikon pituisella tarkastelujaksolla. Suositus koskee sekä yö- että päiväaikaa. Taulukko 4. Suositus asuinrakennusten värähtelyluokituksesta (NS 8176, 1999) Värähtelyluokka A B C D Kuvaus värähtelyolosuhteista V W,95 (mm/s) Hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset eivät yleensä havaitse värähtelyitä. Suhteellisen hyvät asuinolosuhteet. Ihmiset voivat havaita värähtelyt, mutta ne eivät ole häiritseviä. Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa. Keskimäärin 15 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. Olosuhteet, joihin pyritään vanhoilla asuinalueilla. Keskimäärin 25 % asukkaista pitää värähtelyitä häiritsevinä ja voi valittaa häiriöstä. 0,10 0,15 0,30 0,60 Yllä olevaa taulukkoa ei sovelleta rakennuksille, joissa ihmiset ovat pääasiassa liikkeessä tai muut kuin liikenteestä aiheutuvat häiriöt voivat olla merkittävämpiä (esim. toimistot, kaupat, kahvilat, ostokeskukset, tavaratalot, liikuntatilat). 3.4 Laskennallinen arvio tärinän leviämisestä ja täydennyksenä alueella tehdyt tärinämittaukset Tärinän leviämisen arvioinnissa on huomioitu alueen raideliikenne ja siksi tarkastelu tärinän leviämisen osalta rajoittuu radan viereisiin alueisiin. Kaavamuutosalueen tiet sekä teiden läheisyyteen suunniteltavat asuinalueet sijoittuvat pääosin karkeammalle maaperälle, joten on hyvin epätodennäköistä että tieliikenne aiheuttaisi alueella tärinävaikutuksia. Kokemustiedon mukaan tieliikenteen aiheuttamat tärinävaikutukset rajoittuvat pääosin tiellä olevien hidasteiden tai vastaavanlaisien epäjatkuvuuskohtien aiheuttamiksi. Hidasteettomat ja kuopattomat karkeammalle maalajille perustetut tiet aiheuttavat harvoin tärinähaittaa. Vuoden 2011 selvityksessä osayleiskaavan asuinalueiden soveltuvuutta asuinkäyttöön selvitettiin karttatarkasteluun sekä tärinän laskennalliseen leviämisen arviointiin perustuvan. Tuolloin suunnittelualueen ja radan maaperä- ja pohjasuhdetietoihin sekä alueella kulkevan junakaluston painon, tyypin ja nopeuden huomioivien laskentojen perusteella arvioitiin mille etäisyydelle radasta asuinrakentamista voidaan sijoittaa (tarvittavat suoja-alueet). Tärinän leviämistarkastelu on tehtiin VTT:n Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnitteluohjeessa esitetyn arviointitason 2 mukaisesti.

8 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 7 Loppuvuodesta 2012 melu- ja tärinäselvityksen päivityksen yhteydessä tehtiin alueella tärinämittauksia. Näiden mittausten tulosten perusteella on tässä raportissa arvioituja tärinän riskietäisyyksiä (tarvittavat suoja-alueet) tarkennettu. Tärinämittaukset sekä niiden tulokset on raportoitu erillisessä raportissa Liikennetärinämittaus, Ylöjärven kirkonseudun osayleiskaava, päivätty MELUSELVITYKSEN TULOKSET Tässä luvussa on esitetty melulaskentojen tulokset kaavamuutoksen uusilla asuinalueilla päivällä ja yöllä. Kuvissa 2 ja 4 on esitetty meluvyöhykkeet raideliikenteen todellisilla nopeuksilla. Kuvissa 3 ja 5 on esitetty meluvyöhykkeet raideliikenteen nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Meluvyöhykkeet on myös esitetty myös liitteessä 1 A3 kokoisilla kartoilla. Kuva 2. Melutasot päivällä (raideliikenteen todelliset nopeudet).

9 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 8 Kuva 3. Melutasot päivällä (raideliikenne nopeusrajoitusten mukaan). Päivällä melutasojen ohjearvo 55 db ylittyy rataa lähimmillä asuinkäyttöön suunnitelluilla alueilla molemmissa tilanteissa. Niillä alueilla, jotka ovat ainoastaan tieliikennemelun vaikutusalueella, ohjearvo ei ylity. Kuvissa PY-merkinnällä varustetulle alueelle on tarkoitus sijoittaa koulu. Tälläkin alueella sovelletaan ohjearvoa 55 db päivällä, joka alittuu koko alueella nykyisillä raideliikenteen nopeuksilla, mutta ylittyy alueen itäreunassa raideliikenteen nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla. Meluselvitysalueen pohjoispuolella kaavamuutoksessa on alueita merkitty virkistysalueiksi. Nämä sijoittuvat taajamien välittömään läheisyyteen, eli sovelletaan ohjearvoa 55 db päivällä. Liikennemäärät eivät muutu tiellä tai radalla pohjoiseen mentäessä, eli meluvyöhykkeet ovat vastaavan levyiset kuin asuinalueiden kohdalla. Viljakkalantien yli 55 db meluvyöhyke päivällä ei ulotu liikennealueen ulkopuolelle. Raideliikenteen yli 55 db meluvyöhyke päivällä ulottuu noin metrin etäisyydelle radasta nykyisillä raideliikenteen nopeuksilla. Nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla raideliikenteen yli 55 db meluvyöhyke ulottuu noin metrin etäisyydelle radasta.

10 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 9 Kuva 4. Melutasot yöllä (raideliikenteen todelliset nopeudet). Kuva 5. Melutasot yöllä (raideliikenne nopeusrajoitusten mukaan). Yöaikaan melutasojen ohjearvo 45 db ylittyy useilla suunnitelluilla asuinalueilla. Tieliikennemelu ei aiheuta nytkään ongelmaa, sillä liikennemäärät ovat sen verran pienet, että yli 45 db vyöhyke ylittyy ainoastaan hyvin kapealla kaistaleella asuinalueilla, mikä ei vaadi erityisiä toimenpiteitä. Raideliikennemelun osalta tilanne on päinvastainen, meluvyöhykkeet ovat laajemmat yöllä kuin päivällä. Tämä johtuu siitä, että yöaikaan suuri osa liikenteestä on tavaraliikennettä, joka aiheuttaa suuremmat lähtömelutasot kuin henkilöliikenteen junat. Tä-

11 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 10 män seurauksena ohjearvon 45 db ylittävä meluvyöhyke ulottuu nykyisillä nopeuksilla puoleen väliin kaavamuutosaluetta, noin metrin etäisyydelle radasta. Nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla yöajan ohjearvo ylittyy lähes koko kaavamuutosalueella. Tämä on kuitenkin tilanne ilman minkäänlaista rakentamista tai meluntorjuntaa. Rataa lähimmät alueet on määritetty kerrostalorakentamiseen, ja rakennukset hyvin sijoittamalla tilannetta saadaan mahdollisesti parannettua ja melualueita supistettua. Parhaassa tapauksessa rataa lähimmäksi sijoitetut rakennukset torjuvat osaltaan melua ja suojaavat kauempana radasta olevia asuinrakennuksia ja piha-alueita. Sijoitettaessa kerrostaloja ohjearvot ylittävälle alueelle, tulee varmistaa etteivät asuntojen sisämelutasot ylity. Tämä selvitetään laskemalla kerrostalojen julkisivuihin kohdistuvat melutasot sekä määrittämällä julkisivun äänitasoero (sisämelun ja julkisivumelun erotus). Äänitasoeron avulla voidaan rakentamisesta varten mitoittaa julkisivun ääneneristävyyden vaatimus. Koulun alueella ei sovelleta yöajan ohjearvoa, koska toimintaa on vain päiväsaikaan. Virkistysalueilla sovelletaan ohjearvoa 50 db yöaikaan. Viljakkalantien osalta vyöhyke ulottuu noin 20 metrin etäisyydelle tiestä. Raideliikenteen yli 50 db vyöhyke ulottuu noin metrin etäisyydelle radasta nykyisillä nopeuksilla ja noin 800 metrin etäisyydelle nopeusrajoitusten mukaisilla nopeuksilla. 5 TÄRINÄSELVITYKSEN TULOKSET Kaavamuutosalue on laskennallisen tärinänleviämisarvioinnin tulosten esittämistä varten jaettu sekä numeroitu sen maaperän mukaan. Alueiden numerointi on esitetty liitteen 2 maaperäkartalla. Leviämislaskentojen sekä alueella loppuvuonna 2012 tehtyjen tärinämittausten perusteella on arvioitu värähtelyluokan C, Suositus uusien rakennusten ja väylien suunnittelussa, vaatima minimietäisyys radasta. Laskennoissa on arvioitu kahden tärinää todennäköisimmin aiheuttavan junatyypin vaikutukset nk. tyypilliseen rakennukseen. Laskennoissa junien nopeudet ovat nopeusrajoitusten mukaiset. Tärinämittauksien aikaisten ohiajojen junakalusto vastaa laskennoissa käytettyä kalustoa. Laskennoissa tyypillinen rakennus vastaa yksikerroksista omakotitalo- ja rivitalorakennusta. Kaavassa alueelle suunniteluilla kerrostaloilla suositusarvon etäisyys radasta on tyypilliseen rakennukseen verrattuna pienempi. Taulukko 5. Asuinrakennusten suoja-etäisyys radasta Alue Maaperä Junatyyppi Laskennallinen suojaetäisyys radasta (m) Mittauksiin perustuva suojaetäisyys radasta (m) I II III IV V VI Välimaalaji (moreeni/kallio) Koheesiomaa (savinen siltti/savi) Koheesiomaa (savinen siltti/savi) Koheesiomaa (savinen siltti/savi) Koheesiomaa (savinen siltti/savi) Koheesiomaa (savinen siltti/savi) Yö-pikajuna 30 Kelajuna 70 Yö-pikajuna 95 Kelajuna 336 Yö-pikajuna 90 Kelajuna 291 Yö-pikajuna 95 Kelajuna 336 Yö-pikajuna 85 Kelajuna 250 Yö-pikajuna 85 Kelajuna

12 Ylöjärven Kirkonseudun osayleiskaavan muutoksen melu- ja tärinäselvityksen päivitys 11 VII VIII Välimaalaji (moreeni/kallio Välimaalaji (moreeni/kallio Yö-pikajuna 25 Kelajuna 60 Yö-pikajuna 35 Kelajuna IX Välimaalaji (moreeni/kallio Yö-pikajuna Kelajuna 70 Laskennat tuottavat niissä käytettävän varmuusmarginaalin ja laskennoissa tehtyjen oletuksien vuoksi mittaustulosten perusteella määritettyjä paikoin huomattavasti suuremmat suojaetäisyydet. Rakennettaessa asuinrakennuksia määritettyjä suojaetäisyyksiä lähemmäksi rataa suositellaan tehtäväksi uusintamittauksia ja värähtelyselvitys. Värähtelyselvityksessä rakennuksen rungon ja lattian resonanssitarkastelu tehdään mittaustulosten sekä rakennusten riittävän tarkkojen suunnitelmatietojen (tiedossa esim. lattiatyppi, jänneväli, ominaistaajuus) avulla. Jatkosuunnittelun lähtökohtina suositellaan käytettävän tehtyihin tärinämittauksiin perustuvia minimietäisyyksiä. Alueella tehdyt tärinämittaukset on raportoitu erillisessä raportissa Liikennetärinämittaus, Ylöjärven kirkonseudun osayleiskaava, päivätty JOHTOPÄÄTÖKSET Meluselvityksessä mallinnetuilla teillä liikennemäärät ovat melko pienet ja raskaan liikenteen osuus vähäinen. Näin tieliikennemelu ei aiheuta estettä rakentamiseen tai vaadi meluntorjuntaa. Raideliikennemelun osalta ohjearvot ylittyvät sekä päivällä että yöllä, yöaikaan selkeästi laajemmalla alueella johtuen liikenteen jakaumasta ja tiukemmasta ohjearvosta. Meluvyöhykkeitä voidaan kuitenkin pienentää rakennusten hyvällä sijoittamisella tarkemman suunnittelun yhteydessä ja, mikäli tarvetta, erillisellä meluntorjunnalla. Aivan lähellä rataa on mahdollista, että melutasot jäävät suunnitelmaratkaisuista huolimatta korkeiksi. Esimerkiksi suunnittelualueen eteläpuolella nykyiset matalahkot rakennukset eivät juuri supista 45 ja 50 db meluvyöhykkeitä. Noin metrin vyöhykkeellä radasta ohjearvot todennäköisesti ylittyvät yöllä, vaikka rakennukset olisikin sijoitettu suojaamaan hyvin piha-alueita. Näissä tapauksissa tulisi rakentaa erillinen meluntorjunta. Kaavassa suunnitellut alueet voidaan osoittaa asumiskäyttöön, mutta näiden osalta on annettava määräys riittävästä meluntorjunnasta. Meluntorjunnan sijainti ja korkeus tulee selvittää tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaikkien suunnitelmaratkaisujen tehokkuus tulisi selvittää melumallinnuksella. Tärinän leviämisen arvioinnissa on suositusarvona käytetty uusille asuinalueille tarkoitettua värähtelyluokkaa C. Jatkosuunnittelun lähtökohtana suositellaan käytettävän alueella tehtyihin tärinämittauksiin perustuvia minimietäisyyksiä. Koheesiomaalla sijaitseville kaava-alueille suojaetäisyydeksi on mittausten perusteella määritetty 50 metriä radasta. Lisäksi näille alueille suositellaan rakentamisen yhteydessä tehtäväksi pehmeän pintamaan poistoa. Kovemmalla maaperällä (moreeni/kallio) suojaetäisyytenä voidaan käyttää 30 metriä radasta. Rakennettaessa asuinrakennuksia määritettyjä suojaetäisyyksiä lähemmäksi rataa suositellaan tehtäväksi uusintamittauksia ja värähtelyselvitys. Värähtelyselvityksessä rakennuksen rungon ja lattian resonanssitarkastelu tehdään mittaustulosten sekä rakennusten riittävän tarkkojen suunnitelmatietojen (tiedossa esim. lattiatyppi, jänneväli, ominaistaajuus) avulla.

13 Ylöjärjen Kirkonseudun osayleiskaavan meluselvitys Ylöjärven kaupunki Melutasot Päivällä klo 7-22 Liikennemäärät: Rata 2011 Viljakkalantie 2011 Siltatie 2030 Ei meluntorjuntaa PY C /SP Keskiäänitaso L Aeq db <= < <= < <= < <= < <= < 1: m

14 Ylöjärjen Kirkonseudun osayleiskaavan meluselvitys Ylöjärven kaupunki Melutasot Päivällä klo 7-22 Liikennemäärät: Viljakkalantie 2011 Siltatie 2030 Rata 2011 Raideliikenteen nopeudet: henkilöliikenne 200 km/h, tavaraliikenne 120 km/h Ei meluntorjuntaa PY C /SP Keskiäänitaso L Aeq db <= < <= < <= < <= < <= < 1: m

15 Ylöjärjen Kirkonseudun osayleiskaavan meluselvitys Ylöjärven kaupunki Melutasot Yöllä klo 22-7 Liikennemäärät: Rata 2011 Viljakkalantie 2011 Siltatie 2030 Ei meluntorjuntaa PY C /SP Keskiäänitaso L Aeq db <= < <= < <= < <= < <= < 1: m

16 Ylöjärjen Kirkonseudun osayleiskaavan meluselvitys Ylöjärven kaupunki Melutasot Yöllä klo 22-7 Liikennemäärät: Viljakkalantie 2011 Siltatie 2030 Rata 2011 Raideliikenteen nopeudet: henkilöliikenne 200 km/h, tavaraliikenne 120 km/h Ei meluntorjuntaa PY C /SP Keskiäänitaso L Aeq db <= < <= < <= < <= < <= < 1: m

17 VII VIII PY Ylöjärven kirkonseudun osayleiskaavan melu- ja tärinäselvitys Maaperäkartta ja kaavamuutoksen asuin- ja opetuskäyttöön tarkoitetut alueet C IX V Kaavamuutoksen asuinalueet Kallio Moreeni; Moreenimuodostuma Hienoainesmoreeni Sora Hiekka Karkea hieta Hieno hieta Hiesu Savi Rahkaturve Saraturve Lieju Turvetuotantoalue; Täytemaa; Kartoittamaton; Vesi VI I II III IV