Lannoiteopas

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lannoiteopas"

Transkriptio

1 Lannoiteopas

2 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään hyvä sato on niin viljelijän kuin myös ympäristönkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan ja veteen synny. Se jarruttaa ilmastonmuutosta, koska sadot sitovat ravinteita ja hiilidioksidia. Yaran lannoitteet on suunniteltu vastaamaan nykyisten kasvilajikkeiden sadontuottokykyä, suomalaisiin viljelyoloihin. Lannoitevalikoima sopii ympäristökorvauksen mukaiseen viljelyyn. Lannoitusohjelmat on räätälöity eri kasvilajeille niin, että viljelijän on helppo valita omaa satotasoaan vastaava lannoitus. Tästä oppaasta löydät ohjeet kylvölannoitukseen, jaettuun lannoitukseen ja lehtilannoitukseen. Yaran lannoitteita on turvallista käyttää. Lannoitusohjelmat kehitetään yhteistyössä johtavien tutkimuskumppaneiden kanssa Kotkaniemen tutkimusasemalla. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnus Yaran lannoitteissa on merkkinä suomalaisesta työstä. YARA LYHYESTI Yara on maailmanlaajuinen kivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja. Yaralla on työntekijää ja myyntiä yli 150 maassa. Yaran osaaminen, tuotteet ja ratkaisut parantavat viljelijöiden, jälleenmyyjien ja teollisuuden tuottavuutta vastuullisesti. Ne turvaavat ruoan ja luonnonvarojen riittävyyttä maailmassa ja auttavat vastaamaan ympäristöön liittyviin haasteisiin. Suomessa lannoitteita valmistetaan vuosittain yhteensä 1,5 miljoonaa tonnia, josta 70 % menee vientiin ja teollisuustuotteita tonnia, josta 25 % menee vientiin. Yara työllistää Suomessa noin 1300 henkeä: joista noin 900 on omaa väkeä, 400 urakoitsijaa ja lisäksi 100 kesätyöntekijää. Yara on investoinut Suomen toimintoihin noin 600 miljoonaa euroa vuosina , ja tänä vuonna suunniteltujen investointien arvo on noin 150 miljoonaa euroa. 2 Yara

3 Suomen oloihin suunniteltu valikoima... 2 Täsmäviljelyyn Yara N-Sensor... 4 Palveluista ja neuvonnasta apua kasvukaudella... 5 Seleeniä turvallisesti... 6 Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas... Peruna ja puutarhakasvit... Lehtilannoitteet... Täydennyslannoitteet... Tasapainoinen lannoitus ja ravinnetäydennykset Turvelannoitteet Vesiliukoiset lannoitteet... Metsä... Maanparannusaineet Lannoitussäännökset Ravinteiden merkitys Viljavuustutkimuksen tulkinta Karjanlannan ja muiden orgaanisten aineiden hyödyntäminen lannoituksessa Luonnonmukainen viljely...71 Lannoitteiden turvallinen käsittely Reilu Teko säkkikeräys Kaiken takeena on rae Lannoitteiden ravinnesisällöt Yara 3

4 Täsmäviljelyyn Yara N-Sensor Yaran täsmäviljelyteknologia mahdollistaa lannoituksen kohdentamisen kasvin tarpeen mukaisesti kaikissa pellon eri kohdissa. Yara N-Sensor -laitteen toiminta perustuu kasvustosta heijastuvan valon taajuuteen. Lukemaa verrataan laitteen ohjelmistoon tallennettettuun kasvilajikohtaiseen arvoon. Mittaustiedoista Yara N-Sensor laskee kasvuston ottaman typen määrän. Yara N-Sensor antaa käskyn levittimelle säätää lannoitusmäärää. Alueelle levitetään juuri kasvin tarpeeseen perustuva määrä lannoitetta. Laitteiston toiminta perustuu Yarassa tehtyyn vuosien mittaiseen koetoimintaan, jossa on haettu kasvilajeittain ja kasvuasteittaittain yhteys lehtivihreän, kasvustomassan sekä kasvien typenoton välillä. Juuri siksi Yara N-Sensor on edelleen ainutlaatuinen laitteisto markkinoilla. Laitteisto tukee Suomessa vehnän, rehuviljojen, öljykasvien sekä perunan lannoitusohjelmia. Laitteisto koostuu kolmesta pääkomponentista. Traktorin katolle asennetava mittausyksikkö on joko päivänvalolla toimiva Daylight-malli tai oman valolähteen sisältävä ALSmalli. Laite kytketään Windowspohjaiseen tietokoneeseen, josta Yara N-Sensor -ohjelmisto ohjaa lannoitteenlevitintä tiheästi annetuilla käskyillä. Levitysmäärä näkyy jatkuvasti vaihtuvina lukuina tietokoneen ruudulla. Toimitussisältöön kuuluu lisäksi GPS-laite, joka mahdollistaa karttaaineistojen tulostamisen sekä mitatusta kasvustomassasta että toteutuneesta levityksestä. Aineistot ladataan Internetissä toimivaan Sensor-Office palveluun, josta ne voidaan lähettää pdf-muodossa eteenpäin. TYPPEÄ TARPEEN MUKAAN Yara N-Sensor ottaa huomioon kasvustossa esiintyvän vaihtelun, eikä lannoitetta levitetä kasvustoon vakiosäädöllä. Lannoitetta annetaan enemmän niihin osiin peltoa, joilla lisätyppilannoituksella saadaan kasvuvastetta. Jos kasvusto on toisaalta jossakin pellon kohdassa huono esimerkiksi liian kosteuden tai kuivuuden vuoksi, laite sulkee lannoitteen levityksen kokonaan. Tällä tavalla päästään koko pellolla lähemmäksi kasvuston luontaista typpioptimia. LISÄÄ SATOA JA LAATUA Oikein kohdennetulla typpilannoituksella saavutetaan monia etuja. Saadut satolisät ovat eurooppalaisissa kokeissa olleet noin 6 % ja lisäksi viljojen valkuaispitoisuus on noussut. Tarpeenmukainen levitys säästää lohkolle levitettyä lannoitteiden kokonaismäärää paremman kohdistamisen ja joissakin pellon kohdissa lannoittamatta jättämisen vuoksi. Karjanlannan käyttö lisää lakoontumisen riskiä joillakin peltolohkon osilla, mutta Yara N-Sensorin avulla voidaan lakoontumisen riskiä vähentää. Pystyssä oleva kasvusto on helpompaa puida ja kuivatuskustannus jää lakoviljaa merkittävästi pienemmäksi. Yara N-Sensor -laitteisto yhdistää hyvän sadon, taloudelliset edut sekä ympäristöhyödyt yhteen kokonaisuuteen. Etsi lähin Yara N-Sensor urakoitsija: Katso videoita Yara N-Sensorin käytöstä YouTubessa. Tutustu laitteeseen QR-koodin YouTube-videoiden kautta. 4 Yara

5 Palveluista ja neuvonnasta apua kasvukaudella YARA SUOMI tarjoaa erilaisia palveluja ja neuvontaa lannoituksen tueksi. Näin voit varmistaa parhaan viljelytuloksen Yaran lannoitteilla. Yaran lannoiteneuvoilla saavutetaan korkea ja laadukas sato ympäristöystävällisellä tavalla. Lisää tietoa kattavasti kasvien lannoituksesta, tuotteista, työkaluista ja ratkaisuista sekä suorat asiantuntijoiden yhteystiedot löydät nettisivuilta osoitteesta yara.fi Yara DiscoverIT -sovelluksen avulla löydät tietoa Yaran lannoitteista, niiden sisällöistä ja käytöstä eri kasveille. Valitsemalla haluamasi kasvin saat ohjeita tarkkaan lannoitukseen ja lannoituksen ajoitukseen. Yara DiscoverIT linkittää sinut myös muihin Yaran sovelluksiin, jotka auttavat määrittämään kasvien ravinteiden puutoksia ja -lehtilannoitteiden sekoitettavuutta keskenään ja kasvisuojeluaineiden kanssa. Lataa Yara DiscoverIT ilmaiseksi Windows-, Android- tai ios-käyttöjärjestälmällä toimivaan matkapuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksen löydät laitteesi sovelluskaupasta hakusanalla Yara. Yara CheckIT -sovelluksen avulla opit tunnistamaan kasvin ravinnepuutoksia. Sovellus antaa myös suosituksen tarvittavasta lisälannoituksesta. Yara CheckIT -mobiilisovelluksen avulla tunnistat viljojen, öljykasvien, nurmen, sokerijuurikkaan, kaalin, kukkakaalin, perunan, porkkanan, tomaatin, mansikan ja omenan ravinnepuutokset. Lataa Yara CheckIT ilmaiseksi Windows-, Android- tai ios-käyttöjärjestälmällä toimivaan matkapuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksen löydät laitteesi sovelluskaupasta hakusanalla Yara. Yara TankMixIT -tankkiseospalvelussa voit selvittää -lannoitteiden sekoitettavuuden keskenään ja eri kasvinsuojeluaineiden kanssa. Voit ladata TankMixIT-sovelluksen ios- tai Android-puhelimeesi laitteen sovelluskaupasta. Hae hakusanalla Yara. Tankmixiä voi käyttää myös pc:llä. Yara Megalab -kasvianalyysin avulla voit tarkentaa lannoituksen satopotentiaalin mukaiseksi ja selvittää kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Kasvianalyysin tulosten avulla pystyt tarkentamaan lisälannoitusta ja valitsemaan oikeat tuotteet kasvin ravinnetarpeisiin. Käytä tuloksia myös seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelussa. Megalab-kasvustonäytteet lähetetään Eurofins Viljavuuspalveluun analysoitaviksi ja saat näytetuloksen sekä lannoitusohjeen sähköpostiisi. Yara Megalab -kasvianalyysipaketteja saat maatalouskaupasta tai tilaamalla Eurofins Viljavuuspalvelusta puhelimitse numerosta tai sähköpostilla osoitteesta Katso lisää tietoa: Yara 5

6 Terveydeksi jo vuodesta 1984 Seleeniä turvallisesti Seleeni on ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine. Seleenilannoitus aloitettiin Suomessa vuonna 1984 maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Seleenilannoitus on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja edulliseksi keinoksi nostaa väestön ja eläinten seleenin saanti tavoitetasolle. Seleenin puute vaikuttaa ihmisillä sydän- ja verisuonitautien ja syöpien esiintymiseen. Tuotantoeläimillä seleenin puute aiheuttaa lihasrappeumaa, heikkoja vasikoita, hedelmällisyyshäiriöitä ja utaretulehdusta. Seleenin puutoksesta johtuva lihasrappeuma oli 1970-luvulla tuttu tauti, kunnes jäi unholaan seleenilannoituksen myötä. Lihasrappeumaa on kuitenkin viime vuosina esiintynyt tiloilla, joilla seleenilannoitusta ei ole tehty. SELEENI TURVALLISESTI RAKEESSA Yaran lannoitteisiin seleeni lisätään lannoitetehtaalla jo märkärakeistusvaiheessa, jolloin seleeni on tasaisesti rakeen sisällä, ei rakeen pinnalla. Tämä takaa seleenin turvallisen ja tehokkaan levityksen. YaraMilalannoitteissa seleeniä on 15 milligrammaa kilossa ja karjanlannan täydennykseen kehitetyssä Seleenisalpietarissa 25 milligrammaa kilossa. SELEENIÄ JOKAISELLE SADOLLE Seleenilannoitusta tarvitaan jokaiselle sadolle. Koska seleeni sitoutuu maahan, lannoitusta ei voi tehdä varastoon. Lannoitteiden seleenipitoisuus on mitoitettu yhden kasvukauden tarvetta varten. Nurmille seleenilannoitus tarvitaan jokaiselle sadolle. Kasvit ottavat lannoitteisiin lisättyä, epäorgaanista natriumselenaattia ja muuttavat sen orgaaniseksi seleeniksi, joka siirtyy rehuihin ja elintarvikkeisiin. ORGAANINEN SELEENI ON TEHOKASTA Orgaaninen seleeni imeytyy rehusta turvallisesti eläinten ruokinnassa. Se nostaa esimerkiksi maidon seleenipitoisuutta tehokkaammin kuin epäorgaaninen seleeni. Seleenipitoinen lannoite nostaa rehun seleenipitoisuuden keskimäärin kymmenkertaiseksi. Ilman seleenilannoitusta pelloilta korjatun rehun seleenipitoisuus on lähes nolla. SELEENIÄ ELÄINTUOTTEISTA Seleenityöryhmän tutkimusten mukaan suomalaisten seleenin saanti on nyt tavoitteellisella tasolla. Lannoitus on tehokas ja turvallinen tapa lisätä seleeniä koko elintarvikeketjun, eikä vaaraa yliannostuksesta ravinnossa ole. Eniten seleeniä saadaan eläinperäisistä tuotteista: keskimäärin 70 % maidosta, lihasta ja kalasta. Lue lisää seleenistä 6 Yara

7 Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas 7 YaraMila luo viljelyn perustan typpilannoitteet varma valinta... 9 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelmat...10 Syysvehnän ja rukiin lannoitusohjelma Säilörehujen lannoitusohjelmat Nurmen perustamisen lannoitusohjelma Lannoita satotason mukaan Typen ja fosforin käyttö Lannoitteen ja levitysmäärän valinta Yara 7

8 YaraMila luo viljelyn perustan KASVIN ENERGIAA Fosforilla on elintärkeä rooli monissa kasvin keskeisissä toiminnoissa. Sen saanti on välttämätöntä, sillä se tehostaa muiden ravinteiden ottoa, edistää juuriston kehittymistä, parantaa versoutumista ja nopeuttaa tuleentumista. Fosforista kasvit saavat energiansa. Yaran kasvikohtaiset lannoitusohjelmat tarjoavat parhaan YaraMila-ratkaisun kaikkiin tilanteisiin. TASAPAINO RATKAISEE YaraMila-tuotteiden oikea pääravinteiden suhde varmistaa ravinteiden tehokkaan hyötysuhteen. Lisäksi ne sisältävät rikkiä, booria ja seleeniä, joiden puute on yleinen pelloillamme. Monessa YaraMila-tuotteessa on myös magnesiumia ja sinkkiä lannoitusohjelmien tehokkuuden varmistamiseksi. VASTUULLISESTI SUOMESTA SUOMALAISILLE YaraMila-lannoitteet valmistetaan Uudenkaupungin tai Siilinjärven tehtailla, jotka ovat maailman nykyaikaisimpia lannoitteiden tuotanto- laitoksia. Siilinjärven louhos on Länsi- Euroopan ainoa fosfaattikaivos, jonka louhima apatiitti tunnetaan yhtenä maailman puhtaimmista fosforilähteistä. Yara valitsee valmistamiinsa lannoitteisiin puhtaat ja vastuullisesti tuotetut raaka-aineet, ja antaa Suomessa valmistamilleen YaraMilaja -lannoitteille Puhtaustakuun. Raskasmetallipitoisuuksille annetut raja-arvot ovat huomattavasti Suomen lainsäädännössä määriteltyjä arvoja tiukemmat. YHDISTELMÄ AINUT- LAATUISIA OMINAISUUKSIA YaraMila- tai Inside -tunnuksella varustetuissa tuotteissa on kahden tuotteet parhaat ominaisuudet yhdistetty samaan tuotteeseen. Ne toimivat YaraMila- ja tuotteiden kaltaisesti ja antavat käyttäjille käytännön viljelyssä toimivia ratkaisuja. 8 Yara

9 -typpilannoitteet varma valinta HIDASTA JA NOPEAA TYPPEÄ Moniravinteisissa YaraMila-lannoitteissa ja -typpilannoitteissa typpi on ammonium- ja nitraattityppenä. Kasvit käyttävät molempia typen muotoja. Nitraattityppi on nopeasti kasvin käytössä heti levityksen jälkeen, ja se myös liikkuu maaperässä helposti. Ammoniumtyppi sitoutuu maahiukkasten pinnoille, minkä vuoksi se on kasville käyttökelpoisessa muodossa pidempään. Ammoniumtyppi muuttuu maan mikrobitoiminnan tuloksena nitraatiksi. Suomen lyhyt kasvukausi vaatii lannoitukselta erityishuomiota. Kasvi tarvitsee ravinteita koko kasvukauden ajan. Eniten kasvi tarvitsee kasvaakseen typpeä, mutta ilman tasapainoista lannoitusta typen käytön hyötysuhde heikkenee ja ravinnepuutokset vähentävät satoa. Kasvin kasvu on ravinteiden yhteispeliä tasapainoinen lannoitus edistää ravinteiden hyötysuhdetta. -TYPPILANNOIT- TEILLA TASAINEN LEVITYS -typpilannoitteet ovat helposti levitettäviä ja turvallisia sekä käyttää että varastoida. Kiertokoe on aina syytä tehdä ennen lannoitusta, sillä varmistetaan oikea käyttömäärä kasvin tarpeen mukaan. Tärkeää on myös säätää levitin lannoitelajikkeen mukaan, jotta saadaan mahdollisimman tarkka levitystulos. Mikäli levityksessä tulee virheitä, epätasainen kasvusto aiheuttaa satotappioita. VALITSE OIKEA TUOTE -sarjassa on ratkaisu tilan kaikkiin typpitarpeisiin. Syysviljojen kevätlannoituksiin tarvitaan typpeä ja rikkiä sekä usein myös booria. Yaran ammonium-nitraattipohjaisten lannoitteiden typpi on kasvin kannalta esimerkiksi ureaan verrattuna tehokkaampi. Urean typpi on amidina, joka muuttuu pellossa osin haihtuvaksi ammoniakiksi. Lämpötila vaikuttaa merkittävästi urean käyttökelpoisuuteen, minkä vuoksi etenkin Suomen vaihtelevissa olosuhteissa sen käyttö tuo riskejä. Tarkin levitystasaisuus saavutetaan, kun käytetään laadukkaita tuotteita, joiden rakeet ovat samankokoisia, ja rakeissa on sama ominaispaino ja ravinnemäärä. Tämä on etu verrattuna mekaanisiin lannoiteseoksiin, jotka sisältävät erikokoisia rakeita, joiden ravinnemäärä ja paino vaihtelevat. Karjanlannan täydennykseen tarvitaan lannoite, jossa on typen ja rikin lisäksi seleeniä karjan terveydeksi. Jaetussa lannoituksessa YaraMilakylvölannoite tulee valita siten, että lohkolle tulee riittävästi fosforia ja kaliumia kasvin tarpeeseen. Kasvukauden lisälannoitteeksi sopii useampikin -lannoite. Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas Yara 9

10 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelma / typpitasot Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Viljat 4000 kg tai öljykasvit 1750 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 110 Kasvustoon 120 Viljat 5000 kg tai öljykasvit 2250 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 130 Kasvustoon YaraMila Y 3 87 kg ( ) 170 kg ( ) 140 Viljat 6000 kg tai öljykasvit 2750 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) Fosforia kg/ha kg ( ) Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y ( ) 150 Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) 203 kg ( ) 160 Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) 240 kg ( ) Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Oras/taimivaihe Pensomis/ruusukevaihe Lisälannoitus parantaa satoa Tarvittaessa: Mantrac Pro, 1 l/ha Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Lisätyppija rikkilannoitus Nestemäinen Yara Typpiliuos, l/ha Rakeinen tai Axan Öljykasvit: Sulfan, ( kg/ha) tai Axan Öljykasvit: Sulfan, ( kg/ha) Lisäfosfori Starttiravinne, kg/ha Yara Superfosfaatti P 20, kg/ha Solatrel, 5 l/ha Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola, kg/ha YaraMila NK 1, kg/ha Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 10 Yara

11 kg/ha Tyydyttävä Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 74 kg ( ) 74 kg ( ) 407 kg ( ) 444 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 111 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) Yara Typpiliuos 10 l (10 kg N) 74 kg ( ) 148 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 111 kg ( ) 148 kg ( ) 111 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 148 kg ( ) 185 kg ( ) 148 kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet Korren/varrenkasvu Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha tai Axan Öljykasvit: Sulfan, ( kg/ha) Tähkiminen Lisälannoitus parantaa valkuaista Viljat: Thiotrac, 5 l/ha Viljat: Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Lisätietoja Vesimäärä 200 l/ha Vesimäärä l/ha Kuivaan kasvuston Vesimäärä 200 l/ha Yara N-Sensor Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 11

12 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelma / typpitasot Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Viljat 4000 kg tai öljykasvit 1750 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 50 Starttiravinne 58 kg ( ) 60 Viljat 5000 kg tai öljykasvit 2250 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 50 kg ( ) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 70 Kasvustoon Starttiravinne 50 kg ( ) 80 Viljat 6000 kg tai öljykasvit 2750 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 33 kg ( ) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 90 Kasvustoon Starttiravinne 33 kg ( ) 100 Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 41 kg ( ) Yara Typpiliuos 12 l/ha (5 kg typpeä) Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Orasvaihe Pensomisvaihe Tarvittaessa: Mantrac Pro, 1 l/ha Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Lisälannoitus parantaa satoa Lisätyppija rikkilannoitus Nestemäinen Yara Typpiliuos, l/ha Rakeinen Axan, Sulfan tai ( kg/ha) Axan, Sulfan tai ( kg/ha) Lisäfosfori Starttiravinne, kg/ha Yara Superfosfaatti P 20, kg/ha Solatrel, 5 l/ha Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola, kg/ha YaraMila NK 1 Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 12 Yara

13 kg/ha Tyydyttävä Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet Korrenkasvu Tähkiminen Lisätietoja Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Axan, Sulfan tai ( kg/ha) Thiotrac, 5 l/ha Lisälannoitus parantaa valkuaista Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Vesimäärä 200 l/ha Vesimäärä l/ha Kuivaan kasvuston Vesimäärä 200 l/ha Yara N-Sensor Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 13

14 Syysvehnän ja rukiin lannoitusohjelma Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Fosforia 4000 kg tai ruis 3000 kg sadolle Typpitarve keväällä yhteensä kg/ha Fosforia kg/ha Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä 80 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä 100 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Fosforia 5000 kg tai ruis 4000 kg sadolle Typpitarve keväällä yhteensä kg/ha Fosforia 6000 kg tai ruis 5000 kg sadolle Typpitarve keväällä yhteensä kg/ha * Kertalannoitus keväällä Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon kg (10 20 kg) Fosforia kg/ha kg (30 40 kg) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 111 kg ( ) 111 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 148 kg ( ) Fosforia kg/ha kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 185 kg ( ) 185 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 222 kg ( ) 222 kg ( ) Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Orasvaihe Pensomisvaihe Lisälannoitus parantaa satoa Lisätyppi- ja rikkilannoitus Lisäfosfori Nestemäinen Rakeinen Starttiravinne, kg/ha Yara Superfosfaatti P 20, kg/ha Tarvittaessa: Mantrac Pro, 1 l/ha Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola, kg/ha YaraMila NK 1 Yara Typpiliuos, l/ha Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Solatrel, 5 l/ha Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 14 Yara

15 Tyydyttävä Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * 407 kg ( ) 444 kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * 407 kg ( ) 444 kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * kg ( ) 444 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 111 kg ( ) 370 kg ( ) 111 kg ( ) 370 kg ( ) 111 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 148 kg ( ) 370 kg ( ) 148 kg ( ) kg ( ) 148 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 259 kg ( ) 370 kg ( ) 185 kg ( ) 370 kg ( ) 185 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 296 kg ( ) 370 kg ( ) 222 kg ( ) 370 kg ( ) 222 kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet Korrenkasvu Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Tähkiminen Lisälannoitus parantaa valkuaista Thiotrac, 5 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Lisätietoja Vesimäärä 200 l/ha Vesimäärä l/ha Kuivaan kasvuston Vesimäärä 200 l/ha Yara N-Sensor Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 15

16 Säilörehu, 3 satoa / typpeä , kivennäismaa, Kalium Fosfori Huononlainen 32 Välttävä 24 Huononlainen YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS Välttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS Tyydyttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato 3. sato Moniravinteiset Thiotrac Amazinc Mancozin Gramitrel Solatrel N, S Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mg, Mn, Zn, Cu P, K, Ca, Mg, Mn, Zn 5 10 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 2 l/ha 5 l/ha 5 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 5 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 1 l/ha Yksiravinteiset Zintrac Coptrac Mantrac Pro Magtrac Zn Cu Mn Mg 1 l/ha 0,25 0,5 l/ha 1 l/ha 5 l/ha 0,5 1 l/ha 0,25 0,5 l/ha 1 l/ha 0,5 l/ha 0,25 l/ha 0,5 l/ha Maanparannus Nurmen perustamisen yhteydessä Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki K, Mg, Ca Ca, Mg 5 10 t/ha 3 9 t/ha * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa). Vesimäärä 200 l/ha. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 16 Yara

17 ei karjanlantaa Tyydyttävä 14 Hyvä 5 Korkea Arveluttavan korkea 0 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK 2 200kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS Viljat, öljykasvit ja nurmet Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 17

18 Säilörehu, 3 satoa satotasokorjauksella / typpeä , Kalium Fosfori Huononlainen 38 Välttävä 30 Huononlainen YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS Välttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS Tyydyttävä YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* kg ( ) kg ( ) NPKS NPKS Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* kg ( ) kg ( ) * Luvut sisältävät lietteen 25 m 3 ravinteet: 42,5 kg N, 12,5 kg P kg ja 73 kg K NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato 3. sato Moniravinteiset Thiotrac Amazinc Mancozin Gramitrel Solatrel N, S Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mg, Mn, Zn, Cu P, K, Ca, Mg, Mn, Zn 5 10 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 2 l/ha 5 l/ha 5 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 5 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 1 l/ha Yksiravinteiset Zintrac Coptrac Mantrac Pro Magtrac Zn Cu Mn Mg 1 l/ha 0,25 0,5 l/ha 1 l/ha 5 l/ha 0,5 1 l/ha 0,25 0,5 l/ha 1 l/ha 0,5 l/ha 0,25 l/ha 0,5 l/ha Maanparannus Nurmen perustamisen yhteydessä Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki K, Mg, Ca Ca, Mg 5 10 t/ha 3 9 t/ha * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa). Vesimäärä 200 l/ha. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 18 Yara

19 kivennäismaa, liete kesällä 25 m 3 /ha Tyydyttävä 20 Hyvä, lantapoikkeus 11 Korkea Arveluttavan korkea 0 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* Tähän fosforiluokkaan ei voi levittää lietettä. 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) kg ( ) 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) kg ( ) 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. Seleenisalpietari 220 kg ( )* kg ( ) kg ( ) NPKS NPKS Viljat, öljykasvit ja nurmet Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 19

20 Nurmen perustaminen, suojaviljana kokoviljasäilörehu, 2 satoa Kalium Fosfori Huononlainen 44 Välttävä 36 Huono YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS Huononlainen YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS Välttävä YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS Tyydyttävä Korkea YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) * Luvut sisältävät lietteen 40 m 3 ravinteet: 68 kg N, 20 kg P kg ja 116 kg K. NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato Moniravinteiset Thiotrac Amazinc Mancozin Gramitrel Solatrel Yksiravinteiset Zintrac Coptrac Mantrac Pro Magtrac Maanparannus Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki N, S Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mg, Mn, Zn, Cu P, K, Ca, Mg, Mn, Zn Zn Cu Mn Mg K, Mg, Ca Ca, Mg 5 l/ha 5 l/ha 1 2 l/ha 1 l/ha 1 2 l/ha 1 l/ha 1 2 l/ha 1 l/ha 5 l/ha 0,5 1 l/ha 0,5 l/ha 0,25 0,5 l/ha 0,25 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 5 l/ha Nurmen perustamisen yhteydessä 5 10 t/ha 3 9 t/ha * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa). Vesimäärä 200 l/ha. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 20 Yara

21 / typpeä , kivennäismaa, liete keväällä 40 m 3 /ha Tyydyttävä 26 Hyvä, lantapoikkeus 10 Korkea Arveluttavan korkea 0 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) Tähän fosforiluokkaan ei voi levittää lietettä NPKS NPKS YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( )* 1. Seleenisalpietari 150 kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( )* 1. Seleenisalpietari 150 kg ( )* kg ( ) kg ( ) NPKS NPKS Viljat, öljykasvit ja nurmet Yara 21

22 Lannoita satotason mukaan ympäristökorvaus mahdollistaa sen TYPPILANNOITUS, VILJAT JA ÖLJYKASVIT Typpilannoituksen lähtötaso, esim. viljan 4000 kilon satotasolla, määräytyy lohkon multavuuden mukaan. Typpilannoitusta voi lisätä saavutettuun satotasoon perustuen enintään 50 kg/ha oheisen taulukon mukaan. Lisäyksen avulla voidaan hyväsatoisille lohkolle antaa riittävä määrä typpeä sekä sadon määrän että hyvän laadun tuottamiseksi. Satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Typpi- ja fosforimääriä voi lisätä satotason mukaan portaattomasti. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa monipuolisesti. Esimerkiksi 20 kiloa lisää typpeä voi käyttää, kun lohkolta on viimeisen viiden vuoden aikana saatu kevätviljoista 5000 kilon sato, rukiista 4000 kilon tai öljykasveista 2250 kilon sato/ha. FOSFORILANNOITUS, VILJAT JA ÖLJYKASVIT Viljoille, öljykasveille ja palkokasveille käytetään samaa fosforin perustaulukkoa. Fosforilannoitusta voi lisätä perustasosta enintään 6 kg/ha suurille satotasoille oheisen taulukon mukaan. Fosforikorjaus on myös lohkokohtainen, ei kasvilajikohtainen. Fosforilannoituksessa voi käyttää enintään viiden vuoden tasausjaksoa. Peltojen fosforitasosta kannattaa pitää huolta, koska kasvi ottaa suurimman osan fosforista maan varoista. Fosforilannoituksen voi suunnitella useamman vuoden tähtäimellä ja tätä kautta selkeyttää lannoitusta vuosittain. SUURET LANNOITEMÄÄRÄT KANNATTAA ANTAA JAETTUNA Yli 100 typpikilon lannoitemäärät kannattaa useimmiten jakaa useampaan osaan. Kylvön yhteydessä käytetään typestä 2/3 YaraMilalannoitteena, josta tulee riittävästi fosforia ja kaliumia. Korrenkasvuvaiheessa annettu lisälannoitus -tuotteilla nostaa satotasoa ja tähkälle-tulovaiheessa annettu valkuaista. NURMILLA VOI KÄYTTÄÄ SATOTASOKORJAUSTA Nurmen satotasokorjauksen käytön edellytyksenä on vähintään 7500 kuiva-ainekilon satotaso, joka on saatu jonain viitenä aiempana satovuotena. Suurille nurmisadoille sallittu fosforin satotasokorjaus on 6 kg/ha. Riittävän fosforilannoituksen käyttö on erittäin tärkeä satotason, nurmen laadun, eläinten terveyden sekä lohkon viljavuuden varmistamiseksi. LIETTEEN MULTAUSTUKI UUDISTETTU Lietteen multaustukea käytettäessä on sallittua käyttää lannoitefosforia pintalevityksenä riittävän lannoitustason varmistamiseksi. Samalla on myös helppo täydentää nurmen kaliumlannoitusta. Lue lisää: Kaliumin käyttö viljoilla viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Viljavuusluokka Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Viljat, öljykasvit, herne oljet peltoon oljet korjattu suojavilja Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 22 Yara

23 Typen ja fosforin käyttö ympäristökorvauksen mukaan kg/ha Viljat, öljy-, palkokasvit ja sokerijuurikas Typpilannoituksen enimmäismäärä vilja-, öljy- ja palkokasveille kg/ha/v maan multavuuden perusteella Kasvi/saavutettu satotaso kg Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Ohra ja kaura, seosviljat 4000 kg Kevätvehnä 4000 kg Syysruis syksyllä Syysruis, keväällä 3000 kg Kevätruis 3000 kg Pellava, maissi, öljyhamppu, auringonkukka Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä, syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä, keväällä 4000 kg Muut viljat ja muut seoskasvustot 4000 kg Syysrypsi ja syysrapsi (heinä-elokuussa) Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi, ja ruistankio, keväällä kg, muut peltokasvit Hene, härkäpapu, makea lupiini Sokerijuurikas Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä typpilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 kg + 20 kg + 30 kg + 40 kg + 50 kg Kevätruis Muut viljat Kevätkylvöiset öljykasvit Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä typpilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 kg + 20 kg + 30 kg + 40 kg + 45 kg Kevätvehnä Syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä Syysruis Syysöljykasvit Fosforilannoituksen enimmäismäärät vilja-, öljy- ja palkokasveilla kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Viljat, öljykasvit, palkokasvit Viljat, öljykasvit, palkokasvit lantapoikkeus Sokerijuurikas Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä fosforilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Kasvi Lisäys kg 0 kg + 3 kg + 6 kg Ruis, satotaso Vehnä, kaura, ohra, satotaso Öljykasvit, satotaso Yara 23

24 Typen ja fosforin käyttö ympäristökorvauksen mukaan kg/ha Nurmet Typpilannoituksen enimmäismäärä nurmille kg/ha/v maan multavuuden perusteella Kasvi/saavutettu satotaso kg Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Siemennurmet Yksi- ja monivuotiset nurmet, yksi sato Maissisäilörehu, yksi sato Ruokohelpi, satovuosina Vihantavilja, kokovilja (kevätviljat, yksi sato) Vihantavilja, kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä syksyllä Vihantavilja, kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä keväällä Yksi- ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, kaksi satoa + laidun Yksi- ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, vähintään kolme satoa Nurmen perustaminen, suojakasvin kanssa keväällä Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasville Nurmen perustaminen ilman suojakasvia keväällä Nurmen perustaminen ilman suojakasvia, toinen sato Nurmen perustaminen kesällä* Nurmen perustaminen syksyllä * Nurmen perustaminen kesällä ruokohelpin, luonnonhoitopeltonurmen, monimuotoisuuspellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen (ei sadonkorjuuta). Fosforilannoituksen enimmäismäärät nurmilla kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, kokoviljasäilörehu, maissi Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, satotaso vähintään 7500 kg ka/ha/v Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, lantapoikkeus Monivuotinen nurmi: laidun Nurmen perustaminen keväällä Nurmen perustaminen kesällä tai syksyllä* * Sekä luonnonhoitopeltonurmen, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen, nurmi keväällä ennen kesäperustamista. 24 Yara

25 Kaliumin käyttö nurmilla viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Huono Huononlainen Viljavuusluokka Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Siemenheinä Kokovilja säilörehuksi ja nurmen perustaminen suojaviljaan Monivuotiset nurmet säilö- ja tuorerehunurmet, 3 satoa* Kevätlevitys sadolle sadolle säilörehunurmet, 2 satoa* Kevätlevitys sadolle Raiheinä, vihantaviljat Kevätlevitys sadolle sadolle Niittonurmi Kevätlevitys sadolle Laidunnurmi 3 lannoituskertaa Kevätlevitys sadolle sadolle lannoituskertaa* Kevätlevitys sadolle sadolle sadolle Sokerijuurikas, karkeat kiv. maat ja eloperäiset maat naatit kynnetty peltoon naatit korjattu Sokerijuurikas, savimaat naatit kynnetty peltoon naatit korjattu Lisää kaliumlannoitusta 20 kg/ha kolmannen vuoden ja sitä vanhemmille nurmille, ei kuitenkaan laidunnurmille. Jos käytät karjanlantaa nurmen perustamisen yhteydessä, vähennä seuraavan kevään kaliumsuosituksesta 20 kg/ha. Poutakausina on savimailla hyvä välttää voimakasta kaliumlannoitusta. *Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 25 g K/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää kg K/ha. Rikin käyttö viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas Viljavuusluokka Huono Huonon lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Rikkiluku maassa > 150 Viljat Öljykasvit Nurmi Yara 25

26 Lannoitteen ja levitysmäärän valinta peltokasveille Typpitaso kg/ha N P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S P K S YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila Y , YaraMila NK , YaraMila NK , YaraMila Y 3 HIVEN 23 3, Yara Y 4 HIVEN 20 2, Yara HIVEN- 26 0, SALPIETARI Se+ * YaraMila Y 10 * 24 4, YaraMila Y 20** 27 2, YaraMila Y 25 ** 25 3, YaraMila NK 3 ** 23 0, Yara NK 2 HIVEN *** 21 0, SUOMEN- 27 0, SALPIETARI SELEENI- SALPIETARI 27 0, AXAN (CAN+S) 27 0, SULFAN N26, S , YaraLiva NITRABOR (Kalksalpeter) 15 0, * Hankkijan myynnissä ** K-maatalouden myynnissä *** Viljelijän Bernerin myynnissä 26 Yara

27 Peruna ja puutarhakasvit 27 Lannoitevalikoima Hivenravinnelannoitus -tuotteilla Starttilannoitus Perunan lannoitusohjelmat Ravinteiden tasapainoinen käyttö ympäristökorvauksen mukaan Mansikan ja vadelman lannoitusohjelmat Lannoitteiden levitysmäärän valinta... 38

28 Perunan ja puutarhakasvien lannoitevalikoima Yara Suomen lannoitevalikoimassa on kattavasti tuotteita tasapainoiseen perunan ja puutarhakasvien lannoitukseen. YaraMila Hevi -lannoitteissa on pääravinteiden lisäksi sivu- ja hivenravinteet häiriöttömän kasvun turvaamiseksi. Tuotteet soveltuvat hyvin perunan ja kaikkien puutarhakasvien lannoitukseen. YaraLiva-sarjan lisätyppilannoitteilla turvataan typen sekä laatuun vaikuttavien ravinteiden saatavuus sadonmuodostuksen aikana. Starttilannoitteilla parannetaan fosforilannoituksen tehokkuutta ja alkukasvua etenkin kylmissä oloissa. Yksiravinteisillä täydennyslannoitteilla tarkennetaan lannoitusohjelmaa siten, että kasvilla on riittävästi ravinteita häiriöttömään kasvuun. Hivenravinnetäydennykset on helpointa hoitaa -lehtilannoitteilla. Valikoimasta löytyy ratkaisu kaikkiin hivenravinnetarpeisiin. Kloorivapaat lannoitteet Tuote N P K S Muut ravinteet YaraMila HeVi Kevätlannoite erityisesti ruokaperunalle ja matalaa typpilannoitusta vaativille puutarhakasveille. Marjojen ja hedelmien syyslannoitukseen. Mg, B, Cu, Mn Yara HeVi , YaraMila HeVi , YaraMila HeVi Yara HeVi NK Lannoite kaikille puutarhakasveille sekä ruokaperunalle, kun fosforintarve on vähäinen, tai kun käytetään starttifosforia. Hivenpitoisin kevätlannoite kaikille vihanneksille. Sopii hyvin myös perunalle. Marjojen ja hedelmien perustamis- ja vuotuislannoitukseen. Lannoite kaikille puutarhakasveille. Sopii hyvin myös tärkkelysperunan peruslannoitteeksi. Hivenpitoinen NK-lannoite perunalle ja puutarhakasveille, kun käytetään starttifosforilannoitusta tai kun fosforilannoitustarvetta ei ole. Mg, B, Cu, Mn, Zn Mg, B, Cu, Fe, Mn, Mo, Zn, Mg, B, Cu B, Mn, Zn 28 Yara

Lannoiteopas 2016 2017

Lannoiteopas 2016 2017 Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään

Lisätiedot

LANNOITEOPAS 2015 2016

LANNOITEOPAS 2015 2016 LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan

Lisätiedot

Lannoiteopas

Lannoiteopas Lannoiteopas 2017 2018 Sijoita satoon Yaran ratkaisuilla YARAN LANNOITTEIDEN LAATUUN VOI LUOTTAA LAATUTAKUU Tuotteet vastaavat tuoteselostetta, kestävät vähintään yhden vuoden varastoinnin ja ovat hyvin

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi

Lisätiedot

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu

Lisätiedot

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi

Lisätiedot

Rikinpuute AK

Rikinpuute AK Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.

Lisätiedot

Kaura vaatii ravinteita

Kaura vaatii ravinteita Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila

Lisätiedot

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen

Lisätiedot

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon

Lisätiedot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.

Lisätiedot

Kasvuohjelmaseminaari

Kasvuohjelmaseminaari Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman

Lisätiedot

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville

Lisätiedot

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta

Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu

Lisätiedot

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö

Lisätiedot

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS

Lisätiedot

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.

Lisätiedot

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013 Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Karjanlannan käyttö nurmelle

Karjanlannan käyttö nurmelle Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen

Lisätiedot

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

Lisätiedot

Nurmen lannoitusohjelmat

Nurmen lannoitusohjelmat Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle

Lisätiedot

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

Lisälannoitus kasvukaudella

Lisälannoitus kasvukaudella Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta

Lisätiedot

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti

Lisätiedot

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara

Lisätiedot

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen

ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen 20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012

Lisätiedot

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)

Lisätiedot

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

Karjanlannan hyödyntäminen

Karjanlannan hyödyntäminen Karjanlannan hyödyntäminen Pentti Seuri Kevätinfo, Mikkeli 29.3.2017 Lannan merkitys Lannoite; vuotuislannoite ja pitkäaikaisvaikutus Maanparannusaine, orgaanisen aineksen ylläpito ravinnevarasto, kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Nurmen perustaminen ja lannoitus Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen

Lisätiedot

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely

Lisätiedot

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta

Lisätiedot

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen

Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori

Lisätiedot

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)

Lisätiedot

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19

Lisätiedot

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat Kalle Hoppula, Kati Hoppula ja Anu Räty, Luke Sotkamo Juho Hautsalo, Luke Laukaa Mikkeli 3.11.2017 Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Ympäristökorvausehdot: Todellisuus

Lisätiedot

Yara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen

Yara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen Yara N-Sensor Tarpeenmukaiseen lannoitukseen Yara N-Sensor traktoriin asennettava etämittari Paikkakohtainen lannoitus on yksi täsmäviljelyn päätavoitteista. Vaihtelevan lannoituksen käyttö vaatii tarkkoja

Lisätiedot

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle

Lisätiedot

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot

Lisätiedot

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi Kasvien ravinteiden otto Tapahtuu ilman ja maan kautta Ilmasta

Lisätiedot

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen 1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan

Lisätiedot

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin

Lisätiedot

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:

Lisätiedot

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki

Lisätiedot

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä 26.1.2012 Kotkaniemi

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Novarbo luomulannoitteet

Novarbo luomulannoitteet et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa

Lisätiedot

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät

Lisätiedot

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo

Kasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta

Lisätiedot

Karkeat kiv.maat. Ohra ja kaura 4000 100 90 60 90 80 60 Kevätvehnä 4000 120 110 70 100 90 70 Ohra/kaura/vehnä, seosvilja

Karkeat kiv.maat. Ohra ja kaura 4000 100 90 60 90 80 60 Kevätvehnä 4000 120 110 70 100 90 70 Ohra/kaura/vehnä, seosvilja Liitteet 164 Ravinnesuositukset Viljojen, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v LIITTEET VILJAT Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kiv.maat

Lisätiedot

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo

VILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo VILJELIJÄRISTEILY 2.-4.11.2013 Jorma Peippo PALVELUTUOTTEET 1) Yara Megalab 2) Yara CheckIT 3) www.yara.fi 4) Yara N-tester 5) Yara N-Sensor Megalab TM KASVIANALYYSI Kasvianalyysin perusteet: Tasapainoiseen

Lisätiedot

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin.

Kuva 1. Vasemmalla multausyksiköllä varustettu lietevaunu ja oikealla letkulevitin. Sivu 1 / 6 Karjanlannan ravinnevarastosta arvokas sijoitus nurmeen Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Ympäristökorvaus ja valvonta

Ympäristökorvaus ja valvonta Ympäristökorvaus ja valvonta Kuva: Maarit Solla Maarit Solla/Markku Äijälä Varsinais-Suomen ELY-keskus Tukihakukoulutukset kevät 2017 Tilastoja ympäristökorvaussitoumuksista 2016 Viljelijät sitoutuivat

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen Maan ravinnereservit Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä 30.3.2017 Tiina Hyvärinen Kasvi ottaa ravinteita: Juuriston kautta maanesteestä Lehtien kautta ilmasta Ravinteet ovat maanesteessä ionimuodossa: -

Lisätiedot

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA

VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA VILJAVUUSANALYYSIN TULKINTA JA MAANPARANNUSAINEIDEN VALINTA Ravinnerenki -hanke Pirkko Tuominen, ProAgria 30.3.2017 Kalkituksen hyödyt Annetut ja maaperän varastoravinteet ovat helpommin kasvien saatavilla

Lisätiedot