Tämä on Hallituksen esitys hyväksyttäväksi Jalostuksen tavoiteohjelmaksi.(jto) JTO käsitellään Vuosikokouksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tämä on Hallituksen esitys hyväksyttäväksi Jalostuksen tavoiteohjelmaksi.(jto) JTO käsitellään Vuosikokouksessa 21.3.2010."

Transkriptio

1 Tämä on Hallituksen esitys hyväksyttäväksi Jalostuksen tavoiteohjelmaksi.(jto) JTO käsitellään Vuosikokouksessa Hallitus edellyttää kaikkien tutustuvan ja lukevan esityksen. Mikäli siitä löytää huomautettavaa, laittakaa asiat hallitukselle tiedoksi ja saapukaa Vuosikokoukseen keskustelemaan asioist

2 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistys r.y 1. Jalostuksen tavoiteohjelma 1. Yhteenveto 4 2. Rotujen tausta Rotujen synty ja kehittyminen Käyttötarkoitus Tavoite: ulkomuoto ja luonne Rotujen kehitys Suomessa Järjestöorganisaatio Yhdistyksen historia Hallitus Jalostustoimikunta Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Papillon Phalène Papillon- ja phalènepopulaatiot muissa maissa Luonne Terveys Yleistä Muut roduilla esiintyvät merkittävät sairaudet Yhteenveto muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista Ulkomuoto Yhteenveto aiemman jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet Populaation koko ja rakenne Terveys Ulkomuoto Rotujärjestön strategia Suomen Kennelliiton määräykset Kasvattajan ja uroksen omistajan vastuu Lyhyen aikavälin strategiat Pitkän aikavälin strategiat Uhat ja mahdollisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma JTO:n toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähdeluettelo Liitteet YHTEENVETO

3 Papilloneita ja phalèneita edustava rotuyhdistys perustettiin luvun loppupuolella Suomen kääpiö- ja seurakoirayhdistyksen alajaostoksi. Alajaostosta yhdistys rekisteröityi vuonna 1981 rotua harrastavaksi yhdistykseksi. Vuonna 2001 papillon - ja phalèneyhdistyksen haave täyttyi, ja se sai luvan toimia omana rotujärjestönään. Tämän myötä on tullut monille harrastajille ja uusille kasvattajille mahdollisuus osallistua aktiivisesti yhdistyksen toimintaan. Yhdistyksen suurin tavoite on kerätä tietoja ja pitää huolta rotujemme terveydestä. Molemmat rodut ovat kymmenien vuosien ajan olleet erittäin terveitä ja hyvinvoivia. Yhdistyksen jalostustoimikunta on järjestänyt jalostustarkastuksia, pitänyt yllä jalostusuroslistaa sekä pentuvälitystä. Yhdistys on järjestänyt myös polvi- ja silmätarkastuksia ja pyrkinyt siten saamaan mahdollisimman monia koiria tutkittaviksi. Samalla jalostustoimikunta on pystynyt keräämään tietoja tarkastusten tuloksista. Alun perin tarkastettiin lähinnä vain polvia, patellaluksaation (polvilumpion sijoiltaanmeno) varalta. Silmien laajamittaisempi tutkiminen alkoi vasta, kun Ruotsista tuli tietoa PRA- tapauksista roduissamme. Ennen vuotta 1990 tutkittiin naapurimaassamme etenkin papilloneita paljon, siksi myös diagnosoitujen PRA - sairaiden määrä lisääntyi nopeasti. Sen seurauksena Suomessa käytettiin kohtuullisen paljon molempia rotuja silmätarkastuksissa, mutta PRA - tapauksia on tullut esille vain muutamia. Silmätarkastukset ovat tuoneet esille myös muutamia perinnöllisiä kaihitapauksia (HC) ja RD- tapauksia. On siis edelleen hyvin tärkeää tarkastaa koiria näiden perinnöllisten sairauksien varalta. Papillon ja phalène ovat kaksi eri rotua FCI- maissa, vaikka niillä onkin yhteinen rotumääritelmä. Näiden muunnelmien tietoista risteyttämistä Suomessa ei pidetä tavoiteltavana, eikä populaatioiden koot huomioiden, tarpeellisena. Risteyttämisen näkyvimpänä ongelmana koetaan korvien asento-ongelmien lisääntyminen. Geenipohjaa laajentaa osittain se, että papillonpentueisiin syntyy phalèneita ja phalènepentueisiin papilloneja, jotka vaihtavat rotuaan ensimmäisessä virallisessa näyttelyssä. Eli näin saadaan papillonlinjoja phalèneen ja päinvastoin. Jalostuskoirien saaminen ulkomailta on ollut mahdollista. On huomioitava, että lähimmissä naapurimaissamme on paljon Suomesta lähtöisin olevia jalostuskoiria ja kasvatustyö tapahtuu samoista verilinjoista, joten tämä on hyvä ottaa huomioon tuotaessa koiria naapurimaista Suomeen. Ruotsiin viedyt suomalaiset koirat ja niiden jälkeläiset ovat aika pieni riski. Suurempi riski on, että Ruotsista on tuotu suuri määrä jalostuskoiria Suomeen, jotka ovat läheistä sukua toisilleen. Muista maista kuin Ruotsista saadaan hyvin vähän terveystietoja. Papillonit ja phalènet ovat terveitä ja iloisia seurakoiria. Ne ovat aktiivisia ja oppivaisia. Säilyttääkseen perhosmaisen olemuksensa niille on tarjottava virikkeitä

4 ja mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Rotujen hyvät ominaisuudet viisaina ja nopealiikkeisinä harrastuskoirina agilityssä ja tottelevaisuuskoulutuksessa ovatkin jo päässeet esille. Papillonit ja phalènet ovat koiria, jotka nauttivat kaikenlaisesta tekemisestä. Tällöin ne myös säilyvät iloisina, terveinä ja pitkäikäisinä seuralaisina. Jotta rotumme säilyisivät jatkossakin tällaisina, terveystietojen kerääminen ja tilastojen ylläpito ja tiedottaminen korostuvat. Tavoitteena on myös saada lisää silmäja polvitarkastettuja koiria. Jalostusuroslistalle tulisi saada lisää jalostuksen tavoiteohjelman täyttäviä uroksia. Astutusten suunnittelussa tulisi jalostusmateriaalia käyttää mahdollisimman tasaisesti ja välttää yksittäisten koirien ja sukujen liikakäyttöä, jolloin sukusiitosasteet voidaan pitää alhaisina. Yhdistys julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää lehteä. Lehdessä julkaistaan kerran vuodessa kaikki silmä- ja polvi-tarkastustulokset sekä kaksi kertaa jalostusuroslista. Yhdistys julkaisee myös vuosi-kirjaa, johon on koottu kaikki ko. vuoden näyttelyarvostelut, silmä- ja polvitarkas-tustulokset, sinä vuonna syntyneet pentueet vanhempineen ja valionarvon saavuttaneet koirat. Yhdistyksen nettisivuilla on tietoa toimihenkilöistä, rodusta, jalostuksesta, näyttelytuloksista ja harrastamisesta. Mikäli tietoon on saatu vakavia sairaustapauksia esim. PRA:ta sairastavia koiria, asiasta on tiedotettu yhdistyksen nettisivuilla. Yhdistys on järjestänyt ja järjestää jalostustarkastuksia sekä silmien ja polvien joukkotarkastuksia. Vastuulliset kasvattajat pitävät yhteyttä yhdistykseen ja jakavat aktiivisesti tietoja myös pennunostajille sekä huolehtivat terveystarkastusten merkityksestä ja tiedottamisesta muillekin jäsenillemme. Roduissamme on myös muutamia kasvattajia, jotka eivät ole halukkaita yhteistyöhön, eivätkä arvosta rotujemme hyväksi tehtäviä terveystarkastuk-sia. Tämä on omiaan luomaan ristiriitoja, ja vähentää yleistä halukkuutta yhteistoimin-taan. Tiedon jakaminen ja yhteistyön parantaminen vaatii edelleen työtä ja tiedon-välitystä niin yhdistykseltä kuin jalostustoimikunnaltakin. Jäsenistöllä on kiinnostusta jalostamiseen, terveystarkastuksiin sekä tulosten seuraamiseen sekä erilaisia visioita omaa jalostustoimintaa silmälläpitäen. Kennelliiton KoiraNet- jalostustietojärjestelmä on toiminut hyvänä tiedonsaantikanavana. Papillon- ja Phalèneyhdistyksen hallitus ja jalostustoimikunta ovat myös vastanneet jäseniltä saa-tuihin kysymyksiin sähköpostitse. Kasvatustyön ongelmina roduillemme nähdään "matadori"- urokset, korkea sukusiitosaste, ulkomuodon ajautuminen väärään suuntaan ja ns. kaupalliset kasvattajat. Syynä "matadori"- urosten liialliseen käyttöön voi olla uroksen saannin helppous, mikäli uroksen omistaja ei rajaa vastaanotettavien narttujen määrää tai vaadi nartulta jalos-tusohjesäännön täyttymistä niin silmä- kuin polvitarkastustulosten osalta. Geenipohja pienenee, johtuen pienestä siitoskoiramäärästä. Seurauksena geenipoolin kaventumisesta on erilaisten immunologisten ongelmien lisääntyminen (kuten tulehdukset, allergiat, autoimmuunisairaudet yms.).

5 Roduissamme tehdään yhdistelmiä, joissa sukusiitosaste on korkea. Syynä voi olla kasvattajan tietämättömyys tai välinpitämättömyys asiaan. Usein sekä matadori urokset ja korkea sukusiitosaste vielä liittyvät yhteen ja vaikuttaakin siltä, että näissä tapauksissa tavoitteena on enemmän määrä kuin laatu. Näyttelyissä ulkomuototuomareilla on tärkeä asema rotumääritelmän tulkitsemisessa, jottei muotivirtausten mukana näyttelytähteys ja pelkkä ulkomuoto korostuisi jalostus-tavoitteena. Kaupallisista kasvattajista osalla tavoitteena on pelkästään myytävien pentujen lukumäärän lisääminen. Kasvattamiseen on käytetty yksilöitä, joita ei ole terveystarkastettu. Tarkastukset ovat olleet vapaaehtoisia ja vastuullisesti kasvatustyöhön suhtautuvat ovat teettäneet niitä koirilleen normaalina osana kasvatustyötään. Vapaaehtoisuus on koettu toistaiseksi parhaimmaksi vaihtoehdoksi, sillä tutkimuspakko todennäköisesti nostaisi rekisteröimättömien pentujen lukumäärää. Silmiä tarkastavia eläinlääkäreitä on suurimmissa taajamissa melko paljon, mutta harvaan asutuilla alueilla toistaiseksi vähän ja osa koiran omistajista ei halua tai pysty viemään koiraansa joskus jopa satojen kilometrien päähän ko. tarkastukseen. Yhdistys on järjestänyt muutamia silmätarkastuksia erikoisnäyttelyiden yhteydessä. Jalostuksen tavoiteohjelman pyrkimyksenä on säilyttää rotumme elinvoimaisina jatkossakin. Rotuyhdistyksen ja kasvattajien on mahdollista saavuttaa tämä tavoite yhteistyöllä, avoimuudella ja tiedon hankkimisella ja sekä välittämisellä. On luotettava siihen, että rotuyhdistyksen jalostuksen tavoiteohjelmaa ja jalostusohjesääntöä noudattavat kasvattajat pyrkivät tekemään parhaansa rodun hyväksi. 2. ROTUJEN TAUSTA 2.1. Rotujen synty ja kehittyminen Kun puhutaan papillonien historiasta, puhutaan samalla myös phalèneiden historiasta. Phalèneita on ollut olemassa jo kauan ennen papillonien ilmestymistä. Èpagneul nain continental papillon (mannermainen kääpiöspanieli papillon) on papillonin ja épagneul nain continental phalène vastaavasti phalènen virallinen nimitys. Mannermaisiksi niitä kutsutaan siksi, että ne erotettaisiin englantilaisista kääpiöspanieliroduista kingcharles ja cavalierkingcharles, joilla on molemmilla sama tausta rotukehityksessään. Papillon ja phalène on virallisesti määritelty ranskalais-belgialaisiksi roduiksi, mutta niiden alkuperän katsotaan pohjautuvan Italiaan. Ruotsalainen papillon- ja phalène-

6 asiantuntija, jo edesmennyt Suzanne Tamm kertoi phalèneiden olevan muinaisten kääpiöspanieleiden ja 1700-luvulla sukupuuttoon kuolleiden cayanne-koirien jälkeläisiä. Ensimmäiset tiedot phalènesta, joka on rotujen yhteinen kantamuoto, on aikakirjoihin merkitty jo 1500-luvun alkupuoliskolla. Phalèneiden historiaa on kartoitettu käyttäen apuna vanhoja maalauksia, joissa phalèneita esiintyykin usein vanhojen mestareiden tallentamana. Tiziano Vecellio ( ) maalasi kaiketi eniten tauluja, joissa kyseinen rotu esiintyy. Samoin myös Paolo Veronalainen ( ) lisäsi rodun tunnettavuutta maalauksillaan. Phalèneita on esiintynyt myös sellaisten kuuluisuuksien kuten Murillon, Velasquezin, Goyan, Van Dyckin ja Rubensin tauluissa. Viimeksi mainitulla kerrotaan jopa olleen oma phalène. Rodun kuuluisimmat vaiheet alkavat 1500-luvun alusta, jolloin Ranskan kuningas Frans I toi phalèneita omaan hoviinsa sotaretkeltään Italiasta. Pian phalènesta kehkeytyikin Ranskan hovien sylikoira numero yksi. Phalènet olivat erittäin arvostettuja lahjoja ja pääasiassa juuri hovit huolehtivat rodun kasvattamisesta, koska ne olivat ainoita joilla oli varaa kasvattaa koiria pelkästään seuran vuoksi. Ranskan hovissa, Ludwig XIV:n perheestä maalatussa taulussa, esiintyy jo selvästi tunnistettavissa oleva phalène -tyyppinen koira. Aurinkokuningas oli niin syvästi ihastunut rotuun, että hänen koirillaan oli oma erityinen kamaripalvelija. Myös Aurinkokuninkaan kaikilla tyttärillä oli oma phalène. Aurinkokuninkaan jälkeen valtaistuimelle nousseen Ludwig XV:n rakastajattarella, Madame Pompadourilla oli kaksi phalènea: Inez ja Mimi, joiden katsotaan edustaneen rodun kantamuotoa. Marie Antoinette oli myös phalèneiden omistaja. Legendan mukaan hän otti koiran mukaan giljotiinille ojentaen sen teloittajalle vain vähän ennen kuin Marie Antoinetten kohtalo tuli sinetöidyksi. Espanjaan, Englantiin, Flanderiin ja Saksaan phalènet kotiutuivat hovien välisinä lahjoina tai naimakauppojen yhteydessä. Espanjan kruununprinsessa Isabella olikin yksi rodun tunnetuimmista kasvattajista. Saksan ruhtinashovit tuottivat phalèneita Italiasta jo 1500-luvun puolivälissä. On todettava, ettei saksalainen, vanhaa veronalaista spanielityyppiä muistuttava rotutyyppi ollut aivan yhtä hienostunut ja elegantti kuin samaan aikaan Ranskassa ja flaamilaisissa maissa esiintyneet tyypit. Phalèneita tuotiin runsaasti Saksan kautta myös Puolan hoviin, josta ne prinsessa Katarina Jagellonican mukana saapuivat Ruotsiin. Mielenkiintoinen seikka ainakin suomalaisnäkökulmasta on se, että Katarina Jagellonica tuli Juhana III:n vaimoksi, kun Juhana III oli vielä prinssi ja Suomen herttua ja jolloin pariskunta asutti Turun linnaa. Heidän poikansa Sigismund Wasa on ikuistettu 2-vuotismaalauksessa phalène vierellään.

7 Ruotsalainen luonnontutkija Carl von Linné oli kiinnittänyt huomiota erikoisen näköiseen pieneen koiraan. Hän kirjoittaa Tukholmassa vuonna 1747 ilmestyneessä kirjoituksessaan Länsi-Göötanmaan Matka: Espanjalainen koira näytti tältä: Hän oli pieni ja kevytrunkoinen, mutta korvat erottivat hänet tarkoin muista; sillä ne olivat riippuvat ja niissä oli pitkä kiharainen villa, ja niin suuret, että molemmat olisivat voineet peittää koko pään. Lisäksi Linné kuvaili: Polvikoira on erittäin pieni, tuskin oravaa suurempi. Rouvasväki rakastaa sitä niin suuresti, että sitä ei vain kanneta kainalossa mukana joka paikkaan, vaan se saa nukkua heidän sängyssään, kun he nukkuvat ja heidän polvellaan, kun he istuvat. Vuosisadan vaihteen aikoihin esiintyy ensimmäinen ruotsalainen papillon kuninkaallisessa perhemaalauksessa kuningatar Sofian perheestä. Tämän yksilön on todettu olleen aito, nykyaikainen papillon tyyppi, hyväturkkinen ja luultavasti valko-musta. Mutaation katsotaan olevan todennäköisin syy sille, miksi luppakorvaisista phalèneista alkoi yhtäkkiä syntyä pystykorvaisia yksilöitä, eli nykyisiä papilloneja. Tosin jo lukujen maalauksissa oli silloin tällöin esiintynyt myös pystykorvaisia kääpiöspanieleita luvun lopun Belgiassa pystykorvaista muunnosta alkoi esiintyä yhä enenevässä määrin. Ensimmäiset rotukuvaukset ovat kirjoittaneet vuonna 1896 herra van der Snickt ja vuonna 1897 kreivi Henry de Byland. Vuonna 1898 rodusta todettiin olevan kaksi erilaista muunnosta papillon ja pieni oravakoira. Mielenkiintoista onkin, että vuonna 1900 papillon-nimitys varattiin luppakorvaiselle ja pieni oravakoira puolestaan pystykorvaiselle tyypille. Tämä johtui siitä, että juoksevan phalènen korvat muistuttavat lentävän perhosen siipiä. Vuonna 1902 van der Snickt kuitenkin otti papillon -nimityksen käyttöön pystykorvaiselle tyypille. Papillon -muunnoksen esivanhemmiksi on kirjallisuudessa nimetty vuonna 1914 syntynyt pystykorvainen Gamin ja vuonna 1919 syntynyt mannermainen kääpiöspanieli Lily. Niiden jälkeläisistä useimmat olivat pystykorvaisia. Belgian kennelklubin näyttelyssä vuonna 1922 esitetyt kolme pientä papillonia herättivät yleisössä sensaatiomaista huomiota. Ranskan kennelklubi on rekisteröinyt ensimmäisen papillonin vuonna Se oli belgialaissyntyinen Champion Bellotte. Vuonna 1934 kokoontui lukuisa määrä rodun kasvattajia Ranskasta ja Belgiasta Lilleén kongressiin, jossa yksityiskohtainen rotumääritelmä laadittiin. Kongressi päätti hyväksyä pystykorvaisesta muunnoksesta käytettäväksi nimitystä papillon ja riippuvakorvaisesta alkukantaisemmasta muunnoksesta edelleen nimeä mannermainen kääpiöspanieli. Vasta vuonna 1955 nimi phalène vakiintui yleiseen käyttöön. Samana vuonna se hyväksyttiin FCI:ssä riippuvakorvaisen muunnoksen rotunimeksi. Rotumääritelmiä on sen jälkeen uusittu ja tarkennettu. Kennelmaailmassa on kautta aikojen ollut paljon rotujen menneisyydestä kiinnostuneita koiraihmisiä ja siitä syystä näitä historioita on samankin rodun

8 kohdalla useita ja toisistaan poikkeavia. Koska on myös niin, että monet aikaisemmilla vuosisadoilla eläneet koirarodut ovat jääneet meille tuntemattomiksi tai olleet vain jollakin maailman kolkalla paikallisia rotuja ja kuolleet ehkä sukupuuttoon, on erittäin vaikea kenenkään sataprosenttisella varmuudella tietää mitä, kuinka monia ja millaisia esivanhempia kunkin rodun menneisyyteen liittyy. Monilla nykypäivän tunnetuilla roduilla tiedetään olleen yhteisiä esivanhempia. Jatkuva, voimallinen koirarotujen jalostustyöhän tuo koko ajan esiin uudenlaisia koiratyyppejä erilaisten ihmisryhmien käyttötarpeisiin. Papillon- ja phalènerodut ovat sikäli onnellisessa asemassa, että entisajan tunnetut taiteilijat ja valtiomiehet ja -naiset kiinnittivät tähän pieneen kääpiöspanieliin niin suurta huomiota, että siitä on jäänyt konkreettisia todisteita meille jälkipolvienkin koiraihmisille. Rodun tiedetään siis varmuudella olevan vuoden ikäinen, mikä ei olekaan koiramaailmassa aivan vähän. Kaiken edellä esitetyn tietäen voimme siis kuvitella kodissamme liikkuvan pienen papillonin tai phalènen omaavan pisaran lukujen Ranskan, Italian ja Saksan hovien älykkyyttä ja siroutta, Puolan hovin Sigismundin aikaista oveluutta ja Tanskan sekä Ruotsin hovien kautta saatua pohjoismaista sisukkuutta ja voimakastahtoisuutta. Lähde: Käyttötarkoitus Nykyinen käyttötarkoitus: erittäin elegantti, runsasturkkinen ja iloinen kääpiökoira, joka sopeutuu hyvin erilaisiin olosuhteisiin. Vaikka rodut ovat ennen kaikkea seurakoiria, ne ovat erittäin kiinnostuneita oppimaan, ovat rohkeita ja työhaluisia. Voidakseen hyvin, ne tarvitsevat tekemistä. Molemmat rodut sopivat erinomaisesti agilityyn ja tottelevai-suuteen Tavoite: ulkomuoto ja luonne Tavoitteena on ulkomuodoltaan rotumääritelmän mukainen papillon tai phalène. Erityisesti tulee huomata, etteivät papillon ja phalène eroa toisistaan muutoin kuin korvien asennon perusteella. FCI on hyväksynyt rotumääritelmän ja Suomen Kennelliitto on hyväksynyt suomenkielisen käännöksen Rotumääritelmä ja sen tulkinta ovat liitteenä. (Liite ja 3.) Papillonin ja phalènen tulee olla luonteeltaan tasapainoinen, itsevarma ja eloisa. Niissä ei saa esiintyä arkuutta eikä vihaisuutta. Tavoitteena on yhteiskuntakelpoisen seurakoiran luonne.

9 2.4. Rotujen kehitys Suomessa Suomeen papillonit tulivat jo vuonna Puutarhuri Antti Seppälä, Capella-kennel, tuotti vuonna 1960 Ruotsista uroksen Moustique SKKR /60, jonka isovanhemmat olivat Belgiassa kasvatettuja ja sieltä Ruotsiin tuotuja. Seuraavana vuonna Seppälä tuotti Norjasta nartun Tit NKK- 7662/61. Tit oli suvultaan täysin brittiläinen. Sen isä ja samalla emän isä oli Int Ch Ringlands Fircrest Figaro, runsasturkkinen ja erittäin komeahapsuinen punavalkea uros. SF MVA Tit sai neljä pentuetta. Pennuista valion arvon saavuttivat ainakin Capella Anu, Capella Rita, Capella Jekku ja Capella Tom. Rouva Heli Loukkumäki ja herra Hokkanen Jyväskylästä tuottivat vuonna 1964 Englannista rouva D. C. Harrikselta yhteensä neljä papillonia. Seuraavina vuosina he tuottivat sieltä vielä puolenkymmentä papillonia. Vuonna 1976 rouva Siv Lundgren kävi visiitillä rouva N. Staffin Ringlands-kennelissä Englannissa. Seuraavina vuosina rouva Lundgren tuotti useita brittisyntyisiä papilloneja Suomeen. Herra Oiva Myllynen Oulusta tuotti useita brittisyntyisiä papilloneja Suomeen lukujen vaihteessa. Voidaan perustellusti todeta, että 1960-, ja 1980-lukujen jalostusmateriaali on melkein yksinomaan Englannista. Tuonti Ruotsista käynnistyi merkittäväksi lukujen vaihteessa. Ruotsalaisten koirien perimä pohjautuu englantilaisiin, belgialaisiin ja jonkin verran myös hollantilaisiin papilloneihin. Suomeen tuotetut yksilöt ovat olleet keskimääräistä runsaammin sukulaisia keskenään ja lähes poikkeuksetta ahtaasti sukusiitetyistä isovanhemmista. Kannan perimää rasittaa peruskantaa runsaammin silmäsairaus PRA (progressiivinen retinan atrofia eli verkkokalvon etenevä surkastuminen.) 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO 3.1. Yhdistyksen historia Ensimmäisen papillonin toi maahan 1961 puutarhuri Antti Seppälä, kennel Capella. Tällä nimellä esitettiin myös ensimmäisiä kasvattajaryhmiä ja Suomessa kasvatettuja valioita. Vähitellen kiinnostus rotua kohtaan lisääntyi ja rekisteröintiluvut kasvoivat. Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys perustettiin Siv Lundgrenien, Leila Eklundin ja Laila Kanonin toimesta. Toiminta aloitettiin Suomen Kääpiö- ja Seurakoirayhdistyksen (SKKY) alajaostona.

10 se muuttui rekisteröidyksi yhdistykseksi ja hyväksyttiin SKKY:n jäsenyhdistykseksi jatkamaan alajaoston toimintaa. Piirinsä puoltavan lausunnon myötä yhdistys hyväksyttiin SKL-FKK:n jäsenyhdistykseksi. Yhdistyksen logosta ehdotuksen on tehnyt Lasse Luomanen vuonna 1982 ja siitä on edelleen kehitetty yhdistyksen logo, joka esittää molempien rotujen päitä yhdistettynä perhoseksi ja joka hyväksyttiin yhdistyksen viralliseksi merkiksi Rotua harrastavaksi yhdistykseksi Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y. hyväksyttiin Siv Lundgren Finnwin kennel, oli myös yhdistyksen puheenjohtaja vuoteen Siv Lundgrenin jälkeen puheenjohtajaksi tuli Esko Koskenmäki 1982 ja häntä seurasi Hans Lehtinen Hans Lehtinen on arvostettu kaikkienrotujen tuomari ja yhdistyksen kunniajäsen. Marjatta Heinonen Tiny-Dolls kennelistä otti puheenjohtajuuden vastaan Marjatta Heinonen oli jo aiemmin perustajajäsen mm Suomen Chihuahua sekä Suomen Bichon yhdistyksissä. Marjatta Heinonen toimitti myös yhdistyksen lehteä. Vuodesta 1988 vuoteen 1991 yhdistyksen johdossa oli Juhani Paasio Millan Kennel. Syksyllä puheenjohtajaksi valittiin Jukka Kukkonen kennel Silemalito s ja hän hoiti tehtäviä vuoteen Lauri Huotari Maiskun kennel, alkoi johtaa yhdistystä 1992 ja johti vuoteen Vuonna 1995 tuli vuoroon Olli Huikuri joka työkiireittensä ja ulkomaan komennusten vuoksi luopui puheenjohtajuudesta syksyllä-95 ja niin puheenjohtajaksi tuli Kai Tallnäs kennel Zalina s Vuoden 1997 syyskokous valitsi puheenjohtajaksi Pertti Sukuvaaran Pietarinjängän Kennel. Pertti Sukuvaaran aikana tuli todeksi pitkäaikainen haave tulla omaksi Rotujärjestöksi. Rotujärjestön oikeudet yhdistys sai vuonna 2001 Kennelliiton Valtuuston syyskokouksessa ja päätös astui voimaan heti. Näin ollen saimme Kennelliiton Valtuustoon oman edustajan, joka oli Pertti Sukuvaara ja varajäsenenä Ritva Poikolainen. Perustajajäsenmäärä 1977 oli kolme ja siitä 10v:n kuluttua oli jäsenmäärä 1987 kasvanut 1075:een. Yhdistyksen jäsenmäärä on selvästi sidoksissa rekisteröintimääriin. Jäsenmäärä, aivan kuin rekisteröinnitkin kasvoivat nopeasti vuosina , minkä jälkeen se lähti laskuun. Nyt jäsenmäärä on vakiintunut Jäsenvaihtuvuus on vuositasolla 10 15%, kokonaisjäsenmäärän pysyessä lähes vakiona. Alajaostosta rotujärjestöksi: Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen alajaosto: Aluksi toimittiin Suomen Seura- ja Kääpiökoira yhdistyksen alaisena jaostona. Seurakoira-lehdessä julkaistiin Papillon- ja Phalène palstaa. Lisäksi vastattiin jalostustiedusteluihin, opastettiin ja neuvottiin kiinnostuneita kirjeitse. Suomen Seura- ja Kääpiökoirayhdistyksen, Helsingin Seudun Kennelpiirin ja Suomen Kennelliiton jäsenyhdistys:

11 Vastuu kasvoi rodusta ja sen kehittämisestä rekisteröitymisten myötä. Suurista linjoista on päätetty sääntöjen mukaisesti syys- ja kevätkokouksissa. Yhdistys alkoi myös julkaista omaa lehteä. Alkuun lehteä tehtiin vaatimattomana kopioniteenä, joka keskittyi lähinnä näyttelytuloksiin ja yhdistyksen viralliseen toimintaan. Rotua harrastava yhdistys: Helsingin Seudun Kennelpiirin ja Suomen Kääpiökoirayhdistykseksi muuttuneen yhdistyksen alaisuudessa ja Suomen Kennelliiton tunnustamana rotua harrastavana yhdistyksenä rotujemme kehitystä vietiin eteenpäin vaihtelevalla intensiteetillä. Tämä aika oli voimakasta kasvun aikaa niin yhdistyksenä kuin myös rotujemme suosion ja rekisteröintien osalta. Tänä aikana tultiin myös huipulta alas rekisteröintien ja kasvattajamäärien valossa. Lehti kasvoi ja kehittyi tuoden esille koko rotujemme harrastuskirjon perhekoirasta monipuoliseen harrastuskoiraan. Vuodesta 1998 on yhdistyksellämme ollut myös kotisivut tiedotuskanavana käytössään. Suomen Kennelliiton Rotujärjestö: Vuodesta 2001 yhdistyksemme on toiminut suoraan Suomen Kennelliiton alaisena, itsenäisenä roduistamme vastaavana rotujärjestönä, joka vastaa rotujemme kehityksestä ja niiden terveydestä huolehtien samalla myös rotujemme ulkomuototuomareiden koulutuksesta. Vuodesta 2002 on yhdistys kokoontunut yhteen vuosikokoukseen (sääntöuudistus hyväksyttiin syyskokouksessa.) 3.2. Hallitus Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistyksen hallituksen valitsee vuosikokous. Vuosikokous pidetään kerran vuodessa maaliskuun loppuun mennessä. Vuosikokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja, joka on samalla yhdistyksen puheenjohtaja. Toimikausi on yksi vuosi. Hallitukseen kuuluu kuusi jäsentä ja kaksi varajäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta ja varajäsenten yksi vuosi. Hallituksen sihteeri valitaan vuosittain hallituksen jäsenistä. Sihteeri voi olla myös hallituksen ulkopuolelta. Vuosittain erovuorossa on kolme jäsentä, joiden tilalle valitaan vuosikokouksessa uudet Jalostustoimikunta Yhdistyksen koirankasvatuksellista selvitys- ja jalostusneuvontatyötä hoitaa yhdistyksen jalostustoimikunta. Jalostustoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja neljä (4) varsinaista jäsentä ja kaksi (2) varajäsentä. Jalostustoimikunta valitaan vuosikokouksessa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jalostustoimikunta valitsee

12 keskuudestaan sihteerin, joka toimii kolme vuotta kerrallaan. Jalostustoimikunta toimii hallituksen alaisuudessa ja yhdistyksen kokouksen hyväksymän voimassaolevan jalostusohjesäännön mukaisesti. (Jalostustoimikunnan toimintaohje liite3) 4. NYKYTILANNE 4.1. Populaation koko ja rakenne Papilloneiden ja phalèneiden rekisteröinnit Suomessa Suomessa KoiraNetin mukaan rekisteröityjä papilloneja on syntynyt vuoden 2008 loppuun mennessä kpl ja phalèneita kpl. Koirapopulaation perinnölliseen monimuotoisuuteen vaikuttaa se, mitä ja minkä sukuisia yksilöitä käytetään jalostukseen, mutta myös miten paljon kutakin jalostuskoiraa jalostukseen käytetään. Yksittäisen jalostuskoiran perimä kannassa ei saisi muodostua kohtuuttoman suureksi. Jotta populaation geenipohja pysyisi mahdollisimman laajana, tulisi jalostukseen käyttää mahdollisimman monia eri yksilöitä, sekä uroksia että narttuja, ja niitä tulisi käyttää jalostukseen mahdollisimman tasaisesti. Tehollinen populaatiokoko määrittää jalostuspohjan laajuutta. Mitä pienempi tehollinen populaatio on, sitä nopeammin sen keskimääräinen sukusiitosaste kasvaa ja geenit homotsygoituvat. Tehollisen populaatiokoon tulisi minimissään olla noin jalostuskoiraa. Jalostuspohjaa voi laajentaa tehokkaasti vain käyttämällä sekä useita uroksia että narttuja. Tehollinen populaatiokoko (Ne) lasketaan kaavalla Ne = 4*Nm*Nf/(Nm+Nf). Kaavassa Nm = lisääntyvien urosten määrä ja Nf = lisääntyvien narttujen määrä. Edellisen kaavan mukaan ihannepopulaatiolle laskettu tehollinen populaatiokoko on kuitenkin erittäin ylioptimistinen arvio, jossa laskukaava olettaa kullakin yksilöllä olevan suunnilleen sama määrä jälkeläisiä, yksilöt pariutuvat keskenään sattumanvaraisesti eikä huomioida mm. käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Koirien ollessa toisilleen läheisiä sukulaisia on tehollinen populaatiokoko todellisuudessa huomattavasti pienempi.

13 Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että toisilleen sukua olevat koirat saavat keskenään jälkeläisiä. Mitä läheisempää sukua koirat ovat, sitä suurempi on jälkeläisten sukusiitosprosentti. Sukusiitosprosentin tulisi olla enintään 6,25 %, mikä vastaa serkusten yhdistämistä. Sukusiitosasteen laskenta perustuu yksilöiden välisiin sukulaisuuksiin. Sukulaisuus eli sukulaisuusaste puolittuu aina kun siirrytään yksi polvi taaksepäin. Eli vanhemman ja jälkeläisen sukulaisuusaste on 0,50 eli 50 %. Isovanhemman ja jälkeläisen sukulaisuus-aste 0,25 eli 25 % ja isoisovanhemman ja jälkeläisen 0,125 eli 12,5 % jne. Täyssisarusten sukulaisuusaste on myös 50 % ja puolisisarusten vastaavasti 25 %. Yksilön sukusiitosaste on puolet sen vanhempien sukulaisuusasteesta eli ensin pitää laskea vanhempien keskinäinen sukulaisuusaste ja sitten saadaan selville yksilön sukulaisuusaste. Yksilön sukusiitosasteen laskenta vaatii siis sukulaisuusasteiden laskentaa ja sitä varten on kehitetty ns. taulukkomenetelmä. Menetelmässä lasketaan kaikkien eläinten väliset sukulaisuudet ja sukusiitosasteet ja tästä muodostuu ns. sukulaisuusmatriisi. Menetelmän laskentaperiaate on yksinkertainen, mutta laskutoimituksia on paljon, jos sukutaulu on laaja PAPILLON TAULUKKO 1. Papillonit vuosiyhteenveto : Vuositilasto rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 2,5 2,8 2,7 2,9 2,8 2,7 3,0 2,6 2,7 3,0 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 8 kk 4 v 1 kk 3 v 11 kk 4 v 10 kk 5 v 1 kk 5 v 1 kk 5 v 5 kk 4 v 8 kk 4 v 5 kk 4 v 4 kk Jalostukseen käytetyt eri nartut - kaikki kotimaiset

14 - tuonnit keskimääräinen jalostuskäytön ikä 3 v 9 kk 3 v 10 kk 3 v 3 kk 3 v 7 kk 3 v 5 kk 3 v 9 kk 3 v 9 kk 3 v 6 kk 4 v 1 kk 3 v 6 kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 2,12 % 2,77 % 2,83 %2,83 %3,50 %3,07 %2,42 % 3,10 % 3,98 % 3,57 % Vuositilasto jalostuspohja Per vuosi - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,55 0,50 0,52 0,54 0,54 0,56 0,49 0,55 0,65 0,64 - tehollinen populaatio (64 %) (64 %) (63 %) (68 %) (65 %) (67 %) (61 %) (66 %) (75 %) (75 %) - uroksista käytetty jalostukseen 7% 7% 9% 7% 12% 12% 8% 8% 13% 7% - nartuista käytetty jalostukseen 5% 16% 31% 19% 24% 32% 28% 29% 26% 23% Per sukupolvi (4 vuotta) - pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,52 0,53 0,51 0,49 0,45 0,48 0,52 0,54 0,56 0,52 - tehollinen populaatio (44 %) (44 %) (45 %) (41 %) (40 %) (41 %) (43 %) (47 %) (47 %) (46 %) - uroksista käytetty jalostukseen 7 % 9 % 10 % 10 % 10 % 10 % 9 % 9 % 10 % 9 % - nartuista käytetty jalostukseen 18 % 22 % 26 % 26 % 28 % 29 % 26 % 24 % 23 % 23 % Ajanjakson keskimääräinen sukusiitosprosentti on 3,02 % (syntyneiden pentujen keskimääräinen sukusiitosprosentti.) Taulukosta huomataan myös, että papillonien tehollinen populaatiokoko on laskenut alle 150. Tutkittaessa kumpaakin rotua koskevien käytetyimpien urosten listaa, voidaan todeta, että tiettyjä uroksia on käytetty paljon jalostukseen ja eräät käytetyistä uroksista ovat myös sukulaisia keskenään, joten tehollinen populaatio on vieläkin pienempi. Sukusiitosasteen voidaan todeta laskeneen vuoden ,57 prosentista vuoden ,12 prosenttiin. Kasvattajien tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei käytettäisi samoja uroksia ja eikä uusittaisi samoja yhdistelmiä, jotta populaation geenipohjan monimuotoisuus ei pienenisi.

15 TAULUKKO 2. Käytetyimmät urokset sekä niiden sukusiitosprosentit (KoiraNet:in mukaan laskentaperusteena 6 sukupolvea tai erikseen ilmoitettu prosentti), alla uroksen vanhemmat ja uroksen isän Suomessa rekisteröidyt jälkeläiset. Nimi Pentueet Urokset Nartut Yhteensä Lisähuomiot: LILYBUD'S OBEISSANT Vuonna 1998 rekisteröity ,90 % (s. 1997) 4 pentuetta 16 pentua Pepejas Born To Be A Star ( x Macrodahls Romantica) RIUKUN KÖKÖ 0,39 % (s. 1996) Vuonna 1998 rekisteröity 84 5 pentuetta 23 pentua Ticomilou (x Miska) SILENZIO'S CANSAS LORD ,79 % (s. 2003) tuonti Silenzio's Hamilton (x Silenzio's Boogie) EXALTED VINSKI VALPAS ,10 % (s.2003) Lilybud's Obeissant (x Exalted Adel-Miina) GOLDEN THING'S TOP TRICOLOUR 4,57 % (s.1996) Pierosas Nightmare (x Sasis Atomi) JOUTSENLAMMEN VERTTI Vuonna 1997 rekisteröity % (s.1996) 1 pentue 2 pentua Mustangin Indiana-Jones (x Joutsenlammen Cirma) Vuosina EXALTED LEO-NARDO rekisteröity 12 pentuetta % (s. 1994) pentua Millan Minos ( x Exalted Enne-Evastina) PIENENKORVEN JESPERI 1,19 % (s. 1998) Koivuahon Jaska (x Pienenkorven Ulffiina) GOLD HONEY'S NON STOP 0,83 % (s. 1997) Major Wheat Filleul (x Gold Honey's VG Janette) JOCO'S TRI CONNECTION Vuonna 1998 rekisteröity

16 0,00 % ( 3:n sukup.) (s. 1997) tuonti 1 pentue 3 pentua Skies Desperado (x Joco's Tuinluv Treasure) SILENZIO'S SUNNY BOY 0,29 % (s. 1993) tuonti Smaragdens Poker Face ( x Silenzio's Mac Lobella) CONNECTION HOCUS POCUS 1,66 % (s. 1997) Pepejas Born To Be A Star (x Connection Like Art Made) ARZILLO SATURDAY NIGHT 9,28 % (s. 1996) Pepejas Night Surprice (x Mango's Golden Norwegian Girl) BEAU SAVAGE FIRESTAR 0,40 % (s ) Connection Uno of Unique (x Pepejas Fly with Me) EXALTED ELMO EMIL 13,93 % (s. 1994) Exalted Leo-Nardo (x Exalted Nana Nakero) PICARDO PLAYBOY VOM CAVALIERCHEN 0.00% (s.2006) tuonti Denemore Noble Perfection (x Jollie-Coeur Vom Cavalierchen) CARNEVAL'S JUST FOR YOU 0,78% (5:n sukup.) (s. 1997) Carneval's Firefox ( x Soljans Klare-Luna) CONNECTION HOPE OF TAIRON 0,00% (s.1998) Joco's Tuinluv Connection (x Sasis Alfa-Beetta) MAJOR WHEAT BIENVEILLANT 0,20% (s.2003) Connection Uno of Unique (x Linnanhaltijan Evening Star) Vuosina rekisteröity 5 pentuetta 14 pentua Yksi tuontikoira syntynyt rekisteröity kaksi pentuetta 6 pentua QUEEN BLESS JP ROMANEE- CONTI 0,00 % (s.1998 ) tuonti Lamonia's Nicklas (x Silenzio's Silky-Rubin)

17 PHALÈNE TAULUKKO 1. Phalènet vuosiyhteenveto : Vuositilasto - rekisteröinnit Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 3,2 3,1 2,8 3,1 3,2 2,8 2,7 3,1 3,1 2,8 Kasvattajat Jalostukseen käytetyt eri urokset kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen 3 v 4 v 3 v 2 v 3 v 2 v 3 v 4 v 4 v jalostuskäytön ikä 10 kk 4 kk 8 kk 11 kk 2 kk 9 kk 7 kk 3 v Jalostukseen käytetyt eri nartut kaikki kotimaiset tuonnit keskimääräinen 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 3 v 4 v 4 v jalostuskäytön ikä 10 kk 7 kk 3 kk 3 kk 9 kk 11 kk 5 kk 5 kk Isoisät Isoäidit Sukusiitosprosentti 1,22 % 2,67 % 2,74 % 2,70 % 2,51 % 2,23 % 3,75 % 4,50 % 3,08 % 2,09 % Vuositilasto - jalostuspohja Per vuosi pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät / emät 0,64 0,65 0,57 0,60 0,57 0,57 0,53 0,52 0,56 0, tehollinen populaatio (74 %) (70 %) (65 %) (71 %) (68 %) (67 %) (66 %) (68 %) (68 %) (62 %) uroksista käytetty jalostukseen 5 % 8 % 15 % 10 % 11 % 15 % 14 % 16 % 15 % 18 % nartuista käytetty jalostukseen 2 % 9 % 19 % 27 % 26 % 37 % 36 % 25 % 22 % 28 %

18 Per sukupolvi (4 vuotta) pentueet jalostukseen käytetyt eri urokset jalostukseen käytetyt eri nartut isät/emät 0,64 0,59 0,52 0,54 0,61 0,61 0,60 0,64 0,65 0, tehollinen populaatio (49 %) (46 %) (44 %) (44 %) (46 %) (46 %) (49 %) (53 %) (56 %) (58 %) uroksista käytetty jalostukseen 9 % 11 % 13 % 12 % 14 % 15 % 16 % 18 % 17 % 16 % nartuista käytetty jalostukseen 14 % 20 % 27 % 31 % 31 % 31 % 28 % 28 % 30 % 33 % Ajanjakson keskimääräinen sukusiitosprosentti on 2,75 % (syntyneiden pentujen keskimääräinen sukusiitosprosentti). Taulukosta huomataan, että phalèneiden tehollinen populaatiokoko nousee hitaasti ja ylittää nyt 70. Tutkittaessa kumpaakin rotua koskevien käytetyimpien urosten listaa, voidaan todeta, että tiettyjä uroksia on käytetty paljon jalostukseen ja eräät käytetyistä uroksista ovat myös sukulaisia keskenään, joten tehollinen populaatio on vieläkin pienempi. Sukusiitosasteen voidaan todeta laskeneen vuoden ,09 prosentista vuoden ,22 prosenttiin. Kasvattajien tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei käytettäisi samoja uroksia ja eikä uusittaisi samoja yhdistelmiä, jotta populaation geenipohjan monimuotoisuus ei pienenisi. TAULUKKO 2. Käytetyimmät urokset sekä niiden sukusiitosprosentit (KoiraNet:in mukaan laskentaperusteena 6 sukupolvea tai erikseen ilmoitettu prosentti), alla uroksen vanhemmat ja uroksen isän Suomessa rekisteröidyt jälkeläiset. Nimi Pentueet Urokset Nartut Yhteensä Lisähuomiot YÖNKUNINGATAR BOSS 2,15 % (s. 2000) Happinessin Love Me Do (x Vertiida's Aurora) SCANDYLINE BEL AMI 0.36 % (s. 1999) tuonti Connection Mac Memory (x Connection Tuoddar Na'sti) 77 Isä papillon KLÄPPHÄLLANS ROBIN HODD 3,61 % (s.1998) Lupus Gåårs Östen (x Lupus Gåårs Alva) CONNECTION MONEY TALKS 0,00% ( 5:n sukup.) (s. 2002)

19 Connection Mac Memory (x Queen Bless Jp World Explore) QWALLEY'S ASHEN SPOTS 1,18 % (s. 2001) Amyllon Casanova (x Elpaho's Hearty Honey) EXALTED MANU MAINIO 0,10 % (s.1999) Lilybud's Obeissant (x Exalted Jane-Jessica) OLIZEN DES GENETS D'ARMOR 0,00% ( 4:n sukup.) (s.1998) tuonti Dandy V. Picolora Home (x Marzhenn des Genets d'armor) SORSERY BARCLAY 0,00% (s. 2000) tuonti Connection Getting Serious (x Pamparix Charmant Blanche ) HAPPINESSIN JUST IN TIME 8,59 % (5:n sukup.) (s.2002) Happinessin New Generaton (x Elpaho's Just A Minute) BLICCI'S VALDEMAR 0,00 % (5:n sukup) (s.2002) tuonti Blicci's Nougat Wonder (x Crown's Best Inga of Nikolas & Kira) JERRY DU PONT DES AMOURS 0,00% (3:n sukup.) (s. 1998) tuonti Lionel De La Haute Roome (x Hello Baby Des Ailes De La Nuit) LOUHENKUJAN LAKU LAIKKA 6,80 % ( s. 2001) Exalted Manu Mainio (x Louhenkujan Cinde-Capriina) QWALLEY'S ART OF DEVILS 0,88 % (s. 2001) Amyllon Casanova (x Qwalley's Brunetta) HAPPINESSIN SOFT SATIN 0,88 % (s.2002) Olizen Des Genets D'Armor (x Elpaho's Opal As A Gift) RAJARITAN VILHELM 1,17 % (s.1991) Millan Mokke (x Matinsuon Lilliput) FLY AWAY'S CORVETTE 0,91 % (s. 2004) Silenzio's Cansas Lord (x Beau Savage Jo Flying Away) Isä papillon Isä papillon Isä papillon yksi pentue 4 pentua kolme pentuetta pentua

20 PIA'S NICKE LILLTROLL 0,00 % ( s.1999) tuonti Pia's Viktor (x Macrodahls Chanel) VERTIIDA'S CUPIDO 0,88 % (s.1997) Amyllon Casanova (x Vertiida's Adiitrev) CANIFELIS KASPER 0,00 % (s. 2005) tuonti Haremet's Snowball (x Canifelis Qola) MUDDLEHEAD'S LOVER BOY 1,37 % (s.2005) Happinessin Don Huan (x Muura's Niisku-Neiti) KOJAK DU PONT DES AMOURS 0,00 % (3:n sukup.) (s.1998) tuonti Gavroche du Pont des Amours (x Lorraine de la Haute Roome) Rodusta toiseen siirrot: Siirretty papillon phalèneksi Siirretty phalène papilloniksi Perusperiaatteena terveelle kannalle on, että yhdellä uroksella ei saisi olla enempää kuin 10 % jälkeläisiä laskettuna kahden edellisen vuoden aikana syntyneistä rekisteröidyistä pennuista tai jälkeläismäärä ei nousisi yli 5 % raja-arvon, joka muodostuu neljän peräkkäisen vuoden rekisteröinneistä. Tavoitteena, että koiria, joiden jälkeläismäärät ylittävät tuon 5 % rajan, ei tulisi käyttää enää jalostukseen. Vuosina on rekisteröity papilloneita yhteensä kpl ja phalèneita 628 kpl. Jalostusmateriaalin eli geenipoolin lisäämiseksi uroksella ei saisi olla enempää kuin 61 jälkeläistä papilloneilla ja 32 jälkeläistä phalèneilla, joka on JTO:n mallin mukainen suositus. Tämän ylittää kolme papillon urosta ja 10 phalène urosta. Kumpaakin rotua koskevien käytetyimpien urosten listaa tutkittaessa voidaan todeta, että tiettyjä uroksia on käytetty paljon jalostukseen ja eräät käytetyistä uroksista ovat

Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y. P a p i l l o n & P h a l è n e. J a l o s t u k s e n t a v o i t e o h j e l m a

Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y. P a p i l l o n & P h a l è n e. J a l o s t u k s e n t a v o i t e o h j e l m a Suomen Papillon- ja Phalèneyhdistys r.y. P a p i l l o n & P h a l è n e J a l o s t u k s e n t a v o i t e o h j e l m a 2010 2 0 1 4 1 Papillon & Phalène Hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisessä

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 25.9.2010 OHJELMA Klo 9.45 klo 10.00 klo 10.15 klo 12.00 klo 12.30 aamukahvi tilaisuuden avaus / Espanjanvesikoirien jalostustoimikunta Luonne ja sen testaaminen sekä luonnetyöryhmän

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2014-2018 Hyväksytty BichonFrisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 10.12.2013 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava:

Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Tampereella 20.9.2014 ESITYS PEVISA-OHJELMAKSI Me allekirjoittaneet esitämme, että ranskanbulldoggi-rodulle anotaan PEVISA-ohjelmaa. Esityksemme rodun PEVISA-ohjelmaksi on seuraava: Pentueen vanhemmilla

Lisätiedot

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/ Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta Genetiikan tutkijat Englannin Kennel Clubin ja AHT:n kanssa yhteistyössä ovat laatineet seuraavanlaisen artikkelin Episodic Fallingista

Lisätiedot

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 2013-2017 Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa 17.9.2011 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 26.4.2012

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO)

SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMENPYSTYKORVAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2010 (JTO) SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ - FINSKA SPETSKLUBBEN RY (SPJ-FSK) Hyväksytty: SPJ-FSK.n hallituksessa 28.1.2011 Hyväksytty: SPJ-FSK.n vuosikokouksessa

Lisätiedot

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA BRIARDI ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Voimassa alkaen 1.1.2013 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.2.2012 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti.

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Jenkki Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Ilmoitushinnat, aineisto- ja ilmestymisaikataulu, aineiston lähettäminen Jenkki 2/2010 7 In Memoriam 8 Historian siipien havinaa 16

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Symbioosi 2 VASTAUKSET

Symbioosi 2 VASTAUKSET Luku 13 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Termit Vastaus: a= sukusolut b= genotyyppi c= F2-polvi d= F1-polvi e= P-polvi 2. Termien erot a. Fenotyyppi ja genotyyppi Vastaus: fenotyyppi on yksilön ilmiasu, genotyyppi

Lisätiedot

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen

Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Koiranet ja rodun jalostuspohjan arvioiminen Katariina Mäki 2008 Moni koiraharrastaja laskee nykyisin erilaisia oman koirarotunsa tilaa kuvaavia lukuja, ja Kennelliittokin edellyttää rotujen tilanteen

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto ry Finska Kennelklubben rf YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Tavoitteet hyväksytty valtuuston kokouksessa 27.11.2011. Voimassa 1.1.2012 alkaen. Kennelliiton yleinen jalostuksen tavoiteohjelma

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira Jalostuksen tavoiteohjelma Suomenlapinkoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2013-2017

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2013-2017 JAPANESE CHIN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA VUOSILLE 2013-2017 Hyväksytty SKKY:n Japanese chin alajaoston yleiskokouksessa 17.6.2006 ja Japanese Chin Finland ry:n yhdistyskokouksessa 16.03.2013 Hyväksytty

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BICHON FRISÉN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Hyväksytty Bichon Frisé Ry:n vuosikokouksessa 17.3.213 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 2 Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 * Jos sinulla on useampi dandie, ole hyvä ja täytä jokaiselle oma lomake KIITOS! * Mikäli kirjoitustila loppuu kesken, lisätilaa löytyy lomakkeen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Amerikancockerspanielit ry / JTO... Sivu 1 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 6.4.2014 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

Lisätiedot

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018

AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 AMERIKANCOCKERSPANIELI JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Sisällysluettelo Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

Amerikancockerspanieleiden jalostuksen tavoiteohjelma.

Amerikancockerspanieleiden jalostuksen tavoiteohjelma. 1 Amerikancockerspanieleiden jalostuksen tavoiteohjelma. Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 31.3.2007. Hyväksytty Suomen Kennelliitossa 22.8.2007. Päivitys hyväksytty SKL:ssa 7.12.2011. 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 19.04.2015 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 16.6.2015 Eeva Ylinen, Linda Merk, Henna Porali, Kaisa

Lisätiedot

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink

BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE. Flink BUHUND ROTUMÄÄRITELMÄN TULKINTAOHJE HISTORIA Buhundin tyyppisiä pystykorvia on ollut joka puolella pohjoista havumetsävyöhykettä jo esihistoriallisella ajalla. Koirien luurankoja on löydetty mm. vanhoista

Lisätiedot

Suomen Kiinanharjakoirat Ry Jalostustoimikunta. Jalostusohjesäännöt SISÄLLYS. Jalostusohjesäännöt 1/14. 1. Jalostustoimikunta

Suomen Kiinanharjakoirat Ry Jalostustoimikunta. Jalostusohjesäännöt SISÄLLYS. Jalostusohjesäännöt 1/14. 1. Jalostustoimikunta Jalostusohjesäännöt Jalostusohjesäännöt astuvat voimaan 07.04.2014. SISÄLLYS 1. 1.1 Toimikunnan tarkoitus 1.2 Jäsenet 1.3 Jäsenten edellytykset 1.4 Toimikunnan tehtävät 1.5 Kokoukset ja pöytäkirjat 2.

Lisätiedot

Liite 4. Luonnetestit

Liite 4. Luonnetestit Liite 4. Luonnetestit LUKUOHJE: Kaavioissa on esitettynä luonnetestin eri osa-alueet. Arvostelualueet, esim. toimintakyky, K+luku tarkoittaa kerrointa arvostelun pisteytyksessä. Ympyrän kehällä on osion

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 70 italianvinttikoiraa (synt.1993-2009) 9,3 % tuona aikana Suomessa rekisteröidyistä italianvinttikoirista (753) Uroksia ja narttuja vastasi kyselyyn

Lisätiedot

SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry 1.2.2009 JALOSTUSTOIMIKUNTA

SUOMEN SNAUTSERIKERHO ry 1.2.2009 JALOSTUSTOIMIKUNTA Hei Snautseriystävät! Snautserikerho on valmistanut laajan snautserien luonne- ja terveystietokyselyn omistajien täytettäväksi nettiin. Kaikilla jäsenillämme ei ole mahdollisuutta täyttää kyselyä netissä

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi Sisältö 1. YHTEENVETO...

Lisätiedot

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017

SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY. ITÄSIPERIANLAIKAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2013-2017 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 2.3.2013 SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt 9.4.2013 1 SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013

Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 1 Yhteenveto pöytäkirjoista 18-20/2013 PÖYTÄKIRJA 18/2013 Hallituksen sähköpostikokous Aika: 2.-4.11.2013 Osallistujat: Puheenjohtaja Soili Niskanen Eeva Mattila varajäsen Asia 1 Sopimuksen tekeminen Nettihotellin

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri

Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri Jalostuksen tavoiteohjelma Englanninkääpiöterrieri Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt [pp.kk.vuosi] Sisällys Sisällys...2 1. YHTEENVETO...4

Lisätiedot

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS 23.3.2015 Walesinterrierikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 23.3.2015 2 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Hallitus Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Peittola, varapuheenjohtajana

Lisätiedot

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016 2020 Kanakoirakerho Hönshundssektionen ry Englanninsettereiden jaostoimikunta Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa 14.03.2015 SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Jalostuksen tavoiteohjelma Tanskalais-ruotsalainen pihakoira Hyväksytty rotuyhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3

Sisällysluettelo 1. YHTEENVETO... 3 VIIRIÄISKOIRIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2014-2018 Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n kokouksessa 9.3.2013 Hyväksytty Jalostustieteellisen toimikunnan kokouksessa 7.5.2013 0 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNNAT ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY Terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa espanjan- ja portugalinvesikoirien

Lisätiedot

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS Esitys on tehty vahvasti nautanäkökulmasta: Naudanjalostus on suurelta osin ollut hyvin järkiperäistä ja vailla tunteita, vain päämäärä on ollut tärkeä

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA 2016-2020 Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa pp.kk.vuosi SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt pp.kk.vuosi 1 Sisältö 1. YHTEENVETO

Lisätiedot

JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY

JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY Suomen Japaninpystykorvayhdistys ry JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY Koiran nimi: Rekisterinumero: Syntymäaika tai ikä: Sukupuoli: uros narttu YLEISET KYSYMYKSET Koira on elossa Koira on kuollut, kuolinsyy

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira

Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira Jalostuksen tavoiteohjelma Vanhaenglanninlammaskoira Hyväksytty rotua harrastavan yhdistyksen yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa [pp.kk.vuosi] SKL:n jalostustieteellinen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020. Risteytysopas

MaitoManagement 2020. Risteytysopas Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen

Lisätiedot