Irtonumero vuotta. Erikoiset keikat Persoona Päivi Räsänen 84 sivuinen juhlalehti!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Irtonumero 8 30.12.2011. vuotta. Erikoiset keikat Persoona Päivi Räsänen 84 sivuinen juhlalehti!"

Transkriptio

1 43 Irtonumero vuotta Erikoiset keikat Persoona Päivi Räsänen 84 sivuinen juhlalehti!

2 PALLO- VALAISIN Valoa syksyn pimeyteen! TOSI TAUTINEN KEIKKA PERSOONA PÄIVI RÄSÄNEN PÄÄKIRJOITUS 5 pelastusylijohtajan terveiset 7 PÄIVÄN POLTTAVAT 8 KIPINÄT 10 Päivä paloasemalla Kasvo Ari Jalonen Juhlia ja palkintoja ERIKOISET KEIKAT 26 TOSI TAUTINEN KEIKKA 32 LÄMPÖKAMERAMIES 38 PERSOONA 39 Päivi Räsänen PUNAINEN TORI 42 Harri Knihti KOULUTUSUUDISTUS 48 VILLIMIES 50 HANKINNAT 51 OSA 2/2 PUKUASETUS 54 PALOKUNTALAINEN 10 VUOTTA 56 YRITTÄJIEN ODOTUKSIA JA UHKAKUVIA 58 KALUSTOKULMA 61 Veho Kulmala Colly Luovutukset KUNNOSSA 66 PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 68 Liikenteenohjaus SSPL HISTORIIKKI 72 BRANDKÅRISTEN 75 ENSI NUMEROSSA 79 LETKUT SOLMUSSA 79 MARKO PARTASEN PALOPUHE 82 KUNNOSSA JO 5 VUOTTA PALOKUNTA JA LIIKENNE 5/6 Liikenteenohjaus 66 Palokuntalainen Brandkåristen 2012 Seitsemän lehteä hintaan 46 euroa Palokuntalainen-Brandkåristen ilmestyy vuoden 2012 aikana seitsemän kertaa. Ilmestymiskertojen lukumäärän kasvusta ja uudesta arvonlisäverosta johtuen lehden vuosikerran hinta on vastedes 46 euroa. Tästä veron osuus on yhdeksän prosenttia. Lehden sisältöä kehitetään entistä enemmän lukijoiden toiveiden mukaiseksi. Kaivattu testaustoiminta alkaa jälleen muutaman vuoden tauon jälkeen. Tieteellisen tarkkoihin testeihin emme kuitenkaan lähde, vaan testaajamme ovat ammattipalomiehiä ja kokenutta sopimushenkilöstöä, joiden mielipiteet ja käyttökokemukset haluamme tuoda esille kaikille alalla toimiville. Helmikuussa kentän käyttäjien ääntä kuullaan johtoautoista. Myöhemmin tarkastellaan erilaisia sammutusautoja käyttäjien silmin. Palokuntalainen kehittää myös sähköistä puoltaan. Kevään aikana avataan uudet sivut, joissa palvelukirjo on paljon nykyistä laajempi. Facebookissa olemme jo, ja myös siellä tulee tapahtumaan kehitystä. Itsenäinen ja riippumaton Palokuntalainen jatkaa tuttua linjaansa vahvana pelastusalan vaikuttajana. Turvallista vuotta 2012! 1000 W HQI - Metalli-Halidi -valaisin - nopea ja helppo pystyttää - valoteho lumenia!! (käyttäen vain 1 kw energiaa) - valaisee jopa 5000 m 2 Lue lisää osoitteessa: tai soita (02) Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. TILAA OMA LEHTESI NYT! Vuosikerta: 7 numeroa 46 tai Pelastusalan erikoislehti 10. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen Toimitus Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh Toimitussihteeri Anne Mallius Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen Ohjeistamispäällikkö H. Ollikainen Ilmoitukset Maria Salo, puh Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, Pomarkku, Y , Alv. rek. Palaute sähköpostitse Päätoimittaja Pekka Koivunen 51 Toimitussihteeri Anne Mallius Toimittaja Silvio Hjelt Toimittaja Isto Kujala 68 No ISSN Toimittaja Marko Partanen Palokuntalainen on myös facebookissa. Liity faniksi ja lue uusimmat tiedotteet. Ilmoitukset Maria Salo Taitto Anna Broholm Palokuntalainen 43 3

3 Dafo toivottaa kaikille asiakkailleen ja yhteistyökumppaneilleen hyvää uutta vuotta! Muutos lähenee rescue tools for professionals Holmatro pelastustyökalujen markkinajohtajana, hallitsee tuotekehityksen ja innovatiivisuuden vastuun. Meille Dafo:ssa, tuotekehittely on jatkuva prosessi, sillä haasteet palo ja pelastustyössä muuttuvat. Päivittäisessä työssä pelastajan on kohdattava uudet materiaalit, uudet mallit ja uudet teknologiat, oli kysymyksessä tieliikenneonnettomuus, rakennus tai luonnonkatastrofi. Dafo on mukana muutoksessa kehittämällä uusia tuotteita ja tuomalla uusia ratkaisuja markkinoille. hellodesign.eu Nyt ravistelun kohteeksi tulevat pelastusalan pyhät perusteet. Pelastustoimen alueellistaminen on suurempi muutos kuin vielä kymmenen vuotta sitten ounasteltiin. Uudistusten vaikutukset näkyvät lähivuosina jokaisen palomiehen ja sammutusmiehen arjessa. Muutos tunkee haalarin läpi iholle. Vuosituhannen alussa oli tiedossa, että pelastustoimen hallinto ja talous kokevat vallankumouksen. Sen sijaan operatiivisella puolella ei odotettu tapahtuvan mitään erityistä. Ammattipalokuntien ruohonjuuritasolla muutokset ovatkin olleet melko pieniä. Tämän päivän ammattipalokunta on melkein samanlainen kuin se oli vuonna Päivärutiinit ovat samat ja koulutuksen sisältö on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ennallaan. Henkilöstön määrä on pysynyt pääpiirteittäin samalla tasolla - vain miehistön keski-ikä on selkeästi noussut. Varusteet ja kalusto ovat hieman kehittyneet. Uusia tehtäviä miehistölle on tullut tarkastus- ja valistustoiminnasta. Kaupunkikeskusten ammattipäällystö on sen sijaan kokenut tajunnan räjäyttävän elämyksen. Elämää ja onnettomuuksia on väestökeskusten ulkopuolellakin. Ja siellä on myös oikeita palokuntia, jotka pelastavat ja sammuttavat. Tämän ammattipäällystö on havainnut ja kokenut, koska päivystysalueet ovat laajentuneet ja yhteydenpito muihin palokuntiin on lisääntynyt. Sopimuspalokunnissa viime vuosien muutokset ovat olleet rajumpia kuin ammattipuolella. Miehistön keski-ikä on noussut, mutta hälytyskelpoisen henkilöstön määrä on vähentynyt. Yhteydenpito naapuripalokuntiin on aivan toisella tolalla kuin ennen alueellistamista. Tänään sopimuspalokuntien henkilöstö tuntee toisensa ja toistensa tavat paljon aiempaa paremmin. Palokunnat tekevät yhteistyötä niin harjoituksissa kuin hälytyksissäkin. Sopimuspalokunnat ovat myös saaneet lisää tehtäviä. Konservatiiviseksi mielletty pelastusala muuttuu nykyisin jatkuvasti. Uutta on, että muutokset alkavat entistä enemmän ulottua ruohonjuuritasolle niin ammatti- kuin sopimuspalokunnissakin. Uudet muodostelmat, johtamisjärjestelmän muutokset, eri palokuntamuotojen työnjaon kehittyminen, uudet menetelmät, uudet tunnukset, hätäkeskusuudistuksen vaikutukset viestiliikenteeseen, uudistuva koulutusjärjestelmä, uudistuva ensihoito Uudistusten lista on loputon. Olemme tilanteessa, jossa pelastustoimen hallinnolliset ja taloudelliset asiat ovat jonkinlaisessa ojennuksessa. Nyt ravistelun kohteeksi tulevat pelastusalan pyhät perusteet. Jokainen meistä joutuu ennen pitkää ottamaan kehitykseen kantaa. DAFO OY l Puutarhatie 22 C l Vantaa l Finland l Tel l Fax l l Päätoimittaja Pekka Koivunen Palokuntalainen 43 5

4 PALOKUNTALAINEN TIUKKAA ASIAA TERÄVIÄ MIELIPITEITÄ PERUSTELTUJA NÄKÖKULMIA LAAJOJA REPPAREITA AJANKOHTAISIA UUTISIA Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu. Tilaukset: tai osoitteessa -lehti 46 VUOSIKERTA: 7 numeroa (sis. ALV 9 %) Pelastusylijohtajan tervehdys Ammatti- ja erikoislehtien tehtävänä on tuoda esiin punnittua, laajemmin ja syvällisemmin alaansa käsittelevää aineistoa. Teksti Pentti Partanen Pelastustoimi kuuluu median vakioaiheisiin. Erityisesti onnettomuusuutiset päätyvät tiedotusvälineiden agendalle. Mitä suurempi tai erikoislaatuisempi tilanne on, sitä varmemmin se löytää sinne tiensä. Vaikka usein tuntuu siltä, että turvallisuuden edistämistä ja onnettomuuksien ehkäisyä koskevat aiheet eivät tiedotusvälineitä erityisemmin kiinnosta, tosiasiassa niitäkin käsitellään varsin laajalti. Hätänumeropäivä, Nou Hätä -kilpailu, Päivä paloasemalla ja jutut palovaroittimen ja sprinklereiden merkityksestä sekä kevythormien riskeistä ovat esimerkkejä teemoista, joita on käsitelty varsin laajalti. Erimielisyydet, erehdykset ja väitteet puutteista palveluissa tulevat varmasti mediassa esiin. Jos palokunta tulee odotettua hitaammin onnettomuuspaikalle tai jos nuohooja taikka hätäkeskuspäivystäjä on käyttäytynyt epäasiallisesti, töykeästi tai ammattitaidottomasti, tieto tästä löytää tiensä joko lehden etusivulle tai ainakin yleisönosastoon. Sosiaalinen media keskustelupalstoineen on avannut aivan uudet väylät niin onnettomuustietojen kuin mielipiteiden välittämiselle ja käsittelylle. Vaikka jyrkät kannanotot tuntuvat niiden kohteeksi joutuneista usein epäoikeudenmukaisilta tai vain sensaationhakuisilta ja tosiasioista piittaamattomilta, on niilläkin demokraattisessa yhteiskunnassa paikkansa ja oikeutuksensa. Ammatti- ja erikoislehtien tehtävänä on tuoda esiin punnittua, laajemmin ja syvällisemmin alaansa käsittelevää aineistoa. Suomalaisen pelastusalan lehdistön parhaimmisto, johon tämäkin lehti mielestäni kuuluu, on täyttänyt tämän tehtävän varsin hyvin. Johtavat virkamiehet esimerkiksi päälliköt ministeriössä ja pelastusjohtajat alueillaan joutuvat harkitsemaan millä otteella ja aktiivisuudella lehdistö- ja blogikeskusteluihin tulisi osallistua. Jokaista nettikeskustelua ja lehtiuutista ei pysty seuraamaan eikä ehkä olisi viisastakaan ryhtyä kaikkien juttujen kommentoijaksi. Siksi olen pitänyt hyvänä alan lehdistön viime vuosina lisääntynyttä tapaa nostaa ajankohtaisia teemoja käsittelyyn ja hankkia niihin kommentteja laajalta pohjalta. Tämän toivoisin jatkuvan ja olisi tietysti hyvä, jos esiin nostetuista teemoista syntyisi myös pidempään jatkuvia keskusteluja. Palopäällystöliiton koordinoimana valmistellaan mallia sosiaalisen median käytöstä pelastustoimessa. Hyvä niin, sillä siellä on tulevaisuus niin kriisiviestinnässä kuin turvallisuusviestinnässäkin. Sosiaalisen median osuuden kasvaessa printtimedia ei kuitenkaan menettäne merkitystään. Toivotan alan ammattilehdistölle menestystä jatkossa. Hyvä journalistinen ote ja koko valtakunnan näkökulmat ymmärtävä asioiden tarkastelu olkoon ohjenuorana. Palokuntalainen 43 7

5 Järkevä päätös pelastusosastolta Toimintavalmiusohje voimaan 2013 Kaikkea sattuu ja tapahtuu Kuluneen syksyn aikana tiedotusvälineistä on saanut lukea mitä erilaisimmista palokuntia kohdanneista tehtävistä. Osa uutisista on ollut yhden palstan ja muutaman rivin mittaisia, osa on saanut kissan korkuiset otsikot. Eläinpelastus on ollut esillä melkein viikoittain. Palokunta on useaan otteeseen joutunut pelastamaan käärmettä pulasta. Kissa puussa on rutiinia, mutta koira luolassa ei. Varsinkaan kun luola sijaitsee kaukana korvessa. Chinchilla ei ole kaikille tuttu kotieläin, mutta yksi palokunta sai opetella sen käyttäytymistä. Kun Euroopan suurin sikarekka menee ympäri, palokunta rientää paikalle. Kalkkunat ovatkin paskoessaan vaarallisia taudinlevittäjiä ja niitä palokuntalaisten on osattava myös teurastaa. Ahteristaan jäähän jäätyneitä joutsenia ei ennen joulua ole esiintynyt edellisen syksyn tapaan kymmeniä, muutamia kuitenkin. Hevosten ja lehmien pelastaminen palavasta rakennuksesta on tuttua kauraa monelle palokunnalle. Uusavuttomien kansalaisten tekemät hätäilmoitukset eläinten onnettomuuksista ovat vieläkin tutumpia. Kansalaisten mielissä olutrekan kumoon meno aiheuttaa aina hauskoja ajatuksia. Palomiehelle lukuisten virvoitusjuoma- ja olutrekkojen lastin siivoaminen viime vuosina on ollut täyttä työtä. Ei missään tapauksessa hauskaa. Mitäpä tehdään, jos kiloa mäntyöljyä menee mäkeen? Entä viisi tuhatta litraa maitoa? No, hälytetään palokunta. Tavallisia poltto- ja voiteluaineita palokunnat käyvät siivoamassa mitä erilaisimmista paikoista melkein viikoittain. Toisinaan myös vedestä. Jos ilmatilan täyttää outo tuoksu, kutsutaan paikalle useimmiten palokunta. Miksi tällaista tekstiä vakavalla Päivän polttavat -palstalla? Ihan siksi, että kaikkea sattuu ja tapahtuu. Ja juuri meidän pelastusalan toimijoiden olisi varauduttava kaikkeen maan ja taivaan väliltä. On välillä hyvä muistuttaa niin ammatti- kuin sopimushenkilöstöä siitä tosiasiasta, että melkein kaikki on mahdollista. Siihen kaikkeen mahdolliseen on hyvä varautua joskus pohtimalla ja mielikuvaharjoittelulla. Porukalla tietenkin. Pitkään valmisteltu ja paljon mielipiteitä herättänyt uusi toimintavalmiusohje on viittä vaille valmis. Sisäministeriön pelastusosastolta saatujen tietojen mukaan syksyn aikana tulleiden lausuntojen käsittely jatkuu edelleen ja ohjeen julkaisu siirtyy alkuvuoteen. Taito Vainion mukaan ohje julkaistaan heti sen valmistuttua, mutta voimaan se astuu vasta Tappovartti tappaa uhrit ja alan Toimintavalmiusohje katsotaan koko alalla niin merkittäväksi ohjeeksi, että sen muuttaminen tai oikeammin uudistus kannattaa tehdä harkiten. Tästä vallitsee liikuttava yksimielisyys alan toimijatahojen keskuudessa. Lehtemme saamien tietojen mukaan lausunnot ovat hyvin monimuotoisia ja saapuneissa dokumenteissa on myös aivan päinvastaisiakin mielipiteitä yksityiskohdista. Vaikka pelastuslaitokset ovat pääpiirteittäin Tuleva tappovarttiyksimielisiä, soraääniäkin löytyy. ohje tuhoaa Suomesta pitkälle viedyn Mikäli pelastusosaston johtoryhmä sisällytpelastusvalmiuden. n e je h so iu valm Toimin tää uuteen ohjeeseen kaikki lausuntokierroksen Toiminta puolitiehen tulee ta tavalmiusohje i jä i... s u t is kohteena olleen luonnoksen asiat, vaatii uusi ohje uud muutoksia myös muuhun ohjeistukseen. Merkittävimpänä on johtamiseen ja myös viestiliikenteeseen tulevat muutokset. Jo nämä muutokset Toimin aiheuttavat edelleen uudistustarpeita koulutuksestavalmiu sohje on ainut Suomen pe sa ja kaikessa materiaalissa. Teholliseen toimintaan lastusto imelle ryhtiä an tava minister muodostuvan ryhmän selvitysmallit ovat myös oma iön ohje. laaja kehittämisalueensa. Uuden ohjeen voimaantulon siirtäminen vuoden 2013 alkuun mahdollistaa myös perusteellisemman suunnittelun pelastuslaioksesta toksissa. Palvelutasopäätöksiin tehtävät muutokset saavat näin ohjeluonn ntavalmius tuksia toimi Faktaa ja aja e myös lisäaikaa. Pelastuslaitosten tulisikin käyttää nyt saatava atiivisetoknsia r e p O Palokuntalainen on u lisäaika hyödykseen aloittamalla palvelutasopäätösten uudistaintaan mu im to aktiivisesti seurannut mishanke jo hyvissä ajoin vuoden 2012 aikana. Toimintavalmiustyöryhmän kabinetin avaimenreiästä kuuluu järkyttävää jorinaa. työryhmä aikoo työntää lisää vauhtia pelastustoimen ahkiolle, joka on jo valmiiksi jyrkässä alamäessä. toimintavalmiustyöryhmän olisi olettanut pitävän operatiivisen pelastustoimen puolia, mutta oletus on väärä. Toimintavalmiustyöryhmä suunnittelee lisäävänsä ykkösriskialueen toimintavalmiusaikaa 150 prosentilla. Nykyinen kuusi minuuttia saa jatkokseen yhdeksän lisäminuuttia. Näin syntyy pelastustoimen oma tappovartti, joka tappaa lisää onnettomuuden uhreja ja katkaisee niskat lopulta koko alalta. Niin kauan kuin videot ovat pyörineet, olemme pyörittäneet huoneistopalonauhaa kaikille vastaantuleville. siinä kerrostalohuoneisto tuhoutuu kaatuneesta kynttilästä täydenpalonvaiheen kautta käyttökelvottomaksi alle kolmessa minuutissa. Näitä kolmeminuuttisia sopii tappovarttityöryhmän mukaan sisällyttää ykkösluokan riskialueen toimintavalmiusaikaan viisi kappaletta. Tappovarttityöryhmässä ei soraääniä kuulu. Yksissä tuumin haistatetaan paskat koko operatiiviselle alalle. Ihmetellä sopii, että eikö Helsingistäkään löydy ketään barrikadeille nousijaksi? toteutuessaan tappovartti tarkoittaisi sitä, ettei pääkaupungissa tarvittaisi enää kuin kolme asemaa. tätä mallia liputtamalla helsinkiläinen tulipalojohtaja saa varmasti kuntapäättäjiltä varauksettoman ihailun, mutta asemalle hänellä ei taida olla enää mitään asiaa. ken Työryhmän mukaan tappovartti alkaa kes i pu lop hätäpuhelun alusta ja päättyy, kun pelastusrohkeus yksiköllä on selvitykset valmiina. tappovartilla halutaan kuvata avuntarvitsijan odottamaa aikaa. Nykyinen kuusiminuuttinenhan alkaa siitä, kun asemalla valot syttyvät ja kestää siihen, kun yksikkö päivittää itsensä n otettiin alakohteeseen. suunnitellun tappovartin jäl otetta. Od lisesti nalyyttistä perinteel keen selvitys ykkösriskialueella on valmis ja ta a lan lais iin a tett uuden huoneiston ovi murretaan tai leikkurit puistä ja odo odotettiin haan. täm sta tur dyn kse ttiin reutuvat auton runkoon. ote nta hyö uudistu viointia. Od kkoluuloto iusohjeen nar nna alm Mutta kaikki, jotka ovat olleet keikalla llee n e tav n uude Toimin ja tekniika ttelumallie useammin kuin kerran, tietävät, että tappoan tiedon holm, mileiden aja Anna Bro uusimm kiinnosta t Kuvitus jähmettyn aa ihmistä varttiajatusmalli ei toimi. selvityksiä ei voida samssä olev a se, ti Silvio Hjel en. Ei hädä a. Häntä kiinnosta Seuraajäänyt kesk tkest n vai ei. kuitenkin suihkupu aamuksi ioinalkaa tulla en huom pienin seur se ole palsimman loin vettä sta ja niid koska ei mahdolli in tera. Vahingoi in tutulta, ko palo ssa vars ttunut. Joita an vahinkoj on muu uu lukie en muu tarkoiteta hje tunt stuslaki. nsä nähd muksilla uusi pela vaikenee 66 Palokuntalainen 39 ja edeltäjää, ohje inja aan kin jonk ta. Pääl ty uudelleen tua nista uusi aan viita määritet innan laa isen vaikea mitata. joihin void asemapaikalla mejä on toim liä, ei laaa pykä ivät ida ja erity aikaa, aa. Ellei ssä kset pyör tuonut uusi Mitataan laatua on vaikea arvio sen saa minkä mitt koska laan siirtymise leen ajatu muttajie nyt. Edel yön ita, o, että vien sam nkin säily Pelastust aus sano ttä ole take sallittu. kuuluu, on kuite n kokoontu isuusviis hälytto on nyt ei välttämä vanha sanonta on lisätty taikka siihe Vanha teoll vaihtoeh ä tiinkaan en päähän olevien in voi tehd onkin, että ta, sen saan keitä. Toin siitä huojun alku en, olko sen turv tua mita i oikein a työn ei ole virik htumaket hään, ja kohteese loogisest tamiseen nnonita, voi puhu se, että tapa liian myö nkin on ksi halli dun tuot Uutta on ää olosuhte vaikka mistä,, mikä tiete a tulee aina ttu oma aavoi syytt ja palokunt osta tipp sta kuluva aika Aina not on erote että kiinn eude nsa. min seen kaan siitämi istä ei ttämistoi mitä taha tävästä vaik laadusta, ei aina olevaa ihm soittonsa vastataan että häly melkein sta ja yllät oksen hädässä limatta, uude ovat eli hätä tuot a n jat n ttom häne Asiakast jeen laati arvaama puhua oma u, siitä kun haaraksi. almiusoh un ja alei tarvitse in aika kulu apua. Toimintav kunhan s tiedustelu kaan, mih hän myö hän saa asia on ka, kun keskeisin n loppupää hen saak aan ketju n kannalta eet muk. Asiakkaa toki ottan van ajan ksiin kulu kuselvity Teks sitoa kiinteään toimintavalmiusaikaan. jo vpk:n nuoriso-osastossakin tiedetään, että selvitys voi olla mitä tahansa kilometreistä muutaman askeleeseen. Tappovarttitoimikunta ehdottaa, että yksikkö päivittää virvellä, kun selvitys on valmis. työryhmä on sitä mieltä, että pelastuspuolella näin voidaan tehdä, koska ambulanssissakin voidaan. Mutta kaikki, jotka ovat olleet edes kerran savuisessa rappukäytävässä tietävät, että näin ei voida tehdä. Rahan läsnäolo lemuaa. Esitetään, että pelastusyksikön henkilöstö voi tulla onnettomuuspaikalle vaikka yksi kerrallaan, toisin sanoen kotipäivystyksestä omalla autolla. taas unohdetaan käytäntö! Yhteislähtö on nopein, matkalla voidaan pukeutua ja suunnitella mitä tehdään. Pääasiaksi esitetään kuitenkin, että riittää, kun on tappovartissa paikalla: vaateet päällä ja letku tanassa. Tuleva tappovarttiohje tuhoaa suomesta pitkälle viedyn pelastusvalmiuden. tehokkaat ja nopeat järjestelmät voidaan ajaa alas. kun kunnanisät katsovat, että tappovarttiin ja kotivarallaoloon ylletään vähemmälläkin rahalla, niin peli alkaa olla taputeltu. tappovarttityöryhmän esityksistä paistaa se, että operatiivista toimintaa ei tunneta. jos työryhmän operatiiviset työtunnit laskettaisiin lähivuosilta yhteen, niin tuloksen painoarvo kannustaisi korkeintaan järjestämään tukiopetusta. Toteutuessaan neronleimaus nimeltä tappovartti tuo tekijöilleen kuntaliiton kultaiset mitalit. kunniamerkin ansaitsee, kun on tärkeässä projektissa osannut huomioida kunnan kukkaron. Mitalin toiselta puolelta voi peilailla suurenevia vahinkoja. Hienoa esityksessä on se, että nyt palokunta ehtii säädetyssä ajassa keikalle. ja parin vuoden päästä voi paukautella henkseleitä, kun ottaa ProNtosta tietyn otannan, mutta vain tietyn otannan. Tappovarttityöryhmän mielestä ollaan asiakaslähtöisiä, kun avun tarvitsija tietää, kuinka kauan avuntuloon kestää. tietääkö? Moniko nykyään tietää, minkälainen ohje O en 42 kuntalain 54 Palo häntä koskee? Asiakaslähtöisyys on vain sanapelastus ala kes helinää, sillä tappovartissa on unohdettu nikustele isoon ään e ajoittain een. nyt menomaan onnettomuuden uhri. Hänelle ei kenttä korvat höröllään odottaa työryhmästä löytynyt puolestapuhujaa. tosiasia tulee uutta toim, millainen ehdotus intavalm valmiste iusohjet levalta on, että avun tulo kestää tappovarttisysteemilta työryhm maa on, ältä? Var että vuon lä kauemmin. na 201 ovat tamush enkilöt ovat vahv laitoksen asti muk kehittäm ana isessä, ovat kum toisissa ileimasim he matta tuleva ohje ia. tästä huolion tärk dän mää isoja ja 1 kirja eä osa ritelless heikaakossa äänenvoimakkuu imet ä palvelut toksens, kun ryhm snupit asoa laia alueelle. julkiseks än luon i ja läht nos tule Hätätilareportteri ee pela e virkamie Toiminta stusosa sten ston valmiuso viilaama Marko Partanen kierroks hje on na laus millaan elle. parhaim untoainut suo men melle ryht pelastus iä anta toiala tiva va ministe sen onn a vastauks istumin riön ohje ia kymmen myksiin: en pun. sina. jää nitaan millainen iin kysy nähtävä lähivuo- ko on risk riskiluok ksi, varm ohjeella ialue at? mite istetaan kansalais n tehtävät? entä kiireellis nen koht ten tasa yysluokki jaetaan elu sam puoliin? mite lään toim antyyppi samoin n määritel intavalm sillä alue ohjeen iusaika? illa. painoarv yksikön sop äätöksiä minimiv mikä on o palvelut ahvuus? tehtäes akö voi muo osa laito sä. tän miten yksi dostua? ksis ään ta pyrk kpäämiehen Pitääkö nykyistä ii noudatt mat neljän ohjetta, amaan malta ase kustaa kohtees toiset jopa lisesti. een samalta ja kirjaime volla? tai samalla lajoneujopa mikä levatko on yks Uutta ohje käsittee ikkö? tutta valm t yleisjoht johtaja mä sai isteleva aja, tilan tai mah työlleen työryhnedollisest ja mää lisäaikaa ohjeelle i kenttäjo rittelyine puoli vuot kasaantu htaen käyttöön mään joht ta. neet odo asettav selventä amisjär at työryhm tukset - työn jestelm tehokas älle ää? pain lopputul tieduste saako eita, jote oksen sois lu ja toim tamisen n tusten innan aloit i olevan nopeus väärtti. odopalstam jeessa? illejä ohyksi vaih toehto, Kunnall josta ei puhuttu isen dem ole paljo, on tulo okratian n misen ssa muk teluun: kannalta toteutuaan kesk Valtakun suomen ustuslaito nallista neta ja 22 pela sta ovat ohje jokainen tta ei anshyvin erila töksiä tehd laitos mää oman toim isia. Pää ään laaja rittelee intavalm keskitety pohjaise sesti. sillo iutensa sti. tois sti tai itsenäiin on odo issa laito isompia tettavis ksissa sa vielä kirjaimia luotvolyymil tyy nup la, joka it eteläss synä. Päätoim ittaja Pekka koiv unen Palokunt alainen vana tän arvioita en s kiertää ken sohjeluonno en operatiivis a mintavalmiu iin, päivittäis n, -luokkien j teltu uusi toi ksen keskeis. Riskitasoje n uotta valmis lissa luonno os o intiin ta v ikke onn rvio art litois ssä Puo yyn ja a n. Ohjelu skitymme tä elin tien käsittel misen varaa rtikk koh ehty än a iden lähiviikot. Ke per Täm nnalta tärke omaehtoisen usosaston sivuilta. ersiota. aa v toiminnan ka ely jätetään lukijan last aam ans äritt inisteriön pe aika näkemyksiä. n 23 -alueiden mä aan saatavilla sisäm hmä ajan hjetyöry ess tavat kirjoitt intavalmiuso kokonaisuud lipiteet edus käytetty toim mentit ja mie pohjana on esitetyt kom Artikkelissa 37 5 toimintavalmiusohjeen valmistelua. 1 talainen 4 24 Palokun 8 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 9

6 kipinät Palkinto pelastus- ja kantovaljaiden kehittäjille Helsingin pelastuskoululla toimivat koulutuspalomestari Vesa Hyvönen ja nuorempi harjoitusmestari Harri Karvonen palkittiin Palosuojelurahaston vuoden 2011 Innovaatiopalkinnolla. Palkinnon luovuttivat ajankohtaisseminaarin yhteydessä Jyväskylässä pelastusylijohtaja Pentti Partanen ja Palosuojelurahaston pääsihteeri Hanna Paakkolanvaara. Palkinnon suuruus on euroa. Valintaraadin mukaan sammutusasuun integroidusta pelastus- ja kantovaljaista on apua normaaleissa pelastustehtävissä, kuten ihmisten pelastamisessa ja raskaiden tavaroiden siirtämisessä. Lisäksi valjaat ovat käyttökelpoisia myös metsäpaloissa. Sammutus- ja pelastustyössä pelastajat joutuvat nostamaan ja kantamaan erilaisia painavia taakkoja hankalissa olosuhteissa pitkiäkin matkoja. Työskentelyolosuhteisiin on periaatteessa mahdotonta vaikuttaa ennakolta. Idea nosto- ja kantotyöhön sopivasta apuvälineestä lähti pitäessämme Pelastuskoulussa oppilaille toimintakykytestiä. Oppilaat joutuivat kantamaan painavaa nukkea portaita ylös savusukellusvarustuksessa. Tältä pohjalta lähdimme kehittelemään sammutusasuun integroitua nostovaljasta, joka soveltuisi käytettäväksi kaikissa raskaiden taakkojen nosto- tai kantotilanteissa, kertovat Vesa Hyvönen ja Harri Karvonen. Valjaiden tulee olla helppokäyttöiset, nopeasti käyttöön otettavat, moneen eri käyttöön soveltuvat ja lisäksi niiden tuli olla sellaiset, etteivät ne ole esteenä tai haittana muulle työskentelylle. Pelastustyössä nosto- ja kantotilanteet tulevat usein yllättäen, joten valjaiden tuli olla myös sellaiset, että ne ovat aina saatavilla ja mukana eivätkä esimerkiksi pelastusyksikössä erillisenä. Tajuttoman ihmisen evakuointi tulipalosta on yksi raskaimmista ja ergonomisesti hankalimmista pelastajan tehtävistä. Valjailla kannettaessa kädet vapautuvat oman liikkumisen tukemiseen, ovien avaamiseen ja paluureitin varmistamiseen letkua pitkin. Säädettävien nostovaljaiden avulla nosto voidaan suorittaa mahdollisimman ergonomisesti selkä suorana ja vartalon isojen lihasten avulla. Tulevaisuudessa on tarkoitus kehittää paranneltu versio prototyypistä sarjatuotantoon ja saada se operatiiviseen käyttöön. Jatkokehittely onkin jo lähtenyt käyntiin ja seuraava prototyyppi tulee olemaan vielä monikäyttöisempi, mutta silti muuta työskentelyä haittaamaton. Paloletku poikki palokirveellä. Näin vihittiin uusi ja upea alue käyttöön pelastusylijohtaja Pentti Partasen toimiessa kirvesmiehenä. Häntä avustivat apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, Pelastusharjoitusaluesäätiön asiamies Arto Vitikka, Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen ja pelastuspäällikkö Jyri Leppäkoski. Porin lentokenttä Länsi-Suomen pelastusharjoitusalue PORI Läheisellä lentokentällä suoritettavien törmäyskokeiden autoja kierrätetään ensihoidon ja pelastustoimen harjoituksiin. Palveluja koko läntiseen Suomeen Pelastusharjoitusalue käyttöön Porissa Porin lentokentän viereen rakentuvalla Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueella on valmiina korkean paikan harjoituskenttä, savusukelluskenttä, liikenneonnettomuuskenttä ja ylijäämämaista rakennettu mönkijärata. Alue tulee palvelemaan koko läntisen Suomen tarpeita. Harjoitusalueen käyttäjiä ovat muun muassa pelastuslaitokset, sopimuspalokunnat, sairaanhoitopiirit, poliisi, puolustuslaitos, Finavia, turvayritykset, oppilaitokset, teollisuuslaitokset, Olkiluodon ydinvoimalaitos, lentoyhtiöt, VR, maahuolintayhtiöt ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu. Pelastusharjoitusalueen rakentaminen jatkuu vaiheittain vuoteen 2014 asti. Savusukellusta on mahdollista harjoitella savusukelluskentällä, jossa on sekä lieskahdussimulaattori että konteista rakenettu palotalo. Pelastusharjoitusalueen käyttäjäryhmiin kuuluu myös poliisi. Kuvassa poliisikoira ja kouluttaja harjoittelemassa. 10 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 11

7 kipinät Päivä paloasemalla 2011 Ruokolahdella toinen kerta Pasi Hietanen opetti Krista Volotiselle oikeaa sammuttimen käyttöä. Teksti Isto Kujala Päivä paloasemalla -tapahtuma toteutui tänä vuonna lauantaina noin kolmellasadalla paloasemalla ympäri Suomea. Etelä-Karjalainen Ruokolahden VPK lähti mukaan, koska jatkossakin tarvitaan uusia palokuntalaisia: kun palokunta tunnetaan, jäsenhankinta on helpompaa. Kuntalaisten osaamista turvallisuusasioissa halutaan myös parantaa. Lapset saivat muistoksi joulukalenterin ja Pikkupalomies -kypärän. Ensihoitaja Anne Timonen esitteli Lauralle, Ellalle ja Anttonille ambulanssin välineistöä. TAMLANS OY, Niittyhaankatu 4, Tampere Puh , fax (03) Olemme mukana Päivä paloasemalla -tapahtumassa toisen kerran, kertoo Ruokolahden VPK:n päällikkö Petri Leppänen. Paloasemalle on valmisteltu rastikoulutusrata tapahtumaohjeistuksen mukaan. Tarkoitus on, että ihmiset eivät vain seiso ja seuraa opetusta, vaan he pääsevät heti tekemään ja oppimaan tarpeellisia taitoja. Rasteja toteuttamassa on palokunnasta kymmenen hälytysosastolaista ja kymmenen nuoriso-osastolaista. Rastien lisäksi on mahdollista tutustua paloautoihin ja muuhun kalustoon. Jaossa on erilaisia turvallisuuteen liittyviä esitteitä, arpajaisiin sai osallistua, myös piparia ja jouluglögiä oli vieraille tarjolla. Mukana tapahtumassa on myös tärkeä yhteistyökumppani paikallinen ambulanssiyrittäjä. Ensihoitaja Anne Timonen esitteli ambulanssin kalustoa ja heidän toimintaansa muutenkin. Leppäsen mukaan ihmiset oli helposti saatu tekemään rasteilla erilaisia turvallisuustehtäviä. Tämä on koko perheen mukava lauantaitapahtuma, jossa ei pelkästään töllistellä, vaan kaikki pääsevät rasteilla osallistumaan. Palautetta SPEKille Palautetta Leppänen kuitenkin antaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön suuntaan. Viime vuonna oli enemmän mukavaa kampanjamateriaalia veloituksetta jaossa. Nyt oli siirrytty enemmän maksullisen rekvisiitan puolelle. Joitakin palovaroittimia olisimme voineet ostaa, jos ne olisivat olleet hinnaltaan edullisempia. Rautakaupasta niitä saa halvemmalla. Bisnestä ei voi Päivä paloasemalla -tapahtumalla tehdä, mutta muutaman sopivan hintaisen palovaroittimen olisi voinut myydä, kun vieras kertoi palovaroittimen puutteesta. Toivottavasti kampanja ei kilpisty siihen, että SPEK alkaa palokuntia laskuttaa yhä enemmän palokuntien tehdessä vapaaehtoisesti täysin ilmaiseksi turvallisuuskoulutusta, toteaa Leppänen painokkaasti. Tapahtumalla jäseniä palokuntaan Yhden rastin vetäjänä toimi yksikönjohtaja ja nuoriso-osaston kouluttaja Esko Toivonen. Yllätyimme viime vuonna tapahtuman kiinnostavuudesta ja siksi päätimme myös nyt lähteä mukaan. Ruokolahtelaiset tuntevat kyllä pääsääntöisesti oman VPK:nsa, mutta asemamme on syrjässä ja siksi lisätunnettavuuden saavuttamiseksi on pyrittävä saamaan ihmiset erilaisilla keinoilla tutustumaan toimintaamme. Viime vuonna saimme pelkästään yhdellä tapahtumalla neljä uutta jäsentä. Nyt heidät on sitoutettu ja koulutettu palokunnan hälytystoimintaan, toteaa Toivonen. Osaavaa toimintaa Tapahtuma oli palokunnassa valmisteltu ja toteutettu erinomaisen hyvin. Ruokolahden VPK:n palokuntalaiset kouluttivat yleisöä osaavasti ja siten, että he heti perusteiden jälkeen pääsivät itse tekemään. Kouluttajat saivat eri rasteilla helposti yleisön toimimaan. Turhaan ei ole pelastusalalla viime vuosina puhuttu turvallisuuskoulutuksen tärkeydestä. Ruokolahdella tehtyjen havaintojen mukaan palokuntalaiset suhtautuvat turvallisuuskoulutukseen yhtä ammattimaisella otteella kun hälytystehtäviin. Kaikki ovet eivät auenneet Päivä paloasemalla -tapahtumaa mainostettiin lehti-ilmoituksilla. Miten käy, kun kansalainen menee paloasemalle ja ilmoituksesta huolimatta eivät ovet olekaan auki. Nyt tapahtumaan osallistui alle puolet Suomen palokunnista. Voi olla, että turhaan ovea nykivä henkilö ei enää koskaan lähesty palokuntaa tullakseen valistetuksi tai rekrytoiduksi. Miten olisi, jos kaikki Suomen aluepelastuslaitokset ja palokunnat olisivat seuraavalla kerralla mukana tapahtumassa? Valmisteltaisiin Päivä paloasemalla seuraavan kerran hyvin, yhdessä koko alueen palokuntaväen voimin. Pelastuslaitos voisi satsata hieman alueellisiin lehti-ilmoituksiin, joissa jokainen tapahtumaan osallistuva palokunta olisi noteerattu. Ei olisi myöskään pahitteeksi, jos pelastuslaitokset hankkisivat hieman monipuolisempaa turvallisuusviestinnän materiaalia jaettavaksi alueensa asukkaille. Ja ennen kaikkea, toteutettaisiin tapahtuma hyvin järjestettynä, innostuneesti ja osaavasti Ruokolahden mallilla. THE ONE FOR THE ROAD Palokuntalainen 43 13

8 kipinät 14 Palokuntalainen 43 Palokuntanuoret testaamassa vanhaa paloruiskua. Ruskon VPK 75 vuotta Ruskon VPK:n 75-vuotisjuhlaa vietettiin lokakuussa Ruskotalolla. Samalla vietettiin VPK:n naisosaston 50-vuotisjuhlaa. Päivän ohjelmaan kuului valokuvanäyttely, kalustonäyttely, palokuntaparaati ja pääjuhla. Teksti Isto Kujala Ruskon VPK:n perustaminen lähti aikoinaan käyntiin samalla tavalla kuin monen muunkin suomalaisen VPK:n. Pitäjässä oli 30-luvulla sattunut muutamia tuhoisia tulipaloja, jotka saivat aikaan paikkakunnan miesten keskuudessa pohdintaa oman palokunnan tarpeesta. Myös Suomen ensimmäinen palolaki vuodelta 1933 edellytti palokunnan perustamista. Perustava kokous pidettiin loppuvuodesta Paikalle saapui 51 ruskolaista miestä. Jo siihen aikaan tehtiin yhteistyötä palokuntajärjestelmän kehittämiseksi nimittäin 12 Marian VPK:n jäsentä oli kokouksessa mukana selvittämässä, mitä VPK-toiminta mer- kitsisi. Kokouksessa päätettiin palokunta perustaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Keskikylä. VPK tänään Ruskon VPK jakautuu hälytys-, nuoriso-, nais- ja veteraaniosastoon. Palokunnassa on tällä hetkellä reilut 80 jäsentä, hälytysosastoon heistä kuuluu 35. Palokuntasopimus edellyttää hälytykseen lähtöä viidessä minuutissa vahvuudella 1+3. Sopimus edellyttää myös toisen yksikön lähtöä 10 minuutissa vahvuudella 0+2. Hälytyksiä palokunnalla on vuodessa. Valtaosa hälytyksistä aiheutuu automaattisista paloilmoittimista, Palokuntaparaati kuului juhlapäivän ohjelmaan. Paraati kulki keskeltä Ruskon kunnan keskustaa, kunnantalon ohi. Ruskotalon pihalla yleisö pääsi tutustumaan paloauto- ja muuhun kalustoon. tulipaloista, liikenneonnettomuuksista ja myös muutamia eläinpelastustehtäviä on vuosittain. Palokunnan ajoneuvokalustoa ovat sammutusauto, säiliöauto, tukimiehistöauto ja miehistöauto. Nykyisin Ruskon VPK toimii Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen sopimuspalokuntana. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Kalle Tammi ja palokunnanpäällikkönä Pasi Kanerva. Naisosastoon kuuluu toistakymmentä naista. Sen tärkein tehtävä on tukea palokunnan muita osastoja tarpeen tullen ja erityisesti hälytysmuonituksessa. Naisosastoa johtaa Marjatta Uttula. Ansioituneita palkittiin Palokunnan juhlaan osallistui runsaasti naapuripalokuntien ja yhteistyökumppanien edustajia. Juhlassa kuultiin Marian VPK:n soittokunnan esittämää musiikkia. Puheiden lisäksi ohjelmaan kuului, tärkeimpänä osana, ansioituneiden palokuntalaisten palkitseminen. Juhlassa palkittiin palokunnan kunniapäällikkyydellä Teemu Kanerva. Hän on liittynyt palokunnan jäseneksi vuonna Ansioituneita jäseniä palkittiin myös Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton mitaleilla. Puheenjohtaja Kalle Tammi luovutti kunniakirjan kunniapalokunnanpäälliköksi kutsutulle Teemu Kanervalle. Kotkan VPK 135 Karl Heikkisellä 75 vuotta palokuntatoimintaa Kotkan VPK:n merkkivuoden tapahtumat alkoivat syyskuussa kun palokunnan juhlavuoden kunniaksi järjestettiin XXVI yleinen palokuntalaiskokous Kotkan VPK:n 122 vuoden ikäisellä palokunnantalolla. Toinen kohokohta oli vuosijuhla, jossa koettiin ainutlaatuinen hetki, kun 75 vuotta palokunnassa mukana ollut Karl Heikkinen palkittiin. Kotkan VPK on edelleen aktiivinen toimija niin pelastustoimessa kuin Kotkan kaupungissa muutenkin lähes kaikille kaupunkilaisille on tuttu keskustassa, Isonpuiston laidalla seisova VPK -talo. Iso osa yhdistyksen tuloista tuleekin talon vuokraustoiminnasta. Palokunnan oma 135-vuotisjuhla järjestettiin lauantaina , jolloin jäsenistöä kokoontui lämminhenkiseen illanviettoon, luonnollisesti palokunnan talolle. Illan aikana muistettiin aktiivisia ja ansioituneita palokunnan jäseniä sekä muisteltiin kuluneita, työntäyteisiä vuosia. Karl Heikkinen elämäntyönä Kotkan VPK Palokunnan kunniajäsen, 87-vuotias Karl Heikkinen liittyi palokuntaan ollessaan 13 -vuotias, joten Karlilla on menossa 75. toimintavuosi palokunnan jäsenenä. Karl Heikkinen saamansa palkinnon kanssa ESA III koneenkäyttäjä poikaosaston johtaja VPK -talon isännöitsijä kiinteistötoimikunnan puheenjohtaja kiinteistötoimikunnan jäsen , hallituksen jäsen hallituksen puheenjohtaja Jäsenistön yhteiskuva palokunnan 135-vuotisjuhlassa. Palokunnan 135-vuotisjuhlan kokokohta oli, kun Heikkiselle luovutettiin kultainen 75-vuotispalvelusvuosimerkki sekä palomiesreliefi kunnianosoituksena elämäntyöstä palokunnassa. Edelleen hyvässä kunnossa oleva Karl nouti kunnianosoitukset itse ja kehotti kiitospuheessaan palokuntalaisia olemaan aktiivisia ja hyvänä esimerkkinä. Jäsenistö osoitti kunnioitustaan antamalla raikuvat aplodit seisoviltaan. Vielä vuosituhannen vaihteesta aivan viime vuosiin Heikkinen huolehti palokunnan arkistojen ylläpidosta ja tietojen taltioinnista. Häntä voidaan kiittää siitä, että moni historiaan jäänyt esine, asia tai tapahtuma on taltioitu jälkipolvia varten. Kalle, kuten häntä kutsutaan, on ollut korvaamaton palokunnan muille jäsenille, kun arkistoa on käyty läpi ja palokunnan historiaa on saatu luovutettua kaupungin museon arkistoihin. Karl Heikkinen on ollut aktiivinen toimija vuosien aikana, mainittakoon muun muassa seuraavia luottamustoimia: Huomionosoituksia 1966 Palokuntien keskusliitto, ansioristi 1976 Palopäällystöliitto, ansioristi 1991 Kymen läänin palontorjuntaliitto, ansioristi 1991 Kotkan VPK:n kunniajäsenyys 2001 Kotkan VPK:n veteraanijäsenyys 2011 Kotkan VPK, palomiesreliefi pitkäaikaisesta jäsenyydestä Palokuntalainen 43 15

9 kipinät Sysmän VPK:n nuoriso-osasto 60 vuotta Juhlavuosi täynnä toimintaa Teksti Merja Simola, Sysmän VPK Sysmän VPK:n poikaosasto perustettiin , sittemmin osaston nimi muutettiin nuoriso-osastoksi. Osasto on toiminut vireästi koko ajan ja torstaiset harjoitukset pyörivät edelleenkin ympäri vuoden. Juhlavuosi 2011 sisälsi useita mieleenpainuvia tapahtumia. Helmikuu: 24-h talvileiri järjestettiin oman VPK:n tanssilavan ja vapaa-ajan majan alueella. Pakkanenkaan ei pelottanut osallistujia, vaikka kireimmillään se paukkui 30 asteessa. Leirillä harjoiteltiin majoittumista talviolosuhteissa. Myös majoittumisen turvallisuus, leirihygienia, jäällä liikkuminen ja pilkkiminen kuuluivat leirin ohjelmaan. Vapaa-aikana laskettiin pulkkamäkeä ja pelattiin pelejä. Maaliskuu: Oma leiri toimi hyvänä harjoituksena Hämeen Pelastusliiton järjestämälle Hiutale palokuntanuorten talvileirille. Leirillä vietettiin neljä savuntuoksuista päivää Padasjoella. Siellä majoituttiin teltassa ja ruoka valmistettiin nuotiolla. Leirillä opittiin, kuinka pärjätä luonnossa talvella ilman sähköä ja muita mukavuuksia. Päivien ohjelmassa oli muun muassa jäänaskalien tekoa, jäänveistoa, lumikenkäilyä ja tietenkin leirikilpailu. Toukokuu: Sysmän VPK osallistui palokuntien rekrytointitapahtumaan Sysmän paloasemalla. Tapahtuman vetonaulana oli nuoriso-osaston toimintanäytös. Nuorisoosastoon panostaminen on tulevan toiminnan perusta, varsinkin pienellä paikkakunnalla, sillä nuoriso-osastossa kasvavat tulevat palomiehet ja naiset. Heinäkuu: 60-vuotispäivää Sysmän VPK:n nuoriso-osaston riveistä on hälytysosaston kautta noussut useita niin paloalan kuin muidenkin alojen vaikuttajia. Ensimmäisistä poikaosaston harjoituksista aloitti palokuntatoimintansa kunniajäsen Pertti Uurasmaa, joka edelleen on toiminnassa mukana aktiivisesti. Viime vuosina hän on vetänyt veteraaniosastoa ja lisäksi osallistunut nuoriso-osaston koulutukseen. vietettiin juhlanäytöksen merkeissä. Sammutuskalusto ja nuoret kuljetettiin kirkonkylän keskustan tuntumassa olevan järven rantaan. Selvitykset tehtiin mallikkaasti ja vesi suihkusi. Näytöksen jälkeen nuoret ehtivät vielä kiipeillä toimintaradalla. Hiki virtasi auringon paahteessa harjoitusvarusteissa, mutta hauskaa oli ja mehu maistui. Nuoret osallistuivat heinäkuussa myös Padasjoella Hämeen Pelastusliiton palokuntanuorten Palonaru kesäleirille. Leirillä nuoret suorittivat ansiokkaasti kursseja, olipa joukossa kurssinsa priimuskin. Syyskuu: Juhlaharjoitus pidettiin Aurinkoniemessä Sysmän Nikkaroisissa. Ohjelmassa oli Pertti Uurasmaan oppitunti nuoriso-osaston historiasta. Lisäksi osaston vetäjä ja autonkuljettaja kertoivat muistikuvia omasta nuoriso-osastoajastaan Sysmässä. Ja totta kai, tarjolla oli maistuvaa täytekakkua. Joulukuu: Juhlavuoden päätti koko VPK:n yhteiset pikkujoulut itsenäisyyspäivän aattona. Pikkujouluissa taputettiin ahkerasti kaikille vuoden aikana toiminnassa ja kilpailuissa kunnostautuneille. Komea pokaalirivistö nuoriso-osaston pöydällä osoitti nuorten innostuksen ja toivottavasi kannusti nuoria jatkamaan tulevanakin vuonna hyvän harrastuksen parissa. Ja toivotaan, että näissä nuorissa palokunta-aatteen kipinä säilyy vuosia ja vuosikymmeniä eteenpäin. Tällä hetkellä Sysmän VPK:n nuoriso-osastoon kuuluu kolmisenkymmentä vuotiasta nuorta, joista tyttöjä on lähes puolet. Vuoden palomies Matti Waitinen. Intohimona turvallisuusviestintä Pelastuskoulun rehtorista vuoden palomies Vuoden Palomies -toimikunta on valinnut vuoden 2011 palomieheksi Matti Waitisen Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. Helsingin Pelastuskoulun rehtorina toimivan Waitisen erityiseksi ansioksi katsottiin määrätietoinen ja esimerkillinen toiminta pelastusalan turvallisuusviestinnän, kuten valistuksen, neuvonnan ja turvallisuuskoulutuksen kehittämisessä. Pelastuskoulun rehtoriksi Waitinen valittiin 2001, jolloin hän jatkoi edeltäjänsä Erkki Jaakkolan viitoittamalla tiellä turvallisuusviestinnän ja -opetuksen kehittämistä. Pelastusalalla hän on työskennellyt vuodesta 1998, jolloin hänet valittiin Pelastuskouluun vanhemmaksi opettajaksi. Hänen toimenkuvaansa kuuluivat tuolloin turvallisuusopetuksen pedagogin tehtävät. Varsinainen kipinä syntyi erityisesti koulujen ja oppilaitosten turvallisuuden kehittämiseen vappuyönä Silloin tuhopolttaja poltti peruskoulun, jossa toimin rehtorina, Waitinen muistelee Waitinen on kirjoittanut noin 30 erilaista turvallisuusalan opasta ja muuta teosta. Vuodesta 2010 hän on työskennellyt aktiivisesti valtakunnallisessa turvallisuusviestintätyöryhmässä, joka on osa pelastustoimen kumppanuushanketta. Se on kehittänyt alan turvallisuusviestintää ja siihen liittyvää yhteistyötä. Turvallisuusviestinnän arvostus pitäisi saada jatkossakin nousemaan, mutta alalla jyräävät vielä operatiiviset arvot, Waitinen pohtii. Opettamalla pelastettu ihmishenki on yhtä tärkeä kuin pelastustoiminnalla pelastettu, hän painottaa. Matti Waitinen väitteli tohtoriksi Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. Aiheena oli Turvallinen koulu? Helsinkiläisten peruskoulujen turvallisuuskulttuurista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Vuoden Palomiehen valitsee toimikunta, johon kuuluvat edustajat Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, Suomen Palopäällystöliitosta, Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta, Suomen Sopimuspalokuntien Liitosta ja Pelastustieto-lehdestä. Vuoden Palomies tai Palokuntalainen on valittu vuodesta 1982 lähtien. 16 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 17

10 kipinät Kurikasta vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijä 18 Palokuntalainen 43 Palokuntaleiri 2014: Leiritoimikuntaan kokemusta LSPeL on vahvistanut Porin Kirjurinluodolla 2014 pidettävän kansainvälisen palokuntanuorten leirin toimialapäälliköiden valinnan. Toimialoille haki yhteensä 23 henkilöä. Suurin osa hakijoista halusi ruokahuoltoon. Valinnoissa otettiin huomioon valtakunnallinen näkemys leirintekoon ja päälliköt valittiin mahdollisimman kattavasti koko Suomesta. Leirin varapäälliköt tullaan nimeämään ensi kevään aikana. Lisäksi valtakunnallinen nuorisotyövaliokunta nimeää leirityöryhmään leiriläisten edustajan. Syksyn 2011 aikana pääpaino leirivalmisteluissa on ollut rahoituksen hakemisessa. Ensimmäinen myönteinen avustuspäätös saatiin Jenny ja Antti Wihurin säätiöltä, joka tukee leiriä eurolla. Palosuojelurahastosta tuli erityishakemukselle kielteinen päätös, mutta liitto hakee avustusta yleisavustuksen mukana. Myös muille tahoille hakemuksia on lähtenyt, mutta päätöksiä ei ole vielä tullut. Yhteistyökumppaneiden kanssa on aloitettu keskustelut ja pääyhteistyökumppanit julkistettaneen alkuvuonna Vuoden 2011 palokuntanuorisotyöntekijäksi on valittu kurikkalainen ylipalomies Reijo Alanko-Luopa. Valinta julkistettiin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön valtuuston syysseminaarissa Helsingissä. Alanko-Luopa on toiminut palokuntanuorten kouluttajana lähes koko aikuisikänsä. Hän on toiminut SPEKin Yli Hyvä Juttu -hankkeessa aktiivisena promoottorina. Hankkeen tarkoituksena on ollut estää nuorten syrjäytymistä. Nuoria, joiden arveltiin olevan syrjäytymisvaarassa, ohjattiin mukaan palokuntanuorisotoimintaan. He saivat itselleen kiinnostavan harrastuksen omassa tiiviissä yhteisössä, mikä tuki heidän pärjäämistään Vuoden palokuntanuorisotyöntekijä -huomionosoitus myönnetään tunnustuksena ansiokkaasta ja menestyksekkäästä työstä palokuntanuorisotoiminnan hyväksi. Valtakunnallinen leiritoimikunta 2014 leirinjohtaja Kai Vainio, Kiukaisten VPK projektivastaava Terhi Kivijärvi, LSPeL koulutuspäällikkö Mikko Rauhanen, Maarian VPK huoltopäällikkö Jani Vilkman, Lammin VPK ruokahuoltopäällikkö Hillevi Kiema, Kauttuan tehtaan VPK järjestelypäällikkö Matti Lehtonen, Pihlavan VPK ohjelmapäällikkö Jarno Markkanen, Jäppilän VPK turvapäällikkö Mika Gröndahl, Panelian VPK kansainvälisten asioiden päällikkö Kalle Lehtonen, Rantakulman VPK tuotepäällikkö Pirjo Soini, Porin VPK toimistopäällikkö Toni Alatalo, Kotkan VPK tiedotuspäällikkö Eija Holmberg-Lehto, Tammisalon VPK Kuva Valtteri Tervala yhteiskunnassa ja vähensi syrjäytymisriskiä. Palokuntanuorisotoiminnan ohjaajat saivat aiheeseen liittyvää koulutusta, mutta he eivät tienneet, ketkä toimintaan tulevista nuorista tulivat mukaan esimerkiksi sosiaalitoimen ohjaamina. Hankkeen aikana toimin Pohjanmaan Pelastusalan Liiton palokuntanuorten nuorisotyön johtajana, joten oli tärkeää toimia suunnannäyttäjänä oman osaston kanssa. Minulla oli kyllä haju, että tätä työtä oli tehty jo aiemminkin. Ja kun olin yhteydessä sosiaalipuoleen, he löysivät nimilistastamme viisi tuttua nimeä ja tuumasivat, että kiva, kun nämä kaverit ovat mukana. Minulle ei kuitenkaan kerrottu, keistä oli kyse, kertoo Alanko-Luopa. Tunnustus jaetaan vuosittain ja valinnan tekee SPEKin nuorisotyötoimikunta. Kuvassa vuoden 2011 voittaja Reijo Alanko- Luopa. Vuoden 2011 pelastuslaitos: Helsingin kaupungin pelastuslaitos Vuoden 2011 pelastuslaitokseksi Palokuntalainen - Brandkåristen nimeää Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen. Se on lehden toimituskunnan mielestä pystynyt alan myllerryksistä huolimatta jatkamaan itsenäistä toimintapolitiikkaansa kaupunkilaisten turvallisuuden kehittämiseksi. Laitosta on kehitetty systemaattisesti ja pitkäjänteisesti. Onnistumisen yhtenä peruspilarina on määrätietoisesti rakennettu julkinen kuva, joka edelleenkin heijastaa aikoinaan tehtyjä kaukoviisaita päätöksiä. Useista pelastuslaitoksista poiketen Helsingin pelastuslaitos on pystynyt tehokkaasti säilyttämään suhteet poliittisiin päätöksentekijöihin ja siten perustelemaan olemassaolonsa siellä, missä tosiasialliset resurssit viime kädessä jaetaan. Tämä näkyy sekä kaupunkikuvassa että laitoksen sisällä. Riittävillä resursseilla, hyvillä toimintamalleilla ja onnistuneella suunnittelulla tehokkuus on pystytty säilyttämään korkealla tasolla. Helsingin luonnollisena etuna moneen muuhun laitokseen verrattuna on kaupungin tiivis yhdyskuntarakenne ja vakaa asukaspohja. Vanhasta kaupunkipalokuntarakenteesta huolimatta Helsingin pelastuslaitos on pystynyt varsin tehokkaasti hyödyntämään myös sopimuspalokuntiaan. Helsingin pelastuslaitosta pidetään pääosin hyvänä työnantajana. Helsingin pelastuslaitoksen toiminta myös ensihoidon kehittämisessä ansaitsee kiitokset. Pelastustoimen ja ensihoidon synergia on osattu Helsingissä käyttää molempien osapuolien ja viime kädessä kaupunkilaisten hyödyksi. Kuntaliitto jättää SPEKin Lehtemme saamien tietojen mukaan Suomen Kuntaliitto on eroamassa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä. Eroa pidetään sekä harmillisena imagotappiona keskusjärjestölle, että myöskin järjestöjen tilannetta selkiyttävänä toimenpiteenä. Suomen Kuntaliitto on selvästi etujärjestö, joka valvoo kuntasektorin etuja. Nämä eivät aina ole yhtenevät kaikkien SPEKin eri jäsenjärjestöjen kanssa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä on eron jälkeen 35 jäsenyhteisöä. Suomen Kuntaliitolta pyydettiin lausuntoa asiassa, mutta se ei saapunut lehden painopäivään mennessä. Palaamme asiaan helmikuun numerossa. Markkinajohtaja Suomessa ja maailmalla Yli 6000 laitetta yli 120 maahan Työskentelykorkeudet m Suurin korikuorma 500kg Yli 2000 lisävarustetta Ylivoimainen paino-työkorkeussuhde Huolto lähellä ja nopeaa Kansainvälinen nostolavojen IPAF koulutus ISO 9001 ISO EN-ISO CERTIFIED ORGANISATION Suunniteltu hengitysilmapullojen turvalliseen ja nopeaan täyttöön. CLICKMATE TW154 on helposti jälkiasennettavissa nykyisiin täyttöasemiin, suoraan täyttöletkuun tai kaksoispakattujen pullojen täyttöön. Liitos sekunneissa hengitysilmapulloihin. Ei käsin kiertämistä - KLIKKAA liitin kiinni! BRONTO SKYLIFT OY AB Teerivuorenkatu TAMPERE puh fax CLICKMATE KLIKKAA liitin kiinni! Edustus Suomessa: Oy Colly Company Ab Puh Fax

11 kipinät Klaukkalan-Metsäkylän VPK lähtee hälytystehtäviin tarvittaessa kahdella autolla. Käytössä on suhteellisen uudet pelastusyksikkö ja säiliöauto. Lisäksi palokunta omistaa museoauton. Juhlassa palkittiin ansioituneita palokuntalaisia. Klaukkalan-Metsäkylän VPK Oma talo miehen ikään Lehtokankaalle SPPL:n suurristi Helsingin pelastuskomentaja Kari Lehtokankaalle luovutettiin joulukuussa Suomen Palopäällystöliiton suurristi. Kari Lehtokangas on tehnyt yli 30-vuotisen virkauran pelastustoimessa. Hän on hoitanut myös lukuisia alan luottamustehtäviä niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Lehtokangas on toiminut muun muassa Suomen Palopäällystöliiton puheenjohtajana ja Suomen Pelastusalan Keskus järjestön varapuheenjohtajana. Suomen Palopäällystöliiton suurristi on erittäin harvinainen. Liiton 80-vuotisen olemassaolon aikana se on jaettu vain neljä kertaa aikaisemmin. Nyt myönnetyn merkin kantajia on Lehtokankaan lisäksi ainoastaan pelastuskomentaja evp. Rainer Alho. SPPL:n jouluseminaarissa jaettiin toinenkin varsin harvinainen huomionosoitus, Suomen Palopäällystöliiton tuliristi. Sen sai pelastuspäällikkö evp. Timo Kaistinen Riihimäeltä. Tuliristin on saanut kaikkiaan 86 henkilöä. SOPIMUSPALOKUNTIEN PIENAVUSTUKSET VUONNA 2012 Sopimuspalokuntien pienavustushakemukset on tarkoitettu sopimus-, tehdas- ja laitospalokunnille, joilla on voimassa oleva palokuntasopimus. Avustusta myönnetään yksikköhinnaltaan alle euron hankkeisiin. 20 Palokuntalainen 43 Keski-Uusimaalaisen Klaukkalan- Metsäkylän VPK:n talo vihittiin käyttöön silloisen Uudenmaan läänin maaherran Väinö Meltin toimesta. VPK:n talon rakentaminen oli pienen kylän talkootyön ja yhteishengen voimannäyttö. Talon täytettyä 50 vuotta viime lokakuussa, pidettiin Metsäkylässä juhlatilaisuus. Vuonna 1951 perustettu VPK pyrki jo ensimmäisenä toimintavuotenaan hankkimaan itselleen tontin paloaseman rakentamista varten. Yritys oman tontin saamiseksi kuitenkin kariutui, koska sopivan tontin myyjä ei suostunutkaan kaupan tekoon. Toisaalta myös osa jäsenistöä vastusti tontin ostoa sen sijainnin johdosta. Uusi tonttivaihtoehto löytyi vuonna Aiemmista kokemuksista oli opittu ja niinpä kaupat tontista tehtiin pikaisesti lokakuussa Talo pystyyn lainoilla ja talkoilla Nurmijärven kunnaninsinööri Mikko Ketonen laati alustavat talon piirustukset. Ensin talosta oli määrä tulla kaksikerroksinen, mutta viereen suunniteltu Hyrylästä Klaukkalaan suuntautuva niin sanottu öljytie ja sille suunniteltu korkeus johti päätökseen kolmikerroksisesta rakennuksesta. Työt omalla tontilla aloitet- tiin välittömästi. Talkootyöllä oli suuri merkitys rakentamisessa ja rahoituksesta huolehdittiin lainoilla, jotka 24 kyläläistä takasivat. Rakentamisen aikana kustannukset nousivat eikä lainaraha riittänyt, siksi täytyi vielä hakea uusi laina. Se saatiin 13 kyläläisen takauksella. Rakentamiseen kului aikaa kaksi vuotta. Talo vihittiin käyttöön , reilut 10 vuotta palokunnan perustamisen jälkeen. Hanke oli sisukkaan kyläyhteisön ponnistus yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Lainat maksuun vuokrilla ja avustuksilla Talon rakentamisesta johtuvien lainojen maksaminen ei yhdistykselle ollut helppo homma. Asiaa käsitteltiin monissa kokouksissa. Lainojen maksamiseksi jouduttiin tiloja vuokraamaan muuhun käyttöön ja hakemaan avustuksia Nurmijärven kunnalta ja Palosuojelurahastolta. Vuonna 1972 voitiin todeta, että rakennuslainat oli saatu maksettua. Rakennuksen ylläpito on myös vaatinut paljon suunnittelua ja päätöksiä niiltä, jotka ovat yhdistyksestä vastanneet. Klaukkalan-Metsäkylän VPK voi olla enemmän kuin tyytyväinen siitä, että yhdistyksen vastuuhenkilöt ovat tehneet oikeita päätöksiä ja talo on edelleenkin yhdistyksen omistuksessa. Palokunnan talon 50-vuotisjuhla pidettiin Juhlan tervehdyssanat lausui yhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Alho, juhlapuheen piti Etelä-Suomen Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen vastuualueen johtaja Markku Haranne. Musiikista vastasi Jari Niemelän klubiorkesteri. Klaukkalan-Metsäkylän VPK on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sopimuspalokunta. Kuvassa ainoat suurristin kantajat; Rainer Alho onnittelee Kari Lehtokangasta, taustalla liiton puheenjohtaja Vesa Parkko. Avustuksilla tuetaan hälytysvalmiuden tehostamista tai työturvallisuuden parantamista tukevia varuste- ja kalustohankintoja tai hankkeita, joilla turvataan VPK -toiminnan jatkuvuutta ja toimintaedellytyksiä. Tällaisia hankkeita ovat mm. hälytysosastojen varuste- ja kalustohankinnat todennetun työturvallisuushaitan poistaminen rakennuksen muuttaminen paloasemakäyttöön ajoneuvopaikkojen lisääminen ajoneuvon hankinta (alle euroa, sis. alv) nuoriso-osaston suojavarusteet Avustusta haetaan ilman määräaikaa viimeistään vuoden kuluessa hankinnan maksamisesta toteutuneiden kustannusten perusteella. Avustusta haetaan sähköisillä lomakkeilla, jotka löytyvät osoitteesta Sopimuspalokuntien tulee lisäksi pyytää hakemuksiinsa pelastuslaitoksen lausunto. Hakemukset toimitetaan rahastoon sähköpostitse tai postitse. Palosuojelurahasto toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2012! Lisätietoja:

12 kipinät Vähärauman VPK 125 Porilaisella Vähärauman VPK:lla oli yli sadan vuoden ajan tukikohtanaan palokunnantalo Vähärauman kaupunginosassa. Talo paloi vuonna 2009 perustuksiaan myöten ja jäljelle jäi vuonna 1917 luonnonkivistä rakennettu kalustorakennus. Tästäkin rakennuksesta palokunta luopuu vuoden vaihteessa, jolloin kiinteistön hallinta siirtyy tontin omistavalle Porin kaupungille. Vähärauman VPK jatkaa paloturvallisuustyötä pienemmissä puitteissa ilman varsinaista sammutusvalmiutta. Vähärauman VPK kunnosti kivirakennuksen julkisivut, jotta asemakaavassa suojelumerkinnällä varustettu rakennus säilyisi UUTTA: Teksti puheenjohtaja Ari Nordström Muistolaatta paljastettiin lauantaina osoitteessa Noukantie 10, Pori. Kuvassa vasemmalta laatan suunnittelija Ari Lagerbom, puheenjohtaja Ari Nordström, Esa Ilves, kunniapäällikkö Heikki Hallamaa, kunniapuheenjohtaja Matti Sundvall, Kari Lampinen ja Keijo Härkälä. Perinnepalokunnalle muistolaatta mahdollisimman pitkään muistuttamassa perinteikkäästä ja arvokkaasta palokuntatyöstä Vähäraumalla. Juhlavuoden kunniaksi palokunta hankki kivirakennuksen seinään muistolaatan. Laatan suunniteli reposaarelainen palokuntaaktiivi Ari Lagerbom. Vähärauman VPK:n syyskokouksessa valittiin palokunnan puheenjohtajaksi Ari Nordström. Varapuheenjohtajana toimii Keijo Härkälä, sihteerinä Jussi Konttinen ja taloudenhoitajana Heikki Hallamaa. Kunniapuheenjohtajaksi nimettiin Matti Sundvall ja kunniapäälliköksi Heikki Hallamaa. Molemmat ovat toimineet vapaaehtoisessa palokuntatyössä reilusti yli puoli vuosisataa. Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat Näytä ulospäin, millaisten arvojen varassa toimimme! Uudet Pelastustoimen arvot -ajoneuvotarrat nyt saatavilla. Tarroja on kahta kokoa: suuremman halkaisija on 25 cm ja pienemmän 11 cm. Hinnat 9,00 e ja 4,00 e / kpl (sis.alv.) kasvo ari jalonen Palokansan edustaja Paloesimies Ari Jalonen syntyi Porissa vuonna Hänen syntymäkotinsa sijaitsi Viasvedellä, melkein 15 kilometrin päässä Porin torilta. Tänään Jalosen perhe, vaimo Leena, kolme alle kouluikäistä lasta ja koirat Elsa ja Rölli asuvat omakotitalossa Arin synnyinseudulla, Porin maasedulla. Teini-ikäisenä Ari tutustui pelastusalaan Porin VPK:n nuoriso-osastossa, missä syttyi kiinnostus tulevaa ammattia kohtaan. Nuorena Ari harrasti myös kilpauintia. Osittain siksi vesielementti tuli tutuksi armeijassa. Hyväkuntoinen Ari valmistui merivoimien sukeltajakurssi 65:lta raivaajasukeltajaksi. Pelastusalan ammattiura alkoi Arin valmistuttua pelastajakurssi 7:ltä vuonna Ura keskeytyi puoleksitoista vuodeksi vuosituhannen vaihteessa, jolloin Ari palveli YK-rauhanturvaajana Libanonissa. Paloesimieskurssilta Ari valmistui vuonna 2001 ja sai koulutustaan vastaavan viran Porin palolaitoksen keskusasemalla. Pelastuslaitoksella hänen erityisvastuualueenaan on ollut vesipelastussukeltaminen Porin toiminta-alueella. Ennen heittäytymistä päätoimiseksi kansanedustajaksi Ari toimi kunnallisissa luottamustehtävissä. Hänet valittiin vuonna 2008 Porin kaupunginvaltuustoon ja 2011 eduskuntaan kolmanneksi suurimmalla äänimäärällä Satakunnasta. Hän on myös ollut Porin kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtaja. Moottoripyöräily on ollut hänelle läheinen harrastus jo 16-vuotiaasta alkaen. Tällä hetkellä alla on BMW K 1200 RS. Myös vaimo Leena on moottoripyöräilyn seurausta. Lempi syttyi kirjaimellisesti prätkien parissa. Ympäristöarvot ovat Arille tärkeitä. Hänen mielestään luontoa pitää suojella aina, kun siihen on mahdollisuus. Itse hän mielellään mainitsee esimerkkinä, että kaikki Jalosten lapset ovat kestovaippailleet. Satakuntalaisuus Sydämen asia, iso kokonaisuus. SPAL 1.2. Edunvalvoja. SPPL: Perehdyttäminen pelastuslaitoksissa kehittämispäivä Mielimusiikki Vantaa Monipuolinen. Viasvesi Koti. Jorma Uotinen Taiteilija. Eduskunta Työpaikka. Ruoka, josta en pidä Ei ole. Hell s Angels Rikollisjärjestö naamioituna moottoripyöräkerhoksi. Leena Harkimo Kollega Porista. Lähitulevaisuus Kiireinen. Terveiset päättäjäkollegoille Päätöksentekijöiden on välillä hyvä astua kansan pariin. Tilaukset ja tiedustelut: Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, Helsinki puhelin (09) faksi (09) kansanedustaja, paloesimies ari jalonen, ps Palokuntalainen 43 23

13 kipinät Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Tiedot osoitteeseen Tammikuu ALALLA TAPAHTUU TULIMERI -risteily Silja Europa Turku Tukholma Turvallinen ja eheä Suomi Lahti maakunnista kaupunkeihin ja kyliin -seminaari Helmikuu 1.2. SPPL: Perehdyttäminen Vantaa pelastuslaitoksissa -kehittämispäivä Palomiesurheilu: Hiihto Pohjois- Karjala SPPL: Jälkivahingontorjunta ja kuivauspäivät m/s Mariella SPEK: Pohjantähti 2012 Palotarus, Padasjoki päivä Koko Suomi päivän Valtakunnallinen päätapahtuma SPEK: Palokuntanuorten valtakunnallinen symposium Tornio Haaparanta Jyväskylä Palokuntalainen ilmestyy Testi - Autot Maaliskuu Palomiesurheilu: Pilkki Vaasa Palomiesurheilu: Turku Kaukalopallo Nuohousalan Keskusliiton Heinola kevätopintopäivät ja kevätkokous Palomiesurheilu: Slalom Ruka (Porvoo/ Kuusamo) SPPL: Palopäällystöpäivät Hämeenlinna SPEK: Palokuntanais- ja Padasjoki nuorisotyön kevätkokoukset Huhtikuu Tapaturmapäivä SPEK: Palokuntanuorten SM-tietokilpailu SPEK: Veikon Malja -kilpailu Opetusalan turvallisuusfoorumi SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa Palomiesurheilu: Keilailu Raisio Palokuntalainen ilmestyy Kemi, (alustava paikka, vahvistuu myöhemmin) Kemi, paikka vahvistuu myöhemmin) m/s Gabriella Tampere Ajankohtaisia aiheita Toukokuu SPPL: Sosiaali- ja terveydenalan turvallisuusfoorumi Hki Tukholma Hki Nou Hätä -loppukilpailu Kuopio Ensihoito 12 opintopäivät Pelastusopisto, Kuopio Palokuntien SM-kilpailut Lahti Turvallinen Suomi -seminaari Helsinki Kesäkuu Palomiesurheilu: Yleisurheilu Äänekoski Palomiesurheilu: Jalkapallo Mikkeli Palokuntalainen ilmestyy Testi Veneet SPEK: Tulta Päin -palokuntasoittokunta Rovaniemi tapahtuma Heinäkuu Palomiesurheilu: Ammunta Iisalmi Palomiesurheilu: Lentopallo Tampere Palokuntalainen ilmestyy Ajankohtaisia aiheita Elokuu CTIF kansalliset kilpailut Nummela Palomiesurheilu: Golf Lappajärvi Palokuntalainen ilmestyy MESSULEHTI Testit - Pienkalusto Palokunta Suomessa Turku 175 vuotta Syyskuu TURVALLISUUSMESSUT Tampere Palomiesurheilu: Suunnistus Espoo Lokakuu Palomiesurheilu: Uinti Jyväskylä Palomiesurheilu: Pori Voimailu/Soutu 18. SPPL: Opintopäivät Vierumäki SPEK: Palokuntanais- ja nuorisotyön syysseminaari Palokuntalainen ilmestyy Turvallisuus messujen satoa Marraskuu Palomiesurheilu: Salibandy Kotka Joulukuu Palokuntalainen ilmestyy Testit -Varusteet Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta. Nimityksiä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi ja varautuminen- vastuualueen johtaja Pasi Ryynänen Helsingin Pelastusliitto ry Toiminnanjohtaja Olli-Veikko Kurvinen Anjalan VPK Puheenjohtaja (jatkaa tehtävässään) Jari Kallio 20 valmistui päällikkökurssilta Teksti Isto Kujala Pihlavan VPK Puheenjohtaja Tuomas Klimoff Kurssilta valmistuivat: Aalto Toni Kerimäen VPK Aaltonen Hannes Perniön VPK Aarnio Atte Savitaipaleen palokunta Hentilä Erkki Leppävaaran VPK Hirvelä Kimmo Euran VPK Kallio Markku Pelkosenniemen VPK Karhunen Viljami Pusulan VPK Kuosmanen Markus Savion VPK Laurén Mikko Lavian VPK Mäkelä Juhani Kullaan VPK Peltoniemi Mika Mynämäen VPK Perttula Arto Kokemäen VPK Saarinen Sippo Halikon VPK Sainio Marko Kiukaisten VPK Takkinen Antti Sääksjärven VPK Toivonen Tommi Auran VPK Ukkonen Aki Euran VPK Uunila Kari Kauhajoen VPK Vinho Jouni Euran VPK Väisänen Matti Leppävaaran VPK Pihlavan VPK Palokunnanpäällikkö Jarkko Luonila Tuusulan VPK Puheenjohtaja (jatkaa tehtävässään) Kaj Winqvist Tuusulan VPK Palokunnanpäällikkö (jatkaa tehtävässään) Kari Paldanius Malmin VPK Palokunnanpäällikkö Petri Nyberg Malmin VPK Hälytysosaston päällikkö Juha Vuorela Malmin VPK Puheenjohtaja Samuel Siliin Mietoisten VPK Palokunnan päällikkö Sami Nikkilä Mietoisten VPK Puheenjohtaja Antti Nuutamo Varpaisjärven VPK Puheenjohtaja Jukka Vepsäläinen Sopimuspalokunnan päällikkökurssi päättyi Pelastusopistolla Kuopiossa. Kurssinjohtajana toimi vanhempi opettaja Jukka Ekholm. Kurssilla käsiteltiin luennoin ja harjoituksin pelastushallintoa, kouluttamista, pelastustoiminnan johtamista, pelastusneuvontaa ja tiedottamista, johtamistaitoa, palonehkäisyä ja sammutus- ja pelastustekniikkaa. Kurssin päätöstilaisuudessa luovutettiin SSPL-stipendi Antti Takkiselle, Sääksjärven VPK:sta. Finscoop Ky:n Etelä-Suomen myyntipäällikkönä on aloittanut Mikko Känkänen ja Itä-Suomen myyntipäällikkönä Jouko Lätti. Palokuntalainen 43 25

14 Erikoiset keikat Ottakaa oranssi käärme kiinni! Teksti Marko Partanen Kuvitukset Anna Broholm Keikoilla sattuu ja tapahtuu. Joskus jälkipolville ei jää paljon kerrottavaa, mutta toisella kertaa koettua tilannetta ei unohdeta. Siitä tulee helposti kahvipöytien legenda, joka jää elämään. Jos olet nyt paloasemalla, niin katso jalkoihisi: jokin aika sitten säilytyslaatikosta karkasi oranssi käärme. Pelastusyksikkö hälytettiin ottamaan kiinni käärmettä. Kyseessä ei ollutkaan perinteinen kyy, vaan metrinmittainen oranssi käärme. Kukaan ei ollut nähnyt sellaista ennen, eikä kukaan tiennyt, mikä käärme se oli tai mistä se oli ylipäätään vapaaksi päässyt. Höökin väki sai ohjattua sen lapioilla pahvilaatikkoon. Matkalla asemalle käärme pysyi rauhallisena. Asemalla käärme vaihdettiin toiseen laatikkoon, missä ei ollut kantta. Kesämiehelle annettiin tehtäväksi vartioida käärmettä, kun muut menivät ansaitulle kahville. Eläintarhan edustajan oli määrä tulla hakemaan käärme pois. Kalustohallissa oli sen verran lämmin, että käärme sai uutta eloa. Se pyrki jatkuvasti pois laatikosta ja kesämies piti Sinipiika-harjalla käärmeen päätä kurissa. Oranssi käärme oli kuitenkin ovela ja sinnikäs. Se livahti kesämiehen pitämän harjan alta ja lopulta pois laatikosta. Käärme luikerteli vauhdilla pitkin kalustohallin lattiaa. Se pyrki kohti viemäriä. Ensin kesämies yritti pitää sitä aisoissa harjalla, mutta huomasi nopeasti, että se ei riitä. Kesämies viritti harjaansa jo golfsvingejä, mutta sekään ei auttanut. Käärme pyrki ehdoitta kohti viemäriä. Kesämies päätti ottaa käärmeen kiinni. Hän puki sammutushanskat käteensä ja sai kun saikin käärmeen häntäpäästä otteen. Koska käärmeen vaarallisuudesta ei ollut tietoa, oli kesämiehen varottava puremaa. Metrinmittainen käärme olisi helposti päässyt puremaan, jos sitä olisi pelkästään roikottanut. Siksi kesämies alkoi pyörittää käärmettä päänsä päällä kuin lassoa. Kesämies arveli, että käärme saattoi ihmetellä käsittelyä, johon oli joutunut. Työkavereiden kahvitauko oli kuitenkin pitkä ja kesämiehen käsi alkoi väsyä. Oli keksittävä uusi suunnitelma. Sitten kesämies hivutti toisenkin kätensä käärmettä pyörittävän käden viereen ja nykäisi sen käärmeenvartta liu uttaen pään juureen. Sitten kesämies sai käärmeestä sellaisen otteen, että pystyi laittamaan eläimen takaisin laatikoon, josta se ei enää paennut. Kesämies alkoi pyörittää käärmettä päänsä päällä kuin lassoa. P3, me upottiin Kaksi miestä kaatui järvellä veneellä soudellessaan. He odottelivat avun tuloa kaatuneen veneen reunalla itseään kannatellen. Palomiehet saivat oman veneensä vesille, ja veden varaan joutuneet pelastettiin nopeahkosti kyytiin. Kun esimies ilmoitti tapahtuneesta palomestarille, hän perui kohteeseen matkalla olevat pelastusyksiköt. Vähän ajan kuluttua palomestari kuuli radiosta: P3, me upottiin. Vene oli painavassa lastissaan hörpännyt vettä perästä, kun kaasua väännettiin aggressiivisesti. Palomestari ilmoitti perumilleen yksiköille, että komento takaisin. Tunnin savusukellus tuplapulloilla Sopimuspalokuntalaiset ilmoittivat tulipalosta, jonka sijaintia ei pystytty määrittelemään. Pian palokohde tarkentui louhittavaan junaratatunneliin. Palomestari hälytti höökin ja säiliöauton lisäksi kaksi höökiä, suurtehotuulettimen sekä rautatietunneleita varten varustetut mönkijät. Ensimmäisen hööki aloitti tiedustelun mönkijää käyttäen. Toinen hööki vastasi viestiliikenteestä, joka edellytti niin ikään savusukeltamista tunneliin, koska virveyhteys katkesi syvälle mentäessä. Kolmas hööki valmistautui turvaamaan savusukeltajia ja jatkamaan tarvittaessa ensimmäisen höökin tehtävää. Tunnelipaloon menoa varten varauduttiin lisäämällä savusukelluslaitteisiin toinen kuuden litran paineilmapullo. Työmaalta löytyi etsimisen jälkeen palokunnan postilaatikko, jossa oli tiedot ja kartta työmaasta. Dokumentit olivat kuitenkin huonossa kunnossa. Paikalla oli kaksi työmiestä, joita riittävästi haastattelemalla selvisi tunnelin valmiusaste ja mihin päin tuuli luonnollisesti tunnelissa kulkee. Yhden höökin väki eteni savua vastaan tuulen yläpuolelta mönkijällä savurajalle ja siitä eteenpäin jalkaisin. Mönkijää tuotiin savun sekaan jalkatiedustelun perässä. Tuulen alapuolelta tunnelin toisesta päästä tiedusteleva ryhmä ilmoitti, että alkupää tunnelista oli puhdas, joten selvisi, että palo oli tunnelin keskivaiheilla. Siellä paloi räjäytyksessä käytetty 3,5 x 10 metrin -kokoinen kumimatto. Savua vastaan edenneet savusukeltajat käskettiin toiselle aukolle. Suurtehotuuletin käynnistettiin, näkyvyys parani ja sammutushyökkäys alkoi. Kaikki sammutushyökkäykset tehtiin tuulettimen suojaamana samalta aukolta. Palo sammutettiin ja paikka vaahdotettiin. Mönkijöillä yritettiin siirrellä mattoa, mutta se ei onnistunut. Paikalle järjestettiin työkone. Palomestari pohti, että keikka oli haastava. Tehtävä sitoi useita yksiköitä moneksi tunniksi. Aineelliset vahingot olivat vähäiset, mutta savu aiheutti haittaa laajalle alueelle. Tunnelissa tiloja oli erittäin vaikea hahmottaa, kun savua oli paljon. Tiedustelu- ja sammutustehtävissä savusukellus kesti noin 60 minuuttia. Hengitysvaikeus kymmenessä metrissä Lääkärihelikopteri ja ambulanssi hälytettiin hengitysvaikeustehtävälle, johon ei ollut lisätietoja. Kohde oli syrjäisellä teollisuusalueella hallin pihalla, jossa seisoi kaksi henkilönostinta korit kiinni toisissaan kymmenen metrin korkeudessa. Korien välissä oli mies puristuksissa. Hän oli juuri ja juuri saanut soitettua itse apua, mutta ei selitettyä tapahtunutta. Puuskuttavan miehen puheesta hätäkeskuspäivystäjä oli päätellyt kyseessä olleen hengitysvaikeuden. Potilaan luokse ei päästy ennen kuin paikalle hälytettiin nostolava-auto. Potilas vammautui vaikeasti, mutta selviytyi. Hän oli mennyt korjaamaan vikaantunutta henkilönostinta toisella nostimella, josta oli kadonnut yhtäkkiä paineet, minkä vuoksi sen kori oli painautunut toista koria vasten ja mies oli jäänyt väliin. 26 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 27

15 Erikoiset keikat Savua lentokoneen ruumasta Matkustajalentokone on lähdössä lentoon ja ruumasta tulee matkustamoon savua, kuuluivat hätäkeskuspäivystäjän lisätiedot, kun hän oli ensin antanut hälytyksen: ilmaliikenneonnettomuusvaara, suuri. Palomiehet valmistautuivat hälytysilmoituksen perusteella pahimpaan. Paloautot piirittivät lentoon valmistautuvan koneen. Perusselvitys oli jo valmiina ja savusukeltajat kaivoivat lähtökuoppia, kun lennonjohtotornista ilmoitettiin, että lentokoneen kapteeni oli käskenyt paloautot pois tieltä, sillä kone lähtee lentoon. Lentokoneen kapteeni oli todennut savun olevan vesihöyryä, jolle oli luonnollinen selitys. Kapteeni vastaa lentokoneesta kaikissa tilanteissa, myös yli viranomaisten, niinpä kone lähti reitille oviaan avaamatta ja palomiehet rullasivat letkunsa ja palasivat asemilleen. Kolmen tuuman hyppynaru 10-kerroksisen tornitalon porraskäytävässä paloi ala-aulaan vartioimatta jätetty muuttokuorma. Hööki saapui paikalle ja perusselvitys saatiin valmiiksi. Kun konemies päästi paineet runkoon, niin jakoliittimen auki jääneestä yhteestä alkoi suihkuta vesi, ja letku alkoi heittelehtiä holtittomasti. Viestiliikennettä hoitava esimies joutui hyppimään heittelehtivän letkun yli kuin narua, aina kun letku tuli kohdalle. Savusukeltaja suojautui maastoutumalla ruusupuskaan. Lyhyessä ajassa, ennen kuin konemies sai suljettua pumpun, ehti tapahtua paljon. Toisen höökin väki lähti savuisen porraskäytävän ylimpään kerrokseen etsimään savunpoistoluukkua. Savunpoistoluukun etsijät olivat sukeltaneet jo jonkin aikaa, kun narua hypännyt esimies päätti mennä viidennen kerroksen kohdalle katsomaan, että ryhmä pääsee turvallisesti alas. Jossain vaiheessa savun seasta alkoi kuulua, kun paineilmalaitteen varailmapilli alkoi huutaa. Sitten alkoi kuulua pauke, mikä syntyi siitä, kun savusukeltajan paineilmalaite kopisi kaiteeseen, kun hän juoksi rappusia alas. Viidennessä kerroksessa ollut esimies havahtui, kun sammutusasu vilahti hänen ohitseen. Hän lähti perään. Alhaalla esimies kertoi savusukeltajalle, että hän huolestui, ettei tämä ehtisi ulos. Kun savusukeltaja riisui maskinsa, niin ilma oli niin vähissä, että laite ei edes pihahtanut. Savusukeltaja totesi esimiehelle: Ei tarvitse huolehtia, tiedän kyllä, mihin ilmani riittävät. Viestiliikennettä hoitava esimies joutui hyppimään heittelehtivän letkun yli kuin narua, aina kun letku tuli kohdalle. Isku Ladaan Mies oli linnoittautunut Ladaansa. Hänellä oli autossa nestekaasupullo ja toho. Nestekaasupullosta hän päästi kokoajan kaasua autoon ja sitä oli jo niin paljon, että haju tuntui auton ulkopuolellakin voimakkaasti. Mies uhkasi räjäyttää itsensä. Palomestari arveli kuitenkin, että auton sisällä seos on niin rikas, että se ei syty. Niinpä he päättivät poliisin kanssa toimia. Savusukeltajat lähestyivät Ladaa hiipimällä autoa kohti kuolleesta kulmasta. Poliisit seurasivat palomiesten kannassa. Kakkonen löi Ladan sivulasin sisään murtoraudalla ja ykkönen työnsi sumusuihkulla vettä sisään. Poliisit ottivat miehen kiinni. Palomiehet neuvoivat omaista kuivaamaan autoa hieman ennen seuraavaa starttia. Mieheltä kysyttiin, mistä kasvojen mustelmat olivat tulleet, hän vastasi: No tennispalloista tietenkin, hölmö! Käsiin pudonneet Lääkintäesimies, ambulanssi ja pelastusyksikkö hälytettiin hoitamaan hengitysvaikeuspotilasta. Pelastusyksikkö oli paikalla ensimmäisenä. Potilaan puoliso oli kerrostalon porraskäytävän alatasanteella ohjaamassa auttajia oikeaan kerrokseen ja asuntoon. Potilas meni elottomaksi pelastusyksikön ollessa paikalla. Seuraavaksi paikalle ehtivät lähes samanaikaisesti ambulanssi ja lääkintäesimies. Ensihoitajat menivät pelastusyksikön avuksi hoitamaan elvytystä. Lääkintäesimies totesi opastamassa olleen puolison hyvin huonovointiseksi ja jäi hoitamaan tätä. Hän oli hengästynyt ja kalpea. Hyvin pian puoliso meni keuhkopöhöön ja elottomaksi. Myös porraskäytävässä aloitettiin elvytys. Molemmat potilaat menehtyivät. Savua lattiakaivosta Uudehkon kylpylä-, hotelli- ja liiketilakompleksin pohjakerroksessa kuntosalin pesuhuoneen lattiakaivoista tuli savua. Vaaleanharmaata savua tuli selvästi, mutta lämpöä ei ollut. Tila tyhjennettiin ja tuuletettiin. Savuntulo lakkasi. Syy jäi epäselväksi, kun pelastusyksiköt poistuvat paikalta. Muutaman tunnin kuluttua savua alkoi ilmetä jälleen. Yksiköt hälytettiin uudelleen. Huomattiin, että yksi lattiakaivoista on väärin koottu ja että kaivosta näkyi suoraan viemäriputkeen. Viemärilinjan äärellä olevat sähkölaitteet käytiin läpi, mahdolliset syttymispaikat poissulojettiin, mutta syytä ei löytynyt. Pian parkkihallissa havaittiin, että liekit pistivät esiin kaivosta. Kaivon muoviset rakenteet olivat syttyneet palamaan palavina kaivoon tiputetuista tupakantumpeista. Henkilökunta oli tottunut käymään kaivon vieressä tupakalla. Mainittakoon, että tuhkakuppi löytyi kymmenen metrin päästä. Akassi ambulanssissa Ambulanssi pyydettiin nelikymppisen miehen luokse. Hän oli sekava, olemukseltaan nuhruinen, tukka rehotti pystyssä ja kasvoissa oli mustelmia. Mies esittäytyi Anders Akassiksi, Vimpeltonin voittajaksi, mitä hän toisteli. Mies vakuutti todellakin olevansa tenniksen maailmanmestari ja pesevänsä lajissa ihan kenet tahansa. Kun mieheltä kysyttiin, mistä kasvojen mustelmat olivat tulleet, hän vastasi: No tennispalloista tietenkin, hölmö! Iso saalis Palomestarin johtoyksikkö palasi pimeän aikaan tehtävältään. Vastaan ajoi auto, jonka alta sinkosi voimakas kipinäsuihku. Johtoyksikkö kääntyi ja päätti tavoittaa kipinöivän auton. Muutaman kilometrin takaa-ajon jälkeen yksikkö tavoitti haluamansa. Kipinöiden arveltiin johtuvan laahaavasta pakoputkesta tai rikki menneestä renkaasta, joten johtoyksiköllä päätettiin tehdä heille harvinainen ajoneuvon pysäyttäminen hälytysvaloja ja pitkiä valoja vilkutellen. Sitten auto pysähtyi. Kipinöivän auton kuljettaja tiesi kipinöille syyn: Hän oli ajanut katiskaan. Muutama kilometri aiemmin pimeälle tielle oli jonkun peräkärrystä pudonnut katiskoja, joita kuljettaja ei ollut nähnyt ajoissa, ja kun hän kuuli kolahduksen, oli liian myöhäistä väistää. Katiska oli mennyt niin syvälle akselin väliin, ettei sitä saanut tien varressa poistettua. Kuljettaja tiedusteli palomestarilta, että oliko katiskaan sattunut ajon aikana saalista? Sitä ei ollut, joten palomestari tyytyi toteamaan, että virkansa puolesta hän halusi vain tarkistaa tilanteen. Kuljettaja huokaisi helpotuksesta: Ai, palokunnastako te olittekin. Minä jo ajattelin, että sakot tästä enää puuttuisivatkin. 28 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 29

16 Erikoiset keikat Vakava hissikeikka Palomestari ihmetteli, kun hätäkeskus hälytti hissihälytykseen ison vasteen. Matkalla epäselvät tapahtumatiedot täsmentyivät vähitellen. Leikki-ikäinen poika oli joutunut hissionnettomuuteen. Hän oli juossut tyhjään vanhanmalliseen hissiin, jossa oli porraskäytävään kahvalla avautuva ovi sekä itse hissiin vievä veräjämallinen verkko-ovi. Poika oli juossut hissiin ja yrittänyt palata sieltä takaisin käytävään ennen hissin lähtöä. Palatessaan käytävään poika oli jäänyt verkko-oven ja käytävään vievän kiinteän oven väliin, jolloin hissi lähti liikkeelle. Poika liikkui hissikorin mukana hissikuilussa ja jäi päästään puristuksiin kerrostasanteen kohdalle, jolloin hissin tekniikka havaitsi häiriön ja pysäytti sen. Palomiehet työnsivät hissikorin kuilun takaseinään nostotyynyllä ja poika saatiin irti. Irrotuksen jälkeen poikaa jouduttiin elvyttämään, minkä jälkeen hänet kuljetettiin sairaalaan. Tapahtuma kosketti keikalla olleita henkilöitä ja heille järjestettiin defusing-tilaisuus. Apua, minä hukun Mies soitti hätäkeskukseen syystalven aamuyönä. Hän oli parvekkeella käydessään kuullut miesäänen huutavan: Apua, minä hukun. Avunhuutoja kuului useita kertoja. Ilmoittaja kertoi istuvansa pyörätuolissa, eikä siksi päässyt ulos katsomaan mistä oli kyse. Tapahtumapaikkana oli taajama-alue, missä ei kartan mukaan ollut vesistöä mailla halmeilla. Hätäkeskuksessa mietittiin hetki, mitä ilmoituksen kanssa tehdään, lopulta päätettiin hälyttää pelastusyksikkö tarkastamaan tilanne. Pitkien etsintöjen jälkeen yksikkö löytääkin syyn avunhuutoihin. Ravintolasta palaamassa ollut mies on kävellyt katukaivoon, josta joku on siirtänyt kannen paikoiltaan. Hän oli rintaansa myöten vedessä ja kylmissään. Mies ei todennäköisesti olisi omin voimin päässyt ylös kaivosta. Ravintolasta palaamassa Aurinko haittaa Moottoritiellä autoileva nainen soitti hätäkeskukseen aikaisin aamulla. Hän kertoi, että aurinko paistaa niin matalalla ja suoraan hänen silmiinsä, että hän ei näe ajaa. Nainen vaatikin moottoritietä suljettavaksi poliisin toimesta välittömästi. Räjähdysvaara Huoltoaseman asiakas soitti hätäkeskukseen. Hän oli tarkistamassa renkaiden ilmanpainetta, kun hän huomasi, että siirrettävä ilmasäiliö vinkui ja sihisi, kun se oli täyttöpisteessä. Soittajan mukaan se suhisi nyt samoin kuin se suhisi sitä liikuteltaessa. Soittajan mukaan kyseessä oli vaaratilanne, ja säiliössä oleva happi saattoi räjähtää. Samuraimiekka Soittaja ilmoitti hätäkeskukseen valtaväylän tienpientareella kävelevästä ihmisestä, jolla oli samuraimiekka kädessään. Poliisi tarkasti tilanteen ja tapasi hölmistyneen tielaitoksen työntekijän, joka siivosi piennarta apunaan roskankeräyskeppi. Poika oli juossut hissiin ja yrittänyt palata sieltä takaisin käytävään ennen hissin lähtöä. Vanhasta kipinästä Naapuri ilmoitti, että liekit lyövät paritalon räystään alta. Talon oma, asukkaan kännykkään hälyttävä, hälytysjärjestelmä ei ollut reagoinut. Palokunta tuli paikalle ja savusukeltajat menivät sisään. Asunto oli puhdas, eikä savua tai liekkejä näkynyt. Nopeasti palo levisi kuitenkin myös asuntoon. Palo saatiin katkaistua palavaan asuntoon, joka tuhoutui täysin. Syytä keskipäivällä havaittuun paloon ei tahtonut löytyä, kunnes selvisi, että talon takapihalla oli tehty tulitöitä edellisiltana. Laikan kipinäsuihku oli mennyt terassirakenteiden alle ja sytyttänyt pienen palon, joka oli kiivennyt sokkelin juuresta seinärakenteen tuuletusrakoa pitkin ullakolle. Palo oli kehittynyt vähitellen vajaan vuorokauden kuluessa. 30 Palokuntalainen 43 Seksiä tarjolla Ensihoitajat kuljettivat mielenterveyspotilasta. Yhtäkkiä kesken kuljetuksen potilas ehdotti hoitajalle, että pysäytetään auto tähän, minkä jälkeen molemmat ensihoitajat saisivat seksiä häneltä. Hoitaja kieltäytyi kohteliaasti ja matka jatkui suunnitellulla tavalla. Haukka haukkapalalla Hätäkeskus vastaanotti puhelun, jossa soittaja vaati päivystäjää tekemään jotain, koska varpushaukka söi pullaa hienon kahvilan terassilla. Apua ei välitetty, mutta päivystäjät pohtivat, että pitikö lintu poistaa terassilta siksi, että se söi siellä omia eväitään vai siksi että se söi maksamatta? ollut mies on kävellyt katukaivoon, josta joku on siirtänyt kannen paikoiltaan. Pelastusopisto järjestää Kuopiossa alkukeväällä 2012 mm. seuraavat koulutustapahtumat: Aika Hinta Hakuaika päättyy Pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi sopimuspalokunnan yksikönjohtajille Sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssi ja (kurssi toteutetaan kahdessa jaksossa) Hälytysajoneuvon kuljettaja-/kouluttajakurssi Kurssimaksu sisältää opetuksen, oppimateriaalin ja lounaan kurssipäivinä. Kurssikuvaus hintatietoineen ja hakumenettely löytyvät Pelastusopiston www-sivuilta täydennyskoulutustarjonnan yhteydestä ko. kurssin kohdalta. PELASTUSOPISTO PL 1122, KUOPIO Ryhmäseksiä paloautossa Iäkäs mies soitti hätäkeskukseen ja kertoi, että hänen parvekkeensa alapuolella on parkissa paloauto, jossa harrastetaan ryhmäseksiä. Jostakin syystä tehtävälle ilmoittautui useita poliisipartioita. Paikalta ei kuitenkaan löytynyt paloautoa, ja kävi ilmi, että parveke, josta ilmoittaja soitti, kuului vanhainkodin dementiaosastolle.

17 202C, KARVIA SARAPOHJANTIE eläinrekka ojassa, 0400xxxxxx, kalkkunoita kyydissä, 16,4km kolmostieltä, kuljettajalla haava päässä KV11,ESA332 PSA132 Marko Lähdekorpi päättelee, että tilannepaikka on kaukana ja ennakkotiedustelusta tässä tapauksessa suuri hyöty. Hän lähteekin kohteeseen KV1:llä klo 22:41. Matka kohteeseen on 18,5 kilometriä. Aikaa matkaan kuluu noin 15 minuuttia. Tie on jäinen ja liukas ja lisäksi sumu heikentää näkyvyyttä. Muutamassa minuutissa hälytyksestä myös KV11 ja KV17 ovat liikkeellä yhteisvahvuudella 13. Epätodellinen näkymä Kohteessa Lähdekorpi tekee tiedustelun ja tilanteen ainutlaatuisuus selviää hänelle nopeasti. Täysperävaunullinen eläinkuljetusrekka on oikealle kaartavan mutkan jälkeen vasemmalla kyljellään ojassa. Kymmeniä kalkkunoita istuu tien poskessa ja rekan päällä. Osa linnuista on liiskautunut perävaunun alle. Perävaunu on hajonnut palasiksi. Kalkkunakuljetuskontteja (9 laatikkoa kontissa, kussakin laatikossa neljä kalkkunaa, kontin paino kiloa) on siellä täällä. Kontteja on purkautunut perävaunun perästä ojaan, ja joitain on tullut myös perävaunun seinien ja katon läpi. Rekan nuppi on ainut ehjän näköinen osa yhdistelmästä. kuormasta. Kuljettajan mukaan Jalasjärveltä teurastamolle Säkylään menossa olleen yhdistelmän perävaunu lähti heittelehtimään liukkaalla tiellä ja ajautui ulos ajoradalta. Nuppi oli kaatunut paikaltaan ojaan. Kuljettaja kertoo myös, että kuljetusliikkeen toimesta on paikalle jo soitettu jatkokuljetus eläimille Säkylään. Pelastustoimet alkavat suojaus huomioidaan alusta alkaen KV11 saapuu kohteeseen klo 23:00. Lähdekorven tiedustelun jälkeen tehtäväkäsky on helppo antaa: kuorma-auto virrattomaksi, mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjunta sekä onnettomuuspaikan valaistus. Isoja vuotoja ei havaita. Pieni polttoainevuoto saadaan nopeasti tukittua. Suojaustasoksi Lähdekorpi määrää sammutusvarustuksen. Tein selväksi, että jos joku joutuu jostain syystä koskemaan lintuihin, tulee hänen pitää sammutuskäsineet kädessä ja kypärä päässä. Kalkkuna kun huitoo siivillään erittäin voimakkaasti ja voi näin ollen aiheuttaa päähän kovan tällin osuessaan, selvittää Marko Lähdekorpi ensiohjeistusta. Eläinsuuronnettomuus : 1134 kalkkunaa hädässä Torstaina klo pohjoissatakuntalaisen Karvian VPK:n varalla oleva yksikönjohtaja KVP7, Marko Lähdekorpi nautti kotonaan saunan löylyistä, kun Virven hälytysääni kuului pukuhuoneesta. Tästä hetkestä alkoi omalaatuinen ja myös ainutlaatuinen tapahtumasarja, joka jatkuu edelleen monen pelastustoimiin osallistuneen arjessa. Rekassa 20 tonnia elävää massaa Rekan kuljettajalla on naarmuja kasvoissa ja Lähdekorpi ohjaa hänet paikalle saapuneeseen ESA332:een. Hyväkuntoinen, mutta järkyttynyt kuljettaja kertoo kyydissä olleen 1134 kukkokalkkunaa. Yksi lintu painaa noin 18 kiloa eli kyse on noin 20 tonnin elävästä Tosi ttautinen keikka Lisäapua Lähdekorpi antaa tilanneraportin puhelimitse päivystävälle palomestari Rauno Rajalalle (POSAP3) ja pyytää hänet kohteeseen. Pyysin häntä hälyttämään paikalle päivystävän eläinlääkärin. Lisäksi pyysin häntä hälyttämään lisäapuun raivausyksikön. Oletus oli, että naapuripelastustaitoksen Etelä-Pohjanmaan Jalasjärvellä (matka 28 km) olisi raivausyksikkö, jolla voitaisiin nostella lintukontteja. Jalasjärven asemalta oli matkaa kohteeseen 27,8 km. POSAP3 käskee Satakunnan hätäkeskusta hälyttämään eläinlääkärin, mutta hätäkeskuksessa ei ole minkäänlaista tietoa eläinlääkäreistä (esimerkki hätäkeskusten palvelujen heikentymisestä, toim.huom.). Eläimet pysyvät kohtuullisen rauhallisina palokunnan tehdessä ympärillä töitä. Eläimiin ei tässä vaiheessa kosketa. Eläimet eivät myöskään liiku, vaan pysyivät paikallaan. Pölkky, palokirves ja tuuletusta Klo 23:02 paikalle saapunut KV17 saa tehtäväkseen liikenteen ohjauksen. Lisätehtäväksi heille Lähdekorpi antaa loukkaantuneiden eläinten lopetuspaikan järjestämisen. Kyseeseen tulee puupölkky ja palokirves. KV11 alkaa kuljettajan kanssa järjestää lisäilmaa nupissa olleille noin 400 kalkkunalle. Koppi on ehjä ja umpinainen. Siksi tuuletus on järjestettävä palokunnan toimesta. Noin klo 23:15 saimme tiedon, ettei Jalasjärvellä ole ollut raivausautoa ainakaan kahteen vuoteen. He ovat tulossa kohteeseen sammutusautolla. Lisäkäsiä tarvittiin, joten he saivat tulla kohteeseen, kertoo Marko Lähdekorpi. Pyysin tässä vaiheessa POSAP3:n hälyttämään Kankaanpäästä raivausauton. Kankaanpään asemalta matkaa onnettomuuspaikalle on 60 km. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Marko Lähdekorpi, Martti Välimäki ja Satakunnan Pelastuslaitos 32 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 33

18 Poliisi (PSA132) saapuu kohteeseen klo 23:30. Matkalla poliisit ovat hälyttäneet paikalle eläinlääkärin, joka oli jo matkalla. Päivystävä palomestari POSAP3 saapuu kohteeseen 23:40 ja ottaa johtovastuun. Klo 23:55 JA12 saapuu vahvuudella 1+5. KV17 ja JA12 alkavat kuljettajan kanssa järjestämään lisäilmaa nupissa olleille noin 400 kalkkunalle savutuulettimella. Nupin koko kylki joudutaan avaamaan. Eläinlääkäri: Eläimet tautivapaita, ei erityistä suojausta. Päivystävä eläinlääkäri Päivi Lahti Kankaanpäästä saapuu kohteeseen klo 00:15. Häneltä tiedustellaan muun muassa mahdollisesta tartuntavaarasta ja suojaustasosta. Hän kertoo eläinten olevan tautivapaita ja erityistä suojaustasoa ei hänen mukaansa tarvita. Eläinlääkäri päättää loukkaantuneiden lintujen lopetuksesta ja kertoo lopetuksen tapahtuvan kaulan katkaisulla. Loukkaantuneiden lintujen lopettaminen alkaa. Yksi KV11:n miehistön jäsen hoitaa kaulan katkaisun. Marko Lähdekorpi Olin jo aikaisemmin käskenyt KVP17 järjestämään teurastuspaikan linnuille. Eläinlääkäri alkoi tarkistaa lintuja yksitellen. Pari palomiestä avusti häntä. Lintuihin koskettiin nyt ensimmäisen kerran, kuvailee Lähdekorpi uuden vaiheen alkua pelastustoiminnassa. Terveet linnut laitetaan laatikoihin, joihin tulee neljä lintua kuhunkin. Loukkaantuneiden lintujen lopettaminen alkaa. Yksi KV11:n miehistön jäsen hoitaa kaulan katkaisun. Nosturilla varustettu K15 saapuu kohteeseen klo 00:30 ja lintujen kuljetusauto klo 01:00. Karvian VPK:n naisosasto hälytetään asemalle järjestämään muonitus. Kohteeseen pyydetään myös paikallisen rakennusliikkeen kurottaja kantamaan ja lastaamaan kontteja paikalle saapuneeseen kuljetusautoon. PSA132 poistuu paikalta klo 02:30 ja POSAP3 klo 03:00. Johtovastuu siirtyy takaisin Lähdekorvelle. Paikalle hälytetään myös lopetettujen eläinten kuljetus Honkajoelle, Honkajoki Oy:lle. Onnettomuuspaikalla eläinten siirto kuljetusautoon alkaa ja jatkuu pitkälle seuraavaan päivään. 250 kalkkunaa teurastettiin paikan päällä. Linnut vietiin Honkajoelle hävitettäväksi. Ruokailu ja miehistön vaihdos Palomiesten muonitus alkaa Karvian paloasemalla klo 02:00. Miehet riisuvat likaiset vaatteet ja peseytyvät paloasemalla ennen ruokailua. Osa Karvian VPK:n miehistä lähtee aamulla siviilitöihin. Onnettomuuspaikalle viedään aamupalaa. Paikalle hälytetään vaihtomiehiä Honkajoelta. Kello 07:30 P3:lla on vuoronvaihto Kankaanpäässä, ja paikalle lähtee uusi POSAP3 ja kaksi vakinaista palomiestä Kankaanpään paloasemalta. Paikalla oli palokuntien yksiköitä Karviasta, Jalasjärveltä, Kankaanpäästä ja Honkajoelta. Tilanne oli kokonaisuudessaan ohi klo 15:32. Tai eipä ollutkaan ohi Vsm, kunnan rakennusmestari Jaakko Kallioniemi, teki töitä kohteessa alusta aamuyhdeksään, sairastui Kalkkunoiden siirtäminen oli hidasta ja työlästä, koska jokainen kalkkuna käytiin läpi eläinlääkärin kanssa ennen jatkokuljetusta. Linnut ulostivat aika paljon, ja välillä tienkohta, jossa kävimme kalkkunoita läpi, oli melkoisen paskakerroksen peitossa. Itse ehdin käsittelemään noin 400 lintua. Noin sata vahingoittunutta kalkkunaa hätäteurastettiin kirves ja pölkky -menetelmällä. Yllätys yllätys Rajut oireet alkavat Onnettomuuspaikalla olleista kymmenkunta sai erilaisia oireita parin kolmen päivän sisällä onnettomuudesta. Pääosan kohdalla altistuminen sairauksia aiheuttaville bakteereille on selvä. Toisin kuin tiedotusvälineissä mainittiin, selvää yhteyttä ruokailulla ja sairastumisella ei ole. Onnettomuuspaikan olosuhteet olisivat vaatineet korkean tason suojauksen alusta loppuun, jotta altistumisilta olisi vältytty. Palokunta toimi kuitenkin eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Palokunnan ja eläinlääkärin muistikuvat tilanteessa käydyistä keskusteluista poikkeavat toisistaan. Kalkkunat räpiköivät yleensä vielä minuutin verran hyvin voimakkaasti kaulan katkaisun jälkeen. Lintujen siivistä on voinut lentää mitä lie paskaa ilmaan ja edelleen suuhun. Palohanskat kastuivat keikan aikana läpimäriksi, koska osa kalkkunoista oli myös vesiojassa. Luultavasti bakteeri on voinut tarttua käteen läpimärän hanskan välityksellä. Tai sitten ruokailtaessa paikan päällä. Maanantai-iltana alkoi mahaa särkeä ja seuraavana yönä alkoi sitten ripuli. Ripulin lisäksi alkoi kuumeilu. Tiistain sairastelin kotona ja soitin töihin, että olen kipeänä. Terveyskeskukseen en viitsinyt mennä voimakkaan ripulin takia. Keskiviikkoaamuna sitten 34 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 35

19 Harri Viitasalo Oli lihassärkyä, välillä kylmä, välillä lämmin, hikoilutti ja lihakset kramppasivat. Työkaveri oli viety vastaavien Jaakko Kallioniemi Martti Välimäki oireiden vuoksi sairaalaan Rauno Rajala tiputukseen. soitettiin paikallisesta terveyskeskuksesta, että pitäisi tulla käymään, koska muillakin kalkkunakeikalla olleilla pelastustyöntekijöillä on todettu olevan ripulia ja nyt epäillään jotain tartuntaa. Kuumetta oli terveyskeskuksessa mitattuna noin 38 astetta ja tulehdusarvot 130. Lääkäri epäili aluksi mahdollisesti salmonellatartuntaa ja määräsi antibioottikuurin ja lepoa. Myöhemmin taudin aiheuttajaksi varmistui kampylobakteeri. Itse ripuli ja kuumeilu kesti kolme päivää. Pari päivää meni muuten toipumiseen. Pari viikkoa myöhemmin jalkani paisui nilkasta alaspäin ja tuli niin kosketusaraksi, ettei painoa enää pystynyt laittamaan kipeytyneen jalan päälle yhtään. Syy tähän ilmeisesti on se, että yhdestä neljään prosentille kampylobakteeriin sairastuneelle voi tulla jälkitautina niveltulehdus. Viikon verran jouduin keppien kanssa kävelemään. Yj. Martti Välimäki, teki töitä kohteessa aamuun saakka, sairastui, yhteys onnettomuuteen epävarma Raivauksen ja tuuletuksen jälkeen seuraavat tunnit menivät lintujen poisottamisessa ja eläinlääkärin avustamisessa ja lintujen lopettamisessa. Syömässä kävin ensimmäisten joukossa paloasemalla ja sinne päästyämme riisuin varusteet ja pesin käteni ja naamani ja myös hiukseni, koska nupin kyljen avaamisessa lentänyt lasikuitupöly aiheutti kutinaa. Lisäksi vaihdoin kuivan paidan päälleni. Ruokailun jälkeen menimme takaisin keikkapaikalle ja jatkoimme lintujen pelastamista ja teurastamista kunnes aamulla 6.30 lähdin siviilitöihin käytyäni ensin suihkussa. Sunnuntaina sain ripulin, minkä yhdistin mielessäni aiemmin sairastamaani flunssaan ja siihen, että vuorokausirytmi oli sekaisin, koska keikkayönä ei tullut nukuttua yhtään. Maanantaina minulle nousi kuume, jonka takia hakeuduin terveydenhoitajan vastaanotolle. Tulehdusarvot olivat hieman koholla. Sain loppuviikon sairaslomaa. Tiistai-illalla ripuli oli ohitse ja kuumekin laskenut. Jälkioireita ei minulle ole tullut. Varmuutta siitä, että minun sairastumiseni olisi johtunut kalkkunakeikasta, ei ole. Palomies Harri Viitasalo, teki töitä onnettomuuspaikalla päivällä, sairastui Seuraavana maanantaina tullessani työvuoroon kuulin, että työtoverini oli lähtenyt kotiin huonon olon vuoksi. Oloni oli myös omalaatuinen ja totesinkin, että en ole työkykyinen. Päätin lähteä kotiin. Päivällä kun soiteltiin, todettiin, että useammalla Karvian keikalla olleella oli ilmennyt oireita. Omat oireet pahenivat. Oli lihassärkyä, välillä kylmä, välillä lämmin, hikoilutti ja lihakset kramppasivat. Työkaveri oli viety vastaavien oireiden vuoksi sairaalaan tiputukseen. Toivuin kuitenkin kotihoidolla työkuntoon. Pahinta tässä on se, että vieläkään ei tiedetä oireiden tarkkaa aiheuttajaa. Komplikaatioita saattaa tulla myöhemmin, jopa elämänikäisiä. Päivystävä palomestari (POSAP3) Rauno Rajala, oli kohteessa yöllä, ei sairastunut Lähdin kohteeseen tilannetta johtaneen yksikönjohtajan pyynnöstä. Keli oli pahin mahdollinen. Mustaa jäätä ja sumua. Kuudenkymmenen kilometrin matkaan kului tunti. Teimme töitä minun jälkeeni paikalle saapuneen lääkärin ohjeiden mukaan. Tautiasia tulikin sitten täysin puskista. Minulle ei koskaan ole 35-vuotisen työhistoriani aikana tullut kohdalle mitään tällaista. Luotimme eläinlääkäriin. Ei meitä mitenkään varoitettu. Ja kukaan ei ole koskaan missään koulutuksessa vihjannutkaan mistään tällaisesta. Onneksi tästä nyt kuitenkin selvittiin kohtalaisen hyvin, vaikkakaan kaikkien toipuminen ei ole vielä selvää. Eläinlääkäri Päivi Lahti, kohteessa klo alkaen, ei sairastunut Muistini mukaan mahdollisesta tartuntavaarasta ja suojaustasosta ei minulta erikseen tiedusteltu ennen kuin lintuja alettiin käsitellä. Ennen lintujen käsittelyä annoin pelastushenkilökunnalle ohjeistusta ainoastaan eläinsuojelullisesta näkökulmasta, eli lintujen kiinniotosta, tarkastamisesta ja loukkaantuneiden lintujen lopettamisesta. Näin ollen tekstin kappale ei mennyt ihan näin: Häneltä tiedustellaan muun muassa mahdollisesta tartuntavaarasta ja suojaustasosta. Hän kertoo eläinten olevan tautivapaita ja erityistä suojaustasoa ei hänen mukaansa tarvita. Esitetty väite: Eläinlääkäri Päivi Lahti ilmoitti onnettomuuskohteessa, että mitään vaaraa kalkkunoiden käsittelyssä ei ole, koska eläimet ovat tarkastettuja ja kotimaisia. ei siis myöskään sellaisenaan pidä paikkaansa. Aamulla pelastustöiden ollessa kalkkunoiden osalta loppusuoralla, minulta kysyttiin pelastuspaikan ja välineiden siivouksesta ja pesusta, johon totesin, että linnut on tutkittu salmonellan varalta ja todettu salmonellanegatiivisiksi, mutta että ulosteessa on aina bakteereja ja muita taudinaiheuttajia. Totesin myös, että mitään, mitä luonnossa ei jo muutenkin olisi, teuraskalkkunoissa ei pitäisi olla, joten onnettomuuspaikan pesu riittää sekä varusteiden huolellinen pesu. (Luonnonlinnuissa muun muassa kampylobakteeri on tavallinen.) En muista, oliko yöllä puhetta mahdollisesta tartuntavaarasta. On mahdollista, että olen yölläkin todennut, että linnut on tutkittu salmonellan varalta ennen kuljetusta ja todettu salmonellanegatiivisiksi. Ehkä mahdollinen mainintani salmonellavapaudesta on tulkittu niin, että linnut olisivat vapaita kaikista taudinaiheuttajista? En kuitenkaan ole sanonut, että mitään vaaraa kalkkunoiden käsittelyssä ei ole, sillä ulosteessa on aina riskinsä. Tämä asia on itselleni niin selvä, että en älynnyt sitä onnettomuustilanteessa korostaa, mutta näin jälkikäteen ymmärrän, että niin olisi ehdottomasti pitänyt tehdä. Tiloilla ja teurastamolla ei käytetä suojavarustusta käsittelijöiden suojaamiseksi taudeilta kalkkunoita lastattaessa ja käsiteltäessä. Työntekijöillä on normaali työvaatetus, eli haalarit ja yleensä käsineet, mikä vastaa palomiestenkin onnettomuustilanteen varustusta. Kampylobakteeria esiintyy ajoittain siipikarjassa, pääasiassa kesäisin, mutta riskiä, että se tarttuisi lintuja käsiteltäessä, pidetään pienenä, jos hygieniasta huolehditaan. Erityinen suojavarustus onnettomuuspaikallakaan ei siis välttämättä olisi estänyt tartuntaa. Mahdollisuus kunnolliseen käsien pesuun ennen ruokailua olisi kuitenkin ollut tarpeen. Ilmeisesti sellaista ei ollut, en tosin seurannut aamuöistä ruokailutilannetta kovin tarkasti. 36 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 37

20 lämpökameramies Hälytysajo säädösten valossa Uusi vuosi, vanhat kujeet Lämpökameramiehen korviin on kantautunut tiedon rippeitä sieltä täältä siitä, mitä vuonna 2012 pelastusalalla tapahtuu. Yhteenvetona voi sanoa, että ei mitään uutta Partasen valvovien silmien alla. Sitä samaa muutosta muutoksen perään. Hälytyksiä hälytyksen perään. Palosuojelurahaston anomuksia anomusten perään, SPALin tyrmääviä lausuntoja tyrmäävien lausuntojen perään, SPEKin ja lääninliittojen eriäviä näkemyksiä eriävien näkemyksien perään, pelastuslaitosten tiukkenevia budjetteja tiukkenevien budjettien perään, pelastusosaston lausuntopyyntöjä lausuntopyyntöjen perään, sopimuspalokuntastrategioiden kehittämistä sopimuspalokuntastrategioiden kehittämisen perään ja muita peräänajoja peräänajojen perään. Huh, huh. Ennuste ensi vuodelle on siis kovin tuttu. Samoja asioita samojen asioiden perään. Siis toisin sanoin vanhoja kujeita vanhojen kujeiden perään. Infolakkolainen Lämpökameramiehen jouluun kuului kaiken maailman tiedostusvälineiden herkeämätön seuranta. Radio, kaksi läppäriä, yksi pöytä-pc, taulu-tv, kolme puhelinta, joissa kahdessa on älyä sekä lämpökamera takasivat yhdessä sen, että töitä piisasi. Ja perhe ja sukulaiset saivat juhlia jouluaan rauhassa ja tietysti keskenään. Etukäteen mietitty tapahtumabingorivi sisälsi tänä vuonna muun muassa kysymykset kaatuuko olutrekka, palaako talo Pohjois-Savossa, jääkö joulupukki keltaisen taksin alle Broadwayllä, uhkaako Islannin tulivuori purkautua ja kaikkea muuta tuollaista. No, bingoa ei tarvinnut huutaa, mutta silti kaikkea tapahtui. Infoähky iski ja Läpökameramiehen superseurantasessio päättyi juuri ennen tämän lehden ilmestymistä. Näin koska joulun tuikkivien tähtösten keskeltä kuului Tapaninpäivänä vieno kysymys: Mitä helkkarin järkeä on olla ajan tasalla ja vielä loma-aikana?. Kysymyksen takana olivat puoliso ja lapset. Siinäpä oli SE kysymys, joka herätti. Miksi ihmeessä vannoutuneen uutisfriikin pitää olla friikki? Lämpökameramiehen laitteiden kytkimet kääntyivätkin yksitellen off-asentoon. Hiljaisuus valtasi hänen maailmansa. Juuri tämän lehden ilmestyttyä Lämpökameramies onkin kaiken tiedotuksen tavoittamattomissa. Ensi kertaa elämässään hänen ainut yhteytensä ulkomaailman on pienen punaisen mökin ulkoikkuna. Seuraavassa numerossa ratkeaa, onko muutaman päivän täydellinen irtiotto kaikesta ulkopuolisesta tietotulvasta ollut hyväksi. Batman-tv-sarjaa mukaillen: Pääseekö Lämpökameramies irti infotulvasta? Pystyykö hän olemaan tarkistamatta mitä välipäivinä tapahtui? Onko hän vielä järjissään? Vastaukset näihin kysymyksiin selviävät helmikuussa tästä lehdestä, tältä sivulta, tältä palstalta. Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen Sisäasiainministeri Päivi Räsänen: Pelastusalan arvopohja kunnossa Sisäasiainministeri Päivi Räsänen (kd.) on johtanut sisäasiainministeriötä alkaen. Hän vastaa poliisi-, pelastus-, rajavartio- ja maahanmuutto-osastoille kuuluvista asioista lukuun ottamatta kotouttamisyksikön asioita. Ministeri Räsänen käsittelee myös ministeriön erillisille yksiköille kuuluvat asiat sekä opetus- ja kulttuuriministeriöön kuuluvat kirkollisasiat. Sonkajärvellä vuonna 1959 syntynyt, kuuden laudaturin ylioppilas Päivi Räsänen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Hän on työskennellyt Helsingin Marian sairaalassa, Riihimäen terveyskeskuksessa ja Riihimäen aluesairaalassa. Vuonna 1995 hänet valittiin eduskuntaan, 2003 eduskuntaryhmänsä puheenjohtajaksi ja 2004 puolueen puheenjohtajaksi. Kesäkuussa 2011 hänet nimitettiin Kataisen 1. hallituksen sisäasiainministeriksi. Päivi Räsänen on naimisissa teologian tohtori Niilo Räsäsen kanssa. Heillä on viisi lasta. Räsäset asuvat Riihimäellä. Miten olette ministerinuranne alussa sivistänyt itseänne pelastustoimen suhteen? Sisäministeriön hallinnonhaaroista pelastustoimi oli tutuin lääkärintyöstä johtuen ja kunnallispolitiikasta, jossa olen ollut tekemässä pelastustointa koskevia päätöksiä. Olen lukenut paljon alan materiaalia, pyytänyt selvityksiä, vieraillut niin hätäkeskuksissa kuin paloasemillakin ja kuunnellut alan asiantuntijoita. Pelastustoimea koskeva kansalaispalaute on myös lisännyt tietouttani alasta. Mitä mieltä olette pelastusalan kirjavasta käsitteistöstä? Käsitteet nousevat lainsäädännöstä, niiden pitäisi siten olla yksiselitteistä. Vanhat termit jäävät valitettavan usein kuitenkin käyttöön. Hyvänä esimerkkinä on puolivakinainen palokunta. Nyt, kun alan säännökset ovat uudistuneet, olisi taas käsitteistön täsmentämisen paikka. Miten teille uusi toimiala on yllättänyt, vai onko? Alan ammatillinen asiantuntemus ja sen määrä on vakuuttanut. Olen hyvin vaikuttunut esimerkiksi pelastusalan koulutuksen tasosta. Turvallisuutemme on hyvissä käsissä. Mitä mieltä olette Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen aloitteesta pelastustoimen koko koulutuksen kustannusvastuun siirtämisestä valtiolle? Kuntauudistukseen liittyen valtionvarainministeriö on asettanut laajapohjaisen työryhmän määrittämään kuntien ja valtion työnjakoa. Pelastusalaa edustaa työryhmässä hallitusneuvos Esko Koskinen. Tässä työssä arvioidaan varmasti myös pelastustoimen työnjakoa. Entä SSPL:n toiminnanjohtaja Isto Kujalan aloite sopimushenkilöstölle tarkoitetun Valtion palokoulun perustamiseksi? Uusia ajatuksia ja aloitteita kannattaa tutkia ennakkoluulottomasti. Tällä hetkellä ei ole kuitenkaan suunnitteilla uuden koulun perustamista. Nykyinen järjestely on rikkaus, koska alan järjestöillä on myös koulutustehtävä. Olen jatkossa kuitenkin avoin uusille ajatuksille. Edeltäjänne eivät saaneet aikaan pelastushenkilöstön varmistettua hälyttämisjärjestelmää. Mitä aiotte tehdä pelastushenkilöstön hälyttämisen varmistamiseksi Suomessa? Tämä asia ei ole vielä tullut pöydälle. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää ilmoituksen tai tehtävän välittämiseen tai hälyttämiseen käytettävistä teknisistä järjestelmistä tai menetelmistä. Sisäasiainministeriö selvittää tällaisen asetuksen tarvetta ja valmistelee tarvittavat säädökset. 38 Palokuntalainen 43 Palokuntalainen 43 39

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta rakennetaan luovalla otteella

Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta rakennetaan luovalla otteella Länsi-Suomen pelastusharjoitusaluetta rakennetaan luovalla otteella Länsi-Suomen Pelastusharjoitusaluesäätiö Porin kaupungin 2.11.2009 perustama säätiö, jonka tarkoituksena on Yleishyödyllisen pelastusharjoitustoiminnan

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2012, SEN 78. TOIMINTAVUODELTA

TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2012, SEN 78. TOIMINTAVUODELTA 1 (5) TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2012, SEN 78. TOIMINTAVUODELTA YLEISTÄ Palokuntamme toiminta on ollut toimintakertomusvuoden aikana vilkasta. Yhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä

TAKU 1 AKU 2 NUMERO 2. Leirin avajaiset. Sää huomenna 14 [1] Lieskahdus. Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA. Pelastusjohtaja Harri Setälä Leirilehti 11.06.2015 NUMERO 2 Leirin avajaiset Pelastusjohtaja Harri Setälä Kävimme VESIHIIHTO- HARJOITUKSISSA TAKU 1 ILOISIA LEIRIKASVOJA AKU 2 Sää huomenna 14 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: kaurapuuro,

Lisätiedot

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE

TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE 26.11.2013 Toimintatilasto 2013 TOIMINTATILASTOJEN (2013) TÄYTTÖOHJE Toimintatilasto palvelee ensisijaisesti nais-, varhaisnuoriso- ja nuoriso-osastoja, mutta myös alueellisia pelastusliittoja ja valtakunnallista

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2013, SEN 79. TOIMINTAVUODELTA

TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2013, SEN 79. TOIMINTAVUODELTA 1 (3) TOIMINTAKERTOMUS SÄKYLÄN VAPAAEHTOISEN PALOKUNNAN TOIMINNASTA VUODELTA 2013, SEN 79. TOIMINTAVUODELTA YLEISTÄ Palokuntamme toiminta on ollut toimintakertomusvuoden aikana vilkasta. Yhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset

Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI. Ajankohtaiset Turvalliseen huomiseen! SPEK POHJOIS-SUOMI Ajankohtaiset Sosiaalinen media www.facebook.com/pspel pohjoissuomenpelastusliitto Nettisivuilta ajankohtaista tietoa Toimintatilastot 2014: Nuorisotyö 21 nuoriso-osastoa

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt

Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt MALLISÄÄNNÖT 1(6) Vapaaehtoisen palokunnan (vpk:n) mallisäännöt Päivitetty 28.5.2007 Vapaaehtoisen palokunnan säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on vapaaehtoinen palokunta. Yhdistystä nimitetään

Lisätiedot

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit?

Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? 8.9.2014 Millaisen sopimuspalokuntien päällikkökurssin rakentaisit? SPPL Sivutoimisen ja vapaaehtoispäällystön opintopäivä 6.9.2014 Sokos Hotel Alexandra Markku Savolainen Koulutuspäällikkö Taustaa Pelastustoimintaan

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.5.2015 klo 17:00 1/5 Paikka Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Tuijussuontie 10, Raisio LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen

Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen 1 23.9.2013 Varsinais-Suomen pelastuslaitos Visio Varsinais-Suomen pelastuslaitos on kehittyvä alansa valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja laadukkaiden pelastusturvallisuus-

Lisätiedot

Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille. 2. painos

Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat. Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille. 2. painos Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Faktatietoa kansalaisille ja päätöksentekijöille 2. painos 1 Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat suomessa Pelastustoimi ja sopimuspalokunnat Suomessa Suomen Sopimuspalokuntien

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014 PÄÄTÖS 26.3.2014 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2014 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

Vaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin

Vaaratilanteiden hallintaa ja pelastusalan erikoisosaamista Uusi, monipuolinen pelastusharjoituskeskus nousee Poriin Vaaratilanteiden hallintaa ja p Uusi, monip pelastusharj nousee Pori elastusalan erikoisosaamista uolinen oituskeskus in Laajat käyttömahdollisuudet Porin lentokentän välittömään läheisyyteen rakennetaan

Lisätiedot

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012

Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa. Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Sopimuspalokunnat keskeinen osa Suomen pelastustointa Suomen Sopimuspalokuntien Liiton tiedotusmateriaalia 2012 Esityksen sisältö Historiaa Sopimuspalokuntalaiset Tunnuslukuja Palokuntien hälytystehtävät

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Jäsentiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry Julkaisija: Piiritoimisto Osoite: Keskuskatu 12 B 12 04600 MÄNTSÄLÄ Puhelin: 019 6871 300 E-Mail:

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN

Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN VAPAA AJAN LAUTAKUNTA KOKOUS 3/2008 Keskiviikko 14.05.2008 kello 18.00 Paloaseman johtokeskus 1. 8 KESÄN 2008 TYÖNTEKIJÄSELVITYS 2. 9 KESÄTOIMINTA JA MAKSUJEN MÄÄRITTÄMINEN 3. 10 TALOUDEN TOTEUMA 4. 11

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016

Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle 2016 1 KIRJE SMDno-2015 1766 23.10.2015 Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Ahvenanmaan maakunnan hallitus Pelastuslaitosten, kuntien ja sopimuspalokuntien erityisavustukset rakennushankkeisiin vuodelle

Lisätiedot

HAKA Palokuntarekisteri. Koulutussuunnittelija Markku Savolainen

HAKA Palokuntarekisteri. Koulutussuunnittelija Markku Savolainen HAKA Palokuntarekisteri Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Tilastotietoja 725 palokuntaa, joilla on käyttäjiä -> 4791 käyttäjätunnusta n. 33 000 henkilöä rekisterissä 398 palokuntaa, joilla ei ole

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014 PÄÄTÖS 22.4.2014 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien kalustohankeavustukset 2014 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies

Ilkka Horelli Turun VPK, kilpailun puuhamies 10.3.2012 Naantali Hyvät kilpailijat, Turun VPK:lla on mieluisa tehtävä järjestää palokuntien SM- Pilkki -kilpailut. Kilpailu järjestetään Naantalin merialueella aivan Naantalin vanhan kaupungin tuntumassa.

Lisätiedot

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen

Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Turvallisuuspalkinnon 2015 julkistaminen Sosiaali- ja terveysalan turvallisuusfoorumi, Jyväskylä 6.5.2015 Taustayhteisöt Suomen Palopäällystöliiton koolle kutsuma Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta

Lisätiedot

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013

PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 TIEDOTE 1 (6) 2/2013 31.5.2013 PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON KUULUMISIA 2/2013 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote Edessäsi on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toinen tiedote.

Lisätiedot

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta.

Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. Visio: Varsinais-Suomen pelastuslaitos on valtakunnallinen suunnannäyttäjä ja positiivinen esimerkki laadukkaasta ja tehokkaasta pelastuslaitoksesta. V-S aluepelastuslaitos lyhyesti Toimintavalmiudessa

Lisätiedot

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015

Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015 PÄÄTÖS 25.3.2015 Pelastustoimen alueiden, kuntien ja sopimuspalokuntien rakennushankeavustukset 2015 Palosuojelurahastolain (306/2003, muutettu 1057/2006/1.12.2006) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. SATPEL, 1.12.2015 17:30, Esityslista 1

SISÄLLYSLUETTELO. SATPEL, 1.12.2015 17:30, Esityslista 1 i SISÄLLYSLUETTELO SATPEL, 1.12.2015 17:30, Esityslista 1-2 Läsnäolijat... 1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen... 2 2 Pöytäkirjantarkastajien valinta... 3 3 Talouskatsaus lokakuu

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 15.3.2016 klo 18:00 1/5 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, Kauttua LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Friberg Harri Henttinen Kari Lammensalo Pasi Lehtonen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 10.3.2015 klo 18:00 1/6 Paikka Wanha WPK, Koskitie 1, Huittinen LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg

Lisätiedot

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011

MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Turvalliseen huomiseen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry MITEN VAPAAEHTOINEN PALOKUNTATOIMINTA EDISTÄÄ TURVALLISUUTTA HARVAAN ASUTUILLA ALUEILLA 16.2.2011 Kimmo Kohvakka TURVALLISUUS? Palokuolemat

Lisätiedot

2. Laillisuus, päätösvaltaisuus ja esityslistan hyväksyminen

2. Laillisuus, päätösvaltaisuus ja esityslistan hyväksyminen Pöytäkirja 3/2010 Hallituksen kokous Aika: 26.5.2010 klo 8.30 Paikka: Sisäasiainministeriö, kokoushuone 426 Läsnä: Juhani Meriläinen puheenjohtaja Kirsi Rajaniemi varapuheenjohtaja Oiva Kaltiokumpu jäsen

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 24.3.2013 1(5)

PÖYTÄKIRJA 24.3.2013 1(5) 24.3.2013 1(5) VALTAKUNNALLISEN NUORISOTYÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2013 Aika 24.3.2013 klo 11:25 12:01, 12:47 14:02 Paikka Läsnä Holiday Club Tampereen kylpylä Mika Jäntti, pj Pauli Riikonen, vpj., Etelä-Suomi

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu.

Jos vaatteesi syttyvät palamaan, heittäydy maahan tai lattialle ja kieri kunnes tuli sammuu. Lain mukaan joka kodissa täytyy olla palovaroitin. Tulipalo alkaa usein keittiöstä. Jos rasva syttyy palamaan, laita kansi päälle. Älä koskaan käytä vettä. Huolehdi palavasta kynttilästä. Älä tupakoi sängyllä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS

KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS KYMENLAAKSON PELASTUSLAITOS SUURTEN VESIMÄÄRIEN SIIRTÄMINEN LETKUKALUSTOLLA Pelastuspäällikkö Ilpo Tolonen 16.9.2014 VEDENKULJETUKSEN HISTORIAA KOTKASSA 1979 Palokunnalla 100 metriä 6 letkua ja 450 m 110

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet.

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. TOIMINTASÄÄNNÖT 1(6) I Seuran nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen, jota näissä säännöissä sanotaan seuraksi, nimi on Porin Paini-Miehet. 1 2 Seuran kotipaikka on Porin kaupunki Länsi-Suomen läänissä

Lisätiedot

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto

Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012

Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen tilinpäätös 2008 ja 2009 -hanke, tilinpäätös- ja kustannusanalyysin tuloksia Jaana Määttälä, KTM, tutkija 28.8.2012 Pelastustoimen kokonaiskustannusanalyysi vuosilta 2007 2010: pelastuslaitokset,

Lisätiedot

LUP toiminnasta 2013

LUP toiminnasta 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ajankohtaisasioita Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueen nuohoojien opintopäivä 29.11.2012 Fiskars V-P Ihamäki

Lisätiedot

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA

VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA VAPAAEHTOINEN PELASTUSPALVELU LAPPEENRANNAN PAIKALLISTOIMIKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 201 Paikallistoimikunta Paikallistoimikunnan kokouksia oli vuonna 201 kaksi: kevätkokous (11.2.) ja syyskokous (13.11.).

Lisätiedot

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT

PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT PALOPÄÄLLYSTÖLIITON TURVALLISUUSAINEISTOT Tästä esitteestä löydät Suomen Palopäällystöliiton laadukkaat ja tehokkaat turvallisuusaineistot koulutuskäyttöön ja

Lisätiedot

Näkökulmia ja strategisia linjauksia sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi. Sopimuspalokunta. 1 SOPIMUSPALOKUNTa 2020

Näkökulmia ja strategisia linjauksia sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi. Sopimuspalokunta. 1 SOPIMUSPALOKUNTa 2020 Näkökulmia ja strategisia linjauksia sopimuspalokuntatoiminnan kehittämiseksi Sopimuspalokunta 2020 1 SOPIMUSPALOKUNTa 2020 SOPIMUSPALOKUNTA 2020 sspl 2014 ISBN (sid.) 978-952-68096-0-1 ISBN (PDF) 978-952-68096-1-8

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois-Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Asukkaita 165 673 Pinta-ala 21 584

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala

Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala Hätäpoistumistikkaat 1½ kerroksisista rakennuksista Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2010 aikana 11 henkilöä menehtynyt tulipaloissa. Osassa kohteissa ei muistettu hätäpoistumistikkaiden

Lisätiedot

Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi

Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Palomies turvallisuusviestijänä kohdennettua viestintää yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi Matti Waitinen Rehtori, FT, KM, MofS Helsingin Pelastuskoulu Mikä ihmeen turvallisuusviestintä? Turvallisuusviestintää

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston

Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston Ylihärmän palokuntanuoriso-osaston Johtosäännöt 1 TOIMINNAN TAVOITTEET Palokuntanuorisotyön tavoitteena on koota poikia ja tyttöjä palokuntatyöhön innostumaan ja harjaantumaan palokuntalaisiksi sekä kehittymään

Lisätiedot

Lounais-Suomen Partiopiirin Ansiomerkkiohje

Lounais-Suomen Partiopiirin Ansiomerkkiohje Lounais-Suomen Partiopiirin Ansiomerkkiohje Tämän Lounais-Suomen Partiopiirin ansiomerkkiohje -vihkosen lisäksi partion ansiomerkkijärjestelmää kuvaa Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry:n Partiolaisten

Lisätiedot

SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO

SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO SISÄLLYSLUETTELO 1. VPK:NA TOIMIVIEN SOPIMUSPALOKUNTIEN KUSTANNUSKARTOITUKSEN YHTEENVETO... 3 2. KYSELYLOMAKE:... 4 3. KUNNAN TAUSTATIEDOT... 7 4. VPK:NA

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013

TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013

Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kotitapaturmien ehkäisykampanja 2013 Kaarina Tamminiemi, Erityisasiantuntija, kampanjan puheenjohtaja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Esityksen sisältö Faktaa ja taustaa Kampanjasta yleistä Toiminta

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31

VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 Ympäristölautakunta 75 04.12.2013 VAPAUTUSHAKEMUS POHJOIS HARTOLAN VESIOSUUSKUNNAN VESIJOHTOON JA VIEMÄRIIN LIITTÄMISVELVOLLISUUDESTA KIINTEISTÖLLE KOTIKUMPU 172-402-16-31 32/60.602/2013 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä)

ROCKTAIL NEWS. Ilmoitushinnat: Toistuvaisilmoitus 4 X ilmoitushinta koon mukaan 25% Rivi-ilmoitus (5 riviä) 3/2014 1 ROCKTAIL NEWS RockTail News ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Mainosmyynti, artikkelit, ilmoitukset ja tiedustelut Anna-Riitta Forss, Vierutie 3 15560 Nastola 040-5956529 rocktail@netti.fi Lehden

Lisätiedot

INFOA NUMERO 1 LEIRI ALKOI! REIJON TERVEHDYS. Sää huomenna 12 [1] Lieskahdus IKIMUISTOISTA LEIRIÄ KAIKILLE

INFOA NUMERO 1 LEIRI ALKOI! REIJON TERVEHDYS. Sää huomenna 12 [1] Lieskahdus IKIMUISTOISTA LEIRIÄ KAIKILLE LEIRILEHTI 10.6.2015 NUMERO 1 LEIRI ALKOI! IKIMUISTOISTA LEIRIÄ KAIKILLE REIJON TERVEHDYS HAASTATTELUSSA leirin suojelija Vesa-Matti Saarakkala INFOA Sää huomenna 12 RUOAKSI HUOMENNA: 7.30 aamupala: 4-viljan

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Hallinnolliset ja muut päätökset:

Hallinnolliset ja muut päätökset: Palosuojelurahaston hallitus teki seuraavat päätökset kokouksessaan 6.2.2013 Hallinnolliset ja muut päätökset: Päätettiin täydentää ensi kierroksella Palosuojelurahaston asiantuntijaraatia Sisäasianministeriön

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014

Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 Arjen turvallisuuden edistäminen maaseudulla hanke 2011-2014 SPR Satakunnan piiri Yhdessä muutamme maailmaa 1 Ensimmäinen askel: Keskustele vierustoverisi kanssa hetki ja vaihda ajatuksia seuraavista kysymyksistä:

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien erityisavustukset kalustohankkeisiin vuodelle

pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien erityisavustukset kalustohankkeisiin vuodelle 1 KIRJE 25.11.2014 Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Ahvenanmaan maakunnan hallitus Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien erityisavustukset kalustohankkeisiin vuodelle 2015 Rakennushankehaku ja

Lisätiedot

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932

Suomen Palopäällystöliitto. Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Suomen Palopäällystöliitto Turvallisuuden puolesta jo vuodesta 1932 Aatteellinen yhdistys Jäseniä yli 2.000 pelastustoimen päällystö, alipäällystö ja asiantuntijatehtävissä olevia turvallisuusalan asiantuntijoita

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Hälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52

Hälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52 Hälytysilmoitus A403 rakennuspalosuuri Kouvola yhteiskoulu klo 11:48:52 Pelastustoimen resurssit A403 Hätäpuhelun kytkeytymisaika (1) Kuopion hätäkeskus 11:46:58 Hälytysvaste A403 klo 11:48:52 = RAKENNUSPALO

Lisätiedot

Kutsuttuna paikalla: Matti Orrainen SPEK, paikalla klo 12.58 13.30

Kutsuttuna paikalla: Matti Orrainen SPEK, paikalla klo 12.58 13.30 Pöytäkirja 4/2014 1 Hallituksen kokous Aika 4.6.2014 klo 11.30 Paikka Eduskunta, neuvotteluhuone Saarni Läsnä Kari Hannus puheenjohtaja, esteasiat: kohdat: 7.2.4-7.2.5 Anne Holmlund jäsen, poistui klo

Lisätiedot

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen

Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu. Kärkkäinen Eero jäsen Esityslista 2/2016 1 Aika 11.04.2016 klo 14:30 Paikka Kokoushuone E227, P-K:n ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri, Peltolankatu 4, Joensuu Lisätietoja Osallistujat Huusko Anu puheenjohtaja Isoniemi

Lisätiedot

22.3.2016. Leirikutsu

22.3.2016. Leirikutsu 22.3.2016 Leirikutsu Lapin ja Pohjois-Suomen pelastusliittojen palokuntanuorten In the Middle of Nowhere leiri järjestetään Sallassa koulukeskuksen alueella 3.-9.7.2016. Leirin järjestävät SPEK Lapin ja

Lisätiedot

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112.

Palon tai muun onnettomuuden havainnut valvoja varmistaa, että pelastuslaitos on hälytetty kohteeseen, hälytys numerosta 112. Pelastustiet ja pysäköinti Valvojat ohjeistetaan seuraamaan pysäköintiä niin, ettei pysäköinti estä pelastusajoneuvojen toimintaa ja niin että pelastustiet pidetään avoinna. Hallin edessä on selkeät parkkipaikat,

Lisätiedot