Tapahtumakalenteri. Lähikeittiöhankkeen seminaari, Lahti

Transkriptio

1 M Tapahtumakalenteri PLMA 2007 Word of Private Label, Amsterdam ( Leipomoteollisuuden toimialaraportti julkaistaan sähköisesti ( Nordic seminar: Health and sustainability in catering an interesting and growing field,tukholma ( Ilmoittautuminen Suomen Paras 2007 kilpailuun päättyy Farmari Suorsalon ravirata Kuopio Eduskunnan lähiruokaseminaari (irma.karkkainen@sakky.fi) Maaseutututkijatapaaminen, Vantaa ( Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kiuruvesi (anu.arolaakso@sakky.fi) Upplevelsemässan Smaklust, Tukholma (karin@eldrimner.com) Elintarvikehankintojen miniseminaareja eri puolilla Suomen (alueen lähikeittiöneuvojat) ProLähiruoka polkupyöräviesti (irma.karkkainen@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kemi (anu.arolaakso@sakky.fi) Meri-Lapin Ruokamessut, Keminmaa ( Lähiruokaviikot (irma.karkkainen@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kauhajoki (anu.arolaakso@sakky.fi) Kauhajoen ruokamessut, Kauhajoki ( Lähiruokaseminaari, Joensuu (hanne.leppanen@pkky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Lahti (anu.arolaakso@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kokkola (anu.arolaakso@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Helsinki (anu.arolaakso@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Lappenranta (anu.arolaakso@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kemijärvi (anu.arolaakso@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kouvola (anu.arolaakso@sakky.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Hämeenlinna (anu.arolaakso@sakky.fi) Turun ruokamessut 2007, Turku ( Anuga Elintarvikealan näyttely, Köln Saksa Lähiruokaseminaari, Pori (meli.valo@pyhajarvi-instituutti.fi, leena.kuosmanen@sakky.fi) FoodTech messut, Helsinki ( On line/on site tekniikat omavalvonnan apuna, Helsinki ( Terveellisyys- haaste tuoteviestinnälle, Helsinki ( Elintarvikehankintojen miniseminaari, Loimaa (paivi.toyli@utu.fi) Kotoista ruokaa elintarviketeollisuudesta, Helsinki ( Helsingin Ruokamessut 2007, Helsinki ( Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari, Pori (heidi.valtari@utu.fi) Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaiseminen, Kouvola (kari.valimaki@te-keskus.fi) Kasvisten, vihannesten ja marjojen jalostuksen toimialaraportin julkaiseminen, Kouvola (leena.hyrylä@te-keskus.fi) Kansainvälinen Nutrition and Health Claims -kongressi, Naantali (anna.hillgren@utu.fi) Terveys + Hyvä olo, Helsinki ( Ateria 2007 uudet reseptit julkiseen ruokapalveluun ( Health Ingredients Japan 2007, Tokio, Japani ( Elma, Helsinki ( BioFach 2008 ( Gastro-messut, Helsinki (www,finnexpo.fi/gastro) Internorga, Hampuri (mikko.nummi@dfhk.fi) Elintarviketeollisuuden ammattimessut, Tampere ( Farmari Suomen Maatalousnäyttely, Lahti ( elo-syyskuu syksy 2007 vko vkot MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ (YTR) on valtiioneuvoston asettama, usean hallinnonalan yhteistyöelin. YTR:n teema- ja työryhmät toimivat aloilla, jotka vaativat pitkäjänteistä valtakunnallista kehittämistyötä. Yksi näistä ryhmistä on Ruoka-Suomi -teemaryhmä

2 Sisällys Ruoka-Suomi -tiedote Ruoka-Suomi -tiedote kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Tiedote ilmestyy vuonna 2007 neljä kertaa. Tiedotteen kunkin numeron painomäärä on 1900 kpl. Jakelulistalla on noin 1400 elintarvikealan toimijaa. Levitä tiedotetta kaikille, joita elintarvikealan kehittäminen kiinnostaa. Toimitus Arja Meriluoto puh. (02) Heidi Valtari puh. (02) , Turun yliopisto Täydennyskoulutuskeskus Turun yliopisto fax (02) Ruoka-Suomi -tiedotteen tarkoitus on palvella eri puolilla Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksiä kertomalla valtakunnan tason asioista, verkostoitumisesta ja muista kaikkia elintarvikealan kehittäjiä kiinnostavista asioista. Toisaalta tavoitteena on välittää eri alueellisten toimijoiden tietoja, kokemuksia ja aikomuksia muille hyödynnettäväksi. Toivottavasti löydät tiedotteesta sinulle uusia asioita ja rohkaistut ottamaan yhteyttä kirjoittajiin. Toimitus odottaa aktiivisuutta elintarvikealan toimijoilta. Luiska tekstiä syntyy helposti. Kyse on aktiivisuudesta. Kertomalla asioista auttaa toisia ja voi toisaalta saada arvokasta palautetta omaan toimintaan muilta. Elintarvikealan pienyrittäjyydelle ydinviesti 1 Poimintoja hallitusohjelmasta 2 Kata ja koe - tunnelmaa ruokapöytään 3 Suupohjan marja-alan osaaminen vahvistuu 4 Valtioneuvosto hyväksyi maaseutupoliittisen erityisohjelman 5 vuosille Uutta puhtia aluekeskusten ulkopuolisen maaseudun kehittämiseen 5 Koulutusta viestinnästä ja markkinoinnista elintarvikealan kehittäjille 6 Elintarviketeollisuus messut SINFOS laajenee 9 Makujen Satumaa - Sagolik Smak 10 Uudet hankintalait tulevat voimaan Suomen Keittiömestarit ry 12 Lähiruokaviikot 2007 tulevat - olethan mukana? 13 Gastronomian uutuuksia kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun 14 Erillisliite Laitosasetus Luomuvalvonta toimii uudessa Evirassa 16 Ruoka-Suomi tiedotteen ilmestyminen vuonna Erinomaista Etelä-Savosta -Sinulle! 17 Elintarvikekehityksen kärjessä - elintarvikekehitys.fi 18 Uusia ja tulevia elintarvikesäädöksiä 19 Ruokaelämysten Kainuu 20 Elintarvikealan toimialapäälliköt 21 Messusäätiöltä uusi palkinto elintarvikealalle 22 Lähiruokaa Kainuusta - 3.painos julkaistu 23 Osuuskunta perustettu - Lapland Coop (Lapin luonnontuote- 24 osuuskunta) poistaa elintarvikealalta pullonkauloja Aitoja makuja, hyviä yhteyksiä, Suomen parasta ruokaa 25 Siirtoteurastamo Suomeen 26 Palvelukortti 28 Fraktiointialan yritykset verkostoituvat Suupohjassa Korillinen pienyrittäjien tuotteita eri maakunnista. Ruoka-Suomi -tiedotetta voit lukea Ruoka- Suomi sivustosta osoitteesta

3 Elintarvikealan pienyrittäjyydelle ydinviesti Elintarvikealan pienyritysten tuotteita, yrityksiä tai koko toimialaa ei tunneta riittävän hyvin. Kuluttaja ei erota tuotteita tai toimialaa ja toisaalta myöskään ammattikeittiöt ja kauppa eivät tunne yrityksiä ja heidän tuotteitaan. Kuitenkin kuluttaja- ja arvotutkimusten mukaan pieniä yrityksiä tuotteineen arvostetaan. Tuotteita myös haluttaisiin suosia käytännön valintatilanteissa. Tunnettuutta voidaan lisätä yhtenäisellä eri toimijoiden yhteisellä pienten yritysten tuotantoon liittyvällä viestillä. Syksyllä 2006 valmistuneen Imagon parantamisen ja menekin edistämisen strategian mukaisesti Ruoka- Suomi -teemaryhmä on aloittanut elintarvikealan pienyrittäjyyteen liittyvien ydinviestien prosessoimisen eri toimijoiden käyttöön yhteiseksi sanomaksi. Saman viestin toistuminen monissa eri yhteyksissä: paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti sekä se että eri toimijat käyttävät samaa viestiä toistuvasti vahvistaa elintarvikealan pienyrittäjyyttä. Ruoka-Suomi -teemaryhmän tavoitteena on saada ydinviestit määriteltyä kokouksessaan siten, että ne ovat luettavissa tämän Ruoka-Suomi -tiedotteen ilmestyessä osoitteessa > Ruoka- Suomi > Ajankohtaista. Käytännön työtä on tehnyt pienryhmä, jossa ovat mukana toimialajohtaja Tiina Piilo Helsinki Business and Science Park Oy:stä, kehityspäällikkö Tuula Repo ProAgria Kymenlaakso ry:stä, tiedottaja Kaija Stormbom MTK:sta, kehityspäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista, koulutus- ja kehityspäällikkö Mirja Hellstedt Finfood Suomen Ruokatieto ry:stä, MMM Leena Heinola Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksesta ja Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Heidi Valtari. Työn fasilitoijana on toiminut Konseptikehitys Kuule Oy. Pienyritysten tuotteet halutaan erottumaan ja nopeasti viestimään erityisyydestään. Puhuttelevia tekijöitä on useita, esim. tuoreus, palvelu, yksilöllisyys, perinne, tuoksu, maku, herkullisuus ja tunnelma. Viestinnän ytimessä näyttäisi olevan maku, aitous ja yksilöllisyys. Vahvoja pääviestejä on neljä: luo elämyksiä, omalta alueeltaan kotoisin, ruokakulttuuria rikastuttava ja ensiluokkaisuus. Elämyksien luonnilla tarkoitetaan suomalaisille sopivaa tuotteen konstailemattomuutta, juuri sinulle tehtyä yksilöllisyyttä sekä puhdasta makua tuotteessa jossa raaka-aine maistuu. Tähän liittyy myös palvelu. Omalta alueeltaan kotoisin viestii läheisyydestä, paikallisuudesta ja siitä että kyseessä on tuttu ja turvallinen tuote, jonka valmistaja tunnetaan. Tuotteen on valmistanut vastuullisesti ja kokemuksella ammattitaitoinen yrittäjä ja tuotteen ostaminen tuo alueelle hyvinvointia ja tulevaisuutta. Ruokakulttuuria rikastuttava viestii tuotteen juurista, perinteestä tai tarinasta. Se kuvaa myös omaleimaisuutta, joka tuo vaihtelua. Rikastuttavuus tarkoittaa uudistuvuutta, jossa tuotteita kehitetään nykyajan ja tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen pohjana kulttuuri ja perinne. Ensiluokkaisuus tarkoittaa puhtaista ja tuoreista paikallisista raaka-aineista lähellä valmistettua ja jäljitettävää tuotetta. Myös tuotteen hinta-laatu on kohdallaan. Heidi Valtari Ruoka-Suomi teemaryhmän koordinaattori Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1

4 Poimintoja hallitusohjelmasta Déjà vu! Tuntuu kuin vasta hetki sitten olisin kirjoittanut vastaavan otsikon... Nopeasti kuitenkin 4 vuotta on kulunut ja on aika luoda katsaus Matti Vanhasen kakkos-hallituksen uuteen ohjelmaan. Olen tähän artikkeliin poiminut otteita hallitusohjelmasta nimenomaan elintarviketalouden ja - yritysten näkökulmasta. Kun etsi esiin edellisen ohjelman ja luki sitä rinnakkain uuden ohjelman kanssa, niin yllättävän tuttua tekstiä ja esityksiä löytyy tästä uudesta ohjelmastakin eli ei se maailma hetkessä valmistu. Elintarvikkeiden osalta ensimmäinen maininta hallitusohjelmassa on toisaalta kauan odotettu, mutta ristiriitaisiakin kommentteja ja odotuksia kohdannut esitys elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta; ao. alvprosentti tulee loppujen lopuksi asettumaan 12 prosentin tasolle. Hallitus on luvannut myös toimia EU:n säännösten muuttamiseksi siten, että ravintoloiden ja henkilöstöruokailun alv-kanta voitaisiin alentaa elintarvikkeiden alv-tasolle. Viimeksi mainittu tavoite löytyi tosin sanasta sanaan myös edellisen hallituksen ohjelmasta... Hallitus on asettanut tavoitteekseen osaamiseen ja innovaatioihin perustuvan suomalaisen maatalouden ja elintarvikkeiden tuotantoketjun kehittämisen kokonaisuutena tavoittaakseen laatutuotteillaan myös kansainväliset markkinat. Luomu- ja lähiruoan edistäminen on tärkeässä asemassa hallitusohjelmassa ja niitä on luvattu edistää laadittujen strategialinjausten mukaisesti. Tässä työssä varmasti myös Ruoka-Suomen laatima imago- ja menekinedistämisstrategian käytäntöön vieminen tukee osaltaan hallituksen tavoitteita. Lisäksi luomutuotteiden osalta on erikseen maininta niiden jalostuksen ja markkinoinnin kehittämisestä eri tahojen yhteistyönä. Lähiaikoina suomalainen ruokakulttuuri ja sen edistämistavoitteet ovat olleet vahvasti tapetilla ja hallitus on vastaamassa tähän huutoon käynnistämällä suomalaisen ruoan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on ruuan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomuja lähiruuan edistäminen. Suomalaisen ruuan vientiä on myös luvattu edistää. Lisäksi hallitus on laatimassa vuosille uuden kuluttajapoliittisen ohjelman, jonka valmistelussa otetaan huomioon kuluttajien toimintaympäristön muutokset, nykyisen ohjelman toteuttamisesta saadut kokemukset sekä EU:ssa hyväksytyn kuluttajapoliittisen strategian linjaukset nyt käynnissä olevalle EU-ohjelmakaudelle Ruoka-Suomi -teemaryhmäkin on antanut parin lähivuoden aikana runsaasti lausuntoja - ja pyrkinyt muutenkin vaikuttamaan elintarvikelainsäädännön uudistusprosessiin - lausuntoja on lähtenyt niin maa- ja metsätalous-, kauppa- ja teollisuus- kuin sosiaali- ja terveysministeriöön, mikä kuvastaa ao. lainsäädännön hajautuneisuutta eri hallinnonaloille. Nyt uusi hallitus on linjannut, että keskushallinnossa elintarvikealan päätöksenteon tiivistämistä jatketaan yhdistämällä KTM:n ja STM:n elintarvikelainsäädäntötehtävät MMM:n elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatutehtäviin. Edellä mainittua hallinnollista uudistusta laajempi ja paljon jo julkisuutta saanut on esitys uuden ns. superministeriön perustamisesta ts. uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön tullaan ensi vuoden alusta yhdistämään nykyisen SM:n aluekehittämistehtävät sekä nykyisten KTM:n ja TM:n yrittäjyyteen ja työllistämiseen liittyvät tehtävät. Aika näyttää, löydämmekö me maaseudun kehittäjät ja maaseutuyritysrahoituksen kanssa toimivat itsemme myös uudesta ministeriöstä, ainakin hallitusohjelma asian lupaa selvittää. Elintarvikealan toimintaedellytyksiin vaikuttavat myös monet yleiset hallitusohjelmassa olevat esitykset. Innovaatioiden edistäminen on vahvasti mukana hallitusohjelmassa ja tähän liittyen hallitus tulee lisäämään julkisia tutkimus- ja kehittämisresursseja - tämä toisaalta edellyttää myös yrityksiltä yhä kasvavia ao. toimintaan kohdistuvia panoksia. Perheyrittäjyyden edistämiseksi hallitus tulee poistamaan perintö- ja lahjaverotuksen kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta sekä edistämään ensimmäisen työntekijän palkkaamista osittain ilman sivukuluja. Yritystukien vaikuttavuuden lisäämiseksi hallitus suuntaa rahoitusta yritysten osaamisen, kasvun, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yrittäjyyden politiikkaohjelma saa jatkoa sisällöltään laajempana työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmana, lisäksi Yritys-Suomi -palvelun kehittämistä jatketaan. 2

5 Kata ja koe - tunnelmaa ruokapöytään Ruoka-Suomen puolesta toivotan ilolla myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tervetulleeksi MMM:öön! Uusi ministerimme on vankkumattomalla uskolla luottanut suomalaiseen elintarviketuotantoon ja puhunut ylpeästi suomalaisen ruuan sekä lähi- ja luomuruuan puolesta jo ennen kuin asia nousi laajempaan keskusteluun saaden samalla lempinimen suomalaisen ruokakulttuurin kummitäti. Lähi- ja luomuruokaan liittyvät kehittämistavoitteet saavat hyvää tukea uudesta hallitusohjelmasta, jonka esitysten toimeenpanon eteenpäin viemisessä elintarvikealan pk-yrittäjyyden osalta myös Ruoka-Suomi -teemaryhmä on valmis olemaan mukana. Lisätietoja Kirsi Viljanen ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmän puheenjohtaja Kauhajoen Ruokamessut on päättänyt julistaa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikkö toteuttaa kilpailun, jonka tavoitteena on visioida ja toteuttaa elämyksellinen kattaus. Suunnittelun lähtökohtana on teemaan soveltuva ruokalista ja teeman tulee liittyä syksyyn. Tarkempi määrittely ja nimeäminen jää kilpailujoukkueen tehtäväksi. Esimerkkinä mainittakoon Syyskekri - illallinen tai Huvilakauden päättäjäiset. Kilpailun tavoitteena on aterian merkityksen avartaminen kokonaisvaltaisempaan ja kokemuksellisempaan suuntaan. Erinomainen ruoan laatu voidaan jakaa ruoan aistittavaan laatuun ja muuhun ruokailijan kokemaan laatuun. Elämyksellinen ruoka vaatii myös esteettistä osaamista. Hyvän olon tunne syntyy muun muassa osaamisesta, käsityöstä, tekemisen kauneudesta, makuvalloituksista ja esteettisestä elämyksestä. Kauniisti katettu pöytä voi olla esimerkiksi kutsujen vetonaula. Kukilla ja kynttilöillä saadaan kattaukseen ja juhlaan tunnelmaa. Rikas luontomme tarjoaa myös runsaasti raaka-aineita käyttöömme. Astioiden ja aterimien käyttötapoja, värien ja materiaalien yhdistelmiä, pöydän sommittelua, valaistusta ja koristelua muuntelemalla vaikutetaan syntyvään tunnelmaan ja ruokailijan kokemukseen. Kilpailu on avoin kaikille elämyksellisestä ruokailusta ja kattamisesta kiinnostuneille. Kilpailujoukkue voi olla työpari tai isompi ryhmä, jonka maksimi koko on 5 henkilöä. Sitova ilmoittautuminen kilpailuun tapahtuu toukokuun 2007 loppuun mennessä. Pyydämme ilmoittautumisia sähköpostin kautta osoitteeseen kattauskilpailu.ravitsemisala@seamk.fi. Kilpailukattaukset toteutetaan Kauhajoen Ruokamessujen yhteydessä 7.9. rakennettavassa näyttelyssä. Lisätietoja kaksivaiheisesta kilpailusta antaa lehtori Tuija Pitkäkoski puh tuija.pitkakoski@seamk.fi Kauhajoen Ruokamessut lisätiedot messupäällikkö Kirsti Vuori puh. ( 06)

6 Suupohjan marja-alan osaaminen vahvistuu Suupohjan osaaminen marja-alan asiantuntemuksessa vahvistuu. Kevään aikana Suupohjan elintarvikealan yrityshautomon järjestämät koulutukset keskittyivät marja-alaan. Maaliskuussa Ismo Ruutiaisen pitämä koulutus marjojen kausihuoneviljelystä ja sen mahdollisuuksista toi osallistujille paljon ajatuksia marjojen ensiasteen jalostukseen. Virolaisen Toomas Jaadlan huhtikuussa pitämä yrityslähtöinen koulutus viljeltyjen karpalon ja kanadanmustikan mahdollisuuksista Suomessa on esimerkki yrityshautomon järjestämästä räätälöidystä koulutuksesta. Koulutus oli suunniteltu Tyrnisampo Oy:lle ja sen sidosryhmille. Tyrnisampo Oy on marjanviljelijöiden yhteistyönä rakentunut Suupohjan Marjaosuuskunnan piiristä syntynyt yritys, joka suuntautuu marja-alaan. Sillä on marjojen vastaanotto- ja pakastamotilat Kauhajoen Kainastolla. Lisäksi heillä on toimiva verkosto marjojen jatkojalostajien kanssa. Marjojen jatkojalostaja Jukka Latomäki, joka oli mukana Toomas Jaadlan koulutuksen suunnittelussa, haki koulutuksesta ideoita tulevaisuuden tuotekehitystä varten. Jaadlan koulutuksen yhteydessä luotiin lisäksi yhteistyöverkostoa Viron suuntaan. Uudet marjalajikkeet ja jopa uudet marjalajit ovat hyvä lisä tuotevalikoimiin, mutta vaativat pitkällisen tuotekehityspanoksen ennen kuin sopivat suomalaiseen makuun tai käyttötottumuksiin. Viljelty karpalo ja kanadanmustikka kiinnostava lisäys suupohjalaiseen marjavalikoimaan Viljellyn karpalon sukulaiset isokarpalo ja pikkukarpalo kuuluvat luonnonvaraiseen lajistoomme ja viihtyvät erittäin kosteilla soilla, kuten nevoilla ja rämeillä. Karpaloa pidetään yhtenä terveellisimmistä marjoista. Ne sisältävät terveyttä edistäviä aineita mm. fenolihappoja ja flavonoideja. Marjoilla ja lehtikeitteellä on kansanlääkinnässä hoidettu monia vaivoja. Kanadanmustikka on nimensä mukaisesti Pohjoisamerikkalaista alkuperää oleva viljelykasvi. Luonnossa kasvavista sukulaisistaan se muistuttaa eniten juolukkaa ja mustikkaa. Marjaa käytetään pääosin tuoreena rasiamarjana, jonka lisäksi sitä käytetään maailmalla paljon erityisesti leipomo- ja konditoriatuotteissa sen näyttävyyden vuoksi. Marja soveltuu myös hilloksi, mehuksi, marjapiirakkaan tai viiniksi. Kausihuoneet - mahdollisuus marjantuotannolle Puutarhatalouden yritysneuvoja Ismo Ruutiainen ProAgria Pohjois-Karjalasta koulutti maaliskuun lopussa marjanviljelijöitä ja muita kiinnostuneita marjakasvien kausihuoneviljelystä. Ruutiainen näkee marjakasvien kausihuoneviljelyssä runsaasti etuja: sato aikaistuu, laatu paranee katteen alla ja satomäärät suurenevat. Kosteutta voidaan hallita avomaaviljelyä paremmin ja kasvinsuojelu on helpompaa. Kausihuonetuotannon etuja on myös pitkä, lämmin syksy, jolloin kasvit tuleentuvat hyvin ja talvehtivat sen myötä paremmin. Satoa voidaan kausihuoneessa myöhästyttää normaalista sadonkorjuuajasta. Mahdollisuus pidentää satoaikaa vaikuttaa myös markkinointiin. Ongelmina kausihuonetuotannossa voi pitää voimakasta tuotantokustannusten kasvua. Ruutiaisen näkemyksen mukaan kausihuonetuotannon mahdollisuudet ovat erityisesti tilakohtaisten satohuippujen tasaamisessa. Elintarvikealan yrityshautomo on mahdollistanut koulutuksen Suupohjassa kesästä 2005 alkaen toiminut ESR-rahoitteinen elintarvikealaan keskittynyt yrityshautomo on päättämässä koulutustarjontaansa. Asiantuntijapalvelujen osalta toiminta jatkuu vielä kesäkuulle yrityshautomossa mukana oleville yrityksille. Lisätiedot Projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto puh matti-pekka.pasto@suupohja.fi 4

7 Valtioneuvosto hyväksyi maaseutupoliittisen erityisohjelman vuosille Hallitus hyväksyi 22. helmikuuta maaseutupoliittisen erityisohjelman Elinvoimainen maaseutu - ministeriöiden vastuut ja alueellinen kehittäminen. Hallituksen hyväksymä ohjelma on aluekehityslain mukainen erityisohjelma, joka sisältää maaseutupolitiikan strategiset linjaukset sekä päätökset kehittämistoimenpiteistä vuosille Ohjelman valmisteli Maaseutupolitiikan yhteisryhmä YTR, joka myös toimii valtioneuvoston apuna ohjelman toteuttamisessa. Maaseudun elinkeinojen vahvistamiseksi ohjelmassa esitetään muun muassa maaseutuyritysneuvonnan ja -rahoituspalvelujen parantamista, metsien monimuotoista hyödyntämistä, etätyön lisäämistä sekä palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelun selvittämistä. Maaseudun osaamispohjan vahvistamiseksi esitetään maaseutututkimuksen vahvistamista, monipalvelupisteiden toimintaedellytysten parantamista sekä moniammatilliseen osaamiseen perustuvaa, peruspalvelutyöhön pätevyyden antavaa toisen asteen koulutusta. Lisäk- si selvitetään toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Asumismahdollisuuksien parantamiseksi esitetään kaavoitukseen, erityisryhmien asumistukeen ja vapaa-ajan asuntojen käyttöön liittyviä toimia. Maaseutupoliittinen erityisohjelma löytyy pdf-muodossa YTR:n sivuilta Uutta puhtia aluekeskusten ulkopuolisen maaseudun kehittämiseen Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen mukaan maaseutupolitiikan erityisohjelmalla vahvistetaan maaseudun asemaa alueiden kehittämisessä. - Ohjelma täydentää aikaisemmin erityisohjelmien puolella olleen aukon. Maaseutualueet ja niiden toimijat on saatava täysipainoisesti mukaan aluekehitystyöhön, korosti Manninen avatessaan maakuntien maaseutupoliittisen erityisohjelman alueosioita koskevan neuvottelutilaisuuden Maaseutupoliittisen erityisohjelman osana sisäasiainministeriö avaa alueellisen kehittämisen kokeilun vuosiksi maaseutumaisille seuduille. - Se on tarkoitettu aluekeskusohjelmien ulkopuolisille alueille ja sen toteuttamiseen on varattu miljoona euroa maakunnan kehittämisrahasta, Manninen toteaa. - Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa oleva alueellinen maaseutuosio, joka koskee aluekeskusten ulkopuolisia alueita, auttaa maaseutua hyödyntämään EU-ohjelmien varsin suuria kehittämisvaroja nykyistä paremmin sekä vauhdittamaan maaseudun kehitystä, sanoi Manninen. Maaseutupoliittisen erityisohjelman sisältämä alueellinen osio tähtää aluekeskusten ja Uudenmaan kaupunkiseutujen ulkopuolisten alueiden kehittämistyön parantamiseen. Ohjelman aktivointiraha, miljoona euroa, avataan alueiden haettavaksi elokuun 2007 loppuun mennessä maakunnan liittojen kautta. Lisätietoja, mm. hakukirje maakunnan liitoille ja luettelo ko. ohjelmaan hakukelpoisista kunnista osoitteesta: h o m e. n s f / p a g e s / ED4DB31B025FACF5C22572A5004A64B3 5

8 Koulutusta viestinnästä ja markkinoinnista elintarvikealan kehittäjille Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen ja menekinedistämisen strategian yksi toimenpide-ehdotus koski osaamisen kehittämistä. Tähän asiaan vastaa elintarvikealan asiantuntijoille ja kehittäjille tarkoitettu viestinnän ja markkinoinnin koulutus, joka toteutetaan syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. Koulutuksen sisältöä on työstänyt valtakunnallinen työryhmä, johon ovat kuuluneet koulutus- ja kehityspäällikkö Mirja Hellstedt Finfood Suomen Ruokatieto ry:stä, Mara Yritysklinikan päällikkö Matti Härkönen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, kehityspäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista, viestinnän koordinaattori Elina Nihtilä Laatuketjusta (vuoden 2006 loppuun asti), toimialajohtaja Tiina Piilo Helsinki Business and Science Parkista, erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista sekä suunnittelija Päivi Töyli ja koordinaattori Heidi Valtari Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Koulutuksen aikana tutustutaan pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten näkökulmasta viestinnän ja markkinoinnin moninaiseen kenttään. Päivien aiheina on muun muassa kuluttajatrendit, vähittäiskauppa- ja Horeca-sektorilla toimiminen, viestinnän tavat ja mahdollisuudet, markkinoinnin perustiedot, vaihtoehtoiset jakelutiet, tapahtumamarkkinointi ja kansainvälistyminen. Koulutus sisältää lähiopetusta ja etätehtäviä lähipäivien välissä. Koulutuksessa käytetään apuna Finfood Suomen Ruokatieto ry:n verkko-oppimisympäristöä. Näiden lisäksi jokainen koulutettava hankkii itselleen kummiyrityksen, jonka kanssa toteuttaa etätehtäviä. Koulutuspäiviä järjestetään kaiken kaikkiaan 12 ja koulutuksen laajuus on 16 opintopistettä. Koulutuksen sisältö (tarkemman ohjelman löydät nettisivuilta 1. Johdatus markkinointiviestintään, toimintaympäristöön sekä tulevaisuuden näkymiä Turku Kotimaisten tuotteiden tulevaisuus ja markkinointinäkymät Kuluttajatrendit Markkinointi - mikä, miksi ja miten? Elintarvikekehittäjien valtakunnallinen seminaari Pori 4. Toimintatavat vähittäiskaupasektorilla Jyväskylä Kauppojen päätöksentekoprosessit ja valikoimanhallinnan mekanismit Miten pienyrittäjän tulee toimia vähittäiskauppasektorilla? Kaupan antamat vaatimukset mm. tuotteille, pakkauksille, toimituksille 5. Toimintatavat Horeca-sektorilla Jyväskylä Horeca-sektorin hankintatavat ja toiminnan vaatiukset pkyrityksille Uuden hankintalain soveltaminen Pienyrittäjän mahdollisuudet Horeca-sektorilla 7. Markkinoinnin perustietoa pk-yrityksen mittakaavassa Helsinki Markkinoinnin nykytila ja tredit Markkinointiyhteistyö alan toimijoiden kanssa Pakkauksen merkitys Markkinointisuunnitelma pienellä budjetilla 8. Muita kasvun kanavia Mikkeli Miten yritys pysyy vähittäiskauppa- ja Horeca-sektorilla? Vaihtoehtoiset jakelutiet 9. Tapahtumamarkkinointia ja kansainvälistymistä Mikkeli Messutilaisuudesta kaikki hyöty irti Erilaisia elintarvikkeiden markkinapäiviä Näkymät elintarvikkeiden viennissä Aasian markkinat 10. Markkinointiviestintäsuunnitelmia vko 15 Kouvola (Pietarin matkan yhteydessä) Markkinointiviestintäsuunnitelmien koonti ryhmissä 6

9 6. Viestinnän tavat ja mahdollisuudet Helsinki Viestinnän keinot Yritysviestintä Kriisiviestintä Viestintäsuunnitelma 11. Pietarin opintomatka vko 15 Venäjän markkinoihin tutustuminen 12. Yhteenvetopäivä toukokuussa 2008 Koko koulutus maksaa 1000 euroa. Hintaan sisältyy koulutus materiaaleineen, mutta ei aterioita eikä matka- ja majoituskuluja. Pietarin opintomatka ei sisälly edellä mainittuun hintaa. Ilmoittautumiset koulutukseen viimeistään mennessä Arja Meriluodolle puh. (02) tai sähköpostitse Koulutukseen otetaan 30 ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli koulutukseen osallistuminen perutaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme puolet koulutusmaksusta. Koulutuksen järjestäjä pitää oikeudet ohjelman ja aikataulun muutoksiin. Lisätietoja Päivi Töyli Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus puh. (02) ,

10 Kehittyvä elintarvikeala kokoontuu Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Elintarviketeollisuus messut Tampereen Messut Oy järjestää yhdessä Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Suomen Leipuriliitto ry:n ja Lihakeskusliiton sekä muiden alan organisaatioiden kanssa Elintarviketeollisuus-messut toukokuuta Messut järjestetään nyt toista kertaa. Elintarviketeollisuus-messut järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2005 ja tapahtuma sai silloin erittäin hyvän vastaanoton sekä messuvierailta että näytteilleasettajilta. Messut kerää yhteen koko laajan teollisuuden alan tärkeimmät toimijat. Esillä on elintarviketeollisuuden raaka-aineet, puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden toimittajat, tuotantomenetelmät, koneet ja laitteet sekä muut elintarviketeollisuuden tuotteet ja palvelut. - Tampereella järjestettävälle elintarvikealan ammattitapahtumalle oli odotetusti tilausta vuonna 2005 ja nytkin tapahtuma on otettu näytteilleasettajien keskuudessa hyvin vastaan. Monet alan merkittävät toimijat ovat jo osastopaikkansa vuoden 2008 messuilta varanneetkin. Messuilla tulee olemaan koko elintarviketeollisuus laajasti esillä. Tampereen keskeinen sijainti mahdollistaa entistä useampien kävijöiden osallistumisen messuille, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Ville Keskinen Tampereen Messut Oy:stä. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala tuotannon bruttoarvolla mitattuna ja työllistäjänä kolmanneksi suurin. Suurimmat elintarviketeollisuuden alat ovat lihanjalostus-, leipomo-, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus sekä maidonjalostusteollisuus. Elintarviketeollisuus työllistää noin henkeä ja tuotannon bruttoarvo on 8,4 mrd. euroa. Lähiruoka messut ja Leipureiden SM-kilpailu tuovat lisämaustetta messutapahtumaan Samaan aikaan Elintarviketeollisuus messujen kanssa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään Lähiruoka messut. Messuilla on esillä muun muassa elintarvikkeet ja lähiruoka, ravinto ja terveys, lähituottajat, jatkojalostajat, ravintola- ja juhlapalvelut sekä välineet ja keittiötarvikkeet. Tampereen Messut Oy järjestää Lähiruoka messut yhteistyössä Suomen AMT Oy:n kanssa. - Lähiruoka 2008 on monipuolinen ammattitapahtuma, joka koostuu näyttelystä, tuottaja- ja lähiruokatoreista, demoista, testeistä, esityksistä, haastatteluista ja promootioista. Messujen yhteydessä järjestetään myös alan seminaari ja muita koulutustapahtumia, kertoo projektipäällikkö Rami Itvola Tampereen Messut Oy:stä. Elintarviketeollisuus messuilla toukokuuta järjestetään myös ruokaleivän, kahvileivän ja konditorian Suomen mestaruuksien loppukilpailu. Finaalissa kilpailee kuusi parasta kustakin sarjasta. Ruokaleipä ja kahvileipäsarjojen Suomen Mestareista tulee Vuoden Leipuri -tittelin haltijoita ja konditoriasarjan Suomen mestarista Vuoden Kondiittori - tittelin haltija. Suomen mestaruus tuo tunnustusta myös työnantajayritykselle. Lisätiedot 8

11 SINFOS laajenee Sinfos-tuotetietopankkijärjestelmä antaa teollisuudelle mahdollisuuden lähettää tuotetietonsa sähköisesti yhteen yhteiseen tietokantaan, josta ne ovat kaikkien kaupan ryhmittymien käytettävissä. Tämä tehostaa huomattavasti tuotetietojen välittämistä teollisuudelta kauppaan. Tästä syytä valtakunnallisen tuotetietopankki Sinfoksen käyttöä yritetään laajentaa niin, että se kattaa koko elintarvike sektorin. Seuraavat osa-alueet ovat HoReCa-sektori ja pienet tavarantoimittajat. Erityisesti pieniä toimittajia huomioiden Sinfoksen kehitysryhmä päätti lisätä Sinfoksen liikevaihtopohjaisiin liittymismaksuihin uuden luokan. Uusi luokka on 6= liikevaihto alle 0,5 miljoonaa euroa ja tämän luokan liittymismaksu on 300 euroa. Miten pääsen mukaan? Suomen Sinfos -tuotetietopankin käyttäjäksi voivat liittyä päivittäistavarateollisuuden tavarantoimittajat, SK-puolen toimijat (suurkeittiö) sekä kaupparyhmittymät. Sinfoksen käyttäjäksi liittyminen sisältää seuraavat vaiheet; 1. Sitoutuminen tuotetietopankin käyttäjäksi Sitoumuslomakkeen täyttäminen ja lähettäminen GS1 Finland Oy:lle Uuden käyttäjäyrityksen ja GS1 Finland Oy:n välisen Sinfos-tuotetietopankin käytön yleiset sopimusehdot - sopimuksen allekirjoittaminen. Sopimusehdot lähetetään asiakkaalle allekirjoitettavaksi sen jälkeen, kun sitoumuslomake on palautettu GS1 Finland Oy:lle Liittymismaksun sekä liikevaihtoon perustuvan käyttömaksun maksaminen 2. Ilmoittautuminen koulutukseen Koulutukseen ilmoittaudutaan internet-sivujen kautta ( Sinfos-ohjelmiston pääkäyttäjän määrittely (yhteyshenkilö) Koulutukseen osallistumisen voi perua 14 vrk ennen koulutuspäivää puhelimitse 3. Koulutus Ohjelmistokoulutusta, käytännön harjoittelua ja taustatietoja Yhteisten käytäntöjen (tuotteiden nimeäminen ja mittaaminen) läpikäynti Koulutuksen yhteydessä osallistujille jaetaan yrityksen GLN-numero (yritystunnus) sekä tarvittavat käyttäjätunnukset esim. SINFOS-portaaliin ja Suomen Sinfoksen extranetiin 4. Tuotetietopankin käyttöönotto yrityksessä Tuotetietojen syöttäminen ja julkaisu Sinfos Webformsilla Tuotetietojen katselu SINFOS-portaalissa Tervetuloa mukaan Sinfoksen käyttäjäkuntaan! Kevät Terveisin; Maarit Nelimarkka, maarit.nelimarkka@gs1.fi puh. (09)

12 Makujen Satumaa - Sagolik Smak Foodwest Oy on jo monena vuotena koordinoinut ja organisoinut kampanjan, joka kantaa yllä olevaa nimeä. Toteutus oli tällä kertaa siten muuttunut, että rekrytointi ja opiskelijoiden perehdytys aloitettiin syksyllä 2006, mutta kampanja tuotiin ulos vasta helmikuun alussa Syksyn kireiden aikataulujen paineesta tuntui hyvältä siirtyä lenkkiviikkojen jälkeiseen rauhallisempaan kauteen, jossa esittelyt saavat paremmin kuluttajan huomion. Toinen muutos oli toteutusalueessa, joka nyt oli kolmen maakunnan kokoinen. Pohjanmaa, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa olivat kaikki mukana, sekä yritysten rekrytointialueena että esittelyalueena. Kaiken kaikkiaan 43 myymälää osallistui kampanjan toteuttamiseen, niistä suurin osa oli S- marketteja, jotka ovat alueensa vahvoja myymälöitä kuluttajan tullessa ruokaostoksille. Yrityksiä oli mukana 21 kpl, suurin Atria Suomi Oy, pienimmät olivat perheyrityksiä. Tuotevalikoima vaihteli laidasta laitaan; mukana oli vanhoja perinneruokia kuten verileipä ja karjalanpiirakka, aivan uusia tuotteita kuten juustoleipä ja tuore gluteeniton leipä, terveysvaikutteisia tuotteita kuten kasvirasvajuustoja ja maitohappobakteereita sisältäviä rahkajogurtteja. Kevythillot ja raikkaat salaatit olivat myös mukana, vielä mainittakoon kebab-lastu ja sen maustekastikkeet. Kampanjaa ennakkomarkkinoitiin MTV3:n ja Ykköset-lehden kautta, toteutusaikana kaupat toivat esittelytuotteet näkyville ilmoittelussaan. Kaupan ilmettä piristettiin kampanjan aikana Makujen Satumaa-julisteilla ja hyllypuhujilla. Kampanjan alkuperäinen ajatus verkostomaisesta toteutuksesta tuli taas erinomaisesti näkyviin; kaikilla on sama päämäärä eli alueen menestyminen ja kuluttajan mielenkiinnon herättäminen. Konsulenttina toimi päivien aikana noin 150 opiskelijaa, jotka olivat 4 eri amk-yksiköstä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakou- luissa. Ilman heidän innostunutta ja aktiivista panostaan kampanjaa ei voitaisi toteuttaa, samaten myötämielinen suhtautuminen kaupan taholta on erittäin merkityksellinen tuloksen kannalta. Yritykset saivat yhden viikonlopun aikana itselleen jopa yli 20 esittelytilaisuutta, mikä ei voi olla vaikuttamatta esitellyn tuotteen jatkomenestykseen. Ensi kerralla kampanjaa kehitetään taas saatujen palautteiden pohjalta, tarkoitus on jatkaa vuosittain ja luoda toiminnasta pysyvä malli yhteistyöverkoston jatkossa päättämällä tavalla. Lisätietoja Salme Haapala Foodwest Oy puh. (06) , salme.haapala@foodwest.fi 10

13 Uudet hankintalait tulevat voimaan Neuvontayksikköön tulee päivittäin tiedusteluja hankintalakien, asetuksen ja hankintaohjeiden valmistumisen tilanteesta. Lait on vahvistettu presidentin esittelyssä ja laki on saanut numeron: Laki julkisista hankinnoista (348/07). Hankintaasetus, joka säätelee ilmoittamismenettelyä, astuu voimaan hankintalain kanssa samanaikaisesti. Elintarvikealan ostajien ja muidenkin toimijoiden käytössä on Elinvoiman eväät -hankkeessa työstetyt oppaat, kuten Ostajan opas ja Yrittäjän opas. Oppaat ovat sähköisessä muodossa mm. Ruoka-Suomi -teemaryhmän sivuilla osoitteessa ajank_lahiruoka_ostajanopas.pdf ja r u o k a s u o m i / ajank_lahiruoka_yrittajanopas.pdf Elinvoimaan Eväät -oppaissa korjattavaa Uusi hankintalaki tuo myös muutamia korjaus-/täsmennystarpeita Elinvoiman Eväät -hankkeessa tuotettuihin oppaisiin. Oppaiden viesti on suurimmaksi osaksi paikkansa pitävä vielä lainmuutoksen jälkeenkin, mutta lukijan on syytä huomioida seuraavat hankintalain muutokset oppaita lukiessaan: Kynnysarvot Hankintalakiin tulevat uutuutena kansalliset kynnysarvot, jotka ovat samalla hankintalain mukaisen kilpailuttamisvelvoitteen euromääräiset alarajat. Vähintään euron arvoiset tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskee suurempi, euron ja rakennusurakoita euron kynnysarvo. EU-kynnysarvoihin ja niiden soveltamiseen ei tule muutoksia. Kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat tehdään ostajan omien hankintaohjeiden mukaisesti, kunhan ne täyttävät avoimuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö on laatimassa hankintayksiöille kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen suunnittelua helpottavaa ohjeistusta, jolla pyritään vaikuttamaan hyvien hankintakäytäntöjen ja kauppatapojen muodostumiseen myös kansallisen kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Ohjeistus julkaistaan heti sen valmistuttua osoitteessa Suorahankinnan käytön perusteet Suoranhankinta on mahdollista vain hankintalaissa mainituin perustein. Hankinnan vähäinen arvo ei ole uuden lain mukaan suorahankintaperuste, kuten se oli vanhassa laissa. Kaikki kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisin menettelyin. Ilmoittamismenettelyn laajeneminen Kaikista hankintalain mukaisista hankinnoista on jatkossa ilmoitettava sähköisesti HILMAssa ( ). Tarjousten pyytäminen suoraan ilman julkista ilmoitusta ei ole enää sallittua, eli käytännössä vanha EU-kynnysarvot alittava rajoitettu menettely poistuu. Ilmoittamismenettelyn laajentumisen seurauksena yritykset saavat entistä enemmän tietoa tarjouskilpailuista. Tarjouspyynnöt entistä selkeämmiksi Uudessa hankintalaissa tarjouspyyntöä, hankinnan määrittelyä ja tarjousten valintaperusteiden käyttöä säännellään entistä tarkemmin. Selkeä tarjouspyyntö ja sen mukaiset, keskenään helposti vertailtavat tarjoukset ovat kaikkien yhteinen etu. Tarjouspyynnössä mainittava: 1. Hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät ja muut vaatimukset kuten vaihtoehtoisten tarjousten hyväksyttävyys tai hankintasopimuksen erityisehdot 2. Tarjoajien soveltuvuusvaatimukset 3. Tarjousten valintaperuste sekä mahdolliset vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus (EU-hankinta) tai tärkeysjärjestys (kansallinen hankinta) 4. Määräaika tarjousten tekemiselle, tarjousten voimassaoloaika ja yhteystiedot tarjousten toimittamiselle 5. Viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen ja tarjouksissa käytettävä kieli (EU-hankinta) Lisätietoja Julkisten hankintojen neuvontayksikkö hankinnat@kuntaliitto.fi ma-pe klo 9-12 (09)

14 Suomen Keittiömestarit ry Suomen Keittiömestarit ry on valtakunnallinen keittiömestareiden keskusjärjestö, jolla on noin 1200 jäsentä yhteensä 14 alueyhdistyksessä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista keittotaitoa sekä ruokakulttuuria Suomessa ja ulkomailla, sekä ottaa kantaa ammattikunnan puolesta ruokaan ja ruokapalveluihin liittyviin asioihin. Perustehtäviin kuuluu ammattikunnan osaamisen kehittäminen ja alan tunnettuuden ja maineen vahvistaminen. Yhdistystä johtaa hallitus, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajana toimii Keittiömestari ETM Jaakko Nuutila Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta. Suomen Keittiömestarit ry saa rahoituksen toimintaansa yhteistyökumppaneiden kautta. Merkittävin rahoittaja on Laatuketju. Tasavallan presidentti vieraili Farmarissa Keittiömestareiden osastolla. Kuvassa puheenjohtaja Jaakko Nuutila ja keittiömestari Martti Lehtinen. Suomen Keittiömestarit on perustettu ja rekisteröity vuonna 1950, jolloin se myös osallistui Pohjoismaisen Keittiömestariliiton (NKF) konferenssiin ja sai sen jäsenyyden. Järjestö liittyi Keittiömestareiden Maailmanliittoon (WACS) vuonna Suomi on aktiivinen molempien kattojärjestöjen toiminnassa. Viime lokakuussa Helsingissä järjestettiin Maailmanliiton Euroopan puheenjohtajakokous ja nyt toukokuussa Turussa Pohjoismaisen liiton kokous. Suomen Keittiömestarit ry toimii alueyhdistystensä suuntaan järjestämällä koulutusta ja yhteisiä tapahtumia sekä yhteiskunnan suuntaan ottamalla kantaa ruokakulttuuriin liittyviin asioihin. Erityisesti viimeisen vuoden ajan ovat mestarit vierailleet maamme päättäjien luona vieden viestiä tarpeesta kehittää ja vaalia Suomen ruokakulttuuria sekä kirkastaa Ruoka-Suomikuvaa maailmalla. Osittain tämäkin lobbaaminen on ollut vaikuttamassa siihen että uuden hallituksen hallitusohjelmassa on lupaus käynnistettävästä edistämisohjelmasta, jonka tarkoituksena on ruoan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomu- ja lähiruoan edistäminen. Suomen Keittiömestarit ry järjestää myös kilpailuja ammattikunnalle. Vuosittain järjestetään Maakuntakokki- ja Cateringkokkikilpailut ja uutena tulokkaana Suomen Keittiömestarikilpailu, joka johtaa Maailmanliiton Global Chefs Challenge jatkokilpailuihin. Yhdistys vastaa myös Suomen Kokkimaajoukkueen toiminnasta. Maajoukkueessa on 13 nuorta kokkia ja keittiömestaria ja kolme ns. juniorijäsentä. Maajoukkue harjoittelee tällä hetkellä Saksassa Erfurtissa syksyllä 2008 järjestettäviin Kokkiolympialaisiin. Suomalaiset ovat kilpailleet kansainvälisillä areenoilla jo vuodesta Keittiömestarin ammatti on haluttu ja arvostettu nuorten keskuudessa. Yhtenä tämän vuoden päätehtävänä on auttaa nostamaan myös muiden ruokapalvelualojen työn arvostusta. Samaan pyrkii myös uusi hallitusohjelmakin: ruoan ja raaka-aineen arvostamisen myötä myös ruoantekijän arvostus lisääntyy niin kodeissa, kouluissa kuin sairaaloissakin. Toisena merkittävänä tehtävänä on käynnistää yhteistyössä Suomen Kotitalousopettajien liiton kanssa projekti, jon- 12

15 ka tarkoituksena on saada Suomeen ruokakulttuurin professuuri. Töitä ruokakulttuuririntamalla on hyvin paljon. Jotta nykyinen hallitus saa edistämisohjelmansa toteutettua, tarvitsee se kaikkien ruoan parissa toimivien kansalaisjärjestöjen apua. Toimikaamme yhdessä paremman Suomen eteen. Tiedotuspäällikkö Essi Laamanen Kilpailut Jari Hämäläinen Puheenjohtaja Jaakko Nuutila Kokkimaajoukkueen Toni Rantalan taidonnäyte Lähiruokaviikot 2007 tulevat - olethan mukana? Syyskuussa 2007 vietetään Suomessa valtakunnan ensimmäisiä Lähiruokaviikkoja. Viikoilla lähiruoka nousee näkyvästi esille maakuntien kouluissa, oppilaitoksissa, vähittäiskaupoissa, ammattikeittiöissä, tiedotusvälineissä, järjestöjen toiminnassa jne. Käy osoitteissa ja Lähiruokaviesti poljetaan viikolla 35. Viesti on reititettyja joukkueiden kokoaminen aloitettu. Joukkueet ovat: Luomuketju, Keittiömestarit, MTK Nuoret, Suomen Vanhempainyhdistykset sekä Pro Lähiruoka. 13

16 Gastronomian uutuuksia kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun Hotelli-, ravintola- ja catering-alan merkittävin messutapahtuma Euroopassa houkutteli ammattilaista INTERNORGA, hotelli-, ravintola- ja catering-alojen suurtapahtuma keräsi noin 1000 yritystä neliömetrin alueelle Hampurin messukeskukseen. Yritykset esittelivät tuoteuutuuksiaan, trendejä ja kokonaisratkaisuja 12 hallissa. Tapahtumaa pidetään tärkeänä tuoteuutuuksien ja alan kehityksen mittarina, ja täten messuilla vierailikin päättäjää ja ostajaa hotelli-, elintarvike-, ravintola-, leipomo- ja konditoriasektoreilta. Suurehkon osan halleista täyttivät kansainväliset pasta- ja jäätelömerkit. Juomateollisuudesta erityisesti kahvijuomat ja -koneet sekä olut nousivat esille. Suomalaiset leipomoalan yritykset kokivat suuren B6-hallin jo sinänsä matkan arvoiseksi. Messukeskus otti käyttöön ensimmäistä kertaa uuden neliömetrin hallin eteläisen sisääntuloaulan lähellä. Hallissa tuotiin esille leipomokoneita, -laitteita ja -tarvikkeita, mitkä soveltuvat myös suomalaisille yrityksille joko ostettavaksi tai välitettäväksi. Mm. Metsä Tissue Katrin tuotteillaan esitteli suomalaista osaamista Internorgassa. Kädentaitojaan esittelivät lukuisten yritysten ammattilaiset; konvehdit ja leivät valmistettiin kävijöiden näköetäisyydellä ja baarimikot esittelivät coctailien sekoitusta mehuista. Myös kattauksista järjestettiin näytöksiä. Kokonaisuus suurtalouskeittiölaitteet, -sisustus ja tekniikka esitellään kolmessa hallissa yli neliömetrin alueella. Elintarvikkeet ja juomat asetettiin näytteille viidessä hallissa ja teemoina nostettiin esiin myös viestintä ja organisaatiot sekä huonekalut ja sisustuselementit. Gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvussa Gluteenittomien tuotteiden esittely messuilla on kasvanut edellisvuodesta. Noin saksalaisella on todettu esiintyvän keliakiaa Saksan keliakiayhdistyksen mukaan. Yksi gluteenittomia tuotteita esitelleistä yrityksistä, DS Food tuo markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita pikaruoista makeisiin. DS Food, Dr Schärin -yrityksen tytäryhtiö on gluteenittomien tuotteiden markkinajohtaja Euroopassa. Jo 20 vuotta toimineen yrityksen toimitusjohtajan Lothar Dithmarin mukaan myös gluteenittomat jäätelöt ja kalapuikot tulevat pikapuolin myyntiin. DS Food myi hotelleille ja ravintoloille tuotettua aamiaispakettia, mihin kuului mm. leipää ja mysliä. Yritys ostaa tuotteet REWE GV:lta, joka taas etsii vastaavasti tuotteita ja raaka-aineita mm Suomesta. DS Food toimittaa tuotteita ympäri maailmaa ja Saksassa tuotteita on saatavilla terveyskaupoista sekä EDEKA-ryhmän vähittäismyymälöistä. Saksan keliakiayhdistyksen mukaan Saksan gluteenittomien tuotteiden myynti on tällä hetkellä 18 milj euroa, jonka odotetaan kasvavan lähivuosina vahvasti. Myös Englannissa gluteenittomien tuotteiden myynti on kolminkertaistunut muutaman vuoden sisällä. Jugurttijuomilla vahvaa kasvua lähivuosina Suomeenkin rantautuneet Emmi-yrityksen valmistamat Lassi jugurttijuomat esiteltiin lukuisten maistiaisten kautta. Yritys odottaa vahvaa kasvua Suomessa vuonna Tuotteisiin ostetaan ulkomailta marjapureet pakasteena. Tällä saralla myös suomalaisilla marjanjalostajilla on mahdollisuuksia laajentaa kansainvälistä toimintaansa. Marjapureita lukuunottamatta Emmin tuotteet valmistetaan paikallisista raaka-aineista. Ravintoloiden ja suurkeittiöiden investoinnit kasvussa Internorgassa esiteltiin myös alan investointeihin liittyvää markkinatutkimusta. Saksalaisten alan yritysten investoinnit noussevat merkittävästi vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Lähes 60 prosenttia yrityksistä kokee investointien määrän kasvun tänä vuonna todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi. Erityisesti panostetaan uusien tuotteiden löytämiseen ja kehittämiseen. Noin kolmannes yrityksistä käyttänee yli euroa tämän vuoden investointeihin. Internorga Hampurissa INTERNORGA on Euroopan merkittävin messutapahtuma kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun. Esi- 14

17 teltävät tuotteet vaihtelevat suurkeittiön laitteistoista hotellien ja ravintoloiden sisustukseen. Lisäksi tapahtumassa asetetaan näytteille elintarvikkeet ja IT-tuotteista ohjelmat ja koneet. Jokaisella osa-alueella mukana ovat markkinajohtajat, joten tapahtuma antaa hyvän yleiskuvan alan trendeistä. Seuraavat kansainväliset INTERN- ORGA-ammattimessut hotelli-, elintarvike-, leipomo- ja konditoria-aloille järjestetään vajaan vuoden kuluttua Näytteilleasettajien kannattaa varata paikat jo kesäkuussa Sisäänpääsylippuja vuoden 2008 tapahtumaan saa Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista Hampurin messujen Suomen yhteyshenkilöltä Mikko Nummelta, puh: (09) tai Lisätietoa: dzg-online.de, Hampurin messujen Suomen yhteyshenkilöltä Mikko Nummi, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari / DFHK-Service oy puh.(09) mikko.nummi@dfhk.fi 15

18 Luomuvalvonta toimii uudessa Evirassa Luomutarkastuksilla todetut vakavat rikkomukset ovat vähentyneet entisestään vuonna Kirjallisia huomautuksia tai korjauskehotuksia vähäisimmistä puutteista annettiin kuitenkin aikaisempaa enemmän. Seuraamusten lukumääräinen kasvu johtuu osaltaan tehostuneista valvontamenettelyistä. Kaikille luomutiloille ja -yrityksille tehdään vähintään yksi tarkastuskäynti vuodessa, mutta viime vuosina tarkastuksen sisältöä on suunnattu riskiperusteisesti siten, että yleisimmin puutteita aiheuttavia asioita tarkastetaan perusteellisemmin ja yhä enemmän tietotekniikkaa hyödyntäen. Matala puuttumiskynnys puolestaan ennaltaehkäisee vakavampia rikkomuksia, kun puutteellisuuksien korjaaminen voidaan aloittaa ajoissa. Luomutoimijoiden määrä laskussa, mutta yksikkökoot kasvussa Vuoden 2006 lopussa Eviran luomuvalvontaan kuului yhteensä 4274 toimijaa, joista maataloustuotannon valvontaan kuului 3890 tilaa, näistä 11 rehuvalvonnassa. Luomuelintarvikkeiden valvontajärjestelmässä oli 384 toimijaa. Toimijoiden määrä on alentunut noin 8 % edellisvuodesta. Elintarvikkeiden valvonta Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valvontaan kuuluvien toimijoiden samoin kuin valvontaan hakeutuvien uusien toimijoiden määrä on ollut laskussa viime vuosina. Kehitys heijastaa sitä, että asiakkaiden kysyntä ja luomutuotteiden tarjonta eivät parhaalla mahdollisella tavalla kohtaa. Vuonna 2006 valvonnasta erosi 40 toimijaa. Määrällisesti eniten valvonnasta poistui maatiloja (8 kpl) ja leipomoita (6 kpl). Liha-alan yrittäjistä erosi viisi toimijaa. Valvontaan liittyi vuoden aikana 30 toimijaa. Eniten valvontaan liittyi tukkuja (5 kpl). Vuoden 2006 lopussa valvonnassa oli 384 toimijaa, joka on 20 (5 %) toimijaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eviran luomuvalvonnan raportti vuodelta 2006 löytyy Eviran internetsivuilta: 55_519_490.pdf Lisätietoja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeet ylitarkastaja Eeva Fieandt puh , Ruoka-Suomi tiedotteen ilmestyminen vuonna 2007 Nro Materiaali toimitukseen Ilmestyminen 3/ /

19 Erinomaista Etelä-Savosta -Sinulle! Etelä-Savo tunnetaan lähiruoan luvattuna maakuntana. Oma maakuntamme hemmottelee täällä asuvia ja vierailevia laadukkailla elintarvikkeilla raaka-aineista aina pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. Täältä löytyy puhtaita, monipuolisia tuotteita ja maukkaita raakaaineita, unohtamatta luomuakaan. Ensimmäistä kertaa Etelä-Savossa on kerätty lähiruokatarjonta yksiin kansiin. Oppaasta löytyy myös -sivustolla päivitettävä verkkoversio. Mitä tietoa oppaasta löytyy? ja niitä toimitetaan myös mm. liikenteen ja matkailun solmukohtiin. Alku- Kun avaat oppaan kannen löydät yritykset sijoitettuna Etelä-Savon kart- vaiheessa painosmäärä on kappaletta. taan. Merkkivärin perusteella kartasta erottuu, minkä tuoteryhmän tuot- Kokoaminen ja rahoitus teita yrityksestä löytyy. Julkaisussa on yhteensä 64 yritystä, jotka on jaotel- Oppaan tekemisestä on kantanut tu tuoteryhmittäin seuraavalla tavalla: Vihannekset, juurekset, yrtit ja päävastuun Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum. Tehtyyn työhön on luonnon keruutuotteet (5 yritystä), Marjat ja hedelmät (22 yritystä), Myl- saatu rahoitus Ekoneumin elintarvikekeskusklinikka -hankkeelta ly- ja leipomotuotteet (10 yritystä), Liha ja lihajalosteet (6 yritystä), Kala (EMOTR/Etelä-Savon TE-keskus), ELO-rahoituksena osaamiskes- ja kalajalosteet (5 yritystä), Maitotuotteet (2 yritystä), Viinitilat (3 yritystä), kusohjelmasta sekä yrittäjiltä itseltään. Ruoka- ja pitopalvelut (6 yritystä) ja muu toiminta (5 yritystä) Mitä on lähiruoka? Erinomaista Etelä-Savosta opas on Lähiruoka käsitteenä on hyvin joustava, eikä sen virallisesta määritel- kuluttajalla suunnattu infopaketti Etelä-Savon alueen lähiruokatarjonnas- mästä ole päästy yksimielisyyteen. Joku kokee Suomessa tuotetun ruo- ta. Oppaan ilmoitukset sisältävät yritysten yhteystiedot, tuotetiedot, pal- an lähiruoaksi, toinen taas mieltää omassa tai korkeintaan naapurin kas- velut, aukioloajat ja ajo-ohjeet. Myöskin ammattikeittiö voi saada vinkkejä vimaassa kasvaneen vihanneksen tällaiseksi. Tämän oppaan kohdalla ja tarvittavia yhteystietoja tuotteiden hankintaa varten. Opas jaetaan ke- on lähiruoka maantieteellisesti rajattu Etelä-Savon maakunnassa tuote- vään 2007 aikana, jotta se on kesän matkailusesongin hyödynnettävissä. tuksi tai jalostetuksi ruoaksi. Oppaan jakelun hoitavat yritykset itse 17 Lisätietoja sari.makinen-

20 Elintarvikekehityksen kärjessä - elintarvikekehitys.fi Vuoden 2007 alussa starttasi Elintarvikekehityksen Klusteri, joka kokoaa yhteen neljän osaamiskeskuksen erityistaidot. Mukana klusterissa ovat Foodwest Oy (Seinäjoki), Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (Turku), Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy (Kuopio) ja Viikki Food Centre (Helsinki). Foodwest Oy vastaa klusterin koordinoinnista. Elintarvikekehityksen Klusterin visiona on kehittää suomalaista elintarviketeollisuutta panostaen terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden kehittämiseen tunnistamalla kuluttajien odotukset ja hyödyntämällä kansainvälistymisen mahdollisuudet. Klusterin keihäänkärkiä kehittämisessä ovat Terveyttä ylläpitävien ja edistävien elintarvikkeiden kehittäminen ja tuotteistaminen Kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen elintarvikealan palveluiden kautta Riskienhallinnan ja turvallisuuden kehittäminen koko elintarvikeketjussa Elintarvikepäivässä Helsingissä 3. toukokuuta julkaistiin Elintarvikekehityksen Klusterin internetsivut Klusterin koordinaattori Jukka Lähteenkorva esitteli puheenvuorossaan klusterin tavoitteet ja toiminnan. Internetsivujen tarkoitus on aidosti helpottaa tekijöiden kohtaamista ja välittää osaamista sinne, missä sitä tarvitaan. Elintarvikekehityksen Klusteri Tekee taustaselvityksiä kirjallisuushakuina Avustaa projekti- ja kehittämissuunnittelussa Avustaa kumppanien löytämisessä kotimaassa ja kansainvälisesti Avustaa rahoitusmahdollisuuksien kartoituksessa Tarjoaa siemenrahoitusta hankkeille Toimii projektien koordinaattorina, asiantuntijana ja / tai toteuttajana Suunnittelee ja toteuttaa kehittämistapahtumia, työpajoja ja seminaareja Elintarvikekehityksen Klusteri toimii dynaamisena välittäjänä tekijöiden ja asiakkaiden välillä. Uusilta internetsivuilta löytyy tietoa muun muassa siitä, millaisia palveluita asiakkaille on tarjolla. Tule mukaan kehittämään suomalaista elintarviketeollisuutta ja tutustu -sivustoon. Jotta klusteri pystyisi palvelemaan elintarvikealan toimijoita mahdollisimman hyvin, on palaute eriomaisen tärkeää. Elintarvikekehitys.fi -sivustolla voit kyselylomakkeen täyttämällä osallistua arvontaa ja samalla kehittää klusterin toimintaa parempaan suuntaan. Lisätietoja klusterin toiminnasta saa koordinaattori Jukka Lähteenkorva jukka.lahteenkorva@foodwest.fi tai kehityssuunnittelija Jenni Ranta jenni.ranta@foodwest.fi (klusterin viestintä). Tiedusteluja voi osoittaa myös osaamiskeskuskohtaisesti seuraaville henkilöille: Foodwest Oy, Salme Haapala salme.haapala@foodwest.fi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Marjo Mäkinen- Aakula marjo.makinen-aakula@utu.fi Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, Anneli Tuomainen anneli.tuomainen@teknia.fi Viikki Food Centre, Tiina Piilo tiina.piilo@helsinki.fi 18