Tapahtumakalenteri. Lähikeittiöhankkeen seminaari, Lahti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tapahtumakalenteri. Lähikeittiöhankkeen seminaari, Lahti (anu.arolaakso@sakky.fi)"

Transkriptio

1 M Tapahtumakalenteri PLMA 2007 Word of Private Label, Amsterdam (www.plma.net) Leipomoteollisuuden toimialaraportti julkaistaan sähköisesti (http://www.toimialaraportit.fi) Nordic seminar: Health and sustainability in catering an interesting and growing field,tukholma (www.ekocentrum.info) Ilmoittautuminen Suomen Paras 2007 kilpailuun päättyy Farmari Suorsalon ravirata Kuopio Eduskunnan lähiruokaseminaari Maaseutututkijatapaaminen, Vantaa (www.mua.fi) Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kiuruvesi Upplevelsemässan Smaklust, Tukholma Elintarvikehankintojen miniseminaareja eri puolilla Suomen (alueen lähikeittiöneuvojat) ProLähiruoka polkupyöräviesti Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kemi Meri-Lapin Ruokamessut, Keminmaa (www.keminmaa.fi/ruokamessut) Lähiruokaviikot Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kauhajoki Kauhajoen ruokamessut, Kauhajoki (http://www.ruokamessut.fi/2006/tiedote_2006.asp) Lähiruokaseminaari, Joensuu Lähikeittiöhankkeen seminaari, Lahti Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kokkola Lähikeittiöhankkeen seminaari, Helsinki Lähikeittiöhankkeen seminaari, Lappenranta Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kemijärvi Lähikeittiöhankkeen seminaari, Kouvola Lähikeittiöhankkeen seminaari, Hämeenlinna Turun ruokamessut 2007, Turku (www.turunmessukeskus.fi) Anuga Elintarvikealan näyttely, Köln Saksa Lähiruokaseminaari, Pori FoodTech messut, Helsinki (www.finnexpo.fi) On line/on site tekniikat omavalvonnan apuna, Helsinki (www.finnexpo.fi) Terveellisyys- haaste tuoteviestinnälle, Helsinki (www.finnexpo.fi) Elintarvikehankintojen miniseminaari, Loimaa Kotoista ruokaa elintarviketeollisuudesta, Helsinki (www.finnexpo.fi) Helsingin Ruokamessut 2007, Helsinki (www.finnexpo.fi) Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari, Pori Elintarviketeollisuuden toimialaraportin julkaiseminen, Kouvola Kasvisten, vihannesten ja marjojen jalostuksen toimialaraportin julkaiseminen, Kouvola Kansainvälinen Nutrition and Health Claims -kongressi, Naantali Terveys + Hyvä olo, Helsinki (www.finnexpo.fi) Ateria 2007 uudet reseptit julkiseen ruokapalveluun (www.wanhasatama.com) Health Ingredients Japan 2007, Tokio, Japani (www.hijapan.info) Elma, Helsinki (www.finnexpo.fi) BioFach 2008 (www.biofach.de) Gastro-messut, Helsinki (www,finnexpo.fi/gastro) Internorga, Hampuri Elintarviketeollisuuden ammattimessut, Tampere (www.elintarviketeollisuus.fi) Farmari Suomen Maatalousnäyttely, Lahti (www.farmari.net) elo-syyskuu syksy 2007 vko vkot MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄ (YTR) on valtiioneuvoston asettama, usean hallinnonalan yhteistyöelin. YTR:n teema- ja työryhmät toimivat aloilla, jotka vaativat pitkäjänteistä valtakunnallista kehittämistyötä. Yksi näistä ryhmistä on Ruoka-Suomi -teemaryhmä

2 Sisällys Ruoka-Suomi -tiedote Ruoka-Suomi -tiedote kertoo elintarvikealan kehittämistyöstä. Tiedote ilmestyy vuonna 2007 neljä kertaa. Tiedotteen kunkin numeron painomäärä on 1900 kpl. Jakelulistalla on noin 1400 elintarvikealan toimijaa. Levitä tiedotetta kaikille, joita elintarvikealan kehittäminen kiinnostaa. Toimitus Arja Meriluoto puh. (02) Heidi Valtari puh. (02) , Turun yliopisto Täydennyskoulutuskeskus Turun yliopisto fax (02) Ruoka-Suomi -tiedotteen tarkoitus on palvella eri puolilla Suomea olevia elintarvikealan toimijoita ja yrityksiä kertomalla valtakunnan tason asioista, verkostoitumisesta ja muista kaikkia elintarvikealan kehittäjiä kiinnostavista asioista. Toisaalta tavoitteena on välittää eri alueellisten toimijoiden tietoja, kokemuksia ja aikomuksia muille hyödynnettäväksi. Toivottavasti löydät tiedotteesta sinulle uusia asioita ja rohkaistut ottamaan yhteyttä kirjoittajiin. Toimitus odottaa aktiivisuutta elintarvikealan toimijoilta. Luiska tekstiä syntyy helposti. Kyse on aktiivisuudesta. Kertomalla asioista auttaa toisia ja voi toisaalta saada arvokasta palautetta omaan toimintaan muilta. Elintarvikealan pienyrittäjyydelle ydinviesti 1 Poimintoja hallitusohjelmasta 2 Kata ja koe - tunnelmaa ruokapöytään 3 Suupohjan marja-alan osaaminen vahvistuu 4 Valtioneuvosto hyväksyi maaseutupoliittisen erityisohjelman 5 vuosille Uutta puhtia aluekeskusten ulkopuolisen maaseudun kehittämiseen 5 Koulutusta viestinnästä ja markkinoinnista elintarvikealan kehittäjille 6 Elintarviketeollisuus messut SINFOS laajenee 9 Makujen Satumaa - Sagolik Smak 10 Uudet hankintalait tulevat voimaan Suomen Keittiömestarit ry 12 Lähiruokaviikot 2007 tulevat - olethan mukana? 13 Gastronomian uutuuksia kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun 14 Erillisliite Laitosasetus Luomuvalvonta toimii uudessa Evirassa 16 Ruoka-Suomi tiedotteen ilmestyminen vuonna Erinomaista Etelä-Savosta -Sinulle! 17 Elintarvikekehityksen kärjessä - elintarvikekehitys.fi 18 Uusia ja tulevia elintarvikesäädöksiä 19 Ruokaelämysten Kainuu 20 Elintarvikealan toimialapäälliköt 21 Messusäätiöltä uusi palkinto elintarvikealalle 22 Lähiruokaa Kainuusta - 3.painos julkaistu 23 Osuuskunta perustettu - Lapland Coop (Lapin luonnontuote- 24 osuuskunta) poistaa elintarvikealalta pullonkauloja Aitoja makuja, hyviä yhteyksiä, Suomen parasta ruokaa 25 Siirtoteurastamo Suomeen 26 Palvelukortti 28 Fraktiointialan yritykset verkostoituvat Suupohjassa Korillinen pienyrittäjien tuotteita eri maakunnista. Ruoka-Suomi -tiedotetta voit lukea Ruoka- Suomi sivustosta osoitteesta

3 Elintarvikealan pienyrittäjyydelle ydinviesti Elintarvikealan pienyritysten tuotteita, yrityksiä tai koko toimialaa ei tunneta riittävän hyvin. Kuluttaja ei erota tuotteita tai toimialaa ja toisaalta myöskään ammattikeittiöt ja kauppa eivät tunne yrityksiä ja heidän tuotteitaan. Kuitenkin kuluttaja- ja arvotutkimusten mukaan pieniä yrityksiä tuotteineen arvostetaan. Tuotteita myös haluttaisiin suosia käytännön valintatilanteissa. Tunnettuutta voidaan lisätä yhtenäisellä eri toimijoiden yhteisellä pienten yritysten tuotantoon liittyvällä viestillä. Syksyllä 2006 valmistuneen Imagon parantamisen ja menekin edistämisen strategian mukaisesti Ruoka- Suomi -teemaryhmä on aloittanut elintarvikealan pienyrittäjyyteen liittyvien ydinviestien prosessoimisen eri toimijoiden käyttöön yhteiseksi sanomaksi. Saman viestin toistuminen monissa eri yhteyksissä: paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti sekä se että eri toimijat käyttävät samaa viestiä toistuvasti vahvistaa elintarvikealan pienyrittäjyyttä. Ruoka-Suomi -teemaryhmän tavoitteena on saada ydinviestit määriteltyä kokouksessaan siten, että ne ovat luettavissa tämän Ruoka-Suomi -tiedotteen ilmestyessä osoitteessa > Ruoka- Suomi > Ajankohtaista. Käytännön työtä on tehnyt pienryhmä, jossa ovat mukana toimialajohtaja Tiina Piilo Helsinki Business and Science Park Oy:stä, kehityspäällikkö Tuula Repo ProAgria Kymenlaakso ry:stä, tiedottaja Kaija Stormbom MTK:sta, kehityspäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista, koulutus- ja kehityspäällikkö Mirja Hellstedt Finfood Suomen Ruokatieto ry:stä, MMM Leena Heinola Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksesta ja Ruoka-Suomi -teemaryhmän koordinaattori Heidi Valtari. Työn fasilitoijana on toiminut Konseptikehitys Kuule Oy. Pienyritysten tuotteet halutaan erottumaan ja nopeasti viestimään erityisyydestään. Puhuttelevia tekijöitä on useita, esim. tuoreus, palvelu, yksilöllisyys, perinne, tuoksu, maku, herkullisuus ja tunnelma. Viestinnän ytimessä näyttäisi olevan maku, aitous ja yksilöllisyys. Vahvoja pääviestejä on neljä: luo elämyksiä, omalta alueeltaan kotoisin, ruokakulttuuria rikastuttava ja ensiluokkaisuus. Elämyksien luonnilla tarkoitetaan suomalaisille sopivaa tuotteen konstailemattomuutta, juuri sinulle tehtyä yksilöllisyyttä sekä puhdasta makua tuotteessa jossa raaka-aine maistuu. Tähän liittyy myös palvelu. Omalta alueeltaan kotoisin viestii läheisyydestä, paikallisuudesta ja siitä että kyseessä on tuttu ja turvallinen tuote, jonka valmistaja tunnetaan. Tuotteen on valmistanut vastuullisesti ja kokemuksella ammattitaitoinen yrittäjä ja tuotteen ostaminen tuo alueelle hyvinvointia ja tulevaisuutta. Ruokakulttuuria rikastuttava viestii tuotteen juurista, perinteestä tai tarinasta. Se kuvaa myös omaleimaisuutta, joka tuo vaihtelua. Rikastuttavuus tarkoittaa uudistuvuutta, jossa tuotteita kehitetään nykyajan ja tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen pohjana kulttuuri ja perinne. Ensiluokkaisuus tarkoittaa puhtaista ja tuoreista paikallisista raaka-aineista lähellä valmistettua ja jäljitettävää tuotetta. Myös tuotteen hinta-laatu on kohdallaan. Heidi Valtari Ruoka-Suomi teemaryhmän koordinaattori Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1

4 Poimintoja hallitusohjelmasta Déjà vu! Tuntuu kuin vasta hetki sitten olisin kirjoittanut vastaavan otsikon... Nopeasti kuitenkin 4 vuotta on kulunut ja on aika luoda katsaus Matti Vanhasen kakkos-hallituksen uuteen ohjelmaan. Olen tähän artikkeliin poiminut otteita hallitusohjelmasta nimenomaan elintarviketalouden ja - yritysten näkökulmasta. Kun etsi esiin edellisen ohjelman ja luki sitä rinnakkain uuden ohjelman kanssa, niin yllättävän tuttua tekstiä ja esityksiä löytyy tästä uudesta ohjelmastakin eli ei se maailma hetkessä valmistu. Elintarvikkeiden osalta ensimmäinen maininta hallitusohjelmassa on toisaalta kauan odotettu, mutta ristiriitaisiakin kommentteja ja odotuksia kohdannut esitys elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta; ao. alvprosentti tulee loppujen lopuksi asettumaan 12 prosentin tasolle. Hallitus on luvannut myös toimia EU:n säännösten muuttamiseksi siten, että ravintoloiden ja henkilöstöruokailun alv-kanta voitaisiin alentaa elintarvikkeiden alv-tasolle. Viimeksi mainittu tavoite löytyi tosin sanasta sanaan myös edellisen hallituksen ohjelmasta... Hallitus on asettanut tavoitteekseen osaamiseen ja innovaatioihin perustuvan suomalaisen maatalouden ja elintarvikkeiden tuotantoketjun kehittämisen kokonaisuutena tavoittaakseen laatutuotteillaan myös kansainväliset markkinat. Luomu- ja lähiruoan edistäminen on tärkeässä asemassa hallitusohjelmassa ja niitä on luvattu edistää laadittujen strategialinjausten mukaisesti. Tässä työssä varmasti myös Ruoka-Suomen laatima imago- ja menekinedistämisstrategian käytäntöön vieminen tukee osaltaan hallituksen tavoitteita. Lisäksi luomutuotteiden osalta on erikseen maininta niiden jalostuksen ja markkinoinnin kehittämisestä eri tahojen yhteistyönä. Lähiaikoina suomalainen ruokakulttuuri ja sen edistämistavoitteet ovat olleet vahvasti tapetilla ja hallitus on vastaamassa tähän huutoon käynnistämällä suomalaisen ruoan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on ruuan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomuja lähiruuan edistäminen. Suomalaisen ruuan vientiä on myös luvattu edistää. Lisäksi hallitus on laatimassa vuosille uuden kuluttajapoliittisen ohjelman, jonka valmistelussa otetaan huomioon kuluttajien toimintaympäristön muutokset, nykyisen ohjelman toteuttamisesta saadut kokemukset sekä EU:ssa hyväksytyn kuluttajapoliittisen strategian linjaukset nyt käynnissä olevalle EU-ohjelmakaudelle Ruoka-Suomi -teemaryhmäkin on antanut parin lähivuoden aikana runsaasti lausuntoja - ja pyrkinyt muutenkin vaikuttamaan elintarvikelainsäädännön uudistusprosessiin - lausuntoja on lähtenyt niin maa- ja metsätalous-, kauppa- ja teollisuus- kuin sosiaali- ja terveysministeriöön, mikä kuvastaa ao. lainsäädännön hajautuneisuutta eri hallinnonaloille. Nyt uusi hallitus on linjannut, että keskushallinnossa elintarvikealan päätöksenteon tiivistämistä jatketaan yhdistämällä KTM:n ja STM:n elintarvikelainsäädäntötehtävät MMM:n elintarvikkeiden turvallisuus- ja laatutehtäviin. Edellä mainittua hallinnollista uudistusta laajempi ja paljon jo julkisuutta saanut on esitys uuden ns. superministeriön perustamisesta ts. uuteen työ- ja elinkeinoministeriöön tullaan ensi vuoden alusta yhdistämään nykyisen SM:n aluekehittämistehtävät sekä nykyisten KTM:n ja TM:n yrittäjyyteen ja työllistämiseen liittyvät tehtävät. Aika näyttää, löydämmekö me maaseudun kehittäjät ja maaseutuyritysrahoituksen kanssa toimivat itsemme myös uudesta ministeriöstä, ainakin hallitusohjelma asian lupaa selvittää. Elintarvikealan toimintaedellytyksiin vaikuttavat myös monet yleiset hallitusohjelmassa olevat esitykset. Innovaatioiden edistäminen on vahvasti mukana hallitusohjelmassa ja tähän liittyen hallitus tulee lisäämään julkisia tutkimus- ja kehittämisresursseja - tämä toisaalta edellyttää myös yrityksiltä yhä kasvavia ao. toimintaan kohdistuvia panoksia. Perheyrittäjyyden edistämiseksi hallitus tulee poistamaan perintö- ja lahjaverotuksen kokonaan yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta sekä edistämään ensimmäisen työntekijän palkkaamista osittain ilman sivukuluja. Yritystukien vaikuttavuuden lisäämiseksi hallitus suuntaa rahoitusta yritysten osaamisen, kasvun, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yrittäjyyden politiikkaohjelma saa jatkoa sisällöltään laajempana työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelmana, lisäksi Yritys-Suomi -palvelun kehittämistä jatketaan. 2

5 Kata ja koe - tunnelmaa ruokapöytään Ruoka-Suomen puolesta toivotan ilolla myös maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan tervetulleeksi MMM:öön! Uusi ministerimme on vankkumattomalla uskolla luottanut suomalaiseen elintarviketuotantoon ja puhunut ylpeästi suomalaisen ruuan sekä lähi- ja luomuruuan puolesta jo ennen kuin asia nousi laajempaan keskusteluun saaden samalla lempinimen suomalaisen ruokakulttuurin kummitäti. Lähi- ja luomuruokaan liittyvät kehittämistavoitteet saavat hyvää tukea uudesta hallitusohjelmasta, jonka esitysten toimeenpanon eteenpäin viemisessä elintarvikealan pk-yrittäjyyden osalta myös Ruoka-Suomi -teemaryhmä on valmis olemaan mukana. Lisätietoja Kirsi Viljanen ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmän puheenjohtaja Kauhajoen Ruokamessut on päättänyt julistaa ja Seinäjoen ammattikorkeakoulun ravitsemisalan yksikkö toteuttaa kilpailun, jonka tavoitteena on visioida ja toteuttaa elämyksellinen kattaus. Suunnittelun lähtökohtana on teemaan soveltuva ruokalista ja teeman tulee liittyä syksyyn. Tarkempi määrittely ja nimeäminen jää kilpailujoukkueen tehtäväksi. Esimerkkinä mainittakoon Syyskekri - illallinen tai Huvilakauden päättäjäiset. Kilpailun tavoitteena on aterian merkityksen avartaminen kokonaisvaltaisempaan ja kokemuksellisempaan suuntaan. Erinomainen ruoan laatu voidaan jakaa ruoan aistittavaan laatuun ja muuhun ruokailijan kokemaan laatuun. Elämyksellinen ruoka vaatii myös esteettistä osaamista. Hyvän olon tunne syntyy muun muassa osaamisesta, käsityöstä, tekemisen kauneudesta, makuvalloituksista ja esteettisestä elämyksestä. Kauniisti katettu pöytä voi olla esimerkiksi kutsujen vetonaula. Kukilla ja kynttilöillä saadaan kattaukseen ja juhlaan tunnelmaa. Rikas luontomme tarjoaa myös runsaasti raaka-aineita käyttöömme. Astioiden ja aterimien käyttötapoja, värien ja materiaalien yhdistelmiä, pöydän sommittelua, valaistusta ja koristelua muuntelemalla vaikutetaan syntyvään tunnelmaan ja ruokailijan kokemukseen. Kilpailu on avoin kaikille elämyksellisestä ruokailusta ja kattamisesta kiinnostuneille. Kilpailujoukkue voi olla työpari tai isompi ryhmä, jonka maksimi koko on 5 henkilöä. Sitova ilmoittautuminen kilpailuun tapahtuu toukokuun 2007 loppuun mennessä. Pyydämme ilmoittautumisia sähköpostin kautta osoitteeseen Kilpailukattaukset toteutetaan Kauhajoen Ruokamessujen yhteydessä 7.9. rakennettavassa näyttelyssä. Lisätietoja kaksivaiheisesta kilpailusta antaa lehtori Tuija Pitkäkoski puh Kauhajoen Ruokamessut lisätiedot messupäällikkö Kirsti Vuori puh. ( 06)

6 Suupohjan marja-alan osaaminen vahvistuu Suupohjan osaaminen marja-alan asiantuntemuksessa vahvistuu. Kevään aikana Suupohjan elintarvikealan yrityshautomon järjestämät koulutukset keskittyivät marja-alaan. Maaliskuussa Ismo Ruutiaisen pitämä koulutus marjojen kausihuoneviljelystä ja sen mahdollisuuksista toi osallistujille paljon ajatuksia marjojen ensiasteen jalostukseen. Virolaisen Toomas Jaadlan huhtikuussa pitämä yrityslähtöinen koulutus viljeltyjen karpalon ja kanadanmustikan mahdollisuuksista Suomessa on esimerkki yrityshautomon järjestämästä räätälöidystä koulutuksesta. Koulutus oli suunniteltu Tyrnisampo Oy:lle ja sen sidosryhmille. Tyrnisampo Oy on marjanviljelijöiden yhteistyönä rakentunut Suupohjan Marjaosuuskunnan piiristä syntynyt yritys, joka suuntautuu marja-alaan. Sillä on marjojen vastaanotto- ja pakastamotilat Kauhajoen Kainastolla. Lisäksi heillä on toimiva verkosto marjojen jatkojalostajien kanssa. Marjojen jatkojalostaja Jukka Latomäki, joka oli mukana Toomas Jaadlan koulutuksen suunnittelussa, haki koulutuksesta ideoita tulevaisuuden tuotekehitystä varten. Jaadlan koulutuksen yhteydessä luotiin lisäksi yhteistyöverkostoa Viron suuntaan. Uudet marjalajikkeet ja jopa uudet marjalajit ovat hyvä lisä tuotevalikoimiin, mutta vaativat pitkällisen tuotekehityspanoksen ennen kuin sopivat suomalaiseen makuun tai käyttötottumuksiin. Viljelty karpalo ja kanadanmustikka kiinnostava lisäys suupohjalaiseen marjavalikoimaan Viljellyn karpalon sukulaiset isokarpalo ja pikkukarpalo kuuluvat luonnonvaraiseen lajistoomme ja viihtyvät erittäin kosteilla soilla, kuten nevoilla ja rämeillä. Karpaloa pidetään yhtenä terveellisimmistä marjoista. Ne sisältävät terveyttä edistäviä aineita mm. fenolihappoja ja flavonoideja. Marjoilla ja lehtikeitteellä on kansanlääkinnässä hoidettu monia vaivoja. Kanadanmustikka on nimensä mukaisesti Pohjoisamerikkalaista alkuperää oleva viljelykasvi. Luonnossa kasvavista sukulaisistaan se muistuttaa eniten juolukkaa ja mustikkaa. Marjaa käytetään pääosin tuoreena rasiamarjana, jonka lisäksi sitä käytetään maailmalla paljon erityisesti leipomo- ja konditoriatuotteissa sen näyttävyyden vuoksi. Marja soveltuu myös hilloksi, mehuksi, marjapiirakkaan tai viiniksi. Kausihuoneet - mahdollisuus marjantuotannolle Puutarhatalouden yritysneuvoja Ismo Ruutiainen ProAgria Pohjois-Karjalasta koulutti maaliskuun lopussa marjanviljelijöitä ja muita kiinnostuneita marjakasvien kausihuoneviljelystä. Ruutiainen näkee marjakasvien kausihuoneviljelyssä runsaasti etuja: sato aikaistuu, laatu paranee katteen alla ja satomäärät suurenevat. Kosteutta voidaan hallita avomaaviljelyä paremmin ja kasvinsuojelu on helpompaa. Kausihuonetuotannon etuja on myös pitkä, lämmin syksy, jolloin kasvit tuleentuvat hyvin ja talvehtivat sen myötä paremmin. Satoa voidaan kausihuoneessa myöhästyttää normaalista sadonkorjuuajasta. Mahdollisuus pidentää satoaikaa vaikuttaa myös markkinointiin. Ongelmina kausihuonetuotannossa voi pitää voimakasta tuotantokustannusten kasvua. Ruutiaisen näkemyksen mukaan kausihuonetuotannon mahdollisuudet ovat erityisesti tilakohtaisten satohuippujen tasaamisessa. Elintarvikealan yrityshautomo on mahdollistanut koulutuksen Suupohjassa kesästä 2005 alkaen toiminut ESR-rahoitteinen elintarvikealaan keskittynyt yrityshautomo on päättämässä koulutustarjontaansa. Asiantuntijapalvelujen osalta toiminta jatkuu vielä kesäkuulle yrityshautomossa mukana oleville yrityksille. Lisätiedot Projektipäällikkö Matti-Pekka Pasto puh

7 Valtioneuvosto hyväksyi maaseutupoliittisen erityisohjelman vuosille Hallitus hyväksyi 22. helmikuuta maaseutupoliittisen erityisohjelman Elinvoimainen maaseutu - ministeriöiden vastuut ja alueellinen kehittäminen. Hallituksen hyväksymä ohjelma on aluekehityslain mukainen erityisohjelma, joka sisältää maaseutupolitiikan strategiset linjaukset sekä päätökset kehittämistoimenpiteistä vuosille Ohjelman valmisteli Maaseutupolitiikan yhteisryhmä YTR, joka myös toimii valtioneuvoston apuna ohjelman toteuttamisessa. Maaseudun elinkeinojen vahvistamiseksi ohjelmassa esitetään muun muassa maaseutuyritysneuvonnan ja -rahoituspalvelujen parantamista, metsien monimuotoista hyödyntämistä, etätyön lisäämistä sekä palkkatyön ja yrittäjyyden vuorottelun selvittämistä. Maaseudun osaamispohjan vahvistamiseksi esitetään maaseutututkimuksen vahvistamista, monipalvelupisteiden toimintaedellytysten parantamista sekä moniammatilliseen osaamiseen perustuvaa, peruspalvelutyöhön pätevyyden antavaa toisen asteen koulutusta. Lisäk- si selvitetään toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Asumismahdollisuuksien parantamiseksi esitetään kaavoitukseen, erityisryhmien asumistukeen ja vapaa-ajan asuntojen käyttöön liittyviä toimia. Maaseutupoliittinen erityisohjelma löytyy pdf-muodossa YTR:n sivuilta Uutta puhtia aluekeskusten ulkopuolisen maaseudun kehittämiseen Alue- ja kuntaministeri Hannes Mannisen mukaan maaseutupolitiikan erityisohjelmalla vahvistetaan maaseudun asemaa alueiden kehittämisessä. - Ohjelma täydentää aikaisemmin erityisohjelmien puolella olleen aukon. Maaseutualueet ja niiden toimijat on saatava täysipainoisesti mukaan aluekehitystyöhön, korosti Manninen avatessaan maakuntien maaseutupoliittisen erityisohjelman alueosioita koskevan neuvottelutilaisuuden Maaseutupoliittisen erityisohjelman osana sisäasiainministeriö avaa alueellisen kehittämisen kokeilun vuosiksi maaseutumaisille seuduille. - Se on tarkoitettu aluekeskusohjelmien ulkopuolisille alueille ja sen toteuttamiseen on varattu miljoona euroa maakunnan kehittämisrahasta, Manninen toteaa. - Maaseutupoliittisessa erityisohjelmassa oleva alueellinen maaseutuosio, joka koskee aluekeskusten ulkopuolisia alueita, auttaa maaseutua hyödyntämään EU-ohjelmien varsin suuria kehittämisvaroja nykyistä paremmin sekä vauhdittamaan maaseudun kehitystä, sanoi Manninen. Maaseutupoliittisen erityisohjelman sisältämä alueellinen osio tähtää aluekeskusten ja Uudenmaan kaupunkiseutujen ulkopuolisten alueiden kehittämistyön parantamiseen. Ohjelman aktivointiraha, miljoona euroa, avataan alueiden haettavaksi elokuun 2007 loppuun mennessä maakunnan liittojen kautta. Lisätietoja, mm. hakukirje maakunnan liitoille ja luettelo ko. ohjelmaan hakukelpoisista kunnista osoitteesta: h o m e. n s f / p a g e s / ED4DB31B025FACF5C22572A5004A64B3 5

8 Koulutusta viestinnästä ja markkinoinnista elintarvikealan kehittäjille Elintarvikealan pienyrittäjyyden imagon parantamisen ja menekinedistämisen strategian yksi toimenpide-ehdotus koski osaamisen kehittämistä. Tähän asiaan vastaa elintarvikealan asiantuntijoille ja kehittäjille tarkoitettu viestinnän ja markkinoinnin koulutus, joka toteutetaan syksyn 2007 ja kevään 2008 aikana. Koulutuksen sisältöä on työstänyt valtakunnallinen työryhmä, johon ovat kuuluneet koulutus- ja kehityspäällikkö Mirja Hellstedt Finfood Suomen Ruokatieto ry:stä, Mara Yritysklinikan päällikkö Matti Härkönen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, kehityspäällikkö Marko Jori Pyhäjärvi-instituutista, viestinnän koordinaattori Elina Nihtilä Laatuketjusta (vuoden 2006 loppuun asti), toimialajohtaja Tiina Piilo Helsinki Business and Science Parkista, erikoissuunnittelija Marjo Särkkä-Tirkkonen Ruralia-instituutista sekä suunnittelija Päivi Töyli ja koordinaattori Heidi Valtari Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta. Koulutuksen aikana tutustutaan pienten ja keskisuurten elintarvikeyritysten näkökulmasta viestinnän ja markkinoinnin moninaiseen kenttään. Päivien aiheina on muun muassa kuluttajatrendit, vähittäiskauppa- ja Horeca-sektorilla toimiminen, viestinnän tavat ja mahdollisuudet, markkinoinnin perustiedot, vaihtoehtoiset jakelutiet, tapahtumamarkkinointi ja kansainvälistyminen. Koulutus sisältää lähiopetusta ja etätehtäviä lähipäivien välissä. Koulutuksessa käytetään apuna Finfood Suomen Ruokatieto ry:n verkko-oppimisympäristöä. Näiden lisäksi jokainen koulutettava hankkii itselleen kummiyrityksen, jonka kanssa toteuttaa etätehtäviä. Koulutuspäiviä järjestetään kaiken kaikkiaan 12 ja koulutuksen laajuus on 16 opintopistettä. Koulutuksen sisältö (tarkemman ohjelman löydät nettisivuilta 1. Johdatus markkinointiviestintään, toimintaympäristöön sekä tulevaisuuden näkymiä Turku Kotimaisten tuotteiden tulevaisuus ja markkinointinäkymät Kuluttajatrendit Markkinointi - mikä, miksi ja miten? Elintarvikekehittäjien valtakunnallinen seminaari Pori 4. Toimintatavat vähittäiskaupasektorilla Jyväskylä Kauppojen päätöksentekoprosessit ja valikoimanhallinnan mekanismit Miten pienyrittäjän tulee toimia vähittäiskauppasektorilla? Kaupan antamat vaatimukset mm. tuotteille, pakkauksille, toimituksille 5. Toimintatavat Horeca-sektorilla Jyväskylä Horeca-sektorin hankintatavat ja toiminnan vaatiukset pkyrityksille Uuden hankintalain soveltaminen Pienyrittäjän mahdollisuudet Horeca-sektorilla 7. Markkinoinnin perustietoa pk-yrityksen mittakaavassa Helsinki Markkinoinnin nykytila ja tredit Markkinointiyhteistyö alan toimijoiden kanssa Pakkauksen merkitys Markkinointisuunnitelma pienellä budjetilla 8. Muita kasvun kanavia Mikkeli Miten yritys pysyy vähittäiskauppa- ja Horeca-sektorilla? Vaihtoehtoiset jakelutiet 9. Tapahtumamarkkinointia ja kansainvälistymistä Mikkeli Messutilaisuudesta kaikki hyöty irti Erilaisia elintarvikkeiden markkinapäiviä Näkymät elintarvikkeiden viennissä Aasian markkinat 10. Markkinointiviestintäsuunnitelmia vko 15 Kouvola (Pietarin matkan yhteydessä) Markkinointiviestintäsuunnitelmien koonti ryhmissä 6

9 6. Viestinnän tavat ja mahdollisuudet Helsinki Viestinnän keinot Yritysviestintä Kriisiviestintä Viestintäsuunnitelma 11. Pietarin opintomatka vko 15 Venäjän markkinoihin tutustuminen 12. Yhteenvetopäivä toukokuussa 2008 Koko koulutus maksaa 1000 euroa. Hintaan sisältyy koulutus materiaaleineen, mutta ei aterioita eikä matka- ja majoituskuluja. Pietarin opintomatka ei sisälly edellä mainittuun hintaa. Ilmoittautumiset koulutukseen viimeistään mennessä Arja Meriluodolle puh. (02) tai sähköpostitse Koulutukseen otetaan 30 ensimmäistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Mikäli koulutukseen osallistuminen perutaan viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, veloitamme puolet koulutusmaksusta. Koulutuksen järjestäjä pitää oikeudet ohjelman ja aikataulun muutoksiin. Lisätietoja Päivi Töyli Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus puh. (02) ,

10 Kehittyvä elintarvikeala kokoontuu Tampereen Messu- ja Urheilukeskukseen Elintarviketeollisuus messut Tampereen Messut Oy järjestää yhdessä Elintarviketeollisuusliitto ry:n, Suomen Leipuriliitto ry:n ja Lihakeskusliiton sekä muiden alan organisaatioiden kanssa Elintarviketeollisuus-messut toukokuuta Messut järjestetään nyt toista kertaa. Elintarviketeollisuus-messut järjestettiin ensimmäisen kerran toukokuussa 2005 ja tapahtuma sai silloin erittäin hyvän vastaanoton sekä messuvierailta että näytteilleasettajilta. Messut kerää yhteen koko laajan teollisuuden alan tärkeimmät toimijat. Esillä on elintarviketeollisuuden raaka-aineet, puolivalmiiden ja valmiiden tuotteiden toimittajat, tuotantomenetelmät, koneet ja laitteet sekä muut elintarviketeollisuuden tuotteet ja palvelut. - Tampereella järjestettävälle elintarvikealan ammattitapahtumalle oli odotetusti tilausta vuonna 2005 ja nytkin tapahtuma on otettu näytteilleasettajien keskuudessa hyvin vastaan. Monet alan merkittävät toimijat ovat jo osastopaikkansa vuoden 2008 messuilta varanneetkin. Messuilla tulee olemaan koko elintarviketeollisuus laajasti esillä. Tampereen keskeinen sijainti mahdollistaa entistä useampien kävijöiden osallistumisen messuille, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Ville Keskinen Tampereen Messut Oy:stä. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala tuotannon bruttoarvolla mitattuna ja työllistäjänä kolmanneksi suurin. Suurimmat elintarviketeollisuuden alat ovat lihanjalostus-, leipomo-, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus sekä maidonjalostusteollisuus. Elintarviketeollisuus työllistää noin henkeä ja tuotannon bruttoarvo on 8,4 mrd. euroa. Lähiruoka messut ja Leipureiden SM-kilpailu tuovat lisämaustetta messutapahtumaan Samaan aikaan Elintarviketeollisuus messujen kanssa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa järjestetään Lähiruoka messut. Messuilla on esillä muun muassa elintarvikkeet ja lähiruoka, ravinto ja terveys, lähituottajat, jatkojalostajat, ravintola- ja juhlapalvelut sekä välineet ja keittiötarvikkeet. Tampereen Messut Oy järjestää Lähiruoka messut yhteistyössä Suomen AMT Oy:n kanssa. - Lähiruoka 2008 on monipuolinen ammattitapahtuma, joka koostuu näyttelystä, tuottaja- ja lähiruokatoreista, demoista, testeistä, esityksistä, haastatteluista ja promootioista. Messujen yhteydessä järjestetään myös alan seminaari ja muita koulutustapahtumia, kertoo projektipäällikkö Rami Itvola Tampereen Messut Oy:stä. Elintarviketeollisuus messuilla toukokuuta järjestetään myös ruokaleivän, kahvileivän ja konditorian Suomen mestaruuksien loppukilpailu. Finaalissa kilpailee kuusi parasta kustakin sarjasta. Ruokaleipä ja kahvileipäsarjojen Suomen Mestareista tulee Vuoden Leipuri -tittelin haltijoita ja konditoriasarjan Suomen mestarista Vuoden Kondiittori - tittelin haltija. Suomen mestaruus tuo tunnustusta myös työnantajayritykselle. Lisätiedot 8

11 SINFOS laajenee Sinfos-tuotetietopankkijärjestelmä antaa teollisuudelle mahdollisuuden lähettää tuotetietonsa sähköisesti yhteen yhteiseen tietokantaan, josta ne ovat kaikkien kaupan ryhmittymien käytettävissä. Tämä tehostaa huomattavasti tuotetietojen välittämistä teollisuudelta kauppaan. Tästä syytä valtakunnallisen tuotetietopankki Sinfoksen käyttöä yritetään laajentaa niin, että se kattaa koko elintarvike sektorin. Seuraavat osa-alueet ovat HoReCa-sektori ja pienet tavarantoimittajat. Erityisesti pieniä toimittajia huomioiden Sinfoksen kehitysryhmä päätti lisätä Sinfoksen liikevaihtopohjaisiin liittymismaksuihin uuden luokan. Uusi luokka on 6= liikevaihto alle 0,5 miljoonaa euroa ja tämän luokan liittymismaksu on 300 euroa. Miten pääsen mukaan? Suomen Sinfos -tuotetietopankin käyttäjäksi voivat liittyä päivittäistavarateollisuuden tavarantoimittajat, SK-puolen toimijat (suurkeittiö) sekä kaupparyhmittymät. Sinfoksen käyttäjäksi liittyminen sisältää seuraavat vaiheet; 1. Sitoutuminen tuotetietopankin käyttäjäksi Sitoumuslomakkeen täyttäminen ja lähettäminen GS1 Finland Oy:lle Uuden käyttäjäyrityksen ja GS1 Finland Oy:n välisen Sinfos-tuotetietopankin käytön yleiset sopimusehdot - sopimuksen allekirjoittaminen. Sopimusehdot lähetetään asiakkaalle allekirjoitettavaksi sen jälkeen, kun sitoumuslomake on palautettu GS1 Finland Oy:lle Liittymismaksun sekä liikevaihtoon perustuvan käyttömaksun maksaminen 2. Ilmoittautuminen koulutukseen Koulutukseen ilmoittaudutaan internet-sivujen kautta (http://www.sinfos.fi/koulutus.html) Sinfos-ohjelmiston pääkäyttäjän määrittely (yhteyshenkilö) Koulutukseen osallistumisen voi perua 14 vrk ennen koulutuspäivää puhelimitse 3. Koulutus Ohjelmistokoulutusta, käytännön harjoittelua ja taustatietoja Yhteisten käytäntöjen (tuotteiden nimeäminen ja mittaaminen) läpikäynti Koulutuksen yhteydessä osallistujille jaetaan yrityksen GLN-numero (yritystunnus) sekä tarvittavat käyttäjätunnukset esim. SINFOS-portaaliin ja Suomen Sinfoksen extranetiin 4. Tuotetietopankin käyttöönotto yrityksessä Tuotetietojen syöttäminen ja julkaisu Sinfos Webformsilla Tuotetietojen katselu SINFOS-portaalissa Tervetuloa mukaan Sinfoksen käyttäjäkuntaan! Kevät Terveisin; Maarit Nelimarkka, puh. (09)

12 Makujen Satumaa - Sagolik Smak Foodwest Oy on jo monena vuotena koordinoinut ja organisoinut kampanjan, joka kantaa yllä olevaa nimeä. Toteutus oli tällä kertaa siten muuttunut, että rekrytointi ja opiskelijoiden perehdytys aloitettiin syksyllä 2006, mutta kampanja tuotiin ulos vasta helmikuun alussa Syksyn kireiden aikataulujen paineesta tuntui hyvältä siirtyä lenkkiviikkojen jälkeiseen rauhallisempaan kauteen, jossa esittelyt saavat paremmin kuluttajan huomion. Toinen muutos oli toteutusalueessa, joka nyt oli kolmen maakunnan kokoinen. Pohjanmaa, Etelä- ja Keski- Pohjanmaa olivat kaikki mukana, sekä yritysten rekrytointialueena että esittelyalueena. Kaiken kaikkiaan 43 myymälää osallistui kampanjan toteuttamiseen, niistä suurin osa oli S- marketteja, jotka ovat alueensa vahvoja myymälöitä kuluttajan tullessa ruokaostoksille. Yrityksiä oli mukana 21 kpl, suurin Atria Suomi Oy, pienimmät olivat perheyrityksiä. Tuotevalikoima vaihteli laidasta laitaan; mukana oli vanhoja perinneruokia kuten verileipä ja karjalanpiirakka, aivan uusia tuotteita kuten juustoleipä ja tuore gluteeniton leipä, terveysvaikutteisia tuotteita kuten kasvirasvajuustoja ja maitohappobakteereita sisältäviä rahkajogurtteja. Kevythillot ja raikkaat salaatit olivat myös mukana, vielä mainittakoon kebab-lastu ja sen maustekastikkeet. Kampanjaa ennakkomarkkinoitiin MTV3:n ja Ykköset-lehden kautta, toteutusaikana kaupat toivat esittelytuotteet näkyville ilmoittelussaan. Kaupan ilmettä piristettiin kampanjan aikana Makujen Satumaa-julisteilla ja hyllypuhujilla. Kampanjan alkuperäinen ajatus verkostomaisesta toteutuksesta tuli taas erinomaisesti näkyviin; kaikilla on sama päämäärä eli alueen menestyminen ja kuluttajan mielenkiinnon herättäminen. Konsulenttina toimi päivien aikana noin 150 opiskelijaa, jotka olivat 4 eri amk-yksiköstä Seinäjoen ja Vaasan ammattikorkeakou- luissa. Ilman heidän innostunutta ja aktiivista panostaan kampanjaa ei voitaisi toteuttaa, samaten myötämielinen suhtautuminen kaupan taholta on erittäin merkityksellinen tuloksen kannalta. Yritykset saivat yhden viikonlopun aikana itselleen jopa yli 20 esittelytilaisuutta, mikä ei voi olla vaikuttamatta esitellyn tuotteen jatkomenestykseen. Ensi kerralla kampanjaa kehitetään taas saatujen palautteiden pohjalta, tarkoitus on jatkaa vuosittain ja luoda toiminnasta pysyvä malli yhteistyöverkoston jatkossa päättämällä tavalla. Lisätietoja Salme Haapala Foodwest Oy puh. (06) ,

13 Uudet hankintalait tulevat voimaan Neuvontayksikköön tulee päivittäin tiedusteluja hankintalakien, asetuksen ja hankintaohjeiden valmistumisen tilanteesta. Lait on vahvistettu presidentin esittelyssä ja laki on saanut numeron: Laki julkisista hankinnoista (348/07). Hankintaasetus, joka säätelee ilmoittamismenettelyä, astuu voimaan hankintalain kanssa samanaikaisesti. Elintarvikealan ostajien ja muidenkin toimijoiden käytössä on Elinvoiman eväät -hankkeessa työstetyt oppaat, kuten Ostajan opas ja Yrittäjän opas. Oppaat ovat sähköisessä muodossa mm. Ruoka-Suomi -teemaryhmän sivuilla osoitteessa ajank_lahiruoka_ostajanopas.pdf ja r u o k a s u o m i / ajank_lahiruoka_yrittajanopas.pdf Elinvoimaan Eväät -oppaissa korjattavaa Uusi hankintalaki tuo myös muutamia korjaus-/täsmennystarpeita Elinvoiman Eväät -hankkeessa tuotettuihin oppaisiin. Oppaiden viesti on suurimmaksi osaksi paikkansa pitävä vielä lainmuutoksen jälkeenkin, mutta lukijan on syytä huomioida seuraavat hankintalain muutokset oppaita lukiessaan: Kynnysarvot Hankintalakiin tulevat uutuutena kansalliset kynnysarvot, jotka ovat samalla hankintalain mukaisen kilpailuttamisvelvoitteen euromääräiset alarajat. Vähintään euron arvoiset tavara- ja palveluhankinnat kilpailutetaan hankintalain mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalveluja koskee suurempi, euron ja rakennusurakoita euron kynnysarvo. EU-kynnysarvoihin ja niiden soveltamiseen ei tule muutoksia. Kansallisten kynnysarvojen alle jäävät hankinnat tehdään ostajan omien hankintaohjeiden mukaisesti, kunhan ne täyttävät avoimuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset. Julkisten hankintojen neuvontayksikkö on laatimassa hankintayksiöille kansalliset kynnysarvot alittavien hankintojen suunnittelua helpottavaa ohjeistusta, jolla pyritään vaikuttamaan hyvien hankintakäytäntöjen ja kauppatapojen muodostumiseen myös kansallisen kynnysarvot alittavissa hankinnoissa. Ohjeistus julkaistaan heti sen valmistuttua osoitteessa Suorahankinnan käytön perusteet Suoranhankinta on mahdollista vain hankintalaissa mainituin perustein. Hankinnan vähäinen arvo ei ole uuden lain mukaan suorahankintaperuste, kuten se oli vanhassa laissa. Kaikki kansalliset kynnysarvot ylittävät hankinnat on kilpailutettava hankintalain mukaisin menettelyin. Ilmoittamismenettelyn laajeneminen Kaikista hankintalain mukaisista hankinnoista on jatkossa ilmoitettava sähköisesti HILMAssa (www.hankintailmoitukset.fi ). Tarjousten pyytäminen suoraan ilman julkista ilmoitusta ei ole enää sallittua, eli käytännössä vanha EU-kynnysarvot alittava rajoitettu menettely poistuu. Ilmoittamismenettelyn laajentumisen seurauksena yritykset saavat entistä enemmän tietoa tarjouskilpailuista. Tarjouspyynnöt entistä selkeämmiksi Uudessa hankintalaissa tarjouspyyntöä, hankinnan määrittelyä ja tarjousten valintaperusteiden käyttöä säännellään entistä tarkemmin. Selkeä tarjouspyyntö ja sen mukaiset, keskenään helposti vertailtavat tarjoukset ovat kaikkien yhteinen etu. Tarjouspyynnössä mainittava: 1. Hankinnan sisältöä kuvaavat tekniset eritelmät ja muut vaatimukset kuten vaihtoehtoisten tarjousten hyväksyttävyys tai hankintasopimuksen erityisehdot 2. Tarjoajien soveltuvuusvaatimukset 3. Tarjousten valintaperuste sekä mahdolliset vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus (EU-hankinta) tai tärkeysjärjestys (kansallinen hankinta) 4. Määräaika tarjousten tekemiselle, tarjousten voimassaoloaika ja yhteystiedot tarjousten toimittamiselle 5. Viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen ja tarjouksissa käytettävä kieli (EU-hankinta) Lisätietoja Julkisten hankintojen neuvontayksikkö ma-pe klo 9-12 (09)

14 Suomen Keittiömestarit ry Suomen Keittiömestarit ry on valtakunnallinen keittiömestareiden keskusjärjestö, jolla on noin 1200 jäsentä yhteensä 14 alueyhdistyksessä. Yhdistyksen tavoitteena on edistää suomalaista keittotaitoa sekä ruokakulttuuria Suomessa ja ulkomailla, sekä ottaa kantaa ammattikunnan puolesta ruokaan ja ruokapalveluihin liittyviin asioihin. Perustehtäviin kuuluu ammattikunnan osaamisen kehittäminen ja alan tunnettuuden ja maineen vahvistaminen. Yhdistystä johtaa hallitus, joka valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Puheenjohtajana toimii Keittiömestari ETM Jaakko Nuutila Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta. Suomen Keittiömestarit ry saa rahoituksen toimintaansa yhteistyökumppaneiden kautta. Merkittävin rahoittaja on Laatuketju. Tasavallan presidentti vieraili Farmarissa Keittiömestareiden osastolla. Kuvassa puheenjohtaja Jaakko Nuutila ja keittiömestari Martti Lehtinen. Suomen Keittiömestarit on perustettu ja rekisteröity vuonna 1950, jolloin se myös osallistui Pohjoismaisen Keittiömestariliiton (NKF) konferenssiin ja sai sen jäsenyyden. Järjestö liittyi Keittiömestareiden Maailmanliittoon (WACS) vuonna Suomi on aktiivinen molempien kattojärjestöjen toiminnassa. Viime lokakuussa Helsingissä järjestettiin Maailmanliiton Euroopan puheenjohtajakokous ja nyt toukokuussa Turussa Pohjoismaisen liiton kokous. Suomen Keittiömestarit ry toimii alueyhdistystensä suuntaan järjestämällä koulutusta ja yhteisiä tapahtumia sekä yhteiskunnan suuntaan ottamalla kantaa ruokakulttuuriin liittyviin asioihin. Erityisesti viimeisen vuoden ajan ovat mestarit vierailleet maamme päättäjien luona vieden viestiä tarpeesta kehittää ja vaalia Suomen ruokakulttuuria sekä kirkastaa Ruoka-Suomikuvaa maailmalla. Osittain tämäkin lobbaaminen on ollut vaikuttamassa siihen että uuden hallituksen hallitusohjelmassa on lupaus käynnistettävästä edistämisohjelmasta, jonka tarkoituksena on ruoan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomu- ja lähiruoan edistäminen. Suomen Keittiömestarit ry järjestää myös kilpailuja ammattikunnalle. Vuosittain järjestetään Maakuntakokki- ja Cateringkokkikilpailut ja uutena tulokkaana Suomen Keittiömestarikilpailu, joka johtaa Maailmanliiton Global Chefs Challenge jatkokilpailuihin. Yhdistys vastaa myös Suomen Kokkimaajoukkueen toiminnasta. Maajoukkueessa on 13 nuorta kokkia ja keittiömestaria ja kolme ns. juniorijäsentä. Maajoukkue harjoittelee tällä hetkellä Saksassa Erfurtissa syksyllä 2008 järjestettäviin Kokkiolympialaisiin. Suomalaiset ovat kilpailleet kansainvälisillä areenoilla jo vuodesta Keittiömestarin ammatti on haluttu ja arvostettu nuorten keskuudessa. Yhtenä tämän vuoden päätehtävänä on auttaa nostamaan myös muiden ruokapalvelualojen työn arvostusta. Samaan pyrkii myös uusi hallitusohjelmakin: ruoan ja raaka-aineen arvostamisen myötä myös ruoantekijän arvostus lisääntyy niin kodeissa, kouluissa kuin sairaaloissakin. Toisena merkittävänä tehtävänä on käynnistää yhteistyössä Suomen Kotitalousopettajien liiton kanssa projekti, jon- 12

15 ka tarkoituksena on saada Suomeen ruokakulttuurin professuuri. Töitä ruokakulttuuririntamalla on hyvin paljon. Jotta nykyinen hallitus saa edistämisohjelmansa toteutettua, tarvitsee se kaikkien ruoan parissa toimivien kansalaisjärjestöjen apua. Toimikaamme yhdessä paremman Suomen eteen. Tiedotuspäällikkö Essi Laamanen Kilpailut Jari Hämäläinen Puheenjohtaja Jaakko Nuutila Kokkimaajoukkueen Toni Rantalan taidonnäyte Lähiruokaviikot 2007 tulevat - olethan mukana? Syyskuussa 2007 vietetään Suomessa valtakunnan ensimmäisiä Lähiruokaviikkoja. Viikoilla lähiruoka nousee näkyvästi esille maakuntien kouluissa, oppilaitoksissa, vähittäiskaupoissa, ammattikeittiöissä, tiedotusvälineissä, järjestöjen toiminnassa jne. Käy osoitteissa ja Lähiruokaviesti poljetaan viikolla 35. Viesti on reititettyja joukkueiden kokoaminen aloitettu. Joukkueet ovat: Luomuketju, Keittiömestarit, MTK Nuoret, Suomen Vanhempainyhdistykset sekä Pro Lähiruoka. 13

16 Gastronomian uutuuksia kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun Hotelli-, ravintola- ja catering-alan merkittävin messutapahtuma Euroopassa houkutteli ammattilaista INTERNORGA, hotelli-, ravintola- ja catering-alojen suurtapahtuma keräsi noin 1000 yritystä neliömetrin alueelle Hampurin messukeskukseen. Yritykset esittelivät tuoteuutuuksiaan, trendejä ja kokonaisratkaisuja 12 hallissa. Tapahtumaa pidetään tärkeänä tuoteuutuuksien ja alan kehityksen mittarina, ja täten messuilla vierailikin päättäjää ja ostajaa hotelli-, elintarvike-, ravintola-, leipomo- ja konditoriasektoreilta. Suurehkon osan halleista täyttivät kansainväliset pasta- ja jäätelömerkit. Juomateollisuudesta erityisesti kahvijuomat ja -koneet sekä olut nousivat esille. Suomalaiset leipomoalan yritykset kokivat suuren B6-hallin jo sinänsä matkan arvoiseksi. Messukeskus otti käyttöön ensimmäistä kertaa uuden neliömetrin hallin eteläisen sisääntuloaulan lähellä. Hallissa tuotiin esille leipomokoneita, -laitteita ja -tarvikkeita, mitkä soveltuvat myös suomalaisille yrityksille joko ostettavaksi tai välitettäväksi. Mm. Metsä Tissue Katrin tuotteillaan esitteli suomalaista osaamista Internorgassa. Kädentaitojaan esittelivät lukuisten yritysten ammattilaiset; konvehdit ja leivät valmistettiin kävijöiden näköetäisyydellä ja baarimikot esittelivät coctailien sekoitusta mehuista. Myös kattauksista järjestettiin näytöksiä. Kokonaisuus suurtalouskeittiölaitteet, -sisustus ja tekniikka esitellään kolmessa hallissa yli neliömetrin alueella. Elintarvikkeet ja juomat asetettiin näytteille viidessä hallissa ja teemoina nostettiin esiin myös viestintä ja organisaatiot sekä huonekalut ja sisustuselementit. Gluteenittomien tuotteiden kysyntä kasvussa Gluteenittomien tuotteiden esittely messuilla on kasvanut edellisvuodesta. Noin saksalaisella on todettu esiintyvän keliakiaa Saksan keliakiayhdistyksen mukaan. Yksi gluteenittomia tuotteita esitelleistä yrityksistä, DS Food tuo markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita pikaruoista makeisiin. DS Food, Dr Schärin -yrityksen tytäryhtiö on gluteenittomien tuotteiden markkinajohtaja Euroopassa. Jo 20 vuotta toimineen yrityksen toimitusjohtajan Lothar Dithmarin mukaan myös gluteenittomat jäätelöt ja kalapuikot tulevat pikapuolin myyntiin. DS Food myi hotelleille ja ravintoloille tuotettua aamiaispakettia, mihin kuului mm. leipää ja mysliä. Yritys ostaa tuotteet REWE GV:lta, joka taas etsii vastaavasti tuotteita ja raaka-aineita mm Suomesta. DS Food toimittaa tuotteita ympäri maailmaa ja Saksassa tuotteita on saatavilla terveyskaupoista sekä EDEKA-ryhmän vähittäismyymälöistä. Saksan keliakiayhdistyksen mukaan Saksan gluteenittomien tuotteiden myynti on tällä hetkellä 18 milj euroa, jonka odotetaan kasvavan lähivuosina vahvasti. Myös Englannissa gluteenittomien tuotteiden myynti on kolminkertaistunut muutaman vuoden sisällä. Jugurttijuomilla vahvaa kasvua lähivuosina Suomeenkin rantautuneet Emmi-yrityksen valmistamat Lassi jugurttijuomat esiteltiin lukuisten maistiaisten kautta. Yritys odottaa vahvaa kasvua Suomessa vuonna Tuotteisiin ostetaan ulkomailta marjapureet pakasteena. Tällä saralla myös suomalaisilla marjanjalostajilla on mahdollisuuksia laajentaa kansainvälistä toimintaansa. Marjapureita lukuunottamatta Emmin tuotteet valmistetaan paikallisista raaka-aineista. Ravintoloiden ja suurkeittiöiden investoinnit kasvussa Internorgassa esiteltiin myös alan investointeihin liittyvää markkinatutkimusta. Saksalaisten alan yritysten investoinnit noussevat merkittävästi vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Lähes 60 prosenttia yrityksistä kokee investointien määrän kasvun tänä vuonna todennäköiseksi tai erittäin todennäköiseksi. Erityisesti panostetaan uusien tuotteiden löytämiseen ja kehittämiseen. Noin kolmannes yrityksistä käyttänee yli euroa tämän vuoden investointeihin. Internorga Hampurissa INTERNORGA on Euroopan merkittävin messutapahtuma kodin ulkopuolella tapahtuvaan ruokailuun. Esi- 14

17 teltävät tuotteet vaihtelevat suurkeittiön laitteistoista hotellien ja ravintoloiden sisustukseen. Lisäksi tapahtumassa asetetaan näytteille elintarvikkeet ja IT-tuotteista ohjelmat ja koneet. Jokaisella osa-alueella mukana ovat markkinajohtajat, joten tapahtuma antaa hyvän yleiskuvan alan trendeistä. Seuraavat kansainväliset INTERN- ORGA-ammattimessut hotelli-, elintarvike-, leipomo- ja konditoria-aloille järjestetään vajaan vuoden kuluttua Näytteilleasettajien kannattaa varata paikat jo kesäkuussa Sisäänpääsylippuja vuoden 2008 tapahtumaan saa Saksalais-Suomalaisesta Kauppakamarista Hampurin messujen Suomen yhteyshenkilöltä Mikko Nummelta, puh: (09) tai Lisätietoa: dzg-online.de, Hampurin messujen Suomen yhteyshenkilöltä Mikko Nummi, Saksalais-Suomalainen Kauppakamari / DFHK-Service oy puh.(09)

18 Luomuvalvonta toimii uudessa Evirassa Luomutarkastuksilla todetut vakavat rikkomukset ovat vähentyneet entisestään vuonna Kirjallisia huomautuksia tai korjauskehotuksia vähäisimmistä puutteista annettiin kuitenkin aikaisempaa enemmän. Seuraamusten lukumääräinen kasvu johtuu osaltaan tehostuneista valvontamenettelyistä. Kaikille luomutiloille ja -yrityksille tehdään vähintään yksi tarkastuskäynti vuodessa, mutta viime vuosina tarkastuksen sisältöä on suunnattu riskiperusteisesti siten, että yleisimmin puutteita aiheuttavia asioita tarkastetaan perusteellisemmin ja yhä enemmän tietotekniikkaa hyödyntäen. Matala puuttumiskynnys puolestaan ennaltaehkäisee vakavampia rikkomuksia, kun puutteellisuuksien korjaaminen voidaan aloittaa ajoissa. Luomutoimijoiden määrä laskussa, mutta yksikkökoot kasvussa Vuoden 2006 lopussa Eviran luomuvalvontaan kuului yhteensä 4274 toimijaa, joista maataloustuotannon valvontaan kuului 3890 tilaa, näistä 11 rehuvalvonnassa. Luomuelintarvikkeiden valvontajärjestelmässä oli 384 toimijaa. Toimijoiden määrä on alentunut noin 8 % edellisvuodesta. Elintarvikkeiden valvonta Luonnonmukaisesti tuotettujen elintarvikkeiden valvontaan kuuluvien toimijoiden samoin kuin valvontaan hakeutuvien uusien toimijoiden määrä on ollut laskussa viime vuosina. Kehitys heijastaa sitä, että asiakkaiden kysyntä ja luomutuotteiden tarjonta eivät parhaalla mahdollisella tavalla kohtaa. Vuonna 2006 valvonnasta erosi 40 toimijaa. Määrällisesti eniten valvonnasta poistui maatiloja (8 kpl) ja leipomoita (6 kpl). Liha-alan yrittäjistä erosi viisi toimijaa. Valvontaan liittyi vuoden aikana 30 toimijaa. Eniten valvontaan liittyi tukkuja (5 kpl). Vuoden 2006 lopussa valvonnassa oli 384 toimijaa, joka on 20 (5 %) toimijaa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Eviran luomuvalvonnan raportti vuodelta 2006 löytyy Eviran internetsivuilta: 55_519_490.pdf Lisätietoja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikkeet ylitarkastaja Eeva Fieandt puh , Ruoka-Suomi tiedotteen ilmestyminen vuonna 2007 Nro Materiaali toimitukseen Ilmestyminen 3/ /

19 Erinomaista Etelä-Savosta -Sinulle! Etelä-Savo tunnetaan lähiruoan luvattuna maakuntana. Oma maakuntamme hemmottelee täällä asuvia ja vierailevia laadukkailla elintarvikkeilla raaka-aineista aina pitkälle jalostettuihin tuotteisiin. Täältä löytyy puhtaita, monipuolisia tuotteita ja maukkaita raakaaineita, unohtamatta luomuakaan. Ensimmäistä kertaa Etelä-Savossa on kerätty lähiruokatarjonta yksiin kansiin. Oppaasta löytyy myös -sivustolla päivitettävä verkkoversio. Mitä tietoa oppaasta löytyy? ja niitä toimitetaan myös mm. liikenteen ja matkailun solmukohtiin. Alku- Kun avaat oppaan kannen löydät yritykset sijoitettuna Etelä-Savon kart- vaiheessa painosmäärä on kappaletta. taan. Merkkivärin perusteella kartasta erottuu, minkä tuoteryhmän tuot- Kokoaminen ja rahoitus teita yrityksestä löytyy. Julkaisussa on yhteensä 64 yritystä, jotka on jaotel- Oppaan tekemisestä on kantanut tu tuoteryhmittäin seuraavalla tavalla: Vihannekset, juurekset, yrtit ja päävastuun Elintarvikeosaamiskeskus Ekoneum. Tehtyyn työhön on luonnon keruutuotteet (5 yritystä), Marjat ja hedelmät (22 yritystä), Myl- saatu rahoitus Ekoneumin elintarvikekeskusklinikka -hankkeelta ly- ja leipomotuotteet (10 yritystä), Liha ja lihajalosteet (6 yritystä), Kala (EMOTR/Etelä-Savon TE-keskus), ELO-rahoituksena osaamiskes- ja kalajalosteet (5 yritystä), Maitotuotteet (2 yritystä), Viinitilat (3 yritystä), kusohjelmasta sekä yrittäjiltä itseltään. Ruoka- ja pitopalvelut (6 yritystä) ja muu toiminta (5 yritystä) Mitä on lähiruoka? Erinomaista Etelä-Savosta opas on Lähiruoka käsitteenä on hyvin joustava, eikä sen virallisesta määritel- kuluttajalla suunnattu infopaketti Etelä-Savon alueen lähiruokatarjonnas- mästä ole päästy yksimielisyyteen. Joku kokee Suomessa tuotetun ruo- ta. Oppaan ilmoitukset sisältävät yritysten yhteystiedot, tuotetiedot, pal- an lähiruoaksi, toinen taas mieltää omassa tai korkeintaan naapurin kas- velut, aukioloajat ja ajo-ohjeet. Myöskin ammattikeittiö voi saada vinkkejä vimaassa kasvaneen vihanneksen tällaiseksi. Tämän oppaan kohdalla ja tarvittavia yhteystietoja tuotteiden hankintaa varten. Opas jaetaan ke- on lähiruoka maantieteellisesti rajattu Etelä-Savon maakunnassa tuote- vään 2007 aikana, jotta se on kesän matkailusesongin hyödynnettävissä. tuksi tai jalostetuksi ruoaksi. Oppaan jakelun hoitavat yritykset itse 17 Lisätietoja sari.makinen-

20 Elintarvikekehityksen kärjessä - elintarvikekehitys.fi Vuoden 2007 alussa starttasi Elintarvikekehityksen Klusteri, joka kokoaa yhteen neljän osaamiskeskuksen erityistaidot. Mukana klusterissa ovat Foodwest Oy (Seinäjoki), Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (Turku), Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy (Kuopio) ja Viikki Food Centre (Helsinki). Foodwest Oy vastaa klusterin koordinoinnista. Elintarvikekehityksen Klusterin visiona on kehittää suomalaista elintarviketeollisuutta panostaen terveellisten ja turvallisten elintarvikkeiden kehittämiseen tunnistamalla kuluttajien odotukset ja hyödyntämällä kansainvälistymisen mahdollisuudet. Klusterin keihäänkärkiä kehittämisessä ovat Terveyttä ylläpitävien ja edistävien elintarvikkeiden kehittäminen ja tuotteistaminen Kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen elintarvikealan palveluiden kautta Riskienhallinnan ja turvallisuuden kehittäminen koko elintarvikeketjussa Elintarvikepäivässä Helsingissä 3. toukokuuta julkaistiin Elintarvikekehityksen Klusterin internetsivut Klusterin koordinaattori Jukka Lähteenkorva esitteli puheenvuorossaan klusterin tavoitteet ja toiminnan. Internetsivujen tarkoitus on aidosti helpottaa tekijöiden kohtaamista ja välittää osaamista sinne, missä sitä tarvitaan. Elintarvikekehityksen Klusteri Tekee taustaselvityksiä kirjallisuushakuina Avustaa projekti- ja kehittämissuunnittelussa Avustaa kumppanien löytämisessä kotimaassa ja kansainvälisesti Avustaa rahoitusmahdollisuuksien kartoituksessa Tarjoaa siemenrahoitusta hankkeille Toimii projektien koordinaattorina, asiantuntijana ja / tai toteuttajana Suunnittelee ja toteuttaa kehittämistapahtumia, työpajoja ja seminaareja Elintarvikekehityksen Klusteri toimii dynaamisena välittäjänä tekijöiden ja asiakkaiden välillä. Uusilta internetsivuilta löytyy tietoa muun muassa siitä, millaisia palveluita asiakkaille on tarjolla. Tule mukaan kehittämään suomalaista elintarviketeollisuutta ja tutustu -sivustoon. Jotta klusteri pystyisi palvelemaan elintarvikealan toimijoita mahdollisimman hyvin, on palaute eriomaisen tärkeää. Elintarvikekehitys.fi -sivustolla voit kyselylomakkeen täyttämällä osallistua arvontaa ja samalla kehittää klusterin toimintaa parempaan suuntaan. Lisätietoja klusterin toiminnasta saa koordinaattori Jukka Lähteenkorva tai kehityssuunnittelija Jenni Ranta (klusterin viestintä). Tiedusteluja voi osoittaa myös osaamiskeskuskohtaisesti seuraaville henkilöille: Foodwest Oy, Salme Haapala Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus, Marjo Mäkinen- Aakula Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy, Anneli Tuomainen Viikki Food Centre, Tiina Piilo 18

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso

Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso Kestävät hankinnat info Paikalliset tuotteet kuntalaisten lautaselle 16.5.2013 Anu Arolaakso edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa toteuttaa valtakunnallisia ja alueellisia

Lisätiedot

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit

INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Ruokajärjestelmien kestävät ja tehokkaat ratkaisut Biotalouden INKA-ohjelma (Seinäjoki) 17.3.2015 INKA-teemojen vetovastuut ja kumppanit Pääkaupunkiseutu VAASA OULU Turku Kestävät energiaratkaisut Kuopio

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi

Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Paikalliset innovaatiot Avain julkisen keittiön toimittajaksi Julkisten ruokapalvelujen hankinnat-foorumi, Hyvinkää 18.5.2016 Ruralia-instituutti / Leena Viitaharju & Hanna-Maija Väisänen 20.5.2016 1 Esityksen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016

Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Luomufoorumi 3.2.2016 Metsäluomu biotalouden mahdollisuutena Eija Vuorela Suomen 4H-liitto/Youngfour Oy Luonnontuotteet monipuolistuvissa arvoverkoissa (LUMOA) -hanke Yhteistyössä Rainer Peltola LUKE 2 Mennään metsään Suomi

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 Yhteyshenkilöt Eeva-Liisa Lehto, puh 040 8255056, sähköposti eeva-liisa.lehto@foodwest.fi

Lisätiedot

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki

HoReCa-tapaaminen Muistio klo Postitalo, Helsinki HoReCa-tapaaminen Muistio 19.3.2015 klo 12-14.30 Postitalo, Helsinki Paikalla Mika Heiskanen (Finlandia-talo) Leila Fogelholm (Fazer Food Services) Jarkko Knuutinen (Meira Nova) Marko Kapanen (Heinon Tukku)

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Lähiruoka julkisissa keittiöissä

Lähiruoka julkisissa keittiöissä Lähiruoka julkisissa keittiöissä NAF kevätkokous Lakimies, VT Jonna Törnroos Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Vastaamme kuntien ja valtion hankintayksiköiden kysymyksiin hankintalain soveltamisesta

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa

Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa Elintarvikeyrittäjyys Kymenlaaksossa tänään ja tulevaisuudessa RuokaKouvola 27.10.2015 Tuula Repo Kehityspäällikkö, MMM ProAgria Etelä-Suomi ry p. 040 588 0958 tuula.repo@proagria.fi Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä,

RUOKAKETJU. Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, RUOKAKETJU Hämeen alueellinen maaseutuverkostopäivä, 20.1.2016 Heidi Valtari heidi.valtari@utu.fi Lähiruokakoordinaatio Turun yliopiston Brahea-keskus 8.12.2015 Lähiruoan koordinaatiohanke Yhdessä tehden

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen

Hankintalain uudistaminen Hankintalain uudistaminen Oulu 2.2.2015 Juha Myllymäki johtava lakimies Hankintalain valmistelutilanne Uudet direktiivit hyväksytty 4/2014 Implementointiaika 2 vuotta uudet kansalliset lait 4/2016 Työryhmien

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli

Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi. Mikkeli Paikalliset innovaatiot avain julkisen keittiön toimittajaksi Mikkeli 15.11.2016 Ruralia-instituutti / Hanna-Maija Väisänen www.helsinki.fi/ruralia 21.11.2016 1 Otsikkoja viime vuosilta Osasto / Henkilön

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia

Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola

Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola Räätälöimällä julkiseen keittiöön avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Kouvola 7.4.2016 / Hanna-Maija Väisänen & Leena Viitaharju 8.4.2016 1 Esityksen sisältö: Tausta Miten innovaatio voi saada alkunsa?

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin

Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Räätälöimällä julkiseen keittiöön Avaintekijöitä lähi-innovaatioihin Merja Lähdesmäki Seinäjoki 30.11.2016 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Lähi-Inno hankkeen esittely Innovaatiot mistä on kyse? Innovaatiot

Lisätiedot

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä

Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Mahdollisuuksien lähiruoka julkisissa keittiöissä Anni-Mari Syväniemi, ruokakulttuuriasiamies Maaseutuyrittäjyyslinja, MTK 1 Julkiset ruokapalvelut Suomessa merkittävässä roolissa ravitsemusosaamiselle

Lisätiedot

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku

Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Lähiruuan monet kasvot Elintarviketeollisuuden toimialaseminaari 30.10.12 Turku Kirsi Viljanen lähiruokakoordinaattori Maa- ja metsätalousministeriö Ruoka-Suomi -teemaryhmä, pj. kirsi.viljanen@mmm.fi www.ruokasuomi.fi

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia

ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia ERIHYVÄ ERIHYVÄ Erityisruokavaliot, tarpeita ja mahdollisuuksia 1.1.2016-31.12.2017 HANKKEEN STARTTITILAISUUS TAMPEREELLA 3.2.2016 YHTEYSHENKILÖT EEVA-LIISA LEHTO Hankkeen projektipäällikkö puh 040 8255056

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ 17.5.2016 Alapääntie 104, 61400 YLISTARO

Peruna-alan yhteistyöryhmä ry. TARJOUSPYYNTÖ 17.5.2016 Alapääntie 104, 61400 YLISTARO Tarjouspyyntö Hilma-järjestelmässä olevaan hankintailmoitukseen viitaten Peruna-alan yhteistyöryhmä ry pyytää tarjousta peruna-alan osaston järjestämisestä seuraaviin messuihin: 1. Peruna-alan osallistuminen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä!

Ohjelman esittely. Tavoittele luomutähteä! Ohjelman esittely Tavoittele luomutähteä! Vapaasti mutta luotettavasti Portaat luomuun ohjelma on vapaaehtoinen hallinnoi EkoCentria ja rahoittaa MMM ensimmäinen vaihe käynnistyi vuonna 2002 ohjelma on

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa

Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Hankintojen merkitys kestävässä ruokaketjussa Sanoista säästöihin! -Kestävien hankintojen vuosiseminaari 22.03.2013 EkoCentria Anu Arolaakso EkoCentria Tuotamme kestäviin hankintoihin liittyviä viestintä-

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö

Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Julkiset hankinnat Vinkkejä lähiruoan hankintaan saatavuus, kriteerit ja yhteistyö Verkostoitumispäivä Piikkiön Tuorlassa Johanna Mattila Turun yliopiston Brahea-keskus Varsinais-Suomen tuotannon osuus

Lisätiedot

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010

Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Hyvä kauppa! VALTAKUNNALLINEN KELIAKIAVIIKKO 6.-12.9.2010 Keliakiaviikon kauppatapahtumat (noin 80 tapahtumaa, tilanne 6.9.2010) Tule mukaan keliakiaviikon kauppatapahtumiin! Keliakiayhdistykset järjestävät

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut

Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut Lähiruoka Lohjan kaupungin strateginen valinta Lohjan kaupungin Ruoka- ja siivouspalvelut HoReCa Lähiruokaa Uudeltamaalta & hankintafoorumi Seminaari 18.5.2016 Hyvinkää Alkusanat Lohjan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen

Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Hankintamenettelyjä koskevat uudistukset ja hankintojen sähköistäminen Uusiutuva hankintalaki seminaari 18.5.2015 Hankinta-asiantuntija Marko Rossi Sähköiset viestintävälineet Sähköisestä viestinnästä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot