Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Julkaisu: C 136 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Kehittämistahto Aluesuunnittelu ja -kehittäminen Maakuntakaavoitus Maakunnan edunvalvonta Kehittämisrahoitus Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto: Mervi Leinonen Jyväskylä 2012

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen Yhteinen kehittämistahto Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus Luottamushenkilöhallinto Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Keski-Suomen liiton henkilöstö Keski-Suomen liiton näkyvyys Viestintä Vuoden 2011 tapahtumia STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu Aluekehittäminen Menestyvä yritystoiminta Osaamisella menestykseen Hyvinvoiva kansalainen Vetovoimainen toimintaympäristö Kehittämisrahoitus Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi EDUNVALVONTA Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot Keski-Suomen kärkihankkeet Talous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Jäsenkuntien maksuosuudet LIITTEET...27 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna

4 vuosikertomus Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2011 Vuosi 2011 oli talouden osalta vaihteleva. Kun edellinen taloustaantuma vähitellen hellitti ja talouden suunta kääntyi nousuun, alkoi kesän tienoilla levitä tietoa mahdollisesta uudesta taantumasta. Tätä synkisti lisää usean Euroopan maan julkisen talouden ylivelkaantuminen, joka heijastuu myös kansainväliseen kauppaan ja pankkitoimintaan. Keski-Suomessa hyvin alkanut talouskasvu hiipui loppuvuodesta ja lähitulevaisuuden talousodotukset heikkenivät. Tulevina vuosina talouden kasvu on todennäköisesti hidasta ja kasvun pohjana on erityisesti kotimainen kysyntä. Keski-Suomi jatkaa kasvun maakuntana asukkaita on nyt vajaat Ennakkotietojen mukaan maakunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin 700 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Keski-Suomen väkiluvun kasvu perustuu edelleen Jyväskylän seudun kehitykseen: monipuolinen koulutustarjonta houkuttelee nuoria kouluttautumaan, seudun yrityskanta kasvaa tasaisesti erityisesti lopettavien yritysten määrän vähetessä ja työpaikat ovat lisääntyneet viime vuosina hyvää vauhtia. Keski-Suomen muilla seuduilla väestökehitys on valitettavasti toinen: työikäisten määrä vähenee ja vanhusväestön määrä kasvaa, mikä muuttaa seutujen ikärakennetta. Suurten ikäluokkien eläköityessä korvaavan työvoiman saantiin on kiinnitettävä huomiota. Talouden hyvästä suunnasta huolimatta työllisyys ei ole kohentunut Keski-Suomessa riittävästi ja työttömiä on edelleen liikaa. Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritietojen mukaan työttömyys laski meillä viime vuoden aikana, mutta merkittävästä parannuksesta ei voida puhua. Maakunnassa oli vuoden 2011 lopussa vajaat työtöntä työnhakijaa, mikä oli vain sata vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Maakunnan työttömyysaste oli edelleen reilusti kansallista keskiarvoa korkeampi ja pitkäaikaistyöttömien osuus oli ELY-keskusten korkein koko viime syksyn. Kaikki voitava on tehtävä työttömyyden alentamiseksi kaikilla seuduilla. Keski-Suomen liitossa vuosi 2011 oli aktiivinen suunnitteluvuosi. Kehittämistoimien suunnittelua ja päätöksentekoa varten laadittiin mm. maakunnallinen hyvinvointistrategia, selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja linjattiin suuntaviivat maakunnalliselle yrittäjyyskasvatukselle. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan, jolla turvataan laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntaym. rakentamiseen ja suojellaan arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Myös 3. ja 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu jatkui. Suunnittelun tueksi valmistui useita selvityksiä, jotka käsittelivät mm. maakunnan raideliikenteen näkymiä ja ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja aluesuunnittelussa. Maamme uusi hallitus aktivoi keskustelun Suomen tulevasta palvelu- ja kuntarakenteesta. Aihetta avattiin eri foorumeilla ja keskustelu tiivistyy vuoden 2012 aikana. Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 4

5 Keski-Suomen Liitto 2. Yhteinen kehittämistahto Keski-Suomen liitto on kumppanuuksien ja verkostojen rakentaja ja ylläpitäjä. Omien luottamuselintensä, maakuntahallituksen ja -valtuuston sekä maakunnan yhteistyöryhmän ja muiden asiantuntijaryhmien kautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista asiantuntemusta maakunnan hyväksi. 2.1 Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuustolla oli kaksi kokousta vuonna Kesäkokouksessa 8. kesäkuuta Jämsän ammattiopistolla maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen vuosille ja sille puheenjohtajaksi Helena Pihlajasaaren (sd), 1. varapuheenjohtajaksi Matti Pöppösen (vas) ja 2. varapuheenjohtajaksi Kauko Lehtosen (kesk). Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton vuoden 2010 tilinpäätöksen ja käsitteli vuoden 2012 talousarvion laadinnan perusteita. Valtuusto sai myös maakuntakaavoituskatsauksen ja sille selvitettiin suunnitelmia nopean ratayhteyden saamiseksi Jyväskylästä Helsinkiin. Syyskokouksessa 9. marraskuuta Jyväskylässä maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton taloussuunnitelman sekä toiminta- suunnitelman ja talousarvion vuodelle Maakuntavaltuusto kävi keskustelua mm. suoluontoa ja turvetuotantoa sekä tuulivoimaa koskevan 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ja Laajakaista kaikille -hankkeesta. Kokouksen alussa kuntaja hallintoministeri Henna Virkkunen ja Kuntaliiton alue- ja elinkeinokehityksen johtaja Keijo Sahrman esittelivät kuntarakenneuudistusta Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Lisäksi maakuntavaltuusto kokoontui Laukaan Peurungassa seminaariin, jossa käsiteltiin Keski-Suomen hyvinvointistrategiaa 2020 ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitystä. Samassa yhteydessä oli Suomen kuntaliiton maakuntakierroksen Keski-Suomen tilaisuus, jossa johtaja Kristina Wikberg ja kuntatalousyksikön apulaisjohtaja Reijo Vuorento esittelivät kuntien ajankohtaisia asioita mm. kuntarakenteen, sosiaalija terveydenhuollon sekä kuntatalouden näkökulmasta. 5

6 vuosikertomus 2011 Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Keski-Suomen liitossa. Maaliskuun kokous oli Äänekosken valtuustosalissa, jossa esiteltiin myös Ääneseudun asioita. Lisäksi maakuntahallitus vieraili CP Kelco Oy:n CMC- tehtaalla. Toukokuun kokous oli Jyväskylässä Marttakeskuksessa ja elokuun kokous Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-Dynamon tiloissa. Maakuntavaltuuston kokouksessa 8.6. kiitettiin maakuntavaltuuston pitkäaikaista varapuheenjohtajaa, Kalevi Olinia, joka jätti maakuntapolitiikan muuttaessaan pois Keski-Suomesta. Maakuntahallitus mm. pani täytäntöön ympäristöministeriön vahvistaman päätöksen 2. vaihemaakuntakaavasta (maa-aineshuolto ja siihen liittyvät luontoarvot) asetti nähtäville 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima) luonnoksen nimesi maakunnan kärkihankkeet vuodelle 2012 hyväksyi Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman myönsi kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta EUohjelmien ja kansallisista varoista sekä KeskiSuomen kehittämisrahastosta yhteensä noin 6 miljoonaa euroa, joista noin euroa kohdentui nuorisotyöttömyyden vähentämiseen päätti liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 laadinnasta hyväksyi Keski-Suomen ilmastostrategian antoi lausunnot maakunnan koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista, yliopiston rahoitusmallista ja aluehallintoviraston tulossopimuksesta sekä 21 muuta lausuntoa edisti maakunnan laajakaistaverkon toteutumista ja valitsi seitsemän kunnan laajakaistahankkeiden toteuttajat otti kantaa rakennerahastouudistukseen ja puolustusvoimien varikkotoimintojen lakkauttamiseen Maakuntahallitus: istumassa vasemmalta Kauko Lehtonen, Helena Pihlajasaari ja Matti Pöppönen. Seisomassa vasemmalta Mika Kyrö, Pekka Lankia (varajäsen), Hannu Laitinen (varajäsen), Rolf Nyholm, Tuija Mäkinen, Leo Urpilainen, Sari Saarinen, Jaakko Selin (varajäsen) ja Sisko Linna. Tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Alkuvuonna lautakunta käsitteli Keski-Suomen liiton edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja laati arviointikertomuksen maakuntavaltuustolle. Tarkastuslautakunnalle esiteltiin maakuntakaavoitusta, rakennerahasto- ja hankeasioita, edunvalvonta- ja kansainvälisyysasioita sekä hallinnollisia päätöksiä. Tarkastuslautakunnnan ja hallituksen puheenjohtajien kokous: istumassa vasemmalta Helena Pihlajasaari, Leena Kalmari, Asko Liimatainen, Leena Jäntti ja Anita Mikkonen. Seisomassa vasemmalta Erkka Ollila, Kauko Lehtonen, Kari Yksjärvi, Helena Anttonen, Seppo Suominen, Jouko Huumarkangas ja Pirjo Ahola. 6

7 Keski-Suomen Liitto Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Maakuntien yhteistyöryhmien tehtävä on ohjata alueensa strategista kehittämistyötä. Yhteistyöryhmät vastaavat, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Tärkeimmät MYRrin käsittelemät asiat vuonna 2011 olivat Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja ELY-keskuksen strateginen tulossopimus Molempien suunnitelmien kulmakiviä ovat maakunnan vetovoimaisuus, yritystoiminnan menestyminen ja asukkaiden hyvinvointi. Yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan Päätöksellä kohdennettiin noin 24 miljoonaa euroa EU-ohjelmien rahoitusta Keski- Suomen kehittämiseen. Suurin osa rahoituksesta varattiin yrityshankkeille, työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Valtio päätti leikata vuosien 2012 ja 2013 EU-ohjelmista omaa rahoitustaan osana valtiontalouden säästöjä. Leikkaus luo paineen kasvattaa kuntarahoitusta. Yhteistyöryhmä piti viisi kokousta. Elokuun seminaarissa Juurikkasaaressa perehdyttiin uuteen hallitusohjelmaan, ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen lähtökohtiin ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Tilaisuus pidettiin yhdessä ELY-keskuksen neuvottelukunnan kanssa. Elokuun lopulla yhteistyöryhmä vieraili Oulussa. Matkalla tutustuttiin Oulun seudun uuteen kehittämisyhtiöön, BusinessOuluun sekä innovaatioallianssin toimintaan ja tavattiin Pohjois-Pohjanmaan liiton, ELY-keskuksen ja Oulun kaupungin johtoa. Yhteistyöryhmän aloitteesta perustettu yritysten kehittämisen johtoryhmä käynnisti työnsä maaliskuussa. Y-jory ohjaa osaamiskeskusohjelman, klusterityön sekä osaamisen kehittämishankkeiden varoin rahoitettavaa toimintaa. Lokakuussa saatiin tieto Äänekosken rakennemuutoksesta, joka aiheutui M-realin paperitehtaan supistuksista. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli riittävän rahoituksen varmistaminen tukitoimen- piteille. Pohdittavana olivat myös ohjelmakauden loppuvuosien varoilla käynnistettävät infrastruktuurikohteet. Toimintaansa jatkoivat myös muut maakunnan yhteistyöryhmän asettamat työryhmät. Osaamisja työllisyystyöryhmän toiminnasta kerrotaan luvussa Osaamisella menestykseen. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmästä (YVA-ryhmä) kerrotaan luvussa 3.1. Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi. Maaseutujaosto edisti toimillaan maaseudun kehittämistä muun muassa maaseutuasumisen näkökulmasta Keski-Suomen liiton henkilöstö Vuoden 2011 lopussa Keski-Suomen liiton palveluksessa oli 38 henkilöä, 12 miestä ja 26 naista. Määrä on vähentynyt vuodessa viidellä henkilöllä. Virkasuhteessa oli neljä henkilöä, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa 26, määräaikaisia seitsemän ja sijaisia yksi. Toimisto on maakuntajohtajan johtama tulosyksikkö, joka toimii neljässä tiimissä: maakuntajohtajan tiimi, alueidenkäyttö, aluekehitys ja hallinto. Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja henkilöstön edustaja, sen sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri. Henkilöstön työskentelyä ohjaavat henkilöstösuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstöpolitiikan periaateohjelma ja tietoturvasuunnitelma. Tiimit sopivat tavoitteistaan ja tehtävistään maakuntajohtajan kanssa vuosittain. Henkilöstö kehitti osaamistaan, koulutuspäiviä oli eri henkilöillä vuoden aikana yhteensä 124. Henkilöstön yhteisiä suunnittelupäiviä oli kaksi: keväällä teemana oli työpaikan ilmapiiri ja syksyllä toiminnan suunnittelu. Lisäksi tiimeillä oli omia toiminnan suunnittelu- ja kehittämispäiviään. Henkilöstöpalavereita oli vuoden aikana neljä ja niissä käsiteltiin yhteisiä asioita, kuten liiton ja tiimien ajankohtaisia tehtäviä. Perinteiseen Länsi-Suomen Allianssin, WFAn, henkilöstöjen virkistyspäivään Näsijärvellä ja Tampereella osallistui linja-autolastillinen liiton henkilöstöä. 7

8 vuosikertomus 2011 Henkilöstön liikunta- ja kulttuurityöryhmä LIIKU aktivoi henkilöstöä huolehtimaan työhyvinvoinnistaan. LIIKU järjesti perinteisen talvisen liikuntailtapäivän. Kuntotesteistä ja kehonkoostumusmittauksista henkilöstö sai yksilöllistä tietoa ja motivointia oman työhyvinvointinsa kohentamiseen. Syksyllä osa henkilöstöstä kokeili Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella musiikkiklinikkaa, joka pyrkii edistämään hyvinvointia ja elämänlaatua musiikin keinoin. Henkilöstön kuntavierailu suuntautui Hankasalmelle. Liikunta- ja kulttuurisetelit olivat ahkerassa käytössä. Myös viikoittaiselle sählyvuorolle, maratoneille ja Peurunkapatikkaan osallistui viime vuonna useita henkilöitä. Keski-Suomen liiton internetsivuston uudistus vietiin päätökseen ja uudet sivut julkaistiin Samalla otettiin käyttöön uudet sähköiset viestintävälineet, verkkolehti ja blogi. Verkkolehti Nokankoputuksia ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Blogia alettiin julkaista maaliskuusta alkaen. Blogisteja on useita ja aiheita sen mukaisesti. Uusia kirjoituksia blogissa on ilmestynyt 1 4 kuukaudessa. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU-ohjelmista ilmestyi kaksi kertaa. Jälkimmäinen numero, joka kertoi laajemmin kuluvan EU-ohjelmakauden tuloksista, tuotettiin myös tabloid-liitteenä ja se jaettiin sanomalehti Keskisuomalaisen välissä. Sähköisiä uutiskirjeitä sidosryhmätiedotuksessaan ovat käyttäneet NECL II -hanke ja Creative Regions -hanke. Jälkimmäinen ylläpitää myös Luova Keski-Suomi -sivua Facebookissa. Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten taloustilanteeseen, ilmestyi kerran. Aikajanan julkaisukausi päättyi viime vuonna ja kaudesta järjestettiin tarjouskilpailu. Aikajanan toimittajana jatkaa Kaupunkitutkimus TA Oy. Hankasalmella tutustuttiin mm. lintutorniin. 2.2 Keski-Suomen liiton näkyvyys Viestintä Media- ja sidosryhmätiedotteiden keskeistä sisältöä ovat olleet päätökset, suunnitelmat, kaavat, kehittämisohjelmat ja hankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista on julkaistu ennakkotiedote esityslistoineen ennen kokouksia ja kokoustiedote keskeisistä päätöksistä ja muista sovituista asioista kokousten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset ovat olleet medialle avoimia. Vuonna 2011 viestimille ja muille sidosryhmille lähetettiin yhteensä noin 70 tiedotetta sähköpostijakelulla, joka laajimmillaan käsittää yli 130 osoitetta. Tiedotteet julkaistaan Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Taloon hankittua videoneuvottelulaitteistoa on käytetty neuvotteluihin ja kokouksiin. Etäyhteys on vähentänyt kokousmatkustusta ja säästänyt aikaa ja rahaa Vuoden 2011 tapahtumia Luovien alojen rahoituspäivään osallistui noin 110 tiedonjanoista. Tilaisuuden järjestivät Keski- Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen taidetoimikunta. Alueiden ennakointiseminaari, Huominen on tänään, kokosi Jyväskylään noin 80 ennakoinnin asiantuntijaa eri puolilta maata. Järjestelyistä vastasivat työ- ja elinkeinoministeriö, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomi ennakoi -hanke ja Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen päivää vietettiin eri puolilla maakuntaa parissakymmenessä talkoopohjaises- 8

9 Keski-Suomen Liitto sa tapahtumassa. Tilaisuuksia oli Jyväskylän lisäksi Uuraisilla, Saarijärvellä, Keuruulla ja Jämsässä. Keski-Suomen liitto vastasi tapahtumien koordinoinnista ja yhteisen käsiohjelman, ilmoitusten ja julisteiden visuaalisesta ilmeestä ja tuotannosta. Nyt puhutaan kulttuurista -työpaja tanssisali Lutakossa oli Keski-Suomen liiton oma Keski-Suomen päivän tilaisuus. Keskisuomalaista identiteettiä oli määrittelemässä noin 80 osallistujaa. Pohdinnoista julkaistiin kooste. Parkour-ryhmä Rynnistyksen Käsite esiintyi Nyt puhutaan kulttuurista -tilaisuudessa. MYRrin tulevaisuusfoorumi Jyväskylän Majakoskella pohti Keski-Suomen taloutta ja tulevaisuutta otsikolla Täällä on kaikki mi kallista on. Alustuksissa käsiteltiin väestön ikääntymistä ja palveluketjujen kestävyyttä sekä globaalien arvoketjujen merkitystä. Ilmastotalkoot järjestettiin toukokuun aikana Keski-Suomen kuudella seudulla. Seutukierros tarjosi tiukkaa ilmastofaktaa, kertoi ilmastostrategian tavoitteista ja toimenpiteistä ja kokosi toimenpideehdotuksia. Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi oli Majakoskella. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea piti kokouksensa Jyväskylässä Osallistujia oli noin 30, mukana mm. DC Region yksikönpäällikkö Alain Roggeri. Seurantakomitean jäsenille esiteltiin EU-ohjelmatyön vaikuttavuutta, kuten Lutakon aluetta, Agoran ja Ylistönmäen hankkeita ja muita kiinnostavia kohteita mm. risteilyllä Jyväsjärvelle ja Päijänteelle. Jyväskylän Kesän avajaispäivänä järjestettiin perinteinen kutsuvierasohjelma yhdessä Jyväskylän kaupungin, yliopiston, Keskisuomalaisen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kesän avajaiskonsertin lisäksi vieraille mm. esiteltiin koulutusvientiä. Keski-Suomen liiton kutsuvieraita oli noin 45. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoukseen osallistui DC Region yksikönpäällikkö Alain Roggeri (kuvassa keskellä). Neste Oil Ralliin Keski-Suomen liitto oli kutsunut vieraaksi metsäklusterin edustajia yhdessä Jämsän ja Äänekosken kaupunkien kanssa. Tapahtumaan osallistui noin 30 vierasta. Perinteinen Jyväskylän kaupungin, Jykes Oy:n ja Keski-Suomen liiton yhdessä järjestämä kutsuvieraspäivä oli Rallitapahtumien ohessa käsiteltiin KeskiSuomen tulevaisuutta. Kutsuvieraita oli 24. Rallia seurattiin Laajavuoren erikoiskokeella. 9

10 vuosikertomus 2011 Seutukierros maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen valmistelua varten ulottui kuudelle Keski- Suomen paikkakunnalle syyskuussa Keski- Suomen liitto ja ELY-keskus kuuntelivat seutujen näkemyksiä suunnitelmiaan varten. Hyvinvointiseminaari Hyvin voidaan? tarkasteli hyvinvointia terveyden, ravitsemuksen, liikunnan, kulttuurin sekä sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista. Keski-Suomen liitto oli yksi 13 järjestäjästä. Osallistujia oli noin sata. Keski-Suomen ennakointifoorumin teema oli Osaamisesta työpaikkoja. Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen tilaisuuteen osallistui liki 40 henkilöä. Voitto-rahoitupäivänä jaettiin tietoa rahoitusmahdollisuuksista luovan alan, taiteen ja kulttuurin tekijöille. Paikalla oli noin 170 osallistujaa. Joutsa oli yksi totsu-kierroksen paikkakunnista, jossa Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus vierailivat. Kuntaliiton maakuntakierros ja maakuntavaltuuston seminaari järjestettiin Laukaan Peurungassa. Aiheina olivat kuntarakennemuutos ja kuntatalous sekä Hyvinvointistrategia 2020 ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Ilmastonmuutos ja yritystoiminta -seminaarissa kerrottiin mm. esimerkkejä yritysten varautumissuunnitelmista. Seminaari järjestettiin yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Osallistujia oli noin 50. Muun muassa hyvinvointialan yrittäjyys puhutti Keski- Suomen ennakointifoorumissa Nyt puhutaan luovista ympäristöistä! -seminaari oli suunnattu aluesuunnittelijoille ja muille luovista ympäristöistä kiinnostuneille. Tilaisuus oli osa Euroopan unionin Open Days -tapahtumaketjua. Osallistujia oli noin 50. Turvetuotantoa ja tuulivoimaa koskevan kolmannen vaihemaakuntakaavan luonnosta esiteltiin seitsemässä tilaisuudessa Keski-Suomen seuduilla marras-joulukuun aikana. Keski-Suomen liitto sai järvivettä pullopostina Keuruulla järjestetyssä 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksen esittelytilaisuudessa. Nelostieseminaarissa eduskunnassa konsultit Markku Kivari ja Seppo Laakso esittelivät laatimaansa selvitystä valtatien 4 kehittämisen aluetaloudellisista vaikutuksista välillä Jyväskylä- Oulu-Kemi. Tilaisuudessa kuultiin myös elinkeinoelämän edustajia sekä liikenneministeri Merja Kyllöstä. Paikalla oli noin 30 osallistujaa. 10

11 Keski-Suomen Liitto 3. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta ja muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksesta maakunnassa. Myös kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnanliiton vastuulla. 3.1 Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi Maakuntien suunnittelun välineitä ovat maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä maakuntakaavat ja edunvalvontaan liittyvät erillisselvitykset. Suunnittelujärjestelmä perustuu lakeihin ja se mahdollistaa maakunnan poliittisen tahdon toteutumisen päätöksenteossa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Vuonna 2011 laadittiin Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Suunnitelmassa sovitaan kansallisen kehittämisrahoituksen ja Euroopan unionin rakennerahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. Toteuttamissuunnitelman toimenpiteet perustuvat Keski-Suomen maakuntaohjelman neljään kehittämisteemaan, jotka ovat (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Suunnitelman valmisteluvaiheessa Keski-Suomen kehittämisnäkymistä neuvoteltiin kuntien, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, järjestöjen sekä yksittäisten hanketoimijoiden kanssa. Toimenpiteiden rahoituksesta neuvoteltiin alueviranomaisten kanssa. Toteuttamissuunnitelma laadittiin sa- 11

12 vuosikertomus 2011 manaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa, mikä mahdollisti yhteiset rahoitusesitykset maakunnan merkittävimmille hankkeille. Kaksivuotiseen suunnitelmaan kirjattiin sekä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeet että EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinen jako. Toteuttamissuunnitelman tavoitteet käsiteltiin ELYkeskuksen strategisten tulosneuvottelujen yhteydessä ministeriöiden kanssa. Keski-Suomen neuvottelukysymykset olivat: Liikennepoliittiseen selontekoon ehdotettavat kärkihankkeet (ks. luku 4.2. Keski-Suomen kärkihankkeet, s ) Suuntana Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Laajakaista kaikille Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään Koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys Keski-Suomen koulutusorganisaatioissa Koulutusviennin tukeminen käytännön toimin Keuruun Pioneerirykmentti merkittävä osaamiskeskus Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Keski-Suomen esitys ylimaakunnalliseksi neuvottelukysymykseksi oli LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen. Hankkeen toteuttamista kiirehdittiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Hankkeessa kannustettiin Suomea liittymään pikaisesti rahoitusasioita käsittelevään tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden verkostoon. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa lokakuussa Arviointi Maakunnallisille suunnitelmille ja ohjelmille on SOVA-lain 1 mukaan tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristö- ja tasa-arvovaikutukset arvioitiin vuonna Lisäksi aloitettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 3. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi. Arvioinnista vastaa Keski-Suomen liitto. Arviointi käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän asettamassa ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmässä (YVA-ryhmä). Lisäksi YVA-ryhmä arvioi 18 EU:n rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavaa hanketta vuoden aikana. 3.2 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen tilan ja kehitysnäkymien seuranta ja ennakointi on aktiivista ja jatkuvaa. Keski-Suomen kehitystä tarkasteltiin kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä sekä arvioitiin seutujen ja kuntien asemaa ja tulevaisuuden näkymiä. Temaattisesti seurannassa on tarkasteltu väestöä, taloutta, koulutusta ja osaamista, työmarkkinoita sekä yritystoimintaa. Vaikka maakunnallisessa työnjaossa maakuntaliittojen vastuulla on pitkän aikajänteen ennakointi, tietoa kerätään ja tuotetaan myös lähivuosien näkymistä. Maakunnallinen ennakointi on Keski-Suomen liiton, ELY-keskuksen, koulutusorganisaatioiden ja seutujen yhteistyötä. Toimijoiden rooleja ja vastuita ennakoinnissa selkiytetään. Tavoitteena on, että alueen toimijaverkosto tuottaa ja välittää tarkoituksenmukaista tietoa maakunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Keski-Suomen liiton asiantuntijat osallistuivat ennakointityön kehittämiseen mm. määrittämällä liiton vastuulle tulevia tehtäviä. Seuranta- ja ennakointiyhteistyöhön liittyy myös maakunnallisen tietopalvelusivuston uudelleen organisointi ja sisällön päivittäminen (www.keskisuomi.info). Muutostarpeen määritys ja sisällön alustava suunnittelu aloitettiin vuonna 2011, varsinainen muutostyö toteutetaan vuonna Tavoitteena on luoda eri tietoaineistoja sisältävä verkkoportaali, joka toimii myös yhteydenpidon kanavana toimijoiden kesken. Keski-Suomen aluetalouden ja kärkiklustereiden uusinta suhdannetietoa esitettiin Keski-Suomen Aikajana -julkaisussa ja luotiin katsaus talouden ja tuotannon näkymiin. Aikajanan aineistona 1. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki 12

13 Keski-Suomen Liitto käytetään Tilastokeskuksen tuoreinta yritysten suhdannedataa. Maakunnallisen ennakoinnin lisäksi Keski-Suomen liitto oli mukana kansallisissa ennakointiprosesseissa. Maakuntien ennakointiasiantuntijoille järjestetään vuosittain kaksipäiväinen seminaari aiheena aluekehityksen näkymät ja ennakoinnin haasteet. Vuoden 2011 seminaari pidettiin maaliskuussa Jyväskylässä. Vuoden 2011 aikana tehtiin kaupallisen palveluverkon lisäselvityksiä Jämsässä, Keuruulla, Muuramessa ja Äänekoskella. Virkistysalueita koskeva taustamuistio valmistui ja maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta valmistui luonnos. Vuoden aikana annettiin 92 kaavalausuntoa joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 49 päivää. Iso kansallinen ennakointiprosessi oli Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (Kesu), jossa määritetään valtakunnallisia ja alueellisia aloittaja- ja tutkintotarpeita nuorten koulutuksessa. (Katso luku Osaamisella menestykseen, s. 16.) 3.3 Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Keski-Suomessa on lainvoimainen maakuntakaava sekä Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta koskeva ensimmäinen vaihemaakuntakaava. Toinen vaihemaakuntakaava sai ympäristöministeriön vahvistuksen Vaihekaava koskee maa-aineshuoltoa sekä pohjaveden ja luontoarvojen yhteensovitusta. Kaavasta on tehty yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kolmas vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavaa varten tehtiin perusteelliset soihin liittyvät luontoselvitykset ja tuulivoimaan liittyvät teknistaloudelliset selvitykset sekä visualisoinnit. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saatiin noin 550 lausuntoa ja muistutusta. Kaavan käsittely jatkuu tavoitteena saada se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää kaupallisen palveluverkon vähittäiskaupan suuryksiköt. Kaavassa oli tarkoitus osoittaa myös melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä Keuruun ja Toivakan varikkojen suoja-alueet. Lisäksi tarkistetaan virkistystoimintojen alueita ja reitistöjä sekä Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneiden alueiden asiat. Maastotöissä Pihtiputaalla Muu alueidenkäytön suunnittelu Liikenne Valtatien 18 (Jyväskylä-Vaasa) välille Multia-Ähtäri käynnistettiin keväällä 2011 yleissuunnitteluhanke, joka kestää vuoden 2012 loppuun. Konsulttityön ohjauksesta vastaavat Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liitot ja ELY-keskukset sekä alueen kunnat. Valtatien 18 ja siihen liittyvän seututien 621 yleissuunnittelu sekä tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi tapahtuvat osana North East Cargo Link (NECL) II -hanketta, joka saa rahoitusta EU:n Itämeri-ohjelmasta. Vuonna 2011 on tehty mm. laserkeilauksia ja ilmakuvauksia sekä luontoselvityksiä ja laadittu alustavia luonnoksia teiden linjausvaihtoehdoista. Suunnittelu on liittynyt kiinteästi alueen kuntien maankäytön suunnitteluun. Keuruun kaupunki sekä Multian ja Ähtärin kunnat laativat samanaikaisesti teiden yleissuunnittelun kanssa oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, joiden vahvistuminen antaa riittävät juridiset edellytykset yksityiskohtaisempien tiesuunnitelmien laatimiselle. 13

14 vuosikertomus 2011 Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamisedellytyksiä tutkittiin Päijät-Hämeen liiton kanssa teetetyssä alustavassa tarveselvityksessä, joka valmistui alkuvuodesta Selvitys esiteltiin maakuntavaltuustolle kesäkuussa ja sen pohjalta käytiin vuoden aikana useita neuvotteluja sekä yhteyden vaikutuspiirissä olevien maakuntaliittojen että Liikenneviraston kanssa. Neuvotteluissa ei löytynyt edellytyksiä oikoratavaihtoehtojen jatkosuunnittelulle, joten nopean Jyväskylä-Helsinki -ratayhteyden suunnittelua jatketaan nykyisen Tampereen kautta kulkevan yhteyden pohjalta. Valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä-Oulu-Kemi merkittävän kehittämisen aluetaloudellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltiin Nelostie E75 ry:n teettämässä selvityksessä, jonka kustannuksiin myös Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan liitot osallistuivat. Maakuntaliitot ja yhdistys esittelivät selvitystä ja sen tuloksia Jyväskylässä ja Oulussa järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa sekä loppusyksyllä Eduskuntatalossa pidetyssä Nelostieseminaarissa. Euroopan Komission ehdotus uudeksi Euroopan laajuiseksi liikenneverkoksi eli TEN-T -verkoksi julkistettiin lokakuussa Ehdotuksessa on määritelty uutena käsitteenä ns. ydinverkko, joka koostuu Euroopan tärkeimmistä liikenneyhteyksistä. Suomessa ydinverkkoon kuuluvat ainoina eteläisimmän rannikkovyöhykkeen ulkopuolisina väylinä Nelostie ja Pohjanmaan rata, jotka ovat osa Pohjanlahtea kiertävää ns. Botnian käytävää. Yhdessä Ruotsin puolen vastaavien väylien kanssa Botnian käytävä liittää maat kiinteämmin osaksi muuta eurooppalaista liikenneväylästöä. Koska Botnian käytävää ei ole aiemmin tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena, päättivät Keski-Suomen ja Pohjois- Pohjanmaan liitot käynnistää vuoden 2011 lopulla selvityshankkeen, jossa kuvataan käytäväkokonaisuutta ja sen aluetaloutta. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2025 valmistui keväällä 2011 ja Keski- Suomen liitto hyväksyi osaltaan työn loppuraportin ja siihen liittyvän aiesopimuksen toukokuussa Koko maakuntaa koskevan uuden Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen aloi- tettiin kesällä 2011 ja liiton johdolla tehtävä työ valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2035 ja siinä liikenteen vaatimukset sovitetaan maakunnan muuhun kehittämiseen. Erityisiä painopisteitä ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä maakunnan logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Työn tulokset tiivistetään Keski-Suomen liikennestrategiaksi, jonka toteuttamisesta solmitaan aiesopimus. Ilmasto, energia ja ympäristö BalticClimate -hankkeen viimeisenä toimintavuonna 2011 julkaistiin ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta kertova nettisivusto, joka toimii poliittisten päätöksentekijöiden, maankäytön suunnittelijoiden ja yrityselämän työkaluna osoitteessa BalticClimate -hankkeessa valmisteltiin myös Keski-Suomen ilmastostrategia Se sisältää päästövähennystavoitteet vuoteen 2020 sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Maakuntahallitus hyväksyi ilmastostrategian marraskuussa Lisäksi käynnistettiin seuraavat selvitykset: 1) Pienen ja keskisuuren tuulivoiman potentiaaliset tuotantoalueet Keski-Suomessa, 2) Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys sekä 3) energiataseselvitykset kuudessa kunnassa (Jämsä, Muurame, Jyväkylä, Laukaa, Uurainen ja Äänekoski). Keski-Suomen liitto on ollut vetovastuussa kansainvälisen BalticClimate -hankkeen työpaketista 2, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista aluerakenteen ja elinkeinoelämän kannalta. Hankkeen muut keskisuomalaiset partnerit ovat Keski-Suomen ELY-keskus ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy sekä liitännäispartnereina aiemmin mainitut kuusi kuntaa. BlaticClimate -hanke saa rahoituksensa EU:n Itämeren ohjelmasta. Hanke päättyy tammikuussa BIOCLUS-hankkeessa julkistettiin Keski-Suomen biomassavarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimusohjelma ja siihen perustuva toimintasuunnitelma. Alueellisessa tutkimusohjelmassa asetettiin tavoitteet vuoteen BIOCLUS-hankkeen tavoite on parantaa alueellista kilpailukykyä ja kasvua 2. Work Package 4: Integrated solutions and capitalization of climate change. 14

15 Keski-Suomen Liitto seuraavilla Euroopan alueilla: Keski-Suomi, Navarra (Espanja), Länsi-Makedonia (Kreikka), Slovakia ja Wielkopolska (Puola). Hanke kuluu EU:n Regions of Knowledge -ohjelmaan (FP7). Keski-Suomen liitto on yksi hankkeen keskisuomalaisista partnereista. KESYTYS-hanke edistää ympäristökasvatusta koko maassa. Myös Keski-Suomen kunnissa tehtiin viime vuonna kestävän kehityksen tilannekartoitukset ja kartoitettiin ympäristökasvatukseen soveltuvat luonto-, kulttuuri- ja ympäristönsuojelukohteet, joita löytyi maakunnasta noin 650. Kohteista tuotettiin seinäkartta ja opaskirjanen Keski-Suomen ympäristökasvatuskohteet ja niistä kootaan kouluja varten internetiin Keski-Suomen ohjelmapankki. Kuntatietoja käytetään maakunnallisen ympäristökasvatussuunnitelman pohjana. Kesytyshankkeen tavoitteena on perustaa Keski-Suomeen oma ympäristökasvatuksen osaamiskeskus vuonna Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta Keski-Suomen Kehittämisrahastosta. 3.4 Aluekehittäminen Keski-Suomen liitto toimii alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan aluekehittämisestä vastaavana viranomaisena. Yhteistyötä tehdään valtion alueviranomaisten, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja järjestötoimijoiden kanssa. Toimenpiteillä on pyritty osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaan taloudelliseen kasvuun, elinkeinotoiminnan kehitykseen ja parhaaseen mahdolliseen työllisyyteen. Tavoitteena on maakunnan hyvinvointi ja kilpailukyky. Toimenpiteisiin Keski-Suomen liitto käytti maakunnallista, kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta. Niiden suuntaamisesta on sovittu EU:n rakennerahasto-ohjelmissa, maaseutu- ja saaristo-ohjelmissa, koheesio- ja kilpailukykyohjelmissa, osaamiskeskusohjelmissa sekä valtion tulo- ja menoarviossa. Kehittämistoimet perustuvat maakunnan tahtoon eli yhdessä luotuihin strategioihin sekä valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Vuonna 2011 käynnistyi EU:n uuden ohjelmakauden valmistelutyö yhdessä Länsi-Suomen muiden maakuntien kanssa. Ohjelmarakenteesta sopiminen ja ohjelmien toimeenpanon organisointi siirtyivät vuoden 2012 puolelle. Aluekehittäminen on työtä mm. menestyvän yritystoiminnan puolesta Menestyvä yritystoiminta Elinkeinojen kehittämistä jatkettiin maakunnassa klusterimallin mukaisesti. Keski-Suomen liitto rahoitti kehittämistyötä kolmessa kärkiklusterissa, jotka ovat Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Tavoitteena oli synnyttää tuotannollisiin yrityksiin uutta teknologiaa ja uudenlaisia asiakkaille lisäarvoa tuottavia palveluita. Klusterityön lisäksi Keski-Suomen liitto rahoitti osaamiskeskusohjelmaa, jonka avulla uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä pyrittiin nopeuttamaan. Klusterityö ja osaamiskeskusohjelma organisoitiin viime vuonna uudelleen ja siirrettiin yhden ohjausryhmän alaisuuteen. Ohjausryhmään kuuluvat seudullisten kehittämisyhtiöiden toimitusjohtajat. Elinkeinojen kehittämistoimia uudistettiin maakunnan yhteistyöryhmän aloitteesta perustetun yritysten kehittämisen johtoryhmän, Y-joryn, linjausten mukaisesti. Julkinen tuki tulee suunnata yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittämiseen, kehittämisapparaatti muutetaan yrityslähtöiseksi ja rahoitusta siirretään hankehallinnosta yrityksille. Keski-Suomen liitto oli aktiivisesti mukana muutoksenteossa, osallistui johtoryhmän työskentelyyn ja vei osaltaan uusia toimintatapoja käytäntöön: klusterikehittämistä uudistettiin, yrityssetelin käyttöönottoa vietiin eteenpäin, hankkeille luotiin yritysvaikutusarviointimalli ja julkisia yrityspalveluja verkotettiin kohti yhden luukun periaatetta. Yritysten kehittämisen johtoryhmän puheenjohtajana toimii Saarimäki Consulting Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Saarimäki. 15

16 vuosikertomus 2011 Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu edelleen vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylän Paviljonki, Laajavuori, Revontuli- Häkärinteet, Summassaari-Piispala ja Peurunka sekä niiden keskinäiseen verkottumiseen. Matkailukeskusten kehittämiseksi on tehty laajat yleissuunnitelmat (master plan), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Keski-Suomen liitto seuraa kehittämissuunnitelmien ja Keski-Suomen matkailustrategian 2015 toteutumista. Lisäksi liitto koordinoi maakunnallista matkailumarkkinointia. Vuonna 2011 mm. järjestettiin yhdessä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa Jyväskylässä Pietari-workshop, johon osallistui ostajina 50 pietarilaista matkanjärjestäjää. Keski-Suomen matkailun road show -kierroksella Seinäjoella, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Lahdessa tavoitettiin lähes 200 ryhmämatkanjärjestäjää. Lisäksi järjestettiin vuosittainen Keski-Suomen matkailuparlamentti sekä Keski-Suomen matkailuhallituksen opintomatka Pietariin ja osallistuttiin aktiivisesti Suomen matkailuorganisaatiot, Suoma ry:n toimintaan Osaamisella menestykseen Osaamisen ja koulutuksen sekä työmarkkinoiden kehittäminen ja ennakointi yhdistettiin samaan tehtäväalueeseen vuoden 2011 aikana. Maakunnan osaamisen ja työllisyyden kehittämisen tärkein toimintatapa on maakunnan yhteistyöryhmän alainen Osaamis- ja työllisyystyöryhmä, jota Keski-Suomen liitto koordinoi yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelman toteutus on integroitu osaksi muuta aluekehittämistä ja sen painopisteet läpäisevät organisaatioiden kehittämistoiminnan yhä laajemmin. Työmarkkinaohjelman ja yhteistyön painopisteitä vuonna 2011 olivat nuoret, yrittäjyys, työllistymisen toimintamallit, työhyvinvointi ja ennakointi. Kahta ensimmäistä teemaa tukien Keski-Suomen liitto osoitti erillisen hankerahoituksen nuorten työllistymishankkeisiin. Koulutusorganisaatioiden seutuyhteistyön vahvistamiseksi liitto koordinoi Osaamisen seutufoorumia. Maakunnallisia työryhmiä koottiin pohtimaan elinikäisen ohjauksen rakentumista Keski-Suomessa sekä osaajien saatavuutta sosiaali- ja terveysalalla. Keski-Suomen liitto julkaisi maakunnan toimijoiden yhdessä tuottaman yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman. Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016 (Kesu) päivitettiin vuoden aikana monivaiheisessa prosessissa. Maakuntaliittojen vastuulla oli maakunnallisten tavoitteiden koonti ja näkemysten toimittaminen Opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle. Keski-Suomeen perustettiin asiantuntijaryhmä, jossa oli edustus mm. kaikilta koulutusasteilta. Kesu-ennakointi sai paljon julkisuutta syksyllä 2011, kun OKM julkaisi linjauksia aloituspaikkojen rajulle karsimiselle useilla koulutusaloilla. Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman joulukuussa Maakunnallista ennakointiprosessia rakennettiin Keski-Suomen liiton rahoittamassa Keski-Suomi ennakoi -hankkeessa. Tavoitteena on luoda kesän 2013 loppuun mennessä maakuntaan toimiva ennakointiprosessi, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat alueen toimijat. Tulevaisuuden työelämätaidot nousivat keskeiseksi elinkeinoelämää, koulutuksen järjestäjiä ja aluekehittäjiä yhdistäväksi teemaksi. Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomi ennakoi -hanke järjestivät tulevaisuuskoulutuksen maakunnan opinto-ohjaajille ja rakensivat koulutuskokonaisuutta opettajien täydennyskoulutushanke Osaavaan. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä kehitettiin myös Keski- Suomen osaajat kohtaavat -hankkeessa, jossa testataan uusia malleja korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehittämiseen. EduCluster Finland Oy:n perustamisen jälkeen Keski-Suomen liiton rooli koulutusliiketoiminnan kehittäjänä muuttui. Vuonna 2011 Keski-Suomen liitto aktivoi koulutusliiketoimintaverkoston yritysten yhteistyötä ja rakensi verkostoa yritysvetoiseen suuntaan. Liitto osallistui myös verkoston kansainvälisiin hankkeisiin tuottaen aluekehittämiseen liittyvää osaamista. 16

17 Keski-Suomen Liitto Hyvinvoiva kansalainen Maakunnan hyvinvoinnin tavoitteet linjattiin Keski- Suomen hyvinvointistrategiassa 2020, jonka Keski-Suomen liitto rahoitti. Hyvinvointistrategian laadinta edellytti maakunnan toimijoilta yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista strategian toimeenpanoon. Hyvinvointistrategiassa osoitettiin toimenpiteitä myös Keski-Suomen liitolle. Ennakointiin liittyen tavoitteena oli selvittää uusia koulutusmalleja, joiden avulla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus maakunnassa. Koulutussisältöjen tulee vastata työelämän vaatimuksia, ja koulutuksen jälkeen nuorilla tulee olla mahdollisuus siirtyä välittömästi työelämään. Keski-Suomen liiton tehtäväksi osoitettiin laajaalaisen hyvinvoinnin käsitteen juurruttaminen kuntien palveluiden suunnitteluun ja strategioihin sekä hyvinvointihankkeiden paremman koordinaation järjestäminen. Esitettyä hyvinvointikoordinaattoria ei liiton toimistoon kuitenkaan vielä palkattu. Liitto osallistui hyvinvointistrategian toimeenpanoon liittyvän hyvinvointifoorumin järjestelyihin. Keski-Suomen eläkeläisten neuvottelukunnan kanssa tehtiin yhteistyösopimus aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden -teemavuoden toteuttamisesta ja keskisuomalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta hyvinvoinnin suunnittelussa. Liitto rahoitti hyvinvointistrategiassa esiin nostetun maakunnallisen liikunta- ja urheilustrategian valmistelua. Keski-Suomen liiton rahoittaman Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen tavoitteena oli löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli. Tavoitteeseen sisältyi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö uuden terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla sekä yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tasolla puitelain muutoksen mukaisesti. Hanke tavoitteli myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopisteen siirtoa kansalaisten omatoimisuuden tukemiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijaisuuden lisäämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien entistä parempaa hallintaa. Selvityksessä esitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden organisoimista maakunnassa neljällä alueella. Kunnilta saatujen lausuntojen mukaan neljään yhteistoiminta-alueeseen siirtyminen ei ole mahdollista Vetovoimainen toimintaympäristö Ehjä alue- ja yhdyskuntarakenne sujuvine yhteyksineen on alueen tärkeä vetovoimatekijä. Vetovoimaa lisääviä toimenpiteitä sisältyy mm. maakuntakaavoitukseen, ilmastostrategiaan sekä liikennesuunnitelmiin ja -hankkeisiin, joista kerrotaan luvussa 3.3. Alueidenkäyttö. Kun tietotekniikka sovelluksineen saadaan entistä tehokkaammin valjastetuksi palvelemaan kansalaisia ja erityisesti haja-asutusalueita, se lisää tasa-arvoa ja vetovoimaa koko maakunnassa. Myös luovat ympäristöt ja vilkas kulttuurielämä ovat vahvoja vetovoimatekijöitä. ICT ja laajakaista Keski-Suomen kuntien tietotekniikan rakenteita ja ratkaisuja kartoitettiin viime vuonna maakunnallisen ICT-strategian laadinnan yhteydessä. Samalla määritettiin toiminnan kehityssuunnat ja toimenpiteet. ICT-strategian toimenpide-ehdotuksia toteutettiin osaltaan Laajakaista kaikille -hankkeessa, jossa tavoitteena on koko maakunnan kattava nopea valokuituverkko. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto yritysten kilpailukyvylle ja keskeinen vetovoimatekijä kilpailtaessa kunnan asukkaista. Vuoden 2011 aikana 11 keskisuomalaista kuntaa päätti käynnistää laajakaistaverkon rakentamisen haja-asutusalueellaan. Lisäksi Keski-Suomen liitto kilpailutti ja valitsi verkko-operaattorit seitsemän kunnan haja-asutusalueen valokuituverkon rakentamiseksi. Etäpalvelut ja osallistuminen Keski-Suomi yhdessä Etelä-Pohjanmaan kanssa on pilottimaakuntana valtionhallinnon etäpalveluja edistävässä hankkeessa. Keski-Suomen liitto ja kaksitoista sen jäsenkunnista sekä kuusi palvelun- 17

18 vuosikertomus 2011 tarjoajaa ovat valmistelleet etäpalvelupilottia vuoden 2011 aikana. Etäasiointimahdollisuus tuodaan kuntien yhteispalvelupisteisiin videoneuvottelutekniikan avulla. Palveluntarjoajat ovat vero-, oikeusapu ja TE-toimistot sekä Kela, maistraatti ja poliisi. Käytännön toteutus edistynee vuonna Keski-Suomen liitto on ollut myös kehittämässä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia oikeusministeriön Osallistumisympäristö-projektissa. Suunnitteilla ovat mm. verkkopohjaiset keskusteluja lausunnonantofoorumi, aloitekanava sekä kyselytyökalu. Tavoitteena on edistää vuorovaikutusta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Molemmat hankkeet ovat osa valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma), jonka tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Luova talous ja kulttuuri Luovien alojen merkitystä on tuotu esiin alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä. Keski-Suomen liitto on ainoana suomalaisena partnerina kymmenen Euroopan maan yhteisessä CREA.RE Creative Regions -hankkeessa. Siinä tavoitteena on hyödyntää luovaa taloutta maakunnan vetovoimaisuuden parantamisessa, elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Luovan talouden ja kulttuurin toimijoiden verkottumista on edistetty tiivistämällä heidän yhteistyötään. Yhteistä kehittämistahtoa ja suuntaviivoja hahmottelee luovan talouden maakunnallinen kehittäjäryhmä, jossa on laajasti edustettuna luovan talouden edistämiseen vaikuttavia organisaatioita maakunnasta. Kehittäjäryhmä on mm. esittänyt näkemyksensä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan, ideoinut työllistämisehdotuksen Osaamisesta työpaikkoja ennakointifoorumille sekä osallistunut Kankaan alueen suunnitteluprosessiin Jyväskylässä. Keski-Suomen liitto on myös osallistunut alueellisen taidetoimikunnan organisoiman maakunnallisen kulttuurivastaavien verkoston toimintaan, sekä tehnyt tiivistä yhteistyötä maakunnan muiden kulttuurin ja luovan talouden kehittäjien kanssa. Kulttuurialan toimijoiden innovatiivisia hankkeita tuettiin Keski-Suomen kehittämisrahastosta eurolla vuonna Kehittämisrahoitus Keski-Suomen liitto myönsi kehittämis- ja investointihankkeille yhteensä 7,2 miljoonaa euroa vuonna Rahoituslähteitä olivat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski- Suomen Kehittämisrahasto. Merkittävin rahoituslähde olivat EU-ohjelmat. Julkisilla tuilla ja yksityisellä rahoituksella saatiin käyntiin 11,2 miljoonan euron hankkeet. Merkittävimpiä osaamis- ja koulutussektorin hankkeita olivat tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy rakentaa JYVSECTEC -hankkeessa tutkimusympäristön tietoturvauhkien torjunnan testaamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Tilaan varustellaan valvonta- ja johtamisjärjestelmäkeskus palvelinjärjestelmineen. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus jatkavat bioenergia-alan osaamisen vahvistamista. Maakunnan kehittämisrahaa ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston tukea kohdennettiin erityisesti nuorten työllistymisen uusia malleja etsiviin ja kokeileviin hankkeisiin. Nuorisohankkeita käynnistyi kaikkiaan yhdeksän. Elinkeinojen kehittämisessä suurin rahoitus ohjattiin Keski-Suomen kärkiklustereiden - Uudistuvat koneet ja laitteet, Kehittyvä asuminen sekä Bioenergiasta elinvoimaa kehittämistyöhön ja viestintään. Klusterityön johto siirtyi vuoden alussa Keski-Suomen liitolta Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:lle, joka toteuttaa sitä tiiviissä yhteistyössä muiden kehittämisyhtiöiden kanssa. Osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, joka paikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Osaamiskeskusohjelman toteutuksesta vastaa Jyväskylä Innovation Oy. 18

19 Keski-Suomen Liitto Hyvinvointialan suurin hanke on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtama Hoivavisio. Hankkeessa keskisuomalaisten hoiva- ja hyvinvointialan palveluntarjoajien haasteisiin etsitään ratkaisuja toiminnanohjauksen, verkostoitumisen ja markkinoinnin suunnittelun avulla. Mukana työssä ovat perusturvaliikelaitos Saarikka ja joukko hoiva-alan yrityksiä. Yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman edistämisessä suurin kokonaisuus oli työ- ja elinkeinoministeriön johtama koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Keski-Suomessa on toiminut kaksi KOKO hanketta: Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kehittämisvyöhykkeen hanke sekä maaseutualueiden hanke. Ministeriö päätti lopettaa ohjelman vuoden lopussa. Ratkaisun perusteena olivat valtiotalouden säästöt ja ohjelman arvioinnissa saatu palaute. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tukea suunnattiin nuorten työttömyyden vähentämisen lisäksi muun muassa ICT -strategian toimeenpanoon, Saarijärven-Viitasaaren seudun strategiatyöhön ja luovan alan siemenrahoitukseen. 3.6 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi Keski-Suomen liitto vastaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinaatiosta ja raportoi ohjelman etenemisestä seurantakomitealle kaksi kertaa vuodessa. Asioita valmisteleva sihteeristö kokoontui neljä kertaa vuoden 2011 aikana. Ohjausryhmä sovittaa yhteen ja aktivoi ohjelman toteutusta. Maakunnan yhteistyöasiakirjat jouduttiin valmistelemaan valtion vastinrahaleikkausten paineessa. Valtioneuvoston leikkausesitystä EU-ohjelmien kansalliseen vastinrahaan vastustettiin paitsi seurantakomiteoissa, myös maakuntien yhteistyöryhmissä ja Länsi-Suomen maakuntaliittojen yhteistyöfoorumissa. EU-ohjelmakauden viimeinen rahoituksen haku ylimaakunnallisiin hankkeisiin päättyi ja hankepäätökset valmisteltiin kevään 2011 aikana. Länsi-Suomen pääomarahaston toiminta käynnistyi kesään mennessä ja loppuvuodesta saatiin ensimmäisiä pääomasijoituspäätöksiä. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima % Hyvinvointi % Elinkeinot ja teollisuus % Osaaminen ja koulutus % Rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman painopisteittäin vuonna 2011, euroa 19

20 vuosikertomus EDUNVALVONTA Keski-Suomen liitto valvoo maakunnan ja jäsenkuntiensa etuja, kun aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja. Edunvalvonta on yhteistyötä luottamushenkilöjohdon, maakunnan kansanedustajien, valtion aluehallinnon sekä kuntien kanssa. 4.1 Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot Maakunnan kansanedustajilla oli seitsemän kokousta, aiheina mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahanke, Keuruun varuskunta sekä KeskiSuomen koulutusorganisaatiot ja tulevaisuuden rahoitusmallit. Kunnanjohtajat ja maakunnan kansanedustajat ovat keskeisiä edunvalvonnan verkostoja, joiden kokoontumisia Keski-Suomen liitto koordinoi. Vuonna 2011 järjestettiin yksitoista kunnanjohtajakokousta. Niissä käsiteltiin mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitystä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin liittyviä kysymyksiä, KeskiSuomen ICT -strategiaa, Laajakaista kaikille -hanketta, työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä sekä kuntarakenneuudistusta. Maakuntajohtajat kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa käytiin keskusteluja ministereiden sekä valtionhallinnon keskeisten viranhaltijoiden kanssa. Keski-Suomen liiton asiantuntijoita on osallistunut eri ministeriöiden alaisten työryhmien ja hankkeiden työskentelyyn. Tällaisia ovat muun muassa SADe -ohjelman projektit (VM, OM), Itä- ja KeskiSuomen KASTE -ohjelman maakunnallinen koordinaatioryhmä (STM), kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelman (KULTU) työpajat (YM) sekä alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta ARNE (TEM). Marraskuussa 2011 järjestettiin kunnanjohtajien ja keskisuomalaisten nuorten tapaaminen. Kunnanjohtajille esiteltiin Keski-Suomen nuorten vaikuttajaryhmä, joka perustettiin nuorisofoorumissa Äänekoskella Nuoret osallistuivat jo aiemmin syksyllä Keski-Suomen ilmastostrategian 2020 laadintaan. 20

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Maakuntauudistuksen valmistelu Etelä-Savossa Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen 19.4.2016 Maakunnan tilanne Maakunnan kunnat ovat antaneet lausuntonsa hallituksen marraskuisiin linjauksiin helmikuussa 2016:

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 28.9.2016 Alue-ennakoinnin vuosikello 2016 Tulevaisuufoorumi (Satli) Maakunnallisen suunnittelujärjestelmän ajankohtaisten teemojen tarkastelu, osallistujina

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja

Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen liitto yhteistyön rakentaja Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset EU-koheesiopolitiikan 2020+ valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset Maakunnan yhteistyöryhmä 20.2.2017 Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja EU:n budjetin rakenne tehtäväalueittain 2014-2020

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e

Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli. L A S T A - h a n k e Kaltoinkohdellun lapsen tutkinnan- ja auttamisen toimintamalli L A S T A - h a n k e 2014 16 LASTA- hankkeen organisaatiokaavio 2013 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sisäasiainministeriö (SM)/Poliisihallitus

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi

On tehtävä kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Ylijohtaja Pekka Häkkinen Savon ilmasto-ohjelman seminaarissa Hallitusohjelma haastaa ilmasto-ohjelmatyön Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaa voi pitää ympäristöasioissa edistyksellisenä

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 14.2.17 Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Sote-järjestöillä on edustus Sote-Savotan alatyöryhmissä. Työryhmissä on myös saamelaisedustus. 2) Kainuu:

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja

MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA. Laura Leppänen muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUKSEN TILANNE VARSINAIS-SUOMESSA Laura Leppänen muutosjohtaja 26.1.2017 MITÄ MAAKUNTIIN SIIRTYMINEN TARKOITTAA? Suomeen perustetaan 18 maakuntaa 1.7.2017. Palveluiden järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta Yhdyskuntatekniikan lautakunta 87 17.11.2016 Kunnanhallitus 395 05.12.2016 Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta 999/10.02.00/2013 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 17.11.2016

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Kainuun liitto, Y -tunnus 2496992-4 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa Tilanne 18.11. Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa OYS 1) Lappi: Lapin liiton nimeämällä järjestöneuvottelukunnalla on iso rooli soteuudistuksen valmistelutyössä. Järjestöneuvottelukunnan

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JÄMSÄN KAUPUNKI. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ASEMAKAAVA KOSKEE Jämsän kaupungin Jämsänkosken taajamassa sijaitsevaa kaupunginosaa 205 (Virtasalmi) Koskenväylä Suunnittelualaueen

Lisätiedot