Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2011

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin Kotisivu: Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa Julkaisu: C 136 ISBN ISBN (sähköinen versio) ISSN Julkaisun avainsanat: Kehittämistahto Aluesuunnittelu ja -kehittäminen Maakuntakaavoitus Maakunnan edunvalvonta Kehittämisrahoitus Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto: Mervi Leinonen Jyväskylä 2012

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Maakuntajohtajan katsaus vuoteen Yhteinen kehittämistahto Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus Luottamushenkilöhallinto Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Keski-Suomen liiton henkilöstö Keski-Suomen liiton näkyvyys Viestintä Vuoden 2011 tapahtumia STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Muu alueidenkäytön suunnittelu Aluekehittäminen Menestyvä yritystoiminta Osaamisella menestykseen Hyvinvoiva kansalainen Vetovoimainen toimintaympäristö Kehittämisrahoitus Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi EDUNVALVONTA Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot Keski-Suomen kärkihankkeet Talous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Jäsenkuntien maksuosuudet LIITTEET...27 Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Maakunnan yhteistyöryhmä Henkilöstö Keski-Suomen liiton julkaisut vuonna

4 vuosikertomus Maakuntajohtajan katsaus vuoteen 2011 Vuosi 2011 oli talouden osalta vaihteleva. Kun edellinen taloustaantuma vähitellen hellitti ja talouden suunta kääntyi nousuun, alkoi kesän tienoilla levitä tietoa mahdollisesta uudesta taantumasta. Tätä synkisti lisää usean Euroopan maan julkisen talouden ylivelkaantuminen, joka heijastuu myös kansainväliseen kauppaan ja pankkitoimintaan. Keski-Suomessa hyvin alkanut talouskasvu hiipui loppuvuodesta ja lähitulevaisuuden talousodotukset heikkenivät. Tulevina vuosina talouden kasvu on todennäköisesti hidasta ja kasvun pohjana on erityisesti kotimainen kysyntä. Keski-Suomi jatkaa kasvun maakuntana asukkaita on nyt vajaat Ennakkotietojen mukaan maakunnan väkiluku oli vuoden 2011 lopussa noin 700 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Keski-Suomen väkiluvun kasvu perustuu edelleen Jyväskylän seudun kehitykseen: monipuolinen koulutustarjonta houkuttelee nuoria kouluttautumaan, seudun yrityskanta kasvaa tasaisesti erityisesti lopettavien yritysten määrän vähetessä ja työpaikat ovat lisääntyneet viime vuosina hyvää vauhtia. Keski-Suomen muilla seuduilla väestökehitys on valitettavasti toinen: työikäisten määrä vähenee ja vanhusväestön määrä kasvaa, mikä muuttaa seutujen ikärakennetta. Suurten ikäluokkien eläköityessä korvaavan työvoiman saantiin on kiinnitettävä huomiota. Talouden hyvästä suunnasta huolimatta työllisyys ei ole kohentunut Keski-Suomessa riittävästi ja työttömiä on edelleen liikaa. Työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritietojen mukaan työttömyys laski meillä viime vuoden aikana, mutta merkittävästä parannuksesta ei voida puhua. Maakunnassa oli vuoden 2011 lopussa vajaat työtöntä työnhakijaa, mikä oli vain sata vähemmän kuin vuoden 2010 lopussa. Maakunnan työttömyysaste oli edelleen reilusti kansallista keskiarvoa korkeampi ja pitkäaikaistyöttömien osuus oli ELY-keskusten korkein koko viime syksyn. Kaikki voitava on tehtävä työttömyyden alentamiseksi kaikilla seuduilla. Keski-Suomen liitossa vuosi 2011 oli aktiivinen suunnitteluvuosi. Kehittämistoimien suunnittelua ja päätöksentekoa varten laadittiin mm. maakunnallinen hyvinvointistrategia, selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta ja linjattiin suuntaviivat maakunnalliselle yrittäjyyskasvatukselle. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan, jolla turvataan laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskuntaym. rakentamiseen ja suojellaan arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Myös 3. ja 4. vaihemaakuntakaavan valmistelu jatkui. Suunnittelun tueksi valmistui useita selvityksiä, jotka käsittelivät mm. maakunnan raideliikenteen näkymiä ja ilmastonmuutoksen hillitsemiskeinoja aluesuunnittelussa. Maamme uusi hallitus aktivoi keskustelun Suomen tulevasta palvelu- ja kuntarakenteesta. Aihetta avattiin eri foorumeilla ja keskustelu tiivistyy vuoden 2012 aikana. Anita Mikkonen, maakuntajohtaja 4

5 Keski-Suomen Liitto 2. Yhteinen kehittämistahto Keski-Suomen liitto on kumppanuuksien ja verkostojen rakentaja ja ylläpitäjä. Omien luottamuselintensä, maakuntahallituksen ja -valtuuston sekä maakunnan yhteistyöryhmän ja muiden asiantuntijaryhmien kautta se kokoaa ja kanavoi monipuolista asiantuntemusta maakunnan hyväksi. 2.1 Luottamuselimet ja muu asiantuntijuus Luottamushenkilöhallinto Maakuntavaltuustolla oli kaksi kokousta vuonna Kesäkokouksessa 8. kesäkuuta Jämsän ammattiopistolla maakuntavaltuusto valitsi maakuntahallituksen vuosille ja sille puheenjohtajaksi Helena Pihlajasaaren (sd), 1. varapuheenjohtajaksi Matti Pöppösen (vas) ja 2. varapuheenjohtajaksi Kauko Lehtosen (kesk). Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton vuoden 2010 tilinpäätöksen ja käsitteli vuoden 2012 talousarvion laadinnan perusteita. Valtuusto sai myös maakuntakaavoituskatsauksen ja sille selvitettiin suunnitelmia nopean ratayhteyden saamiseksi Jyväskylästä Helsinkiin. Syyskokouksessa 9. marraskuuta Jyväskylässä maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen liiton taloussuunnitelman sekä toiminta- suunnitelman ja talousarvion vuodelle Maakuntavaltuusto kävi keskustelua mm. suoluontoa ja turvetuotantoa sekä tuulivoimaa koskevan 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta ja Laajakaista kaikille -hankkeesta. Kokouksen alussa kuntaja hallintoministeri Henna Virkkunen ja Kuntaliiton alue- ja elinkeinokehityksen johtaja Keijo Sahrman esittelivät kuntarakenneuudistusta Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Lisäksi maakuntavaltuusto kokoontui Laukaan Peurungassa seminaariin, jossa käsiteltiin Keski-Suomen hyvinvointistrategiaa 2020 ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitystä. Samassa yhteydessä oli Suomen kuntaliiton maakuntakierroksen Keski-Suomen tilaisuus, jossa johtaja Kristina Wikberg ja kuntatalousyksikön apulaisjohtaja Reijo Vuorento esittelivät kuntien ajankohtaisia asioita mm. kuntarakenteen, sosiaalija terveydenhuollon sekä kuntatalouden näkökulmasta. 5

6 vuosikertomus 2011 Maakuntahallitus kokoontui 11 kertaa. Kokoukset pidettiin pääsääntöisesti Keski-Suomen liitossa. Maaliskuun kokous oli Äänekosken valtuustosalissa, jossa esiteltiin myös Ääneseudun asioita. Lisäksi maakuntahallitus vieraili CP Kelco Oy:n CMC- tehtaalla. Toukokuun kokous oli Jyväskylässä Marttakeskuksessa ja elokuun kokous Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-Dynamon tiloissa. Maakuntavaltuuston kokouksessa 8.6. kiitettiin maakuntavaltuuston pitkäaikaista varapuheenjohtajaa, Kalevi Olinia, joka jätti maakuntapolitiikan muuttaessaan pois Keski-Suomesta. Maakuntahallitus mm. pani täytäntöön ympäristöministeriön vahvistaman päätöksen 2. vaihemaakuntakaavasta (maa-aineshuolto ja siihen liittyvät luontoarvot) asetti nähtäville 3. vaihemaakuntakaavan (turvetuotanto ja suoluonto sekä tuulivoima) luonnoksen nimesi maakunnan kärkihankkeet vuodelle 2012 hyväksyi Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman myönsi kehittämistoimenpiteisiin rahoitusta EUohjelmien ja kansallisista varoista sekä KeskiSuomen kehittämisrahastosta yhteensä noin 6 miljoonaa euroa, joista noin euroa kohdentui nuorisotyöttömyyden vähentämiseen päätti liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 laadinnasta hyväksyi Keski-Suomen ilmastostrategian antoi lausunnot maakunnan koulutustarjonnan alueellisista tavoitteista, yliopiston rahoitusmallista ja aluehallintoviraston tulossopimuksesta sekä 21 muuta lausuntoa edisti maakunnan laajakaistaverkon toteutumista ja valitsi seitsemän kunnan laajakaistahankkeiden toteuttajat otti kantaa rakennerahastouudistukseen ja puolustusvoimien varikkotoimintojen lakkauttamiseen Maakuntahallitus: istumassa vasemmalta Kauko Lehtonen, Helena Pihlajasaari ja Matti Pöppönen. Seisomassa vasemmalta Mika Kyrö, Pekka Lankia (varajäsen), Hannu Laitinen (varajäsen), Rolf Nyholm, Tuija Mäkinen, Leo Urpilainen, Sari Saarinen, Jaakko Selin (varajäsen) ja Sisko Linna. Tarkastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Alkuvuonna lautakunta käsitteli Keski-Suomen liiton edellisen vuoden toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkastuskertomuksen ja laati arviointikertomuksen maakuntavaltuustolle. Tarkastuslautakunnalle esiteltiin maakuntakaavoitusta, rakennerahasto- ja hankeasioita, edunvalvonta- ja kansainvälisyysasioita sekä hallinnollisia päätöksiä. Tarkastuslautakunnnan ja hallituksen puheenjohtajien kokous: istumassa vasemmalta Helena Pihlajasaari, Leena Kalmari, Asko Liimatainen, Leena Jäntti ja Anita Mikkonen. Seisomassa vasemmalta Erkka Ollila, Kauko Lehtonen, Kari Yksjärvi, Helena Anttonen, Seppo Suominen, Jouko Huumarkangas ja Pirjo Ahola. 6

7 Keski-Suomen Liitto Maakunnan yhteistyöryhmä MYR Maakuntien yhteistyöryhmien tehtävä on ohjata alueensa strategista kehittämistyötä. Yhteistyöryhmät vastaavat, ei vain EU-politiikan ja sen rahoituksen, vaan koko aluekehittämisen ja myös kansallisen rahoituksen yhteen sovittamisesta. Tärkeimmät MYRrin käsittelemät asiat vuonna 2011 olivat Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja ELY-keskuksen strateginen tulossopimus Molempien suunnitelmien kulmakiviä ovat maakunnan vetovoimaisuus, yritystoiminnan menestyminen ja asukkaiden hyvinvointi. Yhteistyöryhmä hyväksyi maakunnan yhteistyöasiakirjan Päätöksellä kohdennettiin noin 24 miljoonaa euroa EU-ohjelmien rahoitusta Keski- Suomen kehittämiseen. Suurin osa rahoituksesta varattiin yrityshankkeille, työllistymiseen ja osaamisen vahvistamiseen. Valtio päätti leikata vuosien 2012 ja 2013 EU-ohjelmista omaa rahoitustaan osana valtiontalouden säästöjä. Leikkaus luo paineen kasvattaa kuntarahoitusta. Yhteistyöryhmä piti viisi kokousta. Elokuun seminaarissa Juurikkasaaressa perehdyttiin uuteen hallitusohjelmaan, ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen lähtökohtiin ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmisteluun. Tilaisuus pidettiin yhdessä ELY-keskuksen neuvottelukunnan kanssa. Elokuun lopulla yhteistyöryhmä vieraili Oulussa. Matkalla tutustuttiin Oulun seudun uuteen kehittämisyhtiöön, BusinessOuluun sekä innovaatioallianssin toimintaan ja tavattiin Pohjois-Pohjanmaan liiton, ELY-keskuksen ja Oulun kaupungin johtoa. Yhteistyöryhmän aloitteesta perustettu yritysten kehittämisen johtoryhmä käynnisti työnsä maaliskuussa. Y-jory ohjaa osaamiskeskusohjelman, klusterityön sekä osaamisen kehittämishankkeiden varoin rahoitettavaa toimintaa. Lokakuussa saatiin tieto Äänekosken rakennemuutoksesta, joka aiheutui M-realin paperitehtaan supistuksista. Yhteistyöryhmän tehtävänä oli riittävän rahoituksen varmistaminen tukitoimen- piteille. Pohdittavana olivat myös ohjelmakauden loppuvuosien varoilla käynnistettävät infrastruktuurikohteet. Toimintaansa jatkoivat myös muut maakunnan yhteistyöryhmän asettamat työryhmät. Osaamisja työllisyystyöryhmän toiminnasta kerrotaan luvussa Osaamisella menestykseen. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmästä (YVA-ryhmä) kerrotaan luvussa 3.1. Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi. Maaseutujaosto edisti toimillaan maaseudun kehittämistä muun muassa maaseutuasumisen näkökulmasta Keski-Suomen liiton henkilöstö Vuoden 2011 lopussa Keski-Suomen liiton palveluksessa oli 38 henkilöä, 12 miestä ja 26 naista. Määrä on vähentynyt vuodessa viidellä henkilöllä. Virkasuhteessa oli neljä henkilöä, toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa 26, määräaikaisia seitsemän ja sijaisia yksi. Toimisto on maakuntajohtajan johtama tulosyksikkö, joka toimii neljässä tiimissä: maakuntajohtajan tiimi, alueidenkäyttö, aluekehitys ja hallinto. Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtaja, tiimien vetäjät ja henkilöstön edustaja, sen sihteerinä toimii maakuntajohtajan sihteeri. Henkilöstön työskentelyä ohjaavat henkilöstösuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, henkilöstöpolitiikan periaateohjelma ja tietoturvasuunnitelma. Tiimit sopivat tavoitteistaan ja tehtävistään maakuntajohtajan kanssa vuosittain. Henkilöstö kehitti osaamistaan, koulutuspäiviä oli eri henkilöillä vuoden aikana yhteensä 124. Henkilöstön yhteisiä suunnittelupäiviä oli kaksi: keväällä teemana oli työpaikan ilmapiiri ja syksyllä toiminnan suunnittelu. Lisäksi tiimeillä oli omia toiminnan suunnittelu- ja kehittämispäiviään. Henkilöstöpalavereita oli vuoden aikana neljä ja niissä käsiteltiin yhteisiä asioita, kuten liiton ja tiimien ajankohtaisia tehtäviä. Perinteiseen Länsi-Suomen Allianssin, WFAn, henkilöstöjen virkistyspäivään Näsijärvellä ja Tampereella osallistui linja-autolastillinen liiton henkilöstöä. 7

8 vuosikertomus 2011 Henkilöstön liikunta- ja kulttuurityöryhmä LIIKU aktivoi henkilöstöä huolehtimaan työhyvinvoinnistaan. LIIKU järjesti perinteisen talvisen liikuntailtapäivän. Kuntotesteistä ja kehonkoostumusmittauksista henkilöstö sai yksilöllistä tietoa ja motivointia oman työhyvinvointinsa kohentamiseen. Syksyllä osa henkilöstöstä kokeili Jyväskylän yliopiston musiikkitieteen laitoksella musiikkiklinikkaa, joka pyrkii edistämään hyvinvointia ja elämänlaatua musiikin keinoin. Henkilöstön kuntavierailu suuntautui Hankasalmelle. Liikunta- ja kulttuurisetelit olivat ahkerassa käytössä. Myös viikoittaiselle sählyvuorolle, maratoneille ja Peurunkapatikkaan osallistui viime vuonna useita henkilöitä. Keski-Suomen liiton internetsivuston uudistus vietiin päätökseen ja uudet sivut julkaistiin Samalla otettiin käyttöön uudet sähköiset viestintävälineet, verkkolehti ja blogi. Verkkolehti Nokankoputuksia ilmestyi vuoden aikana kaksi kertaa. Blogia alettiin julkaista maaliskuusta alkaen. Blogisteja on useita ja aiheita sen mukaisesti. Uusia kirjoituksia blogissa on ilmestynyt 1 4 kuukaudessa. Maakunnan yhteistyöryhmän sähköinen tiedotuslehti Vipuvoimaa EU-ohjelmista ilmestyi kaksi kertaa. Jälkimmäinen numero, joka kertoi laajemmin kuluvan EU-ohjelmakauden tuloksista, tuotettiin myös tabloid-liitteenä ja se jaettiin sanomalehti Keskisuomalaisen välissä. Sähköisiä uutiskirjeitä sidosryhmätiedotuksessaan ovat käyttäneet NECL II -hanke ja Creative Regions -hanke. Jälkimmäinen ylläpitää myös Luova Keski-Suomi -sivua Facebookissa. Keski-Suomen Aikajana, katsaus maakunnan yritysten taloustilanteeseen, ilmestyi kerran. Aikajanan julkaisukausi päättyi viime vuonna ja kaudesta järjestettiin tarjouskilpailu. Aikajanan toimittajana jatkaa Kaupunkitutkimus TA Oy. Hankasalmella tutustuttiin mm. lintutorniin. 2.2 Keski-Suomen liiton näkyvyys Viestintä Media- ja sidosryhmätiedotteiden keskeistä sisältöä ovat olleet päätökset, suunnitelmat, kaavat, kehittämisohjelmat ja hankkeet sekä niiden tulokset ja vaikutukset. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista on julkaistu ennakkotiedote esityslistoineen ennen kokouksia ja kokoustiedote keskeisistä päätöksistä ja muista sovituista asioista kokousten jälkeen. Maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntavaltuuston kokoukset ovat olleet medialle avoimia. Vuonna 2011 viestimille ja muille sidosryhmille lähetettiin yhteensä noin 70 tiedotetta sähköpostijakelulla, joka laajimmillaan käsittää yli 130 osoitetta. Tiedotteet julkaistaan Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Taloon hankittua videoneuvottelulaitteistoa on käytetty neuvotteluihin ja kokouksiin. Etäyhteys on vähentänyt kokousmatkustusta ja säästänyt aikaa ja rahaa Vuoden 2011 tapahtumia Luovien alojen rahoituspäivään osallistui noin 110 tiedonjanoista. Tilaisuuden järjestivät Keski- Suomen liitto, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy, Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen taidetoimikunta. Alueiden ennakointiseminaari, Huominen on tänään, kokosi Jyväskylään noin 80 ennakoinnin asiantuntijaa eri puolilta maata. Järjestelyistä vastasivat työ- ja elinkeinoministeriö, Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomi ennakoi -hanke ja Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen päivää vietettiin eri puolilla maakuntaa parissakymmenessä talkoopohjaises- 8

9 Keski-Suomen Liitto sa tapahtumassa. Tilaisuuksia oli Jyväskylän lisäksi Uuraisilla, Saarijärvellä, Keuruulla ja Jämsässä. Keski-Suomen liitto vastasi tapahtumien koordinoinnista ja yhteisen käsiohjelman, ilmoitusten ja julisteiden visuaalisesta ilmeestä ja tuotannosta. Nyt puhutaan kulttuurista -työpaja tanssisali Lutakossa oli Keski-Suomen liiton oma Keski-Suomen päivän tilaisuus. Keskisuomalaista identiteettiä oli määrittelemässä noin 80 osallistujaa. Pohdinnoista julkaistiin kooste. Parkour-ryhmä Rynnistyksen Käsite esiintyi Nyt puhutaan kulttuurista -tilaisuudessa. MYRrin tulevaisuusfoorumi Jyväskylän Majakoskella pohti Keski-Suomen taloutta ja tulevaisuutta otsikolla Täällä on kaikki mi kallista on. Alustuksissa käsiteltiin väestön ikääntymistä ja palveluketjujen kestävyyttä sekä globaalien arvoketjujen merkitystä. Ilmastotalkoot järjestettiin toukokuun aikana Keski-Suomen kuudella seudulla. Seutukierros tarjosi tiukkaa ilmastofaktaa, kertoi ilmastostrategian tavoitteista ja toimenpiteistä ja kokosi toimenpideehdotuksia. Maakunnan yhteistyöryhmän tulevaisuusfoorumi oli Majakoskella. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea piti kokouksensa Jyväskylässä Osallistujia oli noin 30, mukana mm. DC Region yksikönpäällikkö Alain Roggeri. Seurantakomitean jäsenille esiteltiin EU-ohjelmatyön vaikuttavuutta, kuten Lutakon aluetta, Agoran ja Ylistönmäen hankkeita ja muita kiinnostavia kohteita mm. risteilyllä Jyväsjärvelle ja Päijänteelle. Jyväskylän Kesän avajaispäivänä järjestettiin perinteinen kutsuvierasohjelma yhdessä Jyväskylän kaupungin, yliopiston, Keskisuomalaisen ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Kesän avajaiskonsertin lisäksi vieraille mm. esiteltiin koulutusvientiä. Keski-Suomen liiton kutsuvieraita oli noin 45. Länsi-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitean kokoukseen osallistui DC Region yksikönpäällikkö Alain Roggeri (kuvassa keskellä). Neste Oil Ralliin Keski-Suomen liitto oli kutsunut vieraaksi metsäklusterin edustajia yhdessä Jämsän ja Äänekosken kaupunkien kanssa. Tapahtumaan osallistui noin 30 vierasta. Perinteinen Jyväskylän kaupungin, Jykes Oy:n ja Keski-Suomen liiton yhdessä järjestämä kutsuvieraspäivä oli Rallitapahtumien ohessa käsiteltiin KeskiSuomen tulevaisuutta. Kutsuvieraita oli 24. Rallia seurattiin Laajavuoren erikoiskokeella. 9

10 vuosikertomus 2011 Seutukierros maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen valmistelua varten ulottui kuudelle Keski- Suomen paikkakunnalle syyskuussa Keski- Suomen liitto ja ELY-keskus kuuntelivat seutujen näkemyksiä suunnitelmiaan varten. Hyvinvointiseminaari Hyvin voidaan? tarkasteli hyvinvointia terveyden, ravitsemuksen, liikunnan, kulttuurin sekä sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista. Keski-Suomen liitto oli yksi 13 järjestäjästä. Osallistujia oli noin sata. Keski-Suomen ennakointifoorumin teema oli Osaamisesta työpaikkoja. Keski-Suomen liiton ja ELY-keskuksen tilaisuuteen osallistui liki 40 henkilöä. Voitto-rahoitupäivänä jaettiin tietoa rahoitusmahdollisuuksista luovan alan, taiteen ja kulttuurin tekijöille. Paikalla oli noin 170 osallistujaa. Joutsa oli yksi totsu-kierroksen paikkakunnista, jossa Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus vierailivat. Kuntaliiton maakuntakierros ja maakuntavaltuuston seminaari järjestettiin Laukaan Peurungassa. Aiheina olivat kuntarakennemuutos ja kuntatalous sekä Hyvinvointistrategia 2020 ja Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys. Ilmastonmuutos ja yritystoiminta -seminaarissa kerrottiin mm. esimerkkejä yritysten varautumissuunnitelmista. Seminaari järjestettiin yhdessä Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n kanssa. Osallistujia oli noin 50. Muun muassa hyvinvointialan yrittäjyys puhutti Keski- Suomen ennakointifoorumissa Nyt puhutaan luovista ympäristöistä! -seminaari oli suunnattu aluesuunnittelijoille ja muille luovista ympäristöistä kiinnostuneille. Tilaisuus oli osa Euroopan unionin Open Days -tapahtumaketjua. Osallistujia oli noin 50. Turvetuotantoa ja tuulivoimaa koskevan kolmannen vaihemaakuntakaavan luonnosta esiteltiin seitsemässä tilaisuudessa Keski-Suomen seuduilla marras-joulukuun aikana. Keski-Suomen liitto sai järvivettä pullopostina Keuruulla järjestetyssä 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksen esittelytilaisuudessa. Nelostieseminaarissa eduskunnassa konsultit Markku Kivari ja Seppo Laakso esittelivät laatimaansa selvitystä valtatien 4 kehittämisen aluetaloudellisista vaikutuksista välillä Jyväskylä- Oulu-Kemi. Tilaisuudessa kuultiin myös elinkeinoelämän edustajia sekä liikenneministeri Merja Kyllöstä. Paikalla oli noin 30 osallistujaa. 10

11 Keski-Suomen Liitto 3. STRATEGINEN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta ja muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksesta maakunnassa. Myös kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelu, yhteensovitus ja toteuttaminen yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti ovat maakunnanliiton vastuulla. 3.1 Suunnittelun välineet ja toiminnan arviointi Maakuntien suunnittelun välineitä ovat maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamissuunnitelmat sekä maakuntakaavat ja edunvalvontaan liittyvät erillisselvitykset. Suunnittelujärjestelmä perustuu lakeihin ja se mahdollistaa maakunnan poliittisen tahdon toteutumisen päätöksenteossa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Vuonna 2011 laadittiin Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Suunnitelmassa sovitaan kansallisen kehittämisrahoituksen ja Euroopan unionin rakennerahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. Toteuttamissuunnitelman toimenpiteet perustuvat Keski-Suomen maakuntaohjelman neljään kehittämisteemaan, jotka ovat (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Suunnitelman valmisteluvaiheessa Keski-Suomen kehittämisnäkymistä neuvoteltiin kuntien, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden, järjestöjen sekä yksittäisten hanketoimijoiden kanssa. Toimenpiteiden rahoituksesta neuvoteltiin alueviranomaisten kanssa. Toteuttamissuunnitelma laadittiin sa- 11

12 vuosikertomus 2011 manaikaisesti Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossopimuksen kanssa, mikä mahdollisti yhteiset rahoitusesitykset maakunnan merkittävimmille hankkeille. Kaksivuotiseen suunnitelmaan kirjattiin sekä valtion tulo- ja menoarvioon sisällytettävät hankkeet että EU:n aluekehittämisvarojen maakunnallinen jako. Toteuttamissuunnitelman tavoitteet käsiteltiin ELYkeskuksen strategisten tulosneuvottelujen yhteydessä ministeriöiden kanssa. Keski-Suomen neuvottelukysymykset olivat: Liikennepoliittiseen selontekoon ehdotettavat kärkihankkeet (ks. luku 4.2. Keski-Suomen kärkihankkeet, s ) Suuntana Keski-Suomen innovaatiokeskittymä Laajakaista kaikille Koulutuksen arviointikeskus Jyväskylään Koulutuksen aloituspaikkojen riittävyys Keski-Suomen koulutusorganisaatioissa Koulutusviennin tukeminen käytännön toimin Keuruun Pioneerirykmentti merkittävä osaamiskeskus Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Jyväskylän yliopistoon Keski-Suomen esitys ylimaakunnalliseksi neuvottelukysymykseksi oli LAGUNA Yhteiseurooppalainen tieteen suurhanke Suomeen. Hankkeen toteuttamista kiirehdittiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton kanssa. Hankkeessa kannustettiin Suomea liittymään pikaisesti rahoitusasioita käsittelevään tutkimuksen rahoittajaorganisaatioiden verkostoon. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmässä ja hyväksyttiin maakuntahallituksessa lokakuussa Arviointi Maakunnallisille suunnitelmille ja ohjelmille on SOVA-lain 1 mukaan tehtävä ympäristövaikutusten arviointi. Keski-Suomen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ympäristö- ja tasa-arvovaikutukset arvioitiin vuonna Lisäksi aloitettiin maankäyttö- ja rakennuslain mukainen 3. vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi. Arvioinnista vastaa Keski-Suomen liitto. Arviointi käsiteltiin maakunnan yhteistyöryhmän asettamassa ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmässä (YVA-ryhmä). Lisäksi YVA-ryhmä arvioi 18 EU:n rakennerahasto-ohjelmista rahoitettavaa hanketta vuoden aikana. 3.2 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen tilan ja kehitysnäkymien seuranta ja ennakointi on aktiivista ja jatkuvaa. Keski-Suomen kehitystä tarkasteltiin kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä sekä arvioitiin seutujen ja kuntien asemaa ja tulevaisuuden näkymiä. Temaattisesti seurannassa on tarkasteltu väestöä, taloutta, koulutusta ja osaamista, työmarkkinoita sekä yritystoimintaa. Vaikka maakunnallisessa työnjaossa maakuntaliittojen vastuulla on pitkän aikajänteen ennakointi, tietoa kerätään ja tuotetaan myös lähivuosien näkymistä. Maakunnallinen ennakointi on Keski-Suomen liiton, ELY-keskuksen, koulutusorganisaatioiden ja seutujen yhteistyötä. Toimijoiden rooleja ja vastuita ennakoinnissa selkiytetään. Tavoitteena on, että alueen toimijaverkosto tuottaa ja välittää tarkoituksenmukaista tietoa maakunnallisen suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Keski-Suomen liiton asiantuntijat osallistuivat ennakointityön kehittämiseen mm. määrittämällä liiton vastuulle tulevia tehtäviä. Seuranta- ja ennakointiyhteistyöhön liittyy myös maakunnallisen tietopalvelusivuston uudelleen organisointi ja sisällön päivittäminen (www.keskisuomi.info). Muutostarpeen määritys ja sisällön alustava suunnittelu aloitettiin vuonna 2011, varsinainen muutostyö toteutetaan vuonna Tavoitteena on luoda eri tietoaineistoja sisältävä verkkoportaali, joka toimii myös yhteydenpidon kanavana toimijoiden kesken. Keski-Suomen aluetalouden ja kärkiklustereiden uusinta suhdannetietoa esitettiin Keski-Suomen Aikajana -julkaisussa ja luotiin katsaus talouden ja tuotannon näkymiin. Aikajanan aineistona 1. Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki 12

13 Keski-Suomen Liitto käytetään Tilastokeskuksen tuoreinta yritysten suhdannedataa. Maakunnallisen ennakoinnin lisäksi Keski-Suomen liitto oli mukana kansallisissa ennakointiprosesseissa. Maakuntien ennakointiasiantuntijoille järjestetään vuosittain kaksipäiväinen seminaari aiheena aluekehityksen näkymät ja ennakoinnin haasteet. Vuoden 2011 seminaari pidettiin maaliskuussa Jyväskylässä. Vuoden 2011 aikana tehtiin kaupallisen palveluverkon lisäselvityksiä Jämsässä, Keuruulla, Muuramessa ja Äänekoskella. Virkistysalueita koskeva taustamuistio valmistui ja maakunnallisen virkistysalueyhdistyksen perustamisesta valmistui luonnos. Vuoden aikana annettiin 92 kaavalausuntoa joiden keskimääräinen käsittelyaika oli 49 päivää. Iso kansallinen ennakointiprosessi oli Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (Kesu), jossa määritetään valtakunnallisia ja alueellisia aloittaja- ja tutkintotarpeita nuorten koulutuksessa. (Katso luku Osaamisella menestykseen, s. 16.) 3.3 Alueidenkäyttö Maakuntakaavoitus Keski-Suomessa on lainvoimainen maakuntakaava sekä Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta koskeva ensimmäinen vaihemaakuntakaava. Toinen vaihemaakuntakaava sai ympäristöministeriön vahvistuksen Vaihekaava koskee maa-aineshuoltoa sekä pohjaveden ja luontoarvojen yhteensovitusta. Kaavasta on tehty yksi valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kolmas vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavaa varten tehtiin perusteelliset soihin liittyvät luontoselvitykset ja tuulivoimaan liittyvät teknistaloudelliset selvitykset sekä visualisoinnit. Kaavaluonnos oli nähtävillä Luonnoksesta saatiin noin 550 lausuntoa ja muistutusta. Kaavan käsittely jatkuu tavoitteena saada se maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuonna Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää kaupallisen palveluverkon vähittäiskaupan suuryksiköt. Kaavassa oli tarkoitus osoittaa myös melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä Keuruun ja Toivakan varikkojen suoja-alueet. Lisäksi tarkistetaan virkistystoimintojen alueita ja reitistöjä sekä Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneiden alueiden asiat. Maastotöissä Pihtiputaalla Muu alueidenkäytön suunnittelu Liikenne Valtatien 18 (Jyväskylä-Vaasa) välille Multia-Ähtäri käynnistettiin keväällä 2011 yleissuunnitteluhanke, joka kestää vuoden 2012 loppuun. Konsulttityön ohjauksesta vastaavat Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan liitot ja ELY-keskukset sekä alueen kunnat. Valtatien 18 ja siihen liittyvän seututien 621 yleissuunnittelu sekä tarvittavat selvitykset ja vaikutusten arviointi tapahtuvat osana North East Cargo Link (NECL) II -hanketta, joka saa rahoitusta EU:n Itämeri-ohjelmasta. Vuonna 2011 on tehty mm. laserkeilauksia ja ilmakuvauksia sekä luontoselvityksiä ja laadittu alustavia luonnoksia teiden linjausvaihtoehdoista. Suunnittelu on liittynyt kiinteästi alueen kuntien maankäytön suunnitteluun. Keuruun kaupunki sekä Multian ja Ähtärin kunnat laativat samanaikaisesti teiden yleissuunnittelun kanssa oikeusvaikutteiset osayleiskaavat, joiden vahvistuminen antaa riittävät juridiset edellytykset yksityiskohtaisempien tiesuunnitelmien laatimiselle. 13

14 vuosikertomus 2011 Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean ratayhteyden toteuttamisedellytyksiä tutkittiin Päijät-Hämeen liiton kanssa teetetyssä alustavassa tarveselvityksessä, joka valmistui alkuvuodesta Selvitys esiteltiin maakuntavaltuustolle kesäkuussa ja sen pohjalta käytiin vuoden aikana useita neuvotteluja sekä yhteyden vaikutuspiirissä olevien maakuntaliittojen että Liikenneviraston kanssa. Neuvotteluissa ei löytynyt edellytyksiä oikoratavaihtoehtojen jatkosuunnittelulle, joten nopean Jyväskylä-Helsinki -ratayhteyden suunnittelua jatketaan nykyisen Tampereen kautta kulkevan yhteyden pohjalta. Valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä-Oulu-Kemi merkittävän kehittämisen aluetaloudellisia ja liikenteellisiä vaikutuksia tarkasteltiin Nelostie E75 ry:n teettämässä selvityksessä, jonka kustannuksiin myös Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan liitot osallistuivat. Maakuntaliitot ja yhdistys esittelivät selvitystä ja sen tuloksia Jyväskylässä ja Oulussa järjestetyissä tiedotustilaisuuksissa sekä loppusyksyllä Eduskuntatalossa pidetyssä Nelostieseminaarissa. Euroopan Komission ehdotus uudeksi Euroopan laajuiseksi liikenneverkoksi eli TEN-T -verkoksi julkistettiin lokakuussa Ehdotuksessa on määritelty uutena käsitteenä ns. ydinverkko, joka koostuu Euroopan tärkeimmistä liikenneyhteyksistä. Suomessa ydinverkkoon kuuluvat ainoina eteläisimmän rannikkovyöhykkeen ulkopuolisina väylinä Nelostie ja Pohjanmaan rata, jotka ovat osa Pohjanlahtea kiertävää ns. Botnian käytävää. Yhdessä Ruotsin puolen vastaavien väylien kanssa Botnian käytävä liittää maat kiinteämmin osaksi muuta eurooppalaista liikenneväylästöä. Koska Botnian käytävää ei ole aiemmin tarkasteltu yhtenä kokonaisuutena, päättivät Keski-Suomen ja Pohjois- Pohjanmaan liitot käynnistää vuoden 2011 lopulla selvityshankkeen, jossa kuvataan käytäväkokonaisuutta ja sen aluetaloutta. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2025 valmistui keväällä 2011 ja Keski- Suomen liitto hyväksyi osaltaan työn loppuraportin ja siihen liittyvän aiesopimuksen toukokuussa Koko maakuntaa koskevan uuden Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen aloi- tettiin kesällä 2011 ja liiton johdolla tehtävä työ valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Suunnitelma ulottuu vuoteen 2035 ja siinä liikenteen vaatimukset sovitetaan maakunnan muuhun kehittämiseen. Erityisiä painopisteitä ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä maakunnan logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Työn tulokset tiivistetään Keski-Suomen liikennestrategiaksi, jonka toteuttamisesta solmitaan aiesopimus. Ilmasto, energia ja ympäristö BalticClimate -hankkeen viimeisenä toimintavuonna 2011 julkaistiin ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta kertova nettisivusto, joka toimii poliittisten päätöksentekijöiden, maankäytön suunnittelijoiden ja yrityselämän työkaluna osoitteessa BalticClimate -hankkeessa valmisteltiin myös Keski-Suomen ilmastostrategia Se sisältää päästövähennystavoitteet vuoteen 2020 sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Maakuntahallitus hyväksyi ilmastostrategian marraskuussa Lisäksi käynnistettiin seuraavat selvitykset: 1) Pienen ja keskisuuren tuulivoiman potentiaaliset tuotantoalueet Keski-Suomessa, 2) Linja-autoliikenteen laatukäytäväselvitys sekä 3) energiataseselvitykset kuudessa kunnassa (Jämsä, Muurame, Jyväkylä, Laukaa, Uurainen ja Äänekoski). Keski-Suomen liitto on ollut vetovastuussa kansainvälisen BalticClimate -hankkeen työpaketista 2, jossa tarkasteltiin ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista aluerakenteen ja elinkeinoelämän kannalta. Hankkeen muut keskisuomalaiset partnerit ovat Keski-Suomen ELY-keskus ja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy sekä liitännäispartnereina aiemmin mainitut kuusi kuntaa. BlaticClimate -hanke saa rahoituksensa EU:n Itämeren ohjelmasta. Hanke päättyy tammikuussa BIOCLUS-hankkeessa julkistettiin Keski-Suomen biomassavarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimusohjelma ja siihen perustuva toimintasuunnitelma. Alueellisessa tutkimusohjelmassa asetettiin tavoitteet vuoteen BIOCLUS-hankkeen tavoite on parantaa alueellista kilpailukykyä ja kasvua 2. Work Package 4: Integrated solutions and capitalization of climate change. 14

15 Keski-Suomen Liitto seuraavilla Euroopan alueilla: Keski-Suomi, Navarra (Espanja), Länsi-Makedonia (Kreikka), Slovakia ja Wielkopolska (Puola). Hanke kuluu EU:n Regions of Knowledge -ohjelmaan (FP7). Keski-Suomen liitto on yksi hankkeen keskisuomalaisista partnereista. KESYTYS-hanke edistää ympäristökasvatusta koko maassa. Myös Keski-Suomen kunnissa tehtiin viime vuonna kestävän kehityksen tilannekartoitukset ja kartoitettiin ympäristökasvatukseen soveltuvat luonto-, kulttuuri- ja ympäristönsuojelukohteet, joita löytyi maakunnasta noin 650. Kohteista tuotettiin seinäkartta ja opaskirjanen Keski-Suomen ympäristökasvatuskohteet ja niistä kootaan kouluja varten internetiin Keski-Suomen ohjelmapankki. Kuntatietoja käytetään maakunnallisen ympäristökasvatussuunnitelman pohjana. Kesytyshankkeen tavoitteena on perustaa Keski-Suomeen oma ympäristökasvatuksen osaamiskeskus vuonna Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta Keski-Suomen Kehittämisrahastosta. 3.4 Aluekehittäminen Keski-Suomen liitto toimii alueiden kehittämislain mukaisesti maakunnan aluekehittämisestä vastaavana viranomaisena. Yhteistyötä tehdään valtion alueviranomaisten, kuntien, kehittämisyhtiöiden, koulutusorganisaatioiden ja järjestötoimijoiden kanssa. Toimenpiteillä on pyritty osaamiseen ja kestävään kehitykseen perustuvaan taloudelliseen kasvuun, elinkeinotoiminnan kehitykseen ja parhaaseen mahdolliseen työllisyyteen. Tavoitteena on maakunnan hyvinvointi ja kilpailukyky. Toimenpiteisiin Keski-Suomen liitto käytti maakunnallista, kansallista ja Euroopan unionin rahoitusta. Niiden suuntaamisesta on sovittu EU:n rakennerahasto-ohjelmissa, maaseutu- ja saaristo-ohjelmissa, koheesio- ja kilpailukykyohjelmissa, osaamiskeskusohjelmissa sekä valtion tulo- ja menoarviossa. Kehittämistoimet perustuvat maakunnan tahtoon eli yhdessä luotuihin strategioihin sekä valtioneuvoston päätöksiin valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Vuonna 2011 käynnistyi EU:n uuden ohjelmakauden valmistelutyö yhdessä Länsi-Suomen muiden maakuntien kanssa. Ohjelmarakenteesta sopiminen ja ohjelmien toimeenpanon organisointi siirtyivät vuoden 2012 puolelle. Aluekehittäminen on työtä mm. menestyvän yritystoiminnan puolesta Menestyvä yritystoiminta Elinkeinojen kehittämistä jatkettiin maakunnassa klusterimallin mukaisesti. Keski-Suomen liitto rahoitti kehittämistyötä kolmessa kärkiklusterissa, jotka ovat Uudistuvat koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Tavoitteena oli synnyttää tuotannollisiin yrityksiin uutta teknologiaa ja uudenlaisia asiakkaille lisäarvoa tuottavia palveluita. Klusterityön lisäksi Keski-Suomen liitto rahoitti osaamiskeskusohjelmaa, jonka avulla uusien teknologioiden käyttöönottoa yrityksissä pyrittiin nopeuttamaan. Klusterityö ja osaamiskeskusohjelma organisoitiin viime vuonna uudelleen ja siirrettiin yhden ohjausryhmän alaisuuteen. Ohjausryhmään kuuluvat seudullisten kehittämisyhtiöiden toimitusjohtajat. Elinkeinojen kehittämistoimia uudistettiin maakunnan yhteistyöryhmän aloitteesta perustetun yritysten kehittämisen johtoryhmän, Y-joryn, linjausten mukaisesti. Julkinen tuki tulee suunnata yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittämiseen, kehittämisapparaatti muutetaan yrityslähtöiseksi ja rahoitusta siirretään hankehallinnosta yrityksille. Keski-Suomen liitto oli aktiivisesti mukana muutoksenteossa, osallistui johtoryhmän työskentelyyn ja vei osaltaan uusia toimintatapoja käytäntöön: klusterikehittämistä uudistettiin, yrityssetelin käyttöönottoa vietiin eteenpäin, hankkeille luotiin yritysvaikutusarviointimalli ja julkisia yrityspalveluja verkotettiin kohti yhden luukun periaatetta. Yritysten kehittämisen johtoryhmän puheenjohtajana toimii Saarimäki Consulting Oy:n toimitusjohtaja Kyösti Saarimäki. 15

16 vuosikertomus 2011 Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu edelleen vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylän Paviljonki, Laajavuori, Revontuli- Häkärinteet, Summassaari-Piispala ja Peurunka sekä niiden keskinäiseen verkottumiseen. Matkailukeskusten kehittämiseksi on tehty laajat yleissuunnitelmat (master plan), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Keski-Suomen liitto seuraa kehittämissuunnitelmien ja Keski-Suomen matkailustrategian 2015 toteutumista. Lisäksi liitto koordinoi maakunnallista matkailumarkkinointia. Vuonna 2011 mm. järjestettiin yhdessä Matkailun edistämiskeskuksen kanssa Jyväskylässä Pietari-workshop, johon osallistui ostajina 50 pietarilaista matkanjärjestäjää. Keski-Suomen matkailun road show -kierroksella Seinäjoella, Tampereella, Hämeenlinnassa ja Lahdessa tavoitettiin lähes 200 ryhmämatkanjärjestäjää. Lisäksi järjestettiin vuosittainen Keski-Suomen matkailuparlamentti sekä Keski-Suomen matkailuhallituksen opintomatka Pietariin ja osallistuttiin aktiivisesti Suomen matkailuorganisaatiot, Suoma ry:n toimintaan Osaamisella menestykseen Osaamisen ja koulutuksen sekä työmarkkinoiden kehittäminen ja ennakointi yhdistettiin samaan tehtäväalueeseen vuoden 2011 aikana. Maakunnan osaamisen ja työllisyyden kehittämisen tärkein toimintatapa on maakunnan yhteistyöryhmän alainen Osaamis- ja työllisyystyöryhmä, jota Keski-Suomen liitto koordinoi yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen kehittämisohjelman toteutus on integroitu osaksi muuta aluekehittämistä ja sen painopisteet läpäisevät organisaatioiden kehittämistoiminnan yhä laajemmin. Työmarkkinaohjelman ja yhteistyön painopisteitä vuonna 2011 olivat nuoret, yrittäjyys, työllistymisen toimintamallit, työhyvinvointi ja ennakointi. Kahta ensimmäistä teemaa tukien Keski-Suomen liitto osoitti erillisen hankerahoituksen nuorten työllistymishankkeisiin. Koulutusorganisaatioiden seutuyhteistyön vahvistamiseksi liitto koordinoi Osaamisen seutufoorumia. Maakunnallisia työryhmiä koottiin pohtimaan elinikäisen ohjauksen rakentumista Keski-Suomessa sekä osaajien saatavuutta sosiaali- ja terveysalalla. Keski-Suomen liitto julkaisi maakunnan toimijoiden yhdessä tuottaman yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman. Valtakunnallinen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2016 (Kesu) päivitettiin vuoden aikana monivaiheisessa prosessissa. Maakuntaliittojen vastuulla oli maakunnallisten tavoitteiden koonti ja näkemysten toimittaminen Opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle. Keski-Suomeen perustettiin asiantuntijaryhmä, jossa oli edustus mm. kaikilta koulutusasteilta. Kesu-ennakointi sai paljon julkisuutta syksyllä 2011, kun OKM julkaisi linjauksia aloituspaikkojen rajulle karsimiselle useilla koulutusaloilla. Valtioneuvosto hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman joulukuussa Maakunnallista ennakointiprosessia rakennettiin Keski-Suomen liiton rahoittamassa Keski-Suomi ennakoi -hankkeessa. Tavoitteena on luoda kesän 2013 loppuun mennessä maakuntaan toimiva ennakointiprosessi, jonka ylläpidosta ja kehittämisestä vastaavat alueen toimijat. Tulevaisuuden työelämätaidot nousivat keskeiseksi elinkeinoelämää, koulutuksen järjestäjiä ja aluekehittäjiä yhdistäväksi teemaksi. Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomi ennakoi -hanke järjestivät tulevaisuuskoulutuksen maakunnan opinto-ohjaajille ja rakensivat koulutuskokonaisuutta opettajien täydennyskoulutushanke Osaavaan. Koulutuksen ja työelämän yhteyksiä kehitettiin myös Keski- Suomen osaajat kohtaavat -hankkeessa, jossa testataan uusia malleja korkeakoulujen työelämäyhteyksien kehittämiseen. EduCluster Finland Oy:n perustamisen jälkeen Keski-Suomen liiton rooli koulutusliiketoiminnan kehittäjänä muuttui. Vuonna 2011 Keski-Suomen liitto aktivoi koulutusliiketoimintaverkoston yritysten yhteistyötä ja rakensi verkostoa yritysvetoiseen suuntaan. Liitto osallistui myös verkoston kansainvälisiin hankkeisiin tuottaen aluekehittämiseen liittyvää osaamista. 16

17 Keski-Suomen Liitto Hyvinvoiva kansalainen Maakunnan hyvinvoinnin tavoitteet linjattiin Keski- Suomen hyvinvointistrategiassa 2020, jonka Keski-Suomen liitto rahoitti. Hyvinvointistrategian laadinta edellytti maakunnan toimijoilta yhteistä tahtotilaa ja sitoutumista strategian toimeenpanoon. Hyvinvointistrategiassa osoitettiin toimenpiteitä myös Keski-Suomen liitolle. Ennakointiin liittyen tavoitteena oli selvittää uusia koulutusmalleja, joiden avulla varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus maakunnassa. Koulutussisältöjen tulee vastata työelämän vaatimuksia, ja koulutuksen jälkeen nuorilla tulee olla mahdollisuus siirtyä välittömästi työelämään. Keski-Suomen liiton tehtäväksi osoitettiin laajaalaisen hyvinvoinnin käsitteen juurruttaminen kuntien palveluiden suunnitteluun ja strategioihin sekä hyvinvointihankkeiden paremman koordinaation järjestäminen. Esitettyä hyvinvointikoordinaattoria ei liiton toimistoon kuitenkaan vielä palkattu. Liitto osallistui hyvinvointistrategian toimeenpanoon liittyvän hyvinvointifoorumin järjestelyihin. Keski-Suomen eläkeläisten neuvottelukunnan kanssa tehtiin yhteistyösopimus aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden -teemavuoden toteuttamisesta ja keskisuomalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamisesta hyvinvoinnin suunnittelussa. Liitto rahoitti hyvinvointistrategiassa esiin nostetun maakunnallisen liikunta- ja urheilustrategian valmistelua. Keski-Suomen liiton rahoittaman Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen tavoitteena oli löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämismalli. Tavoitteeseen sisältyi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö uuden terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla sekä yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden tasolla puitelain muutoksen mukaisesti. Hanke tavoitteli myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden painopisteen siirtoa kansalaisten omatoimisuuden tukemiseen, sosiaali- ja terveydenhuollon monitoimijaisuuden lisäämistä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien entistä parempaa hallintaa. Selvityksessä esitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden organisoimista maakunnassa neljällä alueella. Kunnilta saatujen lausuntojen mukaan neljään yhteistoiminta-alueeseen siirtyminen ei ole mahdollista Vetovoimainen toimintaympäristö Ehjä alue- ja yhdyskuntarakenne sujuvine yhteyksineen on alueen tärkeä vetovoimatekijä. Vetovoimaa lisääviä toimenpiteitä sisältyy mm. maakuntakaavoitukseen, ilmastostrategiaan sekä liikennesuunnitelmiin ja -hankkeisiin, joista kerrotaan luvussa 3.3. Alueidenkäyttö. Kun tietotekniikka sovelluksineen saadaan entistä tehokkaammin valjastetuksi palvelemaan kansalaisia ja erityisesti haja-asutusalueita, se lisää tasa-arvoa ja vetovoimaa koko maakunnassa. Myös luovat ympäristöt ja vilkas kulttuurielämä ovat vahvoja vetovoimatekijöitä. ICT ja laajakaista Keski-Suomen kuntien tietotekniikan rakenteita ja ratkaisuja kartoitettiin viime vuonna maakunnallisen ICT-strategian laadinnan yhteydessä. Samalla määritettiin toiminnan kehityssuunnat ja toimenpiteet. ICT-strategian toimenpide-ehdotuksia toteutettiin osaltaan Laajakaista kaikille -hankkeessa, jossa tavoitteena on koko maakunnan kattava nopea valokuituverkko. Nopeat tietoliikenneyhteydet ovat elinehto yritysten kilpailukyvylle ja keskeinen vetovoimatekijä kilpailtaessa kunnan asukkaista. Vuoden 2011 aikana 11 keskisuomalaista kuntaa päätti käynnistää laajakaistaverkon rakentamisen haja-asutusalueellaan. Lisäksi Keski-Suomen liitto kilpailutti ja valitsi verkko-operaattorit seitsemän kunnan haja-asutusalueen valokuituverkon rakentamiseksi. Etäpalvelut ja osallistuminen Keski-Suomi yhdessä Etelä-Pohjanmaan kanssa on pilottimaakuntana valtionhallinnon etäpalveluja edistävässä hankkeessa. Keski-Suomen liitto ja kaksitoista sen jäsenkunnista sekä kuusi palvelun- 17

18 vuosikertomus 2011 tarjoajaa ovat valmistelleet etäpalvelupilottia vuoden 2011 aikana. Etäasiointimahdollisuus tuodaan kuntien yhteispalvelupisteisiin videoneuvottelutekniikan avulla. Palveluntarjoajat ovat vero-, oikeusapu ja TE-toimistot sekä Kela, maistraatti ja poliisi. Käytännön toteutus edistynee vuonna Keski-Suomen liitto on ollut myös kehittämässä kansalaisten osallistumismahdollisuuksia oikeusministeriön Osallistumisympäristö-projektissa. Suunnitteilla ovat mm. verkkopohjaiset keskusteluja lausunnonantofoorumi, aloitekanava sekä kyselytyökalu. Tavoitteena on edistää vuorovaikutusta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Molemmat hankkeet ovat osa valtiovarainministeriön Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma), jonka tavoitteena on tarjota kansalaisille ja yrityksille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin. Luova talous ja kulttuuri Luovien alojen merkitystä on tuotu esiin alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä. Keski-Suomen liitto on ainoana suomalaisena partnerina kymmenen Euroopan maan yhteisessä CREA.RE Creative Regions -hankkeessa. Siinä tavoitteena on hyödyntää luovaa taloutta maakunnan vetovoimaisuuden parantamisessa, elinkeinojen kehittämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Luovan talouden ja kulttuurin toimijoiden verkottumista on edistetty tiivistämällä heidän yhteistyötään. Yhteistä kehittämistahtoa ja suuntaviivoja hahmottelee luovan talouden maakunnallinen kehittäjäryhmä, jossa on laajasti edustettuna luovan talouden edistämiseen vaikuttavia organisaatioita maakunnasta. Kehittäjäryhmä on mm. esittänyt näkemyksensä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan, ideoinut työllistämisehdotuksen Osaamisesta työpaikkoja ennakointifoorumille sekä osallistunut Kankaan alueen suunnitteluprosessiin Jyväskylässä. Keski-Suomen liitto on myös osallistunut alueellisen taidetoimikunnan organisoiman maakunnallisen kulttuurivastaavien verkoston toimintaan, sekä tehnyt tiivistä yhteistyötä maakunnan muiden kulttuurin ja luovan talouden kehittäjien kanssa. Kulttuurialan toimijoiden innovatiivisia hankkeita tuettiin Keski-Suomen kehittämisrahastosta eurolla vuonna Kehittämisrahoitus Keski-Suomen liitto myönsi kehittämis- ja investointihankkeille yhteensä 7,2 miljoonaa euroa vuonna Rahoituslähteitä olivat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski- Suomen Kehittämisrahasto. Merkittävin rahoituslähde olivat EU-ohjelmat. Julkisilla tuilla ja yksityisellä rahoituksella saatiin käyntiin 11,2 miljoonan euron hankkeet. Merkittävimpiä osaamis- ja koulutussektorin hankkeita olivat tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden investoinnit tutkimuslaitteisiin. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy rakentaa JYVSECTEC -hankkeessa tutkimusympäristön tietoturvauhkien torjunnan testaamiseen, kehittämiseen ja arviointiin. Tilaan varustellaan valvonta- ja johtamisjärjestelmäkeskus palvelinjärjestelmineen. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus jatkavat bioenergia-alan osaamisen vahvistamista. Maakunnan kehittämisrahaa ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston tukea kohdennettiin erityisesti nuorten työllistymisen uusia malleja etsiviin ja kokeileviin hankkeisiin. Nuorisohankkeita käynnistyi kaikkiaan yhdeksän. Elinkeinojen kehittämisessä suurin rahoitus ohjattiin Keski-Suomen kärkiklustereiden - Uudistuvat koneet ja laitteet, Kehittyvä asuminen sekä Bioenergiasta elinvoimaa kehittämistyöhön ja viestintään. Klusterityön johto siirtyi vuoden alussa Keski-Suomen liitolta Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:lle, joka toteuttaa sitä tiiviissä yhteistyössä muiden kehittämisyhtiöiden kanssa. Osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylä ovat mukana viidessä kansallisessa klusteriohjelmassa: energiateknologia, uusiutuva metsäteollisuus, joka paikan tietotekniikka, nanoteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Ohjelmasta rahoitettiin yritysten, tutkimuslaitosten ja oppilaitosten välisiä yhteisprojekteja, tutkimushankkeiden valmistelua ja asiantuntijapalveluiden hankintaa. Osaamiskeskusohjelman toteutuksesta vastaa Jyväskylä Innovation Oy. 18

19 Keski-Suomen Liitto Hyvinvointialan suurin hanke on Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtama Hoivavisio. Hankkeessa keskisuomalaisten hoiva- ja hyvinvointialan palveluntarjoajien haasteisiin etsitään ratkaisuja toiminnanohjauksen, verkostoitumisen ja markkinoinnin suunnittelun avulla. Mukana työssä ovat perusturvaliikelaitos Saarikka ja joukko hoiva-alan yrityksiä. Yhdyskuntarakenteen ja vetovoiman edistämisessä suurin kokonaisuus oli työ- ja elinkeinoministeriön johtama koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Keski-Suomessa on toiminut kaksi KOKO hanketta: Jämsän, Jyväskylän ja Äänekosken kehittämisvyöhykkeen hanke sekä maaseutualueiden hanke. Ministeriö päätti lopettaa ohjelman vuoden lopussa. Ratkaisun perusteena olivat valtiotalouden säästöt ja ohjelman arvioinnissa saatu palaute. Keski-Suomen Kehittämisrahaston tukea suunnattiin nuorten työttömyyden vähentämisen lisäksi muun muassa ICT -strategian toimeenpanoon, Saarijärven-Viitasaaren seudun strategiatyöhön ja luovan alan siemenrahoitukseen. 3.6 Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinointi Keski-Suomen liitto vastaa Länsi-Suomen EAKR-ohjelman koordinaatiosta ja raportoi ohjelman etenemisestä seurantakomitealle kaksi kertaa vuodessa. Asioita valmisteleva sihteeristö kokoontui neljä kertaa vuoden 2011 aikana. Ohjausryhmä sovittaa yhteen ja aktivoi ohjelman toteutusta. Maakunnan yhteistyöasiakirjat jouduttiin valmistelemaan valtion vastinrahaleikkausten paineessa. Valtioneuvoston leikkausesitystä EU-ohjelmien kansalliseen vastinrahaan vastustettiin paitsi seurantakomiteoissa, myös maakuntien yhteistyöryhmissä ja Länsi-Suomen maakuntaliittojen yhteistyöfoorumissa. EU-ohjelmakauden viimeinen rahoituksen haku ylimaakunnallisiin hankkeisiin päättyi ja hankepäätökset valmisteltiin kevään 2011 aikana. Länsi-Suomen pääomarahaston toiminta käynnistyi kesään mennessä ja loppuvuodesta saatiin ensimmäisiä pääomasijoituspäätöksiä. Yhdyskuntarakenne ja vetovoima % Hyvinvointi % Elinkeinot ja teollisuus % Osaaminen ja koulutus % Rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman painopisteittäin vuonna 2011, euroa 19

20 vuosikertomus EDUNVALVONTA Keski-Suomen liitto valvoo maakunnan ja jäsenkuntiensa etuja, kun aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia tai kun tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja. Edunvalvonta on yhteistyötä luottamushenkilöjohdon, maakunnan kansanedustajien, valtion aluehallinnon sekä kuntien kanssa. 4.1 Maakunnalliset, kansalliset ja kansainväliset verkostot Maakunnan kansanedustajilla oli seitsemän kokousta, aiheina mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalahanke, Keuruun varuskunta sekä KeskiSuomen koulutusorganisaatiot ja tulevaisuuden rahoitusmallit. Kunnanjohtajat ja maakunnan kansanedustajat ovat keskeisiä edunvalvonnan verkostoja, joiden kokoontumisia Keski-Suomen liitto koordinoi. Vuonna 2011 järjestettiin yksitoista kunnanjohtajakokousta. Niissä käsiteltiin mm. sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitystä, Keski-Suomen sairaanhoitopiiriin liittyviä kysymyksiä, KeskiSuomen ICT -strategiaa, Laajakaista kaikille -hanketta, työttömyyttä ja erityisesti nuorisotyöttömyyttä sekä kuntarakenneuudistusta. Maakuntajohtajat kokoontuivat noin kerran kuukaudessa. Kokouksissa käytiin keskusteluja ministereiden sekä valtionhallinnon keskeisten viranhaltijoiden kanssa. Keski-Suomen liiton asiantuntijoita on osallistunut eri ministeriöiden alaisten työryhmien ja hankkeiden työskentelyyn. Tällaisia ovat muun muassa SADe -ohjelman projektit (VM, OM), Itä- ja KeskiSuomen KASTE -ohjelman maakunnallinen koordinaatioryhmä (STM), kestävän tuotannon ja kulutuksen ohjelman (KULTU) työpajat (YM) sekä alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunta ARNE (TEM). Marraskuussa 2011 järjestettiin kunnanjohtajien ja keskisuomalaisten nuorten tapaaminen. Kunnanjohtajille esiteltiin Keski-Suomen nuorten vaikuttajaryhmä, joka perustettiin nuorisofoorumissa Äänekoskella Nuoret osallistuivat jo aiemmin syksyllä Keski-Suomen ilmastostrategian 2020 laadintaan. 20

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Rolf Nyholm 20.5.2016 KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA JA TALOUS 2015 Maakuntavaltuusto 20.5.2016 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013

KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 9.11.2011 Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN LIITON TOIMINTA 2013 Maakuntavaltuusto 14.11.2012 1 MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN HAASTEITA Euroalueen talouden vaikeudet Kuntatalouden kireä tilanne Elinkeinojen kehittämisen

Lisätiedot

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017

TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 13.11.2014 TOIMINTA JA TALOUS 2015-2017 Maakuntavaltuusto 14.11.2014 1 Keski-Suomen strategia ja visio 2040 Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio-, ja digitalouden kansainvälinen maakunta.

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi

Julkaisutiedot. Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200. Kotisivu: www.keskisuomi.fi VUOSIKERTOMUS 2012 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun

Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun TIEDOTE 23.4.2012 Maakuntahallitus käsitteli vaihemaakuntakaavaa Luonnos tuulivoimakaavaksi palautettiin uuteen valmisteluun Etelä-Savon maakuntahallitus päätti maanantaina 23. huhtikuuta palauttaa viraston

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

MMM:n hallinnonalan energiapäivä

MMM:n hallinnonalan energiapäivä MMM:n hallinnonalan energiapäivä Energia-asioiden sijoittuminen TEK-/ELY-organisaatioon ja yhteistyö metsäkeskusten kanssa 5.6.2009 Osastopäällikkö Heimo Hanhilahti MMM Energia-asioiden hoito TE-keskuksissa

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto

Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Energianeuvonta maakunnan näkökulmasta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Riitta Murto-Laitinen, Uudenmaan liitto Maakunnan liitot Lakisääteisiä kuntayhtymiä Osa kunnallishallintoa Ylin päätösvalta maakuntavaltuustolla

Lisätiedot

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa

Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa Sopimus rakennerahastotehtävien hoitamisesta, vastuunjaosta ja koordinoinnista Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 rakennerahasto-ohjelmassa 1. Sopijapuolet Etelä-Savon maakuntaliitto, Y -tunnus 0215839-7

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhteinen savotta, yhteinen strategia

Yhteinen savotta, yhteinen strategia Yhteinen savotta, yhteinen strategia AVIen ja ELY-keskusten yhteisen strategia-asiakirjan 2016-2019 valmistelu Aluetilaisuudet Rovaniemi, Helsinki, Seinäjoki ja Mikkeli Anu Nousiainen ja Marja-Riitta Pihlman

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200. Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200. Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi VUOSIKERTOMUS 2010 Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200 Kotisivu Internetissä: http://www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: Internet: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Kilpailukyky-ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen (KELPO) Valtuustoseminaari 5.-6.2.2013 Risto Kortelainen, muutosjohtaja 1.2.2013 Kilpailukyky- ja elinkeinopolitiikan terävöittäminen KELPO(1) Talousarvio

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä ESR 2014-2020 13.3..2015 Taina Lommi taina.lommi@ely-keskus.fi EU-rahoitusohjelmia ENI ESR Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - ohjelmassa Euroopan sosiaalirahasto rahoituksen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010

KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 KESKI-SUOMEN MATKAILUELINKEINON STRATEGIA 2010 Suomalaisin Suomi viihdy ja voi hyvin! MATKAILUPARLAMENTTI 29.11.2006 Uljas Valkeinen KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMISPERIAATTEITA peruslähtökohtana yrityslähtöisyys,

Lisätiedot

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola

Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka Mikola Eurooppalainen paikallis- ja aluehallinnon tasa-arvon peruskirja kuntien toiminnallisen tasa-arvon systemaattisen edistämisen välineenä - TASE - projekti Kuntien tasa-arvofoorumi 27.-28.2011 Turku Sinikka

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot