VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING"

Transkriptio

1 FORUM3/2006 VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING s. 6 Maailmanperintöstatuksen uskotaan tuovan turisteja Världsarvsstatusen tros locka turister s. 10 Hi-techiä entisestä betonielementtitehtaasta Hi-tech ur en gammal betongelementfabrik Hyötyjätekuljetus kerää ja lajittelee kyrönmaalaisten jätteet Kyrolandets avfall samlas in och sorteras av ett privat avfallsbolag s. 3 Täällä kasvavat tomaatit läpi vuoden Här odlas tomater året om s. 9 1

2 PÄÄKIRJOITUS - LEDAREN Hyvät lukijat VASEKille kunnanrajoja tärkeämpää on yhteistyö Kaltaisellemme elinkeino- ja kehitysyhtiölle ei kunnanrajoilla kovin suurta merkitystä ole eivät yrityksetkään elä niiden mukaan, vaan asiakkaiden sijainnin ja yrityksen menestymisen parasta ajatellen. Oleellista on muistaa seudullisen yhtiömme toimenkuva ja tavoitteet. Keskeinen käsite on yhteistyö, ja juuri siitä on kysymys paljon puhutussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessakin. Asiat pitää tehdä tehokkaammin oikeita kokoonpanoja ja muotoja etsien eikä junnata rajamuureilla historian kahlitsemana. Seudun yhteen hiileen puhaltaminen on tärkeää kiristyvässä kansallisessakin kilpailussa. Meillä on kaikki edellytykset menestyä! Kehittämisen uusi kausi Aluekehittämisen kausi vaihtuu vuodenvaihteessa. Elinkeinojen kehittämisen kannalta uuden ohjelmakauden hankkeiden sisältö on Vaasanseudulla erittäin monipuolinen ja mielenkiintoinen. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien lisäksi seutumme sisältyy suurten kaupunkiseutujen ohjelmaan, johon kuuluu 9 kaupunkiseutua. Paikallinen vastinrahoitus näihin ohjelmiin tulee löytää, jotta tehokkaat kehityshankkeet voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Kehitystäkään ei voida nyhjäistä tyhjästä. Jaksammehan kaikki puurtaa energisesti valon vähenemisestä huolimatta! Pekka Haapanen, Toimitusjohtaja / VD VASEK Bästa läsare Samarbete är viktigare än kommungränser för VASEK Kommungränserna är av ringa betydelse för ett näringslivs- och utvecklingsbolag som oss, för företag lever inte heller efter dem utan efter var kunderna finns och vilket som är bäst för företaget i fråga. Det som är väsentligt är att komma ihåg vilka är vårt regionala bolags arbetsuppgifter och mål. Samarbete är det centrala begreppet och det handlar även den omdiskuterade kommun- och servicestrukturreformen om. Det skall finnas mer effektivitet genom att man söker lämpliga sammansättningar och former i stället för att enformigt hålla sig vid gränsmurarna fastkedjad i det förflutna. Med tanke på den hårdnande nationella konkurrensen är det viktigt att vi arbetar för samma mål i vår region. Vi har alla förutsättningar att lyckas! Ny period av utveckling Vid årsskiftet inleds en ny period av regionutveckling. Sett ur näringsutvecklingens perspektiv är innehållet av den nya programperiodens projekt allsidigt och intressant. Vid sidan om regioncentra- och kompetenscentraprogrammen ingår vår region i de stora stadsregioners program tillsammans med 8 andra stadsregioner. För att på bästa möjliga sätt kunna genomföra effektiva utvecklingsprojekt, skall det finnas lokal motfinansiering för dessa program. Utveckling kan inte åstadkommas helt utan medel. Fast vi går mot en mörkare årstid så orkar vi ju kämpa energiskt! 3/2006 FORUM VAASANSEUDUN KEHITYS OY:N TIEDOTUSLEHTI - VASAREGIONENS UTVECKLING AB:S INFORMATIONSTIDNING Sisältö / Innehåll Pääkirjoitus / Ledaren 2 Vaasa on teatterikaupunki 3 Vasa är en teaterstad 3 Hevosurheilukeskuksen paikka selvillä vuoden loppuun mennessä 4 Hästsportcentrets placering klar före årsskiftet 5 Maailmanperintöstatuksen uskotaan tuovan turisteja 6 Världsarvsstatusen tros locka turister 7 Alihankkijat saavat tilaisuuden kasvattaa liikevaihtoaan 8 Underleverantörer får tillfälle att öka omsättningen 8 Täällä kasvavat tomaatit läpi vuoden 9 Här odlas tomater året om 9 Hi-techiä entisestä betonielementtitehtaasta 10 Hi-tech ur en gammal betongelementfabrik 11 Hyötyjätekuljetus kerää ja lajittelee kyrönmaalaisten jätteet 12 Kyrolandets avfall samlas in och sorteras av ett privat avfallsbolag 13 Vaasa Airport Park kukoistaa lentokentän kupeessa 14 Vaasa Airport Park frodas vid flygfältet 15 Seutu-uutiset / Regionnytt 16 Avoin ja kuunteleva yhteistyökumppani 20 Öppen samarbetspartner som lyssnar 21 Hevospähkinä vastaa ja voita! 23 Hästfrågesport svara och vinn! 23 Merenkurkun maailmanperintökohde 24 Kvarkens världsarvsområde 24 Julkaisija / utgivare Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK Vasaregionens Utveckling Ab VASEK Päätoimittaja / chefredaktör Pekka Haapanen Toimitusneuvosto / redaktionskommitté Päivi Elina Alasjärvi Anita Ismark Veli-Matti Laitinen Kim Mäkynen Pekka Mäkynen Anne Pennström Virpi Viertola Johanna Haveri Anne Kytölä Tekstit / texter Viestintä Oy Prowomedia Taitto / ombrytning Mainostoimisto Pointer C&D Oy Paino, jakelu / tryck, distribution UPC Print Painos / upplaga kpl/st ISBN PL / PB 810, Vaasa / Vasa Puh. / Tfn (06) fax (06) Seuraava numero ilmestyy helmikuussa Följande nummer utkommer i februari 2007.

3 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: JYRKI TERVO / VAASAN KAUPUNGINTEATTERI Vaasa on teatterikaupunki Vaasassa toimii kaksi keskikokoista ammattiteatteria, Vaasan kaupunginteatteri sekä Wasa Teater. Jälkimmäinen on ruotsinkielisen Pohjanmaan ainoa ammattiteatteri ja sitä ylläpitää Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur -kuntayhtymä. Ammattiteattereiden lisäksi Vaasassa ja Vaasanseudulla toimii lukuisia harrastajateattereita, jotka toimivat aktiivisesti varsinkin kesäisin. Vaikka kiristynyt kuntatalous aiheuttaa säästöpaineita myös kulttuuripalveluille, vaasalaiset teatterit ovat saaneet kiitosta taiteellisesta tasostaan ja katsojaluvutkin ovat nousussa. Vuonna 2005 Vaasan kaupunginteatterissa ja Wasa Teaterissa oli yhteensä yli 500 esitystä, joista pääsi nauttimaan katsojaa. Vaasalaisissa teattereissa käydään ahkerasti, sillä asukaslukuun suhteutettuna teattereiden katsojamäärä kertoo, että jokainen vaasalainen kävi 1,5 kertaa teatterissa vuonna Vastaava tunnusluku on Oulussa kaupunginteatterin esitysten osalta 0,5 ja Tampereella 1,3 laskettuna Tampereen Teatterin ja Tampereen Työ- väen Teatterin yhteenlasketun kävijämäärän mukaan. Todellisuudessa suuri osaa teattereiden yleisöstä tulee kuitenkin muualta kuin kotikaupungista. Myös vaasalaiset teatterinharrastajat käyvät teatterimatkoilla Vaasan ulkopuolella. Teatterikaupungin nimitykseen ei oikeuta pelkästään runsas esitysten ja katsojien määrä. Vaasalaista teatteriyleisöä hemmotellaan myös teattereiden monipuolisella tarjonnalla. Vuonna 2005 teattereissa oli omiin ohjelmistoihin kuuluvien 26 näytelmän lisäksi lukuisia vierailuja ja muita tapahtumia. Vuoden 2005 suosituimmat teokset olivat kaupunginteatterissa Tukkijoella-musikaali ja Vaasan kaupunginteatterin ja Wasa Teaterin yhteinen kaksikielinen revyy Frutti di Vaasa pureutuu vaasalaisuuteen. Wasa Teaterissa En komikers uppväxt (Koomikon synty), jotka molemmat keräsivät vajaat katsojaa. Vaasalaisteatterit ovat toteuttaneet tänä syksynä monivuotisen yhteistyöhaaveensa. Vaasan kaupungin 400-vuotisjuhlan kunniaksi teatterit esittävät Frutti di Waasa, en samproduktion av Wasa Teater och Vasa stadsteater, är en revy som handlar om Vasa och dess aktualiteter. vuoroviikoin ensimmäistä yhteisproduktiotaan Frutti di Waasaa. Frutti di Waasa on revyy, joka pureutuu vaasalaisuuteen ja ajankohtaisiin aiheisiin. Siellä me kaikki vaasanseutulaiset pääsemme nauramaan itsellemme ja mikä parasta myös naapureillemme! Vasa är en teaterstad I Vasa finns två medelstora yrkesteatrar, Vasa Stadsteater och Wasa Teater. Den senare är den enda yrkesteatern i svenska Österbotten och upprätthålls av Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur. Dessutom finns det ett antal amatörteatrar i Vasa och regionen med aktiv verksamhet speciellt på somrarna. Trots att den strama kommunala ekonomin tvingar även kulturtjänster att spara, har båda Vasateatrar fått beröm för sin höga konstnärliga nivå samtidigt som deras publiksiffror ökar. År 2005 hade Vasa Stadsteater och Wasa Teater sammanlagt över 500 föreställningar som fick åskådare. Antalet teaterbesökare ställt i relation till antalet invånare berättar att varje Vasabo be- sökte teater 1,5 gånger år 2005 mycket flitiga teaterbesökare alltså. Motsvarande siffra i Uleåborg är 0,5 och i Tammerfors 1,3 då man räknar ihop Tampereen Teatteris och Tampereen Työväen Teatteris besökare. I verkligheten kommer en stor del av teaterpubliken ändå från andra orter. Vasas teaterfantaster far på föreställningar även utanför Vasa. Enbart många föreställningar och stor besökarmängd berättigar inte till att en stad kan kalla sig teaterstad. Teaterpubliken i Vasa skäms bort med mångsidigt utbud. År 2005 hade teatrarna förutom de 26 pjäser som de hade i sina program även talrika besök och andra evenemang. De mest populära pjäserna år 2005 var på Stadsteatern musikalen Tukkijoella (Stockflottarna) och på Wasa Teater En komikers uppväxt som båda samlade närmare åskådare. I höst har Vasateatrarna förverkligat sin mångåriga dröm om samarbete. För att hedra Vasa stads 400- årsjubileum uppför teatrar turvis sin första samproduktion Frutti di Waasa, en revy som handlar om Vasa och dess aktualiteter. Föreställningen låter oss alla i Vasaregionen skratta åt oss själva och självklart också åt grannarna! 3

4 TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ KUVAT: FUTURE IMAGEBANK JA ARKKITEHTITOIMISTO AITOAHO & VILJANEN Hevosurheilukeskuksen paikka selvillä vuoden loppuun mennessä Vaasanseudun uudeksi raviradaksi on tarjolla yli 15 vaihtoehtoa. Kolmasosa paikoista pääsee kisaamaan loppusuoralle, ja vuoden lopussa todennäköisesti tiedetään, minne seudullinen hevosurheilukeskus rakennetaan. Vaikka Vaasan raviradan katsomossa toukokuun avajaisraveissa syttynyt tulipalo oli harmillinen, se on tuomassa lopulta paljon hyvää seudun hevosharrastajille. Suunnitelmissa on rakentaa Vaasanseudulle monipuolinen hevosurheilukeskus. Ilman tulipaloakin raviradan uudistaminen olisi ollut edessä, sillä Suomen Hippos on uudistamassa raviratojen luokitusta. Ravirataan olisi joka tapauksessa pitänyt investoida, jos haluamme pitää maakuntaratastatuksesta kiinni, Antti Lahtinen sanoo. Lahtinen johti työryhmää, jonka apulaiskaupunginjohtaja Bengt Strandin asetti tulipalon jälkeen selvittämään, miten raviurheilun toimintaedellytykset Vaasanseudulla turvataan. Lahtinen on Vaasan kaupungin vapaa-aikaviraston virastopäällikkö ja raviurheilumies itsekin. Varsin pian ymmärrettiin, että raviradalle on etsittävä uusi paikka ja että uusi hevosurheilukeskus on toteutettava seudullisena hankkeena. Hankkeen koordinaattoriksi ryhtyi Vaasanseudun kehitysyhtiö VASEK. VASEKin rooli on mahdollistanut nopean toiminnan, Lahtinen kehuu. Hevosurheilukeskuksesta on yhtiön ansiosta jo olemassa arkkitehti Heikki Aitoahon piirtämiä luonnoskuvia. Koska hevosharrastus on koko maassa voimakkaassa kasvussa, hevosurheilukeskus saattaa parhaimmillaan lisätä seudun vetovoimaa ja tuoda alueelle uusia asukkaita. Seudulle on syntymässä hevosurheilukeskus, joka toimii vuorokauden ympäri viikon jokaisena päivänä, ja tarjoaa harrastuspaikan sadoille hevosharrastajille ja päätoimisen työpaikan useille kymmenille ihmisille, VASEKin toimitusjohtaja Pekka Haapanen sanoo. Vuoden loppuun mennessä on todennäköisesti selvillä, minne hevosurheilukeskus rakennetaan. Kaavoitus- ja lupaprosessit, tiejärjestelyt ja erilaiset selvitykset vievät oman aikansa, mutta Haapanen uskoo, että rakennustöitä päästään tekemään ensi syksynä. Ensimmäiset kilpailut kilpaillaan vuonna 2008, miehet laskeskelevat. Suomen ensimmäinen mailin rata Seudulle rakennetaan alustavien suunnitelmien mukaan Suomen ensimmäinen mailin eli metrin pituinen rata. Koska kurvit ovat loivempia ja suorat pidempiä, hevoset yltävät mailin radalla parempiin ennätyksiin. Tästä ei tule pelkkä ravirata, Haapanen muistuttaa. Alueelle suunnitellaan muun muassa lämmitettävää maneesia ratsastajille, ponirataa ja ratsastusreittejä. Eläinlääkärit ovat esittäneet toivomuksen, että hevosurheilukeskuksen yhteyteen perustettaisiin ympärivuorokautisesti päivystävä eläinklinikka. Keskus voisi sopia myös koiraharrastajille ja jousiampujille. Ratsastajien toiveissa ylimpänä on lämmitettävä maneesi. Se kohentaisi merkittävästi ratsastajien valmennus- ja kilpailumahdollisuuksia. Suomen Ratsastajainliiton Pohjanmaan Ratsastusjaoksen puheenjohtaja Carina Nyholm-Kolehmainen kertoo, että ratsastajien helmikuussa alkavaan kilpailukauteen valmentautuminen jää nykyisissä olosuhteissa usein liian lyhyeksi, jos talvella on kovia pakkasia. Valmennuksia saatetaan joutua perumaan liian kylmän sään takia. Lähin lämmitettävä maneesi on tällä hetkellä Lehtimäellä. Maneesi lisäisi myös kansallisen tason ratsastuskilpailuja seudullamme. Lahtisen mielestä hevosurheilukeskuksen rakentamisesta kertyvää kokemusta voidaan hyödyntää, kun mietitään, miten seudun moottoriurheilun tilatarpeet ratkaistaan. Hevosurheilukeskuksen rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 5 10 miljoonaa euroa. Hinta riippuu siitä, kuinka paljon ja minkälaisia toimintoja alueelle sijoitetaan. Tästä ei tule pelkkä ravirata, Haapanen muistuttaa. Alueelle suunnitellaan muun muassa lämmitettävää maneesia ratsastajille, ponirataa ja ratsastusreittejä. 4

5 Hästsportcentrets placering klar före årsskiftet Över 15 alternativ i Vasaregionen vill få den nya travbanan. En tredjedel av dem går vidare till finalen och innan året är slut vet man sannolikt var det nya regionala hästsportcentret skall byggas. Trots att branden vid Vasa travbanas läktare på säsongsöppningen i maj var förarglig, för den med sig egentligen positiva resultat för regionens hästintresserade: ett mångsidigt hästsportcenter planeras i Vasaregionen. Även utan någon brand skulle det ha blivit aktuellt med förnyandet av travbanan, för Finlands Hippos håller på med att förnya kategoriseringen av travbanor. I varje fall hade vi varit tvungna att investera i travbanan om vi också i fortsättningen vill vara en landskapsbana, säger Antti Lahtinen. Lahtinen ledde arbetsgruppen som efter branden tillsattes av biträdande stadsdirektör Bengt Strandin för att utreda hur förutsättningarna för travsporten i Vasaregionen kan säkerställas. Lahtinen är ämbetschef för Vasa stads fritidsverk och själv en travmänniska. Rätt så snabbt insågs att travbanan måste flyttas och att grundandet av ett hästsportcenter skall vara ett regionalt projekt. Vasaregionens utvecklingsbolag VASEK satt igång med att koordinera projektet. VASEKs roll har gjort det möjligt att arbeta snabbt, prisar Lahtinen. Tack vara bolaget finns det redan skisser för ett hästsportcenter av arkitekt Heikki Aitoaho. Eftersom hästar som hobby ständigt har ökat i popularitet i hela Finland, kan ett hästsportcenter mycket väl öka regionens Det blir mycket mera än bara en travbana, påminner Haapanen. Bl.a. en manege, ponnybana och ridrutter planeras på området. dragningskraft och locka nya invånare. Regionen kommer att ha ett hästsportcenter som fungerar dygnet runt sju dagar i veckan. Centret erbjuder hundratals hästmänniskor ett ställe att utöva sin hobby i och tiotals arbetstagare arbete på heltid, säger VASEKs vd Pekka Haapanen. Före årets slut är det förmodligen klart var travbanan kommer att byggas. Planläggnings- och tillståndsprocesser, vägsystem och utredningar av olika slag tar sin tid men Haapanen tror på att byggnadsarbeten kan påbörjas hösten De första tävlingarna kommer att ordnas år 2008, uppskattar männen. Finlands första milebana Enligt preliminära planer kommer regionen att få Finlands första milebana, alltså en bana på m. Eftersom kurvorna är mjukare och rakorna längre, får hästarna bättre tider på milebanan. Det blir mycket mera än bara en travbana, påminner Haapanen. Bl.a. en manege, ponnybana och ridrutter planeras på området. Veterinärerna har framfört önskan om en dygnet-runt djurklinik i anslutning till hästsportcentret. Centret skulle kunna lämpa sig också för hundfantaster och bågskyttare. Ryttarnas högsta önskan är en uppvärmd manege. Manegen skulle avsevärt förbättra ryttarnas tränings- och tävlingsmöjligheter. Ordförande för Finlands Ryttarförbunds Österbottens region Carina Nyholm-Kolehmainen berättar att träning inför tävlingssäsongen, som börjar i februari, blir ofta mycket kort om det är bistert kallt på vintern. På grund av det kalla vädret måste träningar ibland dras in. Nu finns den närmaste uppvärmda manegen i Lehtimäki. En manege skulle också ge regionen mer nationella ridtävlingar. Enligt Lahtinen kan man utnyttja erfarenheter från detta projekt då man funderar på lösningar på motorsportens utrymmesbehov i regionen. Kostnader för uppbyggandet av ett hästsportcenter uppskattas till 5 10 miljoner euro. Summan beror på hur många funktioner centret kommer att innehålla och vilka de är. 1. TRAVBANA 2. PONNYBANA 3. ÖVRIGA UTRYMMEN 4. LÄKTARE OCH ÅSKÅDAR- UTRYMMEN 5. RIDSPORTCENTER 6. TRÄNINGSRUNDOR 7. PARKERING 5

6 TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ KUVA: MUSTASAAREN KUNTA Maailmanperintöstatuksen uskotaan tuovan turisteja Merenkurkun saaristo hyväksyttiin heinäkuussa Suomen ensimmäisenä luontokohteena Unescon maailmanperintöluetteloon. Unescon listalla on vain 162 luontokohdetta, muun muassa Yellowstonen kansallispuisto, Grand Canyon ja Suuri Koralliriutta, kun kulttuurikohteita on 644. Merenkurkun maailmanperintöalueen hoito, hallinnointi, kehittäminen ja markkinointi on annettu erityisen maailmanperintöneuvottelukunnan tehtäväksi. Neuvottelukuntaa johtaa maakuntajohtaja Olav Jern, ja sen työtä koordinoi Metsähallitus. Käytännössä tehtävät lankeavat maailmanperintökoordinaattori Susanna Ollqvistille. Ollqvist uskoo yhä useamman ulkomaalaisen turistin löytävän jatkossa Vaasaan. Varmasti aika moni ainakin harkitsee täällä käymistä, kun he kuulevat Helsingin turisti-infossa, että Suomen ainoa luonnonperintö- kohde on Vaasanseudulla. Paikallisten elämä jatkuu kuten ennenkin Maailmanperintöstatus ei vaikuta esimerkiksi kaavoitukseen eikä tuo esimerkiksi Naturaohjelman lailla lisärajoituksia alueen käyttöön. Ihmiset saavat siis tehdä kotipihoissaan ja kesämökeillään samoja asioita kuin tähänkin asti. Ollqvist on saanut heinäkuisen päätöksen jälkeen paljon maailmanperintöä koskevia soittoja ja kyselyjä. Yhtäkään negatiivista puhelua ei ole tullut, vaan ihmiset ovat positiivisella tavalla kiinnostuneita. Luulen, että ihmiset pitävät jatkossa alueen luontoa enemmän arvossa ja haluavat ottaa tämän maailmanperintöasian huomioon. Merenkurkun saaristo on jo aiemmin maailmanperintölistalle hyväksytyn Ruotsin Höga Kustenin laajennus. Alueet muodostavat yhdessä täydellisen esimerkin siitä, miten maankohoaminen muovaa maisemaa. Palvelut ja opasteet kuntoon Merenkurkun saariston palvelut eivät ole vielä läheskään sillä tasolla, mihin kansallispuistoissa matkustelevat turistit ovat tottuneet. Meillä on paljon tekemistä, Ollqvist sanoo. Seudulle on luotava toimintaa ja tekemistä kaikenikäisille turisteille ja palvelutaso on saatava tasokkaammaksi. Mietittävänä on aivan käytännönläheisiä asioita: mihin Maailmanperintöluettelon arvoiseksi Merenkurkun luonnon tekevät Suomen puolella mm. erikoiset De Geer -moreenimuodostelmat. Pyykkilaudalta näyttävät moreeniharjanteet syntyivät vuotta sitten mannerjään sulaessa. De Geer-moräner på den finska sidan gör Kvarkens natur värd världsarvslistan. Moränryggarna som liknar ett tvättbräde uppstod för år sedan i samband med avsmältning av inlandsisen. esimerkiksi pysäköidään saaristoon suuntaavien turistiryhmien bussit? Maastoon tarvitaan infotauluja, viittoja ja opasteita, jotka vievät matkailijat maailmanperintöalueen eri kohteiden luokse. Yleensähän kansallispuistoihin on yksi tai kaksi porttia, mutta täällä maailmanperintöalue ulottuu monen kunnan alueelle, Ollqvist hahmottaa urakan suuruutta. Seudulla jo toimivia luonto-oppaita ryhdytään täydennyskouluttamaan maailmanperintöoppaiksi. Tavoitteena on saada seudulle ainakin kymme- 6

7 nen ammattilaisopasta, jotka tuntevat maailmanperintöalueen läpikotaisin ja osaavat kertoa turisteille maankohoamisesta ja mannerjään sulamisesta mielenkiintoisella tavalla eri kielillä. Maailmanperintöstatusta hyödynnetään myös palvelujen markkinoinnissa. Tarkoituksena on kehittää uusia matkailutuotteita ja paketoida jo olemassa olevia palveluja erilaisille kävijäryhmille sopiviksi tuotepaketeiksi. Toivottavasti yrittäjät jaksavat olla kärsivällisiä eivätkä odota kaikkien turistien ryntäävän tänne jo ensi kesänä, projektipäällikkö Kenth Nedergård Pohjanmaan Matkailusta sanoo. Hänen vastuullaan on oppaiden koulutukseen ja matkailupalvelujen tuotteistamiseen tähtäävä projekti. Takakannen kartan yhteydessä on lisätietoa VASEKin osallistumisesta hankkeisiin, jotka liittyvät maailmanperintöalueeseen. Unescon maailmanperintölogoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Siksi alueelle on suunniteltu oma logo, jota esimerkiksi alueen matkailuyrittäjät voivat käyttää markkinoinnissaan. Unescos världsarvslogo får ej användas för kommersiella ändamål. Därför har man planerat en egen logo för området som till exempel turismföretag i området får använda i sin marknadsföring. Världsarvsstatusen tros locka turister I juli upptogs Kvarkens skärgård på Unescos lista över världsarv som första naturarv i Finland. Det finns endast 162 naturarv på listan, bland dem Yellowstone nationalpark, Grand Canyon och Stora Barriärrevet, medan antalet kulturarv är 644. Skötsel, förvaltning, utveckling och marknadsföring av Kvarkens världsarvsområde har överlåtits till en världsarvsdelegation som leds av landskapsdirektör Olav Jern. Delegationens arbete koordineras av Forststyrelsen. I praktiken är det världsarvskoordinator Susanna Ollqvist som sköter om mycket. Hon tror att allt flera utländska turister kommer att besöka Vasa. Det blir säkert ganska många som åtminstone överväger att komma hit då de i Helsingfors turistinfo får höra att Finlands enda världsnaturarv ligger i Vasaregionen. Livet i området fortsätter som förut Världsarvsstatusen påverkar inte planläggningen och medför inga ytterligare begränsningar av markanvändningen som till exempel Naturaprogrammet gör. Man får alltså fortsätta syssla med samma saker på sina gårdar och sommarstugor som INFO Merenkurkun maailmanperintöalue Pinta-ala: ha, leveys 70 km ja pituus 60 km Rantaviivan pituus: kilometriä Saarten lukumäärä: Asukkaita: Alueesta 85 prosenttia on vettä. Suomen maailmanperintökohteet Kulttuuriperintökohteet: Suomenlinna Vanha Rauma Petäjäveden vanha kirkko Verlan tehdasmuseo Jaalassa Sammallahdenmäen pronssikautinen röykkiöalue Lapin kunnassa Struven kolmiomittausketju Luonnonperintökohde: Merenkurkun saaristo man hittills fått. Efter beslutet i juli har Ollqvist fått många telefonsamtal och frågor om världsarvet. Folk har varit positivt intresserade: inte ett enda negativt samtal har hon behövt ta mot. Jag tror att naturen i området kommer att uppskattas mer fortsättningsvis och att folk vill beakta världsarvet. Kvarkens skärgård är en utvidgning av Höga Kustens världsarvsområde som redan tidigare tagits upp på världsarvslistan. Tillsammans bildar områdena ett perfekt exempel på hur landhöjningsfenomenet präglar landskapet. Service och skyltning skall finnas Servicen i Kvarkens skärgård är inte ens nära den nivå turister som besöker nationalparker är vana vid. Vi har nog mycket att göra, säger Ollqvist. Det skall skapas aktiviteter för turister i alla åldrar och servicenivån måste höjas. Frågor som skall lösas är praktiska såsom var ska turistbussarna parkeras medan turisterna är ute i skärgården. I terrängen behövs informationstavlor och skyltar som leder turisterna till de olika platserna i världsarvsområdet. Nationalparker har ju ofta en eller två portar att stiga in genom men vårt världsarvsområde sträcker sig på många kommuners område, skissar Ollqvist storleken på planeringsbehovet. Naturguider som redan arbetar i regionen kommer att fortbildas till världsarvsguider. Målet med utbildningen är att få minst 10 professionella guider i regionen som känner världsarvsområdet utan och innan och kan på ett intressant sätt berätta om landhöjningen och avsmältning av inlandsisen på olika språk. Världsarvsstatusen kommer att utnyttjas också i marknadsföring av tjänster. Avsikten är att skapa nya turismprodukter och slå in befintliga tjänster i produktpaket för olika besökargrupper. Hoppas att företagarna förstår att ha tålamod och att de inte väntar på att alla turister skall rusa hit redan nästa sommar, säger projektchef Kenth Nedergård vid Österbottens Turism. Han svarar för ett projekt vars mål är att utbilda guidar och produktifiera tjänster för turister. Under kartan över världsarvsområdet på bakre omslaget hittar du mer information om hur VASEK är med i olika världsarvsprojekt. Kvarkens världsarvsområde Areal: ha, bredden 70 km och längden 60 km Längden på strandlinjen: kilometer Antalet öar: Invånare: procent av området består av vatten. Finlands världsarv Kulturarv: Sveaborg Gamla Raumo Petäjävesi gamla kyrka Verla träsliperi och pappfabrik Sammallahdenmäki fornlämningsområde från bronsåldern i Lappi kommun Struves kedja Naturarv: Kvarkens skärgård 7

8 Vaasanseudun yrityksillä on tällä hetkellä töitä melkein enemmän kuin ne ehtivät tehdä. Vienti vetää ja tilauskirjat ovat täynnä. Vauhti on niin kova, että isoille vientiyrityksille alihankintatöitä tekevät yritykset eivät tahdo pysyä perässä. Alueen alihankkijoiden toimitusvarmuus on TEKSTI: ANNE KYTÖLÄ KUVA: FUTURE IMAGEBANK Alihankkijat saavat tilaisuuden kasvattaa liikevaihtoaan Toimitusvarmuus-projektilla tilauksia ja töitä yrityksiin heikompi kuin muualla maailmassa, Mapromecin toimitusjohtaja Caj-Erik Karp väittää. Väite ei ole hänen omansa, vaan muun muassa Wärtsilän toimittajapäiviltä saatua karua tilastotietoa. Karpia tieto harmittaa paitsi alihankkijana, myös ruotsinkielisen yrittäjäjärjestön hallituksen puheenjohtajana. Työt ja työpaikat ovat vaarassa, jos seudun isot vientiyritykset ovat sitä mieltä, että ne saavat tarvitsemansa osat varmemmin maailmalta kuin lähiseudulta. Rannikko-Pohjanmaan Yrittäjät haluavat auttaa jäsenyrityksiään, ja siksi yrittäjäjärjestö on käynnistänyt hankkeen, jolla alihankkijoiden toimitusvarmuus saadaan kuntoon. Hanke on kytketty osaksi Levón-instituutin koordinoimaa Spirit-hanketta, joka saa rahaa muun muassa Euroopan Sosiaalirahastosta ja työministeriöstä. Hankkeelle on haussa konsultti, joka tutustuu mukaan tulevien yritysten toimintatapoihin ja pyrkii löytämään kohdat, joita voidaan parantaa. Seuraavassa vaiheessa yritysten henkilökunta kehittää toimintatapojaan kouluttautumalla. Koulutuksen arvioidaan alkavan marraskuussa, ja pk-yrityksille suunnattu Spirit-hanke jatkuu vuoden 2007 loppuun asti. Tuloksia ei synny siis silmänräpäyksessä, mutta Karpin mukaan nyt etsitäänkin keinoa, jolla alihankkijoiden toimitusvarmuus nostetaan pysyvästi nykyistä paremmalle tasolle. Jos yritys haluaa mennä Suomen ulkopuolelle, toimitusvarmuuden pitää olla sata prosenttia, Karp sanoo. Hanke antaa alihankkijoille tilaisuuden parantaa yrityksensä kilpailukykyä. Se merkitsee lisää työpaikkoja, Vaasan Yrittäjien toimitusjohtaja Tuula Töyli lisää. Karp huomauttaa, ettei toimitusaikojen venyminen johdu aina alihankkijan hitaudesta. Työ saatetaan alun perinkin tilata epärealistisessa aikataulussa. Uskon, että tämä hanke opettaa myös tilaajille jotakin. Spirit-hankkeen projektipäällikön Reetta Kungsbackan mielestä on tärkeää, että yrityksen kaikki työntekijät ymmärtävät, miten tärkeästä asiasta toimitusvarmuuden parantamisessa on kyse. Tavoite on helpommin saavutettavissa, jos kaikki ymmärtävät olevansa tärkeitä osia pitkässä ketjussa. Kunnossa oleva ketju pitää yllä koko seudun kilpailukykyä. Haluatko mukaan Spirit-hankkeeseen? Vill du vara med i Spirit-projektet? Ota yhteyttä / Kontakta: Toimitusjohtaja/vd Tuula Töyli, Vaasan Yrittäjät Puh: / Tfn: (06) , fax (06) Underleverantörer får tillfälle att öka omsättningen Mer arbete och beställningar med leveranssäkerhetsprojektet Företag i Vasaregionen har idag nästan mer arbete än vad de hinner med. Exporten har luft under vingarna och beställningslistorna är fulla. Takten är så hög att underleverantörer åt större exportföretag inte vill hinna med. Leveranssäkerheten hos regionens företag är sämre än på andra håll i världen, påstår Mapromecs vd Caj-Erik Karp. Påståendet är inte hans eget utan kall statistik som presenterats bl.a. på Wärtsiläs leverantörsdag. Informationen stör Karp både som underleverantör och ordförande för Österbottens Företagarförening. Arbeten och arbetsplatser är i fara om de stora exportföretag i regionen anser att de kan få delar säkrare från världen utanför än från närliggande områden. Kust-Österbottens Företagare vill hjälpa sina medlemsföretag och har därför startat ett projekt med målet att få leveranssäkerheten i ordning. Projektet är en del av Spiritprojektet, som koordineras av Levón-institutet, och finansieras bl.a. via Europeiska socialfonden och arbetsministeriet. Nu sökes en konsult till projektet som skall bekanta sig med verksamhetssätt hos de företag som kommer med och hitta de punkter som kan förbättras. I nästa skede kommer företagens anställda att utveckla sina sätt att arbeta genom utbildning. Den uppskattas börja i november, och Spirit, som riktas åt smföretag, fortsätter till slutet av Man når inga resultat över natt men enligt Karp är det en metod man är efter; en metod med vilken leveranssäkerheten kan lyftas till en högre nivå och fås att stanna där. Vill ett företag fara utanför landets gränser måste den kunna leverera varor med 100 procents säkerhet. Projektet ger underleverantörer möjligheten att höja sin konkurrenskraft. Vilket i sin tur betyder nya arbetsplatser, tillägger Tuula Töyli, vd för Vaasan Yrittäjät. Karp påpekar att om leveranstider drar ut på tiden beror det inte alla gånger på att underleverantören skulle vara långsam. Det är möjligt att tidtabellen är orealistisk från beställarens sida. Jag tror att projektet lär också beställarna någonting. Spirit-projektets projektchef Reetta Kungsbacka anser det viktigt att alla anställda vid ett företag förstår hur betydelsefullt det är att förbättra leveranssäkerheten. Då alla förstår att de är viktiga delar i en lång kedja, är det lättare att nå målet. Kedjan utan svaga länkar upprätthåller hela Vasaregionens konkurrenskraft. 8

9 Westbergs Handelsträdgård Kb kasvattaa tomaatteja läpi vuoden. Westbergs Handelsträdgård Kb odlar tomater året om. TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN Täällä kasvavat tomaatit läpi vuoden Pohjanmaan rannikko on edelleen tilastollisesti maan aurinkoisinta seutua. Osittain siitä johtuen 30 % maan kasvihuoneista sijaitsee täällä. Niissä viljellään lähes 80 % suomalaisista tomaateista, puolet paprikoista ja yli 40 % kurkuista. Ja vaikka vitsien tomaattikauppias aina onkin närpiöläinen, myös Vaasanseudulla on kymmeniä kasvihuoneviljelijöitä. Yhä useampi viljelijä keskittyy ympärivuotiseen lasinalusviljelyyn, sillä kuluttajat haluavat syödä kotimaisia kasviksia myös talvella. Tämän takia kasvihuoneviljelyä ja uusia lajikkeita kehitetään koko ajan, kertoo Österbottens svenska producentförbund rf:n puutarha-asiamies Bo Linde. Linden mukaan myös hollantilaiset ja englantilaiset puutarhurit käyvät hakemassa oppia hyvin kehittyneiltä pohjalaiskasvihuoneilta. Suomalainen syö keskimäärin noin 11 kg tomaatteja, 8 kg kurkkuja ja 2 kg paprikaa vuodessa. Yhteensä kasviksia syödään päivittäin noin 350 g henkeä kohti. Kotimaiset kasvikset ry:n tavoitteena on kuitenkin nostaa kasvisten määrä ruokavaliossamme puoleen kiloon päivässä. Kansikuvassa näkyvä korsnäsiläinen Westbergs Handelsträdgård Kb on yksi seudullamme toimivista ympärivuotista viljelyä harjoittavista kauppapuutarhoista. Westbergin m 2 :n laajuisilla viljelmillä keskitytään tomaatin viljelyyn. Näistä m 2 on ympärivuotisessa viljelyssä. Suurin osa Westbergin tomaateista löytää tiensä kuluttajien ruokapöytään vaasalaisten markettien kautta. Här odlas tomater året om Österbottens kustområde är fortsättningsvis Finlands soligaste region enligt statistik. Delvis tack vare solen har vi 30 % av alla växthus i landet. I dem odlas närmare 80 % av de finländska tomaterna, hälften av paprikorna och över 40 % av gurkorna. Och trots att man alltid skojar om tomatodlare från Närpes så har vi tiotals växthusodlare också i Vasaregionen. Allt flera odlare koncentrerar sig på växthusodling, för konsumenterna vill äta inhemska grönsaker också på vintern. Därför utvecklar man växthusodlingen och nya sorter hela tiden, berättar trädgårdsombudsman Bo Linde vid Österbottens svenska producentförbund r.f. Han fortsätter att det kommer holländska och engelska tärdgårdsmästare till Österbotten för att lära sig av våra välutvecklade växthus. I genomsnitt äter finländaren ca 11 kg tomater, 8 kg gurka ja 2 kg paprika per år. Sammanlagt äter vi ca 350 g grönsaker per person varje dag. Målet för föreningen Inhemska trädgårdsprodukter r.f. är ändå att öka konsumtionen av grönsaker till ett halvt kilo om dagen. Westbergs Handelsträdgård Kb i Korsnäs (bilden på omslaget) är en av de handelsträdgårdarna i vår region som odlar året om. På Westbergs odlingar på m 2 är det tomater som gäller. Året om odlas på en yta på m 2. Största delen av Westbergs tomater når konsumenternas matbord via affärer i Vasa. I genomsnitt äter finländaren ca 11 kg tomater, 8 kg gurka ja 2 kg paprika per år. 9

10 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN HI-TECHIÄ entisestä betonielementtitehtaasta Vuonna 2004 perustettu HTV-Power Oy osti ja remontoi ensi töikseen Isostakyröstä vanhan betonielementtitehtaan. Nyt entisessä elementtitehtaassa syntyy korkean teknologian tuotteita: moottoreita ja tuuligeneraattoreiden osia. HTV-Power Oy syntyi markkinoiden tarpeesta. Rotatek Finland Oy:n, Verteco Oy:n ja Vaasa Engineering Oy:n muodostama konsortio tarvitsi verkostoonsa osaajan, joka kykenisi valmistamaan Norjanmerelle meneviin 3,5 MW:n tuulivoimaloiden generaattoreihin järeän kokoluokan staattoreita. Sami Wainio oli valmis yhdessä tulevien yhtiökumppaneidensa kanssa vastaamaan haasteeseen ja näin sai alkunsa HTV-Power. Vaikka etenimme nopeassa tahdissa yhtiötä perustettaessa, jokainen vaihe oli hyvin suunniteltu ja valmisteltu. Hyvän suunnittelun avulla pystyimme toimittamaan ensimmäiset staattorit maailman suurimpiin suoravetoisiin kestomagneettituuligeneraattoreihin jo vuoden 2004 aikana, toimitusjohtaja Wainio toteaa. Jatkuvaa kehittämistä Yrityksen sijoittuminen juuri Isoonkyröön johtuu pääosin siitä, että sopiva kiinteistö löytyi sieltä. Vaikka entistä betonielementtitehdasta jouduttiin kunnostamaan, sen perusratkaisut olivat HTV-Powerille sopivat: korkea tila, jossa oli vahva lattia ja kattonosturit valmiina. Yrityksen perustamisvaiheessa HTV-Power sai käytännön tukea Rotatek Finland Oy:n lisäksi mm. Pohjanmaan TE-keskukselta sekä Isonkyrön kunnalta. HTV-Power on koko toimintansa ajan pyrkinyt kehittämään sekä henkilökuntaansa että tuotantoprosessiaan. Yrityksen kuudesta henkilöstä puolet on tälläkin hetkellä osa-aikaisessa koulutuksessa. Yritys osallistuu oman alansa kehittämishankkeisiin ja -ohjelmiin. Yrityksen kehittämistä on mietitty yhdessä mm. VASEKin yritysasiamiehen kanssa. Tuorein tuotantoon liittyvä uudistus on koekäytössä oleva robottilinja, jossa leikataan staattorin segmentteihin tulevat teräsosat irti teräslevystä. Uudistus lisää raaka-ainesäästöjä jopa 30 prosenttia. Koska staattori on suurikokoinen, läpimitaltaan peräti kuusi metriä, jo yhden generaattorin raaka-ainesäästöt ovat merkittäviä. Tämä uudistus oli niin merkittävä, että haimme ja myös saimme siihen Finnveran Tuorein tuotantoon liittyvä uudistus on koekäytössä oleva robottilinja, jossa leikataan staattorin segmentteihin tulevat teräsosat irti teräslevystä. Uudistus lisää raaka-ainesäästöjä jopa 30 prosenttia. 10

11 Sami Wainio vastasi yhtiökumppaneidensa kanssa markkinoiden tarpeeseen perustamalla HTV-Power Oy:n. Grundandet av HTV-Power Oy var Sami Wainios och hans bolagspartners svar på marknadens behov. ympäristölainaa, Wainio sanoo. Energiaklusteri on tulevaisuuden ala Vaasanseudulla on jo vuosia puhuttu energiaklusterista, energiatekniseen teollisuuteen liittyvästä yrityskeskittymästä. Moni mieltää tähän klusteriin kuuluviksi ABB:n ja Wärtsilän tapaiset suuret yritykset, mutta klusteri ulottuu paljon laajemmalle. Siihen kuuluvat suoraan energiaalalla toimivien yritysten lisäksi myös niille alihankintaa tekevät yritykset. Myös maantieteellisesti alue ulottuu pitkälti Vaasan ulkopuolelle. Esimerkiksi me ja meille tavaraa toimittava Palosaaren Metalli olemme osa tätä klusteria, Wainio selventää. Wainio uskoo energiateknisen teollisuuden merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Energian kulutus ja riippuvuus energian tuonnista ovat kasvaneet jatkuvasti. Myös energian hinta on noussut samassa tahdissa kulutuksen kanssa. Fossiilisten polttoaineiden kallistuminen tekee vaihtoehtoiset energiamuodot esimerkiksi tuulienergian entistä houkuttelevammiksi. Hinnannoususta huolimatta energia on Suomessa vielä edullista eurooppalaiseen tasoon verrattuna. Tämä on hidastanut suomalaisten siirtymistä käyttämään vaihtoehtoisia energiamuotoja sähkön tuottamisessa, Wainio miettii. HI-TECH ur en gammal betongelementfabrik HTV-Power Oy grundades 2004 och det första man gjorde var att köpa och renovera en gammal betongelementfabrik i Storkyro. Nu producerar man i den gamla fabriken produkter av hög teknologi: motorer och delar till vindgeneratorer. HTV-Power Oy var ett svar på marknadens behov. Konsortiet som bildats av Rotatek Finland Oy, Verteco Oy och Vaasa Engineering Oy behövde en kunnig tillverkare av robusta statorer till generatorer för Norska havets vindkraftverk på 3,5 MW. Sami Wainio var beredd att anta utmaningen med sina blivande bolagspartners och så kom HTV-Power igång. Även om takten var snabb då företaget skulle grundas, var varje fas väl planerad och förberedd. Tack vare bra planering kunde vi leverera de första statorerna till världens största direktdrivna permanentmagnetiserade vindgeneratorer redan under 2004, berättar vd Wainio. Kontinuerlig utveckling Att företaget etablerade sig i Storkyro beror till största del på att där fanns en lämplig fastighet. Även om den gamla fabriken måste renoveras, var grundlösningarna passliga för HTV-Power: högt till taket, förstärkt golv och traverser. Vid startandet fick HTV- Power praktiskt stöd av Rotatek Finland Oy, Österbottens TEcentral och av Storkyro kommun. Under hela sin verksamhet har HTV-Power haft som mål att utbilda sin personal och utveckla sin produktionsprocess. Tre av de sex anställda vid företaget deltar som bäst i en utbildning på deltid. Företaget är med i olika utvecklingsprojekt och utvecklingsprogram inom sin bransch. Hur företaget skulle kunna utvecklas har varit temat i diskussioner bl.a. med VASEKs företagsombudsman. Den nyaste moderniseringen i produktionen är en robotlinje, som provkörs för tillfälle, där ståldelar till en stators segmenter skärs ur en stålplåt. Moderniseringen medför besparningar om upp till 30 procent i råmaterial. Eftersom en stator är mycket stor, 6 meter i diameter, är besparningna t.o.m. för en generators del betydande. Det här var så pass viktigt att vi ansökte om och fick miljölån av Finnvera, säger Wainio. Energiklustret är framtidens bransch Redan i flera års tid har man i Vasaregionen talat om ett energikluster, en koncentration av företag inom energiteknisk industri. Många uppfattar att de stora företag som ABB och Wärtsilä hör till klustret men det slutar inte där. Förutom företagen verksamma inom energibranschen hör även deras underleventörer till klustret. Geografiskt tänkt är klustret ett stort område som sträcker sig långt utanför Vasa. Till exempel vi och Palosaaren Metalli, som levererar varor till oss, hör till klustret, förklarar Wainio. Wainio tror att betydelsen av energiteknisk industri ökar i framtiden. Energiförbrukningen och beroende av import har ständigt ökat samtidigt som priset på energin har stigit. Att de fossila bränslen blir dyrare gör att alternativa energiformer såsom vindenergi blir mer attraktiva. Trots stigande priser är energi fortfarande förmånlig i Finland jämfört med den europeiska prisnivån. På grund av detta har intresset för alternativa energiformer för elproduktion inte varit så aktuellt hos finländarna, resonerar Wainio. Den nyaste moderniseringen i produktionen är en robotlinje, som provkörs för tillfälle, där ståldelar till en stators segmenter skärs ur en stålplåt. Moderniseringen medför besparningar om upp till 30 procent i råmaterial. 11

12 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN Hyötyjätekuljetus kerää ja lajittelee kyrönmaalaisten jätteet Laihian Vedenojalta löytyy jätehuollon kummajainen: jättimäisten jätehuoltokonsernien sekä kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden puristuksessa porskuttaa Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus Oy:n tapaan enää muutama pieni ja yksityinen jätehuoltoyhtiö. Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus on Tapio ja Pirkko Lammin omistama perheyritys, joka huolehtii Laihian, Isonkyrön ja Vähänkyrön jätekuljetuksista ja jätteiden kierrättämisestä. Vuonna 1983 lietteen ja kuivajätteen keräilyllä aloittanut yritys on vuosien varrella kasvanut ja kehittynyt. Kahden miehen yrityksestä on kasvanut 8 henkilöä työllistävä yritys, joka on uranuurtaja jätteen lajittelun ja hyötykäytön saralla. Jätelaki velvoittaa lajitteluun ja hyötykäyttöön Voimassa oleva jätelaki määrittelee perusperiaatteet jätehuollolle. Lain tavoitteena on edistää luonnonvarojen järkevää käyttöä sekä ehkäistä jätteiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Lain mukaan tärkeintä on jätteiden synnyn ehkäisy ja syntyviä jätteitä on hyödynnettävä. Hyödyntäminen tapahtuu ensisijaisesti raaka-aineena, toissijaisesti energiana, ja viimeisenä vaihtoehtona on loppusijoitus kaatopaikalle. Jokainen kunta antaa paikalliset jätehuoltomääräykset, jotka vaihtelevat keräysjärjestelmän ja hyötykäyttömahdollisuuksien mukaan. Laihialla jätteitä on lajiteltu nyt kuusi vuotta. Kaikissa kiinteistöissä jätteet lajitellaan kolmeen astiaan: kompostointiin menevään biojätteeseen, poltettavaan energiajätteeseen ja hyötykäyttöön kelpaamattomaan kaatopaikkajätteeseen. Lisäksi ekopisteissä sekä useamman asunnon kiinteistöissä on omat keräysastiat lasille, pienmetallille, paristoille sekä paperille. Laihialla jätteen hyötykäyttöprosentti on tällä hetkellä noin Se on hieman laskenut aikaisemmasta, koska viime aikoina lisääntynyt rakentaminen on lisännyt kaatopaikalle menevän jätteen määrää, Tapio Lammi kertoo. Hyötyjätekuljetuksen jätteidenkeräysautossa on säiliöt kolmelle erilaiselle jätteelle. Näin pystytään saman ajokierroksen aikana keräämään kolmea erilaista jätettä. Auton varustuksiin kuuluu myös vaaka ja tallentava tiedonsiirtojärjestelmä, joiden avulla pystytään kohdistamaan jätteenkäsittelystä aiheutuneet maksut suoraan kiinteistöille. Opastusta kädestä pitäen Tapio Lammi korostaa, että jätteiden lajittelu ja hyötykäyttö on- Auton varustuksiin kuuluu myös vaaka ja tallentava tiedonsiirtojärjestelmä, joiden avulla pystytään kohdistamaan jätteenkäsittelystä aiheutuneet maksut suoraan kiinteistöille. 12

13 Jätteiden lajittelun pioneeri Tapio Lammi esittelee, kuinka paljon tietotekniikkaa nykyaikainen jätteidenlajitteluauto sisältää. Tapio Lammi, pionjären inom avfallssortering, visar hur mycket datateknik en modern sopbil innehåller. nistuvat vain, jos jokainen henkilö lajittelee omat jätteensä. Jos esimerkiksi biojätteen joukkoon joutuu muovia tai metallia, sitä ei voi hyödyntää kunnan biokaasutuslaitoksella, vaan koko satsi joudutaan kippaamaan kaatopaikalle. Tätä silmällä pitäen Hyötyjätekuljetus opastaa kuntalaisia tarvittaessa jopa kädestä pitäen jätteiden lajittelun järjestämisessä. Kun lajittelusysteemiin lähdettiin, pidimme tiedotustilaisuuksia eri kylien asukkaille siitä, miten jätteet on lajiteltava ja miksi niin toimitaan. Asukkaat saivat tilata jäteastioita ja keittiökaappien jätesankoja ja -vaunuja meidän kauttamme vähän edullisemmin, Pirkko Lammi muistelee. Vielä nytkin opastan päivittäin ihmisiä puhelimitse järjestämään kodin jätteenlajittelun. Laihialla lajittelu on onnistunut niin hyvin, että monista suuremmistakin kunnista on tullut kyselyjä, voisiko Hyötyjätekuljetus hoitaa jäteneuvonnan myös niissä. Toistaiseksi olemme pysyneet kotinurkilla, sillä täälläkin riittää töitä, Pirkko Lammi naurahtaa. Tällä hetkellä energiajätteen hyödyntäjät ovat harvassa, mutta polttopaikkojen määrä varmasti kasvaa, kun päästöasiat on saatu hoidettua kuntoon. Poltettavaa energiajätettä yhdyskunnista kyllä syntyy riittävästi, Lammit vakuuttavat. Tapio ja Pirkko Lammi ovat molemmat sitä mieltä, että kaatopaikat jäävät lopulta tarpeettomiksi, kun jätteiden hyötykäyttö kasvaa. Meidän lapsenlapsemme varmaan ihmettelevät aikuisena sitä, miksi olemme aikanamme vieneet hyviä tavaroita kaatopaikoille, he ennustavat. Kyrolandets avfall samlas in och sorteras av ett privat avfallsbolag I Vedenoja by i Laihela finns en sällsamhet inom avfallshantering. Även om branschen i stort sett domineras av jättelika avfallshanteringskoncerner och kommunala avfallsbolag, finns det ännu några mindre, privata och framgångsrika avfallsbolag som Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus Oy. Pohjanmaan Hyötyjätekuljetus är ett familjeföretag som ägs av Tapio och Pirkko Lammi. Bolaget tar hand om avfallstransporter och återvinning av avfall. Företaget inledde sin verksamhet 1983 med att samla in slam och torrravfall och har under åren vuxit och utvecklats kraftigt. I början var det ett tvåmansföretag; nu har firman 8 anställda och är föregångare inom avfallssortering och återvinning. Avfallslagen förpliktar oss att sortera och återvinna Den gällande avfallslagen definierar grundprinciperna för avfallshantering. Lagen syftar på att främja förnuftig användning av naturresurser och att förebygga hälso- och miljöskador orsakade av avfall. Enligt lagen är det viktigast att förhindra uppkomsten av avfall och utnyttja avfallet. I första hand skall avfallet återvinnas, i andra hand förbrännas medan soptippen är det sista alternativet. Varje kommun ger lokala bestämmelser om avfallshantering som varierar efter insamlingssystem och återvinningsmöjligheter. I Laihela har avfall sorterats nu i sex år. Alla fastigheter sorterar sitt avfall i tre olika kärl: bioavfall som skall komposteras, energiavfall som skall förbrännas och avfall som inte kan återvinnas. Dessutom har ekopunkter och fastigheter med flera bostäder särskilda kärl för glas, små metallföremål, batterier och papper. Återvinningsprocenten i Laihela är idag ca Den har sjunkit något från tidigare, eftersom avfallet som förs till avstjälpningsplatsen har på den senare tiden ökat till följd av ökat byggande, berättar Tapio Lammi. Sopbilen har tre fack för olika sorters avfall, vilket gör det möjligt att under en och samma samlingsrunda kan man samla in tre olika avfallslag. Bilen är utrustad med en våg och ett dataöverföringssystem med vilka fastigheter kan direkt faktureras för avfallsbehandling enligt vikt. Konkreta anvisningar och råd Tapio Lammi betonar att avfallssortering och återvinning leder till gott resultat endast om alla sorterat sitt eget avfall. Om plast eller metall, till exempel, hamnar bland bioavfall, kan avfallet inte återvinnas vid biogasanläggningen utan hela satsen måste föras till soptippen. Med tanke på sådana här fall instruerar Hyötyjätekuljetus kommuninvånarna konkret i att sortera avfall. Då sorteringssystemet introducerades, höll vi informationsmöten i olika byar om hur avfall skall sorteras och varför det skall göras. Invånarna fick beställa avfallskärl och sophinkar till sina köksskåp via oss något förmånligare, berättar Pirkko Lammi. Fortfarande lär jag människor dagligen via telefon att sortera i sina hem. Avfallssorteringen har i Laihela lyckats så bra att många större kommuner har frågat om Hyötyjätekuljetus kunde ta hand också om deras avfalls- Jätteiden lajittelu alkaa keittiöstä, opastaa Pirkko Lammi. Avfallssortering börjar i köket, säger Pirkko Lammi. rådgivning. Hittills har vi hållit oss till hemknutarna för det finns arbete här, skrattar Pirkko Lammi. Idag finns det få som utvinner energi från avfall men det blir säkert mera brännplatser när man hittat svar på utsläppsfrågor. Samhällen producerar nog tillräckligt med brännbar energiavfall, försäkrar Lammis. Tapio och Pirkko Lammi anser båda att avstjälpningsplatser till sist blir onödiga i och med att återvinning vinner mark. När våra barnbarn blir vuxna, kommer de säkert att undra varför vi har fört helt användbara föremål till soptippen, förutspår de. 13

14 TEKSTI: JOHANNA HAVERI KUVAT: PEKKA MÄKYNEN JA VAASA PARKS Vaasa Airport Parkin menestystarinan takana on monta tekijää. Ilman alueen veturiyritysten voimakasta kasvua, Vaasan kaupungin kehittämistahtoa ja alueen erinomaista logistista asemaa lähellä lentokenttää ja moottoritietä tämä kehityskulku tuskin olisi ollut mahdollinen, kiteyttää Oy Vaasa Parks Ab:n toimitusjohtaja Ulla Mäki-Lohiluoma. Muutamia pioneereja Vaasalainen CNC-Tekniikka Oy rakensi ensimmäisten joukossa tuotantotilansa nykyisen Vaasa Airport Parkin alueelle vuonna Meidän lisäksemme tällä alueella toimi silloin vain muutama yritys: Ostrobotnia Päls Ab, Onninen Oy ja nykyisessä Messunikkareiden hallissa toiminut maahantuontiliike luvun lopussa Onnisen kiinteistöön muutti vasta perustettu Vaasa Engineering Oy ja Ostrobotnia Pälsin kiinteistön osti myöhemmin Wärtsilä, muistelee toimitusjohtaja Sakari Kosunen luvulla Vaasassa oli laman jäljiltä niin paljon tyhjäksi jääneitä toimitiloja, että Airport Parkiin ei riittänyt tulijoita. Vuonna 1992 Vaasa Engineering Oy (VEO) osti nykyiset toimitilansa silloiselta vuokranantajaltaan Onniselta. Moni ihmetteli VEO:n aluevalintaa, mutta Harri Niemelä korosti lentokentän läheisyyden ja toimitilojen laajentamismahdollisuuden tärkeyttä. Kasvu kiihtyi 2000-luvulla Vasta 1990-luvun lopulla Vaasa Airport Parkin rakennustoiminta vilkastui. Wärtsilä Finland Oy:n ja VEO:n toimitilojen laajennukset sekä Vacon Oyj:n ja Vaasa Mechanics Oy:n tilojen rakentaminen kasvattivat alueen kriittistä massaa ja houkuttavuutta. Houkuttavuuteen vaikutti myös se, että noususuhdanne täytti muualla vapaana olevat toimitilat nopeasti. Teknologiakeskus Merinovan syksyllä 1999 perustama toimitilapalveluyhtiö Oy Vaasa Parks Ab alkoi suunnitella korkealuokkaisen teknologiatalon rakentamista Airport Parkin ytimeen. Vuonna 2002 valmistui Futura I ja pari vuotta myöhemmin sen viereen Futura II. Yksi tuoreimmista tulokkaista alueella on SOP-Metal Oy, jonka uusien toimitilojen vihkiäisiä vietettiin maaliskuussa Koko 2000-luvun alkupuolisko on ollut Airport Parkille vilkkaan kasvun ja rakentamisen aikaa, ja rakentaminen jatkuu yhä. TO MOTORWAY VAASA VOCATIONAL ADULT EDUCATION CENTER Vaasa Airport Park kukoistaa lentokentän kupeessa Vaasa Airport Parkin kasvu ja kehittyminen on kansallisestikin tunnustusta saanut menestystarina. Runsorin kylän ja lentoaseman kupeeseen kehittynyt yrityspuisto on muutamassa vuodessa kasvanut syrjäisestä metsiköstä moderniksi ja vilkkaaksi työpaikkakeskittymäksi. HERTZ LESTIKUJA WÄRTSILÄ FINLAND PUOTIKUJA TARHAAJANTIE LIIKEKUJA SOP-METAL POWERGATE Nopeasti kasvaneessa Vaasa Airport Parkissa on tällä hetkellä noin ihmisen työpaikat. Cirka människor jobbar i snabbt växande Vaasa Airport Park Aiemmat tilat Strömberg Parkissa jäivät yritykselle pieniksi ja se hakeutui alueelle, jossa sen on mahdollista myös laajentaa toimintaansa. Nykyisille m 2 :n tiloille on jo tehty laajennussuunnitelmat. Suunnitteluvaiheessa tuntui, että alue on hieman kaukana keskustasta, mutta uudet tilat ja lähellä olevat palvelut ovat saaneet väen viihtymään täällä hyvin, toteaa toimitusjohtaja Sakari Särkiniemi. YRITTÄJÄNKATU SISUKATU FUTURA FUTURA VAASA KOJEISTOT VAASA ENGINEERING VACON RUNSORINTIE VAMEC RUNSORIN PUISTOKATU CNC-TEKNIIKKA CRIMPPI VÄRIKYRÖ PRODUCTA I DHL HUOLTOKATU HUOLTOKATU RUNSOR TO VAASA AIRPORT Henkilöstömäärä tuplaantunut muutamassa vuodessa RUNWAY Koko 2000-luvun alkupuolisko on ollut Airport Parkille vilkkaan kasvun ja rakentamisen aikaa, ja rakentaminen jatkuu yhä. Vuonna 2000 alueella työskenteli henkeä. Tällä hetkellä alueen yritysten yhteenlaskettu työntekijämäärä on noin Vaasa Airport Parkiin kulkee päivittäin paljon työntekijöitä myös Vaasan ulkopuolelta. Syyskuun alussa johdon assistenttina kiinteistöpalveluja tuottavassa Mika Rapila Oy:ssä aloittanut Titta Rapila on yksi heistä. Hän kulkee Futuraan päivittäin Laihian keskustasta. Tänne on todella helppo ja vaivaton kulkea. Työmatkani kestää vain 17 minuuttia, Rapila kertoo. Titta Rapila on ollut kotona lasten kanssa useamman vuoden ajan ja palannut nyt työelämään. Olen innoissani töiden aloittamisesta. Tämä on todella kivaa vaihtelua kotivuosien jälkeen. Tämän alueen tyylikkyys ja nykyaikaisuus vain lisää intoani. On mukava tulla töihin paikkaan, jossa on kiva työskentelyilmapiiri, Rapila hehkuttaa. 14

15 Vaasa Airport Park frodas vid flygfältet Vaasa Airport Parks uppväxt och utveckling är en framgångshistoria som fått nationellt erkännande. Företagsparken som uppstått nära Runsor by och Vasa flygfält har på några år vuxit från en avlägsen skogsdunge till en modern och livlig koncentration av arbetsplatser. Det ligger många faktorer bakom Vaasa Airport Parks succéhistoria. Utan den starka tillväxten av områdets lokomotivföretag, Vasa stads vilja att utveckla, och det utmärkta logistiska läge nära flygfältet och motorvägen skulle den här utvecklingen knappast ha varit möjlig, summerar Oy Vaasa Parks Ab:s vd Ulla Mäki-Lohiluoma. Några pionjärer Vasaföretaget CNC-Tekniikka Oy byggde sina produktionslokaler bland de första i Vaasa Airport Park år Förutom oss fanns det bara några företag här den tiden: Ostrobotnia Päls Ab, Onninen Oy samt ett importföretag i den hallen som numera ägs av Messunikkarit. I slutet på 1980-talet flyttade det nygrundade Vaasa Engineering Oy in i Onninens fastighet, och Ostrobotnia Päls fastighet köptes senare av Wärtsilä, minns vd Sakari Kosunen. Efter lågkonjunkturen i början på 1990-talet fanns det så många tomma företagslokaler i Vasa att Airport Park lockade inga nya företag. År 1992 köpte Vaasa Engineering Oy (VEO) de nuvarande lokalerna av sin hyresvärd Onninen. Många förundrade sig över valet av området, men Harri Niemelä betonade att närheten till flygfältet är viktigt samt att det finns möjligheter att bygga ut. Tillväxten tog fart på 2000-talet Först mot slutet av 1990-talet blev byggande i Vaasa Airport Park livligare igen. Områdets kritiska massa och attraktivitet ökade i och med att Wärtsilä Finland Ab och VEO utvidgade sina lokaler samtidigt som Vacon och Vaasa Mechanics byggde nya lokaler. Området var attraktivt också eftersom den stigande konjunkturen snabbt fyllde lediga lokaler på andra ställen. Fastighetsbolaget Oy Vaasa Parks Ab, som teknologicentret Merinova grundade på hösten 1999, inledde planeringen av ett högklassigt teknologihus i kärnan av Vaasa Airport Park. Futura I färdigställdes 2002 och ett par år senare fick den en tvillingbyggnad, Futura II. En av nykomlingarna på området är SOP-Metal Oy, vars nya lokaler invigdes i mars De tidigare lokalerna i Strömberg Park blev för små, vilket var orsaken till att företaget började söka sig till ett område där verksamheten också kunde utökas. Planer om att bygga ut de nuvarande kvadratmeter har redan gjorts. I planeringsskedet kändes det som om området är lite långt borta från stadscentrum men de nya lokalerna och servicen nära har gjort att folket trivs bra här, konstaterar SOP-Metals vd Sakari Särkiniemi. Titta Rapilan työmatka Laihialta Vaasaan kestää vain 17 minuuttia. Det tar bara 17 minuter för Titta Rapila att köra från Laihela till arbetet i Vasa. Hela den första hälften av talet har varit en tid av stark tillväxt och byggande i Airport Park. Antalet anställda har fördubblats på några år Hela den första hälften av talet har varit en tid av stark tillväxt och byggande i Airport Park. Och byggandet fortsätter. År 2000 anställde områdets företag personer; idag är antalet anställda ca Många pendlar till Vaasa Airport Park från närliggande kommuner. En av dem är Titta Rapila, som i början av september började på Mika Rapila Oy:s fastighetsservice som ledningens assistent. Hon kör till Futura dagligen från Laihela centrum. Hit är det verkligen lätt och enkelt att pendla. För mig tar det bara 17 minuter att köra till arbetet, berättar hon. Rapila var hemma med barnen i flera år och är nu tillbaka i arbetslivet. Jag är ivrig att börja arbeta på nytt. Det här är trevlig omväxling efter åren hemma. Att Airport Park är en modern och stilig omgivning gör mig bara ivrigare. Det är roligt att komma till en arbetsplats med trevlig atmosfär, talar Rapila entusiastiskt. 15

16 uutiset nyheter Uudistus etenee Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on taata kuntien tuottamien palveluiden saatavuus myös tulevaisuudessa. Puitelakiesitys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on annettu eduskunnan käsiteltäväksi Puitelaki tähtää kunta- ja palvelurakenteen vahvistamiseen sekä palvelujen tuotantotapojen ja niiden organisoinnin kehittämiseen. Tavoitteena on uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa. Laki pyrkii myös parantamaan tuottavuutta ja hillitsemään kuntien menojen kasvua. Puitelakiesitys ei kuitenkaan sisällä kunnille minimiasukasmääriä eikä pakkoliitoksia. Palvelurakenteita vahvistetaan lisäämällä kuntien välistä yhteistoimintaa. Esimerkiksi laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kuten erikoissairaanhoidon tai kehitysvammaisten erityishuollon järjestämiseksi maa jaetaan kuntayhtymiin, joiden lähtökohtana ovat nykyiset sairaanhoitopiirit. Maakuntien ja niiden keskusten menestyksen tukeminen on puitelakiesityksen mukaan tärkeää. Lakiesityksen mukaan Vaasan Valtakunnallinen aluekeskusohjelmakausi vaihtuu vuoden vaihteessa. Vaasanseudun aluekeskusohjelmaa hallinnoinut VASEK on jättänyt sisäasiainministeriölle ohjelmaehdotukon laadittava suunnitelma palvelujen yhteensovittamisesta ja kehittämisestä yhdessä Isonkyrön, Laihian, Maalahden, Mustasaaren, Korsnäsin, Oravaisten, Vähänkyrön ja Vöyri-Maksamaan kanssa. Lakiesityksen mukaan kuntien on tehtävä myös toimeenpanosuunnitelma, jossa on pitkän aikavälin väestö- ja palvelutarpeiden arvioinnin lisäksi esitettävä suunnitelma kunnan yhteistyöja kuntarakenteen kehittämiseksi. Siinä on esitettävä myös selvitys palveluverkon kattavuudesta ja suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavaroista. Eduskunnan on tarkoitus hyväksyä puitelakiesitys vuoden 2006 aikana siten, että se astuu voimaan jo vuoden 2007 alussa. Lisätietoja: Reformen framskrider Syftet med reformen är att också i framtiden trygga den service som tillhandahålls av kommunerna. Propositionen med förslag till lag om kommun- och servicestrukturreformen gavs till riksdagen Syftet med reformen är att stärka kommun- och servicestukturen och utveckla sätten att producera och organisera servicen, förnya kommunernas finansierings- och stadsandelssystem samt att se över uppgiftsfördelningen mellan staten och kommunerna. Samtidigt sträver man efter att förbättra produktiviteten och dämpa utgiftsökningen i kommunerna. Lagförslaget innehåller dock inga minimiantal invånare i kommunerna eller tvångssammanslagningar. Servicestrukturen stärks genom att kommunal samverkan ökas. För att tillhandahålla tjänster som förutsätter ett brett befolkningsunderlag bl.a. specialiserad sjukvård och specialomsorg för utvecklingsstörda delas landet in i samkommuner som FORUM 16 utgår från de nuvarande sjukvärdsdistrikten. Att utveckla landskapen och dess centralstäder är viktigt. Enligt lagförslaget skall Vasa tillsammans med Korsholm, Korsnäs, Laihela, Lillkyro, Malax, Oravais, Storkyro och Vörå-Maxmo göra upp en plan för samordning och utveckling av servicen. Lagförslaget förpliktar varje kommun att utarbeta en verkställighetsplan som skall innehålla en analys av befolkningen och servicebehovet och en plan för utveckling av samarbete och kommunstruktur. Där skall också ingå en utredning om servicenätets täckning och en plan för hur kommunens viktigaste funktioner skall ordnas samt personalresurser. Avsikten är att riksdagen godkänner lagförslaget under nuvarande året så att lagen träder i kraft i början av Mer information på nsf/pages/indexsve Aluekehittämisen ohjelmakausi vaihtuu Vaasanseutu sisältyy erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin tavoitteenaan seudun kehittäminen entistä paremmaksi asuinympäristöksi ja kilpailukykyisemmäksi työssäkäyntialueeksi. Vuoden vaihteessa nämä ohjelmat siirtyvät uudelle kaudelle. sen uudelle kaudelle. Ohjelmaehdotuksessa seutu keskittyy osaamisintensiivisten yritysten palveluiden, puutaloteollisuuden ja sen alihankintaverkoston sekä logistiikan kehittämiseen. Ensi kaudelle hyväksytään noin 40 aluekeskusohjelmaa. Vaasanseudun ohjelmaehdotuksen sisältö on saanut kiitosta sisäasiainministeriön arviointityöryhmässä. Myös kansallinen osaamiskeskusohjelmakausi (OSKE) päättyy vuoden vaihteessa. Kansallisen kilpailukyvyn nostamiseen tähtäävä ohjelma tulee muuttumaan ensi kaudella: osaamisalojen ja sen myötä osaamiskeskusten lukumäärää karsitaan, ja alueita ohjataan entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Vaasanseutu tullee olemaan mukana myös ensi kaudella, sillä energiatekniikkaan keskittyneen Länsi-Suomen osaamiskeskusohjelman hallinnoijaa Teknologiakeskus Merinovaa povataan ensi kaudella osaamiskeskusohjelman energiaklusterin vetäjäorganisaatioksi. Lisäksi seutumme pyrkii mukaan digitaalisen sisällöntuotannon klusteriin ja meriklusteriin. Näiden lisäksi pian vaihtuu myös EU:n ohjelmakausi, mikä aiheuttaa katkoksen EU:n kautta rahoitettuun kehittämistyöhön. Vaasanseutu on mukana esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Länsi- Suomen toimenpideohjelman ( ) toimintalinjassa, jonka tavoitteena on kehittää suuria kaupunkiseutuja. Länsi-Suomen suurista kaupunkiseuduista mukana ovat Vaasan ja Tampereen kaupunkiseudut. Vaasan kaupunkiseutuun kuuluvat keskuskaupungin lisäksi Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö ja Vöyri-Maksamaa. Vaasanseudun aluekeskusohjelma hakee uutta ohjelmapäällikköä! Lue lisää osoitteessa

17 Ny programperiod för regionutveckling För att kunna utvecklas till en ännu bättre region att bo i och till ett mer konkurrenskraftigt pendlingsområde ingår Vasaregionen i olika nationella och internationella program. Vid årsskiftet inleds en ny programperiod för alla dessa program. Det riksomfattande regioncentraprogrammet (RCP) inleder en ny period vid årsskiftet. VASEK som har genomfört Vasaregionens regioncentrumprogram har lämnat in ett programförslag, enligt vilket regionen under den nya programperioden satsar på utveckling av kunskapsintensiva företagstjänster, trähus- och träproduktsindustrin samt dess underleverantörsnätverk och logistik. Ca 40 regioncentra kommer att medverka i regioncentraprogrammet under den nya programperioden Inrikesministeriets expertgrupp som utvärderar programförslagen har berömt Vasaregionens ansökan. Vid årsskiftet blir det en ny period också för det nationella kompetenscentraprogrammet (RCP). Programmet som syftar på att höja den nationella konkurrenskraften kommer att ändra karaktär: antalet kompetensområden och således också kompetenscentra minskas och områden styrs mot ett intensivare samarbete. Vasaregionen kommer mer stor sannolikhet att vara med i programmet i den nya perioden, för Teknologicentrum Merinova som under nuvarande period förvaltat Västra Finlands kompetenscentra med inrikting på energiteknik, förutspås få ledningsansvaret för energiklustret. Därutöver har regionen som mål att komma med i klustret för digital innehållsproduktion och i havsklustret. Förutom dessa nationella utvecklingsprogram blir det en ny programperiod även inom EU, vilket medför diskontinuitet i EU-finansierat utvecklingsarbete. Vasaregionen ingår till exempel i Västra Finlands operativa program under Europeiska regionala utvecklingsfonden (ERUF), vars mål är att utveckla de stora stadsregionerna. Av de stora stadsregionerna är Vasa och Tammerfors stadsregioner med i programmet. Vasa stadsregion omfattar förutom centrumstaden också Korsholm, Korsnäs, Laihela, Lillkyro, Malax, Oravais, Storkyro och Vörå-Maxmo. Vasaregionens regioncentrumprogram söker ny programchef! Läs mer på Vaasanseutu näkyvästi esillä alihankintamessuilla Tänäkin vuonna VASEK oli mukana kokoamassa Vaasanseudun yritysten yhteisosastoa Tampereen Alihankinta messuilla. Tällä kertaa Vaasanseudun yhteisosaston koko oli ennätykselliset 252 m 2 ja sinne mahtui yhteensä 24 näytteilleasettajaa. Osastolla kävi runsaasti vierailijoita ja osanottajat olivat tyytyväisiä messukontakteihin. Vaasanseudun yritysten messuosallistumishalukkuus on kasvanut vuosi vuodelta näiden kolmen vuoden aikana, jotka VASEK on ollut yhteisosaston organisoijana. Ensimmäisellä kerralla 50 m 2 :n osastolla oli mukana yhdeksän yritystä, seu- FORUM raavana vuonna 106 m 2 :n osastolla oli 16 näytteilleasettajaa. Alustavasti olemme sopineet, että ensi vuonna varaamme messuilta 300 m 2 ja silloin mukaan mahtuu 30 yritystä. Yritysten kannattaa varata paikkansa ajoissa, sillä kaikki halukkaat tuskin mahtuvat mukaan, yritysasiamies Kari Huhta VASEKista kertoo. Aikaisempien vuosien tapaan VASEK järjesti myös tällä kertaa Vaasanseudun yrityksille mahdollisuuden tutustua messuihin. VASEKin yhden päivän messumatkalle osallistui yhteensä nelisenkymmentä yrittäjää ja elinkeinoelämän edustajaa. Syyskuun puolivälissä Pirkkahallissa kuudettatoista kertaa järjestetyt messut keräsivät lähes vierasta m 2 :n näyttelyalueella oli noin 900 varsinaista näytteilleasettajaa. KUVA: KARI HUHTA Vaasanseudun osaston avoimuus sai paljon kiitosta niin näytteilleasettajilta kuin messuvierailtakin. Kari Huhta kertoi suunnitelleensa osaston layoutin ulkomailta saamiensa messukokemustensa perusteella. uutiset nyheter Vasaregionens samlingsmonter var öppen, vilket uppskattades av både utställarna och mässbesökarna. Kari Huhta berättar att layouten planerades med erfarenheter från utländska mässor som grund. 17

18 uutiset nyheter Vasaregionen skiljde sig från mängden på underleverantörsmässan VASEK var också i år med om att bygga en samlingsmonter och samla företag till Alihankinta 2006-mässan i Tammerfors. Den här gången täckte samlingsmontern 252 m 2 (rekordstor alltså!) och hade 24 företag från Vasaregionen som utställare. Montern fick stor uppmärksamhet och utställarna vad mycket nöjda med mässkontakter. Under de här tre åren VASEK har organiserat samlingsmontern har företag i regionen blivit allt villigare att delta i mässan. Första gemensamma montern hade 50 m 2 och 9 företag, i fjol var montern 106 kvadrat stor med 16 utställare. Preliminärt har vi avtalat om att reservera 300 m 2 nästa år, i vilket fall 30 företag ryms med. Det lönar sig för företagen att boka sin plats i montern i god tid, för alla villiga ryms knappast med, uppmanar VASEKs företagsombudsman Kari Huhta. I samma stil med tidigare åren ordnade VASEK busstransport för Vasaregionens företag till och från mässan. Circa 40 företagare och näringslivsrepresentanter från regionen besökte mässan i Tammerfors på den andra mässdagen. Underleverantörsmässan som arrangerades i mitten av september i Pirkkahallen nu för 16: e gången besöktes av närmare personer. Ca 900 utställare var med på det m 2 stora utställningsområdet. FORUM Veneala verkottuu Pohjanmaalla toimivilla venealan yrityksillä on tällä hetkellä erittäin hyvät kehitysnäkymät. Monet venealan yrityksistä laajentavat tuotantoaan, mikä lisää myös alihankintatuotteiden ja -palveluiden tarvetta. Erityisesti Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla on panostettu venealan kehittämiseen ja verkottumiseen jo vuosikausia. Myös Vaasanseutu on osallistunut aluekeskusohjelmatyön puitteissa yhteisiin venealan kehittämistoimenpiteisiin. VASEK vei elokuun lopulla Vaasanseudulta yli 20 yrityksen edustajat tutustumaan Pietarsaaren ja Kokkolan seuduilla toimivien johtavien venealan yritysten toimintaan. VASEKin ja Keski-Pohjanmaan Teknologiakeskus KETEKin järjestämän verkostoitumispäivän tavoitteena oli tutustuttaa yrityksiä toistensa toimintaan ja saada syntymään yhteistyötä veneenvalmistajien ja Vaasanseudulla toimivien yritysten välillä. Mukana matkalla oli edustajia mm. metalli-, muovi-, sähkö-, verhoomo- ja puutuotealalta sekä suunnittelutoimistoista. Verkostoitumispäivän jälkeen yritykset ovat ahkerasti kartoittaneet yhteistyömahdollisuuksia. Tämän seurauksena esimerkiksi Maalahdessa, Korsnäsissa, Laihialla ja Vaasassa toimivat yritykset ovat rakentamassa toimittajaverkostoa, joka tuottaisi veneenrakentajille heidän tarvitsemiaan puuosia. Myös muovi- ja verhoilutuotteiden alihankintayhteistyö on valmisteluvaiheessa. Lisätietoja venealan yhteistyöstä: Mer information om samarbetet inom båtbranschen: Stefan Råback, , Båtbranschen bygger nätverk Framtidsutsikterna för båtbranschen i Österbotten är väldigt positiva. Många företag utökar sin produktion och samtidigt ökar behoven av underleverantörers tjänster och produkter av olika typ. I synnerhet i Jakobstad-Karlebynejden har man redan i flera års tid målmedvetet satsat på att utveckla båtbranschen och bilda nätverk. Inom ramen för samarbetet inom regioncentrumprogrammet har Vasaregionen de två senaste åren medverkat i gemensamma utvecklingsåtgärder. I slutet av augusti ordnade VA- SEK tillsammans med Mellersta Österbottens Teknologicentrum KETEK ett studiebesök till ledande båttillverkare i Jakobstads- och Karlebyregionen. Representanter för över 20 företag var med på exkursionen, vars mål var att erbjuda företagen möjlighet att bekanta sig med varandras verksamhet och att skapa samarbete mellan båttillverkarna och företag verksamma i Vasaregionen. Deltagande företag representerade bl.a. metall-, plast- och elbranscher samt möbeltapetsering, träproduktsindustri och ingenjörsbyråer. Efter dagen i norr har företagen varit flitiga med att kartlägga samarbetsmöjligheter. Till exempel bildar ett antal företag i Malax, Korsnäs, Laihela och Vasa bygger som bäst ett leverantörsnätverk som skall producera trädelar till båttillverkare. Även samarbete kring leverans av plast- och möbeltapetseringsprodukter förbereds. KUVA: STEFAN RÅBACK 18

19 Sähköinen omistajanvaihdospörssi myös ruotsiksi Lähes neljäsosa yrittäjistä lähestyy eläkeikää. Se tarkoittaa, että koko Suomessa noin yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä viiden vuoden sisällä. Vaasanseudulla sukupolvenvaihdokseen valmistautuu noin yritystä. Finnveran ja Suomen Yrittäjien PK-yritysbarometrin mukaan peräti 55 prosenttia Pohjanmaan maakunnan yrittäjistä on sitä mieltä, että yritystoiminnalle on vaikea löytää jatkaja, toteaa Österbottens Företagarföreningin toimitusjohtaja Kurt Häggblad. Suomenkielisille yrittäjille on jo muutaman vuoden ajan ollut olemassa sähköisiä omistajanvaihdospörssejä. Tunnetuin näistä lienee Suomen Yrittäjien ylläpitämä Yrityspörssi. Nyt Yrityspörssistä on tehty kaksikielinen kääntämällä tekstit myös ruotsiksi. Pörssin laajentaminen myös ruotsinkielisiä palvelevaksi on tehty VASEKin, Österbottens Företagarföreningin ja Suomen Yrittäjien yhteistyönä. Nyt myös ruotsinkielisten yrittäjien on helpompi yrittää myydä omaa elämäntyötään, sanoo VASEKin yritysasiamies Kjell Nydahl. Yrityspörssi Företagsbörsen löytyy Suomen Yrittäjien verkkosivuilta osoitteesta Elektronisk ägarskiftesbörs på svenska Nästan en fjärdedel av företagarna närmar sig pensionsåldern. Detta betyder att ca företag i vårt land står inför en generationsväxling inom fem år. I Vasaregionen har ca företag den stora ändringen framför sig. Enligt Finnveras och Företagarna i Finlands gemensamma företagsbarometer för små och medelstora företag finner hela 55 procent av företagarna i Österbotten det svårt att hitta någon som skall ta över företaget, konstaterar Kurt Häggblad, vd för Österbottens Företagarförening. Finskspråkiga företagare har redan i några års tid haft möjlighet att använda elektroniska ägarskiftesbörser. Den mest kända av dessa torde vara Yrityspörssi som Företagarna i Finland upprätthåller. I och med att börsen som resultat av VASEKs, Österbottens Företagarförenings och Företagarna i Finlands samarbete har översatts till svenska, fungerar den nu på båda inhemska språken. Det svenska namnet är Företagsbörsen. Nu får också svenskspråkiga företagare det lättare att försöka sälja sitt livsverk, säger VASEKs företagsombudsman Kjell Nydahl. Företagsbörsen hittar du på Företagarna i Finlands webbplats FORUM Rölli suurin satusuomalainen YLE TV1 haastoi helmikuussa 2006 Suuri suomalainen -äänestyksen innoittamana kansalaiset äänestämään suurinta satusuomalaista. Satusuomalaiseksi sai äänestää esimerkiksi kirjoista, elokuvista tai televisiosarjoista tuttua fiktiivistä hahmoa. Elokuussa 2006 pidetyssä finaalissa kaikkien aikojen suurimmaksi satusuomalaiseksi valittiin Rölli, Vaasan kaupunginteatterin näyttelijän Allu Tuppuraisen luoma peikkohahmo, joka on oikeasti kovin inhimillinen. Äänestäjät pitivät Röllistä, koska hän on hyväntahtoinen ja luontoa arvostava peikko. Kiltteydestään huolimatta Rölli tekee joskus tyhmyyksiä ja hänen on vaikea löytää ystävää. Suurin osa Röllin äänestäjistä asuu kaupungeissa, mutta oikeasti he varmaan haluaisivat hiiviskellä metsässä ja jupista itsekseen. Ehkä he toivovat mahdollisuutta olla kuin metsittynyt Rölli maailmassa, jossa ollaan sosiaalisia, globaaleja, sulavaliikkeisiä ja sivistyneitä. Rölli är alla tiders fantasifinländare I februari 2006 utmanade YLE TV1, inspirerad av Alla tiders störste finländare-omröstningen, folket att rösta fram alla tiders fantasifinländare. Man kunde rösta på fiktiva figurer bekanta ur böcker, filmer eller teveserier. I finalen som hölls i augusti 2006 valdes till alla tiders fantasifinländare trollet Rölli, som skådespelaren Allu Tuppurainen från Vasa stadsteater har skapat. Rölli gick på finsk teve på och 1990-talen och blev mycket populär. Det lille trollet är mänskligt och väljarna tyckte om honom eftersom han är godhjärtad och uppskattar naturen. uutiset nyheter KUVA: MIKA PUTRO Rölli ja metsänhenki, Vaasan kaupunginteatteri, Käsikirjoitus Allu Tuppurainen. Rölli ja metsänhenki, Vasa stadsteater, Manuskript: Allu Tuppurainen. Även om Rölli är snäll, gör han ibland dumheter och har svårt att hitta en vän. Största delen av dem som röstade på Rölli bor i städer, men de skulle säkert hellre smyga omkring i skogen och mumla för sig själva. Kanske tanken om att vara som Rölli i sin skog är lockande i denna värld där man ska vara social, global, smidig och sofistikerad. 19

20 TEKSTI: PÄIVI ELINA ALASJÄRVI KUVA: PEKKA MÄKYNEN Avoin ja kuunteleva yhteistyökumppani Kjell Nydahl (vas.), Pekka Haapanen, Stefan Råback ja Kari Huhta palvelevat seudun yrityksiä. Kjell Nydahl (t.v.), Pekka Haapanen, Stefan Råback och Kari Huhta finns till för regionens företag. Seudullisen kehitysyhtiön toiminnalle on selvä kysyntä. Elinkeinoelämän kehittämisessä on tärkeää nähdä seutu kokonaisuutena ja tehdä yhteistyötä eri alojen toimijoiden kanssa. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK on yhteistyön tuloksena syntynyt energinen ja osaava kehittäjä ja tekijä. Nuoren yhtiön tähänastisella taipaleella on haettu parhaita mahdollisia toimintamuotoja ja luotu yhteistyöverkostoja. Leipätyö elinkeinoneuvonta tuottaa tulosta, ja yhteydenottojen määrä myös kasvaa jatkuvasti: varsinkin aloittavat yrittäjät ovat löytäneet VASEKin. Tämä on osoitus siitä, että VASEK alkaa olla tuttu yhteistyökumppani yrittäjille. One Stop Shop -periaatteen mukaisesti VASEK tarjoaa yrittäjän tarvitsemat palvelut yhdeltä luukulta ja ohjaa tiedonhakijan jatkotoimenpitei- tä varten oikeisiin paikkoihin. Palautetta kentältä Vaasan yliopiston viestintätieteiden opiskelijan Heidi Mäenpään VASEKille tekemä pro gradu -tutkielma siitä, millaisia kokemuksia yrityksillä on VA- SEKin sidosryhmäviestinnästä, valmistui syyskuussa. Tarkastelun kohteena olivat erityisesti VASEKin ja seudun yrittäjien keskinäiset vuorovaikutussuhteet ja keskinäinen yhteistyö sekä yhtiön tiedotus yhteistyö- ja kohderyhmilleen. Kysely lähetettiin 500:lle seudun yrittäjälle, ja vastauksia saatiin 132. Näistä noin puolet oli yrityksiä, joiden kanssa VASEK on jo ollut tekemisissä ja toinen puoli sellaisia yrityksiä, joiden kanssa VASEK ei vielä ole ehtinyt olla tekemisissä. Suurin osa vastanneista oli tyytyväisiä VASEKin tiedottamiseen. Lisää tietoa toivottiin kuitenkin seudulla olevista hankkeista ja tukimuodoista sekä toteutuneista hankkeista. Myös yrityspalveluiden kentällä sekä paikallisesti että valtakunnallisesti tapahtuvista asioista kaivattiin lisätietoa. Kovin moni vastanneista halusi lisää tietoa VASEKista itsestään ja sen toiminnasta: vain viidesosa koki tietävänsä tarkkaan, mitä yhtiön toimintaan kuuluu. Kaiken kaikkiaan VASEK koettiin hyvänä yhteiskumppanina, joka on avoin ja kuunteleva. Yhtiön työntekijöihin oli vastanneiden mukaan enimmäkseen helppo ottaa yhteyttä, ja suurin osa vastaajista oli tyytyväinen heidän kykyynsä neuvoa tarvittavissa asioissa. VASEKin viestintää tutkittiin nyt ensimmäistä kertaa. Tutkimuksen tiivistelmä on luettavissa verkkosivuillamme. Levón-instituutin tutkimuspäällikkö Arttu Vainio tekee parhaillaan arviointitutkimusta VASEKin toiminnasta. Tavoitteena on selvittää eri toimijoiden näkemyksiä yhtiön toiminnasta ja löytää vinkkejä ja suuntaviivoja tulevaan kehittämiseen. Tutkimusta varten haastatellaan noin 30 henkilöä, jotka edustavat mm. kuntasektoria, seutuyhteistyötä ja organisaatioita, joiden kanssa VASEK tekee yhteistyötä. Raportti valmistuu marraskuun loppuun mennessä. Uudet kuviot Tuleva vuosi tuo mukanaan paljon uutta. Yhtiölle laaditaan uusi 20

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad

nk project L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad T L i i k e k e s k u s - A f f ä r s c e n t r u m Pietarsaari - Jakobstad hankesuunnittelu - förplanering 2011-01-11 ARCHITECTURE & INTERIORS - SINCE 1991 nk project choraeusgatan 16 choraeuksenkatu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik

www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Pohjanmaa lukuina tilasto- ja ennakointiportaali www.pohjanmaa.fi/tilastot www.osterbotten.fi/statistik Tilastotiedon hyödyntäminen seminaari 25.3.2010 Irina Nori Pohjanmaan liitto irina.nori@obotnia.fi

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen Markku Järvelä 30.1.2014 Millainen seutu tänään? Hurudan är regionen idag? Yhdyskuntarakenne 2012 Samhällsstruktur 2012 Asukkaita / invånare 112

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 603/2012 vp Naisyrittäjyyden edistäminen Eduskunnan puhemiehelle Naisten osuus suomalaisista yrittäjistä on noin 30 prosenttia. Yrittäjänaisten Keskusliitto ry:n virallinen tavoite

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 426/2007 vp Isännöitsijän pätevyyden valvonta Eduskunnan puhemiehelle Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön tai kiinteistöyhtiön operatiivinen johtaja, jonka tärkein tehtävä on johtaa

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto Vaasan tulevaisuuden saaristo -seminaari järjestettiin Vaasassa 10.5.2012. Seminaariin osallistui noin 60 henkilöä. Työryhmiä oli yhteensä 7 ja niissä oli noin 7-9 osallistujaa.

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Regional Council of Ostrobothnia www.obotnia.fi Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto En samkommun för de 15 Pohjanmaan maakuntaan kommunerna i landskapet kuuluvien 15 kunnan Österbotten muodostama kuntayhtymä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR

SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR SIPOONKORPI - SELVITYKSIÄ SIBBO STORSKOG - UTREDNINGAR Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudellamaalla, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför

PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför PVO Innopower Oy Kristiinankaupungin merituulivoimapuiston YVA ja uusi suunnitelma MKB och ny plan för en havsvindpark utanför Kristinestad Matti Kautto, yksikön päällikkö YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 400/2004 vp Kurun metsäoppilaitoksen opetusmetsien riittävyys Eduskunnan puhemiehelle Kurun metsäoppilaitoksella on tällä hetkellä käyttöoikeus noin 1 200 metsähehtaariin valtion tai

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2010 vp Maksuhäiriömerkintöjen vaikutus puhelin- ja nettiliittymien hankintaan Eduskunnan puhemiehelle Saunalahti ja DNA solmivat Internet-laajakaistasopimuksia melko edullisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry

Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä. Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Keskuskaupungin rooli kaupunkiseudun kehittämisessä Kuntamarkkinat 12.9.2012 Vaasan kaupunki Kj Tomas Häyry Aurinkoista energiaa Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden merkittävin ja työllistää

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1184/2006 vp M-real Oyj:n Simpeleen tehtaan irtisanomiset Eduskunnan puhemiehelle Hienopaperi- ja kartonkiyhtiö M-real Oyj on ilmoittanut vähentävänsä Rautjärven Simpeleen tehtaalta

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto

Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Österbottens förbund Pohjanmaan liitto ERUF EAKR Niklas Ulfvens Finlands strukturfondsprogram Hållbar tillväxt och jobb 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 TL 2.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 576/2008 vp Jättiputken hävittäminen luonnosta Eduskunnan puhemiehelle Etelä-Suomeen on levinnyt iholle palovammoja muistuttavat, kivuliaat rakkulat jättäviä jättiputkia. Arvion mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002

Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Kaupunkiseutujen talouskasvu 1994 2002 Den ekonomiska tillväxten i våra stadsregioner 1994 2002 Juha Suokas Artikkelissa tarkastellaan talouskasvun jakautumista maan eri osien välillä kuvaamalla alueellisina

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1097/2010 vp Rovaniemen pääpostin säilyttäminen nykyisessä paikassa Eduskunnan puhemiehelle Itella on Rovaniemellä yhdistämässä linja-autoaseman vieressä toimivan pääpostin kauppakeskus

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1340/2010 vp Satakunnan rakennemuutoksen aiheuttamien haittojen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Digia Oyj ilmoitti eilen suunnittelevansa Porin toimipisteensä lakkauttamista. Vaikeuksien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1101/2001 vp Poliisin voimavarojen lisääminen Keravalla Eduskunnan puhemiehelle Poliisin turvallisuusbarometrin mukaan keravalaisista naisista 19 % ei uskalla käydä kaupungin keskustassa

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde?

1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 7 kpl, TULEVAISUUDESSA 5 kpl ja 6 kpl 1. Onko rakennussektori Teille strategisesti tärkeä liiketoimintaalue? Är byggnadsbranschen för Er ett strategiskt viktigt businessområde? 28 % 33 % I framtiden kommer

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

www.vikbykennelhotel.fi

www.vikbykennelhotel.fi Puh Tel 050 516 6340 www.vikbykennelhotel.fi YKSILÖLLISTÄ HOITOA KOIRILLE JA KISSOILLE YLI 20 VUODEN KOKEMUKSELLA INDIVIDUELL SKÖTSEL AV HUNDAR OCH KATTER MED 20 ÅRS ERFARENHET HOITOLASSAMME on oma siipi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot